Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Normaalissa syömisessä kaikenlainen kikkailu on turhaa

Unettomuuden hoidon painopiste lääkkeettömissä vaihtoehdoissa

Kipinät2 · 2017

Suupohjassa yhteinen ponnistus liikuntaneuvonnan

kehittämiseksi tuottaa tulosta

18

22

8

2

Kunnon Laiva oli lastattu hyvällä fiiliksellä 10

3 Pääkirjoitus: Elintapaohjausta voidaan vahvistaa osana sote-uudistusta

4 Terveysliikunnassa tapahtuu

6 Tutkittua tietoa

7 Kolumni: Lisää laadukasta neuvontaa!

8 Halu liikkua todeksi yhteisellä ponnistuk-sella

10 Suuria tunteita ja iloisia kohtaamisia Itä-merellä

14 Missä mennään VESOTEssa

16 Motivaatiota elintapamuutokseen arvo-työskentelyn avulla – tavoitteena hyvä ja merkityksellinen elämä

18 Ravitsemusohjauksen uudet tuulet: Mu-kana on nyt valmentava ote!

20 Liikkuen läpi elämän

22 Hyvää unta etsimässä

25 Näe ihminen kilojen takana – jokainen an-saitsee tulla kohdelluksi kokonaisuutena

28 Porraspäivät 2017: Lempäälän kunta on konkari porrastelussa

30 Missä mennään liikuntaneuvonnassa? Osallistava ryhmäliikuntaneuvonta -han-ke: Taito mukautua eri elämäntilanteisiin

32 Matka hyvään kuntoon – 120 päivää ym-päri Suomen

33 Motions Gnistan

36 Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkosto

37 KKI-ristikko

38 KKI-materiaalit

39 Materiaaliuutuudet

SISÄLLYS 2 · 2017

16

25

30

Arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan tavoitteena asiakkaan psykologisen joustavuuden lisääminen

Vaakakapina kutsui ratkomaan #terveydenhuoltomysteeriä

Ryhmämuotoisesta liikuntaneuvonnasta hyviä kokemuksia Lahden AMK:n hankkeessa

Kipinät

KipinätTietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta. JULKAISIJA Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, Lutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä. TOIMITUSKUNTA Anna Suutari, Emma-Reetta Hämäläinen, Jyrki Komulainen, Sari Kivimäki, Miia Malvela, Tanja Onatsu, Laura Pajunen, Katariina Tuunanen ja Niina Valkama. VASTAAVA TOIMITTAJA Anna Suutari, puh. 0400 247 986, anna.suutari@likes.fi. OSOITTEENMUUTOKSET Emma-Reetta Hämäläinen, puh. 040 162 9095, emma-reetta.hamalainen@likes.fi. ULKOASU Kotisaari Graphic Management Oy. KANNEN KUVA Ari Korkala / Studio Valoisa Nauris. PAINO Forssa Print Oy. 22. vuosikerta. ISSN-L 1239-1689. ISSN 1239-1689 (painettu). ISSN 2242-864X (verkkojulkaisu).

KKI-toimisto Kunnon Laivalla. Vasemmalta Niina Valkama, Emma-Reetta Hämäläinen, Anna Suutari, Katariina Tuunanen, Tanja Onatsu, Jyrki Komulainen, Laura Pajunen, Sari Kivimäki, Miia Malvela.KUVA: JIRI HALTTUNEN

3

PÄÄKIRJOITUS

Elintapaohjausta voidaan vahvistaa osana sote-uudistustaToimiva ja tuloksellinen elintapaohjaus on yllättävän vaikeaa. Sosiaali- ja terve-ydenhuollossa se jää usein liian vähälle huomiolle. Ehkä tämä johtuu siitä, että elintapaohjaukseen tarvitaan monen osasen saumatonta yhteen sovittamista. Lisäksi tarvitaan syvällistä ymmärrystä ihmisen käyttäytymisen muutoksesta ja siihen vaikuttavista syistä.

Terveyttä tukevat elintavat vähentävät tautitaakkaa. Ihmisten ohjaaminen muun muassa fyysiseen aktiivisuuteen ja hyvään ravitsemukseen sekä entistä parempiin nukkumistottumuksiin voi myös vähentää yhteiskunnan kustan-nuksia. Ennen kaikkea voidaan parantaa ihmisten arkea ja tuottaa parempaa oloa.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa annetun elintapaohjauksen toimintatavat vaih-televat. Käytännön työssä ei päästä yhtä hyviin tuloksiin kuin menetelmien vaikutuksia arvioivissa tutkimuksissa. Tähän on lukuisia syitä. Ammattilaiset eivät pysähdy asiakkaan tilanteeseen ajoissa. Ohjaus ei lähde asiakkaan läh-tökohdista, ja hänen voimavaransa jäävät tunnistamatta. Ammattilaisen mah-dollisuudet tukea ihmistä tiiviisti ja pitkään puuttuvat, vaikka tiedämme, että yksi tarvitsee muutoksen aikaansaamiseen enemmän tukea kuin toinen. Lisäk-si liikutaan herkällä alueella, jossa moni syyllistyy ja tuntee huonommuutta.

Elintapaohjauksen vaativuutta lisää se, että elintapojen muutos toteutuu arjes-sa eikä vastaanotolla. Palvelut pitää suunnitella monen toimijan yhteistyönä. Tarjottimella on hyvä olla julkisten palvelujen tukena järjestöjen ja yritysten palveluja sekä vertaistukea. Mutkikkaassa kokonaisuudessa ammattihenkilö ja asiakas tarvitsevat helposti saatavilla olevaa ja monipuolista tietoa hyvin-vointia tukevista palveluista. Polun täytyy tallautua sujuvaksi kulkea niin am-mattihenkilöille kuin tukea tarvitseville.

Vastaanotolla tuloksellinen elintapaohjaus edellyttää määrätietoista otetta. Tarvitaan järjestelmällisiä menetelmiä ja työtapoja − hyviä käytäntöjä. Am-mattilaisen työn kulmakiviä ovat puheeksi ottaminen, asiakaslähtöinen suun-nitelma, muutoksen seuranta, järjestelmällinen kirjaaminen asiakastietojär-jestelmiin sekä moniammatillinen tiimityö. Kaiken lähtökohta on asiakkaan osallistuminen omaan muutokseensa.

Liikunta-, ravitsemus- ja nukkumistottumusten ohjaukseen voidaan saada nyt uutta otetta käynnissä olevista hankkeista. VESOTE, Uneton Suomessa, Neuvokas perhe ja Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi levittävät elintapa-ohjauksen hyviä käytäntöjä eri puolille Suomea. Hankkeet toteutetaan osana hallituksen kärkihanketta. Käytössä ja kehitteillä on lukuisia muitakin hyviä käytäntöjä, joista voi lukea muun muassa tästä lehdestä.

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa on juuri nyt otollinen hetki ottaa valmiit hyvät käytännöt osaksi maakuntien hyvinvoinnin ja terveyden edis-tämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Yhdyspintapalveluja ja palvelulupauksia pähkäiltäessä on tärkeää ammentaa käytännönläheisyyttä siitä hyvästä, mitä on jo tarjolla.

MERI LARIVAARAneuvotteleva virkamiessosiaali- ja terveysministeriö

KUVA: MARIA MIKLAS

”Elintapaohjauksen vaativuutta lisää se, että elintapojen muutos toteutuu arjessa eikä vastaanotolla.”

4

Terveysliikunnassa tapahtuu

SPAcE-projekti huipentuu kahteen julkaisuunKolmivuotinen, EU-rahoitteinen SPAcE (Supporting Policy and Action for Active En-vironments) -projekti on tulossa päätök-seensä vuoden 2017 lopussa, vaikka mo-nella tapaa toiminta on päässyt vasta vauhtiin. KKI-ohjelman ohjauksessa on eri puolille Eurooppaa valmistunut viisi aktiivisen kaupunkiympäristön toimen-pidesuunnitelmaa, joita on ryhdytty to-

teuttamaan kohde kaupun geissa. Projekti on herättänyt laajaa kiin-

nostusta WHO:ta myöten ja se on esillä useissa kansainvälisissä seminaareissa. Kaiken kruunaa projektista valmistuvat kaksi opasta, joista toinen neuvoo, kuin-ka laatia aktiivisen kaupunkiympäristön toimenpidesuunnitelma ja toinen, kuin-ka hyödyntää HEAT-työkalua suunnitel-

man tekemisessä. Oppaat julkaistaan loppuvuodesta 2017. Seuraa ilmoittelua julkaisujen ilmestymisestä KKI-ohjel-man verkkosivuilta.

