KuJo 48-49 05 - Kurkijokelainen · 2016. 12. 15. · Toimittaja tavattavissa Karjalatalolla...

Kurkijokelaisen, hiitolaisen ja karjalaisen hengen vaalija ja ajankohtaisten kysymysten selvittäjä56. VUOSIKERTA Irtonumero 2 E (sis. alv 22 %)Nro 48–49 • Perjantaina 2. joulukuuta 2005

Sivuillamme TÄNÄÄN mm.Paavo Liski 1939-2005 ....................... 3Martat juhlivat Metsämaalla ............ 4Seppo ja Miro Silvennoinen .............. 5Vesa Pakkanen Kievarissa ................ 6Esteri Äikää muistelee ....................... 7Tuttuja vieraita: Martti Repo ........ 8-9Raimo Kalttonen pyöräilee ............. 11

Kurkijokelainen ilmestyy 16.12.2005,30.12.2005, 13.1.2006, 27.1.2006.

Toimitus kiinni perj. 2.12. Toimittajatavattavissa Karjalatalolla Helsingissä.

kaikkia ilmoituksensa tähän numeroonantaneita seuramme tukemisesta

Loimaan Seudun Karjalaseura ry

KiitämmeLoimaan Seudun Karjalaseurary:n 60-vuotisjuhlanumero

Loimaan Seudun Karjalaseurary:n 60-vuotisjuhlanumero

Loimaan Seudun Karja-laseura ry:n syyskokous pi-dettiin tiistaina 25. päivänälokakuuta Kurkijokelaisentoimituksessa Loimaalla.Kokoukseen osallistui 14seuran jäsentä.

Seuran puheenjohtajaEino Hyvönen avasi koko-uksen toivottaen kaikki ter-vetulleiksi. Hänet valittiinmyös kokouksen puheen-johtajaksi. Sihteeriksi valit-tiin Saini Repo. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin EsteriÄikää ja Aimo Levonpää,jotka valittiin myös äänten-laskijoiksi.

Kokous todettiin lailli-seksi ja päätösvaltaiseksi,ja esityslista hyväksyttiintyöjärjestykseksi. Vuoden2006 jäsenmaksuksi päätet-tiin 8 euroa.

Hyväksyttiin toiminta-

Taina Suvila ja Vesa Lukka veivät viime kesänä Kurkijokelaisten 59. pitäjäjuhlien muistoku-kat Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkille, joka on sijoitettu Kanta-Loimaan kirkonvälittömään läheisyyteen.

Loimaan Seudun Karjalaseura ry:n syyskokoukseen Kurkijokelaisen tiloissa osallistuivat muun muassa vasemmalta Jenni,Arvi S., Arvi H., Maija, Esteri, Aimo, Lauri, Tellervo, Ilona, Alli, Martti, Jere ja Taina.

Syyskokous-kuulumisia

suunnitelma vuodelle 2006,josta tiedoksi seuraavaa:sääntömääräisten ja halli-tuksen kokousten lisäksitehdään teatteriretki ja vie-tetään yhteistä talvipäivää.

Kesällä pelataan kyykkääsekä pidetään yhteislauluti-laisuus Kurkijoki-puistos-sa, järjestetään onkikilpai-lut, ja joulujuhlakin pide-tään.

Seuran toiminnasta il-moitellaan Kurkijokelaises-sa ja Loimaan Lehdessä.Lisäksi lähetetään kaksi jä-senkirjettä vuoden aikana.Osallistutaan itsenäisyys-päivänä sankarihaudoillevietäviin seppeleisiin javiedään kynttilät tai kukatKarjalaan jääneiden vaina-jien patsaalle ja Kurkijoki-puiston muistomerkille jou-luna, vainajien päivänä, tal-visodan syttymisen päivänäsekä karjalaisuuden päivä-nä.

Vuonna 2006 myydäänKarjalan Liiton tuotteita,pidetään arpajaisia ja myy-

Loimaan SeudunKarjalaseura ry:nhallitusEino Hyvönen,

puheenjohtajaAlli KihlankiUlla LamminahoMaija LevonpääHannele PiiparinenMartti Repo,

varapuheenjohtajaSaini Repo, sihteeriMarkku SihvonenArvi SilvennoinenTaina Suvila,

rahastonhoitajaLauri Veijalainen

jäiset. Seuran 60-vuotishis-toriikki on valmistumassa.Syyskokous hyväksyi halli-tuksen esittämän talousar-vion vuodelle 2006.

Hyvönen jatkaaHallituksen puheenjoh-

tajaksi valittiin Eino Hyvö-nen ja varapuheenjohtajak-

si Martti Repo. Hallituksenerovuoroiset jäsenet MaijaLevonpää, Markku Sihvo-nen ja Arvi Silvennoinenvalittiin uudelleen seuraa-vaksi kolmivuotiskaudeksi.Lisäksi hallitukseen kuulu-vat Saini Repo, Ulla Lam-minaho, Lauri Veijalainen,Taina Suvila, Hannele Pii-parinen ja Alli Kihlanki.

Tilintarkastajiksi valit-tiin Reino Parviainen jaPentti Kemppinen. Varati-lintarkastajina toimivatKari Kiiski ja Kari Äikää.

Naistoimikunnan vetä-jäksi valittiin Maija Levon-pää. Lisäksi naistoimikun-

taan valittiin Eevi Kemppi-nen, Ritva Rastas, Airi Hei-nonen, Ulla Lamminaho jaSaini Repo. Juuret Karja-lassa –toimikuntaan valit-tiin koko hallitus. Kurkijo-kelaisen teemanumerotoi-mikuntaan tulivat valituiksiArvi Heinosen lisäksi kaik-ki hallituksen jäsenet.

Karjalan Liiton ja Karja-laisseurojen Varsinais-Suo-men piirin kokouksissa seu-raa edustavat puheenjohta-ja ja sihteeri. Varaedustajik-si valittiin varapuheenjoh-taja ja rahastonhoitaja.

Saini Repo

Syyskokous-kuulumisia

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Meillä on hyviä joululahjaideoita.Soita, viestitä tai käy! www.kurkijoki.fi

Perjantaina 2. joulukuuta2 – 2005 – Nro 48–49

2.12.2005

Loimaan savi ja Kurkijoen multaUsko- ongelma vaivoimavara?

Hartaus sunnuntaiksi 4.12.2. adventtisunnuntai

Kuolleita

Suvun vanhin

KatriPUPUTTI* 26.7.1910 Kurkijoellat 24.10.2005 Loimaalla

Katri on siunattu viimeiselle matkalleen Oripään kirkossa4.11.2005. Lämmin kiitos osanotosta.

Oli kaipuusi Karjalaan,pääsit kotiin uuden maan.

Katria kaipauksella muistaensisar ja kolme veljeä perheineensukulaiset ja ystävät

Uskoon liittyvät asiat ovat meille jokaiselle merkittäviä ja tär-keitä asioita. Tämä siksi, että ihminen on parantumattomastihengellinen ihminen. Kuitenkin keskustellessamme uskonasiois-ta olemme usein hyvin vaivautuneita. Suhteemme uskoon ja us-konasioihin on jotenkin merkillinen.

Usko ymmärretään elämässä liian usein miinusmerkkisenäkokonaisuutena. Koemme, että meiltä vaaditaan paljon, elä-mämme on hyvin rajoittunutta ja täynnä kieltoja. On pakkotehdä sitä ja tätä tai on pakko olla tekemättä. Uskova ihminenpuolestaan ajatellaan synkeäksi ja murheelliseksi kaveriksi. Asi-aa kuvaa hyvin tilanne, jossa vieras ihminen kysyy synkeän jamurheellisen näköiseltä lähimmäiseltään: “Oletko uskossa?”Tämä vastaa: “En. Minulla on muuten vain paha olla.”

Oheisiin ajatuksiin liittyy usein myös lainomainen käsitysitse Jumalasta. Hänet ymmärretään vain pilven päällä istuvaksivanhaksi “ukoksi”, joka ihmisen epäonnistuessa sekä rikkoessaerilaisia lakeja ja sääntöjä vastaan heittää niskaamme “tulta jatulikiveä”. Jos Jumala olisi tällainen, en minäkään haluaisi hä-neen uskoa!

Osin tällainen lainomainen käsitys Jumalasta on varmaankasvatuksenkin tulosta. Meitä suomalaisiakin on opetettu Her-ran kuriin ja nuhteeseen pelottelemalla myös Jumalan vihalla,kostolla ja rangaistuksella. Hyvääkin tarkoittaessamme olemmeusein vuosien varrella ankaran opetuksen kautta ohjanneet toi-siamme mieluummin kauemmaksi Jumalasta kuin lähemmäksiHäntä. Liian monen mielessä liikkuu ajatus: Kiltit lapset pääse-vät taivaaseen, minulla ei siis ole mitään mahdollisuuksia.

Jos usko muodostuu elämässämme ongelmaksi, silloin asen-teissamme tai käsityksissämme on todella paljon vialla. Usko ontarkoitettu elämää kantavaksi voimaksi, ei sitä tuhoavaksi.

Raamattu liittää uskonelämään seuraavanlaisia määreitä:anteeksiantamus, rauha, ilo, rakkaus, toivo, luottamus, turva,syli, suoja, johdatus, voima, varustus, elämän perustus ja kivijal-ka jne. Huomaatko? Kaikki ovat perusluonteeltaan plusmerkki-siä, positiivisia asioita. Näitä meidän sisimpämme huutaa osak-seen elämän helteessä. Näitä me etsimme ja kaipaamme. Näitämeille on myös luvattu.

Raamattu sisältää valtavan määrän erilaisia lupauksia, joitaei ole kirjoitettu vain siksi, että voisimme sanoa: “Olipa hienostisanottu!” Jumalan lupaukset on kirjoitettu siksi, että sinä jaminä lukiessamme niitä saamme omistaa ne omalle kohdallem-me. Niitä ei ole tarkoitettu vain joillekin hyville ja parempiosai-sille, vaan meille kaikille kristityille. Samoin Raamatun kuvaJumalasta on elämälle myönteinen. Todellisen Jumalan luon-teen meitä ihmisiä kohtaan me näemme Jeesuksessa, Vapahta-jassamme.

Valmistaudumme parhaillaan joulun viettoon. Jeesus syntyitähän maailmaan Jumalan rakkauden lähettämänä. Hän val-misti meille pelastuksen tien aina taivaan kirkkauteen saakka.Jeesus ei syntynyt kuitenkaan vain kerran, vaan hän syntyy yhäuudelleen sydämiimme. Ihminen tuhoaa ja hajottaa elämääsekä koko maailmaa - Jumala luo Kristuksessa koko ajan uutta.Huomaatko sen myös omassa katoavaisessa ruumiissasi?

Vesa MäkeläKirjoittaja on Vaasan vankilan vankila-

pastori ja Vuoden pappi 2004.

Rakkaamme

Aune MirjamKAKSONEN

* 21.2.1921 Hiitolat 24.9.2005 Isokyrö

Rakkaamme siunattiin Isonkyrön hautausmaahan läheistenläsnä ollessa lauantaina 1.10.2005. Lämmin kiitos osanotosta.

Puolisoa, äitiä ja mummaa kaivatenArviRaimo ja RitvaEsko ja Katri

Elina ja JannePaula ja Jukka-Pekka

muut sukulaiset ja ystävät

Uupuivat voimasi hiljalleen,hetki lähtösi läheni.Päivänä kauniina syksyisentuli luoksesi rauha ikuinen.

o.s. Parkkali

Meille niin Rakas

Pentti HenrikNYMAN* 19.1.1936 Hyvinkäät 12.11.2005 Vantaa

Siunaus toimitettu.Lämmin kiitos osanotosta suureen suruumme.

Suuresti ikävöidenAri ja PirjoSirpa, Markku, Niko ja NeaArto, Nina, Alexandra ja Robinveljet ja siskot perheineenmuut sukulaiset ja ystävät

Ei auttanut apu ihmisten,ei rakkaus, rukous läheisten.Olit toivossa päästä viel’ kotihin kerran,mutt’ matkasi johti luo taivahan Herran.

Eevi

Rakas äitini, mummummeja isomummumme

Tyyne AiliLUKKA

* 20.5.1913 Kurkijokit 9.11.2005 Pöytyä

Siunattu hiljaisuudessa. Lämmin kiitos osanotosta.Kiitämme Pöytyän terveyskeskuksen vuodeosaston

henkilökuntaa hyvästä hoidosta.

