LAHJOITUKSIA MAAILMAN PARHAAKSI...maailmaa tavoilla, joita emme vielä tiedä. Tarvitsemme...

LAHJOITUKSIA MAAILMAN

PARHAAKSIHELSINGIN YLIOPISTON

RAHASTOT JA LAHJOITTAJATHELSINGFORS UNIVERSITETS

FONDER OCH DONATORER

2018–2019

HELSINKI.FIHELSINKI.FI/LAHJOITA

HELSINKI.FI/VUOSIKIRJA

HELSINGIN YLIOPISTO RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT 2018–2019 HELSINGIN YLIOPISTO RAHASTOT JA LAHJOITTAJAT 2018–20192 3

KIITOS, ETTÄ OLET MUKANA

TACK FÖR ATT DU ÄR MED

HELSINKI.FI/VUOSIKIRJA HELSINKI.FI/SV/ARSBOKEN HELSINKI.FI

FACEBOOK.COM/MAAILMANPARHAAKSI#MAAILMANPARHAAKSI, @HELSINKIUNI

Helsingin yliopisto haluaa kiittää kaikkia yliopiston lahjoittajia ja kumppaneita. Lahjoitusten ansiosta yliopisto pystyy tekemään uusia avauksia, korkeatasoista tutkimusta ja rakentamaan tulevaisuuden hyvinvointia. Viime syksynä käynnistyneelle Maailman parhaaksi -varainhankintakampanjalle olemme asettaneet kunnianhimoiset tavoitteet ja kampanjan avulla haluamme olla mukana ratkaisemassa globaaleja haasteita. Kutsumme sinut mukaan tähän työhön myös tulevina vuosina.

Helsingfors universitet tackar alla sina donatorer och samarbetspartners. Tack vare donationerna kan universitetet även i fortsättningen skapa nya initiativ, idka högklassig forskning och bygga framtidens välstånd. Vi har satt upp ambitiösa mål för medelanskaffningskampanjen För väldens bästa, som startade i höst. Tillsammans med våra samarbetspartners vill bidra till att lösa globala utmaningar. Välkommen att delta i det här arbetet med oss även de kommande åren.

Helsingin yliopiston Tiedekulma on kaikille avoin keskusteluareena, jossa kuuluu tieteen ja tutkimuksen ääni. Tiedekulma tuo tieteen osaksi kaupunkilaisten arkea ja tekee Helsingin yliopiston helposti lähestyttäväksi: ensimmäisen vuoden aikana Tiedekulmassa kävi yli 600 000 kävijää.

TIEDEKULMAN ENSIMMÄINEN VUOSI OLI MENESTYS

Helsingin yliopiston kansleri Kaarle Hämeri iloitsee, että niin moni on lähtenyt mukaan tukemaan tutkimusta ja opetusta.


HELSINGIN YLIOPISTON MAAILMAN PARHAAKSI -KAMPANJA TÄHTÄÄ URAAUURTAVAN TUTKIMUKSEN JA INNOSTAVAN OPISKELUN TUKEMISEEN. Vuonna 2018 käynnistyneen kampanjan kärkiteemat ovat ilmasto ja ilmanlaatu, syövän mekanismit, tulevaisuuden oppiminen ja tekoälyn mahdollisuudet. Kampanja tukee myös yliopiston muiden tärkeiden tutkimukseen, opetukseen ja yhteistyöhön liittyvien tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteenamme on kerätä yhteensä 100 miljoonaa euroa lahjoituksia ja tehdä yhteistyötä yhä useamman kotimaisen ja kansainvälisen kumppanin kanssa. Parempaa maailmaa voi rakentaa vain yhteistyöllä.

AJATTELUN VOIMALLA MAAILMAN PARHAAKSI

MATKALLA KOHTI TAVOITETTA

ASTETTA PAREMPI ILMASTOIlmastotutkimus on nyt tärkeämpää kuin kos-kaan aiemmin. Maapallon tulevaisuus voidaan turvata vain pysäyttämällä ilmastonmuutos.

Tähän tarvitsemme tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä siitä, mitä maan pinnalla, ilmakehässä ja ekosysteemeissä tapahtuu.

UUSIA RATKAISUJA SYÖVÄN HOITOONElämän käsikirjoitus piilee soluissa. Kun ymmärrämme, miten ne toimivat, voimme tarjota täsmällistä ja tehokasta hoitoa.

TEKOÄLY VIISASTUUDigitalisaatio muuttaa maailmaa tavoilla, joita emme vielä tiedä. Tarvitsemme digitaalisen maailman arkkitehtejä, joilla on kyky tulkita tietoa ja ratkaista tekoälyyn liittyviä eettisiä kysymyksiä.

OPPIMISEN TULEVAISUUSKouluttamalla oppimisen ja opettamisen asiantuntijoita edistämme tasa-arvoa, kestävää kehitystä ja yhteiskuntien kehittymistä globaalisti.

JANE JA AATOS ERKON SÄÄTIÖ

USEASSA ERÄSSÄ 2015

3 200 000 €

SUOMEN PANKKIHELMIKUU 2018

2 500 000 €

SVENSKA KULTURFONDENUSEASSA ERÄSSÄ 2015-2017

3 000 000 €

VIENA TUOMIKOSKEN TESTAMENTTILAHJOITUS

USEASSA ERÄSSÄ 2015-2016

1 800 000 €

MAIJA LEHTOSEN TESTAMENTTILAHJOITUS

TAMMIKUU 2017

4 000 000 €

YRJÖ JAHNSSONIN

SÄÄTIÖUSEASSA ERÄSSÄ 2017-2018

1 755 000 €

ELSA FROMOND

2016-2017

1 250 000 €

SIGRID JUSÉLIUS STIFTELSE


1 400 000 €

STIFTELSEN BRITA MARIA RENLUNDS

MINNEUSEASSA ERÄSSÄ 2014-2018

3 300 000 €

NOKIA OYJHUHTIKUU 2016

1 500 000 €

HEIDI ANDERSSON

2017

1 100 000 €

2014-2017 TEKOJA

MAAILMAN PARHAAKSI

KAMPANJA

Valtio sijoitti (2014-2017) tietyn euromäärän jokaista

yliopistojen saamaa yksityistä lahjoituseuroa kohden.

VALTION VASTINRAHA

39,6 M€

STIFTELSEN TRE SMEDER


1 300 000 €

2017 48 M€

KAMPANJAN TULOS

9/2018MAAILMAN PARHAAKSI

KAMPANJA

4/2019 56 M€

TAVOITE

100 M€

Kuviossa on mainittu ne lahjoittajat, joista Helsingin yliopisto voi kertoa lahjoituksen tekijän nimen ja summan.


LAHJOITUKSET LUKUINA 104 M€

HELSINGIN YLIOPISTON PERUSPÄÄOMAHelsinki Insight -varainhankintakampanjan tulos vuosilta 2010–2012 yhdessä lahjoituksiin perustuvan valtion vastinrahasijoituksen kanssa on osa yliopiston perus- pääomaa. Tekoja maailman parhaaksi -varainhankintakampanjan vastinrahaosuus on myös osa yliopiston peruspääomaa. Yliopisto jakaa vuosittain 3 % tuotosta varoja tutkimuksen, opetuksen ja eri alojen välisen yhteistyön hyväksi.

Yli 24 miljoonaa euroa jaettua tuottoa vuosina 2012–2019

Vuosittain vähintään 2,4 miljoonaa euroa tukea tutkimukselle, opetukselle ja erilaisille hankkeille

36,9 M€HELSINGIN YLIOPISTON

375-TULEVAISUUS RAHASTOHelsingin yliopiston 375-Tulevaisuusrahaston varat

ja niiden tuotto käytetään tulevaisuuden kannalta tärkeiden tutkimusalojen ja uusien avausten tueksi.

Esimerkkejä hankkeista ovat muun muassa maailman-luokan lääketieteen tutkimus, kuten syöpätutkimus ja henkilökohtainen lääketiede, oppimisen ja opetuksen

tulevaisuus, ilmastotutkimus ja Itämeri.

66,9 M€HELSINGIN YLIOPISTON LAHJOITUS RAHASTOT Lahjoitusrahastoista jaetaan vuosittain 3 % tuotto, jolla tuetaan yliopiston tutkijoita, opiskelijoita ja erilaisia hankkeita. Varoja jaetaan sekä vuosittaisella hakumenettelyllä että esimerkiksi yliopiston tohtori- ohjelmien kautta matka-apurahoina tohtorikoulu- tettaville. Vanhin apurahoja jakava rahasto perustuu luutnantti Erik Ekestubben stipendiin vuodelta 1745.

27,3 M€HELSINGIN YLIOPISTON

TIEDESÄÄTIÖTiedesäätiö edistää ja tukee nuorten tieteenharjoittajien tutkimustyötä Helsingin yliopistossa. Säätiö perustettiin

vuonna 1990 vietetyn Helsingin yliopiston 350-vuotis- juhlan kunniaksi ja perustuu suurelta osin yli 200

yritykseltä ja julkisyhteisöltä saatuihin lahjoituksiin. Säätiö siirtyi apurahoista työsuhteina rahoitettaviin

nimikkopaikkoihin vuonna 2014 ja se myöntää 1–4 vuoden rahoituksia tohtorikoulutettavien

palkkaamiseksi työsuhteeseen. Tiedesäätiön nimikkopaikat on tarkoitettu tohtoriopintojensa alkuvaiheessa oleville

nuorille tutkijoille. Vuonna 2017 säätiö myönsi rahoitusta yhteensä

1 600 000 euroa vuosille 2018–2021.

LAHJOITUSVAROJEN TUOTON JAKOPROSENTTI MUUTTUIHELSINGIN YLIOPISTON HALLITUS PÄÄTTI LOKAKUUSSA 2018, ETTÄ YLIOPISTO JAKAA VUOSITTAIN LAHJOITUSVAROJEN KOKONAISUUTEEN PERUSTUVAA TUOTTOA KOLME PROSENTTIA AIEMMIN JAETUN NELJÄN PROSENTIN SIJAAN. Lahjoitusvarojen jaettava tuottoprosentti (3 %) on kiinteä, vaikka yksittäisten vuosien sijoitustuotot saattavat vaihdella merkittävästi. Päivitetty tuottotavoite heijastaa pääomamarkkinoiden alentuneita riskilisiä sekä muiden tuottojen vähentymistä. Jos uusi jakoperuste ei kata esimerkiksi rahastoituun pääomaan perustuvan lahjoitusprofessuurin kaikkia kuluja, yliopisto vastaa erotuksesta. Sijoitusomaisuuden pitkäjänteinen kasvattaminen on paras tapa varmistaa, että yliopistolla on taloudellista liikkumavaraa, jota voidaan hyödyntää sekä uusiin avauksiin että torjumaan uhkia.

+525 TUHATTA EUROA TUKEA OPISKELIJOILLEJA TUTKIJOILLE APURAHOINA JA PALKINTOINA VUOSITTAIN

56 MILJOONAA EUROA LAHJOITUKSIA 2013–2019

+150 PROFESSORIA TAI MUUTA ASIA NTUNTIJAAJOIDEN TEHTÄVÄÄ ON RAHOITETTU KOKONAAN TAI OSIN LAHJOITUSVAROILLA

+10 MILJOONAA EUROA TESTAMENTTI- LAHJOITUKSIA 2013–2019

6 MILJOONAA EUROA UUSIA LAHJOITUKSIA JA LAHJOITUSLUPAUKSIA 2018-2019

+3000 LAHJOITTAJAA VUOSINA 2013–2019

+700 YKSITYISHENKILÖÄ TAI YHTEISÖN EDUSTAJAA KUTSUTTU LAHJOITTAJAYHTEISÖ KIRAHVIKLUBIIN 2010–2019

2,4 MILJOONAA EUROA TUKEA TUTKIMUKSELLE JA HANKKEILLE YLIOPISTON PERUSPÄÄOMAN TUOTOSTA VUOSITTAIN +235 M€

LAHJOITUSVARAT YHTEENSÄ


Kiinnostaisikohan ihmisiä tekoäly? Tätä kysymystä pohdittiin syksyllä 2017, kun

teknologiayritys Reaktor oli muuttanut yliopiston omistamiin tiloihin Tiedekulmaan Helsingin ydinkeskustaan.

Yliopiston tietojenkäsittelytieteilijät ja Reakto-rin asiantuntijat alkoivat kehittää ilmaista, kaikille avointa verkkokurssia, joka opettaisi tekoälyn perusasiat kaikelle kansalle, yksinkertaisella ja hauskalla tavalla.

Ja onhan se tekoäly kiinnostanut. Toukokuussa 2018 alkanut Elements of AI

on ollut Helsingin yliopiston historian suosituin kurssi. Kurssille on kirjautunut 150 000 ihmistä ympäri maailman. Kurssi on saatavilla suomeksi ja englanniksi, ja alkukesästä 2019 ruotsiksi. Myös lisää kieliversioita on tulossa. Kurssi on myös saanut mittavaa medianäkyvyyttä niin Suomessa kuin ulkomailla.

– Suuri unelmamme on, että voisimme yhteistyössä muiden maiden kanssa saavuttaa yhden prosentin koko maapallon väestöstä. Se on kyllä aivan järjetöntä, mutta miksei, tietojenkäsittelytieteen apulaisprofessori Teemu Roos sanoo.

Reaktor on ollut mukana ilmaiseksi.– Yrityksenä haluamme tehdä merkityksellisiä

projekteja. Tekoäly mullistaa yhteiskuntaa, ja mei-dän mielestämme tekoälytiedon pitää olla kaikkien saatavilla, sanoo Reaktorin tekoälyliiketoiminnasta vastaava johtaja Hanna Hagström.

Apulaisprofessori Teemu Roos tuotti kurssin tekstisisällöt, ja yliopistolta tuli myös kurssin tekninen alusta. Reaktor suunnitteli ulkoasun ja käyttäjäkokemuksen. Kurssia markkinoivat sekä Reaktor että yliopisto.

Hagström on yhä hämmentynyt siitä, miten sujuvasti kaikki meni.

– Siinä tapahtui oikea tiimiytyminen, hän sanoo.

HELSINGIN YLIOPISTO JA REAKTOR LOIVAT VERKKOKURSSIN, JOKA ON OPETTANUT TEKOÄLYN PERUSTEET TUHANSILLE IHMISILLE YMPÄRI MAAILMAN. REAKTORIN HANNA HAGSTRÖM KERTOO, MIKSI TYÖAIKAA KANNATTI LAHJOITTAA.TEKSTI AINO PEKKARINEN KUVA VEIKKO SOMERPURO

AIKAA MAAILMAN PARHAAKSI

KAIKKI LÄHTEE YHTEISISTÄ ARVOISTAReaktorilla ei ole laskettu, paljonko työtunteja kurssin toteutukseen on mennyt. Se on sivuseikka.

– Tavoitteemme oli ennen kaikkea hyvän yhteis-työn rakentaminen yliopiston kanssa. Toki olemme saaneet kansainvälistä huomiota, ja tunnettuuden kasvamisesta voi olla meille hyötyä tulevaisuudessa, Hagström sanoo.

Miten Hagström neuvoisi niitä yrityksiä, jotka haluaisivat tehdä yhteistyötä yliopiston kanssa? Hagströmin mukaan onnistumiseen tarvitaan molemminpuolista avoimuutta, luottamusta ja ennen kaikkea yhteinen arvopohja.

