Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja ... · ja aika ajoin päivittämä...
Transcript of Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja ... · ja aika ajoin päivittämä...
Ydinosaajat
Suurhankkeiden osaamisverkosto
Pohjois-Suomessa
S20136
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa
Ammatillinen korkeakoulutus, 5 opintopistettä
Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus
suurhankkeessaAntero Stenius
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja
OAMK
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa
Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus suurhankkeessa
• Turvallisuuskustannukset
– Taloudelliset perusteet
– Kannattavuus
– Kustannusten alentaminen
– Lainsäädännön velvoitteet
– Yrityskuva
– Tuottavuus
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• TALOUDELLISET PERUSTEET– KANNATTAVUUS
– KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN
– LAINSÄÄDÄNNÖN VELVOITTEET
– YRITYSKUVA
– TUOTTAVUUS
• KUSTANNUKSET– YRITYKSET MAKSAVAT KOLLEKTIIVISESTI KAIKKI KUSTANNUKSET
– ERIKOISTARIFFIT/ OMA TOIMINTA
– OMAVASTUUT
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• TALOUDELLISET PERUSTEET
– KUSTANNUKSET
• TAPATURMAT
• AMMATTITAUDIT
• VÄLILLISET KUSTANNUKSET
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• TALOUDELLISET PERUSTEET
– KUSTANNUKSET
• TAPATURMAT, AMMATTITAUDIT
– VAURIO, HAITTA
– HOITOKULUT
– HAITTAKORVAUKSET
– SAIRASPOISSAOLOT
– ELÄKKEET
• VÄLILLISET KUSTANNUKSET
– TAPATURMAN SELVITTÄMINEN
– VAHINGON AIHEUTTAMAT TILAPÄISJÄRJESTELYT
– TYÖVOIMAN VAIHTUVUUS
– MATERIAALIVAHINGOT
– TYÖHÄIRIÖT
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• TALOUDELLISET PERUSTEET
• KANNATTAVUUS– TULOSTA ON HELPOMPI KASVATTAA VAHINKOJA VÄHENTÄMÄLLÄ
KUIN MYYNTIÄ LISÄÄMÄLLÄ
– PANOS-TUOTOS-AJATTELU
• LAINSÄÄDÄNNÖLLISET VELVOITTEET• LAKIEN RIKKOMINEN JOHTAA OIKEUDENKÄYNTEIHIN JA
RANGAISTUKSIIN
• TUOTTAVUUS• HÄIRIÖTTÖMYYS
• LAATU
• HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• TALOUDELLISET PERUSTEET
– YRITYSKUVA
• YLEISÖN, ASIAKKAIDEN JA HENKILÖSTÖN MIELIKUVA
YRITYKSESTÄ
• TYÖVOIMAN SAANTI
• YRITYKSEN ARVO
• MYYNTI
• HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSJOHTAMINEN
• TAPATURMA- JA VAHINKOKUSTANNUKSET
– VUOSITTAIN N. 20.000 VÄHINTÄÄN KOLMEN TYÖPÄIVÄN
POISSAOLOA
– KYMMENIÄ TUHANSIA PIKKUTAPATURMIA
– KANSANTALOUDEN MENETYKSET N. 5 MRDMK/VUOSI
– RAKENNUSTOIMINNAN TAPATURMA-KUSTANNUKSET N.
670-900 MMK VUODESSA ( 1,3 %ASUNNON HINNASTA)
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• TAPATURMIEN SEURAUKSET
– KUOLEMA
– PYSYVÄ INVALIDITEETTI
– AMMATTITAUTITAPAUKSET
– OHIMENEVÄT TAPATURMAT
– HAITAT
– AINEELLISET VAHINGOT
– LÄHELTÄ PITI-TAPAUKSET
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• KORVATTAVAT VAHINKOTAPAHTUMAT
– TAPATURMA
• ÄKILLINEN, ODOTTAMATON, TAHATTOMASTI JA ULKOAPÄIN
AIHEUTUNUT TAPATURMA, JOKA AIHEUTTAA VAMMAN TAI
SAIRAUDEN
– TYÖTAPATURMA
• TYÖSSÄ
• TYÖSTÄ JOHTUVISSA OLOSUHTEISSA
• TYÖNTEKIJÄN YRITTÄESSÄ VARJELLA TYÖNANTAJAN
OMAISUUTTA TAI TYÖTOIMINNAN YHTEYDESSÄ IHMISHENKIÄ
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• KORVATTAVAT VAHINKOTAPAHTUMAT– TYÖSTÄ JOHTUVAT OLOSUHTEET
– TYÖAIKANA
– YLITYÖSSÄ
– TYÖPAIKALLA
– TYÖMATKALLA
– TYÖNANTAJAN ASIOILLA
– PAHOINPITELYT TYÖSTÄ JOHTUVISSA OLOSUHTEISSA
– TYÖPERÄISET KIPEYTYMISET
– AMMATTITAUDIT
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• KORVAUKSET– SAIRASAJAN/TAPATURMA-AJAN PALKKA ( 1 KK)
– SAIRASPÄIVÄRAHA VUOSITYÖANSION MUKAAN
– TAPATURMAELÄKE 85%-TASO
– KUNTOUTUS
– SAIRAANHOITOKUSTANNUKSET KOKONAISUUDESSAAN
– MATKAKUSTANNUKSET
– KODINHOITOKUSTANNUKSET
– SÄRKYNEET ESINEEET
– TUTKIMUSKULUT
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• MUUT KORVAUKSET
– HAITTARAHA
• KUN TAPATURMASTA TAI AMMATTITAUDISTA JÄÄ
PYSYVÄÄ HAITTAA ( 20 LUOKKAA)
– HAITTALISÄ
• TARVITSEE TOISEN APUA PYSYVÄSTI
– HAUTAUSAPU
– PERHE-ELÄKE
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• RAKENNUSYRITYKSEN
TAPATURMAKUSTANNUKSET
– TYÖSUOJELUKUSTANNUKSET
– TAPATURMA- JA VAHINKOKUSTANNUKSET
– TAPATURMIEN KOKONAISKUSTANNUKSET
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• RAKENNUSYRITYKSEN
TAPATURMAKUSTANNUKSET– TYÖSUOJELUKUSTANNUKSET
• VALVONTA JA TARKASTUKSET
• TIEDOTTAMINEN, KOULUTUS, TYÖTERVEYSHUOLTO,
• MUU TYÖSUOJELUTOIMINTA
• TURVALLISUUSMÄÄRÄYSTETN MUUTTUMISESTA AIHEUTUVAT
KUSTANNUKSET
– TAPATURMA. JA VAHINKOKUSTANNUKSET
• TAPATURMA- JA VAHINKOKUSTANNUKSET
– VÄLITTÖMÄT/ VÄLILLISET
• LAIMINLYÖNNEISTÄ AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• RAKENNUSYRITYKSEN TAPATURMAKUSTANNUKSET– KOKONAISKUSTANNUKSET
• KESKIMÄÄRIN N. 8.000 €
• KUOLEMANTAPAUS 5.000- 6.500 €
• PYSYV.INVALID 9- 800 K€
• AMMATTITAUTI 5-40 k€
• OHIMENEVÄT 3-4000 K€
• PIKKUTT 230- 350 €
• PUTOAMISTAPATURMAT 9-18.000 k€
• TELINETAPATURMAT 11-23 K€
• TIKASTAPATURMAT 7000 €
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• RAKENNUSYRITYKSEN
TAPATURMAKUSTANNUKSET
– KATETUOTTOMENETYS
• YKSI TAPATURMA VASTAA KUSTANNUKSILTAAN n.