Lisätietojawww.activeenvironments.eu

KUVA: TUKUMSIN KUNTA

Viisaan liikkumisen työpaikka – työkalu suunnitteluun, arviointiin ja raportointiinKävellen tai pyöräillen töihin kulkevat työntekijät täyttävät terveysliikunta-suositukset useammin kuin henkilö-autoilevat työkaverinsa. Myös julkisen liikenteen käyttäjät tulevat huomaamat-ta ottaneeksi enemmän askeleita kuin ovelta ovelle autokyydillä kulkijat. Vii-saasti työmatkansa liikkuvat työntekijät ovat myös keskimääräistä paremmassa fyysisessä kunnossa.

Koska sekä fyysisellä aktiivisuudella että kunnolla on myönteisiä vaikutuk-sia terveyteen, on kannatettavaa, että

työpaikat edistävät henkilöstön viisas-ta työmatkaliikkumista. Samalla työpai-kat auttavat vähentämään liikenteestä aiheutuvia ilmansaasteita, vaaroja ja kustannuksia.

Suomalaiset työpaikat ovat vasta heräämässä viisaan työmatkaliikkumi-sen edistämiseen. Eniten päänvaivaa tuottavat resurssit ja osaaminen. UKK-instituutti ja Tampereen kaupunki ovat nyt kehittäneet työpaikoille Viisaan liik-kumisen työkalun, jonka avulla viisaan liikkumisen edistäminen käy vaivatto-

masti ja suunnitelmallisesti ilman eri-tyisosaamista. Samalla työkalu ohjaa arvioimaan edistämisen toteutumista, kustannuksia ja vaikutuksia, mikä jää työpaikoilla usein puutteelliseksi.

Työkalu on kehitetty Työpaikkojen liikkumisen ohjauksen t&k-hankkeessa, jota rahoittivat Liikenteen turvallisuus-virasto Trafi ja KKI-ohjelma.

Lisätietojawww.ukkinstituutti.fi/viksu

Supporting Policy and Action for Active Environments

SPAcE-projektin viimeinen kokous järjestettiin lokakuussa Latvian Tukumsissa. Kuvassa yhteiseurooppalaisen projektin osallistujat Espanjasta, Kreikasta, Italiasta, Romaniasta, Latviasta, Englannista, Sveitsistä ja Suomesta.

5

SuomiMies-verkkosivusto uudistuu

uomimies.fi-verkko-sivusto uudistuu täy sin vuoden 2017 lopussa. Sivustolle on koottu oleellinen miehiseen liikun-taan, ravitsemuk-seen ja hyvinvoin-

tiin liittyvä tieto ja sinne päivitetään säännöllisesti uusia artikkeleita eri ai-hepiireistä. Sivustolta löytyy konkreet-tisia treenivinkkejä ja mielenkiintoisia artikkeleja liikunnasta sekä tietoa hy-västä syömisestä, unen ja levon merki-tyksestä, arkiaktiivisuudesta ja liikun-nan terveyshyödyistä.

Suomi Mies-verkkosivuston on tarkoi-tus jatkossakin kannustaa, innostaa ja houkutella liikunnan aloittamiseen ja terveellisiin elintapoihin. Sivustoa kan-nattaa hyödyntää myös elintapaohjauk-sen tukena.

Tiedotamme uuden sivuston julkai-susta KKI-ohjelman kanavilla ja Suomi-Mies seikkailee -Facebook-sivulla. Löydät uudistuneen sivuston jatkossakin van-hasta tutusta osoitteesta www.suomimies.fi.

Kansan liike kiinnosti 10-osainen televisiosarja Kansan liike esitettiin Yle TV1:ssä kesän 2017 aika-na. Viihdyttävässä asiasarjassa etsittiin kestäviä ja turvallisia tapoja hoitaa päi-vittäinen liikkuminen nyt ja tulevaisuu-dessa.

Ohjelmasarjan jaksot käsittelivät monipuolisesti kestävän liikkumisen eri teemoja pyöräilystä viisaaseen au-toiluun, hyötyliikunnasta julkisen lii-kenteen käyttöön ja jakamistaloudes-ta tulevaisuuden liikkumismuotoihin. Sarjassa seurattiin eri puolella Suomea asuvien ja erilaisissa perhe- ja elämän-

tilanteissa elävien koehenkilöiden elä-mää heidän saadessa suoritettavakseen erilaisia viikkotehtäviä sekä kokeilta-vakseen erilaisia kulkuvälineitä ja so-velluksia.

Kunkin jakson aihetta käsiteltiin studiossa juontaja Sampo Marjomaan johdolla. Studioraadin muodostivat va-kiojäsenet tutkija Tuuli Kaskinen ja mo-toristi Tuomas Rajala sekä jaksoittain vaihtuva asiantuntija.

Ohjelma keräsi keskimäärin 500 000 katsojaa/jakso ja sillä arvioidaan ol-leen yhteensä yli 2 miljoonaa eri katso-jaa. Eniten katsojia oli ohjelmasarjan 2. jaksolla, jonka aiheena oli pyöräily. Oh-jelma herätti huomiota ja keskustelua myös sosiaalisessa mediassa.

Kansan liike oli kymmenen eri toi-mijan yhteisponnistus. Mukana yhteis-työssä olivat Yle, Warner Bros. Finland, liikenne- ja viestintäministeriö, ympä-ristöministeriö, Liikennevirasto, Tekes, Trafi, VTT, Sitra ja KKI-ohjelma.

Kaikki Kansan liikkeen jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa osoittees-sa areena.yle.fi.

Lisätietojawww.kansanliike.tv

Lääketieteen tohtori Harri Helajärveltä on ilmestynyt kirja Hyvää oloa ja terve-yttä. Tosielämän makuinen kirjauutuus on tarkoitettu elämäntapamuutosta aloittelevalle sekä terveyttä ja hyvin-vointia parantavalle. Helajärvi kertoo kirjan olevan työkalu pysyvien, hyvi-en muutosten tekemiseksi. Kirja toimii myös asiakkaan ja ammattilaisen väli-sen yhteistyön tukena.

Kirjan motivoivissa tekstiosissa on runsaasti tutkittua tietoa, mutta myös inhimillistä ja käytännönläheistä puhet-ta. Kirja auttaa tunnistamaan omat vah-vuudet ja heikkoudet sekä tekijät, jotka

vaikuttavat valintojemme taustalla.– Kirja puhuu terveydestä ja hyvin-

voinnista uudella, inhimillisellä tavalla, Helajärvi kuvailee.

Kirjan käytännönläheisissä työkirja-osioissa lukija voi pohtia omaa terveyt-tänsä ja hyvinvointiansa ja löytää niihin eniten vaikuttavat tekijät – apukeinot pitää itsestä parempaa huolta. Kirja on tilattavissa Paavo Nurmi -kes-kuksesta osoitteella outi.rautalin@utu.fi. Kirjan hinta 15 € + toimituskulut.

Lisätietojawww.pnk.fi

Tietoa, taitoa ja tunnetta – yksissä kansissa!

KUVA: KANSAN LIIKE JA YLE / ARI OJANPERÄ KUVA: JIRI HALTTUNEN

6

Elämäntapasairauksista kärsivät eivät aina halua kuulla lääkärin ohjeita

Keski-ikä lihottaa, jos liikkumistaan ei lisää

Jo 20 minuuttia vähemmän istumista päivässä ylläpitää terveyttä ja lihasmassaa

Lääketieteen lisensiaatti Tellervo Seppä-lä totesi Turun yliopistossa tarkastetus-sa väitöskirjassaan, että elämänlaatuun panostaminen oikealla tavalla ja potilaan syyllistämisen välttäminen saattaisivat parantaa elämäntapamuutosten onnis-tumista. Seppälä havaitsi myös, että kun elämänlaatu on huono, muutoksen onnis-tumisodotukset ovat epärealistisia. Elä-mäntavoista ei haluta aina edes puhua.

