3i. Vd ,. ^/i. Miff..: ••

Kangasalan seurakunnantiedotuslehtiN:o 2/1986

KUULUMISIA

V

Tapulin tuntumasta

Kodin ovikello soi. Ihanvieraannakoinen, siististi

pukeutunut henkilo tervehtiikohteliaasti ja kysyy, saisikotulla keskustelemaan uskon-asioista. Useimmiten kysy-myksessa on jonkin uskonnol-lisen yhteison kotikayntityo,kenties jasenhankinta. Suurinosa kotien ihmisista kuuluukuitenkin aivan tietoisesti juu-ri meidan seurakuntaamme.Kalastuslakikaan ei toki kiellakenenkaan ystavallisia koti-kaynteja. Monet meidan seu-rakuntalaisistamme ovat ker-toneet naista kaynneista suu-resti vaivautuneensa, kun ei-vat halua vierasta suoraantorjuakaan.

Meita luterilaisia on joskusvahan moittienkin sanottu pel-kiksi juhlauskovaisiksi. Papitkuulemma ovat seremonia-mestareita. Kuka mitenkin na-kee! Meidan seurakunnassam-me sananpalvelija hyvin har-voin kokee itsensa ikavallatavalla seremoniamestariksi,vaikka erittain paljon olemmelasna tehtavaamme suorittaenkotien juhlahetkissa. Meidanseurakuntalaisemme nayttavatsittenkin syvimmaltaan ym-martavan hengellisen koske-tuksen merkityksen naissa ela-maan kuuluvissa tapahtumis-sa.

Mekin koetamme niihinparhaalla mahdollisella tavalla valmistautua. Haluammeomistautua silloin kokonaanjuuri sen kodin palvelemiseen.Meilla ei yleensa ole sita pu-huttua kiiretta, kun olemmejarjestaneet aikamme kayton.Toki tehtavan arvokas hoita-minen vaatii myos ajallisestisopivaa kiinteytta. Ei kaste-tilaisuuden paallimmaiseksi

Kodeissa koettua

saisi sittenkaan jaada juttu-hetki mukavan toimitusmie-hen kanssa kaiken maailmanasioista, jos kohta ne meita in-himillisesti lahentavat toisiim-me. Olen huomannut, ettavaikka kuinka tarinoimme jal-keenpain, se herkka lapsen tu-lo Jumalan perhevakeen pu-huu siina hyvassa kadenpuris-tuksessa, jonka kodista lahte-va sananpalvelija nuorilta van-hemmilta saa. Jumala itsehoitaa asiaansa. Meidan onhelppo menna kotiin. Vasy-nytkin on virkistynyt.

Vihkiaisten yhteydessa enkotikaynteja suorita, el-

lei tapaaminen ole morsius-vaen vanhempien luona. Kasi-tyksemme mukaan vihittavil-la ei ole yhteista kotia, ennen-kuin he sen oikeassa jarjestyk-sessa perustavat. Ns. avoparinlapsi on kuitenkin tasmalleenyhta arvokas kuin muutkinlapset, mutta en tunne oloaniaidoksi, jos sellaiseen asuntoonjoudun kastamaan. Jokin jar-ru on paalla, kun vanhemmat

eivat ole tahtoneet suhdettaanJumalan sanalla eika valta-kunnan lailla vahvistaa. Kaijoku nyt sinkoaa pahan aja-tuksen jos ei kirkkoa niin ai-nakin kirkkoherraa kohti. Toi-voisin, etta nama lapset kas-tettaisiin kotia pyhemmassa jasiina mielessa arvokkaammas-sa paikassa, kirkon tiloissa.

Ystavani pysaytti mi nutmuutama paiva sitten ja ker-toi joidenkin hyvin murheel-listen ihmisten sanoneen, et-teivat heidan kotiseurakuntan-sa papit halunneet suorittaaheille hyvin laheisen kirkostaeronneen vainajan hautaansiunaamista. Nama ihmisetovat kokeneet hautajaiset kodin juhlana, jossa JumalanSanan ja Sanalla vihityn pal-velijan tulee olla lasna. Mina-kin uskon, etta virkaan vihityn toimituksella on katkettysiunaus. On ihmeellista ollaJumalan siunauksen kanava-na. Me ymmarramme hauta-jaistilaisuudessa Pyhan Jumalan sanan kohtaavan seura-kuntaa, omaisia ja saattova-kea. Jumala lohduttaa ja he-rattaa kansaansa.

Hautajaisissa ja hautauk-sen valmistelussa omais-

ten kanssa tuntee syvasti, ettajokainen sana, minka sanon,pannaan merkille ja otetaanvastaan. Kokemukseni mukaan Jumalan kansa, kuole-man sydanjuuria myoten kos-kettama, voi tulla lohdutetuk-si vain siten, etta rinnalla ole-va lahimmainen, inhimillinenihminen puhuu elavaa Jumalan Sanaa.

Kuulin kerran eraan itseanivanhemman virkaveljen vit-sailevan, etta seurakunnat

ovat ottaneet ikaantyvien ih-misten syntymapaivaonnitte-lut ohjelmaansa, kun suur-kaupunkien monilla papeillaei ollut arkisin tekemista. Me-ne ja tieda! Me taalla Kangas-alla olemme saaneet viettaamonia itse Herramme siunaa-mia syntymapaivajuhlia. Pai-van juhlimatta jattaminennayttaa olevan lisaantymassa,silla jokainen on vapaa omas-sa elamassaan. Siksi olemmejoskus miettineet jarjestaaesim. 70-vuotiaille yhteisenjuhlan pari kertaa vuodessa.Jos joku haluaisi, voisimmetietysti pitaa syntymapaivati-laisuuden kodissakin.

