LASTEN AGGRESSIIVISUUSSanna Jokinen 2014, psykologia

AGGRESSIIVISUUS

”…Kovempi sydän ja kovemmat kädethäneen ovat takertuneetTutuimmat kadut ja kivet ja ojatne poikamme piilottaneetKovempi sydän ja kovemmat kädethäneen ovat takertuneetKatu ei puhuei tunnusta mitäänmihin pojan kadottanut on

Kirottu syyllinenjoku kasvoton ihminenKuka se teistä onJa kenen käsi on tahraton…”

PMMP – Kovemmat kädet (2005)

Terminologia

AGGRESSIIVISUUS – Psykologiassa tunnetila; hyökkäävyys, vihamielisyys sekä itseen tai muihin kohdistuvaa uhkaava tai vahingoittava käyttäytyminen.

Sisäinen tunnetila jolla useita ilmenemismuotoja. Hallitsemattomana haittana;Epäsosiaalisuus, rikollisuus, negatiivinen merkitys niin suhteisiin kuin

oppimiseen Puuttuminen tärkeää itsetunnon ja persoonallisuuden muodostumisen

kannalta Taustalla voi olla hyvin erilaisia syitä: psyykkisen energian purkautumista,

opittua, perinnöllistä . (Tohtori.fi) Välineellinen (suunnitelmallinen) ja impulsiivinen (affektiivinen) aggressio

sekä patologinen (Jüriloo) Ilmenemismuotoja: verbaalista, sosiaalista, fyysistä, epäsuoraa

http://www.tohtori.fi/?page=4069997&search=aggressiivisuus Tohtori.fihttp://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo96186.pdf Jüriloo, A

Tunnetila

“I don't want to see, I don't want to hearI don't want to feel anything , Can't you understand…” Slayer - Threshold

Jokainen tuntee joskus aggressiivisuuden tunnetta Herää erityisesti uhkaavissa tilanteissa Viha, suuttumus ei johda kuitenkaan aina väkivaltaan Teon ja tunteen erottaminen Nuoren kehitysvaiheessa luonnollista Vaatii usein käsittelyä; puhumista, tunnistamista, keinoja purkaa pahaa

oloaan. Puhutaan kuitenkin usein mielenterveyteen liittyen Juuret usein syvät ja avun hakeminen tärkeää Vihan hallinta: Pysähtyminen, poistuminen, pohdinta, tilanteen ja toiminnan

uudelleen käsittely Apuna kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori tai terveyskeskuksen

ammattilaiset (mll.fi)

http://www.mll.fi/nuortennetti/mielenterveys/aggressiivisuus/

Toistuvat raivokohtaukset (IED) Toistuvat raivokohtaukset oireyhtymä: uusi häiriö psykiatrisessa tautiluokituksessa. Toistuva kyvyttömyys vastustaa aggressiivisia impulsseja ja tästä johtuva silmitön

raivoaminen Epämääräiset kriteerit epäselvä, varauksellinen Huomio kasvanut: uusia tutkimuksia, lääkkeitä ja psykoterapeuttisia hoito-ohjelmia Hoito ”patologisesta impulsiivisesta aggressiivisuudessa” lääkehoito ja psykoterapia,

serotoniinin takaisinoton estäjistä hyötyä Patologinen aggressio ääriesimerkki amok-juoksu (käytetty termi erityisesti

kouluampumisista puhuttaessa (ehkä myös koulupuukotuksissa kts. Koulupuukotus?). Yhdysvalloissa DSM-III impulssikontrollihäiriöiden ryhmään lisätty 1980 toistuvien

raivokohtauksien oireyhtymä (Intermittent explosive disorder, IED) Ensimmäinen yritys määritellä toistuva patologinen impulsiivinen aggressiivisuus.

Aggression hallitsemattomuus; suhteettoman vähäinen ärsyke saattaa laukaista silmittömän raivoamisen

DSM-III-R ja DSM-IV oireyhtymän kriteereitä muutettiin hieman. ICD-10 tautiluokituksessa IED ei erillinen häiriö vaan yksi käytös- ja hillitsemishäiriön

esimerkki ilman omia diagnostisia kriteereitä Tunnusmerkkinä raivokohtauksen jälkeinen katuminen. Syyntakeisuus? Kohtaukset saattavat olla hyvin voimakkaita ja johtaa jopa toisen vakavaan

vahingoittamiseen Ongelmana: Liittäminen esimerkiksi persoonallisuushäiriöihin, epämääräiset kriteerit,

vakavuuden suhteen ongelmia ja sosiaalisuuden rajat. Alkaa lapsuudessa, nousee esiin erityisesti nuoruusiässä (15-16 -vuotiaana), keski-iässä

tasaantuva Yleisempää miehillä, koulutus vaikuttaa, usein mukana myös päihteet,

mielenterveysongelmat Periytyvää, arvioitu Yhdysvalloissa jopa 6 000 000 henkilöllä, yleistä? (Jüriloo)

Amok-juoksu

Tarpeen käydä läpi koska esiintyy useissa väkivaltaisissa tapauksissa

Harvinainen äkillinen ja silmitön raivon ja väkivaltaisen käyttäytymisen tila.

