KOKONAISVALTAISTA TUKEAYKSILÖLLE– poimintoja Equal-hankkeidenhyvistä käytännöistä

KOKONAISVALTAISTA TUKEA YKSILÖLLE– poimintoja Equal-hankkeiden hyvistä käytännöistä

Equal-yhteisöaloiteohjelman hankkeissa on kehitetty ratkaisumal-leja kaikkein heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henki-löiden työllisyyden parantamiseksi ja syrjäytymisen estämiseksi.Toimintaa rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Tämä julkaisu kuuluu Equal-ohjelman kansalliseen teematyösken-telyyn. Julkaisussa esitellyt hankkeet ovat osallistuneet ”Kokonais-valtainen tuki yksilölle” -teemaan, jonka koordinoinnista on vas-tannut Kuntoutussäätiön hallinnoima Majakka-Beacon -hanke.

Julkaisuun on kerätty esimerkkejä kaikkiaan kolmentoista Equal-hankkeen toiminnasta. Kehittämiskumppanuudet ovat laajoja janiiden toiminta on varsin monimuotoista. Kattavan kuvan hank-keissa kehitetyistä toimintamalleista saa hankkeiden loppurapor-teista. Tähän julkaisuun on koottu tapauskuvauksia, jotka kosket-tavat vain pientä osaa hankkeiden toiminnasta, mutta tarjoavatkäytännön esimerkein konkreettisen kuvan kehitetyistä palveluis-ta.

Hankkeissa on kehitetty työllistymiseen johtavia yksilöllisiä toi-mintamalleja ja palveluohjausta muun muassa pitkäaikaistyöttö-mille, vajaakuntoisille ja vammaisille, vankilasta vapautuvillehenkilöille ja maahanmuuttajille sekä taantuvien asuinalueidenasukkaille. Ratkaisumalleiksi kehitettiin tuettua työllistymistä,tukihenkilötoimintaa, matalan kynnyksen tukipalveluita ja asu-kastupatoimintaa.

Hankkeissa on myös luotu uusia koulutus- ja ohjauskäytäntöjäopiskelijoille opintojen loppuun saattamiseen sekä koulun jatyöelämän siirtymävaiheisiin. Hyviä kokemuksia on saatu esimer-kiksi oppilaitosten pajatoiminnasta, ohjauksellisen työotteenkehittämisestä sekä alueellisesta yhteistyöstä. Lisäksi mukana onprojekteja, jotka keskittyvät työelämän syrjintää ja epätasa-arvoi-suutta esille nostavaan tiedotukseen ja koulutukseen. Hankkeissakehitettiin yhteistyötä työnantajien ja työyhteisöjen, viranomais-ten ja koulutuksen järjestäjien sekä erilaisten hallinnollisten orga-nisaatioiden välille.

Julkaisu on tarkoitettu hankkeiden yhteistyökumppaneille, sidos-ryhmille sekä viranomaisille ja päättäjille ja muille kiinnostuneil-le. Julkaisun esimerkkien toivomme herättävän keskustelua jaantavan virikkeitä palvelutoiminnan kehittämiselle ja uusientoimintamallien juurruttamiselle.

Toimittajat3.12.2004

SISÄLLYS

2 Työpaikka järjestyi sinnikkyydelläja kielen opettajan tuellaTyön Tiet

4 Duuni – räätälöityjä ratkaisujatyönhakijoilleEqual Response

6 Tuettua työllistymistä ja kuntoutus-luotsausta pääkaupunkiseudunmaahanmuuttajilleMajakka-Beacon

8 Päivitettyä ammattitaitoa työntekijäl-le, räätälöityä työvoimaa yritykselleRehti Meininki

10 Palveluohjausta ja tukea työllis-tymiseen Joensuun seudullaJoensuun seudun Equal

12 Kuriiri toimii matalan kynnyksenkohtaamispaikassa asukastuvallaKuriiri

14 Asiakaslähtöinen ohjauspalvelupienten paikkakuntien vahvuudeksiOperation Work

16 Kuntoutusta verkossaVIK-TORI

18 Opinnot rullaamaan pajatoiminnanavullaOTTE – OpinTieltä TyöElämään

20 Myönteinen palaute ja oppimis-kokemukset innostivat koulunkäyntiinWorth the Work

22 Nuoret irti rikoskierteestäYouth RiSe – Rikoskierre Seis

24 ”Eihän heterotkaan kerro…”Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöttyöelämässä

26 Lukibussilla halki SuomenLukibussi

2

Pirkanmaalla toimivanTyön Tiet -projektinasiakkaaksi tuli Aasiastakotoisin oleva nainen,joka oli työelämävalmen-nuksessa siivousalalla.Hänen työllistymisensäesteenä oli riittämätön suo-men kielen taito, vaikkatyöntekijänä hän oli tunnol-linen ja osaava. Ennen yksi-tyistuntien aloittamistahänen kielitaitonsa oli varsinheikko. Kielen opinnoissahän edistyi muutoin aikahitaasti, mutta oman alansasanaston ja ilmaisut hänhallitsi melko hyvin. Kielitai-toa kartutti myös työkaverei-den ja työn ohjaajan kanssapuhuminen.

TYÖPAIKKA JÄRJESTYI SINNIKKYYDELLÄ JA KIELEN OPETTAJAN TUELLATyössä opittu ammattitaito korvaa koulutuksen puutteen

Suomen kielen opettajatapasi asiakkaan säännölli-sesti usean kuukauden ajan.He kertasivat siivousvälinei-den nimiä, lukivat siivoustaja siivoojan työtä käsitteleviätekstejä, sekä tutustuivattyöohjeisiin. Ohjeissa käyte-tään ammattisanastoa –esimerkiksi saniteettitilat,sosiaalitilat –, joita ei puhe-kielessä juuri käytetä.

Suomeen tullessaan siivous-alalle haluava asiakas oliluku- ja kirjoitustaidoton,kotimaassaan hän ei ollutkäynyt koulua. Suomessahän oli oppinut kymmenenvuoden aikana suomenalkeet, mutta kielen oppimi-nen ei ollut vuosiin edisty-nyt. Hänellä oli kuitenkinselkeä päämäärä: hän halu-si työllistyä siivousalalle.Hän oli myös motivoitunutoppimaan tarvittavat tiedotja taidot.

kuntoutusluotsausta

räätälöityä työvoimaavalmennusta

työn etsintää

Asiakas sai vakituisen työ-paikan siivousalan yritykses-tä. Tavoitteeseensa hänpääsi oman päättäväisyyten-sä ja projektin tuen avulla.Apua hän sai suomen kielenopettajan ja työohjaajanlisäksi työttömien toiminta-keskuksen pajaohjaajalta.

3

Kokona

isva

ltai

sta

tuk e

ay k

s il ö

l l e

Työn Tiet -projekti oli Tampereen seutukunnan yhteinen työllisyyshanke, jonka toimintamalleja on

toteutettu osin sovellettuna kaikissa seitsemässä kunnassa. Hanke muodostui Masto, Samalla aalto-

pituudella ja Tietoluukku -osaprojekteista. Projektin toteuttamiseen osallistui yli 40 kehittämiskump-

pania julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta.

LISÄTIETOA:

www.tampere.fi/projekti/tyontiet

Työn Tiet -hankkeessakehitettiin ja kokeiltiinuusia toimintamalleja,joilla työttömyys saa-daan vaihtumaan pit-käaikaiseksi työllistymi-seksi. Projekti toimioppivan verkosto-orga-nisaation kantajanaTampereen seutukun-nalla. Laaja yhteistyö-verkosto, johon osallis-tui yli parisataa henki-löä, kehitti seudullistatyöllisyydenhoitoa yh-teisissä teematyösken-telyissä, verkostokoulu-tuksissa ja työllisyys-foorumeissa.

TYÖN TIETÄ PITKINTYÖELÄMÄÄN

Masto-osaprojektissa tarjot-tiin kielen opetusta ja am-matillista työnohjaustamaahanmuuttajille, jotkaolivat tukityössä tai työhar-joittelussa työpajoilla. Pro-jektin kokemusten mukaanyksilöllinen opetus onerityisen tarpeellista työllis-tymisen kynnyksellä. Yksi-löllinen opetus osoittautuitehokkaaksi menetelmäksi,sillä kielen oppija saa juurisellaista opetusta, jota hänuudessa työtehtävässääntarvitsee.

Samalla aaltopituudella-osaprojektissa työvalmen-taja toimi työnhakijan tuke-na urasuunnittelussa jaavusti tarvittavien sosiaali-ja terveydenhuollon palve-lujen hankkimisessa. Työ-valmentaja tuki asiakastatyö- tai koulutusjaksojenaikana ja avusti työnetsin-nässä. Työnantajille työval-mentaja tarjosi rekrytointi-apua uuden henkilöstönpalkkaamisessa.

Tietoluukku-osaprojekti ontyöttömien yhdistyksissätoiminut matalan kynnyk-sen neuvontapiste, josta saineuvoja ja ohjausta nimet-tömästi, ilman ajanvaraus-ta. Työttömien toimintakes-kuksessa järjestettiin myösryhmätoimintaa ja laaja-alaisia terveystarkastuksia.Lisäksi Työn Tiet -hankkees-sa järjestettiin metalli- jarakennusalan koulutustayhteistyössä alan yritystenkanssa. ●

Ammatti-sanaston jakäyttökielenoppii parhaitentyöpaikalla.

Takaisin sisällysluetteloon

4

Harri tuli Duuni-projek-tiin yli viisikymppisenä.Takana oli vuosikymmenetrunsasta alkoholinkäyttöä,vankeusrangaistuksia jamielisairaalassa vietettyjäaikoja, projektiin tullessaanhänellä oli meneillään kes-keneräisiä oikeusjuttuja.Työttömyyttä oli kertynytyhteensä vuosikymmeniä,koulutusta hänellä oli kansa-laiskoulun verran.

Harri oli projektiin tullessaanlopettanut kokonaan alko-holinkäytön ja halusi aloit-taa toisenlaisen elämän,myös halu työllistyä oli kova.Projektin tukihenkilöt uskoi-vat hänen mahdollisuuksiin-sa silloinkin, kun hän päätyi

DUUNI – RÄÄTÄLÖITYJÄ RATKAISUJA TYÖNHAKIJOILLEPohjanmaalla kehitettiin yhteistyöllä uusia toimintamalleja syrjäytymisen ehkäisyyn

pätkätöistä työttömäksi taikun vanhat rikkeet uhkasivatviedä vankilaan.

