Kohti yhteistä yhtymää -teema s. 8 - PHHYKY · Sopenkorvenkatu 23, 15800 Lahti Painosmäärä: 5...

PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄN HENKILÖSTÖLEHTI • NUMERO 3-2016

40 v.juhlahumua

s. 14

Tuoksuttomanatyöpaikalla

s. 22

Ninantyöpäivä

s. 6

Kohti yhteistä yhtymää -teema s. 8

2 PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄN HENKILÖSTÖLEHTI

Sisältö

Care Manager -hanke yhtenäistää kotiuttamista 3

Avointa ja mutkatonta vuorovaikutusta Akkunassa 12

Kun on eksyksissä, asiakaspalveluneuvonta auttaa 16

Käsinkudotut toukkapussit lämmittävät keskussairaalan vauvoja 19

Päijät-Hämeen keskussairaala – yksi Suomen opetussairaaloista 20

21.10.2016

PÄIJÄT-HÄMEENHYVINVOINTIYHTYMÄNHENKILÖSTÖLEHTI

Julkaisija: Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymäKeskussairaalankatu 7, 15850 Lahtipuh. (03) 819 11

Päätoimittaja:Sari Pauninsalo, 044 719 5666, [email protected]

Toimitussihteeri: Siru Kuisma

Toimituskunta:Kimmo Mustonen (pj), Satu Rinne, MaaritAlander, Riikka Lasonen, Kari Soppi, TuulaValtonen, Tiina Torikka.

IlmestyminenNro ilmestyy aineistopäivä4 pe 16.12. 30.11.

Painopaikka: M&P Paino Oy,Sopenkorvenkatu 23, 15800 Lahti

Painosmäärä: 5 600 kpl

Sanatorin jakeluLehti jaetaan yhtymän henkilökunnalle sekä Oivan ja Lahden soten yhtymään siirtyvälle

henkilökunnalle työpisteisiin. Lisäksi se jae-taan postitse muun muassa yhtymän eläkeläi-sille, terveyskeskuksiin, sairaanhoitopiireihin, keskusvirastoihin, alueen kunnanvirastoihin ja terveydenhoitoalan oppilaitoksiin.

Jos olet yhtymän eläkeläinen ja haluat lehden kotiosoitteeseesi postitettuna, osoitetiedot [email protected] puhelimitse 044 719 5066.

facebook.com/phsoteytwitter.com/phsotey youtube.com/phsoteylinkedin.cominstagram.com/phsotey

Asiakkaita palvellen

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä

palvelee maakuntamme asukkaita

uusilla toimintamalleilla, jotka

otetaan käyttöön vaiheittain

vuodesta 2017 alkaen.

Me työntekijät olemme

silloin yksi yhtenäinen joukko

aiemmasta työnantajahistoriasta

riippumatta ja keskenämme

yhdenvertaisia. Haluan,

että kuntayhtymämme on

tulevaisuudessakin työyhteisö,

jossa jokainen voi kokea työn iloa ja osallistua jatkuvaan kehittämiseen.

Taloudellisiin tavoitteisiin pääsemme järjestämällä asiakasohjauksen

tarkoituksenmukaisesti koko toimialueella sekä alemmilla

yksikkökustannuksilla. Hoitosuunnitelmat yhdistävät palvelut, aikataulut ja

kustannustiedot. Taloudenpidon on oltava tarkkaa, koska verorahoitus on

rajallista.

Muutokset toteutetaan hyvän työnantajapolitiikan keinoilla osaamista

arvostaen. Suunnittelutyötä tehdään työyhteisöissä yhdessä ja avoimesti.

Olemme onnistuneet uudistuksessa, kun kansalaiset kokevat Yhtymän olevan

heidän tärkein kumppani hyvinvoinnin edistämisessä.

Hyvinvointiyhtymälle on asetettu paljon tavoitteita. Tärkein tehtävämme on

palvella alueemme asukkaita ja muita asiakkaita vaikuttavasti ja laadukkaasti.

Toivotan jokaiselle Sanatorin lukijalle mukavaa alkutalvea!

Päijät-Häme 21.10.2016

Timo Louna

toimitusjohtaja

3PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄN HENKILÖSTÖLEHTI

Tutkimustyö keskittyy täysin potilaisiin, joita professori Maria Arvio on hoitanut jo kymmeniä vuosia. Asiakkaan tilanteen hahmottaminen on helpompaa, kun tuntee asiakkaansa papereita syvällisemmin.

Professori Maria Arvio on nimitetty Suo-men ensimmäiseen ja Euroopan toiseen kehitysvammalääketieteen professuuriin. Professuuri on Oulun ja Turun yliopistojen yhdessä perustama, ja yhteistyössä ovat mukana myös Päijät-Hämeen hyvinvoin-tiyhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaan-hoitopiirin kehitysvammahuoltoyksikkö ja KTO:n Varsinais-Suomen erityishuoltopii-rin kuntayhtymä. Professuuri on osa-aikai-nen ja määräaikainen viideksi vuodeksi.

Maria Arvio on osastonylilääkäri Päi-jät-Hämeen keskussairaalan neurologian poliklinikalla.

– Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymällä on hyvät edellytykset kehitysvammaisten palvelemiseen. Yhtymän kannalta pro-fessuurista on hyötyä, sillä sen avulla voi-daan kehittää kehitysvammalääketieteen tutkimusta ja lääketiedettä, Arvio sanoo.

Hyötyä myös kehitysvammalääketieteeseen– Kehitysvammaiset kuolivat usein nuo-rina, mutta nykyään heidän elinikänsä on pidentynyt ja tarve erottautua lasten neurologiasta on kasvanut. Kehitysvam-maisilla henkilöillä on lastenneurologinen vamma tai sairaus, mutta he ovat kuiten-kin aikuisia ihmisiä, joita ei voida hoitaa kuten lapsia, professori Arvio tähdentää.

Kehitysvammoja on monenlaisiaKehitysvammaiset muodostavat suurim-man yksittäisen vammaisryhmän. Profes-sori Maria Arvion mukaan Suomessa ar-vioidaan olevan 35 000 – 50 000 kehitys-vammaista henkilöä. Kehitysvammat jae-taan syviin, vaikeisiin, keskivaikeisiin ja lie-viin. Kehitysvammojen syntyyn vaikutta-vat monet tekijät ja esimerkiksi lievissä kehitysvammoissa vamman syy jää tun-temattomaksi jopa puolessa tapauksista.

Professori Maria Arvio on Suomen ensimmäisen kehitysvammalääketieteen professuurin haltija.

Teksti ja kuva: Siru Kuisma

Suomen ensimmäinen kehitysvammalääketieteen professuuri osastonylilääkäri Maria Arviolle

Kehitysvammaisten terveyspalvelut muutoksessaKehitysvammalääketieteen koulutus on Suomessa ollut kehitysvammalaitosten ja erityishuoltopiirien vastuulla jo 1960-lu-vulta asti. Suomi jaettiin silloin 16 laitos-keskeiseen erityishuoltopiiriin. Nämä or-ganisaatiot tarjosivat ennen erikoista-son terveyspalveluita alueensa kehitys-vammaisille. Palvelurakenneuudistusten

myötä kehitysvammaisten henkilöiden terveyspalvelut on viime vuosina siirret-ty suurimmalta osin perusterveydenhuol-lon vastuulle.

Professori Maria Arvio toivookin alalle uusia nuoria lääkäreitä. – Ala on raskas, mutta mielenkiintoinen. Sille tarvittaisiin lisää nuoria erikoistujia.



Care Manager -hanke alkoi reilu puoli vuotta sitten keskussairaalan somaattisten sairauksien vuodeosastoilla. Hankkeessa selvitetään, mitä potilas tarvitsee tuekseen, että kotiutuminen onnistuu. Samalla poistetaan hukkaa ja yhtenäistetään toimintatapoja.

Care Manager -hankkeen tavoitteena on tunnistaa moniongelmaiset ja paljon pal-veluja käyttävät asiakkaat erikoissairaan-hoidon vuodeosastoilla. Lisäksi tavoittee-na on yhdenmukaistaa kotiuttamispro-sessit.

Hankkeen alullepanijoita ovat hallinto-ylilääkäri Maria Virkki ja hallintoylihoita-ja Johanna Aitamurto, jotka tekivät esi-tyksen hankkeesta ja sille myönnettiin ra-hoitus.

Tällä hetkellä eri yksiköt toteuttavat kotiutuksen eri tavoin, eikä yksiköiden si-sälläkään ole yhtenäistä tapaa potilaan kotiuttamiseen. Myös kunnilla on toisis-taan eriäviä käytäntöjä potilaiden kotiut-tamiseen, eikä esimerkiksi reaaliaikainen tiedonkulku ole aina mahdollista toisiinsa sopimattomien tietojärjestelmien vuoksi.

– Tarkoituksena on kasata kaikki ko-tiuttamista koskevat ohjeet ja myös hoi-to-ohjeet yhteiseen tietojärjestelmään IMS:ään. Nyt tiedot ovat hajallaan eri osastojen tiedostoissa ja niitä on siksi vai-kea käyttää. Prosesseja myös yhdenmu-kaistetaan, projektipäällikkö Satu Kopra sanoo.

Parempi ohjaaminen mahdollistaa kotiuttamisenPotilaan riittämättömän ohjauksen ja neu-vonnan on arvioitu olevan yksi merkittävä syy sairaalaan palaamiseen. Hoitojaksot ovat viime vuosina lyhentyneet huomat-tavasti ja kotiutuminen sitä myöten no-peutunut, joten neuvontaa ja ohjausta tu-lisi koordinoida järjestelmällisesti.

– Tällä tavoin parannettaisiin potilaan kotona olemisen laatua ja turvallisuutta, sekä samalla vahvistettaisiin itsehoidon hallintaa.

Care Manager -toiminnassa yhdis-tyy potilaan kokonaistilanteen arviointi, suunnittelu ja tarvittavan avun mahdollis-

Projektityöntekijät Jenni Tolsa ja Katri Nousiainen alkavat jo olla tuttuja tuleville yhteistyökumppaneille, kuten kunnille.

Teksti ja kuva: Siru Kuisma

Care Manager -hanke yhtenäistää kotiuttamista

taminen, sekä hoidon koordinointi, seu-ranta ja mittaaminen. Tällä hetkellä Care Manager -tiimiin kuuluvat projektipäällik-kö Satu Kopra ja projektityöntekijät Jenni Tolsa ja Katri Nousiainen.

Care Manager -tiimi työskentelee laa-jennetun asiantuntijuuden mallilla ja te-kee tarvittaessa yhteistyötä muiden am-mattilaisten, kuten fysioterapeuttien, kanssa.

Miksi asiakas palaa sairaalaan?– Käytännössä Care Manager -toiminta tarkoittaa asiakkaan tarpeiden kartoitus-ta. Esimerkiksi vuodeosastolta kotiutunut potilas saattaa palata sairaalaan uudes-taan ja uudestaan. Ongelma ei välttämät-tä ole varsinaisesti terveydessä, vaan ko-tona pärjäämisessä voi olla haasteita.

Tällöin mietitään, miten asiakkaan ko-tona pärjäämistä voitaisiin parantaa.

– Hankkeessa käydään kotikäynnillä arvioimassa ja miettimässä ratkaisuja asi-akkaalle. Tämän jälkeen suositellaan esi-

merkiksi kotihoidon palveluita tai erilaisia apuvälineitä asiakkaasta riippuen, Kopra selventää Care Manager -toimintaa käy-tännössä.

Hankkeen tulevaisuus– Nyt ollaan keskitytty hankkeen suunnit-teluun, organisointiin ja mallintamiseen, Tolsa sanoo.

– Ollaan myös esitelty hanketta tulevil-le yhteistyökumppaneille, kuten kunnille, jotta ollaan tutumpia. Nyt meidät aletaan jo tuntea, Nousiainen lisää.

Joitain asiakkaitakin on jo ollut, vaik-ka pilotointi ei virallisesti ole vielä alkanut.

