Lue Jussin pdf-näköislehti

Onko valmistusmaalla väliä? s.7

SM-Liiga liputtaaAvainlipulla

s. 6

Ekologisia vaippoja Suomesta

s. 14

Yritysvastuupuntarissa

s. 18

Lehti suomalaisesta työstä.3#2015

Avainlippu-palvelut arjessa mukana s.22

SuomiAreena:

”Viisitoista vuotta sitten meillä oli suuri pelko, että Kiinasta tuodaan tuotteita niin halvalla, ettemme pärjää. Kävikin niin päin, että me viemme tuotteita Kiinaan.” s. 14Jussi on Suomalaisen Työn Liiton jäsen- ja sidosryhmälehti. Julkaisija Suomalaisen Työn Liitto | Mikonkatu 17 A, 00100 HELSINKI | Postiosoite PL 429, 00101 HELSINKI

| p. 09 696 2430 fax 09 6962 4333 | www.suomalainentyo.fi | www.sinivalkoinenvalinta.fi | www.avainklubi.fi | Päätoimittaja Hanna Malinen p. 050 369 4949, hanna.

[email protected] | Toimitus Otavamedia Asiakasviestintä, Kristiinankatu 3B, 20100 TURKU | Tuottaja Anneli Frantti | Osoiterekisteri Suomalaisen Työn Liiton

yhteysrekisteri | Kannen kuva Olli Österberg | Paino Libris Oy (Suomalaisen Työn Liiton jäsen) | Lehden sisältöä lainattaessa on mainittava lähde ja julkaisija | Juttuvinkit ja

osoitteenmuutokset [email protected] | ISSN 2342-110X

Tästä merkistä tunnistat tuotteen tai palvelun, joka on valmistettu tai tuotettu Suomessa ja luo työtä Suomeen.

Tästä merkistä tunnistat tuotteen ja palvelun, jonka taustalla on vahvaa suomalaista muotoiluosaamista.

Tästä merkistä tunnistat yrityksen, joka ratkoo yhteiskuntamme keskeisiä ongelmia ja edistää yhteiskunnallista hyvää.

Kaikki Suomalaisen Työn Liiton jäsenet löydät osoitteesta www.suomalainentyo.fi ja merkkien käyttöoikeudet osoitteesta www.sinivalkoinenvalinta.fi.

2669

Katso merkkien hakuohjeet: www.suomalainentyo.fi/yrityksille/tee-hakemus/

Nuoret tarvitsevat meiltä tulevaisuudenuskoa siihen, että Suomeen kannattaa jäädä. Meillä kaikilla on vastuu siitä, että teemme omasta työstämme merkityksellistä.” kehittämiskonsultti Merja Fischer

4 Avaajana Jorma Tarkki6 Merkillinen tulokas7 Ilmiö: Made in Whateverland12 Liiton lyhyet13 Mielenterveyspalvelut kaikkien ulottuville14 Hygieniatuotteita Avainlipun alla18 Tutkittua20 Bond ja Finndent22 Avainlipun juhlakiertue

Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö voi säästää miljardeja. s. 12

Tärkeintä yritysvastuussa on avoimuus s.18

Suomalaisuus on hyvä lähtökohta kaupan tekemiselle. s. 20

7

Suomalainen työ – arvokasta ja haluttua?

HALLITUS on ohjelmassaan Suomen talouden kas-vuun kääntämiseksi ilmoittanut yhdeksi tavoitteek-seen vähintään 100 000 uuden työpaikan luomisen. Pystyykö kotimainen kysyntä synnyttämään nämä

työpaikat, vai ovatko tuotteemme maailmalla niin haluttuja, että uutta työtä syntyy sitä kautta?

Suomalaisen Työn Liitto on yli satavuotisen historiansa aikana tukenut ensisijaisesti suomalaisen tuotantoteollisuuden tuotteiden menekkiä kotimaassa. Samalla kun yhteiskunnan rakennemuutos on vahvistanut palvelualoja, on suomalaisen palvelun arvostaminen Avainlipun myötävaikutuksella noussut oikeaan, sille kuuluvaan asemaan. Unohtaa ei myöskään pidä suomalaisen suunnitteluosaa-misen Design from Finland -tunnuksen merkitystä. Tätä viestiä on tänä vuonna viety myös maamme rajojen ulkopuolelle.

Suomessa valmistettuja teollisia kulutustuotteita on tänä päi-vänä entistä vähemmän, mutta toisaalta suunnittelun ja logistiikan hallinnan rooli on kasvanut. Kuluttajan voi olla hankala hahmot-taa, mikä on tuotteen alkuperäinen valmistusmaa. Onko alkuperä-maalla väliä? Mielestäni on. Olen vakuuttunut sitä, että kuluttaja haluaa entistä tarkemmin tietää tuotteen koko valmistusketjun. Varsinkin, kun eettisyyden ja läpinäkyvyyden vaatimukset lisään-tyvät jatkuvasti. Tämä kehitys on suotavaa ja toivottavaa.

Avainlipulla on meneillään 50-vuotisjuhlavuosi. Sen merkeissä on kierretty ympäri Suomea kaupunkien toritapahtumissa tapaa-massa kuluttajia ja kertomassa Avainlipun sanomaa. On tavattu alu-eellisia vaikuttajia sekä lehdistöä. Vastaanotto on ollut innostavaa.

Avainlippu kertoo suomalaisesta työstä tuotteiden ja palvelui-den takana. Kesän tapaamiset ovat selkeästi vahvistaneet käsi-tystä, että alkuperällä on todella väliä. Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää suomalaisen työn tunnettuutta ja haluttavuutta. Samalla halu-amme tukea avoimen tiedon saantia tuot-teen alkuperästä ja sen merkityksestä.

Suomalainen työ on arvokasta meille jokaiselle, ja toivottavasti se on yhä enem-män haluttua myös rajojemme ulkopuolella.

Jorma TarkkiSukkamestarit Oy, hallituksen puheenjohtajaSuomalaisen Työn Liiton johtokunnan puheenjohtaja

”Alkuperällä on todella

väliä.”

KUVA Pekka Nieminen/Otavamedia

Kari 3 -klassikko tuolin on

suunnitellut Kari Asikainen vuonna 1969.

Tuolia valmistaa Martela.

