1988 KARJALAN HEIMO No 3—4 — 39

Oppilaita tuli kautta Vienan-Karjalan

Kuusamon kansanopistokurssit1908—1909 taydellinen menestys

Vienankarjalaista nuorisoa saapumassa Kuusamon ensimmaisille kansanopistokursseille kevathangilla 1908. Taustalla pitajanvanha kirkko.

Sortovuosien aikaan marraskuun 27. pna 1907 iltamyohallakokoontui kymmenkunta Vienan Karjalaisten Liiton jasentaja muuta Karjalan asian harrastajaa, varovaisuussyista yksi-tellen, tohtori O.A. Hainarin asuntoon Helsingissa.

Tapaamisen aiheena oli kansallisen valistustyon jatkami-nen Vienan-Karjalan nuorison keskuudessa. Hyvin alkuunlahteneet kansankieliset koulut oli lakkautettu eivatka jatko-mahdollisuudet nayttaneet hyvilta: tsaarivalta kiristi otettaanja urkkijoita vilisi kaikkialla.

Pitkaan asiaa puntaroitiin. Parhaaksi mahdollisuudeksinahtiin kansanopistokurssien tapaiset opintotilaisuudet, joillaannettaisiin alkuopetusta oppilaiden kehityskannan mukaan.Tata hanketta paatettiin ryhtya ajamaan yhdessa Pohjois-pohjalaisen osakunnan kanssa.

Ensimmaiset kurssit toivottiin jarjestettavaksi Kuusamos-sa jo tulevana talvena. Kuusamossa siksi, etta sielta yhteydetrajantakaiseen Karjalaan olivat laheiset. Sitapaitsi liitolla oliKuusamossa tarmokas edustaja, Helsingin tapaamisessakinmukana ollut kauppias Paavo Ahava. Hanesta tulikin hyvayhteyshenkilo.

Helmikuun alussa 1908 saapui odotettu kirjelma osakun-nasta, kertoo Paavo Ahava myohemmin noita aikoja muis-

tellessaan. Osakunta ilmoitti paattaneensa toimeenpanna huh-tikuun alussa kaksi kuukautta kestavat kansanopistokurssitKuusamossa sikali kuin oppilaita ilmaantuu riittavasti. Samal-la pyydettiin hankkimaan sovelias huoneisto kurssia varten.

Oppilaiden saaminen ei ollut suurikaan ongelma, kun asi-alla oli Karjalan Paavo. Han pani sanan kiertamaan rajan ta-kana ja vienalaisnuoria saapui maarapaivana Uhtuan, Pis-tojarven ja Kiestingin kunnista yhteensa 37. Suunnilleen sa-man verran oli kurssilaisista paikkakuntalaisia.

Kansanopistokurssit aloitettiin maaliskuun 1. pna ja ne pi-dettiin Kuusamon karajatuvassa, jonka Ahava oli jarjestanytkayttoon. Johtajana toimi maist. Kaarlo Sovijarvi ja opetta-jina yo. Matti Poyho'nen, opettaja Vasili Vaara, rouvat SiiriViljakkala ja Airi Valtavaara seka neidit Alina Korhonen jaSaimi Raistakka.

Kurssista tuli taydellinen menestys. Tama kay ilmi mm.maist. Sovijarven kertomuksesta, jossa han innostuneena sa-noo:

"Kun kurssit aloittivat toimintansa, huomattiinkin, etta ta-man tapainen yritys Kuusamossa oli tervetulleempi kuin roh-keinkaan mielikuvitus paakaupungissa olisi uneksinut. Jo en-simmaisena paivana ilmoittautui yli 60 oppilasta ja niiden jou-

40 — No 3—4 KARJALAN HE1MO 1988

kossa kokonaista 37 karjalaista... Mita tama todistaa? Ainoas-taan sita ilahduttavaa tosiasiaa, etta ta'alla kaukana Pohjo-lan karuilla kankailla, korkeiden tunturien kupeella elaa myos-kin sita valpasta, valistusta janoavaa Suomen kansaa, jokaosaa panna arvoa tallaisille yrityksille!'

Kurssin loppuvaiheessa vienankarjalaiset oppilaat jarjes-tivat paikkakunnalla asuvien heimolaistensa avustamana il-taman, jossa nahtiin mm. karjalaiset haamenot. Se oli parituntia kestava esitys, joka oululaisen Kalevan mukaan "sujuimestarillisesti". Katsoja huomasi heti, etta "kuvaelmaan osaaottavien ei ollut tarvinnut lukemalla pantata paahansa, vaanetta taito oli esittajiin juurtunut kansansa elamantavoista. Ettatama naivi esitys teki yleisoon, jota oli kertynyt huoneen ta'y-si, kerrassaan hammastyttavan vaikutuksen, todistanee sekin,etta seuraavana ja viela sitakin seuraavana paivana kuului ainavaan juteltavan tuosta ihmeellisesta iltamasta".