Tulevaisuudessa hanke on tarkoitus laajentaa muillekin somaattisten saira-uksien vuodeosastoille, kun tällä hetkel-lä hanke koskee vain keskussairaalan si-sätautien osastoja 33 ja 34.


Tullaan tutuiksi -juttusarjassa esittelemme meillä työnsä hiljattain aloittaneita asiantuntijoita. Tällä kertaa vuorossa on Care Manager -hankkeen projektipäällikkö Satu Kopra.

Koska aloitit yhtymän palveluksessa ja mitkä ovat tärkeimmät tehtäväsi?Aloitin työni keskussairaalassa kevääl-lä 2007. Tulin tänne keikalle MedOnen kautta ja jäin KIR 43 – 44 sairaanhoitajak-si. Aluksi tein lyhyempää työaikaa, koska suoritin hallintotieteen ja julkisoikeuden opintoja Tampereella. Olin välillä vuoden muissa tehtävissä Lahden kaupungilla py-säköintihallin rakentamisen ajan. Työteh-tävissäni vuodeosastolla olen sairaanhoi-tajan perustehtäväni lisäksi ollut lääkehoi-don ja hoitotyön kirjaamisen vastuuteh-tävissä. Lisäksi olen toiminut operatiivi-sen tulosryhmän vuodeosastojen Rafae-la – hoitoisuusluokitusmentorina.

Mikä olet koulutukseltasi?Koulutukseltani olen SIS-KIR sairaanhoi-taja. Lisäopintoina olen vuosien aikana suorittanut hallintotieteen perus- ja ai-neopinnot ja julkisoikeiden perus- ja ai-neopintoja yms. Tutkinto on jäänyt te-kemättä yllättävien elämänmuutosten vuoksi. Aikaisemmissa työtehtävissäni olen osallistunut tulos- ja laatujohtamis-koulutuksiin (TQM) ja toiminut organisaa-tion sisäisenä kouluttajana.

Missä tehtävissä olet aiemmin toiminut?Olen ollut alalla työtehtävissä jo yli kol-mekymmentä vuotta ja toiminut hoitaja-na, esimiehenä, sisäisenä kouluttajana ja projektikoordinaattorina. Edellinen työ-suhde Lahden kaupungilla kesti 16 vuot-ta. Tätä ennen olen työskennellyt myös ympäristökuntien perusterveydenhuollon yksiköissä.

Mikä toi sinut juuri yhtymän palvelukseen?Yhtymään tulin keikalle ja jäin, koska työ gastrokirurgian yksikössä oli mielenkiin-toista ja haastavaa. Juuri syksyllä pitkäl-tä virkauraltaan eläkkeelle jäänyt osas-tonhoitaja Raija Hämäläinen piti hyvän rekrytointipuheen. Satu Kopra

Satu tarttui uuteen haasteeseen

Mikä asia on yllättänyt tähän mennessä?Uudet tehtävät yllättävät ja tuovat erilais-ta sisältöä työpäiviin. Olen kuitenkin ai-na pyrkinyt oppimaan uutta, vaikka työ-vuosia on jo paljon takana ja vähemmän edessä.

Mitä erityisesti haluat yhtymässä kehittää?Yhteistyötä yhteisen päämäärän hyväksi.

Yksityiselämässä?Olen yrittäjän puoliso ja kahden aikuisen tyttären äiti. Perheeseeni kuuluvat vävyt

ja kolme lastenlasta, olen siis Satu-mum-mi. Vapaa-aika lastenlasten kanssa on minulle todella tärkeää. Lisäksi perhees-sämme asustaa kaksi ranskanbulldoggia. Asumme viikolla vanhassa rintamamies-talossa Lahden Vesteråsissa ja viikonlo-put vielä vanhemmalla sukutilalla Mänt-tä-Vilppulassa. Olen nk. kaupunkilainen metsänomistaja, vapaapäivät ja lomat ku-luvat maaseudun hommissa.

Mottosi elämässä?”Rohkeus ei ole pelon puutetta vaan pe-lon hallintaa” – Rydyard Kipling.


Tällainen on työpäiväni -juttusarjassa va. valvontaeläinlääkäri Nina Nihtilä kertoo työpäivästään.

Valvontaeläinlääkärin päivä alkaa kello kahdeksan. Päivän tehtävälistalle on so-vittu yhteiskäynti lampolassa elintarvike-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarkasta-jan kanssa. Suorittamani tarkastus perus-tuu teurastamon tarkastuseläinlääkäriltä saamaani ilmoitukseen laihoista lampais-ta. Ensimmäisenä pakkaan autoon suo-javaatteet ja apuvälineet lampaiden kiin-niottoon. Tutustun etukäteen tilan eläin-luetteloon ja pyrin muodostamaan jon-kinlaisen mielikuvan tilan eläinmateriaa-lista ja -määrästä ennen käyntiä. Ajo-matkalla kohteeseen käymme vielä läpi ELY-keskuksen tarkastajan tekemät ha-vainnot mm. tilan viimeaikaisesta eläin-liikenteestä.

Tarkastuskohteessa tapaamme tuotta-

Teksti: Nina NihtiläKuvat: Nina Nihtilä, Perttu Nihtilä, Marika Rättö

300 porsasta ja vino pino paperitöitäjan ja esittäydymme, jonka jälkeen yhteis-tuumin toteamme, että tarkastus suorite-taan tänään. Emme ole etukäteen ilmoit-taneet tulostamme, jotta tarkastukset oli-sivat tasavertaisia kaikille tuottajille. Ha-luamme myös nähdä, miltä tilalla näyt-tää ihan tavallisena päivänä eikä tarkasta-jia varten erikseen kiillotettuna. Suojava-rusteet ovat tärkeä osa eläintautien leviä-misen ennaltaehkäisyssä ja puemme ne päällemme ennen eläinsuojaan menoa. Haalareissamme näytämme ihmissilmään smurffeilta, mutta eläimet eivät hassuista asuistamme piittaa.

Tuottajan kootessa pyytämämme eläinryhmät pienempään kokoomatilaan tarkastan rutiininomaisesti mm. pitopai-kan yleisen siisteyden, turvallisuuden, karsinoiden koon, kuivituksen ja valais-tuksen. Aistinvaraisesti arvioin ilmanlaa-tua sekä tarkistan tarjolla olevan rehun ja juomaveden laadun sekä rehun sopivuu-den kyseiselle eläinryhmälle. Tarkastelen eläinten puhtautta ja yleistä hyvinvointia koko tarkastuksen ajan.

Tällä kertaa tarkastamme myös jokai-

sen lampaan yksitellen. Näin varmistum-me niiden asianmukaisesta merkinnästä ja rekisteröinnistä sekä pystymme samalla kuntoluokittamaan lampaat. Kuntoluoki-tuksella arvioidaan eläimen lihavuuskun-toa ja sitä kautta ruokinnan onnistumis-ta. Tapana se on punnitusta huomatta-vasti yksinkertaisempi ja nopeampi konsti ja sujuu ammattilaiselta näppärästi eläin-ten merkkien luvun yhteydessä. Keskiko-koisessa lampolassa kuluu tarkastukseen aikaa ajomatkoineen tällä kertaa puolisen päivää. Neuvon tuottajaa jo tarkastuksel-la lampaiden ruokinnan suhteen. Uusin-tatarkastuksella tullaan myöhemmin tar-kistamaan, että ruokintamuutokset ovat tuottaneet tulosta.

Paperitöitä ja possujaIltapäivän olen varannut pöytäkirjan kir-joittamista varten. Lisäksi on tehtävä vien-titarkastus sikalasta ulkomaille kasvatuk-seen lähteville porsaille. Keskittyminen valvontatehtäviin sujuvoittaa ennen kaik-kea tarkastuksiin liittyvää (joskus massii-vistakin) paperityötä. Huolellisten muis-

Va. valvontaeläinlääkäri Nina Nihtilä oman lemmikkiuuhensa kanssa. Kuva Perttu Nihtilä.


Lypsylehmiä laitumella. Kuva Marika Rättö.

tiinpanojen ja kuvien perusteel-la kirjoitettavan tarkastuspöytä-kirjan on oltava selkeä, riittävän yksityiskohtainen ja maallikonkin ymmärrettävissä. Tälläkin kertaa kirjoitan pöytäkirjan useammas-sa osassa aloittaen tarkastuksen havainnoista, jotta saan ne tuo-reena mielestäni ylös muistioon.

Sikalaan minun ei tarvitse va-rata omia suojavaatteita, sillä ti-lalla on vierailijoita varten asian-mukainen, huolellinen tautisuo-jaus. Käyn sikalalla suihkussa ja puen ylleni tuottajan tarjoa-mat suojavaatteet. Porsaita läh-tee matkaan yhteensä 300 yksi-löä ja ne tarkastetaan karsinoit-tain. Terveet porsaat ovat aktii-visia ja osastossa käy kova rö-hähdys, kun vierailija astuu si-sään – näin porsaat ilmoittavat havainneensa jotain epätaval-lista ja varoittavat lajitoverei-taan mahdollisesta vaaras-ta. Tämä sian lajinmukainen käytös auttaa minua tarkastamaan kaik-ki porsaat nopeasti ja helposti, sillä koko osastollinen porsaita nousee jaloilleen ja tulee pian aktiivisena tarkkailemaan tuli-joita. Porsaista muutama hylätään vienti-tarkastuksessa havaitun ontumisen vuok-si. Onneksi tuottaja on merkinnyt varalle

yhden karsinallisen porsaita, joista löytyy ontuvien tilalle nopeasti kuljetuskelpoi-set yksilöt. Possut saavat mukaansa alle-kirjoittamani virallisen ja varsin monimut-kaisen vientitodistuksen sekä luvan läh-teä matkaan 24 h kuluessa suorittamas-

tani tarkastuksesta. Työpäivän lähestyes-sä virka-ajan loppua on vielä syytä käy-dä pesulla ennen kotiinlähtöä – sikalan ominaistuoksu jää silti vienosti muistut-tamaan päivän työtehtävistä.

Harmaantuva suomenlammasuuhi vastakerittynä. Kuva Nina Nihtilä.

7

Millä mielellä sote-uudistuksen suhteen?Tähän numeroon haastattelimme työntekijöitä eri puolilta tulevaa organisaatiota. Aika myönteisellä fiiliksellä mennään. Tietoa ja osallistumismahdollisuuksia kaivataan lisää.

Kysymykset:– Mikä on nimesi ja tehtäväsi ja organisaatio, jossa työskentelet?– Millä mielellä olet valtakunnallisen sote-uudistuksen suhteen?– Entä millä mielellä olet Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän uu-

distuksen suhteen? – Miten toivot, että henkilöstö huomioitaisiin? Miten toivot, et-

tä saisit siitä lisää tietoa?

Jarmo Häggman, kehitysvammahuollon koordinaattori, Peruspalvelukeskus AavaMillä mielellä olet valtakunnallisen sote-uudistuksen suhteen?Mitä enemmän sote-uudistukseen yrittää perehtyä, sitä vähemmän siitä ymmärtää. On vaikea sanoa, onko uudistus hyvä vai huono asia, mutta se on selvä, että muutoksia on tehtävä. On kuitenkin epäselvää, mikä kaikki tulee käytännössä muuttumaan.

Entä millä mielellä olet Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän uudistuksen suhteen?Välttämätön uudistus, joka on tehtävä. Aikataulu tuntuu todella kiivaalta, mutta on viisasta valmistautua sote-uudistukseen tällä tavoin.

Miten toivot, että henkilöstö huomioitaisiin?Henkilöstön työssä jaksamista muutoksen alla tulisi tukea. Asioista tiedottamisen tulisi olla aitoa ja rehellistä. Silloinkin pitäisi tiedottaa, kun ei ole mitään tiedotettavaa…

Miten toivot, että saisit siitä lisää tietoa? Infotilaisuudet ovat olleet hyviä. Tietoa pitäisi löytyä intrasta ja sitä voisi lähettää myös sähköpostiin. Lehdistä näistä asioista ei tahdo ensimmäisenä lukea, silloin mennään vikaan, jos uudistuksista saa kuulla ensimmäisen kerran päivän uutisista.