Duunin aikana Harri totesiolevansa liian vanha opiske-lemaan ja mieluumminetsivänsä vaikka huonom-min palkattuja pätkätöitä.Niitä hän on löytänyt raken-nusalalta. Hän on työsken-nellyt yksityisissä yrityksissä,yhdistyksissä ja kunnalla jaluonut vähitellen mainettaahkerana ja tunnollisenatyöntekijänä. Parissa vuo-dessa työpätkät ovat piden-tyneet ja niiden väliset työt-tömyysjaksot lyhentyneet.Nykyisin Harri on elämään-sä tyytyväinen mies.

valmennustatyön etsintää

Equal Response -hank-keessa kehitettiin hen-kilökohtaisen ohjauk-sen menetelmiä ja hal-linnollista yhteistyötä.Hankkeessa tarkastel-tiin työllistymisen on-gelmia uudesta näkö-kulmasta ja pyrittiinavaamaan uusia mah-dollisuuksia työllisty-miseen. Hankkeessaluotiin uusia toiminta-malleja työllistymises-sään esteitä kokevienauttamiseksi työelä-mään ja syrjäytymisenehkäisyyn. Asiakkaanelämäntilannetta tar-kasteltiin kokonaisval-taisesti. Hankkeen koh-deryhmänä olivat va-jaakuntoiset henkilöt,pitkään työttömänäolleet, maahanmuutta-jat sekä nuoret työttö-mät.

kuntoutusluotsausta

räätälöityä työvoimaa

5

Kokona

isva

ltai

sta

tuk e

ay k

s il ö

l l e

Equal Response-projekti on luonut uusia toimintamalleja syrjäytymisen ehkäisyyn. Projektia toteu-

tettiin pilottihankkeina eri puolilla Pohjanmaata. Hankkeen koordinaattorina toimi Vaasan yliopiston

Levón-instituutti, kumppaneina oli oppilaitoksia, viranomaisia ja kolmannen sektorin toimijoita.

LISÄTIETOA:

www.equalresponse.net

HENKILÖKOHTAISTAOHJAUSTA JA HALLIN-NOLLISTA YHTEISTYÖTÄ

Duuni-osaprojekti on tar-jonnut asiakkaalle yksilöllis-ten tarpeiden mukaanräätälöidyn koulutuksen jatuen. Opiskelijan tukenatoimi ammattilaisten ver-kosto, jossa olivat mukanamuun muassa työvoimatoi-misto ja Vaasan ammatilli-nen koulutuskeskus. Tarvit-taessa asiakkaita on neuvot-tu raha-asioiden hoidossatai annettu velkaneuvontaa.Equal Response -projektinapuna on ollut työvoima-

palvelukonsortio, joka onottanut keskitetysti vastaantyövoimatoimiston kauttaohjautuvia asiakkaita.

Equal Response -projektinosahankkeissa on lisäksikehitetty tuetun työllistymi-sen palveluita. Maahan-muuttajataustaisille asiak-kaille kehitettiin metallialanammatillista koulutusta jaohjaavaa koulutusta sekäkielen opetusta pienryhmis-sä. Hankkeella pyrittiinvastaamaan tulevaan työ-voimapulaan tukemallatällä hetkellä työmarkkinoi-den ulkopuolella olevientyöikäisten ryhmien siirty-mistä avoimille työmarkki-noille. Osahankkeita toteu-tettiin sekä suomeksi ettäruotsiksi. ●

Tuetun työllisty-misen palveluitaruotsinkieliselläPohjanmaalla.

Takaisin sisällysluetteloon

6

Majakka-Beacon -projek-tin asiakkaana oli maa-hanmuuttajataustainenmies, joka oli hakenutpitkään työtä. Terveydelli-sistä rajoitteistaan huolimat-ta asiakas halusi ehdotto-masti työllistyä. Asiakaspohti eri vaihtoehtoja työval-mentajan ja projektin kun-toutusluotsin kanssa. Hepäätyivät työhön, jota olimahdollista tehdä seisten jajohon kuuluu päivittäinenliikunta. Työsuhde alkoityökokeiluna, jonka järjestä-misessä, lähinnä paperityös-sä, työvalmentaja tuki työn-antajaa.

Kuntoutusluotsi kävi työpai-kalla tutustumassa asiak-kaan työolosuhteisiin ja

arvioimassa työhön liittyviäfyysisiä rasitustekijöitä,joiden pohjalta laati ergono-miset suositukset työtehtävi-en toteuttamiselle. Suomenkielen opettaja kokosi yhdes-sä asiakkaan kanssa työteh-täviin liittyvää sanastoa jaarvioi työssä vaadittavaakielitaitoa. Opettaja kävityöpaikalla useammankerran perehdyttämässäasiakasta uuteen sanastoonja kielellisiin ilmauksiin.

Vaativampien työtehtävienopettaminen oli työnantajanmielestä liian vaikeaa työn-tekijän heikon kielitaidontakia. Työvalmentaja osallis-tui työhön perehdytykseen jasaamiensa kokemustenavulla opetti tehtäviä asiak-kaalle. Asiakkaalla ei ollutongelmia uusien tehtävienomaksumisessa. Hän oppihallitse-maan kokotoimenku-

van ja työnantaja oli tyyty-väinen uuden työntekijäntyöskentelyyn.

Työvalmentaja kyseli työpai-kan kuulumisia aika ajoin.Työnantajan mielestä olihyvä, että ulkopuolista apuaon saatavilla, vaikka mitäänerityistä ei olisikaan juurisillä hetkellä ongelmana.Työnantaja kertoi, ettei olisirekrytoinut henkilöä ilmankäytännön tukimahdolli-suuksia. Hän koki projektinpalvelut hyödyllisiksi jakynnyksen maahanmuutta-jien työllistämiseen huomat-tavasti madaltuneen. Proses-sin lopputuloksena työnha-kija solmi työpaikkaan nor-maalin palkkatyösuhteen.

TUETTUA TYÖLLISTYMISTÄ JA KUNTOUTUSLUOTSAUSTAPÄÄKAUPUNKISEUDUN MAAHANMUUTTAJILLE

valmennustatyön etsintää

Tukea sekä työnantajalleettä työntekijälle.

kuntoutusluotsausta

räätälöityä työvoimaa

7

Kokona

isva

ltai

sta

tuk e

ay k

s il ö

l l e

Majakka-Beacon -pro-jektissa kehitettiin uusityöllistymiseen tähtää-vä palvelukokonaisuusmaahanmuuttajille.Hankkeessa autettiinasiakkaita työelämääntuetun työllistymisentoimintamallin avulla.Asiakkaina oli työnha-kijoita, joiden työllisty-mistä ja elämänhallin-taa vaikeuttivat muunmuassa puutteellinensuomen kielen taito jaterveydelliset tai sosi-aaliset ongelmat.

Tuetun työllistymisen peri-aatteisiin kuuluu työllisty-jän omien tavoitteidenmukaisen työn etsintä jatarvittaessa työtehtävienräätälöinti, rekrytointivai-heeseen liittyvä tuki sekähenkilökohtainen tuki työl-listyjälle ja hänen työnanta-jalleen myös työllistymisenjälkeen. Työnantajalle an-netaan tarvittaessa apua

työhön perehdyttämisessä,rekrytointiin liittyvissä pa-peritöissä sekä monimuo-toiseen työyhteisöön liitty-vissä kysymyksissä.

Hankkeessa työskenteli yksityövalmentajapari kussakinkaupungissa: Helsingissä,Espoossa ja Vantaalla. Toi-nen työparin työvalmenta-jista oli maahanmuuttaja-taustainen, toinen kanta-suomalainen. Heidän tehtä-vänään oli työnhakijantyöllistymisen edistäminenhenkilökohtaisen tuenavulla. Suomen kielenopettajat antoivat tarvit-taessa työssä tarvittavankielitaidon henkilökohtaistavalmennusta, pääasiassatyöpaikoilla. Lisäksi kuntou-tusluotsi vastasi kuntoutus-ta koskeviin palveluohjaus-tarpeisiin.

Projektissa kehitettiin myöstyö- ja toimintakunnonarviointi maahanmuuttaja-asiakkaille. Se on perusteel-

linen selvitys asiakkaan työ-ja toimintakyvystä sekäasianmukaisista hoito-,kuntoutumis- ja työllisty-mismahdollisuuksista.Palvelukokonaisuuteenkuului lisäksi luovan toimin-nan ryhmä. Hankkeentoteutuksessa oli mukanamyös maahanmuuttajajär-jestöjä, jotka tiedottivatomille yhteisöilleen suoma-laisen työelämän käytän-nöistä ja palvelujärjestel-mästä.

Hanke sai alkunsa pääkau-punkiseudun kuntien tar-peesta kehittää uusia me-netelmiä, joiden avullaparantaa maahanmuutta-jien työllisyyttä. Maahan-muuttajien työttömyysasteon moninkertainen kanta-väestöön verrattuna.Maamme maahanmuutta-javäestöstä runsas kolman-nes asuu pääkaupunkiseu-dulla. ●

Majakka-Beacon -projektiin sisältyi tuetun työllistymisen ja kuntoutusluotsauksen lisäksi maahanmuutta-

jayhteisöille ja työpaikoille suunnattua tiedotustoimintaa sekä tuetun työllistymisen asiantuntijoiden

TRADES-Diploma -koulutusohjelman kehittämistä. Projektin toteuttivat Helsingin, Espoon ja Vantaan

kaupungit, Amiedu, Inkerikeskus, Iranin ja Irakin työllistämisyhdistys Irty ry, Suomen Somaliliitto ry ja

Helsingin yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Palmenia. Projektin toimintaa koordinoi Kuntoutussäätiö.

LISÄTIETOA:

www.majakka-beacon.net

Takaisin sisällysluetteloon

8

Ammatillinen valmentau-tuminen yrityksessä aloi-tetaan koulutustarpeenarviointijaksolla. Kuukau-den mitttaisessa työpaikalleperehdyttämisen vaiheessaammatillinen valmentajatukee valmentautujaa jatyöyhteisöä. Valmentautujaosallistuu työpaikalla sovit-tujen tehtävien tekemiseen,tutustuu työyhteisöön ja saakokonaiskäsityksen yrityksentoiminnasta.

