1

SISÄLTÖ:Uutiskirje muuttuu Kirahvipostiksi...................................4

Koulutusta kehityksen politiikasta Kepaan............................6

Kansalaisjärjestöyksikön uusi päällikkö pistää tuulemaan..............6

Hankeneuvonta – sisällöllistä kommentointia vai teknistä ohjeistusta?........................................7

Kepan koulutus keväällä 2003........11

LAU

RA

LA

GER

JAN

NE

SIVO

NEN

TEEMANA KOULUTUSKepa järjestää vuosittain parikymmentä kurssia, joilla perehdytään muun muassa hankesykliin ja rahoitukseen. Teknisten taitojen rinnalle kaivataan koulutusta kehityspoliittisista kysymyksistä. Kevään aikana Kepan koulutusta uudistetaan - millaisia toiveita järjestöillä on?

sivut 5-9

ALOITTELIJATKENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLE

Kepan yhteystoimitsijat toivovat, että myös kehitysyhteistyön kon-karit päivittäisivät tietojaan Kepan kursseilla.

sivu 9

2/03KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUS RY HELMIKUU 2003

32

ToiminnanjohtajaFolke Sundman 584 23 213

KENTTÄTOIMISTOT:MOSAMBIKKoordinaattoriBodil WikmanOhjelmatyöntekijätSeverino NgoleSergio GómezFrederico JoáoSihteeri Helena ChiviteYhteystoimitsija Tarja ValtonenTiedottaja Lotta ValtonenC.P. 4441, Maputo, Mozambiquekatuosoite: Rua Joao de Barros 322, Sommershield, Maputopuhelin: +258 1 496 004 fax: +258 1 496 001

SAMBIAKoordinaattoriSeppo KarppinenSihteeri Sabina LuputaInformaatikkoNyangu NyoniTiedottaja Sharon SichilongoTiedottaja Janne SivonenYhteystoimitsijaEsa SalminenOhjelmatyöntekijäJack KalipentaP.O.Box 36524, 1010 Lusaka, Zambiakatuosoite: 165-171 Roan Road, Kabulonga puhelin: +260 1 261 124/261 119fax: +260 1 261 126

NICARAGUA OhjelmatyöntekijäCarla BushVs. koordinaattori Rene HookerTiedottajaKimmo Lehtonen

YhteystoimitsijaOuti Perähuhta

De la Vicky, 1 cuadra abajo, 1 cuadra al sur, modulo 9, Barrio Altamirawww.kepa.org.nipuhelin: +505 270 1039fax: +505 278 7331

Myös kenttätoimistojen työntekijöiden sekä yhteystoimitsijoiden henkilökohtainen sähkö-postiosoite on muotoa etunimi.sukunimi@kepa.fi

YHTEYSTOIMITSIJAT: KARIBIAYhteystiedottajaKent Wilska, INFOS, Calle Mayor Piloto Enrique Valverde No. 1, Ens. Mira Flores, Santo Domingo, Republica Dominicanapuhelin: +1809 540 6888fax: +1809 540 6112

THAIMAAYhteystiedottaja Timo Kuronen PER, 409 Soi RohitsukPracharatbampen RoadHuay KhwangBangkok 10320, Thailandpuhelin: +662 691 0718fax: +662 691 0714

INDONESIAInsist Skip Blok T-7/ CT. IV/38 Blimbingsari-Depok-Sleman Yogyakarta Indonesiapuhelin/fax: +62 274 583 314

ETELÄTIIMI:Kehitysyhteistyösihteeri (Mosambik, Tansania)Viveca Hedengren 584 23 225ProjektiavustajaSari Korkalainen (Thaimaa) 584 233

Kehitysyhteistyösihteeri (Brasilia, Karibia, Nicaragua )Anne Romar 584 23 227

Kehitysyhteistyösihteeri (Indonesia, Sambia, )Aija Taskinen 584 23 222

JULKAISUTIIMI:Toimitussihteeri (Kumppani)Teppo Eskelinen 584 23 234

TiedottajaSonja Hyttinen 584 23 217Toimitussihteeri (Verkkojulkaisut)Tomi Kuhanen 584 23 234

TiedottajaMilma Kettunen 584 23 233

Toimituspäällikkö (Kumppani)Sini Kuvaja 584 23 219

TaittajaKari Markkanen 584 23 235Toimituspäällikkö (Verkkojulkaisut)Eija Palosuo 584 23 253

KOULUTUS- JA NEUVONTATIIMI:KurssisihteeriSuvi Halttula 584 23 203

EU-hankeneuvojaRilli Lappalainen 584 23 214

HankeneuvojaEija Mustonen 584 23 229

KoulutussuunnittelijaMaija Seppo 584 23 248

OhjelmajohtajaVille Luukkanen 584 23 215

ATK-TIIMI:Atk-asiantuntijaKim Helenius 584 23 223

WebmasterAleksi Knuutila 584 23 252

JärjestelmäsuunnittelijaKalle Korhonen 584 23 224

TALOUSTIIMI:TaloussuunnittelijaPekka Ahonen 584 23 272

PääkirjanpitäjäKirsti Koho 584 23 218

KirjanpitäjäSirkku Pallasmaa 584 23 221

PalkanlaskijaTuuli Pihlström-Nisula 584 23 216

ToimistosihteeriJaana Vesalainen 584 23 210

HALLINTOTIIMI:HenkilöstösuunnittelijaSisko Leino 584 23 212

HallintoassistenttiHeli Mäki-Hakola 584 233

Hallinto- ja henkilöstösihteeriKristina Oleng 584 23 230

HallintoavustajaMarkus Pohjola 584 23 211

HallintojohtajaAnri Kyöstilä 584 23 240

RESURSSITIIMI:Kehityspoliittinen sihteeri (tutkimus ja selvitys)Max von Bonsdorff 584 23 232

InformaatikkoTimo Kovanen 584 23 220

Kehitysyhteistyö- ja kulttuurisihteeriMatti Lahtinen 584 23 228KirjastoapulainenAntti Reikko 584 23 231TuottajaJuha Rekola 584 23 226

VAIKUTTAMISTIIMI:Koordinaattori (ruokakampanja)Sari Laaksonen 584 23 243

TiedottajaMika Railo 584 23 247

Kehityspoliittinen sihteeri (EU)Maria Suoheimo 584 23 246

Kehityspoliittinen sihteeri (kauppa)Suvi Virkkunen 584 23 242

VERKOSTOTIIMI:Koordinaattori (tapahtumat)Kai Artes 584 23 270

Koordinaattori (kansainvälisyyskasvatus)Anisa Doty 584 23 271

Ohjelmasihteeri (ETVO)Laura Lager 584 23 250

JäsenjärjestösihteeriAnna Staines 584 23 241

Ohjelma-avustaja (ETVO)Atte Susilahti 584 23 251

JärjestöavustajaTuomas Valovirta 584 23 237

www.kepa.fi

JOHTOTIIMI:

OHJELMAYKSIKKÖ HALLINTOYKSIKKÖ

TANSANIAOhjelmatyöntekijäGertrude Mmbaga, HallintosihteeriSabina JalliP.O.BOX 1835Morogoro, Tanzaniapuhelin: +255 23 2 603016fax: +255 23 2 604421

32

MA

RC

US

FLO

MA

N

LÄHIRUOKA JA LUOMU NÄLÄN POISTAJINA

Kepan koordinoima Ruoka-aika-kampanja on esiintynyt näkyvästi reilun kaupan tuot-teiden, lähiruoan ja luomun puolesta. Jotkut kuluttajat ovat saattaneet olla hämillään jälkimmäisistä: hyviä asioi-ta, mutta miten lähiruoka ja luomu vaikuttavat maailman nälkätilanteeseen?

”Kyseessä on poliittinen valinta. Lähiruoan ja luomun suosiminen lähettää viestin päätöksentekijöille, että maa-ilmankauppaa korostava jär-jestelmä ei toimi kovin hyvin”, vastaa ruoka-aika-kampanjan tiedottaja Mika Railo.

Laajempana poliittisena linjauksena kyse on maailman-laajuisesta paikallisen ruoantuo-tannon tukemisesta. Kampanja pyrkii sellaiseen maailmankau-pan järjestelmään, jossa mah-dollisimman suuri osa ruoasta tuotettaisiin lähellä kuluttajaa. Tästä hyötyisivät myös etelän pienviljelijät.

