2/2010logistiikan toimihenkilöiden ammattilehti

OPPIMALLAosaajaksi

22/2010 O s a a j a k s i o p p i m a l l a

Logistiikan toimihenkilöiden

hallitus ja varajäsenet 2010

Ritva Väyrynen, puheenjohtajaritva.vayrynen(at)erto.fi

Hallituksen varsinaiset jäsenet Harri Forsström harri.forsstrom(at)lassila-ti-kanoja.fi Seppo Virtanen, sihteeri seppo.virtanen(at)dhl.com Tuula Virtanen tuula.virtanen(at)fi .dsv.comAnne Kivelä anne.kivela(at)erto.fi Väinö Alho vaino.alho(at)erto.fi Tiina Ahola tiina.ahola(at)saimaalines.fi Pekka Kortelainen kpo.kortelainen(at)luukku.com Mira Savola mira.savola(at)erto.fi Johanna Daavittila johanna.daavittila(at)erto.fi Maria Kivelä maria.kivela(at)erto.fi Marjatta Saalokarimarjatta.saalokari(at)dhl.com

Julkaisija: Logistiikan toimihenkilöt ry Asemamiehenkatu 4 00520 Helsinki Puh. 09-613 231 Telefax 020 1130 201

Logistiikan toimihenkilöt ry on Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO:n jäsen Päätoimittaja:Ritva Väyrynen

Toimitusneuvosto: Ritva Väyrynen Marko Nurmi Seppo Virtanen Marja-Riitta Vavuli-Kiviniemi Mira Savola Karo-Petteri Kuusisto Leena WickströmMaria Kivelä Helena Siirtola

Yhteystiedot: Ritva Väyrynen, pj. 050 4952 701 Karo-Petteri Kuusisto, toiminnanjohtaja 040 8342 473

Ilmestyminen ja levikki: Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Levikki noin 5000 kpl 21. vuosikerta

Ilmoitukset ja tilaukset: Lehti lähetetään veloituksetta Logistiikan toimihenkilöt ry:n jäsenille ilman eri tilausta

Taitto: Aallonmurtaja Ky Jaakko Siika-aho PL 18, 66501 Vähäkyrö puh. 0400 704 392 sähköposti: r.planeetta@pp.inet.fi www.aallonmurtaja.fi

ISSN 1797-6332

Painopaikka: KTMP, Mustasaari

Kannen kuva: Tero Sivula

Seuraava lehti ilmestyy 24.9.2010

Sähköposti: ritva.vayrynen@erto.fi

Marko Nurmi, varapuheenjohtajamarko.nurmi(at)erto.fi

Hallituksen varajäsenet Tauno Siisiäinentauno.siisiainen@helsinginktk.fi Gunn-Britt Krogars-Ouaquif gunn-britt.krogars-ouaquif(at)erto.fi Päivi Tyrvänenpaivi.tyrvanen(at)dhl.comKirsi Mansikkakirsi.mansikka(at)erto.fi Helena Siirtolahelena.siirtola(at)suomi24.fi Tuula Parviainentuula.parviainen(at)kabus.fi Tarja Luostarinentarja.luostarinen(at)elisanet.fi Piritta Strömmerpiritta.strommer(at)erto.fi Marja-Riitta Vavuli-Kiviniemimarja-riitta.vavuli-kiviniemi(at)erto.fi Pirjo Kuneinenpirjo.kuneinen(at)freja.fi Jaana Parkkinenparjaana(at)gmail.comBarbro Eriksson barbro.eriksson(at)tallinksilja.com

Työttömyyskassan puhelinpäivystys: ma, ti, to 9.30-11.30 ja 12.00-14.00erto.tk@erto.fi 09-613 23 224

Työsuhdeneuvonta: ma-pe 9.00-15.0009-613 23 241

21.8. - 22.8. ERTO HALLITUS, SUUNNITTELUSEMINAARI 27.8. - 29.8. LT TYÖVALIOKUNTA 3.9. LOG ON 3/10 -LEHDEN AINEISTOPÄIVÄ 18.9. - 19.9. LT JÄSEN- JA NUORTENTAPAHTUMA

Kokouksia ja seminaareja

3 2/2010

Tulevaisuutta

Tukemaan

Lehden ilmestyessä meillä toivottavasti on uusi työehtosopi-mus allekirjoitettuna. Ehkei tulos tule olemaan mikään lotto-voitto, mutta tässä taloudellisessa tilanteessa varmasti paras mahdollinen.

Olen itse ollut ensimmäistä kertaa mukana tes-neuvottelus-sa. Neuvottelukokemus oli hieman erilainen kuin olin odottanut. Työnantajapuolella on selkeä linja nostaa paikallisen sopimisen profi ilia ylemmäksi. Paikallinen sopiminen on hieno asia kun si-tä oikein toteutetaan; ”missä muualla voidaan työpaikan tarpeet tietää paremmin, kuin itse työpaikalla”.

Ongelmaksi näissä tilanteissa muodostuu se että, paikallisel-la sopimisella voidaan sopia muutamia kohtia huonommin kuin työehtosopimuksessa tai laissa sanotaan. Oikeanlainen paikalli-nen sopiminen vaatii työpaikalle luottamusmiehen, jolla on ko-va työehtosopimus- ja työlainsäädäntötuntemus.

Muistetaan, että sopiminen on aina sopimista, eikä kaikkiin työantajan esityksiin tarvitse suostua. Liiton työsuhdeneuvonta antaa näihin tilanteisiin tarvittaessa ohjeita ja neuvoja.

Uuden sopimuksen tekemisen jälkeen voimme keskittyä havait-tavissa olevan orastavan kasvun turvaamiseen. Toivottavasti myös työnantajapuoli pysyy maltillisena ja antaa kasvulle mahdollisuu-den turvaamalla työrauhan sopimusaloillemme.

Seuraavien vuosien aikana yksi isoista kehityskohteista on vah-vistaa toimialamme vetävyyttä työmarkkinoilla. Näin saisimme varmistettua ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden myös jatkossa, suurten ikäryhmien siirryttyä eläkkeelle.

Eläkeasiasta on puhuttu jo useita vuosia. Ensimmäinen suu-ri ikäluokka, 1946 syntyneet, tuli vanhuuseläkeikään viime vuon-na. Silloin eläkkeelle siirtyi noin 80 000 ihmistä, mikä on Suomen historian korkein eläkkeellä siirtyneiden määrä.

Kokonaistyövoima väheni vuosina 2008-2009 noin 22 000 henkilöllä, vaikka väestön kasvu samaan aikaan oli 0,6 %. Vuosina 2009-2010 vastaava luku oli myös 22 000 ja väestön kasvu 0,5%. Sama trendi tulee jatkumaan useita vuosia, arvioidaanhan työ-ikäisten määrän vähenevän n. 150 000 henkilöllä 2010 luvulla.Näillä aatoksilla kohti Suomen suvea.

