1

Tiedonhaun, arvioinnin ja informaation hyödyntämisen pulmia

Nettinatiivi internetlukijana

Carita Kiili , Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos

2

LUENNON SISÄLTÖ

Internetlukemisen prosessi

Tiedonhaku internetissä

Internetlähteiden arviointi

Internetsivujen sisältöjen hyödyntäminen

.

Teknologia on muuttanut tekstikäytänteitä.

3

Tekstitaidot informaatioyhteiskunnassa (Andreas Schleicher 2007)

Yksilöiden kiinnostus, asenne ja kyvyt käyttää asianmukaisesti sosiokulttuurisia työkaluja

jotta he voivat

hankkia, integroida ja arvioida informaatiota, ratkaista ongelmia, muodostaa uutta tietoa ja

kommunikoida toisten kanssa

ja täten olla aktiivisia yhteiskunnan jäseniä

4

5

Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen vaatii uusia tekstitaitoja: taitoja, strategioita ja sosiaalisia käytänteitä. Uudet tekstitaidot muuttuvat alati, kun teknologia kehittyy. Kriittisen lukutaidon merkitys korostuu. Uudet tekstitaidot ovat tärkeitä, jotta yksilö voi toimia täysipainoisesti globaalissa yhteiskunnassa.

Uudet Tekstitaidot (Leu ym. 2004)

6

Internetlukeminen eroaa perinteisestä lukemisesta

(r=0.19, n = 89, N.S.)

(Leu, Castek, Hartman, Coiro, Henry, Kulikowich & Lyver, 2005)

Tiedonhaku Miten löydän haluamani ?

Suunnittelu Mitä haluan tietää?

Informaation arvioiminen Tarvitsenko tätä?

Voiko tähän luottaa?

Informaation prosessointi

Mitä tämä tarkoittaa? Mihin tämä liittyy?

Muokkaaminen Miten ja mihin käytän

tätä?

Metakognitio Miten kannattaa

toimia? Miten työskentelyni

etenee?

Internetlukemisen prosessimalli (muokattu Eagleton & Dobler 2007,78)

Internetlukeminen vaatii useiden kognitiivisten toimintojen organisointia.

8

Opetuskokeilut

Opetus-kokeilu

Opiskelijat

Työskentely-tapa

Tehtävä

Tutkimusaineisto

I

25 lukiolaista (Osatutkimukset I ja II)

Yksilö-työskentely

Uni ihmisen voimavarana

Opiskelijoiden ääneenajattelut, toiminnot internetissä ja esseet

II

76 lukiolaista n = 38 (Osatutkimus III)

n = 76 (Osatutkimus IV)

Yhteisöllinen työskentely

Pitäisikö internet-sensuuria tiukentaa?

Opiskelijaparien vuorovaikutus, toiminnot internetissä ja esseet

9

Opiskelijoiden eri toimintoihin käyttämä aika (yksilöllinen lukeminen)

Toiminta Osuus käytetystä ajasta %

Keskihajonta Min-Max %

Web-sivujen lukeminen 61 14.6 30-82

Hakutulosten selailu 17 10.3 5-46

Hakukyselyn muotoilu tai URL-osoitteen käyttö

6 4.0 2-15

Web-sivun silmäily ja hylkääminen

6 3.7 1-18

Muut (linkkien navigointi ja niiden latautuminen)

10

Yhteensä 100 %

10

Opiskelijaparien internetlukemisen prosesseihin käyttämä aika

Internetlukemisen prosessi

Osuus käytetystä ajasta (ka%)

Kh

Min%-Max%

Sisällön prosessointi

65,5 13,2 32-89

Tiedonhaku

23,0 10,6 4-52

Informaation arviointi

4,7 3,7 0-15

Toiminnan tarkkailu ja säätely

6,5 5,1 0-19

Tehtävään kuulumaton keskustelu

0,3 0,8 0-3

Yhteensä 100 %

Sisällön prosessoinnin ja tiedonhaun välinen korrelaatio r = -0,894; p<0.01

11

Sekä yksilöllisessä että yhteisöllisessä lukemistilanteessa netissä harhailleille opiskelijoille jäi sisältöjen lukemiseen huomattavasti vähemmän aikaa kuin tiedonhaussaan onnistuneille lukijoille. Tiedonhausta voi siis muodostua joillekin opiskelijoille ”pullonkaula”

12

Tiedontarpeen määrittely – kysymysten asettaminen

(Eagleton & Dobler 2007, Kiili 2012)

Questionsa are the door to human

wonder (Harvey, 1998, p. 23

Lukiolaiset näyttävät aloittavan tiedon etsimisen yleensä ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Tiedontarpeen määrittely ja kysymysten asettaminen olisi kuitenkin tärkeä lähtökohta onnistuneelle tiedonhaulle. Kysymysten pitäisi olla sopivasti rajattuja – ei liian laajoja. Näyttää siltä, että ongelman rajaaminen on nuorille erityisen haastavaa.