”Kehitysmaissahan vientiin tähtäävä ruoantuotanto on hyvin pienten piirien käsissä”, muistuttaa Railo. ”Eivät esi-merkiksi Thaimaan köyhät saa käytännössä tuloja Euroopassa ostetusta thaimaalaisesta vien-tiriisistä”. Voidaankin hyvällä syyllä sanoa, että pienviljelijät pohjoisessa ja etelässä kärsivät samoista ongelmista. Näistä ongelmista keskeisin on teh-dasmainen maatalous.

Ratkaisu nälkäon-gelmaan ei siis

välttämättä piilekään etelästä tulevan ruoan a u t o -

maattisessa suosimisessa, vaan rakenteiden muuttamisessa. Yk-si tärkeä keino olisikin nostaa jalostusastetta köyhien maiden ruoantuotannossa.

Politiikkaamonin tavoin

Kulutuspäätösten tunnistami-nen poliittiseksi viestiksi, johon päättäjät joutuisivat selvästi reagoimaan, vaatii kulutusta-pojen muutoksia suurilta jou-koilta. Railo on kui-tenkin optimistinen – asiat ovat todella muuttumassa.

”Esimerkiksi luomu on Keski-Euroopassa no-peimmin kasvava ruokatrendi. Ei tällai-nen suuri muutos voi jää-dä päättäjiltä huomaamatta, vaan siihen on jotenkin otettava kantaa”.

Railo kuitenkin huomauttaa, että kulutustapojen muutoksen lisäksi päättäjiin on pyrittä-vä vaikuttamaan muillakin tavoilla. Tähän Ruoka-ajan korttikampanja juuri omalta osaltaan pyrkiikin. Tammikuun puoleen väliin mennessä noin 130 ihmistä lähetti kampanjan internet-sivuilta www.ruoka-aika.net henkilökohtaisen vies-tin ulkomaankauppaministeri Vilénille, vaatien reilumpaa maailmankauppaa.

Luonnonmukaisuus auttaa

Mutta entäs luomutuotanto sitten? Jotkut ovat väittäneet sitäkin, että luomu olisi ni-menomaan ongelma, koska

sadot maa-alaa kohti ovat pienemmät.

”Tämä on kiistanalainen kysymys. Useilla alueilla luo-mutuontanto on nimenomaan lisännyt satoja, kun maaperän laatu on kasvimyrkkyjen vähentämisen seurauksena parantunut”, vastaa Railo ja kehottaa jälleen katsomaan asiaa etelän pienviljelijöiden perspektiivistä.

Luomutuotanto saattaa vaikuttaa ilmiötä, johon vain

rikkailla mailla on varaa, mutta etelässä näiden

menetelmien laajem-pi käyttöönotto parantaisi ruoka-turvaa olennaisesti. Esimerkiksi paikal-

listen lajikkeiden ja lannoitteiden käyttö

lisäisi viljelijöiden omavarai-suutta.

Teollinen maatalous on myös varsin haavoittuvaista. Taudit ja ennakoimattomat luonnonolosuhteet voivat yl-lättäen viedä koko sadon, jos pelloilla viljellään vain yhtä lajiketta. Viljelemällä useam-pia lajikkeita samalla pellolla luonnonmukaisesti hankkii viljelijä itselleen eräänlaisen ”vakuutuksen” hankalien olosuhteiden varalle.

Teolliselle maataloudelle on myös tyypillistä viljellä lajikkeita, jotka eivät ole sopeutuneet viljelymaan olo-suhteisiin.

Kestävyyteen modernein välinein

Luomutuotanto on usein pyritty leimaamaan ”vanhan viljelytavan paluuksi”. Railo

kuitenkin korostaa, ettei kyse ole tästä. ”Luomusta puhut-taessa puhumme nimenomaan modernista luomutuotannosta. Sen keskeisin ongelma onkin tutkimusvarojen puute”. Vil-jelytulokset paranevat tiedon karttuessa, eikä tätä tietoa välttämättä löydy ”vanhan viljelyn” asiantuntemuksesta.

Nälkäongelmasta puhutta-essa ei myöskään sovi unoh-taa ympäristön tilaa, joka on kriittinen kysymys niin meillä kuin kehitysmaissakin. Railon sanoin, ”mikäli tällä planee-talle ylipäänsä halutaan elää, on kaiken toiminnan oltava kestävää”.

Harva kuluttaja voinee olla tästä eri mieltä.

TEPPO ESKELINEN

Luonnonmukaisuus

auttaa

54

EU-RAHOITUKSESTA RATKAISU JÄRJESTÖN RAHAHUOLIIN ?

UUTISKIRJE MUUTTUU KIRAHVIPOSTIKSI MAALISKUUSSA

Ansiokkaat kahdeksan vuotta il-mestynyt Uutiskirje uudistuu maaliskuussa. Lehti ilmestyy jat-kossakin sekä paperi- että verk-koversiona, mutta Kepan tun-nuseläimen innoittamana lehden nimi muuttuu Kirahvipostiksi. Samalla lehden linjaa pyritään entisestään tarkentamaan kansa-laisjärjestöjen kehitysyhteistyö-hön ja sen laatuun liittyviin kysymyksiin. Koulutus- ja tapah-tumakalenteri jatkavat entiseen

malliin, samoin Hankeneuvojan palsta ja iloisista asioista kertova Pienet hyvät. Myös Kepan kam-panjoista ja muista järjestöjen kannalta tärkeistä ajankohtaisista asioista tiedotetaan edelleen.

Uudistuksen yhteydessä muut-tuu myös lehden ilmestymisaika-taulu. Maaliskuusta lähtien Kirah-vipostin joka toinen numero on nykyisen kaltainen 12-16 -sivuinen lehti ja joka toinen nelisivuinen pikkutiedote, jossa kerrotaan vain

koulutuksista, tapahtumista ja kiireellisimmistä uutisista. Pak-summat lehdet ilmestyvät maalis-, touko-, elo-, loka- ja joulukuussa.

Uudistuksen tavoitteena on li-sätä järjestöjen kehitysyhteistyön laadusta käytävää keskustelua ja auttaa järjestöjä työssään. Mitä hyviä ja huonoja kokemuksia jär-jestöillä on hankkeistaan? Millaisiin ongelmiin on matkalla törmätty ja miten niistä on selvitty - vai menikö joku suunnitelma yksin-

Syksyn 2002 aikana haastattelin noin 60 suomalaista kehitysyh-teistyöalalla toimivaa kansalaisjär-jestöä EU-rahoituskokemuksista. Kiinnostusta tuntuu olevan ja myös toiveita löytää uusia kanavia toiminnan rahoittamiseksi.

Haastatelluista järjestöistä pe-räti 62 % oli hakenut jotain EU-ra-haa toimintaansa, kokemuksia oli kertynyt niin nuoriso-ohjelmasta kuin ESR:sta. Varsinaisia kehitysyh-teistyörahoja sen sijaan oli haettu huomattavasti vähemmän kuiten-kin suhteellisen hyvällä menestyk-sellä. Kehitysyhteistyöhankkeisiin tukea oli hakenut kolmetoista jär-

jestöä 42 hankkeeseen ja näistä hakemuksista 60 % oli mennyt läpi. Kotimaassa tapahtuvaan kansain-välisyyskasvatukseen tukea oli ha-kenut kahdeksan järjestöä 17hankkeeseen ja näistä peräti 72,7 %oli mennyt läpi! Näiden lukujen va-lossa hakeminen siis kannattaa!

Euroopan unionissa on yli 70 budjettikohtaa ja miljardi euroa järjestöjen haettavana. Toistaisek-si eniten suomalaisten järjestöjen kiinnostusta on kerännyt B7-6000 yhteisrahoituslinjan kehitysyhteis-työhanke- ja kansainvälisyyskas-vatushankelinjat. Kiinnostusta on osoitettu myös mm. ihmisoikeudet

ja demokratia-, naiset ja kehitys-, Tacis-, ympäristö- ja ruokaturvara-hoitusta kohtaan. Näistä pyritään järjestämään jatkossa tiedotusta ja koulutusta järjestöille.

Koulutuksen, tiedotuksen ja hankekohtaisen neuvonnan lisää-minen ja kohdentaminen olivat järjestöjen ensisijaisia toiveita. Näihin pyritäänkin jatkossa pa-nostamaan.

Järjestöt ovat kokeneet ha-kumenettelyn vaikeaksi eikä aina ole löytynyt resursseja lähteä hakurumbaan mukaan. Toinen vaikeus on liittynyt omavastuu-osuuden hankkimiseen. KYO sai

kiitosta omasta 15% tukiosuu-destaan. Lisäksi KYO:n toivottiin tukevan järjestöjä jo hakemuksen suunnitteluvaiheessa.

