LAPUAN KAUPUNKI › files › Tiedostot › LAPUA_Keskustan...LAPUA KESKUSTAN RAKENTAMISEN JA...

Vastaanottaja LAPUAN KAUPUNKI

Asiakirjatyyppi SUUNNITELMAN SELOSTUS

Päivämäärä 3.12.2012/9.1.2013/12.4.2013

LAPUAN KAUPUNKI KESKUSTAN RAKENTAMISEN JA PYSÄKÖINNIN

YLEISSUUNNITELMA 2015 - 2040

SELOSTUS 12.4.2013

LAPUA KESKUSTAN RAKENTAMISEN JA PYSÄKÖINNIN YLEISSUUNNITELMA

SELOSTUS 12.4.2013 2

LAPUAN KAUPUNKI RAMBOLL

Tarkastus 12.4.2013 Päivämäärä 3.12.2012/9.1.2013/12.4.2013 Laatija Kari Siipola Tarkastaja Jouni Laitinen




SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO 4 2. KESKUSTA-ALUEEN NYKYTILA 4 2.1 KAUPUNKIKUVA-ANALYYSI JA PALVELUT 4 2.2 RAKENTUNEISUUS 5 2.3 PYSÄKÖINTIALUEET - TOTEUTUNEISUUS 7 3. YLEISSUUNNITELMA 8 3.1 Kaupunkikuvalliset toteuttamisperiaatteet 9 3.2 VAIHEITTAISUUS 14 3.3 OSA-ALUEIDEN KUVAUS 15 3.3.1 KESKUSTA 16 3.3.2 LIUHTARI 24 3.3.3 KIVIRISTI 28 3.3.4 SIIRILÄ 30 3.4 LIIKENNEVERKKO 31 3.5 KEVYT LIIKENNE 31 3.6 PYSÄKÖINTIJÄRJESTELYT 32 3.7 MITOITUS 33 3.8 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 33 4. VAIKUTUSTEN ARIOINTI 34 SELOSTUKSEN LIITTEET Analyysikartat 1:3000 (A3)

-Kaupunkikuva ja palvelut -Rakentuneisuus -Pysäköintialueet – toteutuneisuus

Suunnitelmakartat 1:6000 (A3) -Aluekuvaus -Kerrosluvut -Pysäköintialueet -Säilyvät ja korvattavat rakennukset

ERILLISET LIITTEET 1:3000 (A1) -Yleissuunnitelmakartta 2015-2040




1. JOHDANTO

Keskusta-alueen rakentamisen ohjauksen ja pysäköinnin yleissuunnitelmassa on tutkittu Lapuan ydinkeskustan täydennysrakentamista sekä pysäköintijärjestelyjä. Suunnitelma liittyy laadittuun kes-kusta osayleiskaavaan ja havainnollistaa yleiskaavan aluevarausten toteutumista. Samalla suunnitel-ma toimii tarkempaa asemakaavoitusta ohjaavana asiakirjana. Suunnitelmaan liittyy keskusta-alueelta laadittu 3D-virtuaalimalli, jonka avulla voidaan havainnollis-taa kolmiulotteisesti keskustan kehittymistä.

2. KESKUSTA-ALUEEN NYKYTILA

Alueen nykytilan kuvauksessa esitetään erillisillä teemakartoilla keskeiset yleissuunnitelman lähtö-kohdat. 2.1 KAUPUNKIKUVA-ANALYYSI JA PALVELUT

Kartalla kuvataan keskustan kaupunkikuvan muodostumisen kannalta keskeiset tekijät kuten avautuvat näkymät, katutilat ja suojellut rakennukset. Kartalla kuvataan myös keskeisten palvelujen sijainti. Tärkeimpiä kaupunkikuvallisia tekijöitä ovat Lapuanjoki ja silloilta avautuvat näkymät, merkit-tävät rakennetut ympäristöt (tuomiokirkko ympäristöineen, kaupungintalo) sekä ehyet katuti-lat (Oskarikadun eteläosa, Milantie) sekä puistoalueet (Laurilanpuisto/Laurilansilta). Kaupunkikuvan kannalta tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat kaupungintalon ympäristön ke-hittäminen, laajojen katutilojen eheyttäminen (linja-autoaseman ympäristö, Kauppakadun ja radan ympäristö) sekä ydinkeskustan kävelyakselien sekä kevytliikennereittien korostaminen.

Kuva 1. Kaupunkikuva-analyysi ja palvelut.




Kuva 2. Kaupunkikuva-analyysi ja palvelut, merkinnät. 2.2 RAKENTUNEISUUS

Kartalla kuvataan kortteleiden rakentuneisuusaste (0-50%, 50-75%, 75-100%, >100%) voi-massa olevassa asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

>100% siniset alueet 75-100% tumman vihreät 50-75% keltaiset alueet 0-50% punaiset alueet

Noin 2/3 keskustan korttelialueista on rakentunut yli 75%. Vajaasti rakennetut korttelit sijoit-tuvat hajanaisesti eri puolille keskusta-aluetta.