Seppälä selvitti tutkimuksessaan muun muassa perusterveydenhuollossa asioi-vien potilaiden halukkuutta keskustella elämäntavoistaan lääkärin kanssa. Tu-losten mukaan tutkittavan tupakointi ja ylipaino lisäsivät hänen keskusteluhalut-tomuuttaan.

Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi osata kiinnittää huomiota vastaanotolle

tulevien potilaiden elämäntilanteeseen ennen kuin terveyden kannalta merki-tyksellisiä muutosohjeita aletaan antaa. Näin ei lisättäisi potilaan elämäntilanteen kuormittavuutta ja voitaisiin odottaa elä-mäntapamuutosten onnistumisia.

UKK-instituutin Terveysliikuntapäivillä lokakuussa tutkimustaan esitellyt Seppä-lä toteaakin, että pelkät ohjeet ja riskien esiin tuominen eivät riitä aikaansaamaan muutosta. Keskiössä on luottamukselli-nen potilas-lääkärisuhde – elintapojen puheeksi ottaminen pitää osata tehdä oikealla hetkellä ja oikein sanoin.

TutkimusSeppälä T. 2017. Elämänlaadun ja elämäntapojen huomioonottaminen perusterveydenhuollossa.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellises-sä tiedekunnassa selvitettiin, miten as-kelmäärän muutokset ovat yhteydessä kehon painoindeksin muutoksiin.

Neljän vuoden seurantajakson aikana etenkin naiset lisäsivät askelmääriään merkittävästi. Noin neljännes tutkitta-vista lisäsi päivittäistä askelmääräänsä yli 2 000 askeleella, kun taas 19 % vähensi askeleitaan seurannan aikana.

Tutkittavat, joiden kokonaisaskelmäärä kasvoi yli 2 000 askelta seurantajakson aikana, säilyttivät painoindeksin samalla tasolla tutkimusvuosien välillä. Painoin-deksi puolestaan nousi selvästi niillä, joi-den askelmäärä pysyi samalla tasolla tai väheni.

Tutkijat muistuttavatkin arkiliikunnan merkityksestä: askeleet kertyvät päivän mittaan moneen otteeseen, mikäli siihen antaa mahdollisuuden. Askelten lisäämi-seksi ei välttämättä tarvitse joka päivä lähteä erikseen kävelylenkille. Sen sijaan arjen valintoihin tulisi kiinnittää huomiota. Siirtymiä voi tehdä auton sijaan kävellen tai hissin voi vaihtaa portaisiin.

TutkimusSalin K., Hirvensalo M., Magnussen C.G., Telama R., Hutri-Kähönen N., Viikari J., Raitakari O., Tammelin T. 2017. Changes in Daily Steps and Body Mass Index and Waist to Height Ratio during Four Year Follow-Up in Adults: Cardiovascular Risk in Young Finns Study.

Suomalaistutkimus selvitti, onko istumis-ta mahdollista vähentää vuoden aikana ja millaisia terveyshyötyjä istumista vähen-tämällä voidaan saavuttaa.

Jyväskylän yliopistossa toteutettuun tutkimukseen osallistui 133 pienten las-ten vanhempaa, jotka tekivät toimistotyö-tä. Henkilöt arvottiin kahteen ryhmään, joista toinen sai neuvontaa istumisen vähentämiseksi ja tauottamiseksi työ- ja vapaa-ajalla. Neuvontaa saaneiden va-paa-ajan istuminen väheni 21 minuuttia päivässä ja kevyt aktiivisuus sekä tauot istumisessa lisääntyivät. Vuoden lopussa neuvontaa saaneen ryhmän vapaa-ajan istumisaika oli edelleen 8 minuuttia läh-tötasoa alhaisempi, kun taas kontrolliryh-män istumisaika lisääntyi hieman.

Vuoden aikana henkilöiden terveyt-tä seurattiin monipuolisten mittareiden

avulla. Neuvonnan jälkeen istumista vä-hentäneen ryhmän paastoverensokeri laski hieman. Valtimonkovettumataudin riskiin yhteydessä oleva apoB/apoA-1

-suhde parani ja jalkojen lihasmassa pysyi muuttumattomana neuvontaa saaneella ryhmällä, kun kontrolliryhmän jalkojen li-hasmassa laski noin puoli prosenttia.

Tutkimus osoitti, että istumisen vähen-täminen on mahdollista, ja että pienellä-kin istumisen vähentämisellä myös ter-veet henkilöt voivat saavuttaa positiivisia terveysvaikutuksia.

TutkimusPesola A., Laukkanen A., Heikkinen R., Sipilä S., Sääkslahti A., Finni T. 2017. Accelerometer-assessed sedentary work, leisure time and cardio-metabolic biomarkers during one year: effectiveness of a cluster randomized controlled trial in parents with a sedentary occupation and young children.

KUVA: JIRI HALTTUNEN

7

KOLUMNI

Lisää laadukasta neuvontaa!Miksi terveellisiä elintapoja on niin haasteellista noudattaa? Miten minä pystyisin toimimaan omaksi parhaakseni? Miten kotikuntani tai työyhteisöni osaisi tarjota minulle parhaiten toi-mivat mahdollisuudet? Tutkimusten mukaan tyypillisimmät koetut esteet liikunnan harras-tamiselle ovat ajan puute, alhainen motivaatio, liikuntakaverin tai sopivan liikuntaryhmän puute, harrastamisen hinta sekä terveydentila. Moni kokee elintavat sivuseikaksi, kun arjen pyörittäminen työn ja perheen ohella vie mehut.

Elintapaneuvonnalla voidaan muuttaa käyttäytymistä. Haasteena on edelleen pitkäaikaisen muutoksen aikaansaaminen. Erilaiset kuurit ja uudenvuodenlupaukset kestävät aikansa, ja lopulta lipsahdetaan vanhoihin käyttäytymismalleihin. Onnistunutta elintapamuutosta en-nustavat muun muassa pystyvyyden taidot, hyvä itsekontrolli sekä sosiaalinen tuki. Moti-vaation ylläpitämisessä tehokkaiksi tekijöiksi on ehdotettu omien arvojen kannalta tärkeitä motivaattoreita kuten terveys, hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet. Myöskään liikuntataitojen roolia ei kannata vähätellä, sillä monipuolinen liikuntalajivalikoima ennustaa vapaa-ajan lii-kuntaharrastamista jopa vuosikymmenien päähän.

Toinen elintapaneuvonnan tämänhetkisistä haas-teista on liian vähäinen resursointi. Vaikka henkilökohtaiset kuntovalmentajat ovatkin muodikkaita palveluja nykypäivänä, pääsee tällaisen palvelun pariin vain murto-osa vä-estöstä. Liikkumaton väestönosa ei halua hakeutua palvelujen äärelle, eikä niihin ole kaikilla varaa. Resurssipulaan voisi auttaa ryhmäpohjainen elintapaneuvonta. Yksilö-neuvonnan rinnalla on jo pitkään tutkittu ryhmäneuvonnan mahdollisuuksia. Ryhmässä säästyy ammattilaisten resursseja ja parhaim-millaan ryhmä saa toisistaan vertaistukea oman liikuntakynnyksensä ylittämiseen.

Vähän liikkuvien tunnistamiseksi on kiinnitetty huomiota liikuntapalveluketjuissa. Mallik-kaasti toimivissa ketjuissa tavoitetaan elintapaneuvonnan riskiryhmäläinen terveydenhuol-lon kautta ja ohjataan eteenpäin sopiviin liikuntapalveluihin. Palveluketjujen toiminta vaatii resursseja ja ylisektorista verkostoitumista. Palvelujen sähköistymisen myötä sektorien raja-aitoja voisi madaltaa ja siten mahdollistaa kansalaisten helpompi pääsy palveluiden ääreen. Sähköistymistä pitäisi pystyä hyödyntämään ihmisten liikunta-aktiivisuuden motivoinnissa. Erilaisten oma terveys -tyyppisten palveluiden räätälöinti osaksi elintapaneuvontaa voi kan-nustaa yksilöä seuraamaan omien elintapojensa kehitystä. Personoidut sähköiset palvelut voivat toimia hyvin, kunhan ne suunnitellaan palvelemaan vähän liikkuvien ryhmän tarpeita.

Terveelliset valinnat arjessa ovat mahdollisia. Terveyden edistämistyössä tasapainoilevat yk-silön vastuu ja yhteiskunnan tukitoimet. Täytyisi tunnistaa ne pienet, ja miksei isotkin, mah-dollisuuksien paikat, joissa voimme tehdä oman terveellisen valintamme.

KUVA: MARJA MARTIKAINEN

”Onnistunutta elintapamuutosta ennustavat

muun muassa pystyvyyden taidot, hyvä itsekontrolli sekä

sosiaalinen tuki.”

KATJA BORODULINerikoistutkija, dosenttiTHL, Terveyden seuranta -yksikkö

8

Hankkeen puitteissa on nyt tarjottu vajaan vuoden verran henkilökohtaista liikuntaneuvontaa 30–60-vuotiaille suupoh-jalaisille, joilla on korkea riski sairastua liikkumattomuudesta johtuviin pitkäaikaissairauksiin. 9–12 kuukauden rupeamassa haetaan pysyviä elintapamuutoksia.

Kauhajoen terveydenhuollossa on jo viitisentoista vuotta hyödynnetty liikuntakalenteria. Vuosien mittaan on kuitenkin huomattu, että joukko asiakkaita hyötyisi henkilökohtaisem-masta neuvonnasta ja konkreettisesta rinnalla kulkemisesta.

Vastaus tarpeeseen alkoi hahmottua, kun Pohjanmaan Lii-kunta ja Urheilu ry (PLU) tarjosi yhteistyöhanketta liikunta-neuvonnan kehittämiseksi Suupohjan alueella, eli Kauhajoella, Karijoella, Isojoella ja Teuvalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi yhteistyöhön tarttui Kauhajoen kaupungin vapaa-ai-katoimi. Yhteinen ponnistus sai hanketukea KKI-ohjelmalta.

– Meillä on väestöryhmä, jolla elämänhallinnan peruspa-likat ovat kunnossa, mutta tarvittaisiin tukea, jotta liikunta, ravinto ja uni saadaan kohdalleen, kuvailee terveyspalvelu-johtaja Kirsti Kähärä Suupohjan peruspalveluliikelaitoskun-tayhtymästä (LLKY).

– Toisella on liikaa töitä, toisella työttömyyttä. Terveyskes-kuksen tarjoamat fysioterapia- ja laihdutusryhmät on kenties jo käyty, ja kynnys lähteä vaikkapa kuntosalille voi olla korkea.

Syyskuun lopulla mukana oli lähes kuusikymmentä asia-kasta. Remonttia tehdään pienin askelin ja vain jokunen on jättänyt leikin kokonaan kesken. Miehiä tosin lukuun mahtuisi lisää, sillä heitä on ainoastaan neljä. Painoindeksiraja mukaan pääsemiseksi on 28.

– Monella on diabetes, kolesteroliarvot koholla tai tuki- ja liikuntaelinsairauksia, hankkeen liikuntaneuvoja Anne Heino Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:stä kertoo.

– Liikuntaneuvonnan myötä ihmisten olotila ja virkeys on kohentunut. Vyötärönympärys on kaventunut ja paino laske-nut. Myös kolesteroli- ja verensokeriarvoissa on tapahtunut muutoksia, Heino listaa.

Heino valmentaa asiakkaitaan omatoimisuuteen, sillä hen-kilökohtaisen ohjausrupeaman ja matalan kynnyksen liikun-taryhmien jälkeen seuraava vaihe on omaehtoinen liikkumi-nen sekä tavanomaiset kunnan ohjatut liikuntaryhmät.

– Muutama omista terveydenhuollon asiakkaista on kerto-nut tulleensa todella kuulluksi yksilönä ja on ollut tyytyväi-nen siihen, että homma on rakennettu oman elämäntilanteen pohjalta, Kirsti Kähärä kertoo.

LUOTTAMUKSESTA LIIKKEELLE

Asiakkaat tulevat joko lähetteellä terveydenhuollon kautta tai ottamalla yhteyttä itse. Terveydenhoitajat, neuvolapalvelut, diabeteshoitajat ja lääkärit ovat avainasemassa.

Etsi ihmiset, jotka hyötyvät liikuntaneuvonnasta. Anna heille kokonaisvaltaista henkilökohtaista ohjausta. Siinä tiivistettynä resepti, kun Etelä-Pohjanmaalla, Suupohjan alueella urheiluseura, vapaa-aikatoimi sekä sosiaali- ja terveydenhuolto päättivät selvitellä liikkumattomuuden ongelmavyyhtiä.

TEKSTI: KATRI PURANENKUVAT: ARI KORKALA / STUDIO VALOISA NAURIS

HALU LIIKKUA TODEKSI YHTEISELLÄ PONNISTUKSELLALiikuntaneuvontahanke on ollut Kirsti Kähärälle (vas.), Paula Kallionpäälle ja Anne Heinolle reipas yhteinen ponnistus.

9

– Ajatuksena on positiivinen valikointi – juuri sinä voisit hyötyä juuri tästä, Kähärä kuvailee.

– Erityisen toimivaa on ollut se, että lääkäri ja asiakas ovat voineet yhdessä soittaa tai laittaa Annelle sähköpostia vas-taanotolta.

Itsenäisiä yhteydenottoja alkoi tulla sen jälkeen, kun pai-kallislehti julkaisi helmikuussa hankkeesta jutun, ja lopusta on pitänyt huolen puskaradio.

Elintapamuutosta tarvitsevan ihmisen kunnioittava kohtaa-minen on asia, jota ei voi ammattilainenkaan liian hyvin osata.

– Alkuhaastattelussa asiakas saa puhua mahdollisimman paljon, jotta luottamus rakentuu. Teemme pieniä mittauksia ja suunnittelemme yhdessä, miten lähdemme etenemään, Anne Heino kertoo.

Viikoittaisissa yksilötapaamisissa kokeillaan erilaisia liikun-tamuotoja sekä puhutaan kaikesta maan ja taivaan välillä sa-malla kun jutellaan ravinnosta ja unesta.

Kaikki eivät jokaviikkoista ohjausta kaipaa, joten yhteyttä pidetään tarvittaessa myös puhelimella ja sähköpostilla.

– Seuranta on kuitenkin jatkuvaa ja säännöllistä. Puolen vuoden kohdalla katsotaan, miten tavoitteet ovat toteutuneet ja mitä tehdään seuraavaksi. Siinä vaiheessa myös kuulostelen, ovatko asiakkaat jo siirtyneet kunnan liikuntaryhmiin.

VALMIINA ELÄMÄNMUUTOKSEEN

Anna-Kaisa Siltaoja huomasi mahdollisuuden liikuntaneu-vontaan paikallislehdestä. Hän on hyvä esimerkki siitä, kuinka halu elämäntapamuutokseen muuttui todeksi, säännölliseksi liikunnaksi.

– Olin jo aiemmin miettinyt, että jotain pitäisi tehdä. Sitten veljen vakava sairastuminen laittoi kysymään, elänkö sitä elä-mää mitä haluan, Siltaoja pohtii.

Siltaojan tavoitteena oli pudottaa painoa 15 kiloa ja löytää arjen pyörteisiin kadonnut liikkumisen ilo.

– Lapsena liikuin paljon, joten tiesin, että kyllä se ilo siellä jossain on. Anne on potkinut taas liikkeelle ja tullut salille kaveriksi, kannustanut ja neuvonut.

