Kulttuurikasvatussuunnitelma paikallisessa opetussuunnitelmatyössä

Kulttuuria kouluun -työpaja 4.2.2016, Kokkola Mikko Hartikainen

Opetushallitus

Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014

Lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 22.12.2014

Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Määräys annettu 4.5.2015

Oppilashuollon perusteosuudet oppilas- ja opiskelijahuoltolain

mukaisesti

Määräykset annettu 3/2014 sekä 6/2014

(sisältyvät nyt 22.12.2014 perusteisiin)

Lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet Nuorten perusteet / määräys annettu 27.10.2015

Aikuisten perusteet / määräys annettu 17.12.2015

Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Uudistus käynnistetty vuoden 2016 alussa.

Valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet

(Varhaiskasvatuslain mukaisesti Opetushallituksesta tuli

varhaiskasvatuksen asiantuntijavirasto 1.8.2015 alkaen.)

Opetushallituksen tulee hyväksyä

varhaiskasvatussuunnitelman perusteet niin, että

paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat voidaan

ottaa käyttöön viimeistään 1.8.2017.

Yleissivistävä koulutus

1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut

• Mitkä muut tahot ovat mukana opetussuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ja miten yhteistyö järjestetään

• Miten paikalliset erityispiirteet ja -tarpeet, kehittämistyö ja tavoitteet sekä muut paikalliset suunnitelmat otetaan opetussuunnitelman valmistelussa huomioon

• Mihin opetussuunnitelmaa täydentäviin suunnitelmiin ja ohjelmiin paikallisessa opetussuunnitelmassa sitoudutaan (esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, kestävän kehityksen ohjelma, tasa-arvosuunnitelma, kulttuurikasvatussuunnitelma, tietostrategia)

Kulttuurikasvatussuunnitelman monet mallit

”Kulttuuripolku” Suunnittelu koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyössä

• Konkreettisuus ja integroituminen lukuvuosisuunnitelmaan

• Kulttuurikasvatussuunnitelma saavuttaa kaikki oppilaat

• Lisäksi voi olla ”oppilaan kulttuuripassi” omaehtoiseen kulttuuritarjonnan hyödyntämiseen

”Kulttuurikalenteri” Kulttuuritoimijoiden palvelut tukevat koulujen kulttuurikasvatusta

• Joustavuus koulun ja opetuksen suunnittelun näkökulmasta

• Toteutuminen kaikkien oppilaiden kohdalla epävarmempaa

• Lisäksi voi olla ”oppilaan kulttuuripassi” omaehtoiseen kulttuuritarjonnan hyödyntämiseen

Havaintoja kulttuurikasvatussuunnitelman laadinnasta

”Opetussuunnitelmatyössä sisään leivottu” • Valmistelu integroitu muuhun opetussuunnitelmatyöhön

• Yleiset linjaukset: esim. yhteistyö, oppimisympäristöt ja työtavat jne.

• Oppiaineet: esim. opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

”Opetussuunnitelmatyöstä erillinen paketti” • Valmistelu omana projektina > täydentää ja tukee

olemassa olevaa opetussuunnitelmaa

• Tukee ennen kaikkea lukuvuosisuunnitelman ja opetuksen suunnittelua sekä toteuttamista

• Toteutuksessa voi myös korostua oppilaan omaehtoisen taide- ja kulttuuriharrastuksen tukeminen koulupäivän yhteydessä

Ei ole ”yhtä oikeaa” kulttuurikasvatussuunnitelmaa

Opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma, joka voi olla

• Opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman liite

• Muu opetuksen järjestäjän alueellinen, paikallinen tai koulukohtainen ohjelma, strategia tai toimintamalli

• Kulttuurikasvatussuunnitelman ”käyttöliittymä” rakennetaan paikallisista lähtökohdista. Kulttuurikasvatussuunnitelma… • jäsentää tavoitteellisesti koulujen ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä

paikallisista lähtökohdista (kulttuurilaitokset, -toimijat ja -palvelut, kulttuurin vapaa ja muuttuva kenttä, oppilaiden omaehtoiset kulttuurit)