Saapui hetki aamun tullen,sydän lämmin loppuun löi.Et kärsinyt, nukuit hiljaa.Muisto kaunis meille jäi.

KaipauksellaAili ja YrjöAri ja JaanaEsa ja KaisaAnne ja TapaniMarja ja HannuJyrki ja HeliAino

o.s. Kuntsi

Kiitos rakkaudestasi isomummu.Saara, Janne, Anu, Aleksi, Matias, Heidi,Jarkko, Juho, Annika, Asta, Jarmo

Ilmari Pimiän kirjoittama runo oli meidän eva-koiden arkielämää 60 vuotta sitten. Olimme ou-doilla ovilla, hieman pelokkainakin, lähes kaikenmenettäneinä, vailla varmaa toivoa tulevaisuu-desta.

Toisaalta ei varmaankaan aina ollut helppoapaikallisilla asukkaillakaan hyväksyä sitä, ettäheidän määrättiin ottamaan suojiinsa, osoitta-maan asunto evakoille, kaukaa tulleille, joilla olitoisenlainen luonteen-laatu, kulttuuri ja jopamurre.

Jotenkin kuitenkinselvittiin eteenpäin,vaikeudet voitettiin, jamelko nopeasti valtio-valtakin tarjosi apunsaniin, että evakoidenkin elämää saatiin vakaam-malle pohjalle. Työtä tehtiin rinta rinnan paikal-listen asukkaiden kanssa. Työtä riitti kaikille te-kijöille sotaa käyneen maan jälleenrakentamises-sa.

Näissä olosuhteissa perustettiin Karjalan Liit-to sekä paikalliset karjalaseurat, niin myös Loi-maalle vuonna 1945. Seurat tulivat todelliseentarpeeseen, sekä edunvalvontaan, mutta ennenkaikkea evakoiden yhdyssiteeksi, turvaköydeksivaikeissa oloissa. Eihän siihen aikaan edes tiedet-ty kriisiavusta niin kuin nykyään. Yhdessä me

olimme vahvempia, loimme toisiimme uskoa jaluottamusta parempiin päiviin.

Näin jälkeenpäin on helppo todeta, että jälleen-rakennustyö on ollut onnistunut. Myös me kurki-jokelaiset voimme - ilman itsekehua - todeta, ettäolemme antaneet suuren panoksen uuden kotiseu-tumme hyväksi. Esimerkkejä on paljon monellaalalla: elinkeinoelämässä, kunnallisella ja seura-kunnallisella sektorilla sekä harrastustoiminnan

saralla. Loimaan savi jaKurkijoen multa ovat ol-leet hyvä sekoitus.

Esimerkiksi Kanta-Loimaan seurakunnanväkiluku oli vuonna1949 7821 henkeä. Kunsiirtoseurakunnat oli

lakkautettu, vuonna 1950 seurakunnan väkilukuoli 10 164 henkeä. Vuosina 1949-53 vihittiin seu-rakunnassa 305 avioparia. Näistä 84 oli ns. seka-avioliittoja. 41 loimaalaispoikaa avioitui karjalais-tytön kanssa, ja vastaavasti 43 loimaalaistyttöämeni naimisiin karjalaispojan kanssa.

Samaan aikaan vihittiin vain 12 pariskuntaa,joissa kumpikin oli karjalaisia.

Näin ovat karjalaiset geenit ja verenperintö yh-distyneet melko laajalle loimaalaiseen verenperin-töön. Siis, maaperä kasvulle on ollut otollinen.

Arvi Heinonen

”Piti mun lähteä kulkemahan varassa mieron sauvan,en ole löytänyt kotia vielä, etsinyt olen kauan.Katselen pitkien peltojen yli pimeän metsän selkään.En ole löytänyt kotia vielä, outoja ovia pelkään.Vilu on polkea vieraan hiekka, vieläkö jalka kannat?Jumala, orpojen armahtaja, milloin mun levätä annat? (Ilmari Pimiä)

Rakkaamme

Eino JohannesRASILAINEN* 17.6.1927 Kurkijokit 19.11.2005 LAS

Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että rakkaamme siunataanAlastaron kirkossa lauantaina 10.12.2005 klo 13.00, jonkajälkeen muistotilaisuus Alastaron seurakuntatalolla.

Rakkaudella muistaen,kiittäen ja ikävöiden

TerttuMarja, Meri ja Miro

Sisar perheineenMuut sukulaiset ja ystävät

Me tiedämme sinun on parempi näin,kivut poissa on ja tuskat takana päin.Suo anteeksi suru ja kyyneleet nää,ne rakkautta on ja ikävää.

Taivaan enkeli valkosiipi,otathan pappan kädestä kiinni.

Perjantaina 2. joulukuuta 2005 – Nro 48–49 – 3

In memoriam

Kustantaja ja julkaisija: KURKIJOKI-SÄÄTIÖwww.kurkijoki.fi

Toimitusneuvosto: Kurkijoki-Säätiön hallitusToimitus: Päätoimittaja Raija Hjelm

ja kaikki Kurkijokelaisen ystävät

Toimitus: Koulukuja 7, 32200 LoimaaAvoinna: Tiistaisin ja perjantaisin klo 9–14

puh./fax (02) 762 2551, matkapuh. 050-521 3336

Lakon tai muun ylivoimaisen esteen takia ilmestymättä jääneistä nume-roista ei suoriteta korvausta. Lehden vastuu ilmoituksen poisjäämisestätai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu enimmillään ilmoituk-sesta maksetun hinnan palauttamiseen.

ILMOITUSHINNAT:4-väri .............. 60 centtiä/mm + alv 22 %Mustavalk. ...... 45 centtiä/mm + alv 22 %

Säännöllisistä ja jatkuvista ilmoituksista huomattava alennus. Väri-ilmoi-tukset sopimuksen mukaan. Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattu-neista virheistä lehti ei vastaa. Ilmoitusaineistojen jättöaika: keskiviikko klo16 mennessä.

TILAUSHINNAT:

vuosi ............... 35 euroa6 kk ................ 20 euroa3 kk ................ 12 euroaPohjoismaat .....39 euroaMuualle ........... 46 euroa

Lehti ilmestyy pääasiassa joka toinen perjantai. Painosmäärä 2000 kpl.

E-mail:[email protected]: LSOP 523900-4897

Sivunvalmistus:Etusivu Frontpage, LoimaaPaino: Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki

ISSN 0782-5668

Haapasen HautaustoimistoTÄYDELLINEN HAUTAUSPALVELU

Puh. 762 2700 ja 762 2857Heimolinnankatu 16, 32200 LoimaaLiikeajan jälkeen Reunanen puh. 762 2700

Matkap. 0500 531 814, 050 561 0547

Sanan Voimaa

Muistettavaa

Perheuutisia

Olen Siiri An-nikki Repo. Olensyntynyt elo-kuun 22. päivä-nä. Vanhempaniovat Katja jaTeppo Repo. Iso-isäni MarttiRepo on Elisen-vaarasta. SusanKröger kastoiminut 23.10.Kummini ovatJohanna Hyryn-salmi ja MarkoHakala.

Ilmajokelainen Lilja (s. Laakso) ja kurkijokelainen PauliSinkkonen vihittiin 10.12.1949 Maamiesseurantalo Kylvö-lässä Ilmajoen Huissin kylässä. Heidät vihki rovasti Armovon Essen. Pauli on viimeinen kurkijokelainen, joka onavioliittoon vihitty, sillä seurakunta lakkasi olemasta kolmeviikon kuluttua häistä, joten seuraavat, jotka vihittiin, olivatjo uuden seurakunnan kirjoissa. Muutaman päivän kuluttuahäistä muutti nuoripari Loimaalle. He muistavat, kuinka hekävivät hakemassa muuttokirjansa rovasti Arvi Kujalalta,joka istui ison talon kamarissa sijaitsevassa kirkkoherranvi-rastossa rauhallisesti myhäilevänä isähahmona. Kohta 56vuotta aviossa olleilla loimaalaisilla Sinkkosilla on neljäpoikaa ja yksi pojanpoika.

SuurkiitosKurkijokelainen-lehden

avulla olen nopeasti tutus-tunut Kesselin suvun jäse-niin ja muihinkin pitäjäläi-siin, jotka ovat ottaneet yh-

pe 2.12. Anelma,Unelma

la 3.12. Meri, Vellamosu 4.12. Airi, Airama 5.12.Selmati 6.12. Niilo, Niko,

Nikolai, Niklas,Itsenäisyyspäivä

ke 7.12. Sampsato 8.12. Kyllikki, Kyllipe 9.12. Anna, Anne,

Anneli, Anni,Annika,Annikki,Annukka, Anu

la 10.12.Juttasu 11.12.Tatu, Taneli,

Danielma 12.12. Tuoviti 13.12. Seijake 14.12.Jouko

2.12. Me odotamme hartaasti Herraa,hän on meidän turvamme jakilpemme. Ps. 33:20

3.12. Silloin hän sanoi opetuslapsil-leen: ”Satoa on paljon, muttasadonkorjaajia vähän.” Matt.9:37

4.12. Tehän tunnette HerrammeJeesuksen Kristuksen armon: hänoli rikas, mutta tuli köyhäksiteidän vuoksenne, jotta te rikas-tuisitte hänen köyhyydestään. 2Kor. 8:9

5.12. Näin hän on meille lahjoittanutsuuret ja kalliit lupaukset, jotta teniiden avulla pääsisitte pakoonturmelusta, joka maailmassahimojen tähden vallitsee, jatulisitte osallisiksi jumalallisestaluonnota. 2 Piet. 1:4

6.12. Tämä on se sanoma, jonkaolemme häneltä kuulleet ja jonkajulistamme teille: Jumala on valo,hänessä ei ole pimeyden häivää. 1Joh. 1:5

7.12. Kääntykää minun puoleeni,maan kaikki ääret, antakaapelastaa itsenne, sillä minä olenJumala, eikä muuta jumalaa ole.Jes. 45:22

8.12. Olen puhunut teille tämän, jottateillä olisi minussa rauha. Maail-massa te olette ahtaalla, muttapysykää rohkeina: minä olen

voittanut maailman. Joh. 16:339.12. Minä olen kurja ja kipua täyn-

nä, mutta sinä, Jumala, autatminut turvaan. Ps. 69:30

10.12. Miten kaunis, miten ihanaoletkaan, rakastettuni, riemuni!Laul. 7:7

11.12. Kristus on avannut meillepääsyn tähän armoon, jossa nytlujasti pysymme. Me riemuitsem-me siitä toivosta, että pääsemmeJumalan kirkkauteen. Room. 5:2

12.12. Älkää mukautuko tämänmaailman menoon, vaan muuttu-kaa, uudistukaa mieleltänne, niin,että osaatte arvioida, mikä onJumalan tahto, mikä on hyvää,hänen mielensä mukaista jatäydellistä. Room. 12:2

13.12. Tulevina aikoina Jaakobjuurtuu, Israel kukkii ja kukois-taa, ja hedelmiin peittyvät maankasvot. Jes. 27:6

14.12. Mutta te saatte voiman, kunPyhä Henki tulee teihin, ja teolette minun todistajani Jerusale-missa, koko Juudeassa ja Samari-assa ja maan ääriin saakka. Apt.1:8

15.12. Silloin Eeli sanoi hänelle:Mene rauhassa. Israelin Jumalaantakoon sinulle, mitä häneltäpyysit. 1 Sam. 1:17

1. Missä kaupungissa sol-mittiin rauha isonvihanjälkeen?

2. Mikä oli Iranin aiempinimi?

3. Mikä oli vankien määräSuomessa vuonna2003?

4. Montako lasta syntyymaailmassa joka vuosi?

5. Missä on Suomen en-simmäinen hyppyrimä-ki?

6. Kuinka monta evanke-lisluterilaista seurakun-taa Suomessa oli vuo-den alussa?

7. Mikä on entisen Kons-tantinopolin nykyinennimi?

8. Minkä kaupungin kuu-luisa katu Broadwayon?

9. Kuka diktaattori käyttiennen valtaannousuaansalanimeä Koba?

10. Mikä on Sitra?

Paavo Liski syntyiVuokselassa Karjalan Kan-naksella 4.7.1939. Hänkuoli 8.11. vain kuukaudensairastettuaan. Sodan jäl-keen Liskin perheen evak-komatka päättyi Hämee-seen Tammelaan.

