Leonid Bashmakov (1927–2016) suomalaisen

ortodoksisen kirkkomusiikin säveltäjänä

2433703T Pro gradu –tutkielma

Kirkkomusiikki

Tammikuu 2018

Larissa Qvintus-Petsalo (op. nro 250015)

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

Tiedekunta – FacultyFilosofinen tiedekunta

Osasto – SchoolTeologian osasto

Tekijät – AuthorLarissa Qvintus-PetsaloTyön nimi – TitleLeonid Bashmakov (1927–2016) suomalaisen ortodoksisen kirkkomusiikin säveltäjänä Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä – Date Sivumäärä – Number of pages

KirkkomusiikkiPro gradu -tutkielma x

7.1.2018 41 s. + 51 s.SivuainetutkielmaKandidaatin tutkielmaAineopintojen tutkielma

Tiivistelmä – Abstract

Tässä tieteellistaiteellisessa pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan säveltäjä Leonid Bashmakovin ortodoksista kirkkomusiikkituotantoa. Leonid Bashmakov (1927–2016) oli suomalainen säveltäjä, jonka tuotantoa on julkaistu ortodoksisen kirkkomusiikin osalta Suomessa muita laajemmin. Tutkielman taiteellisena osiona toteutettiin Bashmakovin sävellyksiin keskittynyt kuoroproduktio ja Joensuussa 12.2.2017 järjestetty konsertti. Tässä kirjallisessa osiossa analysoidaan konserttiohjelmistoon valikoidut sävellykset. Tutkielma koostuu johdannosta, elämäkerrallisesta taustaluvusta, sävellysten esittelystä ja niiden analysoinnista sekä tutkimuksen johtopäätöksistä.

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Leonid Bashmakovin suhdetta ortodoksisen kirkkomusiikin traditioon ja hänen tuotannostaan hahmottuvia säveltämisperiaatteitaan. Tutkimustehtävä toteutetaan analysoimalla teoksista säveltäjän tekemiä sävellysteknisiä valintoja ortodoksisen kirkkomusiikkiperinteen kontekstissa. Tutkimusaineisto koostuu konserttiin valitusta 15 sävellyksestä, säveltäjän haastatteluista sekä syksyllä 2016 tehdystä kyselystä Suomen ortodoksisen kirkon kanttoreille.

Tutkimuksessa selviää, että Leonid Bashmakovin säveltämistä ohjasi päämäärä säveltää liturgista käyttömusiikkia, jonka keskiössä oli jumalanpalvelusteksti. Tekstin sisällön korostaminen ohjasi sävellysteknisiä valintoja: siihen tähtäsivät tahtilajittomuus, kielen sanapainojen kunnioittaminen, musiikin ja tekstin ilmaisujen synteesi, hillitty dramaattisuus, melodiset bassolinjat, sekä suomalaisessa ortodoksisessa perinteessä vakiintunut sointuharmoninen maailma, jonka sointi on pehmeä ja valoisa. Tutkimus osoittaa, että Leonid Bashmakov oli kirkkomusiikin säveltäjänä luova ja perinnetietoinen taiteilija, joka omienkin sanojensa mukaan pyrki olemaan ”uimatta tradition vastavirtaan”.

Avainsanat – KeywordsOrtodoksinen kirkkomusiikki, Leonid Bashmakov, säveltäjä

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO – UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND

Tiedekunta – FacultyPhilosophical Faculty

Osasto – SchoolSchool of Theology

Tekijät – AuthorLarissa Qvintus-PetsaloTyön nimi – TitleLeonid Bashmakov (1927–2016) as a Composer of Finnish Orthodox Church Music Pääaine – Main subject Työn laji – Level Päivämäärä – Date Sivumäärä – Number of pages

Church MusicPro gradu -tutkielma x

7 Jan 2018 41 p. + 51 p.SivuainetutkielmaKandidaatin tutkielmaAineopintojen tutkielma

Tiivistelmä – Abstract

This scientific and artistic master’s thesis analyses the musical works for the Orthodox church by the composer Leonid Bashmakov. Leonid Bashmakov (1927–2016) was a Finnish composer, whose works in the Orthodox tradition are the most published out of all other Finnish Orthodox church music composers. The artistic part of the thesis was carried out as a choir production, which focused on Bashmakov’s compositions, and was performed in the form of a concert in the city of Joensuu on the 12th of February 2017. The written part of the thesis analyses the compositions selected for the concert repertoire. The study consists of introduction, biographical background, introduction of the compositions and their analysis, as well as the conclusions of the study.

The aim of this study is to find out what kind of relationship Leonid Bashmakov had with the Orthodox church music tradition, and to analyze the principles of musical composition that take shape in his works. The study is carried out by analyzing the compositions by the compositional techniques that the composer used, in the context of the Orthodox church music tradition. Research material consists of the 15 compositions, which were selected for the concert, interviews with the composer and the results of a survey, which was sent to the cantors of the Finnish Orthodox Church in the fall of 2016.

The study shows that for Leonid Bashmakov the goal for composing was to create music for the Orthodox liturgy, at the heart of which were the texts for church services. The technical aspects of composing were guided by emphasizing the content of the text. This gave an increased role to music without time signature, respect of the lexical stress, the synthesis of the musical and textual expressions, discreet dramatics, melodic bass lines and the composer’s world of chords and harmony, established in the Finnish Orthodox tradition, the timbre of which is soft and bright. The study shows that as a church music composer Leonid Bashmakov was a creative and a tradition-conscious artist, who, according to his own words, tried “not to swim against the tides of tradition”.

Avainsanat – KeywordsOrthodox church music, Leonid Bashmakov, composer

SISÄLLYS

1 JOHDANTO ......................................................................................................................... 1

1.1 Leonid Bashmakovin sävellykset tutkimuksen kohteina .......................................... 1

1.2 Tutkimustehtävä ja rajaus ........................................................................................... 4

1.3 Tutkimusmenetelmät .................................................................................................... 5

1.4 Lähteet ja kirjallisuus ................................................................................................... 7

1.5 Tutkielman kulku ......................................................................................................... 9

2 LEONID BASHMAKOVIN HENKILÖKUVA .............................................................. 10

3 LEONID BASHMAKOV KIRKKOMUSIIKIN SÄVELTÄJÄNÄ .............................. 14

3.1 Bashmakovin sävellykset Ihana valkeus -konsertin ohjelmistossa ......................... 14

3.2 Bashmakovin sävellystyön ominaispiirteet ja suhde traditioon ............................. 24

4 JOHTOPÄÄTÖKSET ....................................................................................................... 34

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS ......................................................................................... 36

1

1 JOHDANTO

1.1 Leonid Bashmakovin sävellykset tutkimuksen kohteina

Leonid Bashmakov (1927–2016) oli tamperelainen säveltäjä, sovittaja ja kuoronjoh-

taja, jonka tuotantoon kuuluu monipuolinen kirjo soitin- ja kuoromusiikkia maallisis-

ta ja hengellisistä aiheista.1 Hänen ortodoksisen kirkkomusiikin sävellystuotantonsa

1900–2000-luvuilta on Suomessa alan laajimpia. Ensimmäiset liturgiset sävellykset

syntyivät jo 1950-luvulla, ja viimeiset sävellyksensä hän teki aivan elämänsä viimei-

sinä vuosina. Suomalaisten ortodoksisäveltäjien joukosta hänen sävellyksiään on

julkaistu eniten.2 Hänen tuotantonsa sävellyksiä on myös äänitetty runsaasti,3 mikä

kertoo sävellystyön jäljen tasaisesta ammattitaidosta. Lisäksi hänellä on myös mitta-

va vielä julkaisematon sävellystuotanto.4 Leonid Bashmakovia, kuten suomalaisia

ortodoksisäveltäjiä ja sävellystuotantoa yleensä, on kuitenkin tutkittu vielä varsin

vähän.5

1 Leonid Bashmakovin maallinen sävellystuotanto koostuu monenlaisesta taidemusiikista: seitsemästä sinfoniasta, konsertoista ja kamarimusiikista. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös baletti Tumma. Maal-lisen musiikin säveltäjänä hänet tunnetaan erityisesti soitinmusiikistaan. Tässä tutkielmassa keskity-tään Bashmakoviin ainoastaan kirkkomusiikin säveltäjänä. 2 Bashmakovin tuotantoon kuuluu kuusi eri kirkollisten tahojen julkaisemaa sävellyskokonaisuutta: XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia (1994), XV Ortodoksiset kirkkolaulupäivät Helsingissä 20.5.–21.5.2000. Juhlakonsertti (1999), XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät Joensuussa 11.–13.6.2010. Juhlakonsertti (2008), Tulkaa ottakaa valo (2009), Panihida. Muistopalvelus edesmenneille (2009), Pyhä ja Suuri Pääsiäinen (2010). Hänen yksittäisiä sävellyksiään sisältyy myös kokoomateok-siin kuten Kirkkolauluja 7: Vigilian veisuja (2009). 3 Bashmakovin kirkkomusiikkisävellyksiä sisältyy yhteentoista kotimaiseen ja yhteen ulkomaiseen levytallenteeseen: Tampereen ortodoksisen kirkon kuoro: Oi Jumalansynnyttäjä: lauluja Neitsyt Mari-an kuolonuneen nukkumisen juhlasta (1995), Joensuun yliopiston ortodoksinen kuoro: Riemuitkoon sielusi Herrassa (1997), Kuopion Pyhän Nikolaoksen Katedraalikuoro: Vigilia (1998) sekä Liturgia (2000), Uspenskin katedraalikuoro: Uspenskin Katedraalikuoro (2005), Kristoforos-kuoro: Sinua, Jumala, kiitämme (2007), Ortodoksinen Kamarikuoro: Kiittäkää Herran nimeä (2007), Joensuun yli-opiston ortodoksinen kuoro: Oi Kuningas ja Herra (2008), Suomen ortodoksinen kanttorikuoro: Kiit-täkää taivaissa Herraa (2012), Uspenskin katedraalikuoro: Iankaikkisesta iankaikkiseen (2012), Cap-pella Romana: Arctic Light. Finnish Orthodox Music (2014), Johannes Teologin Laulajat: Täyttyköön kaikki ilolla (2014). 4 Tämän tutkimuksen aineistona on käytetty käsikirjoituksia Leonid Bashmakovin omasta kokoelmas-ta. 5 Tieteellisen tutkimuksen alalta voi mainita kolme julkaistua konferenssiesitelmää, Virolaisen (2007 ja 2009) ja Ruottisen (2009), jotka esittelevät lyhyesti Bashmakovin tuotantoa. Lisäksi Itä-Suomen yliopistossa kirkkomusiikin professorina toiminut Ivan Moody sivuaa Bashmakovia suomalaisia orto-doksisen kirkkomusiikin säveltäjiä käsittelevässä luvussa kirjassaan Modernism and Orthodox Spiri-tuality in Contemporary Music (2014). Opinnäytetöistä Bashmakovin toimintaa kirkkomusiikkisävel-täjänä on tietääkseni käsitelty vain omassa kirkkomusiikin kandidaatintutkielmassani ”TRADITION VIIMEISIN KERROSTUMA”: Leonid Bashmakovin (1927–) näkemyksiä ortodoksisen kirkkomusii-kin säveltämisestä (Itä-Suomen yliopisto 2015). Bashmakovista sekulaarimusiikin säveltäjän ks. mm. Heiniö 1994, 22–24.

2

Sain innoituksen omaan tutkimukseeni jo kirkkomusiikkiopintojeni varhaisessa vai-

heessa. Lauloimme runsaasti Bashmakovin tuotantoa Itä-Suomen yliopiston ortodok-

sisessa kuorossa6 Petri Nykäsen johdolla. Bashmakovin musiikki vaikutti minusta

sisäistäneen tyylikkäästi aikamme, perinteemme ja kulttuurimme ja tuntui siksi so-

veltuvan myös liturgiseen käyttöön.

Bashmakovin sävellysten koetusta funktionaalisuudesta kertoo myös häneltä tilattu-

jen sävellysten määrä läpi vuosikymmenten. Kanttori ja kirkkomusiikin opettaja Ris-

to Matsin kerrotaan antaneen 1980-luvulla Bashmakoville sysäyksen aktiiviseen

kirkkomusiikin sävellystyöhön. Työ jatkui aina säveltäjän viimeisille elinvuosille

useiden kanttorien ja kuorojen tilatessa häneltä teoksia. Bashmakovin sävellysten

sisällyttäminen useiden valtakunnallisten kirkkolaulupäivien julkaisuihin on luonnol-

lisesti tehnyt hänen tuotantoaan tunnetuksi eri seurakunnissa.

Bashmakovin sävellystuotannolle rakentui myös tämän tutkielman taiteellinen osio,

jonka ohjaajana toimi diplomikuoronjohtaja Rita Varonen ja joka huipentui kuoro-

konserttiin Ihana valkeus Joensuussa Ortodoksisella seminaarilla Johannes Teologin

kirkossa 12.2.2017.7 Ohjelmisto koostui 15 Bashmakovin sävellyksestä.8 Valitut vei-

sut edustivat sekä julkaistua että julkaisematonta materiaalia, josta vanhimmat teok-

set oli sävelletty 1990-luvulla ja uusimmat vuonna 2014. Lautakunnan arvioiman

konsertin lauloi johdollani Johannes Teologin Laulajat.9

Läpi taiteellisen työskentelyn sen rinnalla kulki Bashmakovin sävellyksille ominais-

ten tyylillisten piirteiden tarkastelu. Lähtökohtana oli hahmottaa, mikä tekee Bash-

makovin musiikista hänen ”näköistään” ja samalla myös sitä, miksi siitä on tullut

suosittua konsertti- ja liturgisena käyttömusiikkina. Tätä selvittääkseni tein myös

kartoittavan kyselyn10 Suomen ortodoksisille kanttoreille heidän näkemyksistään ja

kokemuksistaan Leonid Bashmakovin musiikista ja sen liturgisesta käyttötarkoituk-

sesta.

6 Kuoro perustettiin vuonna 1988 harjoituskuoroksi ortodoksisen teologian ja erityisesti kirkkomusii-kin opetukseen. Sen nimi on keväästä 2014 asti ollut Johannes Teologin Laulajat. 7 Konsertin käsiohjelma on liitteessä 1 ja ohjelmisto liitteessä 2. 8 Ohjelmiston lisäksi konsertin päätteeksi laulettiin encorena Bashmakovin Saata oi Kristus hiljattain edesmenneen säveltäjän muistoksi. 9 Lautakunnassa olivat Taideyliopisto Sibelius-Akatemian Kuopion osaston musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osastodekaani Elina Laakso, Ortodoksisen seminaarin kirkkomusiikin opet-taja, teologian maisteri Petri Nykänen, Rantakylän luterilaisen seurakunnan kanttori ja musiikin mais-teri Janne Piipponen sekä diplomikuoronjohtaja ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kuoronjohdon, säveltapailun ja orkesterinjohdon lehtori Rita Varonen. 10 Kyselylomake liitteessä 3. Kyselyn toteutuksesta ks. luku 1.3.

3

Kanttorien vastauksista kävi ilmi, että he laulattavat Leonid Bashmakovin musiikkia

laulajien ja kuoron tason niin salliessa. Bashmakovin musiikkia pidetään Suomen

ortodoksiseen kirkkolauluperinteeseen ja liturgiseen käyttöön sopivana: musiikki on

”traditiolle uskollista”, ”liturgisesti toimivaa ja perinteisen oloista”, ”aidosti liturgista

musiikkia, jota voidaan käyttää sen alkuperäisessä tarkoituksessaan” ja joka ”sopii

hyvin suomalaiseen tyylitajuun”.11 Pidetäänpä Bashmakovin kirkkomusiikkituotan-

toa jopa suomalaisen ortodoksisen kirkkomusiikkiperinteen yhtenä tärkeänä raken-

nuskivenä.12 Lisäksi Bashmakovin musiikin ajatellaan olevan myös hyvä vaihtoehto

jumalanpalvelusten kiinteille veisuille: ”vaihtelun vuoksi […] sopii hyvin ortodoksi-

seen liturgiseen elämään”, ”Monesti ne vertautuvatkin muihin liturgiakirjassa oleviin

vaihtoehtoihin”.13

Musiikki myös nähdään tyylillisesti yhteensopivaksi Suomessa jumalanpalveluksissa

käytössä olevan neliäänisen sekakuorosävelmistön kanssa. Tämän sävelmistön poh-

jalla on Pietarin hovikapellan 1800-luvulla julkaistu sävelmistö, jonka F-duurin sä-

vyttämä harmoninen ilmaisu vastaa edelleenkin yleistä suomalaista käsitystä liturgi-

sesta musiikista. Bashmakovin sävellykset ”soveltuvat hyvin Jumalanpalveluksiin

käytettäväksi”, ovat ”suomalaiseen sielunmaisemaan ja liturgiseen kontekstiin hyvin

sopivaa”, ”niitä joita ollaan käytetty ovat soveltuneet kyseiseen tilanteeseen”.14

Bashmakovin musiikki nähdään myös ylipäätään suomalaiseen tyyliin sopivana:

”Sopii hyvin suomalaiseen tyylitajuun.”15 Toisaalta kyselyssä myös ilmeni, ettei

Bashmakovin musiikki miellytä kaikkia kanttoreita, minkä vuoksi säveltäjän tuotan-

toa ei laulateta: ”En erityisemmin pidä Bashmakovin sävellyksistä. En vaan saa niistä

minkäänlaisia kiksejä.”16 Vastaajista kaksi kahdestakymmenestä kertoi, ettei laulata

Bashmakovin musiikkia kuorollaan.17

Mikä on Bashmakovin kirkkomusiikin suosion salaisuus? Sekä kanttoreiden näke-

mykset että kandidaatintutkielmani johtopäätökset viittaavat siihen, että Leonid

Bashmakovin sävellystuotanto koetaan vetovoimaisena juuri sen traditionaalisuuden

ja toisaalta tradition rajoissa tapahtuvan uuden luomisen ansiosta. Sen on luonnehdit-11 Kanttorit 2016. 12 Kanttorit 2016. 13 Kyselyssä kävi ilmi, että ylivoimaisesti lauletuimmat Leonid Bashmakovin kirkkosävellykset ovat Ehtoollislauselma (Ylistäkää Herraa taivaissa) ja Ottakaa vastaan Kristuksen ruumis. Veisujen suosi-on selityksenä on niiden saatavuus: nämä kaksi Bashmakovin sävellystä sisältyvät vuonna 2011 ilmes-tyneeseen Jumalallinen Liturgia –julkaisuun eli yleisesti käytettävään jumalanpalvelusnuottikirjaan. 14 Kanttorit 2016. 15 Kanttorit 2016. 16 Kanttorit 2016. 17 Kanttorit 2016.

4

tu olevan ”ilmaisultaan […] sekä laulaja- että kuulijaystävällistä”.18 Bashmakovin

itsensä sanoin hän pyrki säveltäessään olemaan uimatta tradition vastavirtaan.19 Hän

on myös kertonut, ettei hänellä ole kirkkomusiikkia säveltäessä ollut halua murtaa

muureja.20 Tutkielmani keskittyykin tarkastelemaan ”bashmakovmaisuutta”, hänen

sävellystuotantonsa ominaispiirteitä, ortodoksisen liturgisen musiikin kontekstissa.

1.2 Tutkimustehtävä ja rajaus

Tämän tutkielman tarkoituksena on analysoida Leonid Bashmakovin liturgisten sä-

vellysten ominaispiirteitä tutkielman taiteellisen osion ohjelmiston perusteella. Tut-

kimuksenasettelun premissinä pidetään sitä, että Bashmakovin sävellysten ”käytettä-

vyyden” ja ”liturgisen käyttökelpoisuuden” salaisuutena on tietoinen kirkkomusiikin

funktiota kunnioittava säveltäminen tradition jatkumossa sekä samalla selkeä, sävel-

täjäpersoonaa kuvaava omaleimaisuus. Konsertin ohjelmistoon valittujen sävellysten

pohjalta pyrin hahmottamaan niitä tyypillisiä musiikillisia piirteitä, ominaisuuksia tai

tapoja, jotka tekevät hänen musiikistaan ”bashmakovmaisia”.

Tutkimustehtävää avataan seuraavilla kysymyksillä:

1. Millainen on Bashmakovin suhde ortodoksisen kirkkomusiikin traditioon?

2. Mitä tekniikoita tai sävellystyön piirteitä voi pitää hänelle ominaisina?

Bashmakovin sävellystuotannon mittavuuden sekä tutkielman kirjallisen osion sup-

peuden huomioon ottaen rajaan käsittelyni tutkielmani taiteelliseen osioon eli kon-

serttiproduktioon valikoituihin sävellyksiin. En siis käsittele Bashmakovin muuta

toimintaa kirkkomusiikin alalla, kuten hänen lukuisia sovituksiaan tai toimintaansa

kuoronjohtajana. Analysoitava konserttiohjelmisto on oman näkemykseni ja kantto-

reille osoitetun kyselyn tulosten perusteella valikoitu otos Bashmakovin sävellystuo-

tannosta eikä sitä rajaa mikään ajallinen tai temaattinen valintaperiaate. Tässä tutki-

muksessa ei myöskään pyritä tekemään kattavaa säveltäjän tyylin analyysia.

Tutkielmassa käytetään rinnakkaisina ilmaisuina käsitteitä kirkkomusiikki ja kirkko-

laulu, joilla viitataan yksinomaan ortodoksisiin liturgisiin teksteihin luotuun musiik-

kiin. Punnittaessa Bashmakovin sävellysten käyttötarkoitusta nousevat esille termit

liturginen musiikki ja konserttimusiikki. Liturgisella musiikilla tarkoitetaan jumalan-

18 Lehto 2012, viii. 19 Bashmakov 2009, 12. 20 Bashmakov 2015b.

5

palveluksissa käytettyä kirkkomusiikkia. Tässä tutkimuksessa konserttimusiikki käsi-

tetään kirkkomusiikkina, joka ominaisuuksiltaan (kuorolle erityisen vaativa ja ilmai-

sultaan liturgiseen käyttöön kyseenalainen musiikki) nähdään soveltuvan paremmin

esitys- kuin jumalanpalveluskäyttöön.