4 JUSS I | SUOMALA ISEN TYÖN L I I TTO

KU

VA H

elsi

ng

in V

illa

suk

kate

hd

as LUKEMISTA

Tulevaisuuden työpaikat syntyvät luovuutta, intuitiota ja keksimistä vaativille aloille, sillä edistyneim-mätkään tietokoneet eivät ajat-tele aidon itsenäisesti. / Etlatiedon toimitusjohtaja Petri Rouvinen HS/ syyskuu 2015

Yt-neuvottelut tulivat yliopistoihin ja Tekesin tutkimusrahoitusta leikataan. / Professoriliitto kritisoi tiedotteessaan näköalattomuutta ja pelkää tutkijakatoa Suomesta. lokakuu 2015

Koodaus muuttaa maailmaaSuomalainen ohjel-moija ja kirjailija Linda Liukas teki maailman ensimmäisen lasten ohjelmointikirjan tänä syksynä. Suomessa ja Yhdysvalloissa ilmes-tynyt Hello Ruby kan-nustaa lapsia (ja toki aikuisiakin) koodaa-maan tehtävien ja tarinoiden voimalla. Ehdotonta luetta-vaa nyt, kun Suomi päätti ottaa ohjelmoin-nin kouluaineeksi jo vuonna 2016, neljäntenä maana maailmassa.

JoulunodotustaAdventtikalenteri on par-tiolaisten merkittävin varainhankintakampanja. Suurin osa myyntituotosta jää paikallisten lippukun-tien käyttöön. Ostamalla partiolaisten adventtika-lenterin voi tukea suoraan suomalaista nuorisoa!adventtikalenteri.fi

”Johtajalla pitää olla elämässä edes yksi asia, joka on työtä tärkeämpi.” / Koneen entinen toimitusjohtaja Matti Alahuhta TS/ lokakuu 2015

1

Kalenterin kuvittaja: Noora Katto.

Suomen Partiolaiset

Helsingin Villasukkatehtaan nallekarhut ilahduttavat lastenkotien lapsia ja sairaaloiden pieniä potilaita.

Villainen nalle tuo hyvän mielen

Helsingin Villasukkatehdas on maamme ainoa perin-teisiä karstavillalankasukkia tuottava tehdas, joka valmistaa vuosittain lähes 35 000 sukkaparia teh-taallaan Helsingin Konalassa.

Perustamisestaan lähtien yritys on pyrkinyt minimoimaan tehtaalta syntyvän jätteen määrän. Niinpä pitkällisen kehitys-työn tuloksena tuotantoprosessin hukkamateriaaleiksi ovat jääneet ainoastaan villalankakerien puolat sekä villasukkien saumauksessa ylijäävät villasoirot. Molempia lahjoitetaan jat-kuvasti päiväkodeille, kerhoille ja kouluille askartelumateriaa-leiksi. Koska villasoiroa kuitenkin syntyy aktiivisessa tehtaassa runsaasti, on sille täytynyt keksiä muutakin jatkokäyttöä.

– Ratkaisuksi on syntynyt villasoirolla täytetty, perinteinen nallekarhu, joita tehdas tuottaa yksittäisiä kappaleita, kun aikaa riittää. Valmiita karhuja Helsingin Villasukkatehdas lahjoit-taa joulun alla lastenkodeille, sairaaloille sekä muille hyväksi katsomilleen kohteille, kertoo tehtaan yleismies Jere Virta. helsinginvillasukkatehdas.fi

”Muutetaan koteja, yrityksiä, virastoja ja laitoksia uusiin työntekoon ja työn tuloksia edistäviin virityksiin. Ja luotetaan yrityksiin, joille on annettu käyttöön Avainlippu-tunnus.”Helsingin Sanomien sunnuntain koko etusivu lokakuussa. Niemi Palvelut Oy:n Ilpo Niemi, Kai Niemi, Esa Niemi ja Juha Niemi haastavat Suomea nousuun.

SUOMALA ISEN TYÖN L I I TTO | JUSS I 5

Onko valmistusmaalla väliä – ja pitääkö sen mielellään olla Suomi? Voiko kuluttaja vaikuttaa ostopäätöksillään suomalaisyritysten menestymiseen? Mistä löytyvät Suomen kilpailuvaltit maailmalla? Asioista väännettiin peistä Suomalaisen Työn Liiton järjestämässä paneelikeskustelussa Porin SuomiAreenassa kesällä. Alkajaisiksi kysyttin, minkä suomalaisen tuotteen ostit viimeksi – ja näin panelistit vastasivat:

Made in WhateverlandAnneli Frantti KUVAT Suvi Elo KUVITUS Olli Österberg

Äänilevyn ja herneitä

> Karri Miettinen eli Paleface, rap-artisti

Mansikoita ja kasviksia torilta

> Elina Lepomäki kansanedustaja

Andiatan mekon ja mansikoita

> Merja Fischer kehittämiskonsultti

Marimekko-paidan lapselle

> Karoliina Partanen Little Mrs Finland -bloggari

Oman firman pussilakanoita

> Jukka Kurttila toimitusjohtaja, Finlayson Oy

>>


G lobaalissa maailmantaloudessa kulut-tajalla on rajattomasti varaa valita. Ostopäätös voi perustua eettisyyteen ja vastuullisuuteen, hintakriittisyyteen tai laadun etsintään – tai johonkin ihan muuhun. Valmistusmaallakin voi olla kuluttajalle väliä, varsinkin Suo-messa, jossa lähes viikoittain uutisoi-

daan työpaikkojen menetyksistä. SuomiAreenan keskustelussa väiteltiin tiukasti siitä, millä pärjätään kansainvälisessä kilpailussa ja onko suomalaisuuden suosimisella merkitystä tässä ja nyt.

Little Mrs Finland -bogia pitävälle juristi Karoliina Partaselle

suomalaisuus on arvovalinta. Hän on vuodeksi sitoutunut osta-maan pelkästään suomalaisia tuotteita.

– Haluan vaikuttaa suomalaiseen työllisyyteen omalla kulut-tamisellani, ja kannustan siihen myös muita. Pienistä puroista syntyy iso virta, Partanen arvioi.

Kansanedustaja Elina Lepomäki pitää Partasen sinivalkoista vuotta hyvänä testinä, mutta ei kansantaloudellisesti välttämättä järkevänä. Hän näkee suomalaisyritysten saavan enemmän etua globaalista, tehokkaasta työnjaosta.

– Pienen reunavaltion kannattaa tehdä mahdollisimman paljon kauppaa muiden kanssa ja hankkia tällä tavoin vientituloja. Suo-

”Kivijalkamyymälän palvelua vaiko nettiostoksia sokkona?”

> Artisti Karri Miettinen eli Paleface, Ostan soittimeni Suomesta -kampanjan keulahahmo

Miten Suomi pärjää kansainvälisessä kilpailussa,

sitä pohtivat Maaretta Tukiaisen (vas.) johtamana

panelistit Karoliina Partanen, Jukka Kurttila,

Merja Fischer, Elina Lepomäki ja Karri Miettinen

eli Paleface.


”Kuluttajat haluavat tietää, missä olosuhteissa mikäkin pyyhe on tuotettu. Ja me haluamme sen näyttää.”

> Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila arvioi kilpailuetuja.

messa pitää valmistaa niitä tuotteita, joissa olemme aidosti hyviä. Kotimaan kysyntä ei saisi tukea heikkolaatuisia tai kallishintaisia tuotteita. Kuluttajan on järkevintä ostaa laatu- ja hintatietoisesti oman budjetin mukaan, ja suomalaisuus voi kuulua tähän esi-merkiksi lähellä tuotettujen tuotteiden muodossa, hän korostaa.

Partanen ei usko tukevansa heikkoa laatua ostaessaan koti-maista.

– Suomalaiset ovat kuluttajina hyvinkin kriittisiä ja laatutie-toisia. Ennemminkin näen niin, että suomalaisten tuotteiden ostaminen tuo yrityksille kerrannaisvaikutuksia. Tuotekehityk-seen voidaan satsata, kun kotimarkkina vetää ja toimii myös testikenttänä.

Suomalaisten palvelujen tukeminen sen sijaan on Lepomäen agendalla. Tuotteiden suojelemisen sijaan hän haluaa edistää palveluiden esteiden poistamista.

– Toimivammat palvelumarkkinat luovat lisää työpaikkoja. Verokiilan pienentäminen tarjoaisi ratkaisun kasvattaa palve-luiden tarjontaa ja kysyntää, mikä puolestaan lisäisi kilpailua ja parantaisi palveluiden laatua.

Suomalaisen palvelutyön puolesta puhuu myös rap-artisti Paleface eli Karri Miettinen. Hän toimii F-Musiikin käynnistämän ”Ostan soittimeni Suomesta”-kampanjan keulahahmona, ja on osaltaan tukemassa kivijalkakauppoja ja niiden asiantuntemusta.

– Omalle uralleni soitinkaupat ovat olleet tärkeitä. Kivijalka-myymälässä olen testannut soittimia hands-on ja saanut samalla loistavaa palvelua. Vastikään ostin kaikupedaaleja kitaraan, ja musiikkiliikkeessä pääsin niitä itse kokeilemaan. Netistä ostami-nen tapahtuu lähes sokkona, kun lyhyen kuvauksen perusteella tilataan sika säkissä, hän lataa pienten myymälöiden säilymisen puolesta.

Finlaysonin konseptissa omistajuus, tuotekehitys, markkinointi ja myymälät ovat Suomessa, tuotanto ei. Whateverlandista ei silti ole kyse, kun tehtaat on uusien omistajien myötä palautettu Eurooppaan.

– Meillä laatuun sisältyy se, että tehtaiden työolosuhteita pys-tytään valvomaan. Aiomme avata tuotantoketjumme kauttaal-taan läpinäkyväksi, ja haemme vastuullisuuden myötä erottu-vuutta ja kilpailuetua. Tekstiiliteollisuuden tarve vedota joka asiassa salassapitoon on ollut meille ihmetyksen aihe, sanoo toimitusjohtaja Jukka Kurttila. Hän osti Finlaysonin tekstiililiike-toiminnan liikekumppaniensa kanssa reilu vuosi sitten.

– Yhtä lailla myös ulkomailla olevat työntekijät ovat meillä töissä, emmekä voi vetää sikakäytöstä ihmisille, joita emme näe. Myös kuluttajat haluavat tietää, missä olosuhteissa mikä-kin pyyhe on tuotettu, ja me haluamme sen näyttää mahdolli-suuksien mukaan puuvillapellolta alkaen, hän jatkaa aplodien saattelemana.

Tänä vuonna Finlaysonin neljätoista vuotta pienentynyt liikevaihto on vaihtanut suuntaa, ja yritys on palkannut lisää >>


– SITOUDUIMME puolisoni kanssa ostamaan vuoden ajan vain Suomessa valmistettuja ja suomalalaisten yritysten tuotteita. Sysäyk-sen antoivat jatkuvasti esillä olevat yt-uutiset ja työpaikkojen vähe-nemiset. Ajattelimme, että haluamme omalta osaltamme vaikuttaa siihen, että työpaikat pysyisivät Suomessa.

Suomalaisiin tuotteisiin ja palveluihin sitoutumisen myötä Par-tanen alkoi myös kirjoittaa aiheesta Little Mrs Finland -blogia, joka avattiin Suomiplussalle.fi-sivustolle. Partanen työskentelee lakimie-henä Kuopiossa. Hänen perheeseensä kuuluvat puoliso, pieni poika ja koira.

– Maaliskuussa aloimme opetella uutta elämäntapaa, ja alussa ihan tavallisiinkin ruokaostoksiin meni paljon aikaa. Nyt kaupassakäynti on jo helppoa ja nopeaa, kun selvitystöistä on päästy.

Kesällä Partanen oli mukana Avainlipun 50-vuotisjuhlakiertueela Kuopiossa ja Porissa. Blogiin syntyi useita kirjoituksia ja lukijoiden määrä kasvoi nopeasti. Myös kommentteja ja aktiivista palautetta alkoi kirjoittajan tyytyväisyydeksi tulla.

– On ollut hienoa saada muitakin innostumaan suomalaisten tuot-teiden ostamisesta. Moni lukijoista on alkanut miettiä kulutustottu-muksiaan, ja koen, että olen voinut vaikuttaa asioihin.

– Usein kysytään, onko suomalaisten tuotteiden jatkuva ostaminen kallista. Sanoisin, että vaihtoehtoja on tarjolla paljon ja edullisia tuot-teita on aina joukossa.

Partanen kertoo reilussa puolessa vuodessa tutustuneensa moneen uuteen suomalaiseen yritykseen, joiden olemassaoloa hän ei ole aiemmin huomannut. Erityisesti pienet suomalaiset vaate- ja sisustusyrittäjät ovat tulleet tutuiksi. Esimerkiksi Instagramissa Fin-nish design -hashtag on osoittautunut toimivaksi.

Talven myötä Partaset aikovat jatkaa talonsa sisustamista sekä aloi-tella hiihtoharrastusta.

– Blogin puolella luvassa on siis vaihtoehtojen etsimistä Ikealle sekä urheiluvälineiden vertailua ja suksikaupoilla käymistä.

– Tämä vuosi on antanut paljon ajateltavaa omaan arkeen ja mur-tanut perheen vanhoja tottumuksia. Uutta oppia tulee joka viikko, Partanen summaa.

Yli puoli vuotta sinivalkoista kaupassakäyntiä on muodostunut Partasen perheessä jo rutiiniksi. Bloggaaja Karoliina Partanen yhdisti Avainlipun juhlavuoteen kokonaisen elämäntapamuutoksen.

”Ylpeys suomalaisesta työstä täytyy säilyttää, se on voimavara.”

