LOPPURAPORTTI

Sykettä-tiedonvälityshanke

1. Hankkeen tiedot

Hankkeen toteuttaja: Hallinnoija JyväsRiihi ry, hankkeen osatoteuttajat

Maaseutukehitys ry, Leader Viisari ry ja Vesuri-ryhmä

ry.

Hankkeen nimi: Sykettä-tiedonvälitys (13564)

Toteutusaika: 1.9.2015-31.8.2018

Hankkeen kustannusarvio: 520 000 € / tuki 100 %

Hankkeen rahoitus: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Rahoittaja: Keski-Suomen ELY-keskus

2. Yhteenveto hankkeesta

Sykettä-tiedonvälityshankkeen päätavoitteena oli lisätä ja monipuolistaa

maaseutuohjelman, alueellisen maaseutusuunnitelman ja paikallisten

kehittämisstrategioiden viestintää Keski-Suomessa. Se tiedotti tehokkaasti

maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksista sekä vahvisti ja loi toimivia

yhteistyöverkostoja. Hankkeessa tuotiin esille yritys- ja hankerahoituksen

mahdollisuuksia ja tuloksia erilaisin toimenpitein ja kokeiltiin alueella uusia

viestintämenetelmiä.

Hankkeen kautta tuotiin positiivisella tavalla esille, millaisia mahdollisuuksia Keski-

Suomen maaseutualueilla on tarjolla työhön, yrittämiseen, asumiseen ja omaehtoiseen

kehittämiseen. Samalla vahvistettiin yhteistyöverkostojen syntymistä.

Hankkeeseen palkattiin tiedottaja toteuttamaan hankkeen tavoitteita ja tehostamaan

ohjelmaviestintää. Tiedotusmenetelmiä olivat mm. verkkotiedote, sisällön tuottaminen

erilaisiin viestintäkanaviin ja kotisivuille, tiedotuslehti, materiaalin tuottaminen sekä

maaseuturahaston toimijoille, että tiedotusvälineille, erilaiset maakunnalliset ja

alueelliset toimijoiden tapaamiset sekä hyvien hankkeiden ja käytäntöjen esille

nostaminen mm. tutustumiskierrosten kautta.

Hankkeen tuloksena tietoisuus hanketoiminnasta ja hankerahoituksen

mahdollisuuksista ja saavutetuista tuloksista lisääntyi. Keski-Suomen

maaseutuohjelmaan liittyvä tiedottaminen ja viestintä tehostuivat ja toimijat saivat

käyttöön monipuolisempia tiedotusmateriaaleja ja - kanavia.

3. Raportti

3.1 Hankeen tavoitteet

Ylemmän tason tavoitteet, joiden osa hanke on

Hanke toteutti Manner-Suomen maaseutuohjelman toimenpidettä M01 Tietämyksen

siirto ja tiedotus, alatoimenpidettä 1.2. Tuki esittely- ja tiedotustoimintaan. Hankkeen

tavoitteet toteuttivat toimenpiteen M01 tavoitteita: se lisäsi tietoisuutta maaseudun

kehittämisvälineistä, -mahdollisuuksista ja tuloksista; se edisti maakunnan toimijoiden

verkostoitumista, yhteistyön ja verkostojen hyödyntämistä sekä kannusti toimijoita

monipuolistamaan eri tiedotuskanavien ja -menetelmien käyttöä. Hanke toteutti Keski-

Suomen alueellisen maaseutuohjelman suunnitelmaa maakunnan Leadereiden ja ELY-

keskuksen yhteistyöstä yhteisestä maaseututiedottajasta.

Hankkeen tavoitteet

1) kustannustehokas ja vaikuttava viestintä maakunnallisesti

2) lisätä viestintää Maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksista Keski-Suomessa

3) koordinoida, vahvistaa ja luoda toimivia yhteistyöverkostoja maakunnassa

4) lisätä ja vahvistaa toimijoiden viestintävalmiuksia ja –osaamista

5) rohkaista maaseudun kehittäjiä käyttämään monipuolisemmin eri viestintäkanavia

ja menetelmiä

6) tuoda esiin ja levittää hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä

7) tehdä näkyväksi yritys- ja hankerahoituksen tuloksia erilaisin toimenpitein

8) olla mukana luomassa positiivista kuvaa maaseudusta, siellä yrittämisestä ja

toimimisesta

Tiedonvälityshankkeen avulla välitetään maaseutuyrityksille ja muille toimijoille tietoa

ja hyviä käytäntöjä eri teemoihin liittyen. Hankkeessa haetaan viestinnälle Keski-

Suomeen uudenlaisia, kokeilevia toimintatapoja, joista kerätään tietoa seuraamalla

aktiivisesti viestintään liittyvää kehitystä. Toimintatavat eivät ole välttämättä uusia

valtakunnallisesti tai kansainvälisesti, mutta keskisuomalaisessa

maaseutuviestinnässä vielä vähän hyödynnettyjä. Uutta on myös aktiivisempi

osallistuminen valtakunnalliseen maaseutuverkoston viestintäverkoston toimintaan,

yhteistyön koordinointi maakunnallisten viestintähankkeiden kanssa ja sisällön tuottaminen maaseutu.fi-sivuille.

3.2 Toteutus

Toimenpiteet

Hankkeessa toteutetut toimenpiteet on jaoteltu hankesuunnitelman tavoitteiden

mukaisin teemoihin.

1) kustannustehokas ja vaikuttava viestintä maakunnallisesti

Sykettä-hankkeessa maaseutuohjelman mahdollisuuksia ja vaikutuksia on tuotu

yleisön tietouteen eri keinoja hyödyntäen. Hankkeessa on rohkeasti ja

ennakkoluulottomasti tehty asioita uudella tavalla, positiivisessa hengessä.

Viestinviejinä on käytetty bloggareita ja vloggareita, ihmisiä on kohdattu toreilla sekä

kauppojen pihoissa. Maaseututoimijoita on opetettu viestimään somessa ja

käyttämään älykännyköitä tehokkaasti. Monenlaista on siis kokeiltu ihmisten huomion

saamiseksi – ja näkyvyyttä on saatukin niin paikallislehdissä kuin somessa. Kaikki

hankkeen tekemisen ydin on ollut tiivis yhteistyö muiden maaseututoimijoiden kanssa

ja koko verkoston kannustaminen viestintään.