Kuva 3. Rakentuneisuusanalyysi.




2.3 PYSÄKÖINTIALUEET - TOTEUTUNEISUUS

Kartalla on esitetty kortteleittain autopaikkojen toteutumisaste (<75%, 75-100%,>100%) suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan.

>100% tumman vihreät alueet 75-100% keltaiset alueet <75% punaiset alueet

Keskusta-alueella on jonkin verran rakentamatonta autopaikkakapasiteettia. Punaisella ja kel-taisella merkityillä alueilla on yhteensä n. 200 toteuttamatonta autopaikkaa.

Kuva 4. Pysäköintialueet - toteutuneisuus.




3. YLEISSUUNNITELMA 2015-2040

Yleissuunnitelman tavoitteena on tiivistää keskustan kaupunkirakennetta ja luoda alueelle selkeitä katutiloja ja katuaukioita sekä korostaa kevyen liikenteen, erityisesti jalankulun ase-maa. Erityistavoitteena on muodostaa kaupunkitalon ympäristöstä keskeinen kaupunkitila ja samalla korostaa itse rakennuksen asemaa kaupunkikuvassa. Yleissuunnitelmassa on esitetty keskustan osayleiskaavan tavoitevuotta 2040 kuvaava tilan-ne. Lisäksi erillisillä teemakartoilla on esitetty aluekuvaus rakennustyypeittäin, rakennusten kerrosluvut, pysäköintijärjestelyt sekä säilytettävät ja korvattavat rakennukset.

Kuva 4. Yleissuunnitelma 2015-2040.




3.1 Kaupunkikuvalliset toteuttamisperiaatteet

Yleissuunnitelman kaupunkikuvallisesti keskeiset toteuttamisperiaatteet ovat: 1. Muodostaa ydinkeskustasta jalankulkupainotteinen alue -kevyen liikenteen akselit kaupungintalolta länteen Asemakadulle sekä matkakeskukselta ydinkeskustaan -Laurilanpuiston aseman korostaminen, puiston eteläosaan Kauppa-aukio -uusi kevytliikenneyhteys Lapuanjoen ylitse 2. Korostaa nykyisten keskusta-alueen merkittävien rakennusten asemaa kaupunkikuvassa -kaupungintalon ympäristö; uusi keskusaukio ja sitä rajaavat uudet rakennukset -kerroslukujen sovittaminen nykyiseen ympäristöön, erityisesti kaupungintalon ympäristössä 3. Kaupunkimaisten katutilojen muodostaminen täydennysrakentamisen avulla -katuaukioiden ja tiiviiden katujaksojen muodostaminen -uusien rakennusten sijoittaminen tonttien kadunpuoleiselle sivulle -katujen näkymäpäätteiden muodostaminen -korkeammat portti/maamerkkirakennukset liittymäalueilla 4. Tärkeiden katunäkyminen säilyttäminen -näkymä joen ylitse tuomiokirkon suuntaan 5. Viihtyisän keskusta-asumisen muodostuminen -asuntojen avautuminen puistoalueille -viihtyisien ja suojaisien korttelipihojen muodostuminen


SELOSTUS 12.4.2013 10


Kuva 5. Yleissuunnitelma 2015-2040, kaupunkikuvalliset tavoitteet.


SELOSTUS 12.4.2013 11


Kuva 6. Yleissuunnitelma 2015-2040, aluekuvaus rakennustyypeittäin.


SELOSTUS 12.4.2013 12


Kuva 7. Yleissuunnitelma 2015-2040, rakennusten kerrosluvut.


SELOSTUS 12.4.2013 13


Kuva 8. Yleissuunnitelma 2015-2040, säilyvät ja korvattavat rakennukset.


SELOSTUS 12.4.2013 14


3.2 VAIHEITTAISUUS

Suunnitelmassa on esitetty rakentamisen jaksottuminen aikajaksoille A (v. 2015-2020), B (v. 2020-25) ja C (v. 2025-30). Lisäksi on esitetty muutamia pitemmällä tähtäimellä kehi-tettäviä alueita D (v. 2030-40). Punaisella esitetyt alueet kuvaavat samalla kaupunkikuvallisesti tärkeimpiä kehittämisalueita, jotka on tavoitteena toteuttaa ensimmäisessä vaiheessa.

Kuva 9. Yleissuunnitelma 2015-2040, rakentamisen vaiheittaisuus.