> Kehittämiskonsultti Merja Fischer

väkeä. Kurttila arvioi, että digitaalinen painaminen saattaa tulevaisuudessa tuoda tekstiilituotantoa kotimaahan. Toistaiseksi kansainvälinen kilpailutilanne ei anna siihen mahdollisuutta.

– Kuluttajan päätöksen ratkaisee ensisijaisesti hinta, eikä kukaan ei ole valmis maksamaan pussilakanasta sataaviit-täkymppiä – vai onko, kyselee Kurttila yleisöltä.

Tuotekehitys, asiantuntijuus ja ylipäätään rohkeus, näillä eväillä panelistit arvioivat Suomen pärjäävän jatkossa niin kotimarkkinoilla kuin kansainvälisestikin. Partanen ennus-taa eettisesti ja lähellä tuotettujen tuotteiden arvostuksen lisääntyvän ympäristötietoisuuden kasvaessa. Lepomäki puolestaan näkee, että ihmisen ja kosketuksen merkitys palveluissa kasvaa, niitä kun ei voi millään korvata. Miet-tinen ja Kurttila puolestaan hakevat vauhtia erottautumi-sesta.

Henkisten arvojen merkitys korostuu kehittämiskon-sultti Merja Fischerin kokemuksissa.

– Ylpeys suomalaisesta työstä täytyy säilyttää, se on voimavara. Ihmisille on luotava kokemusta siitä, että työn tekemisellä on merkitystä ja sitä arvostetaan. Me osaamme toimia rohkeasti ja valmistaa tuotteita ja palveluita, joita halutaan ulkomaita myöten, mutta meillä on oltava paloa näyttää se, muistuttaa Fischer

Hän toimi Wärtsilässä johtajana ja oli mukana toteutta-massa ainutlaatuista, konsernin globaalin taloushallinnon palvelukeskusta Suomeen. Kehittämisen ilmapiiri syntyy hänen mukaansa koko organisaation mukaan ottamisesta, innostuksesta, energiasta, uskalluksesta kyseenalaistaa rutiinit ja tehdä asiat uudella, ei-ilmeisellä tavalla. Samalla syntyy innovaatioita tulevaa varten.

– Nuoret tarvitsevat meiltä tulevaisuudenuskoa siihen, että Suomeen kannattaa jäädä. Meillä kaikilla on vastuu siitä, että teemme omasta työstämme merkityksellistä. Työelämätutkimus painottaakin yksilön vastuuta oman työn tuunaamisesta sekä työntekijälähtöisistä innovaati-oista, jotka edistävät suomalaisten yritysten kilpailukykyä. Meistä jokainen voi vaikuttaa tähän kilpailukykyyn syn-nyttämällä merkitystä itselle ja muille. Poteroon on turha jäädä makaamaan.

Ilmiö/kommentti

SINIVALKOISIA OSTOKSIA


”Moni lukija on alkanut miettiä kulutus-tottumuksiaan.”

SUOMALA ISEN TYÖN L I I TTO | JUSS I 1 1

Edistäminen

Ennaltaehkäisy

Hoito

Kuntoutus

Päivi Brink KUVITUS Psykoterapiakeskus Vastaamo

Mielenterveyspalvelut kaikkien ulottuville

Psykoterapiakeskus Vastaamo tarjoaa mielenterveys- ja käytöshäiriöiden ennaltaehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta. Vastaamon innovaatio on ammattiavun hakemisen kynnystä madaltava verkkopalvelu.

NOIN MILJOONA suomalaista kärsii mielenterveys- ja käy-töshäiriöistä. Puolet heistä hakee apua, mutta vain noin neljännes heistä sitä saa.

– Ala on Suomessa alikehittynyt, ja avo-palvelujen saatavuus on huono. Palvelun-tarjoajat ovat hajallaan ja myös alueellisesti epätasaisesti saatavilla. Vastaamo kokoaa palvelut yhteen isoon yritykseen. Panos-tamme ennaltaehkäisyyn ja verkkopalvelui-

hin, Vastaamon toimitusjohtaja Ville Tapio kertoo.

Vastaamo on saanut sekä Yhteiskunnalli-nen yritys- että Avainlippu-merkin.

– Vastaamon omistajuus ja työntekijät ovat Suomessa, ja ennaltaehkäisevä työ voi säästää yhteiskunnalle miljardeja. Käy-tämme vähintään puolet yrityksen voitosta mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamiseen ja työpaikkojen luomiseen, Tapio painottaa.

Ennaltaehkäisy:

verkkotestit ja itsehoito-oppaat

Vastaamo on kehittänyt ilmaisia verkkotes-tejä, jotka analysoivat esimerkiksi masentu-neisuutta, ahdistusta tai riippuvuutta. Testit ohjaavat ilmaisten itsehoito-oppaiden pariin ja tarjoavat tarvittaessa tapaamista ammat-tilaisen kanssa. Verkkopalvelut tavoittavat noin 40 000 henkilöä kuukaudessa. Verkossa voi myös kysyä anonyymisti ammattilaisilta. Yksi vastaus maksaa 25 euroa.

Hoito ja kuntoutus:

psykiatria ja psyko-terapia

Vastaamolla on toimipisteet Espoossa, Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Sen palveluksessa on noin sata psykoterapeut-tia, psykologia ja psykiatria, jotka antavat myös puhelin- ja videoneuvontaa.

www.vastaamo.fi


Merkkituote/

OSTA TYÖTÄ SUOMEEN -teeman alla kahtena vuonna toteutettu Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja laajenee vuonna 2016 myös K-ryhmän ketjujen ulkopuolelle. Näin ollen entistä suuremman yritysjoukon on mahdol-lista tulla mukaan kampanjaan. Mukana olevilta yrityk-siltä edellytetään Avainlipun, Design from Finland- tai Hyvää Suomesta -merkin käyttöoikeutta.

Kysy lisää: [email protected]

Älä arvaa, vaan selvitä!Totuus suomalaisesta

työstä -seminaari Finlandia-talossa 26.11.LIITON syysseminaarissa puhutaan rehellisesti suomalaisesta työstä ja paljastetaan työelämään liittyvä projekti, joka tulee herättämään kansalaisia keskusteluun ensi vuoden puolella. Seminaarissa esit-täytyy myös liiton vastavalittu johtokunnan puheenjohtaja. Ennen seminaaria järjestetään vaali- ja valtuuston kokoukset.

