Lauri Ihalainen vieraili edustajiston kokouksessa · SAK:n strategia lähtee ihmisen tar-peista....
Transcript of Lauri Ihalainen vieraili edustajiston kokouksessa · SAK:n strategia lähtee ihmisen tar-peista....
Ilmailualan Unioni IAU ry:n jäsenlehti 2.5.2006 NRO 2
Lauri Ihalainen vieraili edustajiston kokouksessa s. 4–6
1/
06
2
S I S Ä L L Y S 2/06 ■ ■ ■
Levikki 450010. Vuosikerta
JulkaisijaIlmailualan Unioni IAU ry
ISSN 1795-2840 (Painettu)
1795-343X (Verkkolehti)
PäätoimittajaTapani Kautto
Puh. (09) 47857 221
ToimitussihteeriPekka KainulainenPuh. 040 528 8166
ToimituskuntaArto KujalaErkki Luoto
Ari MiettinenTuomo OksanenAlpo Pehkonen
ToimitusJohn Stenbergin ranta 6
PL 33700531 HELSINKI
Fax. (09) 47857 250
OsoitteenmuutoksetLiiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti postiin/väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Muut osoitteenmuutokset voi toimittaa mieluiten sähköpostitse
osoitteeseen [email protected].
IlmestyminenLehti ilmestyy v. 2006 kuusi kertaa.
Ilmestymisaikataulu takakannen sisäsivulla.
AineistoToimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä
aineistoista eikä palauta niitä.
UlkoasuSanna Kallio
PainoSälekarin Kirjapaino Oy, Somero
KansiGlobeGround Finland Oy:n työntekijät käännyttämässä konetta lentokentällä.
KansikuvaAri Miettinen
4 Globalisaatiolla on myös myönteinen puolensa6 Ay-toiminta tarvitsee ravistelua – Jäsenestä pitää olla kiinnostunut8 Nicky Raju rakastaa hapanleipää ja mämmiä10 Työsuojelukausi vaihtui12 Kolumni – Tommi Toivola13 In Memorian Hemmo Hänninen14 Laki tilaajan vastuusta edistää työelämän reiluja pelisääntöjä16 NTF:n edustajakokous halusi konkreettisia tavoitteita18 Työntekijöiden yhdenvertainen kohtelu iso haaste22 Alkoholin käyttö työpaikoilla on siistiytynyt24 Jäsenkortti mukaan matkalle25 Palkkarakennetutkimus26 ITA:n kevätkokous27 Johto vaihtui UTL:ssä27 LSI:n kevätkokous28 Caribian lämpöä syksyyn – Ilmailualan Unioni kesäpäivät 9.–10.9.2006
1/06
3
P Ä Ä K I R J O I T U S 24.4.2006 ■ ■ ■
■Ajatukset ammattiliittojen rivien tiivistämisestä ja jopa liittojen määrän vä-
hentämisestä eivät ole sattumalta syntynyttä ajattelua. Elinkeinoelämän kes-
kusliiton, EK:n, syntyminen ja sen tulevaisuuden linjaukset ovat pakottaneet am-
mattiyhdistysliikkeen myös pohtimaan omaa tilaansa tätäkin taustaa vasten. Tämä
on lisähaaste muiden haasteiden joukossa. EK on tiivistämässä omaa järjestökent-
täänsä radikaalisti, liittojen määrää aiotaan vähentää nykyisestä 42:sta kymmenen
ja kahdenkymmenen välille. Myös työehtosopimusten määrä nykyisestä lähes 230
sopimuksesta pitäisi saada puolitettua. Tästä johtuen paineet olemassa olevien liit-
to- ja sopimusrajojen muuttamiseen kasvavat työnantajien puolelta. Onko tämä jo
uhka seuraavan valtakunnallisen tulopoliittisen sopimuksen eli tupon synnylle?
Myös meidän Ilmailualan Unionissa on harkittava hyvin tarkasti omaa tulevai-
suuttamme. Pohdittava yhteistyökuvioita ja luotava selvä kuva siitä mihin me olem-
me Unioniamme kehittämässä. Onko itsenäisyys meidän tärkein lähtökohtamme
vai tulisiko ajatella hyvinkin syvälle organisaatioon menevää yhteistyökuviota joi-
denkin liittojen kanssa, joilla on samoja ongelmia? Pitäisikö meidän etsiä yhteis-
työtä niiden liittojen kanssa, joiden toimintaympäristö on muu kuin suoranaisesti
lentoliikenteeseen liittyvä? Vai olisiko sittenkin paras ratkaisu etsiä suurempaa yh-
teistyökuviota, johon sisältyisi osapuolia sekä lentoliikenteen alueelta että lentolii-
kenteen ulkopuolelta. Kysymyksiä joihin meidän on pikaisesti löydettävä vastauk-
sia. Emme kuitenkaan saa unohtaa tärkeintä asiaamme, oman jäsenistömme edun-
valvontaa ja hyvinvointia.
Sopimusalueemme suurimman työnantajan Finnair konsernin johto on viestit-
tänyt jo pitkään kulujen leikkauksien ja säästöjen välttämättömyydestä. Pitää juos-
ta kovaa, jotta pysyisimme edes paikallamme. Tiedämme entisistä kokemuksista
mitä nämä puheet tarkoittavat meille, suorittavalle portaalle, lisää työtä entistä vä-
hemmillä resursseilla. Puolentoista vuoden päästä meidän työehtosopimuksemme
päättyy, mitä meille tarjotaan uudessa sopimuksessa, huononnuksia vai nollalinjaa?
Meidän on valmistauduttava vastaamaan toimiin, joilla työnantajat pyrkivät mak-
sattamaan hintakilpailun työntekijöillä. Meidän on myös valmistauduttava tilantee-
seen, jossa työnantaja on valmis käyttämään jopa työsulkua huononnuksien läpivie-
miseksi, kuten paperialan tilanteesta opimme. Kuinka moni meistä on vielä vuoden
kuluttua työllistetty ja kuinka moni meistä etsii uutta työtä?
Kaikki nämä linjaukset on tehtävä mahdollisimman pian, jotta meillä olisi ai-
kaa valmistautua huolella tulevaisuuteen ja että pystyisimme turvaamaan kaikkien
meidän jäsentemme mahdollisimman hyvän lähitulevaisuuden, työpaikkojen jatku-
vuutena ja jopa lisääntyvinä työpaikkoina. Meidän on hoidettava asiamme niin, että
emme joudu maksamaan kalliista öljyn hinnasta moneen kertaan: ensin tankates-
samme omaa autoamme bensa-asemalla ja toiseen kertaan työpaikallamme kohda-
taksemme siellä työmääriin nähden alimitoitetut resurssit ja huononnetut työehdot.
Jokaisen meistä on nyt mietittävä mitkä ovat ne toimet, joilla jokainen yksilönä ja
kaikki yhdessä voimme parhaiten edistää valmistautumista alkavaan, entisestään-
kin tiukkenevaan työelämään.
Eikö nyt ole vihdoinkin aika lyödä käsi lujasti vieressä olevan kaverin käteen ja
ottaa pitävä ote, näin rakennamme lujan ja yhteisen ketjun joka kestää rajujakin ul-
kopuolisia hyökkäyksiä? On aika tiivistää rivit ja kääriä hihat ryhtyäksemme yhdes-
sä toimimaan saavuttaaksemme näissä meille niin elintärkeissä asioissa mahdolli-
simman hyvän tuloksen!
ERKKI LUOTO, edustajiston puheenjohtaja
Meidän on tiivistettävä rivejämme
1/
06
4
■ Esityksen alussa puheenjohtaja Iha-
lainen kuvasi SAK:laisen ay-liikkeen
asemaa ja roolia yhteiskunnassa, jo-
ka on parlamentarismiin ja sopimus-
yhteiskuntaan perustuva. SAK:n mer-
kitys on erityisesti korostunut kolmi-
kantayhteistyössä sopijaosapuolena,
joka on omalta osaltaan luonut myön-
teistä ilmapiiriä poliittiselle vakaudel-
le ja talouskasvulle.
Globalisaatiolla on myös myönteinen puolensa
Talouden globalisaatio jakaa valtiot kuskeihin ja mat-kustajiksi joutuneisiin. Mikä on Suomen ja SAK:laisten liittojen työntekijöiden asema maailmassa tällä hetkel-lä? SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen luennoi näistä asioista IAU:n edustajistolle ja antoi uskoa suomalaisen työn tulevai suuteen. Hän muistutti myös hyvinvointiyh-teiskuntamme puolustamisen tärkeydestä.
Ari M
iett
inen
1/06
5
turvaavan suomalaisen työn säilymi-
sen. Palvelukonsepteja kannattaa vie-
dä, sekä panostaa jatkossakin tutki-
mukseen ja tuotekehitykseen.
Hyvinvointiin panostaminen kannattaaTasainen ostovoiman kasvu ei tule
pelkästään nimellispalkkojen koro-
tuksilla. Hyvinvointiyhteiskunta on
vahvuus eikä riski, kuten työnanta-
ja antaa ymmärtää. Työikäisen väes-
tön työllisyysaste on Suomessa vain
68 % ja sen pitäisi olla korkeampi hy-
vinvointiyhteiskunnan ylläpitämisek-
si. Oli si hyvä saada oppilaitoksista val-
mistuvat nuoret aikuiset nopeammin
työelämään ja kehittää keinoja, jotta
ikääntyvät työntekijät saataisiin sel-
viämään työssänsä ja tuntemaan ase-
mansa arvostetuksi eläkeikään asti.
Näin ihmisen työelämän kaari saatai-
siin pidemmäksi.
Suomen työmarkkinoilla tulee ta-
pahtumaan suuri ikäpolvimurros, kun
seuraavan 15 vuoden aikana työelä-
mästä tulee poistumaan yli puolet ny-
kyisestä työvoimasta. Samaan aikaan
nuoria tulee työelämään vähemmän
kuin sieltä poistuu. Työmarkkinoil-
la kohtaavat sekä sitkeä rakennetyöt-
tömyys, että osaavan työvoiman vaje
samaan aikaan, ja tämä ongelma tulisi
pystyä ratkaisemaan. Yhtenä ratkaisu-
na tarjottua maahanmuuttoa SAK: ssa
ei vastusteta, mutta sen pitää olla työ-
perusteista ja suomalaisiin työehtoi-
hin perustuvaa.
Vuokratyövoiman pelisääntöihin tu-
lee panostaa, koska sen osuus pätkä-
töistä tulee olemaan merkittävä. Teol-
lisuudessa vain harvoilla aloilla on on-
nistuttu tekemään sopimuksia. Tässä
yhteydessä mainittiin myönteisinä esi-
merkkeinä Kemianliitto ja Ilmailualan
Ari M
iett
inen
Esityksen alussa puheenjohta-
ja Ihalainen kuvasi SAK:laisen ay-
liikkeen asemaa ja roolia yhteis-
kunnassa.
Lauri Ihalainen muistutti, että
kuljetusliittojen tulisi ottaa toimin-
nassaan huomioon logistiikka-alan
työnantajaliittojen yhdistymispyr-
kimykset, jotka vaikuttavat osaltaan
toimintaympäristöön ja neuvottelu-
asetelmiin.
Liittojen yhteistyöjärjestö SAK vai-
kuttaa Suomen kilpailukykyyn paitsi
puitesopimuksien, myös kansallisen
EU-politiikan kautta. Lisäksi SAK vai-
kuttaa yhteiskunnallisesti sopiessaan
esimerkiksi työlaeista ja palkkaperus-
teisesta sosiaaliturvasta.
SAK:n strategia lähtee ihmisen tar-
peista. SAK:n toiminnan pääkohteet
ovat:
• yhteiskunnallinen vaikuttavuus,
johon kuuluu mm. globalisaation, se-
kä EU:n laajenemisen ja syvenemisen
vaikutusten hallinta.
• jäsenvaikuttavuus, johon kuuluu
mm. vähimmäistyöehdoista sopimi-
nen, työolojen parantaminen ja am-
matillisen osaamisen vahvistaminen.
• järjestöllinen ja edunvalvonnalli-
nen toimintakyky, jolla tarkoitetaan
mm. vahvaa järjestötoimintaa sekä
luottamushenkilöstön toimintakyvyn
vahvistamista
• taloudelliset voimavarat, johon kuu-
luu mm. järjestön turvallinen ja tuot-
tava varojen sijoittaminen
GlobalisaatioGlobalisaatiotilannetta tarkasteltiin
lähinnä teollisuuden näkökulmasta;
onhan suurin osa SAK:laisten liitto-
jen jäsenistä teollisuuden palvelukses-
sa. Monikansalliset suuryritykset siir-
tävät tuotantoaan edullisempien kus-
tannuksien maihin. Kuitenkin Suo-
men vienti vetää, josta on viimeisim-
pänä esimerkkinä Masa Yardsin saama
maailman suurimman risteilyaluksen
tilaus. Lauri totesikin Suomen olevan
toistaiseksi voitolla, kun arvioidaan
globalisaation vaikutuksia kansanta-
louteen.