Marko Nurmi, varapuheenjohtaja

pääkirjoitus

4 Kevätkokous ja luottamushenkilöiden seminaari oikeaan aikaan

6 Luottamushenkilöiden seminaarilta tunnustusta neuvottelijoille

8 Ammattitutkinto osoittaa osaamisen

9 Tuttu ala ja työ kannustavat opintoihin

10 Ammattipätevyys oppisopimuksella

11 Sukellus merimaailmaan

12 Kolumni: Oppia ikä kaikki

13 Logistiikan toimihenkilöiden organisaatiokaavio

14 Lomailkaa Himoksella

15 Puheenjohtajalta: Neuvotteluissa yhteiset tavoitteet Osaajaksi oppimalla

Tässä lehdessä

Kevätkokous ja luottamushenkilöiden seminaari

oikeaan aikaan Riihimäen kevätkokous tarjosi foorumin juuri kokouksen alla jumiutuneiden tes-neuvottelujen puimiselle. Työtaisteluva-roituksena annettu työnseisaus sai varauk-settoman hyväksynnän. Ongelmat ovat samoja molemmilla sopimusaloilla.

Logistiikan Toimihenkilöt ry:n kevätkokous pidettiin Riihimäellä lauantaina 22.5.2010 Scandic Hotel Linneassa. Paikalle saapu-neet vajaat 50 kokousedustajaa toivot-ti tervetulleeksi puheenjohtaja Ritva Väy-rynen. Kevätkokous sai mukavan startin, kun aivan alkajaisiksi puheenjohtaja ku-kitettiin ”pyöreiden vuosien” kunniaksi, Sä kasvoit neito kaunoinen -lauluakaan unohtamatta.

Sihteeri Seppo Virtasen sai mieluisen kunnian puheenjohtaja Ritva Väyrysen kukittajana.

2/2010

4O s a a j a k s i o p p i m a l l a

>>

Tessit tarkassa syynissä. Edessä vas. Marjatta Saalokari ja Anne Kivelä. Takana mukana juonessa Jouko Halme.

Aukeaman kuvat: Tauno Siisiäinen,Seppo Virtanen

5 2/2010

Kokouksen puheenjohtajaksi valitun Ro-ger Sneitzin vetämänä asiat käsiteltiin ri-peästi.

Hallituksen kertomus yhdistyksen toi-minnasta vuodelta 2009 kuultiin ja vah-vistettiin. Samoin tehtiin tilinpäätöksen kohdalla. Hallitukselle ja muille tilivelvol-lisille myönnettiin vastuuvapaus.

Varajäsenten kausi kolmevuotiseksiHallitus oli tuonut kokoukseen sääntömuu-tosesityksen, jossa esitettiin hallituksen va-rajäsenten valitsemista myös kolmeksi vuo-deksi kerrallaan kuten varsinaiset jäsenet-kin. Tätä perusteltiin sillä, että toimintaan saadaan enemmän pitkäjänteisyyttä. Ko-kous hyväksyi muutosesityksen.

Toiminnanjohtaja Karo-Petteri Kuusisto esitteli yhdistyksen strategian seuraavalle

viisivuotiskaudelle eli vuosille 2010-2015. Se hyväksyttiin saatesanoin, että strate-gian toteutumista on tarkkaan seuratta-va vuosittain.

Yhdistyksen äänestys- ja vaalisääntö hyväksyttiin, joskin yksi kokousedustaja jätti eriävän mielipiteen hallituksen jäsen-ten ehdollepanotavasta.

Tes-neuvottelut tukossaKokouksen kohdassa muut asiat, ERTOn puheenjohtaja Tapio Huttula kertoi käy-dyistä työehtosopimusneuvotteluista, nii-den kulusta ja neuvottelujen keskeytymi-sestä 12.5.2010.

Pahiten hiertäneet asiat olivat huolin-ta-alalla lomautusilmoitusajoista sopimi-nen paikallisesti, työsopimuslain mukai-sesta takaisinottovelvollisuudesta sopi-

HENKILÖSTÖN EDUSTAJATJäsenenä saat tukea ja turvaa myös paikallisilta henkilöstön edus-tajiltamme. Oman työpaikkasi luottamusmieheltä tai työsuo-jeluvaltuutetulta saat tukea ja tietoa kaikkiin työsuhteeseesi ja työympäristöösi liittyvissä tilanteissa. Henkilöstön edustajam-me toimivat liiton ja jäsenten edustajina työnantajan suuntaan ja valvovat työehtosopimusten ja lakien noudattamista.

Meillä on kattava henkilöstön edustajien verkosto, luottamus-miehiä ja työsuojeluvaltuutettuja on tällä hetkellä noin 200.

Onhan sinunkin työpaikallesi valittu luottamusmies ja työ-suojeluvaltuutettu? Ohjeistusta ja tukea valintoihin saat käte-västi yhdistyksen toimijoilta.

LIITOSSA ASIOITASI HOITAVATLogistiikan asiantuntija Karo-Petteri Kuusisto, karo-petteri.kuusisto@erto.fi , (09) 6132 3269Työsuhdeneuvonta, (09) 6132 3241, 28.6.-1.8.2010 ma-pe klo 9.00 – 14.00 Jäsenpalvelu, jasenpalvelu@erto.fi , (09) 6132 3204, ma-pe 9.00 – 15.00 Työttömyyskassa, erto.tk@erto.fi , (09) 6132 3224, ma, ti, to 9.30 – 11.30 ja 12.00 - 14.00

minen paikallisesti (tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla perusteilla irtisanottaessa) sekä mahdollisuus tarjota korvaavaa työ-tä sairausajalla. Autoliikennealalla paljol-ti samat asiat esillä.

Neuvottelujen vauhdittamiseksi oli Er-ton hallitus, Logistiikan Toimihenkilöiden hallituksen esityksestä, jättänyt 18.5.2010 työtaisteluvaroituksen Autoliikenne- ja Huolinta-aloille. Työtaisteluvaroituksen mukaan työnseisaus alkoi perjantaina 4.6. klo 00.00 ja päättyi maanantaina 7.6. klo 24.00. Annetun työnseisauksen perumi-nen edellyttää neuvotteluratkaisun syn-tymistä ennen seisauksen alkua.

Annetun varoituksen mukaan työnsei-saus koski kaikkia autoliikenne- ja huolin-ta-alojen työehtosopimusten soveltamis-piirissä olevia toimihenkilöitä.

Tauno Siisiäinen

kevätkokous

Neuvottelutilanne veti vakavaksi.Gunn-Britt Krogars-Ouaquif, Barbro Eriksson. Takana vas. Väinö Alho, Päivi Tyrvänen ja Kyösti Korhonen.

Sihteeri Seppo Virtanen (oik.), liiton uusi juristi Maritta Jalo, aktiivijäsen Kaarlo Merilaita sekä hallituksen jäsen Anne Kivelä mietteliäinä.

62/2010 O s a a j a k s i o p p i m a l l a

Luottamushenkilöiden seminaarilta

tunnustusta neuvottelijoille

Työtä ja perhe-elämää on helpompi sovittaa yhteen, kun lähdetään ajatuk-sesta, että molemmilla osa-alueilla on toisilleen annettavaa. Kevätkokouksen jälkeen luottamusmiehet jäivät paikalle pitä-mään omaa seminaariaan. Tes-neuvottelujen kan-nalta kriittiseen aikaan sijoittuneen seminaarin keskeisenä asiana oli luonnollisesti työeh-tosopimusneuvottelutilanne ja työtais-teluvaroitus.

Kummankin sopimusalan neu-vottelijat kertoivat seikkaperäi-sesti siihen asti käydyistä neu-votteluista ja arvioitaan vasta-puolten tarkoitusperistä.

