KORONA-AJAN KORKOKATTO EI TUO HELPOTUSTA … · lopulta eduskunta päätti alemmasta rajoituksesta...
Transcript of KORONA-AJAN KORKOKATTO EI TUO HELPOTUSTA … · lopulta eduskunta päätti alemmasta rajoituksesta...
1
5.5.2020
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Rahoituksen laitos
KORONA-AJAN KORKOKATTO EI TUO HELPOTUSTA KULUTTAJALLE
Niilo Luotonen, tutkijatohtori
Vesa Puttonen, professori
Elias Rantapuska, professori
Tiivistelmä
Vuonna 2013 pienille lainoille asetettu korkokatto johti lainamäärien ja –aikojen selvään
kasvuun. Syksyllä 2019 lainoille asetettu 20 prosentin korkokattokaan ei hillinnyt
markkinoiden kokonaiskasvua. Suomeen rekisteröidyt pienlainayritykset ovat lopettaneet
toimintansa tai vähentäneet lainojen tarjontaa mutta ulkomaisten, Suomeen
rekisteröitymättömien luottolaitosten vakuudettomien luottojen kanta kasvoi yli 2 miljardiin
euroon vuoden 2019 lopussa.
Syksyn 2019 korkokaton vaikutuksia ei vielä ehditty lainkaan arvioida, kun huhtikuussa 2020
oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoi hallituksen valmistelevan esitystä, joka asettaisi
”pikavipeille” vuoden 2020 loppuun asti kymmenen prosentin korkokaton. Koronaepidemia
on tarkoittanut useille suomalaisille lomautusta tai jopa työpaikan menettämistä. Ministeri
perusteli korona-ajan korkokattoa sillä, että kuluttajilla olisi mahdollisuus saada luottoa, jolla
on maltillinen korko.
Kaksi edellistä korkokattoa eivät vaikuttaneet niin kuin odotettiin. Seuraavan korkoprosentin
asettamisessa ei pitäisi edetä harkitsemattomasti. Analyysimme perusteella nyt ehdotettu 10
prosentin korkokatto ei lisää kuluttajien mahdollisuutta saada luottoa maltillisella korolla. Sen
sijaan se johtaa tilanteeseen, missä entistä useammat kuluttajat eivät saa luottoa lainkaan.
2
1. Sääntelemättömyydestä korkokattoihin
Ensimmäisen kerran Suomen pikaluottomarkkinoiden lainanantoon puututtiin
lainsäädännöllisesti vuonna 2013, jolloin alle 2 000 euron lainoille asetettiin 51 prosentin
korkokatto. Kuten 2000 euron ylärajasta voi päätellä, olivat pikaluotot ennen korkokaton
asettamista pienehköjä – nimi ”pienlaina” kuvasi niitä hyvin. Vuonna 2012 pienlainayritysten
uusien myönnettyjen lainojen määrä oli Tilastokeskuksen luottokantatilaston mukaan
keskimäärin 254 euroa. Tuolloin markkinoilla yleisesti ennakoitiin, että lakimuutoksen
johdosta markkinoilla aletaan myöntää suurempia lainoja ja limiittejä. Näin kävikin.
Kuten Valtiovarainministeriön selvityksessä (2019:56) todetaan, erilaisten luottotuotteiden
kirjo on viime vuosina kasvanut oleellisesti. Lyhytaikaisten vakuudettomien kuluttajaluottojen
tarjonta on lisääntynyt merkittävästi. Samalla erilaisten korkeakorkoisten kuluttajaluottojen
lainamäärät ja -ajat ovat kasvaneet. Jopa kymmenien tuhansien eurojen kulutusluotot ovat
yleistyneet. Suomen ulkopuolelle rekisteröidyt luottolaitokset myöntävät yhä suuremman osan
kulutusluotoista. Digitalisaatio ja uudet liiketoimintamallit ovat mahdollistaneet uusien
rahoitustoimijoiden tulemisen markkinoille. Aaltonen ja Koskinen (2019) raportoivat, että
vuosina 2017-2018 norjalaisten ja ruotsalaisten digipankkien suomalaisille kotitalouksille
myöntämien kulutusluottojen kanta kasvoi yli 200 prosenttia ja oli 2 miljardia euroa vuoden
2018 lopussa. Pääosin nämä digipankit tarjoavat korkeakorkoisia vakuudettomia
kulutusluottoja.
Kulutusluottojen kasvun hillitsemiseksi oikeusministeriössä käynnistettiin huhtikuussa 2018
valmistelu kuluttajaluottoihin liittyvän lainsäädännön uudistamiseksi. Syyskuun 2019
lakiuudistuksessa vakuudettomien kulutusluottojen nimellinen vuosikorko rajoitettiin enintään
20 prosenttiin. Hallituksen alkuperäisessä esityksessä korkokatto oli 30 prosenttia, mutta
lopulta eduskunta päätti alemmasta rajoituksesta nimelliseen vuosikorkoon. Lakimuutoksen
tarkoituksena oli suitsia ongelmaksi koettua vakuudettomien kulutusluottojen markkinaa.
Aiemmin nimelliset vuosikorot saattoivat pienlainayrityksillä olla jopa kolminumeroisia.
Samalla nosto- ja tilinhoitopalkkioiden kaltaiset kulut, joita luotoista peritään koron lisäksi,
rajattiin enintään 150 euroon vuodessa. Lakiuudistuksella pyrittiin karsimaan
kulutusluottoliiketoiminnan ylilyönnit pois ja katkaisemaan ongelmaksi koettu lainamäärien
3
kasvu. Tavoite ei toteutunut, vaan markkina on jatkanut kasvuaan. Esimerkiksi tammikuussa
2020 vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin lähes 300 miljoonan euron edestä, mikä on
selvästi enemmän kuin koskaan aikaisemmin vastaavana aikana (Suomen Pankki).
3.4.2020 oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoi tiedotustilaisuudessa, että hallitus
valmistelee esitystä, joka asettaisi ”pikavipeille” vuoden 2020 loppuun asti kymmenen
prosentin korkokaton. Samalla pikavippien markkinointi kiellettäisiin kokonaan. 24.4.2020
eduskunnan täysistunnossa ministeri Henriksson totesi, että hallitus haluaa tukea kansalaisia ja
turvata heidän oikeutensa erityisesti tällaisena aikana, kun monet joutuvat ottamaan velkaa
päästäkseen koronakriisin yli. Korkokatto ei kuitenkaan koskisi yleisluottokorttiluottoja tai
muita hyödykesidonnaisia luottoja. ”Ehdotuksen mukaan osalle kuluttajaluottoja asetettaisiin
tilapäinen 10 prosentin korkokatto. Haluamme tehdä tämän nimenomaan siksi, että haluamme,
että kuluttajilla on mahdollisuus saada luottoa, jossa on maltillinen korko”, ministeri perusteli.
Eduskunnan täysistunnossa käytettiin kahdeksan puheenvuoroa, kaikki tukivat hallituksen
esitystä.