– Me olemme onnistuneet, koska kaikki ovat pitäneet Elements of AI:ta arvokkaana työtehtävänä. Jos jompikumpi olisi lähtenyt tähän opportunistisesti, emme olisi tässä tänään.

YRITYKSET HYÖTYVÄT TUTKIMUSTIEDOSTAHagström uskoo, että tulevaisuudessa yritysten ja yliopistojen yhteistyö tiivistyy entisestään, sillä molemmilla on annettavaa toiselle.

– Tutkijoiden syvä asiantuntemus voisi auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä. Yritykset taas tunnistavat bisnesmahdollisuuksia ja osaavat kehittää asioita ketterästi, mistä olisi hyötyä yli-opistoille. Yritysten avulla perustutkimus voi myös päätyä nopeammin käytäntöön, Hagström sanoo.

Elements of AI on ollut Reaktorin ja Helsingin yliopiston ensimmäinen yhteisponnistus, mutta tuskin viimeinen.

– Tahdomme ehdottomasti tehdä tulevaisuu-dessakin projekteja yhdessä.

ELEMENTS OF AI:STA TULI HELSINGIN

YLIOPISTON HISTORIAN SUOSITUIN KURSSI

ELEMENTSOFAI.COM

TEKOÄLY VIISASTUU


PROFESSORI KIM VETTENRANTA ON OLLUT KESKEISESSÄ ASEMASSA KEHITETTÄESSÄ LAPSUUSIÄN LEUKEMIAN HOITOA SUOMESSA. NYKYISIN 98 PROSENTTIA LEUKEMIAAN SAIRASTU-NEISTA LAPSISTA TOIPUU. YLIOPISTO PÄÄTTI PERUSTAA ALAN PROFESSUURIN SPR:N VERIPALVELUN LAHJOITUKSEN MYÖTÄ.TEKSTI JANNE ORA KUVA VEIKKO SOMERPURO

LEUKEMIA KUKISTETAAN TUTKIMUKSEN AVULLA

SYYSKUUSSA 2018 AVATTU UUSI LASTENSAIRAALA ON INNOSTAVA TYÖYMPÄRISTÖ.KIM VETTENRANTA

T-SOLUT AVAINASEMASSALeukemian uusimpia hoitomuotoja on kohdennettu soluterapia, jossa hyödynnetään potilaan omia, immuuni- eli puolustusjärjestelmän T-soluja. Hoitomuodossa potilaalta itseltään kerätään T-soluja. Potilaalta kerättyjä soluja muokataan geeniteknologisesti lisäämällä niihin kimeerinen antigeenireseptori, joka tunnistaa pahanlaatuiset leukemiasolut.

Kohdennetun soluterapian periaate sinällään on tunnettu noin 30 vuoden ajan. Ongelmana oli kuitenkin pitkään se, että syövän kimppuun hyökkääviä T-soluja ei saatu kunnolla toimimaan, sillä syöpäsolun itsestään antama signaali oli liian heikko.

– T-solu on elimistön luonnollinen solu, joka on erittäin tehokas syöpäsolun tappaja, jos se saadaan sille tuulelle ja oikein viritettyä, Vettenranta kiteyttää.

HUS:n uudessa Lastensairaalassa on jo hoidettu ensimmäinen leukemiaa sairastava lapsipotilas tällä kohdennetulla soluterapialla.

Vettenrantaa motivoi paljon hoitomenetelmien kehittyminen ja potilaiden auttaminen.

– Tavoitteeni on seuraavien viiden vuoden aikana jalkauttaa syövän soluterapian versio 2.0 Suomeen niin kuin Martti Siimes aikanaan toi meille luuydinsiirtojen 1.0 version 1970-luvulla. Lähitulevaisuudessa pystymme toivottavasti näin hoitamaan myös ne vaikeimmin hoidettavissa olevat 2–3 prosenttia potilaista.

Akuutti lymfaattinen leukemia (ALL) on pahanlaatui-nen verisairaus, joka on yleisin lasten syöpätyypeistä. ALL:ään sairastuu vuosittain noin 50 lasta Suomessa.

Helsingin yliopiston soluja verensiirtohoitojen professori Kim Vettenranta sanoo, että lapsuus- iän ALL:n ennuste on nykyisin suhteellisen hyvä.

– Nykyisin käytössä olevalla hoidolla noin 98 prosenttia sairastuneista lapsista on hengissä ja tau-dista vapaa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.

ALL:n hoito ja hoitotulokset ovat kehittyneet huikeasti 40-50 vuoden aikana. Ensimmäiset luu-ytimen kantasolusiirrot tehtiin lapsipotilaille 1960-luvun lopulla Yhdysvalloissa. Hoitomenetelmän toi Suomeen Lastenklinikalla työskennellyt lääkäri, professori (emer.) Martti Siimes vuonna 1974.

– Leukemian hoidossa käytettävän luuydinsiir-ron perusidea on säilynyt samana: terveeltä luovut-tajalta otetaan terveitä kantasoluja, jotka siirretään leukemiapotilaalle esihoidon jälkeen.

Leukemian kantasoluhoitoja on Vettenrannan mukaan tutkittu ja kehitetty huomattavasti viime vuosikymmeninä. Vettenranta tutkimusryhmineen on osaltaan kehittänyt lasten leukemian kantasolu-siirtoja nykytasolle.

– Olen tutkimusryhmäni kanssa ollut mukana kehittämässä kantasoluhoitoja nimenomaan lapsipotilaille. Olemme muun muassa tutkineet immuunijärjestelmän toipumisen säätelyä, sen toipumisen seurantaa luuydinsiirron jälkeen sekä käänteishyljinnän hoitoa.

Professori Kim Vettenrannalla tutkimus ja kliininen työ kulkevat käsi kädessä. Vettenrannan tutkimusryhmän (HY/HYKS/SPRV) ja HUS:n uuden Lastensairaalan yhteistyö SPR:n Veripal-velun kanssa on tiivistä, sillä Veripalvelu vastaa kantasolusiirteiden luovuttajien etsimisestä ja logistiikasta. Vettenranta viestii Veripalvelulle, mitä potilas- ja tutkimustyössä tarvitaan.

UUSIA RATKAISUJA SYÖVÄN HOITOON


Teknologiakasvatuksen apulaisprofessorina Kaiju Kangas saa olla usein visioimassa tulevaisuu-denkuvia mutta toisaalta myös palauttamassa ihmisiä maan pinnalle: teknologia on pääosin hyvin arkista eikä synny itsestään vaan meidän itsemme suunnittelemana.

Kangas puhuu maker-kulttuurista. Kokoonnu-taan yhteen tekemään ja hyödynnetään kaikkien osallistujien osaamista. Ylitetään rajoja. Perinteinen ja moderni voivat kulkea rinnakkain. Maker-kult-tuurin keskiössä ovat lasten omat ideat.

– Tekemisen kautta oppimisesta on puhuttu jo yli sata vuotta. Tässä ajassa uutta on uuden tekno-logian tuoma helppous. Digitaalisuus ja esimerkiksi 3D-printtaus luovat uusia mahdollisuuksia, ja kaiken voi jakaa verkon kautta, Kaiju Kangas sanoo.

Muualla maailmassa teknologiavärkkäys tapahtuu usein koulun ulkopuolella. Meillä sen sijaan on jo kouluissa työskentelyyn sopivat paikat: perinteiset käsityöluokat, jotka ovat tulleet tutuiksi jo monille sukupolville.

– Keskeistä on tekijyyden omaksuminen. Mitä voit tehdä sillä, minkä tiedät. Opiskelijani esimerkiksi järjestävät lapsille työpajoja, joissa luodaan led-valojen avulla hohtavia pääsiäiskortteja

tai kiiluvasilmäisiä dinosauruksia. Samalla opitaan sähköopin perusteita ja virtapiirin rakentamista.