Tiiviimpiä asialistojaSeminaariväki keskusteli vilk-kaasti asioista ja sen jälkeen käytiin ruotimaan yksityiskoh-taisesti omia neuvotteluesitys-listojamme ja niihin saatuja vas-tapuolen kannanottoja. Vastapuolen tes-neuvotteluissa tekemät esitykset ei-vät luottamusmiehiltä juuri ymmärrystä saaneet.

Neuvottelijoiden ratkaisu työtaisteluvaroituksen an-tamisesta sai täyden luottamuksen ja tuen päänpyöritysten saat-telemana. Jatkoa ajatellen pyrittiin tiivistämään neuvotteluesitys-

listoja ja asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen. Neuvotteluissa mukana olleet luottamushenkilöt arvioivat saaneen-

sa luottamusmiesseminaarista hyvää tausta-tukea jatkoneuvotteluja ajatellen.

ERTOn työtaisteluaineisto sekä lak-koavustusten maksatus käytiin myös

läpi työtaistelutilanteeseen joutu-misen varalta. Näistä kerrotaan

tarkemmin aluetoimikuntien järjestämissä tilaisuuksissa.

Yt-laki kehottaayhteistoimintaanSeminaarin lopuksi kuultiin ER-TOn lakimiehen Mariitta Jalon

esitelmä: Laki yhteistoiminnas-ta yrityksissä.

-Yhteistoimintalaki ei ole irti-sanomislaki. Irtisanomismenette-

lyä koskee laissa yksi luku. Lain tar-koitus on edistää yhteistoimintaa ja tie-

donvaihtoa yrityksen ja henkilöstön välillä, totesi Maritta Jalo.

Aika monelle kuulijalle Yt-neuvottelut olivat tuttuja, useimmille kuitenkin siltä nurjalta puolelta.

Tauno Siisiäinen

Logistiikan toimihenki-löiden vuokra-asunto Helsingin Pasilassa Jarrumiehenkadulla.

Vapaita päiviä voi tiedustella ja varata Leena Wickströmiltä p. (09) 6132 3221.Vuorokausivuokra 60:- / huoneisto,Petipaikka 30:-

Edullinen yösija Helsingissä

Tuoreimmat tiedot mm. Yt-tilanteesta löydät

Logistiikan toimihenkilöiden

verkkosivuilta

www.logistiikantoimihenkilot.fi www.logistiikantoimihenkilot.fi

7 2/2010

seminaari

Ajankohtaista täsmätietoaEri puolilla maata toimivat luotta-musmiehet toivovat työtaistelu-uhan väistymistä. Henkilöstön edustajien HED-koulutuksesta saaduille eväille on ollut käyttöä.

Marja-Liisa Nurminen ja Mia Konttila Schenkeriltä olivat tyytyväisiä luotamushenkilöseminaariin. Ajankohtaisten tes-asioiden lisäksi naiset toivovat huomiota työssäjaksamiseen. Kuva: TS

Luottamusmiesseminaariin osallistuneet Marja-Liisa Nurminen Schenker Cargo Oy:stä ja Mia Konttila Schenker Oy:stä olivat tyytyväisiä oikeaan aikaan tulleeseen täs-mätietoon ja samassa asemassa eri työ-paikoilla olevilta luottamusmiehiltä saa-mansa vertaistukeen. Lakkovaroitus veti ilmeet vakavaksi.

- Toivotaan viimeiseen asti, ettei lak-koa tulisi. Ristiriitainen tunnelma, kun tä-mä tuntuu olevan ainoa keino pitää puo-liaan. Toivoisi. että asiat selviäisivät kes-kustelemalla.

Työssäjaksaminen puhuttaaVaikka tes-neuvottelut ovat päällimmäi-senä pinnalla, riittää työpaikoilla paini-mista myös muiden, tavallisen tuttujen asioiden kanssa.

eläkeläisenä 5€:n kuukausimaksulla (60€/vuosi) saat

- matkavakuutuksen- kalenterin- lehden

Ja pääset mukaan kaikkiin yhdistyk-sen tilaisuuksiin, kuten kevät- ja syys-kokouksiin ja erilaisille jäsenhintai-sille jäsenmatkoille.

Jos sähköpostiosoitteesi tai muut yh-teystietosi ovat muuttuneet, voit käy-dä päivittämässä yhteystietosi ERTOn sivuilla www.erto.fi näppärästi Web-lyytin kautta.

Yhdistys ja liitto tiedottavat ajan-kohtaisista asioista pitkälti sähköpos-tilla, joten pitämällä yhteystietosi ajan tasalla varmistat viestien saan-nin. Weblyytin kirjautumisohjeet löy-tyvät sisäänkirjautumissivulta.

Weblyytissä voit korjata tietojasi jäsenrekisterissä, tulostaa rekisteriot-teen, maksaa jäsenmaksujasi, tehdä ilmoituksen palkattomasta ajanjak-sosta ja tulostaa jäsenmaksutodis-tuksesi.

Yhteystiedot ajan tasalle

Tiesitkö, että

Muistathan, että

liitto ja jäsenyhdistys järjestää alu-eellisia tapahtumia. Osallistumalla eri tapahtumiin, hyödynnät maksa-maasi jäsenmaksua.

Sekä yhdistykselle että liitolle riittää val-vomista.

- Yleensä työssäjaksamiseen ja työhy-vinvointiin liittyvät asiat ovat varmasti pin-nalla lähes jokaisella työpaikalla. Henkilös-tön edustajien (HED) lisäkoulutusta tar-vitaan kipeästi ja sitä on lisättävä paljon. Tähän mennessä on järjestetty yksi hyvä kurssi, mikä oli hieno juttu. Lisää kuitenkin tarvitaan ja jatkoa odotellaan.

Antoisa seminaariMarja-Liisa ja Mia olivat tyytyväisiä tämän-kertaisen luottamushenkilöseminaarin antiin.

- Tes-tilanteesta johtuen päivä painottui tietenkin sopimusneuvotteluihin. Saimme mielestämme riittävästi ohjeita ja neuvo-ja mahdollisen lakon alkaessa.

Tauno Siisiäinen

Erikoisammattitutkintoon päättyvä liikenne-esimiehen koulutus kestää noin puolitoista vuotta.

Ammattitutkinto Ammattitutkinto osoittaa osaamisenosoittaa osaamisen

Monimuoto-opetuksena toteutettava kou-lutus vie kaksi lähiopetuspäivää kuukau-desta, joten se sopii hyvin työssä oleville. Useimmiten koulutus järjestetäänkin oppi-sopimuskoulutuksena joko oman tai kou-lutusta järjestävän oppilaitoksen hankki-man työnantajan kanssa. Koulutukseen voi hakeutua, vaikka oppisopimuspaikkaa ei olisi tiedossa, kuitenkin oppisopimuk-sen aloittamisen ehtona on työssäoppi-mispaikka.

Monimuoto-opetus jakaantuu oppi-laitoksessa pidettäviin teoriapainotteisiin lähipäiviin, internetin välityksellä eri op-pimisympäristöissä tehtäviin yksilöllisiin etätehtäviin, omaan kehittämishankkee-seen ja työpaikalla tapahtuvaan käytän-nön oppimiseen.

