Lentoaseman alueellistaminenKaupunginjohtaja Kimmo Jarva

23.4.2015

Perustelut lentoliikenteen tarpeelle

1. Kansainvälinen saavutettavuus2. Mahdollistaa ulkomaalaisten matkailijavirrat 3. Kaakkois-Suomen asukkaille miellyttävä tapa matkustaa

ulkomaille4. Kansainvälisten kokousten ja tilaisuuksien

järjestämisessä saavutettavuus eli lentoyhteydet tärkeä kriteeri

5. Tulo- ja työllisyysvaikutukset Etelä-Karjalalle

23.4.2015

Lentoliikenteen taloudelliset vaikutukset tutkimuksen tulokset vuodelta 2014

MC Infon tekemä tutkimus koostui kolmesta eri osatutkimuksesta:

1. Kvantitatiivinen lentomatkailijatutkimus, jossa on haastateltu henkilökohtaisesti 172 lentomatkustajaa Lappeenrannan lentoasemalla maaliskuussa 2014. 

2. Kvantitatiivinen yritystutkimus, jossa puhelimitse rekrytoitiin yrityspäättäjiä vastaamaan web‐kyselyyn. Yritystutkimukseen vastasi maaliskuussa 2014 yhteensä 131 yrityspäättäjää, joista 102 edustaa ensimmäisen vaiheen yrityksiä ja 29 toisen vaiheen yrityksiä. 

3. Kvalitatiivinen teemahaastattelututkimus, jossa on haastateltu henkilökohtaisesti kymmenen etelä‐karjalaista  avainhenkilöä maaliskuussa 2014. Haastattelut kohdistettiin organisaatioiden aseman mukaan kolmeen pääryhmään: julkiset instituutiot, elinkeinoelämän järjestöt ja suurimmat matkailuliiketoiminnan yritykset

23.4.2015

Minkälaisia lentomatkustajia haastateltiin?

23.4.2015

Mistä lentomatkustajat tulevat?

23.4.2015

Lentomatkustajien matkan tarkoitus

23.4.2015

Kyselytutkimusten tulokset

Kun lentomatkustajilta kysyttiin syitä matkustaa Lappeenrannan lentoaseman kautta, ylivoimaisesti useimmin syynä mainittiin lentoreitin edullinen hinta. 

23.4.2015

Haluaisitteko matkustaa enemmän?

23.4.2015

Toivotuimmat lentokohteet Lappeenrannasta käsin

23.4.2015

Avainhenkilöiden haastattelut

23.4.2015

Haastattelututkimuksen tulos

Yritysvastaajista lähes kolme neljäsosaa pitää Lappeenrannan toimivaa lentokenttää tärkeänä Etelä-Karjalan imagon ja vetovoiman kannalta. Sen sijaan yrityksen oman liiketoiminnan kannalta tärkeänä lentokenttää pitää vain reilu viidennes yritysvastaajista.

23.4.2015

Lentomatkailun työllisyysvaikutukset, jos 400 000 matkustajaa vuodessa

LENTOMATKAILUN VÄLITÖN TYÖLLISYYSVAIKUTUS: Lentomatkailutulon aiheuttama työllisyyden lisäys ns. ensimmäisen vaiheen yrityksissä.

VÄLILLINEN TYÖLLISYYSVAIKUTUS: Välituotepanoksia toimittavien ns. toisen vaiheen yritysten työllistäminen välillisten lentomatkailutulojen osuudella.

LENTOASEMAN SUORA TYÖLLISYYS: Lentoasemalla ja lentokentällä suoraan työllistyvien määrä.

23.4.2015

AVAINLUKU YKS. ARVO       

Lentomatkailun välitön työllisyysvaikutus HTV 113

Välillinen työllisyysvaikutus HTV 14

Lentoaseman suora työllistävyys * HTV 20

Lentomatkailun työllistävyys YHTEENSÄ HTV 147

Lentomatkailun palkkatulovaikutukset

VÄLITÖN PALKKATULOVAIKUTUS: Lentomatkustajille tuotteita ja palveluja myyvien ns. ensimmäisen vaiheen yritysten Etelä-Karjalassa asuville työntekijöilleen maksama nettolentomatkailutulon aiheuttama palkkatulojen lisäys.

