KUKA SUOMESSA TEKEE TYÖT? FAKTA F€¦ · EVA Fakta 1/2015 ISSN 2342-7175 (painettu) ISSN...

FF 29.1.2015

FAK

TA

KUKA SUOMESSA TEKEE TYÖT?

Kustantaja: Taloustieto OyPainopaikka: Nykypaino Oy, Helsinki 2015

EVA Fakta 1/2015ISSN 2342-7175 (painettu)ISSN 2342-7183 (pdf )

ISBN 978-951-628-624-5 (painettu)ISBN 978-951-628-625-2 (pdf )

Aiemmin julkaistu EVA Fakta -sarjassa:

Hyvinvointivaltio numeroina (2013) Verojen kirja (2014) Tästä Suomi elää (2014)

Julkaisut löytyvät osoitteesta ww.eva.fi/julkaisut/faktat.

Esipuhe

Äkkiseltään voisi ajatella, että Suomen työvoima ei ole juuri muuttunut viime vuosikymmenten aikana. Työttömiä tuntuisi olevan hiukan vähemmän kuin 1990-luvun lamassa, mutta mitä muuta on tapahtunut?

Paljonkin, jos jaksaa selata tilastoja.

Tämä EVA Fakta hahmottaa näistä muutoksista tärkeimmät. Noin 25 vuodessa väestö on kasvanut merkittävästi, mutta työllisten määrä ei. Työttömien määrä kasvaa tasatahtia työvoiman kasvun kanssa. Suomen työllisyys ei ole katastrofi, mutta viime vuodet Ruotsi ja Saksa ovat tasaisesti kasvattaneet etumatkaansa meihin.

Ikäviä lukuja kiinnostavampaa on se, mitä voimme tehdä asialle. Mitkä tekijät parantavat työllistymisen mahdol-lisuutta? Kuinka moni ulkomaalainen saa töitä ja millä edellytyksillä? Ja paljonko heitä tulevaisuudessa tarvitaan? Selvin vastaus lukuisiin kysymyksiin näyttäisi olevan se, että koulutus on edelleen paras rokotus työttömyyttä vastaan.

EVA Faktan luvut ovat koonneet Tilastokeskuksen yliaktuaari Topias Pyykkönen ja tutkija Pekka Myrskylä. Esitän molemmille parhaat kiitokset huolellisesta työstä. Se palvelee parhaalla tavalla yhteiskunnallista keskustelua – jonka aika on nyt.

Helsingissä 29. tammikuuta 2015Matti ApunenJohtajaEVA

Sisältö

Työmarkkinoiden peruskäsitteet 4 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 1987–2013 5 Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan, muutos 2013–1987 6 Työllisyys- ja työttömyysasteet EU-maissa 2013 7 Työllisyysasteet eräissä EU-maissa 2000–2013 8

Paljonko työttömiä on? 9Työttömien määrä työssäkäyntitilastossa ja työvoimatutkimuksessa 2008–2013 10 Työttömien määrä laajennetun työttömyyskäsitteen mukaan 2000–2013 11 Työllisten määrä työssäkäyntitilastossa ja työvoimatutkimuksessa 1989–2013 12

Mistä uusi työvoima rekrytoidaan? 13 Uusien työllisten tausta: työttömät, opiskelijat ja muut 1988–2013 14 Työttömistä työllistyneet iän ja koulutusasteen mukaan 2013 15 Työttömän työllistymistodennäköisyys iän ja koulutusasteen mukaan 2013 16 Työttömän työllistymistodennäköisyys työttömyyden keston ja koulutusasteen mukaan 2013 17 Työllisyysasteet maakunnittain 2013 18 Työllisten määrä maakunnittain, muutos 2013–2000 19 Työttömien, työllisten ja opiskelijoiden muuttamistodennäköisyys iän mukaan 2013 20

Miksi työllisten määrä ei kasva? 21 Työikäisten määrän kehitys: kantaväestö ja maahanmuuttajat 1987–2013 22 Eräiden ikäluokkien työllisyysasteet vuoteen 2013 asti 23 Työllisyysasteet sukupuolittain ja ikäluokittain 2000–2013 24 22–29-vuotiaiden työllisyysasteet sukupuolittain 1987–2013 25 55–67-vuotiaiden työllisyysasteet 2000, 2005 ja 2013 26 Työllisten määrä koulutusasteen mukaan 1987–2013 27 Työllisyysasteet iän ja koulutuksen mukaan 2013 28 18-vuotiaan työ- ja työttömyysodotteet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan 2011–2013 29 Työpaikkojen määrän muutos eräillä toimialoilla 2007–2012 30 Työllisistä poistuneet ikäluokittain pääasiallisen toiminnan mukaan 2013 31

Mistä lisää työllisiä? 32 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus koulutusasteen mukaan 2008–2012 33 Korkeintaan 180 päivää työttömänä olleet iän ja koulutuksen mukaan 2013 34 Yli 180 päivää työttömänä olleet iän ja koulutuksen mukaan 2013 35 Maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisten ja työttömien määrän muutos 2000–2013 36 Maahanmuuttajien työttömyysasteet kansalaisuuden mukaan 2000–2013 37 Maahanmuuttajien työllisyysasteet asuinvuosien ja sukupuolen mukaan 2013 38 Maahanmuuttajien osuus eräiden toimialojen työllisistä 2012 39 63–67-vuotiaiden työllisten määrä 2000–2013 40 Työtulojen osuus valtionveronalaisista tuloista iän mukaan 2013 41 Alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien työllisyysaste 2000–2013 42 Osa-aikatyötä tekevien osuus työllisistä 1990–2013 43 Osa-aikatyötä tekevien määrä ja osuus työllisistä ikäluokittain 2013 44

Työvoimaan kuuluvat kaikki 15–74-vuotiaat henkilöt, jotka ovat työllisiä tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella ovat kaikki muut eli muun muassa lapset, koululaiset, opiskeli-jat ja eläkeläiset.