• osallistaa lapset ja nuoret tasavertaisesti oman lähiympäristönsä kulttuuriin, kulttuuriperintöön ja taiteeseen

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Keskeisiä muutoksia perusopetuksen ops-uudistuksessa

Oppimisen ilo ja oppilaiden aktiivinen rooli

Vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen

Ajattelun ja oppimisen taidot

Kasvaminen kestävään elämäntapa

Laaja-alaisen osaamisen vahvistaminen

Opetuksen eheyttäminen

Oppivan yhteisön toimintakulttuuri

Muuttuva yhteiskunta L a a j a - a l a i n e n o s a a m i n e n

T i e d o n j a t a i d o n a l a t

O P P I M I S E N P O L K U

V A R H A I S K A S V A T U S P E R U S O P E T U S

KEHITYS – KASVATUS – OPPIMINEN - HYVINVOINTI

Eheä päivä Eheytetty opetus

Lasten kiinnostuksen kohteet

Yhteiset tavoitteet

OPPIAINE

OPPIAINE

OPPIAINE

EHEYTTÄVÄT MONIALAISET

KOKONAISUUDET

OPPIAINEET

Uudistuva päivähoito ja varhaiskasvatus ESIOPETUS

Oppiaineopetus Eheyttävä opetus

Perusopetuksen arvoperusta

Kestävän elämäntavan

välttämättömyys

Ihmisyys, sivistys ja demokratia

Kulttuurinen moninaisuus

rikkautena

Oppijan ainutlaatuisuus

ja oikeus hyvään opetukseen

Perusopetuksen oppimiskäsitys

Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja

toimimaan muiden kanssa.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten toimijoiden, eri yhteisöjen ja

oppimisympäristöjen kanssa.

Myönteiset tunnekokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät

oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaamista.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle

oppimiselle.

Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä

itseohjautuvammin.

Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuus. Siihen kuuluu myös kyky käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla.

Koulun toimintakulttuuri

Oppiva yhteisö

Hyvinvointi ja turvallinen arki

Vuorovaikutus ja monipuolinen

työskentely

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Osallistuminen ja demokraattinen

toiminta

Vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen

suuntautuminen

Yhden-vertaisuus ja

tasa-arvo

• Vähintään yksi oppimiskokonaisuus oppilas / lukuvuosi

• Tehdään oppiaineiden yhteistyönä, oppilaat mukana suunnittelussa

• Nimet, tavoitteet, sisällöt ja toteutus päätetään paikallisesti

• Oppilaiden kannalta kiinnostavia ja merkityksellisiä

• Auttavat hahmottamaan, miten eri oppiaineissa opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa ja ”oikeaan” elämään

• Lisäävät mahdollisuuksia ymmärtää asioiden vuorovaikutussuhteita ja yhteyksiä

• Edistävät laaja-alaista osaamista

• Sisältyvät oppiaineiden opetukseen ja oppimiskokonaisuudessa osoitettu osaaminen otetaan huomioon oppiaineen sanallista tai arvosanaa muodostettaessa

Monialaiset oppimiskokonaisuudet perusopetuksessa

4.3 Oppimisympäristöt ja työtavat

• mahdollistaa aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa

• uusia tietoja ja taitoja opitaan myös koulun ulkopuolella

• kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä

• Monipuoliset työtavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat luovaa toimintaa

• Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat, eri aistien käyttö ja liikkuminen lisäävät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota

• Tutkiva työskentely, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta edistävät käsitteellistä ja menetelmällistä osaamista, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista.

4.3 Yhteistyö Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa

• OPPIMISPOLKU Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa.

• KERHO- JA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Hyvä yhteistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia.

• YHTEISTYÖ MUIDEN HALLINONALOJEN JA TOIMIJOIDEN KANSSA Yhteistyö nuoriso-, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää.

OSALLISUUS Onko osallisuus enemmänkin sitä, että nuori tulee

osaksi aikuisten laatimia rakenteita VAI

enemmänkin sitä, että nuorten omat kokemukset ja kulttuurit tulevat arvostetuksi ja huomioiduksi?

6.11.2015 Tomi Kiilakoski

Kiitos