amicaseAmiedun asiakaslehti 2 | 2009

Osaaminentuottaa laatua

Koulutushenkilöstrategiankulmakivenä

Julkaisija Ami-säätiö Päätoimittaja Timo KarkolaToimituspäällikkö Pipsa HiltunenToimitus Viestintätoimisto Povitasku Oy Ulkoasu Mainostoimisto Tasku Oy Kirjapaino Libris Oy

Juttuvinkit, kehitysideat ja osoitteenmuutokset sähköpostitse asiakaspalvelu@amiedu.fi.

Ami-säätiö, Amieduvaihde 020 7461 200 PL 151, 00381 Helsinkiwww.amiedu.fi

Amiedun asiakaspalvelu puhelin 010 80 80 90asiakaspalvelu@amiedu.fi

ToimipisteetValimotie 8, 00380 Helsinki Valimotie 17–19, 00380 Helsinki Hiomotie 6, 00380 HelsinkiHitsaajankatu 4, 00810 Helsinki

Amicom ajankohtaisseminaaritja -koulutuksetvaihde 020 7461 200 Valimotie 8, 00380 Helsinkiasiakaspalvelu@amicom.fiwww.amicom.fi

Taitotalon kongressikeskusvaihde 020 7461 200 Valimotie 8, 00380 Helsinkimyynti@ami.fiwww.taitotalo.com

Kannen kuva Securitaksen Jari Kelahaaran jaKaija Siikaluoman kuvasi TaskuStudion Tuomas Pietinen.

Ami-säätiö tarjoaa laaja-alaisia kokonaisratkaisuja pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän kilpailukyvyn vah-vistamiseen, työyhteisöjen kehittämiseen ja yksilöllisen osaamisen lisäämiseen. Toiminnan suunnittelua ohjaavat valtakunnalliset ja alueelliset strategiat.

Amiedu on Suomen johtava amma-tillinen aikuiskoulutuskeskus. Amiedun omistaa Ami-säätiö, jonka taustayhtei- söjä ovat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa.

Amicom-ajankohtaisseminaarit ja -koulutuksetovat laadukkaita ammatillisen osaamisen ja ajankohtaisen tiedon välittäjiä. Taitotalon kong-ressikeskuksen ravintola- ja kongressipalvelut varmistavat kongressin, seminaarin ja kokouk-sen onnistumisen.

Ami-säätiön palvelukokonaisuus

Ami-säätiön arvot Yhteiskunnallinen vastuullisuus • Vaikuttavuus • Luotettavuus • Luovuus

amicase 2|2009

Sisältö

4 7 8 9 10 1213 1314 15 1619

Koulutus antaa tavoitteille työkaluja

Välineet uudistavat työyhteisöjen viestinnän

Kun koulutus on henkilöstöstrategian kulmakivi

Oppisopimuskoordinaattorin monet vastuut

Yhdessä enemmän kuin yksin

Hoitotaidon laadun viimeistelee kielitaito

Tukea ja taitoa työpaikkaohjaajille

Uutiset

Laatu syntyy alihankintaverkostossa

Tehokas työkalu kaupan työpaikkaohjaajille

Passione! Marko Koskisen voittoisa keittokirja

Koulutus raivaa pätevyyksien viidakkoa

2

Työntekijöitä, jotka saavat

aikaiseksi

Erilaisilla laatutyökaluilla, kuten ISO-sertifiointi, EFQM-itsearviointi ja prosessisuuntaiset ristiinauditoinnit, on Amiedun laadunvarmis-tuksessa oma tärkeä tehtävänsä. Arjen hektisessä asiakaspalvelu-tilanteessa ja sitä tukevassa esimiestoiminnassa me amiedulaiset seuraamme japanilaisen laatuajattelun ohjetta. Sen mukaan laatu syntyy tekemällä, ei tarkastamalla.

1980-luvulla julkaistu laatuaiheinen oppikirja oli otsikoitu osuvasti ”You know it when you see it”. Se kuvaakin osuvasti vielä 90-lu-vulla useimpien omaehtoisten aikuisoppijoiden ja toisaalta myös hr-ammattilaisten näkemystä siitä, millaista on laadukas koulutus- tai kehittämispalvelu.

Amiedun asiakaslupaus on sen tuottamien palveluratkaisujen ja -tuotteiden kilpailijoita parempi vaikuttavuus. Osaaminen ja tut-kinnot ovat tärkeitä, mutteivät toiminnan varsinainen päämäärä, saati itseisarvo. Sen sijaan uuden osaamisen, kehittämisprojektis-sa hankittujen uusien tietojen ja taitojen, siirtyminen asiakasyhtei-sön tuotannollisiin ja asiakaspalveluprosesseihin on jo lähempänä päämäärää.

Ammatilliselle aikuiskoulutukselle ja työelämän kehittämispalveluil-le asetetut päämäärät on saavutettu kokonaan, mikäli osaamisen siirtovaikutus tekee asiakasyhteisömme tuottamista tuotteista tai palveluista entistä asiakaslähtöisempiä, toimintaprosesseista en-tistäkin paremmin joustavia ja skaalautuvia sekä työyhteisön työ-panoksesta aikaisempaa paremmin tuottavaa. Tällaiset tulokset kertovat strategia- ja liiketoimintalähtöisestä kehittämisyhteistyöstä asiakkaan ja palveluntuottajan välillä. Yhteistyöstä, joka parhaim-millaan syvenee kumppanuudeksi niin yksilöiden kuin organisaa-tioidenkin välillä.

Amiedun asiakkaan ”ostoslista” alkaa useimmiten alakohtaisen substanssin kehittämishaasteella. Aikuisoppija tai tulosvastuinen linjajohtaja hakee itselleen tai työyhteisölleen kilpailukykyä paranta-vaa, ammatillista huippuosaamista.

Amiedun palveluratkaisuissa toimialakohtainen substanssi saa ympärilleen kaikille yhteisistä metataidoista koostuvan kerroksen. Synergiaa syntyy mm. substanssin, asiakassuhteiden hallintaa, myyntiä ja markkinointia, ict:n tehokasta hyödyntämistä sekä johtamis- ja esimiestyötä koskevien kehittämistoimenpiteiden tehokkaasti koordinoidusta kokonaisuudesta.

Asiakkaat ja me amiedulaiset olemme yhtä mieltä siitä, että tavoit-teellisen muutoksen johtamisen tulee tuottaa pysyviä, organisaa-tion osaamisperustaan, toimintamalliin ja kulttuuriin juurtuvia vai-kuttavuustuloksia. Huippuunsa hiotun substanssin ja metataitojen ohella tarvitaan työn aseman ja luonteen sekä työn merkityksen muutoksen ymmärrystä. Kun tähän lisätään oikea arvoperusta sekä vastuullinen asennoituminen työhön ja yhteisöön, lopputuo-toksena on alan arvostettu osaaja, joka saa työssään aikaiseksi. Tähän me kaikki pyrimme. Ja tähän hyvin suunnitellulla, ohjatulla ja arvioidulla kehittämistoiminnalla voi päästä.

Amiedussa on edellä kuvatuissa asioissa tekemisen meininki.

Timo Karkolajohtaja, rehtoriAmi-säätiö, Amiedu

3

Laatu ei ole vain lupauksia, vaan ennen kaikkea arkipäivän tekoja. Aikuiskoulutuksen ammattilaiset

kertovat, miten ihminen ja hänen osaamisensa vaikuttavat asiakaspalvelun ja tuotannon laatuun.

LaatutekojaKoulutus antaa tavoitteille

työkaluja

Lähes jokaisen yrityksen strategiaan kirjataan huomioita toiminnan laadusta ja sen tavoittelemisesta. Konkreettinen laatu syntyy kuitenkin monien käsi-en kautta. Palvelukulttuurin voimistuessa laatuun vaikuttaa yhä enemmän se, miten osaavan tekijän asiakas kohtaa.

Pyysimme Amiedun kolmen suurimman osaamisalan koulutuspäälliköitä kertomaan, miten yritysten tärkeimpiä laatutekijöitä, osaavia ammattilaisia, kehittyy aikuiskoulutuksessa sekä miten laadukas koulutus vaikuttaa yksi-löön, yritykseen ja koko yhteiskuntaan.