Hankkeessa tehty viestintä on ollut monipuolista. Käyttöön on otettu uusia

nykyaikaisia viestintävälineitä ja -kanavia, toisaalta perinteistä printtimediaa ei ole

unohdettu. Kuitenkin viestinnän keinoista tärkein eli ihmisten kohtaaminen on ollut

hankkeessa tekemisen keskiössä. Järjestettyjä tilaisuuksia ja tapaamisia on ollut

lukuisia ja niihin on saatu innostettua osallistujia runsaasti, kaiken kaikkiaan hankkeen

järjestämissä tilaisuuksiin on osallistunut lähes 3000 henkilöä.

”Keski-Suomessa on oltu valtavan innovatiivisia viestijöitä. Uusia keinoja kohderyhmien tavoittamiseen on kehitetty jatkuvasti. Sykettä-hanke on hyödyntänyt valtakunnallisesti valmisteltuja välineitä ja jakanut osaamistaan muille. Muun muassa road showt, Pöllöparlamentti ja tavat hankevaikutusten esiin tuomiseksi kiinnostivat koko maaseutuverkostoa.” - Annukka Lyra, maa- ja metsätalousministeriö

2) lisätä viestintää maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuuksista Keski-Suomessa

Maaseutuohjelmasta ja sen rahoitusmahdollisuuksista on kerrottu eri

viestintäkanavissa, kuten www.keskisuomenmaaseutu.fi -sivustolla, some-kanavissa,

uutiskirjeessä ja useissa tilaisuuksissa. Tiedottaja on kirjoittanut useita juttuja myös

valtakunnalliselle maaseutu.fi sivustolle.

Keski-Suomen maaseutu.fi –sivustolle tiedottaja on koonnut viikoittain ajankohtaisia

uutisia, tapahtumia ja kirjoituksia. Tiedottaja on pyytänyt hanketoimijoilta ja

asiantuntijoilta kirjoituksia ja julkaissut niitä sekä nettisivustolla että some-kanavissa.

Keski-Suomen maaseudun uutiskirje on lähetetty keskimäärin viisi kertaa vuodessa.

Uutiskirjeissä on käsitelty ajankohtaisia rahoitusuutisia, tulevia tilaisuuksia ja

esimerkkejä maaseutuhankkeista ja yritystuensaajista. Monet sidosryhmät ovat

jakaneet omissa uutiskirjeissään, internet-sivuillaan tai some-kanavissaan Sykettä-

hankkeen tuottamia ajankohtaisia uutisia.

Keski-Suomen maaseudun facebook-sivuilla on viestitty maaseutuohjelmasta, Leader-

ryhmien ajankohtaisista uutisista ja Keski-Suomen maaseutua koskettavista uutisista

ja ilmiöistä. Facebook-päivityksiä on tehty lähes päivittäin. Facebook-sivuilla on 770 tykkääjää, joiden määrä on kasvanut 450 henkilöllä hankkeen aikana.

Hankkeen aikana on luotu Keski-Suomen maaseudun Youtube –kanava, johon on

tuotettu hankkeen aikana yhteensä 45 videota ja katselukertoja on ollut lähes 5000.

Facebook-sivuille ladatuilla videoilla on ollut noin 15 000 katselukertaa. Uutena

viestintäkanavana on otettu käyttöön myös Keski-Suomen maaseudun Instagram-

kanava, jossa viestitään maaseuturahoitukseen liittyvistä asioista. Instagram-tilillä on

tällä hetkellä 420 seuraajaa. Myös Maaseutukehitys, JyväsRiihi ja Vesuri-ryhmä ovat

ottaneet käyttöön Instagramin. Kaiken kaikkiaan näkyvyys sosiaalisen median

kanavissa on lisääntynyt merkittävästi uusien kanavien ja niiden aktiivisemman

päivittämisen myötä.

Sähköisten kanavien lisäksi rahoitusmahdollisuuksia on esitelty monissa messu- ja

markkinointitapahtumissa sekä tilaisuuksissa, joista mainittakoon mm. Metsämessut,

WeenMaanWiljaa, Keksintöjen viikko, Keski-Suomen maaseutugaala ja Keski-Suomen

Liiton järjestämä Torikokous. KoneAgriassa oltiin yhteisosastolla

maaseutuverkostopalveluiden kanssa. Messuosallistumisten kautta saavutettiin

laajempaa näkyvyyttä ns. ”suuren yleisön” keskuudessa ja tavattiin keskisuomalaisia,

joita ei välttämättä tavoiteta muilla hankkeen kanavilla. Yhdessä eri toimijoiden kanssa on osallistuttu myös Kasvun vuosi –rahoituskiertueelle.

Mediayhteistyötä tehtiin kutsumalla mediaa tilaisuuksiin sekä tiedottamalla tilaisuuksista ja ajankohtaisista asioista sekä tuottamalla valmiita juttuja. Hankkeen juttuja on julkaistu lähes kaikissa paikallislehdissä ja maakunnan medioissa yhteensä noin 100 kappaletta. Mediatiedotusta on tehty lisäksi yhdessä ELY-keskuksen kanssa lähettämällä kolmen kuukauden välein mediatiedote ja koonti rahoituspäätöksen saaneista toimijoista. Hankkeen aikana on osallistuttu erilasiin viestintäkampanjoihin yhteistyössä valtakunnallisen maaseutuviestinnän kanssa, mm. Leader-20-vuotta, maaseudun hyvinvoinnin teemakampanjat, Leader-joulukalenteri jne. Yksi merkittävimmistä ja näkyvimmistä viestintäkampanjoista on ollut maakunnan

oma maaseuturahoituksen Keski-Suomi Roadshow-kiertue. Kiertueella kerrottiin

maaseuturahoituksesta ja samalla jututettiin ihmisiä oman paikkakunnan

kehittämistarpeista. Kuntakiertue pysähtyi jokaisessa keskisuomalaissa kunnassa,

yhteensä 24 etapilla. Jokaisella etapilla väkeä oli paikallisista Leader-ryhmistä, Keski-

Suomen ELY-keskuksesta ja TE-toimistosta. Kiertueen pysähdyspisteillä piipahti

kunnanjohtajia, päättäjiä, yrittäjiä, yrittäjäjärjestöjen edustajia, kehittämisyhtiöiden

väkeä, kylä- ja hanketoimijoita sekä yhdistystoimijoita. Kiertueella tavoitettiin paljon

ns. suurta yleisöä ja niitä, joilla ei ollut entuudestaan tietoa maaseutuohjelmasta.