1.3 Tutkimusmenetelmät

Tämä tutkielma sijoittuu laadullisen, ilmiöiden ymmärtämiseen pyrkivän tutkimuk-

sen piiriin, koska sen ote on kuvaileva ja selittävä21:tutkimuksen tavoitteena on teh-

dä ymmärrettäväksi, millainen Leonid Bashmakov on ortodoksisen kirkkomusiikin

säveltäjänä sekä ymmärtää sen myötä hänen käyttämiään sävellystyön piirteitä ilmi-

öinä. Leonid Bashmakovin säveltämisperiaatteita, niiden keinoja ja valintoja tarkas-

tellaan aineistolähtöisesti eli sävellysten kautta. Sävellysaineistoa analysoidaan so-

veltaen musiikkianalyysin eri keinoja: tutkimuksen kohteena ovat niin melodia, ää-

nenkuljetus ja sävellysten muodot sekä harmoniset ominaisuudet. Myös säveltäjän

valitsemia esitysmerkkejä tarkastellaan suhteessa erityisesti tekstin sisältöön. Koska

kyse on liturgista tekstiä perinteisesti korostavan22 ortodoksisen kirkkomusiikin tut-

kimuksesta, analyysissa huomioidaan erityisesti tekstin ja musiikin suhde. Tekstin ja

musiikin suhdetta tutkittaessa veisutekstin keskeisimmälle sanomalle annettua musii-

killista ilmaisua analysoidaan erittelemällä, ryhmittelemällä ja analysoimalla säveltä-

jän käyttämiä musiikillisia keinoja.

Tutkielman musiikillinen lähdeaineisto on valikoitu kartoittamalla Leonid Bashma-

kovin kirkkomusiikkisävellykset nuottijulkaisuissa, käsikirjoituksissa ja äänitteillä.

Taiteellisen konserttiproduktion ohjelmiston valinnassa olen hyödyntänyt paitsi omaa

musiikillista näkemystäni, myös kanttoreilta kyselyllä keräämääni tietoa Bashmako-

vin yleisimmin lauletuista sävellyksistä sekä sävellysten valikoimaa äänitteillä. Kiin-

nostavaa on, ettei Bashmakovin tuotannosta vaikuta ainakaan levytysten perusteella

erottuvan selkeää suosikkiohjelmistoa. Monipuolisen käytön havainnollistamiseksi

oheisessa taulukossa on eritelty kirkkomusiikkiäänitteillä olevat Bashmakovin sävel-

lykset ja niiden suhde oman taiteellisen produktioni valikoimaan.

21 Hirsjärvi, Remes, Sajavaara 1997, 161. 22 Seppälä 2006, 14.

6

Taulukko 1. Sävellykset äänitteillä ja Ihana valkeus –konsertissa

0 0.5 1 1.5 2 2.5

Anna, Herra, kaikkea hyvyyttä Auringon noususta Auttaja ja suojelija

Autuas se mies nro 2 Autuuden lauseet

Ehtoollisen jakamisen aikana Ehtoollislauselmat

Ennen aamuruskoa Halleluja

Hartauden ektenia (Herra armahda 1995) Hartauden ektenia nro 2

Herran rukous "Ristolle kiitollisena" Herran rukous nro 2 Hänet, joka muinoin

Iloitse, Jumalan äiti nro 3 Joulukanoni

Joulun aamupalv. loppusiun. Joulun kiitospsalmi, -stikiirat

Jumala on Herra Kaikki, joissa Henki on

Katso, ylkä tulee Kerubiveisu (1995)

Kerubiveisu nro 3 Kiittäkää Herran nimeä nro 3

Kolme prokimenia Kristus nousi kuolleista

Kunnia olkoon Jumalalle Luoksemme on tullut

Me laulamme ehtoopalveluksen Minun sieluni suuresti ylistää

Mirhaatuovat naiset Monia vuosia

Naiset, jotka Marian kanssa olivat nro 2 Nouskoon rukoukseni

Nähtyämme Kristuksen ylösnousemisen Oi Jeesus Kristus nro 2

Oi Kuningas ja Herra nro 1 Oi Kuningas ja Herra nro 2

Panihida Pääsiäiskanoni

Rauhan laupeutta Riemuitkoon sielusi Herrassa

Sinulle oi Jumalansynnyttäjä nro 4 Sinun syntymästäsi, Kristus

Synninkatumuksen ovet Totisesti on kohtuullista (piispallinen)

Tropari ap. Johannes Teologille Tulkaa, ylistäkäämme Joosefia

Tämä on se päivä Tänä päivänä Neitsyt

Tänä päivänä Neitsyt (bulg.) Täyttyköön tänään kaikki ilolla

Uskontunnustus nro 2 Vainajien ektenia

Vainajien kontakki Viisaalle ryövärille Voi, minun sieluni

Ylistämme Sinua, elämänantaja

Levytyskerrat

Konsertti

7

Tutkielman taustatieto on kerätty muun muassa haastattelemalla säveltäjää itseään.

Ensimmäinen Leonid Bashmakovista tekemäni haastattelu oli suunnitellun rungon ja

kysymysten varassa edennyt teemahaastattelu23, jonka tein säveltäjän kotona Tampe-

reella 5.3.2015.24 Toinen haastattelu tapahtui 20.11.2015 Tampereella säveltäjän ko-

tona.25 Haastattelumenetelmä oli lähempänä ilman tarkkaa suunnitelmaa etenevää

syvähaastattelua26, jonka tarkoituksena oli saada selventäviä vastauksia ja täydentää

ensimmäisestä haastattelusta saatua aineistoa. Taustatietoa työstäessäni vertailin

haastatteluissa nousseita aiheita aiempiin lehtihaastatteluihin ja muihin kirjallisiin

lähteisiin.

Kanttoreille tehty kysely toteutettiin puolestaan vastaajan anonymiteetin takaavalla

sähköisellä lomakkeella. Kysely lähetettiin 41 ortodoksisen kirkon toimessa olevalle

kanttorille27 loppuvuodesta 2016 ja siihen vastasi 52,50 % eli 20 kanttoria. Kyselyn

tarkoituksena oli saada vahvistus omalle hypoteesille Bashmakovin musiikin vas-

taanotosta suomalaisessa kirkkomusiikkielämässä. Tiedot tarjoavat laskennallista

taustatietoa Bashmakovin tuotannon käyttöasteesta. Kanttoreiden mielipiteet ja luon-

nehdinnat ovat luonteeltaan laadullista tietoa sävellysten vastaanotosta. Koska kyse-

lyn vastausprosentti jäi matalaksi, ei sitä voida kuitenkaan pitää kattavana otoksena

Basmakovin musiikin vastaanotettavuudesta eikä tuloksia voida pitää Suomen orto-

doksisen kirkon kanttoreiden yleisenä mielipiteenä. Voi olettaa, että kyselyyn vasta-

sivat ensisijaisesti ne kanttorit, jotka ovat laulattaneet Leonid Bashmakovin tuotan-

toa. Vastaukset ja niihin liittynyt laadullinen arvottaminen katsotaan joka tapaukses-

sa tutkimuksen kannalta hyödyllisiksi.

1.4 Lähteet ja kirjallisuus

Tutkimuksen primääriaineiston muodostaa Leonid Bashmakovin julkaistu ja julkai-

sematon sävellystuotanto, joista taiteelliseen produktioon valikoitui 15 teosta. Piis-

pan vastaanottoveisut Auringon noususta28 ja Riemuitkoon sielusi Herrassa29 kuulu-

23 Hirsjärvi & Hurme 2008, 47–48. 24 Bashmakov 2015a. 25 Bashmakov 2015b. 26 Hirsjärvi & Hurme 2008, 48. 27 Lisäksi kysely lähetettiin muutamalle eläköityneelle sekä muussa työsuhteessa olevalle ortodoksi-kanttorille, joiden vastausten arveltiin antavan määrällisesti ja laadullisesti tutkimuksen kannalta tär-keää tietoa. Kysely lähetettiin myös kahdelle määräaikaisessa työsuhteessa olleelle kanttorille. 28 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1994, 1. 29 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1994, 4–6.

8

vat Bashmakovin säveltämään liturgiakokonaisuuteen, joka julkaistiin Joensuussa

1995 järjestettyjä XIV Ortodoksisia Kirkkolaulupäiviä varten. Samasta julkaisusta

ohjelmistoon valittiin myös Ehtoollislauselma & Ottakaa vastaan Kristuksen ruu-

mis,30 jotka osoittautuivat kanttoreiden kyselyn perusteella lauletuimmiksi Bashma-

kovin tuotannosta.31 Uudessa nuottiliturgiakirjassa tämä kyseinen sävellyskokonai-

suus on kahtena yksinkertaistettuna sovituksena,32 jotka ovat sävellajin ja äänten

asemoinnin huomioon ottaen suhteutettu kirkkokuorojen tasoon sopiviksi. Kanttorei-

den vastaukset Bashmakovin lauletuimmista lauluista viittaavat siis näihin kyseisiin

Liturgia-kirjan sovituksiin. Vuonna 2000 järjestetyille XV Ortodoksisille kirkkolau-

lupäiville tilatusta Juhlakonsertista valittiin pääsiäisen veisut iikossi Mirhaa tuovat

naiset33 sekä eksapostilario Oi Kuningas ja Herra34. Sävellykset Synninkatumuksen

ovet35, Tulkaa, ylistäkäämme Josefia36 sekä Pääsiäiskanoni nro 2 (veisut 1 & 3)37

ovat Tampereen ortodoksisen seurakunnan julkaisemasta suuren paaston, suuren vii-

kon ja pääsiäisen kirkkoveisuja sisältävästä Tulkaa, ottakaa valo –nuottikirjasta.

Vuonna 2010 Joensuussa järjestetyillä XVII Ortodoksisilla Kirkkolaulupäivillä jul-

kaistiin Bashmakovin Juhlakonsertti, josta tutkielmaani valikoitui Oi Jeesus Kristus

nro 2 eli Ehtooveisu38. Konserttiohjelmistoon valikoitui myös julkaisematonta aineis-

toa, josta on kuitenkin olemassa muutamia levytallenteita: Tropari apostoli Johannes

Teologille, Autuas se mies, Kerubiveisu nro 3, joulun tropari Sinun syntymästäsi

Kristus, joulukanonin veisut 1, 3 & 4, sekä Joulun eksapostilario Luoksemme on tul-

lut korkeudesta Vapahtajamme.39 Konsertin ylimääräisenä sävellyksenä laulettiin

panihidan kontakki Saata oi Kristus, joka kuuluu säveltäjän julkaisemattomaan tuo-

tantoon.40

Sävellysten lisäksi tämän tutkimuksen lähteinä ovat Leonid Bashmakovin kanssa

tehdyt haastatteluäänitteet41, Wilhelmiina Virolaisen Tampereella 2004 tekemä haas-

30 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1994, 61–65. 31 Kanttorit 2016. 32 Jumalallinen liturgia 2011, 124; 128. 33 XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 1999, 16–19. 34 XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 1999, 19–21. 35 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 17–20. 36 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 78–81. 37 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 108-112. 38 XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 2010, 10-11. 39 Sävellykset on kopioitu Johannes Teologin Laulajien ohjelmistosta. Valokopiot ovat kirjoittajan hallussa. Kyseiset veisut esiintyvät Johannes Teologin Laulajien, Ortodoksisen kamarikuoron ja Joen-suun yliopiston ortodoksisen kuoron levyillä. 40 Sävellys on kopioitu Leonid Bashmakovin omasta käsikirjoituskokoelmasta. 41 Bashmakov 2015a ja 2015b.

9

tattelu säveltäjästä,42 ja muutamat lehtikirjoitukset43, kanttorien vastaukset toteutet-

tuun kyselyyn44, sekä Bashmakovin sävellyksistä tehdyt äänitteet kansilehtisineen45.

Aiempia tutkimuksia Leonid Bashmakovista kirkkomusiikin säveltäjänä on tehty

vain muutamia.46

1.5 Tutkielman kulku

Tutkielma etenee johdantoluvusta tutkimusaihetta taustoittavaan lukuun, jossa luo-

daan Leonid Bashmakovin henkilökuva. Kolmas luku koostuu tutkimusaineiston eli

konserttiohjelmistoon valittujen sävellysten analyysista. Sävellykset esitellään kon-

sertin esitysjärjestyksessä ja niistä nostetaan esiin Bashmakovin sävellyksille ominai-

sia piirteitä. Tutkielman lopuksi kootaan vastauksia tutkimuskysymyksiin ja esitetään

tutkielman johtopäätökset. Tutkielmassa on kolme liitettä: taiteellisen produktion

nuottiohjelmisto, konsertin käsiohjelma sekä kanttoreille laadittu kysely.

42 Bashmakov 2004. 43 Hernberg 1995, 3–6; Hariton 2012, 4–9; Makkonen 2016, 30–31; Matsi 2007, 12–13. 44 Kyselylomake liitteessä 3. 45 Ks. viite nro 3. 46 Virolainen 2007 ja 2009, Ruottinen 2009, Moody 2014.

10

2 LEONID BASHMAKOVIN HENKILÖKUVA

Leonid Bashmakov oli tamperelainen säveltäjä, joka syntyi Karjalassa Terijoen pitä-

jässä Kuokkalan kylässä 1.4.1927 Aleksander ja Olga Bashmakovin perheen ainokai-

seksi. Hänen isänsä oli koulukirjojen kustantaja, joka sodan jälkeen työskenteli puu-

seppänä.47 Hänen äitinsä Olga oli ahkera musiikinharrastaja ja kirkkokuorolainen.

Leonid toimi lapsuudessaan alttariapulaisena kirkossa. Kuokkalassa oli harvoin ju-

malanpalveluksia ja siksi kirkossa kuultu kirkkolaulu ja jumalanpalvelus olivat aina

erityinen kokemus, joka jätti musikaaliseen lapseen muistijäljen.48 Toiseksi tärkeäksi

lapsuutensa musiikkiväyläkseen Bashmakov on maininnut kideradion ja ”gramma-

rin”, josta hän saattoi kuunnella musiikkia.49 Pianontunnit Leonid aloitti alle kou-

luikäisenä vanhempiensa vuokrattua hänelle pianon. Hänen opettajanaan oli Terijo-

ella työskennellyt Sergei Lappo-Danilevski (1868–1952). Lappo-Danilevski oli mu-

siikin ammattilainen,50 jolta Bashmakov oppi musiikista lähes kaiken pianonsoitosta

musiikin teoriaan. Myöhemmin Sibelius Akatemiassa opiskellessaan Bashmakov

oppi enää vain ”korkeimpia […] termejä ja käytäntöjä”51 kaiken jo aiemmin Lappo-

Danilevskiltä oppimansa tueksi.

Vuonna 1939 alkaneen talvisodan vuoksi 12-vuotias Leonid lähti perheensä kanssa

evakkoon ja talvisodan päätyttyä he asettuivat Helsinkiin, jossa musiikkiopinnot jat-

kuivat Sergei Lappo-Danilevskin johdolla.52 Helsinkiin muuton myötä säveltäjän

itsensä sanojen mukaan hänen suhteessaan musiikkiin ”aukesi kraanat”53: hän kävi

paljon konserteissa, ”kuunteli kaikkea mahdollista”54 ja hyödynsi ahkerasti slaavilai-

sen kirjaston musiikkihyllyjä.55 Säveltäjä onkin kuvannut kuinka hän oli ”tukehtu-

maisillaan siihen tarjontaan, mitä siellä sain kuulla”.56 Bashmakov alkoi käydä Hel-

singin Munkkiniemessä Pokrovan kirkossa jumalanpalveluksissa. Hän pääsi mukaan

kirkkokuoron toimintaan, johtamaan kuoroa sekä myöhemmin organisoimaan ja joh-

47 Hernberg 1995, 3. 48 [Räntilä] 2012, 5. 49 [Räntilä] 2012, 5. 50 Lappo-Danilevski suoritti matematiikan opinnot Pietarin yliopistossa ja työskenteli vuodesta 1914 alkaen Terijoen reaalikoulussa korkeamman matematiikan opettajana. Hänen intohimonsa oli kuiten-kin musiikki ja toimi myös vallankumouksen jälkeen Terijoella kuoronjohtajana sekä sävelsi romans-seja ja kirkkomusiikkia. Lappo-Danilevskin elämästä ja tuotannosta ks. Корзун 2015, 143–146. 51 Bashmakov 2015b. 52 Matsi 2007, 12. 53 Bashmakov 2015a. 54 Bashmakov 2015a. 55 [Räntilä] 2012, 6. 56 [Räntilä] 2012, 6.

11

tamaan Helsingin ortodoksisten kirkkokuorojen suurkuorokonsertin.57 Tuolloin hän

teki ensimmäiset kirkkosävellyksensä.

Sibelius-Akatemiaan Bashmakov pyrki syksyllä 1947. Näytettyään sävellyksiään

rehtori Ernst Lingolle ja tämän keskusteltua vararehtori Sulho Rannan kanssa Bash-

makov tuli hyväksytyksi opiskelemaan. Tuohon aikaan valinta tapahtui siten, että

hakija näytti sävellyksiään, joiden perusteella raati arvioi hakijan potentiaalia ja kel-

poisuutta kouluun sekä keskusteli tämän kanssa. Keskustelun pohjalta opettajat ar-

vioivat pyrkijän opetuksen tarvetta ja ohjasivat tulokkaan oikeille musiikinteorian ja

sävellyksen kursseille. Aarre Merikanto58 opetti Bashmakoville kenraalibassoa.59

Bashmakov opiskeli pianonsoittoa Janne Raition60 ohjauksessa ja soinnutuksen opet-

tajanaan hänellä oli Selim Palmgren61. Kapellimestariluokalla häntä opetti Jussi Ja-

las62.63 Lisäksi hän opiskeli musiikinteoriaa sekä myöhemmin myös sellon ja kontra-

basson soittoa. Nuoruusvuosinaan Bashmakov elätti itsensä tehden pianokeikkoja

ravintoloissa.64 Vuonna 1954 Leonid Bashmakov avioitui näyttelijä ja laulaja Eva

Gyldenin65 kanssa. Aviopari muutti Kotkaan, jossa molemmat aloittivat työnsä teat-

terissa: Leonid kaupunginteatterin kapellimestarina ja Eva näyttelijänä.66 Tampereen

Työväenteatterissa Bashmakov aloitti vuonna 1959 ja työskenteli siellä kapellimesta-

rina aina vuoteen 1984. Kapellimestariuran ohella hän opetti Tampereen konservato-

riossa ja vuonna 1979 hänet nimitettiin koulun rehtoriksi.67

Säveltäjänä Leonid Bashmakov tunnetaan erityisesti instrumentaalimusiikistaan, joka

käsittääkin suurimman osan kaikesta hänen säveltämästään musiikista. Soitinmusii-

57 Matsi 2007, 12. 58 Aarre Merikanto (1893–1958) oli suomalainen säveltäjä, joka loi omaleimaista modernistista tyyli-ään kansallisromanttisen tyylikauden aikana. Hänen tuotantoonsa kuuluu muun muassa Juha-ooppera. Hän toimi Sibelius-Akatemian sävellyksen professorina vuodesta 1951 aina kuolemaansa saakka. Hänen oppilainaan olivat muun muassa Einojuhani Rautavaara, Ilkka Kuusisto ja Aulis Sallinen. Sal-menhaara 1994, 314–320. 59 [Räntilä] 2012, 6. 60 Janne Raitio (1919–1997) oli diplomiurkuri, joka toimi muun muassa Sibelius-Akatemian opettaja-na ja lehtorina. Kuka kukin on 1978, 772. 61 Selim Palmgren (1878–1951) oli suomalainen säveltäjä ja pianisti. Hän toimi Helsingin konservato-rion (myöh. Sibelius Akatemia) pianonsoiton opettajana 1929–1939 sekä vuodesta 1939 sävellyksen professorina. Salmenhaara 1994, 368–374. 62Armas Jussi Veikko Jalas (synt. Blomstedt) eli vuosina 1908–1985. Hän oli suomalainen kapelli-mestari, joka opetti Sibelius Akatemian kapellimestariluokkaa vuosina 1945–1965 ja toimi myös Suomen Kansallisoopperan musiikinjohtajana. Dahlström 2009. 63 Hernberg 1995, 4. 64 Hernberg 1995, 4. 65 Eva Gylden (1930–2006) oli suomalainen näyttelijä ja laulaja, joka näytteli elämänsä aikana muun muassa Lahden ja Kotkan kaupunginteatterissa sekä Tampereen työväen Teatterissa. Hän toimi myös Tampereen Konservatorion opettajana ja ohjaajana. 66 Hernberg 1995, 4. 67 s.n. 2007, 13.

12

kin osalta Bashmakov on säveltänyt eniten puhallinsoittimille. Hän on säveltänyt

kuusi sinfoniaa, konserttoja ja paljon kamarimusiikkia.68 Vuonna 1963 Bashmakov

sävelsi ensimmäisen sinfoniansa.69 Hänen sekulaarimusiikin tyyliään on luonnehdittu

uusklassismiksi.70 Lisäksi Bashmakov on säveltänyt teatteri- ja elokuvamusiikkia.71

Bashmakov on säveltänyt vain muutaman kirkkosävellyksen slaaviksi.72 Työskennel-

tyään nuoruusvuosinaan kanttorina Helsingissä Munkkiniemessä Pokrovan kirkossa,

jossa jumalanpalveluskielenä käytettiin kirkkoslaavia, Bashmakov paikallisten muu-

sikoiden kehottamana sovitti joitakin slaavinkielisiä kirkkoveisuja suomeksi. Sovit-

taessaan kirkkomusiikkia suomen kieleen Bashmakov kuitenkin törmäsi sovittamisen

tuomiin kielellisiin ja käännöksellisiin vaikeuksiin ja sen myötä päätyi hiljalleen mie-

luummin itse säveltämään uutta suomenkielistä kirkkomusiikkia.73 Myöhemmin

vuonna 1972 hän sovitti Pyhäin Sergein ja Hermanin Veljeskunnan pyynnöstä venä-

läisten ortodoksisäveltäjien ”mielenkiintoisia ja suomenkielisen jumalanpalveluksen

yhteydessä tuntemattomia kirkkosävelmiä”74 yksinlauluiksi suomen kielelle.75

Ortodoksista kirkkomusiikkia Leonid Bashmakov on säveltänyt nuoruudestaan asti,76

mutta aktiivinen paneutuminen kirkkomusiikin säveltämiseen tapahtui kuitenkin ver-

rattain myöhään, sillä leipätyö eli muu säveltäminen sekä muusikon työt veivät kai-

ken ajan.77 Bashmakov on kertonut Tampereella 1980-luvulla työskennelleen orto-

doksikanttori Risto Matsin78 löytäneen hänet ja olleen ortodoksisen kirkkomusiikin

säveltämisen suhteen hänelle ”herättäjänä”.79 Kirkkomusiikin sävellystyössä Bash-

makovin voikin nähdä olleen aktiivisimmillaan 1990- ja 2000-luvuilla. Ortodoksisten

kanttorien liiton järjestämille XIV kirkkolaulupäiville Bashmakov sävelsi Risto Mat-

68 Moody 2014, 166. 69 Hernberg 1995, 5. 70 Bashmakov itse on todennut instrumentaalimusiikkinsa määrittelystä uusklassiseksi seuraavaa: ”Minä en tästä leimasta omassa otsassani niin kauheasti pidä, mutta en voi sanoa, että se olisi täysin väärä. […] Näistä luokitteluista olisin mieluummin vähän ulkopuolella.” Bashmakov 2004. 71 Heiniö 1994, 22. 72 Bashmakov 2015a. 73 Bashmakov 2015a. 74 Bashmakov 1972, v. 75 Kohottakaa riemuhuuto 1972. 76 Matsi 2007, 12. 77 Bashmakov 2015a. 78 Risto Matsi (1951–2006) oli ortodoksikanttori, joka toimi muun muassa Tampereen ortodoksisen seurakunnan kanttorina sekä Ortodoksisten Kanttorien Liiton puheenjohtajana. Hän myös opetti kuo-ronjohtoa ja liturgista laulua Joensuun yliopistossa 12 vuoden ajan. Hän oli 1900-luvun lopun merkit-tävä suomalaisen ortodoksisen kirkkomusiikin vaikuttaja niin toiminnassaan seurakuntakanttorina kuin kanttoriksi opiskelevien opettajana. 79 Matsi 2007, 12.