Malesiassa ensimmäisen kerran kuvattu vuonna 1770

Tapahtuma päätyi yleensä usean satunnaisen vastaantulijan kuolemaan

Paikalliset: ”tiikerisielun, hantu belia, tunkeutuminen ihmiseen” Pahan sielun valtaaminen, tahdosta riippumaton toimi.

Harvinaista mutta kuvattu myös länsimaissa(Jüriloo)

Psykoanalyyttinen teoria – aggression purkaminen Sigmund Freud: Ihmisellä vietinomainen tarve

tuhota Aggressio energia joka kasaantuu jos sitä ei

pura Sen vuoksi purkaminen nautinnollista Ongelmana: purku ei vähennä vaan voi jopa

lisätä aggressiivisuutta Fyysinen ponnistelu aggression purkamisessa

vahingoittamatta muitahttp://

www.kolumbus.fi/juha.seppanen/opinnot/ps/ps2/aggres.html Seppänen

AGGRESSION SYYT

Biologiset teoriat (vaistoteoriat) Hormoni- ja aivoteoriat Psykoanalyysin näkemys Frustraatio-aggressio –oletus Behaviorismi ja sosiaalisen oppimisen teoria Antropologia Muut tekijät (kasvuympäristö, kokemukset, uhriutuminen,

vertaissuhteet) (Seppänen)

Näkyy erityisesti koulun sisällä kouluväkivallan piirissä. Leviävä ajatusmalli (Jokinen, 2014): kiusaaminen – KOULUVÄKIVALTA - äärimmäinen väkivalta. Kokemus, ryhmäpaine, sosiaalinen eriytyminen. Viehtymys väkivaltaan ja tuntemukset sen käyttäytymisestä oleellisia. Positiivinen vastaanotto ruokkii aggressiota ja väkivaltaista käyttäytymistä.

http://www.kolumbus.fi/juha.seppanen/opinnot/ps/ps2/aggres.html Seppänen

AGGRESSION PORTAAT

Kehitetty malli: Cacciatore, Opetushallituksen ja Väestöliiton materiaalit. Paino tunteessa: ei vielä teko, eikä väkivaltaa. Oma pohdinta: Tilanne voi olla uhkaava,

henkinen väkivalta? Tunteita saa olla mutta niitä on opittava hallitsemaan: vastuu. Aggression rooli kasvussa: johtaa terveeseen itsetuntoon ja itsenäistymiseen ”Pakollinen vaihe” mutta pitäisi erottaa ilkeys ja pahuus liittyy itsenäistyminen, kysymyksiin vastaaminen, selviytyminen. ”Miten pysyn

hengissä?” Vaistot Rajojen kokeileminen. Hyvä esimerkki ”maailman valloittaminen” vrt. viimeaikaiset IL

”50 nuoren katujengi hakkaa lapsia ja nuoria Helsingissä” 7.10.2014 Cacciatore: Tue, älä tuomitse tunnekuohua! Itsensä hyväksyminen, ”epätoivoinen lapsi

tekee epätoivoisia tekoja” Toivottomuus, huono itsetunto ja unelmien puute tavallisimmat syyt

riskikäyttäytymiseen Nuori tarvitsee työkaluja Työkalujen antaminen erityisen tärkeää sillä aggressiotunteiden kautta määrittyvät

arvostus, itsetunto, rajat, puolenpito, ilmaisu, sosiaaliset ja tunne taidot, itsesuojelu ja kyky sanoa ei.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014100718726415_uu.shtml Iltalehti 7.10.2014http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/2d4ba6d7-14e9-4064-ab97-0a2d4fac776a Cacciatore

AGGRESSION PORTAAT

Portaat osana aggression hallintaa Jaotellut asteet Virheistä oppii, leimaaminen ei hyväksi Rajat ja neuvot tärkeitä: aikuisen asema! Myös pelot, syyllisyys ja häpeä käsiteltävä Positiiviset kokemukset osana kohti pois aggressiivisuutta Esimerkiksi SUTUHAKA -malli: pakottaa nuoren miettimään

tilannetta Aikuisen pysyttävä aikuisena joka tarkoittaa myös

kasvattajan omaa roolin pohdintaa (nöyryytys tai satuttaminen, ”aikuisena” pysyminen).

http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/2d4ba6d7-14e9-4064-ab97-0a2d4fac776a Cacciatore

MISSÄ ON RAJA HYVÄN JA PAHAN AGGRESSION VÄLILLÄ? JA KUINKA TUNNISTAA SE AJOISSA? Työ alkoi kouluväkivallan ja koulupuukotuksien

tutkimisien pohjalta pohdinnasta mikä on normaalia aggressiivisuutta? Missä menee raja? Erityisesti pohdinta muuttuuko se epänormaaliksi vasta kun aggressio muuttuu tunteesta fyysiseksi käyttäytymiseksi? Eikö tällöin ole usein ”myöhäistä”? Miten havaita negatiivinen aggressio positiivisesta kehityksestä?

Alkoi hahmottua oma jako: sosiaaliset, perinnölliset ja mielenterveydelliset ongelmat