KAHDEKSAN KESKIKOKOISEN ASUNNON
MYYNTIKATETTA
– VAKUUTUSMAKSUT
• TOIMIALAKOHTAINEN MAKSUJÄRJESTELMÄ
• MAX 5,4 % PALKKASUMMASTA
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• TYÖSUOJELUN TAVOITTEENA ON HÄIRIÖTTÖMÄN
TUOTANNON AIKAANSAAMINEN MAHDOLLISIMMAN
TEHOKKAASTI JA TALOUDELLISESTI
AIHEUTTAMATTA MENETYKSIÄ IHNISILLE, KONEILLE
TAI MATERIAALEILLE
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSKUSTANNUKSET
• ONNISTUNUT TAPATURMATORJUNTA = >
– POISSAOLOT VÄHENEVÄT
– TUOTANTOKUSTANNUKSET ALENEVAT
– HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET ALENEVAT
– VAKUUTUSMAKSUT ALENEVAT
– VAIHTUVUUS VÄHENEE
– TEVEYDENHUOLLON TARVE VÄHENEE
– ELÄKEMAKSUT PIENENTYVÄT
– SIDOSRYHMÄSUHTEET PARANEVAT
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TURVALLISUUSJOHTAMINEN
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja
OAMK
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa
Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus suurhankkeessa
• Turvallisuusjohtaminen
– työsuojelu/ työturvallisuus
– Turvallisuusjohtamisen perusteet
– Turvallisuuspolitiikka
– Turvallisuusohjelma
– Päivittäisjohtaminen
– Seuranta
– työterveyshuolto
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtaminen
• Turvallisuusjohtaminen on johtamisen osa-alue, jonka
kohteena on se osa organisaation johtamistoiminnasta ja
muusta ohjaustoiminnasta, jonka avulla vaikutetaan
työolosuhteiden ja työn laatuun
• JOHTAMINEN / OHJAUS = >
TYÖOLOSUHTEET / LAATU
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtaminen
TYÖSUOJELU TURVALLISUUSJOHTAMINEN
YLIN JOHTO
KESKIJOHTO
TYÖNJOHTO
TYÖNTEKIJÄT
VÄLITTÖMIEN
VAARA-
TEKIJÖIDEN
VALVONTA
ORGANISAATI
ON VALVONTA
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja
OAMK
Turvallisuusjohtaminen
TYÖSUOJELU:
Työolojen normien
tarkastus
kriteeri: normi
toiminnan luonne:
ulkopuolinen tarkastus
TURVALLISUUSJOHTA-
MINEN
Turvallisuuden
systemaattinen johtaminen
Kriteeri: organisaation
omista olosuhteista
nousevat ongelmat ja
niiden ratkaisut
toiminnan luonne:
omaehtoinen
turvallisuustoiminta
TOIMINTATAPOJEN PÄÄEROT
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja
OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
1. PERUSTEET
2. TURVALLISUUSPOLITIIKKA
3. TURVALLISUUSOHJELMA
4. PÄIVITTÄISJOHTAMINEN
5. SEURANTAJÄRJESTELMÄ
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
1. PERUSTEET
1. Perusperiaatteet
- Vaarantava teko, vaarallinen olosuhde, tapaturma, häiriö tms.:
Nämä kaikki ovat oireita johtamisjärjestelmän puutteista
- Tiettyihin olosuhteisiin liittyy keskimääräistä vakavampia
riskejä. Nämä olosuhteet kannattaa tunnistaa ja pyrkiä
hallitsemaan niihin liittyvät riskit mm.:
epätavalliset , ei rutiininomaiset tehtävät
ei tuotannolliset toiminnot
suuria energiamääriä sisltävät
tietyt rakennustilanteet
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
1. PERUSTEET
1. Perusperiaatteet
- Turvallisuutta tulee johtaa kuten muitakin toimintoja
Johdon tulee ohjata turvallisuutta asettamalla saavutettavia
tavoitteita suunnittelun ja ohjauksen avulla sekä valvomalla
toteutusta
- Avain linjaorganisaation tehokkaaseen turvallisuustoimintaan
ovat ne johtamismenetelmät, joilla tulosvastuu järjestetään
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
1. PERUSTEET1. Perusperiaatteet
- Turvallisuustoiminnan tehtävä on paikallistaa, ennakoida ja yksilöidä ne toimintavirheet, jotka sallivat tapaturmien, häiriöiden tai muiden haitallisten seurausten sattumisen:
etsimällä perussyitä ( MIKSI ?)
Tarkastamalla, onko tehokkaita hallintakeinoja käytetty(MITEN?)
Ennakoimalla tulevia häiriöitä
Kaikilla turvallisuusjärjestelmillä on taipumus ajan mittaan heikentyä. Siksi tarvitaan niiden seurantaa ja määräajoin tehtäviä ylläpito- ja kunnossapitotoimenpiteitä
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen toimintamalli
• 1. KERÄÄ JA ANALYSOI TIETOAINEISTO
– Tietojärjestelmä
– perussyyt, hallintakeinot, tilastollinen analyysi
– ennakointi( turvallisuusanalyysi)
– kohteena
johtamis- ja ohjausjärjestelmät
tuotantojärjestelmät
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen toimintamalli
• 2. VALITSE PARANNUSKEINOT
– Parantavat johtamista mm. seuraavilla osa-alueilla:
politiikka, vastuut
järjestelmät
tarkastukset, tilastot
koulutus, motivointi
tapaturmien tutkiminen
kunnossapito jne.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen toimintamalli
• 3. SOVELLA PARANNUSKEINOJA
– Sovelletaan linjaorganisaation kautta
kommunikoimalla
kouluttamalla
opastamalla
kannustamalla jne.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen toimintamalli
• 4. SEURAA TULOKSIA
– Mitaten/ arvioiden linjaorganisaatiota
mittaamalla tuloksia
mittaamalla suorituksia
arvioimalla kokonaisjärjestelmän toimivuutta
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen toimintamalli
• 4. SEURAA TULOKSIA
=>>
KOKEMUKSISTA OPPININEN
=>>
TIETOJEN KOKOAMINEN
=>> 1.
KERÄÄ JA ANALYSOI TIETOAINEISTOA
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
2. TURVALLISUUSPOLITIIKKA
Turvallisuuspolitiikka on organisaation johdon toimesta laadittu
ja aika ajoin päivittämä ilmoitus sen yleisestä politiikasta
koskien työntekijöiden työterveyttä ja -turvallisuutta
sekä sitä organisaatiota ja niitä järjestelyjä, joita tarvitaan ko.
politiikan toteuttamiseksi
ja joka saatetaan koko henkilöstön tietoon ja noudatettavaksi
Käytetään välineenä ja kriteerinä jokapäiväisessä
johtamisessa ja päätöksenteossa
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
• TURVALLISUUSPOLITIIKAN LAATIMINEN1. Johto määrittelee ja kirjaa turvallisuuspolitiikan yleislinjat
2. Johdetaan eri organisaatiotasoilla toimivien tehtävät ja vastuut
3. Saatetaan tehokkaasti henkilöstön tietoon
Lopputuloksena organisaatiossa vallitseva yhteinen tahto ja näkemys turvallisuustavoiteista ja -periaatteista
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
• TURVALLISUUSPOLITIIKAN TOTEUTTAMINEN
Työturvallisuus ja -terveys kuuluvat johdon vastuulle yhtä
tärkeinä kuin vastuut tuotannosta, myynnistä ja kustannuksista
Johdon tulee tehdä kaikki tarpeellinen vammautumisen
ehkäisemiseksi tuotannon eri vaiheissa
Osoittaa kaikkien työntekijöiden omakohtaiset velvollisuudet
Luo perusteen, johon jokainen voi luotettavasti vedota
riskitilanteissa
Toteutumisen seuranta
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
3. TURVALLISUUSOHJELMA
Turvallisuusohjelma on toimenpideohjelma päätetyn
turvallisuuspolitiikan toteuttamiseksi
turvallisuussäännöt
tarkastukset, analyysit, tapaturmien tutkiminen
kehittely ja tutkimus
työympäristö, koneet, työmenetelmät
koulutus, opastus, valistus
kannustus, motivointi
päivittäisjohtaminen
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
7. Seuranta ja arviointi
6. Motivointi
5. Erilliset vaikutuskeinot, suunnatut toimenpiteet
4. Resurssien saatavuus
3. Päämäärät ja tavoitteet
2. Vastuut/ Toimivalta / Tulosvastuu
1. Johdon näkyvä sitoutuminen
OSATEKIJÖIDEN JÄRJESTYS:
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja
OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
4. PÄIVITTÄISJOHTAMINEN
Turvallisuuden mittaaminen ja arviointi
se mitä ei voi mitata, sitä ei voi ohjata
PANOKSET TOIMINTA/ TILA TUOTOKSET
mittaus mittaus mittaus
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
• PÄIVITTÄISJOHTAMINEN
• Henkilöstön johtaminen/ Ylin johto
Turvallisuuskulttuurin luominen
Tulosvastuun järjestäminen turvallisuudesta
Tukitoimintojen järjestäminen
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
• PÄIVITTÄISJOHTAMINEN
• Henkilöstön johtaminen/ Keskijohto
Tärkeysjärjestykset
Ennakkosuunnittelu
Perehdyttäminen
Viestintäverkosto
Inhimilliset voimavarat
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
• PÄIVITTÄISJOHTAMINEN
• Henkilöstön johtaminen/ Työnjohto
Työn aloitus
Päivittäisohjaus
Turvallisuustietämys
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
• PÄIVITTÄISJOHTAMINEN
• Turvallisuuskäyttäytymiseen vaikuttamisen keinot
kampanjat ja tiedotus
koulutus ja opastus
työturvallisuusohjelma
palaute ja välitön ohjaus
työtapojen ja työolojen muuttaminen
työpaikkailmapiirin parantaminen
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
• PÄIVITTÄISJOHTAMINEN
• Asenteisiin vaikuttamisen periaatteita
kohteena oltava työkokonaisuus tai työyksikkö
ensin selvitettävä nykyiset asenteet. ja mihin ne perustuvat
asenteet eivät muutu helposti
tiedettävä tarkasti mitä halutaan
• Edellytyksiä vaikuttamiselle
johdon tuki ja panos
avoin ilmapiiri
työn turvallisuuden ennakkoselvittäminen
tekniikan osuus
ihmisen osuus
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
5. SEURANTAJÄRJESTELMÄ
• turvallisuustoiminnan tilannearvio
määräajoin tehtävä systemaattinen arvio koko organisaation
turvallisuustoiminnan tasosta.
Arvioidaan:
1. organisaatio, johto ja hallinto
2. vaarojen hallinta
3. työhygienia
4. Päivittäisjohtaminen, osallistuminen, koultus
5. Tulosten seuranta
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
5. SEURANTAJÄRJESTELMÄ• Turvallisuuden tietojärjestelmä
Tapaturmat ja ammattitaudit, esinevahingot
tilastot
vahinkorekisteri
tapaturmakuvaukset
kustannukset
korvatut kustannukset
Kokonaiskustannukset
Työterveyshuolto
työpaikkakartoitukset
Sairastavuustilastot
Erikoistiedostot
esim.:
kemikaalirekisteri
ASA
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Turvallisuusjohtamisen osa-alueet
• PALAUTEMENETELMÄ• ENNAKKOANALYYSI
TEKNIIKKA, YMPÄRISTÖ
Ovatko turvallisuuden tekniset edellytykset kunnossa
jos ei, niin koneet, laitteet ja ympäristö kuntoon
kun kyllä =>>Tietävätkö työntekijät ja työnjohto turvalliset työtavat
jos ei, niin täsmennä vaadittavat työtavat ja kouluta ja tiedota
kun kyllä =>>
Käytetäänkö turvallisia työtapoja
jos ei, niin anna palaute
kun kyllä ==>>>
HYVÄ !