13

sin ja kanttorien liiton musiikkitoimikunnan80 pyynnöstä kokonaisen liturgian, joka

laulettiin ensimmäistä kertaa laulupäivien suurkuorolla Joensuussa juhlaliturgiassa.81

Laulupäivien myötä Basmakovin tuotanto levisi laajemmin Suomen ortodoksisten

kanttorien käyttöön82 ja vakiinnutti hiljalleen paikkansa kuorojen ohjelmistoissa.

Leonid Bashmakovin sävellyksiä alettiin taltioida äänitteille, mikä lisäsi edelleen

tuotannon leviämistä Suomessa ja myös maailmalla.

Bashmakovin ajattelussa kuului hänen pitkä kokemuksensa ja kirkkomusiikin sävel-

tämisen pohdiskelu: hän jopa kyseenalaisti uuden kirkkomusiikin säveltämisen tar-

peen.83 Hänen näkemyksensä olivat realistisia ja hän tiedosti myös ajattelunsa muut-

tumisen elämänsä aikana. Bashmakov sanoikin säveltämisen olevan läpi elämän jat-

kuva oppimisprosessi.84

Minähän olen syyllistynyt joissakin kirjoituksissani ja lausunnoissani julistamaan

jonkin tavan hyväksi tai oikeaksi ja sanonut, mitä tarvittaisiin. Mutta varmaan juuri

minä itse olen huomannut muita nopeammin, että enhän itsekään ole välttämättä niin

tehnyt. Ajatukset siitä, mitä säveltäjän olisi hyvä tehdä, syntyvät ja kehittyvät kovin

hitaasti, se on kuin oppimista.85

80 Musiikkitoimikunnan puheenjohtajana oli Risto Matsi ja jäseninä Jarmo Lehto ja Pekka Torhamo. 81 Matsi 1995, v. 82 Risto Matsin lisäksi erityisesti kanttorit Heikki Hattunen, Jarmo Lehto, Petri Nykänen ja Pasi Tor-hamo tekivät yhteistyötä Bashmakovin kanssa ja tilasivat häneltä uusia sävellyksiä. 83 Makkonen 2016, 31. 84 [Räntilä] 2012, 7. 85 [Räntilä] 2012, 6.

14

3 LEONID BASHMAKOV KIRKKOMUSIIKIN SÄVELTÄJÄNÄ

3.1 Bashmakovin sävellykset Ihana valkeus -konsertin ohjelmistossa

Pro gradu -tutkielmani taiteellinen osio sisälsi otteita Leonid Bashmakovin laajasta

kirkkomusiikkituotannosta erilaisiin liturgisiin tarkoituksiin sävellettyinä. Auringon

noususta kuuluu ortodoksisessa jumalanpalveluksessa niin sanottuihin piispan vas-

taanottoveisuihin, joita lauletaan piispan saapuessa kirkkoon. Veisun teksti koostuu

psalmin jakeista 113:3–4 vuoden 1933 raamatunkäännöksen mukaan. Bashmakovin

Auringon noususta on neliääninen sekakuorosävellys, joka rakentuu tekstin varaan

edeten ilman sanatoistoja. Laulu on C-duurissa ja tahtilajiksi on merkitty ¾. Musiikki

eteneekin pääasiassa tahtilajin mukaan, mutta fraasien lopuissa säveltäjä on käyttänyt

tekstiä mukaillakseen myös tahtilajeja 2/4 sekä 4/4.86 Sävellys on sävyltään juhlava,

mikä sopii tekstin ylistävään sisältöön. Äänten kokonaisambitus on c–f2. Harmoni-

ansa puolesta laulu ei ole vaikea, mutta vaativuutta tuovat paikoittain korkeat tenori-

ja sopraanoäänet.87 Erityisesti nousevien murtosointulinjojensa88 vuoksi laulu vaatii

tarkkuutta ja ketteryyttä. Esitysmerkeiksi on kirjoitettu ainoastaan dynamiikkamer-

kintä f sekä nyanssimerkintä maestoso,89 jotka heijastavat veisun liturgista käyttötar-

koitusta piispallisen jumalanpalveluksen arvokkaana ja juhlavana aloituslauluna.

Riemuitkoon sielusi Herrassa on piispallisen jumalanpalveluksen veisu, jonka aikana

piispa puetaan liturgisiin vaatteisiin keskellä kirkkoa.90 Samaan aikaan diakoni lukee

erityisiä pukemisrukouksia, joihin kyseisen veisun teksti myös kuuluu. Sävellys on

kirjoitettu C-duuriin ja sen tahtilaji on 4/4. Vaativuudeltaan sävellys on haastava:

äänten ambitus on laaja sekä diviisejä ja nais- ja mieskuoro-osuuksia on runsaasti.

Erityisesti sopraano ja tenori ovat myös korkeutensa vuoksi vaativia: sopraanon am-

bitus on h–f2 ja stemma liikkuu paljon toisessa oktaavialassa tai hieman sen alapuo-

lella91; tenoriäänen ambitus taas on e–g1. Sävellyksen dynamiikka on monipuolista92.

86 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 1, tahdeissa 4, 7, 10, 12 ja 13. 87 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 1. Sopraanoäänen korkeat kohdat osuvat tahtiin 5 (”Herran nimi”) sekä tahteihin 8–10 (”Siunattu olkoon Herran nimi”): toisen oktaavialan puolelle yltävät sävelet, erityisesti d2–f2, ovat sävellajiinsa nähden korkeat. Tenoriäänen korkeat kohdat löyty-vät tahdeista 6 (”ylistetty”), 11 (”nyt ja ian-”) ja 12 (”kaikkises-”): pienen oktaavialan yläpuolella olevat äänenkorkeudet c1–f1 vaativat tenoreilta hyvää laulutekniikkaa. 88 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 1, sopraanoäänen melodia tahdeissa 1 ja 2, tahtien 4 ja 5 taitteessa sekä alttoäänen tahdissa 8. 89 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 1. 90 Ohjeita piispallisiin palveluksiin 2014, 1. 91 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 4–6. Sivulla 4 ks. t. 3–9; 15–20, sivulla 5 ks. t. 3, 4 ja 10–19 sekä sivulla 6 t. 1–5 ja 12–15.

15

Sävellys rakentuu riemukkaista tutti-osuuksista93 sekä hiljaisemmista suvantokohdis-

ta94, joissa laulajien kokoonpano vaihtelee mies- ja naiskuoron välillä. Sävellyksen

hiljaiset kohdat ovat voineet olla säveltäjältä tietoinen ratkaisu, joka mahdollistaa

diakonin lukemien pukemisrukousten kuulumisen. Vaikka sävellys on vaativa, sovel-

tuu se erinomaisesti juhlavan ilmaisunsa vuoksi liturgiseen paikkaansa piispallisen

jumalanpalveluksen pukemisveisuksi kuoron tason sen salliessa. Harmonisesti sävel-

lys rakentuu pääsävellajin lisäksi vuorottelusta rinnakkaismolliin95, käynnistä väli-

dominantin kautta huippusävellajiin96 sekä diatonisesta modulaatiosta neljännen as-

teen vaihtuessa väliaikaisesti toonikaksi.97 Nämä hetkelliset toonikan vaihtumiset

ovat kuitenkin hyvin huomaamattoman loivia ja tapahtuvat luontevasti. Teksti on

luonteeltaan julistavaa, ja sitä on myös laulun ilmaisu, mitä tukevat pitkät crescen-

dot.

Sävellyksessä Tropari Apostoli Johannes Teologille on kaikumainen tunnelma. Sä-

vellys on merkitty F-duuriksi, johon se myös lopulta päättyy, mutta harmonia kuiten-

kin kelluu huippusävellajissa C-duurissa98 sekä sen rinnakkaissävellajissa a-

mollissa99. Teksti on sisällöltään rukousta Johannes Teologin puoleen, mutta siinä on

paikoin myös Raamatun kuvausta välittävä kerronnallinen sävy.100 Kokoonpanoltaan

sävellys on tehty neliääniselle sekakuorolle. Sen ambitus on suppeahko101, mutta

vaativuudeltaan se ei kuitenkaan ole helppo: sävellajin moniselitteisyys ja tahtilajit-

tomuus vaativat laulajiltaan melodisten linjojen ja niihin kytkeytyvien tonaalisten

liikkeiden sisäistämistä. Lisäksi puolinuottipulssi sekä katkoviivoilla suuntaa anta-

vasti merkityt tahtien rajat tekevät sävellyksestä haastavamman, mutta toisaalta sä-

vellystekniikassa ilmenee myös liturgista funktionaalisuutta. Laulun juoni piilee mu-

92 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 4–6. Sävellykseen on merkitty runsaasti dynamiik-kamerkintöjä: ääridynamiikat ovat pp ja f. Säveltäjä on kirjoittanut sekä asteittaista (s. 6. t. 10–15) että terassidynamiikkaa (s. 1, t. 1–20 ja s. 2, t. 1–14). 93 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 4: ”Riemuitkoon sielusi Herrassa”, s. 5: ”Riemuit-koon sielusi Herrassa” ja ”Yljän kaltaiseksi” sekä s. 6: ”hän sinut seppelöi ja niin kuin morsiamen koristi kauneudella. Riemuitkoon, riemuitkoon, riemuitkoon sielusi Herrassa.” 94 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 4, t. 5–20; s. 5, t. 5–20. 95 A-mollin käytöstä ks. XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 4, kohonuotti tahtiin 16–20: ”Ja verhoaa sinut vanhurskauden viittaan” sekä s. 5, t. 16–20: ”Ja verhoaa sinut vanhurskauden viit-taan”. 96 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 6, kohonuotti tahtiin 4–9: ”ja niin kuin morsiamen koristi kauneudella.” 97 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 5, t. 1–8: ”Riemuitkoon sielusi Herrassa, sillä hän pukee yllesi autuuden.” 98 Tropari Apostoli Johannes Teologille, s. 1, rivi 1, sekä sivulla 2 ”Rukoile, oi Teologi”. 99 Tropari Apostoli Johannes Teologille, s. 1, rivit 2–3. 100 ”Hän, jonka eteen sinä heittäydyit, suosiollisesti kuulee sinua, niin kuin hän kuuli sinua silloin, kun sinä Hänen rintaansa vasten nojasit.” 101 Basso F–c, tenori f–f1, altto a–b1 ja sopraano c1–d2.

16

siikin soljuvassa etenevyydessä, johon on kätkeytynyt hillityn dynaaminen ilmaisu.

Esitysmerkkejä on kirjoitettu vain neljään kohtaan ja ne ovat ikään kuin tukipylväinä,

joiden varaan muutoin luonnollinen ilmaisu nojaa. Sävellyksessä on löydettävissä

myös nousevan asteikkoteeman toistoa sekä sen vapaata imitaatiota.102

Autuas se mies perustuu otteisiin psalmeista 1–3, jotka muodostavat ortodoksisessa

ehtoopalveluksessa luettavan 1. psalmikatisman ensimmäisen Kunnia-osion. Jakeet

lauletaan polyeleotasoisen muiston palveluksessa. Bashmakovin Autuas se mies (nro

2) on pitkä ja hyvin vaativa sävellys, joka rakentuu erilaisten kokoonpanojen vuorot-

telusta. Vaativuutta tuovat äänten divisit, veisun pituus, laajat ambitukset sekä runsas

esitysmerkkien käyttö. Oman haasteensa tuovat myös tempomerkintä moderato sekä

tahtilajittomuus. Melodia kulkee kesken fraasien ääneltä toiselle. Teksti on sävyltään

vaihtelevaa: psalmijakeiden sisältö on kertovaa, mutta välissä lauletut Halleluja-

lauselmat ovat julistavia. Myös dynamiikan käyttö on monipuolista, tarkasti merkit-

tyä ja tekstiä kuvastavaa: nyansseja on kirjoitettu pianissimosta forteen. Sävellyksen

sävellaji on Bb-duuri, mutta musiikki kuljettaa välillä myös F-duurin toonikaksi.

Lisäksi läpi sävellyksen mukana esiintynyt as-sävel saa viimein harmonisen C-mollin

toonikansa kadenssissa poco rallentando.103 Sävellyksen vivahteikas ilmaisu saa

huippunsa meno mosson hetkellisesti pysähdyksestä, joka kromaattisine kulkuineen

on nostattava alustus leggieroon merkitylle viimeiselle ilottelevalle osalle. Sävellys

on kaiken kaikkiaan runsas: sitä sävyttävät pitkä teksti, ilmeikkäät nyanssit ja äänten

divisit. Ilmaisun monitahoisuus saa pohtimaan veisun liturgisen käyttökelpoisuutta.

Oi Jeesus Kristus eli Ehtooveisu on ehtoopalveluksessa laulettava tai luettava veisu,

joka ortodoksisen kirkon traditiossa ajoitetaan alkuperältään noin 300-luvulle. Bash-

makovin Oi Jeesus Kristus (nro 2) on sekakuorolle sävelletty ehtooveisu, joka on

kirjoitettu F-duuriin. Sävellyksen tahtilajit vaihtelevat, mikä tukee tekstin ymmärret-

tävyyttä ja saa aikaan myös musiikin soljuvuuden. Sisällöltään ylistävä ja kertova

teksti ei jää musiikin peittoon, vaan teksti ja sävel ovat yhteen punoutuneita ja musii-

killiset keinot tukevat tekstiä.104 Veisu on ehjä kokonaisuus, jossa yhdistyvät onnis-

tuneet melodiset ideat105 sekä hillityn ja lempeän jännitteinen harmonia106. Äänten

102 Lähes jokaisen sävellyksen fraasin alussa esiintyy jossakin äänessä nouseva asteikko. Poikkeukse-na ensimmäiselle sivulla ”suosiollisesti kuulee”. 103 Autuas se mies, s. 3, t. 17. 104 Sanojen painolliset tavut asettuvat pääpiirteittäin aina tahdin alkuun tai tahdin iskulle. 105 XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 2008, 10–11: 1. teema esiintyy sivulla 10, t. 1–6, 2. teema taas sivulla 10, t. 7–10. 106 XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 2008, 10–11, ks. esim. s. 10, t. 10–12 sekä 16 ja 17.

17

diviseiltään ja ambituksiltaan sävellys edellyttää taitavaa kuoroa. Myös sävellyksen

esitysmerkit107 ja dynamiikka vaativat esittäjältään ilmaisukykyä. Teoksen rakentees-

sa voidaan havaita A-osa108, joka kerrataan hieman loppua varioiden109, lyhyt B-

osa110, joka johtaa A-osan tuttujen teemojen kautta kohti codaa, joka varioi A-osaa

(A2)111. Hillityn tunnelmansa sekä toisaalta myös traditionaalisuuteen nojaavan este-

tiikan vuoksi laulu sopii hyvin myös jumalanpalveluskäyttöön.

Kerubiveisu on 500-luvulla tekstinä kehittynyt ortodoksiseen liturgiajumalanpalve-

lukseen kuuluva saattoveisu, jonka aikana ehtoollislahjat kannetaan alttarista kirkko-

salin kautta suuressa saatossa takaisin alttariin siunattaviksi pyhällä pöydällä. Tämä

”Suuri saatto” määrittää Kerubiveisun pituuden: kanttorin tehtävänä on ajoittaa lau-

lun kesto muuhun liturgiseen toimintaan nähden. Bashmakovin Kerubiveisu (nro 3)

on A-mollissa kulkeva pääasiassa neliääninen sekakuorolaulu, joka on Kerubiveisuk-

si lyhyt, sillä tekstin sanoja ei siinä toisteta lainkaan. Jumalanpalvelusfunktion kan-

nalta sävellyksen lyhyt kesto asettaa haasteen. Kuitenkin kuoron koon ja laulajien

taidon salliessa molto lento -esitysmerkki antaa mahdollisuuden pitkittää laulun kes-

toa suhteessa jumalanpalveluksen toimintaan. Tempomerkintä sekä sitkeä legato

luovat staattisen tunnelman. Ilmaisu on eleetöntä, jopa pysähtynyttä ja luo jumalan-

palvelusta säestävän tehon. Sointuasteille siirrytään hitaasti, mikä kasvattaa tonaalis-

ta jännitettä. Lennokas C-duuriin kirjoitettu ”Ottaaksemme vastaan” -osuus luo kont-

rastin alun mystiselle osuudelle. Ajoittain vaihtuvat tahtilajit lisäävät musiikin jännit-

teisyyttä pääasiassa 4/4 etenevässä sävellyksessä sekä notkistavat hidasta tempoa ja

tukevat tekstin ymmärrettävyyttä.

Ehtoollislauselma Ylistäkää Herraa taivaista, ylistäkää Häntä korkeuksissa on sun-

nuntaisin liturgiajumalanpalveluksen ennen ehtoollista laulettava psalmilauselma

(150:1). Liturgisen muiston mukaan vaihtuviin ehtoollislauselmiin kuuluu myös Ot-

takaa vastaan Kristuksen ruumis, jota nykykäytännössä lauletaan myös ehtoollisen

jakamisen aikana. Leonid Bashmakovin Ehtoollislauselma on sävellyskokonaisuus,

joka koostuu mies- ja naiskuorojen kertaavasta vuorottelusta112 sekä yhdessä laulet-

107 Säveltäjä on merkinnyt lauluun runsaasti esitysmerkkejä koskien dynamiikkaa, ilmaisua sekä tem-poja. 108 XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 2008, 10–11. Sivulla 10 ks. t. 1–10. 109 XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 2008, 10–11. Ks. s. 10, t. 11–19; s. 11, t. 1–5. 110 XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 2008, 10–11. Ks. s. 11, t. 6–12. 111 XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 2008, 10–11. Ks. s. 11, t. 18–22. 112 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 61–63.

18

tavasta Halleluja-lopukkeesta113. Teoksen kokoonpano on sävelletty suurelle kuorol-

le, siten että laulajia on riittävästi jakautumaan naiskuoroon (S1, S2, A1 ja A2) ja

mieskuoroon (T1, T2, B1 ja B2). Dynamiikan puolesta sävellys rakentuu asteittain:

sävellys alkaa mieskuoron pianissimolla, jatkuu pianon, mezzopianon ja mezzoforten

kautta viimeisen osa forten ja lopulta fortissimoon. Äänten ambitukset ovat laajat114

ja edellyttävät laulajiltaan oikeasti fakkinsa edellyttämän äänialan.115 Sävellyksen

teema on tarttuva ja harmonia yksinkertainen. Halleluja-osa on rakennettu huipen-

nukseksi ja sen tehoa lisäävät fuugamaisuus116, kromaattisuus117, tekstuurin runsaus

sekä voimakkaat dynamiikat. Halleluja on vahvasti julistavalla ilmaisullaan vaikut-

tava lopetus: fanfaarimainen sekvenssi118 johdattaa kohti kauniin tonaalista loppuka-

denssia119, joka tyylikkäästi ikään kuin sammuu pois. Sävellyksen sävellaji on Bb-

duuri ja tahtilaji 4/4.

Joulun tropari Sinun syntymästäsi, Kristus, meidän Jumalamme kuuluu säveltäjän

loppuvuosien tuotantoon. Tahtilajittomuus sekä erittäin etenevä satsi eivät jätä yli-

määräisiä hengähdystaukoja. Kudos on hyvin liikkuvaa ja paikoin haastavaa. Fraasit

ovat pitkiä ja niissä on paljon suuria intervallihyppyjä120. Sävellys vaatii laulajiltaan

äänellistä venyvyyttä, nopeutta sekä laajaa äänialaa: ambitukset ovat bassolla F–c1,

tenorilla f–f1, altolla a–c1 ja sopraanolla c1–e2. Teksti on troparigenrelle tyypillisesti

narratiivista, mihin harmoninen yksinkertaisuus sopii hyvin. Sävellyksen fraasit ovat

ilmaisuvoimaisia ja niihin on ikään kuin sisään sävelletyt luontaiset draaman ja dy-

namiikan ideat. Dynaamiikkamerkintöjä säveltäjä on kirjoittanut kunkin tekstin lau-

seen alkuun.121 Pehmeältä ilmaisultaan laulu soveltuu onnistuneesti liturgiseen käyt-

töön.

Kristuksen syntymäjuhlan kanonin Bashmakov on kirjoittanut Pääsiäiskanoninsa

(nro 2) teemoja käyttäen.122 Sävellyksen melodiset ideat ovat raikkaita sekä tarttuvia

113 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 64–65. 114 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 61–65. Äänten ambitukset ovat: basso F–c1, tenori es–f1, altto f–des2 ja sopraano es1–f2. 115 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 61–65. I sopraanon ambitus on naiskuoro-osuuksissa (”Ottakaa vastaan Kristuksen ruumis, juokaa kuolemattomasta lähteestä” ja ”Ylistäkää Harraa taivaista, ylistäkää häntä korkeuksissa”) b1–f2 ja I tenorin ambitus vastaavissa mieskuoro-osuuksissa b–f1. 116 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 64, t. 1–8. 117 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 64, t. 8. 118 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 64, t.1–8. 119 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 64, t. 9 ja s. 5, t. 1–4. 120 Sinun syntymästäsi, Kristus, s. 1, t. 7–8; s. 2, t. 3 ja 4. 121 Sinun syntymästäsi, Kristus, s. 1, t. 1, 5 ja 9; s. 2, t. 8. 122 Kristuksen syntymäjuhlan kanoni. Säveltäjä on kirjoittanut nuottikäsikirjoitukseen: ”Pääsiäiskano-nin N:o 2 teemoja käyttäen”.