Työllinen on ansiotyössä oleva henkilö. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa työl-liseksi katsotaan viikon aikana vähintään tunnin työtä tehneet palkansaajat ja yrittäjät, myös vanhempainvapaalla tai sairauslomalla olleet. Rekisteripohjaisessa Tilastokeskuk- sen työssäkäyntitilastossa työllisiä ovat henkilöt, jotka ovat työeläke- ja veroviran-omaisten tietojen mukaan ansiotyössä.

Työtön on työtä vailla oleva. Tarkempi määritelmä vaihtelee tilaston mukaan. Tilasto-keskuksen työvoimatutkimuksessa vailla työtä olevan oletetaan lisäksi etsineen aktiivi-sesti työtä sekä voivan aloittaa työt kahden viikon kuluessa. Työministeriön työnvälitys- tilastossa työtön on työhallinnon rekisteriin ilmoittautunut työtön työnhakija.

Työllisyysaste on työllisten osuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyys-aste lasketaan 15–64-vuotiaiden työllisten osuutena samanikäisestä väestöstä.

Työttömyysaste on työttömien osuus työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä.

Työmarkkinoiden peruskäsitteet

5

Väestö on kasvanut puolella mil-joonalla henkilöllä 5,5 miljoonaan viime vuosikymmeninä.

Kasvu on painottunut eläkeläisiin, koska väestön ikärakenne on van-hentunut. Eläkeläisten määrä on lisääntynyt 328 000 henkilöllä 1,3 miljoonaan.

Työvoiman määrä on kasvanut noin 182 000 henkilöllä 2,6 miljoonaan. Työvoiman kasvu painottuu työttö-miin, joiden määrä on yli kaksinker-taistunut 328 000:een.

Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto.

Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 1987–2013 (Miljoonaa henkilöä)

0

1

2

3

4

5

6

1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

Työttömät 0,33 milj.

Työlliset 2,30 milj.

Eläkeläiset 1,33 milj.

Muut työvoiman ulkopuoliset 1,49 milj.

Koko väestö 5,45 milj.

Työvoima 2 629 933 - Työlliset 2 301 562 - Työttömät 328 371

Vuonna 2013, henkilöä

6

Työllisten määrä on kasvanut vain noin 2 000 henkilöllä vuosina 1987–2013. Työttömien määrä taas on kasvanut 180 000:lla.

Työvoiman ulkopuolisesta väestöstä eniten on kasvanut eläkeläisten määrä. Lisäksi opiskelijoiden määrä on kasvanut noin 76 000 henkilöllä. Lasten määrä taas on vähentynyt 58 000:lla.

Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto. * Luvuissa mukana vain täysi-ikäiset työlliset.

Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan, muutos 2013–1987* (Henkilöä)

-57 921

-15 606

2 150

76 245

179 678

181 828

328 122

512 668

0–14-vuotiaita

Muita työvoimanulkopuolisia

Työllisiä

Opiskelijoita

Työttömiä

Työvoimaa

Eläkeläisiä

Koko väestö

7

Suomen työllisyysaste on muihin EU-maihin verrattuna verraten hyvä. Suomessa työllisyysaste on 68,9 prosenttia, kun EU:n keskiarvo on 63,5.

Kuitenkin muissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Saksassa ja Britanniassa työllisyysasteet nousevat yli 70 prosentin. Ruotsissa työllisyysaste on 74,4 prosenttia ja Saksassa 73,3 prosenttia.

EU-maiden matalin työllisyysaste on Kreikassa, 48,8 prosenttia.

Lähde: Eurostat. * 15–64-vuotiaat.

Työllisyys-* ja työttömyysasteet EU-maissa 2013 (Prosenttia)

45

50

55

60

65

70

75

0 5 10 15 20 25 30

Kreikka

Työttömyysaste

Työl

lisyy

sast

e

Espanja

Kroatia

KyprosPortugali

Italia

BulgariaSlovakia

Irlanti

LatviaLiettua

Ranska

SlovakiaPuola

Unkari

Belgia

Romania

Malta

AlankomaatSaksa

Itävalta

RuotsiTanska

Iso-Britannia SuomiViroTsekki

Luxemburg

Keskiarvo

Keskiarvo

Baltian maatEtelä-Eurooppa

Itä-EurooppaLänsi-Eurooppa

Pohjoismaat

8

Suomen työllisyysaste on laskenut taloustaantuman (2008–) aikana. Ennen taantumaa työllisyysasteem-me oli 71 prosenttia, ja vuonna 2013 se oli 69 prosenttia.

Saksassa ja Virossa työllisyys on taas kasvanut poikkeuksellisen hyvin. Saksan työllisyysaste on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä vuosi-na 2000–2013.

Viron työllisyysaste on kasvanut yhdeksän prosenttiyksikköä. Työlli-syysaste on palautunut Virossa ripeästi, sillä se laski taantumavuo-sina 2009–2010 lähes kymmenen prosenttiyksikköä.

Lähde: Eurostat. * 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen vuosikeskiarvo.

Työllisyysasteet* eräissä EU-maissa 2000–2013 (Prosenttia)

50

55

60

65

70

75

80

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

69 %

55 %

73 %

74 %

69 %

Viro

Espanja

Saksa

Ruotsi

Suomi

Työttömien määrää tilastoidaan kahdella tavalla. Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu kyselytutkimukseen ja rekisteripohjaiset tilastot työhallinnon työnhakija-rekisteriin.

Tilastojen työttömyysmääritelmät poikkeavat toisistaan siinä, miten ne painottavat työnhaun aktiivisuutta ja työmarkkinoiden käytettävissä oloa.

Työvoimatutkimus kuvaa työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Työttömäksi katsotaan vailla työtä oleva, joka on lisäksi hakenut aktiivisesti työtä ja on valmis kahden viikon kuluessa aloittamaan työt.

Rekisteritilastot taas perustuvat työttömiksi ilmoittautuneisiin työnhakijoihin. Opinto-rahaa nostavaa opiskelijaa tai eläkkeellä olevaa ei niissä lueta työttömäksi. Rekisteriti-lastoja ovat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto ja Tilastokeskuksen työssä-käyntitilasto.

Määritelmäerot johtavat siihen, että tilastojen työttömyysluvut poikkeavat toisistaan. Työvoimatutkimuksessa työttömiä on keskimäärin 42 000 henkilöä vähemmän kuin rekisteripohjaisissa tilastoissa.