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Ympäristöturvallisuus
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja
OAMK
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa
Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus suurhankkeessa
• Ympäristöturvallisuus
– Rakentamisen ympäristövaikutukset
– Jätteet
– Rakennusala ja ympäristö
– Energiatehokkuus
– Työmaan hallinta
– Kosteudenhallinta
– Materiaalitehokas rakentaminen
– Rakennusjätteet
– Pöly
– Asbesti
– Melu
– Kemikaalit
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• RAKENNUKSEN ELINKAAREN AIKAINEN ENERGIAN KULUTUS– RAKENNUS- JA TUOTANTOVAIHE 10-20%
– KÄYTTÖVAIHE 80-90%
• MERKITTÄVIMMÄT PÄÄTÖKSET TEHDÄÄN SUUNNITTELUVAIHEESSA– RAKENNUSMATERIAALIEN JA RAKENNUSOSIEN TULEE OLLA
PITKÄIKÄISIÄ
– ENERGIATEHOKKUUS
– KESKEISIÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA:
• LUONNONVAROJEN (ENERGIA, MATERIAALIT, VESI) KULUTUS
• VAIKUTUKSET IHMISEN TERVEYTEEN JA LUONNON MONIMUOTISUUTEEN
• JÄTTEET JA PÄÄSTÖT
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• AMMATTILAISEN VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ
– ELINKAARIAJATTELU
• SUORA, EPÄSUORA
– MATERIAALITEHOKKUUS JA KIERRÄTYS
• KÄYTETÄÄN PITKÄÄN, TEHOKKAASTI JA
KIERRÄTETTÄÄN RAAKA-AINEET
– ENERGIANSÄÄSTÖ
– TURVALLISUUS-TERVEYS-YMPÄRISTÖ
• MYRKYTTÖMYYS, KEMIKAALITURVALLISUUS,
VAARALLISET JÄTTEET
– ASIAKAS
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
– IHMINEN AIKUTTAA YMPÄRISTÖÖN => YMPÄRISTÖ
VAIKUTTAA IHMISEEN =>
– TALOUS RIIPPUU LUONNONVAROISTA
– SUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET, ESIM.
ILMANSAASTEET
– EPÄSUORAT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET, ESIM. RAAKA-
AINETUOTANNON JÄTTEET, KIINTEISTÖJEN LÄMMITYS
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
– Paikalliset: saastunut maaperä
– Alueelliset: vesien saastuminen
– Maailmanlaajuiset: ilmansaasteet, ilmastomuutos
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja
OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• YMPÄRISTÖONGELMAT
– ILMANSAASTEET
• PAIKALLISET- GLOBAALIT
• KAASUJA, PIENHIUKKASIA => KEUHKOT, VERENKIERTO
=> SYDÄN- JA HENGITYSELINSAIRAUDET
– ILMASTOMUUTOS
• KUULUU AJANKIERTOON, TÄLLÄ HETKELLÄ NOPEA
• OSA IHMISEN AIHEUTTAMAA => SÄÄOLOSUHTEET =>
KASVILLISUUS , IHMINEN => TERVEYS, TURVALLISUUS,
TALOUS
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• YMPÄRISTÖONGELMAT– OTSONIKATO
• SUOJAA UV-SÄTEILYLTÄ 15-20 KM KORKEUDESSA, MYRKYLLISTÄ
– LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KÖYHTYMINEN
• ELIÖIDEN JA KAASVILLISUUDEN RUNSAUS JA ELINYMPÄRISTÖN MONIPUOLISUUS
• VÄHENEE NOPEASTI, ELINYMPÄRISTÖT HUPENEVAT JA PIRSTALOITUVAT
– YNPÄRISTÖN KEMIKALISOITUMINEN
• KEMIKAALIT LUONNOLLE VIERAITA, KERTYVÄT LUONTOON JA IHMISEEN => TERVEYSONGELMIA. LISÄÄNTYMISHÄIRIÖITÄ
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• YMPÄRISTÖONGELMAT– REHEVÖITYMINEN
• VESISTÖONGELMA, RAVINTEITA TULEE JÄTEVESISTÄ, VALUMINA JA ILMANSAASTEISTA
– HAPPAMOITUMINEN
• RIKIN, TYPEN OKSIDIT JA HIILIDIOKSIDI FOSSIILISTA POLTTOAINEISTA
• SATEEN MUKANA MAAHAN JA VESISTÖIHIN
– MELU
• VAIKEUTTAA LEPOA, TYÖSKENTELYÄ, VIESTINTÄÄ JA OPPIMISTA
• AIHEUTTAA STRESSIÄ JA KUULOVAURIOITA
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja
OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja
OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• ELINKAARIAJATTELU
– TUOTTEEEN ELINKAARELLA TARKOITETAAN SEN ERI
VAIHEITA RAAKA-AINEIDEN TUOTTAMISESTA JA PÄÄTYEN
KÄYTÖSTÄ POISTAMISEEN
– JOKAINEN ELINKAAREN VAIHE KULUTTAA ENERGIAA JA
MATERIAALEJA
• LUONNONVAROJEN KÄYTTÖÖNOTTO
• RAAKA-AINEIDEN JA KOMPONENTTIEN TUOTANTO
• KULJETUKSET JA JAKELU
• KÄYTTÖ
• JÄTEHUOLTO
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• MATERIAALITEHOKKUUS
– TOIMET, JOILLA VÄHENNETÄÄN LUONNONVAROJEN
KULUTUSTA SAMALLA KUN HUOLEHDITAAN TUOTTEEN JA
PALVELUN LAADUSTA
– OTETAAN KAIKKI HYÖTY IRTI KÖYTÖN AIKANA
– KÄYTETÄÄN PITKÄÄN
• KÄYTETÄÄN OHJEIDEN MUKAAN, HUOLLETAAN JA
KORJATAAN
• HUOLTO- JA KORJAUS => TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET
• RAAKA-AINEIDEN JA TYÖN KALLISTUMINEN,
ASENNEMUUTOKSET
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• MATERIAALITEHOKKUUS
– KÄYTETÄÄN TEHOKKAASTI
• VARASTOINTI ON LUONNONVAROJEN TUHLAUSTA (
KÄYTTÄMÄTÖN LAITE)
• KUSTANNUSTEHOKKUUS, LAITEVUOKRAUS ?
– RAAKA-AINEIDEN KIERRÄTYS
• KIERRÄTETYSTÄ RAAKA-AINEESTA SAADAAN UUTTA
RAAKA-AINETTA HELPOMMIN KUIN NEITSEELLISESTÄ
LUONNNVARASTA
• ENERGIAKÄYTTÖ LOPUKSI
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• TOIMINNAN EKOTEHOKKUUS
= TUOTTEIDEN JA PALVELUSTEN ARVO SUHTEESSA
SYNTYNEISIIN YMPÄRISTÖÖN KOHDISTUVIIN PAINEISIIN JA
KUORMITUKSIIN
– SISÄINEN TEHOKKUUS JA OSAAMINEN
– ASIAKKAAT, SIDOSRYHMÄT
– KANNATTAVUUDEN HALLINTA
65 17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• TOIMINNAN EKOTEHOKKUUS
– SISÄINEN TEHOKKUUS JA OSAAMINEN
• YMPÄRISTÖJOHTAMINEN
• OMAN KIINTEISTÖKANNAN KÄYTTÖ JA YLLÄPIDON
TEHOKKUUS
• HENKILÖSTÖN YMPÄRISTÖKOULUTUS
• YMPÄRISTÖJOHTAMINEN
– YMPÄRISTÖSTRATEGIA
– YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ
– YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT
– VASTUUT YMPÄRISTÖASIOISTA
66 17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• TOIMINNAN EKOTEHOKKUUS
– SISÄINEN TEHOKKUUS JA OSAAMINEN
• OMAN KIINTEISTÖKANNAN KÄYTTÖ JA YLLÄPIDON
TEHOKKUUS
– KIINTEISTÖKANNAN ENERGIAN, VEDEN JA MUIDEN
RESURSSIEN KULTUS SSEKÄ JÄTTEIDEN JA PÄÄSTÖJEN
MÄÄRÄT
– KULUTUS- JA PÄÄSTÖTASOJEN SEURANTA
• HENKILÖSTÖN YMPÄRISTÖKOULUTUS
– OSAAMISEN TASO
» KIINTEISTÖJEN VAATIMUKSENHALLINTA
» PALVELUTUOTTAJIEN VAATIMUSHALLINTA
67 17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• TOIMINNAN EKOTEHOKKUUS
– ASIAKKAAT, SIDOSRYHMÄT
• KIINTEISTÖJEN YMPÄRISTÖLUOKITUS
• YMPÄRISTÖRAPORTOINTI
• HANKITTAVIEN JA RAKENNETTAVIEN KIINTEISTÖJEN
VAATIMUKSET
• PALVELUNTUOTTAJIEN VAATIMUKSET
• KIINTEISTÖJEN YMPÄRISTÖLUOKITUS
– KIINTEISTÖLUOKITUKSEN KÄYTTÖ ASIAKKAAN
PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI
68 17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• TOIMINNAN EKOTEHOKKUUS
– ASIAKKAAT, SIDOSRYHMÄT
• YMPÄRISTÖRAPORTOINTI
– MITEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TOIMINNAN
VAIKUTUKSET RAPORTOIDAAN
• HANKITTAVIEN JA RAKENNETTAVIEN KIINTEISTÖJEN
VAATIMUKSET
– UUSIEN KIINTEISTÖJEN SUUNNITTELULLE JA
RAKENTAMISELLE ASETATTAVAT VAATIMUKSET
• KIINTEISTÖJEN YMPÄRISTÖLUOKITUS
• YMPÄRISTÖRAPORTOINTI
• HANKITTAVIEN JA RAKENNETTAVIEN KIINTEISTÖJEN
VAATIMUKSET
• PALVELUNTUOTTAJIEN VAATIMUKSET
69 17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
• TOIMINNAN EKOTEHOKKUUS
– KANNATTAVUUDEN HALLINTA
• SIJOITUSTOIMINNAN JA KIINTEISTÖKEHITTÄMISEN
INVESTOINNIT JA KEHITTÄMISPANOS
70 17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENTAMISEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
– YMPÄRISTÖMERKIT
