2/2014

2/2014

Hämeenkyrö korvaa vanhoja tiloja isolla päiväkodilla 4-5

Koti on olympia-voittajallekin maailman tärkein paikka 6-7

Yksityisellä päivä-hoidolla on Espoossa pitkät perinteet 3

YKsin asuvilla pulaa sopivista asunnoista 12

Työturvallisuuskisan voitto tuntuu hyvältä 11

2 2/2014

sisällYsluettelo

tämässä tilaajille mahdollisuutta vuokrata tilat omistamisen sijaan.Kokonaisvastuu-urakointi on nostanut suosiota jaettujen urakka-

muotojen rinnalla. Siinä rakentaja kantaa kokonaisvastuun suunnitte-lusta luovutukseen saakka. Tilaaja voi esittää tarjouspyynnössä tar-peet hyvinkin tarkkaan. Toisaalta tilaaja voi antaa esimerkiksi tarkko-jen huonekohtaisten neliömäärien ja rakenteiden sijaan käyttötarpeen ja esittää rakentajalle haasteen suunnitella tiloista toimivat ja elinkaa-rikustannuksiltaan edulliset. Tällöin saadaan eri toimijoiden vahvuu-det paremmin tilaajan käyttöön.

On kuntia ja kaupunkeja, jotka ovat houkutelleet yksityistä palve-lutarjontaa rinnalle tukemaan omaa palveluntarjontaansa. Tästä leh-destä löytyy juttu Espoon kaupungin linjauksesta seisoa vahvasti kah-della jalalla päivähoidon osalta – julkisella ja yksityisellä.

Konstit on monet – tilojen ja palvelujen tarvitsijat ovat eri tilanteis-sa ja siksi tarvitaankin eri toimintamalleja tilojen hankkimiseen ja ra-kentamiseen. Lapti jatkaa voimakasta kasvua tarjoten eri malleja ti-laajan tarpeen mukaan. Rakennamme tänä vuonna yksityisille, kun-nille ja kaupungeille noin 350 asuntoa, tuhannen lapsen päivähoitotilat ja kaksisataa hoiva-asuntoa.

Hyviä lukuhetkiä lehden parissa!

Jorma Koskelo

myyntipäällikkö, Hoivarakentaminen

Rakennusliike lapti oy

www.lapti.fi

Lapti-Uutiset on Laptin asiakas- ja sidosryhmälehti. Kaksi kertaa vuodessa ilmestyvässä lehdessä uutisoidaan Laptin asioita sekä kumppaniyritysten ja toimialan kiinnostavia uutisia.

Julkaisija Rakennusliike Lapti Oy, Voudintie 4, 90400 Oulu Toimitus Päätoimittajajorma.koskelo@lapti.fi,puh.0405313833 jatoimittajaJanicaKarasti,info@janica.fiIlmoitusvarauksetjaosoitteenmuutoksetjorma.koskelo@lapti.fiTaitto CinnamonGraphics,www.cinnamon.fiKirjapaino PohjolanPainotuoteOy,www.popa.fiPainosmäärä 4000 kplPaperi G-Print130g/m2

ISSN 1799-3474Lapti-Uutiset1/2015ilmestyymaaliskuussa2015

Hämeenkyrö korvaa vanhoja tiloja isolla päivä-kodilla 4-5

Koti on olympia-voittajallekin maailman tärkein paikka 6-7

Hyvällä porukalla viihtyy 8-9 Tehokkaille rakentajille on tilausta Etelä- Suomessa 9

Työturvallisuuskisan voitto tuntuu hyvältä 11Yksin asuvilla pulaa sopivista asunnoista 12

Yhteistyö tilaajan kanssa on tärkeää 12Asuntosäätiö lisää asumisoikeus-asuntoja 13

Konstit on monet – tilatarpeiden ratkaisut murroksessaTätä lukiessa ovat kesän helteet jo takanapäin ja syksyä kohti mentä-essä eri organisaatioissa mietitään uusien tilojen tarvetta ja toteutus-tapaa. Hoiva-asuntojen tarve kas-

vaa ikääntyneiden kasvavan määrän mukana ja päivähoitopaikkoja tarvitaan uusien lisäksi myös korvaamaan vanhoja sisäilmaongelmai-sia tiloja. Kasvavan tulovirran myötä olisikin helppoa investoida. Niuk-kuuden aikana on kuitenkin harkittava asiaa useammasta kulmasta. On ennakkoluulottomasti kehitettävä sekä otettava käyttöön eri tapoja rahoittaa ja säästää tilakustannuksista. Perinteisen jaetun urakkamal-lin rinnalle on noussutkin voimakkaasti vaihtoehtoja.

Hallitus suunnittelee ”Remontti Oy:tä” rahoittajiksi kuntien koulu- ja päiväkotihankkeisiin. Riskinä tällaisessa keskitetyssä mallissa on kilpailun puutteesta johtuva vuokratason nousu. Uudisrakentamises-sa Remontti Oy:n kaltainen mekanismi on jo markkinoilla käytössä, mutta joustavampana ja vapaan kilpailun alaisena. Hoiva- ja päiväko-teja rakennetaan jo nyt yksityisten sijoittajien, rahastojen ja yhtiöiden omistukseen, jolta tilojen tarvitsija vuokraa tilat pitkällä vuokrasopi-muksella. Lapti on yhtenä toimijana yhteistyökumppaneineen järjes-

PääKiRJoitus LAPTI KUNTAMARKKINOILLA Kuntatalolla 10.-11.9. osastolla 2.04, 2.krs. Tervetuloa!

32/2014

Espoossa yksityinen päivähoito on ollut iso osa varhaiskasvatusta jo vuodesta 1973 lähtien, jolloin nykyinen päivähoito-laki tuli voimaan. Yksityisten päiväkotien määrä onkin noussut vuosien saatossa kolmannekseen kunnan päivähoidosta.

”Se on todella paljon, oikeastaan kaikista korkein osuus, mitä suurissa kunnissa yksi-tyistä päivähoitoa on. Yksityisellä päivähoi-dolla on meillä pitkät perinteet ja haluamme tietysti jatkossakin pitää sen saatavuuden hyvänä.” kertoo Titta Tossavainen, Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen johtaja.

Jotta se olisi mahdollista, täytyy Tossa-vaisen mukaan asian hyväksi myös tehdä töitä.

”Meillä on käytössä tällainen kolmesta osiosta koostuva monituottajamalli. Siihen kuuluu kunnallinen päivähoito, ostopalve-luina toteutettava päivähoito ja yksityinen, yksityisen hoidon tuella järjestettävä päivä-hoito.”

Yksityisen päivähoidon mahdollisuuksia edistetään Espoossa mm. jo kaavoitusvai-heessa.

”Kunnan täytyy huolehtia, että alueelle varataan riittävästi hyviä tontteja yksityiseen ja kunnalliseen palveluntuotantoon. Myös yksityisen täytyy olla mutkatonta rakentaa Espooseen.”

Starttirahasta lisäpontta

Yksi suuri ja paljon kiinnostusta herättänyt kannustin on myös Espoon maksama start-tiraha, joka tarkoittaa kolmen tuhannen eu-ron panostusta yhtä perustettavaa päivähoi-topaikkaa kohti.

”Sillä on suuri merkitys esimerkiksi sil-loin, kun johonkin valmiiseen kiinteistöön ra-kennetaan päiväkotia.”

Myös yksityisen hoidon kuntalisä mah-dollistaa yksityisen päivähoidon kohtuulliset kustannukset perheille.