Kurssit paattyivat kesakuun 2. pna jarjestettyyn juhlaan.Vienalaisnuoret matkustivat kotikyliinsa tyytyvaisin mielin.

Tyytyvaisia olivat kuusamolaisetkin, silla jo kurssin lopet-tajaisissa monet olivat esittaneet toivomuksen, etta jatkoa seu-

raisi heti seuraavana talvena.Nain tapahtuikin. Kesan kuluessa ryhdyttiin valmistelutoi-

miin organisaattoreina Paavo Ahava ja Kaarlo Sovijarvi.Marttilan talon asuinrakennukset kunnostettiin kurssitiloik-si, toiseen luokkahuoneet, toiseen oppilaskoti ja ruokala.

Tammikuun 15. pna 1909 aloitettiin toiset, nyt nelja kuu-kautta kestavat kansanopistokurssit. Vienankarjalaisia oppi-laita tuli nyt lanes 40, puolet tyttoja, puolet poikia. Kuten en-simmaisenkin kurssin aikana Vienan Karjalaisten Liitto avustitulijoita matkakulujen, muonituksen ja majoituksen osalta.

Kansanopisto perustetaanKuten hanketta suunniteltaessa oli toivottu, kansanopisto-

kurssit johtivat pysyvan kansanopiston syntyyn. Ita-Poh-janmaan (sittemmin Kuusamon) kansanopisto aloitti toimin-tansa syksylla 1909. Se sailytti pitkaan rajaseutuopiston luon-teensa. Karjalan kohtalonvuosien aikaan 1921—22 Vienan-Karjalasta lahtoisin olleiden oppilaiden maara oli jopa suu-rempi kuin paikkakuntalaisten.

S.V.

muisteluksia Kuusamonkansanopiston alkuvuosilta

Uhtualaissyntyinen Risto T i k a n o j a (s. 1896), jokamuut t i Kuusamoon v. 1918, on ollut oppilaana KuusamonKansanopistossa v. 1909. Han on kertonut, etta kurssiaikanaoltiin Kuusamossa koko talvi niin, etta kotona ei kayty edesjoululoman aikana. Opiskelu oli ilmaista, samoin asunto jaruoka Kuusamossa. Karjalainen opettaja Arhippa Gauriloffantoi erityisopetusta sellaisille karjalaisille oppilaille, joidenlukutaito oli heikko.

Risto Tikanoja

Riston muistin mukaan karjalaisia oppilaita oli hanen kurs-sillaan n. 60—70, suurin osa Uhtualta. Oli siella muualtakinmm. Tsiikosen poika Jyvoalahelta, pari poikaa Tuhkalasta jaKapalista Kapalin Janne. Myohemmin karjalaisia tuli va'hem-man, kun vapaapaikkojen maara vaheni ja maailman sotaanvietiin jopa 17-vuotiaat pojatkin. Lisaksi venalaiset viran-

omaiset katsoivat karsaasti Vienan Karjalaisten Liiton valis-tustoimintaa. He kehoittivat menemaan Arkangelin seminaa-riin.

Silloin, kun ensimmaisella kurssilla vuonna 1908 olleet op-pilaat palasivat Kuusamosta, heita vastaan lahdettiin hevo-silla Uhtuan ja Malvian valille. Riston mukaan silla kurssillaoli karjalaisia oppilaita ainakin 30.

n n n

Taimi A h o n e n, joka on syntynyt Uhtualla vuonna 1885ja muuttanut Kuusamoon helmikuussa 1922, on ollut Kuu-samon Kansanopistossa kurssilla 1910—1911.

Taimi oli ollut Kuusamossa Paavo Ahavalla apulaisena.Ahavan renki Matti Riikola oli opettanut hanelle kirjaimet.Taimi halusi oppia enemmankin ja niinpa han paatti pyrkiakansanopistoon. Han kavi kolmena iltana opiston johtajat-taren luona lukukuulusteluissa. Lukutaito todettiin niin hy-vaksi, etta han pa'asi seuraavana vuonna opistoon. Silloin oliopistossa Karjalasta nelja tyttoa ja kolme poikaa, tytot Uh-tualta, pojat Kiestingista.