2. Kulutusluottotutkimuksia maailmalta
Kulutusluotot ja erityisesti ns pikavipit (payday loans) ovat yleistyneet monissa maissa
aiheuttaen myös ongelmia. Markkinoiden toimintaa on pyritty tämän vuoksi myös rajoittamaan
erilaisilla keinoilla. Rajoituskeinojen vaikutuksista on erilaisia tutkimustuloksia. Osan mukaan
korkeakorkoiset kulutusluotot lisäävät kuluttajien mahdollisuuksia selvitä rahoitusongelmista.
Kukaan ei pakota kuluttajaa ottamaan kulutusluottoa ja sellaisen markkinan olemassaolo vain
lisää kuluttajien mahdollisuuksia. Osan mukaan kulutusluotot päinvastoin lisäävät kuluttajien
ongelmia; osa kuluttajista ei ymmärrä korkeita korkokustannuksia, osalla ei ole taloudellista
itsekuria. Jotkut kuluttajat ajautuvat kestämättömiin taloudellisiin ongelmiin otettuaan
korkeakorkoisia kulutusluottoja. Yhteenvetoartikkelissaan Caskey (2010) toteaa, että
vieläkään ei ole yksimielisyyttä siitä, lisäävätkö vai vähentävätkö pikavipit kuluttajien
taloudellisia ongelmia (”Despite major efforts by some talented economists, we still don't know
the answer to the big question: Do payday lenders, on net, exacerbate or assuage customers’
financial difficulties”).
4
Osa tutkimuksista osoittaa, että kulutusluottojen rajoitustoimenpiteistä aiheutuu kuluttajille
ongelmia heidän siirtyessään käyttämään vielä kalliimpia rahoituskeinoja. Zinmanin (2010)
tulosten perusteella pikavippimarkkinoiden rajoitukset heikensivät kuluttajien taloudellista
asemaa. Osa kuluttajista siirtyi käyttämään vielä kalliimpia tapoja rahoittaa kulutustaan.
Bhutta, Goldin, ja Homonoff (2016) osoittavat, että rajoituksilla pystytään kyllä pienentämään
itse pikavippimarkkinaa, mutta kuluttajat siirtyvät ottamaan korkeakorkoisia lainoja muualta.
Morse (2011) osoitti, että pääsy pikavippimarkkinoille auttoi osaa kuluttajista välttämään
ongelmat asuntolainan hoitamisessa.
Toisenlaisia tuloksia ovat raportoineet esimerkiksi Skiba ja Tobacman (2019), joiden mukaan
pääsy pikavippimarkkinoille lisää kuluttajien konkurssiriskiä. Melzer (2011) puolestaan
osoittaa, että pääsy pikavippimarkkinoille ei helpota kuluttajien asemaa vaan päinvastoin
aiheuttaa ongelmia erilaisten laskunmaksujen kanssa.
Ristiriitaiset empiiriset tutkimustulokset kulutusluotoista osoittavat, että kysymys ei ole
mitenkään yksinkertaisesta asiasta. Tämän vuoksi alueeseen liittyviä lakimuutoksia pitäisi
edeltää riittävä analyysi nykytilanteesta ja arvio siitä, miten mahdollisen lakimuutoksen
uskotaan vaikuttavan markkinoiden toimintaan. Kuten Campbell et al (2011) artikkelissaan
“Consumer financial protection” toteavat, ”If regulation is to be beneficial, it must be tailored
to specific problems and must be accompanied by research to measure the effectiveness of
regulatory interventions”.
3. Kolmenlaisia vakuudettomien kulutusluottojen tarjoajia Suomessa
Vakuudettomien kulutusluottojen markkinasta Suomessa tiedetään yllättävän vähän. Yksi syy
tähän on sen seurannan ja valvonnan hajanaisuus. Vakuudettomia kulutusluottoja Suomessa
myöntävät toimijat ovat moninainen joukko, josta millään viranomaisella tai
tutkimuslaitoksella ei ole kattavaa kokonaiskuvaa. Yrityksillä, joita perinteisesti kutsutaan
5
”pikavippifirmoiksi”, on hyvin pieni markkinaosuus. Luotonantajat voidaan niiden seurannan
ja valvonnan mukaan jakaa ainakin kolmeen eri ryhmään.
2.1 Suomen Pankin seuraamat luottolaitokset
Ensimmäinen ryhmä, niin kutsutut luottolaitokset, on luotonannon volyymilla mitattuna suurin.
Suomen Pankki seuraa tätä ryhmää aktiivisesti, ja julkaisee kuukausittain lukuja sen
yhteenlasketun luottokannan kehityksestä. Luottolaitosten ryhmä koostuu Suomessa toimivista
pankeista, kuten Nordea, Danske Bank tai OP. Lisäksi ryhmään kuuluu ulkomaisia
luottolaitoksia, jotka ovat rekisteröineet sivuliikkeen Suomeen. Näitä toimijoita ovat muun
muassa ruotsalaiset Collector Credit ja Resurs Bank, sekä virolainen Bigbank.
Kuvio 1. Suomen Pankin seuraamien luottolaitosten myöntämien vakuudellisten ja vakuudettomien
kulutusluottojen (pl. tili- ja korttiluotot) kanta vuoden lopussa vuosina 2010-2019, sekä helmikuun lopussa 2020.
Luvut miljoonia euroja. Lähde: Suomen Pankki.
Kuvio 1 näyttää luottolaitosten myöntämien kulutusluottojen kannan tasaisen kasvun viimeisen
vuosikymmenen aikana. Voimme havaita vakuudettomien luottojen kasvaneen huomattavasti
vakuudellisia vauhdikkaammin. Vuoden 2020 alussa vakuudettomien kulutusluottojen kanta
ohitti ensimmäistä kertaa vakuudellisten luottojen kannan, nousten yli 6 miljardiin euroon.
Ainakaan toistaiseksi vakuudettomien luottojen kasvutrendissä ei siis näy taittumisen
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2/2020
Vakuudeton Vakuudellinen
6
merkkejä. Helmikuussa 2020 luottolaitosten yhteenlaskettu kulutusluottokanta oli Suomen
Pankin mukaan 12,0 miljardia euroa, kun huomioidaan sekä vakuudelliset että vakuudettomat
luotot. Jos tähän lisätään vielä tili- ja korttiluotot, nousee luottolaitosten myöntämien
kulutusluottojen määrä 16,6 miljardiin euroon.