SELOSTUS 12.4.2013 15


3.3 OSA-ALUEIDEN KUVAUS

Suunnittelualue on jaettu kaupunginosittain osa-alueisiin, jotka on jaettu edelleen kuvauksen kannalta sopiviin, pienempiin kokonaisuuksiin. Kuvauksessa esitetään kortteleittain uudet ra-kennukset, niiden rakennusoikeudet, kerrosluvut sekä pysäköintijärjestelyt.

Kuva 10. Osa-aluejako.

Pysäköintipaikkojen lukumäärä on arvioitu kerrosalaperusteisesti:

asunnot 1 ap/80 k-m2 (1 ap/asunto) liiketilat 1 ap/50 k-m2 linja-autoaseman kortteliin sijoittuva liikerakentaminen 1 ap/25 k-m2

Maanalaisten pysäköintialueiden tilantarpeen mitoitusperusteena on käytetty 30 m2 /autopaikka. Asukasmääräarvion mitoitusperusteena on keskusta-alueella käytetty 1,5 asukasta/asunto.


SELOSTUS 12.4.2013 16


3.3.1 KESKUSTA

Kävelypainotteinen keskusta Ydinkeskustaa on tarkoitus kehittää jalankulkupainotteisena alueena. Keskusta-alueelle luo-daan selkeitä ja luontevia kävelyreittejä, jotka hyödyntävät jo rakennettuja kävelyakselien osia. Lisäksi muodostetaan torimaisia oleskelualueita, joista tärkein sijoittuu kaupungintalon edustalle muodostaen uuden kauppatorin. 1. Linja-autoaseman kortteli

Linja-autoaseman kortteli

Kerrosluku Kerrosala k-m2/ asuntojen lkm

p-paikka- tarve

esitetyt p-paikat

IV -liikkeet -asunnot

5300 4100/51 as

212 51

145 maanalainen p-halli

204 nykyiset p-alueet

Rakennusvaihe A 2015-2020

Ratkaisun periaatteet Kortteliin sijoittuu liikerakentamista nykyisen liiketilan laajennuksena sekä asuntoja. Korttelin lisärakentaminen tiivistää avointa Tuomaalankadun ympäristöä. Uusi rakennus rajaa Tuomaalankadun/Lassilankadun liittymää ja tärkeää uutta kevytliikenneakselia, joka yhdistää keskustaa sillan kautta joen eteläpuolelle. Samalla rakennus muodostaa näkymäpäätteen matkakeskukselta tulevalle kevytliikenneyhteydelle. Liiketilat sijoittuvat kerroksiin 1-2 ja esitystä liikekerrosalasta n. 1/3 on arvioitu sijoittuvan toiseen kerrokseen. Asunnot sijoittuvat 5 -kerroksisten rakennusosien kolmeen ylimpään ker-rokseen. Korttelin maanalaiseen pysäköintihalliin voidaan sijoittaa n. 145 autopaikkaa, joista n. 50 au-topaikkaa varataan korttelin asuntoja varten. Nykyiset p-alueet palvelevat myös keskustan muita liiketiloja ja palveluja. Korttelin arvioitu asukasmäärä on n. 80 asukasta. Tämän yleissuunnitelmavaiheen mitoitusarvot ovat suuntaa antavia maksimiarvoja, jotka ei-vät sido asemakaavan laatimista.


SELOSTUS 12.4.2013 17


2. Kaupungintalon ympäristö

Kaupungintalon lähirakennukset


p-paikka-tarve

esitetyt p-paikat

III, II -liikkeet -asunnot -toimistotil. -yhteensä

400+700 2500/31 as 800 4400 k-m2

22 31 16

12+45 maanalainen p-halli 16+5 p-alue ja kadunvarsi

Rakennusvaihe A 2015-2020 B 2020-2035

Lassilantien itä-puolen rakennukset


p-paikka-tarve

esitetyt p-paikat

III, II -liikkeet -asunnot -yhteensä

300+300 1400+1400 + 300 +300/ 42 as 4000 k-m2

12 42

36+70 maanalainen p-halli

Rakennusvaihe B 2020-2035

Ratkaisun periaatteet Kaupungintalon ympäristön kohentaminen on kaupunkikuvallisesti tärkein keskusta-alueen kehittämiskohde. Kaupungintalon edustalle muodostuu keskusaukio, jota uudet asuin/liikerakennukset rajaa-vat. Em. rakennukset kehystävät syntyvää aukiota ja korostavat kaupungintalon asemaa kes-kustan merkittävänä rakennuksena. Aukio jatkuu Lassilantien itäpuolelle, jossa sitä rajaavat uudet rakennusten laajennukset. Rakennusten kerrosluku (III) on sovitettu kaupungintalon mittakaavaan. Keskusaukiosta syntyy jalankulkupainotteisen keskusta-alueen halki kulkevan akselin läntinen päätepiste. Ullankadun varteen sijoittuu uusi 2-kerroksinen toimistoraken-nus. Alueen arvioitu asukasmäärä on n. 110 asukasta. Tämän yleissuunnitelmavaiheen mitoitusarvot ovat suuntaa antavia maksimiarvoja, jotka ei-vät sido asemakaavan laatimista.