TEKNOLOGIAKASVATUKSEN TÄYDENNYSKOULUTUSTA OPETTAJILLE Teknologiakasvatus on luonteeltaan monitieteistä, ja koulun maailmassa se linkittyy moniin oppiainei-siin käsitöistä luonnontieteisiin.

Kaiju Kangas näkee, että teknologiakasvatuk-sen lisääminen kouluihin vaatisi koko koulun ja erityisesti johdon sitoutumista. Esimerkiksi monia-laisten kokonaisuuksien toteuttaminen edellyttää opettajien yhteistä suunnitteluaikaa. Rahaakin tarvittaisiin, jotta opettajilla olisi mahdollisuus osallistua täydennyskoulutukseen.

Juuri opettajien täydennyskoulutuksen kehittä-minen on asia, johon Kaiju Kangas haluaa uudessa tehtävässään ensi töikseen tarttua.

Kankaan läheinen yhteistyökumppani on Aalto- yliopistossa teknologiakasvatuksen työelämäprofes-sorina työskentelevä Maria Clavert. Täydennys-koulutus on yksi tavoitteista, joiden saavuttamiseksi Kangas ja Clavert yhdistävät voimansa.

KAIKKIEN KOULUJEN KESKIÖSSÄ VOISI OLLA YHTEISEN TEKEMISEN LUOVA TILA, VISIOI TEKNOLOGIAKASVATUKSEN APULAISPROFESSORI KAIJU KANGAS. TEKNOLOGIAKASVATUKSEN ENSIMMÄISET SUOMALAISET PROFESSUURIT TOTEUTUIVAT TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN 100-VUOTISSÄÄTIÖN SEKÄ JANE JA AATOS ERKON SÄÄTIÖN TUELLA.TEKSTI SUVI UOTINEN KUVA VEIKKO SOMERPURO

TEKNOLOGIASSA JOKAINEN VOI OLLA TEKIJÄ

+ 150PROFESSORIA TAI MUUTA ASIANTUNTIJAA, JOIDEN TEHTÄVÄÄ ON RAHOITETTU KOKONAAN TAI OSIN LAHJOITUSVAROILLA.

TULEVAISUUDEN SUOMESSA TARVITAAN MONIPUOLISTA TEKNOLOGIAN OSAAMISTAKaiju Kankaan ja Maria Clavertin tehtävät on vastikään perustettu Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön sekä Jane ja Aatos Erkon säätiön tuella.

– On upeaa, että teknologiakasvatuksen kehit-tämiseen ohjataan lahjoituksia, Kangas sanoo.

Keskusteluissa Teknologiateollisuuden kanssa Kaiju Kangas on huomannut, että monissa kohdissa teollisuuden edustajien ja teknologiakasvatuksen toimijoiden intressit kohtaavat. Samoilla linjoilla ollaan esimerkiksi siinä, että tulevaisuuden Suomessa tarvitaan monipuolista teknologian osaamista.

– Tavoitteena on laajentaa yleistä näkemystä siitä, kenelle ja millä aloilla teknologisella osaa-misella on merkitystä. Kysymys kuuluu, miten saisimme vaikkapa globaaleista ongelmista kiin-nostuneet nuoret huomaamaan, että näitä asioita on mahdollista ratkoa teknologian aloilla.

Esimerkkinä Kangas nostaa ilmastonmuutok-sen torjumisen eteen tehtävän työn. Teknologian alan koulutus antaa tällaisiin tehtäviin hyvät lähtökohdat.

– Teknologia tuo mukanaan myös aivan uudenlaisia haasteita. Tulevaisuudessa tarvitsemme osaajia ratkomaan esimerkiksi tekoälyyn liittyviä eettisiä kysymyksiä.

ME LUOMME TEKNOLOGIANTeknologiakasvatus voi innostaa nuoria hakeutu-maan teknisille aloille, mutta Kaiju Kangas näkee työnsä merkityksen laajemmin.

– Peruskoulussa hankitaan taitoja elämää varten. Jokainen hyötyy teknologiakasvatuksen nostattamasta maker-ajattelusta, siitä että voi olla itse tekijä ja suunnittelija.

Kangasta harmittaa julkisessa keskustelussa toistuva näkemys teknologiasta ylhäältä annettuna pahana.

– Teknologia on sellaista, millaiseksi me ihmiset sen luomme. Me voimme vaikuttaa siihen. Kannattaa pohtia, mitkä arvot ohjaavat sitä työtä. Pyrimmekö teknologian avulla vain tehokkuuteen vai haluammeko luoda inhimillistä maailmaa?

OPPIMISEN TULEVAISUUS


Ilmastonmuutos, puhtaan veden riittävyys, ilman laatu. Siinä muutamia suuria kysymyksiä, joiden parissa Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus (INAR) ahkeroi.

– Teemme perustutkimusta. Keräämme erilaisissa ympäristöissä tietoa siitä, mitä tapahtuu ilmakehässä, maan pinnalla ja vähän allakin. Ja millaisia seurauksia mahdollisilla muutoksilla on, akateemikko, professori ja keskuksen johtaja Markku Kulmala kertoo.

Mittaustuloksia kertyy yhteensä kahdeksalta SMEAR-tutkimusasemalta (Station for Measuring Ecosystem Atmosphere Relations) Suomesta, Virosta, Kiinasta ja Etelä-Afrikasta. Vanhimmalta Värriön asemalta Sallasta havintoja on kerätty vuodesta 1991 lähtien.

Tavoitteena on rakentaa kaikkiaan tuhat asemaa ympäri maailmaa erilaisiin ympäristöihin.

Asemilta on saatu aineistoa muun muassa Kulmalan aerosolitutkimuksia varten. Niiden ansiosta nyt ymmärretään, miten suuri merkitys aerosolihiukkasilla on ekosysteemeissä ja ilmaston-muutoksessa.

Muun muassa aerosolitutkimuksessa Kulmala ryhmineen on maailman huipulla. Vastaavaa tieteenalojen rajat ylittävää tutkimusta ei juuri muualla tehdä. Työn merkittävyydestä kertoo jo se, että Kulmala on ollut vuosia viitatuin geotieteilijä maailmassa.

TUTKIMUS LUO TIEKARTAN ILMASTON- MUUTOKSEN HILLINNÄLLEMAAILMAN VIITATUIMPIIN TUTKIJOIHIN LUKEUTUVA MARKKU KULMALA ON TUTKIMUKSILLAAN OSOITTANUT, MIKÄ ON AEROSOLIHIUKKASTEN MERKITYS EKOSYSTEEMEISSÄ JA ILMASTONMUUTOKSESSA. TEKSTI ANU VALLINKOSKI

DATAN AVULLA PAREMPIA PÄÄTÖKSIÄSMEAR-asemilla kerätty tieto on Kulmalan mukaan kuin tiekartta, jonka tutkijat voivat maail-man päättäjille antaa.

– Data näyttää, mitä mistäkin seuraa. Jos toimimme näin, tapahtuu todennäköisesti näin. Poliitikot voivat nojata päätöksenteossa meidän tuottamaamme tietoon, hän sanoo.

INARissa on pantu merkille, että päättäjät ja yritysmaailma ovat kiinnostuneet ilmastonmuu-toksesta parin viime vuoden aikana aivan uudella tavalla.

Erityisen kiinnostuneita INARin tutkimuksista ovat kiinalaiset. Maahan on lähitulevaisuudessa nousemassa uusia SMEAR-asemia.

– Kiinan valtavalla kaupungistuneella alueella ilmanlaatukysymykset ovat jotain aivan toista kuin täällä. Siellä on ennennäkemättömiä ongelmia, joita voi ratkaista perustutkimuksella. Ilmansaasteiden vaikutus näkyy kuolleisuudessakin, Kulmala sanoo.