19

ja ne toimivat läpi pitkän kanonikokonaisuuden. Erityisesti sopraanon kahdeksasosa-

kuvio, joka johdattaa tekstuurin välikadenssiin on onnistunut ja sävyltään valoisa.123

Tonaalista jännitteisyyttä on osattu hyödyntää läpi kanonin tekstin eripituisiin lausei-

siin. Kanoni on vaativa: melodia on liikkuva ja ilmeikäs, ambitukset ovat laajat sekä

äänet korkeat. Myös tahtilajittomuus sekä tutun teeman variaatiot kussakin veisussa

vaativat laulajiltaan tarkkaavaisuutta sekä nopeaa hengitystä. Tärkeä rooli on basson

ylöspäin nousevalla asteikkokululla124, joka antaa esimaun sävellyksen harmonian

rajoista: melodinen d-molli ja F-duuri vallitsevat läpi kanonin kahdeksan veisun.

Sävellykseen on merkitty tempot sekä veisujen loppuihin hidastukset mutta ei muita

esitysmerkkejä. Alleviivatun tonaalinen kadenssi kauniine pidätyksineen125 päättää

jokaisen veisun.

Luoksemme on tullut korkeudesta Vapahtajamme on joulun aamupalveluksen eksa-

postilario126. Bashmakovin sekakuorolle säveltämänä kyseinen veisu on haasteellinen

toteutettava: kunkin äänen ambitus on yli oktaavin,127 pitkät fraasit korkeine interval-

lihyppyineen128 ovat erittäin vaativia sekä paikoin kulmikkaan ja arvaamattoman

bassoäänen129 ylle rakentuva kudos vaatii onnistunutta fraseerausta ja tarkkaa sävel-

puhtautta. Kuitenkin musiikki löytää näiden hieman kuoppaisten mutta tekstin sisäl-

töä ilmaisevien kohtien jälkeen uudelleen eteenpäin virtaavuutensa.130 Sävellys ra-

kentuu paikoin erittäin pitkistä fraaseista, joiden taitekohdat ovat sävellyksen ainoat

luonnolliset hengityspaikat.131 Laulun sävellaji on F-duuri, mutta harmonia liikkuu

paikoin myös C-duurin132, D-mollin133 ja G-mollin tuntumassa; mikään sävellaji ei

kuitenkaan kuulokuvassa vakiinnu toonikaksi ennen kuin vasta toisella sivulla musii-

kin edetessä kohti loppukadenssia ja lopullista F-duurin toonikaa.134 Harmoniset ide-

123 Kristuksen syntymäjuhlan kanoni, s. 1, t. 3 ja 4. 124 Kristuksen syntymäjuhlan kanoni, s. 1, t. 1. 125 Kristuksen syntymäjuhlan kanoni s. 1, 4. rivi. 126 Eksapostilario eli valovirrelmä on aamupalveluksessa kanonin jälkeen luettava tai laulettava veisu, joka käsittelee juhlan tai muiston sanomaa. 127 Basso F–c1, tenori f–g1, altto a–b1 ja sopraano c1–f2. 128 Luoksemme on tullut korkeudesta, sopraano, s. 1, t. 1–3. 129 Luoksemme on tullut korkeudesta, s. 1, t. 2 ja 6. 130 Luoksemme on tullut korkeudesta, s. 1 alarivi (”jotka olimme pimeyden varjossa”) on vielä basson osalta hyvin ennakoimatonta, mutta sivun 2 alusta (”löysimme totuuden”) musiikki muuttuu jälleen virtaavaksi. 131 Sävellys rakentuu viiden musiikillisen fraasin perustalle: 1) ”Luoksemme on tullut korkeudesta Vapahtajamme”, 2) ”Hän valkeuden totinen koitto”, 3) ”ja me, jotka olimme pimeyden varjossa”, 4) ”löysimme totuuden” ja 5) ”sillä Kristus on syntynyt Neitseestä.”. 132 Luoksemme on tullut korkeudesta, s. 1, t. 3–4: ”Vapahtajamme, hän valkeuden totinen koitto”. 133 Luoksemme on tullut korkeudesta, s. 1, t. 6–7: fraasissa ”ja me, jotka olimme pimeyden varjossa” voidaan kuulla sekä D-mollia että G-mollia. Sointuanalyysi kyseistä kohdasta ei ole yksiselitteinen. 134 Luoksemme on tullut korkeudesta, s. 2, t. 1–3: ”Löysimme totuuden, sillä Kristus on syntynyt neitseestä.”

20

at ovat kauas tähtääviä ja pitkälle venytettyjä. Tässäkin Bashmakovin sävellyksessä

tahtilajittomuus on samaan aikaan sekä tekstin ymmärrettävyyttä että musiikillista

vaikeutta lisäävä elementti. Säveltäjälle epätyypillisenä tässä sävellyksessä voi pitää

paikoin kulmikasta ilmaisua sekä laulajan kannalta musiikin vaikeutta. Sävellyksen

onnistuvuuden ja harmonisten käänteiden luonnollisuuden kannalta oleellista on

merkityn tempon135 noudattaminen sekä musiikin lineaarisen linjan sisäistäminen.

Synninkatumuksen ovat on katumusveisu, jota lauletaan suurta paastoa edeltävinä

neljänä valmistussunnuntaina vigiliassa. Veisun sävy on rukousta Jumalan puoleen;

kuitenkin välissä tekstin sisältö on myös kertovaa. Bashmakov on onnistunut sävel-

lyksessään ilmaisemaan tekstin katumuksellisuutta, joka on suuren paaston ja koko

ortodoksisen kirkon teologian hengen syvintä sisältöä: tekstin hiljainen itsetutkiskelu

on puettu hillittyyn ja pidäteltyyn musiikilliseen ilmaisuun, joka henkii vilpitöntä

katumusta. Bashmakovin sävellys on melko pelkistetty: äänten ambitus on suppea136

ja sävellyksen harmonia on yksinkertainen koostuen pääasiassa luonnollisen D-

mollin omista soinnuista. Selkeät, usein D-mollin toonikalle päättyvät fraasit137 luo-

vat veisulle jäsennellyn rakenteen. Sävellys on tahtilajiton ja se on kirjoitettu neli-

ääniselle sekakuorolle. Dynamiikaltaan teos on hillitty mutta yksityiskohtainen: sä-

veltäjä on merkinnyt voimavaihteluja pianissimosta mezzoforteen sekä portaittain

tahtien ja fraasien taitteisiin138 että portaattomasti crescendoilla ja diminuendoilla.139

Kirjoitettujen dynaamisten vaihteluiden lisäksi sävellys tarjoaa runsaasti fraseerauk-

sen kannalta luontevia tulkintamahdollisuuksia, jotka kytkeytyvät nimenomaan teks-

tin sisällön ja harmonisen jännitteisyyden yhteistyöhön.140 Ilmaisu on herkkää, hiot-

tua ja tarkkaan harkittua ja se tukee tekstin katumusteemaa. Tässä sävellyksessä vä-

hemmän on enemmän.

Tulkaa, ylistäkäämme Josefia on suuren perjantain ehtoopalveluksen loppuun slaavi-

laisessa perinteessä syntynyt tropari, joka lauletaan Kristuksen hautakuvaa suudelta-

essa. Tekstistä on erotettavissa kolme ääntä: kertojan, Kristukselle hautakammion

tarjonneen Josef Arimatialaisen sekä Neitsyt Marian. Näiden osuudet johdattavat

135 Säveltäjä on kirjoittanut tempomerkinnäksi 80. 136 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 17–20: basso D–b, tenori d–e1, altto g–c2 ja sopraano c1–d2. 137 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 17–20. Poikkeuksena on s. 18, t. 14, jossa fraasi kadenssoi A-molliin sekä s. 19, t. 23 ja 30, jota on edeltänyt lyhyt pätkä G-mollissa. 138 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 17, t. 1 ja 8; s. 18, t. 8 ja 15; s. 19, t. 17, ja s. 20, t. 1, 10 ja 16. 139 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 18, t. 3–7, s. 19, t. 7–9 sekä 24–28, s. 20, t. 9–16, 17–19. 140 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 17, t. 15–21 sekä t. 22–n. 28.

21

sisältörikasta tekstiä, johon sekoittuu kertovia mutta paikoin myös anovia141 ja ylis-

täviä142 piirteitä. Bashmakovin sävellys on tahtilajiton neliääninen sekakuoroteos,

jossa kunkin äänen ambitus143 on yli oktaavin laajuudeltaan. Sävellyksen tekstuuri on

ilmeikästä ja ilmaisu on runsasta: harmonia, dynamiikka ja melodiset ideat ovat kir-

javia. Alun seesteinen d-doorinen asteikko virittää musiikin rauhallisen hartaaseen

tunnelmaan.144 Tähän palataan hetkellisesti myös sävellyksen keskiosassa145, jolloin

se pysäyttää kuvauksen hetkeksi Neitsyt Marian itkuun poikansa ristin luona. Tässä

kohdassa Neitsyt Marian anovat huokaukset (”Voi minua lapseni, voi minua valoni”)

soivat säestävän kuoron ja sopraanosolistin laulamina.146 Sanojen toisto eri äänissä

yhdistettynä d-dooriseen riisuttuun sointiin saa aikaan anovan rukoushuokauksen

korostaen Kristuksen äidin inhimillistä surua147 poikansa ristin luona.148 Sävellyksen

harmonisen vaihtelun monipuolisuus sekä sävellajit ja niiden sävyt ovat ilmaisuvoi-

maisessa suhteessa toisiinsa luoden runsaasti kontrasteja ja ilmentäen tunnelman

vaihdoksia, tarkoituksenaan tekstin vaihtelevan sisällön kuvastaminen: arkaaisen D-

doorisen asteikon lisäksi sävellyksessä vaihtelee C-duurin149 valoisa ja toiveikas sä-

vy, hillittyä dramatiikkaa luova ja anovaan tekstiin yhdistyvä katkelma e-mollissa150,

kerronnallisen sävyn saavuttava a-molli-osuus151 sekä jokseenkin arkinen F-duuri152.

Keinot ovat runsaita, mutta kuulokuvasta välittyy hillitty dramaattisuus, mikä on

linjassa ortodoksisen kirkon paaston hengen, kirkkaan surumielisyyden, kanssa. Sä-

veltäjän kirjoittamat esitysmerkit tehostavat muutoinkin dynaamista ilmaisua.

Pääsiäiskanoni koostuu kahdeksasta veisusta sekä tropareista, liitelauselmista ja pää-

siäistroparista ”Kristus nousi kuolleista, kuolemalla kuoleman voitti ja haudoissa 141 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 78–81. Alkaen sivulta 78, t. 15: ”Anna minulle tämä koditon ihminen, jolla ei ollut mihin päänsä olisi kallistanut. Anna minulle tämä koditon, jonka kavala opetuslapsi petti ja antoi kuolemaan. Anna minulle tämä koditon, jonka hänen äitinsä näki ristillä riippuvan…” 142 Alkaen sivulta 80, t. 12: ”Me kumarramme kärsimyksiäsi, oi Kristus. Kumarramme kärsimyksiäsi, oi Kristus. Kumarramme kärsimyksiäsi, oi Kristus, ja pyhää ylösnousemistasi.” 143 Basso A–c1, tenori e–g1, altto a–h1 ja sopraano a–e2. 144 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 78, t. 1–9. 145 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 79, t. 17–22 (”Voi minua, Voi minua lapseni, voi minua, voi minua valoni”) ja s. 80, t. 1–2 (”voi rakastettu synnyttämäni.”). 146 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 78–81. Sivulla 78, tahdissa 17 basso-, tenori- ja alttoäänet aloittavat: ”Voi minua” ja jäävät kokonuotille kuuntelemaan, kun sopraano laulaa tahdissa 18 melodialinjan Neitsyt Marian rooliin asettuen: ”Voi minua, lapseni!” ”Lapseni”-sanalla, tahdissa 19, muu kuoro yhtyy lauluun samassa rytmissä. Sama tekniikka toistuu tahdeissa 20–22 muun kuoron laulaessa jäl-leen: ”Voi minua” (tahti 20) ja sopraanon valittaessa: ”Voi minua valoni”, kuoron pitäessä yllä sointua (tahdit 21–22). 147Tulkaa, ottakaa valo 2009 s. 79 t. 13-16 ”itkien huusi sekä äidin tuskalla valitti”. 148 Tulkaa, ottakaa valo 2009, s. 79 t.17-22 ja s. 80 t 1-2. 149 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 78, t. 10–16; s. 80, t. 5–6 ja kohonuotti tahtiin 10–12, sekä s. 81, ko-honuotti tahtiin 8–11. 150 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 78, t. 17–20 ja s. 79, t. 1–2. 151 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 79, t. 5–16; s. 80, t. 3–4 ja 7–9. 152 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 80, t. 17 ja s. 81, t. 1–3.

22

oleville elämän antoi.” Bashmakovin Pääsiäiskanoni nro 2153 on F-duuriin kirjoitettu

tahtilajiton neliääninen sekakuoroteos. Ilmaisultaan sävellys on riemukas ja valoisa.

Tekstin sisältö on laadultaan sekä narratiivista, kehottavaa, julistavaa että paikoin

myös rukousta. Bassoäänen nouseva asteikkokulku154 määrittää sävellyksen harmo-

nian: sävellaji on F-duuri, mutta sävellys keikkuu myös harmonisen D-mollin puolel-

la. Näiden sävellajien sekoittuminen toisiinsa luo jännitteisen ja mukaansa tempaa-

van tunnelman ja hetkittäiset poikkeamiset d-mollissa lisäävät takaisin palatessaan F-

duurin tehoa toonikana. Erityisen painokkaan roolin saavat myös tempon harvennuk-

sella korostetut veisujen loppukadenssit.155 Tonaalisten jännitteiden purkauksia on

hyödynnetty tekstin pitkiin lauseisiin: tekstin vaatiessa toistuvat sointufunktiot ja

melodiset ideat on sovitettu kulloisenkin veisun tai troparin tekstin tarpeisiin. Teks-

tuurissa näkyy myös pyrkimys kurottaa harmonian jännite tärkeälle sanalle katkai-

sematta tekstin ajatusta.156 Toistuvat teemat, basson asteikkokulku157 sekä sopraanon

ilotteleva kuvio158 ja niiden varioitu toistuminen pitkässä kanonikokonaisuudessa

lisäävät sävellyksen intensiivistä tunnelmaa. Erittäin laaja äänten ambitus159, nopea

tempo160, sävellyskokonaisuuden pituus sekä tekstin määrä vaativat laulajiltaan kette-

ryyttä, kestävyyttä ja hyvää laulutekniikkaa. Veisujen välissä kolme kertaa laulettava

pääsiäistropari161 on kontrastina soljuvalle ja lineaariselle tekstuurille: sävellajin nel-

jännen asteen muuttuminen toonikaksi luo kohottavan, jopa hieman sirkusmaisen

sävyn. Riemukkaalta tunnelmaltaan sävellys sopii liturgiseen käyttötarkoitukseensa

eli vuoden kirkkaimman juhlan pääsiäisyöjumalanpalveluksen aamupalvelukseen.

Pääsiäisen iikossi Mirhaatuovat naiset sijoittuu liturgisesti pääsiäiskanonin kuuden-

nen veisun jälkeen olevan kontakin perään. Iikossin teksti on luonteeltaan pääasiassa

narratiivinen ja kuvaa mirhantuojien käyntiä Kristuksen haudalla. Bashmakov on

säveltänyt sen suurelle sekakuorolle, jossa on äänivaroja jakaantumaan neliääniseksi

mieskuoroksi. Sävellajina on G-duuri, jossa veisu lähes kauttaaltaan pysyy.162 Tahti-

153 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 108–112, 114–119 ja 126–135. 154 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 108, t. 1–2. 155 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 108, t. 12–14, s. 109, t. 9–11, s. 110, t. 11–12. 156 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 111 t. 3–7 ”Eilen minut kanssasi ristiinnaulittiin, nyt Sinä itse, Vapahta-ja, saata minut valtakuntasi kunniaan!” 157 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 108, t. 1–2. 158 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 108, t. 4, ks. sopraanon laulama melodia: ”Nyt on pääsiäinen!” 159 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 108–112, 114–119 ja 126–135. Koko kanonin ambitus on laaja: Basso F–e2, tenori c–a2, alto a–c#2 ja sopraano d1–g2. 160 Säveltäjä ei ole merkinnyt tempoa, mutta sävellyksen pituus ja musiikillinen ilmaisu sekä sen paik-ka jumalanpalveluksessa huomioiden voidaan päätellä, että tempo on noin moderato. 161 Tulkaa, ottakaa valo 2009, 109, t. 12–15. 162 XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 1999, 18, t. 14 ja s. 19, t. 1–2 ovat rinnakkais-sävellajissa eli e-mollissa.

23

lajiksi on merkitty 4/4, mutta säveltäjä on käyttänyt myös vaihtuvia tahtilajeja.163

Sävellyksessä on käytetty myös runsaasti esitysmerkkejä, joiden toteuttaminen on

edellytys onnistuneelle tulkinnalle: laulun juju piileekin juuri musiikin rohkeassa

ilmaisussa, joka ilmentää tekstin draamallisia sävyjä.164 Säveltäjän ilmaisuvoimaisen

tekstuurin voidaan siis sanoa reagoineen tekstiin, mikä taas antaa kuorolle ärsykkeen

rohkeaan dynamiikkamerkintöjen johdattelemaan fraseeraukseen. Tässä voidaan

nähdä säveltäjän tausta teatterimusiikin parissa. Ambitukseltaan165 ja ilmaisultaan

laulu vaatii taitavan ja ilmaisuvoimaisen kuoron. Myös sävellyksen kokoonpanojen

vaihdokset lisäävät haastavuutta, mutta myös ilmaisun rikkautta, joka pitää intensii-

visessä otteessaan läpi laulun.

Oi Kuningas ja Herra on pääsiäisen eksapostilario eli valovirrelmä, joka lauletaan

aivan kanonin lopuksi. Veisun teksti rakentuu alussa pelastushistorian narraatiolle

päättyäkseen ylistävään sävyyn166. Bashmakovin laulun sävellaji on F-duuri. Sävel-

lyksessä hidas neljäsosapulssi ja vaihtuva tahtilaji, jonka määrittää tekstin tarpeet.

Ambitukseltaan sävellys on laajahko.167 Etenkin tenori- ja sopraanoäänelle tekstuuri

on vaikeaa myös paikoittaisen korkeutensa vuoksi.168 Bashmakovin sävellys on hie-

novireinen taidonnäyte säveltäjän ammattitaidosta ja musikaalisuudesta. Sävellykses-

sä yhdistyvät tyylikäs, arvokas itsevarma ja monipuolinen dynamiikan käyttö. Dy-

namiikka on pidäteltyä aina fraasiin ”ja teit tyhjäksi kuoleman” saakka, josta basson

itsevarma aloitus169 aloittaa voimakkaan musiikillisen kiihdytyksen kohti musiikin

kohokohtaa, jonka oktaavikaksinnettu sekstisointu on kuin huokaava, täyttymyksensä

saanut aamusarastus.170 Musiikin pohdiskeleva ja kiireetön sävy heijastelee pääsi-

äisaamun kirkasta heräämistä. Ilmaisu tekee oikeutta pääsiäisen hymnitekstille: teks-

tin valon, ylösnousemuksen ja pelastuksen teemat täyttävät kuulijan kirkkaalla soin-

163 Sävellyksessä on yhteensä 40 tahtia, joista 26 on 4/4. 164 XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 1999: ks. esim. s. 17 t. 9–11, joissa naiset laulavat mirhaa tuovien naisten suulla: ”Oi ystävät! Tulkaa, voidelkaamme hyväntuoksuisilla voiteil-la…” Musiikillisesti vastaava kohta on sivulla 18 tahdit 4–6: ”Kulkekaamme kiireesti niin kuin tietä-jät…”. 165 Basso G–h, tenori d–g1, altto h–h1 ja sopraano d1–e2. 166 ”Oi Kuningas ja Herra. Sinä uinuttuasi kuoleman uneen kuolevaisena nousit ylös kolmantena päi-vänä, herätit Aadamin katoavaisuudesta ja teit tyhjäksi kuoleman. – Oi katoamattomuuden pääsiäistä! Oi maailman pelastusta!” 167 Basso: F–b, tenori f–f1, altto c1–a1 ja soprano e1–f2. 168 XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 1999: sivu 19 tahti 2 ja sivu 20 tahti 1 sopraa-non aloitus (”Sinä uinuttuasi ”) pianissimossa vaatii hyvän laulutekniikan. Sama koskee sivulla 20, tahdeissa 8–11, olevaa tenorin korkeaa melodiaa ”katoavaisuudesta ja teit tyhjäksi kuoleman”. 169 XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 1999, 20: tahtien 9 ja 10 taitteeseen bassolle on kirjoitettu forteen tonaalisesti dominoiva c–f -hyppy sanoille ”ja teit”. 170 XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 1999, 21, t. 1: ”Oi katoamattomuuden pääsi-äistä!”

24

nillaan. Musiikin viimeinen fraasi, basson ja alton toonikaurkupisteen säestyksellä,

on teologisesti syvä: ihmiskunnan lunastus on täyttynyt.

3.2 Bashmakovin sävellystyön ominaispiirteet ja suhde traditioon

Tähän tutkimukseen rajatusta Leonid Bashmakovin sävellysaineistosta voidaan hah-

mottaa kaksi sävellystyötä määrittävää painopistettä, jotka parhaimmillaan kietoutu-

vat erottamattomasti toisiinsa ja nojaavat vahvasti ortodoksisen kirkkomusiikin tradi-

tioon. Näitä ovattekstin kunnioittaminen ja ymmärrettäväksi tekeminen sekä musii-

kin ja tekstin suhteen rikastuttaminen ilmaisullisilla tehokeinoilla. Tekstiin liittyvät

keinot voidaan jakaa sanojen tavupainon ja musiikin iskullisuuden väliseen yhtey-

teen, tahtilajien vaihtuvuuteen tai paikoin jopa tahtilajittomuuteen, sekä liturgisen

tekstin perustalle rakentuviin pitkiin fraaseihin. Tekstin ja musiikin suhdetta rikastut-

tavana Bashmakovin sävellyksissä nousee esille etenkin harmonian käyttö. Lisäksi

tekstin ja musiikin suhdetta tukevat ja rikastuttavat lineaariset ja melodiset bassolin-

jat. Muina musiikillisina ominaisuuksina voi pitää linjakkaita melodioita ja hillittyä

dramatiikkaa.

Bashmakovin mukaan kirkkomusiikin säveltäminen lähtee liikkeelle tekstistä.171 Sä-

veltäjä tähtää tekstin ymmärrettävyyteen monin eri keinoin: sanojen tavut ja sanapai-

not, tekstin lauseet ja lopulta koko veisun sisältö määrittää sävellystyötä. Tulkaa,

ottakaa valo –nuottijulkaisussa säveltäjä kirjoitti: ”Tavoitteenani on suhteuttaa sävel-

ten kestot puhutun sanan tavujen kestoihin ja aksentoida korolliset tavut paitsi kesto-

jen suhteuttamisella, myös sointuvaihdosten ja melodisten liikkeiden avulla.”172

Bashmakov pyrkii musiikissaan siis säveltämään suomen kielen ehdoilla: ”musiikil-

linen aines nöyrtyy sanan edessä […]”173.