SELOSTUS 12.4.2013 18


3. Lassilantie/Asemakatu – kaakkoispuolen korttelit

Kerrosluku Kerrosala k-m2/

asuntojen lkm p-paikka-tarve

esitetyt p-paikat

V, III, II -liikkeet -asunnot -yhteensä

1700+1500+500 1700/21 as 500/6 as 5900 k-m2

74 27

36+18 tonteilla 40 kadunvarsip. 35 maanalainen pysäköintihalli

Rakennusvaihe A 2015-2020 C 2025-2030

Ratkaisun periaatteet Lassilantie/Asemakatu –kulmauksen rakennus on kaupunkikuvallisesti erittäin keskeisellä pai-kalla. Rakennus tiivistää kaupunkitilaa ja toimii näkymäpäätteenä useista eri suunnista. Valtuustontien varrelle sijoittuva laajennus rajaa katutilaa ja muodostaa osaltaan suojaisan korttelipihan. Valtuustontie on luonteeltaan hidaskatutyyppinen katu, joka toimii jatkeena keskustaan johtavalle Kiviristintien kevytliikenneyhteydelle. Oskarinkadun rakennukset täydentävät kadun nykyistä matalaa ja mittakaavaltaan miellyttä-vää katutilaa. Alueen arvioitu asukasmäärä on n. 40 asukasta. Tämän yleissuunnitelmavaiheen mitoitusarvot ovat suuntaa antavia maksimiarvoja, jotka ei-vät sido asemakaavan laatimista.


SELOSTUS 12.4.2013 19


4. Kauppakatu/Asemakatu – liittymän korttelit

Kauppakatu/Asemakatu –kulmauksen kortteli (rak. vaihe A) Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

V -liikkeet -asunnot -yhteensä

3400 4400/55 as 7800 k-m2

70 55

15 kadunvarsip. 90 maanalainen pysäköintihalli 150 Kauppa-aukion maanalainen p-halli osa paikoista korttelin käytössä


Kauppakatu/rautatiesilta –kulmauksen kortteli (rak.vaihe A) Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

VII, VI, V -liikkeet -asunnot -yhteensä

900 5000/62 as 5900 k-m2

18 62

22 torimainen p-alue 100 maanalainen pysäköintihalli (yhdessä B-vaiheen hallin kanssa)



SELOSTUS 12.4.2013 20


Asemakadun ja radan välinen kortteli (rak. vaihe B) Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

V -liikkeet -asunnot -yhteensä

2200 8900/111 as 11100 k-m2

44 111

250 maanalainen pysäköintihalli (yhdessä A-vaiheen hallin kanssa)


Asemakadun korttelit (rak.vaihe D) Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

IV, I -liikkeet -asunnot -yhteensä

2200 5200/66 as 7400 k-m2

44 66

35 kadunvarsip. 24 tonteilla 65 maanalainen pysäköintihalli

Rakennusvaihe D 2030-2040

Ratkaisun periaatteet Kauppakadun ja radan kulmaus on kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla. Korttelin kul-maan osoitettu korkeampi rakennusosa toimii maamerkkinä myös rautatien suuntaan. Kaupungintalolta lähtevä kevyen liikenteen akseli päättyy Asemakadun ja radan välisen kort-teliin. Kauppakadun ja Asemakadun kulmausta jäsentää torimaisesti toteutettava pysäköinti-aukio. Nykyisen Laurilanpuiston eteläosasta muodostuu uusi Kauppa-aukio, joka palvelee koko kes-kusta-aluetta. Aukion alle on osoitettu maanalaista pysäköintitilaa, joka palvelee aukion käyt-täjiä sekä viereistä uutta liike- ja asuinkorttelia. Asemakadun itäpuoleisten korttelien asuntojen suojaisat yhteispihat avautuvat Laurilanpuis-toon. Alueen arvioitu asukasmäärä on n. 440 asukasta. Tämän yleissuunnitelmavaiheen mitoitusarvot ovat suuntaa antavia maksimiarvoja, jotka ei-vät sido asemakaavan laatimista.


SELOSTUS 12.4.2013 21


Lapuanjoen rantavyöhyke Rantavyöhykkeen rakentamista täydennetään alueelle jo toteutetun mukaisesti kerrostalora-kentamisella. Uudet rakennukset rajautuvat Kauppakatuun, jolloin kadun ilme muuttuu tii-viimpään ja kaupunkimaisempaan suuntaan. Lassilantien sillan kohdalle ei esitetä uutta kor-keampaa rakentamista, jolloin tärkeä näkymä joen yli kirkon suuntaan voidaan säilyttää.