Kuusamo merkittava Vienanpakolaisten vastaanottopaikka

Kun Ita-Karjala vuosina 1917—1922 aktiivisesti pyrki val-tiolliseen autonomiaan, olot maassa olivat levottomat. Nai-na vuosina tuli Suomeen karjalaisia pakolaisia yli 11 000 hen-kiloa. Naista tuli Kuusamoon n. 3 000. Myos Suomussalmelletuli n. 3 000, Lieksaan tuli n. 2 500, Kuhmoon n. 1 500 jaloput muualle. Vuoteen 1926 mennessa palasi takaisin koti-konnuilleen n. 4 000.

Kuusamon kautta tulleita pakolaisia avusti Ita-Karjalan pa-kolaisten huoltotoimikunta. Sen avustusten jakopaikkoina oli-vat Oulu, Taivalkoski, Kuusamo ja Kuusamon Poussunkyla.

1988 KARJALAN HEIMO No 3—4 — 41

Huoltotoimikunnan asiamiehina toimivat: Kuusamossa kaup-pias Kaukoniemi ja Kotaniemi, Taivalkoskella tyonjohtajaMikko Niskasaari, Pudasjarvella S. Arffman ja Palaniemel-la Kalle Tyynela (lahde, silloinen lehtijuttu, voi olla epatarkka).

Vuonna 1922 oli yli 12-vuotiaiden pakolaisten puolen kuu-kauden elintarvikeannos seuraava: ruisjauhoja 5 kg, silavaa500 g, kauraryynia 750 g, sokeria 200 g, teeta 30 g.

Karjalan Sivistysseura paatti kesalla 1921 huolehtia Kuu-samon pakolaisleirin vienalaisten sijoittamisesta muualle jaavustaa opiskelevaa pakolaisnuorisoa.

Taistelujen aikana vienalaismiehia kulki rajan yli edesta-kaisin. Kerrotaan, etta vuonna 1922 lahti Kuusamon Kansa-nopistossa opiskelevista vienalaisista nelja poikaa mukaan tais-teluihin.

Lokakuussa 1918 Kuusamossa olleet pakolaiset pitivat ko-kouksen, jossa he paattivat tehda esityksen Suomen hallituk-selle (Ita-Karjalan toimituskunnan kautta), etta tama sallisivienankarjalaisten vapaasti kulkea rajan yli, myontaisi oles-keluluvat Suomeen ja jarjestaisi elintarvikeavustusta takaisin-paluuseen saakka. — LJlkovaltojen, etenkin Englannin, hal-lituksille paatettiin esittaa vaatimus, etta vieraat joukot pi-taisi poistaa Vienan Karjalasta. — Kajaanissa 27.10.1918 pi-dettavaan Karjalan Sivistysseuran kokoukseen valittiin Kuu-samon edustajiksi G. Tichanow, Y. Partojew ja Pekka Pota-pow seka varalle Andrei Potapow. — Kokouksessa perustet-tiin Kuusamon toimikunta, johon valittiin jaseniksi I.Kaukoniemi, T. Ahava, Stepan Jakolew ja livana Ahava.

Kokouksessa johti puhetta Ivan Tichanow ja poytakirjanteki Feodor Pallijew.

Kurssilaisten mietelmia v. 1908Eetu T u o r i 1 a Kuusamosta, kansanopistokurssin 1908

oppilas kirjoitti kurssin aikana kansanopiston tarpeellisuu-desta paikkakunnalla seuraavasti:

Olisiko ja minkatahden pysyvainenkansanopisto tarpeellinen Kuusamossa?

Ta'a'lla Lapin raukoilla rajoilla, poloisilla pohjan mailla, jos-sa kansa taistelee pyrya ja pakkasta vastaan, on se hyvin tie-tamatonta, ja aineellisen toimeentulonsa vuoksi usein tieta-mattomvydessaan synnyttaa heimoansa vienankarjalaisia vas-taan aiheetonta heimousvihaa ja taalla rajamailla se varsin-kin ilmenee hyvin raikeana. Ja sentahden varsinkin toivovatnama rajantakaiset hyvin hartaasti, etta tanne saataisiin py-syvainen kansanopisto niin etta molemmin puolin tultaisiin

00170 HELSINKILiisankatu 29

70100 KUOPIOKauppak. 55—57Puh. 971-112 712

80100 JOENSUUSiltakatu 18

Ortodoksisen kirjallisuuden,ikonien, kirkollisten tarvikkeitten

ja lahjatavaroiden myynti.

huomaamaan ne sukulaisuussuhteet, jotka ovat olemassa mo-lempain heimojen valilla. Ja sitapaitsi me suomalaiset olem-me jonkun verran saaneet tietoa, mutta he eivat ole saaneetainoaakaan valonkipinaa. Koetetaanpa viela ehkaista sitakinvahaa tietoa, jota he haluaisivat.