Viela yksi kodin juhla, jossasananpalvelija poikkeuksettaon lasna. Silloin talloin, sai-raudesta johtuen tai muista-kin syista, halutaan viettaaHerran Pyhaa Ehtoollista kodissa. Siihen liittyy aina ru-kous sairaan puolesta. Tamaon vuosisatainen kaytanto kir-kossamme ja papisto on siihenaina kaytettavissa, samoinkuin yksityiseen sielunhoitoon.Syvimpia muistoja pappistyos-tani on aviopuolisoiden ja hei-dan lastensa yhteinen Ehtool-linen, kun aiti tai isa on tun-tenut lahtonsa olevan lahella.

Suurella kiitollisuudellamuistamme niita koteja, joissaseurakunta on lukemattomiakertoja saanut kokoontua erinimisiin sananharjoitustilai-suuksiin. Kai teilla, ystavam-me, on siunaus ollut matkas-sanne, kun suorastaan suku-polvesta toiseen olette seurojapitaneet.

Kiitollisia olemme kaikistalapsi-, nuoriso-, diakoniatyohonliittyneista lukemattomistayh-teyksista koteihin. Vaikka Sanaa on pidettava esilla sopivanhetken ohella sopimattomal-lakin (2. Tim. 4: 1—5), olemme tulkinneet, etta hienova-raisuus kodin kohtaamisessaon evankeliumin hengen mu-kaista.

Pidetaan yhta seura-kuntayhteydessa!

Kev&tta ja kesankirkkautta odottavinterveisin huhtikuunloppupuolella 1986Pentti Hytonen

Kaksi kotia

178

Suomalainen kansansavelma

1. Tie-dan pal -kan ar-ma-han,

-^ h

on-ne-kas, E - lo tyy-ni, suo-ja-kas.

2. Sep'a korikulta on, Koti kallisverraton.Eipapaikkaa olekaan Kodin verraa ollenkaan.

3. Siell' on isa" rakkahin, Siella aiti armahin, Siel-la siskot, veikkoset, Riemurinnat, iloiset.

4. Suojaa, Herra, kotini, Anna sille armosi, Annaolla enkelein Vartijana kodillein!

5. Kun ma kcrran suureks' saan, Joudun maail-man pauhinaan, Silloin aina etsin sun, Rauhan ma-jan kaivatun.

"Tiedan paikan armahan, rau-hallisen ihanan ..." Nain al-kaa meille kaikille tuttu ko-dista kertova laulu. Koti ontarkea asia. Kodissa vietetaanyhteista aikaa muiden per-heenjasenten kanssa. Kodissavoidaan kokea hyvaksyntaa,jollaista ymparillamme olevamaailma meille harvoin tar-joaa. Kodissa voimme rentou-tua kaikista ympariston pai-neista ja olla oma itsemme.Koti on armas ja rauhallinenpaikka.

Ehka haluat vaittaa vas-taan! Ehka oma kokemuksesikodista todistaa yllakuvatunolevan vaaristyneen kuvan to-dellisuudesta. Sinun kotonasiei ehka ole toista ihmista. Voiolla, etta perheenjasenille onyhteista ainoastaan ruoka-ai-ka ja nukkumapaikka. Ehkasinun kotisi tarjoaa vain riitaaja lisaa sisaista ahdistustasi.

Kummankin kaltaisessa kodissa tarvitaan Jeesusta. On-nellisessa kodissa tarvitaanJeesusta rauhan sailyttamisek-si, onnettomassa kodissa tarvitaan hanta rauhan syntymi-seksi. Jeesus sanoi kerran ope-tuslapsilleen: "Siita kaikkituntevat teidat minun opetus-lapsikseni, jos teilla on keski-nainen rakkaus." Vaikka Jee-suksen sanoilla kuvataan kris-tittyjen yhteytta yleisemmallatasolla, se kuvaa osuvasti myosperheen, tuon "pienoisseura-kunnan", olemusta. Jeesuksensanoissa oleva pieni jos onevankeliumin sana. Toisaaltase sisaltaa ajatuksen, etteikaikki kodissa ja kodin piirissa ole aina hyvin, toisaalta se

julistaa epaonnistuneelle ko-dille ja perheelle yhteyden,rakkauden ja rauhan mahdol-lisuutta. Kaikkea ei ole mene-tetty!

Monien kristittyjen kotienseinalla on pieni taulu, jossaovat sanat: Jeesus on tamankodin paa. Kristillinen kirkkorukoilee naiden sanojen olevantodellisuutta jokaisessa kodissa. Jeesus on eheyttava per-soona. Han loi katkenneen yhteyden syntisen ihmisen japyhan Jumalan valille, hanvoi olla eheyttamassa myoskahden syntisen, kahden ihmisen valista yhteytta.

Eras syntymapaivaansaviettava henkilo kutsui paikal-lislehdessa olleessa haastatte-lussaan seurakuntaa toiseksikodiksi. Seurakunnassa Jumala on isa, kirkko on aiti ja mekanssakristityt toinen toisem-me veljia ja sisaria. Toivon, etta jokainen ihminen voisi ai-nakin seurakunnassa kokeaniita tunteita, joita jokainenmeista kaipaa, mutta jotkakodin ja arkielaman piirissauseasti jaavat kokematta. Seurakunnassa meilla on yhteysJeesukseen, kirkon Herraan.Mutta meilla on yhteys myoslahella olevaan ihmiseen. Seurakunnassa kaikki ovat rik-koneita veljia ja sisaria. Ke-nellakaan ei ole varaa osoittaatoista sormella. Kaikki ovatJumalan armon varassa. Toivon taman "toisen" kodin tule-van sinulle tutuksi.

Toivon seurakunnan anta-van jokaiselle meille aineksiaseka oman hengellisen elamankasvuun etta kasvuun oman"pienoisseurakunnan" jasene-na. Seurakunnan keskeinensanoma on hyvin yksinkertai-nen: Me olemme kaikessa Jumalan varassa. Taman tosi-asian ymmartaminen seka ko-kemus anteeksiantamuksestaon se kasvualusta, josta ehey-tyminen myos ihmisten valillavoi alkaa. Toivon etta seurakunta voi toisena kotina tukeaSinun perheesi eheytymista.Toivon myos, etta Sinun kodis-tasi lahdettaisiin liikkeelle,lahdettaisiin elamaan sinne,missa eheyttava voima, Jeesus,meita puhuttelee ja hoitaa.