Laura Nummela, palveluohjaaja, Peruspalvelukeskus OivaMillä mielellä olet valtakunnallisen sote-uudistuksen suhteen?Positiivisin ajatuksin. On hyvä, että saadaan yhtenäisiä käytäntöjä maahan ja yhtenäistä, tasa-arvoista kohtelua asiakkaille.

Entä millä mielellä olet Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän uudistuksen suhteen? Positiivisin mielin myös tämän uudistuksen suhteen. Oma tehtävä on ollut aika yksinäistä puurtamista, sillä olen ainoa palveluohjaaja työpaikassani. Uudistuksen myötä tämä kuitenkin muuttuu. En pelkää, että oma työnkuvani muuttuu tai ettei työtä uudistuksen jälkeen enää olisi. Jos jotain muutoksia tulee, olen niiden suhteen avoimin mielin.

Kohti yhteistä yhtymääKohti yhteistä yhtymää

Hyvinvointiyhtymän uudistus tähtää samaan maaliin valtakunnallisen sote-uudistuksen kanssa. Palveluja halutaan tuottaa entistä tehokkaammin ja yhtenäisemmin koko Päijät-Hämeen alueella. Työryhmät ovat jo päässeet kehittämisessä hyvään vauhtiin.

Oivan, Lahden soten ja hyvinvointiyhtymän työntekijät suun-nittelevat työryhmissä, miten sote-palvelut tuotetaan nykyistä-kin fiksummin ja vähemmillä euroilla uudistuvassa hyvinvoin-tiyhtymässä. Kaikkiaan erilaisissa työryhmissä on mukana yli 200 henkilöä. He tekevät uudistusta oman työnsä ohella, jo-ten hatunnosto kaikille on paikallaan.

Tavoitteena on nivoa työhön mukaan myös alueen järjestöt ja yritykset asukkaita unohtamatta.

Muutos on mahdollisuusTyöryhmät ovat jo toimineet hyvän aikaa, osa vuosia. Varsi-naiseen vauhtiin ne ovat kuitenkin päässeet vasta hiljattain. Yhteissuunnittelu on mielekkäämpää, kun edessä häämöttää siirtyminen yhteen yhteiseen organisaatioon, jossa palvelutkin tuotetaan aiempaa tiiviimmässä yhteistyössä. Muutos on sa-malla myös mahdollisuus tehdä asiat järkevämmin, aiempia mutkia oikaisten.

Kärkihanketyöryhmät ovat löytäneet uusia, mielekkäitä toi-mintatapoja, joista voi hyvinkin syntyä säästöä kymmenen mil-joonaa ensi vuonna. Säästöjä ei haeta henkilökuntaa vähen-tämällä, vaan toimintoja ja palveluja kehittämällä. Yhtymän hallitus kuulee suunnitelmista ensimmäisen kerran 24. loka-kuuta.

Koti on tärkeä paikkaYhteisiä nimittäjiä löytyy kärkihanketyöryhmien esityksistä. Yk-si niistä on kodin korostaminen. Koti mielletään nyt yhä mer-kittävämmäksi paikaksi yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin kan-nalta.

Toinen työryhmien esityksissä toistuva asia on asiakasoh-jauksen ja neuvonnan kehittäminen. Molemmat asiat ovat vahvasti esillä kaikkien työryhmien esityksissä.

Vanhuspalvelujen työryhmän tarkoitus on kehittää palvelu-ja niin, että ikääntynyt ihminen saa palvelut kotiin ja voi jat-kaa mielekästä ja hyvää elämää kotona niin pitkään kuin mah-dollista.

Työryhmän näkemyksen mukaan tehostettua palveluasu-mista on liikaa ja kotihoitoa suhteessa liian vähän. Erilaisia (pal-velu)asumismuotoja on kehitettävä ikäihmisten tarpeisiin. Sa-moin palvelusetelin käyttömahdollisuuksia on kehitettävä.

TYÖRYHMÄT IDEOIVAT

sote-palveluja entistäkin paremmiksi


Miten toivot, että henkilöstö huomioitaisiin? Hyvää, selkeää ja avointa tiedottamista siitä, miten asiat

uudistuksen suhteen etenevät. Avointa keskustelua tulevasta ihan konkretian tasolla. Mikä uudistuksessa muuttuu, missä

tehdään töitä ja kenen kanssa työskennellään tulevaisuudessa.

Miten toivot, että saisit siitä lisää tietoa? Tiedotustilaisuuksien kautta ja intrasta. Sähköiset väylät ovat

hyviä.

Mikko Toivonen, osastonhoitaja, Padasjoen terveysasema

Millä mielellä olet valtakunnallisen sote-uudistuksen suhteen?

Odotan, että poliitikot saisivat lopullisia päätöksiä aikaan. Joka puolelle ei mielestäni voida saada samanlaisia

palveluita, koska esimerkiksi Helsingissä viisi kilometriä terveyskeskukseen on pitkä matka, mutta Lapissa välimatkat

ovat aivan erilaiset. Maakuntien alueilla palveluiden kuitenkin tulisi olla samanlaiset. Peruspalvelut on turvattava jokaiselle

asuinpaikasta huolimatta. Kiireettömissä asioissa on hoitoon päästävä kohtuullisessa ajassa.

Entä millä mielellä olet Päijät-Hämeen hyvinvointi-yhtymän uudistuksen suhteen?

Miten toivot, että henkilöstö huomioitaisiin? Miten toivot, että saisit siitä lisää tietoa?

Lähtökohtaisesti hyvä ja tarpeellinen uudistus. Kun sote-uudis-tus tulee, on hyvä, että olemme jo etuajassa moneen muuhun nähden. Nyt meillä on vapaammat kädet muutoksessa kuin jos

aloittaisimme muutoksen vasta parin vuoden päästä. Vaikka organisaatiot ja osastot yhdistetään, omaleimaisuus tulisi reu-naehtojen sisällä kuitenkin sallia. Kaikkea ei tule muuttaa vain

muuttamisen ilosta, sillä vanhassakin saattaa olla hyvää.

Henkilöstön kannalta olisi hyvä, että tietoa jaetaan nopeasti ja läpinäkyvästi. Infotilaisuudet ovat tähän hyvä keino, mutta

myös esimiehellä on tärkeä rooli informaation jakamisessa. Intrakin on tärkeä, mutta oman kokemukseni mukaan se ei

valitettavasti saavuta henkilöstöä kovin hyvin.

Kari-Matti Lehtonen, apulaisosastonhoitaja, PHSOTEYMillä mielellä olet valtakunnallisen sote-uudistuksen

suhteen?Mennään oikeaan suuntaan, kun keskitetään toimintoja ja

erityisesti hallintoa.

Entä millä mielellä olet Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän uudistuksen suhteen?

Saman suuntainen ja samalla ajatuksella toimiva kuin sote-uudistus. Mielestäni on hyvä, että toimintoja keskitetään

yhtymässäkin.

Miten toivot, että henkilöstö huomioitaisiin? Tiedottaminen on tärkeä asia. Kaikista muutoksista tulisi

tiedottaa mahdollisimman paljon. Ja esimerkiksi kun palvelulinjoja tehdään, henkilöstöä voisi ottaa mukaan

ihan ruohonjuuritasolta jollain tavalla. He kuitenkin tietävät millaista työ käytännössä on ja minkälaiset muutokset sitä

hyödyttäisivät.

Miten toivot, että saisit siitä lisää tietoa? Viikkotiedote on hyvä väylä samoin kuin laajalevikkinen

sähköposti.


Terveyspalvelujen työryhmässä palvelujen kehittämisen ja tuottamisen keskiössä ovat asukkaiden osallisuus ja tasaver-tainen kohtelu sekä asiakasnäkökulma. Asiakas- ja henkilös-tökyselyt tulossa ensi vuoden puolella.

Terveyspalvelujen työryhmässä kolme tärkeintä kehitettä-vää palvelua ovat akuuttivuodeosastopalveluverkko yhteis-työssä vanhuspalvelujen kärkihanketyöryhmän kanssa, alueel-lisen kuntoutuksen järjestelyt ja alueellinen apuvälinekeskus 2017-2025.

Akuuttivuodeosastojen sijaan vanhuspalvelujen ja terveys-palvelujen työryhmät yhdessä esittävät Päijät-Hämeen alueelle yhä enenevässä määrin kotiin vietäviä palveluja.

Sen vuoksi esimerkiksi kotikuntoutusmallia kehitetään yh-dessä vanhuspalvelujen kanssa. Muutoinkin tiivis vuoropuhe-lu vanhuspalvelujen, sosiaalipalvelujen ja kuntoutuspalvelujen kesken on tarpeen päällekkäisyyksien välttämiseksi ja resurssi-en tehokkaan käytön varmistamiseksi.

Jos apuvälinekeskuksesta tulee alueellinen, palvelun laatu kehittyy osaamisen keskittymisen myötä. Lisäksi asiakkaat voi-sivat valita, missä alueen toimipisteessä haluavat asioida. Kes-kussairaalasta kotiutuvien apuvälineet voitaisiin ottaa mukaan sairaalasta. Apuvälineet olisivat turvallisia, kun puhtaat ja toi-mintakuntoiset apuvälineet ovat yhdenmukaisen taustaproses-sin mukaisesti valmiina varastoissa.

Varhainen puuttuminen on parastaMielenterveys- ja päihdepalvelujen työryhmän esityksen punai-sena lankana on, että palveluja annetaan mieluummin mah-dollisimman varhaisessa vaiheessa niitä tarvitseville. Näin asia-kas ei tarvitse paljon kalliimpia korjaavia hoitoja.

Tämä matalan kynnyksen palvelu tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että muodostetaan ympäri vuorokauden toi-miva asiakasohjaus- ja neuvontayksikkö. Se tarjoaisi puhelin-neuvontaa varhaisesta aamusta iltaan. Lisäksi yksikössä toimi-si niin kutsuttu akuuttitiimi, jossa olisivat mukana nykyinen Sil-ta-työryhmä ja Akuutti24:n psykiatrinen sairaanhoitaja.

Vielä työryhmä esittää, että sosiaalipäivystykseen lisätään kriisipäivystys. Pitkään Päijät-Hämeessä puhuttu ja puuttunut selviämishoitoasema on nyt myös työryhmän esityksessä mu-kana.

Kärkihanketyöryhmiä vetävät Anu Olkkonen-Nikula (vanhuspalvelut), Kimmo Kuosmanen (mielenterveys- ja päihdepalvelut), Mika Forsberg (sosiaalipalvelut) ja Maria Virkki (terveyspalvelut) ovat saaneet kootuksi uusia toimintatapoja, joilla paitsi kehitetään palveluja, voidaan saada kymmenen miljoonan säästöt ensi vuonna.


Hannele Mattila, vs. sosiaalityöntekijä, Peruspalvelukeskus OivaMillä mielellä olet valtakunnallisen sote-uudistuksen suhteen?Pitkäänhän sitä on leivottu, poliittisella puolella on yhteinen tahtotila siitä, että jotain on tehtävä. Tuntuu aika kaukaiselta, kun ei voi itse vaikuttamaan uudistukseen.

Entä millä mielellä olet Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän uudistuksen suhteen? Tärkeä, että tehdään tässä vaiheessa. Kauhean nopealla tahdilla tulee kuitenkin.

Miten toivot, että henkilöstö huomioitaisiin?Muutokset ovat ihan ok, mutta olisi tärkeää tiedottaa asioista etukäteen. Ei niin että yllättäen tulee tieto työtehtävien tai -paikan muutoksesta, pitäisi pystyä varautumaan näihin asioihin. Juuri se tiedottamisen avoimuus siis. Toivoisin myös tiedonkulkua toisin päin, eli alhaalta ylös. Henkilöstön ja kuntalaistenkin puheelle pitäisi olla jokin väylä, jos tulee ideoita tai ehdotuksia.