Tarkemmat tapahtumatiedot löydät liiton kotisivuilta http://suomalainentyo.fi/tapahtumat/

Sinivalkoinen jalanjälki -kampanja laajenee vuonna 2016

Heidi Hiltusesta projekti-assistentti

Marko Ilvonen aloitti avain- asiakas-päällikkönä

Hanna Malinen

AVAINKLUBI.FI-yhteisöpalvelumme uudistui ja tarjoaa nyt yri-tykselle aiempaakin kätevämmän tavan kehittää kuluttajaym-märrystä yli 20 000 omalla nimellään rekisteröityneen kuluttajan joukossa. Uuden käyttäjäkokemuksen ja raikkaan visuaalisuu-den Avainklubille suunnitteli Solid Angle.

Avainklubissa mukana oleva yritys voi tehdä kustannustehok-kaasti ja nopeasti erilaisia kyselyitä, testaajahakuja, mielipi-detiedusteluja, käytettävyystestauksia ja bränditutkimuksia vuosimaksulla niin paljon kuin haluaa. Palvelun käyttäminen edellyttää Suomalaisen Työn Liiton jäsenyyttä.

MARKO ILVONEN on toiminut lii-tossa avainasiakaspäällikkönä elokuusta lähtien. Marko on asia-kastyön vankka osaaja, ja hänellä on vuosien kokemus avainasiak-kuuksista ja myynnistä. Markon vastuualueena on yritysyhteistyö liittyen kampanjoiden, tapahtu-mien ja projektien myyntiin.

HEIDI HILTUNEN aloitti liitossa projektiassistenttina elo-kuussa. Heidin tehtäviin kuu-luu kaikissa liiton projekteissa avustaminen. Hän toimii avainasiakaspäällikön ja Brand Managerien oikeana kätenä sekä avustaa tapahtumien järjestämisessä.

KU

VA M

atti

Tir

ri


Liiton lyhyet/


Maija Kajanto KUVAT Tommi Tuomi/Otavamedia

Delipap Oy

Perustettu 1978, toisen polven perheyritys

Liikevaihto noin 20 miljoonaa euroa

Henkilöstö noin 80

Päätuotteet Muumi-vaipat ja Vuokkoset-

terveyssiteet sekä pikkuhousunsuojat.

Lisäksi Helmi-vanutuotteet, liivinsuojat,

inkontinenssisuojat, kertakäyttöiset

sairaalatarvikkeet ja hygieniatuotteet.

Benchmark/


Hygienia tuotteita Avainlipun allaTämä firma pitää huolen siitä, että Avainlippu-tunnus koristaa monen suomalaisen peppua. Delipap Oy on pieni yritys, joka uskoo isoon laatuun. >>


1PERHEYRITYS Delipap Oy tekee jotakin, minkä ei pitäisi edes olla mahdollista. Se valmistaa Suomessa kertakäyttötuotetta, joka on kallis valmistaa, tekee sen mahdollisimman suomalaisilla raaka-aineilla ja koti-maisella työllä. Ja elää tällä työllä.

Ai niin, lisätäänpä keitokseen vielä se, että kilpailijat ovat hieman eri kokoluokassa.

– Rakkaiden kilpailijoidemme mainosbudjetti on luultavasti enemmän kuin meidän koko liikevaihtomme. Painimme aivan eri sarjassa, väistyvä toimitus-johtaja Oskari Nuortie toteaa tyynesti.

– Se tarkoittaa, että meidän pitää olla heitä nopeampia, tehdä asioita eri tavalla ja paremmin. Meillä on oma segmenttim me, emme kisaa hinnalla.

– Vaippa on monimutkainen ja kallis tuote tehdä. Kansainvälisillä firmoilla on se etu puolellaan, että jos vaippamarkkinoilla tehdään tappiota, voidaan voitto ottaa muusta tuoteperheestä. Me elämme tällä tekemisellä ja tarjoamme tällä tekemisellä työpaikkoja Suomessa, myyntijohtaja Katarina Hanell täydentää.

Perheyritys on mennyt eteenpäin kovalla yrittämisellä ja uskomalla suoma-laiseen työhön.

– Haluamme jatkaa tätä firmaa perheyrityksenä ja haluaisimme antaa yri-tyksen vielä paremmassa kunnossa seuraavalle sukupolvelle. Toivomme, että he ajattelevat samalla tavalla kuin me: haluavat, että yritys pysyy Suomessa, halua vat olla yrittäjiä ja kantaa yhteiskunnallista vastuuta työpaikkojen säilyt-tämisestä, Oskari Nuortie kiteyttää.

Syksyn uusi asia on myös toimitusjohtajan vaihtuminen. Oskari Nuortie siir-tyi lokakuun alusta konsultoivaan rooliin ja sisar Sanna Karhu toimitusjohta-jaksi. Sisarussarjan kolmas jäsen Riikka Nuortie vastaa edelleen tuotantopääl-likkönä Veikkolan tehtaan tuotannosta.

”Tuotannossa ympäristökysymykset on mietitty tarkasti, eikä kaatopaikkajätettä synny lainkaan.”

2 TYÖTÄ SUOMEENPienessä yrityksessä uudis-tukset ja investoinnit tehdään yksi kerrallaan. Viime vuoden iso investointi oli uusi Muumi Baby -teippivaippa ja tänä

vuonna tehdään Vuokkoset-tuoteperheen uudistus.

Vuokkoset-tuoteperheen raaka-aineita ja pintamateriaaleja on parannettu, ja tulok-sena onkin mahdollisimman pehmeä ja ilmava lopputulos. Näkyvin muutos on pak-kausten design. Tuotteet löytyvät jatkossa kauppojen hyllyltä raikkaissa, vaaleissa pakkauksissa.

– Vuokkoset-pakettien kyljessä on nimensä mukaisesti aina ollut kukka. Teetimme markkinointitutkimusta Haaga-Helian opiskelijoilla, ja joku kysyi, mikä tuo keräkaali on. Nyt pakkaukset esiintyvät ilman kukkakuvaa, Sanna Karhu naurahtaa.

Tammisaareen saatiin uusi teippivaippa-kone, jolla valmistuu nyt vaippoja myös kaikkein pienimmille.

– Tämä on ollut pitkä prosessi. Emme ole aiemmin päässeet vaippamarkkinoille käyttökaaren alusta, mutta nyt on tarjolla myös Newborn-vaippakoko, Katarina Hanell kertoo.

Vuokkosten pakkausuudistuksen myötä syntyi myös uusi suomalainen yritys: graa-fikkopariskunta, joka suunnitteli Delipapille pakkausuudistuksen, perusti oman firman.

Laatu selkäytimessä

4 EKOLOGISTA LAATUAKaikki Delipapin tuotteet ovat saaneet Avainlippu- ja Joutsen -tunnukset sekä Allergia- ja astmaliiton hyväksynnän.

– Olemme oman segmenttimme edellä-kävijä, aika harvalla yrityksellä on kaikkia näitä merkkejä. Olemme myös mukana maatuvien materiaalien kehittelyssä. Uskon, että jollain aikajänteellä meillä on käytössämme puusta tehtyä muovia, Oskari Nuortie visioi.