VÄLILLINEN PALKKATULOVAIKUTUS: Välituotetoimittajayritysten työntekijöilleen Etelä-Karjalaan maksamat palkat siltä osin, kun ne aiheutuvat välillisestä lentomatkailutulosta.

JOHDETTU PALKKATULOVAIKUTUS: Lisäpalkkasumma, joka syntyy, kun Etelä-Karjalassa asuvat työntekijät kuluttavat itse ansaitsemaansa palkkatuloa Etelä-Karjalassa sijaitsevissa yrityksissä.

LENTOASEMAN SUORAN TYÖLLISTÄMISEN PALKKATULOVAIKUTUS: Lentoaseman työntekijöiden vuosittainen palkkatulo, kun lentoaseman keskimääräinen työllistävyys on 20 henkilötyövuotta.

23.4.2015

Lentomatkailun verotulovaikutukset alueen kunnille

VÄLITÖN VEROTULOVAIKUTUS: Lentomatkustajille tuotteita ja palveluja myyvien ns. ensimmäisen vaiheen yritysten Etelä-Karjalassa asuvien työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot siltä osin, kun ne aiheutuvat nettolentomatkailutulosta.

VÄLILLINEN VEROTULOVAIKUTUS: Välituotetoimittajayritysten työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot siltä osin, kun ne aiheutuvat välillisestä lentomatkailutulosta.

JOHDETTU VEROTULOVAIKUTUS: Johdetun palkkatulon verotulovaikutus alueen kuntien verotuloihin.

LENTOASEMAN SUORAN TYÖLLISTÄMISEN VEROTULOVAIKUTUS: Lentoaseman työntekijöiden palkoistaan maksamat kunnallisverot, kun lentoaseman keskimääräinen työllistävyys on 20 henkilötyövuotta.

23.4.2015

Yhteenveto tilanteessa, jolloin Lappeenrannan lentoasemalla on 400.000 matkustajaa vuodessa

Haastattelututkimuksen perusteella lentoliikenteen asiantuntijat, julkisen sektorin edustajat ja suurin osa elinkeinoelämän vaikuttajista uskovat, että arvio 400.000 vuosittaisesta matkustajasta on realistinen, vaikkakin haasteellinen tavoite. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää haastattelujen perusteella merkittäviä kehittämistoimia Lappeenrannan lentokentän palveluissa ja toiminnan organisoinnissa.

Jos Lappeenrannan lentoaseman matkustajamäärä on 3-4 vuoden kuluttua 400.000 vuodessa, eivätkä matkustajien profiili, rakenne ja kulutuskäyttäytyminen muutu, niin lentomatkailu tuottaa Etelä-Karjalaan välitöntä ja välillistä matkailutuloa yhteensä noin 21,5 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi lentoliikenne aiheuttaa välittömästi, välillisesti, johdetusti sekä suoraan yhteensä noin 5,7 miljoonan euron palkkatulovaikutuksen, ja sitä kautta reilun miljoonan euron verotulovaikutuksen Etelä-Karjalan kuntien verotuloihin. 400.000 lentomatkustajan välitön, välillinen, johdettu ja suora työllisyysvaikutus Etelä-Karjalaan on yhteensä noin 150 henkilötyövuotta.

23.4.2015

Nykytilanne

• Mikäli säännöllinen lentoliikenne loppuisi, uhkana on koko kentän sulkeminen.

• Omistusvaihdoksen tavoitteena on joustavan toimintamallin kautta kasvattaa lentoyhteyksien ja lentomatkustajien määrää.

• Kaupunki on varautunut osoittamaan vuosittain 500 000 € lentoliikenteen kehittämiseen.

• Lisäksi lentokenttäsäätiön perustamiseen on varattu 700 000 €.

4/23/2015

4/23/2015

Lentoaseman alueellinen tuotto nykytilanteessa

2014 2015Matkustajamäärä 90 000 40 000Välitön lentomatkailutulo, € 4 782 000 2 391 000Välillinen lentomatkailutulo, € 606 000 303 000Palkkatulovaikutus, € 1 430 000 715 000Verotulovaikutus alueen kunnille, € 291 000 145 000Työllistävyys, HTV 36 18