L%C3%A4hetys%20Uudessa%20testamentissa_0

5
Hope I 5-7.10.2012 Kansanlähetysopisto Pirkko Valkama Lähetys Uudessa testamentissa Laajasti käsitettynä jopa evankeliumit ovat lähetystä. Uuden testamentin neljä ensimmäistä kirjaa puhuvat siitä miten Jumala lähetti Poikansa tähän maailmaan valmistamaan pelastusta (Joh.5:36-38; 6:38-39,44,57). Johanneksen evankeliumin lähetyskäskyssä tulee voimakkaasti esiin juuri tämä näkökulma lähettämisestä. Joh.20:19-21: Samana päivänä, viikon ensimmäisenä, opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" Tämän sanottuaan hän näytti heille kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. Jeesus sanoi uudelleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät." Niin kuin Isä oli lähettänyt Jeesuksen suorittamaan pelastustyön niin Jeesus lähetti omansa maailmaan julistamaan pelastusta. Eläessään ihmisenä tässä ajassa Jeesus toimi vain juutalaisten parissa (Matt.10:5-6; Matt.15:24) yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Mutta vaikka Jeesus valmisti pelastuksen juutalaisena, lainalaisena, toimien vain juutalaisten keskuudessa, hän selvästi tiesi, että hän valmistaa pelastuksen kaikille kansoille (Matt.8:10-12; Luuk.13:22-28; Matt.24:14; Joh.10: 16). Jeesus viittasi myös vertauksissaan siihen, että evankeliumia tullaan julistamaan kaikille. Esimerkiksi vertauksessa suurista pidoista (Luuk.14:15-24) ja vertauksessa viinitarhan vuokraajista (Matt.21:33-46). Kun Jeesus oli täyttänyt sen tehtävän mitä varten hänet oli lähetetty, hän antoi omilleen tehtävän lähteä ja julistaa pelastusta, jonka hän oli valmistanut kaikille ihmisille. Hän antoi lähetyskäskyn: Matt.28:16-20; Mark 16: 14-20; Luuk.24:44-49; Joh.20:19-23; Apt.1: 6-8. Tämän jälkeen Uusi testamentti on kokonaan lähetystä. Apostolien teot kertovat miten Jeesuksen omat veivät evankeliumia Jerusalemiin, Juudeaan, Samariaan ja maan ääriin saakka. Apostolien teoista voisimme sanoa, että se on ensimmäinen lähetyshistoria. Se kertoo, miten Jumala Pyhän Hengen kautta lähetti ihmisiä julistamaan evankeliumia ja synnytti eri alueille kristillisiä seurakuntia. Samalla Apostolien teot on erityinen, ainutlaatuinen lähetyshistoria, koska se kertoo kristillisen kirkon alkuvaiheet ja antaa meille monia esimerkkejä siitä miten lähetystyötä tehtiin ja miten sitä tulee tehdä. Vaikka toimintamenetelmät muuttuvat Jumalan totuudet ja toimintaperiaatteet eivät muutu. Uuden testamentin kirjeet ovat kirjeitä lähetystilanteessa. Lähetystyön kautta syntyneille nuorille seurakunnille kerrotaan tarkemmin millainen se pelastus on, jonka he ovat saaneet ja miten pelastuneena tulee vaeltaa. Kirjeissä on myös paljon sellaisia kohtia, jotka kertovat miten lähetystyötä tulisi tehdä ja miten lähetystyön kautta syntyneitä seurakuntia tulisi opettaa ja ohjata. Kirjeissä tulee myös selvästi näkyviin miten lähetystyön kautta syntyneet seurakunnat osallistuivat evankeliumin julistamiseen omalla kotipaikkakunnallaan, lähiympäristössä ja miten he olivat mukana muihin maihin ulottuvassa lähetystyössä. Ilmestyskirjassa meille on näytetty lähetystyön tulos: Ilm.7:9-10: Tämän jälkeen näin suuren kansanjoukon, niin suuren, ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan. Siinä oli ihmisiä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä. He seisoivat valtaistuimen ja Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet ja kädessään palmunoksa 10. ja huusivat kovalla äänellä: - Pelastuksen tuo meidän Jumalamme, hän, joka istuu valtaistuimella, hän ja Karitsa!