Paljonko työttömiä on?

10Paljonko työttömiä on?

Työttömiä työnhakijoita oli työssä-käyntitilastossa 328 000 joulukuus-sa 2013. Työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli 123 000 vähemmän.

Työssäkäyntitilastossa mukana ovat piilotyöttömät ja työnhausta luo-puneet, mutta tarkkoja lukumääriä näistä ryhmistä ei ole. Piilotyötön haluaa työtä ja on nopeasti työhön käytettävissä, mutta ei silti ole aktii-visesti hakenut työtä. Työnhausta luopunut on vailla työtä oleva, joka ei halua tai hae työtä.

Työvoimatutkimus taas lukee työttömiksi myös työttömyysuhan alaiset, kuten työnhaun aloittavat opiskelijat.

Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto, Työvoimatutkimus.

Työttömien määrä työssäkäyntitilastossa ja työvoimatutkimuksessa 2008–2013 (1 000 henkilöä)

0

50

100

150

200

250

300

350 Työttömiä työssäkäyntitilaston mukaan, 328

Työttömiä työvoimatutkimuksen mukaan, 205

2008 2009 2010 2011 2012 2013

11

Laajennettu työttömyyskäsite kattaa työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneet sekä palkkatuella työllistetyt, työvoimakoulutuksessa olevat ja työttömyyseläkeläiset.

Työttömiä työnhakijoita oli noin 328 000 joulukuussa 2013. Tuki-työllistettynä ja koulutuksessa oli 59 000 henkilöä, ja heidän määrän-sä on pysynyt melko vakaana viime vuosina.

Työttömyyseläkeläisten määrä on vähentynyt alle 5 000 henkilöön, koska työttömyyseläkejärjestelmä päätettiin lakkauttaa vuonna 2005.

Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto. * Pl. vuorotteluvapaansijaiset, kuntoutuk-sessa olevat ja omaehtoisesti opiskelevat.

Työttömien määrä laajennetun työttömyyskäsitteen* mukaan 2000–2013 (1 000 henkilöä)

Paljonko työttömiä on?

0

100

200

300

400

500

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Työvoimakoulutuksessa

Työttömyyseläkeläisiä

Työttömiä työnhakijoita

Tukityöllistetty

12Paljonko työttömiä on?

Työllisiä oli 2,3–2,4 miljoonaa jou-lukuussa 2013. Työllisten määrä on laskenut 75 000:lla taantumavuo-sina 2008–2013, mutta 1990-luvun laman aikana työllisten määrä supistui jopa 400 000:lla.

Työvoimatutkimus arvioi työllisiksi 107 000 henkilöä enemmän kuin rekisteripohjainen työssäkäyntiti-lasto. Se kartoittaa työllisiä 15-vuo-tiaista alkaen, rekisteripohjainen työssäkäyntitutkimus 18-vuotiaista.

Työssäkäyntitutkimuksessa työllisiä ovat työeläkevakuutetut. Työvoi-matutkimuksessa taas henkilöt, jotka ovat tutkimusviikolla tehneet vähintään tunnin työtä rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan.

Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto, Työvoimatutkimus.

Työllisten määrä työssäkäyntitilastossa ja työvoimatutkimuksessa 1989–2013 (Miljoonaa henkilöä)

1,7

1,9

2,1

2,3

2,5

2,7

1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013

15–74-vuotiaita työllisiätyövoimatutkimuksen

mukaan

18–74-vuotiaita työllisiätyössäkäyntitilaston mukaan

2,41

2,30

Uusia työllisiä on vuosittain arviolta 200 000–250 000. Määrä vaihtelee taloussuhdan-teen mukaan, mutta myös taantumavuonna 2013 tuli uusia työllisiä noin 198 000.

Eniten uusia työllisiä rekrytoidaan opiskelijoista (ks. s. 14). Keskeisimmät työttömien työllistymiseen vaikuttavat tekijät taas ovat työnhakijan ikä, työttömyyden pituus, koulutustausta ja asuinalue (s. 16–17).

Työpaikat keskittyvät suuriin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, etenkin Uudellemaalle (s. 19 ja 20). Niissä työvoiman kysyntä pysyy korkealla, kun työntekijöitä tarvitaan uusiin työpaikkoihin sekä korvaamaan eläkkeelle lähteviä työntekijöitä.

Mistä uusi työvoima rekrytoidaan?

14

Työttömien määrä ei vähene samas-sa tahdissa kuin uusia työpaikkoja syntyy. Uusista työllisistä jopa 40 prosenttia on opiskelijoita, jotka eivät ole olleet työttöminä.

Noin kolmannes uusista työllisistä on työttömiä. Taantuman jälkeen työttömien osuus uusista työllisistä yleensä kasvaa aluksi, kun konkurs-seissa ja lomautuksissa työttömäksi joutunut osaava työvoima pystyy kilpailemaan vastavalmistuneiden kanssa.

Noin neljännes uusista työllisistä oli maahanmuuttajia ja paluumuut-tajia, varusmiehiä, eläkkeen ohella työskenteleviä ja muita työvoiman ulkopuolella olleita.

Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto. * 18–64-vuotiaat.

Uusien työllisten* tausta: työttömät, opiskelijat ja muut 1988–2013(Prosenttia)


0

10

20

30

40

50

60

70

1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012

Muu

Opiskelija

Työtön

43 %

32 %

25 %

15

Taantumavuonna 2013 työllistyi yh-teensä 62 000 henkilöä, jotka olivat työttömänä vuonna 2012. Työttö-män työllistymiseen vaikuttavat ikä ja koulutustausta.

Työllistyneistä 11 000 oli suorittanut vain peruskoulun tai kansakoulun. Keskiasteen tutkinto eli lukio- tai ammattikoulutus oli 35 000 työllis-tyneellä. Korkea-asteen koulutus eli ammattikorkeakoulu- tai korkeakou-lututkinto oli 16 000:lla.