Työpaikalla pidetään alku-palaveri, jossa ammatillinenvalmentaja kertoo projektintarkoituksesta ja etenemises-tä. Myös valmentautujakertoo itsestään ja omistatavoitteistaan. Ammatillinenvalmentaja kannustaa val-mentautujaa olemaan avoinalusta lähtien. Siten pysty-tään räätälöimään työyksilöllisesti sopivaksi jatukemaan valmentautujaamahdollisimman kokonais-valtaisesti työpaikalla. Tämäedesauttaa myös luottamuk-

PÄIVITETTYÄ AMMATTITAITOA TYÖNTEKIJÄLLE,RÄÄTÄLÖITYÄ TYÖVOIMAA YRITYKSELLE

sellisten suhteiden luomistatyönantajaan. Valmentautu-jan integroitumista työyhtei-söön edistää jakson alkuvai-heessa pidettävä työyhteisö-info, jonka tarkoituksena onlisätä projektin käytäntöjentuntemusta. Näin kokotyöyhteisö voi olla osaltaantukemassa prosessia eteen-päin.

Jokaiselle ammatillisen val-mentautumisen jaksollelaaditaan kirjallisesti yhtei-nen sopimus, johon kirja-taan valmentautumisentavoitteet ja käytännöntoteutuksen periaatteet.Tavoitteet rakentuvat yksilöl-lisesti valmentautujan jatyöyhteisön kokonaistilan-teesta riippuen. Välipalave-rissa keskustellaan asetettu-jen tavoitteiden toteutumi-sesta, ongelmakohdista jamahdollisista muutostar-peista. Tässä vaiheessa onmahdollista tarkentaa jaasettaa uusia tavoitteita.Jakson päätteeksi pidettä-vässä loppupalaverissaarvioidaan tavoitteidensaavuttamista ja mahdolli-sia koulutustarpeita sekätyöstetään jatkosuunnitel-maa. Ammatillinen valmen-

valmennustatyön etsintää

tautuminen voi jatkua sa-malla työpaikalla, mikäli seon valmentautujan tavoittei-den kannalta tarkoituksen-mukaista.

Ammatillinen valmentautu-minen jatkuu muutamankuukauden mittaisilla jak-soilla, joiden aikana ammat-titaito päivitetään vastaa-maan yrityksen tarpeita.Valmentautuja pääsee näyt-tämään oman osaamisensaja motivaationsa työnanta-jalle sekä vahvistamaantaitojaan työtehtävien avul-la. Valmentautuminen koh-dentuu niihin valmiuksiin,joita on järkevä vahvistaatyöllistymisen kannalta.Tarvittaessa valmentautujilleostetaan koulutusosioitaammatillisista oppilaitoksis-ta. Koulutus voidaan räätä-löidä työpaikalle, jolloinmyös työyhteisö pääseehyötymään koulutuksesta.Yritykset saavat mediankautta merkittävää imago-ja mainehyötyä yhteistyöstä.Projektin valmentautujiatyöllistäneet yritykset saavatRehti meininki -sertifikaatininhimillisen ulottuvuudenosoittamisesta yritystoimin-nassaan.

kuntoutusluotsausta

räätälöityä työvoimaa

9

Kokona

isva

ltai

sta

tuk e

ay k

s il ö

l l e

Rehti Meininki -hanke loi ammatillisen valmentautumisen osaamiskeskittymän Etelä-Pohjanmaalle

viiteen seutukunnalliseen resurssikeskukseen. Tarkoituksena on tukea henkilöitä, joilla on työllis-

tymiseen liittyviä erityistarpeita, integroitumaan avoimille työmarkkinoille. Hanketta hallinnoi

Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja kumppaneina olivat Alajärven, Alavuden ja Lapuan kaupungit

sekä Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys.

LISÄTIETOA:

www.rehtimeininki.net

Rehti Meininki -projek-tissa kehitettiin yhdes-sä yritysten kanssa uu-denlaisia työpaikka- jarekrytointikäytäntöjä jatukijärjestelmiä, joidenavulla työvoimapulaapotevat yritykset saavatheille räätälöityä työ-voimaa. Työnhakijatsaavat mahdollisuudennäyttää omaa osaamis-taan ja haluaan uudenoppimiseen sekä vah-vistaa työtaitojaan javalmiuksiaan. Kehitettymalli on nimeltäänintegroivan työllistymi-sen toimintamalli.

REKRYTOINTIAYHTEISPELILLÄ

Ammatilliseen valmentau-tumiseen sisältyy koulutus-tarpeen arviointia ja räätä-löityä koulutusta aidoissatyötehtävissä työpaikalla.

Työnhakija, työnantaja jaRehti Meininki -projektinammatillinen valmentajatekevät valmentautumisso-pimuksen, jossa määritel-lään millä ehdoin työllisty-minen kyseiseen työpaik-kaan on mahdollista.

Projektin kokemusten mu-kaan toimintamalli on sekätyöntekijän että työnanta-jan näkökulmasta hyvä tapatoteuttaa yritykseen sisään-tulovaihe. Yrittäjät sitoutu-vat ammatilliseen valmen-tautumiseen yhdessä teke-misen ja käytännön toimin-

nan kautta. Yrittäjät ovatmukana suunnitteluvai-heesta ja tavoitteiden aset-tamisesta lähtien. Prosessietenee vaiheittain, mikäkokemusten mukaan alen-taa kynnystä kokeiluvaihee-seen ja antaa työnantajallemahdollisuuden tutustuarauhassa osallistujaan po-tentiaalisena työntekijänä.

Ammatillisen valmentautu-misen näkökulmasta työllis-tymisen esteitä ovat muo-dostaneet olemassa olevatvalikoivat rekrytointikäytän-nöt. Projekti tuki sekä yrittä-jää että koko työyhteisöämuun muassa koulutuksenkautta ja toimi välittäjänämahdollisissa ongelma-tilanteissa. ●

Ammatillinenvalmentautu-minen tapahtuutyöpaikalla,oikeissatyötehtävissä.

Takaisin sisällysluetteloon

10

Joensuun seudulla onkehitetty aktivoivan jasosiaalisen työllistämi-sen mallia, jossa järjes-töjen, viranomaisten jatutkimus- ja koulutus-laitosten osaamisella jayhteistoiminnalla luo-daan heikossa työ-markkina-asemassaoleville uudenlaisiatukimuotoja syrjäyty-misen ehkäisemiseksi.

Joensuun seudun Equal-hankkeen ja vankilan yh-teistyönä kehitettiin vanki-lasta vapautuvien margina-lisoitumista ja rikoskierrettäehkäisevä palveluverkosto.Alueellinen palveluohjaus-malli suunnitellaan vapau-tuvien vankien tarpeidenmukaan yhdessä vankilansosiaalityön ja palvelutuot-tajien kanssa, joita ovatmuun muassa sosiaali- jatyövoimatoimistot, asunto-toimi, Kriminaalihuoltolai-tos sekä päihde- ja mielen-terveyspalvelut.

PALVELUOHJAUSTA JA TUKEA TYÖLLISTYMISEEN JOENSUUN SEUDULLA

Kolmekymppisellä, asun-nottomalla Penalla eiollut ammatillista koulu-tusta, mutta hiukan työ-kokemusta eri aloilta.Projektin asiakkaaksi tulles-saan Pena oli toista kertaavankilassa humalapäissääntehdyn rikoksen takia. Yh-teistyö Penan kanssa alkoivankilassa nelisen kuukauttaennen hänen vapautumis-taan. Penan kanssa kartoi-tettiin hänen elämäntilan-nettaan. Akuutimmat pul-makohdat ja mahdollisetensi askeleet niiden ratkai-sussa koskivat asuntotilan-netta, toimeentuloa ja päih-teiden käyttöä.

Jo vankeusaikana yhteistyö-hön tuli mukaan työvoima-toimiston virkailija, joltaPena sai tietoa työvoimahal-linnon tarjoamista mahdolli-

tietotyötä

palveluohjaustakoulutusta asukastupatoimintaa

suuksista juuri hänen koh-dallaan. Penan kanssa kes-kusteltiin kursseista, tervey-dentilan tutkimusmahdolli-suuksista ja erilaisista työllis-tymisen vaihtoehdoista.Vankeusajan loppuvaiheessapidettiin kotikunnan sosiaa-lityöntekijän ja Penan yhdes-sä kokoaman tukiverkostonyhteistyöpalaveri. Näinhaluttiin välttää aikaisempivapautumisen jälkeinenturvattomuus, jolloin ei ollutolemassa mitään vastaanot-tavaa tahoa apuna kotiutu-misessa.

Vankilasta vapautuessaanPenalla oli tiedossa virastot,joissa hänen käyntiäänodotettiin, ja suunnitelmaasiointijärjestyksestä. Penakävi sosiaalitoimessa jailmoittautui työvoimatoimis-toon työnhakijaksi. Työvoi-maviranomaisen kanssakartoitettiin eri vaihtoehtojaja mielenkiinnon kohteita.Vankilassa aloitetun päihde-kuntoutuksen jatkamiseksiluotiin yhteys A-klinikkaan,

11

Kokona

isva

ltai

sta

tuk e

ay k

s il ö

l l e

Joensuun seudun Equal -hanke kehitti aktivoivan ja sosiaalisen työllistämisen mallia osaprojekteis-

saan, joita olivat Behmo, Time Out, Maamuuntaja ja Valtamuuntaja. Hanketta hallinnoi Joensuun

kaupungin henkilöstöyksikkö ja kumppaneina olivat Joensuun kaupunki, Joensuun seudun työ-

voimatoimisto, Joensuun yliopisto ja Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry sekä julkisyhteisöjä,

yhdistyksiä ja säätiöitä.

LISÄTIETOA:

www.jns.fi/equal

jossa alkoivat viikoittaisetterapiakäynnit. Kaikillakäynneillä Penalla oli aluksitukenaan projektin ohjaaja.

Penalle suuri asia oli asiointiasuntotoimistossa, koskaasumisen järjestyminenpäihteiden käyttäjälle oliollut miltei mahdotonta.Vuokra-asunnon löytyminenoli merkittävä askel muidenasioiden järjestymiseen.

Pena tiesi, että ilman pyrki-mystä päihteettömyyteenelämä ei tulisi sujumaantoivotulla tavalla. Hän sitou-tui tosissaan päihdekuntou-tukseen. Muutaman kuukau-den kuluttua Pena tunsivoimiensa palanneen jahaluavansa töihin. Ohjaajakeskusteli Penan kanssa atk-kurssista, A-ajokortin suorit-tamisesta tai mahdollisestatyöelämävalmennuksestanettikahvilassa, mutta Penaoli kiinnostunut kiinteistö-alasta. Ohjaajan kanssapäädyttiinkin soittamaanerääseen kiinteistöalan

työpaikkaan ja sovittiinyhteinen tapaaminen. Penakertoi avoimesti vankilataus-tastaan. Mukana ollut oh-jaaja kertoi itse luottavansaosallistujaan ja piti tärkeänämahdollisuuden antamistarikoksestaan jo rangaistuk-sen suorittaneelle henkilölle.

Työnantaja halusi antaaPenalle mahdollisuuden jatyöelämävalmennus sujuikinalusta alkaen hyvin. Penatäytti työnantajan odotuk-set, ja puolen vuoden jäl-keen työnantaja solmi hä-nen kanssa työsuhteen.Työsuhde solmittiin aluksivuodeksi, koska työnantajasaa palkan maksuun ensim-mäiseltä vuodelta yhdistel-mätuen. Työnantajan mie-lestä työsuhdetta voidaanjatkaa yhdistelmätukijaksonjälkeenkin, jos kaikki sujuuhyvin. Töitä alalla riittää, jaPena on ollut mies paikal-laan!

Henkilökohtaisen tukiverkoston avulla kohti työelämää.

Valmistautuminen vapautu-miseen yhdessä palveluitatarjoavien kanssa on nähtyhyväksi käytännöksi vapa-utuvien vankien kotiutumi-sen tukemisessa. Pysyvienmuutosten saavuttaminenvaatii kuitenkin motivoitu-neisuutta ja sitoutumistayhteistyöhön.

Lisäksi projektissa toimiympärivuorokautista pysäy-tyshoitoa tarjoava yksikkö13-17-vuotiaille nuorille.Näillä nuorilla on selvittä-mättömiä asioita jollakinelämänsä osa-alueella,esimerkiksi motivaationpuutetta koulussa, rajatto-muutta tai turvattomuuttakotona. Projektissa on myöskehitetty Joensuun ja lähi-kuntien asuinalueidenasukastupien toimintaamonikulttuurisina, tietotek-nologiaa hyödyntävinäyksikköinä, jotka tukevatkansalaisten integroitumis-ta työmarkkinoille. ●

Takaisin sisällysluetteloon

12

Kuriiri-hankkeessa onkehitetty toiminta-malli, joka toimii taan-tuvien asuinalueiden janiiden asukkaiden hyö-dyksi. Toimintamalliakehitettiin Jyväskylässä,Kuopiossa, Rova-niemellä ja Lappeen-rannassa. Asuntoalue-kohtaisen työskentelyntoimintamallissa tue-taan työttömien asuk-kaiden työllistymistä jaehkäistään syrjäytymis-tä. Projekti toimii lä-hellä asukkaita ja työt-tömiä asiakkaitaan,pääosa toiminnastajärjestetään asukastu-villa.

KURIIRI TOIMII MATALAN KYNNYKSEN KOHTAAMISPAIKASSAASUKASTUVALLA

Kalervo on yksin asuva,keski-ikäinen mies. Hänon elämänsä aikana olluterilaisissa töissä, joihin ei oletarvittu erityistä koulutustatai ammatillista pätevyyttä.Varsinaista ammattikoulu-tusta hänellä ei ole. Kalervotuli Kuriiri-hankkeeseentukityösuhteeseen. Hän hoititehtävänsä hyvin ja toimipian työryhmänsä vastuu-henkilönä.

Kalervon arjen hallintaa jatoimeentuloa on heikentänytajoittain liiallinen alkoholin-käyttö ja sen lieveilmiönärahan lainailu kavereilta.Luonteeltaan Kalervo onhiljainen ja välillä itseensäsulkeutunut. Työllä on olluthänelle vahva sosiaalinenmerkitys. Taloudellisen tur-vallisuuden lisäksi työyhtei-sön jäsenyys on ollut tärkeä.

Vuoden työllistämisjaksonjälkeen Kalervo jäi työttö-mäksi. Jonkin ajan kuluttua

hän sai työvoimatoimistostakutsun toiseen työllisyyskou-lutukseen, ja hän tuli asu-kastuvalle keskustelemaanaiheesta. Sosiaalityönohjaa-jan kanssa keskusteltiinopiskelun hyvistä puolista,mutta Kalervo epäröi. Mie-leen tulivat vanhat koulu-ajat, joista ei ollut hyviämuistoja. Häntä rohkaistiinja tuettiin, ja lopulta hänpäätti yrittää. Parin viikonpäästä Kalervo kävi asukas-tuvalla ja kertoi olevansakurssilla mielellään. Harjoit-telupaikka järjestyi Kuriiri-hankkeessa tutuissa työteh-tävissä.

Nyt Kalervo on saanut mää-räaikaisen työpaikan kiin-teistö- ja puhtaanapitoalantyötehtävissä. Hänelle ontyösuhteen aikana tarjottumahdollisuus hakeutuaammatilliseen jatkokoulutuk-seen. Hän käy edelleenkinkertomassa kuulumisiaanasukastuvalla ja on tyytyväi-nen nykyiseen elämäntilan-teeseensa.

palveluohjaustaasukastupatoimintaa

tietotyötäkoulutusta

13

Kokona

isva

ltai

sta

tuk e

ay k

s il ö

l l e

Projektissa kehitettiin asuntoaluekohtaisen työskentelyn toimintamalli, jossa tuetaan työttömien

asukkaiden työllistymistä ja ehkäistään syrjäytymistä. Kuriiri toimi neljässä kaupungissa osaprojektei-

na. Jyväskylässä toimi Kukkuloiden Kuriiri, Kuopiossa Ekokuriiri, Lappeenrannassa Kanava-Kuriiri ja

Rovaniemellä Koura-Kuriiri. Projektia hallinnoi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Jyväskylässä.

LISÄTIETOA:

www.kyt.st

Lähtökohtana projektintoiminnalle oli kaupunkienkorkea työttömyysaste,toistuvaistyöttömyys sekäjulkisen palvelutarjonnanheikentyminen. Tietyillealueille ja väestöryhmilleon syntynyt hyvinvoinninvajetta, ongelmien kasaan-tumista ja suurempi syrjäy-tymisen riski sekä heikom-mat mahdollisuudet työllis-tymiseen.

Projektissa havaittiin, ettäperinteiset työvoimahallin-non ja sosiaalitoimen kei-not eivät aina pysty riittä-västi vastaamaan alueelli-siin tarpeesiin. Taantuvilla

asuinalueilla asuu keski-määräistä enemmän lapsi-perheitä, työttömiä, maa-hanmuuttajia, yksinhuolta-jia, nuoria ja opiskelijoita.Näitä ryhmiä yhdistää ma-tala tulotaso tai työttömyys,ja niistä aiheutuvat toi-meentulo-ongelmat. Lisäksi1970-luvulla rakennetuillaasuntoalueilla on tarvettaasuntokannan ja ympäris-tön hoidon parantamiseen.

Asuinalueiden yhdyskunta-työhön tarvitaan uusiatoimintamuotoja ja kau-punkikulttuuriin yhteisölli-syyden tiivistämistä, mikävaikuttaa viihtyvyyteen javiime kädessä myös alueenturvallisuuteen. Projektinkokemusten mukaan julkis-ten palvelujen rinnalletarvitaan matalan kynnyk-sen tuki- ja neuvontapaik-koja sekä yhteistyön kehit-tämistä kolmannen sektorinkanssa.

Kuriirin keinoja vastataasuinalueen ja sen asukkai-den tarpeisiin olivat muunmuassa yksilöllinen palve-luohjaus, tukityöllistämi-nen, alueen yhteisöllisyy-den vahvistaminen, perhe-työ ja monipuolinen ryh-mätoiminta. Projektissatyöttömiä työllistettiinpalkkatuella kohentamaanasuinympäristöä, mistähyötyivät alueen kaikkiasukkaat. Asuntoaluekoh-taista toimintamallia onkehitetty erityisesti Kuopi-ossa ja Jyväskylässä, tarinal-lista ryhmätyömenetelmääRovaniemellä ja talkoorinki-toimintaa Lappeenrannas-sa. Toiminnassa käytettiin jakehitettiin paikallisia voima-varoja ja alueellisia yhteis-työverkostoja. ●

Asukkaidenosaaminenyhteisönvoimavaraksi.

Takaisin sisällysluetteloon

14

Operation Work -pro-jektissa on kehitettytyöllistymiseen tähtää-vä integraatiomalli,jonka avulla luodaanedellytykset työmarkki-noille pääsemiseksi jasiellä pysymiseksi –asiakkaiden lähtökoh-dista, iästä, sukupuo-lesta ja asuinpaikastariippumatta.

Hankkeen tavoitteena oliluoda kestävä työllisyysstra-tegia, jolla pienten paikka-kuntien työllisyysongelmatkäännetään yhteisön jaerityisesti yksilön eduksi.Hankkeessa kehitettiinpienten paikkakuntientyöllisyyspalveluita, ja pal-veluita kohdennettiin erityi-sesti niitä tarvitseville hen-kilöille. Työnhakijoille tar-jottiin pitkäkestoista ohjaus-ta ja tukea projektissa oh-jaajana toimivan osaamis-asiamiehen vahvistuksella.

ASIAKASLÄHTÖINEN OHJAUSPALVELU PIENTEN PAIKKAKUNTIENVAHVUUDEKSI

Projektin asiakkaaksi tuliMarjo, keski-ikäinenkahden lapsen äiti. Koulu-tustaustana hänellä olikansakoulu, keskikoulunkäyminen oli jäänyt kesken.Marjo oli aiemmin toiminutmyynti-, toimisto- ja asiakas-palvelutehtävissä, muttahän uupui liiasta työmää-rästä, ja erosi työstä omastapyynnöstään. Marjolle olitarjottu useita työmahdolli-suuksia, mutta hän tunsiitsensä masentuneeksi, eikätässä elämänvaiheessatuntenut jaksavansa tehdäainakaan kokopäivätöitä.Hän tarvitsi aikaa selvitelläitselleen, mitä työtä haluaisitehdä tulevaisuudessa.

Marjo sai infokirjeen projek-tin järjestämästä kurssista ja

tuli keskustelemaan projektinohjaajan luo tilanteestaan.Hän halusi arvioida elämän-tilannettaan uudestaan jalöytää uuden työpaikan.Hän halusi löytää myösomat voimavaransa, omatrajansa, sekä keinonsa työs-sä jaksamiseen. Ohjaajakertoi Marjolle projektinjärjestämän kurssin tarkoi-tuksesta. He olivat yksimieli-siä siitä, että Marjon kan-nattaisi hakea kurssille.

Kurssin alkukartoituksessakäytiin läpi asiakkaan tavoit-teet ja odotukset. Kolmenkuukauden kurssilla tehtiinhenkilökohtainen opinto-suunnitelma ja muun muas-sa tutustuttiin erilaisiin työ-ja koulutuspaikkoihin. Kurs-sin harjoittelujakson Marjosuoritti koulunkäyntiavusta-jana. Hän piti työstä erityi-sen paljon ja sai työstäänhyvää palautetta. Marjotunsi löytäneensä työn, jotahän haluaisi tehdä jatkossa-kin.

palveluohjaustaasukastupatoimintaa

tietotyötäkoulutusta

15

Kokona

isva

ltai

sta

tuk e

ay k

s il ö

l l e

Operation Work -projekti loi paikallisiin oloihin muokattavan työllistymismallin neljällä paikkakun-

nalla Kinnulassa, Laukaan Lievestuoreella, Paraisilla ja Pietarsaaressa. Lisäksi kumppanina oli Jyväsky-

län yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen Kolmannen sektorin asiantuntijuus -hanke.

LISÄTIETOA:

www.operationwork.net

Marjo oli erittäin tyytyväi-nen projektiin ja kurssilletuloon. Mieliala ja itsetuntoolivat kohonneet ja häntunsi löytäneensä alan, jollatodella haluaa työskennellä.Kurssin päätyttyä Marjo ottiyhteyttä eri kouluihin jatiedusteli, mitä mahdolli-suuksia hänellä on saadatöitä koulunkäyntiavustaja-na.

Hän toimi koulunkäyntiavus-tajan sijaisena viikon ajanala-asteella. Työnantajanmielestä hän soveltui erin-omaisesti koulukäyntiavus-tajaksi, vaikka hänellä eiollut ammattitutkintoa.Tämän jälkeen Marjo saikoulunkäyntiavustajanpaikan koulusta seuraavaksivuodeksi. Parhaillaan Marjosuorittaa koulunkäyntiavus-tajan opintoja ja pitää edel-leen yhteyttä projektin oh-jaajaan.

Kukin Operation Work -hankkeen osaprojekteistatoteutti paikallisen kokeilu-hankkeen, joka lähtee yksi-lön työnsaantiin liittyvistätarpeista. Ihmisiä on avus-tettu ylläpitämään työkyky-ään ja ammattitaitoaan, jaon kannustettu koulutuk-seen ja jatko-opintoihinhakeutuvia henkilöitä.Projektissa on tuettu työ-markkinoille pääsemisessäja siellä pysymisessä.

Ohjauspalvelu on tarkoitet-tu ensisijaisesti niille, joidenammatinvalinta on pitkitty-nyt, koulutus keskeytynyt jatyöllistyminen osoittautu-nut vaikeaksi. Lähtökohtana

on oman osaamisen tunnis-taminen ja täydentämisentarve. Ohjausmalli täyden-tää jo olemassa olevia työ-voima-, sosiaali- ja koulu-tuspalveluja ja auttaa asia-kasta kehittämään työelä-mässä tarvittavia taitoja.Pitkäkestoinen ohjaussuhdeperustuu joustavuuteen,nopeuteen ja luottamuksel-lisuuteen sekä osaamisasia-miehen asiakaslähtöiseenohjauspalveluun. Kehitettypalvelu on nimeltään OWi-ohjausmalli.

Hankkeen kokemustenmukaan OWi-ohjausmallion osoitus siitä, että luo-vuus ja joustavuus uusienratkaisujen kehittämisessävoi olla pienten paikkakun-tien valttikortti. Hankkeentavoitteena on vakiinnuttaaosaamisasiamiestoimintapysyväksi käytännöksi pie-nillä paikkakunnilla. ●

Osaamis-asiamiehenavulla uuteenammattiin.

Takaisin sisällysluetteloon

16

VIK-TORI-projektissakehitettiin tietotyönmahdollistava kuntou-tusmalli, joka soveltuuvajaakuntoisille taivammaisille henkilöillekuntoutuksen apuväli-neeksi sekä työväli-neeksi. Kuntoutujilleräätälöidään heidänoman mielenkiintonsa,kykyjensä ja elämänti-lanteensa mukainentietotekniikan hyödyn-tämisratkaisu.

Työvälineeksi kehitettiinkuntoutuksen ja työtoimin-nan internet-pohjainenkommunikointiverkko –Virtuaalikuntouttaja, jokatoimii kuntoutuksen apuvä-lineenä. Virtuaalikuntoutta-jan avulla on mahdollistaosallistua tietotyövalmen-nukseen ja työpajatyösken-telyyn kotoa käsin. Se lisääverkostoitumisen ja vertais-tuen mahdollisuuksia jatoimii apuvälineenä myöstyöelämään siirtymisessä.

KUNTOUTUSTA VERKOSSAVirtuaalikuntouttaja tuo palvelut kotiin – monelle myös työpaikan

Tuomo on alle kolme-kymppinen mies, joka onopiskellut useita vuosiayliopistossa. Hänen elä-mässään tapahtui mullista-va käänne teini-iässä, kunhän hyppäsi uima-altaanpohjaan ja vammautui.Yliopisto-opinnot eivät olleetvähään aikaan edenneet,sillä motivaatio opiskelujenjatkamiseen oli heikko. Lii-kuntavammaiselle ihmiselletyön saaminen ei ole itses-täänselvyys.

Tuomolle VIK-TORI-hanke olituttu, sillä hän oli ollutmukana jo tietotekniikanperustaitokursseilla. Projek-tin työntekijä vinkkasi hänetmukaan tietotyövalmennuk-seen. Valmennuksessa ope-

teltiin käyttämään Virtuaali-kuntouttajaa apuvälineenäsekä arjen ja sosiaalisenelämän että työn näkökul-masta. Tuomo teki mielibän-dinsä Viikatteen fanisivustotja pienimuotoinen fanituote-bisneskin sai alkunsa. Tuo-molle – kuten kaikille muille-kin kurssilaisille – oli aika-moinen yllätys, että ”käyttä-jät kehittäjinä” -menetelmätodella toimi. Perustaidollatietokoneen käytössä saiaikaan sähköisiä palveluita,joita oli tottunut näkemäänvain tietotyön asiantuntijoi-den työn tuloksena.

Kolmen kuukauden valmen-nusvaiheen jälkeen Tuomoapyydettiin mukaan osuus-kuntaan. Osuuskunnassatyöntekijät ovat tasa-arvoi-sia omistajia ja jäsentenkesken sovitut pelisäännötmahdollistivat joustavantyönteon. Työtä pystyisitekemään kotoa käsin. Syn-

palveluohjaustaasukastupatoimintaa

tietotyötäkoulutusta

17

Kokona

isva

ltai

sta

tuk e

ay k

s il ö

l l e

VIK-TORI-projektissa kehitettiin tietotyöhön valmentavaa kuntoutusta, kuntoutuksen apuvälineeksi

luotiin internet-pohjainen kommunikointiverkko Virtuaalikuntouttaja. Invalidiliiton hallinnoimassa

hankkeessa kumppaneina olivat Vakuutuskuntoutus VKK ry, Helsingin, Jyväskylän, Järvenpään ja

Kuopion kaupungit sekä Rovaniemen maalaiskunta.

LISÄTIETOA:

www.viktori.net

tyi Osuuskunta Tietohaltia,jossa Tuomo oli yhtenäjäsenistä suunnittelemassaja pystyttämässä uuttayritystoimintaa.

Tuomo on vastuunkantaja-tyyppiä ja sai paikan uudenyhtiön hallituksesta. Halli-tuksen jäsenet asuvat eripuolella Suomea ja valtaosakokouksista tapahtuu Virtu-aalikuntouttajan kommuni-kointikanavia käyttäen.Hallitustyöskentelyn kauttaTuomo sai vastuualueekseenmuun muassa työsopimuk-siin ja liiketoimintasopimuk-siin liittyviä tehtäviä. Vähi-tellen yliopisto-opinnotkinalkoivat näyttää tarkoituk-senmukaisilta. Tällä hetkelläTuomo hoitaa OsuuskuntaTietohaltian työntekijänähelp desk -palvelutoimintaaja tuottaa tietotyövalmen-nukseen opiskelumateriaa-lia.

TIETOTEKNIIKKAAHYÖDYNTÄVIÄ PALVE-LUITA KUNTOUTUKSEENJA TYÖLLISTYMISEEN

VIK-TORI-projekti on tuotta-nut valikoiman palveluitakuntoutukseen ja valmen-nukseen, työ- ja harjoittelu-toimintaan sekä tietotyöllätyöllistymiseen. Projektinaikana käyttäjinä oli eriikäisiä henkilöitä, terveitä javajaakuntoisia, joilla olierilaisia koulutustaustoja.

Hankkeen käynnistämisentaustalla olivat uuden,kuntouttavaa työtoimintaamuovaavan lainsäädännönvoimaantulo, joka edellyt-tää erilaisia välineitä sentoteuttamiselle. Lähtökoh-tana olivat myös ajatuksetsekä tietoyhteiskuntakehi-tyksen tasa-arvonäkökoh-dista vajaakuntoisten javammaisten henkilöidenkohdalla, että tietotekniikan

uusien mahdollisuuksienhyväksikäytöstä kuntoutuk-sen ja työhön valmennuk-sen apuna. ●

Tietotyö-valmennustaverkossa.

Takaisin sisällysluetteloon

18

OTTE – OpinTieltä Työ-Elämään -projekti käyn-nistettiin tukemaanMeri-Lapin nuoria am-mattitaidon hankkimi-sessa ja sitä kautta työl-listymisessä. Ammatti-opistossa haluttiin ke-hittää opetusta ja tuki-palveluja vastaamaanentistä paremmin opis-kelijoiden tarpeita.Tavoitteena oli vähen-tää koulun keskeyttä-mistä ja auttaa opiske-lijoita tekemään onnis-tuneita koulutus- jauravalintoja.

Yhdeksi työtavaksi valittiinpajatoiminta. Ammattiopis-tojen eri linjoille perustet-tiin oppimis- ja työpajoja,joissa ohjaajina toimivatpajaohjaajat yhteistyössäopettajien kanssa. Pajatovat avoimia kaikille opiske-

OPINNOT RULLAAMAAN PAJATOIMINNAN AVULLAOTTE-projektissa kehitetään yksilöllisiä tukimalleja opiskelijoille

työssä oppimistapajatoimintaa

opintojen ohjaustamentorointia

Pajatyöskentelyyn tulles-saan opiskelijalla, nuo-rella naisella, oli opinto-ja rästissä ja runsaastipoissaoloja. Hän halusisaada opintonsa kuntoon jatiesi tarvitsevansa apuakoulutehtävissä enemmänkuin suuressa ryhmässä olimahdollista.

Yhteistyö pajaohjaajankanssa käynnistyi hitaasti.Vähitellen pajaohjaaja saiopiskelijan houkuteltuatekemään tehtäviä yhdessähänen kanssaan. Pajaohjaa-ja huomasi, että etenkintekstin tuottaminen oli opis-kelijalle vaikeaa. Pajaohjaa-ja ja opiskelija pyrkivät

tapaamaan aina kun luku-järjestyksessä oli tilaa.

Työharjoittelujakson jälkeenkoulussa alkoivat pajaohjaa-jan johdolla matematiikanharjoitukset, jotka olivatopiskelijalle erityisen hanka-lia. Opiskelija jännitti tentte-jä ja kertoi menevänsä luk-koon, kun pitäisi mennäsamaan tilaan monen ten-tintekijän kanssa. Ensimmäi-nen tentti menikin pieleenjännittämisen vuoksi. Opis-kelijan usko omaan osaami-seensa ei tuntunut riittävän.Pajaohjaaja ja opiskelijapäättivät keskittyä toistaisek-si muihin opintoihin.

Pajaohjaaja ja opiskelijanryhmänohjaaja tukivatyhdessä opiskelijaa jäljellejääneiden opintojen suorit-tamisessa. Matematiikkakinalkoi vähitellen sujua yhteis-työn ja suunnitelmallisen

19

Kokona

isva

ltai

sta

tuk e

ay k

s il ö

l l e

OTTE – OpinTieltä TyöElämään oli Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kuntayhtymän hallinnoima ja

Kemi-Tornion ammattiopiston koordinoima hanke, jonka tavoitteena oli ehkäistä Meri-Lapin nuorten

syrjäytymistä. Projektin kumppaneita olivat Syväkankaan ja Sauvosaaren koulut Kemistä, Kemin-

maan keskuskoulu, Tornion koulutoimi, Kemin ja Tornion sosiaalitoimistot ja työvoimatoimistot sekä

Perä-Pohjolan Tuetun Työllistymisen Tuki ry ja Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö.

LISÄTIETOJA:

www.ktao.fi/otte

lijoille. Pajatoiminnan ydin-tehtävänä on tukea opiske-lijoita ammatin hankkimi-sessa, ja samalla testataanerilaisia tapoja opettaa,ohjata ja auttaa nuorta.

Opiskelijalle paja tarjoaayksilöllisen ja työpainottei-sen tavan opiskella silloin,kun perinteinen teoriaopis-kelu ei jostain syystä hänel-le sovi. Pajatyöskentelyllähaetaan lisää joustoa jayksilöllisempää ohjaustanormaaliin koulunkäyntiin.Pian pajatoiminnan käyn-nistymisen jälkeen todet-tiin, että myös yleistenelämänhallintataitojen jayhteistyön kehittäminennuoren lähi- ja viranomais-

opiskelun avulla. Pajaohjaa-jan mukaan opettajienyhteistyöhalukkuus auttoiopintojen järjestämisessä.Sekä kielten että matematii-kan opettajat olivat selvilläopiskelijan tilanteesta jasopivat tentit suunniteltiinyhdessä. Esimerkiksi mate-matiikassa opiskelija suorittitenttejä cd-romilla.

Opiskelija valmistui itselaatimansa aikataulunmukaisesti. Nyt opiskelija onsuunnitellut perustavansayhdessä entisen luokkakave-rinsa kanssa oman alansayrityksen. Opiskelija kertoi,ettei hän todennäköisestiolisi valmistunut vieläkäänilman pajaopiskelua.

verkostojen kanssa on myöspajassa välttämätöntä, jottaopiskelija saisi riittävästitukea valmistuakseen am-mattiin.

OTTE-projektissa on tuettunuorten valmistumistaammattiin kehittämällätyövälineitä, tukipalveluja jakoulutusta, jossa otetaanhuomioon opiskelijoidenyksilölliset tarpeet. Lisäksiprojektissa on kehitettyerityistä tukea tarvitsevienopiskelijoiden työssäoppi-mista sekä yhteistyötä eriviranomaisten välillä. ●

Pajaopiskelusta lisää joustoakoulunkäyntiin.

Takaisin sisällysluetteloon

20

Worth the Work – jo-kainen ihminen ontyön arvoinen -projek-tissa kehitettiin koulu-tus-, ohjaus- ja palvelu-käytäntöjä ja yksilöllisiäratkaisuja koulutusjär-jestelmään. Tavoittee-na on estää väliinpu-toamista ja mahdollis-taa erityistukea tarvit-sevien onnistunut ete-neminen koulutuksenja työllistymisen siirty-mävaiheissa.

MYÖNTEINEN PALAUTE JA OPPIMISKOKEMUKSETINNOSTIVAT KOULUNKÄYNTIINWorth the Work -projektissa kehitettiin opiskeluun yksilöllisiä ratkaisuja

Kuusitoistavuotias Jerealoitti opinnot ammatti-oppilaitoksessa. Jerenperuskoulun päättötodistuk-sen numerot olivat viitosenja kuutosen tienoilla. Alku-syksystä Jere käyttäytyikovaäänisesti ja levottomas-ti. Hän oli usein poissa jakursseja jäi suorittamatta.Projektityöntekijä yritti puut-tua asiaan keskustelemalla,mutta Jere ei tuntunut sitou-tuvan poissaolojen vähentä-miseen.

Opettaja ja projektityönteki-jät järjestivät Jerelle ja neljäl-le muulle opiskelijalle pien-ryhmätapaamisia noinviikon välein. Kaikille osallis-tujille oli kertynyt runsaastipoissaoloja. Opiskelijatlaativat itselleen tavoitteita,kuten poissaolojen mini-moiminen ja puuttuvienkurssien suorittaminen.Tapaamisten tarkoituksenaoli käydä säännöllisesti läpitavoitteet tulevalle viikolle

sekä seurata, miten tavoit-teet olivat kuluneen viikonaikana toteutuneet. Jokaviikolle tavoitteeksi asetettiinyksi tai kaksi asiaa. Aluksipelkästään poissaolojenvähentyminen oli riittävänsuuri tavoite.

Jere suoritti aluksi yhdenpuuttuvan kokeen onnistu-neesti. Jereä rohkaistiinsuorittamaan lisää puuttu-via kursseja ja hän saimyönteistä palautetta onnis-tumisista. Poissaolot väheni-vät aluksi jonkin verran, jakuukauden kuluttua pien-ryhmätoiminnan alkamises-ta Jeren koulunkäynti olijokseenkin säännöllistä. Hänkorvasi poissaolojaan myöspajatöissä. Jere alkoi ottaapuheeksi henkilökohtaisiaasioitaan, kuten kesätyöpai-kan hakemisen. Hän kertoimyös asioita, jotka halusiehdottomasti pidettävänluottamuksellisina. Projekti-työntekijän ja Jeren välille olisyntynyt keskusteluyhteys.Kevään aikana poissaolotvähenivät huomattavasti.Jere sanoi itsekin muutamankerran, ”ettei enää huvitaolla pois koulusta”.

”Enää eihuvita ollapois koulusta.”

työssä oppimistapajatoimintaa

opintojen ohjaustamentorointia

21

Kokona

isva

ltai

sta

tuk e

ay k

s il ö

l l e

Worth the Work oli Hämeen ammattikorkeakoulun ammatillisen opettajakorkeakoulun hallinnoima

hanke, jossa kehitettiin erityistä tukea tarvitsevien ammatillista koulutusta ja sen jälkeistä työllisty-

mistä. Kumppaneina olivat Kiipulan aikuiskoulutuskeskus, Kiipulan ammattiopisto, Invalidisäätiön

Keskuspuiston ammattiopisto, VATES-säätiö, Epilepsialiitto ja Net Effect Oy.

LISÄTIETOA:

www.worththework.org

Opiskelumotivaatio vaihtelija välillä opettajan kanssameni ”sukset ristiin”. Keskus-teluissa pyrittiin rakenta-maan käsitystä siitä, millais-ta sitoutumista koulunkäyn-tiin häneltä odotettiin. Jerenkäsitys koulunkäynnistä olimelko negatiivinen. Hänellekoulu oli ollut paremminkinikävä velvollisuus vaillaonnistumisen kokemuksia.Aiemmat epäonnistumisetkoulussa eivät helpostiunohdu, vaan haittaavatopiskelua. Vaikeistakin vai-heista huolimatta kannustusnäytti tehoavan. Toistuvaonnistumisten näkyväksitekeminen vahvistaa opiske-lijan uskoa ”onnistumiskier-teeseen”.

Jere oppi ensimmäisen vuo-den aikana paitsi ammatilli-sia taitoja, myös neuvotte-lutaitoa ja elämänhallintaa.Jeren opiskelu on kolmivuoti-nen prosessi ja tuen tarvejatkuu edelleen. Onnistu-maan rohkaiseminen auttaaopiskelijaa selviytymäänvaikeistakin ajoista.

Worth the Work -projektinpilottihankkeessa kehitettiinopettajien ohjauksellistatyöotetta ja opiskelijoidenpienryhmätoimintaa. Sel-keät tavoitteet, säännöllinentuki ja myönteinen palauteonnistumisesta motivoivatkoulunkäyntiä. Lyhyentähtäimen tavoitteidenkonkretisoiminen ja seuraa-minen auttoi opiskelijoitaymmärtämään, mitä heiltäodotetaan ja jäsentämäänopintojensa etenemistä.Opiskelijoiden mielestä heitäkuunneltiin pienryhmässä jaheidän luottamuksensakoulun henkilökuntaankasvoi. Selittämättömienpoissaolojen seuraamuksetpyrittiin osoittamaan selke-ästi ja niihin puututtiin välit-tömästi. Lähtökohtana olilöytää uusia toimintatapoja,jotka eivät vaadi rakenteelli-sia muutoksia tai suuriaresursseja, vaan ne voidaansisällyttää normaaleihinopetuksen kehyksiin.

Worth the Work -projektissakehitettiin erityisopetuksenja ohjauksen osaamistasekä erityisryhmien työllis-tymistä tukevaa toimintaakoulutusorganisaatioissa.Hankkeessa tuotettiin eri-tyispedagogiikan ja erityis-työllistymisen täydennys-koulutusohjelmia, opetus-suunnitelmia ja oppimate-riaaleja. Lisäksi kehitettiintyövalmentajakoulutustasekä verkostotyön ja työ-paikkaohjauksen toiminta-malleja. ●

Takaisin sisällysluetteloon

22

Kainuussa ja Koillis-maalla on saatu hyviäkokemuksia nuortenlainrikkojien työllisty-mismahdollisuuksienparantamisesta. YouthRiSe -hankkeen tavoit-teena oli nuorten elä-män kokonaisvaltainentukeminen ja uusintari-kollisuuden vähentämi-nen.

Projektissa moni nuori onsaanut kiinni normaalistaarjesta ja päässyt irti rikos-kierteestä. Monille nuorilleohjelmaan osallistuminenvaikutti myönteisesti oikeu-den langettamaan tuomi-oon. Joissakin tapauksissanuori sai jopa syyttämättä-jättämispäätöksen.

Hankkeessa kehitettiin kaksipalvelumallia. Interventio-vaihe on suunnattu 15-20-vuotiaille nuorille, jotkaovat syyllistyneet rikokseentai joiden voidaan arvioidaolevan alkavassa rikoskier-teessä. Nuori kiinnitetäänmahdollisimman nopeastikolme kuukautta kestäväänohjelmaan, joka sisältääyksilöllisesti räätälöityä

NUORET IRTI RIKOSKIERTEESTÄ

Seitsemäntoistavuotiaal-la Pekalla oli takanaantiukka vuosi. Yhdessäkaveriensa kanssa hän olisyyllistynyt useisiin omai-suusrikoksiin ja ammattikou-lu oli jäänyt kesken. Lisäksihän oli saanut syytteitähuumausainerikoksista jaajo-oikeudetta ajosta. Syitäteoille Pekka ei pystynytesittämään, ”ne vaan ta-pahtu”.

Rikossarjan selvittyä Pekalletarjottiin mahdollisuuttaosallistua Youth RiSe -projek-tin kolmen kuukauden pitui-seen interventio-ohjelmaan.Ideana on nopean puuttu-misen avulla saada nuorihaluamaan muutosta elä-määnsä ja näyttää viran-omaisille, että hän todellahaluaa irrottautua rikoksis-ta.

Viranomaiset ottavat YouthRiSen työntekijöihin yhteyttäollessaan tekemisissä nuoren

kanssa, joka saattaisi hyötyähankkeesta. Osallistuminenon vapaaehtoista. Tärkeinvalintaperuste osallistumisel-le on nuoren oma motivaa-tio ja sitoutuminen hank-keen toimintaperiaatteisiin.Nuori allekirjoittaa yhteistoi-mintasopimuksen, jossaselvitetään eri osapuoltenoikeudet ja velvollisuudet.Ohjelma rakentuu nuorenyksilöllisten tarpeiden mu-kaan tapaamisille ja toimin-noille.

NUORI ITSE HALUAA

MUUTOSTA

Pekkaa kannustettiin otta-maan vastuuta omastaelämästään ajelehtimisensijaan. Aluksi projektin oh-jaaja keskusteli Pekan kanssakartoittaen hänen elämänti-lanteensa. Yhdessä raken-nettiin tavoitteellinen suun-nitelma. Pekka itse halusijatkaa koulunkäyntiä, lopet-taa huumeiden käytön jamuutenkin saada asiansakuntoon. Rikoksista hänhalusi ehdottomasti eroon.Hänen kohdallaan palvelu-ohjaus merkitsi aluksi yhtey-denottoja kotiin, kouluun, A-

työssä oppimistapajatoimintaa

opintojen ohjaustamentorointia

23

Kokona

isva

ltai

sta

tuk e

ay k

s il ö

l l e

Youth RiSe – Rikoskierre Seis oli Kriminaalihuoltolaitoksen Kajaanin aluetoimiston hallinnoima Kai-

nuuseen ja Koillismaalle suunnattu hanke nuorten lainrikkojien ja vankilasta vapautuvien nuorten

työmarkkina-aseman parantamiseksi. Hankkeessa olivat mukana toiminta-alueen kunnat eri yksiköi-

neen, poliisilaitokset, oikeusistuimet, päihdehuoltotoimijat ja vankilat sekä edustajatahoja erilaisista

nuorisotoimijoista, työpajoista, työttömien järjestöistä ja kouluttajatahoista.

LISÄTIETOA:

www.kriminaalihuolto.fi/13162.htm

tukea, kuntoutusta, moti-vointia ja saattamista jatko-toimiin.

Tukivaihe on suunnattu18-30 -vuotiaille vankilastavapautuville nuorille van-geille. Tässä kymmenenkuukautta kestävässä ohjel-massa osallistujia tuetaanvankeusajasta vapauteensiirtymisessä ja rikoksetto-massa elämässä kriittisim-pien kuukausien yli. Henki-lökohtainen tukihenkilö –mentori – auttaa arkiasiois-sa sekä opastaa koulutuk-sessa ja työtehtävissä.

PARHAAT TULOKSETTUKIHENKILÖN AVULLA

Nuorten lainrikkojien kun-toutuminen ja uusintarikol-lisuuden vähentäminenvaatii yksilöllistä ja koko-naisvaltaista työotetta sekäsaumattomia tukiprosesse-ja. Tehokkaimmat tuloksetsaavutetaan yksilölliselläpalveluohjauksella ja tarvit-taessa intensiivisellä arjentukemisella tukihenkilöidenavulla. Alueellisella yhteis-työllä voidaan taata palve-luiden saatavuus ja tehokaskohdentaminen. ●

klinikalle ja sosiaaliviran-omaisiin.

Yhteisessä verkostopalaveris-sa jaettiin vastuu eri viran-omaisten välillä. Projektinohjaaja vastasi Pekan koko-naistilanteen kartoittamises-ta ja yhteistyön sujumisesta.Ohjaaja tapasi Pekkaa vii-koittain. Käynnit A-klinikallaalkoivat ja Pekka sitoutuiviikoittaiseen huumetestauk-seen. Koulukuraattorin jaoppilaanohjaajan kanssavarmistettiin, että hän pää-see takaisin kouluun, sosiaa-litoimistossa kartoitettiinhänen perhetilannettaan.Pekka sai projektin kauttaammatillisen tukihenkilön,seurakunnanerityisnuoriso-ohjaajan,jonka kanssatavattiin vii-koittain. Yh-dessä he ko-keilivat uusia harrastuksia;kävivät kuntosalilla ja kalas-tamassa.

Kolmen kuukauden kuluttuaPekalla oli oikeudenistuntorikoksista, joiden vuoksi hänohjelmaan ohjautui. Projek-

tin työntekijät kirjoittivatlausunnon syyttäjälle, asian-ajajalle sekä käräjäoikeudel-le, jossa kerrottiin projektissaasetetuista tavoitteista janiiden toteutumisesta. Lau-sunnossa otettiin kantaamyös siihen, millaisia tukitoi-mia Pekka projektin päätty-misen jälkeen tarvitsisi.Projektin ohjaaja varmisti,että suunniteltu tuki myösjatkuu, eikä katkea projektinpäättymiseen. Tässä tapauk-sessa käräjäoikeus katsoipäätöksessään, että Pekkaoli hyötynyt hankkeen ohjel-masta ja kohtuullisti ran-gaistusta hänen osaltaan.

Mentori kulkeenuoren rinnalla.

Takaisin sisällysluetteloon

24

Kun Liisa kertoo kahvi-huoneessa käyneensäviikonloppuna miehen-sä kanssa elokuvissa, eimonikaan ajattele hä-nen kertovan hetero-seksuaalisuudestaan,vaan viikonlopun vie-tosta. Mutta kun työto-veri Lasse kertoo vii-konloppuna käyneensäelokuvissa miehensäkanssa, kaikki eivätkuule hänen puhuvanviikonlopun vietosta.Monen mielestä hänkertoo homoseksuaali-suudestaan.

Seksuaalisuus ja sukupuolikietoutuvat työpaikkojenarkisiin käytäntöihin monintavoin. Helsingin yliopistonsosiologian laitoksen koor-dinoimassa hankkeessakerättiin tietoa seksuaali- jasukupuolivähemmistöihinkuuluvien henkilöidenasemasta ja kokemuksistatyöelämässä. Tutkimuksellaoli hankkeessa tärkeä rooli,sillä Suomessa ei ole aiem-min tutkittu seksuaali- jasukupuolivähemmistöjentyökokemuksia. Jotta työ-elämässä tapahtuvaa syrjin-tää voisi torjua, on ensin

”EIHÄN HETEROTKAAN KERRO…”Uutta tutkimustietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä työelämässä

asenteisiin vaikuttamistatutkimusta

tiedotustakoulutusta

Seksuaalisuudenja sukupuolenmoninaisuusvoimavaraksi

Projektin tutkimusrapor-tin ”Eihän heterotkaankerro…” mukaan suoma-laisessa työelämässäkäytetään paljon energi-aa seksuaalisen suuntau-tumisen tai sukupuoli-identiteetin salailuun.Puolet seksuaalisiin vähem-mistöihin kuuluvista salaaseksuaalisen suuntautumi-sensa työyhteisössään kaikil-ta tai lähes kaikilta työtove-reiltaan. Monille yksityiselä-män salailu aiheuttaa ahdis-tusta ja henkistä pahoin-vointia työpaikalla, joka voinäkyä sairauspoissaoloinaja etäisyyden ottona työyh-teisön muihin jäseniin.

Seksuaalisen suuntautumisenperusteella tapahtuvaa syr-jintää on havainnut työpai-koillaan joka viides miespuo-linen vastaaja, naiset hie-man harvemmin. Suoranai-sen seksuaaliseen suuntautu-miseen liittyvän työpaikka-kiusaamisen kohteeksi onjoutunut joka kymmenesseksuaalivähemmistöihinkuuluvista vastaajista.

Syrjintää kokeneista seksu-aali- ja sukupuolivähemmis-töihin kuuluvista vain harvatolivat ottaneet yhteyttäammattiyhdistykseen taityösuojeluviranomaisiin.Vähemmistöihin kuuluvateivät tiedä, mistä saadaapua, tai eivät usko saavan-sa asiallista palvelua.

selvitettävä, miten ja millai-sissa muodoissa sitä ilme-nee.

Hanke pyrki muokkaamaanasenteita ja ajatuksia seksu-aalisuuden ja sukupuolennormeista ja rajoituksista

25

Kokona

isva

ltai

sta

tuk e

ay k

s il ö

l l e

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt työelämässä -hankkeessa haluttiin lisätä tietoa seksuaali- ja

sukupuolivähemmistöistä työelämässä ja ehkäistä näihin vähemmistöihin kuuluvien työntekijöiden

ja työnhakijoiden syrjintää. Hankkeen toteutti Helsingin yliopiston sosiologian laitos yhteistyössä

SETA:n ja STAKES:n kanssa.