Miten toivot, että saisit siitä lisää tietoa? Esimies on hyvä väylä tiedottamaan näistä asioista. Nyt tiedonkulku on toiminut hyvin.

Sari Kovasiipi, apulaisosastonhoitaja, Lahden kaupunkiMillä mielellä olet valtakunnallisen sote-uudistuksen suhteen?Muuttuuko sote-uudistuksessa mikään? Toivottavasti päällekkäisistä toiminnoista päästään eroon. Hoidon saatavuus ja valinnanvapaus parantuu? Kilpailu asiakkaista julkisten, yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken kasvaa. Miten käytännössä järjestetään? Sotessa paljon avoimia kysymyksiä.

Entä millä mielellä olet Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän uudistuksen suhteen? Miten toivot, että henkilöstö huomioitaisiin? Miten toivot, että saisit siitä lisää tietoa? Lyhyellä aikavälillä yritetään luoda toimiva kokonaisuus, onnistuuko jää nähtäväksi. Työntekijöillä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa muutoksiin. Ensi vuonna kilpailukykysopimus vaikuttaa jo palkkaan ja työaikaan, toivottavasti hyvinvointiyhtymään siirtyminen ei tuo lisää huonoja uutisia. Lahden kaupungilla on säännöllisesti henkilöstöinfotilaisuuksia, johon on mahdollisuus osallistua.


Suunnitelmissa on keskittää joitakin palveluja, kuten psyki-atrisia poliklinikkatoimintoja. Lisäksi nuorille haluttaisiin perus-taa toimintokeskus, jossa voisi olla sosiaaliohjaajia, lähihoita-jia ja yksilövalmentajia. Rahoitus varhaisemman vaiheen palve-luun on saatavissa kuntoutus- ja laitospalvelujen ostoista sääs-tyvistä euroista.

Asiakasohjaus on avain moneenSosiaalipalvelujen työryhmässä mietteet ovat hyvin saman-suuntaisia kuin mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja vanhus-työryhmässä. Asiakasohjauksen tehostaminen ja uuden mallin käyttöönotto ovat kiikarissa sosiaalipalvelujen työryhmällä vii-meistään ensi vuoden elokuussa.

Samoin tavoitteena on sosiaalisen kuntoutuksen ja kotiin vietävien palvelujen kehittäminen ja laajentaminen niin, että raskaiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen tarve vähenee.


Sirpa Tilander, vastaava hammaslääkäri, HartolaMillä mielellä olet valtakunnallisen sote-uudistuksen

suhteen?Ollaan oikeilla jäljillä. Tavoitteenahan on poistaa eriarvoisuutta ja saada kustannuksia kuriin, mitkä ovat hyviä asioita. En tosin

osaa sanoa, tuottavatko nykyiset toimet sitä, mitä on alun perin ollut tarkoitus.


Hyvinvointiyhtymän uudistus on hyvä asia. Alkuun tulee tietysti jumppaamista, kun laitetaan organisaatioita yhteen, mutta

päijäthämäläisen asiakkaan kannalta tämä on hyvä juttu, kun tulee paljon osaamista samaan organisaatioon.

Miten toivot, että henkilöstö huomioitaisiin? Erilaisia valmistelevia työryhmiä on paljon ja ihmisillä olisi

enemmänkin intoa asioiden valmisteluun, mutta miten näihin työryhmiin pääsee mukaan! Henkilöstöllä on paljon hyviä

ideoita ja tietoa siitä, miten asioita tehdään tai on hoidettu, joten heidän avullaan voitaisiin löytää organisaatioiden hyvät

puolet. Tietoa pitäisi viedä lähiesimiehen kautta molempiin suuntiin.

Miten toivot, että saisit siitä lisää tietoa? Tietoa löytyy nyt hyvin yhtymän sivuilta ja sähköpostiin

saa uutiskirjeenkin. Kuitenkin mitä enemmän tietoa tulee, sitä vähemmän sitä katsotaan. Tieto pitäisi saada helposti

luettavaksi, ei niin, että sitä joutuu itse etsimään, ja tietojen täytyisi olla konkreettisia, henkilöstöä koskevia.

Elina Salo, terveydenhoitaja, Launeen äitiys- ja lastenneuvola

Millä mielellä olet valtakunnallisen sote-uudistuksen suhteen?

Ristiriitaisin tuntein. Mitään varmaa ei ole, että mitä tulee tapahtumaan… Muutos tietysti vie paljon aikaa. Odotan

innolla palveluiden yhdistämistä ja sitä, että palvelut tuodaan paremmin asiakkaalle.


Aika samanlaiset tunteet kuin sote-uudistukseenkin. Ympäristökunnissa on paljon erilaisia käytäntöjä, joten niiden yhdistäminen on hyvä asia. Yhtenäiset käytännöt parantavat

asiakastyytyväisyyttä ja –laatua, ja yhtenevät käytännöt tarkoittavat myös laadukasta työtä. Vaikka meneehän tässä

vielä vuosia ennen kuin muutokset ovat rutiineja, kun uudistus on näin iso.

Miten toivot, että henkilöstö huomioitaisiin? Tiedottamisella! Usein muutoksista ei tiedoteta

henkilökunnalle ajoissa. Henkilökunta pitäisi ottaa mukaan päätöksentekoon ja miettimään muutosta. Lisäksi olisi hyvä,

jos nämä muutosta suunnittelevat toimikunnat seuraisivat muutoksen toimimista myös jälkeenpäin, jotta voitaisiin

arvioida muutosten toimivuutta.

Miten toivot, että saisit siitä lisää tietoa? Intrassahan on paljon tietoa, mutta kaikki eivät osaa tai ehdi etsiä sitä sieltä. Tiedotustilaisuudet ovat hyvä tapa tiedottaa,

samoin kuukausittainen uutiskirje sähköpostiin.


Kärkihankkeet ja tukihankkeetKärkihanke-nimellä kutsutaan viittä kokonaisuutta. Ne ovat terveyspalvelut, sosiaalipalvelut, vanhuspalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä erikoissairaanhoito.

Tukipalveluiksi puolestaan kutsutaan taloutta, henkilöstöä, muita tukipalveluja, ICT-palveluja ja viestintää edistäviä kokonaisuuksia.

Saat lisää tietoa työryhmien kokoonpanoista ja työstä sekä sote-muutoksesta Päijät-Hämeessä netistä osoitteesta huomisenhyvinvointia.fi.


Samalla vähenee myös paljon palveluja käyttävien asiointi.Tähtäimessä on työhön kuntoutuksen toimintamallin luomi-

nen ja yhteistyörakenteen luominen kuntien työllisyysyksiköi-den kanssa. Näin vähennetään kuntien työmarkkinatukikus-tannuksia ja nostetaan aktivointiastetta.

Työryhmän esityksessä painotetaan ehkäisevää ja varhais-ta tukea lapsiperheille niin, että lastensuojelun tarve vähenee. Tähän työryhmä esittää muun muassa kotipalvelun ulottamis-ta iltoihin ja viikonloppuihin sekä palvelusetelin laajentamis-ta koko alueelle.


Akkunassa pyritään avoimuuteen, mutkattomuuteen ja läheisten hyvään tiedottamiseen. Asiakkaan asioista kerrotaan mahdollisimman joustavasti ja keskitetysti yhdelle läheiselle ja läheiset pyritään sisällyttämään hoidon kokonaisuuteen. Tähän on ylihoitaja Pirjo Orren mukaan päästykin.

Olo on kuin täysin eri maailmasta. Akuut-ti24:n yhteyteen kesän alussa avattu Ak-kuna on rauhallinen ja kotoisa, vaikka edelleen ollaan sairaalan päivystysosas-tolla. Akkuna on ympärivuorokautinen päivystysosasto, jonka asiakkaat ovat 70 vuotta täyttäneitä, välitöntä sairaalahoi-toa ja seurantaa tarvitsevia potilaita. Po-tilaspaikkoja on 12. Vaikka osastolla tun-nelma on leppoisa, sinne ei kuitenkaan voi kävellä omin luvin: Akkunaan tullaan aina Akuutti24:n kautta.

Teksti ja kuvat: Siru Kuisma

Avointa ja mutkatontavuorovaikutusta Akkunassa

Asiakas kotiutetaan nopeastiAsiakas viettää Akkunassa keskimäärin 3 – 4 päivää. Akkunassa tutkitaan ja hoi-detaan potilaan ensiapuun tuonut oire ja sairaustila, mutta tavallisesta päivystys-osastosta poiketen Akkunassa selvitetään

myös kokonaisvaltaisesti potilaan tervey-dentilaa ja toimintakykyä.

Ikäihmisten sairauksiin perehtynyt mo-niammatillinen työtiimi muodostuu muun muassa lääkäristä, hoitajista, fysiotera-peutista ja farmaseutista. He kartoittavat

Akkunassa asiakkaat voivat aina katsoa sängystään ulos ikkunasta.

Avokanslia on lisännyt työntekijöiden ja asiakkaiden vuorovaikutusta.


Asiakasta hämmentävät tekniset laitteet on piilotettu kaappiin.

kukin osa-alueellaan asiakkaan tervey-dentilaa ja toimintakykyä, minkä pohjalta luodaan yhdessä potilaan kanssa alusta-van hoitoja kuntoutussuunnitelman, se-kä luodaan yhteydet jatkohoitoa ja -apua varten.

Jatkuvaa arviointiaAkkunassa asiakkaan toimintakykyä voi-daan tarkkailla arjen kaltaisissa tilanteis-sa. Esimerkiksi fysioterapeutti arvioi asiak-kaan nousemista tuolista, kävelemistä ja tasapainoa, antaen sitten tarkkailun-sa pohjalta ohjausta omaehtoiseen har-joitteluun. Koska Akkuna on rakennettu avokanslian ympärille, hoitohenkilökunta voi tarkkailla asiakkaita jatkuvasti.

– Avokansliasta henkilökunta näkee potilaat koko ajan, mikä lisää potilastur-vallisuutta. Potilaan tilan arvioiminen on helppoa, kun hänet näkee muuallakin kuin vain sängyssä makaamassa. Myös potilaiden ja henkilökunnan vuorovaiku-tusta on enemmän kuin sellaisilla osas-toilla, joissa kansliat ovat suljettuja, osas-tonhoitaja Ulla Linnajärvi sanoo.

Sängyssä ei tarvitse muhiaAkkunan tilat on rakennettu kuntoutu-mista ja kotiuttamista ajatellen.

– Sänky on täällä vain nukkumista var-ten, Linnajärvi nauraa.

– Vaikka toipuva potilas tarvitseekin paljon lepoa, Akkunassa päiviä ei vietetä sängyssä. Ruokailut pyritään järjestämään niin, että kaikki potilaat pääsevät samaan aikaan tähän yhteistilaan syömään. Sosi-aalinen kuntoutus on tärkeää. Täällä po-tilaat näkevät muitakin ikäihmisiä ja usein juttua riittää potilaiden kesken.

Laajentaminen mielessäOrre toivoo, että tulevaisuudessa Akku-nan tilat voitaisiin tuplata.

– Uudet tilat voisivat remontin jälkeä löytyä muualta sairaalasta ja asiakaspai-kat voitaisiin tuplata.

– Tällä hetkellä Akkunan tilat riittä-vät kyllä, vaikka tämän tyyppisellä osas-tolla asiakkaiden määrä vaihtelee paljon. Toisinaan on enemmän asiakkaita, toisi-naan vähemmän, niin kuin päivystyksessä yleensäkin, Linnajärvi huomauttaa.

Ylihoitaja Pirjo Orre ja osastonhoitaja Ulla Linnajärvi.

– Ylipäätään tätä toimintamallia pitäi-si laajentaa muille osastoille ja päivystyk-seen. Ulkomailla ja joissain uusissa suo-malaisissa sairaaloissa avokansliat ovat jo käytössä, Orre kertoo.


Päijät-Hämeen keskussairaalan 40-vuotisjuhlan kunniaksi on pitkin vuotta järjestetty monenlaista. Tässä kuvakavalkadia vuoden varrelta.