”Perheet hakevat tätä tuottajalle mak-settavaa kuntalisää, jonka tarkoituksena on palvelun pitäminen sellaisella tasolla, että yksityinen päivähoito voidaan pitää ihan to-dellisena vaihtoehtona kunnalliselle päivä-hoidolle. Seuraamme koko ajan perheille jäävää maksuosuutta ja koetamme kompen-soida sitä kuntalisällä niin, että yksityinen

päivähoito pysyisi kilpailukykyisenä.”Yksityiset päiväkodit pystyvät myös pro-

filoitumaanuseinkunnallistavahvemmin.”Löytyy erilaisia pedagogisia ratkaisuja

kuten Montessori- tai Steinerpäiväkoteja, sen lisäksi eri kielillä toteutettavia ja kielikyl-

pypäiväkoteja on paljon. Löytyypä jopa kris-tillinen, uskontoon painottuva päiväkotikin.”

Muutkin kunnat kiinnostuneet

Joillakin alueilla Espoossa päivähoidon kun-nallisella puolella on silti ahdasta.

”Tilanne ei ole sellainen kaikkialla, mutta kun Espoo kasvaa vuosittain noin 4000 ih-misellä, on tuosta määrästä osa myös var-haiskasvatukseen tulevia lapsia. Päivähoito-paikka järjestyy kyllä aina mutta ei välttämät-

täsieltä,mistähaluttaisiin.”Elokuussa2015valmistuu Laptin rakentamana taas kolme uutta yksityistä päiväkotia Espooseen.

Elokuun alusta kaupungissa otettiin käyttöön keskitetty palvelunohjaus.

”Tämä uudistus mahdollistaa myös että kaupungin extranetissä yksityiset palvelun-tarjoajat voivat ilmoittaa vapaista paikoista ja voimme sitten kunnalta markkinoida nii-tä perheille.”

Joihinkin suosituimpiin yksityisiin päivä-koteihin on kuitenkin niin pitkät jonot, että markkinoinnille ei ole tarvetta.

”Joihinkin yksityisiin ryhdytään jonotta-maan paikkaa heti, kun lapsi syntyy. Ja tämä on ihan totta vaikka se kuulostaakin hassul-ta. Kunnallisella puolella jonotussysteeme-jä ei ole.”

Tossavainen kertoo, että myös muual-la Suomessa yksityisen päivähoidon lisää-minen on alkanut kiinnostaa kuntia.

”Saan asiasta aika paljon yhteydenot-toja.”

Kolmen vuoden välein pidettävä asia-kastyytyväisyyskyselykin on kertonut van-hempien olevan tyytyväisiä yksityisen puo-len palveluun.

”Kyllä sieltä on tullut ihan mahdottoman hyvää palautetta. Haluamme jatkaa samal-la tiellä.”

Yksityisellä päivähoidolla on Espoossa pitkät perinteet

MonituottajaMallilla MahdolliStEtaan KuntalaiSillE vaihtoEhtoja

”Joihinkin yksityisiin

päiväkoteihin

lasta jonotetaan

syntymästä lähtien.”

Titta Tossavainen

Espoon suomenkielisen varhais-kasvatuksen johtaja Titta Tos-

savainen kertoo, että yksityisen päivähoidon runsas määrä on mahdollistanut kattavan vali-

koimaneritavallaprofiloituneitapäiväkoteja.

4 2/2014

hämeenkyrö korvaa vanhoja tiloja isolla päiväkodillaKvR-uRaKKaMuodolla pRojEKti lähti nopEaSti KäYntiin

Hämeenkyrössä päivähoidon tilanne on ollut pitkään ruuhkainen. Päivähoitoa on jouduttu osassa kuntaa toteuttamaan siirtorakennuksissa ja vanhoilla maa-miesseurojen taloilla. Rakennukset eivät ole olleet päiväkotikäyttöön suunniteltuja ja ne aiheuttavat siksi erinäisiä ongelmia käytännön arkeen. Kunta on joutunut os-tamaan hoitopaikkoja jopa kunnan rajo-jen ulkopuolelta, kun niitä ei ole ollut tar-jota kunnan omista päiväkodeista.

Nyt tilanne kuitenkin muuttuu, sillä Hämeenkyrössä on lähtenyt raken-teilleSasin160-paikkainenpäiväko-ti, joka parantaa tilannetta huomat-tavasti. Päiväkoti on muutto valmis ensi kesänä ja lapset aloittavat siellä elokuussa2015.

”Uudelle päiväkodille meillä on tietenkin hirveän suuret odotukset. Alunperin tätä kilpailutettiin yhtenä isona hankkeena, jossa olisi raken-nettu koulu ja päiväkoti Mahnalaan. Tontin ongelmallisuuden ja päiväko-din erityistarpeiden takia hanke eriytettiin kouluhankkeesta. Sasi on meidän näkökul-mastamme parempi paikka. Tälle alueelle muuttaa paljon nuoria lapsiperheitä”, kertoo varhaiskasvatuksen johtaja Päivi Kantonen.

Projekti ei jää Hämeenkyrön ainoaksi, toinen vielä vähän suurempi päiväkoti raken-netaan kirkonkylälle. Kunnassa on tehty pal-veluverkkosuunnitelma, jonka perusteella ruvetaan rakentamaan kirkonkylän keskus-taan toinen kymmenen ryhmän päiväkoti, jo-hon tulee myös vuoropäiväkoti.

Sasista Kantonen uskoo tulevan suosi-tun nimenomaan sijainnin myötä.

”Alue on aika laaja kaiken kaikkiaan. Li-säksi se on kulkusuunta monelle, jotka me-nevät Tampereelle töihin. Meillä Hämeenky-rössä on myös suuret toiveet ja odotukset, että kunta kasvaisi juuri siihen suuntaan edelleen. Sillä suunnalla ei ole myöskään montaa perhepäivähoitajaa tarjolla.”

Ison päiväkodin täyttymisestä ei tarvitse huolehtia alussakaan.

”Meillä on nyt jo viisi ryhmää, jotka sin-ne muuttavat. Kun siihen lisätään yhden ryh-män verran ostettuja paikkoja, on kuusi ryh-mää heti muuttamassa Sasiin.”

Henkilöstön käyttö tehostuu myös, kun

toiminnat siirtyvät saman katon alle.”Näin saamme myös iltahoitoa sille alu-

eelle. Kaikkien osastojen ei tarvitse olla heti aamusta auki.”

Henkilöstön yhdistymisestä on myös muita etuja.

”Pienissä yksiköissä esimerkiksi sairas-tumisista tulee enemmän haavoittuvaisuutta kuin tämmöisessä isossa, jossa on kolmi-senkymmentä työntekijää.”

Myös keittiöstä tulee viimein kunnollinen.

”Se on tietysti jakelukeittiö, mutta näis-sä väliaikaisissa ratkaisuissa yksikään keit-tiö ei ole täyttänyt niitä vaatimuksia, joita ny-

kyaikaisille keittiöille asetetaan. Ja kunnon ruokasali ei pakota siivoamaan leikkejä ruo-kailun ajaksi. Niitä voidaan jatkaa ruokailun jälkeen siitä, mihin jäätiin.”

KvR nopeuttaarakentumista

Hämeenkyrön tekninen johtaja Satu Hyöty-läkertoo,että160-paikkainenpäiväkotioniso kokonaisuus, jollaisia on harvassa.

Hanke kilpailutettiin KVR-urak-kana, jossa sekä suunnittelu että ra-kentaminen kilpailutetaan yhtenä pakettina.

”Tämäntyyppinen kilpailuttami-nen tuo omat haasteensa, jotta osa-taan tuoda hankesuunnitelmaan riit-tävän selkeästi, mitä rakennukseen halutaan, kertoo Hyötylä.