13

Tiedonhaku

Hakukyselyjen muotoileminen (Walraven, Brand-Gruwel & Boshuizen 2008)

Tiedontarpeen muuntaminen hakukyselyksi; relevanteiksi hakutermeiksi ja niiden yhdistelmiksi

Hakutulosten analysointi (Henry 2006)

Relevantin informaation löytäminen sivustolta (Cromley & Azevedo 2009; Rouet 2006)

14

Opiskelijoiden tiedonhakutoiminnot (yksilöllinen lukeminen)

Hakutoiminto Ka Min-Max

Hakutulosten selailu 27 10-86

Linkin valinta hakutuloksista 20 7-70

Hakukyselyn muotoileminen 9 2-27

Muut 1

Hakutoiminnot yhteensä 57 21-185

15

Opiskelijoiden hakukyselyt

Hakukysely Yksilöllinen lukeminen Yhteisöllinen lukeminen

Yksi termi 41 % 32%

Kaksi termiä 30 % 41%

Enemmän kuin kaksi termiä

17 % 16%

Muu 12 % 11%

Yhteensä 100% 100%

16

Tiedonhaun ongelmia (yksilöllinen lukeminen)

Suurin osa lukiolaisista (n=25) ajatteli osaavansa käyttää sujuvasti hakukoneita ja niiden antamia tuloksia. Osalla opiskelijoista oli kuitenkin huomattavia vaikeuksia: hakukyselyiden muotoilemisessa hakukoneiden toiminnan ymmärtämisessä hakutulosten analysoinnissa tiedonhaun suunnittelussa ja sen säätelyssä

Opiskelijat rajasivat hakujaan taitavasti melko harvoin sekä yksilöllisessä että yhteisöllisessä lukemistilanteessa. Ongelmia aiheuttivat hakukyselyt, jotka eivät sisältäneet lainkaan aiheen pääkäsitettä (voimavarat; voimavarat ihminen)

Hauissa saatettiin käyttää yhtä, hyvin laaja-alaistakin termiä (terveys, tiedonlähteet) Ongelmallisia olivat myös hakukyselyt, jotka sisälsivät tehtävänannon joko sellaisenaan (Uni ihmisen voimavarana) kaikki tehtävänannon termit (uni ihminen voimavara)

17

Ongelmat hakukyselyjen muotoilemisessa

18

Esimerkki hakukyselyn laatimisen ongelmista

Seuraavassa yhden opiskelijan muodostamat hakukyselyt:

Unet Unet ja ihminen Uni ja ihminen Uni ja ihminen voimavarat Uni ihminen voimavarat Uni ihminen Uni ihminen voimavara

Uni Uni (kaikki) Sleep Voimavarat Voimavarat uni Voimavarat uni ihminen Mielenterveysseura Uni ja ihminen

Opiskelija ei kyennyt muuttamaan tehottomia hakukyselyjään ratkaisevasti, vaan hän toisti samaa hakua tai muotoili sitä vain vähän.

20

Uni

nukkuminen lepo

ihminen

lapset koululaiset

nuoret aikuiset

työntekijät

voimavara terveys hyvinvointi oppiminen luovuus jaksaminen tunne-elämä

Tiedontarpeen käsitteellistäminen

Tehtävänannon käsitteet:

Esimerkin opiskelija ei ole analysoinut hakutuloksia. Hän on turvautunut “click and look” -strategiaan.

Esimerkki hakutulosten analysointiin liittyvästä ongelmasta

Informaation arviointi

22

23

Informaation arviointi

Informaation laatu internetissä vaihtelee -kriittisen lukemisen taidot ovat siten erityisen tärkeitä Tarvitaan taitoja arvioida: informaation hyödyllisyyttä kirjoittajan tai julkaisijan luotettavuutta informaation ajantasaisuutta kirjoittajan argumentteja ja hänen esittämäänsä evidenssiä informaation objektiivisuutta

(vrt. kaupallisesti tai poliittisesti värittynyt informaatio) eri näkökulmia

24

Informaation arviointi

Monet nuoret eivät välttämättä arvioi internetistä löytämänsä informaation luotettavuutta (Kiili ym. 2008; Walraven ym. 2008)

Suuri osa nuorista arvioi huijaussivun puussa elävästä mustekalasta luotettavaksi (Leu 2009) Osa opiskelijoista ei kiinnitä huomiota siihen, kuka on tuottanut informaation sivustolle (Kiili ym. 2008).

25

Relevanssin ja luotettavuuden arviointi (yksilöllinen lukeminen)

Ka Kh Min-Max

Relevanssin arviointi 16,9 9,8 6-43

Luotettavuuden arviointi

3,2 3,8 0-16

Yhteensä 20,1 11,2 7-44

- Kuusi opiskelijaa ei arvioinut informaation luetettavuutta kertaakaan lukemisen aikana. - Myös yhteisöllisessä lukemistilanteessa relevanssin arviointi oli huomattavasti yleisempää kuin luotettavuuden arviointi.