Läntinen kortteli Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

III-IV, I -liikkeet -asunnot -yhteensä

800 2000/25 as 2800 k-m2

16 25

38 yhteiskäytössä kadun muiden liiketilojen kanssa 28 korttelissa

Rakennusvaihe A 2015-2020 B 2020-2025

Itäinen kortteli IV -liikkeet

-asunnot -yhteensä

400 1200/16 as 1600 k-m2

8 15

18 yhteiskäytössä kadun muiden liiketilojen kanssa 15 korttelissa

Rakennusvaihe D 2030-2040

Ratkaisun periaatteet Läntisen korttelin kerrosluvut on osoitettu huomioiden lähiympäristön kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennettu ympäristö. Alue on osoitettu rakennettavaksi pääosin 3-kerroksisena. Itäinen asuinliikerakennus sijoittuu Asemakadun näkymäpäätteeksi ja osaksi joenrannan ker-rostalovyöhykettä. Alueen arvioitu asukasmäärä on n. 50-60 asukasta. Tämän yleissuunnitelmavaiheen mitoitusarvot ovat suuntaa antavia maksimiarvoja, jotka ei-vät sido asemakaavan laatimista.


SELOSTUS 12.4.2013 22


Pohjoisosan korttelit Alueen korttelit muodostavat korkeamman rakentamisen vyöhykkeen, joka rajaa kehämäises-ti Tuomaalankadun ja Asemankadun pohjoisreunaa. 1. Lassilantie/Asemakatu - itäpuolen korttelit

Lassilantien puoleinen kortteli Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

V, IV, II -liikkeet -asunnot -yhteensä

800 +1100 (laajennus) 3400/42 as + 1700/21 as 7000 k-m2

17

63

17 kadunvarrella ja 57 korttelissa 91 liikerakennuksen laajentuneella p-alueella


Asemakadun puoleinen kortteli Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

V, IV -liikkeet -asunnot -yhteensä

500 5200 5700 k-m2

10 52 (1ap/100 k-m2

19 kadunvarrella ja 52 korttelissa

Rakennusvaihe C 2025-2030

Ratkaisun periaatteet Korttelit ovat osa Asemakadun varrelle muodostuvaa korkeamman rakentamisen vyöhykettä. Rakennukset muodostavat kaupunkikuvallisesti kadun ulkokaarta rajaavan vyöhykkeen ja ovat tärkeä osa kiertoliittymän ympärille syntyvää katuaukiota. Lassilantien puoleinen asuin-liikerakennus on tärkeän etelään johtavan kevytliikenneyhteyden näkymäpääte. Liiketilat sijoittuvat Asemakadun varrelle. Rakennusten sijoittumisella muodostetaan kortte-leittain suojaisia piha-alueita. Korttelin pohjoisosaan on esitetty liikerakennuksen laajennus sekä nykyisen pysäköintialueen laajennus. Alueen arvioitu asukasmäärä on n. 170 asukasta. Tämän yleissuunnitelmavaiheen mitoitusarvot ovat suuntaa antavia maksimiarvoja, jotka ei-vät sido asemakaavan laatimista.


SELOSTUS 12.4.2013 23


2. Lassilantie/Tuomaalankatu - länsipuolen korttelit

Lassilantien puoleinen kortteli Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

V, IV -liikkeet -asunnot -yhteensä

850 1950/24 as + 2400/30 as + 1800/24 as + 2000/25 as 9000 k-m2

17 103

83 korttelissa ja 45 maanalainen pysäköinti


Tuomaalankadun puoleinen kortteli Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

IV -liikkeet -asunnot -yhteensä

1000 3200/32 as + 400/4 as 4600 k-m2

20 36 (1ap/100 k-m2

17 kadunvarrella ja 32 korttelissa


Ratkaisun periaatteet Korttelit ovat osa Asemakadun varrelle muodostuvaa korkeamman rakentamisen vyöhykettä. Rakennukset muodostavat kaupunkikuvallisesti kadun ulkokaarta rajaavan vyöhykkeen ja ovat tärkeä osa kiertoliittymän ympärille syntyvää katuaukiota. Liiketilat sijoittuvat Asemakadun varrelle. Rakennusten sijoittumisella muodostetaan kortte-leittain suojaisia piha-alueita. Alueen arvioitu asukasmäärä on n. 210 asukasta. Tämän yleissuunnitelmavaiheen mitoitusarvot ovat suuntaa antavia maksimiarvoja, jotka ei-vät sido asemakaavan laatimista.