Yhtenäinen toimintamalli tuo lisäarvoa

Amiedun hoito-, hoiva- ja kasvatusalan koulutuspäällikkö Riitta Kokki sekä kollegansa sähkö- ja automaatioalan Kai Hämäläinen ja kiinteistöpalvelu-jen Janne Ilmonen näkevät edustamiensa alojen ammattilaisilta vaadittavan paljon samoja taitoja, toki erikoisosaamistakin vaaditaan.

– Kärjistäen sähkö- ja automaatioalalla osaaminen liittyy laitteistojen hallit-semiseen ja kiinteistöalalla rakennusten käyttämiseen oikein, Kai Hämäläinen tiivistää.

– Unohtamatta kuitenkaan, että kiinteistöjä ja koneitakin käyttää ihminen, Janne Ilmonen muistuttaa.

Vaikka asiakkaiden tarpeissa on eroja, kaikilla aloilla on loppujen lopuksi kyse asiakastarpeiden kartoittamisesta ja asiakaspalvelun osaamisesta.

Amiedun kaikissa yksiköissä arjen toimintamalli ja sen varmistama osaa-misvaade on pääosiltaan yhteinen, toki toimialakohtaiset asiakasvaatimukset ja alan kulttuuri huomioiden.

Koulutusprosessin laatua seurataan säännöllisissä auditoinneissa. Arjessa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta arvioidaan asiakaspalautteiden ja vai-kuttavuusmittausten avulla. Mittausten tulokset käsitellään, ja sovitaan tar-vittavista kehitystoimista. Näin Amiedussa varmistetaan konseptin mukainen toiminta sekä tuotettavien palveluiden laatu ja vaikuttavuus.

– Koulutuksen laatua seurataan myös ohjausryhmissä, jossa ovat edus-tettuina kaikki osapuolet, myös opiskelijat. Pelkkä numeropalaute ei kerro ar-vostelun syistä, mutta opiskelija sanoo miten asia on, Kai Hämäläinen toteaa.

Onnistunut koulutus vaikuttaa positiivisesti monen ihmisen elämään. Opis-kelija odottaa saavansa opinnoista ammatillista tukea ja ohjausta, työelämä-lähtöistä koulutusta sekä oppeja teorian soveltamisesta käytännössä.

Laadun perustana Asiakas ja ajatteluAmiedussa laatuajattelu on aina asiakaslähtöistä. Toi-mintojen ohjauksella ja johtamisella pyritään tehokkai-siin prosesseihin sekä asiakkaan näkökulmasta laa-dukkaisiin palveluihin.

Amiedun asiakaslupaus on palvelun vaikuttavuus. Amiedussa on määritelty sekä ydinprosessit että ydin-osaaminen siten, että ne varmistavat tämän lupauk-sen täyttymisen myös käytännössä.

Oleellista lupauksen lunastamisessa on henkilös-tön osaaminen. Amiedussa ydinosaaminen perustuu neljään eri osaamisalueeseen: liiketoiminta- ja työelä-mäosaamiseen, palveluratkaisuihin, projektinhallintaan sekä ammatti- ja aikuispedagogiseen osaamiseen. Jokaiseen palveluun sitoutetaan siihen parhaiten so-veltuvat osaajat.

Laadunhallinta on myös oleellinen osa Amiedun johtamisjärjestelmää ja käytännön arkea. Työkalui-na ovat mm. ulkoisella auditoinnilla ylläpidettävä ISO 9001 -sertifiointi sekä oman toiminnan arviointi- ja ke-hittämismalli EFQM (European Foundation for Quality Management).

Palvelujen laadusta kerätään järjestelmällisesti asia-kaspalautetta, joka analysoidaan ja hyödynnetään toi-mintojen kehittämisessä.

Laadun varmistaminen on jokaisen amiedulaisen vastuulla. Asiakasta kuunnellaan ja kaikki saatu palau-te hyödynnetään – niin jokaisen omassa työssä kuin palvelujen ja prosessien kehitysideoinakin.

Laatuajattelu ei ole projekti, joka alkaa ja päätyy. Päin vastoin: sen ydin on jatkuva parantaminen.

4

Osaavat työntekijät ovat laatu-investointi. Amiedun koulutus-päälliköiden (vas.) Kai Hämäläi-nen, Janne Ilmonen, Riitta Kokki työtä on varmistaa, että koulu-tusten arkikin on laadukasta.

Teksti: Lotta Suistoranta Kuvat: Tuomas Pietinen

5

Hyvänä esimerkkinä on opiskelija, joka hakeutui sähköalan koulutukseen työttömänä, suoritti tutkinnon pakolliset osat työvoimakoulutuksena ja tutkin-non loppuun oppisopimuksella.

– Koulutuksen jälkeen hänellä oli paitsi uusi ammatti myös uusi työpaikka. Opiskelijan palkannut yritys sai osaavaa työvoimaa ja yhteiskunta yhden oi-kealle alalle työllistyneen lisää, Kai Hämäläinen tiivistää.

Vaaditaan ja mitataan

Myös koulutusten ostajilla on laatuvaatimuksensa. Työvoimapoliittisissa kou-lutuksissa mittarina pidetään opiskelija-asiakkaan työllistymistä kolmen kuu-kauden sisällä koulutuksesta.

– Työnantaja odottaa lisääntyneen osaamisen parantavan työyhteisön kil-pailukykyä sekä tehokkuutta ja tulosta, Kai Hämäläinen luettelee.

– Koulutuksen seurauksena asiakastyytyväisyys voi kasvaa ja sairaslomat ja työtapaturmat vähentyä. Ja työtyytyväisyyden paraneminen on iso juttu, Janne Ilmonen sanoo.

Hoito-, hoiva- ja kasvatusalan ammateissa on kyse yksittäisen ihmisen ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnista sekä sen edistämisestä. Alan koulutus on ihmisläheistä, vaikka sisältääkin paljon lakisääteistä osaamista.

– Hoitoalalla laatua on hyvä suoritus, jossa ei ole huolimattomuutta, ja ar-vostava vuorovaikutus asiakkaan kanssa, Riitta Kokki kertoo.

– Hoidon kohteena on aina ihminen. Asiakas on lapsi, nuori tai vanhus, elämänkaaren koko kirjo on läsnä. Eettiset arvoperiaatteet sekä vuorovaiku-tustaidot korostuvat, kun on kyse sairauksista ja hoitamisesta. Pitää tietää, miten toimitaan erilaisissa tilanteissa, Riitta Kokki sanoo.

Huippuosaaminen vaikuttaa arvoverkoissa

Asiakkaan määritteleminen ei ole aina yksiselitteisen helppoa.Hoiva-alalla asiakkaita ovat hoidettavien lisäksi heidän omaisensa ja palve-

lusuoritteen hankkija, usein kunta. Myös kiinteistö- ja teknologia-alalla uudet tiedot ja taidot leviävät opiskelijoiden mukana kauas yritysten arvoketjuun. Koulutettavan lisäksi myös työtoverit ja tuottajaverkostot sekä viime kädessä loppuasiakas, esimerkiksi kiinteistön käyttäjä pääsee osallisiksi uudistuneen osaamisen hyödyistä ja vaikutuksista.

– Sähkö- ja automaatioalan opiskelijat menevät valmistumisensa jälkeen useimmiten sähköasennustöihin urakoitsijalle tai teollisuudelle, vaikkapa ma-keistehtaaseen tai energialaitokseen, Kai Hämäläinen havainnollistaa.

– Osa ryhtyy yrittäjäksi ja osaamisesta hyötyvä ryhmä laajenee edelleen hänen asiakkaisiinsa sekä toisten ammattikuntien edustajiin, Janne Ilmonen jatkaa.

Moniosaajia tarvitaan entistä enemmän

Tulevaisuudessa hoiva-, hoito- ja kasvatusalan, sähkö- ja automaatioalan sekä kiinteistöpalvelujen alan ammatilliset osaamisvaatimukset ovat yhä enemmän yhteisiä. Sähköasentaja tekee työtä putkimiehen, maalareiden ja rakennusmiesten tai yhtä lailla hoitoalan ihmisten kanssa.

– Kun sairaalassa työskentelevä sähköasentaja menee korjaamaan säh-köisesti toimivaa potilasvuodetta, hän tulee hoiva-alan ammattikentälle, Kai Hämäläinen sanoo.

Moniosaamisen tarve on jo nyt kova. Hyvä lähihoitaja hallitsee lääkehuol-lon ja potilastyön, mutta erilaiset työympäristöt tuovat hoitoalan koulutukseen uusia haasteita. Kiinteistö- ja puhdistuspalvelut ovat fyysisestikin lähellä toi-siaan ja turva-alan osaaminen kuuluu nykyään kaikkiin palveluammatteihin.