Eri nimikkeillä sama sisältöErikoisammattitutkintoperusteiden muut-tumisen myötä koulutuksesta valmistuu siirtymävaiheen ajan entisen ajojärjeste-lijän tutkintonimikkeen sekä uudemman

liikenne-esimiehen nimikkeen saavia am-mattilaisia. Koulutuksen sisältö on yhte-näinen.

-Suuri osa meillä ammattitutkintoa suo-rittavista ihmisistä on taustaltaan raskaan liikenteen kuljettajia, jotka ovat siirtyneet tai siirtymässä esimiestehtäviin. Opiskeli-joita on noin 50 vuodessa ja ikähaitari liik-

kuu 30-55 vuoden välillä, kertoo liikenne-esimiehiä Oulussa, Kuopiossa, Tampereella ja Vantaalla kouluttavan JAKK:n koulutus-suunnittelija Juha Säippä.

Opiskelijoiden taustalla on kansallisesti toimivia isoja yrityksiä polttoaineyhtiöistä jätekuljetuksiin. Yrityksen koko ei ratkaise. Ammattitutkinnon hankkineiden joukossa on ollut myös yrittäjiä, joille tehdään hen-kilökohtaistamalla oma henkilökohtainen opiskeluohjelma.

Painoa taloushallintaan Jatkuvan haun periaatteella toimivasta koulutuksesta JAKK on saanut hyvää pa-lautetta. Liikenne-esimiehen erikoisam-mattitutkinto muodostuu kolmesta pakol-lisesta osasta. Pakollisia ovat henkilöstö-johtamisen ja yhteistyötaitojen, talouden ja kannattavuuden sekä markkinointi ja asiakaspalvelun opinnot. Lisäksi kahdes-ta valinnaisesta osasta on suoritettava jo-ko henkilö- tai tavaraliikenteen tuotannon-suunnitteluopinnot.

-Asiakaspalvelu ja esimieskoulutus on pysynyt ennallaan. Talouslukujen si-jaan opinnot suuntautuvat nyt enemmän kannattavuuteen ja kustannuslaskentaan. Opiskelijat ja työnantajat pitävät suunta-usta hyvänä. Henkilöliikenteen tuotan-nonsuunnittelun olemme keskittäneet Vantaalle.

Tulevat liikenne-esimiehet saavat lähi-opetuspäivien aikana tuntumaa myös työ-ehtosopimuksiin ja työsuojeluun. Näyttöi-nä annettava osoitus ammattitaidon hank-kimisesta on monelle aikuisopiskelijalle tiukka paikka. Kaksipäiväisessä tutkinnos-sa näyttö otetaan vastaan kolmikantape-riaatteella. Oppisopimukseen kirjattu työ-paikkaohjaaja ei näyttöjä voi ottaa vastaan,

joten mukana on yleensä joku toinen työ-elämän edustaja. Käytännössä molempi-na päivinä näyttöjä ottavat vastaan myös oppilaitoksesta eri edustajat. Näytön vas-taanottajia on riittänyt. Työnantajat kan-nustavat koulutukseen ja työntekijät ha-luavat todistuksen osaamisestaan.

-Jännittäminen osoittautuu tutkinto-päivinä turhaksi. Monet luonnehtivat päi-viä lähinnä opettavaiseksi tilaisuudeksi. Parasta on, että koulutuksessa hankitun tiedon ja opitut taidot voi siirtää käytän-nön työhön. Opiskelujen kannattavuudes-ta kertoo myös, että alalla riittää uskoa tu-levaisuuteen.

-Meille koulutusjärjestäjänä on tärke-ää onnistua työtehtävien ja soveltuvuu-den arvioinnissa. Jokaisen kanssa tehtävän henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteena on koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen jatkaa sellaisissa tehtävissä, joihin koulutus antaa valmiu-det, kertoo Juha Säippä.

Persoona ja osaaminen yhtäTeknikkokoulutuksen loppuminen 1990-luvulla jätti alemmat toimihenkilöt lähes kokonaan kouluttautumisjärjestelmän ul-kopuolelle. Juitsarien (ajojärjestelijä)mielel-lään ylläpitämä legenda alasta, jolle tullaan persoonallisuuden ja työssä opittujen tai-tojen kautta, pitää osin paikkansa.

-Ammattiin voi oppia ja tutkintonimike antaa siihen myös valmiuksia. Henkilökoh-taiset ominaisuudet, kokemus ja persoona vaikuttavat suuresti ammatti-identiteet-tiin. Kiinnostus ajojärjestelijän ja liikenne-esimiehen koulutusta kohtaan kertoo ha-lusta oppia uutta ja kehittää itseään sekä omaa osaamistaan, iloitsee koulutussuun-nittelija Juha Säippä.

Teksti: JS-a

Henkilökohtaiset ominaisuudet, kokemus ja persoona vaikuttavat suuresti ammatti-identiteettiin.”

2/2010

8O s a a j a k s i o p p i m a l l a

9 2/2010

Tehokkaasti hoidettu logistiikka säästää rahaa. Mitä nopeammin tuote on perillä, sitä tyytyväisempi on asiakas. Logistiikkainsinöörikoulutusta on käynnistetty Hämeessä myös työllisyyskoulutuksena.

Tuttu ala ja työ kannustavat opintoihin

Perinteisen ammattikorkeakouluopiskelun (240 op.) rinnalla on käynnistetty myös työ-voimapoliittisin perustein järjestettävää koulutusta. Hämeen ammattikorkeakou-lu aloitti (työvoimapoliittisen) lo-gistiikkainsinöörien koulu-tuksen Forssassa viime maaliskuussa.

-Ajatusta oli jo aikaisemmin, p u o l i t o i s t a vuotta sitten TE-toimisto yritti saada opinnot työ-voimapoliitti-sena koulutuk-sena. Silloinen työvoimatoimisto, nykyinen ELY puolsi, mutta ministeriössä ei asialle lämmetty. Koulutus-ta pidettiin liian pitkänä. Kevättal-vella noin kahden vuoden koulutus kuiten-kin saatiin käyntiin, kertoo koulutusohjel-majohtaja Veli-Jukka Kara.

Koulutuksen aikana tulevat logistiik-kainsinöörit oppivat toimittamaan oike-aa tavaraa oikeaan paikkaan, oikeaan ai-kaan ja vielä oikeilla kustannuksilla. Opis-keluihin kuuluu ammattiaineiden lisäksi muiden muassa tietotekniikkaa, matema-tiikkaa, fysiikkaa, vieraita kieliä ja viestin-tää. Osa opinnoista toteutetaan työpaik-kaopintoina.

Kiinnostus yhdistääKoulutuksessa on mukana reilut 20 opiske-lijaa. Noin yksi kolmannes on naisia ja ikä-haarukka 30- 50-vuotta. Taustoiltaan ryh-män voi jakaa kahtia. Opiskelijoilla on joko kaupallinen tai tekninen opiskelu- ja työ-historia. Yhteistä kaikille on työskentely lo-gistiikan parissa ja kiinnostus siihen.