Kevatterveisin Seppo J arm.

Aviopuolisot voivatantaa toisilleen paljon

— Olemme todenneet, etta avioliitossa on paljonsellaista, mika auttaa jaksamaan. Se vain tahtooarkipaivaisessa menossa hukkua ja jaada, vaillehuomiota. Toisaalta on kaynyt ilmi, etta, aviopuoli-soilla on paljonkin odotuksia toisiaan kohtaan.Naita odotuksia ei osata ilmaista eika aina ym-martaa oikein, toteavat srk-sisar Anja Huhta-ahoja pastori Olli Kaskelma. He ovat usean vuodenaikana ohjanneet aviopariryhmia Kangasalanseurakunnassa.

Ryhmat ovat kokoontuneet neljasta kuuteenkertaan kukin. Ne ovat rakentuneet Kirkon per-heasiainkeskuksen toimittaman 'Thdessa kasva-maan" -kurssiohjelman perustalle.

Perheryhmissa on tavoitteenavuorovaikutuksen lisaantyminenpuolisoiden kesken. Odotukset,toiveet ja tunteet ovat sita pa-remmin ymmarrettavissa mitaselvemmin ne ilmaistaan. Avio-puolisoina kasvaminen elamantilanteiden vaihtuessa on myosollut keskeinen ajatus.

Mika aviosuhdettatukee

— Avioliitolla olisi hyva olla tur-vallisuuspohja, jonka varassa jak-setaan, sanoo Anja Huhta-aho. —Sitahan ei alkuun ole, koska sil-loin vasta opetellaan tuntemaantoista. Tata turvallisuuspohjaatulisi hoitaa ja ihan tietoisestivaalia.

Turvallisuuteen kuuluu se, etta saa tuntea itsensa hyvaksytyk-si sellaisena kuin on.

— Meissa kaikissa on puuttei-ta ja vikoja ja olemme ottaneettoisemme aviopuolisoiksi sellai-senaan. Mina riitan sinulle ja si-na minulle, Olli Kaskelma lisaa.

Arvostava asenneaviopuolisoon

Rakkaus on tietoisuutta siita,etta puolisot ovat toisilleen tar-

keita ja etta he ovat toisiinsa sy-vasti, lampimasti ja uskollisestikiintyneet. Rakkaus on tahtoaelaa toisen parhaaksi ja ottaatoinen kaikessa huomioon.

— Rakkautta on syyta osoittaatoisilleen kaikissa elaman tilan-teissa. Keskinaisesta rakkaudes-ta nousee vakuuttuneisuus, ettapuolisot ovat yhdessa pysyakseen,toteaa Anja Huhta-aho.

— Puolisoiden pitaisi myos antaa toisilleen tunnustusta ja osoittaa, etta he arvostavat toisiaan,jatkaa Olli Kaskelma.

— On tarpeen ihan tietoisestiantaa toiselle myonteista palau-tetta siita, etta arvostaa hantapuolisona, aitina, isana ja siinatyossa, missa han on.

Elaman tosiasioidenymmartaminen

Jokaiseen avioliittoon vaikut-tavat myos monet ulkopuoleltatulevat asiat. Puolisoiden joka-paivainen tyo, raha-asiat, asumi-

nen, ymparisto, muitten ihmistenoikeuksien huomioonottaminen jakunnioittaminen. Nama kaikkivaikuttavat siihen, miten avioliit-toa voidaan toteuttaa.

— Rajoitukset ovat tosiasioita,jotka on hyvaksyttava. On hyva,jos puolisot ymmartavat tallaisetrajoitukset ja osaavat mitoittaamyos toisiinsa kohdistuvat odo-tukset niiden mukaisesti, toteaaOlli Kaskelma.

— Avioliitossa tarvitaan lahei-syyden rinnalla ihan selvastimyos omaa tilaa, vapautta, itse-naisyytta ja valimatkaa. Tamaperustuu keskinaiseen luotta-mukseen, Anja Huhta-aho sanoo.

Itsenaisyyteen kuuluu se, ettahyvaksytaan keskinaiset eroavuu-det ja annetaan toiselle mahdolli-suus omiin harrastuksiin ja yk-sinolemiseenkin.

Anteeksiantohelpottaa

Puolisoiden vakaumus ja uskovaikuttaa avioliiton ja aviosuh-teen taustalla, vaikka ei olekaanjoka paiva suoranaisesti esilla.Usko Jumalaan auttaa pyrki-maan pitkamielisyyteen suhtees-sa aviopuolisoon.

Kristitty koti on sellainen, jossaannetaan paljon anteeksi. Avio-suhdetta auttaa, jos voidaan paas-ta vapaiksi siita, mika painaa.

Puolisoina kasvaminen tarvit-see aikaa. Aviosuhdetta voi jakannattaa hoitaa.

:';.v.ii*'%KertoommeKristinoppio

KOTI JA NUORETKhstinoppi 93-94:

"Hyva koti on Jumalan suuri lahja. Se liittaa yh-teen vanhemmat, lapset ja perheen muut jase-net.. "

"Aviopuolisoiden tulee osoittaa toisilleen rak-kautta ja uskollisuutta. Lasten tulee rakastaa, kun-nioittaa ja totella vanhempiaan. Kaikkien tulee yh-dessa vaalia kodin henkea ..."

Eraassa rippikoulussaesitettiin toivomuksia.Vanhemmat nuorille:

— Olkaa rehellisia puheissa.— Pitakaa sopimukset.— Tarkkailkaa omaa kayttaytymistanne.— Toivomme enemman auttamishalukkuutta.

— Noudattakaa kotiintuloaikoja.

Nuoret vanhemmille:

— Ei pitaisi liikaa puuttua nuoren asioihin.— Kuunnelkaa meita, kun haluamme puhua.— Keskustellaan, eika huudeta ja komenneta.— Antakaa nuorille omia vapauksia.— Meilla on oikeus itsenaistya.— Antakaa ioskus tunnustusta.