2.2 Etelä-Suomen aluehallintoviraston rekisteröimät luotonantajayritykset
Toiseen ryhmään kuuluvat Suomeen rekisteröidyt vakuudettomien kulutusluottojen myöntäjät,
jotka eivät ole luottolaitoksia. Ne eivät siis esimerkiksi ota vastaan talletuksia asiakkailtaan,
eivätkä näin tarvitse pankkitoiminnan vaatimia toimilupia. Näiden yritysten, joita usein
kutsutaan pika- tai pienlainayrityksiksi, tulee ainoastaan tehdä ilmoitus toiminnastaan Etelä-
Suomen aluehallintovirastolle (ESAVI), joka ylläpitää niistä rekisteriä. ESAVI ei kuitenkaan
seuraa niiden toimintaa millään systemaattisella tavalla. Vuosina 2008–2015 niitä velvoitettiin
toimittamaan tiedot myöntämistään luotoista Tilastokeskukselle, joka julkaisi vuosittaista
tilastoa pienlainayritysten luottokannasta. Vuoden 2008 alusta vuoden 2012 loppuun
pienlainayritysten myöntämät kulutusluotot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan vajaasta 43
miljoonasta eurosta noin 105 miljoonaan euroon. Samalla pienlainoja myöntävien yritysten
määrä kaksinkertaistui noin 80:een. (Ks. Raijas, 2019.)
Vuonna 2013 voimaan tullut 51%:n korkokatto katkaisi pienlainamarkkinan kasvun joksikin
aikaa (Raijas, 2019). Pian kuitenkin nähtiin, ettei se suinkaan lievittänyt ihmisten
velkaongelmia. Korkokaton seurauksena pienet kertaluotot muuttivat muotoaan suuriksi,
pitkäaikaisiksi luottolimiiteiksi. Näissä sopimuksissa todelliset vuosikorot voivat olla jopa yli
100 prosenttia (Hallituksen esitys, 2018). Monien kuluttajien ongelmia tämä muodonmuutos
syvensi entisestään (ks. Järvelä ym., 2019). Luottomarkkina jatkoi kasvuaan, ja
pienlainayritysten luottokanta oli vuoden 2015 lopussa, viimeisen Tilastokeskuksen
julkistaman tiedon mukaan, 118 miljoonaa euroa.
Vuoden 2015 jälkeen pienlainayritysten luottokantatietojen kerääminen Tilastokeskuksessa
lopetettiin. Tästä eteenpäin Suomen Pankki alkoi tietoaukkoa paikatakseen kerätä vuosittain
7
ESAVI:n rekisteriin merkittyjen yritysten tilinpäätökset, ja pitää vuosittaista tilastoa niiden
lainasaamisista ja muista tasetiedoista. Vuoden 2016 lukuja tarkastellessa Suomen Pankissa
huomattiin, että ne olivat huomattavasti suurempia kuin Tilastokeskuksen viimeiset
vertailuluvut vuodelta 2015 antoivat olettaa. Ilmeisesti kirjaus- tai raportointikäytännöissä
Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin välillä oli eroja. Aaltonen ja Koskinen (2019) viittaavat
Suomen Pankin laskelmiin, joiden mukaan kotitalouksilla oli pikaluottoyritysten myöntämiä
kulutusluottoja 660 miljoonan euron edestä vuoden 2017 lopussa. Yritysten lainasaamiset
kasvoivat yli 50 % vuoden 2017 aikana. Yritykset olivat myös kannattavia, sillä Etelä-Suomen
aluehallintoviraston listalla olevien pikaluottoyritysten liikevoitto oli keskimäärin 3,5 milj.
euroa ja liikevoittoprosentti 35 % vuonna 2017.
Oman arviomme mukaan näiden toimijoiden yhteenlasketut lainasaamiset olivat noin 750
miljoonaa euroa vuoden 2018 lopussa. Kuviossa 2 on esitetty ESAVI:n rekisteriin lokakuussa
2019 merkittyjen luotonantajien yhteenlasketut saamiset ja varat 2010-2018. Yhteensä
rekisterissä oli 64 luotonantajaksi rekisteröityä yritystä. Kun tutustuimme yritysten toimintaan
tarkemmin esimerkiksi niiden nettisivujen kautta, huomasimme että niistä toimivat aktiivisesti
vakuudettomien kulutusluottojen myöntäjinä noin puolet. Laskelmamme rajautuivat lopulta
kattamaan 32 yrityksen Orbis-yritystietokannasta haetut tilinpäätöstiedot.
Kuvio 2. ESAVI:n rekisteriin lokakuussa 2019 merkittyjen luotonantajayritysten yhteenlasketut saamiset ja
varat vuosina 2010-2018. Luvut tuhansia euroja. Laskelmissa mukana yhteensä 32 yritystä. Saamiset on arvioitu
vähentämällä taseen vaihto-omaisuudesta käteisvarat. Lähde: Orbis-yritystietokanta.
0
100 000
200 000
300 000
400 000
500 000
600 000
700 000
800 000
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Saamiset Kokonaisvarat
8
Kuvio 3 havainnollistaa ESAVI:n rekisteröimien luotonantajayritysten kannattavuutta.
Vuosina 2010-2011 yritysten tulos/oma pääoma oli mediaaniyrityksellä jopa yli 40 prosenttia.
Tämän jälkeen kannattavuus on laskenut ollen vuonna 2018 noin kymmenen prosenttia.
Kuvio 3. Kotimaisten pienlainayritysten tulos suhteessa omaan pääomaan, mediaani 2010-2018. Laskelmissa
mukana yhteensä 32 yritystä. Havainnot, joissa oma pääoma on negatiivinen, on jätetty laskelmien ulkopuolelle.
Lähde: Orbis-yritystietokanta.
3.3 ”Rajan yli” lainaavat muut luotonantajat
Kahta ensimmäistä ryhmää sitoo siis yhteen se, mikä taho niitä seuraa tai rekisteröi. Kolmannen
ryhmän ominaispiirre on mielenkiintoisempi: rekisteriä siihen kuuluvista yrityksistä ei ole
lainkaan. Kuitenkin se on yli 2 miljardin euron luottokannallaan (vuoden 2019 lopun tieto)
kooltaan hyvin merkittävä, arviolta kolme kertaa merkittävämpi kuin ESAVI:n seuraamien
luotonantajayritysten ryhmä. Kolmanteen ryhmään kuuluvat ne ulkomaiset luotonantajat, jotka
eivät ole perustaneet Suomeen erillistä sivuliikettä, vaan tarjoavat lainoja niin sanotusti suoraan
”rajan yli”. Näin toimivat esimerkiksi norjalaiset Bank Norwegian, BRAbank ja Komplett
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
Tulos ennen veroja / Oma pääoma Tilikauden tulos / Oma pääoma
9
Bank; ruotsalainen Nordax; sekä espanjalainen Santander Consumer Finance, joka toimii
norjalaisen tytäryhtiönsä kautta.
Kuten kaikki palvelujaan rajan yli Suomeen tarjoavat ulkomaiset luottolaitokset, joutuvat nämä
lainanantajat tekemään toiminnastaan ilmoituksen Finanssivalvonnalle. Seurannan kannalta
ongelma on kuitenkin se, että tarjottuja palveluja ei tarvitse yksilöidä. Finanssivalvonta ei siis
pysty ilmoitusten pohjalta tunnistamaan niitä ulkomaisia luottolaitoksia, jotka myöntävät
vakuudettomia kulutusluottoja. Tämä tietenkin tarkoittaa, ettei niiden luottokantaakaan kyetä
seuraamaan.