description

http://www.sekl.fi/sites/default/files/L%C3%A4hetys%20Uudessa%20testamentissa_0.pdf

Transcript of L%C3%A4hetys%20Uudessa%20testamentissa_0

Hope I 5-7.10.2012 Kansanlähetysopisto

Pirkko Valkama

Lähetys Uudessa testamentissa Laajasti käsitettynä jopa evankeliumit ovat lähetystä. Uuden testamentin neljä ensimmäistä kirjaa

puhuvat siitä miten Jumala lähetti Poikansa tähän maailmaan valmistamaan pelastusta

(Joh.5:36-38; 6:38-39,44,57). Johanneksen evankeliumin lähetyskäskyssä tulee voimakkaasti

esiin juuri tämä näkökulma lähettämisestä. Joh.20:19-21: Samana päivänä, viikon ensimmäisenä,

opetuslapset olivat illalla koolla lukittujen ovien takana, sillä he pelkäsivät juutalaisia. Yhtäkkiä

Jeesus seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!" Tämän sanottuaan hän näytti heille

kätensä ja kylkensä. Ilo valtasi opetuslapset, kun he näkivät Herran. Jeesus sanoi uudelleen:

"Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät." Niin kuin Isä oli

lähettänyt Jeesuksen suorittamaan pelastustyön niin Jeesus lähetti omansa maailmaan julistamaan

pelastusta.

Eläessään ihmisenä tässä ajassa Jeesus toimi vain juutalaisten parissa (Matt.10:5-6; Matt.15:24)

yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. Mutta vaikka Jeesus valmisti pelastuksen juutalaisena,

lainalaisena, toimien vain juutalaisten keskuudessa, hän selvästi tiesi, että hän valmistaa

pelastuksen kaikille kansoille (Matt.8:10-12; Luuk.13:22-28; Matt.24:14; Joh.10: 16). Jeesus

viittasi myös vertauksissaan siihen, että evankeliumia tullaan julistamaan kaikille. Esimerkiksi

vertauksessa suurista pidoista (Luuk.14:15-24) ja vertauksessa viinitarhan vuokraajista

(Matt.21:33-46).

Kun Jeesus oli täyttänyt sen tehtävän mitä varten hänet oli lähetetty, hän antoi omilleen

tehtävän lähteä ja julistaa pelastusta, jonka hän oli valmistanut kaikille ihmisille. Hän antoi

lähetyskäskyn: Matt.28:16-20; Mark 16: 14-20; Luuk.24:44-49; Joh.20:19-23; Apt.1: 6-8.

Tämän jälkeen Uusi testamentti on kokonaan lähetystä.

Apostolien teot kertovat miten Jeesuksen omat veivät evankeliumia Jerusalemiin, Juudeaan,

Samariaan ja maan ääriin saakka. Apostolien teoista voisimme sanoa, että se on ensimmäinen

lähetyshistoria. Se kertoo, miten Jumala Pyhän Hengen kautta lähetti ihmisiä julistamaan

evankeliumia ja synnytti eri alueille kristillisiä seurakuntia. Samalla Apostolien teot on erityinen,

ainutlaatuinen lähetyshistoria, koska se kertoo kristillisen kirkon alkuvaiheet ja antaa meille monia

esimerkkejä siitä miten lähetystyötä tehtiin ja miten sitä tulee tehdä. Vaikka toimintamenetelmät

muuttuvat Jumalan totuudet ja toimintaperiaatteet eivät muutu.