– Hoitokulttuuri on muuttumassa ja laitoshoidosta suunnataan yhä enem-män kotiin. Tehokas ja tuloksellinen työ kotiympäristössä edellyttää, että hoiva-alan henkilökunta ymmärtää perusasioita esimerkiksi sähkö- ja kiin-teistötyöstä, Riitta Kokki sanoo.

Laadun kehittäminen on investointi siinä missä muutkin liiketoimintaa ko-hentavat teot. Vaikka huippulaatu maksaa, huono laatu tulee pahimmillaan todella kalliiksi. Koulutuksen laatua on se, että opitut asiat siirtyvät arjen työ-hön asiakaspalvelussa ja tuotannossa niin, että niiden kehittämispäämäärät saavutetaan.

– Hoito-, hoiva- ja kasvatusalan ammattilaisten työ on työtä ihmistä varten ja työtä ihmisten kanssa, Riitta Kokki sanoo.

– Kiinteistöpalvelu on asiakaspalvelua, Janne Ilmonen sanoo.

– Sähköä on kaikkialla, ihmisissä, koneissa ja kiinteistöissä, Kai Hämäläinen sanoo.

6

Pikaviestitellessä, chattaillessa ja skypettäessä opitut taidot ovat hyö-dyksi myös tulevaisuuden organisaatioviestinnässä.

– Sähköposti on vanhanaikaista, asynkronista viestintää, jossa osa-puolet kommunikoivat eri aikaan. Se ruokkii kulttuuria, jossa oletetaan että postia saanut paneutuu vastaamiseen välittömästi, vaikka kesken kokouksen, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS-Tietotek-niikan teknologiajohtaja Jouko Virtanen sanoo.

Virtasen mukaan tulevaisuuden ratkaisu on ”unified communication”. Erilaisten sähköisten viestintävälineiden yhdistelmät tulevat lisääntymään.

– Kommunikaatiovälineiden piirteitä sulautetaan yhdeksi sovelluk-seksi, jota käytetään kulloinkin järkevimpään tarkoitukseen. Oikean viestintätavan käyttäminen tehostaa viestintää ja hyödyntää resursseja paremmin, Virtanen kertoo.

HUS-kuntayhtymä on 22 000 työntekijän organisaatio. Tulevaisuu-dessa keskitetty viestintäjärjestelmä voi välittää päivittäin jopa 3 000 huslaisen viestit – tekstinä, puheena ja videokuvana.

Suuressa työyhteisössä etäisyydet ovat pitkät ja viestinnän haasteet kasvavat.

– Porvoosta tulevat käyttävät Helsingissä pidettävään kahden tun-nin kokoukseen viisi tuntia. Etäneuvottelut ja ryhmäkeskustelut pika-viesteillä säästävät aikaa, kuluja ja kasvattavat työn tuottavuutta sekä fyysistä turvallisuuttakin, kun matkustaminen vähenee, Virtanen sanoo.

Kokousetiketti uusiksi

Uudet välineet muuttavat koko viestintäkulttuuria. Kaikkialla läsnä oleva, ubiikki tieto- ja viestintätekniikka vaatii uu-denlaisia käyttäytymissääntöjä.

– Ei ole harvinaista, että puhelinkokouksen aika-na joku vetää vessan, kamerassa näkyy esille unohtunut viinilasi tai ryhmälle jaettavalla työpöydällä onkin avoimena pasianssi.

Organisaatioiden sisäisen viestinnän tulevaisuus riippuu väli-neistä ja niiden hallinnasta. Kotikoneilta tutut pikaviestimet ja tapa jakaa tietoa muuttavat työyhteisöjen viestintäkulttuuria.

Ajasta ja paikasta riippumaton viestintäkulttuuri on mah-dollista, mutta ei välttämätöntä. Oman ja läheisten jaksami-

sen vuoksi ei kannata olla tavoitettavissa kaiken aikaa, Jouko Virtanen muistuttaa.

HUS on käyttänyt Microsoftin ohjelmistoihin sopivaa viestintäjär-jestelmää viime keväästä. Elokuussa aiheesta järjestettiin pilottikoulutus yhdessä Amiedun viestintätekniikkayksikön kanssa ja nyt osaamisen ke-hittämiseen liittyviä mahdollisuuksia tutkitaan edelleen.

Tärkeimpiä ominaisuuksia viestityökalussa on läsnäolon ilmaiseva tila. Status kertoo milloin tavoiteltava henkilö on vapaana ja millä välineellä häneen todennäköisimmin saa yhteyden. Myös ”mese-tyyppistä” pika-viestimistä käytetään ahkerasti.

– Työkalut tuovat lukemattomia mahdollisuuksia. Työnantaja arvostaa tehokkuutta, mutta myös jokaisen käyttäjän on hyödyttävä uusista väli-neistä, Virtanen perustelee.

Osaatko käyttää työkalujasi?

Mahdollisuuksien lisäksi muutos haastaa työyhteisöt. Valmistautua voi lait-tamalla verkot, yhteydet ja laitteet kuntoon sekä kartuttamalla osaamista.

– Tekniikka on paikoin vielä vaikeaa. Viestintävälineet ovat verrattavis-sa älypuhelimeen. Tietyt asiat on opeteltava, jotta laitteesta olisi hyötyä. Laajempaan käyttöön tarvitaan ammattimainen peruskoulutus samassa teknisessä ympäristössä, jossa välinettä käytetään. Opetettavat asiat pitää myös suhteuttaa niihin oikeuksiin, joita käyttäjällä on omassa työ-ympäristössään, Jouko Virtanen sanoo.

Etätyöskentelyä helpottavat työkalut ovat tervetulleita. Asiat hoituvat paikasta huolimatta, tapaamiset jäsennellään paremmin ja työkuorman jakaminen on mahdollista. Ilmastopäästöjäkin syntyy vähemmän, kun fyysistä liikkumista ei aina tarvita.

Sähköposti voi pian joutaa sinne, missä sen juuretkin ovat: viestinnän historiaan. Sähköpostiviesti jäljittelee perinteistä kirjettä, jonka lähettäjä sulkee kuoreen, tipauttaa lähtevien kan-sioon ja jää odottamaan vastausta. Modernit vies-tintävälineet yhdistelevät puhelun, sähköpostivies-tinnän ja videoneuvottelun parhaita ominaisuuksia.

Teksti: Lotta Suistoranta Kuvat: Tuomas Pietinen

7

Sähköpostista pikaviestiin Välineet uudistavat työyhteisöjen viestinnän

Securitas on turva-alan markkinajohtaja Suomessa – eikä syyttä. Yritys on kirjannut henkilöstöstrategiaansa myös koulutuksen. Se ei ole jäänyt pelkästään suunnitelmaksi, vaan toteutuu tavoitteellisesti käytännössäkin vartijasta aina yrityksen ylimpään johtoon. Palvelualalla koulutus tarkoittaa karttuvan taidon lisäksi myös parempaa laatua ja sitä kautta suoraa kilpailuetua.

– Työnantaja kouluttaa lakisääteisesti kaikki tu-levat vartijat. Aluksi he suorittavat vartijan työn perusteet ja vartijan peruskurssin. Nämä muo-dostavat osan jo varsinaisesta vartijan ammat-titutkinnosta. Halukkaat voivat meillä jatkaa opintojaan oppisopimusmuotoisesti ja suorittaa vartijan ammattitutkinnon loppuun. Lisäksi an-namme mahdollisuuden turvallisuusalan ja liike-talouden perustutkintojen sekä virastomestarin ja myynnin ammattitutkintojen suorittamiseen, Securitaksen henkilöstön kehittämisestä vastaava Kaija Siikaluoma kertoo.

–Erikoisammattitutkintoja pääsevät suoritta-maan kaikki, jotka jo toimivat tai tulevat toimi-maan esimiestason tehtävissä. Olemme tehneet Amiedun kanssa oppisopimusyhteistyötä jo vuo-sia hyvällä menestyksellä. Amiedun kouluttajilla on hyvä asenne ja he huolehtivat, että koko ryhmä pysyy mukana. Suuri kiitos hyvän hengen ylläpi-tämisestä kuuluu kouluttajille ja erityisesti konkari-kouluttaja Timo Hakkaraiselle, Siikaluoma kehuu.