LAHJOITUKSET TUKEVAT GLOBAALIEN ONGELMIEN RATKAISUAVuonna 2018 Kulmala perusti 60-vuotismerkki-päivänsä kunniaksi Helsingin yliopistoon nimeään kantavan rahaston, joka tukee ilmakehätutkimusta.

– Halusin antaa ihmisille mahdollisuuden lahjoittaa tutkimukselle, joka käsittelee maapallon-laajuisia ongelmia.

Varoilla tuetaan alan nuoria tutkijoita ja tehdään laitehankintoja. Jos rahastoon kertyisi miljoonia, niillä rakennettaisiin myös uusia SMEAR-asemia.

Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontie-teellisen tiedekunnan työelämäprofessori Anneli Pauli on yksi lahjoittajista.

– Olen seurannut ilmastotutkimusta ja Markku Kulmalan työtä jo 1980-luvun lopulta lähtien. Jo 1990-luvulla ajattelin, että ilmastonmuutos on vakava asia, mutta se on edennyt nopeammin kuin tuolloin osasin kuvitella. Ilmakehätutkimus auttaa keskittymään ilmastonmuutoksen hillinnässä oikeisiin asioihin. Maailmassa on toki paljon muita-kin tärkeitä tutkimuskohteita, mutta ne muuttuvat turhiksi, jos ilmasto lämpenee tätä vauhtia. Se uhkaa koko ihmis- ja eliökuntaa, Pauli perustelee.

ASTETTA PAREMPI ILMASTO


Tohtorikoulutettava Sirke Piirainen tutkii tulevassa Helsingin yliopiston väitöksessään uhanalaisia lintuja.

– Selvitän, miten ympäristömuutokset muu-taman vuosikymmenen ajalla ovat vaikuttaneet eri lajien levinneisyyteen tai taantumiseen, Sirke Piirainen kertoo.

Aineistonaan hänellä on Suomen, Ruotsin ja Norjan 130 lintulajia ja niistä vuodesta 1975 alkaen tehdyt lintulaskennat. Nämä lajirunsaustiedot Piirainen on uudessa mallinnuksessa yhdistänyt tietoihin samana ajanjaksona tapahtuneista muu-toksista maanpeitteessä ja ilmastossa.

– Katsomme, mitkä asiat lintujen ympäristössä ovat muuttuneet tuona ajanjaksona ja selvitämme, miten nämä muutokset liittyvät lintulajien runsauksiin.

Mallilla voidaan kääntää katse myös tulevaisuu-teen: Piirainen yhdistää väitöksessään lintudataa myös ilmastonmuutosennusteisiin ja tutkii, mitä eri lajeille eri lämpenemisen skenaarioissa tapahtuu vuoteen 2050 mennessä.

Tukea tutkimukselleen Piirainen sai viime vuonna Ilkka Hanskin rahastosta, kun hänelle myönnettiin 2500 euron apuraha. Rahasto perustuu akateemikko Ilkka Hanskin elämäntyön kunniaksi tehtyihin lahjoituksiin.Apurahatutkijan arki voi olla tulojen osalta pätkit-täistä ja stipendistä on ollut paljon iloa, Piirainen kiittää.

– Ilkka Hanskin rahaston stipendi mahdollisti väitöksen edistämisen sekä seuraavan askeleen miettimisen, Piirainen kertoo.

TOHTORIKOULUTETTAVA SIRKE PIIRAINEN SELVITTÄÄ, MITEN LINNUILLE KÄY ILMASTON JA YMPÄRISTÖN MUUTTUESSA. TUKEA TUTKIMUKSELLEEN HÄN SAI AKATEEMIKKO ILKKA HANSKIN RAHASTOSTA.TEKSTI TAPIO OLLIKAINEN KUVA KUUTTI HEIKKILÄ

STIPENDI AUTTOI UUDELLE TASOLLE

HELSINKI GRADUATE SCHOOL OF ECONOMICSIIN PERUSTETAAN YRJÖ JAHNSSON -PROFESSUURITEKSTI PASI KOMULAINEN

Professuuri perustuu Yrjö Jahnssonin säätiön miljoonalahjoitukseen kesäkuulta 2018 ja sijoittuu Helsingin yliopistoon.

Keväällä 2018 perustetun Helsinki GSE:n tehtävä on nostaa taloustieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen määrää ja laatua Suomessa sekä edistää taloustieteen ja muiden tieteiden yhteistyötä. Helsinki GSE on Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Svenska handelshögskolanin yhteinen yksikkö.

– Tällä lahjoituksella haluamme tukea uutta kansain-väliselle huipulle tähtäävää taloustieteen tutkimus- ja opetusyksikköä. Olemme iloisia yksikön perustamisesta ja siitä, että se on syntynyt yliopistojen yhteistyönä. Suomessa on korkeatasoista taloustieteen osaamista ja haluamme tukea sitä, että tutkimus pysyy jatkossa-kin kansainvälisen tieteen vauhdissa mukana, säätiön toiminnanjohtaja Elli Dahl sanoo.

Yrjö Jahnssonin säätiö tukee suomalaista talous-tieteellistä, lääketieteellistä ja terveystaloustieteellistä tutkimusta.

AGRIKULTUR-FORSTVE-TENSKAPLIGA FAKULTETEN SATSAR PÅ KUNSKAP INOM ENTREPRENÖRSKAP STÖDD AV STIFTELSEN FINLANDSSVENSKA JORDFONDENTEXT VERA SCHOULTZ

Stiftelsen Finlandssvenska Jordfondens donationer till Helsingfors universitet uppgår till 375 000 euro.

I år donerade stiftelsen 250 000 euro till Helsingfors universitet. Tack vare den nya donationen har universi-tetet haft möjlighet att anställa doktor i psykologi Peter Österberg från Sverige för att forska och undervisa i jordbruksekonomi.

– Peter Österbergs specialkunskaper är inom företagsledning, marknadsföring och innovation. Det är kunskaper som behövs i allt större utsträckning inom lantbruksnäringen, säger stiftelsens styrelseordförande Marcus Borgström.

– Donationer av dessa slag betyder väldigt mycket för fakulteten. De möjliggör kvicka satsningar på nya temaområden, i detta fall t.ex. företagsledning och marknadsföring, och ger oss kapacitet att snabbare för-nya och utveckla vår verksamhet. Jag är mycket glad och tacksam, säger fakultetens dekan Ritva Toivonen.

Jordfondens syfte är att verka för landsbygdens näringar och landsbygdsföretagarnas nytta.

TUTKIJANSIELU VEI VOITONTutkijaksi Piiraisen veti lopulta uteliaisuus ja halu löytää vastauksia kysymyksiin.

– Tykkään suunnistaa, ja kartat ovat aina kiin-nostaneet. Samoin eläimet ja luonnonsuojelu ovat vetäneet minua puoleensa. Valmistuin biologian maisteriksi ja lisäkouluttauduin paikkatieto-osaa-jaksi, mitä kautta päädyin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon lintutöihin, Piirainen muistelee.

Kesätöissä kentällä ja museossa Piirainen kartoitti maastoa ja lintulajeja.

– Tämä oli kivaa ja konkreettista työtä, mutta samalla huomasin pääni täyttyvän kysymyksistä, joihin halusin vastauksia.

– Huomasin haluavani olla se, joka selvittää ja analysoi kaikkea kerättyä aineistoa, joka etsii vastauksia kysymyksiin. Tutkija minussa selätti muut urasuunnitelmat.