Professori Paavo Liskitunnettiin ohjaajana, näyt-telijänä, kirjailijana, Tunte-mattoman sotilaan aliker-santti Rokkana, matkare-portteri Viki Vaskena, hu-moristisena esitelmöitsijä-nä, kantaaottavana juhlapu-hujana ja ennen muuta pe-räänantamattomana karja-laisuuden ja karjalaisen jasuomalaisen kulttuurinpuolestapuhujana. Karjalai-set ja isänmaalliset teematolivat luonnollisia aiheva-lintoja Paavo Liskille, jokaoli myös itse kokenut evak-

Professori Paavo Liski osallistui juhlapuhujana myös Kurki-jokelaisten pitäjäjuhlille. Kuva vuodelta 1984.

Paavo Liski1939-2005

kouden, sodan ja sen aihe-uttamat vääryydet.

Sivistyksenpuolestapuhuja

- Jos minut nähdään si-vistyksen puolestapuhuja-na, niin hyvä on, sillä juurise haluan olla. Mielestänitaidetta ei pidä tehdä muo-don tai narsismin vuoksi,vaan sivistyksen ja kulttuu-rin takia, on Paavo Liski to-dennut.

Tätä sarkaa hän edistimm. toimimalla johtajanaOulun ja Helsingin kaupun-ginteattereissa. Hän ohjasimyös Aulis Sallisen Ratsu-miehen, Joonas KokkosenViimeiset kiusaukset ja Ei-nojuhani Rautavaaran Au-ringon talon. Valtion 15-vuotisen taiteilija-apurahanhän sai vuonna 1986 ja pro-

fessorin arvon vuonna1991.

Paavo Liski oli eräs niis-tä aikamme suurista suoma-laisista, jotka antoivat kas-vot kansakuntamme histo-rialle, perinteelle ja nykyi-syydellekin, ei ainoastaanvarsinaisen elämäntehtä-vänsä kautta, vaan myös si-viilipersoonansa kautta. Onvaikeaa kuvitella toistahenkilöä, jonka työssä am-matillisen osaamisen lisäk-si näkyy samalla tavalla si-toutuminen niihin arvoihinja periaatteisiin, joita häntahtoi viestittää persoonan-sa välityksellä. Tämä piir-tyy lähtemättömästi mie-liimme esimerkiksi hänenKarjalaa kuvaavissa televi-

siodokumenteissaan.Paavo Liski arvosti omia

karjalaisia juuriaan ja osasiniveltää ne vaikuttavalla ta-vallaan isänmaan asian pal-velemiseen. Karjalainenkansa voi olla ylpeä ja kii-tollinen hänen elämäntyös-tään, joka antoi kasvotmyös karjalaisuudelle. Paa-vo Liskin äänessä soi Väi-nämöisen kannel.

Nyt Paavo Liskin paikkaon tyhjä. Niin tyhjä, että sitäon mahdoton täyttää. Muttaei sitä tarvitsekaan täyttää:meillä oli Paavo. Hän pu-huu yhä.

Lyhennetty HannuKilpeläisen ja Mervi

Piipposen laatimastamuistokirjoituksesta

teyttä ja auttaneet sukutut-kimuksessa. Erityisen läm-min kiitos Anja-Leenalle jaAkulle, ja tietysti lehdentoimitukselle. On hienoaolla karjalaista juurta! Us-koo

Mirja Pekonen

Lukijoilta

Karjalaisten kirjojen kirjamessut pe2.12. klo 14-19 ja la 3.12. klo 11-18 Kar-jalatalolla Helsingissä.. Kurkijoki-Säätiöl-lä ja Seuralla yhteinen myyntipöytä.

Kurkijokelaisten ja hiitolaisten yhtei-nen joulujuhla la 10.12. klo 13 Karjalata-lolla Helsingissä. Aiemmin ilmoitetustapoiketen juhla on siis lauantaina, ei sun-nuntaina.

Retki Helsinkiin Karjalatalolle la 10.12.Pikkujoulujuhlaan johon osallistuvat Hiito-la, Kurkijoki, Kaukola ja Kirvu. Ohj. mm.joulupuhe Isä Mitro. Retken hinta 30 +.Lähtö Porin linja-autoas. klo 8.30. Lisätiet.ja sitova ilm. Raija Laaksonen puh. 040-538 7401 ja (02) 633 4975. Kaikki ovattervetulleita! Järj. Hiitolan Pitäjäseura.

Hiitolan Pitäjäseuran järj. jouluinen ta-rinailta ti 13.12. klo 18 Tuomarink. 2, Pori.Laulellaan kauneimpia joululauluja, tarjol-la puuroo ja väskynäsoppaa sekä torttu-kahvit. Myös joulupukki saapuu, tuo pik-kupaketti pukinpussiin, arvontaa. Ilmai-nen tarjoilu. Entiset ja uudet ovat tervetul-leita.

Mellilän Karjalaiset ry:n 60-vuotisjuhlasu 18.12. klo 14 Vanhustentalon Päivä-keskuksessa. Joulupuuroa ja piiraskahvit.


Väinämöisenkatu 10, 32200 Loimaap. (02) 763 6840

Avoinna arkisin 9-20, kesällä 9-19,La 9-16, Su 10-14

LOIMAA Koulukuja 7 as 10Ajanvaraus puh. (02) 763 2297

Hierontaa,nikamakäsittelyä,meridiaani- jaakkupainallushoitoja

luontaishoitaja

YRJÖVÄISÄNEN

www.loimaanpesula.fi

www.matkaviitala.fi Alastaro

TILAUSAJOTKOTI- JA ULKOMAILLE(02) 766 9294,050 304 0772

Loimaan Lukko OyLoimaan

Sammutinhuolto

Turuntie 7, 32200 Loimaa, Puh. (02) 763 2444

ABLOY-valtuutettu A-LAATU-Lukkoliike

Onnea!

Puutarhurinkatu 1–3, LOIMAA

ESBERITOXLUONTAISTUOTE

MINTTUHeimolinnankatu 12

32200 LoimaaPuh. 762 2105

Flunssan hoidonuusi aikakausiPysäytä flunssa

Pieni kodikas Metsä-maan kirkko otti Kurkijoenmartat ja heidän ystävänsälämpimästi vastaan, kunnämä riensivät sunnuntai-aamuna 20. päivänä mar-raskuuta aloittamaan 100-vuotisjuhlaa. Pöytyän kirk-koherra Risto Miettinensaarnasi, ja martat lukivattekstit ja toimivat kolehdinkerääjinä.

Metsämaan urheilutaloKalliohovi ei ollut ihan yhtälämmin, mutta kauniisti ko-risteltuna odotti vieraitaan,kun nämä kirkosta siirtyivätsen suojiin jatkamaan juh-laa. Lounas oli maittavakarjalanpiiraineen kaikki-neen. Martat olivat itse lei-poneet piiraat, mutta muuttarjottavat oli pitopalveluntekemiä ja tarjoilemia. Näinkaikki martat pääsivät juh-lakansan joukkoon.

Kaikkiaan juhlijoita olinoin 130. Pitkät pöydättäyttyivät iloisista naisistaja miehistä. Tervehdyssanatlausui yhdistyksen 18. pu-heenjohtaja Arja Schwartz.Hän kulki puheessaan yh-distyksen alusta tähän päi-vään ja tuli lopuksi siihentulokseen, että ns. martta-neidin neuvoilla olisi tänä-kin päivänä kysyntää.

Nyt tarvittaisiin apua ko-dintekniikan hallintaan.

Kurkijoen Marttayhdistys ry:n 100-vuotisjuhla huipentui siihen, kun Sinikka Sikiölle (edessä vas.) luovutettiin Marttaliitonkultainen ansiomerkki tunnustuksena erityisen ansioituneesta ja pitkäaikaisesta toiminnasta. Hän on yhdistyksen 11:s kul-taisen ansiomerkin saaja. Muut ”eturivin” martat saivat hopeiset ja takana olijat pronssiset merkit.

Kurkijoen Marttayhdistyksen100-vuotisjuhlat Metsämaalla

Usein tänä yltäkylläisyydenaikana tulee kotiin hankit-tua ”turhakkeitakin”, joitaei joko osata käyttää ollen-kaan tai siirretään muuta-man käyttökerran jälkeenkomeron viimeisimpäännurkkaan odottamaan ”pa-rempia aikoja”.

Arja Schwartz luki kaik-ki marttayhdistyksen saa-mat onnittelut. Sitten hänesitteli yhdistyksen ylpey-denaiheen Päivi Mikolankirjoittaman historiakirjanSe on sata.

Kamarineuvos Kari Ra-hiala pääsi ensimmäiseksiääneen. Hänellä on ollut isoosa kirjan rahoituksen jär-jestämisessä sekä innostaja-na. Hän luki äitinsä eli pit-käaikaisimman yhdistyksenpuheenjohtajan Elli Ra-hialan puheen 40 vuodentakaa yhdistyksen 60-vuo-tisjuhlassa.

Kirjan kirjoittaja PäiviMikola ihmetteli omassapuheenvuorossaan, ettäurakka tosiaankin oli ohi.Hän oli käyttänyt tehtäväänlähes viisi vuotta aikaa. En-simmäisiä tehtäviä oli olluthaastatella vanhoja martto-ja. Hän oli kierrellyt Loi-maan ympäristössä tehdenhaastatteluja. Jotkut haasta-teltavista ovat jo nyt mananmajoilla. Kaikille häntä aut-

taneille sateli kiitoksia.Päivi Mikola kertoi, että

hän oli oppinut ainakin sen,että 100 vuotta on hirveänpitkä aika. Hän totesi, ettäkirjoitustyöhön oli ollutkäytettävissä paljon lähtei-tä, sillä ihan yhdistyksenalusta lähtien on hyvin tal-letettu materiaalia. Kirjankustantajan KustannusHD:n puheenvuoron pitiArto Pietilä.

Raija Hjelm lauloi VäinöHannikaisen vuonna 1941säveltämän Marttahymnin.Loimaan kaupungin terveh-dyksen esitti kaupunginjoh-taja Jorma Kopu. TiinaLäksy soitti kanteleella Va-lamon ja Konevitsan kir-konkellot sekä Kyynärä-keppii –nimiset sävelmät.Sopivissa väleissä laulettiinyhdessä. Laulut säesti ArmiHaatanen. Juhlan juonsiIlpo Seppänen.

Kultainenansiomerkki

Juhlapuhuja tuli Turusta.Hän oli Marttaliiton halli-tuksen puheenjohtaja Mer-ja Siltanen. Varsinais-Suo-men Martat ry:n tervehdyk-sen esitti toiminnanjohtajaSanna Voutilainen. He yh-dessä kiinnittivät ansio- javuosimerkit saajien rintoi-hin. Merkinsaajia olikin ta-

vallista enemmän. Juhlanarvokkuuden vuoksi merk-kien hakeminen ja luovutta-minen oli keskitetty juuritähän hetkeen.

Kurkijoen Marttayhdis-tyksen 11. jäsen, jolle onmyönnetty kultainen ansio-merkki, on Sinikka Sikiö.Hän sai merkkinsä erityisenansioituneesta ja pitkäaikai-sesta toiminnasta. Sikiö ontoiminut kaksi eri kertaayhdistyksen puheenjohtaja-na sekä Rummunsuonmarttakerhon pitkäaikaise-na puheenjohtajana jamuissa tehtävissä.

Hopeisia ansiomerkkejäjaettiin 11 martalle ja prons-sisia kaiken kaikkiaan 19martalle. Vuosimerkkejäkinsai yhteensä 12 marttaa.Kaksi sai merkin 50 vuodenjäsenyydestä, yksi 40-vuo-tisesta, neljä 25-vuotisestaja viisi marttaa 10-vuotises-ta jäsenyydestä.

Alli Kihlanki kiitti mer-kinsaajien puolesta Martta-liittoa ja Kurkijoen Martta-yhdistystä. Varapuheenjoh-taja Hannele Piiparinen ni-putti juhlan kiinni päätössa-noissaan. Lopuksi juotiinmakoisat täytekakkukahvit,ja päästiin tutustumaan his-toriakirjaan.