– Aluksi liikkuminen oli pakkopullaa. Psyykkaaminen piti aloittaa päiviä etukäteen. Vähitellen alkoi kuitenkin tuntua siltä, että salille on kiva tulla, Siltaoja nauraa.

Motivaatio oli koetuksella, kun paino ei heti lähtenytkään tippumaan, mutta puolen vuoden kohdalla tavoitteet onkin jo saavutettu. Paino on laskenut 15 kiloa, ja nykyään Siltaoja pyrkii liikkumaan kolme kertaa viikossa.

– Punttisali, kansalaisopiston jumpparyhmä sekä vuorovii-koin kuntopiiri tai lavis. Lisäksi pyöräilen ja kävelen.

Jaksaminen ja yleinen hyvinvointi on parantunut. Suklaalla eläminen on vaihtunut karkkipäiväksi kerran viikossa ja huo-no nukkuminen korjaantunut luonnostaan.

– Syön silti ihan kaikkea. Valintojen täytyy olla sellaisia, että niiden kanssa pystyy elämään.

Kesällä Siltaoja pääsi toteuttamaan yhden suurista haaveis-taan, pyöräretken Ahvenanmaalle.

– Sitäkään en olisi tehnyt ilman tätä projektia. Kyllähän se kaikki lähtee omasta päästä. Jos ei itse ole valmis elämänmuu-tokseen, niin ei sitä tule, hän kiteyttää.

YHTEISTYÖTÄ YLI HALLINTOKUNTIEN

Kauhajoen vapaa-aikatoimen johtaja Paula Kallionpää kertoo, että kaupungin liikuntatoiminnot on haluttu antaa hankkeen käyttöön asiakkaiden kotikuntaan katsomatta. Loppusyksyn työsarkaa on palveluketjun viimeinen vaihe, eli yhteyksien ra-kentaminen seuroihin ja yhdistyksiin. Siitä vastuuta kantavat Kallionpää ja PLU:n aluejohtaja Aino-Maija Siren.

Kallionpään mielestä hallintokuntien välinen yhteistyö tuo tekemiseen joustavuutta. Heino on hyödyntänyt esimerkiksi terveydenhoitajan ravitsemustietoutta.

– Tämä työ vaatii aika isoa näkemystä ihmisen hyvinvoin-nista. Myös psyykkisen puolen osaamista voisi olla mukana, Heino kertoo.

Yhteydenpito Heinon Virkistysuimala-Urheilutalo Virkus-sa olevan työpisteen ja terveyskeskuksen välillä toimii hy-vin, vaikkei saman pöydän ääressä kahvitauolla tavatakaan. Terveydenhuollon sisäistä viestintää piti aluksi harjoitella ja tietosuojakäytännöistä tuli omat haasteensa. Sähköisen Ef-fica-potilastietojärjestelmän käyttö onnistui, kun LLKY teki päätöksen virallisesta yhteistyöhankkeesta, ja Heino todettiin terveydenhuollon ammattihenkilöksi.

Kenties verkostosta löytyisivät avaimet myös liikuntaneu-vonnan vakiinnuttamiseen. Heino ja Kähärä visioivat, että mallina voisi olla matalan kynnyksen terveyspalveluja tar-joava terveyskioski.

– Väestöä ja hyvinvointia pitäisi katsoa kokonaisuutena. Nyt eri hallinnonalat tutkivat turhan paljon omaa tilipussiaan, Kä-härä pohtii.

– Tavallaan hanke ennakoi myös sote-uudistusta. Kuntien vastuullehan jäävät ennaltaehkäisevät hyvinvointi- ja terveys-palvelut, Kirsti Kähärä toteaa.

LisätietojaPohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry liikuntaneuvoja Anne Heino puh. 040 350 9385anne.heino@plu.fi

Liikuntaneuvoja Anne Heino (vas.) on auttanut Anna-Kaisa Siltaojaa löytämään liikkumisen ilon.

10

Noin 850 matkustajaa sai tälläkin kertaa nauttia huippupuhu-jien luennoista, monipuolisesta liikuntaohjelmasta sekä näyt-teilleasettajien kiinnostavasta tarjonnasta. Kunnon Laiva on verkostoitumista ja yhdessä tekemistä parhaimmillaan. Siitä tämänkin kertainen risteily oli taas hyvä, konkreettinen osoi-tus. Viikonloppuun mahtui paljon upeita kohtaamisia: vanho-jen tuttujen kesken päästiin vaihtamaan kuulumisia ja uusia tuttavuuksia ja kumppanuuksia solmittiin. Risteilyn tunnelma oli välitön ja rento. Päällimmäisinä jäivät mieleen hyväntuuli-suus, liikunnan riemu, hymy, nauru ja ilo. Suuria tunteita. Kun-non Laivan teema "Liiku tunteella – liikuta tunteella" toteutui tämän viikonlopun aikana monessa eri hetkessä.

TUNNE ITSESI, OLE LÄSNÄ

Kunnon Laivan luennot käsittelivät itsetuntemuksen ja it-setunnon kehittämistä, oman sisäisen hehkun ja läsnäolon löytämistä sekä karisman ja persoonan peliin tuomista niin omassa elämässä kuin ihmisten parissa työskenneltäessä. Perjantai-illan luento-osuuden aloitti psykologi Satu Läh-teenkorva. Lähteenkorvan luento käsitteli itsetuntemuksen ja oman persoonan tuntemisen tärkeyttä ja millä tavalla se vaikuttaa hyvinvointiimme ja siihen, miten toimimme muiden kanssa. Lähteenkorva syvensi teemaa lauantain luennollaan, joka tarjosi eväitä siihen, miten oma persoona voidaan tuoda vahvemmin mukaan työhön, jota teemme ihmisten parissa.

TEKSTI: ANNA SUUTARIKUVAT: JIRI HALTTUNEN

Suuria tunteita

ja iloisia kohtaamisia

Itämerellä

Kunnon Laiva seilasi taas kahden vuoden tauon jälkeen 18.–20.8.2017. Itämeren aalloilla saatiin kokea unohtumaton viikonloppu täynnä liikunnan riemua, ajatuksia herättäviä ja tunteita nostattavia puheenvuoroja, iloisia kohtaamisia ja verkostoitumista, uusia ideoita, yhdessä tekemisen meininkiä ja hyvää fiilistä.

11

Terveyspsykologi Timo Renforsin luennolla kuultiin hersy-viä tarinoita itsetunnosta ja sisäisestä hehkusta. Näyttelijä, kä-sikirjoittaja Kari Ketonen puolestaan toi lavalle näkemyksensä karisman syvimmästä olemuksesta. Ketosen luennon sanoma kiteytyy hienosti yhteen hänen esittämäänsä lauseeseen: ka-risma on läsnäoloa. Lauantain luento-osuuden avasi Vaaka-kapinan rohkea ja vahva kapinajohtaja Jenny Lehtinen, joka muistutti ajatuksia herättävässä luennossaan, että liikunta kuuluu ihan kaikille ja jokaisella on oikeus nauttia itsestään ja kehostaan juuri sellaisena kuin se on. Jokaisella on lupa näkyä!

Risteilyisäntänä Kunnon Laivalla toimi Tanssii tähtien kans-sa -ohjelmasta tuttu tanssija, koreografi Marko Keränen. Marko esiintyi Kunnon Laivalla useassa eri roolissa: lauantaina hänen ohjauksessaan pääsi nauttimaan latinorytmeistä Latino Show -tunnilla ja lauantai-illan päätteeksi Marko piti vielä luennon, jossa hän kertoi omia kokemuksiaan ja ajatuksiaan siitä, miten voimme tunteella ja intohimolla innostaa muita liikkumaan.

UUTUUSLAJEJA, KESTOHITTEJÄ SEKÄ PALJON TANSSIA

Uutuuslajeina Kunnon Laivalla päästiin kokeilemaan vauh-dikkaasta ja tehokkaasta rummutuksesta inspiraationsa am-mentavaa POUNDia, viime vuosien hittilajiksi noussutta La-vis-lavatanssijumppaa, kehonhuoltoon uusia ulottuvuuksia tuovaa HighRoller-putkirullausta sekä tiukkaa pakaratreeniä tarjoavaa The Work of Booty by Casall -tuntia.

Kunnon Laivan liikuntaohjelmasta löytyi myös laaja katta-us erilaisia tanssitunteja. Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tutun Ansku Bergströmin ohjauksessa päästiin kokeilemaan Dance Fit -tuntia, joka on rytmikkäitä ja helposti opittavia tanssikuvioita sekä lihaskuntoa ja kehonhuoltoa yhdistävä vauhdikas tunti sekä Rhythms-tuntia, jossa tehdään rytmik-kääseen musiikkiin useita toistoja eri tanssien perusliikkeistä.

Tarjolla oli myös Voimisteluliiton kehittämä Tanssitreeni, joka yhdistelee eri tanssityylejä hiphopista salsaan ja Bolly-woodista tangoon. Voimisteluliiton tuntikonsepteista oli Tans-sitreenin lisäksi kokeiltavana myös monipuolisesti kuntoa kehittävä ja kehoa vahvistava Tehotreeni sekä Kehonhuolto, jossa välineenä toimii vanha, tuttu jumppakeppi. Niin ikään

Turvallisissa ja tutuissa tilanteissa on helppo olla läsnä, totesi Kari Ketonen karismaa käsitelleessä luennossaan.

Laivalla pääsi testaamaan putkirullausta Suomessa kehitetyn HighRollerin avulla.

Lavis-lavatanssijumppa on viime vuosina noussut suureen suosi-oon. Kunnon Laivalla lajiin tutustuttiin Laviksen kehittäjän Sirkku Pusan ohjauksella.

KARI KETONEN

LAVIS-LAVATANSSIJUMPPA®

HIGHROLLER®

MARKO KERÄNEN

12

vanha tuttu liikuntaväline eli steppilauta oli käytössä puoles-taan M.A.X.-uutuuslajissa.

Jo aiemmilta Kunnon Laivoilta tuttu kahvakuula käskyttä-jänään Kahvakuulamies Tuomo Kilpeläinen keräsi edelleen innokkaan joukon tehokkaan lajin pariin. Ihanaa rauhoittu-mista ja kehonhuoltoa tarjosivat FasciaMethod, Pilates sekä Yin- ja Flow-jooga. Lantiopohjan lihaksia etsittiin ja vahvis-tettiin puolestaan Heat 4Venus ja Squeeze 4Venus -tunneil-la. Koululiikuntaliiton kehittämä Juoksusankarit-konsepti tutustutti monipuolisiin ja innostaviin juoksuharjoitteisiin sekä antoi myös vinkkejä juoksuharjoittelun toteuttamiseen erilaisille liikkujille.

NÄYTTELYOSASTOLTA UUSIA IDEOITA JA INSPIRAATIOTA

Kunnon Laivan näyttelyosasto toimi luontevana areenana ver-kostoitumiseen, ja sen monipuolinen ja laaja kattaus tarjosi uusia ideoita ja inspiraation lähteitä sekä päivitystä vanhoihin tuttuihin asioihin. Näytteillä oli niin terveys- ja liikuntajärjes-töjen kuin erilaisten yritysten palveluita ja tuotteita. Näytteil-leasettajien tarjonta kiinnosti osallistujia ja ajoittain osastoilla kävi varsin mukava kuhina.

VAUHDIKASTA MENOA LAVALLA JA TANSSILATTIALLA

Kunnon Laiva ei olisi Kunnon Laiva ilman illan vauhdikkaita kuvioita Atlantis Palacen tanssilattialla! Perjantai-illan ryt-meistä vastasi hulvaton cover-bändi Disco Inferno. Kokoon-panon vauhdikas lavameno ja esiintymiskostyymit tuskin jättivät ketään yleisössä kylmäksi.

Kiihkeyttä kuumaa, hulluutta huumaa oli tarjolla myös lau-antai-iltana, kun lavan valtasi yksi Suomen musiikkitaivaan kirkkaimmista tähdistä. Lauri Tähkän ja bändinsä Revohkan keikka täytti Atlantis Palacen ääriään myöten ja tunnelma kei-kan aikana oli käsinkosketeltavan tiivis. Intensiivisesti esiin-tyvä ja karismaattinen artisti otti yleisönsä 100-prosenttisesti.

Rummutuksesta innoituksensa saanut uutuuslaji POUND oli yksi Kunnon Laivan hittilajeista.

Casallin tuotteet kiinnostivat Kunnon Laivan liikunnallista väkeä. Nora Casén esittelee The Work of Booty by Casall -tunneilla käy-tettäviä kuminauhoja.

Sadekuuron yllätettyä perjantai-iltana osa liikuntaohjelmasta siirrettiin laivan diskoon. Ansku Bergströmin ohjauksessa Dance Fit -tunti sujui vauhdikkaasti myös diskon tanssilattialla.

Lauri Tähkän lavakarisma upposi Kunnon Laivan yleisöön.

DANCE FIT

CASALL

LAURI TÄHKÄ

POUND®

13

Lauantaina aurinko helli risteilyväkeä ja laivan kansi täyttyi iloi-sista liikkujista. Liikuntaohjelman lomassa tiedustelimme tie-tenkin fiiliksiä.

– Hyvä fiilis jäi! Tämä on niin mukavaa ja vie mennessään!Laviksesta haastatteluun napattu Maria Pennanen kertoi la-jin olevan tuttu jo entuudestaan, sillä hän ohjaa tunteja itsekin. Pennanen kertoi tulleensa Kunnon Laivalle hakemaan inspiraa-tiota ja ideoita omaan työhönsä liikunnanohjaajana. Hauskan-pitoa tietenkään unohtamatta.

– Perjantai oli tehokas jumppapäivä. Liikuntamaistiaisista tuli kokeiltua eri tanssitunteja ja FasciaMethod-tuntia, Pennanen sanoi.

Aurinkokannen täytti intensiivinen rummutus, kun hittilaji POUND® oli käynnissä. Sieltä löysimme Leena Valtasen ja Tanja Starkin, jotka olivat lähteneet risteilylle kaveriporukalla.

– Työkavereita on ollut täällä aikaisemminkin ja heidän in-nostamanaan lähdimme mukaan tänä vuonna, Stark kertoi.

Kaverukset kertoivat viettäneensä lauantaipäivän Tuk-holmassa kierrellen ja iltapäivällä olivat vuorossa liikun-tamaistiaiset. Uutuuslaji POUND® sai kaksikolta kehut.

– Tuli kyllä kokovartalotreeni tehtyä tuossa puolessa tunnissa, vaikka oli vain läpileikkaus tunnista. Kyllä siinä hiki tuli, kun aurinkokin paistaa, Valtanen totesi.

Alempana kannella oltiin hieman eri tavalla fiiliksis-sä. Onnetar nimittäin suosi ystävyksiä Anne Rautio-

ta (vas.) ja Jonna Tiusasta, jotka voittivat KKI-ohjelman Facebook-kisassa fanitapaamisen Lauri Tähkän kanssa.

Naiset olivat jo käyneet aamulenkillä Tukholmassa, jumpan-neet ahkerasti ja odottivat nyt rennoin mielin tähtiartistin ta-paamista.

HIKEÄ JA HYVÄÄ FIILISTÄ

Fanitapaaminen sujui iloisissa ja hyvän-tuulisissa merkeis-

sä ja muistoksi otettiin tietysti monta selfietä.

TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINENKUVAT: JIRI HALTTUNEN

MARIA PENNANEN

LEENA VALTANEN

TANJA STARK

14

PALVELUTARJOTIN AMMATTILAISILLE JA ASIAKKAILLE

VESOTEn tavoitteena on 1) elintapaohjauksen vaikuttavien ja laadukkaiden toimintamallien käyttöönotto tai vahvistaminen, 2) elintapaohjauksen osaamisen kehittäminen, 3) olemassa olevien hyvien käytäntöjen hyödyntäminen ja levittäminen, 4) elintapaohjauksen moniammatillisuuden ja poikkihallinnolli-suuden vahvistaminen sekä 5) kolmannen sektorin osaamisen ja kokemuksen hyödyntäminen elintapaneuvonnassa.