”Kokonaisvastuurakentamisen hyviä puolia ovat muun muassa ai-kataulun ripeys. Pääsemme nope-ammin itse rakentamiseen kiinni. Tällä kertaa myös edullisin tarjous oli

käyttäjienkin mukaan suunnittelultaan ja laa-dultaan paras.

”toivoimme suunnittelulta

uutta lähestymistapaa,

ei perinteistä laatikkoa.”

Päivi Kantonen

52/2014

”Tässä voittaneessa suunnitelmassa on mielestäni otettu hyvin huomioon se, että suuri lapsimäärä saadaan hallittua hyvin. Pi-ha-alueet ovat jaettavissa ja päiväkodista saadaan tarpeeksi rauhallinen kaikille.

KVR-mallissa on tärkeää, että tarjous-pyynnössä on ilmaistu käyttäjän tärkeimmät tarpeet, mutta jätetään kuitenkin tilaa myös suunnittelijan luovuudelle suunnitella toimi-vat ja kustannustehokkaat ratkaisut.

Hyötylä suosittelisi KVR-mallia muillekin kunnille vastaavissa projekteissa.

”Aika paljon sitä toki jo käytetäänkin. Tässä tapauksessa saamme kunnalle sääs-töjä jo siitäkin, että saadaan kolme raken-nusta pois käytöstä.”

Hyötylä kertoo, että kaikki on sujunut Laptin kanssa vaikka suunnittelija on toisel-la puolella Suomea. Nykytekniikka on hel-pottanut prosessia.

”Olemme käyneet videoneuvotteluja välttyäksemme matkustamiselta. Nyt sitten alkavat ihan normaalit työmaakokoontumi-set.”

Sakaramallitoimii päiväkodissa

”Kun saimme suunnitelmat pöydälle, olivat kaikki heti, että ”wau”. Se herätti kyllä po-sitiivisia tunteita. Toiminnallisuus, etäisyydet ja kaikki ratkaisut olivat tässä ehdottoman hyvin huomioituina ja päiväkoti on kokonai-suutena visuallisesti miellyttävä.” Kantonen kertoo.

”Toivoimme suunnittelulta erilaista lä-

hestymistapaa, ei mitään perin-teistä laatikkoa, vaan jotain uutta. Semmoinen kahdeksan ryhmän talo yhdessä pötkössä tuo ikä-västi mieleen siirtorakennukset. Sellaisiakin ehdotuksia saimme tarjolle. Ei sellainen sovi tänne kauniiseen maalaismaisemaan ja onhan tielle päin massiivinen rakennus lapsillekin outo ilmes-tys. Nyt kolmessa sakarassa se näyttää ihan toisenlaiselta.”

valokuvakisastauniikki sisustus

Päiväkodin sisustukseen panostetaan myös hauskalla idealla. Valokuvauskilpailun myö-tä päiväkodin seinille saadaan kuvia paik-kakunnan eläimistä, luonnosta ja ympäris-töstä. Lapset pääsevät raatiin valitsemaan

seinille suurennettavat kuvat.”Uusi päiväkoti on meille kunnassa to-

della iso ja merkittävä asia, kun me viimein sen saamme. Toivomme, että Lapti pystyy vastaamaan siihen, mitä on luvattu mutta he tuntuvat kyllä reilulta kumppanilta. Heitä on ollut helppo lähestyä ja meidän toivomuk-semme on kuultu, se on tärkeää. Sillä me-hän tiloissa sitten teemme töitä”, Kantonen päättää.

Päivi Kantonen ja Satu Hyötylä tut-kivat Sasin päiväkodin suunnitelmia

tyytyväisin mielin. ”Uusi päiväkoti on meille todella iso ja merkittävä asia ja meillä on sille suuret odotukset”,

Kantonen kertoo.

6 2/2014

Koti on olympiavoittajallekin maailman tärkein paikka

IIvo NIskaNEN osTI ENsIasuNToNsa kuopIosTa

72/2014

Kuopioon asettuneen hiihtäjä Iivo Niska-sen päivät ovat kesälläkin kiireisiä. Vaikka hiihto onkin talvilaji, on kesä täynnä tiuk-kaa treeniä: huippu-urheilijalla on vain yksi vapaapäivä viikossa. ”Ja silloinkin tulee hoidettua rästihom-mia ja käytyä asioilla”, Niskanen naurah-taa.

Normaaleina päivinä Niskanen käy aamuisin aamupalan jälkeen yhden pitkän lenkin, noin 30-50 kilometriä, jonka hän rullahiihtää muu-tamassa tunnissa. Sen jälkeen hän lounas-taa, nukkuu pienet päiväunet, syö ja lähtee jälleen toiselle treenille, joka voi olla vaikka-pa puolentoista tunnin juoksulenkki. Illalla voi olla vielä vuorossa yksi palauttava käve-lykin. Kilometrejä kertyy päivittäin siis reippaasti ja miellyttävät har-joittelumaastot ovat tärkeät. Pui-jo ja Neulamäki antavat vastusta ylämäkitreeniin.

Kuopio onkin valikoitunut Niskasen asuinpaikaksi juuri harjoittelumahdollisuuksien ja logistisen si-jaintinsa tähden.

”Uudelta asunnoltani on lentokentälle vain kymmenen minuutin matka. Siitä pää-see hyvin Helsinkiin ja sieltä minne päin maailmaa milloinkin on menossa. Se on to-della kätevää.”

Myös latuverkosto Kuopiossa on kun-nossa.

”Tosin viime talvena olisin tietenkin toi-vonut, että luonnonlunta olisi riittänyt täällä-kin pidemmäksi aikaa. On kuitenkin ihan eri asia hiihtää luonnonlumella kuin pientä tyk-kilumipätkää edestakaisin.”

Kilpahiihtoon päivätyö

Iivo on hiihtänyt säännöllisesti aivan pienes-tä lapsesta saakka.

”Asuin pienellä kylällä ja kouluun oli mat-kaa noin puolitoista kilometriä. Kuljin koulu-matkan talvisin aina hiihtämällä. Ensimmäi-sissä kisoissa olin kahdeksanvuotiaana ja vakavammaksi harrastus muuttui yläasteen aikoihin. Vuokatin urheilulukiossa sitten tree-nattiinkin jo viimeisen päälle.”

Koulunkäynti ja opiskelu oli helppo yh-

distää tavoitteelliseen hiihtoon, kun urheilu-lukion kävi neljässä vuodessa.

”Urheilussa tietenkin haluaa tehdä kaik-ki mahdollisimman hyvin, mutta näin jälkikä-teen katsottuna opiskelun ja urheilun yhdis-täminen onnistui hyvin.”

Lukion jälkeen Niskanen siirtyi suoraan ammattilaiseksi.

”Mielestäni ei ole mahdollista menestyä ilman kokopäiväistä työtä tämän eteen. Se on valinta, joka sitten pitää tehdä lukion jäl-keen.”

Nuoren hiihtäjän uran tähänastinen hui-pentuma tulikin viime talvena, kun Sotshin olympialaisissa Niskanen voitti kultaa Sami Jauhojärven kanssa perinteisen parisprin-tissä. Se oli Suomen ensimmäinen olympia-

voitto talvikisois-sa12vuoteen.

”Kyllä se oli unelmien täytty-mys, vaikka viime vuosi meni muu-tenkin tosi hyvin. Tämmöiset voi-tot antavat us-koa omaan teke-

miseen tulevia vuosia varten ja se ruokkii harjoittelemaan vieläkin paremmin.”

Vaikka Niskaselta luonnistuu sekä perin-teinen että vapaa hiihto, luonnehtii hän pe-rinteisellä olevansa vielä vahvemmilla.