Raija Hjelm

PIHATUOTTEETHOLLOMARK

32410 NIINIJOKIPUH. (02) 768 8129

VUORISEN LIIKENNE OYTahvontie 10, 32210 Loimaa

Puh. (02) 762 7072Vanhakirkontie 86, 32210 LOIMAAPuh. (02) 762 7008, 0400-535 289

Hirvikoski

LINTULAK EXTRA

60-v.Onnittelemme

Karjalaseuraa


JoulutervehdyksetKurkijokelaisessa

Jälleen on tullut aika lähettää joulutervehdys sukulaisille jaystäville lehtemme välityksellä. Tervehdykset julkaistaan16.12. ilmestyvässä joulunumerossa.Tervehdyksen lähettäminen on helppoa. Voit lähettää senkirjeessä, jossa kerrot oman (ja puolisosi) nimesi ja sen,missä juuresi ovat joko Karjalassa tai muualla, sekä sen,missä nyt asut.

Esimerkki:

Maija (s. Heikäläinen) ja Matti Meikäläinen,Hiitola Hömmö ja Kurkijoki Elisenvaara - Loimaa

Laita myös viiden euron seteli kuoreen, niin maksu on sillähoidettu. Voit myös tuoda tervehdyksen toimitukseen ja samallamaksaa sen. Näin vältämme laskutuksen aiheuttamat ylimääräisetkulut ja vaivat.

Lehden osoite onKurkijokelainen, Koulukuja 7, 32200 LOIMAA.

Vanha sanonta aamullatöihin lähdettäessä ”täytyytässä lähteä sorvin vie-reen” pitää kirjaimellisestipaikkansa Seppo Silven-noisen kohdalla. Hän läh-tee joka arkiaamu sorvien-

Mies sorvin ääressäSeppo Silvennoinen tekee pitkää päivää sorvinsa ääressä.

Miro Silvennoinen,Seppo Silvennoisen nuo-rempi poika, ajaa joka-miesajoja. Vain 22 vuodeniästään huolimatta hän onajanut kilpaa jo seitsemänvuotta. Ikävuodet 15-18hän ajoi nuorten sarjassa jasiirtyi sen jälkeen aikuistensarjaan.

- Kävimme aikanaankatsomassa jokamiesajoja,ja isäpuoleni innosti jasponsoroi minut hommaanmukaan. Kivaahan tämähomma on, vaikkei kan-nattavaa. Nuorten sarjassatuli palkintosijojakin, mut-ta aikuisten sarjoissa onyrittäjiä enemmän ja kil-pailu kovempaa, joten hy-vät sijoituksetkin ovat har-vemmassa, kertoi MiroSilvennoinen.

Hänen ajokkinsa onvanha Simca, joka useinkilpailujen jälkeen kaipaaainakin huoltoa ja joskusmyös remonttia. Ne järjes-tyvät mukavasti isän, jokamyös sponsoroi harrastus-ta, verstaalla. Kilparadoil-la ei kohteliaisuutta tunne-ta, vaan kontakteja toisiinautoihin tulee ja joskusmyös näyttäviä kaatoja.

- Turvallisuus näissä au-toissa on hyvä. Loukkaan-tumisia sattuu äärimmäi-sen harvoin, itselleni ei olevielä koskaan sattunut. Mi-nun autoni ei merkiltään Miro Silvennoisen jokamiesajokki on päässyt talvilepoon.

Miron auto pyöri jokamiesajoissaole sieltä halutuimmastapäästä, joten sitä ei ole os-tettu minulta pois. Sääntö-hän jokamiesluokassa onse, että auto täytyy myydä,jos joku kilpailukaveri ha-luaa sen ostaa. Ylin hinta on1 150 euroa, joten kovinkalliita autoja ei kannata ra-kentaa, määritteli Miro Sil-

vennoinen.Hän kertoo, että Loi-

maan Urheiluautoilijoissaon noin 15 kaveria, jotkakäyvät ajamassa kilpaa lä-hinnä eteläisen Suomen ra-doilla. Rahapalkinnoista onverotussyistä luovuttu, japalkinnot ovat lähinnä tava-rapalkintoja, arvokkaitakin

on joukossa, kuten auto taikesämökki, mutta ne osuvatharvojen kohdalle. Kilpai-lukaudella tulee käytyäkymmenkunta kilpailua.Vähän aikaa sitten auto jamies pääsivät ” talviteloil-le”.

Arvi Heinonen

sa viereen Loimaan Seppä-lässä sijaitsevalle verstaal-leen, kuten on lähtenyt jo 17vuoden ajan.

- Kävin aikanaan Loi-maan ammattikoulun asen-taja-koneistaja -linjan ja

olin sen jälkeen töissä muunmuassa Syväsellä ja Pema-mekissa. Sitten sain päähäniperustaa oman yrityksen.Toiminta siellä alkoi vuon-na 1988. Verstaan rakensinvanhempieni omistaman

pienen maatilan tontille, jasiitä saakka ovat omat sor-vit pyörineet, kuvailee Sep-po Silvennoinen.

Hänen vanhempansaovat Eeva ja Arvi Silven-noinen. Eeva on syntynyt

Pohjois-Karjalassa Pielis-järvellä ja Arvi KurkijoenLuhovaarassa. Arvi tuliLoimaalle keväällä 1945vanhempiensa Katri jaHeikki Silvennoisen kans-sa. Heikki oli syntyään Ki-teeltä, mutta tullut jo nuo-rena miehenä Kurkijoelle,missä avioitui Katri Hamu-sen kanssa.

Arvi muutti aikanaantyön perässä Helsinkiin,missä tapasi Eevan, muttaheistä ei tuntunut olevanhelsinkiläisiksi, joten hemuuttivat Loimaan Seppä-lään Arvin isän ostamallepikkutilalle vuonna 1954 jaasuvat siinä edelleen.

- Teen lähinnä alihankin-tatöitä. Tilaajia ovat muunmuassa Lännen TraktorsOy, Dino Lift Oy sekä mo-net pienemmät yritykset.Käytössäni ovat manuaali-set sorvit. En ole katsonutnäissä puitteissa aiheelli-seksi hankkia kalliita tieto-koneohjattuja sorveja. Ny-kyisilläkin sorveillani pys-tyn tekemään hyvinkin eri-kokoisia töitä, ihan pienistämuutaman gramman pai-noisista nippeleistä satojakiloja painaviin sorvauksiinsaakka, kertoi Seppo Sil-vennoinen.

Hän sanoo, että Loimaanseudun metalliteollisuudel-la menee juuri nyt lujaa, hy-vän ammattitaidon omaa-vista metallimiehistä on pu-laa. Työvoiman kysyntä ontarjontaa suurempi.

- Meikäläisellä pienyrit-täjällä on kynnys vieraantyöntekijän palkkaamiseenmelko korkea työvoiman

aiheuttamista sivukuluistajohtuen. Minulla on yksipalkattu mies, lähinnä asen-nustöissä, eli siis matkatöis-sä.. Työtilanne on juuri nytsellainen, että voisin harki-ta miehen palkkaamistamyös verstaalle. Muttaedellä mainituista syistä seei ole toteutunut eikä hyvänammattimiehen löytämi-nenkään juuri nyt ole help-poa. Harjoittelijaa ei näihinoloihin kannata palkata, sii-nä menisi omaakin aikaatyön opettamisessa, määrit-telee Seppo Silvennoinen.

Loimaalainen yrittäjäHän sanoo - karjalaisista

sukujuuristaan huolimatta -tuntevansa itsensä loimaa-laiseksi. Täällä syntyneenä,koulunsa käyneenä ja työs-säolokokemuksensa saa-neena sekä oman yrityksenhankkineena se tuntuukinluonnolliselta. Koulu-, ikä-ja muut kaverit ovat olleetloimaalaisia, eikä 1960-lu-vun koulumaailmassa enääeroteltu tänne evakkoinatulleiden lapsia.

- Yhden kerran olen van-hempieni kanssa käynytKurkijoella isän entiselläkotipaikalla, mutta ei se mi-tenkään suurta vaikutustaminuun tehnyt. Kun työtäon vuosien mittaan riittä-nyt, niin sen johdosta ovatharrastukset jääneet vähiin.Nyt vanhempana kiinnos-tuin moottoripyörästä, ostinpienen sellaisen ja tykkäänajella sillä hiljakseen mai-semia katselemassa, kertoiSeppo Silvennoinen.

Arvi Heinonen


Katinhännän Kievaristaon vuosikymmenen aikanatullut varsin tunnettu pito-paikka. Näin siitäkin huoli-matta, että Kievari sijaitseeoikeastaan keskellä ”ei mi-tään” eli Loimaan Kau-hanojalla muutaman kilo-metrin päässä Loimaan kes-kustasta. Kievari on tulluttunnetuksi tilausravintola-na, jossa juhlijat voivatnauttia kiireettömästi vie-hättävässä ja vanhanaikai-sessa ympäristössä hyvästäruuasta ja isäntäväen esittä-mästä musiikista. Asiakas-paikkoja on yli 150.

- Viime juhannuksenatuli 10 vuotta siitä, kun ava-simme kesäkahvilan Katin-hännässä sijaitsevassa, vuo-si aikaisemmin ostamas-samme vanhassa kiinteis-tössä.. Ravintolarakennuson vanha maalaistalo, ra-kennettu vuonna 1853, jo-ten paljon oli kunnostetta-vaa ennen kuin vuosia tyh-jillään ollut talo, uudempiasuinrakennus sekä pihapii-ri saatiin käyttökelpoiseenkuntoon.

- Uudempi asuinraken-nus ei sekään ole kovinuusi, sillä se on Terijoeltavuonna 1903 tuotu ja tännepystytetty ns. ”pitsihuvila”,kertoi Jukka Ollila, Kiev-ariperheen ”pappa”, jokayhdessä vaimonsa Market-ta Joutsin kanssa osti kysei-set, Loimijoen varrella si-jaitsevat rakennukset tont-teineen vuonna 1994.

- Myös minä tulin muut-tokuorman mukana. Olinkirjoittanut ylioppilaaksikeväällä juuri vähän ennenmuuttoa, kertoi perheen ty-tär Riikka Ollila.

- Kun olimme Marketankanssa vuosikymmeniäkiertäneet musiikin ammat-tilaisina ympäri maailmaa,aina Japania ja USA:tamyöten, halusimme asu-maan rauhalliseen paik-kaan, pois Helsingin hu-linoista, kertoi Jukka Ollila.

- Meillä oli 1970-luvunalussa rakennettu iso tiilita-lo. Kun aloimme kerätävanhoja huonekaluja ko-tiimme, niin ne eivät tuntu-neet olevan oikeassa ympä-ristössään, joten sekin vai-kutti päätökseen vanhan ta-lon ostamiseen. Ja tämäKatinhännän paikka löytyiaivan sattumalta, se ei ollutjulkisesti edes myynnissä,jatkoi Markatta Joutsi.

Perheyritysparhaimmillaan

- Katinhännän Kievarinväki on edustava otosmaamme maakunnista.Jukka Ollila on pohjalaistasukujuurta, 12. sukupolveaJaakko Ilkasta. Isän äidinpuolelta sukuun on kuulu-nut myös Santeri Alkio.Marketta Joutsi on sukujuu-riltaan Lapista, ja tytärRiikka on syntynyt Nurmi-järvellä.

- En siis oikein tiedä,mistä olen kotoisin, määrit-

teli Riikka. Hänen miehen-sä Vesa Pakkasen isä Mattion syntynyt Kurkijoella,äiti Armi Metsämaalla jaVesa itse Loimaalla.

- Katinhännän Kievariapyöritämme perheyritykse-nä. Mukana olemme mekaikki neljä. Unohtaa eisovi myöskään tyttäriäm-me, 5-vuotiasta Emmaa ja1,5-vuotiasta Fannia, joistaEmma on usein innolla mu-kana keittiöaskareissa. Fan-nyn mielipuuhaa on tiskaa-minen. Me Vesan kanssavastaamme keittiöstä ja tar-joilusta, ja äiti ja isä tekevätkaikkea mahdollista. Tila-päistä työvoimaa käytetääntarpeen vaatiessa. Hyväätässä on sekin, että vanhem-pani voivat olla täysipäiväi-sesti mummo ja pappa tyt-tärillemme, kertoi RiikkaOllila.

Sekä Riikalla että Vesal-la on takanaan vankka ra-vintola-alan koulutus. Riik-ka on opiskellut myös mu-siikkia ja laulua ja on ollutmukana muun muassa Tu-

russa esitetyssä Evita-musi-kaalissa pari vuotta sitten.Musiikin opiskelu jatkuuedelleen, joskaan sille einykyisin jää riittävästi ai-kaa.