SELOSTUS 12.4.2013 24


3.3.2 LIUHTARI

Pohjoinen kerrostaloalue

Radan puoleiset korttelit Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

II VI, V

-liikkeet -asunnot -yhteensä

2400 1800+1400/ 40 as 1800+1400/ 40 as 1600/20 as 1600/20 as 9600 k-m2/ 120 as

48 120

50 120


Itäosan korttelit Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

V -asunnot -yhteensä

1800/22 as 4*1600/80 as 8200 k-m2/ 102 as

102 105



SELOSTUS 12.4.2013 25


Keskiosan korttelit Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

VI, V, IV -asunnot -yhteensä

2*1900+1500/ 84 as 2200/28 as 2*1600/40 as 12200 k-m2/ 151 as

152 155


Ratkaisun periaatteet Alueesta muodostuu ydinkeskustan tuntumaan uusi kerrostaloalue hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Rakentaminen sijoittuu kehämäisen kokoojakadun varrelle, joka kiertyy lähivirkistys-alueen ympärille. Virkistysalueen kautta radan alitse kulkeva kevytliikenneyhteys yhdistää alueen ydinkeskustan palveluihin. Alueen arvioitu asukasmäärä on n. 560 asukasta. Tämän yleissuunnitelmavaiheen mitoitusarvot ovat suuntaa antavia maksimiarvoja, jotka ei-vät sido asemakaavan laatimista.


SELOSTUS 12.4.2013 26


Vanhan Paukun ympäristö

Rannan puoleiset korttelit Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

VIII, IV -liikkeet -asunnot -yhteensä

1250 1650+1150+1150/ 50 as 3000+3000/ 72 as 9950 k-m2/ 122 as

25 122

36+6 (piha-alueet 140+24 (maanalainen pysäköinti)


Kiertoliittymän itäpuolen korttelit Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

V, III -liikkeet -asunnot -yhteensä

500 1800+1100+1200+ 1600+1600/91 as 7300 k-m2/ 91 as

10 91

10 93

Rakennusvaihe B 2015-2020 C 2020-2025

Kiertoliittymän pohjoispuolen liikekortteli Kerrosluku Kerrosala k-m2 p-paikka-

tarve esitetyt p-paikat

II -liikkeet 3200 64 64

Rakennusvaihe B 2015-2020 C 2020-2025


SELOSTUS 12.4.2013 27


Ratkaisun periaatteet Alueen yleisilmeen perustan muodostavat sillan molemmin puolin sijoittuvat porttirakennuk-set sekä kaarevaa katulinjausta seurailevat rakennusmassat. Kulttuurikeskus Vanhan Paukun itäpuolelle sijoittuu tiivis asuinliikekortteli, joka avautuu joen suuntaan. Vanhan Paukun asiakaspysäköintialue palvelee myös alueen uutta rakentamista. Kiertoliittymän näkymäpäätteenä keskustan suunnasta lähestyttäessä toimii 5-kerroksinen asuinrakennus. Alueen arvioitu asukasmäärä on n. 320 asukasta.

Tämän yleissuunnitelmavaiheen mitoitusarvot ovat suuntaa antavia maksimiarvoja, jotka ei-vät sido asemakaavan laatimista.


SELOSTUS 12.4.2013 28


3.3.3 KIVIRISTI

Kerrostaloalue

Kerrostaloalue Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

VII, VI, V, III -liikkeet -asunnot -yhteensä

1000 2400+1900+ 2000+1700+ 1700+1700/ 142 as 11400 k-m2/ 142 as

20 142

40 (nykyisellä p-alueella) 145


Ratkaisun periaatteet Uudet asuinrakennukset täydentävät nykyistä kerrostaloaluetta. Korkeammat pistetalot sijoit-tuvat alueen pohjois/koillisosaan. Simpsiöntien kulmaan on esitetty liikerakennuksen laajen-nusvaraus. Rantavyöhykkeelle sijoittuva 7-kerroksinen rakennus muodostaa maamerkin Simpsiöntien varteen. Alueen arvioitu asukasmäärä on n. 210 asukasta. Tämän yleissuunnitelmavaiheen mitoitusarvot ovat suuntaa antavia maksimiarvoja, jotka ei-vät sido asemakaavan laatimista.


SELOSTUS 12.4.2013 29


Radanvarren alue

Radanvarren alue Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

II -asunnot -yhteensä

1300/14 as 6000/68 as 68 as 7300 k-m2/ 82 as

14+68

14+76

Rakennusvaihe A 2015-2020 B 2020-2025 C 2025-2030

Ratkaisun periaatteet Alueesta muodostuu tiivis ja matala –periaatteella rakentuva kokonaisuus. Paritalotyyppiset rakennukset (a' 300 k-m2) sijoittuvat alueen länsiosaan. Alueen arvioitu asukasmäärä on n. 120 asukasta. Tämän yleissuunnitelmavaiheen mitoitusarvot ovat suuntaa antavia maksimiarvoja, jotka ei-vät sido asemakaavan laatimista.