Sävellyksissä huomioidaan paitsi tekstin painollisten ja painottomien tavujen asettu-

minen musiikissa tahdin iskulliselle ja iskuttomille osille, myös lausekokonaisuuksi-

en ymmärrettävyys: lauseen pituus määrittää usein musiikillisen fraasin laajuuden.

Sekä lauseiden että sanojen pituus heijastuvat myös sävellysten tahtilajeihin, jotka

mukautuvat tekstin tarpeisiin: tahtilajittomuudessa ilmentyy kaikki pyrkimykset

ymmärrettävään kieleen pyrkimyksessä. Tekstin kunnioittamisen ja kielen ymmärret-171 Bashmakov 2015a. 172 Bashmakov 2009, 13. 173 Lehto 2009, 10.

25

tävyyden lisäksi taustalla voi nähdä vaikutteen myös Suomessa ortodoksisessa kirk-

komusiikkiperinteessä vakiintuneesta resitatiivisesta eli puhelaulullisesta tyylistä,

jossa musiikki on nimensä mukaisesti puheenomaista ja lauserakenteita ilmentävää.

Pohtiessaan tekstilähtöistä säveltämistapaa Bashmakov ehti uransa aikana kuitenkin

pohtia, ”kuinka pitkälle siinä mennään”174. Tiedostaen tekstin asettamat haasteet sekä

tekstin ja musiikin suhteen ainaisen epätasapainon, hän mietti, ”mikä on tekstin to-

dellinen vaikutus sävelkulkuihin ja kaikkiin niihin elementteihin, joista musiikki

koostuu.”175

Bashmakovin musiikissa esiintyy paikoin erittäin pitkiä ja pituutensa vuoksi myös

vaikeita fraaseja. Pitkiä fraaseja eivät aiheuta niinkään musiikin tarpeet, vaan ne ra-

kentuvat tukemaan tekstin ymmärrettävyyttä. Bashmakovilla on kuitenkin kyky toi-

mia luovasti tekstin sanelemissa rajoissa. Tekstin korostaminen ei ole musiikillisesta

tekstuurista irrallista teknistä suorittamista vaan parhaimmillaan musiikki ja teksti

luovat toisistaan erottamattoman ja toisiaan tehostavan kokonaisuuden. Kirkkoteks-

tien runollisesta ja dogmaattis-historiallis-kuvailevasta sisällöstä johtuen laulujen

tekstit ovat sisällöltään hyvin monipuolisia. Sisällön laaduiltaan erilaiset tekstit nä-

kyvät myös sävellysten tyyleissä ja kuvastavatkin jälleen tekstin ehdoilla säveltämis-

tä.

Pitkistä fraaseista johtuen sävellysten tahtilajit ovat monipuolisia. Joihinkin sävellyk-

siin Bashmakov ei ole merkinnyt tahtilajia ollenkaan. Tahtijakoja on merkitty suun-

taa antavasti katkoviivoin.176 Monet sävellykset käynnistyvät määrätyssä tahtilajissa,

joka kuitenkin sävellyksen edetessä tekstin niin vaatiessa pitenee tai lyhenee. Esi-

merkiksi Mirhaa tuovat naiset -sävellyksen tahtilajiksi on merkitty 4/4, mutta tekstin

niin vaatiessa säveltäjä on käyttänyt myös vaihtuvia tahtilajeja.177 Vaihtuvat tahtilajit

myös mahdollistavat sen, että sanojen musiikillinen kesto vastaa suhteellisesti niiden

puhuttua kestoa.178 Tahtijakojen mukautumisesta tekstiin voi nähdä esimerkkinä

Joulutroparin, jonka veisuteksti on sävellysteknisesti haastava, sillä se koostuu vain

kahdesta lauseesta: ”Sinun syntymästäsi, Kristus, meidän Jumalamme, koitti

maailmalle tiedon valkeus, sillä siitä tähtien palvelijat tähden kautta oppivat 174 [Räntilä] 2012, 7. 175 [Räntilä] 2012, 7. 176 Ks. esim. Tropari apostoli Johannes Teologille; Autuas se mies nro 2. 177XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 1999, 17, t. 5, 6, 9, 11, 12, 14; s. 18, t. 1–3, 7, 10, 12, 13 ja s. 19, t. 2. 178 XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 1999, 17, t. 5 ”joka”, t. 12 ”elämän” ja t. 14 ”ruumista”, s. 18, t. 1 ”joka”, t. 7 ”kumartakaamme”, t. 10 ”kapaloihin”, t. 12 ”kääritylle”, t. 13 ”lah-jaksi”.

26

kumartamaan Sinua, vanhurskauden Aurinkoa, ja tuntemaan Sinut, koiton

korkeudesta. Herra, kunnia olkoon Sinulle.”

Esimerkki 1. Joulutropari, t. 9–14179

Tekstin ymmärrettäväksi tekemisen lisäksi tahtilajittomuus on myös musiikillisesti

rikastuttava ja eteenpäin vievä keino, joka mahdollistaa energisen fraseerauksen.

Parhaimmillaan tahtilajittomuus myös korostaa tekstin sisällössä olennaisia sanoja.

Esimerkiksi Joulun eksapostilariossa teoksen musiikillinen ilmaisu mukautuu onnis-

tuneesti tekstin sisältöön: tekstin teologisesti merkittäville sanoille asettuvat fraasien

huippukohdat, ja ne puetaan valoisaan ja pehmeään sointiin, tekstissä mainittaessa

pimeys ”jotka olimme pimeyden varjossa” musiikki saa matalamman kudoksen ja

lopun rallentando hidastuessaan tekee tilaa sanalle ”totuuden”.

Tropari Apostoli Johannes Teologille -sävellyksestä löytyy runsaasti edellä mainittu-

ja tekstin ymmärrettävyyteen pyrkimisen keinoja: tekstin mukaan mitoitetut fraasien

pituudet ja sanapainojen säätelemät sävelpituudet, tahtilajien epäsäännöllisyys sekä

linjakkaasti etenevä ilmaisu. Esimerkiksi veisun ensimmäisessä fraasissa tekstin sa-

napainot sijoittuvat tahdin ensimmäiselle iskulle. Lisäksi linjakas bassoääni piirtää

yhtenäisen fraasin johdattamalla nousevalla asteikkokulullaan tekstuurin musiikilli-

seen lakipisteeseensä ja korostaen samalla tekstin ”Jumalan”-sanaa. Myös tahtilajit

mukautuvat tekstin tarpeisiin varioiden puolinuottipulssin iskutusta.

179 Julkaisematon käsikirjoitus.

27

Esimerkki 2. Tropari Apostoli Johannes Teologille, t. 1–4 180

Musiikin tahtilajittomuuteen liittyvät myös pitkät ja linjakkaat melodialinjat, joihin

kytkeytyy pitkiä harmonisia ajatuksia. Pitkät melodiat vaativat laulajiltaan paljon ja

usein niiden idea jääkin huonon fraseerauksen ja tekniikan puutteen vuoksi hieman

pimentoon. Pitkät fraasit, linjakkaat melodialinjat ja tahtilajittomuus eivät ole kuiten-

kaan pyrkimys itsessään vaan ne kytkeytyvät tekstiin: jos tekstin lauseet ovat pitkiä

ja sisällöltään runsaita, antavat ne musiikille lähtökohdan ilmentää tekstiä ja tehdä

siitä ymmärrettävän. Lauseiden lyhyiksi pilkkomisen ja sen myötä myös musiikin

helpottamisen sijaan Bashmakov on ilmentänyt rikasta hymnografiaa myös musiikis-

saan: pitkät linjat ovat koko lauseen kestävä idea, jonka tarkoituksena on pitää tekstin

pitkä ajatus katkeamattomana ja ymmärrettävänä. Säveltäjä pitkittää ilmaisua ja ve-

nyttää harmonisia funktioita yhden lauseen ajatuksen loppuun asti korostaen samalla

tekstin olennaisuuksia musiikillisin keinoin. Näitä piirteitä on löydettävissä erityisesti

joulun sävellyksistä. Esimerkkinä tässä on Joulun eksapostilario, jonka ensimmäinen

fraasi on pitkä ja konstikas: tahtilajittomuus181, suuret intervallihypyt ja tonaalinen

purkaumattomuus vaativat toteutuakseen musiikin notkeaa ja lineaarista fraseerausta.

Fraasi rakentuu kolmesta noususta ja laskusta, jotka rytmittävät ilmeikästä tekstuuria.

Sanapainot asettuvat musiikin iskuille, vaikka fraasin iskutuksessa on muutoin tul-

kinnallista varaa. Kyseinen veisuteksti on rakenteeltaan erittäin haastava, sillä se

koostuu yhdestä erittäin pitkästä lauseesta182, jonka päälause on esimerkissä 3. Fraa-

sin päättyminen sävellajin viidennelle asteelle jättääkin tonaalisesti keskeneräisen

sävyn.

180 Julkaisematon käsikirjoitus. 181 Alkuperäisessä nuottikäsikirjoituksessa sävellyksen tahtiviivat on merkitty katkoviivoilla. 182 ”Luoksemme on tullut korkeudesta Vapahtajamme, hän valkeuden totinen koitto ja me, jotka olimme pimeyden varjossa löysimme totuuden sillä Kristus on syntynyt Neitseestä.”

28

Esimerkki 3. Joulun eksapostilario, t. 1–3183

Kuten oheisessa esimerkissä, sävellyksissä esiintyy usein melodisia linjoja risteile-

mässä eri äänissä, mikä tuo stemmoihin vaihtelevuutta. Nämä joulun aamupalveluk-

seen teksteihin sävelletyt veisut olivat viimeisimpiä sävellyksiä Bashmakovin tuo-

tannossa. Niissä voi aistia säveltäjän kokemuksen tuomaa syvyyttä: musiikki ei ole

niin yksiselitteistä, vaan ilmaisussa on yhä enemmän tasoja, jotka eivät aivan ensi

silmäyksellä aukea.

Erityisesti niissä Bashmakovin sävellyksissä, joissa tekstiä on runsaasti, esiintyy bas-

soäänen lineaarista ja jopa melodista etenemistä. Melodinen ja liikkuva basso kyt-

keytyy paitsi rikkaaseen harmoniankäyttöön, myös jälleen kerran tekstin etenevyy-

teen. Koska bassosävelen päälle rakentuu koko musiikillinen ilmaisu, on melodinen

ja liikkuva bassostemma kokonaisuutta rikastuttava elementti. Toisaalta se tuo myös

haasteita fraseeraukseen ja sitä kautta musiikin tempolliseen etenemiseen, harmonian

virittämiseen ja musiikin tekstuurin hahmottamiseen, joka tapahtuu samaan aikaan

sekä lineaarisesti että vertikaalisesti. Lisäksi basson linjakkuus luo musiikille selkeän

päämäärän. Melodiset bassokulut ovat yksi ilmentymä tekstin ja musiikin yhteistyös-

tä: tekstin pitkiin lauseisiin kytkeytyy harmonista jännitettä ylläpitävä basso. Tämä

ominaisuus ei esiinny kaikissa analysoitavissa sävellyksissä, mutta liikkuvaa basso-

linjaa käytetään ilmaisua rikastavana tehokeinona myös niissä sävellyksissä, joissa

bassoääni on enemmänkin säestävä, harmonian pohja ja perusta. Tästä erinomaisen

esimerkin tarjoaa ote Joulukanonin 4. irmossista.

183 Julkaisematon käsikirjoitus.

29

Esimerkki 4. Joulukanoni, 4. irmossi, t. 17184

Bashmakovin musiikissa koettu valoisuus perustuu melodioiden ja harmonian am-

mattitaitoiseen käsittelyyn ja ennen kaikkea niiden symbioosiin. Musiikki on tonaa-

lista ja koostuu pitkälti vallitsevan sävellajin omista soinnuista, mikä luo ilmaisuun

valoa ja pehmeyttä ja sijoittaa sen myös tyyliltään Suomessa vakiintuneeseen orto-

doksisen kirkkomusiikin traditioon. Harmoniankäytön valoisuuden voidaan sanoa

olevan yksi Bashmakovin musiikin ominaisin piirre, joka vetoaa myös kanttorei-

hin.185 Esimerkiksi tonaalisesta tekstuurista on Bashmakovin lauletuimmaksi sävel-

lykseksi osoittautunut Ehtoollislauselma, joka ilmentää bashmakovmaista pehmeää

ja valoisaa harmoniaa. Sävellyksessä yhdistyy sen käyttötarkoitukseen sopivuus,

tonaalinen harmonia ja soljuva melodia.

Esimerkki 5. Ehtoollislauselma, s. 62, t. 3–6186

Bashmakovin musiikin ”harmonista rikkautta”187 elävöittävät välidominantit, hetkel-

liset siirtymät rinnakkaissävellajiin tai huippusävellajiin sekä diatoniset modulaatiot.

Toisinaan säveltäjä käyttää myös doorista asteikkoa. Tonaaliseen harmoniaan yhdis-

184 Julkaisematon käsikirjoitus. 185 Kanttorit 2016. 186 XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia 1995, 64–65. 187 Moody 2008, viii.

30

tyy tyylikäs draamallisuus, joka kumpuaa luonnollisesti tekstistä kuitenkaan nouse-

matta hillittyä ilmaisua rikkovaksi.

Bashmakovin musiikkia ei voi määrittää vain harmonisesti tai melodisesti rikkaaksi

vaan onnistuneimmillaan se on molempia samaan aikaan. Kudos on soljuvaa ja me-

lodia ja harmonia ovat keskenään symbioosissa. Erityisesti liikkuvat bassolinjat ovat

onnistunut osoitus melodisesta liikkeestä, joka on yhteydessä luovaan harmoniaan.

Tähän liittyy myös ajatus tekstiin mukaan säveltämisestä: musiikilliset nousut ja las-

kut kuvastavat tekstin sisältöä. Bashmakovin musiikillinen ilmaisun keskiössä eivät

ole yltiödramaattiset harmoniset keinot tai sentimentaaliset sävyt vaan pikemminkin

pidättyväinen sisäinen draaman taju, joka ilmentää liturgisen tekstin sisältöä. Tämä

tulee ilmi esimerkiksi oheisessa esimerkissä, jossa harmonian käänne pitkään vallin-

neesta G-duurista e-molliin yhdistettynä pianissimooon, hidastukseen ja Bashmako-

vin harvoin käyttämään koko kuoron unisonoon ilmentää tekstin kerronnallista

draamaa näinä hienovireisin keinoin. Musiikillinen ilmaisu luo uskottavan ja inhimil-

lisen sävyn.

Esimerkki 6. Mirhaa tuovat naiset, s. 18, t. 14 ja s. 19, t. 1–2188

Bashmakov on dynamiikan ja muiden musiikillisten tehokeinojen käyttäjänä harkit-

seva. Harkinnalla on tavoitteensa: musiikillisilla efekteillä korostetut tekstin tärkeät

kohdat erottuvat paremmin, kun niitä edeltänyt tekstuuri on ollut seesteistä. Tekstin

merkittävät sisällölliset kohdat nousevat esiin rytmisten, harmonisten ja dynaamisten

tehokeinojen avulla. Musiikillisten tehosteiden käyttöä ohjaa teksti: Bashmakov on

kertonut käyttäneensä niitä ”vain kohdissa, joissa teksti viittaa tämän keinon tarpee-

seen.”189 Toisaalta dynamiikan voidaan ajatella olevan jo musiikkiin itseensä kirjoi-

tettua, koska musiikki on vokaalista. Sävellyksiin on kirjoitettu esitysmerkkejä, mut-188 XV Ortodoksisten kirkkolaulupäivien juhlakonsertti 1999, 16–19. 189 [Räntilä] 2012, 6.

31

ta Bashmakovin mukaan niiden ”kirjaimellinen noudattaminen […] on paikallaan,

jos se on todella niin hyvin ajateltu, että sen säveltäjä, kuulija ja kuka tahansa sanoo,

että nyt tää on ainoa oikea nyanssiversio.”190 Hän mukaansa nyanssit ovat tulkintaky-

symys ja hän kannustaa kuoroja käyttämään nyansseja ”tilanteen mukaisesti”.191

Koska kyseessä on kirkkomusiikki nimenomaan liturgisessa kontekstissa, dynamii-

kan käyttö ei ole päätarkoitus, vaan ihanteellisena fraseerauksena toimii kaunis ja

rukouksellinen laulu. ”Kirkkolaulun on oltava kaunista, harrasta, sointuvaa ja ylentä-

vää.”192 Bashmakovin harmonian valoisa, raikas ja pehmeä tonaalinen yksinkertai-

suus ja musiikillisten ideoiden tasapaino luovat yhdessä hillityn ilmaisun, joka par-

haimmillaan toteuttaa mainittuja kirkkolaulun ihanteita.

Sävellyksessään valon hymnin, Ehtooveisun, tekstiin säveltäjä on onnistunut tuo-

maan tekstin kerronnallisen sävyn myös musiikkiin: ilmaisu on pehmeää ja valoisaa,

tunnelma rauhallinen ja tekstisisällön kulminaatio, ihana valkeus, välittyy harmoni-

assa. Myös dynamiikankäyttö tukee tätä tekstin kulminaatiokohtaa: dynamiikka hil-

jenee asteittain päätepisteenään pianissimoon päättyvä ”ihana”.

Esimerkki 7. Ehtooveisu, t. 7–10193

Kuten edellä on useassa yhteydessä tullut esille, liturgista tekstiä voi pitää Bashma-

kovin sävellystyötä merkittävimmin ohjanneena tekijänä. Teksti-keskeisyydessään

Bashmakov nojaa ortodoksista kirkkomusiikkia perinteisesti määrittäneeseen ajatuk-

seen, jonka mukaan musiikin tehtävänä on pukea tekstin helpommin omaksuttavaan

muotoon.194 Tekstin sisällön korostamisen ohessa Bashmakovin sävellyksissä on

190 Bashmakov 2015b. 191 Bashmakov 2015b. 192 Bashmakov 2007. 193 XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät 2008, 10–11. 194 Kirkkoisä Basileios Suuren (300-l.) usein siteeratun ajatuksen mukaan musiikki on kuin hunajaa, jolla tekstin välittämä lääke on helpompi ottaa vastaan: ”Niinhän viisaat lääkäritkin tekevät, kun he

32

aistittavissa traditiosta kumpuava suhtautuminen emotionaalisuuteen tekstin musii-

killisessa toteutuksessa. Bashmakovilla vaikuttaa olleen oma, vahva käsitys siitä,

mitä rukouksellisuus kirkkomusiikin ihanteena merkitsi. Vaikka hän sävelsikin mo-

nella tavoin venäläiseen, romanttissävyiseen kirkkomusiikkiperinteeseen nojaten,

hän erkani siinä esiintyvistä sentimentaali-suuden elementeistä ja tuntui tiedostavan

vanhoille ortodoksisille sävelmäperinteille ominaisen askeettisuuden ja eräänlaisen

apaattisuuden ihanteen, jonka mukaan kirkkomusiikissa pyrkimyksenä ei ole vaikut-

taa tunteisiin.195

Bashmakovin mukaan kirkkomusiikin ”ei pidä hätkähdyttää, mutta pitää tyydyt-

tää”.196 Hänen mukaansa kirkollisessa säveltaiteessa rukouksellisuutta tavoiteltaessa

on käytetty paljon keinoja, jotka vievät musiikkia sydäntä särkevään suuntaan.197 Sen

sijaan hän itse kertoi pyrkivänsä jopa päinvastaiseen.198 Tästä hyvänä esimerkkinä

toimii sävellys Synninkatumuksen ovet, joka pidättyväisessä ilmaisussaan antaa kuu-

lijalle/rukoilijalle tilaa pysähtyä oivaltamaan tekstin sanoma. Bashmakovin mukaan

kirkkomusiikissa tuleekin olla kyse tekstin puhuttelevuudesta: ”Jos siellä joku kyyne-

lehtii, niin se pitää olla teksti.”199 Sentimentaalisuuden kaihtaminen tulee esiin mo-

nissa hänen näkemyksissään, esimerkiksi miten ”kukin sydän saa särkyä muista syis-

tä kuin siitä että minä olen kirjoittanut nuotit tällaisiin asentoihin.”200 Konventionaa-

lisen duuri–molli / ilo–suru –assosiaation sijaan hän ymmärsi muun muassa bysantti-

laiselle musiikkiperinteelle ominaisen ajatuksen siitä, ettei ”rukouksellisuus […] tar-

koita mollia ja synkkyyttä, vaan se voi olla juuri päinvastoin”.201 Liturgiajulkaisus-

saan hän omien sanojensa mukaan pyrki välttämään ”mollinyyhkyjä”.202

Liiallisen ekspressiivisyyden karttaminen tulee esiin myös siinä, miten maltillisesti

Bashmakov käytti musiikillisia ideoita: sen sijaan, että yhteen sävellykseen olisi ah-

dettu lukuisia yksityiskohtia, Bashmakovin teoksia yhdistää summa maltillisia ideoi-

ta, joista syntyy parhaimmillaan tasapainoinen ja tyylikäs kokonaisuus. Tällaisina voi

ominaisuuksiltaan mainita muun muassa hänen sävellyksensä Ehtooveisu, Oi Kunin-

gas ja Herra, Ehtoollislauselma sekä piispallisen palveluksen vastaanottoveisut. voitelevat useinkin maljan hunajalla antaessaan karvaampia lääkkeitä juotaviksi huonosti ravituille.” Isien kuoro 2010, 43–44. 195 Askeettisuuden ihanteesta ks. esim. Conomos 2003, Grindenko 2007. 196 Bashmakov 2015a. 197 Bashmakov 2004. 198 Bashmakov 2004. 199 Bashmakov 2015a. 200 Bashmakov 2004. 201 Bashmakov 2004. 202 Bashmakov 2004.