Ravintolassa pidettyjenjuhlien pianomusiikista jalaulusta pitää huolen lähin-nä Jukka, mutta myös Mar-ketta ja Riikka musisoivattarpeen mukaan.

- Vesan en ole koskaanvielä kuullut laulavan, mut-

ta Vesa sanoo, että jos vie-raat eivät aamuyöstä älyälähteä ajoissa kotiin, niinsitten hän alkaa laulaa. Eiole vielä tarvinnut, naures-keli Jukka Ollila.

Ollila tekee edelleenkinmyös sävellystöitä. Taan-noin hän on säveltänytvuokselalaisen runoilijan

Kievarin väki vasemmalta Jukka, Marketta, Riikka, jonka sylissä Fanny, ja Vesa. Emma oli seurakunnan kerhossa eikä si-ten päässyt kuvaan.

KatinhännänKievaritunnetaanlaajalti

Hilkka Niemisen 10 runoakokoelmasta ”Päivieni ru-not”. Niistä on viisi laula-nut vuonna 2003 ilmesty-neelle levylle Riikka Ollila,kolme Marketta Joutsi jakaksi Jukka Ollila. Piano-säestykset ja sovitukset onJukka Ollilan. Hän säveltäätarvittaessa vaikka runon,jonka joku läheisistä onjuhlapäivän sankarille kir-joittanut.

Jukka Ollila on ollutnuorena maajouk-kuetason jalkapal-loilija ja esittelee,ansaitusti hiemanylpeänä, plakaattiasiitä, että on ollutSuomen maajouk-kueen pelaajana

voittamassa Suomen Jalka-palloliiton 50-vuotisjuhla-maaottelussa Englanninolympiajoukkuetta vuonna1957. Myös Vesa Pakkanenon urheilumiehiä: hän pelaa- pitkänä miehenä – kori-palloa LoKoKo:n edustus-joukkueessa.

- Pikkujoulusesonki

pyörähti käyntiin 18.11., jatilaisuuksia riittää päivittäinaina 21.12. saakka. Viidak-korummut kai pitävät huo-len mainostamisestamme,sillä sen lisäksi, että olem-me mukana Vihreän Kolmi-on toiminnassa, emme juu-ri mainosta. Tilauksiasaamme paljon muun mu-assa Helsingistä ja Uudelta-maalta, Turusta, Tampe-reelta sekä koko tältä eteläi-seltä alueelta, kertoi JukkaOllila.

- Perinteisten juhlien jär-jestämisen lisäksi olemmeäskettäin aloittaneet uutenapalvelumuotona myös laa-tikkoruokien, salaattien jaerilaisten leivonnaistenulosmyynnin. Niitä voi tila-ta myös netistä osoitteellawww.katinhannankievari.com,mistä löytyy myös muutayritystämme koskevaa in-formaatiota, kertoi Katin-hännän Kievarin toimitus-johtaja Riikka Ollila.

Arvi Heinonen

Hän säveltää tarvittaessavaikka runon, jonka jokuläheisistä on juhlapäivänsankarille kirjoittanut.”

60-vuotisjuhla-

ohjelmaSunnuntaina 11.12.

Loimaan karjalaiset viet-tävät seuransa 60-vuotis-juhlaa. Juhlapuhujaksi tu-lee Karjalan Liiton toi-minnanjohtaja HannuKilpeläinen. Historiikinesittää seuran entinen pu-heenjohtaja Eino Vepsä.

Anita Repo lausuu, jaLoimaan Karjalakuorolaulaa sekä karjalaisiaettä jouluisia lauluja. Ter-vehdyssanat lausuu seu-ran edellinen puheenjoh-taja Alli Kihlanki ja pää-tössanat nykyinen pu-heenjohtaja Eino Hyvö-nen.

Juhlassa jaetaan ansio-merkkejä. Juhlakahvittietenkin myös juodaan.

Kurkijokelaisten 59. pitäjäjuhlille kuten monesti aiemminkin Loimaan Seudun Karja-laseuran aktiivit pystyttivät myyntipöydän. Myyntivuorossa Ritva Hyvönen (vas.) ja AlliKihlanki, jolla oli myös marttojen myyntipöytä hoidettavana.

Loimaalla Karjalan Lii-ton tuotteita (kynttilät, pins-sit, perinneruokakirjat, ad-ressit, kahviliinat ym.) saaostaa karjalaseuran halli-tuksen jäseniltä. Soita taitule käymään.

Kysymeiltä

Eino Hyvönen, Kustaantie16, 040-847 7135

Saini Repo, Hattulanmäen-tie 31, 040-770 9853

Maija Levonpää, Karpalo-kuja 8, 040-582 4983

Alli Kihlanki, Ylistaronka-tu 6 as 2, 040-567 2531

AdventtinaTänään jo joulukalenteristaluukku yksi avataan,joulu alkaa adventistaaina ihan ajallaan.Odottamista malttamatonta,jouluun on vielä yötä monta.Tulisikohan se nopeammin,jos kaksi luukkua kerrallaanjoka päivä me siskon kanssakalenterista avataan?

Näin miettii moni pieni pilttimuuten iloinen ja kiltti,mutta tuolla lumessa ikkunan allaon pieniä jälkiä kaikkialla.Tonttu se sinne aina palaalasten touhuja katsomaan salaa.Paras siis avata vain luukku yksi,ettei vain tulisi yllätetyksi.

Terttu Ketola


www.domus.fi

Loimaa nordea.fi

Nor

dea

Pan

kki S

uom

i Oyj

Onnittelemme lämpimästi Loimaan Seudun Karjalaseura ry:tä 60 -vuotisenvireän toiminnan johdosta.

SaraSport onnittelee!

LEPPÄ-KULJUNKATUHULMINTEOLLISUUS-ALUE

Loimaan Kaukolämpö OyLinjakatu 1, 32200 LOIMAA

Puhtaasti kaukolämmöllä Kaukolämpö ympäristön ystävä

www.sportialoimaa.fi

Esteri Äikää on eräs kar-jalaisen seuratyön vete-raaneja Loimaan seudulla.Voidaan sanoa, että hän onollut tunnettu henkilö näis-sä toimissa jo viisi vuosi-kymmentä. Hän on toimi-nut myös Kurki-Säätiön,nykyään Kurkijoki-Säätiö,hallinnossa, KurkijoenMarttojen johtotehtävissäsekä Loimaan Seudun Kar-jalaiset ry:n johtokunnassa,ja myös seuran puheenjoh-tajana. Myöhemmin onseuran nimeksi muutettuLoimaan Seudun Karjala-seura ry. Kurkijoen Martatjatkavat sen sijaan entisel-lä, sata vuotta vanhalla ni-mellään.

Esteri Äikään polku Loi-maalle ei ollut kovinkaansuora. Kurkijoen Alhonsa-lolla syntynyt Esteri Nieli-käinen avioitui Sulo Äikäänkanssa heinäkuussa 1944,sodan vielä jatkuessa. Nuo-ripari vihittiin Kurkijoenpappilassa.

- ”Häät” pidettiin Loi-maalla meidän 50-vuotis-päiväjuhliemme yhteydes-sä. Juhlat olivat yhteiset,koska syntymäpäiviemmevälillä oli eroa vain yksiviikko. Yhteisiin juhliinmeitä kehotti Sulon äitiOlga, kertoi Esteri.

Kurkijoelta Esteri siirtyievakkona syksyllä 1944Ylistaroon Sulon vanhem-pien Olgan ja Pekan kanssaSulon ollessa vielä sota-hommissa.

Ylistarosta Äikäät muut-tivat Loimaalle vuonna1947 vapun aikaan, jaasuinpaikka löytyi Kuusi-linnasta, missä perhe asuikolme vuotta muuttaen sit-ten Sulon vanhempienhankkimalle maatilalle,joka myöhemmin siirtyiSulon ja Esterin omistuk-seen.

Toimintapuheenjohtajannäköistä

Äikäät tulivat mukaanLoimaan seudun karjalais-ten toimintaan, ja Esteri va-littiin seuran johtokuntaanvuonna 1963. Hän toimijohtokunnassa noin 20vuotta, joista yhdeksänvuotta puheenjohtajana.

- Seurassa oli parhaimpi-na vuosina yli 200 jäsentä,ja toiminta oli vilkasta ja

Esteri Äikää muisteli menneitä vuosia Karjalaseuran toiminnassa. Kuva otettu Kurkijoke-laisen toimituksessa Loimaan Seudun Karjalaseuran tämänvuotisessa syyskokouksessa.

Veteraanin muistelmiakarjalaisuudesta

monipuolista. Seurojen toi-mintahan riippuu paljonjohtokunnan jäsenten aktii-visuudesta. Esimerkiksi jä-senmaksut kerättiin siten,että tehtävään nimetyt jä-senkerääjät kiersivät alueil-laan talosta taloon tai kerä-sivät niitä alueensa asuk-kailta esimerkiksi torilla to-ripäivinä. Tämä henkilö-kohtainen yhteydenotto ko-ettiin silloin hyvin tärkeäk-si, kertoi Esteri Äikää.

- Puheenjohtajakaudella-ni en nähnyt tärkeimmäksitehtäväksi seuran rahakas-san kartuttamista, vaan toi-mintaa eli saatujen varojenkäyttämistä toiminnan ja jä-senistön hyväksi. Niinpäkerran, Uuno Porkan olles-sa rahastonhoitajana, jou-duimme lainaamaankin ra-haa Kurkijoen Marttayhdis-tykseltä V-S:n piirin jäsen-maksun maksamiseksi,muisteli Esteri Äikää.

Uuno Porkka oli puheen-johtajakaudellaan erittäinjämpti. Kokoukset aloitet-tiin minuutilleen, eikä tur-hia juuri puheltu. Esterinkaudella aikaa kokouksilleoli enemmän, kokousasioi-den lisäksi ehdittiin kahvinlomassa haastella muista-kin ajankohtaisista kuulu-misista.

Seuran joulujuhlat ovatalkuvuosista lähtien aina tä-hän päivään asti olleet seu-ran tapahtumakalenterissa.Esteri muisteleekin lämpi-mästi monia kymmeniäjoulujuhlia. Niitä ovat sä-vyttäneet muuttuminenevakkovuosien epävar-moista olosuhteista nyky-ajan hyvinvointivuosiin,mutta Karjalan jouluja eiole unohdettu, se on ainatullut ohjelmissa esille.

Hupaisiakin muistojalöytyy, näin jälkeenpäinajatellen. Esimerkiksi Nur-

meksessa pidetyillä Karja-lan Liiton kesäjuhlilla eikaikille osanottajille, siismm. loimaalaisille, vahvis-tettuna melliläläisillä, löy-tynytkään majoituspaikastariittävästi vuoteita. Joudut-tiin nukkumaan kuka mis-säkin. Esterikin muistaanukkuneensa keittiön pen-killä, tosin jostakin tyynynlöytäneenä. Telle oli nukku-nut makuupussissa ja kukamissäkin, mistä tilaa olilöytynyt selän verran.

- Kyykkää pelattiin ke-säisin Elorannassa, srk:nleirikeskukseen tehdyilläretkillä. Muuten ei kyykkäoikein ottanut tulta. Kyykätlienevät vieläkin tallessaniin, että pelaamaan vain,innostaa Esteri, LoimaanSeudun Karjalaseuran kun-niajäsen.

Arvi Heinonen


[email protected]

KELLOLIIKE

J.MÄKELÄ OY

TURUNTIE 1232200 LOIMAA

PUH. 02-762 2596FAX 02-762 1504

Markku Ahokas

Satakunnantie 11

LOIMAA puh. 763 2721

Lammink 38, 32200 LOIMAA, puh. (02) 762 1339

VUORENKULMAKoulukuja 732200 LOIMAA

onnittelee 60 vuotta täyttävää

Loimaan Seudun Karjalaseura ry:tä

Väinämöisenkatu 6, OP-talo32200 LOIMAA

Puh. 0400 531 576

LOIMAAN

LIIKENNEKOULU

Kauppalankatu 11, 32200 LOIMAA,puh. (02) 7624230, fax (02) 7624233,

Seppo Toivonen 050-5624803

Heimolinnankatu 14• 32200 LOIMAA

GSM 0400 692 753• Puhelin (02) 7623 015

Uuden ajanASUNTOKAUPPA

Puh. 762 1437, Turuntie 10, 32200 LOIMAA

Aleksis Kiven katu 7, 32200 LOIMAAPuh. (02) 763 7550, faksi (02) 762 2895

www.agrimarket.fi

Kuka olet? Mitä sinullekuuluu?