Kuvio 4. Ulkomaisten, Suomeen rekisteröitymättömien luottolaitosten vakuudettomien luottojen kanta Suomessa
2016-2019. Luvut miljoonia euroja. Luvuissa ovat kaikkina vuosina mukana Bank Norwegian, Nordax Bank,
Santander Consumer Finance ja Balanzia. Vuodesta 2017 eteenpäin mukana ovat lisäksi Komplett Bank,
BRAbank sekä Instabank. Ruotsin kruunun kurssina käytetty 0,092 euroa ja Norjan kruunun kurssina 0,10 euroa.
Mikäli pankki ei suoraan erittele Suomessa myönnettyjä lainoja muista, on arviona hyödynnetty euromääräistä
lainanantoa silloin, kun Suomi on pankin toimialueen ainoa euromaa. Lähde: Yritysten tilinpäätöstiedot.
Kuvio 4 näyttää, että vuosina 2016-2019 nämä ulkomaiset toimijat ovat kasvattaneet
vakuudetonta kulutusluottokantaansa Suomessa yhteensä noin puolen miljardin euron
vuosivauhtia. Vaikka esimerkiksi Santander on toiminut Suomen markkinoilla jo pitkään, on
valtaosa norjalaisista ja ruotsalaisista luottolaitoksista aloittanut toimintansa täällä vuosina
2016-2017. Vuoden 2019 lopussa tämän luotonantajaryhmän yhteenlaskettu luottokanta
Suomessa oli 2,2 miljardia euroa.
0
500
1 000
1 500
2 000
2 500
2016 2017 2018 2019
10
Kuten kotimaiset ja Suomeen rekisteröidyt luottolaitokset, myös rajan yli toimivat luotottajat
ovat edelleen jatkaneet vakuudettoman kulutusluottokantansa kasvattamista Suomessa
loppuvuonna 2019. Kuten kuvio 5 osoittaa, kasvutrendi on jatkunut myös syyskuun 2019
lakimuutoksen jälkeen. Kun tarkastellaan vuoden 2019 lukuja vuosineljänneksittäin, on
norjalainen BRAbank näistä toimijoista ainoa, jonka luottokanta Suomessa on pienentynyt sen
jälkeen, kun syyskuun 2019 uudistukset tulivat voimaan. BRAbankin osavuosikatsauksen
perusteella tämä johtuu kuitenkin yhtiön vaikeuksista sen kotimarkkinalla, missä se ei ole
kyennyt täyttämään tarvittavia vakavaraisuusvaatimuksia. Taloushaasteidensa vuoksi se on
joutunut supistamaan toimintaansa ja hankkimaan omistajiltaan lisää pääomia. Suomen
markkinasta BRAbank toteaa neljännen vuosineljänneksen katsauksessaan, että näkymät ovat
suotuisat ja asiakashankinnan kustannukset alhaiset suhteessa Norjaan. Tämän vuoksi pankki
onkin pyrkinyt kasvattamaan Suomen suhteellista osuutta liiketoiminnassaan.
Kuvio 5. Ulkomaisten, Suomeen rekisteröitymättömien luottolaitosten vakuudettomien luottojen kanta Suomessa
vuosineljänneksittäin 2019. Luvut miljoonia euroja. Kuviosta puuttuvat tähän ryhmään kuuluvista toimijoista
Balanzia ja Instabank, jotka eivät julkaise lukuja Suomen osalta neljännesvuosittain. Ruotsin kruunun kurssina
käytetty 0,092 euroa ja Norjan kruunun kurssina 0,10 euroa. Lähde: Yritysten osavuosikatsaukset.
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
Norwegian Nordax Santander Komplett Brabank
2019 Q1 2019 Q2 2019 Q3 2019 Q4
11
4. Suomeen rekisteröidyt luottolaitokset lainaavat ulos kaksi euroa kolmesta vakuudettomista
kulutusluotoista
Yllä esitetyt luvut osoittavat, että vakuudettomien kulutusluottojen kanta on ollut viime
vuosina voimakkaassa kasvussa kaikkien kolmen luotonantajaryhmän osalta. Luottokannan
kokoluokka kuitenkin vaihtelee suuresti ryhmien välillä. Kuvio 6 havainnollistaa ryhmien
suhteellisia volyymieroja vuoden 2018 lopulla, jolloin luottokanta tai sen arvio on saatavilla
kaikilta aineistomme toimijoilta.
Kuvio 6. Vakuudeton kulutusluottokanta Suomessa jaoteltuna luotonmyöntäjäryhmittäin, 12/2018. Luvut
miljoonia euroja. Luvut eivät sisällä tili- tai korttiluottoja. Suluissa kunkin ryhmän kohdalla taho, joka ylläpitää
rekisteriä ryhmän toimijoista tai on niiden pääasiallinen seuraaja Suomessa; Fiva = Finanssivalvonta, ESAVI =
Etelä-Suomen aluehallintovirasto, SP = Suomen Pankki. Lähteet: Suomen Pankki, Orbis-yritystietokanta,
yritysten tilinpäätökset.
Näemme selvästi, että kotimaisten, ESAVI:n rekisteröimien luotonantoyritysten toiminta on
pientä suhteessa kotimaisen kulutusluottomarkkinan kokoon – kuten sanottu, niiden
yhteenlaskettu luottokanta vuoden 2018 lopussa oli noin 750 miljoonaa euroa. Vakuudettomien
kulutusluottojen markkinaa pitävät ylivoimaisesti hallussaan Suomeen rekisteröidyt
luottolaitokset yli viiden miljardin luottokannallaan. Myös rajan yli toimivien
kuluttajaluotottajien luottokanta vuonna 2018, 1,7 miljardia, oli yli kaksinkertainen verrattuna
niin kutsuttuihin pienlainayrityksiin.
Suomeen
rekisteröidyt
luottolaitoks
et (SP)
68 %
Kotimaiset
pienlainayrityk
set (ESAVI)
Rajan yli
lainaajat
(Fiva)
22 %
Yhteensä
7,62 mrd. €
12
Kotimaisten luottolaitosten yrityskohtaiset vakuudettomien kulutusluottojen kannat eivät käy
ilmi Suomen Pankin julkisista tilastoista. Pankit eivät myöskään itse niitä tyypillisesti raportoi.
Poikkeuksena on Nordea, jonka tilinpäätös vuodelta 2019 kertoo kotitalouksille myönnettyjen
vakuudettomien luottojen kannan olleen 3,2 miljardia euroa niin vuoden 2019 kuin myös
vuoden 2018 lopussa.
Muiden toimijoiden osalta yrityskohtainen luottokanta taas on löydettävissä, tai ainakin
arvioitavissa, niiden tilinpäätöstiedoista. Kuviossa 7 näytämmekin myönnettyjen
vakuudettomien luottojen yrityskohtaisen volyymin vuoden 2018 lopussa muiden kuin
kotimaisten luottolaitosten osalta. Kuten esittämämme luvut ovat jo tähän mennessä antaneet
ymmärtää, huomataan markkinan suurimpien toimijoiden olevan muita kuin kotimaisia
pienlainayrityksiä. Selkeästi suurin luottokanta, noin 700 miljoonaa euroa, oli Bank
Norwegianilla – summa on samaa luokkaa kuin kaikkien ESAVI:n rekisteröimien lainoittajien
luottokanta yhteensä (750 miljoonaa). Perässä seuraavat ruotsalaiset Collector Bank ja Nordax,
jotka molemmat ovat luotottaneet suomalaisia vakuudettomasti useiden satojen miljoonien
edestä. Kotimaisista toimijoista suurin vuonna 2018 oli OPR-Finance reilun 200 miljoonan
euron arvioiduilla lainasaamisillaan.
13
Kuvio 7. Korkeakorkoisia, vakuudettomia kulutusluottoja myöntävien yritysten lainasaamiset vuonna 2018.
Luvut miljoonia euroja. Kotimaiset yritykset merkitty mustalla, ulkomaiset harmaalla. Lähde: Orbis-
yritystietokanta ja yritysten tilinpäätöstiedot.
4. Vakuudettomien kulutusluottojen lainaehdot ovat kirjavia
Vakuudettomia kulutusluottoja pidetään laajalti haitallisina kuluttajille niiden epäedullisten
lainaehtojen vuoksi. Lisäksi joidenkin alan yritysten toiminta on ollut hyvän tavan vastaista.
On myönnetty luottoja kuluttajille, joiden maksukyvyn on tiedetty olevan puutteellinen (esim.
Groschup, 2020), sekä vaikeutettu asiakkaan yhteydenpitoa yrityksen suuntaan.
Vaikka luoton sopimusehdot ovat siis vain yksi osa eettistä luotonantoa, on mielenkiintoista
tarkastella eroja, joita eri luotonantajaryhmien ehtojen välillä esiintyy. Kuvaamme muutamien
keskeisten Suomessa toimivien luotonantajien kertalainatyyppisten vakuudettomien luottojen
ehtoja maaliskuulta 2020 taulukossa 1.
0 100 200 300 400 500 600 700 800
Norwegian
Collector
Nordax
Santander
Resurs
OPR-Finance
Komplett
Brabank
Mash Finance
Saldo Finance
Bigbank
Instabank
Aurajoki Nordic
IPF Digital Finland
GF Money Consumer Finance
Ferratum Finland
J.W.-Yhtiöt
Blue Finance
Lainaamo
Balanzia
My Lender
4Finance
Rajan yli lainaaja Kotimainen pienlainayritys
14
Taulukko 1. Suomessa toimivien luotonantajien lainaehtoja. Taulukossa esitetyt luotot ovat kaikki
kertalainatyyppisiä. Ehdot on haettu yritysten kotisivuilta maaliskuussa 2020.
Yritys Laina-
summa, €
Sopimus-
aika, v Nimelliskorko
Juoksevat
palkkiot, €/kk
Kotisivun esimerkki
todellisesta
vuosikorosta
OPR-Finance 400 -
3 000 1 - 3 19,90 % 1,2 - 9 28,9% (2 000€, 3v)
Bank
Norwegian
1 000 -
60 000 1 - 15 6,99% - 19,99%
3 tai 5 (riippuen
summasta) 15,89% (10 000€, 2v)
Nordax 3 000 -
60 000 1 - 15 7,9% - 18,9% 3 - 9,9 18,74 (10 000€, 5v)
OP 2 000 -
15 000
Ei
määritelty
3kk euribor +
7,95% 6 9,22% (10 000€, 5v)
Nordea 2 000 -
50 000 1 - 5,5
3kk euribor +
2,9% - 8,9%
Max 12,5
(0,01% / päivä
myönnetyn
luoton määrästä)
14,2% (5 000€, 6,2v)
Aktia 2 500 -
20 000 2 - 10
3kk euribor +
4,5% - 11,5% 3,9 10,78% (5 000€, 5v)
Taulukosta nähdään, että näiden toimijoiden joukossa suurimpia, jopa 60 000 euron
kertalainoja myöntävät norjalainen Bank Norwegian sekä ruotsalainen Nordax. Myös laina-
ajat ovat niillä pisimmät, enimmillään 15 vuotta, minkä lisäksi nimelliskorot ovat enimmillään
aivan lain salliman maksimin, 20 prosentin tuntumassa.
Kotimaisista, ESAVI:n rekisteröimistä toimijoista vuoden 2018 lukujen perusteella suurin,
OPR-Finance, erottuu joukosta pienillä lainasummillaan ja korkeilla koroillaan. Näin se
näyttää tyypilliseltä pienlainayritykseltä, joihin joskus viitataan myös kuvaavalla termillä
pikavippiyritys. Näiden yritysten liiketoimintamalli on antaa pieniä, lyhytaikaisia,
korkeakorkoisia lainoja, ja kuten yllä on nähty, ne toimivat huomattavasti pienemmillä
pääomilla kuin kahden muun luotonantajaryhmän toimijat. Vaikka pääomat ovat keskimäärin
pieniä, ovat tämän tyyppiset toimijat tehneet viime vuosina suuria voittoja niiden erittäin
korkean suhteellisen kannattavuuden vuoksi.
15
Perinteisempiä Suomessa toimivia luottolaitoksia edustavat taulukossa Nordea, OP ja Aktia.
Julkisuudessa suuret luottolaitokset profiloituvat verrattain maltillisiksi lainanantajiksi, joiden
myöntämien luottojen hinnat ovat kohtuullisia. Tämä näkyy ainakin jossain määrin niiden
lainaehdoissa.
Eroja lainaehtojen välillä siis on ja ne vastaavat pääosin sitä mielikuvaa, jonka vakuudettomien
kulutusluottojen markkinasta voi mediaa seuraamalla saada. Toisaalta todellisia vuosikorkoja
vertailemalla nähdään, etteivät erot etenkään lyhyen aikavälin luotoissa kasva hälyttäviksi.
Mikäli tämän tyyppinen luotonanto yhteiskunnassa ylipäätään sallitaan, on taulukon pohjalta
vaikeaa vetää rajaa siihen, kenen toiminta on ”kohtuullista” ja kenen ei.
16
5. Miten syyskuun 2019 uudistukset vaikuttivat markkinaan?
Syyskuussa 2019 tulleiden rajoitteiden tarkoituksena oli heikentää kulutusluottojen
tuottopotentiaalia niiden tarjoajien näkökulmasta. Ne näyttävätkin osuneen kotimaisten
kulutusluotottajien osalta hyvin maaliinsa: moni toimija on lopettanut uusien vakuudettomien
kulutusluottojen myöntämisen juuri syyskuussa 2019. Taulukossa 2 listaamme 12 yritystä,
joiden havaitsimme lopettaneen toimintansa vuonna 2019 tai vuoden 2018 lopussa. Ottaen
huomioon että yllä käsiteltyyn otokseemme ESAVI:n rekisteröimistä luotonantajista sisältyi
32 yritystä, on aivan viime vuosina lopettaneiden pienlainatoimijoiden määrä erittäin
merkittävä.
Taulukko 2. ESAVIn rekisteröimiä luotonantajayrityksiä, jotka ovat viime aikoina lopettaneet uusien
kulutusluottojen myöntämisen. Lähde: Yritysten kotisivut.
Taustayritys Tuotenimet Lopettamisen ajankohta
Aasa Oy Aasa, Matkaluotto,
Tonnilaina, Yleislaina Syksy 2019
AA-Yleislaina Oü Yleislaina Syksy 2019
Cashbuddy Oy Cashbuddy 1.11.2018
C-Finance Oy LuottoRaha Syksy 2019
Fixura Oy Fixura Syksy 2019
Get Capital Oy
Vippi-Laina Suomi,
Suomen Rahaluotto,
Suomen Korttiluotto
25.8.2019
Nordic Rahoitus Oy Rehtivippi Ilmeisesti 2019, tarkkaa ajankohtaa ei ilmoitettu
OPR-Finance Oy Everyday.fi 31.8.2019
P2P Finland Oy Eurovippi, Vikinglaina,
Finncredit, Capitum Syksy 2019
Prinance Oy Fondatum Syksy 2019
Suomen
Ennakkopalautus Oy Veronpalautus Nyt Ilmeisesti 2019, tarkkaa ajankohtaa ei ilmoitettu
Suomen Rahoitusyhtiö
Oy
Limiittilainat.fi, Glee.fi,
Orkia.fi, Siljalaina.fi Tarkkaa ajankohtaa ei ilmoitettu
17
Sen lisäksi että moni pienempi kotimainen luotonantajayritys on lopettanut liiketoimintansa,
on nähtävillä merkkejä myös suurempien yritysten volyymien laskusta. Ainakin OPR-
Financen, ESAVI:n rekisteröimistä kotimaisista toimijoista selkeästi suurimman,
luottovolyymit lähtivät selkeään laskuun vuoden 2019 loppupuoliskolla. Tämä näkyy yrityksen
osavuosikatsauksessa esitetyistä luottokantatiedoista, jotka on esitetty kuviossa 8.
Kuvio 8. Vuoden 2018 lainasaamisten perusteella ESAVI:n rekisteröimistä toimijoista suurimman, OPR-Finance
Oy:n, luottokanta vuosina 2017 ja 2018 sekä vuosineljänneksittäin 2019. Luvut miljoonia euroja. Lukuihin
sisältyy kotitalouksille myönnettyjen luottojen lisäksi yrityslainoja. Lähde: OPR-Financen tilinpäätökset ja
osavuosikatsaukset.
Pienempien kotimaisten luotonantajien toiminta näyttäisi siis vaikeutuneen syyskuun 2019
uudistusten johdosta. Näimme kuitenkin aikaisemmin, että kulutusluottokanta kokonaisuutena
on jatkanut kasvuaan Suomeen rekisteröityjen luottolaitosten ja rajan yli lainaavien
luottolaitosten ansiosta.
0
50
100
150
200
250
2017 2018 2019 Q1 2019 Q2 2019 Q3 2019 Q4
18
6. Miksi Suomi on edelleen ollut houkutteleva markkina kansainvälisille luotonantajille?
Suomessa toimivien norjalaisten ja ruotsalaisten luottolaitosten osavuosikatsaukset vuodelta
2019 ovat mielenkiintoista luettavaa. Kun Suomessa loppuvuonna 2019 kirjoitettiin koko
kulutusluottoalaa myllertävästä korko- ja kulukatosta, ei siitä löydy minkäänlaista mainintaa
katsauksissa, joita nämä yritykset tarjoavat sidosryhmilleen liittyen Suomen markkinaan.
Esimerkiksi Bank Norwegian, Instabank ja Komplett Bank kertovat kolmannen ja neljännen
vuosineljänneksen osavuosikatsauksissaan, että vahva kasvu Suomessa jatkuu. Lisäksi Suomen
markkinaolosuhteet saavat erityismainintoja siitä, että ne ovat näiden pankkien liiketoiminnan
kannalta otolliset muihin Pohjoismaihin verrattuna.
Yksi merkittävä syy Suomen houkuttelevuuteen on matala pääomavaatimus. Instabankin
vuosikertomuksesta 2019 käy ilmi, että luotonantoon vaadittava pääoma on Suomessa 2,5%
alempi kuin Ruotsissa ja Norjassa. Ulkomaisia luotonantajia kiinnostaa siis käytännössä juuri
se, mikä Suomessa aikoinaan sai ensimmäiset pikavippiyritykset tulemaan markkinoille:
mahdollisuus suureen tuottoon suhteessa sijoitettuun pääomaan. Instabankin
vuosikertomuksessa todetaan, että Suomessa nettomarginaalit ovat Skandinaviaa korkeammat
suhteessa toiminnan riskiin. Täällä siis riittää vielä kohtuullisen hyviä asiakkaita, joista
kilpailla.
Kulutusluottojen lainsäädäntö on vuonna 2019 tiukentunut etenkin Norjassa. Helmikuussa
2019 siellä astui voimaan niin kutsuttu 5-5-5-paketti: kokonaisvelan tulee olla alle
bruttovuositulot kerrottuna viidellä, kulutusluotto tulee maksaa takaisin viidessä vuodessa ja
asiakkaan pitää kyetä hoitamaan kokonaisvelkansa kulut olettaen 5% korkojen nousun.
Edellisen kerran uutta sääntelyä oltiin Norjassa otettu käyttöön vuonna 2017, muun muassa
kulutusluottojen markkinoinnin osalta. Lainamäärien kasvun yhä jatkuttua nähtiin kuitenkin
tarvetta lisätoimille.
19
Erittäin tärkeä lisä Norjan markkinan kannalta on ollut positiivinen luottorekisteri, joka saatiin
käyttöön heinäkuussa 2019. Rekisteristä, jollaisen perustamista Suomeenkin on kaavailtu,
luotonantajayritys näkee suoraan lainaa hakevan henkilön vakuudettoman velan
kokonaismäärän. Esimerkiksi BRAbank mainitsee vuoden 2019 viimeisessä
osavuosikatsauksessaan suoraan, että rekisteri on aiheuttanut sille kasvaneita luottotappioita.
Tämä johtuu siitä, että ne asiakkaat jotka aiemmin olisivat maksaneet lainansa takaisin uudella,
suuremmalla velalla, eivät rekisterin ansiosta enää saa lainaa.
Ruotsissa kulutusluottomarkkinan sääntely taas on joiltain osin Suomea kevyempää. Sikäläisen
kuluttajaluottoja säätelevän lain (konsumentkreditlagen) mukaan lainanantaja ei esimerkiksi
saa periä nimelliskorkoa, joka ylittää viitekoron lisättynä 40 prosenttiyksiköllä. Lisäksi lainan
kokonaiskustannukset eivät saa ylittää lainatun summan suuruutta (Finansinspektionen, 2019).
Ruotsissa ei myöskään ole kansallista positiivista luottorekisteriä, vaan Suomen Asiakastiedon
tapaan siellä pitää suurinta rekisteriä Upplysningscentralen-niminen yksityinen yritys (UC).1
Nähtävästi siis ainoa elementti Ruotsin kuluttajaluottoja koskevassa lainsäädännössä, joka on
suomalaista nykylainsäädäntöä tiukempi, on pääomavaatimus luottoja myöntäville yrityksille.
Samaan aikaan eri Pohjoismaissa toimivat luotonantajat näkevät Suomen Ruotsia
houkuttelevampana markkinana. Vaikka tämä osittain varmasti johtuu myös kilpailutilanteesta,
näyttäisi kokonaistilanteen perusteella myös siltä, että pääomavaatimuksen nostaminen voisi
olla tehokas keino korkeakorkoisten vakuudettomien kulutusluottojen markkinan
rajoittamiseen.
1 Siitä, että jotkut pikaluottoyritykset kertovat markkinointipuheissaan asiakkailleen, etteivät heidän kauttaan
otetut lainat näy UC:n rekisterissä, kirjoittaa Sveriges Radion artikkeli syyskuulta 2018:
https://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=83&artikel=7041058.
20
7. Arviomme esitetyn 10 prosentin korona-ajan korkokaton vaikutuksista markkinaan
Selvää on, että vakuudettomien kulutusluottojen markkinan kasvu on viime vuosina
aiheuttanut monille suomalaisille velkaongelmia. Korkokaton asettamisella on pyritty
suojelemaan kansalaisia omalta taloudelliselta lukutaidottomuudeltaan, itsekurin puutteeltaan
ja/tai kanssaihmisten hyväksikäytöltä (esim. Järvelä ym., 2019). Mutta miten korkokatot ovat
toimineet käytännössä?
Vuonna 2013 alle 2 000 euron lainoille asetettu 51 prosentin korkokatto johti siihen, että
markkinoilla alettiin myöntää selvästi suurempia lainoja ja limiittejä. Lyhyet muutaman sadan
euron kulutusluotot ovat muuttuneet kymmenien tuhansien eurojen luotoiksi, joiden
voimassaoloaika on useita vuosia.
Syksyllä 2019 asetettu 20 prosentin korkokatto johti lainanantajien näkökulmasta tilanteeseen,
jossa moni pienempi kotimainen luotonantajayritys on lopettanut kulutusluottojen tarjonnan.
Kansainväliset yli rajan toimivat luotonantajat ovat sen sijaan edelleen kasvattaneet
toimintaansa Suomessa. Vuoden 2019 lopussa tämän luotonantajaryhmän yhteenlaskettu
luottokanta Suomessa oli 2,2 miljardia euroa. Syksyllä 2019 asetettu korkokatto ei siis ole
toiminut niin kuin etukäteen uskottiin, vaan suomalaisten korkeakorkoisen kulutusvelan määrä
on jatkanut kasvuaan.
Nyt asetettavan kymmenen prosentin korkokaton tavoitteeksi ilmoitetaan se, että kuluttajille
olisi tarjolla luottoa, jossa on maltillinen korko. Nähdäksemme myös tämän tavoitteen
toteutuminen on hyvin epätodennäköistä. Ymmärtääkseen miksi näin on, täytyy ymmärtää
miksi kuluttaja ylipäätään hakee vakuudetonta kulutusluottoa toimijalta, jonka pyytää lainasta
korkeaa korkoa. Logiikka on yksinkertainen. Koska vakuudettomaan kulutusluottoon liittyy
lainanantajan näkökulmasta merkittävä luottoriski, myönnetään luottoa vain niille hakijoille,
joiden maksukyvyn puitteissa päätös näyttää kannattavalta. Jos asiakaskunnan keskimääräinen
maksukyky on heikko, tulee luoton hinnan olla todella korkea, jotta niitä kannattaa myöntää.
21
Kuvio 9. Esimerkki siitä, miten korkokatto sulkee osan väestöstä ulos lainanannon piiristä. Pystyakselilla kuvatut
väestöosuudet ovat havainnollistamisen vuoksi määritettyjä, eivätkä pohjaudu tutkimustietoon. Vaaka-akseli
kuvaa maksukykyä, joka paranee oikealle liikuttaessa. Kullakin maksukyvyn tasolla sininen viiva osoittaa
pystyakselilta sen osuuden väestöstä, jolla maksukyky on kyseisellä tasolla tai sen alle. Tämä on se osuus
väestöstä, jonka tiettyyn maksukykytasoon linkittyvä korkokatto jättää lainanannon ulkopuolelle.
Havainnollistamme kuviossa 9 esimerkinomaisesti kehitystä, jossa sitä suurempi osuus
väestöstä putoaa pois luotonannon piiristä, mitä alemmas korkokatto asetetaan. Kuviossa
esimerkiksi kaikista heikoimman maksukyvyn kuluttajien osuudeksi väestöstä on asetettu n.
15% - nämä osuudet on määritetty ainoastaan havainnollistamisen vuoksi, eivätkä ne pohjaudu
tutkimustietoon. Kuvio tuo kuitenkin esiin sen, että tietylle osalle väestöstä luotonanto ei ole
odotettavasti kannattavaa edes 20 prosentin vuosikorolla. Tätä segmenttiä ovat viime vuoteen
saakka palvelleet kotimaiset pienlainayritykset hyvin korkeilla koroillaan. Tietylle osalle
lainanhakijoista taas 20 prosentin vuosikorolla lainaaminen vielä kannattaa, ainakin jos
summat ovat suuria ja laina-ajat pitkiä. Tällaisille hakijoille lainanantajina ovat viime vuosina
toimineet ulkomaiset luottolaitokset kuten Bank Norwegian tai Resurs Bank.
Logiikka on yhdenmukainen Taulukon 1 kanssa. Kotimaiset talletuspankit, joilla on
mahdollisuus tarkastella asiakkaan taloudellista tilannetta kokonaisuutena esimerkiksi
kuukausittaisten tilitapahtumien kautta, myöntävät vakuudettomia kulutusluottoja
pienemmällä todellisella vuosikorolla kuin muut toimijat. Ne voivat tarkkojen
tietoaineistojensa pohjalta valita houkuttelevimmat asiakkaat. Ei ole kuitenkaan varmaa, että
0
0,1
0,2
0,3
0,4
0,5
0,6
0,7
0,8
0,9
1
Heikoin
maksukyky:
Ei luottoa alle
20% korolla
Heikko maksukyky:
Ei luottoa alle 10%
korolla Vähintään kohtuullinen maksukyky:
Ainakin osin mahdollisuus luottoon
enintään 10% korolla
Osuus väestöstä
(esimerkki)
Maksukyky
22
näiden toimijoiden kannattaisi tarjota vakuudettomia kulutusluottoja kymmenen prosentin
korolla muille kuin parhaimman luottokelpoisuuden omaaville asiakkailleen.
Mikäli korkokatto asetetaan kymmeneen prosenttiin, putoavat siis luotonsaannin piiristä pois
myös monet niistä, jotka luottoa tällä hetkellä saavat. Pidemmällä aikavälillä tämä voi toki olla
hyvä asia kuluttajan kannalta. Kuluttajan ei todennäköisesti kannattaisi ottaa lainaa liki 20
prosentin korolla. Kuitenkin tämä on eri asia kuin korkokaton tavoitteeksi mainittu tilanne,
jossa kuluttajille tulisi tarjolle kohtuuhintaista luottoa. Korkokaton johdosta
luotonsaantimahdollisuudet nimenomaan vähenevät. Syystä tai toisesta moni kuluttaja on
viime vuosina ajautunut tilanteeseen, jossa laina ulkomaiselta luottolaitokselta on tuntunut
parhaalta mahdolliselta vaihtoehdolta. On melko varmaa, että kymmenen prosentin korkokaton
aikana näille kuluttajille ei lainaa ole tarjolla.
Mikäli 10 prosentin korkokatto olisi alun perinkin ollut oikea taso vakuudettomille
kulutusluotoille, olisi se nähdäksemme kannattanut määrätä jo syksyllä 2019. Miten vasta nyt
koronakriisissä huomattiin 10 prosentin olevan kuluttajan näkökulmasta ”se oikea luku”? Sen
sijaan korkokatoksi asetettiin 20 prosenttia, mutta luotonannolle ei asetettu muita rajoituksia.
Tuon muutoksen vaikutuksia ei ole vielä ehditty lainkaan arvioida. Norjassa otettiin vuonna
2019 käyttöön ns. 5-5-5-paketti sekä positiivinen luottorekisteri. Nuo muutokset ovat
vaikuttaneet markkinoilla merkittävästi. On nähdäksemme selvää, että 10 prosentin korkokatto
ei ainakaan johda tilanteeseen, jossa kuluttajat saisivat lainaa edullisemmalla korolla.
Päinvastoin, hyvin monilta kuluttajilta poistuu yksi mahdollisuus saada vakuudetonta
kulutusluottoa. Vaikka olisi pitkällä aikavälillä monen kuluttajan etu, että he eivät tulisi
ottaneeksi kallista luottoa, lyhyellä aikavälillä luotonsaantimahdollisuuksien väheneminen
kasvattaa riskiä siitä, että useat kuluttajat joutuvat taloudellisiin ongelmiin.
Lainsäätäjän tulisi perustaa näin keskeinen muutos perusteelliseen taloudelliseen analyysiin
sen sijaan, että korkokattoa muutetaan voimakkaasti lyhyen ajan sisällä. Ehdotuksen mukaan
korkokatto ei koskisi yleisluottokorttiluottoja tai muita hyödykesidonnaisia luottoja. Tämä
osaltaan hämmentää lisää sekä kuluttajia että rahoituksen tarjoajia. Erilaisten
korkokattoprosenttien asettamisella voidaan vaikuttaa paljonkin lainaehtoihin, mutta pelkällä
23
korkoprosentilla ei pystytä vaikuttamaan koko markkinoiden toimintaan. Voidaan perustellusti
todeta, että 2013 ja 2019 asetetut korkokatot eivät ole vaikuttaneet niin kuin niiden olisi haluttu
vaikuttavan, pikemminkin päinvastoin. Lainamäärät ovat merkittävästi kasvaneet, laina-ajat
pidentyneet ja suomalaiset ovat velkaantuneet lisää. Luotonantajien näkökulmasta kysymys on
monista muistakin parametreista kuin korkoprosentti. Ennen uusia päätöksiä meidän tulisi
ensin arvioida a) miten aikaisemmat korkokattorajat ovat vaikuttaneet ja b) miten kokemuksia
muista maista voidaan hyödyntää liittyen esimerkiksi luotonantajien pääomavaatimuksiin.
24
Lähteet:
Aaltonen, M. ja Koskinen, K. 2019. Uudet keinot tarpeen kulutusluottojen hillitsemiseksi.
Euro & Talous 2/2019.
Bhutta, N. Goldin, J. ja Homonoff, T. 2016. Consumer borrowing after payday loan bans.
The Journal of Law and Economics, 59:1, 225-259.
Campbell, J.Y., Jackson, H.E., Madrian, B.C ja Tufano, P. 2011. Consumer financial
protection. Journal of Economic Perspectives, 25:1, 91-114.
Caskey, J.P. 2010. Payday lending: New research and the big question. Federal Reserve Bank
of Philadelphia, Working Paper No 10-32.
Finansinspektionen, 2019. Svenska konsumtionslån. Ruotsin finanssivalvojan raportti
heinäkuulta 2019.
Groschup, T., 2020. Kulutusluottoja myönnetään asiakkaille, jotka suurella
todennäköisyydellä joutuvat maksuvaikeuksiin. Finanssivalvonnan selvitys, julkaistu
17.3.2020.
Hallituksen esitys eduskunnalle kuluttajaluottosopimuksia ja eräitä muita kuluttajasopimuksia
koskevien säännösten muuttamisesta. HE 230/2018.
Järvelä, K., Raijas, A., ja Saastamoinen, M. 2019. Pikavippiongelmien laatu ja laajuus.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvitys 3/2019.
Melzer, B.T. (2011). The real costs of credit access: Evidence from the payday lending
market. Quarterly Journal of Economics, 126 (1), 517–555.
Morse, A. 2011. Payday lenders: Heroes or villains? Journal of Financial Economics, 201,
28-44.
Raijas, A. 2019. Pikavippimarkkinoiden kehitys ja sääntely Suomessa. Kansantaloudellinen
aikakauskirja 115(4), 1-18.
Saada, A. 2019. Pikaluotottajien saamiset voimakkaassa kasvussa. Euro & talous,
blogikirjoitus 30.1.2019.
Skiba, P.M. ja Tobacman, J. 2019. Do payday loans cause bankruptcy? The Journal of Law
and Economics, 62:3, 485-519.
Valtiovarainministeriö, 2019. Selvitys keinoista ehkäistä kotitalouksien liiallista
velkaantumista. Työryhmän mietintö. Valtiovarainministeriön julkaisuja 2019:56.
Zinman, J. 2009. Restricting consumer credit access: Household survey evidence on effects
around the Oregon rate cap. Journal of Banking and Finance vol. 34, 546-556.