Mita raamattu sanooEf 6: 1—4

IV kasky on kehotus arvostamaan vanhempia, kiit-tamaan heita, hyvaksymaan rajat elamalle.

Kasvattajia neuvotaan hienotunteisuuteen, ot-tamaan nuoren tunteet vakavasti huomioon, sailyt-tamaan myonteinen yhteys nuoreen vaikeinakin ai-koina.

5

Rippikoulun tiimoilta

Ollaan taas oltu kuin marke-tin maistiaisissa, mutta tallakerralla valinkauhassa on ollut erilaisia rippikouluvaihto-ehtoja: Hiihto-, leiri-, paiva-,vaellus- ja retkirippikouluja.

On harkittu, punnittu ja va-littu sopiva rippikoulumuoto,johon mieli vetaa kavereidenkera.

Menneiden kesien leirilaisetkertovat nuoremmille koke-muksiaan joskus jopa hiukkavaritettyjakin. Tulevilla leiri-laisilla on mietteita, odotuksiaja kaipausta, jospa omalta lei-rilta saisin hyvan kaverin,jospa jotain selviaisi uskon sa-laisuuksista tai muuten vainolisi mukavaa tuttujen ja tun-temattomien kavereiden kanssa.

Seurakunnassa me tyonte-kijat olemme yksin ja yhdessapohtineet, miten kaikkein par-haiten voisimme myonteisestivastata rippikouluodotuksiin.Kesa taas nayttaa, miten on-nistumme.

Seurakunta haluaa olla kotien rinnalla tukemassa kris-tillista kasvatusta. Moni aitija isa aikanamme huokailee-kin, miten todella saisimmekaytannossa parhaiten hoidet-tua lastemme elamassa tamanalueen. Seurakunta on jo vuo-sisatojen ajan vastannut tahankysymykseen rippikouluope-tuksella.

Kun itse olen saanut jo 24kesan aikana tavalla tahi toi-sella osallistua rippikouluela-maan eri nakokulmista leiri-laisena. isosena, leirikeskuk-sen isantana, kesateologina japappina, niin rehellisyyden ni-missa on sanottava, etta ajatovat monella tavalla muuttu-neet ja nuorten ajatusmaail-ma vaihdellut.

Mutta jokin on pysynyt.Edelleen Kangasallakin mel-kein sataprosenttisesti kay-daan rippikoulu.

Rippikoulun sisalto eli kris-tinopin paakohdat, seurakun-tatieto, raamattuopetus ja kir-kollinen musiikki tuodaan en-tiseen malliin, vaikka tarjoilu-tapa on ehka erilainen kuinesimerkiksi edellisella suku-polvella. Mehan emme pyri

"Tervetuloarippikouluun!" toi-vottaa pastori Heikki Nurmi-ranta.

antamaan elaman evaita vainyhdeksi vuodeksi vaan kokoihmiselamaa varten, miten ih-minen kohtaa matkallaan tulevat surut, murheet, huolet,ongelmat ja toiveet.

Jospa vaikka ajattelisimmeyhteisen rippikoulun erastanakokulmaa, kuinka murros-ikaiset saavat olla yhden kaksiviikkoa kavereidensa kanssayhdessa. Siella he oppivat tun-temaan toisensa niin hyvinakuin huonoinakin paivina.

Jos leiri muotoutuu yhteis-hengeltaan hyvaksi ja kaikkihaluavat puhaltaa yhteen hii-leen, niin rippikoulusta voitulla sisalloltaan tosi aarre-aitta.

Talloin saattavat aueta mo-net uskonnakoalatkin kirkkai-na eteen ja huomaamme, miten usko on iloinen ja myon-teinen asia, mika kannattaaihmiselamaa sen joskus myrs-kyisissakin aallokoissa. Taivoimme kokea, miten lapsuu-dessa opittu rukous saa uudetsiivet ja kantaa vaikeiden jailoisten vuorten yli.

Seurakuntana toivotammenuoret tervetulleeksi rippikouluun ja luomaan yhdessa meidan kanssa hienoja ja antoisiarippikouluja. Rukouksemmeolkoon, etta Taivaallinen Isam-me antaisi runsaan siunauk-sensa.

Tervehtien tiukoin kaden-puristuksin

Heikki (Inssi) Nurmirantarippikoulutyostd vastaavapappi

Rippikoulujen konfirmaatiot pidetddn tana kesand Pdlkdneenja Sahalahden kirkoissa oman kirkkomme koijaustydn takia.

Mita rippileiri tuo mukanaan

Odotanrippileiriltd paljon. Pddasiassa tianskojajutttduokioita lei-rildistenja isosten kanssa.

Jokaisesta leirildisestd itsestddn riippun se, tuleeko leiHstd mu-kava. Itse en tahtoisi olla ilonpilaaja ainaisella mokottdmiselld.Mind rakastan pelejd ja odotan, etta tarjolla olisi jdnnittdvid peli-hetkid.

Olen kuulkd monerdaista palautetta rippileireistd enkd yhtddnkadu sitd, etta kuulun kirkkoonja pddsen ripille.

Mita rippikoulumerkitsi minulle.

Rippikoulu, sana saattaa tuo-da mieleen tympeita ajatuk-sia. Useimmille se on kuitenkin ollut mukava ja lammit-tava muisto, jollaiseksi se onehka valitettavasti jaanytkin.Mennessani rippikouluun oliminullakin ainoastaan mieles-sa, etta tamakin valttamatonpaha olisi pian suoritettu. Rip-pikoulussa tulivat hengen asiathyvinkin laheisiksi.

Totesin, ettei kristillisyysolekaan mitaan vanhojenmummojen keksittya hopotys-ta. Huomasin etta myos minakelpaan Kristukselle, ja saansyntini hanelta anteeksi. Ly-hyen uskontieni aikana olensaanut huomata useasti, ettaJeesus todella rakastaa mi-nua, ja on kuollut ristilla myosminun tahteni.