”Perinteistä on jotenkin luontevampi hiihtää ja sillä tulee vielä paremmat tulok-set.”

valoisuutta jaselkeyttä sisustukseen

Niskanen odottaa innolla, että pääsee muut-tamaan uuteen kotiin avopuolisonsa kanssa. Paljon reissaavalle miehelle kodista on tullut tärkein paikka maailmassa.

”Sen merkitys on todella iso. Nytkin olin heinäkuun kolme ensimmäistä viikkoa Kes-ki-Euroopassa leirillä, sitten kävin muuta-man päivän kotona ja lähdin viikoksi Norjaan kisaamaan, niin nyt kun pääsin siltä reissul-ta taas takaisin kotiin, niin kyllä se hyvältä tuntuu. Kiireettömyys on kotona se mukavin asia, koti on rauhallinen paikka olla. Mitä enemmän olen vuosien varrella reissannut, sitä tärkeämmäksi se on tullut.”

Kuopiossa Niskanen käy katsomassa jääkiekkoa ja seuraa raveja, joka on ollut hä-nelle pienestä pitäen mieluisaa ajanvietettä.

”ilman kokopäiväistä työtä on mahdotonta

menestyä”

Kotona taas arkinen ruuanlaitto on parasta.”Juuri se, että pääsee itse kokkaile-

maan, kun maailmalla siinä valmiissa pöy-dässä joutuu olemaan niin pitkään. Sieltä tul-tua on sitten jo mukava vähän itse harrastel-la ruuanlaittoa. Myös uusi keittiö sisältää valmistuttuaan tarpeeksi pöytäpinta-alaa missä temmeltää.”

Uutta kotia Niskanen luonnehtii muuten-kin sopivan kokoiseksi, suhteellisen tilavak-si ja sijainniltaan hyväksi – siis juuri latujen vieressä.

”Siinä on kaikki, mitä asunnolta toivon-kin.”

Sisustuksesta on tulossa valoisa ja sel-keä ja ratkaisuihin päästiin vaikuttamaan jo ostovaiheessa.

”Avopuolison kanssa niitä yhdessä mie-tittiin. Kun tämä on vielä ensimmäinen oma asunto, niin on erityisen mukavaa päästä vaikuttamaan siihen, että miltä koti näyttää.”

Mutta sukset kotiin ei mahdu. Suksia kun on neljäkymmentä paria.

”Niille pitää olla ihan oma konttori, kisa-kaudella se on tietenkin maajoukkueen huol-torekka. Ulkovarastoon voin kuitenkin viritel-lä pienen huoltopisteen lenkkisuksille.”

Kaikki lähteesuksesta

Kun Niskaselta kysyy, että missä aika pitkälti välineurheilua olevassa hiihdossa voi valin-nat mennä mönkään, on vastaus selkeä.

”Huonoilla suksilla ei vain pärjätä, siihen joutuu tekemään töitä sitten aika lailla. Ääri-pään kelit ovat vaikeimmat, vesikelit ja nipi-napipakkanen, siellä suksi ratkaisee eniten. Nollakeli ja pikkupakkanen, niillä valinnat ei mene niin helposti hänekseen.”

”Tärkeintä on sopivan suksiparin valin-ta. Mutta ammattimiehet kun suksia laittaa, niin kuvioinnilla ja voitelullakin voidaan vielä vaikuttaa.”

Kun mestarilta kysyy latuvinkkejä hiih-don harrastajalle ensitalveksi. Kehottaa Nis-kanen kokeilemaan Kuopion tai Vuokatin la-tuja. Ne hän listaa Suomessa omiksi suosi-keikseen.

”Lumisempana aikana Vuokatissa on enemmän latuja ja jos siellä ei ole vielä kes-kitalvella käynyt hiihtämässä, niin ehdotto-masti kannattaa käydä. Siellä on aivan poik-keuksellisen hyvät ladut.”

Olympiavoittaja Iivo Niskanen osti Laptilta ensi asuntonsa, jonne hän muuttaa avopuolisonsa kanssa piakkoin. Uuden asunnon valmistumista on mukava seurailla lenkkien varrella. ”Laptin kanssa kaikki on sujunut mutkitta ja vauhdik kaasti. Se on tärkeää, kun ylimääräistä aikaa ei ole paljon.” Niskanen kertoo.

8 2/2014

Laptin toteuttamien työhyvinvointikyselyiden perusteella yrityk-sessä on mukavaa olla töissä.

”Kyllä siinä kysymyssarakkeessa, jossa kysytään, että suosittelisit-ko Laptia työnantajana muille, on ollut ihan poikkeuksellisen hyvät prosentit. Samoin sairaspoissaoloprosen-tit ovat reippaasti toimialan keskiarvojen alapuolella. Ne ovat sellaisia asioita, jois-sa työhyvinvointi konkretisoituu”, kertoo Laptin henkilöstöpäällikkö Antti Pöyskö.

Rakentaminen on tiimityötä. Ilman motivoitunutta porukkaa ja henkilöstöstä huolehtimista ei viime vuosina tapahtunut yrityksen kasvukaan olisi ollut mahdollista.

”Kun viimeaikaisia kovan kasvun vuo-sia miettii näin jälkikäteen, niin asiat ovat menneet erittäin hyvin siihen nähden, kuinka isossa paineessa osa porukastamme on ollut. Toisaalta on ihan normaali tilanne, että kun saa vastuuta ja mielekästä tekemistä, niin töissä viihtyy hyvin ja motivaatio pysyy korkealla. On tärkeää löytää oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin.”

Laptilla on rekrytoitu viimeisen vuoden aikana töihin noin 40 ra-kentamisen ammattilaista. Suurin osa heistä on tullut muista raken-nusliikkeistä.

hyvällä porukalla viihtyy”Olemme uineet vastavirtaan, yleinen laskusuhdanne on ollut rek-

rytointitarpeissa puolellamme. Olemme löytäneet porukkaamme erit-täin kokeneita ja päteviä ihmisiä. Kokeneiden ammattilaisten lisäksi Laptissa pyritään palkkaamaan työmaille ja toimistoon paljon nuoria-kin osaajia kokeneiden rinnalle oppimaan Laptin toimintamallia. Lap-

tilla on käytössään henkilöstön koulutus- ja henkilöstösuunnitelmat ja henkilökunnan hyvinvointiin liittyvät asiat mielletään erit-täin tärkeiksi.

”Järjestämme erilaisia koulutuksia ja henkilöstötapahtumia 2-3 kertaa vuodes-sa. Tehtävänkuviin ja työssäjaksamiseen liittyviä asioita mitataan ja käydään läpi henkilöstökyselyissä ja kehityskeskustelu-jen yhteydessä. Hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on meidän voimavaramme.” Pöyskö päättää.

iso-Syötteen mökki suosittu

Mukavina bonuksina laptilaiset ovat myös pitäneet työpaikan puolelta tulevaa kattavaa työterveyshuoltoa ja vapaa-ajan tapaturmavakuu-tusta.

Asentajien luottamusmiehenä toimiva Markku Lukka kertoo, että

Työmaahenkilöstön joukkue otti mittaa toimiston väestä jalka-palloillen Virpiniemessä elokuussa. Hyvässä hengessä pelatun ottelun voitto meni työmaahenkilöstölle 4-3.

”on tärkeää löytää oikeat henkilöt

oikeisiin tehtäviin.”antti Pöyskö

92/2014

myös sporttipassi on useimmilla käytössä.”Vapaa-ajalla urheillaan paljon, samoin Iso-Syötteellä oleva mök-

ki on työntekijöiden kovassa käytössä. Itsekin käytän sporttipassia hyödyksi ja mökillekin olisin jo monesti ollut menossa, se on vain sat-tunut olemaan juuri haluttuina ajankohtina varattu. Mutta vielä sinne kyllä joskus menen, kun vaan kalenteriin passaa.”