Alalle valitaan valiojoukkoa

Rekrytoinnissa oikeanlaisten henkilöiden valitse-minen on tarkkaa ja systemaattista työtä. Varti-jaksi haluavat kutsutaan hakemusten perusteella henkilökohtaisiin haastatteluihin ja työhöntulotar-kastukseen. Sitten he suorittavat vartijan perus-koulutuksen kokeineen. Vartijakorttia haettaessa viranomaiset tarkastavat vielä henkilön taustan, jonka täytyy olla nuhteeton. Vartijan ammatti on nykyään suosittu ja siihen täytyy tavoitteellisesti hakeutua.

– Kun itse aikanaan aloitin vartijan työt 20 vuot-ta sitten, kyse oli ennemminkin sattumasta. Etsin töitä ja soitin STV:lle. Työhönotossa kysyttiin soti-lasarvo ja reservin kersanttina sain paikan heti, ny-kyisin tuotanto- ja logistiikkayksikön palveluesimies ja työpaikkaohjaaja Jari Kelahaara muistelee.

Kun koulutus onhenkilöstöstrategian kulmakivi

– Vaikka palveluhenkilöstön kohtaamat uhkatilanteet ovat lisääntyneet, henkilöstön loukkaantumiset voimankäyttötilanteissa ovat pysyneet aiemmalla tasolla. Koulutus parantaa valmiuksia myös vaaratilanteiden ratkaisemisessa, Jari Kelahaara tietää.

8

– Kymmenen vuotta tein töitä kentällä ja opin käytännön kautta. Lisäksi opiskelin itsekseni kaikenlaista alaan liittyvää. Kun sain mahdolli-suuden suorittaa oppisopimuksella Amiedussa ensin vartijan ammattitutkinnon ja sittemmin alan erikoisammattitutkinnon, tartuin heti tilai-suuteen. Oppisopimus on aivan ihanteellinen tapa pätevöityä oman työn ohessa ansiotuloja menettämättä.

– Oppisopimuskoulutukset räätälöidään kou-lutettavan mukaan ja osaaminen näytetään tutkintotilaisuuksissa. Valmistumiseen kannustaa myös pätevöitymisen tuoma TES-palkankorotus ja eteneminen työtehtävissä. Itse pidin erityisesti koulutuksen antamista uusista näkökulmista sekä mahdollisuudesta jakaa kokemuksia kollegojen kesken. Osa lähiopiskelupäivistämme järjestettiin nimittäin yhdessä kilpailevan yrityksen henkilökun-nan kanssa, Kelahaara kertoo.

Vartiointia huipulla

Securitas täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Suo-messa yrityksen palveluksessa on yli 3 000 hen-kilöä. Toimintaa on 37 maassa ja työntekijöitä kaikkiaan 250 000. Toiminnan laadusta kertoo ISO 9001 -laatusertifikaatti sekä opetusministe-riön myöntämä oppisopimuskouluttajien laatupal-kintokilpailun kunniapalkinto.

– Olen tehnyt jo parina vuonna kyselyn koulu-tuksen vaikuttavuudesta niin henkilökunnallemme kuin asiakkaillemmekin. Haastattelujen perusteella sekä koulutukseen että palveluihimme ollaan hy-vin tyytyväisiä ja niiden laadun koetaan kehitty-neen koko ajan parempaan suuntaan. Vartijoiden osaamista ja työtä arvostettiin suuresti. Olemme tosiaan onnistuneet tuomaan strategiaankin kir-jatun koulutuksen käytäntöön, Siikaluoma sanoo.

– Sitoutuminen on aitoa ylintä johtoa myöten. Toimitusjohtajamme pyysikin minua taannoin järjestämään myös ylimmälle johdolle ja palvelu-päälliköille mahdollisuuden suorittaa turvallisuus-valvojan erikoisammattitutkinto. Sen he myös tekivät. Liikkeenjohto on siis erinomaisen hyvin perillä ”tuotteestaan”. Ja se näkyy tuloksesta, Siikaluoma tiivistää.

Oppisopimuskoordinaattorin monet vastuutOppisopimuskoordinaattori Tuija Mykkänen huolehtii Amiedussa siitä, että oppisopimustoimistot saavat palvelun yhden luukun periaatteella.

– Vastaan yhteistyöstä oppisopimustoimistojen kanssa, neuvottelen ja sovin oppisopimuksista valtakunnallisiin asiakastoteutuksiin. Hoidan tar-jous- ja sopimusliikennettä oppisopimustoimistojen, meidän ja Amiedun eri osaamiskeskusten välillä, Mykkänen jatkaa.

– Tehtäviini kuuluu myös edistää oppisopimuskoulutusta, jolla varmis-tetaan ammattitaitoinen työvoima sekä kehitetään työyhteisöjen liike- tai palvelutoimintaa. Helsingin seudun asiakkuuksien rinnalla myös valta-kunnalliset kumppanuussopimuksemme vaativat yhä useammin tasa-laatuisen palvelun ulottamista koko maahan. Tästä olemme antaneet asiakaslupauksen, jonka haluamme toteuttaa hyvässä yhteistyössä oppi-sopimustoimistojen kanssa.

– Oppisopimusmuotoinen koulutuspalvelumme varmistaa yksilöasi-akkaalle työmarkkinoiden arvostaman ammatillisen osaamisen. Samalla hänen työmarkkina-asemansa ja -arvonsa kehittyy tavoitteellisesti, Tuija Mykkänen toteaa.

– Tavoitteessa saada 10 vuodessa puolet vakinaisessa työsuhteessa

olevista koulutettua on onnistuttu. Olemme saaneet hyvää palautetta

työntekijöittemme ammattitai-dosta ja työkäyttäytymisestä,

Kaija Siikaluoma toteaa.

Teksti: Maija Tavia Kuvat: Tuomas Pietinen

9

Sekä Salcom Group että Amiedu ovat olleet perinteisesti vahvoja omissa ydintoiminnoissaan. Salcom Group on erikoistunut IT-infra-struktuurin hallintaratkaisuihin. Se tarjoaa konsultointipalveluja, ohjel-mistoja ja valmennusta lähinnä it-alan asiantuntijoille eri organisaatioissa.

– Amiedulla maan johtavana aikuiskouluttajana on puolestaan hal-linnassa myös tietotekniikan loppukäyttäjien osaaminen. Voimme nyt yhdessä tarjota ICT-koulutusta sekä asiantuntijoille että loppukäyttäjille laaja-alaisesti, mikä onkin tarpeen monessa organisaatiossa, Salcom Groupin toimitusjohtaja Niko Karjula sanoo.

Mukaan talkoisiin

Tietotekniikka kehittyy niin vauhdikkaasti, että ajan tasalla pysyminen vaatii jatkuvaa alan seurantaa – sekä ratkaisujen tarjoajilta että niiden käyttäjiltä.

– Koulutukseen pitää koko ajan miettiä uusia menetelmiä ja sisältöjä. Sekä meidän että Amiedun leipä kapenisi, jos tekisimme jatkuvasti

vain samalla tavalla kuin aina ennekin. Olimme jo parin vuoden ajan Amiedun kanssa tehneet yhteistyötä projektiluontoisesti, ja viime tal-vena totesimme meillä olevan hyvät mahdollisuudet laajempaankin yh-teistyöhön, Karjula sanoo.

Karjulan mukaan yhteistyö Amiedun kanssa on myös vastaus valtiovallan kutsuun tulla talkoisiin maamme tuottavuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi.

– Opetusministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö rohkaisevat yrityksiä

Yhdessä enemmänkuin yksin

– Vain innovatiiviset ja luovat organisaatiot pysyvät mukana kilpailussa. Yritys ei voi pärjätä toimimalla koko ajan niin kuin aina ennenkin. Tämä koskee erityisesti tietotekniikan osaamista ja hyödyntämistä, Niko Karjula sanoo.

10

osaamisen kehittämiseen. Amiedu on tehnyt pitkään yhteistyötä hei-dän kanssaan ja tietää, miten eri asioissa toimitaan. Se osaa esimer-kiksi neuvoa erilaisissa rahoitusratkaisuissa myös yhteisiä asiakkaitam-me, Karjula toteaa.

Laajalla rintamalla

Amiedun ja Salcom Groupin yhteistyö on tuonut maamme ICT-kou-lutusmarkkinoille poikkeuksellisen laaja-alaisen toimijan. Tämä koskee sekä tarjontaa, osaamista että maantieteellistä toiminta-aluetta.