JuhlaillallinenJuhlaillalliselle tulosalueet saivat kutsua entisiä ja nykyisiä työn-tekijöitä. Osa kutsutuista oli tehnyt koko elämäntyönsä keskus-sairaalassa. Tilaisuudessa näytettiin keskussairaalan 40-vuotises-ta taipaleesta tehty historiikkivideo. Video on katsaus mennees-tä ja niistä eri vaiheista, joita 40-vuotiseen historiaan on kuulu-nut. Videon tarkoituksena on kuvata keskussairaalan toimintaa eri näkökulmista. Tarinan kertojina videolla ovat eri alueiden am-mattilaiset kuluneelta 40 vuodelta.

Juhlassa paljastettiin myös Väitöskirjataulu, jossa on esillä vuodesta 1976 eteenpäin Päijät-Hämeen keskussairaalan väi-töskirjojen tekijät.

Kuvat: Riikka Halmekoski

JuhlalounasJuhlavuoden kunniaksi erikoissairaanhoidon tulosryhmä tarjosi kaikille keskussairaalan kiinteistössä työskenteleville ja muissa toimipisteissä työskenteleville erikoissairaanhoidon työntekijöille juhlalounaan.


Juhliva 40-vuotias


JuhlaluennotJuhlavuoden kunniaksi järjestettiin luentosarja hyvin-voinnista ja terveydestä kiinnostuneille päijäthämäläisille. Tilaisuudet alkoivat ke-väällä ja vuoden viimeinen luento järjestetään 17.11.

Luennot ovat olleet menestys ja Lahden kaupunginkirjaston auditorio ei ole jäänyt tyhjäksi. Luennoilla on ollut laaja kirjo aiheita, jotka ovat sopineet kaike-nikäisille.


Juhlavuoden kakku1.3. keskussairaala tarjosi henkilökunnalle syn-tymäpäivän kunniaksi kakkukahvit.

Sinuhen valkosuklaasitruunaleivos tuli myös myyntiin sairaalan kahvioon.


Kirurgian symposiumJuhlavuoden kunniaksi Kirurgian klinikka järjes-ti sairaalassa työskennelleille kirurgian alumneil-le, erikoislääkäreille, erikoislääkärikoulutuksen runkovaiheen suorittaneille ja runkovaihetta täl-lä hetkellä suorittaville lääkäreille Juhlasymposi-umin.

Juhlasymposium koostui päivällä järjestettä-västä luentotilaisuudesta, Päijät-Hämeen kes-kussairaalan kiertokävelystä sekä juhlaillallisesta. Luennoilla tutustutaan lääketieteellisiin innovaati-oihin sekä Päijät-Hämeen kirurgian klinikan histo-riaan ja nykyisen Päijät-Hämeen hyvinvointikun-tayhtymän tulevaisuuteen.

Juhlaillallisella oli ohjelmassa musiikkia ja ko-mediaa.

Kuvat: Ina Hukki


Päijät-Hämeen keskussairaalan aulassa käy kuhina. Osa asiakkaista kävelee var-man näköisesti syvemmälle sokkeloiseen sairaalaan, mutta muutamien kasvoilta paistaa hämmennys. Kylttejä on, mutta onko niitä tarpeeksi tiheään ja löytyykö juuri se oma osasto kylteistä?

Suuressa talossa on paljon käytäviäLähihoitaja Tiia Valkeinen ja entinen vah-timestari Jouni Piironen etsivät väkijou-kosta eksyneen näköisiä asiakkaita.

– Tarvitsetko apua, minne olet menos-sa, Valkeinen kysyy ja ohjaa asiakkaan tottuneesti oikeaan suuntaan. Valkeinen on toiminut talossa aiemmin potilaskul-jettajana, joten sokkeloiset käytävät ovat hänelle tuttu paikka.

– Työkaverit kysyivät jo silloinkin neu-voa. Sanoin aina, että jos minulla on kii-re, enkä ehdi viedä jotain potilasta, niin soittaa saa ja pitääkin, Valkeinen nauraa.

Vahtimestarin töistä asiakaspalvelu-neuvojaksi siirtyneellä Jouni Piirosellakin on vankka kokemus sairaalan käytäviltä. Työvuosia on kertynyt parisen kymmen-tä, joten sairaala on tullut tutuksi. Edes jatkuvasti käynnissä olevat remontit eivät saa Piirosta eksymään.

Neuvontapiste on otettu ilolla vastaanUusi asiakaspalveluneuvonta on vastaus asiakkaiden tarpeisiin. Se avattiin Päi-jät-Hämeen keskussairaalan aulaan 3. lo-kakuuta. Isossa talossa palvelulle onkin ollut kysyntää, ja heti ensimmäisistä päi-vistä lähtien palveluneuvonnassa on ajoit-tain ollut jopa ruuhkaa. Asiakkaat ovat kiitelleet neuvontaa, mutta myös keskus-sairaalan aula on saanut värikkyydestään ja valoisuudestaan kehuja.

– Myös talon työntekijöitä autetaan, Piironen lupaa.

– Kun vain ilmoittaa meille, niin tar-vittaessa otetaan esimerkiksi vieraita vas-taan ja ohjataan heidät oikeisiin paikkoi-hin. Tietysti isossa talossa henkilökunta-kin voi tarvita reittiohjeita välillä, jos kaik-ki käytävät eivät olekaan tuttuja. Saa soit-taa tai tulla tästä kysymään, kyllä me neu-votaan.

Ei pelkkää reittineuvontaaValkeinen ja Piironen neuvovat tarvittaes-sa myös sosiaali- ja terveysalan sähköis-ten palveluiden, lomakkeiden, terveys- ja hyvinvointitestien käytössä. Valmiiksi as-ti ei lomakkeita asiakkaille täytetä, mut-ta neuvotaan, mistä mitäkin löytää ja vas-tataan mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Uudistettu keskussairaalan aula on saanut asiakkailta kehuja värikkyydestään. Sohvat ovat kutsuvia, mutteivat liian upottavia, joten niistä on helppo nousta.


Kun on eksyksissä,asiakaspalveluneuvonta auttaa

Neuvonta aulassa on vasta käynnisty-nyt ja siksi sen konsepti elää vielä. Asiak-kaiden tarpeisiin ja toiveisiin pyritään vas-taamaan ja toimintaa muutetaan siihen

Tiia ja Jouni neuvomassa asiakasta oikeaan suuntaan

suuntaan, mihin asiakkailla on tarvetta. Asiakaspalveluneuvonta on avoinna

maanantaista torstaihin kello 7.30 –18.00 ja perjantaisin kello 7.30 –15.00.


Päijät-Hämeen keskussairaalalla oli toukokuussa kansainvälisiä vieraita tutustumassa sairaalan toimintaan. He saapuivat HOPE-asiantuntijavaihdon kautta, joka lennättää joka vuosi alan ammattilaisia tutustumaan muiden Euroopan maiden terveydenhuolto-järjestelmiin.

Tämän vuoden toukokuussa Päijät-Hä-meen keskussairaalassa vieraili kaksi ter-veydenhuollon ammattilaista, espanja-lainen Asuncion Merino Peralta ja por-tugalilainen Gloria Almeida. He vietti-vät Lahdessa neljä viikkoa ja tutustuivat mm. keskussairaalaan ja Orimattilan ter-veysasemaan. Vierailujakson jälkeen kaik-ki Suomessa vaihdossa olleet kokoontui-vat ja suunnittelivat yhdessä esityksen ko-kemuksistaan. Tänä vuonna loppukonfe-renssi järjestettiin Roomassa, jossa maa-kohtaiset esitelmät esitettiin kaikille HO-PE-osallistujille.

Kokemusten vaihtoaEnnen Lahdesta lähtöään Peralta ja Al-meida valmistelivat omasta työstään ja työpaikastaan esitykset, joita kiinnos-tuneet PHSOTEY:n henkilökunnan jäse-net kokoontuivat kuuntelemaan. Vaih-don aikana vierailijat olivat oppineet pal-jon Suomen terveydenhuoltojärjestelmäs-tä ja PHSOTEY:n toiminnasta, ja nyt heil-lä oli mahdollisuus kertoa keskussairaalan väelle omien maidensa toimintatavoista.

Peralta ja Almeida työskentelevät ter-veydenhuollon hallinnon tehtävissä. Pe-ralta työskentelee Pamplonassa, Espan-jassa ja Almeida Lissabonissa, Portuga-lissa. Esityksissään he kertoivat maiden-sa terveydenhuollosta, omasta työpaikas-taan ja projekteista, joissa ovat olleet mu-kana. Peralta kertoi esimerkiksi potilastur-vallisuuden kehittämistyöstään, ja Almei-da kuvaili puolestaan uudenlaista han-

Gloria Almeida ja Asuncion Merino Peralta kertoivat nauttineensa Päijät-Hämeen luonnosta.

Teksti ja kuva: Laura Myllylä

HOPE-vaihdossa keskussairaalalla

ketta, jossa pyritään liikunnan kautta pa-rantamaan asiakkaiden terveyttä ja elä-mäniloa.

Ensimmäistä kertaa SuomessaKumpikaan vierailijoista ei tiennyt Suo-mesta juuri mitään ennen tänne saapu-mistaan. He ajattelivat, että pohjoismaa-laiset ovat tehokkaita ja hiljaisia. Kumpi-kin oli kuitenkin hyvin kiinnostunut tu-tustumaan Pohjoismaihin, sillä vaihtoon haettaessa Peralta laittoi ensimmäisiksi hakuvaihtoehdoikseen Suomen, Ruotsin

Mikä on HOPE-asiantuntijavaihto?

– HOPE-vaihdossa terveydenhuollon hallinnossa työskentelevät voivat lähteä kuukaudeksi tutustumaan toisen Euroopan maan terveydenhuoltojärjestelmään

– HOPE eli The European Hospital and Healthcare Federation on vuonna 1966 perustettu yhdistys, joka järjestää asiantuntijavaihdon

– Vaihtoon voi hakea syksyisin ja vaihto järjestetään toukokuussa

– Lue lisää suomeksi www.kuntaliitto.fi tai englanniksi www.hope.be

ja Tanskan. Almeida taas halusi Suomen ja Ruotsin lisäksi Isoon-Britanniaan.

Ennakkokäsitys tehokkuudesta ja hil-jaisuudesta piti paikkansa, ainakin Almei-dan mielestä. Hän oli ollut seuraamassa kokousta, johon oli osallistunut 20 ihmis-tä. Portugalissa se olisi ollut kaoottinen tilanne, mutta täällä kaikille osallistujil-le annettiin rauha puhua ja kokous vie-tiin nopeasti läpi. Peralta arvosti suoma-laista potilaslähtöistä hoitotapaa ja miet-ti, että siinä olisi kehitettävää hänen sai-raalassaan.


13.6. Sydänkeskuksessa otettiin kokeiluun sisäänkutsujärjestelmä, jossa asiakas ilmoittautuu itse sisään ja jonka kautta lääkärit voivat kutsua potilaita

Sydänkeskuksessa aloitettiin 13.6. pilotti-hanke, jossa testataan uuden sisäänkut-sujärjestelmän toimintaa käytännössä. Asiakkaan on tarkoitus ilmoittautua lait-teella, minkä jälkeen lääkäri kutsuu asiak-kaan huoneeseensa. Pilotointi ei ole alka-nut ilman ongelmia.

– Asiakkaat tarvitsevat paljon tukea laitteen käyttämiseen. Erityisesti vanhem-milla ihmisillä on ongelmia ilmoittautumi-sessa, apulaisosastonhoitaja Helena Paso-nen sanoo.

– Yksi rouva oli menettänyt yöunensa-kin, kun oli murehtinut, osaako sitten il-moittautua tänne aamulla.

Osastonhoitaja Erja Pursiaisen mukaan asiakkaita olisi pitänyt tiedottaa enem-män.

– Pelkkä kutsukirjeessä ollut maininta ilmoittautumisesta ei riittänyt.