Lukan mukaan porukkahenki on kaikissa urakkaporukoissa erityi-sen hyvä.

”Ja itsekin tietenkin koetan omalta osaltani sitä nostattaa. Näin luottamusmiehen näkökulmasta asiat sujuvat kyllä hyvässä henges-sä, mistään ei ole tarvinnut purnata.”

Myös Lukka nostaa esille vähäiset sairaspoissaolot.”Nehän kertovat omaa tarinaansa hyvinvoinnista.”

töitä ei tehdä otsa kurtussa

Myös Nuotekilla pidetään työhyvinvoinnista huolta.”Työympäristö on pyritty järjestemään jokaiselle niin, että on

asianmukaiset tilat ja välineet tehdä töitä. Se on mielestäni lähtökoh-ta tehokkaalle työnteolle ja Nuotek on minun mielestä onnistunut sii-nä hyvin.

Nuotekinporukka lisäksi kokoontuu1-2kertaavuodessakokoporukalla tai alueittain työhyvinvointitapahtumaan.” kertoo LVI-suun-nittelija Mikko Pentti.

”Meillä on hyvä henki töissä. Mielestäni on tärkeää, että työtä ei tehdä täällä päivästä toiseen otsa kurtussa – ollaanhan täällä työpai-kalla kuitenkin melkein puolet elämästä. Huumoria ja hyvää työhen-keä pidetään sopivasti yllä.”

Sporttipassi on myös Nuotekilla käytössä.”Itse olen sitä käyttänyt ja suurin osa muistakin työntekijöistä.”

tehokkaille rakentajille on tilausta Etelä-SuomessaLaptin Etelä-Suomen yksikössä on ollut vilkas vuosi. Asunto-kauppa on käynyt alalla vallitsevasta taantumasta huolimatta hyvin ja uusia asuntokohteita on voitu aloittaa suunnitelmien mukaan.

”Tänä vuonna Laptin Etelä-Suomen liikevaih-dosta noin puolet on omaa asuntotuotantoa ja puolet tulee päivä- ja hoivakoti-urakoinnista sekä muusta urakoinnista. Työmaita on käynnissä koko ajan vii-destätoista kahteenkym-meneen”, kertoo alue-johtaja Antti Pekkarinen. Laptin tämän vuoden 80miljoonan liikevaihdosta puolet tuleekin Etelä-Suomesta.

”Erityinen kiitos tästä kuuluu työntekijöillemme. He ovat omaksuneet joustavan ja tehokkaan toimintatavan. Olemme saaneet joukkoomme rautaisia ammattilaisia sekä toimistolle että työmaille. Kaikki pohjautuu siihen, että on hyvä ja sitoutu-nut porukka, joka puhaltaa yhteen hiileen. Siten työskentelystä tulee joustavaa ja tehokasta”, Pekkarinen kiittelee. ”Lupausten pitämisellä on valtava merkitys yhteistyössä eri tahojen kanssa. Näen, että tämä tuo jatkuvuutta, kun pidetään annetut lupaukset ja mieluusti vielä vähän ylitetäänkin ne”, Pek-karinen sanoo.

Lapti on vuosia kehittänyt laadukasta, mutta kustannustehokasta päiväkotirakentamista. ”Rakennustekniset yksityiskohdat, talotek-niikka, tilojen toimivuus ja neliöt oikeissa paikoissa; ne ovat asioita, joista jokaisella on merkittävä vaikutus lopputulokseen”, lis-taa Laptin rakennuttajapäällikkö Jari Lap-palainen.

Työn tulokset näkyvät rakennettavien päiväkotien määrässä. Tänä vuonna valmis-tuu päivähoitotilat jo yli tuhannelle lapselle. Lapti on satsannut erityisesti KVR-urakoin-tiin päiväkotien osalta.

”Siinä tilaaja saa parhaiten osaamisem-mekäyttöönsä.Toteutammeesimerkiksi72lapsen päiväkodin kuudessa kuukaudessa.

Sen verottomat kustannukset ovat noin mil-joona euroa, mikä on jo aika edullista. Lopul-linen hinta määräytyy aina tilaajan erityistar-peiden sekä tontin ja maaperän mukaan”, kertoo myyntipäällikkö Jorma Koskelo.

Kuntamarkkinoilla esittelemme konsep-tiamme tarkemmin osastollamme 2.04, 2.krs. Tervetuloa tutustumaan!Kuntamarkkinat pidetään Helsingissä kuntatalolla 10.-11.9.

Asentajien luottamus-miehenä lokakuusta saakka toiminut Markku Lukka kertoo, että urheilullisille työnteki-jöille sporttipassi on ollut kysytty lisä työ-suhde-eduissa. ”Koetan aina muistuttaakin ottamaan siitä hyödyn irti,eijokafirmassaoletällaisia etuja.”

”etelä-suomessa on kova arvostus lupaukset pitäviä yhteistyökumppaneita kohtaan.”

antti Pekkarinen

Laptin toimistolla projektipäällikkö Jukka Puolakka, työpäällikkö Sami Alanen, aluejohtaja Antti Pekkarinen ja asuntomyyjä Anna-Mari Donner.

lapti esittelee kuntamarkkinoilla kustannustehokkaat päiväkodit

10 2/2014

uudessakaupungissa 40 ikäihmistä elää nyt tyytyväisenä uudessa kodissaUudessakaupungissaonsaatu10kuukaudenrakennusurak-ka suoritettua ja 40 ikäihmistä sai tyytyväisenä muuttaa uu-teen kotiin. Tilat ovat saaneet niin hoitajien kuin asukkaidenkin kiitoksen viihtyisyyden ja toimivuuden suhteen. Vaikka talossa on 40 asukasta, on tilat jaoteltu mukavasti neljään ryhmä-kotiin. Tiloissa toimii yksityinen palveluntarjoaja täydentäen kaupungin omaa palveluverkostoa. Hoivakoti on Laptin 40 paikkainen H-malli, jonka Lapti rakensi KVR-urakkana pihoja myöten valmiiksi.

oulussa laitospaikkojen purkuun ollaan tyytyväisiä

honKalanKoti Saa KiitoSta aSuKKailta, oMaiSilta ja hEnKilöKunnalta

Tämä on ensimmäinen Oulun kaupungin kehitysvammaisille suunniteltu ja rakennettu kokonainen talo. Suurin osa käyttäjistä muutti uuteen ko-tiin laitoksesta, kertoo Oulun kaupungin Palveluesimies Eija Säilynoja. Honkalankodissaasukaspaikkojaon15,jotkajakautuvatneljän,viidenjakuuden asukkaan yhteisöihin.

Asukkaat ovat liikuntaes-teisiä, ikääntyviä sekä autisti-sia piirteitä omaavia. Eija ker-too kuinka tilojen suunnitte-lussa sai henkilökunta ja asukkaat olla mukana ja tilat onkin erityisen toimivat – kuin paratiisiin olisi päässyt.

Tilat ja pihat on suunniteltu heti alusta asti käyttäjäryhmien ehdoilla. Pihojen suun-nittellussa on huomioitu esteettisyys sekä toi-minnallisuus, mm. akti-vointipihan toteuttami-nen, istutusaltaat liikun-taesteisille sekä rajattu, suojaisa pienen yhteisön piha. Tilojen toimivuu-desta kertoo Eija Säilynojan mukaan myös henkilökun-ta-/asukassuhde. Honka-lankotion15asukkaankotijatyöntekijöitäon13.

vartioharjussa pidettiin harjannostajaisetHelsingin Vartioharjun hoivakotityömaalla pidettiin har-jannostajaiset. Syksyllä valmistuu dementiaa sairastavil-le uusi hoivakoti. Hoivakodista tulee kaksikerroksinen ja siihen tulee tilat 45 asukkaalle.