Suomi ei voi kilpailla globaalisti työ-
voimakustannuksilla. Kustannustasom-
me on silti sopivalla tasolla. Tuottavuu-
den kehitys on niin hyvää, että vastaa-
vasti hyvä palkkataso on perusteltua.
Se myös takaa kotimaisen kysynnän.
SAK luottaa korkean koulutustason,
osaamisen ja laadukkaiden tuotteiden
1/
06
6
Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle myös SAK:n aktiivien määrä vähenee, ja edunvalvontaan tarvitaan uusia osaajia. Samalla täytyy pitää huolta jäsenpohjasta. SAK:n järjestöpäällikkö Pertti T. Hyvönen ja projek-tisihteeri Antti Lindtman usuttavat pohtimaan, miten ammattiyhdistystoiminnasta saadaan houkuttelevaa.
Jäsenestä pitää olla kiinnostunut
■ Kilpailu ihmisten huomiosta on ki-
ristynyt entisestään. Siksi ay-liikkeen-
kin pitää ottaa uudet keinot käyttöön-
sä. Antti Lindtman kehottaa ay-liiket-
tä nostamaan profiiliaan.
– Mikään muu taho ei tässä maas-
sa ole tehnyt yhtä paljon pätkätyöläis-
ten hyväksi kuin ay-liike. Liitot voisi-
vat kertoa julkisuudessa, paljonko oi-
keusjuttuja on meneillään ja kuinka
monen työsuhde on saatu vakinais-
tettua.
Liittojen ei kannata Pertti T. Hy-
vösen mukaan jäädä pohtimaan, mik-
si niiden toiminnasta ei kiinnostuta.
Ongelma pitää kaataa päälaelleen.
– Pitäisi pystyä osoittamaan ihmi-
sille, että ammattiliito on kiinnostu-
nut heistä ja heidän ongelmistaan, Hy-
vönen sanoo.
Hän arvioi, etteivät ihmiset enää
tiedä, miksi ammattiliittoon kannat-
taa kuulua. Esimerkiksi työehtoso-
pimusten yleissitovuus ei tavalliselle
pulliaiselle paljoa sano. – Ay-liikkeen
täytyisi konkretisoida se, että tässä
hoidetaan ihmisten asioita.
Hyvönen muistuttaa, että liitoissa
on käsiteltävänä isot määrät työpaik-
kojen riita-asioita, joissa on kyse ih-
misten kohtelusta.
Kulttuurin muututtava työpaikoillaLindtmanin mielestä ay-liike nukkuu
Ruususen unta.
– Meille ei ehkä ole välttämättä val-
jennut, kuinka pirstaloitunut työelämä
voi olla. Ei olla herätty siihen, että osa
pätkätöistä on tullut jäädäkseen.
Työpaikoilla ei ole enää tilaisuuk-
sia keskustella työkavereiden kanssa.
Vain hetken työssä viipyvälle ei huo-
mata tarjota jäsenyyttä.
Lindtmanin mukaan työpaikoilla ei
ole myöskään kulttuuria siitä, miten
pätkätyöläisten etua ajetaan.
– Uskon, että aktiivit ja luottamus-
miehet ovat oikeudenmukaista poruk-
kaa, mutta pätkätyöntekijöiden etu-
jen ajaminen ei ole vielä vakiintunut.
Ei välttämättä tiedetä, miten painaa
päälle, jotta työpaikat saadaan vaki-
Ay-toiminta tarvitsee ravisteluaUnioni vuokratyöehtosopimuksia
tehneinä työntekijäjärjestöinä.
Ketkä sopivat jatkossa?Työnantajat pyrkivät viemään so-
pimustoiminnan työpaikoille pääs-
täkseen eroon yleiskorotuksista.
Lisäksi työnantaja pyrkii eroon ja-
kovaramallista ja haluaa muuttaa
keskitetyn mallin toimiala- ja yri-
tyskohtaiseksi malliksi. Mutta kun
tiedetään, että puolessa suomalai-
sista työpaikoista on alle 30 työn-
tekijää, eikä monissa edes luotta-
musmiestä sopijaosapuoleksi, niin
miten siellä voisi tehdä sopimuk-
siakaan? On hyvä todeta työnan-
tajapuolen koventunut linja,, mis-
tä on osoituksena paperialan pitkä
työsulku viime keväänä.
Mihin suuntaan työmarkkina-
sopimista siten pitäisi jatkossa ke-
hittää? Palkanmuodostuksessa on
edelleenkin kestäviä perusteita si-
toa palkkakehitys kansantalouden
tuottavuuteen ja arvioidun inflaa-
tion muodostavalle ”jakovaramal-
lille” työllisyysvara jättäen.
Tavoitteena on myös hyvä os-
tovoiman kehitys, joka kootaan
useista eri lähteistä, kuten palkois-
ta, veroista, inflaatiosta ja tulon-
siirroista. Lisäksi palkkausjärjes-
telmiä tulee kehittää kahdella ta-
solla, jotka perustuvat työn vaati-
vuuteen sekä tulos- ja voittopalk-
kioiden laajentamiseen.
Kysyttäessä liittofuusioista Lau-
ri Ihalainen sanoi, että. SAK:n ja
STTK:n fuusiota ei ole suunnit-
teilla, mutta muistutti, että kulje-
tusliittojen tulisi ottaa toiminnas-
saan huomioon logistiikka-alan
työnantajaliittojen yhdistymispyr-
kimykset, jotka vaikuttavat osal-
taan toimintaympäristöön ja neu-
votteluasetelmiin.
MARKO HENTTUNEN
1/06
7
naistettua tai pätkätyöntekijälle han-
kittua ne turvakengät.
Palvelukeskus uusien jäsenten väyläksi?Kiinnostus ay-toimintaan on alle 30-
vuotiaiden keskuudessa laimeaa. Se ei
povaa hyvää liittojen järjestäytymis-
asteelle, sillä vuoteen 2010 mennessä
viidesosa SAK:n jäsenistä on jäämäs-
sä eläkkeelle.
Jäseneksi tuloa halutaan pehmen-
tää. Oppilasjäsenyys tai liittojen yh-
teinen palvelukeskus, ns. porstua, voi-
si alentaa kynnystä liittyä varsinaiseen
ammattiliittoon. Porstua voisi tarjota
työsuhdeneuvontaa tavallista pienem-
pää jäsenmaksua vastaan, ja kenties
myös nuorten Arvo-lehden.
– Työpaikoille tulee ihmisiä, joi-
ta ay-liike ei tavoita. Siksi joustavas-
ti toimiva palvelukeskus voisi tarjota
henkilökohtaista neuvontaa nopeasti.
Täytyy kuitenkin pitää huoli, ettei siitä
pääse syntymään ammattiliiton korvi-
ketta, Hyvönen pohtii.
Lindtmanin mukaan ay-liikkeen
ima go vakinaisten työntekijöiden etu-
jen ajajana tarvitsee ravistelua. Palve-
lukeskus voisi olla tarvittava avaus.
Oikeat asiat kiinnostavat ihmisiäUusien jäsenten saaminen ay-toimin-
taan on SAK:lle toinen iso haaste.
Puolueissa on herätty antamaan nuo-
rille tilaisuuksia, mutta ay-liikkees-
sä luottamustehtäviä pidetään turhan
usein saavutettuina etuina.
Lindtman esittää mestari-kisälli-
mallin soveltamista ammattiyhdistyk-
siin. Kun uusi jäsen on vähitellen pe-
rehdytetty asioihin, hänelle annetaan
tehtäviäkin.
Hyvösen mielestä mielenkiintoa
ammattiyhdistysasioihin voisi lisä-
tä ottamalla työpaikan ongelmia am-
mattiosastojen puitaviksi. Saapuneen
postin ja sääntömääräisten asioiden
käsittely ei uusia jäseniä kokouksiin
houkuta.
Hyvönen muistelee SAK:n pätkä-
työprojektin loppuvaiheita. Kun ihmi-
siltä kyseltiin tuoreimpia kuulumisia,
yksi totesi, että olisi kiva, jos samaa
joskus kysyisi ammattiosastokin.
Ay-toiminta siirrettävä palkansaajien luokseKilpailu ihmisten vapaa-ajasta on ko-
vaa. Hyvösen mielestä palkansaajaa ei
kannata syyllistää, jos tämä ei ole kiin-
nostunut ay-asioista. Asiat on tehtävä
mielenkiintoisiksi ja vietävä ihmisten
ulottuville.
– Ay-liikkeen pitää toimia lähel-
lä ihmisten arkea. Perhetilaisuuksia-
kin tarvitaan, sillä ne vetävät ihmisiä.
Niissä pääsee puhumaan vapaammin
työpaikan asioista kuin työpaikalla.
Lindtman miettii, että SAK voisi lä-
hestyä nuoria menemällä esimerkiksi
rockfestivaaleille.
– Jossain Ankkarockissa porukka
vaikuttaa hurjalta. Se on kuitenkin sitä
porukkaa, joka vetää ”haalarit päälle”
maanantainaamuna, kun festarit on
ohi. Voisi kokeilla, miten SAK:n vies-
ti otetaan siellä vastaan. Jos homma ei
toimi, unohdetaan se.
UP/BIRGITTA SUORSA
Ay-liike tuo turvallisuutta.
Pekk
a Ka
inul
aine
n
1/
06
8
Nicky Raju rakastaa hapanleipää ja mämmiä
Syntyisin Singaporesta, yli kolmekymmentä vuotta Suo-messa, kolme vuotta Pariisissa ja jälleen Suomessa – len-tokonemekaanikko Nicky Rajun muutos suomalaiseksi.
Hindulaisena Nicky vakavoituu miet tiessään ensi syksyn uskontoon liitty-
vää seremoniaa Singaporessa.
Nickyllä on kaksi lasta ja neljä las-
tenlasta. Tytär työskentelee Northport
Oy:ssä ja poika on saanut lennonjohta-
jan pätevyyden Ilmailulaitoksen kou-
lutuksessa. Lapsenlapset ovat Nickyn
silmäteriä. Nicky sai Suomen kansalai-
suuden vuonna 1974, jolloin hän suo-
ritti vielä asevelvollisuudenkin.
Nicky työskenteli aluksi ravinto-
loissa tiskaajana, ja siinä sivussa soit-
teli levyjä ravintolojen tanssi-illoissa.
Sitten Nicky siirtyi metallialan töihin.
Ensikosketuksen lentoyhtiöön Nicky
sai silloisessa Keinäsen Spearairis-
sa, jonka mennessä konkurssiin hän
siirtyi Finnairille, jossa sai asentaja-
ja mekaanikkokoulutuksen. Hän toi-
mi n. kahdeksan vuotta linjahuollos-
sa ja yhtä pitkään startissa. Vuonna
1989 Nicky siirtyi BA:n palkkalistoille
mekaanikoksi. Nicky toimi myös ak-
tiivisesti ulkomaisten lentoyhtiöiden
edustajana Ilmailualan Unionissa.
Vuonna 2002 hän siirtyi KLM:n
palvelukseen Pariisiin. Kyllähän Nicky
viihtyi Ranskassa, mutta kaipuu ta-
kaisin Suomeen oli kuitenkin koko
ajan mukana. Vuonna 2005 KLM te-
ki uusia järjestelyjä Pariisissa, ja tar-
josi Nickylle paikkaa Italiassa tai Es-
panjassa, mutta samaan aikaan aukeni
mahdollisuus tulla takaisin Finnairille
ja Suomeen.
Nyt Nicky asuu Kaivokselassa ja et-
sii asuntoa lähempänä lentokenttää.
Hän ulkoilee ja lenkkeilee aktiivises-
ti ja etsiskelee mahdollisuutta aloittaa
jalkapallon harrastaminen uudelleen,
jossakin harrastelijajoukkueessa.
Nickystä huokuu tyytyväisyys olos-
taan taas Suomessa ja tunne juttutuo-
kion aikana on, että hän osaa arvostaa
Suomea enemmin kuin monet meistä
täällä syntyneistä.
ERKKI LUOTO
■ Kreikkalaisessa laivassa seilannut
Nicky pistäytyi Suomessa ensimmäis-
tä kertaa 1970. Laivan ollessa sata-
massa Nicky ehti rakastua Suomen
luontoon, puhtaaseen ilmaan ja tilan
tuntuun. Singaporen ahtaudessa kas-
vaneena Helsingin ruuhkattomuus oli
mieltä rauhoittavaa. Nicky päätti jää-
dä Suomeen hetkeksi, mutta rakastui
suomalaiseen, perusti perheen vuonna
1971, hankki ammatin ja muuttui vai-
mon mielestä suomalaisemmaksi kuin
moni suomalainen onkaan. Nicky ra-
kastaa hapanleipää ja mämmiä, jota
hän Pariisin vuosinaan piti pakkasessa
aina valmiina nautittavaksi.