Tässä muutamia poimintoja selvityksen tuloksista. Koko sel-vitys kansalaisjärjestöjen kehi-tysyhteistyöhankkeiden EU-ra-hoituskokemuksista on saatavilla Kehys ry:n www-sivuilta tai alle-kirjoittaneelta.

RILLI LAPPALAINENKepan EU-hankeneuvojarilli.lappalainen@kepa.fi

Kepa tukee taas tänä keväänä Mahdollisuuksien tori -tapahtumia ympäri Suomea. Viime vuonna toreja järjestettiin 17 paikkakunnalla. Jos toivotte tukea torin järjestämiseen omalla paikkakunnallanne, ettekä ole vielä saaneet asiaan liittyvää infokirjettä, ottakaa yhteyttä Kepan jäsenjärjestösihteeriin Anna Stainesiin, anna.staines@kepa.fi tai p. (09) 5842 3241.

kertaisestimyttyyn? Toivom-me, että tartuttetilaisuuteen, kerrottemeille ideoitanne aiheis-ta ja jaatte kokemuksi-anne.

Kirahvipostin toimittami-sessa kaivataan edelleen jär-jestöjen apua.

MILMA KETTUNEN

Mahdollisuuksien torit 2003

Järjestöuutisia

54

KA

I ART

ES

VLA

DIM

IR IV

AN

OV

MITEN JÄRJESTÖT OPPIVAT?Olen viime aikoina kovasti miet-tinyt, mikä merkitys koulutuksel-la on oppimisessa. Opinko kuuntelemalla ja lukemalla val-miiksi mietittyä ja koettua? Vai täytyykö aina itse kokeilla, ja joskus oppia vasta omasta epäon-nistumisesta? Ahaa-elämykset ja innostus ovat ainakin tärkeitä oppimisessa. Tarjoaako Kepan koulutus niitä?

Tämä Uutiskirje on koulutuk-sen teemanumero. Haluamme nostaa keskusteluun koulutuksen merkityksen järjestöjen kehitys-yhteistyössä. Ajankohta on tämä, koska tämän kevään aikana uudis-tamme koulutustarjontaa. Yritäm-me oppia menneestä, analysoida tarpeita, määritellä kohderyhmiä - myös kentällä! - ja parantaa koulutuksen laatua, määrääkin jos tarvetta on. Onko sitä?

Kokemusten jakaminen, kes-kusteleva ote ja osallistavat me-netelmät ovat ne keskeiset peri-aatteet, joita Kepan koulutuksessa noudatetaan. Uskomme, että nii-den avulla pystymme tukemaan järjestöjen kehitysyhteistyötä laajasti. Koulutuksissa järjestöt voivat oppia toisiltaan, löytää yhdessä uutta, ottaa huomioon pimennossa olevat näkökulmat ja asianosaiset. Tämä ei ole tie-tenkään vain kouluttajan vastuulla, vaan myös osallistujien itsensä: uskallammeko jakaa omia hyviä ja huonoja kokemuksiamme,

ehdimmekö antaa tilaa ideoille ja asioiden syvemmälle pohdinnalle kiireisen järjestötyön keskellä? Onko meillä aikaa oppimiseen? Tai toisaalta onko meillä varaa olla oppimatta?

Millaisia kursseja tarvitaan?

Tekniset taidot ovat hankerahoi-tuksen ja -toteutuksen onnistumi-sen kannalta erittäin tärkeitä. Haluamme kuitenkin ajatella jär-jestöjen kehitysyhteistyön tuke-mista myös laajemmin ja tarjota näkemyksiä ja pureskeltavaa han-kemaailman kulttuurisista ja po-liittisista taustoista. Uskomme niiden tuntemisen parantavan merkittävästi yhteistyön laatua ja

ennen kaikkea sen tuloksellisuut-ta. Kulttuuri- ja kehityspoliittiset kurssit ovat kuitenkin osoittautu-neet ”tekniikkakursseja” vaike-ammaksi haasteeksi: osallistuja-määrät jäävät välillä aika vähäi-siksi.

Kepan koulutuksen alkuajois-ta, 90-luvun puolivälistä, lähtien ongelmana on ollut osittain re-surssien puutteen aiheuttama temaattisesti ja alueellisesti sup-pea koulutustarjonta. Järjestöt toivovat räätälöityä koulutusta eri hanketyyppien erityistarpei-siin sekä tukea järjestötoiminnan kompastuskiviin kuten varain-hankintaan, taloushallintoon ja aktiivijäsenten innostamiseen. Koulutuksen alueellisesta keskit-tymisestä pääkaupunkiseudulle

oli jo viime vuonna Uutiskirjees-sä keskustelua. Molemmat ovat vaikeasti ratkaistavia, mutta ehkä eivät mahdottomia haasteita.

Aivan toisen kokoluokan haas-te on suomalaisten järjestöjen kumppanijärjestöjen tukeminen koulutuksen ja neuvonnan avulla järjestöjen yhteistyömaissa. Mikä voi ja saa olla Kepan rooli siinä?

Loppujen lopuksi otsikon kysymys on harhaanjohtava. Eivät järjestöt opiskele, ne oppivat jä-sentensä oppimisen kautta. Tämä tietenkin edellyttää, että opittua sovelletaan systemaattisesti työ-hön. Tervetuloa osallistumaan Kepan koulutukseen!

MAIJA SEPPOKepan koulutussuunnittelija

maija.seppo@kepa.fi

Näin Kepa kouluttaa nyt

Kepan koulutukset voidaan jakaa neljään tyyppiin: 1. Hankesykliin liittyvät kurssit, joilla käsitellään muun muassa hankesuunnittelua ja talousarvion tekemistä.

2. Organisaation kehitykseen ja verkostoitumiseen keskittyvät kurssit, esimerkiksi www-kurssit ja Kesäiset kehitysmaapäivät.

3. Rahoitukseen liittyvät kurssit, joilla käydään tarkemmin läpi muun muassa EU-rahoitusta ja ulkoministeriön hanketukea.

4. Erilaiset teemakohtaiset kurssit, joilla käsitellään esimerkiksi gender-, osallistamis-, kulttuuri- ja kehityspoliittisia kysymyksiä.

Kurssien teemat nivoutuvat väistämättä yhteen ja ovat kaikki toimivan hankesuunnittelun osa-alueita. Esimerkiksi eniten järjestettävillä hankesykliin liittyvillä kursseilla voidaan käsitellä myös gender- ja kulttuurikysymyksiä.Kepa järjestää vuosittain noin 20 kurssia, joihin osallistuu yhteensä noin 350 henkeä. Hankeneuvojan puheilla käy puolestaan vuosittain noin 60 järjestöaktiivia. Neuvonnassa käydään läpi hankkeen rahoituksellisia asioita yhdessä järjestön edustajan kanssa.

Koulutus on myös hyvien ja huonojen kokemusten jakamista.

MA

IJA S

EPPO

Koulutus

76

EIJA

PA

LOSU

O

ESA

SA

LMIN

EN

Ulkoministeriön kansalaisjärjes-töyksikön päällikkö Pertti Iko-nen kiersi Venezuelan ja Viron kautta takaisin kansalaisjärjes-töyksikköön. Kysyimme puoli vuotta nykyisessä työssään ol-leelta Ikoselta, mitkä ovat hänen mielestään järjestöjen kehitys-yhteistyön suurimmat vahvuu-det ja heikkoudet.

”Järjestöt toimivat tärkeillä aloilla ja löytävät syrjäytyneet ryhmät virallista kehitysyh-teistyötä paremmin. Uskon

että erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvat hankkeet vievät ke-hitystä eteenpäin”, Ikonen listaa vahvuuksia.

Ongelmia löytyy selvityk-sissäkin vajavaiseksi todetusta taloushallinnosta ja hankkeiden suunnittelusta. ”Suurin kielteinen yllätys itselleni on 10 vuoden pois-saolon jälkeen ollut se, että paikal-listen osallistuminen hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen on niin heikkoa. Se heikentää heidän omistajuuttaan ja hankkeiden kes-

tävyyttä”, Ikonen sanoo. ”Lisäksi hankkeiden vaikuttavuus ja arvi-ointi on suuri ongelma kaikessa kehitysyhteistyössä, työhän on vaikeaa jo lähtökohtaisesti.”

Koulutus avuksi

Voitaisiinko koulutuksella tukea järjestöjen työtä? ”Mielestäni asia on yksinkertainen: voidaan joko sallia puutteellisuudet tai voidaan puuttua ja kouluttaa”, Ikonen toteaa. Hän kuitenkin

muistuttaa, että hanketuen ohjeis-tus on voimassa ja sen noudatta-miseen kiinnitetään huomiota hakemuksia käsiteltäessä.