Kiertue sai paljon näkyvyyttä paikallislehdissä ja jopa maakunnan medioissa, yhteensä

noin 30 mediajuttua.

”Tärkeitä kohtaamisia, sitä päivä oli. Lisää tällaista aktiivisuutta, sitä tarvitaan.”

3) koordinoida, vahvistaa ja luoda toimivia yhteistyöverkostoja maakunnassa

Pöllöparlamentti on Sykettä-hankkeen koolle kutsuma maaseutuohjelman

maakunnallisten kehittämishankkeiden toimijoiden tapaaminen. Pöllöparlamentti-

tapaamiset ovat koonneet säännöllisesti keskimäärin noin 20-30 henkilöä,

parhaimmillaan jopa 50 osallistujaa. Tapaamisia on järjestetty hankkeen aikana yhteensä 15 kertaa.

Tapaamisten myötä hankevetäjien tietoisuus olemassa olevista kehittämis-, rahoitus-ja

koulutusmahdollisuuksista sekä meneillään olevista maaseudun

kehittämistoimenpiteistä on lisääntynyt. Hankevetäjien yhteistapaamiset ovat

toimineet tehokkaana verkostoitumisen edistäjänä ja helpottaneet yhteisten

tilaisuuksien ja koulutusten suunnittelua, markkinointia ja toteutusta.

Pöllöparlamenttitoiminta on herättänyt monissa maakunnissa kiinnostusta ja

vastaavanlaista toimintaa on käynnistetty Pöllöparlamentin innoittamana jo

muutamassa muussakin maakunnassa, mm. Hämeessä. Pöllöparlamentti on nostettu

useaan otteeseen valtakunnallisesti esimerkiksi onnistuneesta kehittäjien

verkostotyöstä.

Sykettä-hanke on järjestänyt kahtena vuonna Keski-Suomi OnGo –seminaarin ja

verkostopäivän, jossa on tuotu esille mm. maaseutuhankkeiden vaikutuksia ja hyötyjä

Keski-Suomessa. Tilaisuudet ovat kumpanakin vuonna koonneet lähes 100

keskisuomalaista yrittäjää, päättäjää ja kehittäjää yhteen. Seminaari on auttanut

uusien kehittäjäkumppanien löytämisessä, nostattanut maaseututoimijoiden

yhteishenkeä ja lisännyt tietoisuutta maaseutuohjelman toteutuksesta.

Sykettä-hanke on kutsunut koolle myös Keski-Suomen Leader-nuorisohankkeiden

vetäjät ja kylätaloja ylläpitävät toimijat yhteisiin teematapaamisiin, joissa jaettiin

hanketoimijoiden välillä hyviä toimintatapoja, onnistumisia ja viestintäkeinoja. Kun

kysyttiin tapaamiseen osallistuneista hankevetäjiltä, mitä hyötyä tapaamisesta oli, he kommentoivat mm. seuraavasti:

”Verkostoituminen ja keskustelu toisten hanketoimijoiden kanssa oli tärkeää”

”Käytännön toiminnasta vinkkejä omaan hanketyöhön”

”Viestintäasiat” ”Paljon uusia ideoita ja vertaistuki”

Sykettä on kutsunut vuosittain koolle Keski-Suomen Leader-hallitukset työntekijöineen

yhteiseen verkostopäivään, jonka teemoina ovat olleet mm. hallitusjäsenten viestintä,

vaikuttavuus, maakuntauudistuksen vaikutukset maaseudun kehittämistyöhön ja

Leader-tulevaisuustyö.

Sykettä-hanke oli keskeisenä kumppanina järjestämässä yhdessä

maaseutuverkostopalveluiden kanssa Euroopan maaseutuverkostojen (ENRD)

tapaamista Keski-Suomeen. Tapaamiseen osallistui 60 Euroopan maaseutuverkostojen

ja Euroopan komission edustajaa 25 eri maasta eri puolilta Eurooppaa. Tapaamisessa

saatiin kertoa keskisuomalaisesta maaseudun kehittämisestä ja esimerkkejä onnistuneesta verkostotyöstä Keski-Suomessa.

”Tämä innovaatioleiri oli paras maaseutuverkostojen kokous, jossa olen ollut. Ja olen ollut mukana jo useassa” - Vija Veisa Latvian maaseutuverkostoyksiköstä.

4) lisätä ja vahvistaa toimijoiden viestintävalmiuksia ja -osaamista

5) rohkaista maaseudun kehittäjiä käyttämään monipuolisemmin eri viestintäkanavia ja menetelmiä

Yhdistyksille, yrityksille ja alueen muille maaseututoimijoille suunnatut

viestintätyöpajat ovat omalta osaltaan vieneet viestinnän taitoa ja tietoa eteenpäin.

Sykettä-viestintähanke on järjestänyt ympäri Keski-Suomessa yhteensä 12

viestintätyöpajaa. Työpajojen teemoina ovat olleet sosiaalinen media ja

verkkonäkyvyys, älykännykän hyödyntäminen viestinnässä sekä visuaalinen viestintä.

Työpajojen avulla on lisätty yhteensä 350:n ihmisen viestintävalmiuksia ja –osaamista.

Viestintäosaamisen lisäksi tilaisuuksissa on jaettu tietoa maaseutuohjelman

mahdollisuuksista ja edistetty toimijoiden välistä verkostoitumista. Lisäksi hankkeiden

toteuttajia on kannustettu viestimään aktiivisesti hankkeista ja niiden tuloksista, jotta saadaan laajasti maaseutuohjelman hyvät käytännöt esille.