Erkk
i Luo
to
1/06
9
viidakon lait eivät enää ole voimassa.
lintu lensipesästä
lintu lensipesästä
Ihan kuin se vielä hetki sitten olisi ollut muna,tuumi kyyhkysäiti katsellessaan pörhistelevääpoikastaan. Nyt se kuitenkin ol i valmiinanousemaan omille siivilleen, työelämään.
Täynnä itseluottamusta poikanen räpytteli jokohti kyyhkyslakkaa. Sillä oli hyvä työpaikkatiedossa, kirjekyyhkynä. ”Kirje mulle, jyvä sulle”,
ol i pomo sel i t tänyt nuorel le pi lot i l le. Eikämitään papereita tarvita meidän kyyhkyläistenkesken. Kuulostaa reilulta, ajatteli untuvikko.
Jyvänjakopäivänä pomoa ei näkynyt missään.”Tavoittelemaanne matkapuhelinnumeroon eijuuri nyt saada yhteyttä”, toivotti pomon puhelin-vastaaja jäähyväisiksi nuorelle työn sankarille.
Ohjaa oma untuvikkosi osoitteeseen www.liityammattiliittoon.fi
- ammattiliitot -
1/
06
10
Työsuojelukausi vaihtui
Otimme yhteyttä muutamaan luottamustointaan jatka-vaan työsuojeluvaltuutettuun. Esitimme heille kysymyk-siä työsuojeluasioiden hoidosta seuraavasti:
1) Sujuuko yhteistyö työnantajan kanssa? 2) Onko esim. ollut mahdollisuus saada perehtyä työturvallisuusasioihin (kuten valvontalain uudistus
jne.) kunnolla?3) Ovatko alueellasi työturvallisuusasiat yleensä ottaen kunnossa ja jos ovat, niin mistä ongelmista on päästy eroon?4) Mitkä ovat tämän hetken suurimmat ongelmat tai mikä asia ehkä antaa toivoa paremmasta?5) Jotain muuta mieleen tulevaa?
1) Työsuojeluyhteistyö ei oikein suju
työturvallisuuslain tarkoittamal-
la tavalla. Tekniikka rajoittaa voi-
makkaasti työsuojelutoimikunnan
kokouksia.
2) Olen saanut perehtyä työturvalli-
suusasioihin. Tietoa valvontalain
uudistuksesta olen tähän mennessä
saanut itse opiskellen, kaivamalla
tietoa netistä. Koulutusta kaipaan
tästä asiasta niin työsuojeluorgani-
saatiossa mukana oleville kuin kai-
kille työturvallisuudesta vastuussa
oleville, eli esimiehille ja johdolle.
3) Pääsääntöisesti ovat kunnossa. Mie-
lestäni työturvallisuus taso on hii-
punut, eikä vieläkään oteta työtur-
vallisuusasioita vakavasti linjaorga-
nisaatiossa.
4) Suurimmat ongelmat ovat tapatur-
mien tilastoinnissa ja niiden tutki-
misessa. Tapaturman tutkinnan tu-
loksen julkistaminen ja hyödyntä-
minen työpaikoilla ei oikein toimi.
Tähän asiaan auttaa uusi ohjelma,
jota ollaan suunnittelemassa.
5) Työturvallisuuden pitäisi tulla
enem män julkisuuteen ja siitä tu-
lisi tiedottaa enemmin eri lehdissä
ja netissäkin voisi olla esim. tietois-
kuja. Linjaorganisaation ja johdon
tulisi ottaa työturvallisuusvastuu
jokapäiväisessä toiminnassa.
Olisiko liian suuri toive siitä, et-
tä jokainen palaveri aloitettaisiin
työturvallisuudella? Tapaturmista
aiheutuvat kustannukset ovat täl-
lä hetkellä korkeat. Vakuutusyhti-
ölle maksettujen korvauksien sijas-
ta nämä eurot olisi parempi ohjata
henkilöstön hyvinvoinnin lisäämi-
seen.
A K T I I V E J A
Eero Markkanen Finnair Oyj
Lilli Ansari
Nino Ketonen
Eero Markkanen
1/06
11
Reijo Hiltunen Finnair Catering Oy
1) Yhteistyö työnantajan kanssa sujuu,
mutta toisinaan kuitenkaan ei.
2) Työturvallisuusasioihin perehtymi-
sen osalta asiat ovat kunnossa.
3) Alueen työturvallisuusasiat ovat
yleensä ottaen kunnossa. Laittei-
den yleinen työturvallisuus on jopa
parantunut.
4) Ongelmia aiheuttaa jatkuvasta
säästämisestä johtuva kireä ilma-
piiri. Työntekijöistä otetaan sääli-
mättömästi jokainen hikipisara ir-
ti. Jaospäällikkötason kirjava suh-
tautuminen työsuojeluun aiheuttaa
myös ongelmia. Toivottavasti tule-
vaisuudessa työsuojelu mielletään
luontevaksi osaksi työntekoa.
5) Asenteiden muuttaminen – sekä
työntekijöiden ja etenkin työnan-
tajan kohdalla – on suurin haaste.
Työturvallisuuden pitäisi ol-
la luonteva osa arkista työntekoa.
Työturvallisuutta ei pitäisi uhrata
talouden ja tuottavuuden nimissä
missään tapauksessa. Tämän tosi-
asian tunnustaminen tuntuu ole-
van työnantajalle välillä vaikeaa.
Ansari Lilli Northport Oy
1) Yhteistyö työnantajan kanssa sujuu
suhteellisen hyvin.
2) Northportissa oli juuri oltu koulu-
tuspäivällä, jolloin mm. Jyrki Holl-
men EK:sta piti työturvallisuuslain-
säädäntökatsauksen, jossa myös kä-
siteltiin työsuojelun valvontalaki ja
sen uudistus.
3) Varmaankaan koskaan ei tule het-
keä, jolloin voidaan sanoa että kaik-
ki on kunnossa. Paljon on ongelmia
ja niitä myös paljon työstetään.
Kouluttamista on lisätty – tarvet-
ta kyllä oli – mm. tietoiskuja, alku-
sammutus koulutusta asematasolle,
ergonomiatutkimuksia ja -koulutuk-
sia, ensiapukoulutusta jne.
Jokainen sattunut tapaturma tut-
kitaan, syyt selvitetään ja niihin py-
ritään löytämään ratkaisuja.
4) Vaikea kysymys. Ehkäpä suurimpa-
na ongelmana oman työni kannal-
ta koen infrastruktuurin, teemme
työtä vuokratiloissa ja tilojen ah-
taus ja toimimattomuus asettavat
suuria haasteita turvalliselle työn
teolle.
Pientä orastavaa toivoa siinä
suh teessa on jos todellinen aito yh-
teistyö IL:n kanssa saadaan aikai-
seksi.
5) Jokainen pienikin askel eteenpäin
on aina työvoitto. Joukossa on voi-
maa, ja jos kaikki ovat mukana pa-
rantamassa työturvallisuutta ja työ-
hyvinvointia, ollaan jo voiton puo-
lella.
Nino Ketonen Finnair Cargo Oy
1) Useissa asioissa sujuu yhteistyö
työnantajan kanssa hyvin, mutta
joidenkin asioiden hoitamiseen tie
tuntuu olevan välillä turhan pitkä.
Tiedonkulku voisi olla parempaa,
ettei tarvitsisi kaikesta ottaa selvää
omin päin.
2) Alueen asioihin olen päässyt pe-
rehtymään hyvin, ja oman tiedon
ja taidon lisääntyessä menee tie-
tenkin paremmin. Tietoa kyllä on
saatavilla enemmän kuin riittäväs-
ti sormien ulottuvilla, esim. inter-
netissä.
3) Työturvallisuusasioissa eritoten pie-
nemmät tuntuvat hitailta ja kan-
keilta korjata, vaikka tärkeistä asi-
oista onkin kysymys. Eteenpäin
ollaan joka tapauksessa menos-
sa, kuten mm. ergonomiassa kou-
lutuksen myötä ja uusien trukkien
istuimien kanssa, joita meidän pi-
täisi saada lähiaikoina. Toimistos-
sa on kokeiltavana tällä hetkellä sa-
tulatuoli ja toisia on vielä tulossa,
jos vaikka toimistoergonomiaakin
saataisiin parannettua työsuojelu-
toimikunnan puolesta.
Varaston vetoisuuteen on myös
kiinnitetty huomiota ja muutamaa
uutta ovea ollaan suunnittelemas-
sa, jotka vähentäisivät vetoa mer-
kittävästi.
4) Suurin ongelma, niin kuin varmaan
muuallakin, on työntekijöiden jak-
saminen. Säästöt ja kiristyvä kil-
pailu luovat paineita huomisesta ja
työntekijät kuormittuvat niin hen-
kisesti kuin fyysisestikin. Toisaalta
hyvä tulos vaikeanakin aikana an-
taa toivoa paremmasta.
A K T I I V E J A
Reijo Hiltunen
1/
06
12
K O L U M N I Tommi Toivola ■ ■ ■
Työnantajien otteet koventuneet
■Suomen työnantajat ovat julkaisseet omat työmarkkinapoliittiset linjauk-
set. SAK puolestaan valmistautuu 17. edustajakokoukseensa ja siellä kä-
sitellään ohjelma-asiakirja: muutoksen suunta – osaava ja oikeudenmukainen
Suomi. Työnantajat ja työntekijät käsittelevät kyllä samoja asioita mutta näkö-
kulma ja painotukset ovat tyystin erilaisia.
Viime vuosina työelämän ilmapiiri on kiristynyt. Tätä on tutkittu. Suomes-
sa luottamusmiehet ovat sitä mieltä, että työnantajien otteet ovat koventuneet.
Tämä otteiden koventuminen näkyy käytännössä työpaikoilla joka päivä mutta
myös työnantajien kannanotoissa ja linjauksissa.
Suomalainen työelämä on perustunut sopimuksiin. Myös työnantajat, aina-
kin juhlapuheissa, tiedostavat suomalaisen sopimusyhteiskunnan vahvuudet.
On kuitenkin ollut huolestuttavaa havaita miten paljon työnantajat nyt kritisoi-
vat meidän työelämäämme.
Suomalaisen sopimusyhteiskunnan perusideana on ollut yhteen sovittaa työ-
markkinaosapuolten ja poliittisten päättäjien tavoitteita. Tässä ns. kolmikan-
tayhteistyössä on onnistuttu tähän mennessä. Nyt joudumme tarkastelemaan,
että jatkuuko sopimuksiin perustuva yhteistyö. Työnantajat vaativat lisää jousto-
ja. Mikään ei tunnu riittävän. Edellytetään jopa sitä, että paikallisella tasolla olisi
mahdollista alittaa työehtosopimusten vähimmäismääräyksiä.
Lentoliikenteen osalta työnantajan toimenpiteet ovat olleet samoja kuin muil-
lakin aloilla. Lentoyhtiöt keskittyvät ydinliiketoimintoihin. Korjaamo- ja huol-
totoimintoja sekä maapalvelu- ja cateringtoimintoja ulkoistetaan. Keskitytään
henkilöstökulusäästöihin ja joustoihin. Halutaan työ- ja palkkaehtojen ”nykyai-
kaistamista”, joka suomeksi sanottuna merkitsee huonontamista.
Työnantajien haluista huolimatta on työntekijöiden toimittava sen puolesta,
että sopimusyhteiskuntamalli säilyy. Sen lisäksi, että SAK linjaa toimintaanasa
edustajakokouksessa, on meidän tehtävä omat päätöksemme IAU:ssa. Pystym-
mekö tekemään sellaisia päätöksiä, joilla muutamme organisaatiotamme ja liit-
toyhteisöämme niin, että jäsenten työpaikat säilyy ja edunvalvonta on tehokas-
ta. Onko tärkeämpää säilyttää nykyisen kaltaiset ammattiosastot ja liitto vai pi-
täisikö tunnustaa se, että tärkein ”tuotteemme” on yleissitova työehtosopimuk-
semme mahdollisimman laajalle joukolle. Voimavarat on käytettävä työehtoso-
pimuksemme turvaamiseen ja valvontaan.
TOMMI TOIVOLA
Kirjoittaja toimii Northport Oy:n pääluot-tamusmiehenä. Hän ja liittosihteeri Alpo Pehkonen osallistuvat SAK:n edustakoko-ukseen kesäkuussa.