Uuden testamentin kirjeet ovat kirjeitä lähetystilanteessa. Lähetystyön kautta syntyneille nuorille

seurakunnille kerrotaan tarkemmin millainen se pelastus on, jonka he ovat saaneet ja miten

pelastuneena tulee vaeltaa. Kirjeissä on myös paljon sellaisia kohtia, jotka kertovat miten

lähetystyötä tulisi tehdä ja miten lähetystyön kautta syntyneitä seurakuntia tulisi opettaa ja ohjata.

Kirjeissä tulee myös selvästi näkyviin miten lähetystyön kautta syntyneet seurakunnat osallistuivat

evankeliumin julistamiseen omalla kotipaikkakunnallaan, lähiympäristössä ja miten he olivat

mukana muihin maihin ulottuvassa lähetystyössä.

Ilmestyskirjassa meille on näytetty lähetystyön tulos: Ilm.7:9-10: Tämän jälkeen näin suuren

kansanjoukon, niin suuren, ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan. Siinä oli ihmisiä kaikista maista,

kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä. He seisoivat valtaistuimen ja

Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet ja kädessään palmunoksa 10. ja huusivat kovalla

äänellä: - Pelastuksen tuo meidän Jumalamme, hän, joka istuu valtaistuimella, hän ja Karitsa!

2

Mikä on sanoma tai tehtävä, jonka Jeesus antoi omilleen?

Matt.28:16-20: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni”. Jeesus käski meitä

tekemään kaikki kansat hänen opetuslapsikseen. Jeesus myös selitti miten opetuslapsiksi

tekeminen eli opetuslapseuttaminen tapahtuu: menemällä, kastamalla ja opettamalla. ”Kastakaa

heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä

olen käskenyt teidän noudattaa”. Alkutekstissä ainoa käskymuodossa oleva sana on

opetuslapseuttakaa (tehkää opetuslapsiksi). Muut verbit ovat muodossa menemällä, kastamalla ja

opettamalla (mennen, kastaen ja opettaen).

Jeesuksen käskyn toteuttamiseksi tarvitaan siis lähtemistä, menemistä.

Miksi meidän on kastettava? Eikö riitä, että kerromme evankeliumin? Kasteessa ihminen

asetetaan siihen pelastukseen, jonka Jeesus on kuolemallaan valmistanut (Apt.2: 37-38; Apt. 22:

12-16). Kaste on kaste syntien anteeksisaamiseksi.

Kaste yksin ei riitä. On myös opetettava kaikki, mitä Jeesus on käskenyt omiaan noudattamaan. On

tärkeää, että kristityt juurtuvat Jumalan Sanaan (Matt.22:29; Apt.20:28-32; 1 Piet.1:23 -2:1-10.)

Mark.16:14-20: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumia kaikille luoduille”.

Jeesus käskee omiaan menemään kaikkialle maailmaan. Menemisen tarkoitus on evankeliumin

julistaminen kaikille luoduille. Evankeliumi, jota julistamme, on sanoma Jumalan Pojasta,

Jeesuksesta Kristuksesta: Room.1: 2-4; 1 Kor.15:1-7.

Luuk.24:44-49: Jeesus sanoi heille: "Tätä minä tarkoitin, kun ollessani vielä teidän kanssanne

puhuin teille. Kaiken sen tuli käydä toteen, mitä Mooseksen laissa, profeettojen kirjoissa ja

psalmeissa on minusta kirjoitettu." Nyt hän avasi heidän mielensä ymmärtämään kirjoitukset.

Hän sanoi heille: "Näin on kirjoitettu. Kristuksen tuli kärsiä kuolema ja kolmantena päivänä

nousta kuolleista, ja kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava

parannusta ja syntien anteeksiantamista. Te olette tämän todistajat.” Tehtävämme on

Jerusalemista alkaen saarnata parannusta ja syntien anteeksiantamista Jeesuksen nimessä kaikille

kansoille. Lähetystyön perustana on se, että Kristus on kuollut meidän syntiemme vuoksi ja

noussut kuolleista. Todistamme siitä, että hänen työnsä ansiosta voi saada synnit anteeksi.