Tuotannossa ympäristökysymykset on mietitty tarkasti, eikä kaatopaikkajätettä synny lainkaan. Prosessijäte syötetään roskapuristimeen ja toimitetaan Raumalle, jossa se poltetaan energiaksi. Paluulähe-tyksenä Delipap saa puhdasta, suomalaista selluloosaa raaka-aineeksi.

Firman linja on selvä: laadusta ei tingitä ympäristövastuullisuuden kustannuksella.

– Jokainen pienen lapsen vanhempi tietää, että jos lapsen vaippa vuotaa ja sen takia herätään joka yö, ei kukaan jaksa ajatella ekologisia arvoja. Ja lieneekö kovin ekologista pestä patjaa joka yön jälkeen, Sanna Karhu hymähtää.

– Hygieniatuotteet eivät ehkä ole se maailman seksikkäin puheenaihe, mutta nämä ovat arjessa jatkuvasti mukana olevia tuotteita. Niiden pitää olla laadukkaita, joka päivä!

3 HALLITTUA KASVUADelipapin tavoitteena on vakaa kasvu, mikä tarkoittaa noin kymmenen prosentin vuosittaista kasvua koti-maassa.

Kotimaan markkinoiden lisäksi suoma-laisia Muumi-vaippoja myydään Kiinaa ja Koreaa myöten. Uusin aluevaltaus on Thaimaa.

– Viisitoista vuotta sitten meillä oli suuri pelko, että Kiinasta tuodaan tuotteita niin halvalla, ettemme pärjää. Kävikin niin päin, että me viemme tuotteita Kiinaan. Vuokkoset-siteitä löytyy sieltä Stockman-nin tapaisista tavarataloista, Sanna Karhu kertoo.

Kansainvälisillä markkinoilla suomalai-silla tuotteilla on hyvä maine.

– Suomalaiset tuotteet mielletään tur-vallisiksi. Esimerkiksi Kiinassa se on iso myyntivaltti: voidaan luottaa, että vaip-poihin ja hygieniatuotteisiin ei laiteta yli-määräisiä kemikaaleja.

Massatuotetta ei Muumi-vaipoista tai Vuokkoset-tuoteperheestä tule ulkomail-lakaan. Markkinoilta voidaan löytää oma siivu, ja se riittää.

– Etsimme maita, joissa meidän arvoil-lamme on merkitystä. Jos isosta massasta löytyy viisi prosenttia ihmisiä, joille meidän arvomme ovat tärkeitä, silloin me olemme heidän valintansa, Sanna Karhu toteaa.

RAILI KAASIK tuli taloon töihin kymmenen vuotta sitten. Pakkaajan työssä firman arvot eli laatu- ja ympäristökysymykset ovat läsnä joka päivä.

– Laadun huomioiminen pitää olla jokaisen selkärangassa! Meiltä saa läh-teä vain moitteettomia tuotteita, hyvin pakattuina ja määrien pitää olla oikein, Kaasik kiteyttää.

Työssä tarvitaan tarkkaavaisuutta ja nopeutta.

– Tuotteet tulevat koneesta, ne pakataan käsin myyntierälaatikoihin ja siitä eteenpäin lavalle. Koneenhoitaja suorittaa laaduntarkistuksen kerran tunnissa ja pakkaaja myös kerran tunnissa, eli laatu tarkastetaan puolen tunnin välein. Pakkaajat ja markkinointi tekevät meillä paljon töitä yhdessä. Tänä aamunakin olin rakentamassa uusien sidepakkausten näyttelyteli-nettä, Kaasik kertoo.

Syksyn uudistukset näkyvät käytän-nön työssä ja mielialassa.

– Saan hyvää mieltä siitä, että firma kehittyy. Työyhteisö on minulle kuin toi-nen perhe. Kerron usein ystävilleni, että ”me” olemme taas kehittäneet jotain uutta! Ja jos me teemme työt hyvin, myös firmalla menee hyvin, Kaasik päättää.

Raili Kaasik toimii pakkaajana.

Vastuullisuus on avoimuutta

Tutkittua/

Yrityksen vastuullisuudesta kertoo kaikkein parhaiten toiminnan avoimuus. Eniten kansalaisia yrityksissä ärsyttääkin juuri se, ettei niiden toiminta ole riittävän läpinäkyvää.

Maija Kajanto KUVAT 123RF


NÄMÄ ASIAT kävivät ilmi Suomalaisen Työn Liiton teettämästä Yhteiskunnallinen yritys 2015-selvi-tyksestä. Selvityksessä yli tuhannelta suomalaiselta kysyttiin vastuullisen yrityksen tärkeimpiä tunnus-merkkejä. Selvityksen toteutti Innolink Research Oy.

Avoimuuden lisäksi vastuullisen yrityksen tär-keimmiksi tunnusmerkeiksi koettiin ympäristövastuu, yhteiskunnalli-nen vastuu, hyvät arvot ja suomalaisen työn arvostus.

Yritystoiminnassa ärsytti eniten asioiden pimittäminen. Erityisesti naisille tämä oli punainen vaate. Välinpitämättömyys työntekijöitä kohtaan ärsytti 58 prosenttia naisista ja 47 prosenttia miehistä.

Osa kysymyksistä koski odotuksia yhteiskunnallisia yrityksiä koh-taan. Yhteiskunnallinen yrittäminen on yritysmuoto, jossa vähin-tään puolet voitosta käytetään yhteiskunnallisen hyvän tekemi-seen.

Mihin näiden yritysten sitten pitäisi suunnata voittojaan? Vastaa-jien mielestä päämääränä tulisi olla tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentaminen. Ensisijaisesti pitäisi tukea työttömyyden vähentämistä sekä sijoittaa lapsiin, nuoriin ja vanhuksiin ja heikompiosaisista huo-lehtimiseen. Tärkeänä pidettiin myös vastuunkantoa ympäristöstä. Moni yhteiskunnallinen yritys toimiikin juuri näiden asioiden hyväksi.

Myös Arvo-liitto on syksyn aikana tutkinut yhteiskunnallista yrittä-jyyttä ja sen vaikuttavuutta. Tutkimuksen mukaan sekä yritykset että niiden vaikuttavuus ovat piilossa; vain harva yhteiskunnallinen yritys on tunnistautunut , eikä toiminnan vaikuttavuutta yleensä rapor-toida.

Yhteiskunnalliset yritykset ovat meillä kuitenkin merkittävässä roo-lissa, sillä Arvo-liiton laskelman mukaan näitä yrityksiä on jopa 7,5 - 9,5 % yrityspopulaatiostamme. Kaikkiaan yli 20 000 yritystä työllistää vähimmilläänkin 125 000 henkilöä. Tulevaisuudessa yhteiskunnalli-nen vaikuttavuus nähdään yritysten kilpailuetuna.

