Lisää vaikuttavuutta ja

kustannustehokkuutta

suojavyöhykehakkuisiin

Panu Halme

2017

Hankekumppanit

Jyväskylän yliopisto

Metsä Group (Finsilva)

Suomen metsäkeskus

Jyväskylän kaupunki

Jämsän kaupunki

Hanke alkoi kevättalvella 2017.

Perusidea

Kehitetään suojavyöhykehakkuita paremmiksi

sekä kustannustehokkuudeltaan että

vaikuttavuudeltaan

– Menetelmäkehitystä

– Tutkimusta

– Koulutusta

– Viestintää

Osahankkeet

Osahanke 1: Selvitetään, miten voimakkuuksiltaan erilaiset suojavyöhykkeiden poimintahakkuut vaikuttavat puronvarren fysikaalisiin olosuhteisiin lyhyellä aikavälillä

Osahanke 2: Selvitetään, miten suojavyöhykkeiden poimintahakkuut vaikuttavat puronvarsien lajistoon pitkällä aikavälillä

Osahanke 3: Selvitetään, miten eri tavoin

hakatut puronvarret kärsivät tuulituhoista

Osahanke 4: Koulutetaan metsäkoneen

kuljettajia niin, että he osaavat toteuttaa

erilaisia suojavyöhykehakkuita

Osahanke 5: Koulutetaan metsäalan toimijoita

(biologit, metsäkeskuksen työntekijät jne.)

suunnittelemaan erikoiskohteisiin

mahdollisimman hyviä suojavyöhykehakkuita.

Osahanke 1: Selvitetään, miten voimakkuuksiltaan

erilaiset suojavyöhykkeiden poimintahakkuut

vaikuttavat puronvarren fysikaalisiin olosuhteisiin

lyhyellä aikavälillä

Kysymys:

– Mikä on vyöhykkeen optimaalinen käsittely?

• Optimaalinen: maksimihakkuutulo ilman

merkittäviä fysikaalisia muutoksia

Hakkuutoimenpiteet

15 m 25 m (10+5+10)

5m

AB

Tilanne nyt

10 kohdetta valittu

– 6 Metsä group (Fin Silva)

Mitattiin olosuhteita kesällä 2017

Ensimmäinen kohde hakattu

Mitä seuraavaksi?

Hakkuut syyskuu 2017-huhtikuu 2018 aikana

Dokumentoimme hakkuita– Tunnusluvut (kuutiomäärä, tukkipuun määrä, hakkuisiin

kulunut aika)

– Kuvaamme dronella videoita

– Haastattelemme motokuskeja

Tarkoitus tuottaa koulutusmateriaalia

Mitataan hakkuiden jälkeisiä olosuhteita kesällä 2018

Osahanke 2: Selvitetään, miten

suojavyöhykkeiden poimintahakkuut vaikuttavat

puronvarsien lajistoon pitkällä aikavälillä

2006 hakattu koeasetelma (PuroMonta)

15+30m suojavyöhykkeitä

Osa poimintahakattu

Inventoidaan sammalet, käävät, lahopuu

– Joitakin fysikaalisia ominaisuuksia

Mitä tehty?

Pienilmastoa ja avoimuutta mitattu kesällä

Sammalet inventoitu elo-syyskuun aikana

Käävät inventoitu syys-lokakuun aikana

Lahopuu ja myrskytuhot mitattu

Mitä seuraavaksi?

LUKEn kanssa yhteistyöviritys tarkkojen

puuston kasvumittausten rahoittamiseksi.

Osahanke 3: Selvitetään, miten eri tavoin

hakatut puronvarret kärsivät tuulituhoista

Tutkitaan tuulituhoja sekä vanhoissa että

uusissa kohteissa

Mitä puita kaatuu, kuinka paljon ja kuinka

kaukana reunasta?

Osahankkeen 1 kohteissa ekat mittaukset

syksyllä 2018 (2. kerta syksyllä 2019)

Osahankkeen 2 kohteissa nyt

lahopuumittausten yhteydessä

Osahanke 4: Koulutetaan metsäkoneen

kuljettajia niin, että he osaavat toteuttaa

erilaisia suojavyöhykehakkuita

Osahanke 5: Koulutetaan metsäalan toimijoita

(biologit, metsäkeskuksen työntekijät jne.)

suunnittelemaan erikoiskohteisiin

mahdollisimman hyviä suojavyöhykehakkuita.

Näitä voidaan edistää vasta ensi

keväästä lähtien

Kiitos!

Anna Oldén, Maiju Peura, Janne Kotiaho, Mikko

Mönkkönen, Hennariikka Mäenpää

Seija Tiitinen-Salmela, Aino Ässämäki

Janne Soimasuo

Marko Kemppainen