1/06
13
In memoriamHemmo Hänninen
28.10.1937– 31.3.2006
Hemmo Hänninen toimi Ilmailualan Unionissa vaikutusvaltaisissa tehtävissä vuodesta 1969 alka-
en, jolloin liitto yhdistymisien jälkeen aloitti toimintansa. Alkuperäiseltä ammatiltaan hän oli lii-
kennevirkailija Turun lentoasemalla. Vuonna 1974 hänet valittiin liiton 1 sihteeriksi ja 1977 läh-
tien liiton puheenjohtajaksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoden 1985 liittokokoukseen asti. Hän oli Ilmailu-
alan Unionin ensimmäinen päätoiminen puheenjohtaja ja hänen puheenjohtajakaudellaan muutkin liiton
puheenjohtajiston tehtävät muutettiin päätoimisiksi.
Hemmo oli vahva toimija ja ennakkoluuloton uudistaja. Hän oli uudistamassa myös silloista Finnair Oy:
tä koskevaa työehtosopimusta monin tavoin samoin kuin muita Finnairia koskevia sopimuksia. Eräs tällai-
sista sopimuksista oli Finnairin ja sen eri henkilöstöjärjestöjen välinen yhteistoimintasopimus, joka oli en-
simmäisiä koko maassa. Hemmo olikin todellinen sopimuspolitiikan ideanikkari: Jos yhdellä esityksellä ei
syntynyt ratkaisua, takataskussa piti aina olla tukku vaihtoehtoja, joilla tulosta syntyi. Usein hän totesi, että
huonokin sopimus on parempi kuin se, että asiasta ei ole sovittu ollenkaan. Hyvät henkilö- ja neuvottelu-
suhteet niin omassa joukossa kuin vastapuolenkin kanssa edesauttoivat asiaa. Edellä mainituista avuista oli
varmasti hyötyä myös hänen työssään, kun hän pitkän järjestöuran jälkeen siirtyi Finnair Oy:n henkilöstö-
päälliköksi, mistä hän siirtyi 1993 eläkkeelle.
Hemmo toimi kaikessa tehtävissään suurella sydämellä, mikä teki hänestä pidetyn ja arvostetun. Hänel-
lä oli kyky ja taito ratkoa asioita tavalla mikä toi hänelle mieluimmin ystäviä kuin vihamiehiä. Hemmon ys-
tävyys oli aito, sen hän ilmaisi useasti ystävilleen laulamalla ystävänlaulun sellaisella tunteella, jota kukaan
kenelle hän sen lauloi, ei varmaankaan voi koskaan unohtaa. Hemmon poismeno merkitsee hänen suurelle
ystäväjoukolle suurta menetystä. Poissa on henkilö, jonka oppien ja opetusten mukaan monet meistä nykyi-
sistä Ilmailualan Unionin aktiivi toimijoista olemme yhteisten asioiden hoitamista aloitelleet.
Ilmailualan Unioni ottaa osaa Hemmon lähiomaisten suruun, he ovat menettäneet rinnaltaan ihmisen,
jonka koko elämän työ pohjautui toisten ihmisten asioiden hoitamiseen ja heille paremman huomisen ra-
kentamiseen.
Rainer Hakala, puheenjohtaja
1/
06
14
Laki tilaajan vastuustaedistää työelämän reiluja pelisääntöjä ■ Tilaajan vastuusta säädettävä laki
on läpimurto työelämän reilujen pe-
lisääntöjen edistämisessä ja harmaan
talouden vas tai sessa kamppailussa.
Laki velvoittaa tilaajan selvittämään
käyttämiensä alihankkijoiden ja vuok-
ratyöyritysten luotet ta vuuden. Laki-
esitys täyttää SAK:n keskeiset tilaajan
vastuulle asettamat tavoitteet. Näin
sanoo päälakimies Jorma Rusanen
SAK:sta.
Lakiesityksestä päästiin taannoin yk-
simielisyyteen kolmikantaisessa työ-
ministeriön Ulteva 2 -työryhmässä.
Työnantajat vas tustivat alun perin la-
kitason sääntelyä asiassa. Lain säätä-
minen tilaajan vastuusta oli muutos-
turvan ohella SAK:n kes keisiä tavoit-
teita voimassaolevaa tupoa neuvotel-
taessa. Tilaajan vastuu on eri muo-
doissa käytössä jo useissa Euroo pan
maissa.
Lakiesitykseen on kirjattu mitä asi-
oita yrityksen on selvitettävä, kun se
käyttää ulkopuolista työvoimaa. Ta-
voitteena on taata, että yrityksen käyt-
tämät alihankinta- ja vuokratyöyrityk-
set hoitavat omat velvoitteensa ja nou-
dattavat työehtoja.
Jorma Rusanen korostaa, että ti-
laajan vastuusta hyötyvät kaikki osa-
puolet. Samaa mieltä on työministe-
ri Tarja Filatov (sd). Hän huomaut-
taa lakiesitystä koskevassa tiedottees-
saan, että tilaajan vastuu turvaa osal-
taan hy vinvointi yhteis kunnan rahoitus-
ta varmistaessaan, että säädetyt verot
ja eläkemaksut maksetaan. Filatovin
mukaan laki parantaa työn tekijöiden
lisäksi myös rehellisillä pelisäännöil-
lä toimivien yritysten asemaa, kun kil-
pailua vääristävät vapaamatkustajat
saadaan kuriin. – Laki tilaajan vas-
tuusta pyritään käsittelemään ripeästi
niin, että se tulisi voimaan jo syksyllä.
Tilaajalla selvitysvelvollisuusTyöryhmän esittämän lain mukaan
tilaajayrityksen on selvitettävä, onko
sen käyttämä alihankinta- tai vuokra-
työyritys merkitty ennakkoperintä-,
työnantaja- ja arvonlisäverollisen
rekisteriin. Lisäksi tarvitaan kaup-
parekisteriote sekä todistus verojen
ja eläketurvamaksujen maksamises-
ta, tai selvitys siitä, että erääntyneitä
maksuja koskeva maksusuunnitelma
tai -sopimus on tehty. Sopimuskump-
panin on lisäksi annettava tilaajalle
selvitys sovellettavasta työehtosopi-
muksesta tai keskeisistä työehdoista.
Vastaavat tiedot on tilaajayrityksen
hankittava myös ulkomaisista alihan-
kinta- ja vuokratyöyrityksistä.
Tilaajan sopimusosapuoli, esimer-
kiksi alihankkija, on velvollinen toi-
mittamaan tiedot työn tilaajalle, ja jos
näin ei tapah du, tilaajan on pyydettävä
niitä sopimusosapuoleltaan.
Turhaa selvitysten tekoa halutaan
välttää sillä, että tilaajan ei tarvitse
pyytää tietoja, jos hänellä on perustel-
tu syy luottaa siihen, että sopimusosa-
puoli täyttää lakisääteiset velvoitteen-
sa. Tilaajan ei tarvitse pyytää tietoja,
jos alihankinta- tai vuokratyöfirman
toiminta on vakiintunut tai jos osa-
puolten sopimussuhde on vakiintu-
nut. Jos sopimuskumppanina on esi-
merkiksi valtio, kunta, julkinen osake-
yhtiö tai valtion liikelaitos, selvitystä ei
myöskään tarvitse tehdä. Toiminnan
vakiin tuneisuus voi tarkoittaa esimer-
kiksi sitä, että yritys on harjoittanut
liiketoimintaa noin kolme vuotta.
Lakia tilaajan vastuusta sovelle-
taan, jos vuokrattujen työntekijöiden
työskentely kestää yhteensä yli 10 työ-
päivää tai jos alihankintasopimuksen
arvo ylittää 7500 euroa.
Tietoja myös luottamushenkilöilleTilaajayrityksen on pyynnöstä ilmoi-
tettava alihankinta- tai vuokratyöso-
pimuksesta luottamusmiehelle ja työ-
suojeluvaltuutetulle. Asiasta ilmoitet-
taessa on selvitettävä työntekijöihin
sovellettava työehtosopimus tai kes-
keiset työehdot, käytettävän työvoi-
man määrä, yrityksen nimi, työtehtä-
vät ja sopimuksen kesto. Luottamus-
henkilöiden oikeus saada tietoja ulko-
puolisen työvoiman käytöstä ja työeh-
doista oli neuvotteluissa SAK:n kes-
keisiä tavoitteita.
– Ehdotettu laki antaa luottamus-
henkilöille paremmat mahdollisuu-
det valvoa ulkopuolisen työvoiman
käyttöä ja työ ehtoja. On tärkeätä, että
myös tilaaja selvittää, miten alihank-
kija tai vuokratyöyritys on hoitanut
palkkoihin, veroihin ja eläkemaksui-
hin liittyvät velvoitteensa. Vastuulli-
nen tilaaja on jo nyt, ennen sopimuk-
sen tekoa, selvittänyt tulevan sopi-
muskumppaninsa taustat. Uuden lain
myötä tämä tulee pakolliseksi kaikille,
toteaa Jorma Rusanen.
Sanktiona laiminlyöntimaksuLain keskeisenä tavoitteena on, että
jos työn tilaaja saa selvitysten perus-
teella käsityksen, että tarjoajayritys ei
aio hoitaa työnantajavelvoitteitaan, ti-
laajan ei tule tehdä sopimusta kysei-
sen yrityksen kanssa.
1/06
15
Tilaajayritys joutuu tulevan lain
mukaan maksamaan 1500–15 000 eu-
ron suuruisen laiminlyöntimaksun,
jos se laistaa selvitysvelvollisuutensa
tai tekee sopimuksen liiketoiminta-
kieltoon määrätyn elinkeinonharjoit-
tajan kanssa. Maksun määräämisestä
päättää työsuojelupiiri ja sen suuruus
riippuu laiminlyönnin vakavuudesta.
Erityistapauksissa maksu voidaan olla
määräämättä kokonaan tai sen enim-
mäismäärää voidaan korottaa.
– Laiminlyöntimaksu tehostaa lain
toimivuutta, antamalla mahdollisuu-
den määrätä nopea rangaistus selvi-
tysvelvoitteet laiminlyöneelle tilaa-
jalle. Lain valvonnassa ja seuraamus-
ten asettamisessa ovat työsuojelupiirit
keskeisessä asemassa. Tä män vuoksi
on välttämätöntä, että niille turvataan
riittävät lisäresurssit lain valvomisek-
si, painottaa Jorma Rusanen.
Lakiesityksen mukaan tilaajayri-
tys ei ole kuitenkaan vastuussa käyt-
tämänsä alihankinta- ja vuokratyöfir-
man mahdol lisista rästiin jääneistä ve-
roista, muista maksuista tai palkoista.
Kanneoikeus pohdinnassaTyömarkkinaosapuolet jatkavat vielä
lokakuun loppuun saakka tilaajavas-
tuuseen liittyvien työehtosopimusta-
son menet telytapojen ja suositusten
valmistelua. Jorma Rusasen mukaan
tarkoitus on luoda edellytyksiä, joilla
vuokra- ja alihan kintasopimusten yh-
teydessä varmistettaisiin nykyistä pa-
remmin velvoitteiden hoito.
Lakiesityksen laatinut Ulteva 2 - työ-
ryhmä jatkaa myös toimintaansa. Työ-
ryhmä selvittää ulkomaalaisten työn-
tekijöiden työ ehtojen toteutumista ja
keinoja ratkaista työehtoerimielisyyk-
siä sekä ammattiliittojen kanneoike-
utta. Työryhmä tekee muun muassa
kartoituksen EU-maiden lainsäädän-
nöstä ja kokemuksista koskien kanne-
oikeutta.
Ammattiliittojen kan ne oi keus oli
yksi SAK:n tupotavoitteista. Työmark-
kinajärjestöt esittävät tilaajan vastuus-
ta säädet tävän lain ohella myös muita
työmarkkinoiden reiluja pelisääntöjä
vahvistavia ja harmaan talouden tor-
juntaa edistäviä toimia. Järjestöt esittä-
vät muutoksia lähetettyjä vuokratyön-
tekijöitä koskevaan verotukseen ja ul-
komaalaisten yritysten rekisteröintiä
ennakkoperintärekisteriin. Esityslistal-
la on myös keskusrikospoliisin yhtey-
dessä toimivan ulkomaisen työvoiman
valvontayksikön vakinaistaminen ja vi-
ranomaisten yhteistyön tiivistäminen
harmaan talouden torjunnassa. Lisäk-
si edistetään viranomaisten yhteistyö-
tä ja tietojenvaihtoa ulkomaisiin työn-
tekijöihin liittyvässä päätöksenteossa ja
työehtojen valvonnassa.
PIRJO PAJUNEN/SAK
Jorma Rusanen korostaa, että tilaa-
jan vastuusta hyötyvät kaikki osa-
puolet.
1/
06
16
■ Edustajakokous, nykysääntöjen
mukaan kongressi ja federaation kor-
kein päättävä elin, oli järjestyksessään
kolmas toista. Federaation järjestäyty-
miskokouksesta on vuonna 2008 kulu-
nut täydet sata vuotta. Siihen kuuluu
50 liittoa maa-, meri- ja lentoliiken-
teen alueilta, joilla on n. 400 000 hen-
kilöjäsentä eri puolilla Skandinaviaa ja
Islantia. Paikalla oli nyt n. 150 osallis-
tujaa, sihteeristö sekä 7 paikalle kut-
suttua vierasta.
