Kuluttaja digitaalisilla markkinoilla

Jyrki J.J. Kasvi

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

Kehityksen aaltoja

Maatalous-yhteiskunta6000-7000 v.

Teollisuus-yhteiskunta

250 v.

Tieto-yhteiskunta

50 v.

Bio-Yhteiskunta

25 v.

Fuusio-Yhteiskunta

?? v.GlobalisaatioBKTMonimutkaisuusMuutostahti

Mika Mannermaa

Olet tässä!

7.4.2008www.kasvi.org3

Muutoksen vauhti ei ole60 vuodessa ainakaanhidastunut…US Army Photo

Horst Zuse

Rytinä on vasta alussa

• Teollinen vallankumouksen vaiheet:– 50 vuotta teknologia kehittyi.– Toiset 50 vuotta tuo teknologia muutti

yhteiskunnan perusrakenteita

• Nyt Tivi-teknologia läpäisee yhteiskunnan rakenteita – Teollisen yhteiskunnan luomat rakenteet ovat kriisissä

• Murroksen tahti vain kiihtyy– Maailman lankapuhelinverkon rakentaminen vei 100-120 v.

– 1,1 miljardin langattoman puhelinyhteyden teko kesti 10 vuotta. – Sosiaalisen median maailmanvalloitus kesti pari vuotta

Kymmenen vuoden kuluttua ihan mikä tahansa voi olla suomalaista arkipäivää, vaikka sitä ei oltaisi vielä edes keksitty!

Kevyttä yläpilveä

• Sisällöt, sovellukset ja laskenta ovat siirtymässä pilveen ja muuttumassa on-demand palveluiksi – Spotify, tvkaista, Voddler ja Netflix ovat vasta alkua– Kuluttaja ei enää maksa sisällöistä vaan sisältöpalveluista

• Pilvi ei tunne maantieteellisiä rajoja– Asiakas, palveluntarjoaja ja palvelin voivat sijaita eri maassa

ja olla eri lainsäädännön alaisia– Kansallinen lainsäädäntö ei enää toimi

• Kansainvälisiä pelisääntöjä ja sopimuksia tarvitaan kipeästi– Kuluttajansuoja, tietoturva, yksityisyyden suoja,

immateriaalioikeudet, …– Tällä hetkellä kaikki EULAn varassa ilman ennakkotapauksia

CC

SA

Attr

ibut

ion

Sug

ree

Esim. nettiTV – kuuma mediaperuna

• Internet muuttaa broadcast-television on-demand-pilvipalveluksi– 2010 NetFlix 20% USA:n Internet-liikenteestä– Suomen lainsädäntö välttää huolellisesti

mainitsemasta koko nettiTV:tä

• Kontrolli siirtyy TV-yhtiöltä katsojille– Broadcast-kanaville jäävät uutiset ym.

päivittäis-TV

• Markkinoiden uusjako– Uudet toimijat valmiina korvaamaan vanhat,

jotka eivät sopeudu riittävän ketterästi

• Vanhat IPR-sopimukset eivät huomioi ipTV:tä – Piraattien vertaisverkot ovat edelleen suosittuja

TV-sisällön välittäjiä laillisia palveluita paremmalla valikoimalla, teknisellä laadulla ja palvelulla

Digitaalinenimperatiivi• Nettiyhteys ei ole etuoikeus

vaan perusoikeus– Tietoyhteiskunnassa ei voi toimia ilman pääsyä nettiin– Voiko nettiyhteyden katkaista rangaistukseksi?– Kuka kustantaa nettiyhteyden heille, joilla ei ole siihen varaa?– Kuka kustantaa ei-digitaaliset julkiset ja yksityiset palvelut

niille, jotka eivät syystä tai toisesta pääse nettiin?

• Sähköisten palveluiden saavutettavuus ja esteettömyys– Sähköisten palveluiden on oltava kaikkien esteettömästi

saavutettavissa– Esteettömyysvaatimus tarkoittaa mm. sitä, että sisällöt on

voitava DRM:n estämättä muuttaa esitysmuodosta toiseen

Haastava tilanne

• Fyysiset mediavälineet katoavat– Kirja, lehti, CD, DVD ja mp3 menevät LP:n, kaitafilmin,

C-kasetin:n ja VHS:n jälkiä – Sisällöt siirtyvät pilveen ja muuttuvat palveluiksi– Mistä voi enää periä ns. hyvitysmaksua?– Mitä tapahtuu kirjasto- ja lainauskorvauksille?

• Sisältöjen käypä hinta lähestyy nollaa– Ei vain piratismin vuoksi, aina löytyy joku, joka tarjoaa

sisältöä halvemmalla, koska jakelu on lähes ilmaista• Amatöörimediat haastavat teolliset mediat

– Valtaosa netin sisällöstä on kuluttajien itse tuottamaa– Amatöörimedian journalistiset pelisäännöt ja

immateriaalioikeudet?