”Neuvottelemme juuri Kepan kanssa, voitaisiinko sen järjestämät hankesuunnittelun kurssit määrä-tä pakollisiksi ennen kuin järjestö voisi hakea tukea ulkoministeriöltä. Laatukysymyksiin pyritään vaikut-tamaan koulutuksen kautta.”

Ikonen uskoo, että kansalaisjär-jestöillä on selkeä rooli tulevaisuu-den kehitysyhteistyössä.

KANSALAISJÄRJESTÖYKSIKÖN UUSI PÄÄLLIKKÖ PISTÄÄ TUULEMAAN

KOULUTUSTA KEHITYKSEN POLITIIKASTA KEPAAN!

”Todella mielenkiintoista!” kom-mentoi SOLIDAR-verkoston kauppalobbari EU-vaikuttamisen saloja valottaneesta luennosta Brysselissä viime syyskuussa. Kuuntelimme kolmenkymmenen muun järjestövaikuttajan kanssa miten päätöksiä EU:n vallan rat-taissa oikeasti valmistellaan. Kuka tekee ja mitä monivaiheisen pro-sessin eri vaiheiden aikana? Mihin kannattaa olla yhteydessä, jos haluaa saada äänensä kuuluville? ”Jos tämä on hyödyllistä EU:n kauppapolitiikkaa päivittäin seu-raaville ´asiantuntijoille´, miksei myös ´amatööreille´”, ajattelen.

Kepan koulutuksessa on kehi-tyspoliittisten kurssien kokoinen aukko, joka on kiireesti paikattava. Nykyisin koulutus on suunnattu liian suppeasti kehitysyhteistyön hanketyötä tekeville järjestöille. Jotta suomalaisten järjestöjen kehityspoliittinen ajattelu, pro-sessien tuntemus ja toiminnan vaikutus paranisi, olisi koulutusoh-jelman laajentamiseen satsattava tosissaan.

Vaatimukseni herättää varmasti henkiin epäilyt, joita on viime vuo-sina jo kuultukin: miten kehitys-

politiikasta koulutetaan ilman että tuloksena on tylsiä seminaareja tai luentoja? Ei kai Kepa ryhdy kehi-tysmaatiedon tai kansainvälisen politiikan täydennyskurssittajaksi? Entä löytyykö Suomesta tarpeeksi kehityspolitiikkaan suuntautuneita kurssilaisia?

Laajoja teemoja ja konkreettista kampanja-apua

Kepan kehityspoliittinen koulutus voisi jakautua kahtia: 1) kehityspo-liittisten teemojen ja 2) kehitys-poliittisen työn kursseiksi. Teemoihin keskittyvillä kursseilla lisättäisiin osallistujien ymmärrys-tä esimerkiksi siitä, miten Suomen ja EU:n politiikkaa tehdään ja mitkä niiden toimijat ovat. Niillä voitaisiin pureutua myös Maail-man kauppajärjestön, YK:n, kan-sainvälisten rahoituslaitosten ja kehitysyhteistyön rahoittajien toi-mintaan.

Kehityspoliittisen työn kurssit tarjoaisivat osallistujille konkreet-tista apua esimerkiksi kampanjoi-den suunnitteluun, median hyödyn-tämiseen ja neuvottelutaitoihin.

Koulutukselle kova kysyntä

Kepan työntekijät luennoivat ke-hityspoliittisista aiheista nykyisin eri ammatillisissa oppilaitoksissa . Asiantuntemukselle ja Kepan nä-kökulmalle on kova kysyntä. Miksi siis rajoittaa kurssittaminen sup-peaan opiskelijaryhmään ja jättää järjestöaktiivit ulkopuolelle?

Kepan tulisi kattojärjestönä nostaa esiin sellaisia kehityspo-liittisia näkemyksiä, joilla on laaja kannatus jäsenkunnassa. Mikä ta-hansa kampanja toteutuisi hyvin, jos Kepa yhdellä ja kukin jäsenjär-jestö omalla äänellään kampanjoisi saman viestin puolesta. Ehkä tähän ei päästä, mutta tulisi pyrkiä siihen,

että yhä useampi järjestö tuntisi kehityspolitiikkaa ja ottaisi Kepan kehityspoliittiseen toimintaan kantaa. Siksi koulutuksen koh-deryhmään kuuluisivat yhtä lailla myös hanketoteutukseen keskit-tyvät järjestöt. Kansainvälisen toimintaympäristön tunteminen on jokaiselle tarpeellista.

Sain vahvistusta ajatuksilleni viime syksynä Kepan auditorios-sa, jossa Oxfamin entinen eks-pertti koulutti miten kampanjan tavoitteet ja strategiat kannattaa laatia. Kurssi on täpötäynnä ja enemmänkin olisi ollut tulijoita. ”Juuri tätä olen kaivannut!” kuulin kahvitauolla monen suusta.

SUVI VIRKKUNEN Kepan kehityspoliittinen sihteeri

Kehityspoliittisia kursseja kaivataan Kepan koulutukseen entistä enemmän.

MA

IJA S

EPPO

Koulutus

76

KANSALAISJÄRJESTÖYKSIKÖN UUSI PÄÄLLIKKÖ PISTÄÄ TUULEMAAN

HANKENEUVONTA - SISÄLLÖLLISTÄ KOMMENTOINTIA VAI TEKNISTÄ OHJEISTUSTA?Kepa on tarjonnut hankeneuvontaa vuodesta 1998 lähtien ja enimmäk-seen palvelu on tainnut kallistua ”teknistä neuvontaa, jolla rahoitus varmistetaan” -vaihtoehdon puo-lelle. Mutta mitä hankeneuvonnalta tulevaisuudessa odotetaan? Millä tavalla kehitysyhteistyön laatu ja hankeneuvonta risteävät Kepassa? Miten Kepan etelän yhteystoimit-sijoiden palvelut ja laatu liittyvät toisiinsa?

Kepassa on kaksi hankeneu-vojaa: toinen keskittyy EU-hanke-neuvontaan ja koulutukseen (Rilli Lappalainen) ja toinen ulkoministe-riön hanketukeen (Eija Mustonen). Hankeneuvojat ovat koulutus- ja neuvontatiimin jäseniä, mutta kum-pikaan heistä ei tee hankeneuvon-taa kokopäivätoimisesti.

Vuonna 2002 ulkoministeriömyönsi tukea noin 450 eri hank-keelle. Jos ajatellaan että yksi hankeneuvoja käyttäisi viikoittain kolme päivää hankekohtaiseen neu-vontaan, häneltä menisi noin kol-me vuotta hankkeiden läpikäymi-seen. Tänä aikana yhdelle hank-keelle olisi päivä aikaa. Esimerkki kuvannee nykyisiä resursseja ja tehtäväkentän laajuutta.

”Yli 200 kiinnostunutta jär-jestöä on valtava resurssi, joka pystyy tekemään paljon. Emme halua hukata sitä”, hän toteaa.

Tulevaisuudessa mahdolli-sesti kasvavat kehitysyhteistyö-määrärahat toisivat lisää rahaa myös järjestöille. Toisaalta tämä tarkoittaisi uudistumishaasteita niin ulkoministeriön sisällä kuin järjestöissäkin. ”Kehysjärjestöjen roolia ollaan uudistamassa kohti suurempaa toimintavapautta ke-hyksen sisällä ja hankkeiden yh-

Pitääkö Kepan antaa hanke-kohtaista neuvontaa ja mitkä ovat tärkeimpiä asioita han-keneuvonnassa?

Kenia-evaluaatiossa (ks. s. 8) hankkeiden ongelmana pidetään yhteisen suunnittelun puutetta sekä hankkeiden luonnetta. Ra-portissa todetaan dokumentoin-nissa ja taloushallinnossa olevan ongelmia. Hankekohtaisessa neu-vonnassa pitäisi kiinnittää huo-miota siihen, miten hanke on suunniteltu, kuinka paljon yhtei-seen suunnitteluun on käytetty aikaa, kenen kanssa suunnitelma on tehty ja mitä metodeja on käytetty. Lisäksi pitäisi painottaa talousarvion tekemisen ja ta-loushallinnon taitojen hallintaa. Hankeneuvonnan avulla pitäisi pystyä erottamaan, mitkä hank-keet ovat sosiaaliapua ja miten niiden ideoista voitaisiin kehittää kehityshankkeita. Mutta mitkä ovat neuvonnan prioriteetit jär-jestökentän mielestä?

Pitäisikö neuvonta järjestää kokonaan toisin kuin nykyisin ja luoda järjestöjen välisiä laa-tu-rinkejä, joissa järjestöt ar-

vioisivat toistensa hankkeita ja samalla oppisivat toisensa kokemuksista?