Toiminnan painopisteet eivät ole
kovin paljon muuttuneet alkuajoista,
koska perusoikeuksia täytyy edelleen
puolustaa. NTF:ssä pyritään kuiten-
kin nyt keskittymään yhä konkreetti-
sempiin tavoitteisiin ja tässä mieles-
sä federaation rakennevaliokunta oli
esittänyt muutoksia, jotka johtivat yli-
määräiseen edustaja ko koukseen vuon-
na 2004.
Siviili-ilmailuJärjestön muutti sääntöjään Arlandas-
sa keväällä 2004 pidetyssä edustaja-
kokouksessa. Sen jälkeen toiminta on
siirtynyt aikaisempaa enemmän toi-
mialaneuvostot korvanneiden jaosto-
jen osalle ja tämä oli tehostanut fede-
raation toimintaa, mitä oli ollut mah-
dollista seurata myös siviili-ilmailuja-
ostonkin näkökulmasta.
Jaostoilla oli ollut omia työryhmiä,
joita niiden työvaliokun nat olivat pe-
rustaneet eri ongelmien selvittelyyn.
Ilmailussa oli pohdittu pohjoismaisia
työehtoja yleisemminkin sekä mietit-
ty, minkälaisia yhteisiä perusedelly-
tyksiä voisi mm. kuormaustyölle aset-
taa. Tämä voisi tehostaa sekä turval-
lisuutta että palkkaukseenkin liittyviä
asioita.
NTF:n siviili-ilmailujaostokin piti
oman kokouksensa kongressin aika-
na. Jaoston ja sen työvaliokunnan uu-
deksi vetä jäk si tuli Lars Erik Lilleø-
degård Norjan Fellesforbundetista ja
työvaliokunnan jäsenenä jatkaa alle-
kirjoittanut.
Siviili-ilmailun osalta todettiin toi-
mintakertomuksessa alalle tullut hin-
tasota, konkurssit ja kustannuksi-
en säästäminen, joka on aiheuttanut
työttömyyttä ja paikoitellen heiken-
nyksiä työehtoihin. SAS:n todettiin
olleen melkoisissa vaikeuk sissa, mut-
ta se oli kuitenkin ostanut norjalaisen
Braathens-yhtiön, mistä oli aiheutu-
nut työntekijöille omat ongelmansa,
joita on ratkottu oikeusistuinten väli-
tyksellä.
NTF:n edustajakokous halusi
Pohjoismainen kuljetusalan väkeä kokoontui 4.–6.4. 2006 Naantalin kylpylän tiloihin NTF:n edustaja-kokouksen puitteissa. Kuljetusalan yleisistä asioista riitti puhuttavaa niin esikokouksissa kuin molemmiksi kokouspäiviksikin.
Oman lukunsa muodostaa Ryan
Air, joka on vain hyötynyt hintakilpai-
lusta, mikä on osaltaan johtunut siitä,
että halpalentoyhtiössä ei kunnioiteta
ay-oikeuksia ja sen sopimuspolitiik-
kaan on ollut vaikea päästä vaikutta-
maan työntekijöiden eduksi. Ruotsin
HTF-liitto on kuitenkin käynyt näky-
vää kampanjaa yhtiötä vastaan.
BaltiaNTF:llä oli Baltian maiden kansalais-
ten tullessa yhä näkyvämmin alueem-
me työmarkkinoille erityinen työryh-
mänsä, joka selvitteli näitä asioita.
Baltiassa on runsaasti erilaisia kult-
tuureja ja vasta 50 vuotta ay-toimin-
taa, jota nyt edistettiin NTF:n avulla.
Niin Viroon, Latviaan, Liettuaan kuin
Puolaankin on valittu paikallisista lii-
toista yhteyshenkilö, jonka kautta tätä
toimintaa organisoidaan. Puolaan oli
NTF:n varoilla jopa palkattu henki-
lö, jonka tuli edistää paikallisen liiton
muodostamista.
Jatkuuko pohjoismainen sopimuspolitiikka?Kokouksen pääaiheita oli valintojen
lisäksi ay-oikeuksien puolustaminen,
niin Ruotsin Vax holmissa tapahtuneit-
ten TES-erimielisyyksien kuin Suo-
men Viking-jutunkin johdosta.
Vuonna 2004 rakennusalalla toimi-
va latvialainen Laval un Partneri-yhtiö
voitti tarjouskilpailun Tukholman lä-
histöllä ja kun ruotsalainen liitto esitti
TES:n solmimista, niin tämä johti sul-
kuun firman kieltäydyttyä noudatta-
masta ruotsalaisia sopimuksia. Tämän
jälkeen ulkomainen yritys veti ruotsa-
laisen liiton työtuomioistuimeen, jo-
Konkreettisia tavoitteita
1/06
17
Eduardo Chagas on kotoisin Portugalista, toimii Brysselissä ETF:n pääsihteerinä ja oli nyt mukana pohjoismai-
sessa kokouksessa.
ka on todennut, että liiton toiminta oli
luvallista Ruotsin lain mukaan, mutta
että on epävarmaa, kestääkö tulkinta
EU-perspektivissä.
Vikingin tapauksessa puolestaan
on haettu ratkaisua englantilaiselta
tuomioistuimelta Suomen Merimies-
Unionia vastaan. Jutun yhteydessä
saatettiin pitää ITF:ääkin osallisena
ja tällä perusteella varustamo saattoi
viedä asian lontoolaiseen tuomioistui-
meen. SM-U:nkaan tapauksessa kan-
sallinen tuomioistuin ei kuitenkaan
puoltanut alkuperäistä päätöstä, kun
siitä täällä valitettiin. – Molemmissa
riidoissa odotetaan EY-oikeuden pää-
töksiä, jotka näyttävät, mihin tulee jat-
kossa panostaa.
Sosiaalisen polkumyynnin torju-
minen oli ajankohtaista Itämeren alu-
eella, kuten esillä olleista oikeustapa-
uksistakin saattoi havaita. Kongressin
päätöslauselman mukaan liitot ovat
tietoisia siitä vaarasta, joka kohdistuu
niiden työehto sopimuk siin, eivätkä ne
aio alistua eikä tekemään kauppaa työ-
ehtosopimuksillaan. Katsottiin myös,
että ulkomaalaisiin työntekijöihin tu-
lee soveltaa samoja ehtoja kuin Poh-
joismaissa muutenkin, eli sopimuksia
ei saa käyttää kilpailukei noina.
Ihalaisen tervehdysVieraiden joukossa oli SAK:n puheen-
johtaja Lauri Ihalainen, joka koros-
ti puheessaan hyvinvointiyhteiskun-
nan merkitystä. Globalisaation vai-
kutusten lisääntyessä hän katsoi tar-
vittavan rajat ylittäviä neuvottelu-
ja ja työtaistelu oikeutta. Myös yli ra-
jojen toimivia liittoja saattaa syntyä.
Monikansalliset yritykset ovat nyky-
päivää ja ay-liikkeen rooliin kuuluvi-
en puolustus- ja turvallisuusnäkökoh-
tien lisäksi aloitteellisuuttakin saisi ol-
la enemmän, että osattaisiin varautua
tuleviinkin muutoksiin.
Myös ITF:n pääsihteeri David
Cockroft ja ETF:n pääsihteeri Edu-
ardo Chagas esittivät tervehdyksensä
kokouksessa.
Cockroft selvitteli ITF:n mukavuus-
lippukampanjaa, jonka kulusta pai-
kalla ollut Malte Segerdal oli tehnyt
1/
06
18
kriittisen kirjan. Kampanjan suh-
teen oli erilaisia odotuksia, ja kun
ne eivät joissakin tapauksissa to-
teutuneet, niin tästä tuli palautet-
ta. Vastaavanlaista kampanjaa saa-
tetaan aikanaan tarvita ilmailussa-
kin.
ETF:n kautta hoidetaan nyky-
ään paljolti pohjoismaisten liitto-
jen suhteita EU:hun ja eri aloilla on
todisteita siitä, että joitakin epä-
suotuisia direktiivihankkeita, ku-
ten satamadirektiivi, on pystytty
yhteisvoimin torjumaan. Ihalaisen
lisäksi mm. Eduardokin mainit-
si myös palveludirektiivin, josta ei
vielä ollut lopullista päätöstä, mut-
ta joka alkuperäisessä muodossaan
olisi johtanut melkoiseen katastro-
fiin ay-liikkeen kannalta.
Valinnoista NTF:n hallituksen puheenjohta-
jana jatkaa Per Østvold, Norsk
Transportarbeiderforbund ja vara-
puheenjohtaja jatkaa Simo Zitting
Suomen Merimies-Unionista. Hal-
lituksen muina suomalaisina jäse-
ninä ovat Timo Räty AKT:stä ja
Risto Elonen Veturimiesliitosta.
Naisnäkökulmaa edusti se, et-
tä toinen nyt järjestetyn kokouk-
sen vetäjistä oli Satu Silta Suomen
Merimies-Unionista.
Informaatiota luvassaNTF:n toiminnasta on kaivattu
jo pitempään tietoa internetinkin
kautta. Nyt järjestö on saanut ko-
tisivun, jossa ei tosin kirjoitushet-
kellä ollut valmiina muuta kuin al-
kusivu sekä niiden pääaiheiden ot-
sikot, joita sillä myöhemmin näh-
dään. Tekstiä on usealla kielellä,
myös suomen kieli on mukana. Ko-
tisivun osoite on: http://www.nor-
dictransport.org.
TUOMO OKSANEN
■ SAK:n saavutukset tasa-arvoisen
työelämän saavuttamiseksi ovat mit-
tavat. Kun Hietasta pyytää nimeä-
mään kolme tärkeintä, hän mainitsee
sentti- ja europohjaisen palkkalinjan,
vanhempainvapaat mukaan lukien sai-
raan lapsen hoitomahdollisuuden ja
hyvinvointivaltion.
Antila tarkastelee asiaa työttömi-
en ja työssäkäyvien vinkkelistä. Viime
vuosien saavutuksista hänen listalleen
päätyvät muutosturva, koulutuksen
painottaminen ja tulopoliittiset sopi-
mukset. Edessä on heidän mukaansa
kasa vanhoja ja uusia haasteita: työt-
tömyys, ikääntyneiden työssä pysymi-
nen, pätkätyöt ja monikulttuurisuus.
Työnantajapolitiikka polkee ikätasa-arvonIkääntyvien tasa-arvo nuorempien
kans sa tuntuu tyystin unohtuneen
työn antajilta. Työssä jaksamisesta ja
työuran pidentämisestä puhutaan kau-
niisti, mutta käytäntö on toinen.
– Työpaikat ovat ikääntyvien koh-
telussa avainasemassa, mutta työnan-
tajapolitiikka on tosi raadollista ja ko-
vaa, UPM:n tapauksessa kaikkia koh-
taan, mutta yleensä ikääntyviä koh-
taan, Hietanen toteaa.
Työnantajat eivät Hietasen mu-
kaan kanna yhteiskuntavastuutaan.
Ikääntyvät osoitetaan eläkeputkeen.
– Eläkeputki on monessa mieles-
sä helpoin ja kivuttomin vaihtoeh-
to, mutta aika lyhytnäköinen. Monil-
la aloilla ennakoidaan työvoimapu-
laa. Näitä ihmisiä ei motivoida enää
takaisin töihin. Ratkaisu on siinäkin
mielessä lyhytnäköinen, että ikäänty-
vien valtavaa työkokemusta olisi hy-
vä hyödyntää työpaikoilla, Hietanen
sanoo.
Muutamat hyvät työnantajat ar-
vostavat työpaikan hiljaisen tiedon
siirtämistä uudelle polvelle, mutta yhä
useampi työnantaja on valinnut kaut-
taaltaan kovan linjan, Hietanen viittaa
SAK:n järjestötutkimukseen.
Työssäkäynti takaa yhtäläiset edutAntila huomauttaa, että hyvinvointi
lepää työn varassa. Suurten ikäluok-
kien eläkkeelle lähtö tekee ison kadon
”Hyvinvointivaltio ja tasa-arvo
tarvitsevat toisiaan”
Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden paras takaaja on hy-vinvointivaltio. Sen ylläpitoon tarvitaan kaik kien panos-ta, muistuttavat SAK:n kehittämisjohtaja Eija Hietanen ja ekonomisti Jorma Antila. Heidän mukaansa työtä riittää työssäkäyntiasteen nostamiseksi ja työelämän tasa-arvon lisää miseksi.
Työntekijöiden yhdenvertainen
kohtelu iso haaste
Seuraava NTF:n edustajakokous on keväällä 2010 Norjassa.