– Salcom Group toimii vahvasti myös pääkaupunkiseudun ulkopuo-lella. Itse asiassa puolet liikevaihdostamme tulee Kehä III:n ulkopuolel-ta. Siis sekä meillä että Amiedulla on täysi valmius yhteistyöverkoston-sa kautta valtakunnalliseenkin palveluun.

– Liian usein yritykset jäävät toimimaan parin sadan kilometrin sä-teellä Helsingistä. Kyllä elämää, liiketaloutta ja varsinkin tarpeita on muuallakin. Meidän täytyy vain itse aktiivisesti kartoittaa tilanteita, kai-vaa ongelmat esiin, tarjota niihin ratkaisu ja antaa asiakkaalle oivaltami-sen mahdollisuus, Karjula sanoo.

Ensisijaisesti Amiedun ja Salcom Groupin yhteiskoulutukset on suunnattu yritysten it-osastoille, pk-yrityksille, julkishallinnolle sekä tek-nologiateollisuudelle.

– Toimimme hyvin lähellä asiakasta. Heiltä saatu palaute on ollut erittäin kannustavaa. Yhteistyömme on lähtenyt nopeasti liikkeelle.

Lukuisia hankkeita on käynnistetty ja tavoitteenamme ovat pitkäai-kaiset, aidot kumppanuudet.

– Esimerkiksi Kirkkohallituksen kanssa on aloitettu mittava yhteis-työ, joka sisältää muun muassa oppisopimuspohjaisen tietotekniikan perustutkinnon ja sen suorittaneiden henkilöiden sertifioinnin, Karjula kertoo.

Verkostoa tarvitaan

– Aikuiskoulutus on nykyisin niin monitahoista, ettei ilman verkottumis-ta voi menestyä. Me Amiedussa haluamme kumppaneiksi eri toimialo-jen merkittäviä toimijoita, niin asiakkaiksi kuin yhteistyöpartnereiksikin, Amiedun teknologiateollisuuden toimialajohtaja Kari Lepistö koros-taa.

Tähän malliin sopii myös Salcom Group. Lepistön mukaan Salcomil-la on Amiedulle paljon sellaista annettavaa, jota Amiedun ei kannattaisi itse tuottaa. Hyvin alkanutta yhteistyötä ja yhdessä tarjottavia koulu-tuskokonaisuuksia kehitetään edelleen. ICT-alan koulutuksen ohella kokonaisuuteen sisältyy myös liiketoiminnan kehittämiseen, myyntiin ja markkinointiin sekä yrittäjyyteen liittyvää valmennusta.

– Amiedun niin sanottu yhden luukun periaate toteutuu myös tässä yhteistyössä, Lepistö muistuttaa.

Amiedu ja Salcom Group yhdistivät voimansa.Tuloksena on Suomen kattavimmat ICT-koulutuspalvelut.– Salcomin perinteisiin kuuluu kilpailla laadulla, ei määrällä,toimitusjohtaja Niko Karjula sanoo.

Salcom Groupin puolelta koulutuksista vastaa IT Education Center Helsingin Lauttasaaressa.

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Tuomas Pietinen

11

12

Sairaanhoitaja Kate Mäkinen puhuu kuutta kieltä, joista uusimpana hän on opetellut suomea. Osastonhoitaja

Terttu Lipasti arvostaa kielitaitoa hoitotyössä.

Teksti: Maija Tavia Kuva: Tuomas Pietinen

Hoitotaidon laadun viimeistelee kielitaito

Helsingin Kivelän sairaalan hoitohenkilökunnasta noin 12 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Pätevän ammatillisen koulutuksen lisäksi hyvässä potilassuhteessa tarvitaan empatiaa ja kielitaitoa. Erityisesti silloin, kun potilaan puhe- ja ilmaisukyky on heikentynyt.

– Pyrimme siihen, että ulkomaalaistaustainen hoitohenkilökun-tamme suorittaa myös suomen kielen tutkinnon. Se on tärke-ää, jotta voimme taata hoidon hyvän laadun. Osastollamme on paljon vanhuksia ja pitkäaikaissairaita. Potilaiden ilmaisu-kyky tai voimat ovat usein heikentyneet ja jopa suomalaiselle henkilökunnalle voi tuottaa päänvaivaa, mitä potilas kulloinkin kertoo. Lisäksi hoitoalan sanaston hallitseminen suomeksi on edellytys hoitohenkilökunnan sujuvalle yhteistyölle. Moni suo-malainen puhuu myös esimerkiksi englantia, mutta ei välttä-mättä hallitse hoitoalan erikoissanastoa kuin suomeksi, osas-tonhoitaja Terttu Lipasti kertoo.

– Kielikoulutusta räätälöidään Amiedussa juuri meitä varten. Opettajat kävivät haastattelemassa henkilökuntaa ja seuraa-massa heidän työskentelyään. He laativat sisältöjä kielikoulutuk-siin muun muassa näiden tilanteiden pohjalta. Tämä ohjelma on osa ASKI-projektia eli ammatillisen suomen kielen palvelukoko-naisuus -hanketta. Lääkäreille, sairaanhoitajille ja lähihoitajille on kaikille oma koulutus kokonaisuutensa, Lipasti jatkaa.

– Yhteistyö opettajien kanssa on sujunut hyvin ja myös opis-kelijamme ovat olleet erittäin tyytyväisiä koulutuksen antiin. Meillä on jatkuva koulutuksen tarve uusien rekrytointien takia. Saamme uutta, osaavaa henkilökuntaa ja voimme tarjota työsuhteen lisäk-si ammattikielen peruskoulutuksen, Lipasti tiivistää.

Afrikasta Suomeen

Sairaanhoitaja Kate Mäkinen on valmistunut Espoon Lau-rea-ammattikorkeakoulusta englanninkieliseltä linjalta vuonna 2006. Suomeen hän tuli yhdeksän vuotta sitten veljensä hou-kuttelemana.

– Isäni oli lääkäri, joten hoitoala oli tuttu ja kiinnostava. Kun olin valmistunut sairaanhoitajaksi, aloitin Amiedussa kahden kuukau-den päivittäisen suomen kielen opiskelun. Sen jälkeen sain työ-paikan täältä Kivelästä ja jatkoin kieliopintoja omalla ajallani.

– Nyt opetus jatkuu joka keskiviikko täällä Kivelässä 1,5 tuntia kerrallaan työajalla. Ammattikielen opiskelusta on ollut paljon hyötyä sekä potilastyössä että työtovereiden kanssa toimiessa, kertoo Kate myönteisenä.

Paitsi englantia ja suomea, Kate puhuu sujuvasti neljää eri afrikan kieltä. Työn lisäksi Katen arkeen kuuluvat aviomies ja pieni tytär.

– Suomessa on hyvä työskennellä ja elää, joskus on kyllä hiukan kylmä, hän toteaa nauraen ja lähtee pirteästi takaisin potilaiden pariin.

amicase uutisia

Vahvoja kumppaneita

Realia Group Oy

Yhteistyö koskee Realia Groupin henkilöstön osaamisen kehittä-mistä ensisijaisesti kiinteistöjohtamisen liiketoiminnoissa. Realia Groupin kiinteistöjohtamiseen keskittyvien yhtiöiden, SKV Isän-nöinti Oy:n ja Realia Management Oy:n, henkilöstö koulutetaan jatkossa yhteistyössä Amiedun kanssa.

– Sopimus on meille strategisesti erittäin tärkeä, sillä isännöin-nin ja kiinteistöjohtamispalveluiden edelläkävijänä tahdomme var- mistaa alan parhaan osaamisen nyt ja tulevaisuudessa. Palvelui-den vaatimustaso nousee kiinteistöjen korjaustarpeiden kasva-essa, lainsäädännön muuttuessa ja asiakkaitten tarpeiden moni-puolistuessa, Realia Groupin varatoimitusjohtaja Jani Nieminen toteaa.

Kiinteistöjohtamisen alalla nykyiset koulutukset ovat hyvin tut-kintokeskeisiä isännöinnin ja taloushallinnon yleiskoulutuksia. Yri-tykset tuottavat itse tai kumppanien kanssa lisäkoulutuksensa.