Hanke järjesti yhdessä Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen kanssa kolmella paikkakunnalla

uuteen tietosuoja-asetukseen liittyvät infot, näihin tilaisuuksiin osallistui 120 maaseudun yhdistystoimijaa.

Hanketoimijoille on koottu Hanketoimijan viestintäohjeet ja kannustettu myös niiden

avulla hankevetäjiä maaseutuohjelman viestintään. Sykettä-hankkeessa koottua

viestintäohjeistusta on käytetty myös valtakunnallisessa Hanketoimijan käsikirjassa.

Leader-hallitusjäsenille tiedottaja on koonnut hallitusjäsenen viestintään liittyviä

vinkkejä ja ohjeita.

Leader-ryhmien työntekijöille hanke järjesti kaksipäiväisen viestintäleirin, jossa mm.

työstettiin keskisuomenmaaseutu.fi-sivustoa. Leirillä saimme kuulla esimerkillisestä

hankeviestinnästä ja some-asiantuntijan sosiaalisen median vinkkejä, joita Leader-

viestinnässä kannattaa hyödyntää. Hankkeen aikana on tuotettu Keski-Suomen

Leader-ryhmille yhteiset viestintäohjeet ja luotu yhteinen kansio yhteisille

materiaaleille. Lisäksi tiedottaja on auttanut Leader-ryhmiä mm. eri viestintäkanavien

käyttöön otossa ja niiden päivittämisessä.

Keskisuomenmaaseutu.fi –sivuston hankerekisteriin on koottu maaseutuohjelman

hankkeita ja rekisteriä päivitetään sitä mukaa kun uusia hankkeita on käynnistynyt.

Lisäksi keskisuomalaiset Leader-hankkeet ja yritystuet on koottu GoogleMaps-

karttaan. Kartasta on helppo tutustua esimerkiksi tietyn alueen tai vaikka kunnan

hankkeisiin.

6) tuoda esiin ja levittää hyviä toimintamalleja ja käytäntöjä

Sykettä Keski-Suomen maaseudulle –lehti on julkaistu kaksi kertaa hankkeen aikana ja

sitä on jaettu laajasti maaseutuverkostossa ja sidosryhmille. Lisäksi tiedotuslehti on

ollut hyvä väline esimerkiksi messuilla ja kiertueella ns. ”suurelle yleisölle”

viestittäessä. Lehdissä on esitelty maaseuturahoituksen yritys- ja hanketarinoita.

Näiden lisäksi lehdissä on kerrottu maaseudun hyvistä käytännöistä ja

toimintatavoista, mm. Leaderin vaikutuksia 20-vuoden ajalta sekä

maaseutuohjelmakyselystä poimittuja maaseutuohjelman vaikutuksia. Lehti on

ilmestynyt sekä printtilehtenä että verkkolehtenä.

Hanke on tehnyt lehtien lisäksi julkaisuja, joissa hyviä toimintamalleja ja kehittämisen

tapoja on tuotu esille. Hankkeen loppujulkaisu, Viestintää ja verkostoja, kokoaa

maaseudun kehittämisen ja viestinnän hyviä käytäntöjä yhteen. Julkaisussa on myös

vinkkejä, kuinka hyvä käytäntö on toteutettu, joten se toimii hyvänä oppaana kehittäjille esimerkiksi eri maakunnissa.

Myös keskisuomalaiset yritystarinat on koottu yhdeksi Yritystarinoita Keski-Suomesta

–julkaisuksi, jossa keskeiset yrityskentällä toimivat henkilöt ovat kommentoineet

maaseuturahoituksen hyötyjä ja yrittäjät rahoitusta nimenomaan vaikuttavuuden

näkökulmasta.

Kansainvälisille sidosryhmille on tuotettu esite, jossa on esitelty maaseuturahoituksen

kohteita ja kehittämistyötä Keski-Suomessa. Esitteeseen on valittu esimerkeiksi

kiinnostavia matkailukohteita, joiden avulla toivotetaan kansainväliset sidosryhmät

tervetulleeksi maakuntaan ja yhteistyöhön.

Hankkeen päätösseminaari oli myös yksi tärkeä tapa tuoda esille hankkeessa tehtyä

työtä ja hyviä toimintatapoja. Hankkeen päätösseminaari kokosi yhteensä 100

osallistujaa (ja lisäksi 250 henkilöä Youtube-tallenteen kautta) viestinnän ja

vaikuttavuuden pariin. Tärkeää oli, että hankkeen tuloksia oli kuulemassa toimijoita

eri maakunnista ja jopa ministeriöstä ja maaseutuverkostopalveluista.

Hyviä käytäntöjä on vaihdettu eri Leader-ryhmien ja kehittäjien kanssa myös

yhteisissä tapaamisissa ja vierailuilla. Hankeen puitteissa on käyty mm. tutustumassa

Leader Liiverin vaikuttavuustyöhön, KeskipisteLeaderin toimintaan ja Pohjois-

Karjalan onnistuneisiin yritysrahoituksen käytäntöihin. Lisäksi keskisuomalaiset

Leader-ryhmät ovat tavanneet Hämeen Leader-ryhmät ja jakaneet hyviä arkityön ja

viestinnän kokemuksia. Näillä vierailuilla ja tapaamisilla on saatu reilusti hyviä

vinkkejä puolin ja toisin maaseudun kehittämistyön tuloksista ja viestintätavoista ja

samalla on verkostoiduttu laajemmin toimijoiden kesken.

Myös osallistumiset valtakunnalliseen Maaseutuparlamenttiin ja kansainväliseen Linc-

tapahtumaan ovat olleet tärkeitä verkostoitumis- ja kohtaamispaikkoja, joissa on jaettu

hyviä toimintatapoja niin Leader-ryhmien, maaseutuverkostopalveluiden, ministeriön,

eri maakuntien ja jopa eri maiden maaseudun kehittäjien kanssa.