Opastus auttaaAsiakkaat ovat kuitenkin olleet tyytyväi-siä saamaansa opastukseen. Sydänkes-kuksen asiakkaat käyvät yksikössä usein vain kerran, tai käynnit sijoittuvat pitkäl-le aikavälille. Ilmoittautumislaitteen opas-tuksesta ei siksi ole juuri hyötyä.

– Monet asiakkaat käyvät täällä vain kerran, tai sitten seuraava käynti on to-della pitkän ajan päästä. Laboratoriossa tai muualla opastuksesta olisi enemmän hyötyä, kun asiakas osaisi seuraavalla ker-ralla toimia itsenäisesti, Pasonen sanoo.

Pilotoinnin jälkeen käyttöön muuallekinSisäänkutsujärjestelmä on tarkoitus ottaa pilotoinnin jälkeen käyttöön myös muual-la sairaalassa. Ainakin radiologian ja la-boratorion yksiköt miettivät järjestelmän käyttöönottoa. Ennen laajentamista jär-jestelmään on kuitenkin tehtävä paljon muutoksia.

– Nyt ongelmia on sisäänkutsujärjes-telmän ja Effican välillä. Ja tietty siinä lait-teen käytössäkin asiakkailla. Siihen voisi tehdä jonkin ohjevideon, mikä opastaisi

Sisäänkutsujärjestelmän laite opastaa asiakasta eri vaiheissa


Sydänkeskuksen sisäänkutsujärjestelmän pilottikokeilu

käyttöön… Lääkärit ovat osanneet käyt-tää järjestelmää hyvin, eikä se ole vaikeut-tanut heidän työtään.

Jos laitteen käytössä on ongelmia, apu löytyy onneksi läheltä – heti ikkunan takaa

Tietoturvaan parannusta, tehokkuutta toimintoihinSisäänkutsujärjestelmä parantaa myös potilaiden tietoturvaa.

– Lääkärin ei tarvitse enää huudella käytävillä potilaita sisään, vaan numero ilmestyy ruudulle, Pasonen huomauttaa.

– Ja jos järjestelmä olisi käytössä koko sairaalassa, olisi helppo seurata potilaan kulkua. Jos täytyy vaikka ottaa röntgen-kuvat ja verikokeet ja samana päivänä on vielä käynti Sydänkeskuksessa, tämän jär-jestelmän avulla nähdään, missä asiakas milloinkin on. Näin voidaan seurata myös läpimenoaikoja, Pursiainen selittää.


Toukkapussit pitävät vauvat lämpiminä ja Jatta Mustrannan sormet vetreinä

Toukkapussit ovat kudottuja villakapaloi-ta, jotka lämmittävät pieniä vauvoja vaik-kapa päiväunien aikana. Lähiaikoina mo-ni Päijät-Hämeen keskussairaalassa syn-tynyt vauva on saanut Jatta Mustrannan kutoman toukkapussin. Mustranta on ku-tonut peräti 270 toukkapussia puolessa-toista vuodessa.

– Tämä on minulle harrastus ja ajanku-lua, Mustranta kertoo.

Mustranta asuu Hollolassa miehen-sä kanssa. Päijät-Hämeen keskussairaala on molemmille tuttu paikka, sillä he ovat käyneet siellä hoidossa.

– Olemme saaneet keskussairaalassa hyvää hoitoa, ja oli luontevaa lahjoittaa toukkapussit juuri tänne synnytysosastol-le, Mustranta sanoo.

Mustranta ostaa itse langat toukka-pusseihinsa ja miettii värit. Yhden pussin kutomiseen kuluu noin päivä ja kun niitä on valmistunut useampia, Mustranta käy viemässä ne keskussairaalalle. Vastasynty-nyt vauva saa toukkapussin käyttöön syn-nytysosastolla, josta perhe saa sen mu-kaan kotiin. Kun Mustranta on ehtinyt

Teksti ja kuvat: Laura Myllylä

Käsinkudotut toukkapussit lämmittävät keskussairaalan vauvoja

tekemään näin monta toukkapussia, on hän saanut jo palautettakin niistä. Erään kerran lankakaupan myyjä kiitteli niistä.

– Olin ostamassa lankoja uusia pusseja varten ja myyjä kyseli, mitä oikein kudon, Mustranta kertoo. – Kun hän kuuli, että teen toukkapusseja, hän kertoi siskonsa vauvan saaneen sellaisen.

Mustranta pitää toukkapussien kuto-mista hyvänä harrastuksena ja omana ta-panaan osallistua hyväntekeväisyyteen.

Sairauksien ja allergioiden takia harras-tusmahdollisuudet ovat rajoitetut.

– Kutominen pitää käsieni nivelet vet-reänä ja tätä voin tehdä kotona, Mustran-ta kertoo. – On mukava tehdä jotain mui-den hyväksi.

Kutomisessa Mustranta on vanha kon-kari, sillä kutomaan oppi jo 4-vuotiaana. Toukkapussien lisäksi hän kutoo kaiken-laista itselleen ja perheenjäsenilleen.

Päijät-Hämeen keskussairaalan lastenpsykiatrian poliklinikka muutti 1.8. uusiin tiloihin Lahden keskustaan. Aiemmin polik-linikalla ei ollut omia tiloja Päijät-Hämeen keskussairaalassa, jo-ten muutto tuli tarpeeseen. Keskustaan muuttaminen oli perus-teltua, sillä asiakkaat ovat perheitä ja nuoria, joiden on helpom-pi tulla keskustaan kuin sairaalalle. Kulkuyhteydet ovat parem-mat, vaikka nykyään keskussairaalallekin kulkee hyvin bussivuo-roja. Myös poliklinikan yhteistyökumppanit, kuten lastensuojelu ja perheneuvola, ovat keskustassa lähellä.

Työntekijöiden mukaan uudet tilat ovat siistit ja viihtyisät. Ne sopivat hyvin lastenpsykiatrian poliklinikan tarpeisiin. Lapset on otettu tilasuunnittelussa ja sisustuksessa huomioon.

– Tilat on kuitenkin hajautettu kolmeen eri paikkaan. Mei-tä on nelisenkymmentä töissä täällä, joten selväähän se on, et-temme me mahdu yhteen kerrokseen, mutta nyt osa tiloista on eri rapussakin. Se aiheuttaa välillä vaivaa, toimistosihteeri An-ne Lassila sanoo.

Erityistä tiloissa on neljän työntekijän yhteinen huone. Poliklini-kan työntekijät tekevät paljon kotiin tehtävää työtä, eli käyvät asia-kaskäynneillä, ja toimistossa käydään vain kirjaamassa tiedot ylös.

– Siksi jokainen ei tarvitse omaa huonetta, vaan neljän hen-gen huone toimii hyvin. Tämä on tulevaisuutta, Lassila toteaa.


Lastenpsykiatrian poliklinikka muutti uusiin tiloihin

Neljä työntekijää mahtuu samaan huoneeseen. Toimistossa voi halutessaan tehdä töitä seistenkin

Jatta Mustranta esittelee värikkäitä toukkapusseja synnytysosaston päivähuoneessa



Päijät-Hämeen keskussairaalalle saapuu joka kevät yli sata lääketieteen kandidaattia innokkaana oppimaan uutta. Kandeille opintojakso on käytännönläheistä ja kehittävää, ja Päijät-Hämeeseen se tuo uusia mahdollisia sairaanhoidon ammattilaisia.

Teksti ja kuvat: Riikka Halmekoski

Päijät-Hämeen keskussairaala – yksi Suomen opetussairaaloista

Päijät-Hämeen silloinen sosiaali- ja ter-veysyhtymä lahjoitti Tampereen yliopis-tolle kolme osa-aikaista professuuria kun-toutuksen, reumatologian ja psykiatrian aloilta. Kuntoutuksen opetus aloitettiin Päijät-Hämeen keskussairaalalla vuonna 2010 ja reumatologia aloitettiin 2014. Psykiatrian professuuri on vanhin profes-suureista. Se perustettiin erikoislääkäri-koulutusta varten 15 vuotta sitten. Psyki-atrian professuurissa ei ole toistaiseksi ol-lut kandidaattien perusopetusta.

Kuntoutuksen opetus järjestetään jo-ka kevät, jolloin kolmannen vuosikurssin lääketieteen opiskelijat saapuvat kymme-nen hengen ryhmissä kahdeksi päiväk-

si Lahteen opintojaksolle. Tänä vuonna huhtikuussa opetus tapahtui ainoastaan Päijät-Hämeen keskussairaalassa, mutta toukokuussa saapuneille seitsemälle ryh-mälle opetus on jakautunut Salpausselän kuntoutussairaalan Jalmarin ja keskussai-raalan kesken.

Opetusta yhdessä muiden alojen opiskelijoiden kanssaHuhtikuussa kandiryhmien kanssa kokeil-tiin uutta opetusmuotoa, jossa opiskeli-jat tutustuivat samoihin potilaisiin, joita sairaanhoidon ja fysioterapian opiskelijat hoitivat Vastuuta ottamalla opit -jaksolla. Kandit jaettiin 2 – 3 hengen ryhmiin. Hoi-

Lääketieteen opiskelijat harjoittelevat vaarattomia toimenpiteitä toisiinsa.


Kevään viimeinen kandiryhmä odotti jo innokkaasti kesäloman alkua, mutta silti mielenkiintoa opetukseen riitti.

tajaopiskelija kertoi kandeille potilaasta. Tämän jälkeen kandit haastattelivat poti-laan ja seurasivat myöhemmin fysiotera-piaopiskelijan toimintaa. Tämä mahdollis-ti käytännönläheisen opetuksen ja tutus-tumisen eri ammattiryhmien työhön.

Jalmarissa tapahtuvassa opetuksessa keskityttiin neurologiseen ja ortopediseen kuntoukseen. Opetuksen tärkeänä point-tina oli toimintakyvyn arviointi ja kuntou-tussuunnitelma.

Keskussairaalassa opetus keskittyy tutkimiseen ja toimintakyvyn arviointiin. Opetuksessa tutustutaan reuma-, selkä- ja olkapääpotilaiden hoitoon sekä kun-toutukseen. Kandit vierailevat fysiatrian, kuntoutustutkimusyksikön ja reumatolo-

gian poliklinikoilla ja tutustuvat moniam-matillisen tiimin toimintaan.

Koko opintojakson teemana on toi-mintakyky, sen arviointi ja parantami-nen sekä moniammatillisen tiimin toi-minta toimintakyvyn parantamisen näkö-kulmasta. Opintojakson aikana kandeille opetetaan, ettei lääkäri tee työtä yksin, vaan potilasta hoidetaan tiimissä. Opin-tojakso on saanut positiivista palautet-ta opiskelijoilta ja monille tutustuminen uusiin sairaaloihin herättää mielenkiintoa opiskeluun.

Opiskelija ja sairaala tutustuvat Kun lääketieteen opiskelijoiden ryhmä-koot suurenevat lähivuosina, tulee opin-

tojakson järjestäminen yliopistolle kal-liimmaksi. Päijät-Hämeessä toivotaan sil-ti opintojaksojen jatkumista, sillä nämä kaksi kehittävää ja mielenkiintoista päi-vää ovat opiskelijoille oppimisen kannal-ta arvokkaita.

Kahden päivän opintojakso keväisin on viimeinen puristus opiskelijoille ennen kesäloman alkua. Tutustuttamalla lääke-tieteen opiskelijat sairaalaan ja sen toi-mintaan luodaan valmiiksi suhteita tule-viin ammattilaisiin. Näin Päijät-Hämeen keskussairaalan mahdollisuus olla heidän tuleva työnantajansa kasvaa. Kuntoutuk-sen professuuri jatkuu vuoteen 2018 ja reumatologian 2019, tämän jälkeen pro-fessuurien jatkosta päätetään uudestaan.


Tuoksuyliherkkyys hankaloittaa monien elämää. Erityisesti sairaalassa hajusteettomuus on suositeltavaa, mutta muuallakin hajusteiden käyttämistä kannattaisi välttää.