CC 3.0 Tarttuva muuttumaton nimeä GRAHAMUK

Uudet liiketoimintamallit

• Maailman pelatuin mobiilipeli on ilmainen– 500 miljoonaa latausta

• Maailman käytetyin hakukone, karttapalvelu ja sähköpostipalvelu ovat ilmaisia

• Maailman suosituin nettimoninpeli on ilmainen– Yli 35 miljoonaa pelaajaa

• Yksi maailman palkituimmista sarjakuvista on ilmainen– Mm. Hugo vuosina 2009, 2010 ja 2011

• Katsotuin suomalainen elokuva on ilmainen– 3,5 – 4 miljoonaa latausta 2 kuukaudessa

• Teknologian kehitys on aina nostanut tuottavuutta ja laskenut hintoja … – Ilmainen on myös mahdollisuus tehdä rahaa

Teknologia ja tekijänoikeudet• Painokoneen keksiminen loi

tarpeen tekijänoikeuksille (300 v)1. Teoskappalekopioiden tuotanto

muuttui edulliseksi

2. Kopiointia oli mahdollista valvoa keskitetysti– Mahdollisti uutta kulttuuria kuten sanomalehdistön ja

populaarikirjallisuuden– Mm. kirjurien ammattikunta ja luostarien talous tuhoutui

• Myös digitaalinen teknologia edellyttää uusia pelisääntöjä 1. Teoskappaleiden kopiointi, käsittely ja jakelu on ilmaista

2. Kopiointia on mahdotonta valvoa keskitetysti – Mitä uutta kulttuuria digitaaliteknologia mahdollistaa? – Mitkä ammatit ja teollisuudenalat tuhoutuvat?

Digitaalisuus = kopioitavuus

• Suojaus ei koskaan voi olla tehokas tai laitteet olisivat kohtuuttoman kalliita– AACS-kopiosuojauksen yleisavain: 09 F9 11 02 9D 74 E3 5B

D8 41 56 C5 63 56 88 C0

• Uuden sisältöteollisuuden kehittymisen hidastuminen– Mobiili-TV, radion soittolistat, musiikkikännykät, …

• DRM ja avoin lähdekoodi sopivat huonosti yhteen– Linux yleisessä käytössä viihde-elektroniikassa

• Sisältöjen laitonta jakelua ei saa estettyä kuin valvomalla kaikkien tietokoneita ja tietoliikennettä– Yksityisyyden suoja– Laillisuusvalvonta ja oikeusturva eli kuka valvoo valvojia?– Aina on tietysti Kiinan tie...

Annen asetus 1709

• Englannissa säädettiin vuonna 1709 ensimmäinen varsinainen tekijänoikeuslaki– Määritteli ne kolme intressiryhmää, joiden

välisiä suhteita tekijänoikeuslait edelleen säätelevät: tekijä, julkaisija ja kuluttaja.

• Julkaisijalla ei ollut oikeutta rajoittaa kuluttajalle myymänsä teoksen käyttöä: DRM-teknologia olisi ollut 1710-luvun Englannissa laitonta!

– Lain saaminen vei 300 vuotta kirjapainon keksimisestä

• Periaatteet toimivat liki 300 vuotta kohtuullisen hyvin myös muihin fyysisiin teoskappaleisiin kuin painotuotteisiin– Nyt muutos tapahtuu kuitenkin paljon nopeammin!

Tasapainon etsimistä

Markkinat

Tekijät

JulkaisijatKuluttajat

Lainsäädäntö

Lainsäätäjän tehtävänä on suojata markkinoilla etenkin heikoimman osapuolen oikeuksia.

30.3.2011www.kasvi.org 14

• Media käy läpi vielä rajumman tuottavuusloikan kuin pankit 1980/90-luvuilla– Onko Spotify median

pankkiautomaatti?– Kindle kirjojen nettipankki

• Tabletit tekevät kirjoille ja lehdille saman kuin mp3-soittimet CD-levyille– Mitä tapahtuu kirjakaupoille,

lehtikioskeille ja kirjastoille?

• Mediasta palveluala– Kirjailijoille kustannussihteeri-,

taitto- ja markkinointipalveluita– Lukijoille sisältöpalveluita

• Kuka valtaa markkinat?– Maailmaan mahtuu vain

muutama sisältöpalvelu– Internet suosii monopoleja

CC 3.0 Share Alike Attribution J-P Kärnä

Intressijännitteitä

• Neelie Kroes, komission varapj ja Digitaalisen agendan komissaari on todennut, että nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä antaa välikäsille keskeisen aseman, vaikka ne usein käyttävät kohtuuttoman kovia keinoja ja toimivat epäreilusti:

"It irritates the public who often cannot access what artists want to offer, and leaves a vacuum which is served by illegal content, depriving the artists of their well deserved remuneration. And copyright enforcement is often entangled in sensitive questions about privacy, data protection or even net neutrality." CC 2.0 Generic Share Alike Attribution World Economic Forum.