1/06
19
maa, johon sovelletaan huonompia
työehtoja kuin muihin. Myös meidän
etu on, ettei heidän työehtojaan pol-
jeta. Se takaa työehtojen säilymisen
myös muilla.
Työpaikoilla on tässä iso rooli. Hie-
tanen toteaa, että SAK:laisen ay-liik-
keen tulisi tarkistaa asenteitaan maa-
hanmuuttajiin.
– Kyllä meidän täytyy katsoa peiliin,
olemmeko valmiit ottamaan maahan-
muuttajat tasavertaisina toimijoina mu-
kaan ay-liikkeeseen, Hietanen toteaa.
Pätkätyöntekijöille samat oikeudetNuoria ei kohdella Hietasen mukaan
työelämässä tasavertaisesti vanhem-
pien ikäpolvien kanssa. Nuoret te-
kevät suurimman osan pätkätöistä ja
joutuvat odottamaan pitkään vaki-
naista työsuhdetta.
Hietanen huomauttaa, että osa
nuorista haluaa pätkätyöhön.
– Tietynlainen joustavuus onkin
tarpeen, kunhan työsuhteen edut ovat
samat.
Ongelmaksi on muodostunut var-
sinkin vuokratyö. Laissa todetaan, et-
tä vuokratyöntekijään sovelletaan kul-
loisellakin työpaikalla noudatettavaa
työehtosopimusta.
Käytännössä sopimuksen valvonta
on vaikeaa. Hietasen mukaan vuokra-
työntekijä pääsee harvoin osalliseksi
esimerkiksi työterveyshuollosta.
– Täytyy miettiä, voidaanko vuok-
ratyötä koskevia sopimusjärjestelmiä
kehittää. Ruotsissa vuokratyöntekijät
saavat keikkojen välillä takuupalkkaa,
hän kertoo.
UP/BIRGITTA SUORSAKuvitus: SANNA KALLIO
työssäkäyvien määrään eikä se lupaa
hyvää.Pienenevien ikäluokkien myö-
tä eläkkeidenkin maksajiksi tarvitaan
enemmän palkansaajia. Pahin vaihto-
ehto on kutistaa eläkkeitä eli työnteki-
jän eläkeiässä saamaa palkanosaa.
Työvoimapulaa ei Antilan mukaan
pystytä hoitamaan pelkästään maa-
hanmuuttoa lisäämällä, vaan siihen
tarvitaan työttömien työllistämistä.
– Nuorten ikäluokat ovat pieniä,
ja toisaalta meillä on iso joukko hy-
vin vaikeasti työllistettäviä. On hy-
vin mahdollista, että tulevaisuudes-
sa meillä on samaan aikaan työvoi-
mapula ja paljon työttömiä, hän va-
roittaa.
Työllisyyden noustessa pitkäaikais-
työttömille tulisi järjestää koulutus-
ta ja työpaikkoja. Se hetki on Antilan
mielestä nyt.
– Todennäköisyys työllistyä on
hyvä. Kun vielä eläkkeelle lähtee yhä
useampi, työpaikkoja avautuu tavallis-
ta enemmän, hän laskee.
Työmarkkinat jakautuvat kahteen kerrokseen?Hietasenkin mukaan maahamme tar-
vitaan uutta työvoimaa ulkomailta.
Suomeen itse hakeutuneet maa-
hanmuuttajat ovat hänen mielestään
eniten tuen tarpeessa.
– Maahanmuuttajien työttömyys
on suurempi kuin valtaväestön. Lisäk-
si monella heistä on aukkoja koulu-
tuksessa ja he ovat usein pätkätöissä.
SAK:ssa on nyt 11 000 maahanmuut-
tajataustaista jäsentä. Määrän enna-
koidaan kasvavan. Hietanen varoit-
taa, että jos ay-liike ei pysty hoitamaan
maahanmuuttajien edunvalvontaa,
vaa rana on työmarkkinoiden jakautu-
minen.
– Helposti käy niin, että maahan-
muuttajista tulee marginaalityövoi-
1/
06
20
TYÖTTÖMYYSTURVANEUVONTA palvelu alkanut vuoden 2006 alusta
Työministeriö on käynnistänyt valtakunnallisen työt-tömyysturvaneuvonnan puhelinpalvelun vuoden 2006 alusta.
Puhelinpalvelu palvelee numerossa 010 60 76700 ma–pe klo 9–17
Valtakunnallinen työttömyysturva-asioiden palvelu pu-helimitse:• Neuvontaa kaikissa mahdollisissa työttömyysturva-
asioissa työvoimatoimiston asiakkaille sekä muil-leyhteydenottajille, jotka asioivat puhelimitse työt-tömyysturva-asioissa
• Yleisissä työttömyysetuuksiin liittyvissä tilanteis-sa, kuten alkava tai päättyvä työttömyys, osa-ai-katyö
• Lomautuksiin liittyvä neuvonta työnhakijoille ja työnantajille
• Työttömyysturvaan vaikuttavien tai liittyvien etuuk-sien neuvontaa ja opastusta – opiskelun, yrittäjyy-
den, koulutustuen, liikkuvuusavustusten, ulko maan-matkojen jne. vaikutus työttömyysturvaan
• Tietoa myös työttömyysturvan hakemiseen ja saa-miseen liittyvistä asioista
• Sosiaalivirastojen, ulosottoviraston yms. puhelin-kyselyihin vastaaminen
• Työvoimatoimikuntien antamista työvoimapoliitti-sista lausunnoista tiedottaminen asiakkaalle
Puhelun hinta Työttömyysturvan neuvontapalveluun on sama kuin soitettaessa työvoimatoimistoon eli lan-kaliittymästä 8,21 senttiä/puhelu + 1,47 senttiä/mi-nuutti ja matkapuhelinliittymästä 29,13 senttiä/mi-nuutti. Puhelujen hinnat ovat samat koko maasta soi-tettaessa.
LISÄTIEDOT: erikoistyövoimaneuvoja Aini Siikaluomapuh. 050 396 2475s-posti [email protected]
Tavoitteena palkkatasa-arvo■ Miesten ja naisten tasa-arvossa
riittää SAK:n kehittämisjohtajan Eija
Hietasen mukaan vielä tekemistä.
Naisten pienemmät ansiot samois-
ta töistä miesten kanssa ja naisvaltais-
ten alojen matalapalkkaisuus eivät hä-
nen mielestään kuuluu sivistysvalti-
oon.
– SAK:laisen palkkapolitiikan li-
säksi paras keino samapalkkaisuuteen
ovat työn vaativuuteen perustuvat pal-
kat, hän linjaa.
Työn vaativuuden arviointi on jär-
jestön ekonomistin Jorma Antilankin
mukaan ensimmäinen askel palkka-
tasa-arvoon. Työn vaativuuden mu-
kainen arviointi tuottaa tutkimusten
mukaan suhteellisen oikeudenmukai-
sen tuloksen kunkin sopimusalan si-
sällä.
Antila pohtii, josko työmarkkinoil-
la on joitakin mekanismeja, jotka estä-
vät naisia hakeutumasta tai pääsemäs-
tä kullakin alalla vaativampiin tehtä-
viin. Työpaikoilla naiset työskentele-
vät keskimäärin vaatimattomammissa
tehtävissä kuin miehet, ja siten heillä
on myös pienemmät palkat.
Naisvaltaisten alojen matalat pal-
kat selittyvät Antilan mukaan kylmäl-
lä matematiikalla. Asiakkaat ovat val-
miit maksamaan teollisuustuotteista
enemmän kuin palveluista.
Hän toteaa, että palvelualojen palk-
koja saadaan nostettua, kunhan palve-
lut ja tuotteet tehdään sellaisiksi, että
ihmiset ovat valmiit maksamaan niis-
tä nykyistä enemmän.
Samasta ja samanarvoisesta työs-
tä on Hietasen mukaan aiempaa hel-
pompi saada sama palkka. Uuden ta-
sa-arvolain myötä työpaikalla pitää
tehdä palkkakartoitus osana tasa-ar-
vosuunnittelua.
Hietanen näkee vielä yhden esteen
tasa-arvon toteutumisessa. SAK:lais-
ten miesten ja varsinkin naisten kou-
lutusta ei tarpeeksi hyödynnetä työ-
paikoilla.
– Työntekijöille on tarjottava riit-
tävästi haasteita ja vaikutusmahdolli-
suuksia työpaikalla, Hietanen esittää.
(UP/BS)
UP/BIRGITTA SUORSA
1/06
21
T
1/
06
22
Alkoholi on edelleen ongelma suomalaisilla työpaikoil-la, vaikka juomista työaikana ei enää juuri tapahdukaan. Vaikka alkoholi ei enää olekaan niin näkyvästi ongelma suomalaisilla työpaikoilla kuin se takavuosina oli, esiin-tyy työelämässä edelleen alkoholihaittoja.
Alkoholinkäyttö työpaikoilla on siistiytynyt
■ Puuliittolaiset työsuojeluvaltuute-
tut sanovat, etteivät ole juurikaan ta-
vanneet työpaikoillaan päihdeongel-
mia viimeiseen kymmeneen vuoteen.
– Metsurialalla alkoholinkäyttö on
mielestäni siistiytynyt paljon. Vanhoi-
na aikoina kun jätkät kiersivät työ-
mailla, viinan käyttöä oli varmasti.
Mutta nykyään jokainen metsuri jou-
tuu itse ajamaan työmaalle; se rajoit-
taa juomista työaikana, Mäntyharjun
Metsänhoitoyhdistyksen työsuojelu-
valtuutettu, metsuri Risto Nironen
arvioi.
Hän muistaa, kun 1990-luvulla met-
surien työpaikkoja karsittiin kovalla
kädellä, että ne, joilla oli ongelmia vii-
nan kanssa, olivat lähtölistalla ensim-
mäisinä.
– Jos ongelmatapauksia on ollut,
ne ovat vuosien varrella karsiutuneet
pois. Yhdistyspuolella on nykyään pal-
jon määräaikaisia työsuhteita kesäi-
sin, ja se jolla näitä ongelmia on, ei saa
seuraavana vuonna töitä.
Nirosen tiedon mukaan hänen alu-
eensa metsänhoitoyhdistyksessä met-
sureilla ei ollut vaikeuksia alkoholin
kanssa. Ainoa hänen muistamansa ta-
paus on toimihenkilöpuolella, mutta
lopputiliin johtaneessa tapauksessa
oli muitakin tekijöitä kuin alkoholin-
käyttö.
Puuliiton työsuojeluhenkilöt Risto Neronen, Hannele Keminen ja Markku Silvennoinen ovat huomanneet, että
työpaikkojen alkoholihaitat ovat vähentyneet.
1/06
23
Sama käsitys on vuodesta 1973 sa-
man huonekalualan yrityksen, kitee-
läisen Kidex Oy:n leivissä työskennel-
leellä työsuojeluvaltuutetulla, konelin-
jan hoitaja Markku Silvennoisella.
-Joskus parikymmentä vuotta sit-
ten oli pieni ongelma, mutta siitä sel-
vittiin puhumalla, ja se leikkiminen
loppui siihen. 1970-luvulla osa poru-
kasta rupesi työpaikoillakin naukkai-
lemaan, mutta raja on tullut selvem-
mäksi, mikä on työaikaa ja mikä omaa
aikaa, hän miettii.
Lahtelaiseen Isku-konserniin kuu-
luvassa Isku Koti Oy:ssä työskente-
levä ensimmäinen varavaltuutettu ja
oman osastonsa työsuojeluasiamies,
kan kaanleikkuusuunnittelija Hannele
Keminen ei ole havainnut Iskun teh-
taalla kollegoidensa keskuudessa alko-
holihaittoja.
– Nykyään ihmisillä on muutenkin
pelko työpaikan menetyksestä; eivät
he uskalla työpaikalla läträtä viinan
kanssa, Keminen sanoo.
Päihdeohjelma antaa luvan puhua alkoholistaUseimmilla puuliittolaisilla työpaikoil-
la on päihdeongelmatapauksia varten
hoitoonohjausmalli, osalla myös päih-
deohjelma.
Huhtikuun alussa puuliittolaisia
työ suojeluvaltuutettuja Lahdessa kou-
luttanut SAK:n ja Elämäntapaliiton
yhteisen työelämän alkoholiohjelma
HUUGOn kouluttaja Leena Meri-
lehto kertoo, että aiemmin päihdeoh-
jelmissa painopiste oli hoitoonohja-
uksessa, mutta HUUGOn avulla pyri-
tään puuttumaan ongelmiin jo ennen
kuin tilanne on kärjistynyt vaikeaksi.
Merilehto kannustaa kaikkia työ-
paikkoja laatimaan oman päihdeoh-
jelman, käsittelemään ryhmissä, mi-
ten meillä päihdeasioissa toimitaan.