LISÄTIETOA:

www.valt.helsinki.fi/sosio/tutkimus/equal

sukupuolen moninaisuu-teen liittyvistä teemoista.Koulutustilaisuudet suun-nattiin erityisesti sosiaali- jaterveysalojen työntekijöillesekä opettajille. Näidenalojen ammattilaiset voivatedesauttaa seksuaali- jasukupuolivähemmistöihinkuuluvien henkilöidentyönsaantia ja työkykyisyyt-tä, sekä ehkäistä työelämäs-tä syrjäytymistä.

Kouluttajina toimi asiantun-tijoiden lisäksi seksuaali- jasukupuolivähemmistöihinkuuluvia henkilöitä, jotkakertoivat omia kokemuksi-aan sosiaali-, terveys- jakoulutuspalveluiden asiak-kaina ja työntekijöinä. Näi-den kokemusten avullahaluttiin päästä asiatiedonluennoimista syvemmälle,ja herättää kuulijoissa em-patiaa ja ymmärrystä. Työ-välineinä käytettiin erilaisiatunteita, joita seksuaalisuu-teen ja sukupuoleen janiihin liittyviin normeihinlinkittyy.

LISÄÄ TIETOA –LISÄÄ YMMÄRRYSTÄ

Seksuaalivähemmistöihinkuuluu lesboja, homoja ja

biseksuaaleja. Sukupuoli-vähemmistöillä tarkoitetaanihmisiä, jotka rikkovat odo-tettuja sukupuolimalleja ja-rajoja, kuten transsuku-puoliset ja transvestiitit.Seksuaali- ja sukupuoli-vähemmistöihin kuuluvillahenkilöillä on hankkeenansiosta saatavilla entistäenemmän tietoa oikeuksis-taan.

Työpaikka, jossa tuetaanmoninaisuutta, tukee työn-tekijöiden hyvinvointia jasitä kautta lisää myös työ-paikan tuottavuutta. Kuntyöpaikoilla ymmärretään,että siellä on monenlaisiaihmisiä, voi moninaisuusnäkyä avoimemmin – eivain vähemmistöryhmienosalta, vaan persoonalli-suuksien ja yksilöllistenresurssien osalta.

Projektin tutkimusraportin”Eihän heterotkaan kerro...”– Seksuaalisuuden ja suku-puolen rajankäyntiä työelä-mässä, ovat toimittaneetJukka Lehtonen ja KatiMustola. Raportin on jul-kaissut työministeriö vuon-na 2004. ●

työelämässä. Vaikuttamis-keinoiksi valittiin asiallisentutkimustiedon kokoami-nen ja tiedon levitys. En-nakkoluuloja pyrittiin pur-kamaan myös koulutuksenja verkostoitumisen avulla.

Hankkeessa koottiin tietoayli seitsemältäsadalta seksu-aalivähemmistöihin kuulu-valta ja yli sadalta sukupuo-livähemmistöihin kuuluval-ta henkilöltä kyselyn avulla.Lisäksi haastateltiin viittä-kymmentä näiden ryhmienedustajaa. Tietoa koottiinmuun muassa seksuaali- jasukupuolivähemmistöjenavoimuudesta ja salailustatyöelämässä, työpaikanilmapiiristä, kiusaamisestaja nimittelystä sekä syrjin-nästä. Lisäksi tutkimustatehtiin terveydenhuoltoalal-la, kirkon työntekijöidenparissa ja työmarkkinajär-jestöissä, sekä tutkittiinsukupuolivähemmistöjenammatinvalintaa.

KOKEMUS JA TUNTEETKOULUTUKSENTYÖVÄLINEINÄ

Hanke osallistui kaikkiaanyli 2 500 henkilön koulutta-miseen seksuaalisuuden ja

Takaisin sisällysluetteloon

26

Lukibussi kiersi kahdenvuoden aikana lähesjokaisessa Suomenkunnassa kertomassaoppimiseen liittyvistäongelmista. Hankkeentavoitteena oli oppimi-sen ongelmiin liittyväntiedon levittäminen japaikallisten, moniam-matillisten yhteistyö-verkostojen luominen.

Joka viidennellä suomalai-sella arvioidaan olevanjonkinlaisia vaikeuksia oppi-misessa. Oppimisvaikeuson usein periytyvää ja seilmenee erilaisena tapanaoppia, hahmottaa ja pro-sessoida tietoa. Jos oikean-laista tietoa ja tukea ei olesaatavilla, moni turhautuuja menettää uskonsa omiinkykyihinsä oppia. Hoitamat-tomana oppimisvaikeudetsaattavat aiheuttaa ongel-mia opiskelussa ja työelä-

LUKIBUSSILLA HALKI SUOMEN

mässä, ja johtaa sosiaali-seen syrjäytymiseen.

Oppimisen ongelmiinpuututaan koulussa, muttaongelmat eivät useinkaanhäviä iän myötä. Aikuiset,joilla on oppimisvaikeuksia,eivät aina tiedosta ongelmi-ensa syytä. He pitävät itse-ään vain tyhminä ja laiskoi-na, joilla ei ole ”lukupäätä”.

Lukibussit olivat oppimis-vaikeuksista kertovallamateriaalilla varustettujaasuntovaunuja. Ne keräsi-vät paljon huomiota olles-

Jopa jokaviidennelläarvioidaanolevan oppi-misvaikeuksia.

Juhani on viisikymppinenkeskisuomalainen mies,jolla oli kouluaikanaongelmia erityisesti kir-joittamisessa ja vieraissakielissä. Matematiikastahän on aina pitänyt, samoinfysiikasta ja historiasta, japärjäsikin näissä aineissahyvin. Huonon kielitaidon japuutteellisen kirjoitustaidonvuoksi Juhani ei kuitenkaanoikein luottanut kykyihinsäopiskelijana. Juhani käviammattikoulun ja hakeutuitöihin metallialalle. Työuran-sa alkuvaiheissa hän selvisihyvin, kun piirustukset teh-tiin käsin ja muutama puut-tuva kirjain siellä täällä eihaitannut.

asenteisiin vaikuttamistatutkimusta

tiedotustakoulutusta

27

Kokona

isva

ltai

sta

tuk e

ay k

s il ö

l l e

Lukibussi oli Kuntaliiton hallinnoima tiedotuskampanja, jonka tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta

oppimisvaikeuksista eri toimijoiden keskuudessa. Hankkeessa olivat mukana Erilaisten oppijoiden

liitto, Helsingin seudun erilaiset oppijat, Kuntoutussäätiö, Niilo Mäki Instituutti, Kansalais- ja työ-

väenopistojen liitto, Suomen kirjastoseura, Kirkkohallitus, Opetushallitus, Kansaneläkelaitos,

Tunturi-Lapin Oppiva-projekti ja Yleisradio.

LISÄTIETOA:

www.lukibussi.net

saan pysäköitynä toreilla,kirjastojen ja markettienpihoilla sekä vieraillessaankoulutustapahtumissa jamessuilla. Tiedon levittämi-sestä ja maakunnallistenverkostojen luomisestavastasivat alueelliset koordi-naattorit.

Hankkeen taustalla olioppimisvaikeuksia koske-van tiedon tarve. Oikean-laista kuntoutusta ja tukeaei ole edelleenkään riittä-västi saatavilla. Palveluidenjärjestämiseen tarvitaanmoniammatillista, hallin-nolliset rajat ylittävää yh-teistyötä. Projektin aikanaoppimisen ongelmistatiedotettiin eri alojen am-mattilaisille, poliittisillepäättäjille ja suurelle ylei-sölle sekä oppimisvaikeuk-sien kanssa eläville henki-löille. ●

Nyt Juhani oli työssääntullut siihen tilanteeseen,että hänen oli pakko opetel-la englanninkielisen tietoko-neohjelman käyttö. Muutoinhän ei voisi jatkaa työelä-mässä omalla alallaan,josta hänellä oli jo kymme-nien vuosien kokemus. Joajatuskin opiskelusta tuntuipelottavalta.

Lukibussin vieraillessaalueella Juhani rohkaistui japäätti vierailla bussissa, tokivarmistauduttuaan ensin,ettei kukaan näe. BussissaJuhani kertoi ongelmistaanja sai vahvistusta sille, ettäjotain on tehtävissä.

Juhani hakeutui erityisopet-tajan juttusille, ja yhdessähe alkoivat laatia mallia,jolla Juhani voisi selvitäohjelman opettelusta. Yh-dessä erityisopettajan jakurssin ohjaajan kanssa he

kävivät tilannetta ja vaikeuk-sia läpi. Juhani sai kertoaomista ongelmistaan japeloistaan ohjelman opette-lemisen suhteen. Tilantee-seen suhtauduttiin asiallises-ti ja ymmärtäväisesti jaJuhanille laadittiin omahenkilökohtainen opiskelu-suunnitelma.

Juhani sai rohkaisua kurssinsuorittamiseen. Hän rohkais-tui muutenkin puhumaanoppimisen ongelmista jakertomaan omaa tarinaan-sa. Tänä päivänä hän kier-tää erilaisissa tilaisuuksissaympäri maata kertomassaoppimisen kokemuksistaanja kehottamassa muitahakemaan apua.

Takaisin sisällysluetteloon

28

Julkaisija Kuntoutussäätiö

Toimitus Hanna-Mari Seppänen, Hanni Rikala ja Kristiina Härkäpää

Kuvat Garry Black / Kuvapörssi (kansi) ja Harri Tahvanainen / Gorilla (2. ja 3. kannet)

Graafinen suunnittelu Jaana Viitakangas

Painotyö Erweko Painotuote Oy, Helsinki 2004

Equal-yhteisöaloiteohjelman tavoitteena on kehittää uusia toimintatapojatyömarkkinoihin liittyvän syrjäytymisen ja eriarvoisuuden torjumiseksi ja

tukea heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden inhimil-lisiä voimavaroja, elämänhallintaa ja työelämäkynnysten ylittämistä.

Equal-ohjelma perustuu Euroopan unionin työllisyyspoliittisiintavoitteisiin. Teematyötä on toteutettu kolmentoista Equal-hankkeenyhteistyönä toimenpidekokonaisuudessa 5.1.1 Kokonaisvaltainen tukiyksilölle. Teematyöskentelyn tavoitteena on tuottaa konkreettista jakäytännönläheistä tietoa työllistymisen tukitoimien tuloksellista toteut-

tamista varten.

Hankkeiden keskinäistä kokemusten vaihtoa – teematyötä – koordinoiKuntoutussäätiön hallinnoima Majakka-Beacon -projekti.

Lisätietoa: www.majakka-beacon.net/teematyoKuntoutussäätiö, PL 39, 00411 Helsinkipuh 09-53041

Kuntoutussäätiö

Takaisin sisällysluetteloon