Forskningskoordinator Mats Westerbom fotograferar undervattensmiljön i Kolaviken i Hangö. I förgrunden syns en BoxFish Virtual Reality kamera som filmar miljön i 360 grader. Alla ställen där Monicoast-mätare placeras filmas och filmerna läggs upp på Monicoasts webbsidor. Allmänheten kan sedan bekanta sig med undervattensmiljöerna genom VR-glasögon. Läs mer: helsinki.fi/monicoast

ÖSTERSJÖFORSKNINGEN MÖJLIGGÖRS AV DONATIONERUtan donationer och extern finansiering skulle Tvärminne zoologiska station inte kunna bedriva någon Östersjöforskning alls, eftersom grundanslagen enbart täcker hyra och löner. Därför är finansiering från både vetenskapliga stiftelser och i allt högre grad privatpersoner och företag avgörande för forskningen.

– En mätare av vetenskaplig kvalitet i projektet Monicoast kostar ca 20 000 euro och en ytboj som behövs för att skicka data till onlineportalen kostar ca 7 000 euro. Donationer från företag, privatpersoner och stiftelser bidrar tillsammans till hela paketet, säger Norkko.

Monicoast möjliggörs helt och hållet av donationsmedel. Det samhällsnyttiga företaget Dropp kontaktade professor Alf Norkko vid Tvärminne och ville diskutera hur de kan bidra till Östersjöforskningen. Då föddes idén om Monicoast, eftersom det nästan helt saknas övervakningsdata från dessa grundområden. Monicoast fyller en stor kunskapslucka om hur kusten fungerar.

Förutom Dropp, som stöder projektet årligen, har bland annat privatpersonerna Johan Borgström och Tauno Voipio, stiftelsen Weisell-säätiö samt företaget Wheelström stött Monicoast.

– Grundforskning i form av insamlandet av relevant information om vattenkvalitet, temperatur etc. ser jag som mycket viktigt och som en förutsättning för att vi ska återfå vårt rena vatten i skärgården. Det var därför särskilt roligt att hitta Monicoast-projektet. Jag ville ge mina vänner möjlighet att bidra till projektet i samband med min 70-årsdag. Mängden bidrag översteg mina förväntningar, säger Borgström.

NÄR JOHAN BORGSTRÖM VAR UNG SIMMADE HAN I ETT RENT OCH KLART VATTEN I SKÄRGÅRDEN, IDAG GRUMLAS VATTNEN I DE KÄRA VIKARNA AV ALGER. BORGSTRÖM VILL BIDRA TILL ÖSTERSJÖFORSKNINGEN OCH ANORDNADE EN FÖDELSEDAGSINSAMLING TILL PROJEKTET MONICOAST.TEXT CHRISTA LIUKAS BILD ALF NORKKO

MONICOAST FYLLER KUNSKAPSLUCKA OM VÅRA KUSTOMRÅDEN

– Skärgården har alltid betytt mycket för mig. I min ungdom var vattnet rent när vi simmade på vårt sommarställe och när vi seglade i skärgården. Idag kan hela långfärden förstöras av överdriven algblomning, säger Johan Borgström om bakgrunden till att han ville stöda forskning av skärgårdens vatten.

Projektet Monicoast vid Tvärminne zoologiska station vid Helsingfors universitet strävar efter att förstå och visualisera effekterna av miljöns långtidsförändringar på olika ställen i Östersjön. Genom mätare utanför Hangö udd där Tvärminne zoologiska station ligger samlas information om temperatur, salthalt, syrehalt, pH och grumlighet som skickas till en onlineportal. Mätarna är installerade i olika typer av kustnära habitat, så som musselbankar, blåstångsbälten och sjögräsängar.

– Dessa habitat påverkas av både övergödningen och av klimatförändringen, men vi saknar långtidsdata över de förändringar som skett i dessa nyckelhabitat på grunda, kustnära områden, säger Tvärminne zoologiska stations t.f. direktör Joanna Norkko.


Kun Salla Saastamoinen 1990-luvun taitteessa opiskeli Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä, Suomi oli juuri aloittanut EU-jäsenneuvottelut.

– EU kiinnosti minua kovasti. Uskoin silloin, ja uskon yhä, eurooppalaiseen ideologiaan: asioiden tekeminen yhdessä edistää paitsi kauppaa ja vau-rautta myös rauhaa ja hyvien suhteiden säilymistä jäsenmaiden välillä, Salla Saastamoinen sanoo.

Saastamoinen kiinnostui Eurooppa-oikeudesta ja lähti lukemaan sitä Saksaan asti. Helsinkiin hän palasi vielä tekemään lisensiaatintyönsä, mutta Suomen vuoden 1995 EU-jäsenyyden myötä Eurooppa vei nuoren oikeustieteilijän.

Saastamoisella on nyt takanaan 20 vuotta elämää Euroopan komission leivissä Brysselissä. Tänä päivänä hän johtaa siviili- ja kauppaoikeuden

osastoa Euroopan komission oikeus- ja kulutta-ja-asioiden pääosastolla.

– Edistämme oikeudellista yhteistyötä riitojen ratkaisuissa silloin, kun osapuolet — firmat tai yksi-tyishenkilöt — ovat eri jäsenmaista, Saastamoinen luonnehtii.

– EU-säädökset määräävät siis, mikä tuomiois-tuin on toimivaltainen, minkä maan lainsäädäntö soveltuu asiaan ja kuinka päätös pannaan jäsen-maassa täytäntöön.

Saastamoisen osasto myös vastaa EU:n kuluttajasopimuksia sekä yhtiöoikeutta koskevasta politiikasta eli muun muassa siitä, miten yhtiö voi toimia toisessa jäsenmaassa tai muuttaa jäsen-maasta toiseen.

SALLA SAASTAMOINEN ON EUROOPPALAINEN VIRKAMIES, JONKA SYDÄN SYKKII MONIN TAVOIN HELSINGIN YLIOPISTOLLE.TEKSTI TAPIO OLLIKAINEN

SYDÄN HELSINGISSÄ, HUIPPUVIRKA BRYSSELISSÄ

LAHJOITUKSIA TIETEEN HYVÄKSISaastamoinen oli opiskeluaikoinaan aktiivinen ylioppilaskunnassa ja Keskisuomalaisessa Osakun-nassa.

– Helsingin yliopisto on minulle henkilökoh-taisesti monin tavoin merkityksellinen paikka. Yleisesti ottaen taas yliopistolla on kaksi tärkeää tehtävää, ja ensimmäinen niistä on uuden tieteelli-sen tiedon tuottaminen.

– Ihminen on taitava kehittämään myös hyviä asioita maailmaan, ja tieteellinen menetelmä on tähän tavoitteeseen paras työkalu. Meillä on valtava kyky ajatella laajasti, eteenpäin ja itsemme ulkopuo-lelle! Tätä tiede minulle edustaa.

Toinen suomalaisen yliopistojärjestelmän tärkeä anti on tarjota tasa-arvoinen mahdollisuus korkeatasoiseen koulutukseen.

– Koulutuksen avulla voi päästä elämässään eteenpäin taloudellisista lähtökohdista riippumatta. Tämä on minusta hyvinvointiyhteiskunnan par-haita puolia.

Näitä tavoitteita tukeakseen Saastamoinen

on tehnyt lahjoituksia yliopistolle muun muassa kurssikirjojen hankintaan ja ystäviensä merkkipäi-värahastoihin.

– Täyttäessäni pyöreitä vuosia mietin, mikä olisi hyvä lahja itselleni. Uuden tiedon lisääminen kuulosti juuri siltä, joten lahjoitin oikeustieteellisen rahaston kautta Eurooppa-oikeuden tutkimukseen ja opetukseen. Tätäkään aluetta ei nykyään tarvitse lähteä Helsingistä muualle lukemaan, Saastamoi-nen iloitsee.

Myös Brysselissä Saastamoinen pitää yliopiston henkeä yllä.