Uudet pelisäännöt

Tavoitteista löytynee varsin laaja yksimielisyys• Sisältöjen tuotannon ja käytön maksimointi

– Kulttuurin laajeneminen!– Esim. Patenttijärjestelmän alkuperäisenä tavoitteena oli

uusien keksintöjen levittäminen -- talouden laajentaminen. Sisällöntuottajien toimeentulon turvaaminen

– Entä mediayhtiöiden osakkeenomistajien toimeentulo? – Tekijöiden tarvitsemat tuotanto- ja markkinointipalvelut ovat

myös uhattuina Uusien sisältöjen, ilmaisun muotojen ja kulttuurin

edistäminen– Crowdsourcing, rip-n-mix, mash-up etc. vs. copyright

Parhaista keinoista riittää vielä keskusteltavaa

Hankalia yksityiskohtia

• Julkisen tiedon tekijänoikeudet– Yleisradion arkisto (Tehosto) ja julkisten

kulttuurilaitosten teokset

• Kansalliskirjasto ei saa kerätä arkistoonsa ennen vuotta 2006 netissä julkaistua aineistoa

• Kehitysmaiden pääsy tietoon– Tutkimusjulkaisujen hinnoittelu

• Ohjelmistojen tekijänoikeudet– Tekijänoikeusteollisuuden taloudellisesti suurin sektori unohdettu

• Mediateollisuuden ja lainsäätäjien intiimi suhde– ACTA-sopimuksen salainen valmistelu tiiviissä yhteistyössä

• Kuluttajansuoja ja kansalaisoikeudet suhteessa tekijänoikeuksiin– Kenellä on valta kuluttajan ”ostamiin” teoskappaleisiin

– Laki suojaa DRM:ää, mutta ei DRM:ltä

Kansalliskirjaston näkökulmasta mm. tätä julkaisua ei ole olemassa

Mahdollisuuksia – Kuluttajat tietävät mikä on mahdollista

• Räätälöinti – Mediayhtiöt myyvät t-mallin fordeja– Voin ostaa räätälöidyn auton, mutta en räätälöityä lehteä

• Palvelu – Kuluttajat etsivät edelleen sisältöjä sokkona– T-paitojen ostajillekin on parempia palveluita

• Luotettavuus – Netissä luottamus on arvokkainta pääomaa– Netissä kukaan ei tiedä, että olet koira

• Vapaus – Kuluttaja odottaa lisää vapautta– DRM rajoittaa vapausasteita keinotekoisesti

• Laatu – Kuluttaja tietää parempaa laatua olevan olemassa– Keinotekoinen laadun alentaminen kostautuu

• Jos kuluttajia estetään keinotekoisesti löytämästä markkinoilta haluamaansa sisältöä ja palvelua …

Teknologian murros jatkuu• ICT siirtyy pilveen ja muuntuu

on-demand palveluksi– Rauta, infra, sovellukset, sisällöt, TV, …, saas, iaas, paas, …– Kuluttajansuoja, tietosuoja, oikeusturva, kansainväliset sopimukset

• IC-teknologia kehittyy ja halpenee edelleen– 3D-tulostus, nfc & rfid, AR, sensorit ja anturit, …

• Teknologiset läpimurrot muilla aloilla– Kognitiotiede, biotiede, geenitiede, nanotekniikka,…

• Laajakaistayhteydet nopeutuvat– NettiTV korvaa tv-kanavat

– Kuvan, äänen ja tekstin lisäksi verkossa alkaa liikkua myös muuta tietoa: kosketus, lämpö, tuoksu, …

• Täydennetty todellisuus arkipäiväistyy– Mobiililaitteet ensimmäisinä, missä viipyvät autojen tuulilasit?

Gartnerin megatrendit: – Henkilökohtainen pilvi korvaa PC:n 2014

1. Kuluttajaistuminen– Kuluttajatuotemarkkinat ohjaavat IC-teknologian kehitystä

– Kuluttajat muuttuvat innovaattoreiksi ja kehittävät itse uusia palveluita

2. Virtualisointi– Tarpeen mukaan skaalautuvia virtuaalisia järjestelmiä ja palveluita

3. App-ifikaatio– Sovellusten asemesta kehitetään appseja

4. Itsepalvelupilvi – Pilven skaalautuvat, lähes rajattomat resurssit ovat kenen tahansa

käytettävissä

5. Liikkuvuus – Pilvipalvelut mobiililaitteissa aina kaikkialla kaikkien käytettävissä

• Jos sopimusten ja lakien valmistelu aloitettaisiin nyt, olisimme jo pahasti myöhässä

Ylimääräinen sivu: Gartnerin raportti julkaistiin maanantaina.http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=1947315

… tulevaisuus on jo täällä

UC Berkeley

30.9.2010 www.kasvi.org 23

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo