> Senaatti-kiinteistöjen Petri Porkka: Yhteiskäyttötilat lisääntyvät s. 8> Tulli keskittää Pasilaan s. 18> Etätyössä tulokset ratkaisevat s. 26

kontrahtiSenaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti 3/2014

ELY-keskuksen Heikki Aronpää:

»Muutokselle on annettava aikaa» s. 10

2 2 kontrahti 3/2014

3

teos ja minäTeksti Tuija Holttinen · Kuva Ari-Pekka Keränen

Keko kartuttaa iloa uopion verotoimiston edessä kimaltelee ja välkkyy. Kuvataiteilija Pauno Pohjo-laisen uusin teos, Keko, julkistettiin toukokuussa taiteilijan 65-vuotissynty-

mäpäivänä. Pohjois-Savon verotoimiston verojohtaja Seija

Lampinen pitää työpaikkansa pääoven edessä olevaa teosta mielenkiintoisena.

»Keko puhuttelee monimuotoisuudellaan. Teok-sen nimi kuvastaa minulle uurastamista ja yhdessä tekemistä, mikä kuvaa meidänkin toimintaa. Muu-rahaiset ahkeroivat ja rakentavat kekoaan, samalla tavalla verohallinto tekee yhteiskunnan hyväksi työtä: kerää varoja ja keko karttuu.»

Komeita kontrasteja

Tulliportinkadulla on kaksi muutakin Pauno Pohjo-laisen teosta, mikä antaa kaupunkilaisille mainion mahdollisuuden nauttia kuopiolaistaiteilijan näyttä-västä taiteesta vaikka päivittäin.

Pohjolaiselle on tyypillistä yhdistellä teoksissaan vastakohtia ja kontrasteja sekä erilaisia muotoja ja materiaaleja. Auringonvalossa loistavista pyöreistä metallilevyistä koostuva Kekokin näyttäytyy hyvin erilaisena riippuen siitä, mistä suunnasta teosta katsoo.

Moni-ilmeinen moderni taideteos luo mielen-kiintoisen kontrastin takanaan olevan arvokiin-teistön kanssa. Seija Lampisen mielestä teos sopii hienosti vaaleanpunaisen talon eteen.

»Jokainen verotoimistossa asioiva kansalainen ja vierailija tulee teoksen luota meille sisään. Minun korviini tullut palaute on ollut positiivista; ihmiset ovat tykänneet», verojohtaja kertoo.

»Omaa positiivista suhtautumistani vahvistaa vielä se, että sain olla mukana seuraamassa teoksen matkaa valtion taidetoimikunnan kutsukilpailusta valintaan ja lopulta teoksen julkaisuun asti. Prosessi oli mielenkiintoinen, ja oli hienoa nähdä, miten tärkeää ja merkittävää tämä oli myös taiteilijalle.» Q

»En ole mikään taideasiantuntija, vaan taiteen ystävä – katsoja ja kokija. Uskon vakaasti taiteen lisäävän työhyvinvointia. Taide tuo mielihyvää ja virittää uusia ajatuksia – usein ehkä ilman omaa tiedostamistakin», sanoo Seija Lampinen.

K

kontrahti 3/2014 3

4

10

28

Tässä numerossa

6 Valmistautumista tulevaisuuden tietotyöhön

9 Arvokiinteistöjä kaupan

10 Tiivistä ja avointa tilaa ELY-keskuksia muutetaan

monikäyttöisiksi tiloiksi. Pohjois-Pohjanmaa näyttää mallia.

14 Kaukolämmön hinnoittelumalli joustavaksi

18 Tulli muuttaa Pasilaan Ensi vuoden kevääseen mennessä

valtaosa Tullista toimii Pasilassa. Sinne siirtyy väkeä kymmenestä eri osoitteesta.

22 Verohallinto meni nettiin

24 Kansallisgalleria keskittyy valtion aarteisiin

26 Työhyvinvointi Etätyössä pomo ei valvo

tunteja, vaan tuloksia.

28 Tarinoiden talot Louhisaaren kartanolinnassa on

vietetty ylellistä elämää.

31 Lyhyesti

34 Resumé

Juha SarkkinenM

atti Imm

onenM

aria Grönroos

18H

enna Ryynänen

4 kontrahti 3/2014

5

Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2014. Tilaukset ja osoitteenmuutokset:katri.tulander@senaatti.fi

Päätoimittaja: Outi TarkkaPuhelin 0205 811 356Toimituskunta: Annika Ahonala, Jari Auer, Tuomo Hahl, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn, Leena Suomela ja Suvi Vanto.Toimitus: Legendium Oy, puhelin 010 229 1630 Toimituspäällikkö: Marjo TiirikkaUlkoasu: Markku JokinenPaino: Libris Oy Paperi: Galerie Art Matta 130 g/m2 Kannessa: Heikki Aronpää Kansikuva: Matti Immonen

Senaatti-kiinteistöt on työympä ristö- ja toimitila-asiantuntija, joka tarjoaa tiloja ja niihin liittyviä pal veluja valtionhallinnolle. Toiminta perus-tuu yhteiskunta vastuulliseen liike-toimintaan, hyvään palveluun, pitkäaikaisiin asiakkuuksiin ja kumppanuuteen. Toimitilojen vuokraus, investoinnit sekä palvelu-jen ja kiinteistöjen kehittäminen muodostavat liiketoiminnan perustan.

Senaatti-kiinteistöt, Lintulahden katu 5 A, PL 237, 00531 Helsinki

Valtakunnallinen vaihde 0205 8111fax 0205 811 360www.senaatti.fiSähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@senaatti.fi

Johtotähtenä valtion kokonaisetuSenaatti-kiinteistöjen uudistettu strategia perustuu päivitettyyn valtion toimitilastrategiaan, ja sen johtotähtenä on valtion kokonaisedun toteutuminen. Tavoitteenamme on auttaa asiakkaitamme parantamaan suorituskykyään ja alentamaan toimitilakustannuksiaan. Olemme laskeneet toimitilastrategian tavoitetason ja nykytilan pohjalta toimitilakulujen säästöpotentiaalin, ja se on suuri –100 miljoonaa euroa vuositasolla. Tämän saavuttaminen perinteisillä keinoilla kestäisi laskujemme mukaan 15–20 vuotta. Tähän Suomella ei ole varaa. Haluammekin toteuttaa nämä tavoitteet yhdessä asiakkaidemme kanssa selvästi nopeammin eli kahdeksassa vuodessa. Tämäkin aika voi tuntua pitkältä, kun ottaa huomioon nykyisen taloustilanteen. On muistettava, että muutokset koskevat käytännössä koko valtionhallintoa ja kymmeniä tuhansia valtion palveluksessa olevia. Valtion kokonaisetu on käsitteenä vielä epätarkka. Se muodostuu useista osatekijöistä, joita tulee pystyä arvottamaan keskenään. Kokonaisetua tulee voida myös mitata. Selvää on, että kokonaisedusta syntyy erilaisia näkemyksiä, mutta konsensus tulee aina pyrkiä löytämään ja kyllä se löydetäänkin. Pyrimme omalta puoleltamme vielä syksyn aikana kuvaamaan, miten me näemme valtion kokonaisedun eri tilanteissa. Uskon, että asiasta syntyy mielenkiintoinen keskustelu. Olemme viimeisen parin vuoden aikana tutkineet ja myös omien kokemustemme kautta huomanneet, että organisaatioiden suoristuskyky ja uudet työn tekemisen tavat korreloivat keskenään. Uusi työn tekemistavan tarkastelu muodostuukin kolmesta eri näkökulmasta: fyysisestä ja virtuaalisesta työympäristöstä sekä sosiaalisesta työympäristöstä. Kehitämme toimintaamme vahvasti siihen suuntaan, että pystymme auttamaan asiakkaitamme nostamaan organisaatioidensa suorituskykyä, jolloin hyöty on merkittävästi suurempi kuin 100 miljoonan euron säästöpotentiaali. Kyse on siis uusien työn tekemistapojen opettelusta, taloudellinen hyöty syntyy sivutuotteena.

Jari Sarjo toimitusjohtaja

kontrahti 3/2014 5

pääkirjoitus

kontrahti

6

»Työtyytyväisyyden kannalta keskeisintä on se, että ihminen voi valita työn tekemisen ajan ja paikan. Tulevaisuuden tietotyön ja työympäristöjen tulisi taata tämä tasapuolisesti kaikille», sanoo Senaatti-kiinteistöjen johtava asiantuntija Petri Porkka.

Tietotyön kehitykseen vaikuttavat:

Digitalisoituminen ja Big Data Tiedon saatavuus, yhdistäminen ja uudelleen

muokkaaminen sekä tiedon laaja jakaminenYksilölliset työskentely- ja elintavat

Erilaiset odotukset fyysiselle, sosiaaliselle ja virtuaaliselle työympäristölleHyvinvointi

Oma innostus ja työilmapiiriKestävä kehitys

Hankinnat, käyttö, niukkuus ja tuottavuusMuutosvauhdin kiihtyminen kaikessa

Ennustaminen vaikeutuu Taloustilanne ja tehokkuusvaatimukset

Valtionhallinnon toiminnan tehostaminen asiakkaalle tuotetun hyödyn näkökulmasta

6 kontrahti 3/2014

7

Liki kaikki Senaatti-kiinteistöjen asiakkaat tekevät nyt tai jatkossa pääosin tietotyötä. Kehityskulku vaikuttaa työympäristöratkaisuihin ja mahdollistaa uudenlaisia palveluita. Teksti Vesa Ville Mattila · Kuvat Matti Immonen

Tietotyölle löytyy lukuisia luonnehdintoja. Monien määritelmien mukaan se vaatii vuorovaikutusta, oppi-mista, ongelmanratkaisua ja

luovuutta. Tietotyön keskeisiin prosesseihin kuu-

luvat tiedon käsittely, jakaminen, hyödyn-täminen ja uuden tiedon luominen. Ne kehittyvät samalla kun digitalisoitumisen tahti kiihtyy.

»Asiantuntijoiden mukaan digitaa-listen ratkaisujen ja laitteiden laskenta-nopeus kaksinkertaistuu kahden vuoden sisällä.»

»Jos ja kun valtionhallinnon tieto-järjestelmät vielä saadaan yhdistettyä, työtehtävät ja niihin liittyvät työympä-ristön ratkaisut muuttuvat melkoisesti nykyisistä. Ja vaikka työtä tehdään yhä yleisemmin monessa paikassa, täytyy toisinaan tavata fyysisestikin», sanoo johtava asiantuntija Petri Porkka, joka keväällä veti Senaatti-kiinteistöjen sisäistä tulevaisuuden tietotyötä pohtinutta työ-ryhmää.

Tarpeen ja käytön mukaan

Tietotyön kehittymisen ja digitalisoitumi-sen rinnalla tiukka taloustilanne haastaa valtionhallinnon uudistamaan toiminto-jaan. Valtion toimitilastrategia puolestaan patistaa tehostamaan tilojen käyttöä.

Turhien toimitilojen vähentämisen rinnalla erityisesti yhteiskäyttötilojen osuus voi merkittävästi kasvaa.

»Valtionhallinnon kannattaisi kartoit-taa sekä yhteiskäyttötilojen että moni-muotoisten tilojen tarve ja mahdollisuu-det. Lisäksi tarvitsemme joustavuutta. Jatkossa pitkiä vuokrasopimuksia pitäisi lyhentää ja sisällyttää niihin erilaisia joustomahdollisuuksia», Porkka toteaa.

Yhteiskäyttötilojen bonuksena on samassa tilassa toimivien eri alojen ja virastojen asiantuntijoiden mutkaton kanssakäyminen. Byrokratia vähenee ja asioiden eteenpäin vieminen nopeutuu – tilojen varauksesta lähtien.

»Lähitulevaisuudessa kännykällä pystyy tarkistamaan, missä sijaitsee lähin sopiva valtionhallinnon yhteiskäyttötila ja varaamaan sen», Porkka ennustaa.

Valinnanvapaus kaikille tasapuolisesti

Yhteiskäyttötiloja ja monimuotoisia toimitiloja voi toteuttaa muuallekin kuin uusiin tai kellarista kattoon peruskorjat-tuihin tiloihin. Oleellista on huolehtia siitä, että sähköverkko tukee tulevia-kin ICT-ratkaisuja, ilmanvaihto riittää väkimäärän ajoittaisesta moninkertais-tumisesta huolimatta ja tilat vastaavat monenlaiseen tarpeeseen.

»Toki tilojen täytyy olla myös tietoturvallisia ja terveellisiä», Porkka muistuttaa.

»Työtyytyväisyyden kannalta kes-keisintä kuitenkin on työympäristön ja tietotyön tarjoama valinnanvapaus ajan ja paikan suhteen. Se mahdollisuus tulisi

Valmistautumista tulevaisuuden tietotyöhön

kontrahti 3/2014 7

8

Senaatti-kiinteistöjen keinoja vaikuttaa asiakkaidensa tietotyön suorituskykyyn:

»Muuan mahdollisuus on rakentaa koulutusohjelma valtionhallinnon työn-tekijöille. Sen myötä Senaatti-kiinteistöt voisi asiakkaidensa ja eri alojen asiantun-tijoiden kanssa kartoittaa tietotyön uusim-pia virtauksia ja tulevaisuuden työnteon suuntaviivoja sekä tukea valmennuk-sellisesti valtionhallinnon työntekijöitä muutoksiin.»

»Siirtymistä uudenlaisiin tiloihin ja työn tekemiseen helpottaisi, jos työnte-kijöille olisi hyvissä ajoin tarjolla valmen-nusapua», Porkka arvioi.

Tiedon, taidon ja tahdonkin karttuessa rahkeet ehkä riittäisivät vielä pidemmälle. Jossain vaiheessa valtio tarvitsee selkeän tietotyö- ja työympäristöstrategian – sekä sille kehittäjän ja toteuttajan. Q

kuulua tasapuolisesti kaikille», Porkka toteaa.

Porkka kertoo kohtaamiseen ja työntekoon tiloja tarjoavan Pasilan Hupin keränneen kiitosta käyttäjiltään. Tällaisen todellista tarvetta vastaavan palvelun ja käytön mukaan laskutettavan tilan kon-septi muokkaantuu moneksi – virastojen ja ministeriöiden yhteisistä kokoustiloista laboratorioihin.

Myös monimuotoisista työympäris-töistä on saatu hyviä kokemuksia. Sellai-seksi on muokattu muun muassa useita ELY-keskuksia, kymmenkunta työvoima-toimistoa ja kokonaisia kiinteistöjä, kuten Turussa virastotalo. Parhaillaan Oulussa rakennetaan aluehallintovirastoille suun-niteltua pilottia.

Järjestelmällisesti ja valtakunnallisesti

Senaatti-kiinteistöille ja sen asiakkaille tarjoutuu jatkossa monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia tehdä uusiin ulottuvuuk-siin yltävää yhteistyötä.

Työryhmän mielestä Senaatti-kiin-teistöt voisi jatkossa järjestelmällisesti laatia niin valtakunnallisia kuin alueellisia asiakaskohtaisia visioita työympäristörat-kaisun pohjaksi. Valtionhallinnon yhteis-käyttötiloille Senaatti-kiinteistöt saattaisi muodostaa sateenvarjon.

»Yhteiskäyttötiloista pystyy tekemään valtakunnallisesti samankaltaisia. Menee-pä asiakas minne tahansa yhteiskäyttöti-laan, hän tietää, mistä mitäkin löytää ja kuinka kaikki toimii – kuin konsanaan esimerkiksi päivittäistavarakaupoissa», Porkka huomauttaa.

»Yhteiskäyttötilat mahdollistavat myös esimerkiksi viikoittaisten koulu-tustilaisuuksien järjestämisen. Pasilan Hupin keskiviikkoaamuinfoissa olemme kertoneet muun muassa työympäristöjen muutoksista.»

Koulutus palveluksi?

Yhteiskäyttötilojen ja monimuotoisten ti-lojen täysipainoinen hyödyntäminen vaa-tii muutoksia työn tekemisen tavoissa. Se taas ei kaikilta luonnistu itsestään.

Yhteiskäyttötilojen määrä lisääntyy.

8 kontrahti 3/2014

9

Rakennustaiteelli-sesti ja kulttuu-rihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista

Senaatti-kiinteistöt huolehtii yhdessä museo- ja ympäristövi-ranomaisten kanssa. Arvokiin-teistöiksi luokitellut rakennuk-set eivät sinänsä ole erikoisase-massa Senaatti-kiinteistöjen hallinnoimissa kiinteistöissä.

»Karkeasti jaoteltuna meillä on pysyviä, kehitettäviä ja myytäviä kohteita. Niiden salkutusta tehdään vuosittain, ja niiden asemaa arvioidaan säännöllisesti. Valtion kiinteis-töstrategian mukaan valtiolle tarpeettomista ei-strategisista omistuksista voidaan luopua», sanoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Esa Pentikäi-nen.

Esimerkiksi Ohranan talon myynnistä Korkeavuodenka-dulla on tehty esisopimus. Aikanaan Venäjän tsaarin poliisin eli Ohranan käytössä ollut ja myöhemmin marsalkka Mannerheimin Puolustusneu-voston toimistona toiminut uusrenessanssinen arvoraken-nus muuntuu luksusasunto-jen, palveluiden ja liikkeiden keskukseksi.

»Valtion toimitilat on rakennettu valtion toimintaa varten ja niiden muuttaminen yksityiseen käyttöön edellyttää joissakin tapauksissa asema-kaavan muutosta. Se voi viedä vuosia», Pentikäinen sanoo.

Suojeltaville uutta käyttöä

Senaatti-kiinteistöjen hallin-taan siirtyi vuoden vaihteessa Museovirastolta 47 kohdetta, joista 18 on luokiteltu valtion strategisiksi kulttuuri- ja näh-

tävyyskohteiksi. Näitä ovat esimerkiksi Sibeliuksen koti Ainola Järvenpäässä, Tammi-niemen museo Helsingissä ja Olavinlinna Savonlinnassa. Museovirasto vuokraa nämä kohteet Senaatti-kiinteistöiltä.

Sen sijaan muut siirret-tävät 28 kiinteistöä, joille valtiolla ei ole käyttöä, voidaan luovuttaa eteenpäin. Joukossa ovat esimerkiksi Hylkysaaren merimuseo Helsingissä, Ra-polan kartano Valkeakoskella, Anjalan kartano Kouvolassa tai Strömforsin ruukin yläpaja Loviisassa.

»Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden suojelukohteiden

myynti on tietysti haasteellista, sillä suojelumääräykset vaikut-tavat niiden käyttövaihtoehtoi-hin», Pentikäinen sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että haasteellisillekin kohteille voidaan löytää uutta käyttöä, kuten esimerkiksi lakkautettu-jen varuskunta-alueiden myyn-ti on osoittanut.

»Suojelukohteillekin löytyy varmasti ostajia, jotka haluavat ylläpitää historiallisesti tärkeitä kohteita».

Pentikäisen mukaan koh-teiden myyntityössä taloudel-linen, juridinen ja kaupallinen kiinteistöliiketoiminnan osaa-mi nen on kaiken ydin.

Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on noin 11 000 rakennusta, joista noin 470 lasketaan arvokiinteistöiksi. Näillä on virallinen

suojeluasema. Myyntiin voidaan asettaa sellaiset kohteet, joille ei enää löydy valtiokäyttöä.

Teksti Olli Manninen · Kuva Savonlinnan Oopperajuhlat

»Kun mukana on paljon erilaisia yhteistyökumppanei-ta, nousevat neuvottelu- ja vuorovaikutustaidot keskei-seen asemaan», hän sanoo.

Kohteet tuodaan julkiseen myyntiin, kun kaikki tarvitta-vat materiaalit kuntoselvityk-sistä maaperätutkimuksiin on koottu.

Senaatti-kiinteistöjen halli-tus tekee päätöksen kaupoista, joiden arvo on korkeintaan vii-si miljoonaa euroa. Valtioneu-vosto päättää 5–10 miljoonan kaupoista. Yli 10 miljoonan euron kauppojen toteutumi-sesta päättää eduskunta. Q

Arvokiinteistöistä osa pidetään, osa kaupan

kontrahti 3/2014 9

hyödynnetään entistä tehokkaammin. Pohjois-Pohjanmaan

Teksti Pirkko Koivu · Kuvat Juha Sarkkinen

Tiivistä ja avointa

TILAAKun asiakas kävelee Ou-

lussa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen vaikkapa vesiasioita hoitamaan, hänet otetaan vastaan aulan

palvelutiskillä. ELY-keskuksen työntekijän asiakas tapaa vastaanottohuoneessa, jol-laisia on rakennettu talon samaan päätyyn yhteensä 15 henkilöstön ja sidosryhmien kohtaamisia varten. Varsinaisiin työtiloi-hin asiakkaat eivät mene.

ELY-keskuksen toimitilat ovat sinänsä ajanmukaisia, sillä ne kunnostettiin

nykyiseen asuunsa alle 10 vuotta sitten. Nyt toiminnot kuitenkin tiivistetään kol-mesta rakennuksesta kahteen, ja Elinkei-not, työvoima ja osaaminen -vastuualueen työntekijät siirtyvät samoihin tiloihin Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen kanssa.

Istuen tai seisten

Henkilöstö on toukokuun alusta alkaen totutellut entistä tehokkaampaan tilan-käyttöön. Työpisteet on sijoitettu tiiviim-min ja väliseiniä on poistettu, työntekijät

istuvat tai halutessaan seisovat säädettä-vien työpöytien ääressä.

Tekstiilimatot ja akustiset taulut sekä sermit vaimentavat ääntä, ja nykyaikaisten toimistotilojen malliin puheluita vetäy-dytään puhumaan lasiseinäisiin eriöihin.

10 kontrahti 3/2014

11 kontrahti 1/2014 11

Punatiiliseinät muistuttavat rakennuksen entisestä elämästä kasarmina.

Väliseinättömyys ja muunneltavuus kuuluvat ajan henkeen.Jokaisella on oma työpiste.

ELY-keskusten linjan mukaan väritys eri kerroksissa on terrakottaa, siniharmaata ja vaalean vihreää.

Muutostyöt ovat meneillään, ja koko-naan valmista pitäisi olla tämän vuoden lopulla. Silloin samassa rakennuksessa työskentelee yhteensä 212 henkilöä.

Ulkoapäin rakennuksia ei muuteta. Vain toiminnan vaatimat muokkaukset tehdään: väliseiniä puretaan ja erillisiä työhuoneita vähennetään, seiniä maa-lataan, sisäkattojen ja lattioiden pintoja uusitaan ja neuvottelutiloja rakennetaan.

kontrahti 3/2014 11

12

Sosiaalipäällikkö Pekka Laukkanen ELY-keskuksesta kertoo, että osa henkilöstöstä on kiitellyt tiimityön tehostuneen yhteisissä työtiloissa.

Rakennuttajapäällikkö Paavo Kokko Senaatti-kiinteistöistä kertoo, että muidenkin ELY-keskusten tiloja järjestetään uudelleen.

Heikki Aronpää on jäämässä eläkkeelle, mutta hän hoitaa ELY-keskuksen muutostyöt loppuun eläkkeellä olostaan huolimatta. Oulun kasarmin rakennukset ovat hänelle tuttuja, sillä 70-luvulla hän suoritti myös varusmiespalveluksensa siellä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toimii Oulun entisellä kasarmilla 1950-luvulla valmistuneissa suojelluissa rakennuksissa. Samalla kasarmialueella sijaitsevat myös muun muassa Destia ja Metsähallitus sekä Luovin ammatillinen erityisoppilaitos, jonka kaksi ravintolaa palvelevat koko kampusalueen käyttäjiä.

Tiloja voi muunnella

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on Suomessa ensimmäisiä, joiden toimitiloja muutetaan uuden valtakunnallisen toimi-tilakonseptin mukaiseksi. Siihen kuuluu entistä tehokkaampi ja tiiviimpi tilankäyt-tö, jolla haetaan säästöjä toimitilakustan-nuksista.

Rakennuttajapäällikkö Paavo Kokko Senaatti-kiinteistöiltä sanoo, että säästöt eivät näy nopeasti.

»Muutosta tehdään pitkällä tähtäimel-lä. Nykyisin työskennellään liikkuvammin kuin ennen ja yhteiskunta muuttuu, joten reagoimme muutokseen.»

Ajanmukaisiin työtiloihin kuuluu väliseinättömyys ja muunneltavuus.

»Muutos ei edes jää tähän, vaan tulevaisuudessa tilojen käyttö entisestään muokkautuu organisaation ja työn sisällön mukaan. Seuraavia muutoksia on vain

helpompi tehdä, kun tilat ovat monikäyt-töiset.»

Huomiota sisäilmaan

Heikki Aronpää johtaa remonttia ELY-keskuksen puolelta: esimerkiksi kalustuk-sen suunnittelu ja uusiminen sekä uusiin tiloihin sijoittuminen ovat ELY-keskuksen vastuulla.

Aronpää kertoo, että muutostöiden aikana on kiinnitetty erityistä huomiota ilmanvaihtoon ja sisäilman laatuun. Hän tuntee rakennukset pitkältä ajalta, sillä aikoinaan hän suoritti varusmiespalve-luksensa samoilla sijoilla, joissa hänen työtilansa nyt ovat.

»Silloin 70-luvulla ei sisäilmaongelmia ollut, kukin kerros oli mitoitettu 60 varus-miehelle. Ikkunoiden kautta tuuletettiin ja lattioita kuurattiin päivittäin. Vuoden

2008 remontin jälkeen sisäilmaongelmia alkoi ilmetä.»

Aronpää kertoo olevansa tyytyväinen Senaatti-kiinteistöjen yhteistyökykyyn, kun sisäilman laatua on parannettu. Ikku-natilkkeenä ollut pellavarive on poistettu ja ilmanvaihtoa on tasapainotettu.

»Saimme ullakkokerrokseen jopa erillisellä ilmanvaihdolla varustetun tavanomaista puhtaamman tilan, jossa si-säilmaongelmille herkistyneet työntekijät voivat turvallisemmin työskennellä.»

Muutos vie aikaa

On iso muutos siirtyä omista työhuoneis-ta avoimeen tilaan, jossa 2–4 henkilöä työskentelee vieressä. Heikki Aronpää sanoo, että ihmiset kokevat muutoksen yksilöllisesti – osa kokee monitoimitilassa työskentelyn vaikeaksi. Jopa ilmanvaihdon

12 kontrahti 3/2014

13

Pohjois-Pohjanmaan ELY:keskuksen tilaratkaisun säästöt

Vuokrattua tilaa noin 12 200 m2, 1.1.2015 alkaen 6 412 m2

Säästö vuokrassa: noin 600 000 euroa vuodessa

MUUT TIEDOT

Rakennukset ovat Oulun Intiön entisellä kasarmialueella, muutostöiden kustannusarvio on 2,9 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttaa omistaja Senaatti-kiinteistöt, joka vastaa tarvittavista raken-

Uusi vuokrakausi alkaa tammikuussa 2015.Pääsuunnittelija Linja-Arkkitehdit OyPääurakoitsija OKV-Tekniikka OyPalvelut Senaatti-kiinteistöiltä: Käyttäjäpalvelut: puhtauspalvelut, postin-jakelu, kahvituspalvelut. Asiantuntijapalvelut: työympäristön kehittäminen.

säätäminen kaikille sopivaksi vie aikan-sa, sillä ihmiset reagoivat lämpötilaan eri tavoin. »Jokaisella on kuitenkin omat työpisteet, ja työpisteistä 30 prosenttia on edelleen erillisissä työhuoneissa.»

Sopeutumista auttaa, että kukin osas-to pääsee itsekin vaikuttamaan työpis-teidensä sijoittumiseen. Sijoittumista on pohtinut oma työryhmänsä.

Totuttelua helpottamaan on luotu yhteisiä käyttäytymissääntöjä: ei voimak-kaita hajusteita, ei puhetta kovalla äänellä eikä ikkunoiden auki pitämistä.

Sosiaalipäällikkö Pekka Laukkanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta on tyytyväinen, että yhteisistä työtiloista on tullut myös kiitosta.

»Meillä on huoneita, joissa työsken-telee 3, 5 tai 6 henkilöä, ja ihmiset ovat kertoneet tiimityön parantuneen.» Q

kontrahti 3/2014 13

14

Kiinteistöt aiheuttavat Suomessa noin 30 prosent-tia kaikista ympäristöön vaikuttavista päästöistä, ja niiden päästöosuus on

viime vuosina kasvanut. Myös energiakus-tannukset muodostavat ison osan kiinteis-töjen kustannuksista.

Senaatti-kiinteistöt on sitoutunut energiansäästöön, ja sen jatkuva säästö-tavoite on kaksi prosenttia vuotuisesta kokonaisenergiasta. Tämän eteen teh-dään jatkuvasti töitä, kuten esimerkiksi energiaselvityksiä, käyttäjäsähköprojekteja (www.senergia.fi) ja energiansäästöhank-keita. Senaatti-kiinteistöjen rakennusten energiankulutusta ja laitteiden toimintaa seurataan säännöllisesti etävalvonnan avulla.

Fortum toimittaa kaukolämpöä useaan Senaatti-kiinteistöjen kohteeseen. Se lanseerasi kolme uutta kaukolämpötuo-tetta syksyllä 2011: Fortum Kestoläm-mön, Fortum Takuulämmön ja Fortum Kausilämmön. Mikään näistä tuotteista ei sellaisenaan täyttänyt Senaatti-kiinteistö-jen tarpeita, mutta tuoteuudistus herätti mielenkiinnon hinnoittelun kehittämises-tä toimisto- ja liikekiinteistöille sopi-vammaksi. Tästä alkoi yhteistyö vaihto-ehtoisten joustavien hinnoittelumallien kehittämiseksi.

Senaatti-kiinteistöt on edelläkävijä energiatehokkuus- ja ympäristöasioissa, joten joustavien hinnoittelumallien kehit-täminen ja pilotointi sopivat hyvin yhteen nykyisten tavoitteiden kanssa. Joustavan

lämmönohjausperiaatteen säästöpoten-tiaaliksi arvioitiin 4 prosenttia lämmön kokonaiskulutuksesta.

Joustava lämmönohjaus tarkoittaa ku-lutuksen pienentämistä kulutushuippujen aikana ja kulutuksen siirtämistä kulutus-huipuista ajankohtiin, jolloin lämmön-hankinta on edullisempaa ja vähemmän ympäristöä kuormittavaa. Espoon alueella olevien Senaatti-kiinteistöjen kulutukses-sa tämä tarkoittaisi lämmönsäästönä noin 1 480 MWh ja hiilidioksidipäästöjen vä-henemistä 400 000 tonnia. Nykyhinnoilla säästö olisi 77 000 euroa vuodessa.

Lähtökohtana oli, että molempien organisaatioiden energiatehokkuutta ja käyttöprofiilia parannetaan lämmön-käytön joustolla, ja samalla molemmat saavat taloudellista hyötyä sekä parantavat ympäristötehokkuutta.

Uusi teknologia lisää mahdollisuuksia

Kehitystyö aloitettiin vuonna 2012 Atte Aron tekemällä insinöörityöllä, jossa tut-

KAUKOLÄMMÖN hinnoittelumalli joustavaksiSenaatti-kiinteistöt ja Fortum aloittivat yhteistyön vuonna 2012 tavoitteenaan löytää kaukolämmön hinnoittelumalli, joka tukisi liike- ja toimitilarakennusten energiansäästötavoitteita.Teksti Teppo Malm ja Anne Salonen · Kuva Jari Härkönen · Graafit Teppo Malm

Fortumin ja Senaatti-kiinteistöjen kehittämää uutta hinnoittelumallia testataan ensi talvena yhdessä Senaatti-kiinteistöjen rakennuksessa. Kuvassa Fortumin pääkonttorin edustalla Keilaniemessä Susanna Huuskonen (vas.) ja Anne Salonen Fortum kaukolämmöstä sekä Teppo Malm ja Teuvo Palasrinne Senaatti-kiinteistöistä.

kittiin eri hinnoittelu-malleja ja simuloitiin tehomaksun vaihtelua.

Pian todettiin nykyaikaisen tekno-logian (kiinteistöau-tomatiikka ja tun-tiluettavat mittarit) mahdollistavan kaukolämmön jous-tavamman hinnoit-telun. Uudenlainen hinnoittelu kannustaa

14 kontrahti 3/2014

15

Pilotissa haetaan kokemusta tuntipohjaisesta

hinnoittelusta.

kontrahti 3/2014 15

16

kW

1 800

1 600

1 400

1 200

1 000

800

600

400

200

0

kW

1 800

1 600

1 400

1 200

1 000

800

600

400

200

0

Kuva 1. Kiinteistön (Biologinkuja 7) lämpöenergian kulutusprofiili vuonna 2010.

Kuva 2. Kiinteistön (Biologinkuja 7) lämpöenergian kulutusprofiili vuonna 2011.

muuttamaan perinteistä kiinteistön käyt-töprofiilia lämmöntuotannon kannalta edullisempaan suuntaan. Tällöin asiakas hyötyy pienempinä lämmityskustannuksi-na, ja lämmöntuottaja puolestaan säästää kaukolämmön tuotannon polttoainekus-tannuksissa.

Kehitystyön jatkuessa tutkittiin vaih-toehtoa, jossa energian hinnoittelu perus-tuu tunneittain mitattavaan ulkolämpöti-laan. Talven pakkasilla energian hinta olisi noin kolme kertaa suurempi kuin kesällä. Tehomaksun (eli kiinteän perusmaksun) perustana olevan maksimilämpötehon asiakas valitsisi itse. Itse valitun teho-maksun perusajatus on, että pienellä tehomaksulla ja maksimitehon ylityk-sen reippaalla ylitysmaksulla pyritään ohjaamaan kiinteistön energiakulutusta tasaisemmaksi. Tällainen hinnoittelumalli myös kannustaisi tekemään energiansääs-töinvestointeja, koska talvella energia olisi selvästi kalliimpaa.

Uuden hinnoittelumallin pohjalta tehtiin laskelma kolmelle kiinteistölle, ja tulokset olivat mielenkiintoisia. Eri vuosi-na lämmöntarve vaihtelee selvästi (kuvat 1 ja 2).

Energian tuotantokustannukset vaihtelevat

Ulkolämpötilaan perustuvan hinnoittelun kokonaiskustannukset vaihtelivat paljon riippuen kuinka kylmä vuosi on. Liike-kiinteistöjen kaukolämmön käyttö kesällä on niin vähäistä, ettei kesähinnalla oikeas-taan ollut merkitystä kokonaiskustannuk-siin. Taulukkoon 1 on kerätty laskelman tulokset vuosilta 2008–2013.

Kaukolämmön kulutus on riippuvai-nen ulkolämpötilasta. Mitä kylmempää ulkona on, sitä enemmän kiinteistöt tarvitsevat lämpöä. Kaukolämmön tuotan-

Kaukolämmön tuntinen kulutus vuonna 2010

Kaukolämmön tuntinen kulutus vuonna 2011

tammikuu heinäkuuhelmikuu elokuumaaliskuu syyskuuhuhtikuu lokakuutoukokuu marraskuukesäkuu joulukuu

tammikuu heinäkuuhelmikuu elokuumaaliskuu syyskuuhuhtikuu lokakuutoukokuu marraskuukesäkuu joulukuu

Avoimen kaukolämmön idea

Paikallinen bio AurinkoKonesalit

RakennuksetRakennukset

Prosessit

Lämpöverkko

Uudet tekniikat

Lähde: FortumLähde: Fortum

16 kontrahti 3/2014

17

Vuosi Kaukolämmön kulutusVuosikustannukset nykyhinnoittelulla

Vuosikustannukset uudella hinnoittelulla

Erotus

2008 3 214 MWh 193 169 e 171 961 e -21 208 e

2009 3 605 MWh 213 448 e 209 778 e -3 669 e

2010 4 082 MWh 238 216 e 277 714 e 39 498 e

2011 3 680 MWh 217 360 e 233 112 e 15 752 e

2012 3 729 MWh 219 870 e 231 128 e 11 258 e

2013 3 435 MWh 204 606 e 206 085 e 1 480 e

Taulukko 1. Vuosina 2011–2013 uusi hinnoittelu merkitsisi laskennallisesti isompia vuosikustannuksia, koska kyseisinä vuosina on ollut pidempiä pakkasjaksoja ja korkeamman hinnan jaksoja. Uusi hinnoittelu lisää taloudellisia mahdollisuuksia energiasäästöinvestointeihin ja sitä kautta merkittäviin kiinteistökohtaisiin energia- ja kustannussäästöihin. Samalla pyritään pienentämään kaukolämmön toimittajan huipputehokapasitee-tin käyttöaikaa ja sitä kautta pienennetään merkittävästi vuosittaisia hiilidioksidi-päästöjä.

nossa kustannukset eivät kasva lineaarises-ti ulkolämpötilan laskiessa vaan energian tuotantokustannukset nousevat rajusti viimeisiä varalämpökeskuksia käynnistet-täessä.

Myös tietyt vuorokautiset ajankohdat ovat sellaisia, joissa syntyy lyhytaikaisia kulutuspiikkejä. Esimerkiksi kun toi-mistot, päiväkodit ja koulut aukeavat pakkasaamuna klo 7–9, ja ilmastoinnit laitetaan päälle.

Hinnoittelun perustuessa jatkuvaan ulkolämpötilamittaukseen, ei vuosikus-tannusten erotusta voi suoraan verrata kokonaiskulutukseen. Esimerkiksi vuosien 2009 ja 2011 kulutukset ovat samansuu-ruiset, mutta 2011 oli pidempi kovan pakkasen ja korkeamman hinnan jakso.

Kaukolämpö kehittyy – ympäristö kiittää

Suomen ilmastopaneelin selvityksen mu-kaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoon perustuvan kaukolämmön päästöt ovat keskimäärin 4–5 kertaa pienemmät kuin vaihtoehtoisten lämmitys- ja viilennysrat-kaisujen. Lisäksi uudet lämmönlähteet ja lämmön tuotantotavat pienentävät kauko-lämmön päästöjä entisestään.

Kaukolämpöverkkoa on perinteisesti hyödynnetty lämmön jakelussa, mutta vii-me vuosina kaukolämpöverkkoa on alettu hyödyntää myös lämmön poistamiseen kiinteistöistä tai kiinteistön oman lämmön-tuotannon hyötykäyttöön kaukolämpöver-

kon välityksellä silloin, kun kiinteistö itse ei tarvitse tuottamaansa lämpöä.

Niin kutsuttu avoin kaukolämpöverk-ko mahdollistaa paikallisen ylijäämäläm-mön hyötykäytön, ja lisäksi energiayhtiö maksaa asiakkaalle markkinahinnan läm-pöenergiasta. Tämä lisää hukkalämmön hyötykäytön kiinnostavuutta. Perinteisesti rakennuksien ylimääräinen lämpöenergia on jäänyt hyödyntämättä.

Avoimeen kaukolämpöverkkoon voi-daan liittää kulloinkin paras käytettävissä oleva teknologia sekä kiinteistön oma lämmöntuotanto riippumatta käytetystä teknologiasta. Ylijäämälämmön hyöty-käyttö on ympäristön kannalta järkevä ratkaisu, sillä sen hyödyntäminen vähen-tää fossiilisten polttoaineiden käyttöä lämmöntuotannossa.

uuteen sairaalaan, jonka ylijäämälämmöllä lämpiää tulevaisuudessa vuosittain noin 50 omakotitaloa.

Yhteistyö jatkuu

Tulevana talvena Fortum ja Senaatti-kiinteistöt jatkavat yhteistyötään. Uutta hinnoittelumallia testataan yhdessä Senaatti-kiinteistöjen rakennuksessa. Pilotissa pyritään hinnan avulla ohjaa-maan kiinteistön lämmönkäyttöä siten, että kiinteistön kulutuksesta suurempi osa osuu edullisempiin tunteihin, ja kiinteistö säästää lämmityskustannuksissa.

Lämmön tuottaja hyötyy kulutuk-sen ohjauksesta pienentyneinä lämmön tuotantokustannuksina ja pienempänä huipputehon tarpeena. Ensisijaisena tavoitteena pilotissa on saada kokemuksia siitä, miten tuntipohjainen hinnoittelu toimii ja miten sitä voidaan hyödyntää.

Uusi joustava hinnoittelumalli sopisi vaihtoehtoisena tuotteena liike- ja toimis-tokiinteistöille. Kerros- ja pientaloille For-tumilla on omat kaukolämpötuotteensa. Q

Kehittämistyössä mukanaFortum kaukolämmöstä:

Susanna Huuskonen Anne Salonen

Niko Wirgentius

Senaatti-kiinteistöistä:Riku Hopeavirta

Teppo MalmTeuvo Palasrinne

Petri Vahlman

Espoon alueella ylijäämälämpöä hyödynnetään jo useassa kohteessa. Fortum on esimerkiksi toimittanut energiaratkaisut useisiin konesali-keskuksiin, joiden avulla saadaan talteen vuosittain noin 2 500 oma-kotitalon lämpöenergia.

Lisäksi Suomenojan voima-laitoksen yhteyteen on raken-teilla lämpö pumppulaitos, missä läheisen jätevedenpuhdistamon tuottama hukkalämpö hyödynne-tään kokonaisuudessaan kauko-lämmityksessä. Fortum toimittaa energiajärjestelmän myös Espoon

Kirjoittajista Anne Salonen toimii Fortum kauko-lämmössä asiakkuuspäällikkönä ja Teppo Malm talotekniikan asiantuntijana Senaatti-kiinteistöissä.

kontrahti 3/2014 17

18

Tullin tilat keskitetään

PASILAANja dynaaminen organisaatio saa monipuoliseen toimintaansa tukea muutoksesta, jossa lähes kaikki pääkaupunkiseudun toiminta keskitetään saman katon alle Pasilaan.Teksti Tuija Holttinen · Kuvat Matti Immonen

Tullin uudet tilat sijaitsevat Pasilan toimistotalossa, Opastinsilta 12:ssa, jossa Tullilla on käytössä kuudes, seitsemäs ja kahdeksas kerros. Lisäksi talon kakkoskerroksessa on asiakaspalvelupiste sekä neuvottelutiloja.

18 kontrahti 3/2014

19 kontrahti 3/2014 19

20

könä toiminut Pekka Turunen Senaatti-kiinteistöiltä.

Tällä hetkellä uusiin tiloihin on muuttanut ensimmäisessä muutossa noin neljäs osa, eli 250 henkilöä. Tarkoitus on saada loput tilat valmiiksi niin, että koko muutto toteutuu vuoden 2015 alkuvuo-den aikana. Aikataulu on tiukka, mutta siinä pyritään pysymään.

Taloudelliset säästöt ja henkilöstön hyvinvointi

Tällä hetkellä Erottajan toimipisteessä työ-huoneessaan istuva Hannu Lappi on mer-kinnyt kalenteriin oman muuttopäivänsä tulevan vuoden helmikuulle. Näyttävä, yli sata vuotta tullia palvellut talo arvopaikal-la jättää monia hienoja muistoja vuosien varrelta, mutta uudet tilat uusien mahdol-lisuuksineen alentavat lähdön kynnystä.

»On hienoa saada toiminnat ja ihmiset yhteen – tehokkaammin, järkevämmin ja taloudellisemmin. Tilankäytön tehos-tamisella saamme jo pelkästään vuokra-kuluissa säästöjä puolisen miljoonaa euroa vuodessa. Sen päälle tulevat vielä säästöt erilaisissa tukitoiminnoissa ja logistiikas-sa», Lappi sanoo.

Logistiikka ja sijainti ovatkin niitä asioita, joita Hannu Lappi listaa Pasilan muuttoprojektissa tilankäytön tehostu-misen ja rahansäästön lisäksi kärkisijoille. Varsinkin kun konkreettisesti mitattavat asiat tulevat kaiken muun hyvä ohella, eivätkä henkilöstön hyvinvoinnin tai toiminnallisuuden kustannuksella.

»Meillä henkilöstön hyvinvointi on aivan ykkössijalla. Henkilöstön hyvinvoin-tia muutto lisää oleellisesti. Mainio ja hel-posti saavutettava sijainti Pasilan ytimessä, parannukset sisäilmaan ja akustiikkaan, uudet, modernit tilat ja kalusteet lisäävät taatusti työssä viihtyvyyttä. Uusi työym-

toiminnoista löytyy samoista tiloista. Lentokenttää, satamia ja tullilaboratoriota lukuun ottamatta toiminnot keskitetään Pasilaan. Pitkässä prosessissa oleellisinta on työympäristön kehittäminen», johtaja Hannu Lappi Suomen tullista täsmentää.

»Liikkeelle on lähdetty toiminnan tukemisen kautta. Olemme Senaatti-kiinteistöjen ja muiden asiantuntijoiden kanssa etsineet meille sopivimmat mallit, joilla saadaan fiksulla tavalla organisaati-ota kehitettyä ja mahdollistetaan uuden työn tekemisen muodot.»

Riittävät tilat haasteena

Nelisen vuotta sitten aloitetussa projek-tissa haasteena oli riittävän isojen tilojen löytäminen. Kun yllättäen saatiin tieto verohallinnolta vapautuvasta isosta tilasta Pasilan virastotalosta, vuokrasopimus teh-tiin saman tien.

»Tilojen suunnittelu laaditun työ-ympä ristökonseptin pohjalta aloitettiin heti ja urakkatyöt välittömästi tilojen vapauduttua ja suunnitelmien valmistut-tua», kertoo hankkeessa projektipäällik-

un noin 750 ihmistä muuttaa yhteisiin tiloihin kymmenes-tä eri osoitteesta, kyseessä on Muutto, isolla alkukirjaimel-la. Silloin muutto ei

tarkoita sitä, että eräänä päivänä ympäri pääkaupunkiseutua pakataan mapit ja paperit, tartutaan pöydän kulmaan ja läh-detään ihmettelemään uutta työhuonetta. Tullin toimitilojen muutto on moni-vuotinen, tarkkaan harkittu ja huolella toteutettu työympäristön muutos., jonka tuloksena koko toiminta tehostuu.

Liikkeelle toiminnan tukemisesta

Kuten monessa muussakin valtionhallin-non virastossa, Suomen tullissa käydään läpi tiukkoja uudistuksia. Tullin valtavassa muuttohankkeessa muuttuvat sekä tilat että toimintatavat.

»Kyse on isosta muutoksesta, joka päällisin puolin näkyy selvimmin osoit-teen muutoksena. Ensi vuoden keväällä valtaosa pääkaupunkiseudun Tullin

Tullin uuden tilaratkaisun säästöt2, nyt noin 13 200 m2

Palvelut Senaatti-kiinteistöiltä:

Tullin Hannu Lapin (vas.) ja Senaatti-kiinteistöjen Pekka Turusen yhteinen urakka Tullin muuttohankkeessa jatkuu edelleen.

K

20 kontrahti 3/2014

21

päristö mahdollistaa uusia työn tekemisen tapoja, tavataan helpommin toisiamme ja tapaamiset ja palaverit on helppo or-ganisoida. Uudistus tukee hyvin sitä, että saamme paremmin ne toiminnot yhteen, jotka luontaisesti sitä vaativat.»

Henkilökunta arvostaa myös vapaa-ajan toiminnan tukemista. Pasilassa on tullilaisille hyvät liikuntatilat uima-altai-neen ja muun muassa pyörällä liikkujille on hyvät peseytymistilat sekä turvalliset säilytystilat polkupyörille.

Myönteistä palautetta

Hannu Lappi korostaa, että toimin-taympäristön muutoksessa henkilöstön kuuntelu on ensiarvoisen tärkeää. Tullin henkilöstö on saanut olla mukana uusien tilojen suunnittelussa erilaisissa työpa-joissa, ja heidän tarpeitaan on kuunneltu tarkalla korvalla. Hyvästä pohjatyöstä on ollut apua; reilut puoli vuotta Pasilassa jo toimineella porukalla ei ole löytynyt moi-tittavaa uudesta työympäristöstä. Päinvas-toin. Ilmava ja moderni monitilaympäristö omine työpisteineen ja vetäytymishuonei-neen on todettu toimivaksi ja motivoivak-si työympäristöksi.

»Etenkin kuluneen hellekesän jälkeen tilojen hyvä jäähdytys ja ilmastointi kirvoitti monet kehut uusien tilojen käyt-täjiltä», Lappi naurahtaa.

»Olemme tässä vaiheessa hyvin tyyty-väisiä hankkeen etenemiseen. Toiveitam-me kuunneltiin ja tulemme käyttämään samaa konseptia muillakin paikkakunnilla tullin toimipisteissä. Meille tärkeintä tiloissa on joustavuus ja muunneltavuus. Organisaatio elää ja muuttuu varmasti jatkossakin. Tilojen tulee joustaa siinä mu-kana – tarvittaessa nopeastikin. Tämä kon-septi mahdollistaa tulevatkin muutokset», Hannu Lappi uskoo. Q

Tilankäytön tehostamisella säästämme 0,5 miljoonaa euroa vuokrakuluissa vuodessa.

Tullin uudet tilat ovat modernit ja viihtyisät. Lasivitriineissä tuodaan esiin myös historiaa.

kontrahti 3/2014 21

22

Verohallinto meni nettiinVerohallinto seuraa aikaansa ja sähköistää niin yritys- kuin henkilöasiakaspalveluitaan ripeään tahtiin. Sosiaalisessa mediassa voi jatkossa vaikka chattailla verottajan kanssa, ja jossain vaiheessa verotuksesta tulee reaaliaikaista.Teksti Minna Saano · Kuvitus Henna Ryynänen

Haluamme ohjata asiakkai-tamme pois paperiposti- ja konttoriasioinnista ja jopa puhelinasioinnista yksinkertaisesti siksi, että

sähköinen asiointi on asiakkaille kaikkein joustavinta ja vaivattominta ja Verohal-linnolle tehokkainta ja edullisinta palvelua», sanoo Verohallinnon sähköisen asioinnin koordinaattori Jukka Kyhäräinen.

22 kontrahti 3/2014

23

Veroilmoitusten korjaus ja verokor-tin tilaaminen ovat henkilöasiakkaiden tällä hetkellä eniten käyttämät sähköiset palvelut. Noin puolet korjausilmoituksista tehdään verkon välityksellä. Kotitalouksil-le ja yrityksille tarkoitettu, usein käytetty palvelu on myös sähköinen palkka.fi, jossa pientyönantaja voi hoitaa palkat ja ilmoitukset eri viranomaisille.

»Mietimme jatkuvasti keinoja, joilla ihmisiä voidaan kannustaa toimimaan verkossa. Verotoimistoissa on neuvojia markkinoimassa sähköisiä kanaviamme, ja lisäksi meillä on monenlaista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi vii-me keväänä Marttaliitto opasti jäsenistö-ään sähköisen veroilmoituksen käytössä.»

Yrityspuolella eniten käytetty palvelu on verotili, jossa yritykset ja tilitoimistot asioivat Verohallintoon päin.

»Yrityspuolella pyrimme mahdollisim-man pitkälle automatisoituun tiedon-siirtoon, jonka avulla yritykset voisivat suoraan omista taloushallinnon järjestel-mistään toimittaa meille tarvitsemaamme

tietoa.»»Tavoitteemme on,

ettei kenenkään tarvitsisi nähdä liikaa vaivaa – ei henkilöasiakkaiden, eikä yritysten – tietojensa

ilmoittamisessa Verohallinnolle. Tämän hallinnollisen taakan pienentäminen on meillä tärkeässä roolissa», sanoo Kyhäräi-nen.

Chattailua verottajan kanssa

Henkilöasiakkaiden internet-surffailusta jo puolet on siirtynyt tabletteihin ja älypuhelimiin. Tähän trendiin Verohallin-tokin palveluissaan tähtää. Käynnissä on selvityksiä henkilöasiakkaille tarjottavista

mobiilipalveluista, joita voitaisiin tarjota muussakin kuin pc-muodossa.

Vero.fi-infosivustoa onkin jo kehitetty niin, että se mukautuu älypuhelimeen, tablettiin ja pc-kokoon. Asiointipalvelut eivät tätä vielä tee.

Myös sosiaalisen median kanavia lan-seerataan Verohallinnon palvelui-hin, Twitter-tili on jo auki ja median käytössä ovat Verouutiset.

»Esimerkiksi Suomi24.fi-sivustolla meillä on veroilmoitusten jättöaikaan pidetty päivystyksenä

kysymys-vastauspalvelua. Vastaava pal-velu sekä chat-yhteys on tarkoitus liittää vero.fi-sivustolle. Muitakin sosiaalisen median kanavien käyttöönottamista on suunniteltu.»

Verohallinnossa pyritään hyödyntä-mään muiden viranomaisten ylläpitämiä järjestelmiä, rekistereitä ja palveluita tarkoituksena kerätä verotukseen liittyvää tietoa automaattisesti niin, ettei asiakkaan tarvitsisi ilmoittaa samoja tietoja useaan kertaan eri viranomaisille.

»Espanjassa esimerkiksi on voimassa laki, jonka mukaan viranomainen ei saa uudelleen kysyä tietoja, jonka joku toinen viranomainen on jo kertaalleen sähköi-sesti kerännyt. Samankaltainen laki voisi olla viisasta säätää meillekin», Kyhäräinen ehdottaa.

Reaaliaikainen verotus häämöttää

Verohallinnossa on parhaillaan meneillään viisi vuotta kestävä massiivinen Valmis-hankkeeksi kutsuttu tietojärjestelmien uudistus. Hanke sitoo satakunta henkilöä Verohallinnon väkeä ja konsultteja osa- tai kokopäiväisesti sekä huo-mattavasti varoja.

»Hankkeen takia emme pysty tekemään kaikkea sitä, mitä halu-

aisimme tehdä asiakkaittemme hyväksi juuri nyt, mutta valmistuttuaan uudistus luo mahdollisuuksia tarjota lisää sähköisiä asiointipalveluita.»

Tulevaisuuden suunnitel-missa on henkilöasiakkaiden verotuksen muuttaminen reaaliaikaiseksi. Järjestelmässä palkkatiedot ohjataan tulore-kisteriin sillä hetkellä, kun ne maksetaan. Verotustiedot saadaan näin ajantasaisemmiksi ja nykyisestä vuosi-rytmistä voidaan luopua. Uudistus tulee muuttamaan veroilmoittamisen ja vero-korttikäytännön kokonaan.

Paperittomuus vähentää tilatarvetta

Verohallinnon sähköiset palvelut paitsi helpottavat asiointia, vaikuttavat myös toimistojen tilatarpeisiin.

»Tavoitteemme on, että meille saapui-si ja meiltä lähtisi mahdollisimman vähän papereita. Kun hallinnon sisäiset proses-sit ja verotuksen työ toimistojen sisällä muuttuu entistä enemmän sähköiseksi, pois paperista, ei tarvita mappihyllyjä, ar-kistokaappeja eikä isoja pöytiä. Tilantarve

vähenee ja voimme toimistoissa siirtyä vähitellen moderneihin monitilaympäristöihin», toteaa Verohallinnon toimialajohtaja Riitta Juutilainen. Q

Tulevaisuuden suunnitelmissa on verotuksen muuttaminen reaaliaikaiseksi.

kontrahti 3/2014 23

24

Valtion taidemuseon nimi vaihtui vuoden alussa Suomen Kansallisgalleri-aksi, kun sen organisaatio-muoto muuttui valtion

virastosta julkisoikeudelliseksi säätiöksi useimpien yliopistojen tapaan. Kansallis-galleriaan kuuluvat Ateneum, Kiasma ja Sinebryc hoffin taidemuseo. Yhdessä ne vastaavat valtion 36 000 teoksen taide-kokoelmasta.

»Valtiolla on kovat säästöpaineet. Säätiöittämisen ansiosta Kansallisgallerian toimintaa voidaan nyt rahoittaa osin suo-raan veikkausvaroista, kun se tähän asti on tapahtunut valtion budjetin kautta. Lisäk-si voimme ottaa vastaan yksityistä rahaa vapaammin kuin valtion virastona», Kansallisgallerian pääjohtaja Risto Ruohonen tiivistää.

Säätiöittämistä edelsi monen vuoden valmistelu, ja se varmistui käytännös-sä kesäkuussa 2011, kun Jyrki Kataisen hallitus kirjasi hank-keen hallitusohjel-maansa. Säätiöittämi-sen toivotaan säästöjen lisäksi myös vähentävän turhaa byrokratiaa.

»Itsenäisenä säätiönä pystymme keskittymään toiminnassamme paremmin sisältöihin muotojen sijaan. Byrokratiahan voi joskus olla hyvästä, mutta nyt voimme

karsia sellaista, joka ei ole toimintamme kannalta tarkoituksenmukaista. Meillä on hiukan enemmän liikkumavaraa talon sisällä», Ruohonen arvioi.

Valtion taidemuseo joutui esimer-kiksi käyttämään toiminnassaan valtion kirjanpitoyksikölle tarkoitettuja tietojär-jestelmiä ja muita palveluja, jotka eivät aina soveltuneet muista valtion virastoista poikkeavan organisaation tarpeisiin vaan tekivät sen paikoin jäykäksi ja raskaaksi. Ruohonen toivoo tällaiseen kankeuden jäävän muutoksen myötä taakse.

Vääntöä verokohtelusta

Säätiöittämisen yhteydessä rahankeräysla-kia muutettiin samalla niin, että Kansal-

lisgallerialla on oikeus järjestää kerä-yksiä toimintansa tukemiseen

sekä vuosina 2014–2017 pääomittamiseen. Valtio

kannustaa Kansallis-galleriaa keräämään yksityisiä lahjoituksia siten, että se myöntää aina yhtä lahjoitettua euroa kohti 2,5 euroa

lisää.»Varsinaista

helpotusta taloustilan-teeseemme säätiöittäminen

tuskin tuo. Joudumme samojen leikkauksien kohteeksi kuin muutkin, joiden toimintaa tuetaan veikkausvaroilla. Avustuksiamme leikattiin heti ensimmäi-senä vuotena jonkin verran. Aika näyttää,

auttaako säätiömuoto meitä löytämään uusia yhteistyökumppaneita», Ruohonen pohtii.

Kansallisgallerian menot ovat 26 mil-joonan euron vuositasoa. Veikkausvaroista tälle vuodelle myönnetty valtionavustus on runsaat 12 miljoonaa euroa. Lisäksi valtio rahoittaa budjetistaan muun muas-sa Kansallisgallerian Senaatti-kiinteistöille maksamat vuokramenot.

Uusimuotoisen Kansallisgallerian verokohtelusta käytiin kovaa vääntöä aivan viime metreille asti, kun viime vuoden budjettineuvotteluissa valtiovarainministe-riö poisti jo kertaalleen luvatut arvonlisäve-rosta aiheutuneiden kulujen korvaukset.

»Alv-rasitteen takia toimintamme näyttäytyy kirjanpidollisesti kalliimpana kuin jos se olisi puhdistettu siitä pois. Emme myöskään saa vähentää veroja jälkikäteen menoistamme, kuten monet muut kulttuurialan toimijat, jotka mak-savat kyllä pääsylipputuloistaan pientä arvonlisäveroa, mutta saavat ne myöhem-min takaisin palautuksina.»

Ruohonen vertaa keskenään Kansal-lisgalleriaa ja Kansallisoopperaa. Senaatti-kiinteistöt toimii kummankin vuokranan-tajana.

»Muuttuneessa tilanteessa toimitila-vuokriamme korotettiin arvonlisäveropro-sentin verran, koska toisin kuin Kansallis-oopperan osalta, Senaatti-kiinteistöt ei voi enää sisällyttää arvonlisäveroa laskut-tamaansa vuokraan. Hieroimme uusia vuokrasopimuksia todella pitkään, mutta

Kansallisgalleria Ateneumin ja Kiasman taidemuseot juhlivat 100-vuotiasta Suomea uudistetuissa tiloissa. Kiasma sulkeutuu yleisöltä syyskuussa puoleksi vuodeksi. Ateneumin lähes kaksi vuotta kestävä kattoremontti sulki rakennuksen kolmannen kerroksen toissa keväänä. Muualla talossa näyttelyt jatkuvat normaalisti.Teksti Maarit Seeling · Kuvat Kansallisgalleria

keskittyy valtion aarteisiin

Kansallis- galleriaan kuuluvat Ateneum, Kiasma ja

Sinebryc hoffin taidemuseo.

24 kontrahti 3/2014

25

pääsimme lopulta alkuvuodesta yhteisym-märrykseen. Alv-kohtelumme on varmasti yksi asia, jota joudumme edelleen pohti-maan», Ruohonen toteaa.

Toimivaa vuoropuhelua

Yhteistyötä vuokraisännän kanssa Ruoho-nen kehuu tiiviiksi ja toimivaksi. Senaatti-kiinteistöt vastaa kiinteistöjen huolto-töistä ja ylläpidosta omissa rakennuksis-saan. Kansallisgalleria puolestaan tarjoaa Senaatille museoihin liittyvää erityis-osaamistaan. Kansallisgallerialla on omat edustajansa sekä Ateneumin kattoremont-tihankkeessa että Kiasman käynnistyvässä peruskorjauksessa.

»Taidemuseoissa sisäolosuhteet ovat lämpötilaltaan ja kosteudeltaan tarkoin säädeltyjä. Meillä on sen alan teknistä huippuosaamista. Senaatti-kiinteistöt tietysti vastaa kiinteistön huoltotöistä muilta osin.»

Museotoiminnan kannalta ehdotto-man tärkeää myös on, että kiinteistöissä kaikki korjaukset suunnitellaan ja aikatau-lutetaan yhdessä.

»Näyttelysopimukset tehdään jopa vuosiksi eteenpäin. Jossain muussa kohteessa remonttiaikataulut saatta-vat hieman heittää aiheuttamatta sen suurempaa vahinkoa. Meillä taas koko toi-minta on riippuvainen siitä, että tilat ovat käytettävissä juuri tiettynä ajankohtana. Museotoiminta on täysin tilasidonnaista, joten meille on tärkeää, että kaikki toimii suunnitellusti», Ruohonen sanoo. Q Sinebrychoffin taidemuseo

Kiasma

Ateneum

»Itsenäisenä säätiönä pystymme keskitty-mään toiminnassamme paremmin sisäl-töihin muotojen sijaan», sanoo Kansallis-gallerian pääjohtaja Risto Ruohonen.

Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Kansallisgalleria / Pirje Mykkänen

Kansallisgalleria / Arno de la Chapelle

kontrahti 3/2014 25

26

Etät

yöss

ä po

mo

ei va

lvo tunteja, vaan tuloksia

työhyvinvointi

Lakiasiaintoimisto Fondiassa pesukoneen täyttäminen tai tyhjentäminen etätöissä ei ole pois työnantajalta, koska se maksaa palkkaa työn tuloksis-

ta eikä läsnäolosta. »Kysymys on luottamuksesta. Luo-

tamme työntekijöihimme, jotka tietävät hyvin, mistä heitä arvioidaan ja suunnitte-levat työnsä sen mukaan», sanoo Fondian henkilöstöjohtaja Pirta Karlsson.

Fondian työntekijät päättävät itse, mikä on heille milloinkin paras tapa tehdä töitä: toimistolla, kotona, mökillä vai kahvilassa. Etätöihin voi liueta myös lou-nastauolta. Luottamukseen sisältyy sekin, ettei etätyössä tarvitse kirjautua mobiilisti mihinkään valvontajärjestelmään, kuten työajanseurantaan. Riittää, että työntekijä ilmoittaa etätyöstään työpaikan sähköises-sä kalenterissa.

Fondiassa valtaosa työntekijöistä tekee etätöitä toimitusjohtajasta alkaen. Silloin jokainen myös tietää omasta kokemukses-taan, mikä merkitys etätyöllä on työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisessa.

»Lisäksi monen mielestä kotona on helpompi keskittyä. Siellä saa usein tehtyä muutamassa tunnissa sen, mihin toimis-tolla hukkaantuisi koko työpäivä», sanoo Karlsson, joka tekee itse yhden etäpäivän viikossa.

Hänen mielestään kokeneessa asian-tuntijayhteisössä ei tarvita päivittäistä kohtaamista ja seurantaa, kun johtamiskäy-tännöt ja ohjausjärjestelmät ovat kunnossa.

»Nykyaikaisissa asiantuntijaorganisaa-tioissa ollaan ylipäänsä paljon liikkeellä

asiakkaiden ja yhteistyökumppanei-den luona. Työntekijöitä ei pidä suivaannuttaa sillä, että he jou-

tuvat jatkuvasti selittelemään

ja puolustelemaan sitä, miksi he eivät ole läsnä toimistolla», Karlsson sanoo.

Valtio suunnannäyttäjänä

Tiedot etätyön käytöstä ovat hyvin risti riitaisia. Varmaa on vain, että etä-työn tekeminen yleistyy hitaasti. Työ- ja elinkeino ministeriön julkaiseman työolo-barometrin mukaan etätyö on yleisintä ylemmillä toimihenkilöillä ja valtion työtehtävissä.

Valtion työntekijöistä 24 prosenttia teki viime vuonna etätyötä kuukausittain tai useammin. Se oli seitsemän prosentti-yksikköä enemmän kuin edellisvuonna ja enemmän kuin yksityisissä palveluissa sekä kaksinkertainen määrä kuntiin ja teollisuuteen verrattuna.

Työolobarometriin haastatelluista ylemmistä toimihenkilöistä liki 40 prosenttia oli tehnyt etätyötä vähintään kuukausittain vuonna 2013.

Työ- ja elinkeinoministeriössä etätyötä tekee 30 prosenttia työntekijöistä, mikä on enemmän kuin muissa ministeriöissä. TEM:ssä etätyömahdollisuutta ei ole suljettu pois keneltäkään.

Autonkuljettaja etätöissä

»Jopa autonkuljettajan tai vahtimestarin työssä voi olla osioita, kuten aikataulu- ja reittisuunnittelua tai inventaariotaulu-kointia, jonka voi hoitaa etänä», sanoo TEM:n henkilöstö- ja hallintojohtaja Mikko Salmenoja.

TEM:ssä etätyön teosta on tehty mahdollisimman joustavaa. Pelisäännöt on määritelty ministeriön ohjeistuksessa. Aloitteen etätyöstä voi tehdä työntekijä tai esimies. He sopivat yksityiskohdista, ja etätyöstä tehdään kirjallinen päätös, jonka Salmenoja allekirjoittaa.

Luottamus hyvä, kontrolli vielä parempi -toimintamalli ei päde etätyöhön. Lähtökohdat etätyölle eivät ole hyvät, jos etätyöntekijän pitää koko ajan puolustella tekemisiään.Teksti Pirjo Kupila · Piirros Juha Helasto

26 kontrahti 3/2014

27

Etät

yöss

ä po

mo

ei va

lvo tunteja, vaan tuloksia

Hänen puolestaan esimiehet ja alaiset voisivat sopia etätöistä keskenään ilman hänen puumerkkiäänkin. Vielä se ei ole kuitenkaan mahdollista.

Ministeriön ylimmällä johdolla ei ole etätyösopimuksia, koska heillä ei ole työaikaakaan. Salmenoja tekee silti joskus päivän tai puoli työpäivää etänä.

Hän sanoo, että ministeriössä tehdään paljon vuorovaikutusta vaativaa tiimityö-tä. Siinä tulee usein eteen ad hoc -tilantei-ta, joissa on kokoonnuttava henkilökoh-taisesti hyvin lyhyelläkin varoitusajalla tai ministeri haluaa jonkun asiantuntijan heti

luokseen. Vuorovaikutuksen ja kommuni-kaation varmistamiseksi etätyötkin tehdään ministeriössä saman liukuman puitteissa kuin työpaikalla.

Lintsata voi toimistollakin

TEM:ssä työn, perheen ja muun yksityis-elämän joustavasta yhteensovittamisesta tuli vahva arvo henkilöstöjohtamisessa, kun ministeriö syntyi vuonna 2008. Silloin myös suoritteiden mittaamisen painopis-tettä siirrettiin läsnäolosta työn tuloksiin.

Etätyöt ovat parantaneet työhyvin-vointia ja työnantajakuvaa niin minis-

teriössä kuin lakiasiantoimistossakin. Kummassakaan ei ole havaintoja siitä, että etätöillä lyhennettäisiin työaikaa tai heikennettäisiin työn laatua. Päinvastoin. Etätyössä työn imu voi viedä työntekijän helposti mennessään.

Työnantaja vastaa työntekijän työssä jaksamisesta sekä työturvallisuudesta ja -terveydestä etätyössäkin, vaikka esimie-hellä on etätyössä rajallinen mahdollisuus valvoa työolosuhteita ja seurata kuormi-tusta.

Tapaturmavakuutuslaki koskee kaik-kea työsuhteessa tehtävää työtä, myös etätyötä, joka on yksi liikkuvan tai moni-paikkaisen työn muoto.

»Jos menee mökillä etätöissä uimaan ja satuttaa itsensä, se ei ole työtapatur-ma», Mikko Salmenoja selventää. Myös-kään ruokatauot ja kotityöt etätöissä eivät kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuk-sen piiriin. Q

Tulokset ratkaisevat, ei paikka.

kontrahti 3/2014 27

28

tarinoiden talot

Louhisaaren kolme vuosisataaAskaisissa Länsi-Suomessa sijaitsevan Louhisaaren kartanolinnan ristikkoikkunat kätkevät sisäänsä monia salaisuuksia. Fleming-suvun isännöimän 300 vuoden jälkeen linna tuli tunnetuksi sotamarsalkka Mannerheimin synnyintalona. Teksti Marjo Tiirikka · Kuvat Maria Grönroos

Lähes kolme kilometriä pitkä vehreä tammi- ja koivukuja johtaa Askaisten kirkolta jyl-hään Louhisaareen kartanoon. Nimensä mukaisesti paikka oli

aiemmin saarella, mutta nyt merenrantaan on noin muutaman sadan metrin matka.

Historiallisesti ajateltuna kartanolinna sijaitsi oivallisella paikalla sopivasti Turun ja Tukholman välissä. Ylikäskynhaltija Herman Claesson Fleming af Liebelitz (1619–1673) kuului Kaarle X Kustaan suosikkeihin. Kuninkaan kuoltua epä-suosioon joutunut Fleming lähetettiin Suomeen kenraalikuvernööriksi.

Fleming rakennutti 1650-luvulla barokkityylisen linnan maille, jota hänen sukunsa on asuttanut jo 1400-luvulta lähtien.

Vaimo vankina

Kolmikerroksisen rakennuksen ensimmäi-nen kerros toimi palvelusväen talousti-lana, toinen isäntäväen asuinkerroksena ja kolmas juhlakerroksena. Ensimmäinen ja kolmas kerros ovat 1600-luvun asus-sa, keskimmäinen on uusittu 1700- ja 1800-luvulla.

Komean portaikon katon eksoottiset lintumaalaukset johdattavat vieraat arjesta juhlatunnelmaan suureen saliin. Sen kattoa koristavissa maalauksissa käydään muun muassa meritaisteluja ja kuvaillaan maalaismaisemia.

Pirunkamari on saanut nimensä tapettiin maalatusta satyyrista. Seinämaa-laukset on tehty kätevästi irrotettavalle pellavakankaalle, jotka tarvittaessa olisi voinut vaikka pakata mukaan muutossa.

Pirunkamarin viereisellä käytävällä tikapuut vievät pienen pieneen kamariin, johon liittyy linnan synkin tarina. Raken-nuttajan pojanpojan poika, hovijunkkari

Herman Fleming (k. 1789) tunnettiin kiivaana ja sairaalloisen mustasukkaisena miehenä. Matkoille lähtiessään tai mies-vieraiden saapuessa hän lukitsi vaimonsa vankikoppimaiseen kamariin.

Kerran reissuun lähtiessään hän unohti pyytää palvelusväkeään ruokkimaan puolisoaan, jolloin tämä kuoli nälkään. Tarinan mukaan hänet olisi muurattu sei-nään. Totta tai ei, hovijunkkarin kolmesta vaimosta yhden kuolinsyytä ei tiedetä eikä hautapaikkaa tunneta.

Joka tapauksessa tämän »viimeisenä rikkaana Fleminginä» tunnetun miehen aikana kartano kukoisti, ja linnaa kunnos-tettiin muodinmukaisesti rokokootyy-liseksi. Tämä johti kuitenkin Flemingin

velkaantumiseen ja lopulta koko linnan myymiseen. Niin päättyi yli 300 vuotta kestänyt Flemingien aika Louhisaaressa.

Pikku-Mannerheimit kummituksina

Muutamien eri omistajien jälkeen Louhi-saari päätyi Mannerheimin suvulle, joita talossa asui neljässä sukupolvessa. Suvun tunnetuin henkilö, Carl Gustaf Emil Man-nerheim syntyi linnassa kesäkuussa 1867.

Perheessä oli kaikkiaan seitsemän las-ta, joiden leikeistä pihamaalla muistuttaa yhä edelleen koristeellinen leikkimökki. Kerrotaan, että lapset yrittivät säikäyttää tiukan preussilaisen kotiopettajattaren tiehensä kiipeämällä vinttiin kummitte-lemaan.

»Luola»-huoneen seinämaalaus on tiettävästi alkuperäinen 1800-luvulta. Maalauksessa yhdistyy eksoottinen banaanipuu pohjoismaiseen kuusimetsään.

28 kontrahti 3/2014

29

Louhisaaren kartanolinna (ruots. Villnäs)

(myöh. Museovirasto) 1961–2014

»Täällä hovijunkkari Fleming piti tarinan mukaan vaimoaan vangittuna», kertoo opas Riikka Teelmäki.

1800-luvun alkupuolen huonekaluin kalustetun Kreivin kirjaston kirjat kerto-vat kielitaitoisesta suvusta: matkaoppaita, uskontoa ja historiaa käsitteleviä teoksia löytyy ainakin seitsemällä eri kielellä – mutta ei suomeksi.

Marsalkan isä epäonnistui liiketoi-missaan ja pakeni rahahuolia Ranskaan rakastajattarensa kanssa. Äiti yritti pitää perhettä koossa, mutta hänen voimansa ehtyivät parissa vuodessa. Lapset sijoitet-tiin eri sukulaisille.

Elämää historian havinassa

Vuonna 1903 Louhisaaren osti talousneu-vos Oskar Hannus. Myöhemmin se siirtyi tämän tyttärelle Inkeri Hoviselle, joka

Nykyisin Louhisaaren linnan puistoista huolehtiva Taito Ylhäinen tepasteli rappusia ylös jo pikkupoikana.

kontrahti 3/2014 29

30

tarinoiden talot

Kattomaalaukset kunnostetaanLouhisaaren kartanolinnan juhlasalin kattomaalauksia kunnostetaan parhaillaan. Ajan kuluminen näkyy kattomaalauksissa maalin irtoilemisena ja värien haalistumi-sessa. Nyt maalaukset tutkitaan ja dokumentoidaan eri menetelmin. Kattomaalaukset ovat peräisin 1660-luvun alusta, ja ne ovat tukholmalaisen konterfeijarin eli muotokuvamaalari Joachim Langhin käsialaa. Hän on käyttänyt kattomaalauksiin kalliita ja harvinaisia väriaineita ja lopputulos oli taidokas ja häikäi-sevän värikylläinen. Maalaukset ovat tiettävästi kertoneet isännän mahdista. Katossa on yli sata kuva-aihetta, joissa on muun muassa hurskauden, uskon, järjen ja lähimmäisenrak-kauden hyveitä esittäviä hahmoja, maalaismaisemia ja meritaisteluja. Senaatti-kiinteistöjen, Museoviraston ja ammattikorkeakoulu Metropolian laajan tutkimus- ja dokumentointihankkeen yhtenä tavoitteena on turvata maalausten säilyminen maalipintoja liimaamalla ilman, että kuvioit maalattaisiin uudelleen. Q

rakennutti naapuriin oman talon. Louhi-saaren kartanon hän myi Suomen valtiolle vuonna 1991.

Nyt Hovisen kodissa vaimoineen asustava Taito Ylhäinen kertoo pikkupoi-kana vierailleensa kartanossa, »Askaisten ainoassa kerrostalossa» Hovisen aikana.

»Louhisaaren linna oli jotenkin vähän alakuloisen näköinen ja alakertakin noesta musta. Ruokasalin hellan tekstistä opin viisivuotiaana lukemaan. Siitä tavasin »Leinoliesi», Ylhäinen muistelee.

Jylhä kartano puistoineen on omiaan ruokkimaan tarinoita kummituksista, joita on koottu kirjaksi asti. Taito Ylhäinen ker-too isoisästään, joka eräänä pitkäperjantai-na oli teerejä metsästämässä Hannuksen kanssa. Kurvissa he olivat nähneet pirun, joka oli edestäpäin näyttänyt kauniilta naiselta, mutta takaa varsin pelottavalta hahmolta.

Ylhäinen muistaa myös erikoisen sattumuksen viereisen kirkon pihamaalla sijaitsevalta Mannerheimin sukukap-pelilta. Suvun jäsenten saapuessa sinne vainajia muistamaan, arkkujen kansia pidettiin auki.

»Eräs iäkäs naapurimme kertoi pikku-tyttönä pujahtaneensa kaverinsa kanssa kappeliin sisään. Arkussa makasi musta-partainen mies, ja lapset nykäisivät sitä vähän parrasta. Koko pääkallo hajosikin kappaleiksi, ja lapset säntäsivät karkuun hautuumaan hiekka pöllyten.»

Taito Ylhäinen huolehtii Louhisaaren linnan puistoista ja pitää naapurissa ra-vintolaa vaimonsa kanssa. Elämä museon-omaisessa ympäristössä sopii hänelle.

»Olen aina ollut itsekin historiasta kiinnostunut, ja jotenkin maaseudulla siihen kasvaa sisään. Historiasta ei pääse eroon ja hyvä niin». Q

Lähteinä myös: Irma Lounatvuori ja Marja Terttu Knapas (toim.): Louhisaaren kartano. Suku ja rälssi – Säteri ja kirkko. Museovirasto, 2005. Ervo Vesterinen: Louhisaaren herra ja Kankaisten kukka. Totta ja tarua kartano - linnan vaiheilta. SKS, 2002.

30 kontrahti 3/2014

31

lyhyesti

Mikä ihmeen monitilaympäristö?

THL:n uusi päärakennus on noussut harjakorkeuteen Helsingin Tilkanmäellä. Kun

rakennus keväällä valmistuu 2015, Tilkanmäellä ja sen lähituntumas-sa Mannerheimintiellä työskente-lee noin 1 000 THL:n työntekijää. THL aloitti systemaattisen työympäristön kehittämisen vuon-na 2009. Viimeksi on valmistunut laitoksen toimitilastrategia, joka tehtiin yhdessä Senaatti-kiinteistö-jen asiantuntijoiden kanssa. THL:n omat asiantuntijat ovat olleet vahvasti mukana suunnit-telemassa työympäristöä uuteen pääkonttoriin. Esteettömyys on ollut kantavana teemana uuden toimitalon suunnittelussa. Hanke toteutetaan Senaatti-kiinteistöjen allianssimallilla. Pääurakoitsijana toimii NCC Rakennus Oy ja suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola Oy, pääsuunnittelijana Kai Rajakaltio. Q

Monitilaympäristöt puhuttavat. Kun valtion työympäristöjä uudistetaan, tavoitteena on

toimitilastrategian mukaisesti monitila-toimistot, jotka tukevat uudenlaisia työn tekemisen tapoja, kannustavat yhdessä tekemiseen ja samalla luovat tehokkuut-ta ja säästöjä. Millaista työskentely tällai-sissa tiloissa on ja mitä niillä tavoitellaan? Katso Senaatti-kiinteistöjen uudesta toi-mitilaratkaisusta kertova Lintulahti-video kotisivuiltamme www.senaatti.fi Q

THL kokoaa toimintonsa yhteen

Arkk

iteht

itoim

isto

Han

nu Ja

akko

la O

y

kontrahti 3/2014 31

HELSINKI

toimitilaa valtionhallinnolle

Antinkatu 1, Kamppi· 8. kerroksessa huonetoimistoa n. 740 m2

· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565

HELSINKI

HELSINKI

HELSINKI

HELSINKI

TAMPERE

Laippatie 4, Roihupelto· hyväkuntoista avotoimistoa, · 3. krs,1 838 m²· yhteyshenkilö Aimo Saarinen, puh. 0400 609 422

Viljatie 2, Malmi· 3. krs noin 1 070 m2 huonetoimistoa· yhteyshenkilö Lauri Joensuu, puh. 040 4851 395

Hippostalo, Uimalankatu 1, Tampere· vuokrattavaa tilaa 2 421 m² kolmessa eri kerroksessa· tiloissa yleisilmastoinnin jäähdytys· runsaasti pysäköintitilaa ja autohallissa autopaikkoja· talossa henkilöstöravintola sekä kuntosali ja saunaosasto henkilöstön käytettävissä· yhteyshenkilö Jukka Hämäläinen, puh. 0205 8111

Lintulahdenkuja 4, Sörnäinen· 8. krs noin 750 m²· hyväkuntoista muunneltavaa huonetoimistoa jäähdytyksellä· talossa monipuoliset, edulliset palvelut· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565

Lintulahdenkatu 5, Sörnäinen· 5. krs noin 1 020 m²· avotilaa jäähdytyksellä· talossa monipuoliset, edulliset palvelut· yhteyshenkilö Virve Vuotinen, puh. 040 353 3565

Asemapäällikönkatu 14, Pasila· noin 2 000 m2 1/2016 vapautuvaa huonetoimistoa· noin 840 m2/krs· uusittu kokouskeskus katutasossa· erinomainen sijainti Pasilan aseman vieressä· yhteyshenkilö Lauri Joensuu, puh. 040 4851 395

Sörnäisten Rantatie 13, Hakaniemi· 5. kerroksessa 2 000 m²· jäähdytettyä modernia avotoimistoa· yhteyshenkilö Lauri Joensuu, puh. 040 4851 395

Sisäilma-asiat kiinnostivat lukijoita

Kontrahdissa 2/2014 lukijoita kiinnosti eniten sisäilmaa käsittelevä juttu sekä Rikosseuraamusvi-

raston uudet toimitilat Tampereella. Sisäilmasta kirjoitti toimittaja Tuija Holttinen ja Risestä Mari Vehmanen. Artikkelien lukemista selvitettiin IroResearch Oy:n tekemällä Juttumittari-kyselyllä. Q

Melkoisen moniulotteinen kirjo erilai-sia vaikuttajia, joita ruvetaan tutkimaan siinä vaiheessa, kun sisäilmassa ilmenee jotain ongelmaa.

»Yleensä kyseessä on monen yksittäi-sen tekijän summa. Äärettömän harvoin yksi tietty tekijä aiheuttaa sisäilmasta johtuvaa sairastumista», Työterveyslaitok-sen tutkija Eero Palomäki sanoo.

Mikäli tilan käyttäjät oireilevat, syy on selvitettävä. Käyttäjien kokemukset ovat todellisia. Koettu sisäilman laatu on

Sisäilma ei ole

KIROSANA

yhtä vahva mittari kuin muutkin tekniset tulokset. Mutta tutkinnassa ongelmia pitää osata katsoa laajana kokonaisuutena. Sisäilman tutkinta vaatii moniammatillista osaamista.

Suuri huoli sisäilmasta

Eero Palomäki on työskennellyt sisäilma-tutkimuksen parissa jo vuodesta 1995, jolloin Suomessa oli vasta alettu kiinnit-tää huomiota sisäilmaan – aivan ensiksi home kysymysten myötä.

»Alun perin sisäilmasta lähdettiin puhumaan tarkoituksena sen parantami-nen ja kehittäminen. Mutta tänä päivänä sisäilma on kuin synonyymi sairaudelle ja ongelmille; siitä on tullut pelon aihe. Tämä on harmillista. Jostain syystä Suo-messa on tavattoman kova huoli sisäil-maan liittyen», Palomäki pohtii.

»Ja nimenomaan siihen, että kaikki on aina hometta. Vaikka näin ei ole.»

Ei turhaa asioiden suurentelua

Paljon puhuttu ja usein liioiteltukin huoli on saanut aikaan sen, että ihmisten pelolla tehdään bisnestä. Asia on tärkeä, mutta tutkimusalue on laaja ja moniselitteinen. Saatetaan tehdä valtava määrä testejä ja kokeita, otetaan näytteitä ja päädytään liian pikaisiin johtopäätöksiin. Myydään yksittäisen tulosten perusteella yksittäisiä apukeinoja, jotka eivät kuitenkaan ratkai-se koko ongelmaa.

Mikäli asioilla ei ole oikeita mitta-suhteita, nostetaan helposti esiin vääriä asioita ja ruokitaan huolta turhaan.

Miten sisäilmaongelmat sitten voidaan havaita niin, että niihin pystytään puuttu-maan oikealla tavalla?

Palomäki sanoo yksinkertaiseksi ohjeeksi, että mikäli aistinvaraisesti on huomattavissa joku poikkeava voimakas haju, on sille löydettävä lähde. Kellari-maiset tai kemikaalien tai viemärin hajut eivät kuulu työympäristöön. Asia saattaa tulla esiin myös niin, että tilan käyttäjillä ilmenee päänsärkyä, silmä- tai hengitys-oireita. Tosin yksilöllinen vaihtelu on suurta: se mikä aiheuttaa oireita yhdelle, ei toiseen vaikuta millään lailla.

Sisäilmasta voidaan mitata paljonkin asioita. Palomäen mukaan ongelmana on se, ettei monista asioista ole selkeää annos–vaste-suhdetta, eli että tiedettäisiin,

että näin paljon tätä ilmassa aiheuttaa tämän verran haittaa.

»Peräänkuulutan kokonaisuuden hallintaa enemmän kuin pikku nikse-jä. Tarvitaan ammatti-ihminen, joka osaa määrittää kokonaisuuden, teettää tarvittavat tutkimukset ja koota osaavan tutkimusryhmän. Tosin joskus päästään vähälläkin. Kerran ihmeteltiin eräässä toimistossa erittäin voimakasta kemikaa-limaista hajua, jonka aiheuttajaksi löytyi kaapin perälle unohtunut muumioitunut appelsiini.»

Pidä paikat siistinä

On joitakin yksinkertaisia seikkoja, joilla käyttäjät voivat itse vaikuttaa sisäilman laatuun. Ensimmäinen on yleinen siivot-tavuus. Papereita ja tavaroita pursuavat avohyllyt ja sekalaiset pinot lattioilla keräävät pölyä ja haittaavat siivoamista. On selkeää tutkimusnäyttöä siitä, että ongelmatilanteissakin tehostettu siivous helpottaa oireita. Palomäki listaa vielä muutaman perusasian.

Sykli koordinoiTyöterveyslaitos on ollut jo kohta kymmenen vuoden ajan Senaatti-kiinteistöjen kumppani. Yhtenä projektina on syntynyt sisäympäristöklinikka Sykli, joka koordinoi, ohjaa ja antaa tukea valtion kiinteistöjen sisäilmaongelmien ehkäisyssä ja ongelmanratkaisussa. Syklin asiantuntijuus koostuu Senaatti-kiinteistöjen ja sen verkoston erityisasiantuntijoista sekä alueiden ja toimialojen sisäilmayhdyshenkilöistä.

Viherkasvit lisäävät työviihtyvyyttä, ja niillä on joitakin ilmaa parantavia vai-kutuksia. Mutta on muistettava, että osa kasveista on allergisoivia. Eläinallergeenit kannattaa pitää kokonaan pois työpai-koilta. Yksi iso tekijä on kalusteet. Uudet huonekalut haisevat yllättävän voimak-kaasti. Jos tilassa on herkkiä henkilöitä, suosittelen aina kierrätyshuonekaluja.

Käyttäjien kuuleminen kannattaa

Olennaista sisäilmaongelmissa on käyt-täjien kuuleminen ja asioihin huolella perehtyminen. Jos ensin korjataan väärää asiaa ja ongelma toistuu kohta uudelleen, ollaan pulassa.

Käyttäjien luottamus saavutetaan hyvällä viestinnällä ja tekemällä prosessi läpinäkyväksi. Remontin aikana työnte-kijät voidaan vaikka viedä työmaalle ja näyttää, että näin ollaan nyt toimittu ja näin vielä tehdään jotta saadaan tilanne kuntoon. Omin silmin nähty tekeminen synnyttää uskoa onnelliseen loppuun.

Palomäki muistuttaa myös aikaisen havahtumisen merkityksestä.

»Kaikissa rakennuksissa tulee sisäil-maongelmia elinkaaren loppuvaiheessa. Jos korjauksiin ei ryhdytä riittävän ajoissa, terveyshaitat tulevat todennäköisiksi. On aina helpompaa ja edullisempaa ryhtyä kartoittamaan ja korjaamaan ongelmia ajoissa kuin tyhjentää tila ja hakea väistö-tilat – tai pahimmassa tapauksessa joutua purkamaan koko rakennus.» Q

Sisäilma on ilmaa, joten hen-gitämme rakennuksen sisällä – kodissa, työpaikalla, julkisis-sa tiloissa, harrastuspaikoissa. Siihen vaikuttavat fysikaalinen

ympäristö: lämpötila, veto, ilmamäärät sekä kemikaalinen ympäristö, johon kuu-luu ihmisten, tilassa käytettyjen materiaa-lien sekä toiminnan tuottamat epäpuhtau-det. Sisäilman laatuun vaikuttavat lisäksi pienhiukkaset, kuten homesienet, hiivat, bakteerit, eläinallergeenit ja siitepölyt.

Sisäilmaan vaikuttavat myös toiminnan tuomat epäpuhtaudet.

Hyvä ja terveellinen sisäilma on yksi tärkeimmistä työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Mikäli sisäilma aiheuttaa ongelmia, ne voidaan korjata. Avuksi tarvitaan moniammatillista osaamista.

Teksti Tuija Holttinen · Kuva Shutterstock

24 kontrahti 2/2014 kontrahti 2/2014 25

Raikkaat värit ovat ensim-mäinen asia, jonka Rikos-seuraamuslaitoksen uusiin Tampereen toimitiloihin astuva huomaa. Muutos en-tisiin tiloihin verrattuna ulottuu kuiten-kin paljon pintaa syvemmälle. Tilat ovat ensimmäinen kohde, joissa on toteutettu Risen uutta toimitilakonseptia.

Rikosseuraamuslaitoksen uudet toimitilat Tampereella ovat ensimmäiset, joissa on toteutettu Risen valtakunnallista konseptia. Tilat mahdollistavat yhä liikkuvamman ja joustavamman työskentelyn.Teksti Mari Vehmanen · Kuvat Laura Vesa

»Vanhat tilat eivät enää palvelleet tarkoitustaan. Perinteinen koppikonttori alkoi käydä ahtaaksi ja kaipasi kunnostus-ta. Sitten kuulimme, että tästä Tapiolan omistamasta toimistorakennuksesta vapautuu kokonainen kerros», Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluejoh-taja Sauli Hautakangas kertoo muutoksen taustoista.

Konseptiin kuuluu myös kannettavat tietokoneet, joiden kanssa työntekijät voivat siirtyä haluamaansa työpisteeseen.

Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen aluejohtaja Sauli Hautakankaan mukaan henkilökunta on ottanut tilat omikseen.

Aluepäällikkö Toni Rantanen Senaat-ti-kiinteistöistä kertoo, että uudistusta ryhdyttiin toteuttamaan tiiviissä yhteis-työssä. Senaatti-kiinteistöt toimii tilojen välivuokraajana ja vuokraa ne edelleen Riselle.»Päätettiin, että tiloista tehdään uuden toimitilakonseptin pilottikohde. Myös omistaja suhtautui myönteisesti ja jousta-

vasti konseptin edellyttämiin muutostöi-hin», Toni Rantanen sanoo.Länsi-Suomen rikosseuraamusalueen talousjohtaja Petteri Kaleva mainitsee, että onnistumisen kannalta keskeistä oli saada hankkeeseen mukaan konseptiin perehtynyt suunnittelutoimisto.»Oma osaamisemme ei olisi riittänyt esimerkiksi kalustevalintojen tekemiseen.

Nyt kaikki sujui meidän kannaltamme kitkattomasti.»Petteri Kaleva kertoo, että jopa var-sinainen muutto tapahtui muutamassa päivässä vuodenvaihteen lomakaudella. Näin toimintoihin ei tullut käytännössä katkosta.

KONSEPTItuo tehokkuutta tilojen käyttöön

12 kontrahti 2/2014

kontrahti 2/2014 13

32 kontrahti 3/2014

33

Janne Johansson, rakennuttajapäällikkö,

Helsinki

nimitysuutiset

Eija Hyvönen, kiinteistöpäällikkö,

Kuopio

Veikko Tervo, järjestelmä-asiantuntija,

Helsinki

Tapio Jalo, rakennuttajapäällikkö,

Helsinki

Tuomas Pusa, johtava asiantuntija, Toimistot-toimiala.

Helsinki

lyhyestilyhyesti

Maistraatit saivat strategiapokkarin

TEMille uudenlainen työympäristöratkaisu

Teollisuusneuvokset-bändin Mikko Huuskonen ja Antti Joensuu viihdyttivät TEMin juhlayleisöä hyväntuulisella musiikilla.

TEM keskittää jatkossa toimintansa neljästä osoitteesta kahteen

Eteläesplanadille ja Aleksante-rinkadulle. Uudenlainen työym-päristöratkaisu tuo säästöjä ja toimivat tilaratkaisut ministeri-ön tarpeisiin. Eteläesplanadin tilat ovat edenneet harjannos-tajaisiin, joita vietettiin rennois-sa tunnelmissa elokuussa. Rakennuksen tilojen suunnittelussa on hyödynnetty moni tilaympäristökonseptia, jonka perusteella huoneista 70 prosenttia on tiimi tiloja ja 30 prosenttia yhden hengen työhuoneita. Uudenlaisen työympäristöratkaisun ansiosta TEMin tilankäyt-tö tehostuu merkittävästi ja sen myötä myös vuokrakustannukset alenevat. Eteläesplanadin perusparannuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota sisäilman laatuun. Myös energiatehokkuuteen on panostettu, mikä suojeltavissa rakennuk-sissa on aina haastavaa. Työministeri Lauri Ihalainen esitti omassa puheenvuorossaan pilke silmä-kulmassa toiveen siitä, että pääsisi uusiin tiloihin takaisin ennen hallituskauden loppumista keväällä. Hän sanoi arvostavansa kädentaitojen jälkeä suuresti ja kiitti kaikkia suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuneita. Pääurakoitsijan toimii Työyhteenliittymä TEM, jonka muodostavat Rakennus-tuote Oy ja Aro Systems Oy. Suunnittelusta vastaa Arkkitehtuuri- ja muotoilu-toimisto Talli Oy. Q

Sanni Mäkinen

Seuraava Kontrahti ilmestyy joulukuussa.

Maistraattien toimitilaratkaisuja viitoittaa juuri valmistunut maistraattien toimitilastrategia, jossa on otettu huomioon valtion toimitiloille asetetut

tavoitteet ja suositukset sekä linjauk set työympäristön kehittämisestä. Strategia syntyi yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Strategiapokkari eli toimitilastrategian kiteytys ohjaa toimitilojen käyttöä ja kehittämistä ja on yksi Senaatti-kiinteistöjen palvelutuotteista. Strategia tehdään aina yhteistyössä asiakkaan kanssa. Aiemmin toimitila-strategian kiteytyksiä on valmistunut muun muassa Riselle, Trafille ja THL:lle. Q

Harri Peränen, talotekniikan asiantuntija,

Jyväskylä

kontrahti 3/2014 33

34

resumé

Flexibel prissättningsmodell för fjärrvärme

Tullen koncentrerar sin verksamhet till Böle

Senatfastigheter och Fortum inledde ett samarbete 2012 med avsikt att

hitta en prissättningsmodell för fjärrvärme som skulle bidra till att man uppnådde energisparmålen för affärshus och kontorshus.

Vi eftersträvar en flexibel värmestyrning. Det betyder att värmekonsumtionen minskas under förbrukningstoppar och flyttas till perioder då det är billigare att köpa värme och miljöbelastningen är lägre.

Modellen skulle till exempel ge en värmebespa-ring på cirka 1 480 MWh och 400 000 ton lägre utsläpp av koldioxid med den förbruk-ning som Senatfastigheter har i Esboregionen i dag. Omräknat i pengar skulle man göra en besparing på 77 000 euro med dagens priser.

Denna nya typ av prissätt-ning skulle sporra till att rucka

på den traditionella använd-ningsprofilen för en fastighet så att värme kunde produceras billigare. Fördelen för kunden

är lägre uppvärmningskostna-der, medan värmeproducenten sparar bränslekostnader för framställning av fjärrvärme.

Parterna kommer att testa den nya prissättnings-modellen i en av de fastighe-ter som förvaltas av Senat-fastigheter. Pilotprojektet har som syfte att styra värme-användningen i fastigheten så att lejonparten av fastig-hetens förbrukning infaller under de timmar av dygnet när värmen är billigare. Då sparar fastigheten kostnader för uppvärmning.

Värmeproducenten vin-ner på förbruksstyrningen i form av lägre kostnader för framställning av värme och ett minskat behov av toppef-fekt. Det primära målet med pilotprojektet är att skaffa erfarenheter av hur en tim-baserad prissättning fungerar och hur man kunde dra nytta av systemet.

En ny flexibel modell för prissättning skulle vara en bra alternativ produkt för affärs- och kontorsfastigheter. Q

Tullen är en kund-nära och dynamisk organisation med en bred verksam-

het. Den får nu hjälp av Senatfastigheter att göra en omställning där praktiskt taget all verksamhet i Helsingforsre-gionen koncentreras till Böle, med undantag för flygplatsen, hamnarna och tullaboratoriet. Cirka tusen anställda kommer i och med det att arbeta under samma tak.

Projektet att byta lokaler innebär en förändring av ar-betsmiljön som ska resultera i en effektivare verksamhet. Det sträcker sig över många år, är väl genomtänkt och genomförs på ett systematiskt sätt.

Utmaningen i projektet som sjösattes för fyra år sedan var att hitta en tillräckligt stor lokal. Plötsligt fick man nys om att Skatteverkets rymliga kontor i förvaltningsbyggnaden i Böle höll på att bli ledigt.

Man slog till och tecknade hyreskontrakt direkt.

»Utgångspunkten var att skapa en bättre fungerande verksamhet. Vi har med hjälp av Senatfastigheter och andra experter försökt hitta modeller som är mer lämpade för oss. Sådana som på ett smart sätt utvecklar organisationen och gör det möjligt att tillämpa nya arbetsformer», förklarar di-rektör Hannu Lappi vid Tullen i Finland.

Han säger att man kan spara omkring en halv miljon euro i hyreskostnader per år bara genom att utnyttja lokalerna effektivare. Yt-terligare besparingar uppnås med rationellare servicefunk-tioner och logistik. Läget är dessutom perfekt. Huset i Böle kan bland annat erbjuda personalen tillgång till gym och simbassäng. För dem som cyklar till jobbet finns det bra omklädnings- och duschut-rymmen samt säker parkering.

»Det känns fint att kunna föra samman avdelningar och medarbetare på ett effektivare, rationellare och mer ekono-miskt sätt», konstaterar Hannu Lappi. Q

Hannu Lappi

34 kontrahti 3/2014

35

ICT-trender som förändrar morgondagens arbete

het och vara hälsosamma att arbeta i», påpekar han.

»För att folk ska trivas är det A och O att både arbets-miljön och IKT-arbetet ger möjligheter att välja när och var man arbetar. Det bör alla ha samma rätt till», menar Petri Porkka. Q

Arbetet med datahantering och digitalisering utvecklas.

Det sätter press på statsförvaltningen att se över funktionerna, framför allt i tider med kärv ekonomi.

Strategin för statlig lokal-försörjning kräver dessutom att utrymmena används ef-fektivt. Gemensamt utnyttjade lokaler är ett sätt att svara på utmaningen.

»Det skulle löna sig för statsförvaltningen att kartlägga behovet av dels gemensamma lokaler, dels flexibla kontors-lösningar och utreda vad som kunde gå att genomföra. Vi måste dessutom ha en förmåga att anpassa oss till en föränd-rad situation. Långa hyreskon-

trakt bör kunna kortas ned och förses med olika rörliga tillägg», säger Petri Porkka, ledande expert vid Senatfastig-heter.

En extra bonus med gemensamt nyttjade lokaler är att experter inom olika områden och ämbetsverk kan umgås på ett mer avslappnat sätt. Det innebär också ned-bantad byråkrati.

»Det kommer inte att dröja länge förrän man kan ta hjälp av mobilen och under-söka var det finns en lämplig statlig lokal med rätt läge för gemensam användning och sedan reservera den», förutspår Petri Porkka.

När man samsas om loka-ler eller arbetar i en flexibel kontorsmiljö är det viktigt att

se till att man har ett smart elnät som stödjer framtida IKT-lösningar, att ventilationen räcker till även när antalet per-soner periodvis är mångdub-belt större och att lokalerna tillgodoser många olika sorters behov.

»Vidare bör lokalerna självfallet ha en hög datasäker-

Petri Porkka

kontrahti 3/2014 35

PALAUTETTA Kontrahti-lehden tekijöille

Haluaisin Kontrahdin kertovan jatkossa enemmän

____________________________________________

____________________________________________

____________________________________________

____________________________________________

____________________________________________

____________________________________________

____________________________________________

____________________________________________

____________________________________________

Palauta tämä kuponki osoitteeseen Senaatti-kiinteistöt, Tiedotus, PL 237, 00531 Helsinki tai lähetä se telekopiona numeroon 0205 811 355.

En saa Kontrahtia, mutta haluaisin, että lehti postitetaan minulle jatkossa

Nimi: ________________________________________________________________________

Organisaatio: __________________________________________________________________

Osoite: _______________________________________________________________________

Osoitteeni on muuttunut

Nimi: ________________________________________________________________________

Organisaatio: __________________________________________________________________

Vanha osoite: _________________________________________________________________

Uusi osoite: ___________________________________________________________________

Poistakaa nimeni postituslistalta:

Nimi: ________________________________________________________________________

Organisaatio: __________________________________________________________________

Osoite: _______________________________________________________________________

kontrahti 3/2014

36

Senaatti-kiinteistöt

Lintulahdenkatu 5 APL 23700531 Helsinki

Valtakunnallinen vaihde 0205 8111Fax 0205 811 360Kotisivut www.senaatti.fiSähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@senaatti.fi

Toimitusjohtaja Jari Sarjo

Toimialat:Kiinteistökehitys ja -myynti, toimialajohtaja Heikki Laitakari Ministeriöt ja erityiskiinteistöt, toimialajohtaja Olavi HiekkaPuolustus ja turvallisuus, toimialajohtaja Jari Panhelainen Toimistot, toimialajohtaja Jorma Heinonen

ETELÄ-SUOMEN ALUE Aluejohtaja Petri Turku Helsinki Lintulahdenkatu 5 A, PL 236 00531 HELSINKI

LÄNSI-SUOMEN ALUE Aluejohtaja Esko Kangaskoski Turku Joukahaisenkatu 2, PL 55 20521 TURKU Hämeenlinna Sibeliuksenkatu 19 13100 HÄMEENLINNA Jyväskylä Urhonkatu 2, PL 55

Vaasa Wolffintie 35, PL 146 65101 VAASA Tampere Uimalankatu 1, PL 470 33101 TAMPERE

ITÄ-SUOMEN ALUE Aluejohtaja Jyrki Reinikainen Kuopio Sepänkatu 1, PL 1054 70101 KUOPIO Kouvola Kauppamiehenkatu 4 45100 KOUVOLA Mikkeli Raatihuoneenkatu 5, PL 71 50101 MIKKELI POHJOIS-SUOMEN ALUE Aluejohtaja Risto Rautiola Oulu Isokatu 4, PL 74 90101 OULU Rovaniemi Koskenranta 3, PL 8001 96101 ROVANIEMI

Maria Grönroos

Koristeellinen katto entisöidään huolella s. 28