Realia Groupin ja Amiedun laaja yhteistyö on alalla poikkeuksel-linen. Kumppanit suunnittelevat yhdessä koulutuskokonaisuuden sisällön siten, että henkilöstö koulutetaan maanlaajuisesti amma-tillisen koulutuksen lisäksi myös yhtiön toimintamalleihin, järjestel-miin ja prosesseihin. Koulutussopimus on luonteva jatko yhtiön uudistettujen toimintamallien jalkauttamiseksi koko organisaatioon.

Vanhusten Palvelutaloyhdistys ry

Yhteistyön tavoitteena on tukea yhdistyksen strategian mukaista toimintaa koko henkilöstön työ- ja toimintamalleja kehittämällä.

– Olemme aloittaneet puolitoista vuotta kestävän kehittämis-hankkeen. Suunnittelemme koko henkilökuntamme koulutuksen ja mietimme henkilöstön, asukkaiden, asiakkaiden ja vapaaehtoisten yhteistyötä, toiminnanjohtaja Saara Nyyssölä sanoo.

Vanhusten Palvelutaloyhdistyksellä on noin 140 työntekijää, jois-ta 90 % työskentelee hoitotyössä.

– Uuden toimintamallin etsiminen ja vieminen käytäntöön on iso hanke. Kutsuimme mukaan Amiedun, koska sillä on osaamista kehittää koko organisaation asiantuntemusta myös hyvinvointi-alalta. Se on meille tärkeää, Nyyssölä toteaa.

Amiedu on solminut tänä syksynä useita kumppanuussopimuksia muun muassa Realia Groupin ja Vanhusten Palvelutalo-yhdistyksen kanssa.

13

Tukea ja taitoa työpaikkaohjaajille

– Koulutuksille on selkeä tarve. Käytännössä oli jo havaittu, että huo-nosti suomea osaavien maahanmuuttajien ohjaaminen vaati erityistä huomiota. Hyvään lopputulokseen pääsemiseksi kouluttajan tulisi osa-ta huomioida kielitaidon lisäksi myös kulttuurillisia eroavaisuuksia. Li-säksi koulutuksen tavoitteena oli työpaikkaohjaajien tukeminen. Heille haluttiin antaa eväitä käsitellä erilaisia tilanteita sekä kohdata ja ym-märtää maahanmuuttajia paremmin, Espoon koulutustarkastaja Kirsti Hakoniemi kertoo.

Ensimmäinen koulutus toteutettiin kokeiluluonteisena yhteistyössä Helsingin ja Vantaan oppisopimustoimistojen kanssa,

– Koulutus käsitti kaksi puolen päivän tilaisuutta, joihin osallistui 15 henkilöä. Osallistumispäivien välillä piti suorittaa käytännön ohjaushar-joitus kunkin omalla työpaikalla. Ensimmäinen koulutuspäivä keskittyi

kulttuuri- ja vuorovaikutusteemaan, toisena päivänä purettiin työpai-kalla tehty harjoitustehtävä sekä käytiin läpi monikulttuurisen työym-päristön haasteita. Koulutukseen kuului myös käytännön harjoituksia yhdessä Amiedun maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa.

– Jatkoa suunnitellaan jo. Tarkoitus on tehdä johtopäätökset täs-tä koulutuksesta, kehittää sitä edelleen ja toteuttaa seuraava kurssi. Koulutuksen tarve on jatkuva ja maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjaa-minen on vaativaa työtä, joka edellyttää tiedostavaa ja keskittynyttä otetta ohjaajalta, Hakoniemi tiivistää.

Amiedun monikulttuurisuuskoulutus toteutetaan yrityksen tarpeiden mukaan. Menestyksekkään liiketoiminnan kannalta on tärkeää, että työntekijät tiedostavat kulttuurierojen käytännön vaikutukset työelä-mässä.

Monikulttuurisessa työympäristössä oppisopimustoimintojen työpaikka-ohjaajilla on onnistumisen kannalta merkittävä rooli. Siksi heitä varten on oma koulutuksensa, jonka tavoitteena on konkreettisten työkalujen antaminen maahanmuuttajien työssäoppimisen ohjaustilanteisiin.

14

Valvontaa vai varmistusta? Laatu syntyy alihankintaverkostossa

Hallitun alihankintaketjun avulla on mahdollista palvella paremmin, mutta laaja toimittajien verkosto merkitsee myös riskejä. Mitä useampi lenkki ketjussa, sitä enemmän mahdollisuuksia mennä pieleen myös laadussa.

– Jokainen hitsi on tärkeä. Pahimmillaan huonolaatuinen hitsaus aiheuttaa vakavan ongelman: kone hajoaa, laitos pysähtyy ja koko-nainen tehdas tai laiva kärsii, ABB Oy:n Sähkökoneet-yksikön tahtiko-neiden laatupäällikkö Esa Heikkinen sanoo.

Heikkinen on perehtynyt siihen, miten hyvä laatu säilytetään läpi koko tuotantoketjun: pienimmältä alihankkijalta tilaajalle ja koneen kokoajalle ABB:lle sekä eteenpäin asiakkaille, aina loppukäyttäjien käsiin saakka.

– Laatu on ketjun perusasia. Sähkökoneiden valmistus muuttuu tulevai-suudessa yhä enemmän kokoonpanoksi. Teemme itse vähemmän osia ja painotamme sen sijaan tehokasta kokoonpanoa, Heikkinen kertoo.

Voimanlähteenä viidakossa

ABB:n sähkökone-yksikön tahtikoneita käytetään vaativissa tehtävis-sä. Ne tuottavat voimaa esimerkiksi valssilaitoksiin, laivan potkureihin, kompressoreihin, pumppuihin ja puhaltimiin. Tahtigeneraattoreita seilaa merillä ja niillä tuotetaan sähköä viidakossa. Jos komponentti rikkou-tuu, korjaaminen voi olla vaikeaa tai joskus lähes mahdotonta.

– Rahallinen menetys on aina suuri. Korjattu hitsi ei myöskään ole yhtä hyvä kuin alkuperäinen, ei kenttäolosuhteissa hitsattu korjaus ai-nakaan, Esa Heikkinen sanoo.

Alihankintaketjun laatua uhkaa Heikkisen mukaan kaksi pääasiallista riskiä: osia ei toimiteta ajallaan tai ne ovat viallisia.

– Yhteen koneeseen tulevia, keskenään samanlaisia komponentteja saattaa valmistaa useampi kuin yksi luotettava toimittaja. Osien pitää olla tasalaatuisia, tulevatpa ne Kiinasta, Suomesta, itäisestä Euroopasta tai In-tiasta. Asiakkaillemme koneet ovat aina ”made in ABB”, Heikkinen sanoo.

Valvonnasta varmistukseen

Miten hyvä laatu säilyy läpi tuotantoketjun? ABB tuo eri tehtaidensa laadusta vastaavat ihmiset ja alihankkijoiden edustajat säännöllisesti tapaamaan toisiaan, sillä tärkeintä on yhteydenpito.

– Puolin ja toisin. Kaikkien on ymmärrettävä mihin osia käytetään ja mitä tapahtuu, jos komponentti rikkoutuu tai hitsi pettää, Esa Heikki-nen painottaa.

Teknisempiä laatutyökaluja ovat standardit, katselmukset ja audi-toinnit. Niillä pyritään estämään vahinkoja ennalta.

– Länsimaissa laatua pyritään hallitsemaan yleensä ensisijaisesti var-mistamalla. Laadunvarmistus on proaktiivista ennakoimista, kun taas laadunvalvonta on jo tehdyn työn tarkastamista. Katsotaan tuliko teh-tyä virheitä, Heikkinen vertaa.

Ennakoivasti hyvään laatuun tähtää myös ABB:n ja Amiedun yh-teinen työ, laadukkaan hitsauksen ja teräsrakenteiden valmistamisen sekä tuottamisen varmistaminen.

– Yhteistyöstämme 80 % on laadunvarmistusta. Koko toimitusketju huomioidaan jatkuvasti ja erikoistarkastuksia tehdään, kun epäillään ongelmia. Tarvittaessa Amiedun edustaja valvoo hitsauksia vaikka Se-negalissa tai Brasiliassa, Esa Heikkinen kertoo.

ABB ja Amiedu laativat yhdessä muun muassa hitsausohjeet, hallit-sevat hitsaajien pätevyyttä ja tarkastelevat hitsauslisäaineiden, -mene-telmien ja materiaalien vaikutuksia.