Jos erilaisia ryhmiä ja toimikuntia tun-
tuu olevan liikaa, päihdeohjelmaa voi-
si käsitellä esimerkiksi työpaikan hy-
vinvointipäivien yhteydessä, hän eh-
dottaa.
– Päihdeohjelman teko antaa työ-
paikalla luvan puhua alkoholista. Työ-
markkinajärjestöjen uudessa suosituk-
sessa on hyviä vinkkejä päihdeohjel-
man laatimiseen, Merilehto vinkkaa.
Päihdeohjelman avulla myös työ-
paikan kirjoittamattomat säännöt tu-
levat näkyviksi.
– Kartoitetaan työpaikan tilanne,
asenne, suhtautuminen alkoholiin,
puututaanko ongelmaan liian aikaisin
tai liian myöhässä. Määritellään, keitä
päihdeohjelma koskee: myös määrä-
aikaisia, kesätyöntekijöitä, päälliköitä.
Samoin sanotaan, mitkä ovat tavoit-
teet. Olennaisinta on kai, ettei alko-
holinkäyttö näy työpaikalla työsuori-
tuksessa.
Päihdeohjelmaan on myös kirjat-
tu, miten, missä vaiheessa ja kenen
toimesta päihdehaittoihin puututaan,
ja mitä tahoja on mukana ratkomas-
sa ongelmaa. Kun ohjeet ovat selkeät,
osataan tarpeen vaatiessa toimia.
– Vaikka päihdeohjelman laatimi-
nen saattaa nostaa ongelmatapaukset
pintaan, se ei suinkaan lisää niitä, Me-
rilehto tarkentaa.
Teksti ja kuvat: MIRA TENHUNEN
Kouluttaja Leena Merilehto painottaa, että HUUGO:n avulla on-
gelmiin pyritään puuttumaan ennen kuin tilanne on kärjistynyt
vaikeaksi.
1/
06
24
Matkalla sairastuminen on ikävä asia ja tulee usein kal-
liiksikin. Ilmailualan Unioni on ottanut jäsenilleen Tur-
vasta jäsenvakuutuksen, joka sisältää matkustajavakuu-
tuksen koti- ja ulkomaanmatkoille. Jäsenvakuutukseen
kuuluu myös vapaa-ajan tapaturmavakuutus hoitokulu-
jen ja pysyvän invaliditeetin varalle. Sinulle on lähetet-
ty Turvasta matkavakuutuskortti, pidä se aina matkalla
mukana.
Vakuutettuina ovat liiton jäsenet, myös vuorottelu-
vapaalla, hoitovapaalla ja muulla sosiaalivapaalla olevat
jäsenet. Vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana
matkustavat alle 18-vuotiaat omat lapset sekä vakuute-
tun kanssa samassa taloudessa asuvat alle 18-vuotiaat
lapset.
Vakuutus on voimassa Suomesta ulkomaille tehtävil-
lä vapaa-ajan matkoilla. Vakuutus on voimassa myös va-
paa-aikana tehtävillä kotimaan matkoilla, jotka ulottu-
vat vähintään 50 kilometrin etäisyydelle normaalin elin-
ympäristön ulkopuolelle vakuutetun asunnosta, työpai-
kasta, opiskelupaikasta tai vapaa-ajan asunnosta. Va-
kuutus ei kuitenkaan ole voimassa em. paikkojen väli-
sillä matkoilla, joten matka kesämökille ja siellä oleskelu
ei kuulu vakuutuksen piiriin.
Vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen har-
joittelussa, eikä ehdoissa erikseen luetelluissa urheilu-
lajeissa.
Vakuutus on voimassa yhtäjaksoisesti enintään 45
vuorokautta kestävillä matkoilla.
Ylimeneville matkapäiville on otettava määräaikai-
nen matkustajavakuutus. Sellaisen saat Turvasta.
Mitä vakuutuksesta korvataan?Vakuutus korvaa matkan aikana alkaneen äkillisen sai-
rauden tai sattuneen tapaturman aiheuttamat hoitoku-
lut ilman ylärajaa. Matkasairaudella tarkoitetaan mat-
kan aikana alkanutta, odottamatonta ja äkillistä sairas-
tumista, joka on edellyttänyt välitöntä lääkärinhoitoa
tai jonka lääketieteellisen kokemuksen mukaan muu-
toin on katsottava saaneen alkunsa matkan aikana.
Vakuutetulla ennen matkan alkua ollut sairaus ei siis
ole vakuutusehtojen tarkoittama matkasairaus. Ennen
matkaa olleen sairauden äkillisestä ja odottamattomas-
ta pahenemisesta matkan aikana korvataan kuitenkin
välttämättömän ensiapuhoidon kustannukset matka-
kohteessa, mutta ei muita vakuutusehdoissa mainittu-
ja kustannuksia. Sairauden odottamattomana pahene-
misena ei pidetä sellaisen sairauden pahenemista, jonka
tutkimukset tai hoitotoimenpiteet ovat kesken matkalle
lähdettäessä.
Vakuutuksesta korvataan myös matkan peruuntu-
mis- ja keskeytyskuluja vakuutusehdoissa tarkemmin
määritellyin perustein.
Matkatavarat on vakuutettava erikseenJäsenvakuutukseen ei sisälly matkatavaravakuutusta,
joten matkatavarat on vakuutettava erikseen, elleivät ne
jo sisälly normaaliin kotivakuutukseen.
Miten toimin, jos sairastun matkalla tai sattuu tapa-
turma?
Muista ottaa matkalle mukaan Turvasta saamasi
matkavakuutuskortti. Näin hoitava laitos voi todeta, et-
tä asiakkaalla on voimassa oleva matkavakuutus ja et-
tä hoidoille löytyy maksaja. Hoitolaitos perii normaa-
listi syntyneet kustannukset suoraan Turvasta, mutta
jos kuitenkin joudut itse maksamaan hoitokulut, säily-
tä kuitit ja lähetä ne vahinkoilmoituksen mukana Tur-
vaan.
Mikäli hoitolaitoksen kanssa syntyy ongelmia, kan-
nattaa ottaa yhteyttä kortin takana mainittuun SOS:iin,
joka on pohjoismaisten vakuutusyhtiöiden omistama
kansainvälinen ”hälytyskeskus”. Toimistossa on ympäri-
vuorokautinen päivystys ja siellä tunnetaan myös Ilmai-
lualan Unionin vakuutus. Toimistosta annetaan tietoja
vakuutuksen sisällöstä ja he antavat myös ohjeet, miten
kyseisessä tapauksessa pitäisi menetellä. SOS palvelee
suomen kielellä. Yhteyttä voi ottaa myös Turvaan pal-
velunumeroon 0203 23400 (pvm).
Lisätietoja jäsenvakuutuksesta Vakuutusehdot ja korvauksenhakuohjeet löytyvät
Turvan palvelusivustolta, jonne on linkki Ilmailu-
alan Unionin Internet-sivuilta (www.iau.fi) kohdasta:
Muita jäsenetuja. Lisätietoja vakuutuksesta saat Tur-
van palvelutoimistoista, palvelupisteistä, asiamiehil-
tä tai palvelunumerosta 0203 23400. Palvelupisteiden
yhteystiedot ja lisätietoja Turvasta löydät osoittees-
ta www.turva.fi. Asiakaspalvelun sähköpostiosoite on
JÄSENKORTTI MUKAAN MATKALLE TURVA/TIINA NEUVONEN
1/06
25
0203 23400 valtakunnallinen palvelunumero Kyllä
kiit
os!
Ole
n ki
inno
stun
ut o
ikei
n m
itoite
tust
a va
kuut
ustu
rvas
ta.
Ott
akaa
min
uun
yhte
yttä
, ole
n ki
inno
stun
ut a
lla o
levi
sta
Turv
an p
alve
luis
ta:
Ko
tivak
uutu
ksis
ta
La
psiv
akuu
tuks
ista
A
ikui
sten
hen
kilö
vaku
utuk
sist
a
M
oott
oria
jone
uvov
akuu
tuks
ista
M
uust
a, m
istä
:
Nim
i:
Oso
ite:
Min
ut ta
voitt
aa p
arha
iten:
klo
num
eros
ta:
sähk
öpos
ti
Turv
a m
aksa
a po
stim
aksu
n
Vaku
utus
yhtiö
Tur
va
Tunn
us 5
0037
36
Info
300
1
3300
3 VA
STAU
SLÄ
HTE
YS
Vakuutuksia mittojen mukaan
www.turva.fi
52 cm 3650 g
Elämä voi tuoda ihmisen eteen pieniä, suuria tai keskikokoisia asioita. Yhtä kaikki, kun vakuutus on oikean kokoinen, sitä tietää olevansa Turvassa.
Unioni
■ Ilmailualan Unioni tekee palkka-
rakennetutkimusta niiden jäsentensä
keskuudessa, joihin sovelletaan sään-
nöllistä reittiliikennettä tai raskasta
tilauslentoliikennettä koskevassa työ-
ehtosopimuksessa määriteltyä henki-
lökohtaisen palkanosan arviointijär-
jestelmää.
Tutkimuksen tarkoituksena on sel-
vittää nykyisen palkkarakenteen toi-
mivuutta ja kartoittaa erityisesti jäse-
nistön suhtautumista henkilökohtai-
sen palkanosan käytännön toimivuu-
teen.
Tutkimuksen onnistumisen kan-
nalta on tärkeää, että mahdollisimman
moni jäsen vastaa tähän kyselyyn. Vain
siten on mahdollista saada oikea ja to-
dellinen kuva palkkarakenteen toimi-
vuudesta: siitä ovatko IAU: n jäsenet
tyytyväisiä vai tyytymättömiä nykyi-
seen tilanteeseen.
Tutkimuksen tuloksia tullaan käyt-
tämään palkkarakenteen kehittämi-
sen pohjana. Nyt on tilaisuutesi vai-
kuttaa omiin palkkaehtoihisi! Käy-
tä tilaisuus hyväksesi – VASTAA JA
VAIKUTA!
Palkkarakennetutkimus Toinen kysely syksylläIAU: n hallitus on päättänyt teettää myös toisen jäsentut-kimuksen. Sen tarkoituksena on selvittää jäsenistön mieli-piteitä, näkemyksiä ja toiveita IAU: n toiminnasta. Tämä kyse-ly tullaan tekemään sähköisesti IAU: n Member-järjestelmällä.
Tätä ennen jäsenille tullaan toimittamaan uudelleen Mem-ber-järjestelmän käyttöön tar-vittavat tunnukset. Samas-sa yhteydessä toimitetaan jo-kaiselle jäsenrekisterissä olevat omat tiedot tarkastettavaksi. Asiaan palataan Unioni-lehdes-sä tarkemmin myöhemmin.
1/
06
26
■ Ilmailutekniikan Ammattiyhdis-
tys ITA ry:n kokous pidettiin 4.3.2006
Sokos Hotelli Vantaassa. Apulaisjoh-
taja Lasse Freden oli kutsuttu kokouk-
seen kertomaan Finnairin tekniikassa
käynnistetyistä kehittämistoimista.
Eri projekteissa käydään lävitse tek-
niikan kaikki toimintamallit ja proses-
sit. Lasse Freden kertoi puheenvuo-
rossaan varsin kattavasti käynnisty-
neestä selvitystyöstä.
ITA:n kevätkokouksessa esillä
A M M A T T I O S A S T O T
Finnairin tekniikan tulevaisuus
oli esillä apulaisjohtaja Lasse Fre-
den puheenvuorossa.
Kokoukseen oli saa-
punut toistasataa
yhdistyksen jäsentä.
Finnairin tekniikan tulevaisuus ja EK:n työmarkkinapoliittiset linjaukset
Liiton puheenjohtaja Rainer Haka-
la käsitteli omassa puheenvuorossaan
Elinkeinoelämän keskusliiton työ-
markkinapoliittisia linjauksia. Lisäksi
hän kertoi liiton jäsenkyselystä, jonka
suunnittelu ja toteutus olivat parhail-
laan käynnistymässä.
Kokouksessa käsiteltiin sääntö-
määräiset kevätkokousasiat. Lentoko-
nekorjaamon työpaikkaosaston aloit-
teesta ojennettiin 60 vuotta täyttä-
neelle lentokonemekaanikko Pekka
Lätille ITA:n kultakello tunnustuk-
seksi pitkäaikaisesta ammattiyhdis-
tystyöstä.
PEKKA KAINULAINEN
Pekk
a Ka
inul
aine
n
Pekk
a Ka
inul
aine
n
1/06
27
sen, Airpron ja henkilövuok raus yritys
Workingmen Servicen väkeen.