33

Suhteessaan ortodoksisen kirkkomusiikin sävellystraditioon Bashmakov tiedosti ole-

vansa jatkumo pitkässä säveltäjien ketjussa. Hän kertoi ihailevansa ja hyväksyvänsä

hyvin monien aikakausien tuotokset ja pyrkimykset203 ja kuunnelleensa ”kaikkia hy-

viä nimiä” ja tutustuneensa eri tyylisuuntia edustaneisiin entisaikojen säveltäjiin,

joilta ”jokaiselta on jotain muistiin jäänyt”.204 Bashmakov totesi, että hänen esikuva-

naan ”on koko sävelletyn ortodoksisen kirkkomusiikin perinne”, ja jatkoi sen olevan

sitä ”kokonaisuudessaan […], sellaisena suurena virtana, josta minä sitten valikoin

tietoisesti sellaisia piirteitä, jotka sopivat tälle ajalle, minulle itselleni ja jopa [sävel-

lyksen] tilaajalle.”205 Hänen mukaansa traditiosta ”poikkeaminen ei vie tätä asiaa

[säveltämistä] mihinkään… silloin ruvetaan säveltämään musiikkia muihin tarkoituk-

siin.”206 Kirkkomusiikin säveltäminen ei hänen mukaansa lähde yrityksestä erottau-

tua muista tai keksiä jotakin, mitä kukaan muu ei ole vielä keksinyt.207 Säveltäjän

nöyrä suhde tuotantoonsa ja tietoisuus sidoksistaan aiempaan traditioon kuvastuu

realistisesta tunnustuksesta, jonka mukaan ”se ei ole niin uutta eikä se ole edes mi-

nun ainakaan kokonaan keksimää.”208

Sekä sävellyksissään että sanoin ilmaistuissa näkemyksissään Bashmakov todistaa

olevansa, hänen määritelmäänsä mukaillen, ”tradition myötävirrassa”. Säveltäjää

ohjasivat periaatteet, joiden juuret ulottuivat syvälle ortodoksisen kirkkomusiikin

traditioon ja jotka samalla synnyttivät uutta ja kiinnostavaa ohjelmistoa.

203 Bashmakov 2004. 204 Bashmakov 2015a. 205 Bashmakov 2004. 206 Bashmakov 2004. 207 Bashmakov 2015b. 208 Bashmakov 2015a.

34

4 JOHTOPÄÄTÖKSET

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli osoittaa Leonid Bashmakovin kirkkomusiikista

säveltäjälle ominaisia musiikillisia sävellyskeinoja ja sävellystyön piirteitä sekä

hahmottaa hänen suhdettaan ortodoksisen kirkkomusiikin traditioon ja sitä myötä

säveltämiseen tradition sisällä. Analyysissa tarkasteltiin muun muassa kielen sana-

painojen noudattamista musiikin ja tekstin synteesissä, tahtilajittomuutta, pitkiä fraa-

seja, melodisia bassolinjoja, valoisaksi koettua harmonista ilmaisua, hillittyä dra-

maattisuutta sävellyksille tyypillisinä ominaisuuksina. Bashmakovin sävellystyön

perustaksi osoittautui liturgisen tekstin korostaminen musiikin keinoin monella eri

tasolla: tavujen, sanojen, lauseiden ja tekstikokonaisuuksien käsittelyssä. Analyysi

osoitti, kuinka sanojen tavut asettuvat suomen kielelle ominaisesti tahtien iskullisille

osille, lauseiden sisällöllisesti merkittäviä sanoja korostetaan myös musiikillisin te-

hostein, ja lisäksi sävellyksen tahtilaji mukautuu usein tekstin tarpeiden mukaan.

Sävellyksen rakenne ja musiikin dynamiikka heijastavat olennaisesti kunkin veisu-

tekstin sisältöä.

Analyysissa tarkastelluista ominaisuuksista hahmottuu kaksi laajempaa kokonaisuut-

ta: tekstin kunnioittaminen ja ymmärrettäväksi tekeminen sekä musiikin ja tekstin

suhdetta rikastuttavat ilmaisulliset tehokeinot. Näistä ensimmäiseen tiivistyy Bash-

makovin laajempi merkitys säveltäjänä Suomen ortodoksisessa kirkossa, jonka mu-

siikkirepertuaarista merkittävä osa perustuu kirkkoslaavin kielestä käännettyyn mu-

siikkiin: hän on säveltänyt suoraan suomen kielelle ja lisäksi tiedostaen syvällisesti

kielen ja tekstin asettamat ehdot ja vaatimukset.

Bashmakovin sävellystyössä korostuu teosten funktionaalisuus: säveltäjä oli erittäin

tietoinen kirkkomusiikin käyttötarkoituksesta. Sävellysten tyyli, ilmaisu, kesto ja

vaikeusaste kumpuavat kunkin veisun liturgisesta käyttötarkoituksesta. Sävellykset

heijastavat usein palveluksen ja kirkkovuoden ilmapiiriä, niiden kesto on suhteutettu

liturgiseen toimintaan ja vaikeusasteeltaan ne sopivat taitavan kirkkokuoron lauletta-

vaksi. Myös sävellysten ilmaisussa voi tulkita ymmärryksen jumalanpalveluksesta

rukouksena ja ylistyksenä: ne tuntuvat tähtäävän sielun ja mielen ylentämiseen.

Bashmakovin mukaan kirkkomusiikin säveltämisen ”tarkoituksen” tulisi olla yhden-

mukainen kirkkolaulun perimmäisen hengellisen tehtävän kanssa.209

209 ”Ollaan ylentämässä itseään.” Bashmakov 2015a.

35

Harmonialtaan hänen sävellyksensä soveltuvat pitkälti Suomessa vakiintuneelle or-

todoksiselle kirkkolauluperinteelle ominaisen neliäänisen jumalanpalvelusmusiikin

kontekstiin. Vaikka jumalanpalveluksissa käytetään nykyään monenlaisia eri sävel-

mistöjä ja sävellyksiä, niiden musiikillisen ilmaisun perustana on edelleen Pietarin

hovikapellan 1800-luvulla julkaistu ja suomen kieleen sovitettu sävelmistö, jonka

harmoninen ilmaisu määrittää yleistä suomalaista käsitystä liturgisesta musiikista.

Bashmakovin sävellyksissä harmonian käyttö on tonaalista ja koostuu valitun sävel-

lajin omista soinnuista luoden valoisan, pehmeän ja raikkaan ilmaisun. Sävellykset

ovat tyylillisesti tasapainoisia eikä niitä ei ole kuormitettu liiallisilla ideoilla eikä

sentimentaalisella sointumaailmalla.

Bashmakovin sävellystyötä vaikuttavat siis ohjaavan tekstin kunnioitus, musiikin

funktio sekä säveltäminen kirkkomusiikin Suomessa vakiintuneen perinteen jatku-

mossa. Sävellykset eivät riko sitä, mikä koetaan kirkkomusiikissa sopivaksi, eikä

niiden päämääränä ole keksiä jotakin ennen kuulumatonta, outoa tai erikoista. Tut-

kimustulokset voi katsoa valideiksi siinä mielessä, että analyysin esiin nostamat piir-

teet yhtenevät säveltäjän itsensä esille tuomien näkökulmien kanssa. Hän on kertonut

sävellystyönsä lähtökohtana olleen periaatteen tekstin kunnioittamisesta ja tradition

jatkumossa säveltämisestä sekä pitäen mielessä kirkkomusiikin käyttötarkoituksen.

Tämä tutkielma on ensimmäinen Leonid Bashmakovin kirkkomusiikkisävellyksiin

keskittynyt opinnäyte. Sen laajuus tutkielman taiteellisen produktion parina on ym-

märrettävästi rajallinen ja se luo katsauksen Bashmakovin sävellystuotantoon vain

suppean otannan perusteella. Käsittely laajenisi, jos se perustuisi runsaampaan ai-

neistoon. Sitä olisi kiinnostavaa tarkastella suhteessa suomeksi sävellettyyn muuhun

ortodoksiseen kirkkomusiikkiin tai Bashmakovin maalliseen sävellystuotantoon.

Bashmakovin kirkkomusiikilliseen tuotantoon sisältyy myös pelkästään konserttitar-

koitukseen sävellettyjä teoksia, joita olisi mahdollista tutkia vaikkapa vertaillen kon-

serttikäyttöön ja liturgiseen käyttöön tarkoitettujen sävellysten ominaisuuksia. Tä-

män tuotteliaan, monipuolisen ja ilmaisuvoimaisen säveltäjän tuotanto avaa monia

mahdollisia näkökulmia suomalaisen ortodoksisen kirkkomusiikin kehitykseen

1900–2000-luvuilla.

36

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS

Painamattomat lähteet

Haastattelut ja kyselyt

Bashmakov, Leonid

(s.a.–2014) Säveltäjän oma käsikirjoituskokoelma. Valokopiot tekijän hallussa.

2004 Haastattelu 2.10.2004 Tampereen ortodoksisen kirkon kryptassa. Haas-

tattelijana Wilhelmiina Virolainen. Äänitallenne Wilhelmiina Virolai-

sen hallussa.

2015a Haastattelu 5.3.2015 säveltäjän kotona Tampereella. Haastattelijana

Larissa Qvintus. Äänitallenne ja litterointi tekijän hallussa.

2015b Haastattelu 20.11.2015 säveltäjän kotona Tampereella. Haastattelijana

Larissa Qvintus. Äänitallenne ja litterointi tekijän hallussa.

Kanttorit

2016 Kysely Suomen ortodoksisen kirkon kanttoreille lokakuussa 2016.

Haastattelijana Larissa Qvintus-Petsalo. E-lomakkeen vastaukset

tekijän hallussa.

Opinnäytteet

Qvintus, Larissa

2015 ”TRADITION VIIMEISIN KERROSTUMA.” Leonid Bashmakovin

(1927–) näkemyksiä ortodoksisen kirkkomusiikin säveltämisestä.

Kirkkomusiikin kandidaatintutkielma. Itä-Suomen yliopisto, Teologian

osasto.

Painetut lähteet

Nuottijulkaisut

Kirkkolauluja 7: Vigilian veisuja

2009 Toim. Juhani Matsi. Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto. Hel-

sinki: Paintek Oy.

Kohottakaa riemuhuuto

1972 Venäläisten säveltäjien hartaita lauluja. Helsinki: Fazer.

37

Panihida. Muistopalvelus edesmenneille.

2009 Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto. Helsinki: Paintek Oy.

Pyhä ja Suuri Pääsiäinen

2010 Ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvosto. Helsinki: Aksidenssi.

Tulkaa, ottakaa valo

2009 Toim. Jarmo Lehto. Tampereen ortodoksinen seurakunta. Vammalan

kirjapaino.

XIV Ortodoksisten laulupäivien liturgia

1994 Toim. Risto Matsi. Kauhava: Kauhavan Sanomalehti Oy.

XV Ortodoksiset kirkkolaulupäivät Helsingissä 20.5.–21.5.2000. Juhlakonsertti.

1999 Kuopio: Kuopion Liikekirjapaino Oy.

XVII Ortodoksiset kirkkolaulupäivät Joensuussa 11.–13.6.2010. Juhlakonsertti.

2008 Toim. Jarmo Lehto. Kirjapaino Hyvätuuli Oy.

Äänitteet

Cappella Romana

2014 Arctic Light. Finnish Orthodox Music. Joht. Ivan Moody.

Joensuun yliopiston ortodoksinen kuoro

1997 Riemuitkoon sielusi Herrassa. Joht. Risto Matsi.

2008 Oi Kuningas ja Herra.Joht. Petri Nykänen.

Johannes Teologin Laulajat

2014 Täyttyköön kaikki ilolla. Joht. Petri Nykänen.

Kuopion Pyhän Nikolaoksen Katedraalikuoro

1998 Vigilia. Joht. Pasi Torhamo.

2000 Liturgia. Joht. Pasi Torhamo.

Kristoforos-kuoro

2007 Sinua, Jumala, kiitämme. Joht. Irina Tchervinskij-Matsi.

Ortodoksinen Kamarikuoro

2007 Kiittäkää Herran nimeä. Joht. Juhana Matsi.

Suomen ortodoksinen kanttorikuoro

2012 Kiittäkää taivaissa Herraa.Joht. Rita Varonen.

Tampereen ortodoksisen kirkon kuoro

1995 Oi Jumalansynnyttäjä: lauluja Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen

juhlasta.Joht. Timo Ruottinen.

38

Uspenskin katedraalikuoro

2005 Uspenskin Katedraalikuoro. Joht. Jarmo Lehto.

2012 Iankaikkisesta iankaikkiseen.Joht. Jarmo Lehto.

Kirjallisuus

Bashmakov, Leonid

2009 Esipuhe. – Tulkaa, ottakaa valo. Toim. Jarmo Lehto. Tampere: Tampe-

reen ortodoksinen seurakunta. 12–14.

Grindenko, Anatoly

2007 The Perspectives of Reviving Znamenny Singing in Russia. – The

Traditions of Orthodox Music. Proceedings of the First International

Conference on Orthodox Church Music. University of Joensuu,

Finland, 13–19 June 2005. Ed. Ivan Moody & Maria Takala-

Roszczenko. Jyväskylä: Gummerus. 363–374.

Heiniö, Mikko

1994 Leonid Bashmakov. – Suomalaisia säveltäjiä. Toim. Mikko Heiniö,

Pekka Jalkanen, Seija Lappalainen, Erkki Salmenhaara. Helsinki:

Otava. 22–24.

Hernberg, Eira

1995 Kirkkosävellyksissä teksti on pääasia. Säveltäjä Leonid Bashmakovin

haastattelu. – Aamun Koitto 21. 3–6.

Hirsjärvi, Sirkka & Hurme, Helena

2008 Tutkimushaastattelu: teemahaastattelu teoria ja käytäntö. Helsinki:

Gaudeamus.

Isien kuoro

2010 Alkuvuosisatojen opetusta kirkkolaulusta. Suom. Johannes Seppälä.

Toim. Tarja Jormalainen, Seija Lappalainen, Hilkka Seppälä. Joensuu:

Suomen bysanttilaisen musiikin seura.

Корзун, В. П.

2015 Творчество Сергея Сергеевича и Александра Александровича

Лаппо-Данилевских в социокультурной контексте эпохи.

– Вестник Омского университета № 1. 143–146.

Kuka kukin on

1978 Raitio, Janne. Kuka kukin on. Helsinki: Otava. 772.

39

Lehto, Jarmo

2005 [ei otsikkoa]. Uspenskin Katedraalikuoro. Uspenskin Katedraalikuoro.

Joht. Jarmo Lehto. 4.

2009 Esipuhe. – Tulkaa, ottakaa valo. Toim. Jarmo Lehto. Tampere: Tampe-

reen ortodoksinen seurakunta. [9–10.]

2012 Leonid Bashmakov. Uspenskin Katedraalikuoro. Iankaikkisesta ian-

kaikkiseen. Joht. Jarmo Lehto. viii.

Makkonen, Tiina

2016 Sanoille säveliä. – Ortodoksiviesti 2. 30–31.

Matsi, Juhani

2007 Leonid Bashmakov: Kirkkolaulun on oltava kaunista, harrasta, sointu-

vaa ja ylevää. – Aamun Koitto 8. 12–13.

Matsi, Risto

1997 [ei otsikkoa]. Joensuun yliopiston ortodoksinen kuoro. Riemuitkoon

sielusi Herrassa. Joht. Risto Matsi. 3–4.

1997 Säveltäjät. – Joensuun yliopiston ortodoksinen kuoro. Riemuitkoon

sielusi Herrassa. Joht. Risto Matsi. 5.

Moody, Ivan

2008 Oi Kuningas ja Herra. Aikamme ortodoksista kuoromusiikkia. –

Joensuun yliopiston ortodoksinen kuoro. Oi Kuningas ja Herra. Joht.

Petri Nykänen. viii.

2014 Modernism and Orthodox Spirituality in Contemporary Music. Ed.

Sara Peno & Maria Takala-Roszczenko. Publications of the

International Society for Orthodox Church Music No. 5. Ecoprint.

Nykänen, Petri

2014 Leonid Bashmakov – Kristuksen syntymän aamupalvelus. Johannes

Teologin Laulajat. Täyttyköön kaikki ilolla. Joht. Petri Nykänen. vi-vii.

Ruottinen, Timo

2009 Finnish Orthodox Church Music: Three Generations of Contemporary

Composers – Our Musical Iconography. – Composing and Chanting in

the Orthodox Church. Proceedings of the Second International

Conference on Orthodox Church Music, University of Joensuu,

Finland, 4–10 June 2007. Ed. Ivan Moody & Maria Takala-

Roszczenko. Jyväskylä: Kopijyvä. 158–174.

40

[Räntilä], Hariton

2012 Tutuista tilkuista uusi vaate, Kirkkomusiikki tunnistaa kirkon perin-

teen. – Analogi 2. 4–9.

Salmenhaara, Erkki

1994 Aarre Merikanto. – Suomalaisia säveltäjiä. Toim. Mikko Heiniö, Pekka

Jalkanen, Seija Lappalainen, Erkki Salmenhaara. Helsinki: Otava. 314–

320.

Selim Palmgren. – Suomalaisia säveltäjiä. Toim. Mikko Heiniö, Pekka

Jalkanen, Seija Lappalainen, Erkki Salmenhaara. Helsinki: Otava. 366–

374.

s.n.

2007 Leonid Bashmakov. Ortodoksinen kamarikuoro. Kiittäkää Herran ni-

meä. Joht. Juhani Matsi. iv.

Virolainen, Wilhelmiina

2005 Some Composers of Finnish Orthodox Music. – The Traditions of

Orthodox Music. Proceedings of the First International Conference on

Orthodox Church Music. University of Joensuu, Finland, 13–19 June

2005. Ed. Ivan Moody & Maria Takala-Roszczenko. Jyväskylä:

Gummerus. 84–89.

2007 Introducing Leonid Bashmakov: a Finnish Composer. – Composing

and Chanting in the Orthodox Church. Proceedings of the Second

International Conference on Orthodox Church Music, University of

Joensuu, Finland, 4–10 June 2007. Ed. Ivan Moody & Maria Takala-

Roszczenko. Jyväskylä: Kopijyvä. 153–157.

Verkkojulkaisut

Conomos, Dimitri

2003 Early Christian and Byzantine music: history and performance.

[http://www.monachos.net/library/index.php/liturgics/studies/108-

early-christian-and-byzantine-music-history-and-performance, viitattu

5.1.2018]

Dahlström, Fabian

2009 Jalas, Jussi. – Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4.

Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

41

[https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1162, viitattu

3.1.2018]

Ohjeita piispallisiin palveluksiin

2014 Koonnut Maria Takala-Roszczenko. [https://ort.fi/seminaari/

wp-content/uploads/2016/03/Piispalliset_ohjeet.pdf, katsottu

5.10.2017]

JohannesTeologinLaulajat

Tieteellis-taiteellisenprogradu–tutkielmanpäätöskonsertti

Ihana ValkeusLeonidBashmakovinkirkkomusiikkituotannoneläväthelmet

12.2.2017kello14ApostoliJohannesTeologinkirkko,Joensuu

Kuoronjohtaja:

LarissaQvintus-Petsalo

Auringonnoususta

RiemuitkoonsielusiHerrassaTropariApostoliJohannesTeologille

Autuassemies

Ehtooveisu

Kerubiveisu

Ehtoollislauselma&OttakaavastaanKristuksenruumis

Jouluntropari“SinunsyntymästäsiKristus”

Joulukanoniveisut1,3&4Joulueksapostilario“LuoksemmeontullutkorkeudestaVapahtajamme”

Synninkatumuksenovet

Tulkaa,ylistäkäämmeJosefia

Pääsiäiskanoniveisut1&3

Pääsiäiseniikossi“Mirhaatuovatnaiset”Pääsiäiseneksapostilario“OiKuningasjaHerra”

LIITE 1

LeonidBashmakov(s.1.4.1927Terijoki,k.4.12.2016Tampere)oliyksi1900-luvunlopunja2000-luvunalunmerkittävimmistäsuomenkielisenortodoksisenkirkkomusiikinsäveltäjistä.JolapsenasäveltäjäaloittimusiikkiharrastuksensamuusikkoSergeiLappo-Danilevskinjohdolla.Vuodesta1947eteenpäinhäntäydensiopintojaanSibelius-Akatemiassa,jossahänopiskelipianonsoittoaJanneRaitionjohdollajasoinnutustaSelimPalmgreninjohdolla.KapellimestariluokanopettajanatoimiJussiJallas.SävellysopinnotBashmakovaloittivuonna1951tuolloinsävellyksenprofessorinatoimineenAarreMerikannonjohdolla.LeonidBashmakovtoimiTampereenKonservatorionrehtorinaainaeläkeikäänsäasti.Lisäksihänettunnetaanmaallisenmusiikinsarallalähinnäinstrumentaalimusiikistaansekäteatterikapellimestarintyöstään.

BashmakovehtivaikuttaaSuomessaortodoksisenkirkkomusiikinsäveltäjänäyli60vuotta.Hänenveisunsaelävätjumalanpalveluksissajakuorojenkonserteissa.HänenkirkkomusiikkinsaonvakiinnuttanutpaikkansaSuomenortodoksisenkirkonlaulukäytännössäsekävahvistanutpaikallistakirkkolauluperinnettäammattitaitoisella,traditiotakunnioittavallajaymmärtävälläotteella.Bashmakovonkinkertonut,ettäkirkkomusiikkiasäveltäessäänhänenesikuvanaanonortodoksisenkirkkomusiikinperinne”sellaisenasuurenavirtana”,jostasäveltäjävalikoisopivimmatpiirteet.Hänelläontaitoluodasananjasävelentasapainoinensopusointuisuus:harmonianyksinkertaisuusjaraikkausyhdistettynätekstinsanapainonsystemaattiseenkunnioittamiseenluoparhaimmillaan”bashmakovmaisen”valoisanjasoivankokonaisuuden.LeonidBashmakovinortodoksinenkirkkomusiikkionennenmuutakäyttötarkoitukselleenuskollista.Pyhääntekstiinsävellettyjajumalanpalveluksiintarkoitettumusiikkikunnioittaaainaensisijaisestitekstiä.Juurialkuperäisestisuomenkielellesävellettymusiikkivoiparhaitentuodarukouksetkuulijalleymmärrettäväksi

niinajatuksellakuinsydämellä.TässäsäveltäjäLeonidBashmakovononnistunuterinomaisesti.

Tämäkonserttionniinikäänmyösnöyräkunnianjakiitoksenosoitusedesmenneellesäveltäjälle,jokajättiSuomenortodoksisellekirkollesuurenperinnön.KonserttiinvalikoituneetsävellyksetovatmuutamiapoikkeuksialukuunottamattaBashmakovintuotannontunnetuimpiajaenitenlaulettuja.SuomenOrtodoksisenkirkonkanttoreilletekemänikyselynpohjaltasekäomantutkimuskokemuksenimyötäolenvalinnutkonserttiinBashmakovinteoksia,jotkaovatjolöytäneetpaikkansasekäkirkkommejumalanpalveluselämässäettäkirkkokuorojenkonserttiohjelmistoissa.KonsertissakuultaviasävellyksiävoisiisperustellustipitääBashmakovintuotannonelävinähelminä.