7) tehdä näkyväksi yritys- ja hankerahoituksen tuloksia erilaisin toimenpitein

Sykettä-hankkeessa on toteutettu videoprojekti yhdessä neljän keskisuomalaisen

kunnanjohtajan kanssa. Tuotetuilla videoilla kunnanjohtajat kertovat

maaseuturahoituksen ja Leader-toiminnan hyödyistä omille paikkakunnille. Videoiden

kautta saatiin tärkeää viestintämateriaalia, joiden avulla voidaan viestiä esimerkiksi

kuntapäättäjille. Viestintähankkeen myötä on tavattu myös Keski-Suomen

kansanedustajia, joille on kerrottu maaseuturahoituksen mahdollisuuksista ja

vaikutuksista.

Järjestetyillä hankeretkillä on myös viestitty siitä, mihin rahoitusta on alueella käytetty

ja mihin sitä on saatavilla. Nämä hankeretket ovat osoittautuneet hyväksi ja

konkreettiseksi keinoksi osoittaa maaseuturahoituksen vaikutuksia ja tehdä Leader-

toimintaa tutuksi ja jakaa hyviä kehittämisen käytäntöjä. Hankeretkiä on järjestetty

hankkeen aikana kaiken kaikkiaan kymmenkunta ja niihin on osallistunut yli 200 henkilöä.

Sykettä-viestintähanke teetti kevään aikana maaseutuohjelmakyselyn

maaseuturahoituksen tuensaajille ja Leader-ryhmien keskeisille sidosryhmille.

Saaduissa vastauksissa oli paljon hyviä kommentteja tuensaajilta rahoituksen

vaikutuksista. Näitä kommentteja ja vastauksia on hyödynnetty monessa

viestintämateriaalissa.

8) olla mukana luomassa positiivista kuvaa maaseudusta, siellä yrittämisestä ja toimimisesta

Viestinnässä on nostettu jatkuvasti esille keskisuomalaisia hyviä käytäntöjä,

onnistumisia ja positiivisia ilmiöitä. Sosiaalisessa mediassa on jaettu uutisia mm.

maaseudun innovaatioita, menestystarinoita ja yritysten kasvutarinoita.

Sykettä-hankkeessa on jalkautettu valtakunnallisia maaseutuverkoston teemoja, kuten

Leader 20 vuotta, yritysten kasvun vuosi –kiertue ja hyvinvoinnin teemavuosi. Lisäksi

olemme osallistuneet valtakunnallisten teemapäivien, esimerkiksi Avoimet kylät ja

Osta tilalta –päivien viestintään alueellamme.

Sykettä-viestintähanke osallistui Amazing

Keski-Suomi-tempauksen järjestelyihin ja

viestintään. Tempauksella tehtiin maakuntaa

ja sen maaseutukohteita tutuksi suurelle

yleisölle yhteistyössä somettajien ja

bloggareiden kanssa. Tempaus toteutettiin

Amazing Race-kilpailuna.

Aikataulu

Hankkeen toteutusaika oli 1.9.2015 -31.8.2018. Hanke käynnistyi käytännössä

tammikuussa 2016, kun projektipäällikkö aloitti työt. Hankkeelle haettiin jatkoaikaa

kahdesti, syksyllä 2017 ja keväällä 2018. Jatkoaikaa ei kuitenkaan myönnetty

kummallakaan kertaa. Kustannuslajien muutokseen ja tuen siirtoon haettiin ja saatiin

muutos keväällä 2018.

Toteutuksen organisaatio ja resurssit

Hanketta hallinnoi JyväsRiihi ry. Muita

hankkeen osatoteuttajia ovat

Maaseutukehitys ry, Leader Viisari ry ja

Vesuri-ryhmä ry.

Hankkeelle palkattiin kokopäiväiseksi

projektipäälliköksi/tiedottajaksi Jenni

Tiainen, joka oli päävastuussa hankkeen

toimenpiteiden toteuttamisesta.

Tiedottajan tehtäviin kuuluivat

hankkeen toimenpiteiden suunnittelu ja

toteutus yhdessä hankkeen

osatoteuttajien kanssa. Lisäksi työntekijä vastasi hankkeeseen liittyvästä

raportoinnista ja hankkeen maksatuksista. Hän osallistui myös maakunnalliseen ja

valtakunnalliseen maaseudun kehittämiseen sekä maaseutuohjelmaan ja Leader-työhön liittyviin ajankohtais- ja koulutustilaisuuksiin.

JyväsRiihessä hankkeen vastuuhenkilönä toimii yhdistyksen toiminnanjohtaja Pirjo

Ikäheimonen. Hänen tehtäviään olivat hankkeeseen liittyvät hallinnolliset tehtävät,

kuten hankkeen rahoitusneuvottelut, taloudenseuranta sekä projektihenkilöstön työn

ja hankkeen toteutuksen ohjaus. JyväsRiihen hankeneuvojan Leena Karjalaisen

työaikaa on kohdennettu myös hankkeelle, mm. maksatusten valmisteluun ja muihin

projektin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi hankkeeseen palkattiin määräaikainen

projektisihteeri Helmi Yli-Knuuttila tiedottajan työpariksi aikavälille joulukuu 2017-

elokuu 2018.

Hankkeen osatoteuttajat ovat osallistuneet projektiryhmän ja ohjausryhmän

työskentelyyn. Lisäksi he ovat osallistuneet hankkeen toimenpiteiden toteutukseen,

mm. hankkeen järjestämien infotilaisuuksien, messutapahtumien, hankeretkien jne.

valmisteluun yhdessä tiedottajan kanssa. Osatoteuttajat ovat lisäksi osallistuneet

hankkeen koordinoimaan Pöllöparlamenttitoimintaan. Tehtäviin on lisäksi kuulunut

tiedon kerääminen/tuottaminen hankkeen julkaisuja varten yhdessä projektipäällikön kanssa.