Tällöin hankeneuvoja olisi kon-taktien luoja, verkostojen ylläpitäjä ja tiedottaja. Kuka ehtisi oman työn ohella ryhtyä hankeneuvo-jaksi naapurijärjestön väelle? Ei kovin moni - ainakaan ilman kor-vausta. Ruotsissa järjestöt tekevät yhteistyötä työryhmissä, jotka esi-valmistelevat hanketukipäätökset Forum Sydin hallitukselle.

Onko Kepan hankeneuvon-nassa käytetty hyväksi inter-netin mahdollisuuksia?

Paljon enemmän aineistoa voisi olla Kepan nettisivuilla. Aktiivisella päivityksellä ja sivujen ylläpidolla sivustosta voisi tulla virtuaalinen kohtaus- ja keskustelupaikka jär-jestöille.

Yhteystoimitsijoista hanke-neuvojiksi?

Aikaisemmin tehdyissä arvi-oissa (mm. Sambian kehitysyh-teistyön maaevaluaatiossa) on Kepan yhteystoiminalle haluttu antaa entistä aktiivisempi rooli. Nyt yhteystoimitsija on lähinnä teknisen palvelun tuottaja jär-jestöjen välisessä yhteystyössä. Entä jos yhteystoimitsijalta tulisi kriittisiä kommentteja hankkeen sisältöön jo suunnitteluvaiheessa? Onko parempi jättää kriittiset kommentit vain ulkoministeriön evaluointiyksikön arviointitiimeille ja niiden raportteihin?

EIJA MUSTONENKepan hankeneuvoja

eija.mustonen@kepa.fi

denmukaistamista Suomen kehi-tyspoliittisten linjausten kanssa”, Ikonen kertoo.

Tähän mennessä hankittu koke-mus on Ikosen mielestä järjestöjen etu tulevaisuudessa. ”Järjestöt ovat selvästi ammattimaisempia kuin ai-kaisemmin. Tämä johtuu pitkästä kokemuksesta ja lisääntyneistä kansainvälisistä yhteyksistä.”

MAIJA SEPPO

EU:n kehitysyhteistyöhankkeiden rahoituslinja (B7-6000) on auennut. Haettavissa ovat sekä hanke- (dl 12.3.), kansainväli-syyskasvatus- (dl 19.3.) ja yleiskattavat avustukset (block grants, dl 2.4.). Katso lisää http://europa.eu.int/comm/europeaid/cgi/frame12.pl/ja ruksaa ”open”, ”grants”.

MIL

MA

KET

TU

NEN

Pertti Ikonen toteaa, että kansalaisjärjestöt ovat valtaisa voimavara ja tulevaisuudessa niillä on entistä selkeämpi rooli kehitysyhteistyössä.

Koulutus

98

TOIV

O K

ETT

UN

EN

SOSIAALIAPUA VAI KEHITYSHANKKEITA?- ARVIO SUOMALAISJÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖSTÄKENIASSA VALMISTUNUTUlkoministeriön (UM) kansalais-järjestöyksikkö pyysi arvion suomalaisten hankkeiden merki-tyksestä, tehokkuudesta ja vai-kuttavuudesta sekä kestävyy-destä, tuloksellisuudesta ja hyö-dynsaajien osallistuvuudesta. Jär-jestöjen yhteistyötä arvioivat Julia Kunguru, Donald Kokonya ja Cammy Otiato.

Raportin mukaan hankkeet olivat relevantteja Kenian ja Suomen kannalta, tehokkuuden suhteen tulokset vaihtelivat. Jos integraatio organisaatioihin oli onnistunut, tehokkuus oli hyvä. Suurin osa hankkeista todettiin vaikuttavuudeltaan hyviksi - tosinpaikalliset ihmiset osallistuivat hankkeen suunnitteluun vain vä-hän. Kestävyydessä ryhmä havait-si ongelmia: suurin osa hankkeista oli pikemminkin sosiaaliapua kuin

kehityshankkeita.Arvion mukaan UM:n pitäisi

tukea suomalais-kenialaista yh-teistyötä eikä keskittyä vain hankemuotoisen yhteistyön tu-kemiseen. Tukea voisi laajentaa ns. institutionaaliseen kehityk-seen, jolloin kenialaista järjestöä koulutettaisiin suunnittelemaan ja hallinnoimaan hankkeitaan it-se. Ryhmä ehdottaa, että Kenian suurlähetystöllä olisi suurempi rooli hankkeiden valvonnassa ja koordinoinnissa. Järjestöjen yh-teistyön laajentamista suositellaan. Myös ministeriön nykyisiä ohjeita olisi tarkistettava. Paikallisten yh-teistyökumppaneiden ja hyödyn-saajien pitäisi osallistua hankkei-den suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Dokumentointia olisi parannettava erityisesti taloushallinnon osalta.

Hyvin suunniteltu on puoleksi tehty

Miten sitten Kepa voisi tukea jär-jestöjä arvioinnin suositusten to-teuttamisessa?

Lisättäisiinkö osallistamis- tai taloushallinnon koulutusta? Tai tarvitaanko toimintaympäristö-koulutusta? Miten suhtaudutaan kritiikkiin sosiaaliavusta ja millai-sella koulutuksella sosiaalihan-keideat muuntuvat kehityshank-keiksi?

Julia Kunguru pitää kaikkein tärkeimpänä asiana, että hankkeet suunniteltaisiin yhdessä paikallisen kumppanin kanssa. Suunnittelussa tarvitaan monipuolisia taitoja ja aikaa. Kepa tarjoaa kursseillaan työvälineitä, mutta asenteet ja aika ovat järjestöjen itsensä kehitettävissä. Toki ajan suhteen

myös UM:llä on päätäntävaltaa: jos matka-avustusta saisi nykyistä pidemmälle ajalle, hankkeiden laatu paranisi - osallistavaa suunnittelua kun ei voi tehdä sähköpostilla etu- eikä jälkikäteen, vaan se on ihmisten kohtaamista heidän omassa ympä-ristössään.

Ministeriö teettää seuraavan arvioinnin Tansaniassa toimivista kehitysyhteistyöhankkeista.

EIJA MUSTONEN

Evaluation of the development cooperation activities of Finnish

NGO’s in Kenya. Evaluation report 2002:9. Tilaukset ulkoministeriöstä,

sihteeri Suoma Varpasuo, puh. (09) 16056255 tai s-posti:

suoma.varpasuo@formin.fiRaportin voi lainata ulkoministeriön

tai Kepan kirjastosta.

KEPAN KURSSILLA - TAITOJEN HIOMISTA JA INNOSTUSTA

Anneli Lohikko Suomen Baptis-tiyhdyskunnasta on osallistunut Hyvä sopimus on puoleksi tehty -kurssille sekä hankesuunnittelun perus- ja jatkokursseille.

Lohikko pitää koulutuksia on-nistuneina ja perustietoja täyden-tävinä. ”Koulutus oli tarpeellinen, kun olin ensimmäistä kertaa te-kemässä hankeanomusta. Hanke-tuen käsikirjasta sai hyvät poh-jatiedot, mutta Kepan kursseille osallistuminen auttoi selvemmin hahmottamaan, mihin asioihin anomuksessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota.”

Lohikko koki hyödyllisenä on-gelma-analyysin harjoittelemisen, jossa käsiteltiin loogista viiteke-hystä. Se auttoi häntä paremmin jäsentämään omassa hankkeessa sen keskeistä tavoitetta, jotta päästäisiin kestäviin tuloksiin.

”Odotin, että pystyisin parem-min ymmärtämään hakuprosessia ja tähän tarpeeseen kurssit vasta-sivat. Hyvä sopimus on puoleksi tehty -kurssi oli tärkeä, koska han-ketuen käsikirjassa ei tästä asiasta puhuttu mitään”, Lohikko toteaa. ”Ehkä näin ensikertalaiselle olisi ollut hyvä, jos jo etukäteen olisi voinut tutustua kurssien mate-riaaliin.” Jatkossa kursseja voisi järjestää muuallakin kuin Helsin-gissä hän muistuttaa. ”Olisi myös hyvä tietää, mitkä muut järjestöt omasta kotikaupungista hakevat kehitysyhteistyövaroja. Yhteydet heihin voisivat olla avuksi.”

Mari Luosujärvi Pelastakaa Lapset ry:stä on osallistunut Budjetin laadinta- ja Onko sek-sillä väliä? -kursseille.