-Työ- ja koulutushistoria on monimuo-toinen. Kaupallisen taustan omaavat ovat kouluttautuneet kirjanpidon ja markki-noinnin ammatteihin. Teknisen taustan

omaavilla on monenlaista koulutusta, esi-merkiksi konetekniikkaa, automaatio- ja puualaa. Kaikilla opiskelijoilla on kuitenkin vähintään opistoasteen koulutustausta.

-Logistiikkaa tarvitaan jokaisella alalla. Kustannustehokkuutta

opiskellaan muun muassa talouden ja yrittäjyy-

den opintojaksoilla. Talous liittyy myös

kuljetusjärjeste-lyjen opintoihin, missä lasketaan, hinnoitellaan ja järjestellään

kuljetuksia kan-nattavaksi ko-

konaisuudeksi. Opintojen pääaine

on toiminnanohjaus, jossa keskitytään koko

toimitusketjun hallintaan, kertoo Veli-Jukka Kara.

Halu oppiaKoulutuksen tavoitteena on, että tulevat insinöörit oppivat ymmärtämään toimin-toja kokonaisuutena, erottelemaan siitä yksittäiset toiminnot ja ajattelemaan nii-tä logistiikan näkökulmasta.

Hämeen ammattikorkeakoulun logis-tiikan koulutusohjelmalla on Forssassa pe-rinteitä. Nuorille, usein suoraan peruskou-lusta tuleville opiskelijoille suunnattu kou-lutus vaihdettiin muutama vuosi sitten englanninkieliseksi. Suomella oli kuiten-kin kysyntää, joten tällä hetkellä nuoriso-puolen 50 koulutuspaikkaa on jaettu ta-san suomen- ja englanninkielisten opin-tojen kesken.

-Sekä nuorista että näistä vanhemmista logistiikan opiskelijoista löytyy yksi yhtei-nen piirre; aktiivisuus. Työvoimapoliittises-sa koulutuksessa opiskelevat saavat kyllä suunsa auki ja keskustelu on hyvin hedel-mällistä myös meille opettajille. Koulutuk-sen työelämälähtöisyys näkyy muun mu-assa siinä, että kesäkuun alusta opiskelijat

lähtivät työpaikkaopintojaksolle. Takaisin meillä he ovat elokuun loppupuolella. Ke-sän aikana he työskentelevät oikeissa töis-sä tai hankkeissa. Hankkeissa palkka tulee rahana tai opintopisteinä, töissä opintopis-teinä ja rahana.

Paikka työpaikkaopintojaksolle löytyi kaikille opiskelijoille entisen työhistorian ansiosta. Työpaikalla opiskelua ja harjoitte-lua ohjaa työnantaja. Työpaikkaohjaajana toimii opettaja, joka pitää yhteyttä opiske-lijaan ja työnantajaan säännöllisesti koko työpaikkaopintojakson ajan.

-Keräämme työnantajalta suhteutetun arvion työpaikkaopintojakson ajalta. Teh-tyjen töiden sijaan siihen listataan opin-tojaksot, joita töihin on sisältynyt. Kaavak-keessa on opintojakson nimi, tavoitteet ja arviointi niiden toteutumisesta.

-Jos esimerkiksi varastoinnin opinto-jaksolta jää siihen olennaisesti kuuluvaa pois, annamme kirjan käteen ja tentim-me asiat kirjallisesti. Teoria ja tekeminen paikkaavat toisiaan.

-Vaikka kaikille löytyi harjoittelupaik-ka, ei niitä ollut helppo löytää. Yritykset lomauttavat ja irtisanovat, toimintoja aje-taan alas. Työvoimapoliittisessa koulutuk-sessa olevan opiskelijan voi ottaa yrityk-seen työpaikkaopintojaksolle, vaikka taka-na olisikin irtisanomisia tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Nykyaikainen työnan-taja kuuntelee ja kunnioittaa lomautettu-na olevien työntekijöidensä näkemystä asi-asta. Työpaikkaopintojaksojen tarkoitukse-na ei ole ristiriitojen aiheuttaminen.

Tavoitteena työllistyminenOpiskeltavien asioiden lista on pitkä; han-kintojen suorittaminen, varastointi, tuotan-to, tiedotus, kuljettaminen, laskutus, tila-us sekä asiakaspalveluun ja laatuun kuu-luvat tapahtumat.

-Opiskelijat ovat ehkä yllättävänkin kiin-nostuneita teoriaopinnoista. Esimerkiksi matematiikan opinnoissa on mukana jo kertaalleen siihen hyväksiluvun saaneita opiskelijoita.

-Työmarkkinoille sijoittumiseen suhtau-dun positiivisesti. Ihmisillä on vahvat taus-tat ja hyvä työhistoria. Kaikki se näillä opin-noilla lisättynä antaa varsin hyvät mah-dollisuudet. Perinteisesti meiltä HAMK:n logistiikan koulutusohjelmasta on sijoi-tuttu työelämään hyvin, sanoo Veli-Juk-ka Kara.

Teksti: JS-a

102/2010 O s a a j a k s i o p p i m a l l a

Ammattipätevyys

OppisopimuksellaOppisopimus sopii hyvin uuteen ammattiin

kouluttautuville, laajempiin työtehtäviinsiirtyneille ja itsensä kehittäjille.

Turun oppisopimustoimiston kautta am-matti- tai erikoisammattitutkintoa tavoit-teli oppisopimuskoulutuksessa viime vuon-na yli 2200 ihmistä. Tutkintonimikkeitä kertyi 169.

Kaukana suosikkilistan kärkipäähän kuuluvista tekniikan-, sosiaali- ja terveys-alan, lähihoitajan ja myynnin tutkinnoista oman erikoisammattitutkintonsa suoritti pieni liikenne-esimiesten joukko.

Oppisopimus sopii hyvin uuteen am-mattiin kouluttautuville, laajempiin työ-tehtäviin siirtyneille ja itsensä kehittäjille. Talouden taantuessa myös entistä useampi työssä oleva on hankkinut tutkinnon muo-dollisen pätevyyden osoittamiseksi.

-Suurimpana motiivina kouluttautumi-seen arvioin olevan pätevöitymistavoite. Työpaikkakouluttajana on yleensä toimi-nut oma lähiesimies, kertoo koulutustar-kastaja Vesa Laakso Turun oppisopimus-toimistosta.

Motivaatio kohdallaanKäytännönläheisessä oppisopimuskoulu-tuksessa opiskelija ja työnantaja tekevät koulutus- ja työsopimuksen. Oppisopimus-työpaikan hankkii opiskelija, työnantaja ja opiskelija solmivat oppisopimuksen, joka on määräaikainen työsopimus. Turun seu-dulla kaksi kolmasosaa oppisopimuksista tehdään vakinaiselle henkilöstölle. Näin tapahtuu pääosin myös liikenne-esimie-hen tutkinnossa.

Oppiminen tapahtuu pääosin käytän-nössä työpaikalla. Tarvittavat teoriatunnit suoritetaan koulutusta järjestävässä oppi-

laitoksessa. Yleensä oppisopimukseen kuu-luvat tehtävät suoritetaan verkkoympäris-tössä. Tärkeää on, että oppilaitoksen opit jalkautetaan arkipäivän toimintaan, mikä on oppisopimuksen perusajatus.