Työttömistä työllistyneet iän* ja koulutusasteen mukaan 2013(Henkilöä)


0

500

1 000

1 500

2 000

20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64

Keskiaste

Ei perusasteen jälkeistä tutkintoa

Korkea-aste

Ikä

16

Työttömän työllistymistodennäköisyys* iän ja koulutusasteen mukaan 2013(Prosenttia)

Todennäköisimmin työllistyvä työtön on korkeakoulutettu nuori. Korkeakoulutettu 20–29-vuotias työllistyy 50 prosentin todennäköi-syydellä, kun samanikäinen vain peruskoulun käynyt työllistyy 17 prosentin todennäköisyydellä.

Mitä iäkkäämpi työtön, sitä alhai-sempi työllistymistodennäköisyys. Voimakkaasti todennäköisyys työl-listyä heikkenee kuitenkin vasta yli 58-vuotiailla työttömillä. Koulutus parantaa mahdollisuutta työllistyä iäkkäänäkin.

Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto. * Työllistymistodennäköisyys = joulukuus-sa 2013 työllisinä olleiden osuus kaikista joulukuussa 2012 työttömänä olleista.


0

10

20

30

40

50

60

70

80

20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64

Keskiaste


Korkea-aste

Ikä

17

Työllistymisen todennäköisyys laskee, jos työttömyys pitkittyy. Sata päivää työttömänä vuonna 2012 olleista työllistyi 44 prosenttia vuoden 2013 loppuun mennessä.

200 päivää työttömänä olleista työllistyi enää 24 prosenttia ja 300 päivää työttömänä olleista 18 prosenttia.

Koulutus parantaa mahdollisuuksia työllistyä, vaikka työttömyys pit-kittyisi. Vuoden työttömänä ollut maisterintutkinnon suorittanut työl-listyy lähes yhtä todennäköisesti kuin puoli vuotta työttömänä ollut vain peruskoulun käynyt.

Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto. * Työllistymistodennäköisyys = joulukuus-sa 2013 työllisinä olleiden osuus kaikista joulukuussa 2012 työttömänä olleista.

Työttömän työllistymistodennäköisyys* työttömyyden keston ja koulutusasteen mukaan 2013 (Prosenttia)


0

20

40

60

80

1 29 57 85 113 141 169 197 225 253 281 309 337 365

Keskiaste

Perusaste

Alempi korkea-aste

Työttömyyspäiviä

Ylempi korkea-aste

18

Työllisyysasteet* maakunnittain 2013 (Prosenttia)

Korkein työllisyysaste eli työllisten osuus 18–64-vuotiaista on ruotsin-kielisillä seuduilla Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla. Yi 70 prosentin työllisyysaste on myös Uudel-lamaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä.

Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnissa työllisyysaste on 17 prosenttiyksik-köä alempi kuin Ahvenanmaalla ja 12 prosenttiyksikköä alempi kuin Uudellamaalla.

Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto. * 18-64 –vuotiaiden.


61,361,762,363,964,3

65,165,265,3

66,066,0

67,468,368,6

69,870,570,6

72,974,5

78,8

60 64 68 72 76 80

KainuuPohjois-Karjala

LappiKeski-Suomi

KymenlaaksoEtelä-Savo

Pohjois-PohjanmaaPohjois-SavoPäijät-HämeEtelä-Karjala

PirkanmaaSatakunta

Varsinais-SuomiEtelä-Pohjanmaa

Kanta-HämeKeski-Pohjanmaa

UusimaaPohjanmaa

Ahvenanmaa

19

Työlliset keskittyvät voimakkaasti Uudellemaalle ja muutamaan kasvukeskukseen.

Koko maassa työllisten määrä kasvoi 111 000 henkilöllä vuosina 2000–2013. Jopa 55 prosenttia kasvusta tapahtui Uudellamaalla, 18 prosent-tia Pirkanmaalla ja 11 prosenttia Pohjois-Pohjanmaalla.

Eniten työllisten määrä taas väheni Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa.


Työllisten* määrä maakunnittain, muutos 2013–2000(Henkilöä)


-5 663-3 807-2 260-1 956-1 640-1 523

942971 0991 6561 7332 1472 1623 6504 7966 01311 68016 745

61 91497 137

KymenlaaksoEtelä-Savo

KainuuSatakunta

Päijät-HämeEtelä-Karjala

Pohjois-KarjalaLappi

AhvenanmaaKeski-PohjanmaaEtelä-Pohjanmaa

Keski-SuomiVarsinais-Suomi

Pohjois-SavoKanta-Häme

PohjanmaaPohjois-Pohjanmaa

PirkanmaaUusimaa

Koko maa

20

Työttömien, työllisten ja opiskelijoiden muuttamistodennäköisyys iän mukaan 2013 (Prosenttia)

Työttömät muuttavat hieman to-dennäköisemmin kunnasta toiseen kuin työlliset.

24–46-vuotiaiden työttömien muuttamistodennäköisyys on 4–15 prosenttia, mikä on muutamaa prosenttiyksikköä korkeampi kuin samanikäisten työllisten.

Yleisintä muuttaminen kunnasta toiseen on nuorten keskuudessa. Esimerkiksi joka viides 19-vuotiaista muutti vuonna 2013.



0

4

8

12

16

20

24

18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64

Työllinen

Työtön

Opiskelija

Ikä

Työllisten määrä riippuu työn tarjonnasta ja kysynnästä. Työllisyys kasvaa työvoiman kysynnän mukaan, mutta lisäksi työtarjouksille pitää olla vastaanottajia. Käytännössä työvoimaa pitää siis olla on riittävästi, ja sen osaamisen ja työkyvyn on vastattava työn-antajien tarpeita.

Työvoiman määrä riippuu työikäisten määrästä sekä esimerkiksi opiskelijoiden ja eläke-läisten määrästä. Työikäisten määrä (ks. s. 22) sanelee työvoiman koon reunaehdot.

Jotta työllisten määrä kasvaisi, työttömiä pitäisi pystyä työllistämään. Lisäksi työvoiman piiriin pitäisi saada yhä suurempi osa työikäisistä.

Työttömyys johtuu taloussuhdanteen ja toimialarakenteen muutoksista. 1990-luvun laman aikana osa työvoimasta jäi pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle, mikä näkyy sitkeänä rakennetyöttömyytenä (s. 23).