Hankkeen projektiryhmään kuuluivat hankkeen toteuttajat eli Leader-ryhmien

edustajat. Projektiryhmä kokoontui 6-8 krt/vuodessa. Projektiryhmän tehtäviä olivat

mm. viestintään liittyvien tavoitteiden ja aikataulujen yhteensovitus,

viestintämenetelmien arviointi ja kehittäminen sekä projektin toteutuksen seuranta ja

ohjaus. Projektiryhmä toimi tiedottajan käytännön työn tärkeänä tukena ja ohjaajana.

Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut vuosittain kaksi kertaa ja sen tehtäviin on kuulunut hankkeen seuranta ja arviointi. Ohjausryhmän työskentely on ollut toimivaa ja ryhmältä saatu palaute on edistänyt hankkeen toimenpiteiden suuntaamista.

Hankkeen ohjausryhmään ovat osallistuneet

Anja Kettunen, MTK Keski-Suomi (pj)

Veli Koski Keski-Suomen ELY-keskus Hilkka Laine/Tuulia Nieminen, Keski-Suomen liitto Inkeri Pasanen, Sanomalehti Keskisuomalainen Leena Kuhno/Niina Vuori, Maaseudun Sivistysliitto Vesa Laitinen, ProAgria Keski-Suomi Tiina Martelius-Louniala, Jamk Ari Piesala, Karstulan seudun kehittämisyhtiö Pirjo Ikäheimonen, Leader JyväsRiihi Tiina Seppälä, Leader Maaseutukehitys Raisa-Saarilahti-Kulju, Leader Vesuri Marja Salonen, Leader Viisari

Osa hankkeen viestintään liittyvistä toimenpiteistä, kuten videot ja julkaisujen taitto, on toteutettu ostopalveluna.

Lisäksi opintoihin liittyvät harjoittelujaksot hankkeessa ovat suorittaneet

painoviestinnän opiskelija Taru Rahkonen Jyväskylän ammattiopistosta ja

agrologiopiskelija Minna Häkkinen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Kustannukset ja rahoitus

Hankkeen kokonaisrahoitus on 520 000 €, josta yhteinen osuus on 411 000 € ja

osatoteuttajien osuus on 39 000 € (Maaseutukehitys) ja 35 000 € (Viisari ja Vesuri).

Hankkeen kustannukset koostuivat palkoista, vuokrista, ostopalveluista, matkakuluista ja muista kuluista.

Kustannuslaji Julkinen tuki Toteuma Palkat 307 230 € 308 584 € Palkkiot 1 000 € 260 € Vuokrat 20 800 € 20 201 € Ostopalvelut 108 800 € 106 389 € Matkakulut 31 000 € 30 019 € Muu kulut 51 170 € 46 375 € Kulut yhteensä 520 000 € 511 828 €

Leader-ryhmien osuus Julkinen tuki Toteuma JyväsRiihi 411 000 € 403 047 € Maaseutukehitys 39 000 € 38 988 € Viisari 35 000 € 34 794 € Vesuri-ryhmä 35 000 € 35 000 € Yhteensä 520 000 € 511 828 €

Raportointi ja seuranta

Hankkeen toiminnasta on tiedotettu säännöllisesti Keski-Suomen ELY-keskukselle,

Leader-ryhmille, alueen toimijoille ja sidosryhmille nettisivujen, uutiskirjeiden, lehtien

ja sähköpostien välityksellä. Myös hankkeen ja muiden yhteistyötahojen järjestämissä

tilaisuuksissa on kerrottu hankkeen toiminnasta ja sen etenemisestä. Leader-ryhmien

hallituksille on käyty kertomassa hankkeen työstä muutaman kerran.

Hankkeesta maksatukset on tehty kaksi kertaa vuodessa. Toimintaraportit ja

seurantatiedot on toimitettu rahoittajan edellyttämällä tavalla. Hankkeen laadullisten

ja määrällisten tavoitteiden toteutumista on seurattu ja arvioitu maksatusten

yhteydessä puolivuosittain tehtyjen toimintaraporttien yhteydessä. Seurantaa ja arviointia on tehty myös ohjausryhmän ja projektiryhmän kokouksissa.

Seurattavien määrällisten tietojen perusteella hanke on ylittänyt sille asetetut

tavoitteet selkeästi. Julkaistun materiaalin (sis. verkkojulkaisut) lukumäärä tavoite 65

kpl toteuma 172 kpl, tuettujen infotilaisuuksien lukumäärä tavoite 50 kpl

toteuma 91 kpl, tuettujen esittelytilaisuuksien (demonstraatio) lukumäärä tavoite 8 kpl toteuma 6 kpl.

Hankkeen kohderyhmiltä on pyydetty palautteita, joiden perusteella voidaan arvioida

hankkeen järjestämien tilaisuuksien ja infojen hyötyä kohderyhmille. Pääosin osallistujat ovat olleet järjestettyihin tilaisuuksiin tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.

Hankkeeseen osallistuneet Leader-ryhmien antamaa palautetta hankkeen hyödyistä:

Kaiken kaikkiaan Sykettä-hankkeella on saatu vaikuttavuutta viestintään, uutta tietoa ja osaamista sekä näkyvyyttä somessa ja muussa mediassa yli omien rajojen.

Sykettä on mahdollistanut laadukkaamman ja ammattimaisen viestinnän.

Hanke on vahvistanut maakunnallisesti maaseuturahoituksen hankkeiden yhteistyötä ja tehnyt sen valtakunnallisesti näkyväksi ja arvostetuksi toiminnaksi!

Viestijän apu on ollut tarpeen ja hyvä että joku "paimentaa” meitä tekemään viestintää enemmän kuin ehkä muutoin tulisi tehtyä

Hankkeiden välinen yhteistyö ja tieto toisten hankkeista parantunut (Pöllöparlamentti)

Viestinnässä on otettu käyttöön uusia konsteja, jotka helpottavat arkea - esim. videot ja hankekartta.

Sykettä-hankkeen ansiosta meillä on käytössä youtube- ja instagram –viestintäkanavat.