EAT-tasoisessa koulutuksessa motivaa-tio on yleensä kohdallaan. Joskus odotuk-set koulutusta kohtaan voivat poiketa to-dellisuudesta, mutta harvemmin kyse on motivaation loppumisesta. Ajojärjesteli-jöiden joukko on pieni erikoisalansa, joten oppisopimukseen tulijoita sieltä on muu-tamia aina silloin tällöin. Ikähaitari on liik-kunut noin 30-40 vuoden välillä.

-Meidän tavoitteemme on vastata oman alueemme yritysten ammattitai-toisen työvoiman tarpeeseen, tämä on hy-vä peruste sopimuksille.

Etuna palkka ja lomatOppisopimusaikana opiskelijalla on määrä-aikaisen kokopäivätyösuhteen lisäksi vähin-tään harjoittelijan palkka. Palkkaa voidaan maksaa sovittaessa myös oppilaitospäivil-tä. Oppisopimuksen aikana opiskelijalla on oikeus opintososiaalisiin etuihin. Opiskeli-ja ja työnantaja sopivat myös alan työeh-tosopimuksen noudattamisesta.

Erikoisammattitutkintoon johtavaan oppisopimuskoulutukseen voi osallistua myös yrittäjä.

-Alakohtaisten koulutusmahdollisuuk-sien markkinoinnista päävastuun yleensä kantavat alan koulutusta järjestävät oppi-laitokset. Työpaikkakouluttajille tarjoamme neljän tunnin infopakettia helpottamaan käytännön toimia työpaikoilla tulevan op-

pisopimuksen aikana. TEPA -ohjaajatapaa-misessa avataan oppisopimuskoulutuksen eteneminen eri alojen työpaikkaohjaajille. Turun oppisopimustoimiston järjestämäs-sä TEPA- ohjaajatapaamisessa on käynyt jo yli 500-ohjaajaa.

-Oppisopimuksen avulla hankittu tut-kinto on hyvä paperi tulevaisuuden varal-le. Toiset hankkivat koulutusta koska halu-avat kehittää itseään ja ovat kiinnostunei-ta opiskelusta, kertoo Vesa Laakso.

Muutamat perinteiset oppisopimus-alat pitävät pintansa vielä tänäkin päi-vänä. Suutareista ja lukkosepistä iso osa

on pätevöitynyt oppisopimuksella. Vah-voja oppisopimusaloja ovat myös kylmä- ja sähköasennusalat sekä koko rakennus-ala. Mitä säädellympi ala, sen tärkeämpi tutkinto on.

-Ajojärjestelijät nousevat ammattiinsa paljon kokemuksen ja ajan kanssa. Amma-tissa toimimiseen ei välttämättä vaadita tutkintoa. Oppisopimus yleensä on jousta-va tapa oppia ja pätevöityä työn kautta, sa-noo koulutustarkastaja Vesa Laakso.

Teksti: JS-a

Tavoitteemme on vastata oman alueemme yritysten ammattitaitoisen työvoiman tarpeeseen, mikä on hyvä peruste sopimuksille.

”

11 2/2010

Merimaailma Sea Life sijaitsee Helsingissä Linnanmäen huvi-puiston yhteydessä. Sen omistaa Merlin Entertainment ja Las-ten Päivän Säätiö yhdessä fi fty-fi fty pohjalta. Suomessa toimin-ta aloitettiin vuonna 2002.

Ennen opastettua kiertokäyntiä oppaat kertoivat meille taus-tatietoja tästä maailman suurimmasta, Euroopan laajuisesta ylei-söakvaarioketjusta. Saimme muun muassa kuulla, että pohjoisin Sea Life sijaitsee juuri Helsingissä ja eteläisin löytyy Espanjasta. Lisäksi Sea Lifet löytyvät Belgiasta, Saksasta, Ranskasta, Englan-nista, Irlannista sekä Hollannista.

Sukellus merimaailmaan

Ennen kiertokäynnin alkua meille esiteltiin vielä Jaska, joka on n. 1,5 m. pitkä kuningasboa. Jaska osoittautui hyvin sosiaaliseksi käärmeeksi, joka antoi halukkaiden koskettaa itseään, seuraten samalla kaikkea ympärillä olevaa tarkoilla käärmeensilmillään. Jaska syö aterioillaan yhden rotan ja saa sillä täytettyä mahan-sa kolmeksi-neljäksi viikoksi kerrallaan.

Kalan perspektiivistäSitten alkoi tutustuminen lähes 50 akvaarioon. Niiden koko vaih-telee sadan litran suuruisista aina suuriin 250 000 litran valta-merialtaisiin. Suurimmat altaat on tarkoitettu seeprahaiden ko-diksi. Valtamerialtaan alitse kulkee kymmenmetrinen lasitunneli, jonka yläpuolella uivat kalat näkyivät aivan uudessa perspektii-vissä. Toinen suurista altaista oli rauskujen ja turskien asuttama kylmävesiallas. Yhteensä Sea Lifessä on toista sataa eläinlajia ja lähes kolme tuhatta eri yksilöä.

Noin kahden tunnin mittaisen kiertokäynnin jälkeen nautim-me yhdessä pullakahvit ja limut. Saimme myös kuulla alkavista työehtosopimusneuvotteluista sekä niiden tavoitteista.

Osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä käyntiin ja moni jatkoi vielä tutustumista tähän satumaiseen maailmaan.Suuri kiitos järjestäjille hyvin onnistuneesta retkestä!

Roger Sneitz

Merimaailma Sea Life’n lähes 3000 eläimessä riittää katseltavaa. Merenelävien lisäksi ihmetystä herättää kerran kuukaudessa syövä boakäärme.

Helsinki-Uusimaan paikallistoimikunta järjesti huhtikuun puolivälissä jäse-nilleen perheretken Merimaailma Sea Life’n. Paikalla oli parisenkymmentä jäsentä lapsineen. Meille tarjoutui upea mahdollisuus tutustua vedenalaiseen elämään ilman snorklaustarvikkeita.

122/2010 O s a a j a k s i o p p i m a l l a

Oppia ikä kaikki on jo vähän kulunut fraa-si. Mielestäni se kuitenkin kuvaa varsin hy-vin tätä päivää. Pysyäkseen ajan tasalla on oltava jatkuva valmius oppia uutta. Näin erityisesti työelämässä. Kerran hankittu ammatti ja ammattitaito ei välttämättä enää riitä.

Työelämä on tänä päivänä monella ta-valla arvioituna varsin nopeatempoista. Se ei ole sitä vain työn määrällä tai päivit-täisellä kiireellä mitattuna. Tällainen kii-re ja nopeat muutokset koskevat työelä-mää laajemminkin. Työtehtävät muuttuvat, ammatit – jos eivät nyt kokonaan katoa – muuttuvat ainakin sisällöltään. Tällainen kehitys asettaa suuria vaatimuksia työelä-mässä pärjäämiselle.

Takavuosina oli varsin yleistä se, että etenkin työnantajapuolelta esitettiin suu-reen ääneen vaatimuksia koulutuspolitii-kalle. Nämä vaatimukset olivat usein luok-kaa, että koulutus piti suunnata erityisesti joihinkin tehtäviin.