Työikäisten työllisyysastetta heikentävät myös pitkät opiskeluajat ja varhainen eläköity-minen. Suhdanteet vaikuttavat niihinkin, sillä esimerkiksi opiskeleminen yleistyy lama-aikana.

Miksi työllisten määrä ei kasva?

22

Työikäisen kantaväestön eli kotimai-sia kieliä puhuvien määrä on vähen-tynyt 51 000 henkilöllä, kun suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle.

Työikäisten vieraskielisten eli maa-hanmuuttajataustaisten määrä on taas kasvanut 205 000 henkilöllä vuodesta 1987.

Väestön ikärakenne vanhenee niin nopeasti, että työikäisten määrä laskee runsaalla 10 000:lla henki-löllä vuosittain. Trendi jatkuu pari seuraavaa vuosikymmentä, jos maahanmuuttajien määrä ei kasva.


Työikäisten* määrän kehitys: kantaväestö ja maahanmuuttajat 1987–2013 (1987=0, 1 000 henkilöä)


-100

-50

0

50

100

150

200

250

1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011

Työikäiset yhteensä

Kotimaisia kieliä puhuvat työikäiset, -51

Vieraskieliset työikäiset, 206

155

23 Miksi työllisten määrä ei kasva?

Eräiden ikäluokkien työllisyysasteet vuoteen 2013 asti(Prosenttia)

1990-luvun lama jätti pysyvän kuo-pan työllisyyteen, sillä vanhempien ikäluokkien työllisyysaste ei ole pa-lautunut lamaa edeltäneelle tasolle.

Vuonna 1950 syntyneiden työlli-syysaste on jäänyt lamaa edeltävää tasoa alemmaksi. Vuonna 1960 syntyneiden työllisyys on hitaasti noussut lamaa edeltävälle tasolle.

Lamaan valmistuneiden työllisyys-aste taas on jäänyt muita ikäluokkia matalammaksi. Vuonna 1970 syn-tyneistä oli 25-vuotiaana töissä 53 prosenttia, kun vuonna 1980 synty-neillä luku oli 67 prosenttia.


0

20

40

60

80

100

20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62

1960

1970

Ikä

1980

Vuonna1950

syntyneet

24

Taantuma (2008–) on vähentänyt miesten työllisyyttä enemmän kuin naisten. Vuosikymmeniä tasaisesti kasvanut naisten työllisyysaste on ylittänyt miesten työllisyysasteen.

Miesten työllisyysaste kääntyi laskuun miltei kaikissa ikäryhmissä vuonna 2008. Miesten työllisyysaste oli 67 ja naisten 70 prosenttia vuon-na 2013.

Hoitovapaisiin kuluu naisen koko työurasta keskimäärin 15 kuukautta. Miehillä taas varusmiespalvelus vie 6, 9 tai 12 kuukautta.

Lähteet: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto, Väestöliitto.

Työllisyysasteet sukupuolittain ja ikäluokittain 2000–2013(Prosenttia)


40

50

60

70

80

90

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

30–54, miehet

30–54, naiset

55–64, miehet

20–29, miehet

55–64, naiset

20–29, naiset

25

22–29-vuotiaiden työllisyysasteet sukupuolittain 1987–2013(Prosenttia)

Nuorten miesten työllisyyden kasvu on pysähtynyt nykytaantumassa (2008–), mutta naisten työllisyyden kasvu on jatkunut. Nuorten naisten työllisyysaste on noussut 67 pro-senttiin, kun nuorten miesten työlli-syysaste on 65 prosenttia.

Vielä vuonna 2000 nuorten nai-set työllisyysaste oli kymmenen prosenttiyksikköä nuorten mies-ten työllisyysastetta matalampi. 1990-luvun laman jälkeen nuorten naisten ja miesten työllisyysaste nousi aluksi samaa tahtia.



40

50

60

70

80

90

100

1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011

Yhteensä

Naiset

Miehet

26

55–67-vuotiaiden työllisyysasteet 2000, 2005 ja 2013(Prosenttia)

Ikääntyneiden työllisyysaste on parantunut hieman viime vuosina.

Alle 63-vuotiaiden työllisyysasteet ovat nousseet eläkeikäisten työlli-syysasteita rivakammin. 55-vuotiai-den työllisyysaste oli 75,6 prosenttia ja 60-vuotiaiden 60,2 prosenttia vuonna 2013.

Vuosina 2006–2008 ikääntyneiden työllisyys kasvoi lähes kahden prosentin vuosivauhtia. Työssä jatkamista alettiin vuonna 2005 kannustaa eläkejärjestelmän super-karttumalla, mutta se lakkautetaan vuonna 2017.



0

20

40

60

80

55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67

2000 2005 2013

Ikä

27

Työllisten määrä koulutusasteen mukaan 1987–2013(Miljoonaa henkilöä)

Työllisten koulutusrakenne on muuttunut huomattavasti viime vuosikymmeninä.

Vain peruskoulun käyneiden työllis-ten määrä on laskenut 900 000:sta henkilöstä 300 000:een.

Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden työllisten määrä on yli kaksinkertais-tunut 320 000:een.

Alemman korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä on kasvanut 192 000:lla. Melkein yhtä paljon on kasvanut keskiasteen eli lukion tai ammattikoulun suoritta-neiden työllisten määrä.



0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011

Alin korkea-aste / Alempi korkeakouluaste

Ylempi korkeakouluaste / Tutkijakoulutusaste


Keskiaste

28

Työllisyysasteet iän ja koulutuksen mukaan 2013(Prosenttia)

Mitä korkeampi koulutus, sitä pa-rempi työllisyysaste.

Vain peruskoulun suorittaneiden työllisyysaste ei juuri nouse yli 60 prosentin ikäluokasta riippumatta. Keskiasteen eli lukion tai ammatti-koulun suorittaneilla työllisyysaste nousee parhaimmillaan noin 80 prosenttiin ja korkeakouluopinnot suorittaneilla jopa 90 prosenttiin.