– Toisaalta monet asiakkaamme painottavat edelleen vahvasti myös jälkikäteen tehtävää laadunvalvontaa ja joissain maanosissa enna-koivaa varmistusta ei juuri tunneta. Laadun tuottamisen peruskäsit-teiden ymmärtämisessä on maailmanlaajuisesti vielä harmonisoimisen varaa, Esa Heikkinen toteaa.

Tilaajat vaativat koneenosien toimittajilta joustavuutta,

kilpailukykyisempiä hintoja sekä parempaa laatua.

Jokaisen komponentin on toimittava oikein, ja laadun-

tavoittelussa koko ketju pelaa samaan pussiin.

ABB Oy:n Sähkökoneet-yksikkö jaAmiedu varmistavat ABB:n alihankkija-ketjun laadun tasaisuutta muun muassa osaavien hitsaajien avulla.

Teksti: Lotta Suistoranta Kuva: Tuomas Pietinen

Kaupassa työtahti on kiireinen monen muun työpaikan lailla. Opis-keluun ei ole helposti irrotettavissa aikaa työpäivistä. Verkkokoulu-tus vapauttaa koulutuksen ajasta ja paikasta. Se on tehokas tapa opiskella.

– Kaupan toimialalla on valmistunut uudenlainen kurssi työpaikka-ohjaajien perehdyttämiseen. Olemme tehneet laajalla rintamalla yh-teistyötä eri kaupparyhmittymien kanssa. Lopputuloksena on hyvin käytännönläheinen verkkokurssi, joka antaa työpaikkaohjaajalle vah-vat eväät tukea esimerkiksi kaupassa oppisopimuksella alan tutkintoa suorittavaa opiskelijaa, Amiedun kouluttaja Sirkku Mäntynen toteaa.

K-Citymarket Myyrmäen diplomikauppias Kari Salminen on ollut alusta lähtien mukana kurssin kehittämisessä.

– Olemme päässeet todella hedelmälliseen vuoropuheluun. Salmi-sella on pitkä kokemus kaupan alalta ja näkemystä siitä, miten asiat käytännössä hoituvat, Mäntynen sanoo.

Oikeaa näkökulmaa

Kari Salminen on tuonut esiin myös opiskelijoiden näkökulmaa.– Olen sparranut verkkokurssin ideaa muun muassa johtoryhmäni

kanssa. Nuoret työntekijät ovat tottuneita tietokoneisiin ja toimimaan

verkoissa. Vanhemmilla kynnys on varmasti korkeampi, mutta sekään ei ole este, kun asia esitetään oikein, Kari Salminen sanoo.

– Tämän tyyppinen verkkokurssi syventää kaupan alan esimiesten ja muiden ammattilaisten tietoja sekä antaa uutta näkökulmaa, kunhan malttaa käydä aineistoa läpi. Verkko-opiskelussahan on myös se hyvä puoli, että asiaan voi palata aina tarvittaessa. Kun eteen tulee käytän-nön ongelma, siihen voi etsiä ratkaisua.

Kurssin pituus on n. 45 minuuttia, ja se sisältää työkaluja, joita työ-paikkaohjaaja voi hyödyntää ohjausprosessin ajan.

– Kurssi on myös valmis koulutuspaketti tiimityöskentelyyn. Sen voi esittää koko tiimille ja aiheista voidaan keskustella yhdessä. Kurssin aineistoissa on paljon tilanteita, joita me kaupan puolella aidosti koh-taamme.

Salmisen mukaan verkkokurssi on myös yksi tapa kehittää toimin-nan laatua.

– Tämän avulla voidaan yhtenäistää toimintatapoja. Voimme mal-lintaa, miten toimitaan esimerkiksi asiakaspalvelussa. Verkkokurssi on hyvin monikäyttöinen. Se on hyvä väline esimerkiksi kerrata asioita ja varmasti kokeneetkin esimiehet oppivat jotain uutta.

Kaupan työpaikkaohjaajille on nyt tarjolla Kaupan ammattiin ohjaamisen verkkokurssi. – Tätä kurssia voi hyödyntää laajemminkin esimies- jatiimitoiminnassa, diplomikauppias Kari Salminen sanoo.

15

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuva: Tuomas Pietinen

Tehokas työkalukaupan työpaikkaohjaajille

Miten saadaan lisää tehoa työssäoppimiseen? Muun muassa tähän kysy-mykseen Kari Salminen ja

Sirkku Mäntynen pureutuivat. Tuloksena on käytännönlähei-

nen ja tehokas verkkokurssi kaupan alan työpaikkaohjaajille.

Piemonten maakunta on oma suosikkini.

”

16

Marko Koskisen intohimona on italialainen keittiö. Hän kokosi maukkaimmat reseptinsä kirjaksi, joka valittiin maailman parhaaksi italialaiseksi keitto-

kirjaksi tänä vuonna. – Olihan se yllätys!

Passione

The Gourmand World Cookbook Awards -gaala kerää vuosittain Parii-siin kolmisen tuhatta kutsuvierasta. Tilaisuus on ikään kuin ruoka- ja vii-nikirjojen Oscar-gaala. Tänä vuonna Amiedun Taitotalon kongressikeskuk-sen ravintolatoimenpäällikkö Marko Koskinen sai kutsun, koska hänen kirjansa ”Passione – intohimona italia-lainen keittiö” oli valittu omassa sarjas-saan kolmen finalistin joukkoon.

– Se oli jo saavutus, koska kirja on suomenkielinen. Voittoon en edes uskonut ja jätin gaalan väliin, Marko Koskinen kertoo. Marko Koskisen ja toimittaja Christer Lindgrenin yh-teistyössä tekemän kirjan kustansi Otava. Kirja palkittiin jo viime vuonna parhaana suomalaisena keittokirjana. Kansainvälinen kilpailu kerää vuosittain kymmeniä tuhansia omissa maissaan palkittuja kirjoja. Tänä vuonna italia-laisten kirjojen sarja oli kovatasoinen, mukana oli neljäntoista eri maan par-haat kirjat. Raati antoi erityistä kiitosta sekä kirjan sisällölle että hienoille valo-kuville ja graafiselle suunnittelulle.

Herkkuja monipuolisesti

Marko Koskinen on ihastunut italialai-seen keittiöön, koska se on hyvin mo-nipuolinen.

– Italiassa on monta eri maakuntaa ja jokaisella on tyypillinen keittiönsä. Oma suosikkini on Piemonten maa-kunta, koska sen ruokakulttuuri on moderni. Monin paikoinhan italialainen keittiö on hyvinkin perinteinen, Koski-nen toteaa.

Italialainen monipuolisuus näkyy myös kirjassa, jonka noin 60 reseptiä an-

tavat herkullisia vaihtoehtoja erilaisiksi aterioiksi. Reseptit on ryhmitelty vuo-denaikojen mukaan.

– Reseptit löytyivät yllättävänkin hel-posti. Tavoitteena oli ottaa mukaan eri-tyyppisiä ohjeita, jotta omansa löytävät yhtä lailla ruuanlaiton kevyet harraste-lijat kuin suurempiakin haasteita halu-avat kotikokit. Kaikki raaka-aineetkin löytyvät suomalaisista ruokakaupoista.

Kirjassa on selkeät ja tarkat ohjeet.– Niitä kannattaa noudattaa varsin-

kin jälkiruokia valmistaessa. Pääruuissa pystyy vähän soveltamaankin.

Lähiruoka suosiossa

Marko Koskinen on työskennellyt pari vuotta Taitotalossa. Aikaisemmin hän toimi keittiöpäällikkönä ja osakkaana Sasso-ravintolassa Helsingissä.

– Se oli italialaistyylinen ravintola eli saman suunnan mukaisen keittokirjan tekeminen oli luontevaa, Koskinen to-teaa.

– Nykyinen työni on hyvinkin erilais-ta kuin niissä ravintoloissa, joissa olen aikaisemmin työskennellyt. Olen muka-na myös kehittämässä kongressikes-kuksen liiketoimintaa ja ruokatuotteita. Työssä on sekä haasteita että onnistu-misen tunteita. Koskisen mukaan ruu-anvalmistuksen trendinä on lähiruuan suosion voimakas kasvu.

– Entistä enemmän halutaan käyttää prosessoimattomia raaka-aineita. On-gelmana on niiden hinta ja saatavuus.