– Olemme perustaneet tänne oman alumni- klubimme. Sen avulla pysymme kosketuksissa yli-opistoon ja yliopisto taas saa meiltä tietoa siitä, mitä EU:ssa milloinkin tapahtuu tieteen ja tutkimuksen kannalta.

– Olen yhä myös mukana Keskisuomalaisen Osakunnan senioreissa, luen mainiota Yliopis-to-lehteä ja toinen pojistani lähti juuri Brysselistä ulkomaille – Helsingin yliopistoon – lääkäriksi lukemaan. Hyvää paikkaa oli helppo suositella!

MERKKIPÄIVÄLAHJOITUS ON LAHJA TIETEELLE LUE LISÄÄ MERKKIPÄIVÄLAHJOITTAJIEN TARINOITA: HELSINKI.FI/MERKKIPAIVA


Open Society -säätiön Euraasian alueen Senior Policy Analyst Michael Hall odottaa innolla yhteistyötä Religion, Conflict and Dialogue (RCD) -tutkimuskeskuksen kanssa.

− Olemme erittäin iloisia voidessamme tukea tätä uutta ja tärkeää tutkimusyksikköä. Haluamme edistää Euraasian alueen tutkijoiden integroitu-mista globaaliin ideoidenvaihtoon.

Hallin mukaan yhteistyö RCD-yksikön kanssa auttaa uusia tutkijoita käymään entistä selkeämpää ja vivahteikkaampaa keskustelua uskonnon, sukupuolen ja konfliktien kysymyksistä niin kan-sainvälisesti kuin kansallisissa konteksteissa.

− Uskon myös, että yhteistyö auttaa Open Society -säätiötä ja sen kumppaneita kyseenalaista-maan omia olettamuksiamme ja kehittämään uusia mielenkiintoisia lähestymistapoja yllä mainittuihin kysymyksiin, hän lisää.

Vuonna 1979 perustettu Open Society Founda-tions on George Soroksen perustama säätiöiden verkosto. Verkosto rahoittaa lukuisia ohjelmia

ympäri maailmaa, joiden tavoitteena on rakentaa elinvoimaisia ja suvaitsevia yhteiskuntia ja tukea vastuullisia hallituksia, jotka ovat avoimia kaikkien kansalaisten osallistumiselle.

USKONNON KÄYTTÖÄ JA VÄÄRINKÄYTTÖÄ YMMÄRRETTÄVÄ PAREMMINWilliam and Mary Greve -säätiön edustajan John W. Kiserin mukaan uskontoon vedotaan nykypäi-vänä monissa konflikteissa ympäri maailmaa.

− Pyhinä pidettyjä kirjoituksia ja niiden sano-maa voidaan tulkita monin eri tavoin. Uskonnon hyväksikäyttö erilaisten valtapoliittisten agendojen ajamiseen tulee tunnistaa, eikä uskontoa tuomita itsessään, Kiser sanoo.

Hän sai tietoa RCD-tutkimuskeskuksesta ystävältään, Eurasian Foundationin johtajalta Horton Beebe-Centeriltä, joka on ollut mukana tutkimuskeskuksen kansainvälisessä valtuus- kunnassa varainhankinnan tukena.

HELSINGIN YLIOPISTO ON SAANUT TÄRKEÄT KANSAINVÄLISET LAHJOITUKSET YHDYSVALTALAISILTA OPEN SOCIETY- JA WILLIAM JA MARY GREVE -SÄÄTIÖILTÄ. NE TUKEVAT TEOLOGISEEN TIEDEKUNTAAN SIJOITTUVAA MONITIETEISTÄ RELIGION, CONFLICT AND DIALOGUE -TUTKIMUSKESKUSTA. LAHJOITUKSET EDISTÄVÄT TUTKIMUSTA USKONTOJEN JA SUKUPUOLEN ROOLISTA KONFLIKTEISSA JA NIIDEN RATKAISEMISESSA. TEKSTI PEKKA RAUTIO

− Horton ajatteli, että Greve Foundationin ja RCD-keskuksen intressit ovat yhteneväiset ja esitteli meidät toisilleen. Siitä yhteistyömme käynnistyi, Kiser kertoo.

Kiserin mielestä erityisesti islamin uskon monimuotoisuudesta tarvitaan lisää tietoa, koska kuva Koraanin tulkinnoista painottuu sen väärin-käyttöön.− Toivon RCD-keskuksen tutkijoiden tutustuvan esimerkiksi algerialaisen uskonnollisen johtajan, emiiri Abdelkaderin (1808–1883) ajatuksiin. Häntä lainaten, mikään uskonto ei omista Jumalaa.

Vuonna 1965 perustettu William and Mary Greve -säätiö on keskittynyt islamofobian vastaiseen työhön.

RELIGION, CONFLICT AND DIALOGUE -TUTKIMUSYKSIKÖN TOIMINTAA KEHITETÄÄN LAHJOITUSTEN AVULLAReligion, Conflict and Dialogue -tutkimuskeskuk-sen johtajan, professori Elina Vuolan mukaan lahjoitusvarat käytetään vierailevien tutkijoiden palkkaamiseen.

− Meidän on nyt mahdollista rekrytoida useampia tutkijoita RCD-keskukseen eli saamme lihaa luiden ympärille.

− On hienoa, että Helsingin yliopiston teolo-gisen tiedekunnan varainhankinta on tuottanut tällaisen tuloksen. Lähdimme rohkeasti kansain-välisille vesille, verkostoiduimme alan toimijoiden kanssa ja lähestyimme potentiaalisia rahoittajata-hoja, Vuola kuvailee.

Hänen mukaansa laadukkaalle, monipuoliselle ja monitieteiselle uskonnontutkimukselle on kan-sainvälisestikin suuri tarve.

− Teologisen tiedekunnan asema osana kor-keatasoista tiedeyliopistoa on varmasti vaikuttanut myönteisesti siihen, että rahoittajat tietävät rahoitta-vansa tutkimusta eikä uskonnollista toimintaa. Toi-saalta teologinen, uskontojen sisältöihin keskittyvä osaamisemme on saattanut houkutella rahoittajia. Uskontoja on ymmärrettävä myös niiden pyhistä teksteistä ja opetuksista käsin, Vuola päättää.

KANSAINVÄLISILLÄ LAHJOITUKSILLA KOHTI KONFLIKTIEN RATKAISUA


Kirahviklubi on rehtorin ja kanslerin isännöimä lahjoittajayhteisö, jossa lah-joittajat, tutkijat ja opiskelijat kohtaavat. Kirahviklubin ajankohtaiset keskuste-lutilaisuudet ja tiedevierailut kertovat tieteestä syntyvistä innovaatioista ja tuoreimmista tutkimustuloksista. Samalla lahjoittajat voivat seurata lahjoi-tusvarojen käyttöä ja niiden merkitystä tutkimuksen ja opintojen tukena.

Kirahviklubi on saanut nimensä Kirahvi-korttelista, jossa yliopiston päärakennus sijaitsee.

TERVETULOA KIRAHVIKLUBIINTULE MUKAAN KIRAHVIKLUBIN KASVAVAAN JOUKKOON TIETEEN NÄKÖALAPAIKALLE

+ 700LAHJOITTAJAA KUTSUTTU MUKAAN KIRAHVIKLUBIIN VUODESTA 2010 ALKAEN. JÄRJESTÄMME VUOSITTAIN USEITA TAPAHTUMIA KIRAHVIKLUBILAISILLE.

TUTUSTU LAHJOITTAJIIN HELSINKI.FI/FI/LAHJOITTAJAT TUTUSTU KIRAHVIKLUBIIN HELSINKI.FI/KIRAHVIKLUBI

Projektipäällikkö, lastenlääkäri Pekka Lahdenne esittelee kirahviklubilaisille uuden

lastensairaalan lapsilähtöisiä innovaatioita.