”Odotin konkreettisia neu-voja budjetin laadinnassa. Pääl-

limmäisenä jäi mieleen, että olisi pitänyt olla joku ulkoministeriöstäkysymyksiin vastaamassa. Toisaalta, vaikuttaa, että ministeriön sisäl-läkään eivät asiat ole aina niin selviä. Koska kurssi käsitteli UM:lle meneviä hakemuksia, olisi ollut hyvä saada kuulla myös heidän kan-tansa.” Luosujärvi sanoo olevansa tyytyväinen siihen, että sai joitakin käytännön vinkkejä toisilta järjes-töiltä siitä, mikä on mennyt läpi ja mikä ei.

Kaiken kaikkiaan kursseilla ol-leet pitivät työryhmätyöskentelyä antoisana, koska niissä sovellettiin opittua käytäntöön.

Elina Tammi NMKY-Liitosta osallistui Kansainvälisyyskasvatus -kouluttajakoulutuksen sarjakuvat -osioon .

”En saanut kurssista niin paljon irti, koska tajusin jossain vaiheessa

että sarjakuvien teko ei ole alaani. Koulutuksessa keskityttiin sarjaku-van luomiseen eikä niin paljon itse kansainvälisyyskasvatuksen tuotta-miseen, minkä takia olin kuitenkin kurssille hakeutunut. Onhan sarja-kuva väline, mutta olisin enemmän kaivannut kv-painotteisuutta sekä aiheita ja materiaalia.”

Ensi kerralla - tai jo tänään -, kun tutkit Kepan koulutuskalente-ria, ota yhteyttä järjestäjiin ja kysele itseäsi askarruttavista seikoista lisää niin saat tietää tarkemmin kurssi-en sisällöistä ja siitä, mitä kursseilla tehdään.

Ja sitten ei muuta kuin kurssille kokemaan ja osallistumaan!

SONJA HYTTINEN

Koulutus

98

YHTEYSTOIMITSIJAT: ALOITTELIJAT KENTÄLLE, JÄRJESTÖVETERAANIT KURSSILLEViimekesäisen mielipidetutkimuksen mukaan suomalaiset pitävät kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyötä laadukkaana, mutta miltä suomalaisjärjestöjen työ näyttää etelästä käsin katsottuna? Kepan yhteystoimitsijat Tarja Valtonen ja Esa Salminen arvioivat Mosambikissa ja Sambiassa työskentelevien suomalaisjärjestöjen ammattitaitoa ja koulutustarpeita.

Suurin osa suomalais-järjestöjen kehitysyh-te istyöhankkeista Mosambikissa ja Sam-biassa toteutetaan yh-teistyönä paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Vain pari alu-eella työskentelevää järjestöä on palkannut paikan päälle suoma-laisen työntekijän, jo-ten käytännössä yh-teistyön arki on lä-hinnä rahan lähet-tämistä etelään ja ra-porttien lähettämistä pohjoiseen.

Sambiassa Kepan jä-senjärjestöjä edustava Esa Salminen muistut-taa, ettei hyvä yhteistyö voi rakentua pelkkien vuosiraporttien va-raan. ”Kaikki tietävät, että raporteissa asioi-ta kaunistellaan, joten pelkästään niihin tukeutumalla käteen ei jää paljoa.”

Salmisen Mosambikissa työs-kentelevä kollega Tarja Valtonen toteaa, että monissa kumppa-nuussuhteissa yhteydenpito on vuosiraportointia tiiviimpää. ”Mosambikilaisjärjestöt pitävät usein yhteyttä suomalaisiin kumppaneihinsa Kepan toimiston kautta. Paikan päällä suomalaiset vierailevat noin kerran vuodessa, mutta kenttämatkat ovat yleensä aivan liian lyhyitä ja tiiviitä. Mo-sambikilaisia vierailee puolestaan Suomessa suorastaan hävyttömän vähän”, toteaa Valtonen.

Pieni on kaunista Yhteystoimitsijat pitävät suoma-laisjärjestöjen työtä pääosin laa-

dukkaana. ”Pienten budjettien järjestöhankkeissa rahaa ei tuhlail-la turhuuksiin, ja työntekijät ovat yleensä ideologisista syistä alalle hakeutuneita ihmisiä, jotka teke-vät työtä antaumuksella. Toisaalta Sambiassa on myös projekteja, joista hyötyvät lähinnä hankkee-seen palkatut sambialaiset työn-tekijät”, kertoo Esa Salminen.

Salmisen mukaan monet hank-keiden ongelmista johtuvat kom-munikaatio vaikeuksista. ”Suoma-laisjärjestöt elävät aivan eri to-dellisuudessa kuin sambialaiset: ihmiset olettavat saavansa vas-tauksen sähköpostiinsa päivässä, mutta täällä aikakäsitys on aivan erilainen eikä kaikilla ole edes mahdollisuutta lukea sähköposte-jaan kuin aniharvoin. Suomesta tu-lee usein pyyntöjä, joiden aikataulu

on yksinkertaisesti mahdoton.”Myös Tarja Valtosen mukaan

kansalaisjärjestöt osaavat tyriä asi-ansa siinä kuin muutkin. ”Hieman kyynisesti jos kärjistää, niin pienillä järjestöhankkeilla ei saada niin pal-jon harmia aikaan kuin valtioiden miljoonaprojekteilla. Onnistumi-nen riippuu kaikessa kehitysyh-teistyössä siitä, kenen aloitteesta hankkeet käynnistyvät, miten ne suunnitellaan ja toteutetaan sekä siitä, mitä hankkeille tapahtuu kun suomalaiset poistuvat.”

Järjestöjyrät kurssille

Vaikka järjestöhankkeita arvoste-taan ruohonjuuritason kontak-teista, suurin ongelma niissäkin tuntuu olevan yhteistyömaan kulttuurin ja kumppanijärjestön

tuntemuksen puute. ”Budjetit ovat pieniä ja me asumme yli tuhan-nen euron päässä toi-sistamme, mutta silti järjestöillä – ja varsin-kin niiden aloittelevilla työntekijöillä - tulisi olla resursseja vierailla pidempään paikan pääl-lä. Ehkä Kepan kurs-seja voitaisiin järjestää enemmänkin etelässä siten, että Kepa maksai-si osan vaikkapa kolmi-viikkoisen kurssin ku-luista”, Salminen eh-dottaa. Myös Valtonen korostaa sitä, että pai-kan päällä asiat saadaan sujumaan paljon pa-remmin kuin logframe-ja Helsingissä opis-kelemalla.

Valtonen toivoo, et-tä Kepan koulutukseen saataisiin aloittelevien

järjestöjen lisäksi pitkän kenttä-kokemuksen omaavia järjestöjyriä. ”Kenttähommissa olleilla ihmisillä on enemmän tuntumaa kehitysmai-den todellisuuteen, mutta toisaalta pitkä kokemus saattaa näkyä myös besserwisser-asenteena. Kokeneet ihmiset saattavat kuitenkin vain toistaa samoja virheitä vuodesta ja maasta toiseen”, Valtonen nä-päyttää. ”Monet perusasiat kuten yhteissuunnittelu, sopimuskäy-tännöt ja yhteisten pelisääntöjen tärkeys ovatkin edelleen melkoisia haasteita järjestöjen kehitysyhteis-työssä.”

JANNE SIVONEN Lusaka

JAN

NE

SIVO

NEN

Koulutus

1110

KEPA MAAILMALLA 6/9

L U S A K A

• toiminta alkoi

1987

• Ohjelmatyöntekijät:

koordinaattori

Seppo Karppinen,

yhteystoimitsija

Esa Salminen,

tiedottajat

Janne Sivonen ja

Sharon Sichilongo

ohjelmatyöntekijä

Jack Kalipenta,

informaatikko

Nyangu Nyoni

• Paikalliset kumppanit:

Jesuit Center for

Theological Reflection,

Kamoto Community Arts,

Green Living Movement.

KEPAN VANHIN KENTTÄTOIMISTO ON SAMBIASSA

Kepan ensimmäinen kenttätoimis-to perustettiin vuonna 1987 Lu-sakaan. Ensimmäiset kymmenisen vuotta Sambiassa keskityttiin ke-hitysjoukkotoimintaan, ja kun ohjelma lopetettiin 90-luvun jälki-puoliskolla, Sambian-toimisto ha-keutui muun Kepan mukana uusille urille. Viime vuosina Kepa on palvellut alueella toimivia suo-malaisjärjestöjä, tukenut paikallis-ta kansalaisyhteiskuntaa ja välittänyt kehityspoliittista tietoa Suomeen.

”Kun Kepan Sambian-toimin-nalle etsittiin uusia muotoja, pai-kalliset yhteistyökumppanimme toivoivat ennen kaikkea kehitys-kysymyksiin erikoistuneen info-keskuksen perustamista”, kertoo Sambian-toimiston virkaiältään vanhin ohjelmatyöntekijä Nyangu Nyoni. ”Kumppanimme tarvitsivat tietokoneita, sähköpostia sekä mahdollisuuden etsiä kehitysky-symyksiin liittyvää tietoa. Useim-milla kumppanijärjestöillämme ei ole edes omaa tietokonetta.”

Informaatiokeskuksen suosio on noussut muutamassa vuodes-sa niin paljon, että välillä käyttäjien määrää on ollut pakko rajoittaa. ”Toissa vuonna keskusta käytti 16 järjestöä, mutta tällä hetkellä järjestöjä on jo 28”, kertoo info-keskusta hoitava Nyoni. ”Tärkeintä järjestöille on ilmainen pääsy in-ternetiin, sillä projektien pyörittä-minen ja yhteydenpito ulkomaisiin kumppaneihin on hankalaa ilman sähköpostia.”

Uudet palvelut takaavat sen, että jatkossa infokeskuksen suo-sion voi olettaa kasvavan en-tisestään. Keskukseen avattiin hiljattain tv-huone, jossa sambia-laisjärjestöt voivat katsella Kepan teemoja käsitteleviä videoita. Kepa ja kumppanijärjestöt tuot-tavat infokeskukselle myös omia videodokumenttejaan. Seuraava uusi avaus on verkkosivusto, jol-le www-suunnittelukoulutusta

saaneet kumppanijärjestöt voi-vat avata omat kotisivunsa. Jo nyt järjestöt saavat näkyvyyttä toimiston julkaisemassa Partner -uutiskirjeessä, joka ilmestyy nel-jästi vuodessa.

Pieni mutta hyvä kumppani

Nyoni uskoo, että Kepaa pidetään Sambiassa hyvänä yhteistyökump-panina. ”Meitä arvostetaan, sillä teemme työtä läheisesti part-nereidemme kanssa. Itse olen nauttinut työskentelemisestä eri-tyisesti pienten ja suhteellisten nuorten järjestöjen kanssa, joita muut eivät välttämättä tue. Niiden kehittyessä työn tulokset näkyvät

konkreettisesti.”Tällä hetkellä Kepan tärkeim-

mät yhteistyökumppanit ovat lobbaus- ja tutkimusjärjestö JCTR (Jesuit Center for Theological Ref-lection), Kamoto-yhteisöteatteri sekä ympäristö- ja kehityskysy-mysten parissa työskentelevä Green Living Movement. Kepan palveluita käyttävistä suomalais-järjestöistä useimmat toimivat vammaissektorilla.

Nyoni vieraili vuosi sitten myösHelsingin-toimistossa. ”Vasta Hel-singissä aloin ymmärtää Kepan toimintaa globaalilla tasolla. Esi-merkiksi täällä työskentelevät kepalaiset eivät valitettavasti tiedä lainkaan, mitä asioita Kepa tekee vaikkapa Mosambikissa tai Nicara-

guassa. Kentältä pidetään yhteyttä vain Helsingin-toimistoon, vaikka etelän toimistojen olisi vähintään yhtä hyödyllistä olla yhteydessä suoraan toistensa kanssa. Jos tieto kulkisi maasta toiseen pa-remmin, niin ehkäpä Kepan työn-tekijät eri puolilla maailmaa al-kaisivat ajatella enemmän koko Kepalle yhteisiä tavoitteita sen si-jaan, että jokainen kenttätoimisto puuhaa vain omien teemojensa parissa”, Nyangu pohtii.

JANNE SIVONENLusaka

JAN

NE

SIVO

NEN

Talonmies James Nkhata ja koordinaattori Seppo Karppinen aloittivat joulu-lomansa istuttamalla puita.

Uutisia etelästä

11

KEVÄÄLLÄ 2003

10

KEPAN KOULUTUS

Ilmoittautumiset ja lisätietoja:Kaikille kursseille ilmoittaudutaan joko sähköpostitse kepa@kepa.fi tai puhelimitse Kepan keskukseen (09) 584 233. Ilmoittautuessasi kerro kurssin nimi ja ajankohta, osoitteesi, puhelinnumerosi sekä mistä järjestöstä tulet.

Kurssihinnat ovat: hinta Kepan jäsenjärjestöjen jäsenille / hinta muista järjestöistä tuleville sekä opiskelijoille / hinta muille, esimerkiksi 33/50/67 euroa.

Peruutukset tulee tehdä viimeistään kolme päivää ennen kurssia. Peruuttamattomista ilmoittautumisista perimme osallistumismaksun.

Tarkempia tietoja kursseista saat myös:• koulutussihteeri Maija Sepolta, puhelin (09) 584 23 248.• Kepan www-sivun tapahtumakalenterista: www.kepa.fi/forum/ tapahtumakalenteri.• kepa-l -sähköpostilistalta. Liittymisohjeet: www.kepa.fi/forum/postituslistat/.Kurssit pidetään Kepan koulutustilassa, Sörnäisten rantatie 25 B, 5. kerros,

Helsinki. Poikkeuksista mainitaan erikseen. Osallistujien matkakulut korvataan 17 euroa ylittävältä osalta halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan vähintään koko päivän mittaisilla kursseilla.

7.-8.2. SOPIMUKSET, KULTTUURI JA HANKESUUNNITELMA: MITEN NE LIITTYVÄT TOISIINSA?Kurssi on tarkoitettu kaikille kansalaisjärjestöjen edustajille, jotka ovat hakeneet ulkoministeriön hanketukea. Hanketuen ehdois-sa edellytetään, että suomalainen järjestö siirtää sopimuksella velvoitteet kumppanilleen. Tule muiden kanssa pohtimaan mitä kaikkea tämä käytännössä tarkoittaa!

Kurssilla kansalaisjärjestöyksikön virkamies Antero Järstä kertoo mihin järjestöt sitoutuvat allekirjoittaessaan hanketuen ehdot. Tämän jälkeen käydään läpi järjestöjen välisten sopimuksien kiemuroita ja vastataan mm. kysymyksiin: Mihin sopimusta tarvitaan? Miten hankesuunnitelma ja sopimus liittyvät toisiinsa? Mitä sopimukseen kannattaa kirjata? Mitä meidän pitäisi tietää kumppanin toiminnasta ja hallintokulttuurista, jotta varmistaisimme yhteistyön sujumisen? Kouluttajina mm. Kepan hallintojohtaja Anri Kyöstilä, kehitysyhteistyösihteeri Anne Romar ja koulutussuunnittelija Maija Seppo. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen 31.1. mennessä.

13.2. JA 27.2. KOULUTUSPÄIVÄT EU-RAHOITUKSESTA: KANSALAISJÄRJESTÖJEN YHTEISRAHOITUSOHJELMA KEHITYSYHTEISTYÖPROJEKTEILLE (B7-6000) Koulutuspäivänä käydään läpi käytännönläheisesti hakemuksen täyttöön ja käsittelyyn liittyviä asioita. 13.2. kehitysyhteistyöhank-keet ja 27.2. kansainvälisyyskasvatushankkeet.

Koulutustilaisuudet ovat maksuttomia. Ilmoittautumiset pyydetään lähettämään sähköpostitse Kehys ry:n harjoittelijalle Jaana Kuivalaiselle 7.2. mennessä osoitteella jaana.kuivalainen@kepa.fi.

21.-22.3. HANKESUUNNITTELUN PERUSKURSSI Tuntuuko siltä, että ulkoministeriön rahoitushakemuksessa kysytään sa-moja asioita aina uudestaan ja uudestaan ja lomaketta on vaikea täyttää? Tule opettelemaan todellisen hankesuunnittelutapauksen pohjalta miten rakennetaan looginen viitekehys!

Ulkoministeriön hakulomakkeet perustuvat pitkälle loogisen viiteke-hyksen malliin, joten sen hallitseminen auttaa ymmärtämään rahoitusha-kemuksen kysymyksiä paremmin. Hankesuunnittelu on toki muutakin kuin loogisen viitekehyksen hallintaa ja kurssilla myös sivutaan niitä lukuisia asiakokonaisuuksia, jotka pitäisi huomioida hankesuunnittelussa kuten gen-der, osallistavuus, omistajuus ja kestävyys. Kouluttajina ovat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen 14.3. mennessä.

HANKESUUNNITTELUN JATKOKURSSI24.3.-9.3. Ohjatun etätehtävän tekeminen 12.4. LähikoulutuspäiväOnko sinulla jo hankesuunnittelun perustaidot ja loogisen viite-kehyksen rakentamisen perusosaaminen? Käytä hyväksesi oman

järjestösi hanketta ja harjoittele edelleen loogisen viitekehyksen käyttöä ja mittareiden rakentamista etätyönä ennen lähiopiske-lupäivää. Kouluttajat ohjaavat etätyötä.