Toimivat tilat ja hyvä ruokaHelsingin Pitäjänmäessä sijaitsevaa Taitotalon Kongressikeskusta ylläpitää Ami-säätiön tytär-yhtiö Amicom Oy.Kongressikeskus tarjoaa toimivat kokoustilat, ny-kyaikaisen tekniikan sekä asiantuntevan ja jousta-van asiakaspalvelun. Sen asiakkaina on niin yrityksiä, järjestöjä, julkis-hallinnon edustajia kuin yksityishenkilöitäkin.– Me haluamme erottua kilpailijoistamme tarjo-amalla asiakkaillemme sekä hyvät tilat että her-kullista ruokaa viihtyisässä ympäristössä, kon-gressikeskuksen johtaja Kaija Ruotsalainen painottaa. Taitotalon kongressikeskus ravinto-loineen tarjoaa myös työssäoppimisympäristön Amiedun ravitsemisyksikön opiskelijoille.

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuvat: Tuomas Pietinen ja Jukka Lehtinen

17

Spaghetti alla puttanesca

200 g spagettia1/2 dl oliiviöljyä5 valkosipulinkynttä1 keltasipuli1 pieni kuivattu chilipalko2 tölkkiä murskattuja tomaatteja (à 400 g)25 g säilöttyjä sardiineja20 kpl mustia Kalamata-oliiveja2 rkl kapriksia1 rkl pilkottua lehtipersiljaa

Kuullota oliiviöljyssä veitsen lappeella litistettyjä valkosipulinkynsiä noin viisi mi-nuuttia. Poimi valkosipulit öljystä, lisää pilkottu sipuli ja murskattu chili. Lisää sitten seokseen murskatut tomaatit ja pilkotut sardiinit ja anna ”hymyillä” pie-nellä lämmöllä noin 30–45 minuuttia. Lisää puolikkaiksi pilkotut oliivit sekä ko-konaiset kaprikset ja hauduta vielä noin 15 minuuttia. Lisää lopuksi lehtipersilja. Sekoita kastike keitettyyn pastaan ja tarjoa heti.

Raakaa peuranpaistia,herkkutattia ja pistaasimajoneesia

200 g peuranpaistia2 tl kapriksia1 rkl oliiviöljyä50 g herkkutatteja1/2 dl majoneesia1 tl pistaasipähkinöitä pikkusalaatteja suolaa mustapippuria

Puhdista paisti mahdollisesti kalvoista. ”Revi” haarukalla liha pieneksi tai hienonna se tehosekoittimessa. Mausta pilkotuil-la kapriksilla, suolalla, pippurilla ja lorauksella oliiviöljyä. Muo-toile muotin avulla haluamasi kokoisia pihvejä ja paista niihin kuumalla pannulla väri. Varo kypsentämästä liikaa. Tarjoa li-säksi pikkusalaatteja, paistettuja herkkutatteja ja majoneesia, jonka joukkoon on lisätty murskattuja pistaasipähkinöitä.

SemifreddoKiehauta vesi ja hillosokeri. Lisää pilkotut viikunat ja jäähdytä. Vatkaa keltuainen ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi ja kypsennä vesihauteessa yhdessä vaniljan kanssa 83-asteiseksi. Jäähdytä ja poista vaniljatanko. Lisää hillotut viikunat, limetin kuori ja vatkattu kerma. Kaada massa annosvuokiin ja jäähdytä.

KinuskiMittaa kattilaan sokeri ja kerma ja keitä noin 15 minuuttia niin, että seok-sesta tulee kauniinruskeaa. Lisää hieman jäähtyneeseen kinuskiin voi ja raastettu appelsiininkuori.

Punaviinisiirapissa mehustettua viikunaaMittaa kattilaan punaviini, sokeri ja mehu. Keitä seosta, kunnes sitä on jäljellä noin puolet. Lisää hieman jäähtyneeseen liemeen neljään osaan leikatut viikunat. Anna maustua jääkaapissa vähintään pari tuntia, mutta mieluiten seuraavaan päivään. Aseta viikunat semifreddon päälle ja valuta lautaselle appelsiinikinuskia.

Viikunasemifreddo ja appelsiinikinuskia

150 g viikunoita100 g hillosokeria1/2 dl vettä4 munankeltuaista120 g sokeria1 vaniljatanko1 limetin raastettu kuori3 dl kermaa

1 dl fariinisokeria1 dl kuohukermaa1 rkl voita1/2 appelsiinin raastettu kuori

2 dl punaviiniä1 dl sokeria1/2 appelsiinin mehu4 tuoretta viikunaa

18

19

– LVI-alan koulutuksessa riittää töitä pätevyysvaatimusten täyttämi-seksi. Onkin tärkeää, että alan ihmi-set löytävät oikeisiin koulutuksiin, SuLVIn koulutuspäällikkö Hilkka Peltoharju sanoo.

Koulutus raivaa pätevyyksien viidakkoa

Suomen LVI-liitto, SuLVI ry, on alan henkilöiden yhteistyö- ja koulutus-järjestö.

– SuLVIn rooli kouluttajana on erittäin merkittävä. Olemme osakkaana FISE Oy:ssä, joka myöntää LVI-alan suunnittelijoille ja työnjohdolle tar-vittavat pätevyydet. Pätevyyden saadakseen hakijalla täytyy olla näyttöä osaamisesta, ja se taas vaatii koulutusta työkokemuksen lisäksi, Hilkka Peltoharju kiteyttää.

Pätevyyksiä määritellään muun muassa ympäristöministeriön asetta-man rakentamismääräyskokoelman eri osissa.

– Määräysten uusiutuminen lisää aina koulutuksen tarvetta. Esimerkiksi viime vuosi oli koulutusten kannalta hyvinkin tiivis, kun aloitettiin koulutus erillisten energiatodistusten antajien pätevöittämiseksi, Peltoharju kertoo.

– Alan ensimmäiset FISE-pätevyydet myönnettiin vuonna 2002. Ser-tifikaatit ovat voimassa seitsemän vuotta eli nyt on aika uusia ne. Sekin vaatii paljon resursseja koulutukseen.

Pätevyys tuo töitä

SuLVI ja Amiedu aloittivat viime vuonna entistä tiiviimmän yhteistyön. Starttina olivat IV- ja KVV-koulutukset Helsingissä ja Jyväskylässä. Nyt yhteistyö on laajentunut sekä sisällöllisesti että maantieteellisesti mui-hinkin suurimpiin kaupunkeihin.

– Amiedulta saamme sekä koulutukseen liittyvät palvelut että tilat. SuLVI vastaa koulutuksen sisällöstä ja sovimme Amiedun kanssa yhdes-sä kouluttajat. Tänä syksynä aloitimme myös toimintamallin, jossa pä-tevyyshakemus koulutukseen ja tenttiin lähetetään suoraan Amieduun. Siellä tarkistetaan alustavasti, että hakija täyttää koulutukseen pääsyn ehdot, Hilkka Peltoharju kertoo.

– Haasteena onkin se, että osaamisen kehittäminen on LVI-alalla har-voin yrityksen tärkeimpiä tavoitteita. Monella osaaminen on pitkän koke-muksen tulosta. Varsinaista koulutusta kuitenkin vaaditaan pätevyyden saamiseksi. Pätevyys puolestaan mahdollistaa myös töiden saamisen.

Laatua seurataan

Hilkka Peltoharjun mukaan SuLVI on saanut kou-lutettaviltaan hyvää palautetta Amiedun kanssa tehdystä yhteistyöstä.

– Amiedun palautejärjestelmään tulevat meidän koulutuksiamme koskevat viestit käsitellään myös SuLVIn koulutustoimikunnassa, missä otamme kaikki rakentavat kehitysideat huomioon. Palautet-ta on tullut esimerkiksi koulutusten ajankohdista, jos ne sattuvat alan kiireisimpiin aikoihin.

– Tärkeintähän on kuitenkin koulutuksen laatu ja sitä me pidämme yllä yhdessä Amiedun kanssa, Peltoharju sanoo.

Yhteisiä koulutettavia riittää: SuLVIlla on 33 jä-senyhdistystä, joissa on yhteensä noin 4 500 hen-kilöjäsentä.

– Pätevyysvaatimukset ovat jo nyt mahdoton viidakko ja lisää vaatimuksia tulee koko ajan. Kaik-kien rakennusalalla toimivien pitäisi yhteistyössä koordinoida eri pätevyyksien todellista tarvetta. Tuskin on kenellekään eduksi, että jokaiseen työ-hön vaaditaan erillinen pätevyystodistus.

Teksti: Leena-Kaisa Simola Kuva: Tuomas Pietinen