26

Lukijoiden arviointiprofiilit

Informaatiota monipuolisesti arvioivat lukijat (n=3)

Relevanssin arviointiin keskittyvät lukijat (n=5)

Suppeasti informaatiota arvioivat lukijat (n=8)

Disorientoituneet lukijat (n=5)

Kritiikittömästi informaatioon suhtautuvat lukijat (n=3)

Ajantasaisuus

Julkaisijan tiedot

Hyödyllisyys

Informaation yhdistely eri lähteistä 28

29

Syntetisointi

Useista eri lähteistä löydetyn informaation syntetisointi (Rouet 2006)

vertailua, yhdistelyä

Erilaisten informaatiomuotojen syntetisointia (Rouet 2006)

kuva, ääni, liikkuva kuva

Löydetyn informaation yhdistämistä omaan aikaisempaan tietoon

30

Informaation yhdistely eri lähteistä

Yksilöllisessä lukemistilanteessa monet opiskelijat keskittyvät informaation poimimiseen nettisivuilta sellaisenaan syvällisen informaation prosessoinnin sijaan. Yhdessä lukeminen, jonka tavoitteena oli tarkastella kiistanalaista asiaa eri näkökulmista, tuki syvällistä sisältöjen tarkastelua. Opiskelijoiden yhdessä lukemisen tavat vaihtelivat kuitenkin melkoisesti. Kun jotkut opiskelijaparit rakensivat tietoa aktiivisesti yhdessä, toiset parit suosivat yksilöllisempää lukemistapaa, jopa hiljaa lukemista.

Parhaimmillaan yhdessä lukeminen edistää asioiden syvällistä ymmärtämistä.

31

32

Lopuksi..

Tämän päivän nuoria kutsutaan usein nettinatiiveksi, mikä pitää sisällään ajatuksen siitä, että kaikki nuoret olisivat ikään kuin luonnostaan taitavia netin käyttäjiä. Oman tiedontarpeen käsitteellistäminen hakukyselyissä, kriittinen lukeminen ja useiden lähteiden hyödyntäminen ovat vaativia taitoja. Siksi näiden taitojen hallitsemista ei pitäisi pitää itsestäänselvyytenä.

33

Lähteet: Cromley, J. G., & Azevedo, R. 2009. Locating Information within Extended Hypermedia. Educational Technology Research and Development 57(3), 287–313. Eagleton, M. B., & Dobler, E. 2007. Reading the Web: Strategies for Internet inquiry. New York, NY: The Guilford Press. Henry, L. A. 2006. SEARCHing for an answer: The critical role of new literacies while reading on the Internet. The Reading Teacher 59(7), 614–627. Kiili, C. 2012. Online reading as an individual and social practice. Jyväskylä, Finland: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research, 441. http://dissertations.jyu.fi/studeduc/9789513947958.pdf Kiili, C., Laurinen, L., Marttunen, M. & Leu, D. J. 2012. Working on understanding during collaborative online reading. Journal of Literacy Research. DOI:10.1177/1086296X12457166. Kiili, C. 2012. Argument graph as a tool for promoting collaborative online reading. Journal of Computer Assisted Learning. DOI: 10.1111/j.1365-2729.2012.00492. Kiili, C., Laurinen, L. & Marttunen, M. 2009. Skillful internet reader is metacognitively competent. In L. T. W Hin and R. Subramaniam (Eds.) Handbook of Research on New Media Literacy at the K-12 Level: Issues and Challenges .Hershey, PA: IGI Global. 654–668. Kiili, C., Laurinen, L. & Marttunen, M. 2008. Students evaluating Internet sources – From versatile evaluators to uncritical readers. Journal of Educational Computing Research 39(1), 75–95. Kiili, C., Laurinen, L. & Marttunen, M. 2009. Oppimista edistävä lukeminen internetissä. Kasvatus 10(4), 341–351. Leu, D. J., Kinzer, C. K., Coiro, J. L., & Cammack, D. W. (2004). Toward a theory of New Literacies emerging from Internet and other information and communication technologies. In R. B. Ruddell & N. Unrau (Eds.), Theoretical models and process of reading (5th ed., pp. 1570–1613). Newark, DE: International Reading Association. Leu, D. J., Castek, J., Hartman, D., Coiro, J., Henry, L. A. & Kulikowich, J. 2005. Evaluating the development of scientific knowledge and new forms of reading comprehension during online learning. Final Report Presented to the North Central Regional Educational Laboratory/Learning Point Associates, 108–127. Leu 2009. http://www.slideshare.net/djleu/leu-finland-pp-final2 Rouet, J. F. 2006. The skills of document use: From text comprehension to Web-based learning. Mahwah, NJ: Erlbaum. Schleicher, A. Literacy skills in the information age. 15th European Conference on Reading, 5-8 August 2007, Berlin. Walraven, A., Brand-Gruwel, S., & Boshuizen, H. P. A. 2008. Information-problem solving: A review of problems students encounter and instructional solutions. Computers in Human Behaviour 24(3), 623–648.