”HALUSIMME SELVITTÄÄ, millainen mie-likuva suomalaisilla on vastuullisesta ja yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja millaiset asiat ärsyttävät suomalaisia yritystoimin-nassa eniten. Aihe on ajankohtainen, sillä teemat nousevat miltei päivittäin esiin eri yrityksissä ja medioissa.

Pienenä yllätyksenä tuli se, että naiset kokivat asioiden peittelyn ja välinpitämättö-myyden työntekijöitä kohtaan vielä häiritse-vämpänä kuin miehet.

Toinen yllättävä tulos oli se, että avoimia vastauksia katsottaessa tasa-arvoisuuden lisääminen oli nimenomaan miesten mie-lestä asia, mihin yhteiskunnallisten yritysten tulisi keskittyä toiminnassaan. Erityisen kiin-nostavaa oli se, että vahvimmin tätä mieltä

olivat vanhemman sukupolven edustajat. Vanhemman ikäryhmän miehet siis pitävät tärkeänä, että Suomessa edelleen panoste-taan tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentami-seen ja näkevät, että juuri yhteiskunnallisilla yrityksillä olisi toiminnassaan mahdollisuus viedä asiaa eteenpäin.

Yritystoiminnan läpinäkyvyys ja se, miten yritys käyttäytyy, ovat isoja kysymyksiä tänä päivänä. Se, että yrityksiltä toivotaan avoimuutta, on osa laajempaa trendiä. Suo-malaisen Työn Liiton myöntämä Yhteiskun-nallinen yritys -merkki on hyvä tapa viestiä yrityksen yhteiskunnallisesta missiosta.

Monien tutkimusten mukaan vastuul-listen kuluttajien määrä on ollut viime vuosina kasvussa. Kuluttajat haluavat tietää

Toiveena tasa-arvon edistäminen

mahdollisimman paljon yrityksen toimin-nasta ja olla varmoja siitä, mihin he rahansa laittavat. Lisäksi yritysten halutaan lunas-tavan lupauksensa. Jokaisen yrityksen olisi hyvä miettiä, kuinka he voisivat tehdä toi-minnastaan avoimempaa .”

Brand Manager Niina Ollikka, Suomalaisen Työn Liitto.

32%Toiminnan avoimuus

29%Ympäristövastuu

26%Yhteiskunnallinen vastuu

26%Hyvät arvot

58% Asioiden peittely

53% Välinpitämättömyys työntekijöistä

34% Irtisanomiset

39% Veronkierto

Vastuullisen yrityksen tärkeimmät tunnusmerkit Eniten ärsyttävät asiat yritystoiminnassa

Tärkeintä / ärsyttävintä yrityksen vastuullisuudessa on:


Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Design from Finland -tunnustuksen hammashoitolaitteistoja suunnittelevalle Finndentille sekä suunnittelutoimisto Bondille.

MINIMALISMI ON ENEMMÄN

Kansainvälinen/Petteri Pohjonen KUVAT Bond Creative Agency ja Finndent

FINNDENT on Orionista haarautunut yritys, joka suunnittelee ja valmis-taa hammashoitoyksiköitä ja poti-lastuoleja. Yrityksen tuotteista yli 80 prosenttia menee vientiin lähinnä

Pohjois- ja Keski-Eurooppaan. Myös Saudi-Ara-bia on yksi yrityksen isoista markkina-alueista.

– Suomalaisuudessa on positiivinen vire, ja se on hyvä lähtökohta kaupan tekemiselle. Bisneskulttuuriamme pidetään rehellisenä. Olemme ehkä hieman jäyhiä mutta reiluja, ker-too Finndentin toimitusjohtaja Kari Reunanen.

Suomalaisuus heijastuu myös Finndentin tuotteisiin.

– Desingnideologiamme on ajatonta, pel-kistettyä ja funktionaalista jopa minimalis-tista. Pyrimme erottautumaan markkinoilla materiaalin käytöllä, sillä muoviosien sijaan käytämme metallia. Hammaslääkärit ovat myös usein hyvin tarkkoja työergonomian ja tilankäytön suhteen, ja me voimme räätä-löidä tuotteemme asiakaskohtaisesti isoja toimijoita paremmin. Lisäksi toteutamme maakohtaista suunnittelua ja muuntelua kunkin maan vaatimusten mukaisesti, ker-too Reunanen.

Finndentin markkinat ovat hyvin paikal-lisia, ja jälleenmyyjillä on suuri rooli. Laite pitää pystyä huoltamaan paikan päällä missä päin maailmaa tahansa.

– Pidämme huolen brändistämme ja siitä, että meillä on esimerkiksi käytännölliset ja siistit nettisivut, mutta tärkeintä on löytää hyvä jälleenmyyjä, joka tuntee alueensa. Jäl-

”Me voimme räätälöidä tuotteemme asiakaskohtaisesti,

isoja toimijoita paremmin.”> Finndentin toimitusjohtaja Kari Reunanen

”Suomalaisuus on ponnahduslauta uusiin asiakkuuksiin.”> Bondin toimitusjohtaja Arttu Salovaara.

leenmyyjämme tulevat käyttämään Design from Finland -merkkiä markkinoinnissaan.

– Merkki näkyy jatkossa myös messuilla ja eri tapahtumien yhteydessä. Olemme olleet kotimaassa hieman suuremman kilpailijamme varjossa, ja tämän merkin avulla haluamme nostaa tuotteen desingnin entistä paremmin esille Suomessa, Reunanen sanoo.

BOND CREATIVE AGENCY on suunnittelutoimisto, joka luo ja uudistaa brändejä. Vuonna 2009 perustettu toimisto on alusta asti panostanut markkinointiin

ja pitää suomalaisuutta hyvänä lisäarvona. – Suomalaisuudella on maailmalla hyvä

maine, ja se on hyvä ponnahduslauta uusiin asiakkuuksiin. Meidänkin suunnit-telussamme näkyvät hyvät pohjoismaiset perusasiat: minimalismi ja ratkaisujen toi-mivuus.

– Suurin syy siihen, miksi ihmiset kui-tenkin meidät löytävät, on markkinointi. Panostamme töidemme laadukkaaseen dokumentoitiin ja käytämme niiden jul-

kaisuun niin omia nettisivujamme kuin sosiaalista mediaa, joista töitämme poimi-taan desingnblogeihin ja -kirjoihin ympäri maailman. Suomalaiset ovat turhan vaati-mattomia markkinoimaan omaa osaamis-taan, näkee Bondin toimitusjohtaja Arttu Salovaara.