Sykettä-hanke teki yhdessä HighwaySavo-viestintähankkeen kanssa kahden

maakunnallisen viestintähankkeen vertaisarvioinnin keväällä 2018. Arvioimme

viestintähankkeiden onnistumista tavoitteisiin nähden ja vaihdoimme arkityön hyviä

käytäntöjä. Tässä muutamia poimintoja viestintähankkeiden vertaisarvioinnista

”Sykettä-viestintähanke on onnistunut monipuolisesti viestimään maaseutuohjelmasta, alueellista maaseutusuunnitelmasta ja paikallisista kehittämisstrategioista. Se on tuottanut julkaisuja, lehtijuttuja, videoita ja viestinyt nettisivuilla ja somekanavissa. Myös hankkeen määrälliset tavoitteet ovat täyttyneet ja jopa ylittyneet.

Pöllöparlamentti on ehdottomasti hyvä käytäntö, jota kannattaa levittää muuallekin; ja sitä on myös nostettu useissa yhteyksissä esille hyvänä käytäntönä.

Ylipäänsä hankkeen puitteissa järjestetään todella paljon erilaisia kokoontumisen foorumeita hanketoimijoille ja myös viestinnällisiä työpajoja. Kaikenlainen kokoontuminen vahvistaa yhteistyötä maakunnassa ja antaa välineitä hanketoimijoiden viestintään sekä myös ns. lähettiläisyyteen hanke- ja yritysrahoituksesta. Hankkeen fokus on selkeästi yhteisessä tekemisessä ja toiminnassa.” HighwaySavo-viestintähanke, Hannakaisa Markkanen

Sykettä-viestintähanke teetti kevään aikana maaseutuohjelmakyselyn

maaseuturahoituksen tuensaajille ja maaseudun kehittäjiltä Keski-Suomessa.

Arvioinnin tavoitteena oli saada tietoa maaseutuohjelmasta sekä sen viestinnästä ja

vaikuttavuudesta. Kysely muodostui neljästä osa-alueesta, joista olivat

maaseutuohjelman viestintä, maaseudun kehittäjien välinen yhteistyö,

maaseutuohjelman vaikuttavuus ja Leader-toiminnan rooli. Kyselyyn vastasi yhteensä

185 vastaajaa kolmen viikon aikana. Arviointiraportti antoi tärkeää tietoa viestinnän onnistumisista ja kehittämistarpeista.

Toteutusoletukset ja riskit

Hankesuunnitelmassa hankkeen riskeiksi oli arvioitu mm. henkilöstöriskit, jotka on

kuitenkin vältetty huolellisella rekrytoinnilla, johon osallistuvat kaikki osatoteuttajat. Hyvällä perehdyttämisellä ja ohjauksella on ollut myös tärkeä merkitys.

Toisena riskinä hankkeen alussa oli arvioitu, että useamman toimijan välisessä

yhteistyössä voi olla esimerkiksi aikataulutusongelmia. Nämä on kuitenkin pääosin

vältetty tiiviillä projektiryhmän välisellä viestinnällä. Hankkeen tiedottaja on

lähettänyt säännöllisesti ryhmiin ajankohtaistiedotteita, jotta kaikki toteuttajat ovat

pysyneet hyvin ajan tasalla hankkeen toteutuksessa ja ovat voineet osallistua siihen

omien resurssien mukaan.

3.3 Yhteistyökumppanit ja kohderyhmä

Sykettä-hanke on tehnyt yhteistyötä laajasti eri toimijoiden kanssa. Leader-ryhmien

kanssa vuorovaikutus on säännöllistä ja tiivistä. Viestintähankkeen myötä ryhmien

keskinäinen yhteistyö on myös tiivistynyt ja yhteydenpito säännöllistynyt. Leader-

hallitusjäsenet ovat hankkeen keskeinen yhteistyötaho, jolle on tiedotettu

säännöllisesti ja järjestetty yhteistyöpäiviä. Myös Keski-Suomen ELY-keskuksen toimijoiden kanssa on tehty useita yhteisiä viestintätoimenpiteitä.

Sykettä-hankkeen koordinoima Pöllöparlamentti on koonnut säännöllisesti

maaseudun kehittäjät koolle. Säännölliset tapaamiset ovat taanneet sen, että

hanketoimijat ovat tutustuneet toisiinsa. Pöllöparlamentti on mahdollistanut

hankevetäjille myös verkostoitumista eri toimijoihin, sillä tapaamisiin on kutsuttu mm.

kunnanjohtajia, kehittämisyhtiöiden edustajia, valtakunnallisten

koordinaatiohankkeiden vetäjiä, median, maakunnan yhteistyöryhmän ja maakuntaliiton edustajia.

Hanketoimijat ovat olleet Sykettä-hankkeen keskeisiä yhteistyötahoja. Heille on

järjestetty lukuisia infoja ja työpajoja ja heidän kanssaan on tehty monia kirjoitettuja

juttuja ja videoita.

Tiedottaja on osallistunut maakunnan maaseuturahaston tiedonvälityshankkeiden

säännöllisiin tapaamisiin ja esimerkiksi Keski-Suomen ruokakoordinaatio -hankkeen

työryhmään. Tiedottaja on osallistunut myös Keski-Suomen Leader-ryhmien ja ELY-keskuksen yhteistyötapaamisiin.

Myös valtakunnallisesti eri maakuntien ohjelmatiedottajien kanssa on tavattu useita

kertoja vuodessa yhteisissä tapaamisissa ja videokoulutuksissa. Tiedottaja on nostanut

aktiivisesti esille yhteisissä tilaisuuksissa ja maaseutuohjelman viestintäverkosto –

facebook-ryhmässä esimerkkejä Keski-Suomessa tehdystä maaseutuviestinnästä. Viestijöiden välinen verkosto on ollut työn kannalta erittäin arvokas.

Lisäksi esimerkiksi kehittämisyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, Keski-Suomen kylät, MTK, Keski-

Suomen Yhteisöjen Tuki ry ovat olleet keskeisiä yhteistyötahoja, joiden kanssa on tehty

monia yhteisiä viestintään liittyviä asioita tai tilaisuuksia.