SELOSTUS 12.4.2013 30


3.3.4 SIIRILÄ

Siiriläntie/Koulukatu Kerrosluku Kerrosala k-m2/


esitetyt p-paikat

III, II -palvelu- rakennukset -asunnot -yhteensä

4300 3000/37 as 1100/14 as 4100 k-m2/ 51 as

86

51 (1ap/90 k-m2)

34+48

Rakennusvaihe A 2015-2020 B 2020-2025 C 2025-2030 D 2030-2040

Ratkaisun periaatteet Alue sijaitsee kaupunkikuvallisesti merkittävällä paikalla tuomiokirkon läheisyydessä. Uudet rakennukset rajaavat katualueita ja muodostavat suojaisia korttelipihoja. Siiriläntie/Koulukatu –liittymän viereiseen kortteliin on esitetty palvelurakentamista. Em. korttelin eteläpuolelle on osoitettu asuinrakentamista ja kauemmas koulukadun varteen matalaa täydennysrakentamis-ta. Alueen arvioitu asukasmäärä on n. 70-80 asukasta. Tämän yleissuunnitelmavaiheen mitoi-tusarvot ovat suuntaa antavia maksimiarvoja, jotka eivät sido asemakaavan laatimista. Siiriläntie/Koulukatuliittymään on suunniteltiin myös (kuva alla) kiertoliittymää, joka ratkai-suna korostaa alueen liikennemäistä luonnetta. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäris-tössä t -liittymäratkaisu tarjoaa ympäristön luonteeseen sopivamman ratkaisun.


SELOSTUS 12.4.2013 31


Siiriläntie/Koulukatu – kiertoliittymäratkaisu.

3.4 LIIKENNEVERKKO

Tuomaalankatu/Asemakatu muodostaa yhdessä Kauppakadun kanssa ydinkeskustan kehä-mäisen selkärangan. Tuomaalankadun ja Asemakadun varrelle rakennetaan kadun kaupunki-maista ilmettä tukevaa 5–kerroksista asuin/liikerakentamista. Kehän sisäpuolelle muodostuu kävelypainotteinen alue, jossa kävelyakselit liittyvät puistoalueisiin jatkuen siltojen kautta La-puanjoen eteläpuolelle. Lassilantiestä välillä Asemakatu – Kauppakatu muodostuu keskustan bulevardimainen katu-jakso, joka toimii yhdessä kaupungintalon edustan keskusaukion kanssa erilaisten kaupunki-tapahtumien näyttämönä. Katujakson yleisilmettä leimaa jalankulun ja pyöräilyn huomioimi-nen.

3.5 KEVYT LIIKENNE

Keskustaan muodostuu kaksi itä-länsisuuntaista jalankulkuakselia. Toinen niistä yhdistää kaupungintalon ja keskusaukion Laurilanpuiston kautta Asemakadun varren uuteen liikealuee-seen ja toinen yhdistää matkakeskuksen Puistokadun kautta kaupungintalon ympäristöön. Nykyinen Laurilansillan kevytliikenneyhteys yhdistää joen eteläpuoliset virkistyspalvelut muu-hun keskusta-alueeseen. Joen yli muodostetaan toinen yhteys kaupungintalon länsipuolelta, joka edelleen parantaa kevytliikenneyhteyksiä joen ylitse (kuva 5).


SELOSTUS 12.4.2013 32


3.6 PYSÄKÖINTIJÄRJESTELYT

Pysäköinti on pääsääntöisesti osoitettu maantasopysäköintinä. Liiketilojen asiakaspysäköintiä on osoitettu osittain kadunvarsipysäköintinä. Tehokkaimmin rakentuvien asuin/liike-kortteleihin osalta varaudutaan maanalaisiin pysäköintijärjestelyihin. Maanalainen pysäköinti

Nykyisen linja-autoaseman paikalle esitetty liike- ja asuinkortteli Radan ja Kauppakadun kulmauksen liike- ja asuinkorttelit Asemakadun asuin- ja liikekorttelit Nykyisen Laurilanpuiston eteläosa (Kauppa-aukio) Uuden kauppatorin viereisen liikekorttelin pysäköintialueen alle Uuden kauppatorin eteläpuolen asuin- ja liikerakennus Lassilantien ja Asemakadun kulman liike- ja asuinkortteli Vanhan Paukun länsipuolen asuin- ja liikerakennukset

Kuva 11. Yleissuunnitelma 2015-2040, pysäköintijärjestelyt.