Olen Martti Repo. Olensyntynyt 5.6.1937 Kurkijo-en Elisenvaarassa. Isäni Ju-hon juuret ovat Parikkalas-ta, äitini Marian (o.s. Hei-nonen) Elisenvaarasta.Asun Loimaalla Hattulankaupunginosassa isänivuonna 1949 rakentamassaomakotitalossa yhdessävaimoni Sainin kanssa.

Meillä on yhteensä viisilasta, minulla kolme lasta janeljä lastenlasta ja Sainillakaksi lasta ja kaksi lapsen-lasta. Yhteensä meitä on 16henkeä, joten kyllä vilsket-tä riittää papan ja mummonpihapiirissä Lätsälässä.Olen eläkkeellä ja elän nytelämäni parasta aikaa.

Minkälaista työtä olettehnyt ja missä?

Ensimmäisen kosketuk-seni ruumiilliseen työhönsain heti koulun jälkeen,kun isä tarvitsi apumiestätukinajossa Ristijärvellä.Oli melkoinen kokemusnuorelle koulupojalle ollakuukauden keskellä talvea,

Hiihtoneuvos ja ”kalakurki”

Martti Repokaukana kotoa, metsäkäm-pällä. Oppihan sitä senhomman, kun oli hyväopettaja, oma isä mukana.

Tämän jälkeen aloitin45-vuotisen ”työharjoitte-luni”. Saviseudun Osuus-kaupassa olin varastomie-henä, autonapumiehenä,myllärinä ja myymäläau-tonkuljettajana. Tämä ajan-jakso antoi kokemuksiamonella tavoin. Välilläpiipahdin armeijassakin.

Loimaan Munakunta oliseuraava työpaikkani, sittenVientikunta Muna ja Muna-kunta, jossa toimin pakkaa-monhoitajana Loimaalla jaHuittisissa.

Viimeinen ja mieluisintyöpaikkani oli Loimaankaupungilla, jossa toiminkentänhoitajana. Tässätyössä sain kunnostella jahoitaa niitä alueita, joillaolin koko ikäni harrastanuturheilua ja liikuntaa sen erimuodoissa.

Luottamustoimet jaharrastukset

Kuuluin aikanani Loi-maan kaupunginvaltuus-

toon ja –hallitukseen sekäeri lautakuntien toimintaan.Olen ollut Loimaan Palloi-lijoiden puheenjohtajana jajohtokunnan jäsenenä use-an vuoden ajan.

Elisenvaaran Nuoriso-seuran puheenjohtajana toi-min 30 vuotta. Tällä hetkel-lä lähintä sydäntä on Loi-maan Seudun Karjalaseu-ran toiminta, jonka varapu-heenjohtaja olen, sekä koti-seudulle Karjalaan kotiseu-tu- ja kalastusmatkoja teke-vä Kalakurjet.

1950-luvun alussa alka-nut pesäpalloura on ollutharrastuksista ehkä rakkain.Edustin koko peliaikaniLoimaan Palloilijoita.Nuorten sarjassa paras si-joitus oli Pesäpalloliitonhopeamitali vuonna 1955sekä Suomen mestaruusikämiesten sarjassa vuonna1979.

Hiihto on ollut minullerakas harrastus. Useat kym-menet kilpailut ja laturetketSuomessa ovat vetäneetmukaansa, niissä kävinusein ystäväni Lasse Niini-mäen kanssa. Finlandia-

hiihtoon olen osallistunut27 kertaa, kerran Vasa-loppet –hiihtoon Ruotsissaja kaksi kertaa Virossa Tar-ton hiihtoon.

Vanhemmalla iälläni tu-livat harrastuksiini mukaaneri puolilla Suomea kesäi-sin järjestetyt hölkkäkilpai-lut, joihin myös Lassenkanssa osallistuimme

Mitä karjalaisuus sinullemerkitsee?

Karjalaisuus on minulleperinteiden vaalimista, su-kupolvien työn kunnioitus-ta. Olen ylpeä karjalaisestasyntyperästäni. Karjalai-suus löytyy sydämestä.

Mitä karjalaisperinteitäedelleen ylläpidätelämässäsi?

Karjalanpiiraita meilläleivotaan lähes viikoittain.Itsekin olen kokeillut nii-den tekoa vaihtelevalla me-nestyksellä. Nykyään osal-listun vain tuohon voitelu-puoleen.

Karjalanpaisti ja potloh-ko, oikein leivinuunissahaudutettuna, maistuvat

Martin kotitalo nykykunnossaan Elisenvaaran Simolanmäellä.

EHT-liitonjäsenErikoishammasteknikko

MARKO ROSENDAHLVastaanotto Heimolinnankatu 14 Loimaa

Ajanvaraus puh. (02) 763 1179


Satakunnantie 1132200 LOIMAA

Puh. (02) 763 1615

Maukkaat suolaiset janäyttävät makeat kakut

www.loimitraktori.fi

TRAKTORITPUIMURITTYÖKONEET

Saatavana myösluonnonkiviä

piharakentamiseen

KoneurakointiPekka Ahokas

Kalliomäentie 3832200 LOIMAA

gsm 0500-741 282

MaanrakennusLankinen Oy

LOIMAAp. 0400 222 847

Jokaisella koti-seutumatkallaKurkijoellakäydään vie-mässä kukka-tervehdyksettai kynttilätmuistomerkeil-le. Tällä kertaamukana va-semmaltaPentti Kemppi-nen, Martti,Pertti Parikka,Saini, MarjattaPoskiparta,Terttu ja LauriVeijalainen.

kuin äidin tekemät. Karja-lan murretta meillä käyte-tään tämän paikallisen mur-teen lisäksi, haastellaan lys-tiksemme, varsinkin, kunsukulaisia ja ystäviä tuleekäymään.

Opin muutama vuosi sit-ten Kurkijoen piiskan val-mistuksen. Niitä olen teh-nyt puhdetöinä ihan myyn-tiin asti.

Oletko käynytkotiseutumatkoilla?

Ensimmäisen matkankotiseudulle Elisenvaaraan

Saini ja Martti Repo.

tein vuonna 1990. Se olivarmaan matkoista jännit-tävin ja vaiherikkain. Koto-na Simonmäellä kävin en-simmäisen kerran vuonna1992. Siellä seisoi kotitaloharmaana ja alakuloisen nä-köisenä. Talossa asuva Jen-sykovin pariskunta otti mi-nut lämpimästi vastaan. Sa-nakirjan avulla keskustel-tiin ja tehtiin tuttavuutta.

Tulin huomaamaan, mi-ten ystävällisiä ja vieraan-varaisia nykyisetkin asuk-kaat siellä ovat. Joka vuosisen jälkeen on siellä kotonatullut käytyä. Viime vuosi-

na on mukana ollut myösvaimoni ja monet matka-seurueemme jäsenet.

Kalakurkien järjestämil-lä kotiseutumatkoilla olenkäynyt 14 vuoden ajan vä-hintään pari kertaa vuodes-sa. Nämä matkat ovat mie-lestäni parasta kotiseutu-matkailua asiantuntevienoppaiden avustamana.Olemme saaneet tutustuamelkein kaikkiin Kurkijoenkyliin ja matkalaisten koti-paikkoihin. Kurkijoen tun-temukseni on lisääntynytpaljon. Olen huomannut,että matkailu avartaa.

Mitä ajattelet Karjalankysymyksestä?

Karjalan palautusasiaaon pidettävä esillä. Kuulunniihin, jotka toivovat Karja-lan palautusta ja uskon, ettäniin vielä tapahtuukin, ehkäei vielä minun aikanani,mutta tulevaisuudessa.

Mitkä ovat tärkeimmätasiat elämässäsi?

Tärkeimmät asiat elä-mässäni ovat terveys, koti,perhe ja ystävät.

Mitä mieltä oletKurkijokelainen-lehdestä?

Kotiseutumatkailua parhaimmillaan. Tässä ollaan menossa Savojalle Veikko Kohon koti-maisemiin.

Kurkijokelainen on pitä-jälehtien parhaimmistoa. Seon erinomainen yhdyssidekurkijokelaisuuteen, hiito-lalaisiakaan unohtamatta.Lehden tuloa oikein odotel-laan perjantaisin.

Kenelle haluat lähettääterveisiä?

Haluan lähettää terveisiäkaikille lehden lukijoille,eritoten Kalakurjille ja ihanerityisesti Rauno Piiparisel-le. Hänet myös haastan jat-kamaan tätä haastattelusar-jaa.

Hiihtoneuvos vauhdissa vuoden 2001 Finlandia-hiihdossa.


MPK:n Loimaan paikal-lisosaston neuvottelukun-nan jäseniä ja entisiä toimit-sijoita kokoontui 16.11. tie-dotus-, palkitsemis- ja pääl-likönvaihtotilaisuuteenKanniston kotieläintilalleAlastarolle.

Piiripäällikkö Mauri Iko-nen kertoi, että puolustus-voimat ovat luomassa ja ke-hittelemässä uusia kokoon-panoja ja organisaatioitakriisiaikojen tehtävien hal-lintaan. Tähän on tultu sik-si, koska uhkakuvat muut-tuvat ja muutosten mukanaja mieluimmin edellä onkansalaisia koulutettavaerilaisten vaikeuksien voit-tamiseen.

Mahdollisia uhkia ovatvastaisuudessakin mahdol-liset vieraiden asevoimienväkivaltaiset tunkeutumisetmaahamme kuten kävi tal-vi- ja jatkosodissa. Muitauhkia ovat nykyisin voi-makkaasti lisääntyneet ter-roristien tekemät hyvinkintuhoisat iskut siviilikohtei-siin sekä luonnonvoimatkuten tulvat, myrskyt, suu-ret liikenneonnettomuudet,tulipalot, myrkkyjen leviä-

Kari Kotiniemi esittelee tulevan vuoden ohjelmaa Kanniston kotieläintilalle kokoontuneelle kokousväelle. Vasemmalta eturivissä muun muassa Pentti Eskola, Erkki Kallio, Matti Tunkarija Seppo Allen. Oikealta kolmas on entinen päällikkö Kalevi Suvila.

Kansalaisten turvajärjestelmää kehitetäänMaanpuolustuskoulutus r.y. toimii tehokkaasti Loimaan seudulla

Sotilasläänin plaketeilla palkittiin Maanpuolustuskoulutus ry:n Loimaan paikallisosastossatoimineita.

minen ja vaikkapa suurettautiepidemiat.

Kaikkia yllämainittujauhkakuvia tulee yrittää kai-kin keinoin ennalta välttää,ja kun jotain sattuu, täytyyolla saatavilla valmiiksikoulutettu, asiansa osaavaryhmä, joka ottaa tilanteenhallintaansa mahdollisim-

man nopeasti. Ennalta eh-käisevää toimintaa ja kou-lutusta varten perustettiinLoimaan seudulle, joka kä-sittää Loimaan lisäksi Alas-taron, Mellilän ja Oripään,Maanpuolustuskoulutus(MPK) ry.

Syksystä 1999 MPK ryon muodostanut johtoryh-

män ja valinnut sille päälli-kön. Johtoryhmään kuuluuhenkilöitä yhteiskunnan erialoilta aina kunnanjohtajiinsaakka. Näin on saatu pai-kallinen asiantuntemus pal-velemaan koko seutukun-taa. Loimaalla tämä MPK:ntoiminta on ollut esimerkik-si kelpaavaa koko valtakun-

taakin ajatellen.

Toimintavapaaehtoista

Toimintaan ovat kokous-ten lisäksi kuuluneet lukui-sat kurssit ja harjoituskou-lutukset eri avainryhmille.Tähän mennessä kursseillaja maastoharjoituksissa onollut jo noin tuhat henkeä.Teknistä ja asiantuntija-apua on saatu sotilaspiiristäja Säkylässä sijaitsevastaPorin prikaatista, jonka an-tama materiaaliapu on olluterittäin tarpeellista ja kiitet-tävää.

Kursseille ja harjoituk-siin voi kuka tahansa asias-ta kiinnostunut osallistua.Alaikäraja on 15 vuotta,mutta yläikärajaa ei ole,eikä naisilta vaadita sotilas-koulutusta. Tulevista kurs-seista voisi mainita miestenturvallisuusillat. Se on ai-van uusi kurssi, joka alkaatiistaina 13.12. ja kestääkolme iltaa. ”Kurssi on ai-nutlaatuinen”, kertoiMPK:n uudeksi paikallis-päälliköksi juuri valittuKari Kotiniemi.