Pyykinpesuaine, deodorantti, hiuslakka, partavesi… Käytämme joka päivä kos-metiikkaa ja pesuaineita, joihin on lisät-ty hajusteita. Itse asiassa ympäristömme on niin täynnä tuoksuja, ettemme enää huomaakaan niitä. Kuitenkin on ihmisiä, jotka eivät ainoastaan huomaa eri haju-ja, vaan jopa kärsivät niistä. Vaivaa kut-sutaan tuoksuyliherkkyydeksi.

Tuoksuyliherkkyydestä kärsii Allergia- ja astmaliiton arvion mukaan 10 – 40 pro-senttia väestöstä. Tuoksuyliherkät reagoi-vat hajuihin poikkeavasti, sillä heiltä puut-tuu ominaisuus tottua tuoksuihin. Tavalli-sia oireita ovat nuha, päänsärky, pahoin-vointi ja ihon punotus. Tuoksuyliherkkyy-destä ei pääse eroon lääkkeillä, vaan oi-reettomuus vaatii tuoksutonta ympäris-töä. Oireita lievitetään esimerkiksi anti-histamiinilla ja päänsärkylääkkeillä.

Tuoksuyliherkkyyttä ei ole vielä tutkit-tu riittävästi. Sen on todettu aiheuttavan elimellisiä oireita, mutta syytä sille, mik-si osa ihmisistä reagoi tuoksuihin, ei tark-kaan tiedetä. Psyykkisestä vaivasta ei kui-tenkaan ole kyse, kuten joskus on ajatel-tu. Tuoksuyliherkkä ei yritä olla hankala tai huomionkipeä, ja hänen oireisiinsa tu-lisi suhtautua vakavasti.

Tuoksuyliherkkä potilaana sairaalassaSairaanhoitaja Anne Sairanen tapaa työs-sään paljon tuoksuyliherkkiä. Hän työs-kentelee keskussairaalan keuhkosairauk-sien poliklinikalla, jossa hoitaa astma-, al-lergia-, keuhkoahtauma-, keuhkosiirto- ja siedätyshoitopotilaita. Hän tietää, mi-ten tuoksuyliherkkyys hankaloittaa taval-lista arkielämää.

Pahimmissa tapauksissa jo muutaman minuutin altistuminen hajusteille voi ai-heuttaa tuoksuyliherkälle pahan pään-säryn tai hengenahdistusta. Vapaa-ajan harrastuksia joutuu usein rajoittamaan, sillä esimerkiksi konserteissa ja elokuvis-sa käynti voi muuttua mahdottomaksi.

Tupakan haju voi aiheuttaa tuoksuyliherkälle oireita

Teksti: Laura MyllyläKuvat: Laura Myllylä, Siru Kuisma

Tuoksuttomana työpaikalle

Tuoksuyliherkkä ei voi istua kahta tuntia henkilön vieressä, joka käyttää voimak-kaita hajusteita.

Tuoksuyliherkät joutuvat välttelemään ihmisiä, mutta aina se ei ole mahdollis-ta. On pakko käydä sairaalassa ja terveys-keskuksessa, tavata hoitajia ja lääkäreitä. Ei voi hälyttää paikalle tuoksutonta ensia-puhoitajaa. Sen vuoksi on tärkeää, että hoitohenkilökunta kiinnittäisi asiaan huo-miota ja välttäisi hajusteiden käyttöä työ-aikana.

Sairanen kertoo, että ankarasti oirei-leva tuoksuyliherkkä huomaa jo ovella, jos sisällä on henkilö, joka käyttää vah-voja hajusteita. Kun on kyseessä tuoksu-yliherkkä potilas, täytyy miettiä miten toi-mitaan: missä hoitohuoneessa hänen on paras olla ja mistä menee lyhin reitti ulos.

Tuoksuttomuus työpaikallaIhmiset tottuvat nopeasti käyttämiin-sä tuoksuihin, eivätkä pidä esimerkik-si huuhteluaineensa tuoksua mitenkään ihmeellisenä. Sen takia on tavallista, et-tä hajuvettä ja partavettä käytetään run-saasti. Tuoksuun totuttua hajuvettä suih-kutellaan enemmän ja enemmän. Tuok-suyliherkkä eroaa muista siinä, että hän ei totu tuoksuihin ja saa sen takia oireita.

Työpaikoilla tulisi ottaa työkaverit huo-mioon hajusteita käytettäessä. Pukukopit voivat olla tuoksuyliherkille hankalia paik-koja, Sairanen kertoo. Jos pukukopissa suihkutellaan deodoranttia tai hiuslak-

kaa, tuoksuyliherkän täytyy vaihtaa vaat-teet juoksujalkaa tai jopa turvautua lääk-keisiin hengenahdistuksen vuoksi.

Tuoksuyliherkkä voi pyytää työkave-reita olemaan käyttämättä hajuvettä tai partavettä työaikana, eikä se ole liioiteltu pyyntö. Sairasen mielestä olisi hyvä miet-tiä, mitkä ovat sopivat ”työtuoksut”. Ei tarvitse olla kokonaan hajusteeton, mutta haju- ja partavesi eivät ole pakollisia tuot-teita, eikä niitä tarvitse työaikana.

Työaikoina käytettyjen kosmetiikka-tuotteiden ja pesuaineiden tulisi olla kor-keintaan miedosti hajustettuja. Myös ha-justeettomia tuotteita löytyy joka mar-ketin hyllystä, ja esimerkiksi Allergia- ja astmaliiton Allergiatunnuksella merkityt tuotteet ovat hajusteettomia. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mitä hajustet-tuja tuotteita käyttää. Kosteusvoidekin voi olla tuoksuyliherkän oireiden aiheut-taja, sillä niihin lisätään paljon hajusteita.

Lähde: Allergia- ja astmaliiton internetsivut


Sairaalan osastoille ei saa tuoda voimakashajuisia kukkia ja joillekin

osastoille kukkien tuominen on kokonaan kielletty

23


Ei se niin vakavaa ole… Kukin tyylillään!

Sairaaloiden Curlingin SM-juhlaturnaus Vierumäellä päättyi viimevuotiseen tapaan Lahden Validia kuntoutuksen voittoon. Laksilaisten curling-joukkue puolusti hienosti aiempaa hopeasijoitustaan tullen tälläkin kertaa toiseksi.

Kymmenettä kertaa pelattu turnaus oli kaikkien aikojen tasaisin. Kaikki joukku-eet keräsivät sarjana pelatussa turnauk-sessa pisteitä ja pelit menivät sopivasti ris-tiin. Voittajaa lukuun ottamatta muut si-joitukset ratkesivat vasta viimeisissä pe-leissä.

Laksilaisten curling-joukkue otti jo seit-semännen hopeatilansa sairaaloiden tur-nauksessa. Hopeasta näyttää tulleen Lak-silaisille tapa. Tällä kerralla hopea oli voi-tettu, sillä samoissa pisteissä ollut OYS jäi pronssille voitettujen päiden perusteella.

Pelien tasaisuutta kuvasi hyvin myös se, että seitsemänneksi sijoittunut Tam-pere rökitti mestari Validian viimeisessä pelissä lukemin 12 – 2. Turnauksen voit-to ratkesi lauantain paikallispelissä Lak-silaisten ja Validian välillä. Joukkueet oli-vat kohdanneet kauden aikana kahdes-ti Kortteliliigassa, jossa molemmat pelit päättyivät Laksilaisten voittoon. Nyt lop-putulos oli kuitenkin Validialle edullisem-pi. Lahti johti ennen viimeistä päätä 5 – 2, mutta Validia otti väkisin neljä pistettä pe-lin viimeisessä päässä ja käänsi pelin lo-pulta edukseen 6 – 5.

Turnaus pelattiin toisena vuonna pe-räkkäin Vierumäellä. Tällä kerralla oli sat-sattu olosuhteisiin juhlaturnauksen kun-niaksi. Turnaus pelattiin Curlingliiton ki-villä ja jääntekijä Aimo Viitasaari loihti kaukaloon erittäin hyvät ja liukkaat jäät. Joukkueet olivat olosuhteisiin erittäin tyy-tyväisiä.

Mitalijoukkueiden lisäksi palkittiin Raision palkinnoilla perinteiset Sunnun-tai-pelaajat. Miehistä palkittiin Laksilais-ten Kimmo Maaranen ja naisista FimLa-bin Sari Kurimo.

KorttelikausiLaksilaisten curling-joukkue kahlasi pai-kallisen Kortteliliigakauden nousujoh-teisesti ja tuloksena oli alemman loppu-sarjan voitto. Alkusarja pelattiin vaihtu-vin kokoonpanoin ja tuloksin. Loppusar-

Jussi ja Pekka tiukassa harjauksessa, vaikka naurattaakin

Teksti: Pasi MäkiKuvat: Jarkko Kuisma

Juhlaturnauksesta curling-hopeaa

ja pelattiin kahden päivän turnauksena ja joukkue tiivisti osaamisensa – tuloksena Kakkosen mestaruus.

Uusi kausi alkaa lokakuussa ja uusia pelaajia otetaan joukkueeseen. Harjoitus-ajoista ilmoitetaan viikkotiedotteessa ai-kojen varmistuttua. Lähde kokeilemaan mukavaa harrastusta!

Laksilaisten joukkue vas. Pasi Mäki, Tero Haverinen, Jussi Niemi, Pekka Kosonen, Jukka Tolppala ja Kimmo Maaranen


Päijät-Hämeen keskussairaalan syöpätau-tien poliklinikka ja Tampereen Yliopistol-lisen Sairaalan Lahden sädehoitoyksikkö juhlistivat 10-vuotista taivaltaan 14.10. Tieteellisessä symposiumissa olivat puhu-massa professori Pirkko-Liisa Kellokum-pu-Lehtinen, FT Karri Seppä, dosentti Jo-hanna Arola, professori Heikki Minn ja tutkijaprofessori Akseli Hemminki. Tilai-suuden aikana oli mahdollisuus myös tu-tustua syövänhoidon yksiköiden tiloihin.

Tilaisuuden aikana oli mahdollisuus myös tutustua syövänhoidon yksiköiden tiloihin. Kuvat ovat avointen ovien kier-rokselta.

Kymmenen vuotta yhteistyötä



Kerran vuodessa työyhteisöissä pohditaan, mitä tekisimme tänä vuonna työhyvinvoinnin merkeissä. Vaihtoehtoja on monia ja mielipiteitä osastoilla usein yhtä monta.

Myös naistentautien klinikka on kokenut monet erilaiset Tyhy-päivät erilaisilla ko-koonpanoilla vuosien saatossa. Viime tal-vena, kun tämä keskustelu jälleen alkoi, nousi esiin idea mennä hieman kauem-mas. Klinikkamme kätilö Kairin Pelkonen kutsui meidät entiseen kotikaupunkiinsa Tarttoon. Hän lupasi viedä kaikki haluk-kaat tutustumaan Tarton kaupunkiin ja Tarton yliopistolliseen sairaalaan.

Kaikkien iloiseksi yllätykseksi oli löy-detty Tyhy-matka, joka kiinnosti kaikkia ammattiryhmiä ja innokkaita. Lähtijöitä

Iloinen ryhmämme antoisan TYHY-päivän vietossa

kertyi kaikkiaan 50. Lähtijöiden varmis-tuttua esimiehet hetken pohdittuaan sai-vat työvuorot järjestymään rannalle jää-vien voimin, ja reissuun päästiin hyvillä mielin.

Päivä TarttoossaKun Tyhy-päivä suuntautuu Itämeren vas-tarannalle, on liikkeelle lähdettävä aikai-sin, jotta ehtii nähdä mahdollisimman paljon. Laivalla yli ja tilausajolla kohti Tart-toa hyvillä mielin. Tartossa Tartu Ûlikoo-li klinikum otti meidät vieraanvaraises-ti vastaan. Synnytys ja Naistentautien yli-lääkäri Meelis Kirs piti esitelmän klinikan toiminnasta. Sairaala oli rakentanut uu-det tilat synnyttäjien ja naistentautipoti-laiden käyttöön vuonna 2008. Sairaalas-sa syntyy noin 2500 lasta vuodessa. Tilat ja toiminnat olivat näin vertailukelpoisia meidän toimintojemme kanssa. Pääsim-me tutustumaan koko klinikan tiloihin ja toimintaan. Kauniit ja valoisat tilat olivat antoisaa tutustuttavaa. Perhehuoneita oli

Naistentautien ja synnytysklinikan TYHY-matka Tarttoon

tarjolla niin synnyttäjille kuin naistentau-tien potilaillekin.