Tällä hetkellä toimistolla on useita projek-teja ympäri maailmaa. Yritys on perustanut 2012 toimiston Abu Dhabiin ja valmistelee parhaillaan studion starttia Lontoossa.

– Abu Dhabin toiminta alkoi toimeksian-nosta, jossa suunnittelimme paikalliselle toimijalle kahvilakonseptin ja myöhemmin konseptin Burger Houselle. Ystävystyimme yrittäjätiimin kanssa projektin aikana ja perustimme yhteistyössä toimiston pai-kan päälle. Teemme siellä parhaillaan mm. Dubain Design Weekin brändäystä. Lisäksi olemme raivanneet tiemme Kiinan markki-noille. Venäjälle olemme tehneet aikaisem-min matkapuhelinketjun brändiuudistuksen. Yhtenä pienenä projektina teemme nyt rans-kalaiselle joogaketjulle uutta ilmettä.

Design from Finland -merkkiä Bond aikoo käyttää omassa markkinoinnissaan.

– Käytämme merkkiä yrityksen myyntiesit-telyissä. Myös sosiaalisen median kanavissa olemme jo tuoneet merkkiä esille. Merkki oli meille mukava yllätys ja on hienoa, että myös suunnittelutoimistot voivat saada tunnus-tusta työstään, sanoo Salovaara.


FINNDENT OY

PERUSTETTU noin 30 vuotta sitten

HENKILÖSTÖ 3

LIIKEVAIHTO 1 700 000 EUR (2014)

TIOTANNOSTA yli 80 % menee vientiin

BOND CREATIVE AGENCY OY

PERUSTETTU 2009

HENKILÖSTÖ 15

LIIKEVAIHTO 1 602 000 EUR (2014)

STUDIOT Helsingissä, Lontoossa ja Abu Dhabissa

YRITYSTEN SAAMA TUNNUSTUS oikeuttaa Design from Finland -merkin käytön vuodeksi.

Merkki vahvistaa suomalaisen muotoilun tunnettuutta kotimaassa ja kansainvälisillä markkinoilla.


PALVELUYRITYKSET OTTIVATAVAINLIPUN OMAKSEENAvainlippu on 50-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi kiertänyt koko kesän ympäri Suomea pop-up-kontin kera esittelemässä Avainlippu-tuotteiden ja palveluiden kirjoa.

Kampanjassa mukana:

Juhlavuoden Nostetaan Suomi plussalle! -kampanjassa muistutamme yhdessä Avainlippu-yritysten kanssa suomalaisen työn merkityksestä ja siitä, miten monenlaista suomalaista työtä Avainlippu vuonna 2015 edustaa.

Toreilla on tavattu kuluttajia, päättäjiä ja yrittäjiä. Lähes kaikki tun-tevat viisikymppisen merkin Suomessa valmistettujen tuotteiden alkuperämerkkinä, mutta monet yllättyvät siitä, että jo vuodesta 1995 lähtien Avainlippua on myönnetty myös Suomessa tuotetuille palveluille. Nykyään jo noin puolet uusista Avainlippu-hakemuk-sista tulee palveluyrityksiltä.

ESIMERKKEJÄ AVAINLIPPU-PALVELUYRITYKSISTÄRAY:n avustuksilla turvataan satojen suomalaisten järjestöjen toi-mintaedellytykset ja vapaaehtoistyön organisointi.

ABC-ketjun tavoite ei ole enempää eikä vähempää kuin uudis-taa suomalaista palvelukulttuuria. Ketju tekee yhteistyötä muiden suomalaisten toimijoiden kanssa. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii UPM:n BioVerno diesel, joka on suomalaista biodieseliä ja myyn-nissä nyt ABC-asemilla.

Smartum on suomalaisen hyvinvoinnin edistäjä, joka kehitti ensim-mäisenä maailmassa Liikuntasetelin ja ensimmäisenä Suomessa Kulttuurisetelin. Viime vuodesta alkaen tuoteperheeseen on kuu-lunut myös Smartum Lounas.

Diacor on kokonaan kotimaisessa omistuksessa oleva terveys-palveluyritys. Pääosa Diacorin maksamista osingoista käytetään kaikkien hädänalaisimpien ihmisten auttamiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

TIESITKÖ, ETTÄ palveluyritykset tuottavat 72 % suomalaisten työ-paikoista. RAY tukee yhden päivän aikana noin 1 000 000 eurolla suomalaista hyvinvointia. ABC:llä juodaan keskimäärin 27 000 000 kupillista kahvia vuodessa. 20 vuodessa työnantajat ovat tarjonneet henkilöstölleen jo lähes 70 000 000 Smartum-seteliä. Diacorissa työskentelee noin 660 terveyspalvelujen ammattilaista.

Hanna Malinen KUVAT Suomalaisen Työn Liitto


Avainlippu 50 v /

Avainklubi.fi on nopea, kustannustehokas ja ketterä

palvelu, jossa saat satojen kuluttajien näkemyksen

jo muutamassa päivässä. Omalla nimellään

rekisteröityneitä kuluttajia on mukana yli 20.000.

Kysy lisää!

Merja Mantila, [email protected]

puh. 050 330 3640

Palvelu tarjoaa kustannustehokkaan ja nopean tavan

saada kuluttajatietoa niin pieniin kuin isoihinkin ongelmiin.

Avainklubissa mukana oleva yritys voi tehdä pakkauskyselyitä,

testaajahakuja, mielipidetiedusteluja, mainonnan testauksia,

käytettävyystestauksia, bränditutkimuksia ja muita kyselyitä

vuosimaksulla niin paljon kuin haluaa. Palvelu yrityksille

edellyttää Suomalaisen Työn Liiton jäsenyyttä.

Älä arvaa, Älä arvaa, vaan selvitä!

UUDISTUNUT AVAINKLUBI

151009_stl_avainklubi_ilmoitus.indd 1 09/10/15 13:20

Jussin kansikuvan teki kuvittaja ja graafinen suunnittelija Olli Österberg (s.1980). Hän on opiskellut Lahden muotoiluinstituutissa pakkausmuotoilua ja Lapin yliopistossa graafista suunnittelua. Ollin kuvituksia on julkaistu useissa aikakaus- ja sanomalehdissä sekä oppikirjoissa. Hän rakastaa taidehistoriaa ja perinteisin välinein piirtämistä.KU

VA O

LLI Ö

STER

BERG

Mikonkatu 17 A, 00100 Helsinki | PL 429, 00101 Helsinki | Puh. (09) 696 2430, faksi (09) 6962 4333 | sähköposti: [email protected] | suomalainentyo.fi

Lue Jussin pdf-näköislehti

Documents

Transcript of Lue Jussin pdf-näköislehti