Ennen kuin Jeesus kuvasi opetuslasten tulevan tehtävän, sanotaan, että hän avasi heidän mielensä

ymmärtämään kirjoitukset. Lähetystyön perusteet ovat Sanassa. Me julistamme Jumalan

lupauksia ja niiden täyttymystä. Kerromme ja näytämme Raamatusta, miten jo vuosisatoja ennen

Jumalan ihmiseksi tuloa, on kerrottu hänen kärsimyksestään, kuolemastaan ja

ylösnousemuksestaan ja siitä, että pelastus, jonka hän valmistaa on tarkoitettu kaikille kansoille.

Todistamme, miten kaikki tapahtui Jumalan lupausten mukaisesti.

Joh.20:19-23: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä teidät.”.

Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: ”Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit

anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään

anteeksi.” Kuten Isä lähetti Jeesuksen maailmaan valmistamaan pelastusta, Jeesus on lähettänyt

omansa maailmaan julistamaan valmistamaansa pelastusta. Pyhän Hengen (Jeesuksen Hengen)

antamalla vallalla saamme antaa syntejä anteeksi

Apt.1:6-8: ”Te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan

ääriin saakka.” Meille on annettu tehtävä olla Jeesuksen todistajia Jerusalemissa, koko Juudeassa

ja Samariassa ja maan ääriin saakka. Todistuksemme sisällön tulee olla Jeesus, se mitä hän on ja

mitä hän on tehnyt (Apt.4:1-20;33).

3

Kenelle Jeesus käski viedä pelastussanomaa?

Matt.28:16: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni

Mark.16:14: Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumia kaikille luoduille.

Luuk.24:47: Kaikille kansoille, Jerusalemista alkaen, on hänen nimessään saarnattava

parannusta ja syntien anteeksiantamista.

Apt.1:8: Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani

Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka. Jeesus ei sano: ”jotkut

teistä olette todistajiani Jerusalemissa; jotkut teistä ovat minun todistajiani Juudeassa ja

Samariassa ja muutamat teistä tulevat olemaan todistajiani maan äärissä saakka”. Hän ei myöskään

sano: ”ensin Jerusalemissa sitten Juudeassa ja sen jälkeen aina maan ääriin saakka.”

Millaisia lupauksia Jeesus liitti tehtävän toteuttamiseen?

Matt.28:16-20:”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä (menkää siis ja

tehkää...) Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”

Toimimme hänen kanssaan jolla on kaikki valta sekä täällä maan päällä että taivaissa ja hän on

meidän kanssamme, kun teemme tätä työtä. Jeesuksen lupaus, että hän on meidän kanssamme

maailman loppuun asti, liittyy lähetyskäskyyn. Näin ollen myös lähetyskäsky on voimassa

maailman loppuun asti. Matteuksen evankeliumissa puhuessaan tulemustaan edeltävistä asioista,

Jeesus sanoi: ”Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille

todistukseksi, ja sitten tulee loppu” (Matt.24:14). Myös talentti- vertauksessa (Matt.25) ja

vertauksessa kymmenestä hopearahasta (Luuk.19), Jeesus korosti sitä, miten tärkeä on, että

Jeesuksen omat toimivat Jumalan valtakunnan hyväksi siihen asti kunnes Jeesus palaa takaisin.

”Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä”: Kun me menemme ja teemme

opetuslapsiksi, hän, jolla on kaikki valta, on joka päivä kanssamme. Lähetystyön menestyminen

perustuu siis Jeesukseen, siihen kuka ja millainen hän on, eikä siihen millaisia me olemme.

Yksikin Jeesuksen kanssa on enemmistö.

Mark.16:14-20: ”Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan

kadotukseen.” Joka uskoo evankeliumin, todistuksen Jeesuksesta, jota julistamme ja ottaa kasteen,

on pelastuva. Saamme olla pelastuksen välikappaleina. Joka ei usko jää entiseen tilaansa:

kuoleman ja tuomion alaisuuteen.

”Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit: Minun nimissäni he ajavat pois pahoja

henkiä. He puhuvat vierailla kielillä. 18. He tarttuvat käsin käärmeisiin, ja vaikka he juovat

tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä. He panevat kätensä sairaiden päälle, ja nämä

paranevat." Saamme olla Jeesuksen voimassa työssä. Hän antaa myös ihmeiden tapahtua.

Kaikkina aikoina näitä ihmeitä on tapahtunut ennen muuta lähetystyössä.

Luuk.24:44-49: ”Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää tässä kaupungissa,

kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta”. Me tarvitsemme voiman korkeudesta

varustukseksi. Jeesus käski opetuslapsia odottamaan Pyhää Henkeä. Omassa voimassa

toimimisesta ei ole mitään tulosta. Jeesus sanoo tämän asian muun muassa näin: ”Ilman minua te

ette saa aikaan mitään” (Joh.15:5). Kun Pyhä Henki asuu meissä, Jeesus asuu meissä ja Isä asuu

meissä (Joh.14:16-20,23).

Paavali rukoili kristittyjen puolesta, että Jeesus saisi valaista kristittyjen sisäiset silmät näkemään

millaiseen toivoon hän on meidät kutsunut ja näkemään jotain siitä millainen on se voima, joka

meissä vaikuttaa: Pyhän Hengen kautta Jumala itse, hän, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu

meissä. (Ef.1:17-22.) Unohdamme tämän usein ja yritämme turvautua omiin ja ympäristön

voimiin sen sijaan että turvautuisimme Jumalan voimaan. Paavali sanoi jopa näin: ”Sen tähden

ylpeilen mieluimmin heikkoudestani, jotta minuun asettuisi Kristuksen voima. 10. Siksi iloitsen

heikkoudesta, loukkauksista, vaikeuksista, vainoista ja ahdingoista, joihin joudun Kristuksen

tähden. Juuri heikkona olen voimakas.” (2 Kor.12:9-10.)

4

Joh.20:19-23: Jeesus sanoi uudelleen: "Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin

lähetän minä teidät." 22. Sanottuaan tämän hän puhalsi heitä kohti ja sanoi: "Ottakaa Pyhä Henki.

23. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte

anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi."

Miksi Jeesus sanoi uudestaan ”Rauha teille”? Sanonta ei ole tässä tervehdys. Jeesus oli jo tätä

ennen tervehtinyt opetuslapsia. Joh.14:27: ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan

teille, en sellaista, jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon”. Mikä on

Jeesuksen rauha, jonka hän antaa meille? Room.5:1: ”Kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka

uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan

kanssa”. Rauha Jumalan kanssa on oikea eheä suhde Jumalaan. Jeesuksella oli tuo rauha aina,

siksi hän puhuu ”omasta rauhastaan”. Jeesuksen kautta voimme saada rauhan Jumalan kanssa. Jos

tämä rauha perustuisi tekoihimme, emme voisi sitä koskaan saavuttaa, koska emme pysty elämään

sataprosenttisesti Jumalan tahdon mukaan, mutta nyt Jeesus antaa meille oman rauhansa. Hän itse

on meidän rauhamme (Ef.2:14). Tuo uusi suhde Jumalaan, rauha Jumalan kanssa, se, että hän asuu

meissä Henkensä kautta, on kaiken Jumalan valtakunnan työn lähtökohta.

"Ottakaa Pyhä Henki. Jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te

kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.” Jeesus antaa meille Henkensä. Pyhän

Hengen kautta saamme vallan julistaa syntejä anteeksi. Opetuslapset eivät vielä tällöin saaneet

Pyhää Henkeä. Jeesus valmisti heitä Pyhän Hengen tuloon. Jeesus oli sanonut tässä samassa

tilanteessa opetuslapsille myös näin: ”Minä lähetän teille sen, minkä Isäni on luvannut. Pysykää

tässä kaupungissa, kunnes saatte varustukseksenne voiman korkeudesta” (Luuk.24:49).