Vähän kärjistäen voisi sanoa, että ha-luttiin mahdollisimman nopeasti uutta

väkeä johonkin määrättyyn tehtävään jo-pa koulutuksen laajuudesta tinkien. Täl-lainen toimintamalli olisi varmasti ollut omalla tavallaan tehokas. Se olisi kuiten-kin tuonut ongelmia jatkoa ajatellen. Jos koulutus on kovin kapea-alaista, se ei anna kovin hyviä lähtökohtia ammatin vaihtoa ajatellen. Tällaista ”putkinäköajattelua” ei pitäisi tuoda työelämään. Tämä aika osoit-taa, että ammatin vaihtoon on oltava val-miutta. Ne työntekijät, joilla sitä valmiut-ta löytyy, ovat vahvoilla.

Yksi vastaus tähän ammatin vaihtoon ja ammatissa kehittymiseen yleensäkin on jo vuosia käytössä ollut ammattitutkin-tojärjestelmä. Sen erityinen hyvä puoli on siinä, että se antaa jo työelämässä oleval-le mahdollisuuden osoittaa osaamisensa. ERTO lähti omalta osaltaan mukaan tähän ammattitutkintojärjestelmään jo vuosia sitten. Sen edustajia on ja on ollut muka-na varsin monen alan tutkintotoimikun-nissa. ERTOn edustajat ovat olleet muka-na luomassa myös kokonaan uusia am-mattitutkintoja.

Ei kuitenkaan riitä, että on olemassa jär-jestelmä, joka antaa mahdollisuuden päi-vittää tietonsa ja myös ammattitaitonsa. Sen lisäksi on luotava käytännön mahdolli-suudet käyttää tätä järjestelmää. Tämä tar-koittaa erityisesti taloudellisten mahdol-lisuuksien tekemistä sellaisiksi, että työ-elämässä mukana olevat voivat käyttää tätä koulutusmuotoa. Siinäpä sitä haas-tetta riittääkin.

Uhki

oppia ikä kaikki – tai sitten ei

kolumni

Alle 18-vuotiaat eivät saa tehdä aivan samanlaisia töitä ja saman-laisin ehdoin kuin aikuiset. Nuorista työntekijöistä annetussa laissa on säännökset mm. nuorten työhön pääsyn edellytyksis-tä, nuorten työntekijöiden säännöllisestä työajasta, enimmäis-työajasta, työajan sijoittelusta, lepoajoista, työturvallisuudesta ja työnantajan ohjaus- ja opastusvelvollisuudesta.15–17-vuotiaat työntekijät

Säännöllinen työaika: 8 h/vrk, 40 h/vko Ylityö: Enintään 80 h/vuosi, poikkeusluvalla lisäksi 40 h/vuosi

15–17-vuotiaiden työaika enintään 9 h/vrk 48 h /vko Työajan sijoittelu: Klo 6–22 (kotitaloustyössä klo 23 asti), 15 vuotta täyttänyt 2-vuorotyössä ammattikoulutuksen saa-miseksi enintään klo 24 astiKeskeytymätön vuorokausilepo: 12 h/vrk Viikkolepo: 38 h/vko Oppivelvollisen työaika kouluaikana: vapaapäivinä 7 h/vrk, koulupäivinä 2 h/vrk, viikoittainen työaika yhteensä 12 h/vko, koulupäivän ja työajan yhteispituus saa olla enintään 8 h/vrk!

Alkoholin ja tupakan myynti: alle 18-vuotias saa myydä alkoho-lia ja tupakkaa vain valvonnan alla.

••

•

•••

Liittymällä Logistiikan toimihenkilöt ry:n jäseneksi liityt samalla myös Toimihenkilöliitto ERTOon. Jäsenenä saat tukea ja turvaa työ-elämääsi. Jäsenmaksu on siis pieni hinta turvallisuudestasi.

Jäsenmaksu on vain 1,35 % /kk bruttopalkastasi, kuitenkin enintään 37 €/kk. Sen lisäksi, että jäsenmaksulla saat liiton ja yhdistyksen palvelut käyttöösi, voit myös vähentää sen vero-tuksessasi.

Aloillemme opiskelevalle jäsenyys on ilmainen. Jäseneksi liitty-minen on helppoa. Täytät vain jäsenhakemuskaavakkeen netissä, osoitteessa: www.erto.fi /liittyminen/liittymislomake/

JÄSENYYS JA JÄSENEDUT

Alle 18-vuotiaiden työehdot

Logistiikan toimihenkilöiden jäsen- ja nuortentapahtuma 18.-19.9.2010.Lisätietoja: www.logistiikantoimihenkilot.fi

Merkitse kalenteriisi

13 2/2010Näin jäsenyytesi, palvelusi ja

edunvalvontasi on järjestetty

JÄSENYYS PALVELUT EDUNVALVONTA

JÄSENYYSTYÖ-PAIKALLASI ALUEELLASI

VALTA-KUNNALLISESTI

TYÖEHTO-SOPIMUKSET

Huolinta-alaKuljetusala

Luottamus-miehet

Paikallis-toiminta

12 aluetta2 paikallis-osastoa

Koulutus ja virkistys

Jäsen-kokoukset

Jäsen-tapahtumat

Koulutukset

Työsuojelu-valtuutetut

Työpaikka-osastot

Himoksen mökki ja Helsingin vuokrahuoneisto

Lakimies-palvelut

Aluetoiminta16 alue-järjestöä

Koulutus ja virkistys

Jäsen-tapahtumat

Jäsen-koulutukset

Hed-koulutukset

Työsuhde-neuvontaTyöpaikka-tason toimijoiden tuki

TYÖTTÖMYYSTURVA

Uravalmennus, Life Coach -elämänohjaus, pätkätyön neuvontapalvelu, kodinhoitopalvelut,

Elixir-fi -palvelut

Yhteis-kunnal-linenedun-valvon-ta

Kan-sain-välinenedun-valvon-ta

Matkaedut, pankki- ja vakuutusedut yms.

Tutkimus-toiminta

Julkaisut

Aluetoiminta16 aluetta

Edunvalvon-nalliset tapahtumat

Plusmiinus 30

STTK opiskelijat

142/2010 O s a a j a k s i o p p i m a l l a

Viikot 22-39: 195 €40-48: 165 €

Vuokra vaihtelee sesongin mukaan:viikonloppu 80 €

Tiedustelut vapaana olevista tai peruutus-viikoista; Matti Kopra, puh. 040 5914 174

Lomailkaa Himoksella!

MökkivarausNimiLähiosoitePostitoimipaikkapuh.TyöpaikkaTyötön (viim. työpaikka)Jäsenenä vuodesta

Olin Himoksessa viimeksi

Toivottu lomaviikko(ensisijainen ja vaihtoehdot)

1. 2. 3.

Logistiikan toimihenkilöt ryMatti Kopra

Ruolankatu 20 as 2415150 Lahti

kirjemerkki

Logistiikan toimihenkilöillä on jäsentensä käytössä mökki Jämsän Himoksella. Kalus-tettu 46 neliön kahden huoneen huoneis-to saunalla ja parvella on toinen puoli pa-ritalotyyppisestä hirsimökistä.

Lomamökkiä vuokrataan ensisijaises-ti Logistiikan toimihenkilöiden jäsenille. Työttömät ja eläkkeellä olevat jäsenem-me saavat 20 % alennuksen halvemmas-ta viikkovuokrasta.