Hankkeen tuotoksena syntyy virtuaalinen elintapapolikli-nikka, josta ammattilaiset löytävät elintapaneuvonnan työka-luja ja menetelmiä. Hankkeessa luodaan palvelutarjotin, joka auttaa ammattilaista ohjaamaan asiakasta alueellisille elinta-paohjauksen poluille. Terveydenhuollon osaaminen vahvistuu monipuolisen koulutuksen ja yhteisen tekemisen kautta, elin-tapaneuvonnan palveluketjut vahvistuvat ja palvelutarjonta asiakkaille lisääntyy ja tulee näkyväksi.

ALUEELLISILLA HANKKEILLA OMAT KEHITTÄMISEN PAINOPISTEENSÄ

Painopisteet ja kohderyhmät vaihtelevat alueellisesti. Alueel-lisia päämääriä ovat muun muassa sairaanhoitopiirin pysy-vä liikunta- ja elintapaohjauksen toimintamalli, vakiintunut elintaparyhmätoiminta perusterveydenhuollossa ja liikun-tatoimessa, elintapaohjauksen saumattomat palveluketjut, liikunta- ja ravitsemusneuvontaa sekä unettomuuden lääk-keetöntä hoitoa antavien toimijoiden yhteinen palvelutarjotin, elintapaneuvonta osana pitkäaikaissairaiden hoitoprosesseja sekä vaikuttavuuden arviointi osana sairaanhoitopiirin pal-velutuotantoa.

VESOTE-kärkihanke vahvistaa ja kehittää vaikuttavaa ja tavoitteellista elintapaohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Hankkeen käytännön toimenpiteet ovat käynnissä kymmenessä sairaanhoitopiirissä, joissa elintapaohjausta kehitetään alueen omista lähtökohdista käsin. Aktiivinen alueellinen verkostotyö, viestintä ja kuntavierailut ovat luoneet hyvän pohjan käytännön toimenpiteiden käynnistämiseen.

Missä mennään VESOTEssa

TEKSTI: SARI KIVIMÄKI JA SUVI ESKOLAKUVA: JIRI HALTTUNEN

VES  TE

15

Muutamilla alueilla on jo käynnistetty elintapapilottiryh-miä. Pilottiryhmäläiset saavat liikemittarin liikkumisen li-säämisen, istumisen vähentämisen ja rauhallisen unen seu-raamiseen. Paikalliset kolmannen sektorin yhdistykset ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kohderyhmänsä elintapapolkua.

OSAAMISTA ELINTAPAKOULUTUKSESTA

VESOTE-hankkeessa tarjotaan elintapaohjauksen täydennys-koulutusta sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammattilaisille sekä järjestöalan toimijoille liikuntaneuvonnan, ravitsemus-ohjauksen ja unen lääkkeettömän hoidon teemoista. Elinta-paohjauskoulutus toteutetaan kolmen kuukauden verkkokou-lutusjaksona, johon liittyy lähi- tai verkkotapaamisia, joissa työstetään esimerkiksi paikallisia elintapaohjauksen toiminta-tapoja.

Koulutukset ovat alkaneet syksyn aikana lähes kaikissa VESOTE-hankkeen sairaanhoitopiireissä. Useassa sairaan-hoitopiirissä koulutusten markkinointi on onnistunut hyvin ja koulutukset ovat täyttyneet nopeasti. Tällä hetkellä liikun-taneuvonnan opintojaksolla opiskelee lähes 500 osallistujaa.

Koulutuksen ensimmäisessä opintojaksossa osallistujat vahvistavat elintapojen puheeksi oton ja liikuntaneuvonnan osaamista. Aiheina ovat muun muassa motivoivan keskus-telun työtapa, liikunnan puheeksi ottaminen, liikkumisen terveyshyödyt sekä liikuntaneuvonnan toteutus. Osallistuja tutustuu opintojakson aikana myös liikuntaneuvonnan työvä-lineisiin. Koulutussisällössä on pyritty huomioimaan sairaan-hoitopiirien nimeämien kohderyhmien erityispiirteet sekä liikuntaneuvonnan paikalliset toimintatavat. Sairaanhoitopii-rien kumppaneina olevat järjestötoimijat ovat mukana koulu-tuksen järjestämisessä esimerkiksi alueellisissa lähipäivissä. Liikuntaneuvonnan opintojakson jälkeen osallistujat siirtyvät tarkastelemaan elintapaohjausta ravitsemuksen ja unitervey-den näkökulmasta.

ELINTAPAKOULUTUKSEN VAIKUTTAVUUS

Elintapaohjauskoulutuksen vaikuttavuuden arvioimiseksi osallistujat täyttävät ennen jokaista opintojaksoa (liikunta, ravitsemus, uni) alkukyselyn, jossa he arvioivat elintapaohja-usosaamistaan kunkin teeman osalta. Tämä kysely toistetaan samanmuotoisena opintojakson päätyttyä, mikä antaa mah-dollisuuden tarkastella koulutuksen vaikuttavuutta.

Toistaiseksi alkukysely on tehty liikuntaneuvonnan osalta. Sen perusteella voidaan todeta, että koulutukseen osallistu-jien osaamista tulee vahvistaa muun muassa yksilöllisen lii-kuntaneuvonnan antamisessa asiakkaalle, muutosvaiheen tunnistamisessa ja hyödyntämisessä sekä liikuntaneuvonnan tukimateriaalien ja työvälineiden käytössä. Vahvuuksikseen osallistujat puolestaan kokevat muun muassa terveysliikun-nan puheeksi ottamisen ja terveysliikunnan hyötyjen perus-telemisen asiakastyössä.

Elintapaohjauksen koulutusaalto on tarkoitus toistaa vuo-den 2018 aikana. Mikäli koulutus kiinnostaa, ota yhteyttä sai-raanhoitopiirisi VESOTE-hankkeen koordinaattoriin.

ALUEELLISET ONNISTUMISET JA HAASTEET

VESOTE-alueiden onnistumisia ovat olleet tähän mennessä laaja yhteistyöverkosto, alueellinen innostus elintapaohjaus-teemasta, moniammatillinen kehittäminen, poikkihallinnolli-nen yhteistyö, koulutusten ja tapahtumien osallistujamäärät, paikallisyhdistysten innostus yhteiseen kehittämiseen sekä jalansija sote- ja hyte-valmisteluissa sekä muissa foorumeissa.

Suurimmat haasteet ovat samankaltaisia jokaisella han-kealueella: elintapaohjauksen kirjaamiskäytännöt, elintapaoh-jauksen sisällön selkeyttäminen, virtuaalipoliklinikan sisältö, elintapaohjauksen vahvistuminen osaksi palvelutarjotinta sekä maakuntauudistuksen tuomat muutokset ja uudistukset.

VESOTE-HANKE MUKANA MUUTOKSESSA

Valtakunnallisesti pohditaan, miten terveyttä ja hyvinvoin-tia voidaan jatkossa poikkihallinnollisesti edistää. VESOTEn sairaanhoitopiireissä askarruttaa, miten vaikuttava elinta-paohjaus ja elintapaohjauksen palvelupolut saadaan osaksi uudistuvaa sote-toimintaa. Kärkihankkeiden yhteisenä tavoit-teena sote- ja maakuntauudistuksessa on tukea palvelujen sisältöjen uudistamistyötä. Siksi onkin tärkeää, että alueel-liset VESOTE-toimijat ovat mukana maakunnallisessa hyte-valmistelutyössä.

LisätietojaVESOTE-hankkeen projektipäällikkö Sari Kivimäkisari.kivimaki@likes.fiVESOTE-hankkeen koulutussuunnittelija Suvi Eskolasuvi.eskola@uta.fiwww.ukkinstituutti.fi/vesote

VAIKUTTAVAA ELINTAPAOHJAUSTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTOON POIKKIHALLINNOLLISESTI (VESOTE) -HANKE

VESOTE on yksi STM:n rahoittamista hallituksen kär-kihankkeista Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta -kärkihankkeen Hyvät käy-tännöt pysyvään käyttöön -projektissa (2017–18).