Konsertinalussakuullaankaksipiispallisenjumalanpalveluksenvastaanottoveisua.AuringonnousustasekäRiemuitkoonsielusiHerrassaovatkentiesBashmakovinlauletuimpiaveisuja.Auringonnousustaveisuonfanfaarimaisellatunnelmallaan,korkeuksiinavautuvallasoinnillaanjayksinkertaisellaharmoniallaanarvokasjajuhlavaaloituspiispallisellejumalanpalvelukselle.

RiemuitkoonsielusiHerrassaonpitkäveisu,jonkaaikanapiispapuetaanjumalanpalvelusvaatteisiinjuhlallisestikeskelläkirkkoa.Veisussasamaatekstiätoistetaanuseaankertaan.Bashmakovonratkaissuttoistonrakentamallasävellyksenvuorottelevillanais-jamieskuoro-osuuksilla.Sävellyksenhiljaisetosatmahdollistavatkirkkokansankeskittymisenpiispanpukemiseensekäääneenluettujenrukoustenkuulumiseen.Säveltäjäonkirjoittanuttavalleenpoikkeavastitähänveisuunrunsaastiesitysmerkkejä.Pitkinlaulua,hiljaistenpiano-osuuksienvälistämusiikkipulppuaaraikkainjaylevincrescendoinjuuritekstissäkinmainittuariemua.Kirkas,valoisaja

ylöspäinkohoavasointi,elävätnyanssitjadramaattisetkinsävytovatyhteydessätekstiin.

TropariApostoliJohannesTeologilleonsävellettykirkkomusiikinopettajanajakanttorinatoimineenRistoMatsinpyynnöstä.TuolloinTampereenseurakunnassatoiminutMatsiesittiBashmakovillepyynnön,ettätämäsäveltäisiPorinApostoliJohannesTeologinkirkolleomantroparin.Taustallalieneeolleenmyösajatus,ettäsävellyspäätyisiJoensuussakirkkomusiikinopiskelijoidenkäyttöönOrtodoksisellaseminaarilla,jossamyösonJohannesTeologillepyhitettykirkko.VeisupäätyikinJoensuunyliopistonortodoksisenkuoronohjelmistoonjavakiinnuttiasemansasenohjelmistossa.Sävellyksenilmaisuvoimapiileeluonnollisessasuomenkielenmukaisessasanapainoissa,yksinkertaisessaharmoniassajatekstinjamusiikinyhteistyössäjaenergisessäeteenpäinvirtaavuudessa.

KonsertinkentiesvähitentunnettusävellysonAutuassemiesnro2.Sävellyspäätyikonserttiinesitettäväksisenvahvastiperinteeseennojaavantunnelman,hyvinlaulullisenjatarttuvanmelodiansekäerittäintoimivanrakenteenvuoksi.Tämävigiliajumalanpalveluksenpitkäveisuonmies-janaiskuorojenvuorottelua,joidenvälissä“Halleluja,halleluja,halleluja”toistetaanainateemaahiemanvarioiden.PaikoitellenlennokasjafanfaarimainentunnelmarauhoittuuBb-duuriurkupisteenympäristöön,jotamuutäänetkoristelevatyksinkertaisestijakevyestitutullateemalla.Hajotetussaasemassalaulavakuorosoihyvin.

Bashmakovinmusiikkialuonnehditaanuseinvaloisaksi.OiJeesusKristusNro2ontästäoivaesimerkki.Tämäsävellyskaikessapehmeydessäänjavaloisuudessaanoneheähelmi,jonkaharmoniassayhdistyvätortodoksinenkirkkolauluperinne,pohjoismainenkuulaskuorolauluihannesekäBashmakovinainaniintarkoituksenmukainen,kuulastyyli.Veisunkauniitcrescendottarraavattekstinkanssasielun

mukanaankohti“ihanaavalkeutta”ja“JumalaaIsää,PoikaajaPyhäähenkeä”.Veisujättääkuulijalleenlämpimänjaihananvalon.Harmonisestiveisuonyksinkertaisenjakauniintonaalinen:sävellajinsointutehotsaavatmusiikinvirtaamaanpehmeästijapakottamatta.

Kerubiveisunro3ontunnelmaltaanmelkostaattinen,mikäpalveleeveisunmusiikillistatehtävääliturgiajumalanpalveluksenikäänkuinpalveluksentapahtumiensäestäjänä.Kerubiveisuksisävellysonlyhyt.Kuitenkinmoltolento-esitysmerkkiantaakanttorillemahdollisuudenajoittaaveisunpäättyminenjumalanpalveluksessatapahtuvansuurensaatonkanssajuurioikeaanaikaan.SävellyksenlyhyydenselittäneeBashmakovinnäkemyssiitä,etteitekstiätulisikoskaantoistaa.Sävellysontunnelmaltaankehtolaulumainenjavaatiilaulajiltaansitkeäälegatoa.

EhtoollislauselmaonBashmakovinkirkkomusiikkituotannonenitenlaulettuveisu.TässäkonsertissakuultavanversionBashmakovonsäveltänytvuoden2000kirkkolaulupäivienjuhlakonserttiavarten.Myöhemminvuonna2011julkaistuunliturgiannuottijulkaisuuntämäsävellysonpainettuneliäänisenäsekakuoroversiona,jotalauletaanliturgioissaeripuolillaSuomenortodoksisiapyhäkköjä.Sävellyksenkonstailematontonaalisuusjatarttuvamelodialuovatjumalanpalveluksessatapahtuvaanehtoollisenjakamiseenpysähtyneenjarauhallisentunnelman.Veisun“Halleluja”-osanjulistavasekvenssieisäästelejuhlavassasoinnissaan.Sävellyksenloppukadenssijohtaamusiikinsävellajinsointutehojayksinkertaisestimuttatyylikkäästitehostaenkohtiloppua.

Bashmakovinviimeisimmiksikirkkomusiikkisävellyksiksijäivätjoulunteksteihinsävelletytaamupalveluksenveisut.JouluntropariSinunsyntymästäsi,KristusmeidänJumalammeonmelodisestihyvinliikkuvajaeteenpäinpyrkivä.Fraasitovatpitkiäjapaikoinambitukseltaanmyöslaajoja,minkävuoksisävellysvaatiilaulajiltaan

hyvänhengitys-jalaulutekniikanlisäksimyöskykyämusiikinlineaarisestaymmärtämisestä.Parhaitentämäveisutoimiikinhiemanpienemmälläkokoonpanollavapauttaenmusiikinenergiankevyeksijailmavaksikutenseontarkoitettukin.

JoulukanonionmuunnelmavuonnaBashmakovinpääsiäiskanonistanumero2.Bassojenmäärätietoinenylöspäinenasteikkokulkutoistuuläpikanoninveisujenjaluosävellyskokonaisuudellekohoavanjaintensiteetinsäilyttäväntunnelman.Tässäsävellyksessäjokaisessaäänessäonrunsaastimelodialiikettä,jafraasitetenevätlinjakkaastiantaenselkeänsuunnanlaululle.

JouluneksapostilarioelivalovirrelmäLuoksemmeontullutkorkeudestaVapahtajammeonjouluntroparintavoinlineaarinenjailmavasävellys.Paikoinkulmikasmelodiajahyvinpitkätfraasitsanelevatfraseerauksenmahdollisuuksiajopajoustamattomasti.Sävellyksenharmoniansävytjamelodiannotkeusalleviivaavattekstintapahtumia;tästäesimerkkinäkohdat”korkeudesta”ja”pimeydenvarjossa”.

Synninkatumuksenovetonsuurenpaastontekstiinsävellettyteos,jokahenkiihyvinherkkääjapidättäytynyttäsisäistädraamaa.Ilmaisuonvaatimatonjapuhdasjatehokeinothyvinharkittuja.Bashmakovinsävellyseiolelainkaansentimentaalinenvaanvilpitönjanyansseiltaanerittäinhienovireinenheijastaenpaastolleominaistavaloisankatumuksenhenkeä.Sävellyksentemponandantesäilyttäminenainalopunmenomossoonsaakkahenkiisävellyksenilmaisunharkittuaeleettömyyttäjarajoissapysymisenvapautta.

Tulkaa,ylistäkäämmeJosefia-sävellysonilmaisultaanrikasta.Laulutasapainotteleeyksinkertaisentonaalisenharmonianjahillityndraamanvälillämausteenaanpaikoinarkaainenjaitämainenhenki.Keskiosan”Voiminualapseni!”onkuinpysähtynytkuvaNeitsyt

Mariastapoikansakärsimyksienedessä.Sävellyseiylitulkitselyhyehköntekstinrunsastasisältöävaanmusiikkituotekstissäolevatnopeatkinteemanvaihdotilmeikkäästimuttaluontevastiesille.

Pääsiäiskanonionveisukokonaisuus,jokairmossitoisensajälkeenkohottaaliikkuvallamusiikillatekstinkohtiylösnousemukseniloa.Sävellysnoudattaaonnistuneestisuomenkielensanapainoja.Veisujenjälkeentoistuukolmestipääsiäistervehdys”Kristusnousikuolleista”,jokaonkuinväsymätönpääsiäisriemunnostatus.

PääsiäissunnuntainiikossiMirhaatuovatnaisetonkirkkaudessaansäveltäjänparhaimmistoa.Sävellysalkaamieskuoro-osuudella,jokajohdattaakertojantavoinmusiikinkohtipääsiäisenpäätapahtumia:naiskuoronsisääntulotempaaharmoniansekärytminmäärätietoisuudellaanmukaansa.Musiikintehokeinotjasensisäinendraamaovatkiinteässäyhteydessäveisunaiheenkanssa.Naiskuoronlaulaessa”Kulkekaammekiireestiniinkuintietäjät”musiikinilmaisuonvakuuttava.Majesteetillinenmenomossosekäviimesilauksenavieläbassonnousevaasteikkokulkukohti”kuolleista”-sanaaantavatsävellykselleupeanmusiikillisenloppuhuipennuksen,jokayhdessätekstinkanssajulistaaKristuksenylösnousemusta.

PääsiäiseneksapostilarioOiKuningasjaHerralieneeBashmakovinrakastetuimpiasävellyksiä.Miesääntenjuhlavakaksinnettusekstisointujasamanaikainennaisääntenaloituspianossaonkuinnousevaaamusarastus.Sopraanojenpidätyksetjapurkauksetviipyilevätkauneudessaan.Harmoniakelluuvalossajaluokuulijaneteenylentävänmaiseman.Sävellyspäättyytenorinjasopraanonlaulaessaaluntutunteemansekstikulkunajabassonjaaltonsäestäessätätätoonikaurkupisteellä.Musiikkihuokaisee:”Oimaailmanpelastusta!”

PIISPALLISEN LITURGIAN VASTAANOTTOLAULUT

AURINGON NOUSUSTA ...

Maestoso Leonid Bashmakov

nou - sus - ta sen las - kuun saak - ka ol - koon

y - - lis - - - tet - - - - - - ty.

FlJ ~-

ol - koon Her - ran ni - mi

nyt ja - an -. ._____,,;

kmk - - - ki - - ses - ti.

J. Ji li li li~

LIITE 2

RIEMUITKOON SIELUSI HERRASSA ... Andantino

' p , ,......._ 1 1 1 1~, 1 ; , ....J - ...J

I\ , "l -, - ....J -·,- , " - - ....J ....J ...J ....J - ....J • - - - - "" .,._ • tJ r r '--' r f r r r '--' r 1 1

sil - lä hän pu - kee yl - le - si au - - - tuu - den

'- -· r.. .. ,. - - - -,, r,. ,.

,., 1 1

\1 ,,, ...Jo .... r, ~- ., - - -""' - ..... ,- ,.. tJ

1 1

vaat - teet, sil - lä hän pu - kee yl - - - le - si

J J J j j J~ J J -~-- n - - ,, n - ""' .. - -, - - - ,.. ,, ,., ,-- := 'lllJ 1 '--' 1

,., pp 1 \1 .... - - - , - ' • • .,.... ....

'-.'V

tJ r au - tuu - den vaat - - - - - - - teet. Ja ver - ho - aa

J J J~j J. .. ,, - - , -· - - - - - - -,, - - ,- -1 -~1 1

' 1~, 1 1 J 1 1~, -I - - - - -1

- - - -r, - - - - - . - n -- - -· --1 r '--' r r r r r I '--' r 1 '-"" r'

< si - nut van -hurs - kau -den viit - - - - - - - taan.

1 .. - - - -,,

" m if 1~ 1 1,,,..---._ 1

1 1 - .. - -... -· .. - - - -. . ,. -· - .. ~-- - - - - - -'-' " = - - - ,, -tJ I \_, r r r· 1 1 1

Rie - - muit-koon sie - lu - si Her - - ras - - sa,

J 1,J J hJ. )! ~J J ~?Ji - -.. - - - .. -· - - - - - -.. .. r- ,- "' ., , .. r '- _,, r

au - - - tuu - den

' P I 1 1 1 1 1~1 1 1 1 1 1 r., _, _, _, r., _, ... - - _, - - _, - - - -., - - - -'- LI ,- - - r~ r~ - - ,- - -

t) 1 1 r 1 1 rvr r 1 1 1 r

vaat - teet , sil - lä hän pu - kee yl - - le - si au - tuu - den

,J J~ °""e- ""e- ['s e- '- e-1

.. , .. , .. .. .. . . 1 -

,., 1 1

- - .. .. .. 1 '- - - -, , - -· - - - - -r~r r r r r r r rJ'

vaat - - - - - - - - - teet. Ja ver - - ho - aa si - - nut

1 1 J J J J J J .. .. r., • ,- - - -.. ,- -, r.l• - ,-

1 --1 1

'--,/ 1 p

5

sep - - - - - - - pe - - - - löi ja

--========~~=f p

ja niin - kuin mp

niin - - - - - kuin mor - - - si - a - - men ko - ris - ti

Rie - - muit-koon, rie - - muit-koon,

Her - - - ras - - - - - sa.

T R. Ö.PAR f APO STOt...l dOHA~JMG S TED LOlil [LE-

Lf DNlt> BA5f11q,4ec.-1, __ -_ -~--_-_ -_ ---~--_ -~_:-_ -_-_ -_ -_-_ -_ -_-_ -_ -_-_-_ -_-_ -~-- _-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-_-.:.·====

/~

. 1

l 6 ,

___,__

T + + -r- f r f f 1 : 1 l

01 A - .Po..S - "TO L-1 1<-R_1S-ruKSEN .JUµA- L..Al\l 1 RA - KAS- TA· MAJ , I 1 1 +

Ktl- R.LJHDA 1 1 _,_ .L

d 1 ¼-.;--f 1 I

H'A:N J .JONKA.

K-uu- LEE

1 _,_ 1 J_. ..J- ~+ +

r r PE: - 1.-AS, A- >-1AAN iLIR. - VA -'rDN

-J- -4- t + 1

fPJ~ ; ' ' 1 1 r

J_ + .!...

r K.AtJ - .SA .

C-re!/2c,

f 1 r

..J-

11 , (?_ l'o. '

t ' 1 :

1

E - rE'EN S 1 - t\J;,\' HEITT"I\YDYIT ~UD- 51- OL.- t-1- SES-71

J .J_ 1. _).. ..;.. J I t - - -0- + __J__ .J- _J. 4- J_

SI - rvu - A / NIIN KUIN Hf\'N ~UUl,..I 6!- rvu-A SIL-LOl~K'UN

-+-..J- .J_ -J.. J + J - - - .4 j - - -

3

l 51- NÄ H~- NEN R.IN-

..J_. r, 1 •AANSA

f 1 1

' .f_ .J_ .E.... - " ) ) ---

Tl= - 0 - L(J - (;jl /

+.. -J-

.. . • 1 1 .. ·' 1

"· • . . _I -V. .... - • ,... .....! . .;,r;tr· r,. • ' 70. = .

··~ l .......____ r ' -e-l.

~\J u R-TA A-tt- M.V - A t -4- ..J- J_' ..2- -- - .. ' V T ..

L. ' . n ...... -, 1 • , 1 1

1 . LD

MIC S.S-18-10 A 4

( ! "' I

V'AS - Tft,i 'NO.JA SIT- R.U KOf - L.E 01 1 f

-,f)- .;.(J-111 J -+-_J_ _J_ ..J-

, : , . f -~------~

t

~-..

NEIL..:. Le · A- PJ o eAu 1-f AA ,.JA

. 1 // - i'l ..... l/\ - .A 1c

·' ·- -...J d

I 1 / ';'.Jo -

,., ' -A:./-1.J·A.S

-s '

p 5 z

,r-1 -...,. . ..!.,.

-

,.., ·"'

..-,. • ,fj

I' T ·• T ! V #f

1 ' ' ~· ' 1 ! _._ ' . -. , __ L ..

; r r r HAL·- Lt-.:. •· t..li

-,rf -,,c,~--------------------'-;--=r~'-'·,.~-'-- l--t._f'--,---111.t>-. ~-: ~t-.:~-.1 .,,.-·:::~""".J'-~-'\-;1 ,....,,---i-: A-.-L.-.• -t-.z-. .---.-.. -:~-ti,,_, .-. -,_--:~-r.~------5~:~.~ .. ---_ -1.~.~~-:-~,1-~~-f'-~4+-r~----~~..,.~-;--:-'-\.-'_ i