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
JÄTTEET
• JÄTTEET
– JÄTETÄ MUODOSTUU TUOTTEIDEN JA MATERIAALIEN
KAIKISSA VAIHESSA RAAKA-AINEEN TUOTANNOSTA
ALKAEN
– JÄTTEET VOIVAT AIHEUTTAA YMPÄRISTÖN PILAANTUMISTA
JA TERVEYSHAITTOJA
– VAARALLISET JÄTTEEET OVAT HAITALLISIA IHMISEN
TERVEYDELLE JA LUONNOLLE JA VAATIVAT ERILLISEN,
ASIANMUKAISEN KÄSITTELYN
– JÄTE VOI OLLA MYÖS HALUTTUA RAAKA-AINETTA
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
JÄTTEET
• JÄTE ON AINE TAI ESINE, JONKA SEN HALTIJ ON POISTANUT TAI AIKOO POISTAA TAI ON VELVOLLINEN POISTAMAAN KÄYTÖSTÄ
• JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISYÄ ON ESIMERKIKSI TUOTEEN HUOLTO JA KORJAAMINEN, YHTEISKÄYTTÖ
• HYÖTYJÄTE ON JÄTETTÄ, JOTA VOIDAAN HYÖDYNTÄÄ SELLAISENAAN (UUDELLEENKÄYTTÖ),UUSIEN TUOTTEIDEN MATERIAALINA ( KIERRÄTYS) TAI ENERGIATUOTANNOSSA
• KIERRÄTYS MERKITSEE JÄTTEEN TAI SEN OSAN KÄYTTÄMISTÄ JONKIN UUDEN TUOTTEEN RAAKA-AINEENA (UUSIOKÄYTTÖ)
• UUDELLENKÄYTTÖ , UUSI KÄYTTÖ TAI KÄYTTÖTARKOITUS
• VAARALLINEN JÄTE (ONGELMAJÄTE)
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
JÄTTEET
• JÄTELAKI
– KOSKEE KOTITALOUKSIA JA ORGANISAATIOITA
– TAVOITTEENA VÄHENTÄÄ KAATOPAIKALLE JOUTUVAN
JÄTTEEN MÄÄRÄÄ JA LISÄTÄ HYÖTYKÄYTTÖÄ
– PYRKII MATERIAALITEHOKKUUTEEN
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
JÄTTEET
JÄTELAKI
• Kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan
noudatettava seuraavaa etusijajärjestystä: Ensisijaisesti
on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja
haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan
on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä
varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei
ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte
muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana.
Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on
loppukäsiteltävä.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
JÄTTEET
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
JÄTTEET
• Jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai
haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista,
yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin
rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta.
Jätteen keräyksessä ja kuljetuksessa sekä jätteen
käsittelylaitoksen tai -paikan sijoittamisessa,
rakentamisessa, käytössä ja käytön jälkeisessä hoidossa
on erityisesti huolehdittava siitä, ettei jätehuollosta
aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia
päästöjä mukaan lukien melua ja hajua taikka
viihtyisyyden vähentymistä. Toiminnan, laitoksen tai
paikan on lisäksi sovelluttava ympäristöön ja
maisemaan.17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSALA JA YMPÄRISTÖ
• AMMATTITAITOINEN RAKENTAMINEN TUO SÄÄSTÖJÄ JA PIDENTÄÄ RAKENNUKSEN ELINKAARTA
• RAKENTAMISEN JA RAKENNUKSEN SUUNNITTELUN TAVOITTEENA ON KORKEA LAATUTASO, PITKÄ KÄYTTÖIKÄ JA HELPPO HUOLLETTAVUUS
• RAKENTAMISEN TULEE OLLA RESURSSITEHOKASTA JA TALOUDELLISTA
• ERI RAKENNUSTYYPEILLE ON MÄÄRITETTY OHJEELLINEN KÄYTTÖIKÄ
– MAATALOUSRAKENTEET TAI VAST 15 V
– RAKENNUKSET 50 V
– SILLAT, INFRASTRUKSTUURI, MONUMENTAALISET RAKENNUKSET 50 V
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSALA JA YMPÄRISTÖ
Elinkaareen liittyviä käsitteitä.
Lähde: Elinkaarisuunnittelu. Suomi-Viro Interreg III A -hanke, Kiinteistöalan suomalais-
virolainen kehitys- ja koulutushanke.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja
OAMK
RAKENNUSALA JA YMPÄRISTÖ
• RESURSSITEHOKAS RAKENTAMINEN
– PALVELU TUOTETAAN LAADUKKAASTI SAMALLA KUN
ENERGIAA JA RAAKA-AINETTA KULUTETAAN
MAHDOLLISIMMAN VÄHÄN
• ENERGIATEHOKKUUS
• MATERIAALITEHOKKUUS
KUSTANNUSSSÄÄSTÖT
- OSTOT
- KULJETUS
- VARASTOINTI
- JÄTEHUOLTO
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSALA JA YMPÄRISTÖ
• RESURSSITEHOKAS RAKENTAMINENResurssitehokkuus rakentamisessa
Energiatehokkuus
lämmitys- ja kuivatusjärjestelmien oikeat valinnat energiankulutuksen minimoimiseksi
rakentamisesta aiheutuvan liikenteen minimointi: esimerkiksi tehtävien ketjuttaminen ja
logistiikan suunnittelu
ajoneuvojen, koneiden ja laitteiden taloudellinen ajo- ja käyttötapa
Materiaalitehokkuus
materiaalien ja aineiden
tarkoituksenmukainen ja
suunnitelmallinen käyttö:
käytetään juuri sen verran
kuin on tarpeen laadukkaan
lopputuloksen kannalta, ei
enempää eikä vähempää
työmaalla materiaalien
sääsuojaus ja hukan
pienentäminen
ajoneuvojen, koneiden ja
laitteiden oikea käyttö sekä
huolto
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSALA JA YMPÄRISTÖ
KESTÄVÄ RAKENTAMINEN
• RAKENTAMINEN ON OSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ
– ENERGIATEHOKKUUS (rakentamisen osuus suomen
energiankulUtuksesta on n. 40%)
– TOIMIVUUS
– TERVEELLISYYS
– VIIHTYISYYS
– ARVON SÄILYMINEN
– MUUNNELTAVUUS
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSALA JA YMPÄRISTÖ
KESTÄVÄ RAKENTAMINEN
• EKOLOGINEN KESTÄVYYS
• TALOUDELLINEN KESTÄVYYS
• SOSIAALINEN KESTÄVYYS
• KULTUURILLINEN KESTÄVYYS
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSALA JA YMPÄRISTÖ
Kuva: Kestävän rakentamisen osa-alueetLähde: Rakennustyömaan kestävät käytännöt. Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa -hanke
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja
OAMK
ENERGIATEHOKKUUS
• LAKI 2013, EU 2010/31/EU
• ENERGIATODISTUS MAHDOLLISTAA
ENERGIATEHOKKUUDEN VERTAILUN MYYNTI- JA
VUOKRAUSTILANTEESSA
– RAKENNUKSEN TIEDOT
– ENERGIATEHOKKUUSLUOKKA JA E-LUKU
– EI TARVITA JOS
• RAKENNUS ON PIENEMPI KUIN 50 M2
• LOMA-ASUNNOT ( EI KOKVUOTINEN KÄYTTÖ)
• SUOJELLUT RAKENNUKSET
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TYÖMAAN HALLINTA
• HYVÄ TYÖMAAN OLOSUHTEIDEN HALLINTA ON
AVAIN HYVÄÄN RAKENTAMISEEN JA TÄTÄ KAUTTA
TYÖTURVALLISUTEEN, RESURSSITEHOKKUUTEEN
JA KOSTEUDEN HALLINTAAN
– ALUESUUNNTELMA
– KOSTEUDENHALLINTASUUNNITELMA
– JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA
– PÖLYNTORJUNTASUUNNNITELMA
• TYÖMAA ON JATKUVASTI MUUTTUVA !
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TYÖMAAN HALLINTA
Työmaa-alueen käytön suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota
erityisesti siihen, mihin sijoitetaan
• toimisto-, henkilöstö- ja varastotilat
• nosturit, koneet ja laitteet
• kaivu- ja täyttömassat
• rakennustarvikkeiden ja -aineiden sekä elementtien lastaus-, purku- ja
varastointipaikat
• työmaaliikenne sekä sen yleisen liikenteen liittymiskohdat
• kulku-, nousu- ja kuljetustiet ja niiden kunnossapito
• tilapäisrakenteet
• jätteiden kerääminen, säilyttäminen, poistaminen ja hävittäminen
• palotorjuntaan liittyvät laitteet ja välineet
• varastointialueet
• kulunvalvonta
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TYÖMAAN HALLINTA
Jotta aluesuunnitelmasta tulisi toimiva, tulee se vaiheistaa
eri rakennusvaiheiden mukaan. Rakennustyömaan
järjestelyt eivät pysy samoina koko hankkeen ajan, vaan
tarpeet muuttuvat riippuen rakennusvaiheesta.