Tulevan vuoden ohjel-

maan kuuluu mm. lukio-laisten turvakurssi, naistenleiri, aseenkäsittely- ja am-muntatilaisuuksia ja toimit-sijakoulutusta. V-S:n maan-puolustuspiirin piiripäällik-kö Mauri Ikonen kertoi, ettäkoko valtakunnassa on tänävuonna 1 300 kurssia.

Tehtävissä olleitapalkittiin

MPK:n paikallisosastos-sa ansioituneita palkittiinsotilaspiirin plaketeilla, jot-ka jakoi yliluutnantti Saka-ri Sainio. Palkituiksi tulivatmuun muassa MPK:n Loi-maan osaston entiset päälli-köt Ilkka Vainio ja PenttiEskola, eroa pyytänyt pääl-likkö Kalevi Suvila ja hä-nen tilalleen juuri valittuKari Kotiniemi.

Lopuksi sotilasalueenpäällikkö Erkki Kallio kiittiMPK:n Loimaan osastonhenkilöitä erittäin hyvintehdystä, korvaamattomas-ta työstä turvallisuuden hy-väksi.

Eino Vepsä

Karhu kulki pitkin met-sätietä, ja vastaan tallustelisusi. Karhu kysyi: ”Lähtee-kö sinusta karva?”

- Lähtee, vastasi susi.Karhu jatkoi matkaansa, japolulla tuli vastaan kettu.”Lähteekö sinusta karva?”karhu tiedusteli taas.

- Lähtee, kettu vastasi.Karhu jatkoi matkaansa, löikämmeniään yhteen ja vi-helsi. Vastaan tuli orava.”Lähteekö sinusta karva?”karhu taas tiedusteli.

- Ei lähde. Miten niin?orava kysyi. Samassa karhunappasi oravan mukaansapuskan taakse, äkisti läjänmättäälle ja pyyhki oraval-la peräpeilinsä.

Mitä opimme tästä? Eipidä uskoa kaikkea kirjoi-tettuakaan tekstiä ja vielä

tärkeämpää olisi, ettei pitäi-si kirjoittaa sellaisesta, mis-tä ei mitään tiedä. Kun näintapahtuu, voi sen sijoittaakirjoittajineen päivineentuohon oravan kaapuun.

Kalakurkien matkassaon todella tiukkapipoisillevaikeuksia niin kuin Titonpoika kertoi kotona käyn-nistään:

”Mie iskin vanhan soti-lasrepun pykälään. No, se eikovin painava oltkaa: muu-tama piva, makkaraa hiuka-semista varte ja paikallistakansallisjuomaa muutamaputelj. Mie ko kulin sitä jo-kvartta kotijain koht, nii

vastoa tulj pirun iso uros-karhu. Mut ei se mitteä, miehyppäsin pitkäl loikal joinylitse.”

Naapurikin yhtyy jut-tuun ja toteaa: ”No, sehä oljhyvä, ko nii vähäl selvisit.”Titon poika jatkaa: ”No,elähä mittää, sit mie huo-masin siin toisel puol jok-kii, mil puolel mie hyppä-sin, vielä suuremman kar-hun. Mut ei se mittää, miealon nauraa räklättämmääja kaivelemmaa repust juo-tavaa nauraissain.”

- Elä ihmiess, minkä tak-kie?

- No, et sie oo kuult, kokirjotettu on , et nauru pi-jentää ikkää? Ja enkä mieois näi vanhaks elänt ilmanauramist. Minnuu rupijaaain naurattammaa, ko ihmi-

set huasteloo meijän Kala-kurkiin ryyppyreissuist jalahjoloin viemisist. Miusttuntuu, jot niä tällei haasta-vat ovat meil nii pirulaisenkatteellissii, ku eivät tiijäk-kää, et mite paljo meijäntäytyy ain joka reissul nau-raa tällasil juttuloil, et kylmyö eletää kaik varmastkovi vanhoiks.

Ja eih ois mittää, jos eitähä loppuuki olis tarjol ka-lastamisest asijaa. Kahoha,ko kaks ivalolaista kalasta-jjaa tapasivat toisesa pilkki-reissulla. Se toine sano:”Viime lauvantain olj Ina-rin Siimankiristajjiin pikku-joulut.”

- No, olkos siel kovatkiitarjoamiset?

- Olj ne melkoset. Mie-kii vast keskviikkona sele-visin.

- No, mitäpä siel sit oi-kein tarjottii?

- No, aluksha siel ol sel-

lasta marjaboolii.- Millasta se olj?- Issoon saaviin kaajet-

tiin 20 pulloo Koskenkor-vaa ja höysteeks viis litraapirtua, mikä sekotettiinpohjana olleeseen pontik-kaan. Sit sekkaan laitettiinuimaan yks hilla, mut se eisaant olla liian kauvvaa sielsejas, jottei se ois antat sii-hen boolii liijaks makkuu.

- A mitäpä olj ruuvaks?- Koskenkorvahyytelöö.- Millasta ölläkkää se sit

olkaa?- Pitkulaisii kakkuvuokii

kaajetaa Koskenkorvaa jasiihe sekotettaa kovat gela-tiinii. Sitte se laitetaa pakas-timmee jähmettymmää. Sii-tä ko leikkaa pari siivukettatytinää ja syöp, nii jopas al-kaa kummasti tukan juuri-lois kumisuttamoa.

Siinäpä sitä tositarinaaelävästä elämästä. Lälly-leikkiä ovat vielä nämä Ka-

lakurkien matkat Laatokal-le tuohon lappilaisten kala-reissuihin verrattuna. Se us-kokoon, ken tahtoo.

Joulupukkiin sen sijaanon aina uskomista niin,kuin pikku Liisa tosissaantuumasi viime joulun ai-kaan. Joulupukki ehti vastailtamyöhäisellä lämpimienturkin ja hiippalakin alla al-koi hikinen olo tehdä vaiku-tustaan naamarin takana.Niinpä tukala olo purkautuiylenantamiseen. Oksennus-ta purkautui naamarin takaasilmienkin rei’istä, jolloinpikku Liisa tuskastuneenatotesi: ”Voi, voi, tuokaalaastaria, kun pukilta purs-kahti pupillit ulos.”

Totista joulunaikaa toi-voo kaikille

Kalakontti

Kalakurkia kutkuttaa


kynä kertooEija Kareen

Raimo Kalttonen onnellisena miehenä vuoden 1986 Päijän-teen ympäriajon maalissa. Kuva on Lahden Mukkulasta.

Nuorgamiin asti Raimo Kalttonen pyöräili vuonna 2004.

Polkupyörällä Suomi päästä päähäntesi Raimo hetkeäkäänmiettimättä. Tosin monen-kaan meistä kunto ei kestäi-si ajoa kuin korkeintaanmuutamia kymmeniä kilo-metrejä. Tuollainen pitkä jasamalla raskas ajo ei käykeneltäkään suoralta kädel-tä. Sitä ajamista täytyy har-joitella päivästä ja viikostatoiseen, jotta kunto kohoai-si ja elimistö tottuisi ko-vempiinkin ponnistuksiin.Siksi Raimokin harjoitteli.Hänelle kertyi pitkiä ajojavuosittain.

Raimo oli vaimonsaMaijan kanssa Tour de Fin-lande -ajoissa, joissa ajet-tiin Päijänne ympäri 1980-luvulla peräti seitsemänkertaa ja Raimo vielä yhdenkerran enemmän. Tuolloinympäriajomatka oli 355km. Kaikkiaan noissa Päi-jänne-ajoissa oli mukananoin 7 000 pyöräilijää. Vainheistä kahdeksan ”tosipyö-räilijää” ajoi kaikki matkat,ja yksi heistä siis oli Raimo.”Joskus otti matkantekomelko kovillekin, muttahieno tunne tulee siitä, ettäon saavuttanut päämäärän-sä.”

Pohjoisesta eteläänVuosi 2004 oli Kalttosen

perheessä monella tapaamerkkivuosi. Maija ja Rai-mo joutuivat muiden Karja-lasta lähtemään joutunei-den kanssa muistelemaansyksyn 1944 tapahtumia,pakkomuuttoa, kun koti olijätettävä. Iloista muistelta-vaa tuli 4.3.2004, kun Rai-mo ”ylennettiin” Iso-Pa-paksi, eli sukuun syntyi en-

simmäinen lapsenlapsen-lapsi.

Kesällä oli myös Atee-nan olympialaiset, joita pititietenkin seurata. Ja tuonakesänä Raimo pyöräili rei-tin Nuorgam–Loimaa–Hanko–Loimaa. Matkaankului vain 12 päivää, ja ki-lometrejä kertyi reissustapyörän mittariin 1 765, jos-ta keskimäärin tulee päivääpäälle 147 km. Koko tuonavuotena matkaa kertyi pyö-rän satulassa noin 6 500km! Ja viimeinen tuonmerkkivuoden tapahtumis-ta oli Loimaan kunnan jakaupungin yhtyminen jaLoimaan kunnan lakkautta-minen.

Raimo on ottanut kuntoi-luohjelmaansa kesäisinmyös rullaluistelun, jota

hän on harrastanut viitenäviimeisenä kesänä. Syksynlumettomana aikana näh-dään hänet päivittäin puru-radalla juoksemassa, jolloinkilometrejä tulee päivääpäälle noin 12-13 km, ja tal-vella tietysti hiihtämässä.

Liikunta on kohentanuteläkeläisen kuntoa niin, ettähän kertoi olevansa ”elä-mänsä kunnossa”. Ennenlenkille lähtöä pitää muis-taa verrytellä voimistellenja lenkkien jälkeen kuuluuaina venytellä.

-Täytyy myös muistaamatkan aikana juoda urhei-lujuomaa riittävästi. Se onaivan välttämätöntä, jotta eitulisi nestevajausta eikä eli-mistö kärsisi suolan puut-teesta. Hieronta on myöserittäin tärkeää, että jumit-

tuneet lihakset saataisiintaas rentoutuneiksi.

Raimo toivoo, että jokai-nen meistä ottaisi liikunnanpäivittäiseen ohjelmistoon-sa. Sillä tavalla menetelleniäkkäämmänkin kunto ko-hoaisi ja kolotukset ja kivis-tykset kaikkoaisivat, ja elä-män laatu kohoaisi huomat-tavasti.

Liikunnassa esimerkiksikelpaava Raimo asuu ny-kyisin vaimonsa kanssakerrostalossa olevassa kau-niissa asunnossa LoimaanHirvikoskella. Seuraava ta-voite hänellä on kokeilla,kuinka paljon pystyy aja-maan vuorokaudessa!

Eino Vepsä

Miellyttääkö ajatus, ettäajaisit Suomen etelästäpohjoiseen polkupyörällä?Ehkä ei sinua, mutta RaimoKalttosta tuo asia kiehtoiniin, että hän päätti sen vii-

mein toteuttaa. Mikä saiKurkijoella Alhon kylässävuonna 1938 syntyneenmiehen sellaisiin ajatuk-siin?

- Itsensä voittaminen, to-

Mie olen usiast kuult tuo-ta vaikerrusta, et on tult taaspainoo liikaa. Ei mahu napitkii tai männöö pusero liiantyköistuvaks. Jotkut syyttäätmyös nykykankaihe kutistu-mista. Tietyst syitä löytyymonia, mut enimmäksee nelöytyvät siit omast itsestää.Viime aikoina on telkkaris-kii näkynt mainos, jos sano-taa, et ”oot sitä mitä syöt”.Miust se on hyvin sanottu,oikei hyvin tulloo siit esillekoko karu tottuus.

Oot sitä mitä syöt! Mitävarte sie työnnät suuhuisrasvasii ruokii nii paljo, kunvähemmälläki pärjäät? Mikspittää olla makiaa maha täy-velt? – Tottumusta, sanonmie ja vielä huonoa tottu-musta. Ja jos se kerran ontottumusta, niin sitä voi al-kaa opettella uusia ja samal-la terveellisempiä tottumuk-sia. Vaihtoehtoja kyllä löy-tyy, mutta niistäkin pitäisiosata ottaa ne parhaimmat,poimia kuin marjat mättääl-tä.