"I.R."

"Rippikesdn kynnykselld "

Ilouutinen rippi-koulusta

Oli sykahdyttava uutinen, kunpoika kirjoitti rippileirilta:"ette usko, mita taalla on ta-pahtunut!"

Olimmehan olleet, vanhem-pien kaarti, rukouksessa ripa-rin puolesta, mutta, etta Her-ra nyt noin ... Armoahan seoli, suurta armoa, ei miten-kaan ansaittua: "anokaa niinteille annetaan". On se tarkea-ta, etta heti aluksi pannaan"tupakat pois ja piiput pii-loon" jne. Taytyyhan riparinerota edukseen muusta tou-huilusta; nayttaa mallia, miten Jeesus toivoo meidan ela-van.

Todellinen Ilo loytyi juurisiksi, etta Jumalan Henki,Pyha Henki, sai johtaa. Jumalan Hengen johdatusta ja oi-keata iloa toivomme kaikillerippileireille tulevaisuudessa.

Ps. Ei elama yhta kirkas-tusvuorta ole sen jalkeen ollut(Pietari 4:12—13), mutta onpatietoa, mista apu tulee: Jee-sukselta!

"Pena"

Vuosi riparistaMinulle rippileiri ei ollut mi-kaan "valttamaton paha", jos-kaan se ei merkinnyt eika vie-lakaan merkitse mitaan muu-ta kuin paria viikkoa poissakotoa. Se oli vain leiri siinamissa partio-, tytto-, poika-ym leirit. Vahan pitkalta setuntui enka jalkeenpain olemitenkaan kaivannut leiria,mutta ihan mukaviakin muis-toja jai.

Sain pari uutta ystavaa jatutustuin muutamaan ennes-taan tuttuun paremmin. Leiriei onneksi missaan vaiheessatuntunut mitenkaan kaannyt-tamiselta eika aivopesulta,vaan oli ihan mukava. Peleja,hauskoja iltahetkia, juttutuo-kioita, uimista ... Ja jalkeenpain saadut lahjat olivat ihansen arvoisia, etta kannatti kay-da ripari.

Konfirmaatiopaivastakin jaiihan kiva muisto. Oli aurin-koinen paiva, koko suku juh-limassa ja hauskat juhlat. Rip-pipappikin kavi sanomassa pari kaunista sanaa minulle vie-la.

"Nahkatakkiiien tytto"

Seurakunta-nuorena...

Rippikoululla oli tarkea mer-kitys asenteideni muuttumi-seen seurakuntanuoria koh-taan. Olen nytyksi heista!

Rippikoulun hengellinenopetus oli minulle ikaankuinteoriaopetusta autokoulussa,jonka jalkeen tulee kaytannonopetus. Minulle on nyt kaytannon kokeilua rippikoulussaoppimieni asioiden kohdallasellaiset asiat kuten Pyhanhengen johdatus, syntien an-teeksiantaminen ja monet, mo-net muut tarkeat asiat.

Jolly fellow -70"

Sinulle, joka oletlahdossa rippileirille

"Oi lapsi, jos koskaan et ottaa Savois Sun kattasi enkelin kadestapois",lauloi oma sisareni lapsellenikastetilaisuudessa. Oli alkusu-ven sunnuntai, mummulan pel-loilla vihersivat jo oraat. Kaste-puheeseen liittyi vertaus: niinkuin vaari oli kevaalla kylvanytpellot, jotka nyt orastivat, niinJumala ottaisi peltoonsa kasva-maan ihmislapsen, josta huoleh-tisi ja jota varjelisi.

Kastetilaisuudesta on kohta 15vuotta. Tulevana alkusuvena onedessa rippikoulu ja kasteen lii-ton vahvistamisen juhla.

Rippikoululeirille Santasaa-reen kokoontuu suuri joukko kes-kella murrosikaansa olevia nuo-ria; oma lapseni on heidan jou-kossaan. Han saa olla siella ika-tovereittensa seurassa, ja tiedan,etta han siella viihtyy. Toivon, etta nama leirillaan olevat nuoret

pystyisivat pysahtymaan, etta he,nykyajan kaupallisuuden ja mas-saviihteen keskella elavat, pysah-tyisivat jonkun vanhemman opas-tuksella keskustelemaan elaman-sa arvoista. Ehka Santasaaressavoisi loytya ilo, jonka tuottaapuhdas luonto, tai ehka siellavoisi ymmartaa sen rikkauden,jonka ymparilla olevat ystavatantavat. Kenties sielta saarestakatselee kotiakin eri nakokul-masta kuin tavallisesti. Joku nykyajan juurettomuutta ja irralli-suutta poteva nuori voisi sieltaloytaa ilon aiheita tai kiinnekoh-tia, joihin elamassaan tarttua.

Toivon, etta lapselleni rippi-koulussa avautuisi ennen kaik-kea kymmenen kaskyn maailma.Haluaisin hanen pohtivan ihmi-sena olemisen vaatimuksia jatoivon hanen huomaavan, ettaihmisena elamisen perusvaati-mukset on vuosituhansia sitten

kirjattu kymmeneen kaskyyn.Kunpa Raamattu avautuisikinnykyajan nuorelle niin, etta hanhuomaisi sen olevan ohjekirja jaoppisi loytamaan sen sivuiltavastauksia elaman varrella odot-taviin kysymyksiin.

Toivon, etta seurakunta erilai-sine tyomuotoineen tulisi tutuksilapselleni. Leirilla on mukanaseurakunnan tyontekijoita ja iso-sia, joiden tiedan tekevan kaik-kensa leirilaisten parhaaksi. Toivon nykyajan nuoren huomaavan, etta nama leirin ohjaajat —kirkon tyontekijat — ovat hanta-kin varten ja etta he ovat ainalahella leirin jalkeenkin.