Lisäksi korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste alkaa laskea muita koulutusasteita myö-hemmin. Ylemmän korkeakoulutut-kinnon suorittaneista oli 60-vuoti-aina töissä vielä 80 prosenttia, kun keskiasteella vastaava osuus oli 58 prosenttia.



0

20

40

60

80

100

20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 54 56 58 60 62 64

Keskiaste

Ylempi korkea-aste

Ikä

Alempi korkea-aste

Perusaste

29

18-vuotiaan työ- ja työttömyysodotteet* sukupuolen ja koulutusasteen mukaan(Vuotta)

Koulutus pidentää työuraa. Tällä haavaa 18-vuotiaan odotettavissa olevan työuran pituus vaihtelee 22 ja 38 vuoden välillä riippuen koulu-tusasteesta ja sukupuolesta.

Lyhyin työuran odote on vain perus-koulun käyneellä naisella, hieman yli 22 vuotta. Lukion tai ammatti-koulun käyminen tuo naiselle 10 työvuotta lisää ja miehellekin 7.

Korkeakoulutettujen työura kestää yli 35 vuotta. Tosin naisen työuraa opintojen jatkaminen alemman korkeakoulututkinnon jälkeen ei enää pidennä.

Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto. * Odotteet on laskettu vuosien 2010–2013 1-vuotisikäluokkien työllisyysasteiden keskiarvoista.


25,3

32,1

36,1

38,8

22,3

33,0

36,1

36,2

6,4

5,0

3,8

3,1

6,0

3,8

2,6

3,5

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45

Perusaste

Keskiaste

Alempi korkea-aste

Ylempi korkea-aste

Perusaste

Keskiaste

Alempi korkea-aste

Ylempi korkea-aste

Työvuodet / TyöttömyysvuodetNaiset

Miehet

30

Työpaikkojen määrän muutos eräillä* toimialoilla 2007–2013(Työpaikkaa)

Talouden rakenne on muuttunut taantuman (2008–) aikana, ja työ-paikkojen määrä on vähentynyt yhteensä 29 000:lla. Vähentyminen on tapahtunut etenkin miesvaltai-silla aloilla, kuten teollisuudessa.

Teollisuudesta on kadonnut 76 000 työpaikkaa, maataloudesta 13 000, liikennesektorilta 9 000, rakentami-sesta 4 000 ja hallinnostakin 4 000.

Samaan aikaan työpaikkojen määrä on kasvanut sosiaali- ja terveys-palveluissa 32 000:lla. Hallinnon työpaikkojen määrä on kasvanut 13 000:lla sekä majoitus- ja ravitse-misalan 9 000:lla.

Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto. * Vuosina 2007–2012 viisi eniten kasva-nutta ja supistunutta toimialaa.


-76 263

-13 239

-9 455

-4 411

-3 805

5 400

5 478

8 955

13 193

32 118

Teollisuus

Maa- ja metsätalous

Kuljetus ja varastointi

Rakentaminen

Julkinen hallinto, maanpuolustus japakollinen sos.vakuutus

Koulutus

Ammatillinen, tieteellinen jatekninen toiminta

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Hallinto- ja tukipalvelut

Terveys- ja sosiaalipalvelut

31

Työllisistä* poistuneet ikäluokittain pääasiallisen toiminnan mukaan 2013(1 000 henkilöä)

Työllisten joukko ei pysy muuttu-mattomana, vaan työllisiä siirtyy opiskelijoiksi, eläkkeelle tai työttö-miksi ja tilalle tulee uusia työllisiä. Työllisistä poistumisen polku vaih-telee iän mukaan: nuoret alkavat opiskella, iäkkäät siirtyvät eläkkeelle ja keski-ikäisiä joutuu työttömäksi.

Vuonna 2012 työllisinä olleista poistui vuoden 2013 aikana kaik-kiaan 225 000 henkilöä. Heistä 103 000 päätyi työttömäksi, 47 000 opiskelijaksi tai armeijaan ja 42 000 eläkkeelle.

Äitiyslomille työllisistä siirtyi 24 000. Lisäksi 7 000 muutti pois maasta tai kuoli.

Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto. * 18-64-vuotiaat.


0

10

20

30

40

50

18–24 25–29 30–34 35–39 40–44 45–49 50–54 55–59 60–64

Ei väestössä (ulkomailla / kuollut)Muu työvoiman ulkopuolinen

AsevelvollinenEläkkeellä

Opiskelija

Työtön

Ikäluokka

Työllisten määrä kasvaa, kun työttömät työllistyvät ja nykyiset työlliset pysyvät töissä. Myös työvoiman kasvu tekee mahdolliseksi työllisten määrän kasvun.

Maahanmuuttajat ja työmarkkinoille siirtyvät opiskelijat kasvattavat työvoiman määrää. Maahanmuuttajien työllisyys nousee maassa vietettyjen vuosien mukaan (ks. s. 37).

Työllisten määrää voidaan lisätä myös pidentämällä työuria alusta, keskeltä ja lopusta.

Työurien pidentäminen alkupäästä liittyy opiskeluaikoihin. Opiskelijoiden työssäkäynnin yleistyminen nykytasolta (s. 33) luultavasti venyttäisi opiskeluaikoja.

Työurien pidentäminen keskeltä tarkoittaa työttömien työllistymistä. Nykyisestä noin 328 000 työttömästä helpoiten työllistettäviä on noin 76 000 ja vaikeasti työllistettäviä noin 101 000 (s. 34–35).

Jotta työurat pidentyisivät loppupäästä, tulisi iäkkäiden työskennellä kauemmin. Iäkkäi-den työllisyysaste (s. 40) nousisi myös, jos eläkeikäisten työssäkäynti yleistyisi.

Mistä lisää työllisiä?

33

Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus opiskelijoista koulutusasteen mukaan 2008–2012(Prosenttia)

Hieman yli puolet opiskelijoista tekee opintojen ohessa töitä. Kaik-kiaan noin 311 000 opiskelijaa kävi töissä vuonna 2012.

Mitä korkeampaa tutkintoa opiske-lija suorittaa, sitä yleisemmin hän työskentelee. Jopa 70 prosenttia ylempää korkeakoulututkintoa suo-rittavista käy töissä.