Miusta pittäis meijän kar-jalaisten olla eellee näyttä-mäs hyvvää esimerkkii näis

ruoka-asiois näil muil suo-malaisil. Hyö ovat jo saaneetmeilt karjalanpiirakat jamonta muuta herkkuu, mutkaurakiisselii heit ei oo ope-tettu viel syömää. Eikä sitäossaa ennää mon karjalai-nenkaa.

Nyt mie kuulen moneltsuunnalt, et totta, enhä mie-kää ossaa sitä ees tehhä saa-tikka opettaa toisil. Näin seon! Tuo maan mainio karja-lainen kaurakiissel ja senteko on jäänyt enää vain har-vojen taidoks, valitettavasti.Ja mite hyvvää se on! Oikeintulloo ves kielel, ko sitä jou-tuu täs kirjoittaiskii ajatte-lemmaa. Se on ensinnäkinhyvän maun lisäks oikeinterveellistä ja suorastaanvatsaystävällistä. Ja mikäparasta: sitä syyvves ei kilotpääse lissäytymmää! Van-hatki vaatteet rupiaa sopi-maa pääl ja tulloo nii hyväolo, et ei taho mahtuu rukka-se peikaloo, niiku miu mum-moin usiast sano.

Hyvvii puolii kaurakiis-selist löytyy lissää viel mo-nia. Se on helppo tehhä, seon erittäin halpa ruokalalaji,

se on mainio säilymään seu-raaviinkin päiviin. Sitä voitehhä evvääks vaik kotiseu-tumatkoil, niiku muutamatovat tehneet.

Ja ei muuta ko tarpeitahankkimaa ja tekemää. Tar-vit siihe kylläki höyrystä-mättömiä kaurahiutaleita,mutta niitähä löytyy kaikisthyvin varustetuist kaupoist.Muut tarpeet on vesi, hiivaja suola. Jos et tiijä mite sitäoikein tehhää, ni kysy vaikjoltai toiselt tai pyyvvä jul-kasemmaa resepti ja tekota-pa taas uuvvellee täs meijälehes, Kurkijokelaises. Tie-tyst voisin antaa vinkin, ettätään meijän seuran ahkeratpuuhanaiset pistäsiit pys-tyyn jonnain iltan kiisselku-rssit, jossa sitten tieto, taito,tottumukset ja perinteet le-viäisiit yhä useammalle ta-holle.

Ja sit ei muuta ko syömääteemalla: kilot kuriin ja kau-rakiissel koko kansa ruuaks!Hyvvää ruokahalua toivot-taa

KiisselinkeittäjäLoimaalta

Kilot kuriinja kiisseli kunniaan


JOUSTAVAA JA

Puh.Fax.

(02) 763 1997 •(02) 762 1150 •

LUOTETTAVAA PAINOPALVELUA

Sillankorvankatu 632200 LOIMAA

• LOMAKKEET • KIRJEKUORET • ESITTEET • PAPERITARRAT • KORTIT • YM• LOMAKKEET • KIRJEKUORET • ESITTEET • PAPERITARRAT • KORTIT • YM KukkaBoxPuh. 762 2669

Vastapäätä LoimaanAluesairaalaa

Asianajajia

AsianajotoimistoHEIKKI RANTANENJulkinen kaupanvahvistaja

Kauppalankatu 9–11 B, Loimaap. (02) 762 2888, fax 762 [email protected]

AsianajotoimistoJARI HEIKMAN OY

Asianajaja, varat. Jari Heikmanvaratuomari Kaarina Nylamovaratuomari Katri Nieminenvaratuomari Anne RöppänenTuruntie 8–14, II krs. Loimaa,

puh. (02) 762 4400, fax 763 [email protected]

www.heikman.com

ASIANAJAJAon asianajajaluetteloon hy-väksytty lakimies, jolla onsäädetty kokemus ja taito.Asianajajan toimintaa valvo-vat Asianajajaliitto ja oikeus-kansleri. Asianajotoimistothoitavat myös maksuttomiaoikeudenkäyntejä ja oikeus-turva-asioita.

Varatuomari

MUSIIKKIVÄENPALVELUPAIKKA

Puh. 7622 950,Oikokatu 3

Avoinna: ma-pe 10-17.30 la 10-14.00

LAATUAEDULLISUUTTA

AMMATTILAISELTA• Kellohuoltopalvelu• Käsikaiverrukset• Konekaiverrukset• Korukorjaus/ kivi-istutustyöt• Sormuksien valmistus• Ja nyt myös lasikaiverrus

KELLOLIIKEJuhani Lankinen Ky

Kauppalankatu 2, LoimaaPuh. (02) 763 2760

(Kaupungintaloa vastapäätä)

KAIKKI PAIKAN PÄÄLTÄ

LOIMAAN VIIALANKONDITORIA-KAHVIOKauppalankatu 2, puh. 763 2001Avoinna: Ma – pe 8.30–17

ERLUND-taloERLUND-talo Hengittävä hirsitalo. Rakenteissa eimuoveja eikä epäorgaanisia aineita.Englannin MTV:n valinta Suomenedustajaksi Grand Designs-ohjelmaan.

Asu terveellisesti, hengitä vapaastiunelmiesi talossa, Erlund-talossa!

Kotimaan myynti:Juhani Eklund p. 0400-530 979e-mail: [email protected]

MELLILÄN HIRSITYÖYsitie 345, 32300 MELLILÄ

ERLUND-talo

ONKSTIETOOVASTAUKSET1. Uudessakaupungis-sa; 2. Persia; 3. 3 578;4. noin 129 miljoonaa;5. Kuopion Puijolla; 6.562; 7. Istanbul; 8.New Yorkin; 9. Stalin;10. Suomen itsenäisyy-den juhlarahasto .

Tapahtumia

Kanta-Loimaan seurakuntatalollasunnuntaina 11.12.2005 klo 14

Onnittelujen vastaanotto klo 13 alkaen

Loimaan SeudunKarjalaseura ry:n

60-vuotisjuhla

Tervetuloa

Karjalataloon, osoite Käpyläkuja 1, 00610 Helsinki.Juhlahuoneistona on 1. kerroksen juhlasali.Tilaisuus alkaa lauantaina 10.12.2005 kello 13.

Joulupuhujana on Isä Mitro, muuten ohjelmassa on sopivastimusiikkia, puhetta ja piirileikkejä sekä lopuksi vielä arpajaiset.Väliajalla syömme puurot ja nautimme joulukahvit.Oviraha 6 E.

Hiitolaiset ry, Kaukolan kulttuuripiiri,Kirvu-Kerho ry ja Kurkijoki-Seura ry

JoulujuhlaammeOlette sydämellisesti tervetullut

LOIMAAN KIINTEISTÖNOTARIAATTI OYTuruntie 10, 32200 LOIMAAPuh. 0500-320 751, (02) 762 2200klo 8.00 – 22.00

VÄLITÄMME– omakotitalot, -tontit– kerros- ja rivitalohuoneistot– liiketilat– maa- ja metsätilat– vapaa-ajan kohteet

Yli 20 vuoden kokemuksellapaikallistuntemuksella

MAASEUDUN MONITOIMIVesikoskenk 7, 32200 LOIMAAPuh. 0500-320751, (02) 763 1209Fax (02) 763 3015

e-mail: [email protected]

– myyntikohteista arviot ja lausunnot– erikoisalana maa- ja metsätilat (metsäasiantuntija)– kauppakirjat– vuokrasopimukset

MAATALOUS-KONEIDEN– välitys – myynti - osto– traktorit– puimurit– työkoneet– lämmitysöljyt– dieselöljyt– voiteluöljyt

KONEARVIOT JALAUSUNNOT– ostotoimeksi- annot

Pertti Äikääpalannut

Kiinteistönotariaattiinyhteys:

0500 320751

VUOKRAVÄLITYS

TEEMME

• Hirvikoski • Kojonkulma • LOP-Kojonkulma • LOP-Kultapiste (Kauppak.piste (Kauppak. Loimari) • www Loimari) • www.op.fi • e-mail:.fi • e-mail: loimaan@op [email protected]• Hirvikoski • Kojonkulma • LOP-Kultapiste (Kauppak. Loimari) • www.op.fi • e-mail: [email protected]

Loimaan Seudun Karjalaseura ry

Lämpimät 60-vuotisonnittelut!EnsimmäinentyöpaikkaniToim. Arto Pietilä

Yhdessä KustannusHD:n uusimmista kirjois-ta monet tunnetut henkilötmuistelevat rakasta ensim-mäistä työpaikkaansa huu-morin pilke silmäkulmas-sa. Mukana on 30 kirjoit-tajaa, jotka edustavat am-matteja laidasta laitaan:lääkäri, pappi, insinööri,apteekkari, sähköasenta-ja…

Muun muassa kansan-edustaja Olavi Ala-Nissi-län kirjoitus on otsikoitu”Tsuppari oli palveluam-matti”. Ypäjän kirkkoher-ra Risto Ahti oli pappi en-

simmäisessä työpaikassaanja ajoi mopolla. Viihdetai-teilija Erkki Liikanen ontehnyt kahta työtä 15-vuoti-aana.

Mika Mutala hankki mo-porahoja ensimmäisessätyöpaikassaan. Maija Perhooli Saksassa alppikylän ho-tellissa kesätöissä. PauliSalminen sitä vastoin aloittityöuransa haastemiehenä.Harvinaista sekin, että en-simmäinen työpaikka venyy17 vuoden mittaiseksi kutenOllipekka Hoffrénilla.

Ensimmäisen kosketuk-sensa työelämään JuhaniHeinonen sai Järvisen Ilma-rin puutarhassa joulun allajuoksupoikana. Loimaan

Lehden päätoimittaja Sep-po Huiku on ollut ensim-mäisessä varsinaisessa työ-paikassaan – yllätys yllätys– toimittajana. MyöskäänForssan sairaalan kirurgianylilääkäri ei ole päässytkauas ensimmäisestä työ-paikastaan, joka oli lääkäri-harjoittelijan paikka.Maantieteellisesti hän tosinon päässyt kauas, sillä en-simmäinen työpaikka sijait-si italialaisessa sairaalassa.

Kaiken kaikkiaan siis 30Loimaan ja Forssan seu-duilla asuvaa tai työskente-levää ihmistä on kertonuthauskasti ensimmäistentyöpaikkojensa kokemuk-sista ja kommelluksistakin.Kirjan mukana pääsee vä-hän kurkistamaan lähihisto-riaan ja tuttujen ihmistennuoruuden aikaisiin teke-misiin.

Mää sain töitä!

Rekisteröi ajoneuvosi Ifi ssä

If Vahinkovakuutusyhtiö OyHeimolinnankatu 10

KURALAN KARKURALAN KARTTANOTILAANOTILA* majoitus-,* juhla-,* kokous- ja* kurssipalvelut

A-OIKEUDET

Ritva ja Heikki MajuriKuralantie 11, Yläne, p. (02) 256 3203,fax. (02) 256 3911www.kolumbus.fi/kuralan.kartanotilae-mail: [email protected]

KURALAN KARTANOTILA

SPAR LOIMAAKauppias Sami Toivonenpuh. (02) 763 6850ma - pe 7-21, la 7-18, su 12-21

RuokakauppaSinun makuusi

762 2848

LOP-Kultapiste

763 2150

040-765 7028

Ritvanja OilinEines-keittiö

76368520762 4432

762 2062

762 1413

Ainutlaatuisellenaiselle ja lapselle

TORSTAI - PERJANTAI

SuomalainenSuperior kirjolohi

TUORE SUOMALAINENSUPERIORKIRJOLOHI

Spar Porsaan Uunilihan. 900 g

299kg

Kariniemen Maustetutbroilerin uunifileet

n. 800 g

895kg100

2 ps

Spar Peruna-sipulisekoitus

500 g (1,00 kg)

Hovi Tuorejuustot200 g (9,95 kg)

199rasia

Vip Glögijuoma1 l

085prk

006565065prk

Tarjoukset voimassa: pe - la 2.-3.12.2005.

399kg 599

kg

SUOMALAINENNAUDANPAISTI-JAUHELIHA

Herkkusuun Torttutäyte300 g (2,17 kg)

008989089pkt

Myllyn Paras Torttu-taikinalevyt500 g (1,78 kg)

KuJo 48-49 05 - Kurkijokelainen · 2016. 12. 15. · Toimittaja tavattavissa Karjalatalolla...

Documents

Transcript of KuJo 48-49 05 - Kurkijokelainen · 2016. 12. 15. · Toimittaja tavattavissa Karjalatalolla...