Tiedan, etta kun lapseni tuleerippikoulusta, hanella on kerrot-tavana paljon hauskoja leirimuis-toja, ehka niin hauskoja, etta hanhaluaa menna Santasaareen joskus myohemminkin. Leirimuis-tojansa han minulle kertoo, mutta ei ehka kohtaamisiansa Jumalan kanssa. Ne kohtaamiset saa-vatkin olla kahdenkeskisia. Toivon, etta kun han leiriltaan pa-laa, hanella on mukanaan evaat:tieto siita, etta maailmassa onviela kestavia arvoja, etta onolemassa totuuksia, jotka ovatsailyneet vuosituhansia, ja ettaelamaansa voi loytaa kiinnekoh-dan ja ohjenuoran. Evaina voisiolla myos rakennuspuita lahim-maisenrakkautta vaalivaa ela-maa varten.

Konfirmaatiopaivana toivonlapseni tietavan, etta hanella onaina omaa elamaansa rakentaes-saan lahella kastetilaisuuden suo-jelusenkelin kasi.

Kirsti Uotila-Falck

KESAN RIPPIKOULUT JA KONFIRMAATIOT

Harjun koulun rippikoulu 2.-6.6. konf. Sahalahden kirkossa la 7.6. klo 17

Leiri Santasaaressa 2.—13.6. Palkaneen kirkossa su 15.6. klo 12.30

Leiri Einolassa 2.—13.6. Palkaneen kirkossa su 15.6. klo 14.30

Vaellusrippikoulu 22.-28.6. Palkaneen kirkossa su 29.6. klo 10

Leiri Einolassa 23.6.-4.7. Palkaneen kirkossa su 6.7. klo 10

Leiri Santasaaressa 30.6.—11.7. Palkaneen kirkossa su 13.7. klo 10

Retkirippikoulu 2.—18.7. Palkaneen kirkossa su 20.7. klo 10

Leiri Santasaaressa 14.—25.7. Palkaneen kirkossa su 27.7. klo 12

Paivarippikoulu 28.7—13.8. Sahalahden kirkossa su 17.8.

Kotikaynteja Mayravuoressa

Kirje seurakunnasta. "Kangasalan seurakunta tervehtiiSinua ja kotiasi... Kysymme Sinulta, kirjeen vastaanotta-ja, sopiiko Sinulle, etta vierailemme kodissasi."

Kirje on ollut yllatys monelle mayravuorelaiskodille. —On totuttu siihen, etta muut kuin oma seurakunta kiertavatkodeissa, sanoo kirjeen ja vierailun vastaanottanut HarriKumanto perheineen. Kirjetta tosin osattiin odottaa, sillanaapureilta oli kuultu asiasta.

Vierailulle, kotiin keskustele-maan tulee yksi tai mieluumminkaksi henkiloa, joka seurakunnan tyontekijoita tai seurakunta-laisia, joita kotikayntityoryhmas-sa on muutamia. Kotikaynnit aloi-tettiin viime syksyna ja niita onjatkettu kevaan ajan joka toisenatiistai-iltana. Yhden illan aikanaehditaan vierailla 4—8 kodissa.

— Meihin on suhtauduttu ihankivasti. Yleensa on koko perhemukana keskustelemassa. Nakee,etta meita on odotettu, kertoo ko-tikayntityota johtava pastori OlliArola.

Mita, kotikayntityo on

— Lyhyesti sanottunakayntityo on seurakunnanvehdyskaynti seurakuntalaistenluona kotona, selvittaa asiaa OlliArola.

— Tavoitteena on tulla puolinja toisin tutuiksi niin, etta tyonte-kija ja seurakuntalainen voisivatjutella keskenaan vaikkapa kau-passa tavatessaan. Kotikaynnillaviestitetaan, etta seurakuntalai-sista valitetaan. Meille seurakunnan tyontekijoille ei ole yhdente-kevaa, mita yksityiselle seura-kuntalaiselle tai hanen perheel-leen kuuluu.

Kotikayntityossa pyritaan ta-voitteeseen kuuntelemalla sekakeskustelemalla asioista, jotkaovat perheelle tarkeita, myoshengellisista asioista. Vierailijattoimivat kaikessa kodin ehdoilla.Mitaan ei tyrkyteta, joskin vie-railijalta saa kristillisten lehtiennaytenumeroita, jos ne kiinnos-tavat. Yhdessa kysellaan, pohdi-taan ja etsitaan mahdollisia vas-tauksia.

— Kutsumme seurakuntalai-sia myos seurakunnan tilaisuuk-siin, erityisesti jumalanpalveluk-siin, Olli Arola kertoo.

— Pyrimme rohkaisemaanheita Jumalan sanalla, loytamaan

koti-ter-

paikkansa seurakunnassa sekaelamaan kristittyina ja toteutta-maan hyvalla omallatunnollakutsumustaan tyossaan kodin ul-kopuolella ja kotona.

Mukava iltahetki

— Meilla oli ihan mukava iltahetki yhdessa. Kirje oli pienoi-nen yllatys, mutta ajattelimme,etta on ihan mukava rupatella,niin kuin sitten olikin, kertooPirkko Kuhanen.

— Lahinna meita kiinnostioman seurakunnan asiat ja toi-minta, kun ei ole oltu paljon mukana. Totesimme, etta toimintaaon hyvin paljon ja pitaisi yrittaalahtea mukaan, Pirkko Kuhanenjatkaa.

— Me olimme lahinna odotta-valla kannalla. Halusimme kuul-la, mita vierailijalla on sanotta-vana, kertoo Harri Kumanto.

— Kaytiin siina lapi mahdol-lisuuksia osallistua, mutta kunperheessa on pieni vauva ja pai-vat kuluu tyossa, kuluvat illat javiikonloput kotona.

Tilaa riittaa,paikkoja on

"Kaikille tilaa riittaa, kaikillepaikkoja on," lauletaan lastenlau-lussa Jumalan kammenella. Sa-moin on kotikayntityossa.

Pastori Olli Arola ei viela osaakertoa kotikayntityon laajentami-sesta. Mayravuoren — Huutijar-ven alueella riittaa viela koteja,joissa kayda.