Apt.1:7-8: Hän vastasi: ”Ei teidän kuulu tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa nojalla

on asettanut. Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani

Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.” Pyhä Henki tekee meistä

Jeesuksen todistajia. Pyhän Hengen kautta saamme voiman, jota lähetystehtävässä tarvitsemme.

Missä Uudessa testamentissa puhutaan lähetystyöntekijöistä, läheteistä? Uudessa testamentissa ei esiinny kuin kerran sana lähetti, lähetystyöntekijä (Fil.2:25). Se johtuu

siitä, että sana on jätetty kääntämättä suomeksi. Uudessa testamentissa se esiintyy yleensä

kreikankielisessä muodossa apostoli. Kreikan sana apostolos on suomeksi käännettynä lähetetty;

lähetti; lähettiläs. Apostoli sana tulee verbistä apostello (lähettää, lähettää menemään).

Kun me puhumme apostoleista, ajattelemme yleensä niitä kahtatoista ja Paavalia, jotka Jeesus

valitsi aivan erityiseen lähetystehtävään ensimmäisten kristillisten seurakuntien perustajina

(Apt.1:15-26). Ilm.21:12-14 kertoo miten uuden Jerusalemin muurin kahdessatoista peruskivessä

on Karitsan kahdentoista apostolin nimet. He olivat pelastuksen aikakauden perustuksen laskijat

(perustus on Kristus).

Uudessa testamentissa kerrotaan myös muista apostoleista, lähetystyöntekijöistä. Apt.14:14:

Mutta kun apostolit, Barnabas ja Paavali, kuulivat tästä, he repäisivät vaatteensa ja ryntäsivät

väkijoukon keskelle huutaen. 1 Kor.16:5: Eikö meillä olisi oikeutta ottaa matkoillemme mukaan

vaimoa, uskonsisarta, niin kuin tekevät muut apostolit, Herran veljet ja Keefas?

Tessalonikalaiskirjeessä Paavali puhuu itsestään, Silvanuksesta ja Timoteuksesta ja sanoo: ”Emme

ole yrittäneet saada kunniaa ihmisiltä, emme teiltä emmekä muilta, vaikka Kristuksen apostoleina

olisimme voineet vaatia itsellemme arvonantoa” (1 Tess.1:1; 2:4-7). Room.16:7: Terveisiä

Andronikokselle ja Junialle, heimolaisilleni ja vankilatovereilleni, jotka ovat arvossa pidettyjä

apostolien joukossa ja ovat olleet Kristuksen omia jo ennen minua. Fil.2:25: Nyt minun kuitenkin

täytyy lähettää teidän luoksenne veljemme Epafroditos, työ- ja taistelutoverini. Hän on myös

teidän lähettinne (apostolon), joka tuli palvelemaan minua ollessani avun tarpeessa. Toisessa

Korinttolaiskirjeessä Paavali puhuu myös vääristä apostoleista, jotka eivät julista oikein

evankeliumia (2 Kor. 11:4-5; 12-13).

5

Uusi testamentti puhuu siis paitsi niistä kahdestatoista erityiseen, ainutlaatuiseen, tehtävään

asetetusta apostolista, myös muista apostoleista, lähetetyistä, läheteistä, lähetystyöntekijöistä.

1 Kor.12:27-28: Te olette Kristuksen ruumis, ja jokainen teistä on tämän ruumiin jäsen. Jumala on

seurakunnassaan asettanut ensinnäkin jotkut apostoleiksi (lähetetyiksi, läheteiksi), toiseksi jotkut

profeetoiksi ja vielä jotkut opettajiksi. Muutamilla on voima tehdä ihmeitä, toisilla parantamisen

lahja, toisilla kyky auttaa muita, toimia johtajana tai puhua kielillä. Katso myös Ef.4:11-12.