Verkkolahjoittaminen on helppo ja nopea tapa tehdä lahjoitus. Lahjoituksen voi maksaa turvallisesti luotettavan palvelun kautta kaikissa suomalaisissa verkkopankeissa sekä useimmilla luottokorteilla.

Tee lahjoitus suoraan jonkin hankkeen tueksi tai yliopiston rahastoihin maksamalla lahjoitus yliopiston rahastojen tilille. Helsingin yliopiston rahastot hallinnoi lahjoitusvaroja ja ohjaa ne lahjoittajan tarkoittamaan kohteeseen.

850 euroa ja sitä suuremmista lahjoituksista pyydämme täyttämään myös lahjakirjan verovähennyskelpoisten lahjoitusten ilmoittamista varten. Lahjakirjan voi tulostaa suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi osoitteesta helsinki.fi/lahjoita

TEE LAHJOITUS LAHJAKIRJALLA JA MAKSA LAHJOITUS TILISIIRTONA

TEE LAHJOITUS VERKOSSA HELSINKI.FI/LAHJOITA

TAPOJA LAHJOITTAAMERKKIPÄIVÄLAHJOITUK- SISTA LAHJA TIETEELLEMerkkipäivälahjoittaminen on mahdollisuutesi jättää pysyvä merkki panoksestasi akateemisen osaamisen kehittämiseen. Se on myös vahva viesti ympäristöllesi: kohdentamalla sinulle tehdyt muistamiset tutkimuksen ja opetuksen hyväksi voit kertoa arvoista ja asioista, jotka koet itsellesi tärkeäksi.

TESTAMENTTI TULEVAISUU- DEN TIETEEN TUEKSI Testamenttilahjoitus on mahdollisuus tehdä jälkeenjää-vällä omaisuudella jotain todella merkittävää tulevaisuu-den tieteen, tulevien sukupolvien ja koko yhteiskunnan hyväksi. Helsingin yliopisto on luotettava ja vakavarainen testamenttivarallisuuden vastaanottaja ja sijoittaja. Yliopisto vastaanottaa vuosittain useita testamentteja eri tieteenaloille, ja yliopistolla on useita kymmeniä historial-lisia testamentteihin perustuvia rahastoja.

LAHJOITA KURSSIKIRJA Tieteenteon ja opiskelun edellytys on mutkaton pääsy uusimpaan tieteelliseen tietoon. Lahjoittamalla varoja kurssikirjan tai verkkoaineiston hankintaan tuet Helsingin yliopiston ja avoimen yliopiston opiskelijoita ja tutkijoi-ta. Helsingin yliopiston kirjasto kohdentaa lahjoituksen suoraan aineistojen hankintakustannuksiin.

SUORAA TUKEA TUTKIMUK-SELLE JA OPISKELULLEHelsingin yliopiston lahjoitusrahastoissa on yksitoista tieteenalarahastoa sekä kymmeniä muita rahastoja, jotka tukevat yliopiston kaikkien tieteenalojen tutkimusta, ope-tusta ja opiskelua. Lahjoituksen voi kohdentaa tieteenala-rahastoon ja kertoa toiveesta tukea tiettyä tutkimusalaa tai -hanketta. Lahjoitus voidaan rahastoida tai osoittaa kokonaisuudessaan jonkin hankkeen tukemiseksi. Lahjoi-tuksen voi tehdä myös käytettäväksi kerralla tai määrä-aikaisesti lahjoittajan toivomaan kohteeseen, esimerkiksi tiettyyn hankkeeseen tai laitehankintaan.

NÄIN LAHJOITAT

TOIMITUS YHTEISKUNTASUHTEET, HELSINGIN YLIOPISTO. PÄÄTOIMITTAJA SUVI HOLTTINEN & IIRIS VIRTASALO HAASTATTELUT PASI KOMULAINEN S. 17 | CHRISTA LIUKAS S. 18–19 | TAPIO OLLIKAINEN S. 16–17, S. 20–21 | JANNE ORA S. 10–11 | AINO PEKKARINEN S. 8–9 | PEKKA RAUTIO S. 22–23 | VERA SCHOULTZ S. 17 | ANU VALLINKOSKI S. 14–15 | SUVI UOTINEN S. 12–13 VALOKUVAT VEIKKO SOMERPURO S. 2–3, 9, 11, 12–13, 24–25 | ALF NORKKO S. 18–19 ULKOASU JA TAITTO N2 ALBIINO PAINO GRANO, HELSINKI 2019

Jokainen lahjoitus on tärkeä tuki tutkijoille ja opiskelijoille. Yliopisto sijoittaa lahjoitusvarojen kokonaisuutta turvallisesti ja takaa lahjoitusvarojen kyvyn tukea tiedettä ja opiskelua kymmenien vuosien ajan. Vanhimmat yhä stipendejä ja apurahoja jakavat rahastot ovat peräisin 1700-luvulta.

TEE LAHJOITUS MAAILMAN PARHAAKSI TÄNÄÄN JA TULE TEKEMÄÄN YHTEISTYÖTÄ HELSINGIN YLIOPISTON KANSSA.

TULE MUKAAN

Yksityishenkilöt ja kuolinpesät voivat vähentää tuloverotuk-sessaan 850–500 000 euron vuosittaiset lahjoitukset Helsingin yliopistolle ja yliopiston lahjoitus- rahastoille. Yhteisöillä on vero- vähennysoikeus 850–250 000 euron vuosittaisista lahjoituksista.

OTA YHTEYTTÄKerromme mielellämme lisää yhteistyö- ja lahjoitusmahdollisuuksista. Ota yhteyttä ja sovi tapaaminen kanssamme.

LAHJOITTAJASUHTEET, HELSINGIN YLIOPISTOPL 53, 00014 HELSINGIN YLIOPISTO [email protected], PUH. 029 41 21650 HELSINKI.FI/LAHJOITA

TA KONTAKTVi berättar gärna mera om vårt partner- samarbete och våra donationsmöjligheter. Ta kontakt så stämmer vi träff.

DONATORRELATIONER HELSINGFORS UNIVERSITETPB 53, 00014 HELSINGFORS UNIVERSITET [email protected], TEL. 029 41 21650 HELSINKI.FI/DONERA

LUE LISÄÄ HELSINKI.FI/LAHJOITA

TILINUMERONordea: IBAN = FI15 1660 3001 0767 70 BIC = NDEAFIHHSAAJAHelsingin yliopiston rahastotVIESTIKSIRahaston nimi tai lahjoituksen tarkoitus, lahjoittajan nimi ja yhteystiedot.

HELSINGIN YLIOPISTOLLA ON POLIISIHALLITUKSEN 21.12.2017 MYÖNTÄMÄ RAHANKERÄYSLUPA RA/2017/1340, JOKA ON VOIMASSA 1.1.2018–31.12.2022 KOKO MAASSA AHVENANMAATA LUKUUN OTTAMATTA. KERÄTYT VARAT KÄYTETÄÄN YLIOPISTOLAIN (558/2009) 2 §:SSA TARKOITETTUIHIN TEHTÄVIIN. HELSINGIN YLIOPISTO TOTEUTTAA KERÄYKSEN ITSE.

LAHJOITUKSIA MAAILMAN

PARHAAKSIHELSINGIN YLIOPISTON

RAHASTOT JA LAHJOITTAJATHELSINGFORS UNIVERSITETS

FONDER OCH DONATORER

2018–2019

HELSINKI.FIHELSINKI.FI/LAHJOITA

HELSINKI.FI/VUOSIKIRJA

LAHJOITUKSIA MAAILMAN PARHAAKSI...maailmaa tavoilla, joita emme vielä tiedä. Tarvitsemme...

Documents

Transcript of LAHJOITUKSIA MAAILMAN PARHAAKSI...maailmaa tavoilla, joita emme vielä tiedä. Tarvitsemme...