Hakemukset oheisella tai kotisivuillam-me www.logistiikantoimihenkilot.fi oleval-la varauslomakkeella. Kotisivuilla on nä-kyvissä myös mökin varaustilanne. Viikot täytetään sitä mukaan kun hakemuksia tulee. Aina voi myös tiedustella mahdolli-sia varaamatta jääneitä tai peruutusviik-koja suoraan mökkivastaavaltamme Mat-ti Kopralta, puh. 040 5914 174. Myös viikonloppulomiaVaraamatta jääneitä viikkoja ja peruutus-viikkoja vuokrataan hakemuksesta kaikille ERTO:laisille. Lomaviikko alkaa lauantaina klo 12.00 ja päättyy lauantaina klo 12.00. Jos ei ole varauksia koko viikoksi, niin mök-kiä voi myös vuokrata viikonlopuksi. Vuok-ra-aika on tällöin perjantaista klo 12 sun-

nuntaihin klo 12. Viikonloppuhinta on 80 euroa. Viikon-

loppuhinnasta ei saa alennusta. Mikä-li joutuu perumaan varaamansa viikon, niin peruutuksesta on ilmoitettava mök-kivastaavalle vähintään 14 vrk aikaisem-min. Muuten peritään 35 euron peruu-tusmaksu. Jos samalle viikolle on useita hakijoita, valintaan vaikuttaa, onko aikai-semmin vuokrannut mökkiämme sekä jä-senyyden kesto. Niille, jotka eivät saa haluamaansa loma-viikkoa, pyrimme tarjoamaan jotain muuta vapaana olevaa viikkoa. Mökkivuoron saa-neelle ilmoitetaan asiasta kirjeitse. Mu-kana seuraa vuokranmaksulomake ja toi-

mintaohjeet.Laaja valinnan kirjoHimoksella voi vapaa-aikaa viettää vaikka-pa pelaamalla golfi a tai tennistä kesällä ja talvisin lasketellen. Hotelliin ja ravintolaan on mökiltä matkaa vain 300 metriä. Jäm-sään pääset kätevästi junalla tai linja-au-tolla. Omalla autolla pääsee aivan mökin pihalle saakka.

Lisätietoja Himoksen laskettelukeskuk-sesta osoitteesta; www.himos.fi ja Himok-sen alueesta muuten; www.himoslomat.fi . Tästä osoitteesta löytyy myös Himok-sen alueen kartta.

Himoksen mökki remon-toitiin kesällä -08. Varustukseen kuuluvat muun muassa pesukone, kuivauskaappi ja astian-pesukone. Yöpyjien on tuotava mukanaan omat liinavaatteet.

15 2/2010

puheenjohtajalta

Neuvotteluissa yhteiset tavoitteet

Osaajaksi oppimallla

Erton toimistolla käy kerran kuussa tukkuliikkeen naisedustaja, joka tarkistaa keittiö- ja toimistotarvikkeiden puutteet ja tekee toimiston puolesta tilauksen tarvitsemistamme tuotteista.

Viime käynnillä tämä mukava henkilö iloisena kertoi, kuinka hän on aloittanut iltaopiskelun. Työssään hän on vuosien mit-taan tekemällä oppinut mutta haluaa nyt syventää taitojaan ja oppia uutta. Koulutuksen kautta hän voi saada vaativampia töi-tä omalta työantajaltaan tai jopa hankkia ihan uuden haasta-vamman työpaikan. Tämä innostunut opiskelija on iältään lä-hempänä viittä- kuin neljääkymmentä. Onnittelin häntä tietys-ti, koska koskaan ei ole liian vanha oppimaan.

Itselläni on kolmeen eri ammattiin koulutus, joista viimeisim-män suoritin 43-vuotiaana. Edelleen vähän väliä huomaan ajat-televani jotain kiinnostavaa uutta koulutusta, mielenkiinto op-pimista kohtaan ei siis katoa minnekään, vaikka ikävuosia tu-leekin lisää.

Vaikka ihmiset ovatkin omassa työssään oppineita täysam-mattilaisia, ei koulutus koskaan ole pahasta. Aina voi löytää uu-sia näkökulmia ja toimintatapoja, joita voi hyödyntää omas-sa työssään ja kyllä kirjallinen todistus osaamisestaan merkit-see mahdolliselle uudelle työnantajalle paljon enemmän kuin pelkkä sanallinen vakuuttelu ” Hei, mä olen tosi hyvä ja osaa-va työntekijä”!

Kaikista meistä ei tarvitse tulla professoreja mutta oman työmme huippuosaajia kyllä, oppimalla ja koulutuksella.

Ai, ne koulutukseni? Hotellin vastaanottopäällikkö, laskenta-toimen merkonomi ja radiojuontaja.

Teksti: Leena Wickström,Logistiikan toimihenkilöt ry:n taloudenhoitaja

Mielenkiinto oppimista kohtaan ei katoa ikävuosien karttumisen myötä. Kouluttautumalla meistä tulee oman alamme vahvoja osaajia.

Kevät on hellinyt mitä ihanimmilla ilmoil-laan koko Suomea. Onni heille, joille on sat-tunut loma tai vapaapäiviä osumaan koh-dalle! Ilmat ovat kuitenkin jo viilentyneet, mutta pakkasen puolelle ei ole mennyt - ainakaan toistaiseksi.

Samoin näyttää menevän työehtosopi-musrintamalla: alku näytti ihan lupaaval-ta, mutta viileän puolella ollaan tällä het-kellä. Toivottavasti pääsemme tulokseen ilman kesähalloja.

Tähän kierrokseen on valmistauduttu todella hyvin ja pitkän kaavan mukaan. Jä-senistö on ollut mukana luomassa tavoit-teita, joita on käsitelty useammassa luot-

tamusmiesseminaarissa ja edunvalvon-tavaliokunnan kokouksessa. Karsintaa on jouduttu tekemään matkan varrella paljon, silti jäljelle jäi ihan kiitettävän pituinen lis-ta vietäväksi työnantajapuolen nähtäville. Heidän sanavarastonsa on ollut tällä ker-taa varsin suppea vastausten osalta. Hei-kennyksiä he kyllä ovat osanneet esittää vuolassanaisesti.

Jos tulosta ei synny valtakunnansovit-telijan toimistolla - jonne autoliikenteen sopimuksen osalta ollaan menossa jo tä-nään, kun tätä kirjoittelen, lakko alkaa heti kesäkuun ensimmäisenä perjantaina jat-kuen maanantaihin puoleen yöhön saak-

ka. Aikaahan tässä siis vielä on, jos vasta-puoli suostuu ymmärtämään, että me ha-luamme tosissaan neuvotella.

Siitä olen iloinen, että yhdistyksen sisäl-lä olemme entistäkin yhtenäisempiä; sa-maa jalkaa kuljetaan vaikka hamaan hau-taan asti, kuten eräs entinen yhdistyksen puheenjohtajistoon kuuluva asian ilmaisi. Kenttäkin näyttää tällä kertaa olevan var-sin valmiina seisomaan asioiden takana, ai-nakin yhteydenotoista päätellen.

Tässä vaiheessa kaunis kiitos kaikille neuvottelujen valmisteluissa mukana ol-leille, siis Teille jäsenet!Lämmintä kesää toivotellen

Ritva Väyrynen, puheenjohtaja

Hauskaa kesää!