Tilaisuuksia on pidetty vuoden alus-
sa Turussa ja Tampereellakin. Joitakin
uusia jäse niä on tämän perus teella
tullut yhdistykseen. Tämä vaatii va-
roja ja panostusta, ja kun yhdistykses-
sä oli 79 jäsentä, joista 61 an siotyössä,
LSI:n kevätkokous
KANSAINVÄLISELLÄ KULJETUSYRITYS TNT EXPRESSILLÄ on Turun ja Vantaan lisäksi toimipisteet Tampereella, Vaasassa ja Oulussa. Pikarah-tilennot alkoivat Turussa vuoden 2004 ke väällä ja Tallinnan lentorahtiyh-teys siirrettiin myös tällöin Helsingistä Turkuun. Työ alkaa aamuisin kel-lo 6.45 rahtikone Boeing 737:n saapuessa kahdeksan maissa, sen lasti pu-retaan ja toimi tetaan eteenpäin ilma- ja maanteitse. Päivällä kenttäväel-lä on vapaata viimeistään kello 12:sta lähtien ja työ jatkuu illalla yleensä 20.15, puolille öin, kun paluulento TNT:n lentoliikennekes kukseen Belgian Liègeen lähtee n. 22.00. Työ voi venyä myöhempäänkin, jos Länsi- , Kes-ki- ja jopa Itä-Suomenkin alueelta koottavaa rahtia tulee tavallista myö-hemmin.
TUOMO OKSANEN
■ Ulkomaisten lentoyhtiöiden palve-
luksessa olevien jäsentemme ammat-
ti osas to, ULT ry piti kevätkokouksen-
sa 22.3.2006. Kokous pidettiin Ravin-
tola Cantina Westissä, ja paikalla oli
noin 30 jäsentä, eli noin 15 prosent-
tia koko yhdistyksen jäsenmäärästä.
Kokouksessa valittiin uusi puheenjoh-
taja ja loppuvuoden ammattiosastoa
vetää Caroline Sørensenin jälkeen Rei-
jo Hämäläinen. Kokouksessa valittiin
myös yksi uusi hallituksen jäsen – Ra-
fael Westerlund. Kummatkin löytyvät
SGS:ltä, Vantaan toimipisteestä, jossa
Reijo on töissä ramptoiminnoissa.
Varsinaisen kokousosuuden jälkeen
riitti miettimistä mm. hälytystyökor-
vauksien suhteen, koska niiden mak-
samisessa oli ilmennyt ongelmia, joi-
hin tuli saada pikaisia parannuksia.
CAROLINE SÖRENSEN
Johto vaihtui ULT:ssä
ULT:n kokouksessa riitti monen mietittävän asian lisäksi myös muuta pu-
reskeltavaa...
■ Lounais-Suomen Ilmailualanyhdis-
tys ry 002 piti kevät ko kouk sensa Tu-
russa 11.3.2006. Enimmäkseen Nort-
hportissa töissä olevien ja useita eri
töitä tekevien jäsenten muodostaman
yhdistyksen kokoava luonne on vah-
vistunut ennestään: mukana on nyt
jäseniä mm. Airprosta. Nyt oli paikal-
la 20 henkilöä, eli neljäsosa koko yh-
distyksen jäsenmäärästä.
Käsiteltäessä edellisen vuoden toi-
mintaa tuli korostetusti esille yhteis-
ten työehtojen ja palkkojen aja minen
kaikille alan työn tekijöille, myös vuok-
ratyövoimalle. LSI oli vuonna 2005
osaltaan yrittänyt saada kaikki alan
työntekijät juuri ilmailualan sopimus-
ten piiriin alueellaan ja tässä mieles-
sä oli otettu yhteyttä, yhteis työssä lii-
ton toimiston kanssa, Ilmailulaitok-
Caro
line
Söre
nsen
A M M A T T I O S A S T O T
1/
06
28
Caribian lämpöä syksyyn
Ilmailualan Unionin
Kesäpäivät 9.–10.9.2006
■ Tämän vuoden kesäpäivät ovat
syyskuussa kesälomakauden jälkeen
ja ne pidetään Turussa Kylpylähotelli
Caribiassa. Viikon lop pupakettiin si-
sältyvät majoituksen lisäksi ruokai-
lut, monipuolisten kylpyläpalveluiden
käyttö sekä runsaasti ohjattua ohjel-
maa tutussa seurassa.
Ensimmäisen päivän tikkakisan,
saappaanheiton, ihmissolmun, polt-
topallon ja pussijuoksun lisäksi järjes-
tetään lapsia varten oma elokuvaesitys
iltapäivällä. Illalla on ohjelmassa myös
osallistujien oma ohjelmanumero, ka-
raoke. Toisena päivänä ovat lisäksi ho-
tellin vapaa-ajanohjaajien järjestämät
vesiolym pialaiset. Liiton hallitus osal-
listuu kesäpäivien viettoon ja pitää
siellä myös kokouksen. Vakuutusyh-
tiö Turvan edustajakin tulee olemaan
mukana kesäpäivillä kertomassa yhti-
ön tuotteista ja niihin liittyvistä IAU:n
jäseneduista.
Paikalle saavutaan lauantaina puo-
lilta päivin ammattiosastojen järjestä-
essä yhteiskuljetuksen. Lounastarjoi-
Ilmailutekniikan Ammattiyhdistys ITA ry 001jäsen 40 € puoliso 60 € lapsi 4–14v. 30 €
Lounais-Suomen Ilmailualanyhdistys ry 002jäsen 62 € puoliso 107 € lapsi 4–14v. 55 €
Ilmailumekaanikot ILMEK ry 004jäsen 40 € puoliso 107 € lapsi 4–14v. 55 €
GGF Ammattiosasto 616 ry 006jäsen 40 € puoliso 60 € lapsi 4–14v. 55 €
Ulkomaisten Lentoyhtiöiden Työntekijät / ULT ry 008jäsen 57 € puoliso 107 € lapsi 4–14v. 55 €
Suomen Siviililentoliikennevirkailijoiden liitto ry 010jäsen 40 € puoliso 107 € lapsi 4–14v. 55 €
Siviililentoliikenteen Työntekijät ry 012jäsen 40 € puoliso 60 € lapsi 4–14v. 30 €
niin varoja oli rajalli sesti, eikä yllä
mainitun kaltaisia tilaisuuksia ol-
lut järjestetty viime aikoina. Kat-
sottiin kuitenkin että asia olisi edel-
leen ajankohtainen myös jäsenis-
tön vanhenemisen johdosta: uu-
sien jäsenten mukaan saaminen
muuttaisi ikära kennettakin edul-
lisemmaksi.
Yhdistystä johtaa Tero Nur-
minen, kuormaaja, joka on lisäk-
si Northportin alueluottamus-
mies. Entinen puheen johtaja Ma-
rita Kantola jatkaa vielä yhdistyk-
sen taloudenhoitajana, Tomi Au-
tion jälkeen. Joudut tuaan Tomin
tapaan irti sanot tavien lis talle yh-
tiössä ta pahtuneitten supistusten
yhteydessä Marita on ollut ajoit-
tain erinäisissä tehtävissä Ilmailu-
laitoksen alueella, eli kon takti
alaan ei ole täysin mennyt.
Yhdistyksen varapuheenjohtaja-
na on Markus Auvinen. Hän kertoi
kokouksessa työstään TNT-yhtiös-
sä, jolla on Turussa sekä omia työn-
teki jöitä että vuokra työ voimaa.
Markus toimii nimikkeellä, joka
vastaa kuormaajan työtä North-
portissa. Hänen varsinainen työn-
antajansa on Workingmen Service,
henkilöstö vuokraus yritys, joka hoi-
taa lentorahtihuolintaa myös Van-
taan TNT:n termi naalissa. Työ on
pätkätyötä, joka sopii hyvin aina-
kin opiskelijoille. Työntekijät ovat
vakinaistettuja, esimiehet pääasi-
assa TNT:läisiä, ja itse työn suorit-
taa aina vuokratyövoima.
Alan muutoksista, jatkuvas-
ta pirstoutumisesta ja samalla jä-
senpohjan laajentumisesta kertoo
myös se, että yhdistyksen johto-
kunnassa on nyt mukana myös
Airpron palveluksessa oleva jäsen.
Turun osalta vuokratyön käyttö
näyttäisikin menevän alamme so-
pimusten puitteissa, joskaan tästä
ei ole aivan täyttä varmuutta, eli
alan muutoksiin ja niiden aiheut-
tamiin haasteisiin tuntuu näillä nä-
kymin olevan mahdollista vastata.
TUOMO OKSANEN
1/06
29
lu alkaa lauantaina. kello 11.30, avajai-
set ovat 12.45 ja huoneet saadaan
käyt töön kello 14.00 mennessä. Kulje-
tuksista kerrotaan seuraavassa Unioni
-lehdessä.
Viikonloppupaketin hinta muodos-
tuu hotellin lähtöhinnasta, josta vä-
hennetään liiton tuki ja ammattiosas-
ton tuki. Oheisessa luettelossa on am-
mattiosastoittain hinnat, jotka jäsen
joutuu maksamaan tukien jälkeen.
Ilmoittautumisia kesäpäiville ale-
taan odottaa Member -järjestelmän
kautta liiton toimistoon jo lähiaikoi-
na.
Memberin kautta kesäpäiville voi
ilmoittautua toukokuun viimeiseen
päivään asti. – Sen jälkeen, kesäkuun
alusta, voi ilmoit tautua Sinikka Ha-
kalalle liiton toimistoon puhelimitse,
numeroon (09) 4785 7210. Ilmoittau-
tumisien takaraja on 15.6. Runsas ohjelma ja monipuoliset kylpyläpalvelut odottavat kesäpäiville tu-
lijoita.
1/
06
30
1/06
31
Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan
Työttömyyskassa
Ilmailualan Unioni IAU ry
Unioni-lehden Ilmestyminen
NUMERO 3 ilmestyy 16.6. aineisto toimitukseen 29.5.
NUMERO 4 ilmestyy 15.9. aineisto toimitukseen 29.8.
NUMERO 5 ilmestyy 20.10.aineisto toimitukseen 2.10.
NUMERO 6 ilmestyy 8.12. aineisto toimitukseen 20.11.
Ilmoituskoot ja hinnat (alv. 0 %)
Koko sivu, 175 x 237 mm, 240 €½ sivua, 175 x 118 mm, 120 €2/6 sivua, 115 x 118 mm, 80 €1/6 sivua, 55 x 118 mm, 40 €
Kaisaniemenkatu 10, 8. krs.00100 HELSINKI
faksi: (09) 47857 209
sähköposti: [email protected]
kotisivut: www.irkatk.fi
Kassanhoitaja Paula Seppälä (09) 47857 200 Kassanhoitaja Sari Meling (09) 47857 202Kassanhoitaja Mirva Virtanen (09) 47857 203Kassanjohtaja Janne Becker (09) 47857 201
John Stenbergin ranta 6PL 33700531 HELSINKI
faksi: (09) 47857 250
sähköposti: [email protected]
kotisivut: www.iau.fi
Puheenjohtaja Rainer Hakala (09) 47857 220Varapuheenjohtaja Tapani Kautto (09) 47857 221Liittosihteeri Alpo Pehkonen (09) 47857 225Sopimussihteeri Arto Kujala (09) 47857 222Sopimussihteeri Tuomo Oksanen (09) 47857 223Taloudenhoitaja Olli Kaivanto (09) 47857 224Toimistonhoitaja Sinikka Hakala (09) 47857 210
Jäsenasiat Paula Seppälä (09) 47857 200 [email protected]
V A P A A - A I K A ■ ■ ■
Kevääseen kuuluu huvipuisto ja lasten riemu. Muistakaa nauttia myös va-
paa-ajasta!
Sann
a Ka
llio
Jäsenkortista kansainvälinen maksukortti!
Tilaa hakemus jo tänään!
Lisätietoja ja Liitto MasterCard -hakemuksen saat osoitteesta
www.nordea.fi, soittamalla Nordea Asiakaspalveluun
0200 3000 (pvm) ma–pe klo 8–20 ja Nordean konttoreista.
* Luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Sen korko on 3 kk euribor + 7,5 %. Kun nimel-liskorko on esimerkiksi 10,17 % (03/06), on todellinen vuosikorko 13,17 % (1,10 %/kk). Todellinen vuosikorko on laskettu käytössä olevalle 2 000 euron luotolle ja siinä on huomioitu pääkortin vuosimaksu 60 €.
Hyödynnä ammattiliittosi jäsenkortin kaikki mahdollisuudet.
Yhdistä siihen kansainvälinen maksuaika- ja luottokortti
MasterCard. Saat käyttöösi täyden palvelun jäsenkortin, joka
jäsenetujen lisäksi tarjoaa maksuaikaa ostoillesi ja käteisnos-
toillesi, luottoa* joustavaksi vararahastoksi sekä ainutlaatuiset
vakuutusedut: ostoturvan ja käteisnostoturvan.
Halutessasi voit yhdistää korttiisi myös Nordean pankki- ja
automaattikorttiominaisuudet ja hyödyntää verkkopankissamme
monipuolisia MasterCard-palveluja.