Lisäksi hanke on verkostoitunut valtakunnallisesti muiden Leader-ryhmien, maaseutuverkostoyksikön, Maaseutuviraston ja sekä Maa-ja metsätalousministeriön kanssa. Maaseutuverkoston toimintaan on osallistuttu mm. Leader-ajankohtaispäivillä, viestintäverkoston videoneuvotteluissa ja koulutuksissa. Lisäksi olemme yhteistyössä Maaseutuverkoston kanssa järjestäneet kansainvälisen ENRD-tapaamisen vuonna 2017 Keski-Suomessa.

Hankkeen toiminta-alueena on Keski-Suomi ja hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvat

käytännössä kaikki Keski-Suomen asukkaat. Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä

ovat keskisuomalaiset yritykset ja maaseuturahoituksesta kiinnostuneet kehittäjätahot.

Vaikka hankkeen kohderyhmä on hyvin laaja, on kuitenkin pystytty toimimaan ja

näkymään paikallisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja jopa oltu mukana

kansainvälisen verkostotapaamisen järjestelyissä. Hankkeen tilaisuuksia on järjestetty

maakunnan jokaisessa kunnassa ja yhteistyötä on tehty monien maakunnallisten

toimijoiden kanssa. Aktiivisesti on oltu mukana myös valtakunnallisessa

kehittämisessä ja viestinnässä.

3.4 Tulokset ja vaikutukset

Hankkeessa tehty viestintä ja verkostotyö ovat tukeneet toisiaan vahvasti. Hyvin

toimivan verkoston ansiosta viestintä on ollut helpompaa. Verkoston vahvuus edistää

myös maakunnallisesti hanketoiminnan vaikuttavuutta, kun toimijat oppivat toisiltaan,

asioita tehdään ja kehitetään yhdessä. Verkostomainen työtapa edistää myös sitoutumista uusien viestinnän työtapojen käyttöön ottamisessa.

Tietoisuus maaseuturahoituksesta on lisääntynyt. Leader-ryhmissä rahoitus on käynyt

hyvin kaupaksi. Voidaan osoittaa, että esim. Roadshow:n ja julkaistujen videoiden

myötä Leader-ryhmiin on tullut uusia rahoituskyselyitä, jotka ovat johtaneet

rahoitushakemuksiin asti. Myös Keski-Suomen ELY-keskuksessa rahoitushakemusten

määrä on lisääntynyt.

Hankkeen aikana on koulutettu yhteensä 350 henkilöä viestintätyöpajoissa, joten

viestintäosaaminen tulee näkymään aktiivisempana maaseutuviestintänä ja

monipuolisempana eri viestintäkanavien hyödyntämisenä.

Maakunnassa tehty maaseudun kehittäjien välinen verkostotyö näkyy jo nyt monina

toimijoiden yhdessä järjestäminä tilaisuuksina ja toimijoiden välisenä yhteydenpitona.

Maakunnalliset hankkeet ovat järjestäneet paljon tilaisuuksia yhteistyössä yhden tai

useamman hankkeen yhteistyönä.

Hankkeen yhtenä tavoitteena oli pystyä juurruttamaan toimintatapoja hyvinä

käytäntöinä, jotka ovat vapaasti kopioitavissa muuallekin. Tässä on onnistuttu hyvin,

sillä Sykettä-viestintähankkeessa tehtyjä toimenpiteitä näyttää leviävän hyvällä

vauhdilla eri maakuntiin. Mm. Roadshow-kiertueita on järjestetty Keski-Suomen innoittaman jo Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Kaakkois-Suomessa.

Maaseudun kehittäjien verkostotyö on myös kiinnostanut merkittävästi eri

maakunnissa. Keski-Suomen Pöllöparlamenttitoimintaan on käynyt tutustumassa jo

Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Hämeen maaseudun kehittäjiä.

Ainakin Kainuussa on käynnistynyt Pöllöparlamentin innoittamana Puluparlamentti, Hämeessä Raittiriihi ja Kaakkois-Suomessa Hankecon-hanketapaamiset.

Hankkeessa tuotettuja viestintämateriaaleja on hyödynnetty useassa yhteydessä

valtakunnallisessa viestinnässä ja myös ministeriön edustajat ovat esitelleet niitä

Leader-ajankohtaispäivillä.

Tiedottaja on aktiivisesti kirjoittanut juttuja maaseutu.fi –sivuille ja muihin some-

kanaviin. Oikealla tavalla paketoidut ja ammattimaisesti tuotetut videot, julkaisut ja

toimintatavat on pystytty nostamaan valtakunnallisesti hienosti esiin, mikä lisää toiminnan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta myös maakunnallisesti.

Sykettä-hankkeen ohjausryhmän lausunto hankkeesta: ”Ohjausryhmän mielestä

Sykettä-hanke on ollut hyvin onnistunut ja se on päässyt sille asetettuihin tavoitteisiin.

Hanke on luonut onnistuneita viestinnän ja verkostotyön käytäntöjä, joista on otettu

mallia myös muissa maakunnissa.”

4. Esitykset jatkotoimenpiteiksi

Maakunnallisesti maaseutuohjelman tehokkaaseen viestintään ja tiedotukseen

tarvitaan jatkossakin asiantuntijaa, joka pystyy keskittymään täysipainoisesti

maakunnalliseen ohjelmaviestintään. Tuloksellinen viestintä tarvitsee selkeää ja

vastuullista koordinointia. Sähköisen viestinnän välineet uudistuvat jatkuvasti ja

niiden käyttö vaatii perehtymistä ja testausta.

Verkostot eivät kehity eikä niiden toiminta vakiinnu ilman koordinointia. Tähän

pyritään vastaamaan Sykettä 2-jatkohankeella, jolla edistetään maakunnallisesti

maaseutuohjelman tulosten ja vaikutusten esille tuomista.

Jatkossa on tärkeää viestiä myös kansainvälisille verkostoille nykyistä enemmän, jotta

oman maakuntamme hienot esimerkit, hankekohteet ja maaseutuyritykset pääsevät

esille myös Euroopan tasolla.

Jyväskylässä 31.8.2018

Pirjo Ikäheimonen, toiminnanjohtaja JyväsRiihi ry

Jenni Tiainen, projektipäällikkö/tiedottaja, Sykettä-hanke/JyväsRiihi ry