Aluesuunnitelma voidaan vaiheistaa esimerkiksi seuraavasti:
• Yleissuunnitelma
• Maarakennus- ja perustamisvaihe
• Runkotyövaihe
• Sisätyövaihe
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TYÖMAAN HALLINTA
• ALUESUUNNITELMA
Kuva: Esimerkki työmaan aluesuunnitelmastaLähde: Rakennustyömaan kestävät käytännöt. Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa -hanke
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TYÖMAAN HALLINTA
• TYÖTURVALLISUUS
– RAKENNUSALALLA KORKEA TAPATURMATAAJUUS
– Asetuksessa rakennustyön turvallisuudesta velvoitetaan
päätoteuttaja suunnittelemaan työt ja työvaiheet turvallisiksi
toteuttaa. Suunnittelun tavoitteena on, että kaikki työmaalla
tapahtuvat toiminnot voidaan hoitaa joustavasti, sopivilla
menetelmillä ja turvallisesti. Työntekijällä on myös vastuu
työmaaturvallisuudesta ja hän pystyy vaikuttamaan helposti
siihen mm. huolellisella työskentelyllä, käyttämällä tarvittavia
suojavarusteita ja siisteydellä.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
TYÖMAAN HALLINTA
TYÖTURVALLISUUS
• Työntekijän yleiset velvollisuudet työmaan työturvallisuudessa
• Noudata saamiasi turvallisuusohjeita.
• Käytä henkilökohtaisia suojavarusteita (kypärä, kuulosuojaimet, suojalasit ja turvakengät).
• Ilmoita havaitsemistasi puutteista, vaaran paikoista ja läheltä piti -tilanteista esimiehellesi.
• Huolehdi, että työpisteet ovat siistit ja rakennustarvikkeet säilytetään niille osoitetuissa paikoissa.
• Huolehdi, ettet aiheuta vaaraa muille työntekijöille.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
ENERGIATEHOKAS RAKENTAMINEN
• TYÖMAALLA KÄYTETÄÄN ENERGIAA
VALAISTUKSEEN, KUIVATUKSEEN,
TYÖMAAKOPPIEN LÄMMITYKSEEN SEKÄ
NOSTAMISEEN
• ENERGIANKULUTUS RIIPPUU VOIMAKKAASTI
VUODENAJASTA JA SÄÄOLOSUHTEISTA
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
KOSTEUDENHALLINTA
• KOSTEUDENHALLINNAN TAVOITTEENA ON ESTÄÄ MATERIAALIEN HAITALLINEN KASTUMINEN, VARMISTAA RAKENTEIDEN RIITTÄVÄ KUIVUMINEN ILMAN AIKATAULUVIIVYTYKSIÄ SEKÄ VÄHEBNTÄÄ KUIVAUSTARVETTA
• ENERGIANSÄÄSTÖTOIMENPITEET EIVÄT SAA VAARANTAA KOSTEUDENHALLINNAN TAVOITTTEITA. SUUNNITELMALLISELLA KOSTEUDENHALLINNALLA VOIDAN SAAVUTTAAENERGIANSÄÄSTÖJÄ JA VÄHENTÄÄ MATERIAALIHUKKAA.– LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ
– KUIVATUSJÄRJESTELMÄ
– TUULETUS
– SÄÄSUOJAUS
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
KOSTEUDENHALLINTA
KOSTEUDENHALLINTASUUNNITELMA
– KOSTEUSRISKIEN KARTOITUS
– ARVIO KUIVUMISAJOISTA JA AIKATAULUTTAMINEN
– MATERIAALIEN JA RAKENNEOSIEN SUOJAUS JA VARASTOINTI
– RUNKORAKENTEIDEN SUOJAUS
– VESIVUOTOJEN JA VESIVAHINKOJEN ENNAKOINTI JA TORJUNTA
– OLOSUHDEHALLINTA, KUIVUMISOLOSUHTEIDEN HALLINTA; SISÄLÄMPÖTILA, ILMANKIERTO, ERITYISTOIMET
– LÄMPÖKUVAUS, KOSTEUS- JA TIIVEYSMITTAUSSUUNNITELMA
Lähde: Seppälä, P. 2013. Rakennusprosessin kosteudenhallinta
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
KOSTEUDENHALLINTA
Kosteuden hallinnan ja energiasäästön TOP 10• Runko ylös syksyllä
• Vesikatto nopeasti päälle
• Aukkojen suojaukset tiiviisti ja tarvittaessa eristeitä käyttämällä
• Veden ja lumen tuloa vaipan sisään rajoitetaan
• Runkovaiheessa oikea lämmitys oikeaan aikaan ja paikkaan
• Sisätyövaiheessa hallitun tuuletuksen käyttö kuivaukseen
• Kulutusta seurataan - sitä saat mitä mittaat
• Työt suunnitellaan hyvän sään aikaan
• Nimetään vastuuhenkilö toteuttamaan sääsuojaukset
• Varataan riittävät resurssitLähde: Teriö, O. 2013. Rakennustyömaan kosteudenhallintakäytännöt
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
KOSTEUDENHALLINTA
SÄÄSUOJAUS
• RIIPPUU VUODENAJASTA
• RAKENTAMINEN JA VARASTOINTI
• SADE, LUMI, AURINKO
• HUOMIOITAVA SUOJAUKSEN LUJUUS, KIINNITYKSET
JA ILMANVAIHTO, MATERIAALIN SIIRROT JA
NOSTURIN KÄYTTÖ
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
KOSTEUDENHALLINTA
LÄMMITYS JA KUIVAUS
• OIKEA LAITE JA JÄRKEVÄ KÄYTTÖ
– Lämmitys kannattaa suunnata rakennuksen kulmiin
– Monta pienitehoista lämmitintä kuivattavat paremmin kuin yksi
iso
– Pintoihin osuva ilmavirtaus tehostaa rakenteiden kuivumista
– Huolehdi kuivaketjusta - materiaalit pysyvät kuivana toimittajalta
asennukseen asti!
Lähde: Rakennustyömaan kestävät käytännöt. Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa -hanke.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
MATERIAALITEHOKAS RAKENTAMINEN
Materiaalitehokkuuden edistäminen uudisrakentamisessa :
• Rakennus suunnitellaan pitkäikäiseksi, helposti
ylläpidettäväksi ja korjattavaksi
• Käytetään mahdollisimman paljon kierrätettyjä materiaaleja
• Rakennus suunnitellaan muunneltavaksi
• Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan elinkaarensa lopussa
purettavaksi niin, että rakennusosat ja materiaalit ovat
kierrätettävissä
• Työmaa-aikana vältetään materIaalihukkaa ja rakennusjätteen
syntymistäLähde: Rakennustyömaan kestävät käytännöt. Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa -hanke
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
MATERIAALITEHOKAS RAKENTAMINEN
MATERIAALIHUKKA
– PUUTTEELLISET JA VIRHEELLISET SUUNNITELMAT
– POIKKEAMAT SUUNNITELMISTA
– AJOITUSVIRHEET
– KOSTEUDENHALLINNAN LAIMINLYÖNNIT
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
MATERIAALITEHOKAS RAKENTAMINEN
MATERIAALITEHOKKUUS
– ESIVALMISTETUT JA MÄÄRÄMITTAISET TUOTTEET
– HUOLELLINEN VARASTOINTI JA SÄÄSUOJAUS
– TYÖSKENTELYTAVAT: OIKEA MENETELMÄ JA OIKEA
TYÖKONE
– OSIEN UUDELLEENKÄYTTÖ KORJAUSRAKENTAMISESSA
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSJÄTTEET
Valtioneuvoston asetus jätteistä
• RAKENNUS- JA PURKUJÄTTEELLÄ tarkoitetaan
rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja
korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja
vesirakentamisessa tai muussa vastaavassa
rakentamisessa syntyvää jätettä• Vaarallisen jätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen haltijan nimi, jätteen nimi sekä turvallisuuden ja
jätehuollon järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset.
• Jäte on kuljetettava tiiviissä pakkauksessa tai umpinaisessa kuljetusvälineessä. Jäte voidaan
kuljettaa myös peitettynä tai muulla tavoin, jos voidaan varmistua siitä, ettei jätettä pääse ympäristöön
kuormauksen tai kuljetuksen aikana eikä jätteestä aiheudu tapaturmavaaraa.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSJÄTTEET
Valtioneuvoston asetus jätteistä
• Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden
vähentäminen
– Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava hankkeen
suunnittelusta ja toteuttamisesta siten, että jätelain 8 §:n
mukaisesti otetaan talteen ja käytetään uudelleen käyttökelpoiset
esineet ja aineet ja että toiminnassa syntyy mahdollisimman
vähän ja mahdollisimman haitatonta rakennus- ja purkujätettä.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSJÄTTEET
Valtioneuvoston asetus jätteistä
Rakennus- ja purkujätteen erilliskeräys ja hyödyntäminen
• Rakennus- ja purkujätteen haltijan on järjestettävä jätteen erilliskeräys siten,
että mahdollisimman suuri osa jätteestä voidaan jätelain 8 §:n mukaisesti
valmistella uudelleenkäyttöön taikka muutoin kierrättää tai hyödyntää.
• Jätelaissa kielletään jätteiden sekoittaminen keskenään. Jätteiden lajittelu
on tarpeen myös, jotta eri jätejakeita voidaan hyödyntää raaka-aineena.
Erilliskerättyjen jätteiden puhtausaste on parempi ja niitä on täten helpompi
hyödyntää kierrätyksessä.