Jumala on jotkut seurakunnan jäsenet asettanut lähetin tehtävään. Mutta lähetystyö, evankeliumin

julistaminen kaikille luoduille, on koko seurakunnalle annettu tehtävä.

Uudesta testamentista näemme, että sitä mukaan kun seurakunnat syntyivät ja

vahvistuivat, ne osallistuivat lähetystyöhön.

1. Seurakunnat osallistuivat lähettämällä lähettejä

Apt.13:2-3: Kerran, kun he olivat palvelemassa Herraa ja paastoamassa, Pyhä Henki sanoi:

"Erottakaa Barnabas ja Saul minun työhöni, siihen tehtävään, johon minä olen heidät kutsunut."

Niin he paastosivat ja rukoilivat, ja sitten he panivat kätensä näiden kahden päälle ja lähettivät

heidät matkaan.

Filippiläiskirjeessä Paavali puhuu muun muassa filippiläisten lähetistä (apostolista)

Epafroditoksesta. Kirjeen alussa hän sanoo: Kiitän Jumalaani aina kun muistan teitä, aina kun

rukoilen teidän kaikkien puolesta. Rukoillessani iloitsen siitä, että olette alusta alkaen olleet ja yhä

olette mukana evankeliumin levitystyössä. (Fil.1:3-5)

2. Seurakunnat tukivat lähetystyöntekijöitä rukouksin

2 Tess.3:1: Lopuksi vielä, veljet: rukoilkaa puolestamme, että Herran sana leviäisi nopeasti ja

pääsisi muualla samaan kunniaan kuin teidän keskuudessanne.

Ef.6:18-20: Tehkää tämä kaikki rukoillen ja anoen. Rukoilkaa joka hetki Hengen antamin voimin.

Pysykää valveilla ja rukoilkaa hellittämättä kaikkien pyhien puolesta. Rukoilkaa myös minun

puolestani, että minulle annettaisiin oikeat sanat suuhun, kun ryhdyn puhumaan, ja että voisin

rohkeasti julistaa evankeliumin salaisuutta, jonka vuoksi olen lähettiläänä, nyt vankilassa.

Rukoilkaa, että voisin puhua rohkeasti, niin kuin minun tulee.

3. Seurakunnat avustivat lähetystyöntekijöitä

Room.15: 24: sitten kun menen Espanjaan. Toivon, että voisin tällä matkallani tavata teidät ja että

te auttaisitte minut matkaan sieltä eteenpäin, kun olen ensin saanut jonkin aikaa nauttia

seurastanne.

Fil.4:15-16: Niin kuin itsekin tiedätte, te filippiläiset olitte ainoa seurakunta, joka evankeliumin

julistustyön alkuvaiheessa, kun olin lähtenyt Makedoniasta, antoi minulle vastalahjaksi

taloudellista tukea. Jo silloin, kun olin Tessalonikassa, te lähetitte minulle avustusta parikin

kertaa. Filippiläiset olivat jo alkuvaiheissa ymmärtäneet asian tärkeyden. Teksti antaa ymmärtää,

että myöhemmin muutkin heräsivät näkemään avustamisen tärkeyden. Katso myös 1 Kor.9:4-15;

2 Kor.11:7-9.

Jeesus sanoi omilleen: ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun

todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.”

Jos ja kun olemme vastaanottaneet pelastuksen Jeesuksessa, kun Pyhä Henki asuu meissä, meille

kuuluu automaattisesti lähetystehtävä: meidät on asetettu Jeesuksen todistajiksi omalla

kotipaikkakunnallamme, maakunnassa, Suomessa ja aina maan ääriin saakka.

Jokainen joudumme kysymään miten Jumala haluaa minun toteuttavan tuota tehtävää, lähettääkö

hän minut vai käyttääkö hän minua täällä kertomassa Jeesuksesta ja tukemassa muualle lähetettyjä

rukouksin, taloudellisesti?