Simpukka aukesi iisalmessaIisalmen kaupungin uusi päiväkoti Simpukka aukesi elokuussa. Iisalmen kaupunki rakennutti Laptilla kuusi-ryhmäisen päiväkodin. Tiloihin tuli päiväkodin käyttöön myös tilava liikuntasali. Tilat luovutettiin heinäkuun lo-pussa tilaajan käyttöön.

laitospaikkojen purkua vantaalla ja oulussaKesällä valmistui uudet ryhmäkodit Oulun Metsokankaalle ja Vantaan Kivistöön. Molem-piintaloihinvalmistui15kehitysvammaistenasuntoa.Asukkaidenviihtyisyydenvuoksitilat on jaettu 3 erilliseen ryhmäkotiin. Jokaisessa ryhmäkodissa on oma olohuone ja keittiö. Tiloissa toimii yksityinen palveluntarjoaja.

112/2014

työturvallisuuskisan voitto tuntuu hyvältä

Rakennustyömaat ovat tunnetusti tapaturmille alttiita paikkoja. Työmailla vastuu turvallisuudesta on jokaisen työntekijän har-teilla.

”Rakennusala on kaikista tapaturmaherkin ala, ei ole oikeastaan mi-tään muuta alaa, johon tätä suoraan voitaisiin edes verrata siinä asi-assa. Siksi työturvallisuus on ihan äärimmäisen tärkeä juttu”, kertoo Laptin työturvallisuuspäällikkö Vesa Sikala.

Lapti sai työturvallisuudestaan mukavan tunnustuksen, kun Alue-hallintoviraston, Rakennusliiton, Ammattiliitto Pron ja Talonrakennus-teollisuuden järjestämässä Pohjois-Suomen työsuojelukilpailussa yri-tys sijoittui ykköseksi paikallisten yritysten sarjassa.

Kunniakirjat jaettiin Viisaat kypärät yhteen -työturvalli-suusseminaarissa toukokuun alkupuolella.

Kilpailun tulokset perus-tuivat AVI:n tarkastajien teke-miin TR-mittauksiin, tapatur-mataajuuteen sekä turvalli-suussuunnittelun tasoon.

Kilpailu pidettiin vuosien 2012–2013 aikana eikä siitäkerrottu yrityksille kuin vasta ihan loppuvaiheessa.

”Se oli minusta todella hyvä, että kilpailu pidettiin salassa. Silloin olosuhteet olivat juuri sitä, mitä ne todellisuudessakin ovat. Kun mi-näkin lähden tekemään kuukausittaista kierrostani työmailla, en ilmoi-ta asiasta etukäteen, jotta näen asiat sellaisina kuin ne normaalisti teh-dään”, kertoo työsuojeluvaltuutettu Kauko Kaisto.

Mittauksissa hän kiertää työmaat läpi ja täyttää TR-kaavakkee-seen merkintöjä siitä, että ovatko asiat kunnossa.

”Näitä ovat esimerkiksi putoamissuojaukset, henkilöiden varus-teet ja työskentelytavat. Kaikkea seurataan. Eniten sanomista tulee varmaankin suojalaseista. Mutta meidän porukalla on kyllä nekin hy-vin päässä, eniten huomautettavaa löytyy aliurakoitsijoiden työnteki-jöistä.”

Pienetkin asiat ovat tärkeitä, kuten se, että roikkuuko johto kes-kellä käytävää.

”Siihenkin voi kompastua. Kaikki varmasti haluavat lähteä kotiin samassa kunnossa kuin ovat töihin tulleetkin.” Kaisto muistuttaa.

Motivaatio näkyy turvallisuudessa

Voiton osuminen Laptille on Sikalan mielestä suoraan yhteydessä työntekijöiden motivaatioon.

”Se johtuu varmasti siitä, että porukka on jokseenkin motivoitu-nut työturvallisuusasioista vaikka välillä itsestä tässä keskiössä tun-tuukin, että asiat ei aina mene perille toistamisesta huolimatta. Kyllä se sitten kuitenkin taitaa mennä ihan käytäntöön saakka”, Sikala nau-rahtaa.

”Olin kyllä todella ylpeä ja yllättynytkin tästä palkinnosta. Hyvillä mielin sain käydä palkintoa vastaanottamassa ja vieläpä aika kovas-sa seurassa. Kyllä se hyvältä tuntuu, kun saa tällaista arvokasta tun-nustusta. Jotain on tehty oikein”, Sikala sanoo.

”Ennen kaikkea ihmettelen sitä, että tähän tilanteeseen on pääs-ty vaikka olemme eläneet todella suuren kasvun vuosia. Se, että täl-lainen kasvu on voitu tehdä vielä turvallisissa oloissa, on äärettömän kova juttu.”

Sikala on yksi talon pitkäaikaisimmista työntekijöistä, vain toimi-tusjohtaja on ollut talossa yhtä pitkään kuin hän.

”Todella paljon on kuitenkin vielä tekemistä, että saadaan jatkos-sakin pidettyä työturvallisuus hyvällä tasolla. Ei ole hetkeäkään varaa löysätä, muuten se karkaa”, Sikala tietää.

Työmaakohtainen työsuojeluvaltuutettu Risto Ilmarinen ja työsuojeluvaltuutet-tu Kauko Kaisto tarkastelevat Kempeleessä kerrostalotyömaan putoamissuo-jauksia kuukausittaisella työturvallisuuskierroksellaan. ”Tällä työmaalla ei ole vielä ollut tapaturmia tähän päivään mennessä” miehet kertovat.

”voitto johtunee varmasti motivoituneista työntekijöistä.” vesa sikala

12 2/2014

Yksin asuvilla pulaa sopivista asunnoistahYvinKää vaStaa KYSYntään uudElla YKSiöihin painottuvalla KERRoStalolla

YhtEiStYö tilaajan KanSSa on täRKEää – RaKEnnuSpäälliKön näKöKulMa

Asuntosäätiölle rakennettavan Tuusulan Muuttohaukan ja Hyvinkään Vuokra-asunnot Oy:lle rakennettavan kerrostalon kaltaiset kohteet ovat yritykselle mie-luisia hankkeita.

Laptin rakennuspäällikkö Juhani Marttila kertoo, että työtilanne vaikuttaa tällä hetkellä kohtuulliselta.

”Oma asuntotuotanto kasvaa ja urakkakohteitakin on saatu. Työmaita on tällä het-kellä Rovaniemen ja pääkaupunkiseudun välillä noin kolmekymmentä, joista hoivahank-keita on kaksikymmentä. Kuopiossa on käynnistynyt alkukesästä Alavan sairaalan kak-kosrakennuksen rakentaminen Niiralan Kulma Oy:lle. Lisäksi Kuopion Pihlajalaaksoon alkaa kerrostalourakka TA-Asumisoikeus Oy:lle. Hoivahankkeista on käynnistymässä mm. palvelutalot Vihtiin ja Jyväskylään. Molempiin ryhdytään rakentamaan 40-paikkai-set palvelutalot vielä syksyn aikana”, Marttila luettelee ja jat-kaa lähes samaan hengenvetoon, että hankkeita tarvitaan vielä lisää.

”Olemme onnistuneet rekrytoimaan tuotantoon ammatti-laisia ja ensi vuotta ajatellen on tarkoitus palkata vielä lisää-kin väkeä. Lisäksi jatkamme aliurakoitsijoiden kanssa jo aloi-tettua kumppanuuskehitystä”, Marttila kertoo.