Kierrätysmateriaali säästää neitseellisiä raaka-aineita ja tuotannossa
syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat vähäisempiä.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSJÄTTEET
Valtioneuvoston asetus jätteistäRakennus- ja purkujätteen erilliskeräys ja hyödyntäminen
• Jätelain 15 §:ssä säädetyin edellytyksin on järjestettävä erilliskeräys ainakin
seuraaville jätelajeille:
• 1) betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet;
• 2) kipsipohjaiset jätteet;
• 3) kyllästämättömät puujätteet;
• 4) metallijätteet;
• 5) lasijätteet;
• 6) muovijätteet;
• 7) paperi- ja kartonkijätteet;
• 8) maa- ja kiviainesjätteet.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSJÄTTEETUusiokäyttö Materiaalit, jotka voidaan käyttää uudelleen, kuten suursäkit,
kuormalavat, pakkaukset, ehjät ikkunat, puitteet, pistorasiat,
termostaatit, kytkimet, ehjät ja puhtaat tynnyrit, sahatavara jne.
Muovijätteet Puhtaat muovikanisterit, kalvomuovit, putket ja letkut, muut
muovipakkaukset, suojapeitteet. Mahdollisuuksien mukaan lajittelu
muovilaaduttain.
Huomioitava kierrätysmahdollisuudet, muuten energiajäte (PVC-
muovi kaatopaikkajätettä)
Lasijätteet Tasolasi erilleen pakkauslasista!
Tasolasiin ikkunat
Pakkauslasiin purkit ja pullot
Lasiastiat (vuoat, juomalasit jne.) kaatopaikkajätteeseen
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSJÄTTEETMetallijätteet Metallikappaleet, huonokuntoiset tynnyrit, kanisterit, purkit
jne.
Paperi Sanoma- ja aikauslehdet
Suojapaperit yms. ovat kartonkia
Pahvi ja kartonki Pahviin puhtaat ja kuivat suojapahvit, pahvilaatikot, kartonkiastiat,
ruskea pahvi jne.
Kartonkiin kuluttajapakkaukset ja paksu paperi.
Aaltopahvin keräys erilleen kartongista, jos määrä huomattava.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSJÄTTEET
Vaaralliset jätteet Kaikki erilleen toisistaan!
Öljyt, kemikaalijäämät, kestopuu, asbesti, loisteputket, maalit
jne.
Betoni- ja tiilijäte Purkujäte, ylijäämäbetoni, laatat, keramiikka ja muu ei puhdas
kiviainesjäte kuten harkot.
Voi sisältää raudoituksia, mutta mahdollisuuksien mukaan
raudoitetut erilleen (käsittelyhinta).
Kipsipohjaiset jätteet Kipsilevyt ja -palat. Kaatopaikalle erilleen orgaanisesta jätteestä tai
kierrätykseen.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSJÄTTEETPuhdas puu Laudanpätkät ja kertakäyttölavat jne.
Ehjä sahatavara uusiokäyttöön
Ei betonijätettä mukana!
Maa- ja kiviainesjätteet Puhdas maa- ja kiviainesjäte, ei sisällä betonia tai tiiltä
Kaatopaikkajäte Palamaton, ei biohajoava jäte, kuten lasi (jos ei erilliskeräystä), PVC,
siveltimet, siivousjäte, eristeet, tapetit, vaarattomat saumausaineet,
PU-vaahto tms.
Energiajäte Ei kierrätykseen kelpaava pahvi, puu, muovi ja paperi. Ei PVC-muovia!
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSJÄTTEET
• Tavoitteena on, että vuonna 2020 hyödynnetään muutoin
kuin energiana tai polttoaineeksi valmistamisessa
vähintään 70 painoprosenttia rakennus- ja
purkujätteestä, kallio- tai maaperästä irrotettuja maa- ja
kiviaineksia sekä vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta.
• Vaarallisen jätteen erillään pitämisestä ja
sekoittamiskiellosta säädetään jätelaissa
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSJÄTTEET
Jätelain mukaan vaarallisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka on
palo- tai räjähdysvaarallinen, tartuntavaarallinen, muuten terveydelle
tai ympäristölle vaarallinen tai sillä on muu vastaava ominaisuus
(vaaraominaisuus). Vaarallisia jätteitä koskevien velvoittavien
säädösten tavoitteena on turvata vaarallisten aineiden parissa
työskentelevien terveys sekä elinympäristön säilyminen.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSJÄTTEET
Vaarallisten jätteiden varastointi sekä kuljetus
• Vaaralliset jätteet, kuten maalit ja liuottimet voidaan tilapäisesti säilyttää työmaalla lukituissa tiloissa. Varastointipaikka on valittava jätteen mukaan, joten esim. helposti syttyvää ainetta ei saa säilyttää tiloissa, joissa on palovaara. Tilan ilmanvaihdon on oltava myös hyvä työturvallisuussyistä.
Vaaralliset jätteet on säilytettävä erillään toisistaan siten, ettei vaarallista ainetta pääse vuotamaan ympäristöön, eivätkä esim. kemikaalit pääse sekoittumaan toisiinsa. Perussääntönä on siis säilyttää erilaiset vaaralliset jätteet erillään toisistaan. Säilytysastiat on merkittävä siten, että niistä selviää, mitä ne sisältävät ja kuka on jätteen haltija. Lisäksi säilytysastioissa on oltava turvallisuuden kannalta tärkeät tiedot (esim. palavien nesteiden syttymisvaara).
• Vaaralliset jätteet kuljetetaan vaarallisten aineiden kuljetuksena (VAK) keräyspisteistä käsittelyyn.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSJÄTTEET
Jätehuoltosuunnitelma
• Työmaan jätehuollon suunnittelu ja toteutus ovat
oleellisessa osassa kestävää rakentamista.
Lajittelumahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen
kannattaa, koska kaatopaikalle päätyvän
sekajätteen kustannukset ovat suurimmat. Lisäksi
Jätelaissa velvoitetaan lajittelemaan tietyt jätejakeet
erilleen. Työmaalle tehtävä jätehuoltosuunnitelma
auttaa hahmottamaan työmaan jätehuollolliset
tarpeet.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSJÄTTEET
Jätehuoltosuunnitelmasta käy ilmi
• jätteiden syntypaikka
• jätelajit
• jätemäärät
• käytössä olevat keräilyvälineet
• käytössä olevat lajitteluastiat
• jätteiden keräyspisteet
• keräystoiminnot ja käytännöt
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSJÄTTEET
Jätehuollon suunnittelu kannattaa tehdä työmaasuunnitelman
mukaisesti vaiheittain, sillä eri rakennusvaiheissa syntyy erityyppisiä ja
eri määriä jätteitä sekä tarvitaan erilaisia jäteasioita.
Jätehuoltoa suunniteltaessa on myös hyvä miettiä kuinka jätteiden
keräily ja lajittelu tapahtuu työkohteissa ja miten jätesiirrot toteutetaan
työkohteesta jätepisteeseen.
Jotta jätehuolto toimisi mahdollisimman mutkattomasti, työmaalla
työskentelevien on tiedostettava omien lajittelutapojensa vaikutukset
jätehuollon toimivuuteen ja kustannuksiin.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
RAKENNUSJÄTTEET• Jäte on rahalla ostettua tavaraa: koneita, laitteita, tarvikkeita, raaka-
ainehävikkiä ja pakkauksia. Jätteestä maksetaan sekä ostettaessa että poistettaessa.
• Jäteveroa maksetaan jätteestä joka toimitetaan kaatopaikalle loppusijoitettavaksi. Veroa ei suoriteta kaatopaikalle muista jätteistä eroteltuna toimitettavasta jätteestä, joka hyödynnetään kaatopaikalla sen perustamisen, käytön tai sulkemisen kannalta välttämättömissä rakenteissa ja rakennuksissa. Lasijätettä ja halkaisijaltaan yli 150mm betonijätekappaleita ei pidetä edellä mainittuina verottomina jätteinä. Erilliskeräykseen, kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön toimitettavat jakeet ovat myös verottomia.
• Rakentamis- ja purkujätteiden osalta orgaanisten jakeiden kaatopaikkakielto tulee voimaan vuonna 2020 (VnA kaatopaikoista 331/2013). Tämä tarkoittaa sitä, että kaatopaikalle vietävän rakennus- ja purkujätteen seassa ei tule olla biohajoavia materiaaleja, kuten puuta, paperia tai biojätettä.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
PÖLY
• Ensisijaisena tavoitteena on pölyn syntymisen vähentäminen ja leviämisen estäminen muiden työntekijöiden työskentelyalueille ja ympäristöön.
• Pölyntorjuntasuunnitelmasta käy ilmi kaikki työvaiheet, joissa syntyy pölyä huomattavia määriä ja suunnitelma siitä kuinka pölyn leviäminen estetään.
• Pölyämistä voidaan estää materiaalivalinnoilla ja työskentelytavoilla, kuten työstettävien pölyävien pintojen kostuttamisella.
• Pölyn leviäminen ympäristöön voidaan estää suojauksilla, eristämällä tai alipaineistamalla tila sekä kohdepoistolla varustetuilla laitteilla.
• Pölyn siivouksessa on hyvä käyttää imurointia kuivaharjauksen sijaan. Jotta pöly ei leviä ympäristöön myöskään jälkikäteen, tulee pölyävälle jätteelle olla katetut roskalavat tai jätteen tulee olla säkitetty.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
PÖLY
• Pölyävissä töissä tulee käyttää hengitys- ja
silmäsuojaimia, sillä pölyhaitat aiheuttavat helposti
hengitystieoireita ja ärsyttävät silmiä. Ennen kaikkea
haittaa aiheuttavat kvartsipöly ja sementtipöly, mutta
myös puu- ja asbestipöly ovat yleisiä.