l J -·'~-~"':!:'~-:·.:.:: --~- ·-,,~~-... -.-. __ ,,_ ..... ..,,

~~~-~"-;a,,__,...., -=-r"_·:~_··----~-------;'l>i'l>-'t,---,,.--jjf;--~_. +i·-·--.c-·,,._-·~-~,___,,if,_-r7~· ------,•;...;··::,~-----~-----·""~f'

..,__,.... ........ ,.,~ .... t i\ \ ~,, 1

1 0 \...::,: r r

1 1 l ! 1 'l . . J A ,,_.,

-W ' . l l J J d d :;;, ·--MuT -T..:\ JVt--1AlATTO~'l.A !N T"! E

MIC 8.5-18-10 A 4

-1-tAL - L'E:... LL,.t,,~ ..JA ,

mf~J:. l:fl±

- _, -

...

l I f f -

- - --

·' i j ki

KAN EiA !-- • L.c'·"',,.. l _,,_

w

~1Jf,.!\-1'.JIA, OL-

{1. 4~

d

f

1 ...,._ H:AL-LE? l.-'U ... .JA I

+• _p. + .J-f-tAL- LE' - Lu-- .JA,

~±-i 1

\~ ..,.,. St l--H;W GW NA - IJ~iE: .. ~,! 1'1H •. ·•· ~·ö~·l $ t ~- N;,);,.1

r-innI- JJ J J .... ...

.J:-; _z

i r , (Jil./

v 1 f r I

r 1-

1--4 ._J KAJ~-t s~-)i \ ,

[] ....,,i."'

)-IA.1..L-E., 1-V .,.,_

Lj LJ

i,;.;~

t j ! f

i!.i) f1e,~ t'-0 i PfAt 1~ t;LJ(Jb} -~ f fl"J\J t,_i ~--~ s1

..J-.......,, .-4 +.J.r ! +

r t f r r

10 [_ ..

t-~-0 \) 1\} Lli t ...,_..a."i'

.f- ~-

; 1"">-. ;,, ...,,, - • I : ,,

l

J.. l r

J

ru f r r r r 1 r r

ot t:.DON S, l'>JUl--LE'

" ' -

r,,'i,L,0: LUc..lA,, 1-¾Ai.'.,E (..V JA,,

r~ r ;---i· ~i -

n r t t : 1

p;,~~ J ....... ·~,-· ia..,;..

r '"

10 01 JEESUS KRISTUS N:o 2

p Andantino J = 92 Leonid Bashmakov

.._,,;

Oi Jee-sus Kris -tus, s1-na py-hän kun-ni- an, i- an kaik-ki -sen

tai-vaal-li-sen 1- san, py - hän, au -tu-aan i - ha - na

J J J JPP_d~

py-hän, p au-tu - aan

poco rall._ p Atempo

val ke- us, e-let-ty - äm-me au-rin-gon-las-kuun, näh-ty-äm-me

J1)

f

il - lan koi - ton, me vei - sa-ten y-lis-täm-me Ju - ma - laa

J J 1;J_ 1

vei-sa-ten y - lis-täm -~============:'.':::== f me

poco rall._

Li -I - saa, Poi - kaa Ja Py - hää hen - ke - a.

J~ J"'

'-'

Atempo p

11

Ju-ma-lan

Poi - E-lä-män-an-ta-ja, koh-tuul-lis - ta on, et - tä Si nul-le

kaik-ki- na ai-koi-na har - tain aa - nm y - lis -tys -tä

1 J 1 J 1 J J J J J J J J J - - - -

aa-nm

poco rall._ Menomosso pp

17',

i i i r r:· '-' --._/

vei - sa - taan. Sen-täh-denmaa-il - ma Si-nu-a y - lis_ tää. ""'\

pp

MOL Te> L.E~TO

·-· • J• " . .. . -.. "!" 1 ' -

TE -g;

. .,

J f-

l'v\1-

1C-E - v'AL- Le a l fj ~AI -

- \/~L--LE-

KERUBIVE l::SO

.l 1 1 1

1 ,... ' J 1 '~

ses - 1 ,,

KoL.-MI- NAI - suu-.DEL..-LE

1 J l , J *· l ~L--suu - LE

f<:.llL-· M, - T\/(\1- .sou.DE:L-1 J 1 +

1 1 1 1

J f

PY-

511.S

' ,

L . .BA.S H ~1r\160V

:1; -

p \.,(_()_

1 .- t • --1

J f

J r

HtN-rl\ V/Ri-T'A'

{:'..AIK -

-... 1

,~n --

CJ 1

,

1

.JA -L'.0:-VA~St-

t..r - SE:T 1

MAAL.- L..1 - SET

• •

, .J_ _J_ ,r]:-, • --+ J

• 1

'J 1 .... . . -r -LfT

J_, ,. ,.

/ . l t \...Y

K/\S-11

l

1 ' 1 . ... 1 -.. 1 1 1 1 1 t .,. c~ a .! .;. .. _, , 1 1 -,. -,. . ; ' ! . ' 1 1 ' 1 1 t.,...;"" '---'--A~ MEN. öT- TAAk- StM- Mf;" VAS~ TAAN

_J_ '°"" J n n 1 J - i j J T 1 r .±... -, . • - -l ,.. - • I' 1 1 'f t ,~

--' 1 1 1 ' 1 '7 .. / 1 /,J

' 1

--.Jo - TA

l l - -

~fl)- RAA - YAT f:"1 - l:(f - LEt,v ...JOlJ - HAL-ll

J. n b J_ :!. :l= _Q.. --------- J KOT. r

Lu - JA 1 tfAL -

J-LV --JA,

\..-\) - JA' f

LV -JA, .JA,

1

:

T I T II

B I B II

I - sän Ju - ma - lan

Andante

MIESKUORO

Jee - - sus

f

kun - ni - ak - si.

EHTOOLLISLAUSELMA

vas - taan

61

Kris - - - - tus,

J

A - - - - men .

.0.

Kris - tuk - - sen

NAISKUORO

läh - tees - - - tä. Ot-ta-kaa

kuo - le - mat - to - mas - ta läh - 'tees - - - - tä.

Y - lis - tä - kää Her - raa tai - vais - - - - - - ta,

62

y - - lis - - tä - kää hän - tä kor - - - - ke - - -

uk - sis - - - - - sa Y - lis - tä - kää

Her - raa tai - vais ta, y - lis - - tä - kää

f

hän - tä kor - - - - ke - - - - - - uk - sis - - - - - sa.

63

j~ 1 f 1 "' - 1 - k - -,, k - - -- V - - ,,_ - - -., ...J - -u - -

Hal - le - lu - - - - - - ja, hai - le - lu - - - -I\ 1 f ,,,--....

" / - ... - - -- ... - ,, . r-,, - - - - - ... t.J

---- - -

f Hal - le - lu - - - - - - ja, hal - le - lu - - - -" 1 - -- ,---...__

" ,,,- r,, -..,, ... ....J - - - r,, r- V ....J - ....J r- ,,. r-- ....J -u - 1~ 8 Hal - - - - - - - - - - - - le - lu - - - - - - ja ---- -- 1 , ,~-- - - -

- •• r1 •• - - ,-, i..: V '- -f Hai - - - - - - - - - - - - - le - lu - - - - - - - ja,

I\ 1 f.f " -- ... .. - - - -- ' ,... -

t.J 1 1 ja, f.f .,,,,--_ hai - le - lu - - - -

j 1 1 k - / - k , - ,, .. - - - - -· -., - - - -u -ja, hal - le - lu - - - - - - - ja,

\ ' 1 1 -· _,,-

---- 1 ,, k - - - - - - - k -- ,- ,-

r- V '-u hal le lu - - ja, 8 - - - - - - - -

LJ J .J ----L_ • • -,,. ... r- r- ,-.. " ... -· - ... , ... '- r- ' V - / 1- ---hal - le - lu - - - - - - - Ja,

hal - le - lu - - - - - - - ja, hal----

64

" 1 1 1 1 p - I':'..

\I _, ...,. ... .. '#. ,.~ ..... .., -- ' ,- - - r- _, ..., - -r- , tJ 1 1~ 1 1

le - lu - - - - - j a, phal - - - - - - le - - lu - - - - - ja .

' 1 ;-... r, / '-... .. / .., / .. ,. ' , , v ,., ..., - -· ..., _,

tJ - - ., ... -d - ,u

le - lu - - - - - ja , hai - - - - - - le - - lu - - - - - ja .

' 1 1 1 1 p I':'.. ,, - ~- -- k - ,, -· - - - >< ·,-. - - ,- ,- r-

t) 1 1~1 1 1 1 1 '--"'

8 le - lu - - - - - ja , hai - - - - - - le - - lu - - - - - j a. 1 1 ,r'°' 1 1 ,_,.. _, ..., ..., . - - - -.. ,, - - r- - - - - -

/ - - -• - -,- . -1 1 '-._./ 1 p 1 \;.,/ le - lu - - - - - j a, hai - - - - - - le - - lu - ja .

PYHIÄ LAHJOJA ESIINKANNETTAESSA

u r Ot - ta - kaa vas - - taan Kri s - - sen ruu - - mis,

p

65

61 NUN 5YNTY M7\STASI . KRI 5TUS ,,, 7

T >1- NuN 5)'N -"TY- M~ s-·7~, 51

; l J,.

, .. ·--------=-..::___ ........... _~-..... ,_,..._ ~--....

... -,.~--··--- ·- --~

-+-1

(

1 k'.Dl"T - T I ·

.... --..... ~----~-~A .. -==:;::-!:;,;.~

~' VA I-- "-E -- US ,

1.~ +

1 • + -+-' l 1

MAA -

10

,,,

T, +_I___J/' 1 1

1 L - MA L· LE' 'I -r r € -

ri---4-

- - ~= ====-1~

1 1~ .!. -r'A :""~;i ,._L'7' 4--e;

/ I

f'AL - VE - L.1 - .JAT 1 -r4~H -0ENkAL)T-TA OP -lf PI -VA'T

"t tv r KU- M,lld2. - -f"A - rvAA N

-i-I 1 1 r-J_ sL

, I] ' 1

h .,

1~, S1 - NU - A 1

l..~ d

S.(- NU,-

_J_ ~r __J_ l_ _l 4-~ -

1 SL

l"-OR-

IQJN-NJ -A

'i.>, ( d.· ,,,,) n u R. ntl O 4 ,/ f,"1

51 - l\lvL - LE", r,, ' 1 ' 1

1 1 1 . < ,.,. ' f p 1 u V 1 -e-1 l

1 OL - /<.-00 N 1 5 - NUL - 1

LE" .

d l 1 1 1 1 1 -v' r, , 1 -= ,,..

V ,> ,.. 1 1 1 V 1

1 1 r V • b l.- - k:..OOl ·i S ! - "-IU(... -· LE. '-.!,_,,

ra l/enfarr_cfa

OL - ~ .OON

f , 1

KllN - Nt - Å

K,uN - Nl - A.

Kristuksen syntymäjuhlan kanoni Pääsiäiskanonin N:o 2 teemoja käyttäen

1. irmossi Leonid Bashmakov (1927-)

Kris-tus syn - tyy, kiit - tä- kää! tai - vaas - ta vas-taan-ot - ta- kaa!

Kris-tus maan lä, y - !et - kää u - teen.

Vei - sat - koon Her-ral-le ko - ko maa ja ih - mi-set y- lis-tä-kööt hän-tä rie-mui-ten,

f sil - lä hän kun ni tu.

3

V

En-nen kaik - ki - a ai-ko-ja_ I-säs-tä ro - a-mat-to-mas-ti syn-ty-neel-le Po-jal-le_ja

leel - le_

11 1 V,.,.-,_ po c o r a ll.

tuk-sel - le huu - ta - kaam - me: Py-hä o - !et ra, jo· · ka

J F

r meil le __ ar - mon sar - ven y sit.

4. irmossi 4

jen-nut kuk - ka.

sees - tä;

18

ih-mi-sek-si, oi ruu - mii - ton Ju-ma-la, kos-ke-mat-to-mas-ta neit-sees - tä

KRJ STOKS EN 5YNTVl''lA'

E KSAP06TI LARIO (:2-013)

,-.=go J d~d i 1 -! ij 1 al 1 l 1, seeR~~ :ri Ll>OK - 5SM-Me"' ON -rvi..- 1.uT· KOR-K.E- u-..PES- 'TA VA-PAt-1-TA-

' { . _-_-:_-_-_-_-_-_-_-:_-_-_-_-_-_-_-:_-_-:_-:_-_-:_-_-_-_-:_-_-:.,_-_-_-_-:_-:_-_-:_-_-_-_-_-_-_-_-:_-:_-_-_-:_-_-:_-_-_-:_-_-_-_-:_-_-_-_-_-_~ -t,_

J AL-ro

SoPe..

$6 A1--ro ' + 1

JA

:: 1

t ' 1 1

ME"1

i i 1 0 1- _,_

1 T ' JOT-KA o - Wl'-~-Mt:

. ' 1 J, 1 !! f • I>

1 a

1>1- 1-t'IE-Y- t:€.N

u-

(I

1

DES.- TA

1ö - -n - HEN K.Ol'T - TO

J, 'J i 1 i • r • T...JT 1 p -e-

1 VAR- Jos- SA LÖY- :>fM- 141:;

/

't.:..-~ 1 LUOK- SEM- ME ON

;= ·c ,.-===~f'l====--j_==-==~=+========~=,~===.......:_J__ -___ +~==_J_~==+==f=-=~~=+r=~=~==== 1-e--- =-_ -_ -_ -_ -_ -_ -_ -_ -___ :__ -_ --..-- -..,--_ ~- .__~ c--_ -_ -_ -_ -_ -_ -_ -_ -_ ....:..+---=-_ =---__ --: _.,;--_-----r.__ -_ _.--t..__--_ -_ ++--_ -___ ..... _:,.,-._...-s_ -7"-_ +.,_-_ -_ ++--_ -_-_ -~- ..,..!--_ -_ -_

~ ~--------==- ~ -----'-~-~-+----''--------==----------N~ JA ' ,A-M EN ,

1 KOR,-KE: -U- 1)E"$-TA

,...0 VA - ?AH - TA- JAM -

1- 4 J T""" r H-'~N \IAL. -

1_.--4-

•

• JA

L

-..... ... .. 1 ' ' ,, - .. - ::a. "' ,1. ! ... 4il' ' 1 :- ,. :- .. fil -' .. -- ., ,1 1

' 1 .. J -r- e + f r-- r 1 '- j F ' 1 1 t

JOT-KA 0- LtM- ME P!- ME"- Y- DEN VAR- Jo5 - SA 1

J_ -j_ _L • ..d. 1 J_. ] J 1 J Jrj_ l r _._ ' - -- - • - -0 • ' .. ft ,.. ... 1 • - ,., ,..

y ,,. ,., ' ' 1 T .- J 1 1

1 ! ! 1 l

L8y- SIM- MI: TO - 'TUtJ- Dl:N /

J { 1 1.. _Q_ J_ + r--l_ .J-~i • ...... - '

LÖy - .SIM- ME TO -TU\J - D'E"N/

\-FNTO

. ' t.. 1 . _J 1 1 - 1 1 .. V . -. 1 ' . ' - l .... .. ,. • .. ., . .. .. '.tl

' t_ r f l 1,,,_, f r 0 l l -r--f r '--r 1 1

511- - L.'A' K.R.IS - '11) s. 6N 5YN- 1)'-NYT Nl=IT- Sc:ES-

4--'"' J +F\! l 1 J f'"'\ 1 +- A 1rJ +----J - 111 - y " - ... .... 1 ,_ - .. . - .. • h 1 l ; '( u 1 'I' d_J •• y l 1 \ I" l 1

t vers1 o

I"""" r L.by- S1M- MG "'io --wu - Dt:fN 1 SIL- ·

~J ..L ..d.. .J. 4 ~l ' 4- 4-, ,..._ ..... J ,.... • 111

""' A 11

"' ._ .. .. ... .... - - W' r,

1 -+- + T-T i 1,,,,,,- r -s-1 1

SYN - -ry-NYT NelT- '5EES- 7., . '/!,, •

~('""' J.. ! 1r~ +--·J -.. w '" , ., ... 1 T u ; , ... 1 1 . 1 0

C,.J

r.i

' 1 -e-' ' TA.

,... -0 0

• r L~

CI

,1

- '. t._. r f -r

l KeJS - 1VS OM

..!:' J

s. A.

T. B.

Andante j = 72 pp

Kun - ni - a

pp

Hen - gel

_d_ _J~

mi -

pyr - kii

1 1 1 1

- 1 1 1 1 1

le.

..0...

Si-nun

SYNNINKATUMUKSEN OVET

ol - koon I - säl - le ja Po-jal-le ja

p

1 1 1

: temp - pe - lil - le - si

_J J J J~

17

a - vaa

var - hain

mi - nun hen - ke - ni,

ä.

Mut - ta Si nä,

si.

kaik - ki - ses - ti. A

hä-pe-äl Ii - sil - lä

Ar - mol - Ii - nen, puh - dis - ta se lau

pp

"-'f Nyt, __ ai na ja

..0...

pp

p

1 -e--1 1 1men. 1

Pe - las - tuk - sen po - luil le

p

syn neil - lä

_d_~

18

1 1 1

: saas - tut- ta - nut sie - lu 1 1 1 1

pi- aal la

an -

oh - jaa

o - Ien

ni ja

0 Ien su - rut - to

Mut - ta Si nä

kai kes - ta

Ju-ma-la_----c-_

Si nun

pois mi - nun syn- ti -ni

pois mi - nun

- teen

1 1 1

e - si - ru-ko - :

suu - des

ar

1 1

suu - res - ta

19

rrrrr kai - ken e - lä - mä - ni nut.

uk - sil - la - si va-pah-da mi - nut

pp

ta. Ar mqh-da mi - nu a

..0...

pp --======

si. Pyy hi

ar - mos - ta si. hi

si.

lau pe - u - des - ta - si.

ref

A ja

_d_ _d_

- ta mi-nä,

päi - vän

1 '-' 1 1 1 tel Ien pa-ho -jen te - ko - je - ni pal jo ut - 1 1 1

_d_ _d_ _J_ _J_ _d_ _J_ _J_ _J_ _J_ _d_ _d_ 1 1 _Q_

pp

on ne - ton, va -pi - sen hir mui - sen tuo - mi - o -

pe

1:fl: 1 1

- : los 1

r

1 1 1 1

- 1 ta.

mi-nä Daa - vi-din

pp

p

Mut - ta

p

1 1 1

ta - voin: huu - dan

20

1 1 1 1

lau , - pe - u - te - si ar - moon

Meno mosso

Si-nul-le: Ar - mah-da

si.

S. A.

T. B.

TULKAA, YLISTÄKÄÄMME JOSEFIA Suuri perjantai

.J = ca 66

:pp 1 1 1 1 1 1 1

ppTul

1 1 1 Tul - kaa, __ ___,1 __ _ 1 1 1

- kaa, _______________ _

i - ki - muis - tet - ta - vaa Jo se - fi

11 1 1~ 1 J

p

y - lis - tä - kääm - me

1 1 1

au - rin - gon : pi - me - tes - sä

1 1 1 1

si hä - nel - tä : sen, jo - ka on

jil,1,1,:1

kaik - ki - en An - na mi - nul - le tä - mä ko - di - ton kul ki - ja,

jol - la ei ol - lut mi - hin

1 1 1

p

1 •••• .. :paan - sa o - li - si kal - lis - ta - nut. An-na mi-nul-le

78

tä - mä ko - di - ton, jon - ka ka - va - la

an toi kuo le maan.

o -pe - tus - lap- si

j, li j, li

a tempo pp

An - na mi - nul - le

pp

hä-nen äi - tin - sä nä - ki ris - til - lä riip - pu - van ja

_J_').

p

p si se-kä äi - din tus - kal - la va-lit-ti: _J_

p

ja

tä - mä ko - di - ton,

it ki-en

mp

Voi mi - nu

P Voi mi-nu-a pp voi mi-nu-a

1 1 :PP : lap - se -ni, voi mi - nu - a -~: ___ _

1 va-lo - ni,

J J J J-t-----e- J _J_ J.

pp 79

mp

voi _J

voi_

'-" ra - kas - tet - tu syn-nyt - tä - mä - ni. Se kä - vi nyt to - teen

me on

mi - tä Si - me - on

1 1 1

0 - Ii

: Miek - ka on käy - nyt

J _J_

1 1 1 1

:temp-pe - lis - sä en

P Se

nus - ta - nut:

Miek - ka on käy - nyt sy dä-me - ni lä - pi.

y - lös - nou - se - mi - se - si i-lok-si, me

kär si - myk - si - ä - si, oi Kris - tus,

me ku-mar-ram-me

80

1 1 1 1 1 1

ku-mar - ram - me

_J_ _J_

'-' 1 1 1

ku-mar-ram-me : 1

:111J1 _):, J:, J 1 1 J-:

\,,,._.;

si - myk - si - ä - si, oi

ku -mar-ram-me

py hää_ lös nou se

_d_

C

81

Kris - tus.

Kris

1 1 1 1 mis - 1 1 1 1 1

-_,1 1 1

Ku-mar-ram- me_: 1

tus,

ta si.

J

ja

1 1

,-_I

S. A.

T. B.

YLÖSNOUSEMISEN PÄIVÄ Pääsiäiskanoni nro 2 Johannes Damaskolaisen runoon

IRMOSSI 1. VEISU

Y - lös - nou - se - mi - sen kir kas - tu-kaam- me!

Nyt on pää- si - äi

1 1

1 1 1

Her-ran : 1 1

Ju-ma-lam-me, 1 \,_;

: saat - toi kuo - le - mas - ta 1 1 1 1

e - lä - mään ja

mei - dät, jot - ka voit - to - virt - tä vei

LIITELAUSELMA TROPARI

Sil - lä Kris - tus, mei - dän

1 1 1 1 1maas-ta 1 1 1 1

saam r

me.

'--'

r-

vaa -,---.,

Kris - tus nou - si kuol -/""""'\

ta. Puh- dis -ta -kaam - me tun - teem - me, r---, ,..-....,

108

niin nä em-me - tuk-sen,

ter - veh - dyk - sen - sä: I - loit-kaa

1 1 1

jo - ka y - lös - nou se - mi - sen - sa ,,-....

- me Hä-nen

ten.

Kris - tus nou - si kuol-leis : kuo - le - mal - la kuo - le - man ti ja

hau - dois - sa o - le - vil - le e - lä-män

1 1 1 1 1

109

an

13. ad lib.

f toi. an toi.

IRMOSSI

Tul '--' '-'

juo - kaam - me

3. VEISU

uut - ta juo - maa, ih - meel - li - ses - ti

1 1 1

: vuo-da-tet-tu-a 1 '

"-' ei he - del - mät - tö - mäs - tä kal li vaan Kris - tuk sen

hau - das - ta,

mei - dän

TROPARI

1 1 1

1 1 1

jos-ta on : kuo-le-mat-to-muu-den läh-de vir'-ran-nut. : Kris-tus on 1 1

i j) j) j) 1)

r voi mam-me.

LIITELAUSELMA >- >-

Kris - tus nou - si kuol -,..-.__

>- >-

dat tiin,

110

1 '"'\1

1 1 1

ta.

oi Kris - tus;

'--" tä-nään mi - nut he - rä - tet - tiin kuol - leis - ta Si - nun, y - lös -nous - seen kans - sa.

,--.._

Ei - Ien mi - nut nau lit -

nyt Si - nä it - se, Va - pah - ta - ja, saa - ta mi - nut val · - ta - kun - ta - si

ni"--._-/ aan! Kris - tus nou - si kuol - leis - ta, ,.-.-._

kuo - le - mal - la kuo le - man voit ti

111

hau dois - sa 0 le - vil - le e - lä - män

HYPAKOE (8. säv. mukaan)

Nai - set, jot - ka ,,--.....

en - nät - ti - vät ,,--.....

J

Ma - ri an kans - sa

en - nen aa - mu - a n

an

'-..._..,/

0 -

toi.

- li - vat,

dal - le.

,,,_;

He nä - ki - vät ki - ven pois vie - ri - te - tyn ja kuu - li - vat en - ke - Iin sa - no - van:

Mik - si te i - an -

"' _J_ _J_ _J_ J J J J J J J

..___, kaik - ki - ses - sa va - los - sa a - su - vaa

n J

112

-16 -

kuo - - let - ta - nut, sil - - lä hän on ih - mis - kun - nan

f

,,,,., 1 1 1 1 1 1 - - - - .. - , ·- - "' - ' "' - - - -'-'"' ' - -1 1 1 ' 1 1 1 ' '

- las - ta - ' Ju lan Poi - - ka. pe - - - van ' - - ma - -'

J J ' _J J .J J ' .J J ' & ' - - ' - -. - - - - ' - - r,, ... - . .. , , .... - --' 1

P ÄÄSIÄISSUNNUNT AIN IIKOSSI

Moderato J = 80

Mir - haa tuo -vat nai - set i - kään kuin et - si - en päi - vää

kii - ruh - ti - vat mui - noin

sa -noi -vat

- 17 -

var - hain aa - mul - la hau - taan las - ke - neen

jo - ka on en - nen au - rin - ko - a ol -

mp

toi - sil - Ien - - - sa: Oi

hy - vän-tuok -sui - sil - la voi - teil - - - - - - - - del - - kaa

-18-

ku -mar - ta -kaam -me hän -tä se -kä _J _J

mf

- 19 -

f

Her - ra, jo - ka Jan - ge·n -neil - le y - lös - nou - se - mi - sen

~:

PÄÄSIÄISEN EKSAPOSTILAARI No 1

pp

Oi Ku - - nin - - - gas ja Her - - - - - ra. Si - nä

- 20-

ka - - to - a - vai - - - -Jnn suu - - - des - - - - ta hJ

ja teit tyh - jäk - si

_J kuo - le - man .

.J. j, _J

Oi

- 21-

pe - - - las - - - tus - ta! n J J

J = 72 PÄÄSIÄISEN EKSAPOSTILAARI No 2

""' 11 - -,{'" ' ' ' u (Solo) ' ' '

Oi Ku - nin - gas ja ' Her ra! ' ' - - - - - - - - - - - - - - - ' ' ' ' PJ J J J .J ' J. .h J ::J :r ::J J '.J

' ' &,,--: ' -. ' ' .. - - -

'

Oi Ku - nin - gas ja ' Her -- ----- - - - ra!

Oletko laulattanut kuorollasi LeonidBashmakovin kirkkomusiikkia?

Jos vastasit "Ei", miksi?

Jos vastasit "Kyllä", miksi?

Mitä Bashmakovin säveltämiä veisuja olet laulattanutkuorollasi?

Miksi olet laulattanut juuri näitä veisuja?

Mitä Bashmakovin veisuja käytätte enitenjumalanpalveluksissa?

Mitä Bashmakovin kirkkomusiikkia kuuluu kuoronnekonserttiohjelmistoon?

Käytättekö Bashmakovin kirkkomusiikkia sekäjumalanpalveluksissa että konserttiohjelmistossa?

Mitä Bashmakovin sävellyksiä olisit halunnut laulattaa,mutta et syystä tai toisesta ole sitä vielä tehnyt?

Muita ajatuksia, kysymyksiä tai huomioita LeonidBashmakovista, hänen kirkkomusiikistaan, kaikestasiihen liittyvästä tai tästä kyselystä.

Tallenna

KYSELY/BASHMAKOV/KANTTORITLomake on ajastettu: julkisuus alkaa 7.10.2016 13.30 ja päättyy 21.10.2016 0.00

BASHMAKOV

KYSELY SUOMEN ORTODOKSISEN KIRKON KANTTOREILLE SÄVELTÄJÄ LEONID BASHMAKOVISTA

Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää kuinka paljon Suomen ortodoksisen kirkon vakityössä olevat kanttorit laulattavat kuoroillaansäveltäjä Leonid Bashmakovin kirkkomusiikkia. Tämän kyselyn vastauksia analysoin anonyymeina pro gradu -tutkielmassani. Vastaaminenvie noin 5 minuuttia. Suuri kiitos, että vastaat kyselyyn!

Kyllä

Suuri kiitos Sinulle vastauksistasi!

TIETOJEN LÄHET YS

Järjestelmänä Eduix E-lomake

LIITE 3

UNIVERSITYOF EASTERN FINLAND

/,

/,

/,

/,

/,

/,

/,

/,

/,