Kurssi on kaksiosainen: ensin opiskelijat tekevät omasta case-tapauk-sestaan loogisen viitekehyksen etätyönä. Etätyöhön annetaan opastus sekä ohjataan etätyön tekemisen aikana. Kurssin toisessa osassa lähikoulutuspäi-vänä etätöitä käytetään kurssimateriaalina. Etätyön ohjaajina ja kouluttajina ovat hankeneuvoja Eija Mustonen ja kouluttaja Jonna Haapanen. Kurssin hinta on 33/50/67 euroa. Ilmoittautuminen 21.3. mennessä.

29.3. JÄRJESTÖJEN RUOKAMYYNTI TAPAHTUMISSA Jos järjestösi suunnittelee ruokamyyntiä esimerkiksi Maailma Ky-lässä -festivaalilla tai Mahdollisuuksien toreilla, niin tämä kurssi pelastaa teidät liemestä!

Viranomaiset ovat kiristäneet ruokamyyntiin liittyviä määräyksiä tun-tuvasti, joten kurssia suositellaan valtakunnallisesti niin vasta-alkajille kuin konkareillekin. Ympäristöviraston terveystarkastajan infopaketin lisäksi saat hyödyllisiä vinkkejä käytännön järjestelyihin. Kurssi on ilmainen. Ilmoittau-tuminen 24.3. mennessä.

4.4. VUOSIRAPORTOINTI TULEE – VALMISTAUDU AJOISSA! Ulkoministeriön hanketukea saavat järjestöt raportoivat kerran vuodessa hankkeistaan ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikölle. Tule kuulemaan mitä vuosiraportin teossa tulee erityisesti huomioida! Jos olet vasta suunnittelemassa hanketta niin kannattaa tulla kuulemaan mihin on syytä varautua tulevaisuudessa.

Kurssilla käydään läpi vuosiraportin rakenne ja vaatimukset ja keskitytään erityisesti niihin kysymyksiin, joissa järjestöillä on ollut eniten ongelmia. Kurssin kouluttajana on Anne Pönni Suomen World Visionista. Kurssin hinta on 17/25/34 euroa. Ilmoittautuminen 28.3. mennessä.

12

Päätoimittaja: Milma Kettunen (09) 584 23 233 Toimitussih-teeri: Sonja Hyttinen (09) 584 23 217 Taitto: Kari Markkanen (09) 584 23 235 Tilaukset: Heli Mäki-Hakola (09) 584 233 tai kepa@kepa.fi Toimituksen osoite: Sörnäisten rantatie 25, 3. krs. 00500 Helsinki ISSN 1456-2839

Julkaisija: Kehitysyhteistyön palvelukeskus ry. Kepa. Kepan toimintaa tuetaan julkisin varoin ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosaston kansalaisjärjestömäärärahoista.

12TAPAHTUMAKALENTERI LÖYTYY MYÖS OSOITTEESTA: www.kepa.fi/tapahtumakalenteri

TAPAHTUMAKALENTERI

Mitä järjestösi puuhaa - kerro siitä muillekin Uutiskirjeessä.

Lähetä järjestöuutiset, tapahtumatiedot ja puheenvuorot sähköpostitse Milma Kettuselle (milma.kettunen@kepa.fi) tai Sonja Hyttiselle (sonja.hyttinen@kepa.fi).

SEURAAVA UUTISKIRJE/KIRAHVIPOSTI ILMESTYY MAALISKUUSSA

10.2.-13.3. Kassandra järjestää yhteistyössä kulttuurikeskus Caisan kanssa lasten taidetyöpajoja. 7-9 -vuotiaille tarkoitetut taidetyöpajat järjestetään Helsingissä ajalla 10.2.-13.3. klo 13 – 14.30. Ohjelmassa on tanssia, teatteria, laulua ja rumpuja. Ryhmään mahtuu korkeintaan 20 osallistujaa. Työpajojen vetäjinä on nigeriläis-, inkeriläis,sambialais-, kolumbialais-, gambialais- ja turkkilaissuomalaisia taiteilijoi-ta. Ilmoittautumiset Caisaan, puhelin (09) 169 3897. Caisan uusi osoite on Mikonkatu 17 C. Sisäänkäynti myös: Vuorikatu 14 ja Kaisaniemen metroasema.

15.2. Valtakunnallinen ”Pysäyttäkää sota - Ei iskua Irakiin” -mielenosoi-tus kokoontuu klo 14 Rautatientorille, josta marssitaan Yhdysvaltojen suurlähetystölle. Lisätietoja: loppu_sodalle@yahoo.com tai www.eiiskuairakiin.org.

24.-28.2. Toleranssista rikkauteen - Monikulttuuristen kysymysten viikko pääkaupunkiseudulla. Tapahtumaviikon toteuttavat Kirkkopalve-lut, Helsingin hiippakunta, Helsingin, Espoon ja Vantaan seurakuntayh-tymät, Kansainvälinen Kulttuurikeskus Caisa sekä Kiinteistöyritys Engel. 24.-25.2. ja 27.2. klo 9-16 Toleranssiseminaarit Caisassa.

25.-26.2. HuumeBoikotti-kampanja esittäytyy “HuuMaa eli huumeta-louden lonkerot ja globaali kehitys” -projektin kanssa ensin Tornion kirjastossa ja jälkimmäisenä päivänä Peräpohjolan opistolla. Opistolla voi tutustua HuuMaan näyttelyyn huumeiden tuotannon ja kaupan ongelmista, osallistua kyselyyn ja arvontaan tai allekirjoittaa vetoomuksen (esim. kehitysyhteistyön määrärahojen nostamisen puo-lesta). Lisätietoja: www.huumaa.net.

24.3.-28.4. Kassandra järjestää yhteistyössä kulttuurikeskus Caisan kanssa lasten taidetyöpajoja. 10-13 -vuotiaille tarkoitetut taidetyöpajat järjestetään Helsingissä ajalla 24.3.-28.4. klo 13 – 14.30. Ohjelmassa on laulua, teatteria, savityötä ja tanssia. Ryhmään mahtuu korkeintaan 20 osallistujaa. Työpajojen vetäjinä on nigeriläis-, inkeriläis-, sambialais-, kolumbialais-, gambialais- ja turkkilaissuomalaisia taiteilijoita. Ilmoittau-tumiset Caisaan, puhelin (09) 169 3897. Caisan uusi osoite: Mikonkatu 17 C. Sisäänkäynti myös: Vuorikatu 14 ja Kaisaniemen metroasema.

28.2.-2.3. ViSiO järjestää Helsingissä kurssin Verkkosivustot tänään - HTML-kielestä eteenpäin.Kurssilla käsiteltäviä aiheita ovat: HTML ja CSS-tyylitiedot, kuvien optimaalinen käyttö ja ominaisuudet, käytettävyysoppien perusteet, kotisivujen toiminnallinen ja mielenkiintoinen sisältö ja sen merkitys sekä indeksointi hakukoneisiin ja sivujen ylläpito. Kurssilla (15 h) opitaan edellä mainituista perustiedot ja tarjotaan keinot omatoi-miseen kehittymiseen kurssin jälkeen. Vaatimuksena on HTML-kielen tuntemus. Kouluttajina toimivat Nico Vainio ja Kimmo Suoraniemi. Kurssiajat ovat: pe 17.00-19.30, la 10.00-15.30, su 10.00-15.30. Osallistumismaksu on 160 euroa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen 14.2. mennessä: visio@kaapeli.fi, puh. (09) 6129 120 tai ViSiOn kotisivujen kautta: www.visili.org

GLOBALISAATIO JA MAALISVAALIT

Miksi globaalin köyhyyden poistaminen on maalisvaalien tärkein kysymys? Kuinka puolueet valmistautuvat vastaamaan globalisaation haasteisiin? Aikovatko puolueet nostaa Suomen kehitysyhteistyön YK:n suosittelemalle tasolle? Tule kysymään, puoluejohtajat vastaavat. Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa järjestää puolueiden puheenjohtajille globalisaatio-aiheisen vaalitentin tiistaina, 11.2.2003 kello 18.00 Ravintola Ostrobotnian juhlasalissa.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Keskustelun avaa YK:n hyvän tahdon lähettiläs Evelyn Herfkins, joka toimi aikaisemmin Alankomaiden kehitysyhteis-työministerinä. Tilaisuuden juontaa toimittaja Baba Lybeck.