• Kuljetukset aiheuttavat päästöjen lisäksi pölyämistä
kuivana aikana. Kuljetuksista ja työmaaliikenteestä
aiheutuvia pölyhaittoja voidaan vähentää pesemällä
ajoneuvojen renkaat ja alustat ennen työmaalta lähtöä,
kastelemalla työmaateitä taikka rakentamalla työmaatiet
kovapintaiseksi, esimerkiksi kumilaatoilla.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
PÖLY
Pölyntorjuntasuunnitelma
• Pohjakartta työmaasta ja kulkuväylistä
• Pölyä muodostavien töiden kartoitus ja aikataulutus
• Pölyntorjuntatoimenpiteiden listaus
• Pölyntorjuntavastaavan nimeäminen työmaalle
• Pölyntorjunnan perehdytyksen sisältö
• Työmaapäiväkirja, josta selviää pölyämisen tarkkailu ja
tehdyt toimenpiteetLähde: Rakennustyömaan kestävät käytännöt. Kestävä kehitys rakennusalan koulutuksessa -hanke
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
ASBESTI
Asbestijäte
• Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että toiminnassa
syntyvä asbestijäte kerätään ja kuljetetaan viivytyksettä
käsittelyyn erillään muusta jätteestä. Asbestijätteen
säilyttämisessä ja kuljettamisessa on käytettävä tiiviisti
suljettavia kestäviä pakkauksia, joiden merkinnöistä käy
ilmi, että ne sisältävät asbestia. Niitä on rikkoontumisen
ehkäisemiseksi käsiteltävä varovasti ja huolellisesti.
• Asbestijätteen käsittelystä kaatopaikalla säädetään
kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
ASBESTI
Asbestijäte• Tulee pakata tiiviisti ja huolella, jotta asbestipöly ei pääse
leviämään ympäristöön
• Pakkausten tulee olla ulkopuolelta puhtaat asbestista (työkohteen ulkopuolella ei käytetä suojavarustusta)
• Pakkausten tulee olla selkeästi merkitty (esim. asbestijätetarra) ja huolellisesti suljettu
• Pakkausten tulee kestää kaatopaikkakuljetus ja -käsittely
– Vahvistettu jätesäkki
– Kääriminen vahvaan muoviin ja tiivis teippaus
– Muu astia, kuten muovitynnyri
• Pakkauksia käsiteltäessä tulee olla varovainen
– Säkkejä ei saa täyttää liian täyteen
– Jätekontissa tai -lavalla ei saa olla teräviä esineitä
– Pakattua jätettä ei saa käsitellä kovakouraisesti (esim. heittää jätekonttiin)
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
ASBESTI
Asbestia on käytetty mm.
• katolla ja seinissä asbestisementtilevyinä
• pintarakenteissa ruiskutettuna pinnoitteena
• palonsuojana puhtaina asbestilevyinä ja pinnoitemassoissa
• putkistossa asbestipahvina, asbestinauhana ja
eristysmassana
• kaakeliuunien muuraussementissä ja liitossaumoissa
• lattialistoissa ja -laatoissa muovin lisäaineena
• kosteiden tilojen muovimatoissa
• Lähde: Työterveyslaitos. Asbesti rakennustyössä.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
ASBESTI
• Purettavista rakenteista on aina tehtävä
asbestikartoitus. Kartoituksen tekee pätevöitynyt
tarkastaja, joka laatii havainnointiin ja
laboratorioanalyyseihin perustuvan raportin. Raportissa
määritellään missä kohteissa asbestia on, asbestin
määrä ja laji sekä arvio siitä, miten paljon asbestipölyä
muodostuu tuotetta käsitellessä tai purettaessa.
Asbestikartoitus liitetään turvallisuusasiakirjaan.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
ASBESTI
• Asbestipurkutöistä on tehtävä työsuunnitelma, joka
toimitetaan työsuojeluviranomaiselle vähintään
seitsemää vuorokautta ennen työn aloittamista. Lisäksi
on noudatettava huolellisuutta sekä työturvallisuutta.
Asbesti tulee purkaa pölyämistä välttäen, ja niin, ettei
asbestipöly leviä ympäristöön ja aiheuta vaaraa
ulkopuolisille. Huolellisen asbestijätteen pakkaamisen ja
käsittelyn lisäksi työkohteen suojauksella ja
kohdepoistolla pystytään hallitsemaan asbestipölyn
leviämistä.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
ASBESTI
• Osastointimenetelmällä purkualue eristetään ilmastollisesti ympäristöstä aiheuttamalla alueelle alipaine. Osastoitu alue merkitään varoituskyltein.
• Osastointimenetelmään yhdistettynä tai yksittäisenä toimintona voidaan käyttää myös kohdepoistoimuria vähentämään pölymäärää purkukohteessa.
• Menetelmissä tulee huolehtia poistoilman puhdistamisesta.
• Pienet asbestipurut voidaan toteuttaa myös pussipurkumenetelmällä, jossa kohde suljetaan purkupussiin ja purku suoritetaan pussissa ulkopuolelta käsin. Vaikka työntekijä on erotettu asbestipölystä kohteen pussituksella, tulee suojavarusteita käyttää työturvallisuuden varmistamiseksi, esimerkiksi pussin repeytymisen varalta.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
ASBESTI
• Asbestipurkutyö viimeistellään puhdistamalla pinnat,
jotka ovat purettaessa saattaneet likaantua.
• Työn laatu varmistetaan tilasta otettavilla ilmanäytteillä,
ennen ja jälkeen purun.
• Purkutyön aikana seurataan työntekijän altistumista
ilmanäytteillä maskin sisältä.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
MELU
• Työmaamelunhallinta liittyy tiiviisti niin työturvallisuuteen
kuin työmaaympäristön viihtyisyyteen. Kovaa melua
aiheuttava työt vaativat melunhallintasuunnitelman, eikä
niitä saa tehdä yöaikaan. Melunhallinnan toteutuksesta
vastuu on jokaisella työntekijällä.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
MELU
Melunhallintaa voidaan tehdä esimerkiksi seuraavin keinoin:
• Melunlähteen poistaminen (esim. hiljaisempien työvälineiden käyttö, kuten sähkölaitteet paineilmatyökalujen sijaan)
• Meluntorjunta lähteellä (sijainnin vaihtaminen, eristäminen, vaimentavat materiaalit, työvälineiden valinta)
• Yleiset meluntorjuntakeinot (työlaitteiden ja työpisteiden sijainti, työmaahallinta)
• Henkilökohtaisten suojainten käyttö
• Henkilökohtaisten suojaimien käyttö on kuitenkin viimeinen vaihtoehto, eli ensisijaisesti melutasoa tulisi saada madallettua muilla keinoilla.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
MELU
MELUILMOITUS
• Toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan
ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus
rakentamisesta, yleisötilaisuudesta tai muusta tilapäistä
melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai
tapahtumasta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa
olevan erityisen häiritsevää.
• Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen
ryhtymistä tai toiminnan aloittamista, kuitenkin
viimeistään 30 vuorokautta ennen tätä ajankohtaa, jollei
kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä määrätä tätä
lyhyemmästä ajasta.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
KEMIKAALIT
• Työmaalla käytettävät kemikaalit tulee varastoida
lukittuun tilaan ja niistä tulee olla ajan tasalla oleva
kemikaaliluettelo ja käyttöturvallisuustiedotteet.
• Vaarallisia aineita käsiteltäessä on muistettava käyttää
oikeanlaisia suojavarusteita (suojalasit, hengityssuojain
jne.) ja huomioitava yleinen huolellisuus, jotteivät
kemikaalit leviä ympäristöön.
• Työnantajan on laadittava luettelo kaikista työmaalla
käytetyistä kemikaaleista ja pidettävä se ajan tasalla.
Luettelo ja vaarallisten aineiden
käyttöturvallisuustiedotteet on säilytettävä kaikkien
työntekijöiden nähtävillä.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
KEMIKAALIT
• Kemikaaleja on mahdollista korvata ympäristön ja työturvallisuuden kannalta vähemmän haitallisilla tuotteilla, kuten korvaamalla liuotinaineita sisältävät maalit, liimat ja lakat vesiliukoisilla tuotteilla. Tämä on tehokas tapa vähentää ympäristö- ja työturvallisuusriskiä. Lisäksi syöpävaaralliset aineet tulee korvata vaarattomilla.
• Kemikaalit tulee säilyttää turvallisuuden ja selkeyden vuoksi omissa astioissaan hyvin merkittynä ja varoitusmerkeillä varustettuina. Kemikaalien varoitusmerkit muuttuvat ja vanhat oranssi-mustat -merkinnät korvataan puna-valko-mustilla -merkeillä. Vanhoja varoitusmerkkejä saa kemikaalista riippuen olla markkinoilla olevissa tuotteissa vuoteen 2017 asti.
• Kemikaalit ja muut vaaralliset aineet luetaan vaarallisiksi jätteiksi. Tällaisen aineen jäädessä turhaksi tulee se toimittaa vaarallisen jätteen keräyspisteeseen. Vaarallisia jätteitä koskevat mm. kirjanpitovelvollisuus sekä erillään pitovelvollisuus.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Lähteet:
Rakentamisen ympäristövaikutukset
(www.ymparistoosaava.fi/rakennusala)
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Yritysturvallisuus
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja
OAMK
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa
Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus suurhankkeessa
• Yritysturvallisuus
– henkilöturvallisuus
– kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus
– rikosturvallisuus
– pelastustoiminta
– valmiussuunnittelu
– ympäristöturvallisuus
– tietoturvallisuus
– tuotannon ja toiminnan turvallisuus
– ulkomaan toimintojen turvallisuus
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa
Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus suurhankkeessa
• YRITYSTURVALLISUUS
• henkilöturvallisuus
• Tavoitteena on vähentää henkilöstöön kohdistuvia tai henkilöstöstä
aiheutuvia riskejä yrityksen toiminnalle. Tarkastelun kohteena ovat yrityksen
toimintaan liittyvät henkilöt kuten oma henkilöstö, asiakkaat ja vierailijat.