Alempaa korkeakoulututkintoa ja lukiota tai ammattikoulua suoritta-vista töissä käy noin puolet.

Lähde: Tilastokeskus/Opiskelijoiden työssäkäynti.


45

50

55

60

65

70

75

2008 2009 2010 2011 2012

Alempi korkeakoulututkinto, 54 %

Ylempi korkeakoulututkinto ja tutkijakoulutus, 70 %

Keskiaste, 49 %

34

Korkeintaan 180 päivää työttöminä olleet iän ja koulutuksen mukaan 2013(1 000 henkilöä)

Helpoiten työllistettäviä työttömiä on arviolta 76 000 eli 23 prosenttia kaikista työttömistä. Työttömän työllistymistodennäköisyyttä nostaa lyhyt työttömyyden kesto, korkea koulutus ja suhteellisen alhainen ikä (ks. myös s. 16–17).

Alle puoli vuotta oli joulukuussa 2013 ollut työttömänä noin 124 000 henkilöä (38 prosenttia työttömistä).Heistä 21 000 oli alle 50-vuotiaita korkeakoulututkinnon suorittaneita.

Kun mukaan otetaan myös keskias-teen tutkinnon eli lukion tai ammat-tikoulun suorittaneet työttömät, kasvaa helpoimmin työllistettävien joukko 76 000:een.



0

10

20

30

40

50

60

18–29 30–39 40–49 50–59 60–64

Alempi korkea-aste

Ylempi korkea-aste

Perusaste

Keskiaste

Ikäluokka

35

Yli 180 päivää työttömänä olleet iän ja koulutuksen mukaan 2013(1 000 henkilöä)

Vaikeasti työllistettäviä työttömiä on arviolta 101 000 eli 31 prosenttia kaikista työttömistä.

Heidän työllistymistään hanka-loittaa pitkä työttömyys, korkea ikä ja matala koulutus, jotka kaikki haittaavat työllistymistä (ks. myös s. 16–17).

Yli puoli vuotta työttömänä oli joulukuussa 2013 ollut kaikista työt-tömistä noin 203 000 (62 prosenttia työttömistä).

Vain peruskoulun käyneitä heistä oli 57 000. Kun joukkoon lisätään 50 vuotta täyttäneet, joilla on korkein-taan lukio- tai ammattikoulututkin-to, vaikeasti työllistettävien määrä nousee 101 000:een.



0

10

20

30

40

50

60

18–29 30–39 40–49 50–59 60–64

Alempi korkea-aste

Ylempi korkea-aste

Perusaste

Keskiaste

Ikäluokka

36

Maahanmuuttajien ja kantaväestön työllisten* ja työttömien määrän muutos 2000–2013 (1 000 henkilöä)

Maahanmuuttajien eli vieraskielis-ten työllisten määrä on kasvanut taantumasta (2008–) huolimatta. Vuosina 2000–2013 maahanmuut-tajataustaisten työllisten määrä kasvoi 80 000 henkilöllä.

Samalla kantaväestön eli kotimaisia kieliä puhuvien työllisten määrä on vähentynyt 7 000 henkilöllä.

Kantaväestöön kuuluvien työttö-mien määrä taas väheni vuosina 2000–2013 noin 12 000:lla.

Vieraskielisten työttömien määrä kasvoi 22 000 henkilöllä.



-150

-100

-50

0

50

100

150

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Vieraskielisettyölliset

Vieraskieliset työttömät

Kotimaisia kieliä puhuvat työlliset

Kotimaisia kieliä puhuvat työttömät

37

Maahanmuuttajien työttömyysasteet* kansalaisuuden mukaan 2000–2013(Prosenttia)

Maahanmuuttajien työttömyys on laskenut tuntuvasti vuosina 2000–2013. Silti ulkomaan kansalaisten työttömyysaste on hieman yli kaksinkertainen verrattuna Suomen kansalaisiin.

Vuonna 2013 maahanmuuttajien työttömyysaste oli 25 prosenttia, kun se vielä vuonna 2000 oli 32 prosenttia.

Korkein työttömyysaste oli Afrikan valtioiden kansalaisilla, 38 pro-senttia. Matalin työttömyysaste oli Euroopan valtioiden kansalaisilla, 22 prosenttia. Suomen kansalaisten työttömyysaste oli 12 prosenttia.



0

10

20

30

40

50

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Amerikka

Suomi

Afrikka

Aasia

Eurooppa

22 %

12 %

38 %

32 %

25 %

38

Maahanmuuttajien työllisyysasteet* asuinvuosien ja sukupuolen mukaan 2013(Prosenttia)

Maahanmuuttajataustaisten eli vieraskielisten työllisyys paranee maassa vietettyjen vuosien mu-kaan. Vuoden maassa asuneiden maahanmuuttajien työllisyysaste on 41 prosenttia, kuusi vuotta maassa asuneiden työllisyysaste on jo kymmenen prosenttiyksikköä parempi.

Maahanmuuttajanaisten työllisyys-aste on 16:nteen asuinvuoteen asti alhaisempi kuin miesten. Vuoden maassa asuneiden maahanmuutta-janaisten työllisyysaste on vain 32 prosenttia, miesten 50 prosenttia.

Lähde:Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto. * 18–64-vuotiaat.


0

10

20

30

40

50

60

70

1 3 5 7 9 11 13 15 17 19 21 23 25 27

Miehet

Asuinvuodet

Naiset

39

Maahanmuuttajien osuus eräiden toimialojen työllisistä 2012(Prosenttia)

Maahanmuuttajataustaiset eli vieraskieliset työlliset sijoittuvat työelämässä etenkin kiinteistön- ja maisemanhoitoalalle sekä ravitse-misalalle. Kiinteistön- ja maiseman-hoidon työllisistä maahanmuut-tajien osuus on 15 prosenttia ja ravitsemisalalla 13 prosenttia.

Lisäksi maahanmuuttajataustainen väestö keskittyy alueellisesti suuriin kaupunkeihin. Pääkaupunkiseudul-la kiinteistön- ja maisemanhoidon työllisistä melkein 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia, ravit-semisalalla luku on 24 prosenttia ja talonrakentamisessa 22 prosenttia.