Siis on meidan velvollisuutemme ponnistaa kaikki voimam-me siihen, etta tanne saataisiin kansanopisto.

Paikkakunnallamme on jo muutamia alkeiskouluja niin-kuin kiertokouluja ja kansakoulu, mutta naiden oppimaaraaei voi verrata siihen, mita kansanopistossa saadaan. Siella ope-tetaan kaikkea, mita jokainen isanmaataan rakastava kunnonkansalainen valttamatta tarvitsee tietaa.

Kansanopistokurssin opettajanvaarallinen retki Karjalaan

Kuusamon kansanopistokursseilla 1909 oli opettajana mm.ylioppilas Lauri H a n n i k a i n e n . Toukokuun lopulla hanlahti Vienan puolelle kasvienkeraysretkelle aikomuksena sa-malla koota vanhaa kansanperinnetta, loitsuja seka lauluja.

Uhtualle saavuttuaan Hannikainen naytti ispravnikalle pas-sinsa ja paperinsa, jotka olivat kaikin puolin kunnossa. Eikuitenkaan kulunut kuin viikon paivat, kun Hannikainen saitiedon, etta samainen virkavallan edustaja oli usean miehenkanssa tulossa hanta vangitsemaan. Nahtavasti hanesta oli teh-ty perattomia ilmiantoja.

Hannikainen oli pidattajien tullessa juuri kylassa naapu-ritalossa. Sinne han jaikin joksikin aikaa odottamaan, sai ta-losta lainavaatteet ja la'ksi sopivan tilaisuuden tullen karkuun.Samoiltuaan lapi metsien la'hes 80 kilometria han vihdoin paa-si Suomen puolelle. Kasvikokoelmansa ja runomuistiinpanon-sa hanen oli kiireisen la'hdon takia pakko jattaa Uhtualle.

Kuusamosta Hannikainen kaveli Suomussalmen ja Kuhmo-niemen kautta Nurmekseen ja sielta kotiinsa Jyvaskylaan.(Nain uutisoi seuramme aanenkannattaja Karjalan Kavijavuonna 1909).

D D DLauri Hannikainen oli la'mmin Karjalan ysta'va. Erityisen

monipuolista oli hanen toimintansa karjalaisten asian autta-miseksi virallisella tasolla; han toimi sihteerina senaatin aset-tamassa ns. Karjalan koulukomiteassa, puheenjohtaja Ita-Karjalan toimikunnassa ja johti sittemmin Ita-Karjalan toi-mituskunnan poliittista osastoa. Vuonna 1919 Hannikainenoli Karjalan edustajana Versaillesin rauhankonferenssissa. Vie-nankarjalaisten liiton ja'sen han oli melkein sen perustami-sesta lahtien.

Vuonna 1921 Hannikainen oli suomalaisen rajakomissionjasenena merkitsemassa valtakunnan rajaa Petsamossa, Suen-jelin eramaassa, kun osa seurueesta vajosi heikkoihin ja'ihinkohtalokkain seurauksin: Hannikaisen ruumis saatiin vedes-ta kolmen paivan kuluttua. Kuollessaan han oli vasta32-vuotias.

42 — No 3—4 KARJALAN HEIMO 1988

Knusamnn kansanopistokurssien vienankarjalaiset oppilaat v. 1908Luettelosta ilmenee oppilaan nimi, kotikyla ja ika. Kuten nakyy, oppilaista pidettiin hyvaa huolta. Kaikki punnittiin

kolmeen kertaan kurssin aikana, ja kun ruoka oli hyvaa ja ravitsevaa, melkein jokaisen paino nousi tai pysyi vahintainsamana.

'/M

vO>»-< -̂cC<M^

b^L

</'

35 33

J-fr

/.

'/$,

J'f

33,

1988 KARJALAN HEIMO No 3—4 — 43

O C

Q. £5 eille:O

-* 03:RJ — •C —

11

o

j

• * -x * .* \^ X^ . ̂

4V:nM^^TO^ ^^

K ^K rt

^^4 N *

1̂

•V

^ ^*«' -'iTss!a T*<

n....