SELOSTUS 12.4.2013 33


3.7 MITOITUS

Taulukossa on esitetty osa-alueittain kerrosalat sekä arvioidut asukasmäärät. Tämän yleis-suunnitelmavaiheen mitoitusarvot ovat suuntaa antavia maksimiarvoja, jotka eivät sido ase-makaavan laatimista.

KESKUSTA Asuinkerros-

ala Liikekerros-

ala Kerrosala yhteensä

Asunnot lkm

Asukkaita Asukkaita yht

1. Kävelyp. keskusta

36900 18200 55100 445 670

2. Pohjois- osa

22000 4250 26250 254 380

3. Ranta- vyöhyke

3200 1200/ 800 tsto

5200 41 55

86550 740 1105

LIUHTARI Asunkerros-ala

Liikekerros-ala

Kerrosala yhteensä

Asunnot lkm


1. Kerros- taloalue

30000 - 30000 373 560

2. Vanhan Paukun ympäristö

15500 4950 20450 213 320

50450 586 880

KIVIRISTI Asunkerros-ala

Liikekerros-ala

Kerrosala yhteensä

Asunnot lkm


1. Kerros- taloalue

10400 1000 11400 142 210

2. Radan varren alue

7300 - 7300 82 120

18700 224 330

SIIRILÄ Asunkerros-ala

Liikekerros-ala

Kerrosala yhteensä

Asunnot lkm


4100 - 4100 51 75 75

TAULUKKO 1. Yleissuunnitelma 2015-2040, kerrosalojen jakautuminen ja asukasmääräarviot.

Kaikkiaan suunnitelma-alueen asuntokapasiteetti on n. 1595 asuntoa vastaten n. 2390 asu-kasta.

3.8 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

Laadukkaan ympäristön muodostuminen on huomioitu osoittamalla täydennysrakentamista siten, että keskustan nykyiset merkittävät rakennetut ympäristöt säilyvät ja niiden asema kaupunkikuvassa ko-rostuu. Samalla täydennysrakentamisella eheytetään hajanaisia korttelialueita ja muodostetaan kau-punkimaista ympäristöä. Uudet rakennukset sijoittuvat siten, että alueelle syntyy tiiviimpiä katujaksoja sekä katujen näkymä-päätteitä. Ydinkeskustassa asuinrakentaminen sijoittuu välittömästi palvelujen tuntumaan, puistoalueiden yh-teyteen tai Lapuanjoen varrelle. Kiviristin asuinkorttelit liittyvät hyvien kevytliikenneyhteyksien avulla keskustaan.


SELOSTUS 12.4.2013 34


4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Vaikka kyseessä ei ole varsinainen kaavatyö, on vaikutuksia arvioitu arvioinnin maankäyttö- ja ra-kennuslaissa esitettyjen osakohteiden mukaisesti. Lain 9 § ja –asetuksen 1 §:n mukaisesti vaikutuk-sia on arvioitu: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Em. listassa on kaavan laadinnan yhteydessä todennäköisesti merkittäviksi muodostuvat vaikutukset lihavoitu. Elinympäristö Suunnittelualueen luonne muuttuu rakentamisen määrän lisääntymisen myötä tiiviimpään ja keskus-tamaisempaan suuntaan. Asuminen sijoittuu kaupallisten palvelujen sekä ja virkistys/puistoalueiden välittömään tuntumaan sekä osittain vesistön läheisyyteen muodostaen viihtyisää ja houkuttelevaa elinympäristöä. Alue- ja yhdyskuntarakenne Suunnitelma tiivistää alueen yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa osaltaan Lapuan ydinkeskustan palvelurakenteen säilymisen ja monipuolistumisen. Liikenne Suunnitelma kohentaa kevyen liikenteen asemaa ydinkeskustan alueella. Samalla uudet kevytliiken-neyhteydet yhdistävät kaupunginosia nykyistä paremmin toisiinsa. Kaupunkikuva ja rakennettu ympäristö Alueen kaupunkikuva muuttuu täydennysrakentamisen myötä nykyistä korkeammaksi ja tehokkaam-paan suuntaan. Alue muuttuu luonteeltaan keskustamaisemmaksi. Samalla täydennysrakentaminen korostaa keskustan arvokkaita rakennettuja ympäristöjä sekä mah-dollistaa erilaisten kaupunkitilojen syntymisen. 12.4.2013

Jouni Laitinen Kari Siipola Arkkitehti SAFA Arkkitehti SAFA

LAPUAN KAUPUNKI › files › Tiedostot › LAPUA_Keskustan...LAPUA KESKUSTAN RAKENTAMISEN JA...

Documents

Transcript of LAPUAN KAUPUNKI › files › Tiedostot › LAPUA_Keskustan...LAPUA KESKUSTAN RAKENTAMISEN JA...