Marttila näkee yhteistyön tilaajan kanssa tärkeänä. KVR-hankkeissa mietitään myös rakenteiden kustannusvaikutus-ta ja otetaan huomioon oma rakennustapa. Tilaajan teettä-missä suunnitelmissa ei aina niin ole ja joskus työmaan käyn-nistyminen on jäädä toteutumatta, kun kaikki tilaajan saamat tarjoukset ovat liian kalliita. Silloin tulee erityisesti yhteistyön tärkeys esiin.

”Yhdessä tilaajan kanssa sitten muutetaan suunnitelmia sellaisiksi, että hanke on kaikille osapuolille kannattava ja hanke saadaan toteutettua. Näistä jää molemmille hyvä tunne.”

Pääkaupunkiseudulla asunnon saannin kannalta perhekoolla on suuri merkitys. Yksin asuvalle on tarjontaa vähän, var-sinkin jos asunnon pitäisi olla tarpeeksi edullinen asumistukeen nähden. Perhe-asuntoja taas olisi hyvin saatavilla. Hyvin-käällä yli puolet asuntojen hakijoista on kuitenkin yhden hengen talouksia. Heil-le sopivia asuntoja puolestaan vapautuu kuukaudessa noin viisi. Laskennallinen jonotusaika on siis pitkä.

Hyvinkään Vuokra-asunnoilla on omistuk-sessaan noin kaksituhatta vuokra-asuntoa. Asuntoihin hakee koko ajan noin kahdek-sansataa henkeä. Kokonaisuutena tilanne ei ole kuitenkaan niin vaikea, kuin aluksi kuulostaisi.

”Samat ihmiset hakevat vuokra-asuntoa usein useista eri paikoista ja mitään yhte-näistä systeemiä ei ole olemassa. Sama ih-minen voi siis jonottaa jopa kymmenessä eri paikassa. Myös asunnon vaihtajia on haki-joiden joukossa paljon. Siksi jonokäsite on vähän vanhanaikainen.”, toteaa Hyvinkään Vuokra-asuntojen toimitusjohtaja Samuel Kopperoinen.

”Silloin jos nuori haluaa muuttaa pois kotoa tai tulee vaikka perhesuhteen muutos esimerkiksi avioeron myötä, ovat mahdolli-suudet saada kohtuuhintainen tarpeita vas-taava asunto heikot.”

Kopperoisen mukaan ongelma on asun-tokannan rakenteessa.

”Valtion tuella rakennetuissa asunnoissa on tiukat normit. Aikaisemmin yksiöitä sai olla korkeintaan viidesosa valmistuvista asunnoista. Yksinasuvien määrä on koko ajan kasvanut. Kaupunkien keskustoissa heitä on kotitalouksista jo yli puolet ja Hel-singissä tietyillä alueilla jopa yli kaksi kol-mannesta.”

Kopperoinen uskoo, että samat haas-teet löytyvät kaikilta samankokoisilta yrityk-siltä.

”Koko Uudellamaalla asuntoja on ky-syntään nähden liian vähän. En puhuisi asuntopulasta mutta kyllä kohtuuhintaisten, pienikokoisten asuntojen kysyntää on reilus-ti enemmän kuin tarjon-taa.”

vuokrakäyttöön uusi kerrostalo

Tähän ongelmaan Hy-vinkää satsaa nyt raken-nuttamalla täysin uuden vuokrakerrostalon Man-sikka-ahontie 5:een. Puo-

”Kohtuuhintaisten, pienikokoisten asun-

tojen kysyntää on reilusti enemmän

kuin tarjontaa.” samuel Kopperoinen

HYvINkääN vuokra-asuNNoT § Hyvinkään kaupungin omistama yhtiö § Noin 2000 asuntoa § 10työntekijää

let valmistuvista asunnoista on yksiöitä. Niitä tulee yhteensä 18 kappaletta. Kaksioita jakolmioita tulee yhteensä saman verran.

”Rakennustyöt aloitetaan syyskuun ai-kana ja kohde on valmis vuodessa. Tämä on en-simmäinen rakentamam-me vuokrakohde vuoden 1996jälkeen,jotenpuhu-taan meille merkittävästä asiasta. Tarkoitus on jat-kossakin saada hankkeita liikkeelle vähintään joka toinen vuosi.”

Vuokra-asuntokohde

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy:n toimitus-

johtaja Samuel Kop-peroinen kertoo, että

asuntopulan suurimmat haasteet piilevät raken-

neongelmissa. Pieniä asuntoja on liian vähän.

132/2014

Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen kertoo, että asumisoikeusasumisessa parasta on se, että koko asunnon hintaa ei tarvitse sijoittaa itse ja silti voi olla varma, että saa asua hallitsemassaan asunnossa niin kauan kuin itse haluaa.

Asumisoikeusasuminen on monelle vielä vieras vaihtoehto. Yleensä tutumpia asu-misen malleja ovat perinteiset mallit; vuok-ra- ja omistusasuminen. Näiden kahden välimuodoksi kehitetty asumisoikeusmalli on alunperin kotoisin Ruotsista. Asumis-oikeusasunnon voi hankkia periaattees-sa kuka tahansa yli 18-vuotias, jolla ei ole vielä omistusasuntoa eikä varallisuutta sen hankkimiseen. Asumisoikeusnumeron saa oman kunnan asuntotoimistosta ja sillä voi lähteä hakemaan asukkaaksi miellyttäviin kohteisiin.

”Asumisoikeuden paras puoli on se, että kaikki ihmiset eivät halua asua vuokralla eikä kaikil-la ole myöskään mahdollisuutta ostaa omaa asuntoa. Silloin kohtuullisella hinnalla pystyy hankkimaan asumisoikeusasunnon, jossa saa asua vaikka loppuelämänsä, kunhan hoitaa asumiseen liittyvät velvollisuutensa”, kertoo Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankai-nen.

Asuntoonsijoitetaanmuuttaessa15pro-senttia sen hinnasta ja sen jälkeen siitä mak-setaan vastiketta, jonka tulee perustua oma-kustannushintaan.

”Mikäli haluaa jossain vaiheessa muuttaa pois, saa sijoittamansa rahan takaisin. Se mak-setaan kolmen kuukauden kuluessa indeksillä tarkistettuna.”

Seniorit vaihtavatasumisoikeuteen

Kohteet pyritään rakentamaan aina hyville si-jainneille, joissa palvelut ovat lähellä ja hyvät liikenneyhteydet takaavat helpon liikkumisen.

”Ennen varsinkin nuorilla oli se kuvio, että ensin ostettiin yksiö, sitten kumppanin löydyt-tyä kaksio ja kolmio, kun perhe kasvoi. Nyt pystyy jo ennakoimaan ja ottamaan valmiiksi suuremman asunnon sijoittamatta siihen kui-tenkaan kauhean paljon rahaa. Näin nuorikin pääsee heti kaksioon tai kolmioon kiinni.”

Toinen asumisoikeusasumisesta selvästi hyötyvä ikäryhmä ovat seniorit. Kun omaisuus-rajat poistuivat yli 55-vuotiailta muutama vuo-si sitten, ovat hekin voineet hankkia asumisoi-keusasunnon vaikka heillä olisi olemassa jo omakotitalo tai toinen asunto.

”Yhtenä vaihtoehtona on, että laitetaan vanha asunto pois ja jäädään eläkepäivillä asu-misoikeusasujiksi. Usein vanhan myyntihin-nasta jää kuitenkin enemmän rahaa kuin asu-misoikeuteensijoitettavat15prosenttia,ylijää-vällä rahalla voi elää mukavasti, ostaa tarvittaessa terveydenhuoltopalveluita ja vaik-ka reissata.”

aRa tukee ja rahoittaa

Asumisoikeuskohteet ovat aina ARA:n hyväk-symiä ja rahoittamia.