Tartossa on asiakkaalla mahdollisuus ostaa oma kätilö hoitamaan synnytys-tä. Sairaalan kätilöt hoitivat ”omia asiak-kaitaan” oman työnsä ohessa. Tämä on mielenkiintoinen mahdollisuus luoda pit-kä hoitosuhde koko raskauden ja synny-tyksen ajalle niin potilaalle kuin kätilölle.

Sairaalaan tutustumisen jälkeen meil-le jäi vielä aikaa nauttia illallista yhdes-sä sekä tutustua kauniiseen Tarton kau-punkiin.

Onnistunut matkaTyhy-matkan parasta antia oli ehdotto-masti yhdessä vietetty aika. Sairaalassa teemme jokainen omaa työtämme. Yh-den potilaan hoitoketjuun kuuluu mon-ta klinikkamme osastoa ja monta am-mattiryhmää. Osastojen ja ammattiryh-mien välistä yhteistyötä on paljon ja sen on klinikassamme sujuvaa. Vapauttavaa ja avartavaa on kuitenkin viettää hetki ai-


kaa myös vapaa-ajalla. Kiire ei ole kellään ja jotakin mielenkiintoista ja uutta on jo-kaiselle mukana olijalle. Kotiin tuomisena saimme paljon hyvää mieltä ja ideoita tu-levaisuuden Tyhy-päiviin.

Kiitos kaikille teille työkaverini. Meillä on monta ihanaa muistoa joille yhdessä hymyillä, kun tuolla käytäville työn lomas-sa tapaamme!

Synnytyssali Tarton synnytyssairaalassa

Nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmät ovat vanhanaikaisia, eivätkä vastaa käyttäjien tarpeita. UNA-hankkeen avulla luotiin uusi määrittelykokonaisuus. Hankkeessa oli mukana 18 sairaanhoitopiiriä ja 7 kuntaa.

Asiakas- ja potilastietojärjestelmät muo-dostavat alueellisen tietojärjestelmäark-kitehtuurin ytimen ja ne ovat sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisimpiä operatii-visia järjestelmiä. Nykyisin käytössä ole-viin asiakas- ja potilastietojärjestelmiin kohdistuu merkittäviä uudistamistarpei-ta. Useat sote-organisaatiot ovat raken-tamassa uusia sairaaloita, tai kehittämäs-sä toimintaa, johon tarvitaan apuväli-neeksi nykyaikaista teknologiaa. Nykyisin käytössä olevat järjestelmät ovat elämän-sä loppupuolella.

Vanhanaikaiset järjestelmät hankaloittavat käyttöäLisäksi nykyiset asiakas- ja potilastietojär-jestelmät edellyttävät teknologista uudista-mista. Käyttäjien tyytymättömyyttä aiheut-tavat järjestelmien heikko käytettävyys, taipumattomuus sähköisiin reaaliaikaisiin konsultaatioihin ja tietojen vaihtoon, toi-minnan ohjaamisen puute, sote-tiedon yh-teiskäytön mahdottomuus, sekä integraa-tioiden kömpelyys ja kustannukset.

UNA-hankkeessa määritelty sote-tietojärjestelmän kokonaisuus

Teksti: UNA-hankkeen projektipäällikkö Virve Metsiö

Kansallista sote-tietojärjestelmäyhteistyötä UNA-hankkeessa

Akusti-hanke käynnistyyKuntaliiton vetämän Akusti-hankkeen ni-missä käynnistettiin vuoden 2015 alusta asiakas- ja potilastietojärjestelmien uu-distamisen yhteistyön neuvotteluprojek-ti. Neuvottelujen tuloksena syntyi yhtei-nen ymmärrys tarpeesta määrittää tuo-te- ja toimittajariippumaton tulevaisuu-den sosiaali- ja terveydenhuollon tietojär-jestelmäkokonaisuus. Syntyi UNA-hanke, jossa mukana oli 18 sairaanhoitopiiriä ja 7 kuntaa.

Määrittely-yhteistyö oli aloitettu pie-nemmällä joukolla Kiila-hankkeessa lä-hinnä erikoissairaanhoidon ja perusterve-ydenhuollon näkökulmasta. UNA-hank-keeseen liittyi neljä yliopistosairaalaa: Tays, Tyks, Kys ja Oys. Apotti-hanke (Hus) oli tuottanut ja julkaissut asiakas- ja po-tilastietojärjestelmän vaatimukset, jot-ka olivat avoimesti kaikkien hyödynnet-tävissä.

TuotoksetUNA-hankkeen tuotoksena syntyi tavoit-teen mukaisesti määrittelykokonaisuus sekä toiminnallisesta että ICT-näkökul-masta. Yksittäisiä määrittelyjä saatiin noin 6000 kappaletta, joiden lisäksi kuvattiin 31 laajaa asiakasprosessia ja 67 käyttöta-pausta, sekä modulaarisen arkkitehtuurin suunnitelma.

Miten työ jatkuuTämä määrittelykokonaisuus on käytet-tävissä nyt, kun organisaatiot tähtäävät yhteistyössä tietojärjestelmän kilpailutuk-seen ja hankintaan. Tänä kesänä organi-saatiot ottivat alustavasti kantaa yhteis-

työn jatkotyöhön. Määräaikaan mennes-sä hanke sai vastaukset kyselyn vastaan-ottaneilta sairaanhoitopiireiltä. Sairaan-hoitopiirien lisäksi vastaukset saatiin Es-poon, Oulun, Tampereen ja Turun kau-pungeilta.

Vastauksissa yhteistyö nähtiin tarpeel-lisena ja myönteisenä asiana. Vastaajat il-maisivat vähintäänkin alustavasti haluk-kuutensa osallistua UNA-yhteistyöhön ja jatkovalmisteluun. Yhtään kielteistä vas-tausta ei tässä yhteydessä annettu.



Kiitos kaikille työtovereilleni, joiden kans-sa olen saanut työskennellä. Nyt on sit-ten minun tullut aika nauttia kokopäiväi-sestä vapaudesta ilman työkiireitä ja dead lineja.

Ellei joku satu tietämään, mitä eläk-keelle pääseminen tarkoittaa, niin ker-rottakoon asia:

Kun ihminen elää tarpeeksi vanhaksi,hän saa kaikessa rauhassa tehdä juuri mitä haluaa.

(Tove Jansson)Erityiskiitokset patologian väelle pitkäai-kaisesta yhteiselosta niin myötä- kuin vas-tatuulessakin.

Arja Järvinen

Lastenpsykiatrian lapset, vanhemmat ja henkilökunta KIITTÄVÄT Lahden sähkötyötekijöiden AO 59:ää mukavasta ja hyvin järjestetystä retkestäKORKEASAAREEN 26.5 2016

Materiaalikoordinaattorina eläkkeelle päässyt ex-varastopäällikkö Timppa kiit-tää kaikkia teitä, joiden kanssa on yhteis-työtä tehty 40 vuoden työuran aikana.Onnea, menestystä ja jaksamista tuleville hyvinvointiyhtymän vuosille!

Timo Luotonen

Konservatiivinen tulosalueSisätauditYlilääkäriMaija MikkolaLL, kliinisen hematologian ja sisätautien erikoislääkäri

Konservatiivinen tulosalueKeuhkosairaudetErikoislääkäriHille LillLL, keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri

Konservatiivinen tulosalueSisätauditYlilääkäriVille LehtinenLL, infektiosairauksien ja sisätautien erikoislääkäri

Konservatiivinen tulosalueSydänkeskus 2110Kardiologian erikoislääkäriSari HämekoskiLL, kardiologian erikoislääkäri

Kesä meni nopeasti ohi. Ehdimme kuiten-kin risteillä Repovedellä ja nauttia Orilam-min kauniista maisemista. Orilammin ma-jan lounas oli todella maukas. Pieni ve-sisadekaan ei haitannut tunnelmaamme. Kiitos matkapalvelu Liisa Hietalalle järjes-telyistä.

Jokavuotisen Rentola-päivän tilalle olimme valinneet lahtelaisen Lepolan lo-makeskuksen Ahtialassa. Siellä saimme maukkaan keittolounaan ja hyvät löylyt päälle. Kiitos osallistujille ja talon johdol-le lounaasta.

Syksy tulee pikavauhdilla, joten on ai-ka suunnata ajatukset kulttuuriin. Olem-me varanneet lippuja Lahden kaupungin-teatterin esitykseen ”Miehen kylkiluu” la 26.11. klo 13. Lipun hinta 22 euroa. Sitovat ilmoittautumiset tehdään puheen-johtajalle ja maksut viimeistään 31.10. Timanttisten tili on FI23 4212 1420 0106 58. Lipun hintaan ei sisälly väliaikatarjoi-lua, vaan olemme alentaneet hintaa.

Olemme varanneet lippuja myös Si-beliustalon ”Tuliset tenorit ja suloiset sopraanot” -esitykseen ma 5.12. klo 19. Lipun hinta on 43 euroa. Tännekin sitovat ilmoittautumiset puheenjohtajalle ja maksut yllä mainitulle tilille viimeistään 31.10. Tähänkään ei sisälly väliaikatarjoi-lua, vaan olemme alentaneet hintaa.

Jos jostain syystä et voikaan käyttää varaamaasi paikkaa, ole hyvä ja ilmoita siitä puheenjohtajalle mahdollisimman pian.

Timanttisten syyskokous pidetään 3.11. klo 10 LS 2:ssa. Kokouksessa ei ole nyt valintoja. Ilmoittautumiset vahtimes-tareille (puh. 044 719 5240) 24.10. men-nessä.

Heti perään pidämme myyjäiset al-kaen klo 11.30 koulutustilojen aulas-sa. Myyjäisissä on tarjolla leivonnaisia ja käsitöitä sekä arpajaiset. Otamme kiitol-lisina vastaan myyjäistuotteita ja arpajais-tavaroita. Leivonnaisissa tulee olla lyhyt tuoteseloste ja myyntihinta. Myyjäis- ja arpajaistavarat voitte toimittaa toimikun-nan jäsenille tai sairaalan vahtimestareille 26.10. mennessä.

Hyvää syksyn jatkoa teille kaikille, tava-taan syksyn tilaisuuksissa!

Liisa Juvonen puheenjohtajapuh. 050 373 9656

Risto RaivioPerusterveydenhuollon yk-sikön johtajana Päijät-Hä-meen sosiaali- ja hyvinvoin-tiyhtymässä työskentelevä Risto Raivio väitteli 26. elo-kuuta Tampereen yliopis-

tolla. Raivion väitöksen aiheena oli ”Hoi-don jatkuvuus perusterveydenhuollossa”.

Onnittelut uudelle tohtorille!

PHKS ELÄKELÄISET

TIMANTTISET KIITOKSET

NIMITYKSIÄ

Varsinaiset jäsenet:Hilkka Koskinen, puh. 0400 535 188Kaija Soppi, puh. 040 864 9163varapuheenjohtaja Marjatta Vuontila, puh. 044 529 0949Varajäsenet:sihteeri Katri Jaronen, puh. 050 523 0446Annikka Wahlstén, puh. 040 572 4989Rahastonhoitaja (toimikunnan ulkopuolinen):Aini Koskinen, puh. 050 375 1861

VÄITELLEET

Kohti yhteistä yhtymää -teema s. 8 - PHHYKY · Sopenkorvenkatu 23, 15800 Lahti Painosmäärä: 5...

Documents

Transcript of Kohti yhteistä yhtymää -teema s. 8 - PHHYKY · Sopenkorvenkatu 23, 15800 Lahti Painosmäärä: 5...