7,3

15,6

21,6

12,7

20,3

23,9

15,3

31,5

39,5

0 5 10 15 20 25 30 35 40

Koko maa

Uusimaa

PK-seutu

Koko maa

Uusimaa

PK-seutu

Koko maa

Uusimaa

PK-seutuKiinteistön- ja maisemanhoito

Ravitsemistoiminta

Talonrakentaminen

40

63–67-vuotiaiden työllisten määrä 2000–2013(1 000 henkilöä)

63–67-vuotiaiden työllisyys on kasvanut vuosina 2000–2013. Iäk-käiden työllisten määrä on kasvanut 17 000 henkilöstä yli 62 000:een ja työllisyysaste noin 16 prosenttiin.

Noin 37 prosenttia 63–67-vuotiaista työllisistä työskentelee eläkkeen rinnalla eli saa vanhuuseläkettä.

Eläkkeen rinnalla työskenteleviä oli noin 23 000 vuonna 2013. Vuosina 2000–2013 heidän määränsä on kasvanut noin 18 000:lla.



0

10

20

30

40

50

60

70

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

63–67-vuotiaita työllisiä

63–67-vuotiaita työllisiä,jotka saavat vanhuuseläkettä

41

Työtulojen osuus valtionveronalaisista tuloista iän mukaan 2013(Prosenttia)

Eläkeikäiset tekevät usein töitä eläkkeen rinnalla. Työtulojen osuus valtionveronalaisista tuloista alkaa laskea 63-vuotiailla.

Vielä 60-vuotiailla työtulojen osuus on keskimäärin 88 prosenttia kai-kista valtionveronalaisista tuloista. 66-vuotiailla osuus on enää 48 prosenttia.



0

20

40

60

80

100

18 22 26 30 34 38 42 46 50 54 58 62 66Ikä

42

Alle 3-vuotiaiden lasten vanhempien* työllisyysaste 2000–2013(Prosenttia)

Pienten lasten vanhempien työllisyysaste on korkeampi kuin työikäisten keskimääräinen työl-lisyysaste. Vuonna 2013 pienten lasten vanhempien työllisyysaste oli 75 prosenttia, mikä oli noin viisi prosenttiyksikköä työikäisten työlli-syysastetta parempi.

Pienten lasten vanhempien työlli-syysaste on kasvanut viime vuosi-kymmenellä taantumasta huolimat-ta. Vuonna 2000 alle 3-vuotiaiden vanhempien työllisyysaste oli 70 prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäyntitilasto. * Alle 3-vuotiaiden kanssa asuvat perheen aikuiset.


50

60

70

80

90

100

2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012

Pienten lasten vanhempien työllisyysaste

18–64-vuotiaiden työllisyysaste

75 %

69 %

43

Osa-aikatyötä tekevien osuus työllisistä 1990–2013(Prosenttia)

Osa-aikatyön tekeminen on yleis-tynyt viime vuosikymmeninä. Osa-aikaisten työllisten määrä on noussut 132 000 henkilöllä 370 000 henkilöön. Osa-aikaisten osuus on työllisistä on noussut yli 15 pro-senttiin.

Naiset tekevät miehiä yleisemmin osa-aikatyötä. Osa-aikaisista työn-tekijöistä yli 65 prosenttia oli naisia vuonna 2013.

Lähde: Tilastokeskus/Työvoimatutkimus.


0

2

4

6

8

10

12

14

16

1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011

Osa-aikaisten osuus työllisistä

Osa-aikaisia naisia työllisistä

15 %

10 %

44

Osa-aikatyötä tekevien määrä ja osuus ikäluokittain 2013(Henkilöä ja prosenttia)

Yleisimmin osa-aikatyötä tekevät nuoret ja iäkkäät. Kaikista 15–24- vuotiaista työllisistä osa-aikaisesti työskentelee 40 prosenttia ja yli 64-vuotiaista yli 60 prosenttia.

Kaikkiaan osa-aikatyöllisiä oli 370 000 vuonna 2013. Näistä 104 000 oli 15–24-vuotiaita ja 113 000 yli 54-vuotiaita.

Lähde: Tilastokeskus/Työvoimatutkimus.


62,3

17,9

7,2

8,6

11,6

39,2

0 20 40 60 80 100 120

65–74

55–64

45–54

35–44

25–34

15–24

65–74

55–64

45–54

35–44

25–34

15–24Osa-aikaisia työllisiä, henkilöä

Osa-aikaisia työllisistä, %

104 000

61 000

47 000

45 000

80 000

33 000

LähteetEurostat: Työttömyysaste, Työllisyysaste, http://europa.eu/publications/statistics/index_fi.htm.

Miettinen, Anneli (2012): Perhevapaakäytännöt Suomessa ja Euroopassa 2012, Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen Työpaperi 2012 (1).

Tilastokeskus: Opiskelijoiden työssäkäynti 2008–2013, http://www.stat.fi/til/opty/.

Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto 2013, ennakkotiedot.

Tilastokeskus: Työssäkäyntitilasto 1987–2012, http://www.stat.fi/til/tyokay/.

Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 1987–2013, http://www.tilastokeskus.fi/til/tyti/.

FFISBN

978

-951

-628

-624

-5

Väestö on kasvanut viime vuosikymmeninä puolella miljoonalla henkilöllä, mutta työllis-ten määrä on lisääntynyt vain noin 2 000 henkilöllä. Kuka Suomessa oikein tekee työt?

Neljäs EVA Fakta perkaa työllisyyden ja työttömyyden tunnusluvut ja kertoo työvoiman kehitystrendit 1980-luvun lopulta nykypäivään.

Yliaktuaari Topias Pyykkönen ja tutkija Pekka Myrskylä ovat koonneet kirjasen tiedot pääasiassa Tilastokeskuksen tietokannoista.

KUKA SUOMESSA TEKEE TYÖT? FAKTA F€¦ · EVA Fakta 1/2015 ISSN 2342-7175 (painettu) ISSN...

Documents

Transcript of KUKA SUOMESSA TEKEE TYÖT? FAKTA F€¦ · EVA Fakta 1/2015 ISSN 2342-7175 (painettu) ISSN...