”ARA valvoo rakentamisen hintaa ja laa-tua, sillä valtion tukemien kohteiden pitää olla kohtuuhintaisia. Ny-kyisin haasteita tu-leekin siitä, että ton-tit ja itse rakentami-nen ovat aika kalliita ja ARA yleensä vaatii edullisempaa mallia. Nyt tästä syystä esi-merkiksi Laptin meil-le urakoima Tuusulan

Muuttohaukka jouduttiin osittain suunnittele-maan yhdessä uusiksi, jotta hanke ylipäätään toteutui.”, Kankainen kertoo.

”Tällä hetkellä asumisoikeus on kysytty tuote, aika paljon siinäkin painotetaan kerros-taloihin ja pieniin asuntoihin. Taloustilanne nä-kyy silti: ihmiset ovat varovaisia ja miettivät tarkkaan, mitä tekevät.”

Valtion suuntaan Kankainen heittää toi-veen, että myös yhteiskunnan puolelta tuettai-siin asumisoikeusasumista samalla tavoin kuin vuokra-asumista.

”Korkotukea vuokra-asuntojen rakentami-seen saa tällä hetkellä jo yli yhden prosentin korosta, asumisoikeusasuntojen rakentami-sessa vasta, kun korko on yli 3,5 prosenttia. Mikäli näitä huomioitaisiin samalla tavalla, oli-si helpompaa pitää asumisoikeusasumisen vastike matalampana kuin vuokra.”

asuntosäätiö lisää asumisoikeus-asuntoja

asuNTosääTIö § Perustettuvuonna1951 § Perustajajäsenet Väestöliitto, Mannerheimin

lastensuojeluliitto, Invalidiliitto, Vuokralaiset ry ja SAK.

§ ARAn nimeämä yleishyödyllinen toimija § Vuonna2014yrityskaupassaAsokodit

siirtyivät Asuntosäätiön konsernin alle. Asuntosäätiö toimii nyt valtakunnallisesti 15500asumisoikeusasunnonomistajana.

poikkeaa muuhun käyttöön suun-nitellusta talosta.

”Nyt kysymyksessä on täy-sin meidän tarpeisiimme suunni-teltu talo ja uskomme, että tämä on vuokrakäyttöön todella hyvä.”

Vuokra-asunto on suomalais-ten suosituin sijoituskohde.

”Ammattitaustasta riippumat-ta ihmiset voivat tehdä kannatta-vaa ja tehokastakin liiketoimin-taa yksittäisillä vuokra-asunnoil-la. Ammattimainen kokonaisten vuokra-asuntokiinteistöjen hallin-nointi on kuitenkin eri juttu. Siihen tarvitaan useiden eri alojen am-mattilaisten sujuvaa yhteistyötä. Uuden kohteen rakentaminen on tästä oiva esimerkki.”

laptin niMitYKSEt

MäkeläMaria17.03.2014kustannuslaskija

HelaakoskiTuula17.03.2014projektisihteeri

PelkonenTanjaMaria17.03.2014kustannuslaskija

Wallendahl-Cortez Sanna 31.03.2014hankintainsinööri

PuolakkaJukka19.05.2014projektipäällikkö

HeleniusMika09.06.2014työnjohtaja

LuukkainenAri04.08.2014työnjohtaja

JokelaJukka09.06.2014työnjohtaja

KnuutilaJanne28.07.2014työnjohtaja

KalkeAnu18.08.2014asuntomyyjä, LKV

BehmKalevi11.08.2014työnjohtaja

ElovaaraTommi25.8.2014työnjohtaja

NiemiVesa1.9.2014työnjohtaja

HarjuPasi18.8.2014työnjohtaja

HotokkaPasi1.9.2014työnjohtaja

HelinJani12.8.2014työpäällikkö, Etelä-Suomi

14 2/2014

YHteistYÖssä

PUH. 044-0850127 www.taloperustus.fi

BETONIPERUSTUKSET

Avaa ovi mahdollisuuksiinwww.jeld-wen.fi/ammattilaiset

KULJE HUOLETTA

Kaikki oviympäristön ja turvatekniikan ratkaisut saman katon alta

90400 OULU Puhelin 010 700 704

Lapti-uutiset_90x57mm_print.indd 1 14.8.2014 13:44:56

LAATU TYÖTÄ URAKALLA

Puh. 010 841 2800, fax 010 841 2814Riihimiehentie 4, 01720 Vantaa

WWW.LTU.FI

-luonnollisesti kestävää

www.woodi.fi

152/2014

KEMPELE • OULU • RAAHE • KALAJOKI • OULAINEN

www.ojanrauta.com

KALAJOKI Merenojantie 4

Puh. 08 469 4300

KEMPELE Myllytie 2

Puh. (08) 561 4400OULAINEN

Nummelankatu 4Puh. (08) 561 4400

OULU Tapsitie 5

Puh. 044 7997 600

RAAHE rakentajankatu 2

Puh. 08 211 4500

Ojan Raudan yritysmyynnin yhteystiedot: Kalajoki: Simo Kukko 044 7997 323 Kempele: Harri Appelgren 044 7997 430 Rami Karhumaa 044 7997 429 Kalle Parkkila 044 7997 418 Taneli Rekilä 044 7997 446 Anu Tervola 044 7997 471 Oulainen: Jukka Viitala 044 7997 234 Oulu: Rauli Seppänen 044 7997 630 Jaakko Kynsijärvi 044 7997 631 Maria Åman 044 7997 645 Raahe: Pauli Hyvärinen 044 7997 417

Yritysmyynti

Ojan Rauta on ammattilaisen ostospaikka. Yritysmyyntimme palvelee ammattirakentajia sekä muita yritysasiakkaita isoissa ja pienissä hankinnoissa jokaisella Ojan Rauta paikkakun-nalla. Meiltä saat myös tarvittaessa keräily- ja kuljetuspalvelut.

OJAN RAUTA

Kalajoki: Simo Kukko 044 7997 323 Timo Palokangas 044 7997 320 Kempele: Harri Appelgren 044 7997 430 Rami Karhumaa 044 7997 429 Kalle Parkkila 044 7997 418 Taneli Rekilä 044 7997 446 Anu Kivipää 044 7997 471 Oulainen: Jukka Viitala 044 7997 234 Oulu: Rauli Seppänen 044 7997 630 Jaakko Kynsijärvi 044 7997 631 Antti-Jussi Toivonen 044 7997 233 Raahe: Pauli Hyvärinen 044 7997 417

Eristäjän unelma

ISOVER KL-33

• PÄIVÄKODIT • HOIVAKODIT • URAKOINTI

Laptin vahvuus on vankka suunnitteluosaa-

minen sekä tuotannon ja hankinnan sauma-

ton integrointi. Toteutamme kohteet nopealla

aikataululla: päiväkodit jopa kuudessa kuu-

kaudessa ja hoivakodit kahdeksassa kuukau-

dessa. Aina laadukkaasti. Aina tehokkaasti.

Ja aina huolella.

Sta

tiiv

iVOIKO LAADUKAS

RAKENTAMINEN OLLA EDULLISTA?

Kyllä voi. Päivä- ja hoivakodit ovat Laptin

erikoisosaamista. Otamme kokonaisvastuun

suunnittelusta ja rakentamisesta pihojen val-

mistumiseen asti ja etsimme myös parhaat

ratkaisut erityistarpeisiin. Näin syntyy edulli-

sempaa hoivarakentamista. Kutsumme sitä

Lapti-vastuurakentamiseksi.

TUTUSTU OSOITTEESSA WWW.LAPTI.FI