Vierailusta kertovassa kirjees-sa on vastauskortti, jonka voipalauttaa kirkkoherranvirastoon,ellei halua vierailua. Olli Arolanarvion mukaan naita palautuksiaon noin 1/4. Kesalla ei kotikayn-tityota tehda, mutta syksylla taasjatketaan.

— Tyontekijan ohella vierai-lukaynteja suorittavat tavallisetseurakuntalaiset. He toimivat va-paaehtoisesti ja haluavat nainomalta osalta viestittaa sita ilo-sanomaa, mita jokainen ihminentarvitsee ja josta he itse ovat loy-taneet elamalleen sisallon, kertooOlli Arola rohkaisten mukaankotikayntityoryhmaan uusiakinvierailijoita. Olli Arola kertookaikille kiinnostuneille mielel-laan lisaa asiasta ja opastaa mukaan toimintaan.

Tervehdyskdyntejd kodeissa ovat suorittaneet monet seurakuntalaisettydntekijoiden lisdksi. Ritva Siren, Eino Ounaskero ja Olli Arola ovatvabnistautuneet tehtdvddn Huutijdrven seurakuntakodissa.

KESATOIMINTAAPOJILLEFillariretki 9.—13.6.

Yli 10-vuotiaille.

Suuntana Kankaanpaa, Kristiinankaupunki, Laihiaja Virrat.Telttamajoitus.

Poikaleiri Einolassa 17.—19.6.

Alle 10-vuotiaille.Sisamajoitus.

Melontaleiri Santasaaressa 25.-27.6.Alkeiskurssi kanootin kayttoon.Santasaareen venekulj. Pikonlinnan rannasta.Sisamajoitus.

Isa/ poikaleiri Santasaaressa 27.-29.6.Sisa- ja telttamajoitus.Sunnuntaina koko perheen paiva.

Erataitoleiri I Saikarasaaressa 29.—31.7.

Alle 10-vuotiaille.

Erataitoleiri II Saikarasaaressa 31.7.—2.8.Yli 10-vuotiaille

Jos pidat telttamajoituksesta, ruuanlaitosta, kalas-tuksesta, lahde "intiaanileirille" oppimaan erataitoja.Saikarasaari sijaitsee Roineella Saarikylissa.

Isa poikaleiri Lappiin 8.—13.8.Vaellus Muotkatuntureille. Telttamajoitus.

Kalaretki Saikarasaareen 22.-23.8.

Erataitokerhoille. Telttamajoitus.Isa/poikakalaretki Saikarasaareen 29.—30.8.

Telttamajoitus.

Lisatietoja nuorisonohj. Tuomo Vanhanen, puh. 767 542 (koti)

PERHELEIRI SANTASAARESSA

8.—10.8.

Virkistavaa ohjelmaa seka koko perheelle etta aikuisille jalapsille omissa ryhmissa.

Pyhakoulutyonjarjestama

LEIRI 6—14-v.

TYTdlLLE JA POJILLE

Santasaaressa 6.-8.8.

Tied. Anja Kares,puh. 771 504 (koti)

KESAN TYTTOLEIRITSANTASAARESSA

5^©

s?o

14.—15.6.

Aitien ja tyttojenyhteinen leiri16.—19.6.

Leiri yli 10-vuotiaille23.-25.6.

Leiri alle 10-vuotiaille

Tied, nuorisonohj.Aili llmarinen,puh. 791 224 (koti).

- Itfa®

^NUORTEN 476^

AIKUISTEN

RETKI TURKUUN

8.—10.8.

Retkikohteena nuorten

lahetysjuhla.

Tied. Seppo Jarva,puh. 790 623.

NUORTEN KESAAN

Nuortenillat

lauantaisin kello 19

Kartsakirkko

sunnuntaisin kello 20

Juhannusleiri 20.—21.6.Santasaaressa

Lapinvaellus 22.-28.6.Norjan matka 30.7.—8.8.

KAIKILLE LEIREILLE ILMOITTAUTUMISET KIRKKOHERRANVIRASTOON PUH. 772 121 tai 772 122.

10

DIAKONIATYONTEKIJAT

TAVATTAVISSA

Diakonissa Virpi Alhainenkirkonkylan srk-kodissama—to 9—10,puh. 772 121

Diakonissa Anja Huhta-ahoVatialan srk-kodissama—ti klo 9—10 puh. 646890Suoraman srk-kodissa ko—toklo 9—10 puh. 772 121

Diakoni Pekka PyylampiSuoraman srk-kodissa tiklo 9—10Muulloin, muissa paikoissatavattavissa sopimuksen mukaan.

Yhteydenottopyynnotkirkkoherranvirastoon,puh. 772 121

Tervetuloa leireille!

29.7. Vanhusten paivaleiriSantasaaressa

4.-8.8. Vanhusten leiriEinolassa

15.8. Paivaleiri vanhuksilleEinolassa.

Jarj. Srk:n diakoniatyoTied, diakoniatyontekijoilta

RETKI

LAHETYSJUHLILLE

VAASAAN 7.-8.6.

Tied, lahetyssiht.Johannes Tiilikainen,puh. 770 438

LAHETYSTUPA

PALVELEE

MYOS KESALLA.

Tule tutustumaan!

Avoinna maanantaisin,keskiviikkoisin jalauantaisin klo 10—14.

Musiikkileireja, retkia3.—7.6. Reisjarven kanteleleiri

14.—15.6. Retki Joensuun KirkkolaulujuhlilleViela vapaita paikkoja retkelle!

18.—20.7. Kanteleleiri Einolassa

28.7.-3.8. Lahden Urkuviikot

Retki urkuviikon tapahtumaan la 2.8.

16.—17.8. Kirkkokuoron laululeiri Santasaaressa

Tervetuloa uudet ja vanhat kuorolaulun ystavat!Lisatied. Helli Syrjaniemi puh. 770 600

7.—10.7. Lapsikuoron leiri EinolassaTervetuloa mukaan myos uudet kuorolaiset.Tied. Pekka Syrjaniemi, puh. 770 600.