Henkilöturvallisuus koostuu muun muassa seuraavista
asiakokonaisuuksista:
• asiakkaiden turvallisuus
• yrityksen henkilöiden turvallisuus
• kodin ja perheen turvallisuus
• matkustusturvallisuus
• henkilösuojaus erityistapauksissa
• tavoitettavuus- ja hälytysjärjestelmät
• varamiesjärjestelyt
• luotettavuusmenettelyt (turvallisuusselvitykset, huumetestit ja
koeostotoiminta)
• Henkilöturvallisuuteen kohdistuvat uhat voivat siis tulla joko yrityksen sisä-
tai ulkopuolelta. 17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa
Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus suurhankkeessa
• Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus
• Tavoitteena on suojata yritys, omaisuus ja henkilöstö erilaisten
suojauskeinojen avulla. Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus koostuu muun
muassa seuraavista asiakokonaisuuksista:
• toimitilaturvallisuusluokitus ja luokituksen mukainen suojaus
• rakenteellinen turvallisuus (avainhallinta, lukitus, aidat, portit, valaistus,
rakenteellinen murtosuojaus, kassa-, turva-, paloturvakaapit,
arvosäilytysyksiköt turvallisuusrakenteet kiinteistötekniikka)
• turvallisuusvalvonta (tekninen turvallisuusvalvonta henkilöstön, vieraiden ja
ajoneuvojen ohjaus, vartiointi ja valvomotoiminta)
• kokousten ja neuvottelujen turvallisuus
• sopimushallinta ja ulkoistaminen
• ylläpito ja huoltosopimukset, tarkastukset.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa
Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus suurhankkeessa
• Rikosturvallisuus
• Tavoitteena on yrityksen toiminnan, henkilöstön ja omaisuuden
suojeleminen yrityksen sisältä ja ulkopuolelta uhkaavalta rikollisuudelta.
Rikosturvallisuus koostuu muun muassa seuraavista asiakokonaisuuksista:
• rikosriskien hallintakeinot (ennalta ehkäisevät toimenpiteet, toimenpiteet
rikosten ilmisaamiseksi, toiminta rikostapauksessa)
• teknisten laitteiden huolto ja kunnossapito (ulkoistaminen,
partnerisopimukset)
• yhteistoiminta viranomaisten kanssa.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa
Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus suurhankkeessa
• Pelastustoiminta
• Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja hallita erilaisia onnettomuusriskejä.
Pelastustoiminnan taustalla on useita säädöksiä ja teknisiä rakennusmääräyksiä.
Pelastustoiminta koostuu muun muassa seuraavista asiakokonaisuuksista:
• yrityksen varautumis- ja suunnitelmavelvoitteet
• pelastussuunnitelma
• varautuminen suuronnettomuuksiin (tulipalot, kemikaali-, kaasu- ja
säteilyonnettomuudet)
• vakuutusyhtiöiden suojeluehdot ja suojeluohjeet
• paloturvallisuus (rakennusten paloturvallisuus: paloluokittelu, kantavat rakenteet,
palo-osastointi, pelastus- ja sammutusjärjestelyt, tuhopolttojen torjunta)
• teknillinen turvallisuustaso (alkusammutuskalusto, automaattinen paloilmoitin,
automaattinen sammutuslaitteisto, savunpoisto, turva- ja merkkivalaistus,
turvallisuusopasteet)
• tulitöiden turvallisuus
• pelastusalan laitteiden määräaikaistarkastukset, kunnossapito-ohjelmat ja huolto.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa
Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus suurhankkeessa
• Tulityökortti
• Tilapäisellä tulityöpaikalla tulitöitä tekevällä henkilöllä on oltava Suomen
Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) myöntämä voimassa oleva
tulityökortti. Suomessa myönnetty tulityökortti on voimassa Pohjoismaissa ja
vastaavasti muissa Pohjoismaissa myönnetty tulityökortti hyväksytään
Suomessa. Kortti on voimassa viisi vuotta koulutuksen suoritusajasta
lähtien.
• Tulitöihin kuuluvat työt, joissa on kipinöitä tai käytetään liekkiä tai muuta
lämpöä ja jotka aiheuttavat palovaaraa. Tulitöitä ovat esimerkiksi kaasu- ja
kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta, joista
syntyy kipinöitä sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai
kuumailmapuhallinta. Ennen tulitöiden aloittamista on harkittava
vaihtoehtoisia työmenetelmiä. Tulityön tekeminen tilapäisellä tulityöpaikalla
edellyttää aina yrityksen valvontasuunnitelman mukaisen työkohtaisen,
kirjallisen tulityöluvan.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa
Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus suurhankkeessa
• Ensiapuvalmius
• Ensiavulla tarkoitetaan tapahtumapaikalla tai sen läheisyydessä annettavaa
välitöntä apua loukkaantuneelle tai sairauskohtauksen saaneelle. Työpaikan
ensiapuvalmiuden järjestämisestä on vastuussa työnantaja, kun taas
työterveyshuollon ammattihenkilöt arvioivat koulutuksen ja välineiden
tarpeen. Työpaikkojen ensiapuvalmiuden ylläpitämiseksi on otettava
huomioon ensiaputaitoiset henkilöt, asianmukaiset välineet ja tarvikkeet
sekä menettelytapaohjeet työpaikan erityisolosuhteiden, kuten eri
kemikaalien aiheuttamat vaarat.
• Ensiavun peruskurssi antaa perustiedot ja -taidot auttaa hätätilanteessa ja
tavallisimmissa sairaus- ja onnettomuustilanteissa. Riittäväksi
ensiapukoulutukseksi katsotaan 16 tunnista koostuvan kurssin EA1
suorittaminen, joka on voimassa kolme vuotta. Kurssitodistus on pätevä
kaikissa Euroopan maissa. Kurssin EA 1 sisältö käsittelee seuraavia asioita:
tapaturmia ja niiden yleisyyttä, toimintaa tapahtumapaikalla, potilaan
tutkimista, elvytystapahtumaa, sairauskohtauksia, haavoja ja murtumia,
myrkytyksiä ja palovammoja.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa
Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus suurhankkeessa
• Valmiussuunnittelu
• Valmiussuunnittelu koskee tiettyjä tärkeysluokiteltuja yrityksiä ja perustuu
lainsäädäntöön. Valmiussuunnittelulla pyritään turvaamaan yhteiskunnalle
välttämättömien tuotteiden ja palveluiden saatavuus kaikissa olosuhteissa.
Valmiustarkastuksissa arvioidaan toimenpiteiden riittävyyttä suhteessa
asetettuihin velvoitteisiin. Valmiussuunnittelu koostuu muun muassa
seuraavien asioiden tarkastelusta:
• varautuminen poikkeusoloihin
• tuotannon ja toiminnan suunnittelu
• riskiarvioinnin tarkistaminen poikkeusoloihin soveltuvina
• energiahuolto
• raaka-aineet, koneet ja laitteet
• korjaus- ja huoltotoiminta, varaosat
• materiaalivarastointi
• alihankinta- ja muut palvelutyöt
• henkilövaraukset (VAP-menettely).
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa
Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus suurhankkeessa
• Tietoturvallisuus
• Tietoturvallisuus muodostuu useista toimenpiteistä, joilla pyritään
turvaamaan tietojen luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus.
Tietoturvallisuus koostuu muun muassa seuraavien asioiden tarkastelusta:
• tietojen merkityksen arviointi organisaatiolle
• tietojen luokittelu ja käsittely eri luottamuksellisuusluokissa
• hallinnollinen tietoturvallisuus (turvallisuusselvitykset,
salassapitosopimukset)
• tietosuoja (yksityisyyden suoja)
• tietotekninen turvallisuus (tietotekniikka, tietoliikenne ja mikroelektroniikka)
• tietosodankäynti (tietojen ja -järjestelmien laajamittainen sabotointi ja
toiminnan lamaannuttaminen)
• tietojärjestelmien toiminnan jatkuvuuden varmistaminen.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
Laatu-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden suunnittelu ja johtaminen suurhankkeissa
Turvallisuuden johtaminen ja työturvallisuus suurhankkeessa
• Tuotannon ja toiminnan turvallisuus
• Tuotannon ja toiminnan turvallisuuden avulla pyritään takaamaan toiminnan
häiriöttömyys. Toiminnan häiriöttömyys edellyttää myös kaikkien muiden
yritysturvallisuuden osa-alueiden kunnossa olemista. Tuotannon ja
toiminnan turvallisuus koostuu muun muassa seuraavien asioiden
tarkastelusta:
• jatkuvuussuunnittelu riskien arvioinnin perusteella
• liiketoimintariskien arviointi ja vaihtoehtosuunnittelu
• tuotevastuu ja -turvallisuus
• varastointi ja kuljetukset
• palvelujen turvallisuus
• logistiikkaturvallisuus
• maksuliikenteen turvallisuus
• arvo-omaisuuden säilytys
• sopimusten (tieto)turvallisuus
• alihankkijat ja palvelutoimittajat.
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK
LÄHTEET
Työsuojelun verkkokurssi TyVe
Tampereen teknillinen yliopisto
Turvallisuustekniikan laitos
17.2.2017Antero Stenius TkL Yliopettaja OAMK