ILTAKIRKKO

HUUTIJARVEN KAPPELISSA

KESKIVIIKKOISIN

KELLO 18

KESAN AJAN.

Tervetu loa!

SEURAKUNTAVAALIT

MARRASKUUSSAMarraskuun 9.—14. paivina valitaan kaikissa maamme seurakun-nissa jasenet kirkkovaltuustoon nelivuotiskaudeksi 1987—1980.Meidan seurakuntamme kirkkovaltuustoon kuuluu 35 jasenta.

Kayta aanioikeuttasi!Aanioikeutettuja marraskuun kirkollisvaaleissa ovat kaikki konfir-moidut seurakunnan jasenet, jotka ovat syntyneet 1968 tai sitaennen. Vaaliluettelo, josta aanioikeus on tarkistettavissa, on nah-tavissa 18.—24.9. kirkkoherranvirastossa.

Viimeistaan keskiviikkona 20.8.

pidetaan vaalilautakunnan ensimmainen kokous, jossa paatetaanvalitsijayhdistysten perustamisasiakirjojen vastaanottamisesta. Sa-massa kokouksessa maarataan tarvittaessa ennakkoaanestyspai-kat seka vaalihuoneistot. Taman vuoden kirkollisvaaleissa on en-

simmaista kertaa mahdollista aanestaa ennakkoon.

Tiistaina 30.9.

seka yhtena arkipaivana sita ennen otetaan valitsijayhdistystenvaaliasiakirjoja vastaan kirkkoherranvirastossa, jossa myos vaalilautakunnan puheenjohtaja kirkkoherra Pentti Hytonen tai va-rapuheenjohtaja on tavattavissa.

Kirkkoherranvirasto ja taloustoimistoTapulintie 2puh. 772 121, 772 122, taloustoimisto 772 123

Avoinna ma—pe klo 9—14Kirkkoherranvirasto lisaksi torstaisin klo 14—17

K0TIKIRK0NKUULUMISIAVastaava toimittaja:Anja Kares

Toimitus: Kirkkoherranvirasto

Tapulintie 2, 36200 Kangasalapuh. 772 121, 772 122

11

RYHMAJULKAISU

Korjaamme kirkkoaKirkkovaltuusto on tehnyt lo-

pullisesti sitovan kirkon korjauksen rakennuspaatoksen 29.4.1986.Kokonaiskustannukset, joihin si-saltyy urkuhankinta, ovat n. 7,4milj. markkaa, minka ehdotto-masti odotamme riittavan perus-teellisten rakenne- ym tutkimus-ten ja kaksi vuotta kestaneenmuun suunnittelun seka saa-miemme selkeiden markkamaa-raisten tarjousten perusteella.Nain odotamme siita huolimatta,etta kirkko on 220 vuotta vanhaeika siina koskaan ole suoritettunain perusteellista yhtenaistakorjaustyota.

Kirkkoneuvosto on valinnutpaaurakoitsijaksi Auttila Oy:n,LVI-tyon suorittajaksi Oy HuberAb:n seka sahkourakoitsijaksiYhtyma-Kaski Ky:n edullisim-pien tarjousten perusteella. Urutrakentaa Kangasalan Urkura-kentamo Oy.

Kirkkosalissa uusitaan seina-rappaukset tarpeen mukaan, uu-teen lattiapinnoitteeseen asenne-taan sahkolammitys, sakaristosi-vulle rakennetaan lehteri, urku-lehteria korjataan, takaosaankaksi huonetta eri tarkoituksiin.Kirkon valaistusta parannetaanhankkimalla useita erikseensuunniteltuja kruunuja. Penkitkorjataan. Suoritetaan taydelli-nen sisamaalaus, johon liittyysaarnatuolin, katon ym konser-vointityot. Katto tulee siniseksitahtineen, muuten vallitsevatvaaleat varisavyt. Kirkon etu-osassa vain korjaillaan ennenhyvin tehtya tyota.

Sakaristo uudistetaan siten, etta katon 1700-luvun holvit tulevat nakyviin. Sinne erotetaantoisistaan sakaristo ja toimitus-kappeli seka jarjestetaan ehtool-lisastioiden pesumahdollisuus.Sisaantunkeutujien varalta teh-daan halytysjarjestelma ja vanhaholvi korvataan vakuutusyhtioi-den hyvaksymilla varmuuskaa-peilla. Myos paloturvallisuusjar-jestelma rakennetaan. Koko sah-kojarjestelma laitteineen uusitaan, samoin ravistuneet ulko-ovet. Ikkunapuitteet korjataan,samoin ulkopuolen ravistuneetrappaukset. Katto tarkistetaanviela kerran, samoin lampoeris-teet.

Kun myos taloussuunnitteluataman korjauksen osalta on voitusuorittaa usean vuoden ajan, tyonrahoitukseen tarvitaan n. 3,5milj. markan laina.

Muistettaneen, etta paasuun-nittelija on arkkitehti Seppo Rih-lama Tampereelta. Urut on suun-nitellut dipl.urkuri, urkutehtaantekn.johtaja Pentti Pelto.

Rakennustyo kestaa touko-kuusta 1986 syyskuuhun 1987.Lokakuun 18. paivana 1987 kirkko urkuineen vihitaan jalleenseurakunnan kayttoon.

Jumalanpalvelukset ja kirkol-

liset toimitukset suoritetaan ra-kennustybn aikana kirkonkylanja muissa seurakuntakodeissa seka Huutijarven kodikkaan kau-niissa kappelissa. Konfirmaatio-juhlat ovat naapuriseurakuntien,erityisesti Palkaneen kirkossa.

Uskomme seurakuntalaistensuhtautuvan ymmartamyksellatilapaiseen palvelutasomme hei-kentymiseen, kun siihen toivot-tavasti entista ehompaan pala-taan.

Pentti Hytdnen

TAMMER-LINKKI OY. TAMPERE/MANTAN KIRJAPAINO OY. MANTTA 1986 ISSN 0780-0010