Hankkeen kehittämistoimet painotta-vat liikkumista, ravitsemusta ja unta. Lopullisena hankkeen päämääränä on, että suomalaiset lisäävät liik-kumista, vähentävät istumista, syövät monipuolisesti ja terveel-lisesti sekä nukkuvat paremmin.

16

ELINTAPAMUUTOKSEN PYSYVYYS VAATII ITSESÄÄTELYTAITOJA

Elintapaohjaus sisältää ajatuksiin, asenteisiin, ruokavalioon ja liikuntaan painottuvaa ohjausta, joka perustuu usein kogni-tiivisen käyttäytymisterapian menetelmiin. Menetelmiä ovat muun muassa tiedon jakaminen sekä erilaiset keinot kontrol-loida syömistä ja lisätä liikuntaa. Konkreettisia keinoja elinta-pamuutoksen edistämisessä ovat esimerkiksi liikunta- ja ra-vintosuositukset, käyttäytymisen seuranta päiväkirjan avulla sekä painon ja fyysisen aktiivisuuden mittaaminen.

Lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna edellä luetellut menetel-mät ja keinot ovat kohtuullisen tehokkaita, sillä paino putoaa keskimäärin 7–10 prosenttia lähtöpainosta ja samalla sairauk-sien riski pienenee. Ongelmana on kuitenkin muutosten huo-no pysyvyys – usein koko pudotettu paino on tullut takaisin 2–5 vuoden kuluessa.

Miksi terveellisten elintapojen ylläpitäminen sitten on niin haastavaa? Ihmiskeholla on biologinen alttius suosia kaloripi-toisia ruokia ja minimoida energiankulutusta. Tämän lisäksi ympäristömme tukee passiivisuutta ja tuottaa meille ärsyk-keitä syödä huonosti. Istuminen on helppoa, paikasta toiseen pääsee autolla ja mainokset välittävät houkutusten ilosano-maa.

– Pysyvän elintapamuutoksen toteutuminen on harvoin asiakkaan tietopohjasta kiinni. Yleensä syynä ovat puutteel-liset taidot oman toiminnan säätelyssä ja se, että muutos jää pinnalliseksi, ikään kuin projektiksi, eikä se sisäisty uuden-laiseksi tavaksi elää, terveyspsykologian erikoispsykologi Anu Kangasniemi toteaa.

ARVO- JA HYVÄKSYNTÄPOHJAISELLA LÄHESTYMISTAVALLA TAVOITELLAAN JOUSTAVUUTTA

Kangasniemen mukaan pysyvä elintapamuutos lähtee syvem-mältä – kyse on yksilön itsesäätelytaidoista, käyttäytymisen valinnoista, sisäisestä motivaatiosta sekä siitä, mitä yksilö itse haluaa. Arvo- ja hyväksyntäpohjaisella lähestymistavalla voidaan tukea asiakasta näissä prosesseissa ja siten edistää elintapamuutoksen juurtumista. Kangasniemi hyödyntää lä-hestymistapaa myös omassa työssään psykologina.

Arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan taustalla on hyväksymis- ja omistautumisteoria, joka on suhdekehys-teoriasta kehitetty käytännön menetelmä. Suhdekehysteoria selittää, miten ihminen liittää asioita, kokemuksia, sanoja, ajatuksia ja tunteita kielellisesti toisiinsa. Mitä asiakkaalle tulee mieleen vaikkapa sanasta ”liikunta”? Paino-ongelmien kanssa kamppailevalle sana aiheuttaa usein kielteisiä tunteita ja sanan ympärille kietoutuu jopa ahdistavia kokemuksia ja itseinhoa.

Arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähestymistavan tavoitteena on asiakkaan psykologisen joustavuuden lisääminen. Psyko-loginen joustavuus tarkoittaa yksilön kykyä mukauttaa omaa käyttäytymistään suhteessa eri tilanteiden asettamiin vaati-muksiin sekä sitoutua omien arvojensa mukaiseen toimintaan mahdollisesti ikävistä tunteista, ajatuksista ja kokemuksista huolimatta.

– Miten toimin, kun olen ärtynyt, turhautunut tai ahdis-tunut? Tunteita harvoin pystyy hallitsemaan ja valitsemaan, mutta suhtautumista niihin voi ja sitä myötä myös omaan käyttäytymiseen voi vaikuttaa, Kangasniemi painottaa.

Tarkoituksena on, että käyttäytymisessä tavoitellaan jous-tavuutta vastakohtana sille, että nojataan rajoittaviin, tiukasti määrättyihin toimintatapoihin, sääntöihin ja ohjeistuksiin.

Motivaatiota elintapamuutokseen arvotyöskentelyn avulla – tavoitteena

hyvä ja merkityksellinen elämäArvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa pohjautuu hyväksymis- ja omistautumisterapiaan (HOT, Accep-tance and Commitment Therapy, ACT), jonka taustalla ovat oppimisen psykologiset perusteoriat ja suhdekehys-teoria. Lähestymistavassa edistetään ja tuetaan asiakkaan käyttäytymisen joustavuutta ja sisäistä motivaatio-

ta muutokseen.

Mitä on arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa liikunnan ja terveyden edistämisessä? Miten am-mattilainen voi arvotyöskentelyä hyödyntäen tukea asiakkaan motivaatiota käyttäytymisen muutokseen?

Miten lähestymistavalla voidaan edistää asiakkaan elintapamuutosta ja sen pysyvyyttä?

TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINENKUVA: JIRI HALTTUNEN

17

MOTIVAATIO MUUTOKSEEN KYTKEYTYY ITSELLE TÄRKEISIIN ASIOIHIN ELÄMÄSSÄ

Arvo- ja hyväksyntäpohjaiset interventiot liittyvät tietoisuus-taitoihin – tavoitteena on kehittää yksilön itsesäätelytaitoja, lisätä tietoisuutta omista valinnoista ja automaattisista tavois-ta sekä tukea motivaatiota sitoutua muutoksiin. Arvotyösken-telyssä käytetään apuna myös erilaisia käytännön työkaluja, kuten metaforia ja mindfulness-pohjaisia harjoituksia.

Käyttäytymisen ja elintapojen muutoksen psykologinen este on yleensä motivaation puuttuminen. Jokaisen asiakkaan kohdalla sapluuna on erilainen ja lähtökohtana on, että käyt-täytymisen muutos on yksilöllinen, dynaaminen ja ihmisen omiin arvoihin rakentuva – motivaatio muutokseen kytkeytyy siis itselle tärkeisiin asioihin elämässä.

– Usein omien arvojen pohtiminen ja järjestäminen aihe-uttaa ahdistusta ja epämukavuutta, minkä vuoksi pohdintaa vältellään, Kangasniemi sanoo.

Arvotyöskentelyn tavoitteena on auttaa selkeyttämään asiakkaalle, mitkä asiat ovat hänelle kaikkein tärkeimpiä elä-mässä ja edistää asiakkaalle itselle merkityksellistä ja hyvää elämää. Prosessissa olennaista on myös selkiyttää, missä jär-jestyksessä asioita käsitellään. Joskus ammattilainen voi tör-mätä esimerkiksi siihen, että liikunta ei kiinnosta asiakasta lainkaan tai asiakas ei koe tarvitsevansa muutosta.

– Tällöin voidaan kysyä, mikä asiakasta ylipäänsä kiinnos-taa. Työs kentelyssä lähdetään liikkeelle elämän muista tärkeistä asioista ja pohditaan konkreettisia tekoja näiden asioiden toteu-tumiseksi. Hyvin usein omien arvojen kautta nousee luonnolli-sesti esiin myös asiakkaan omat elintavat ja se, millaisin keinoin huolehtii omasta hyvinvoinnistaan. Olennaista on, että asiakas itse oivaltaa voivansa omilla käyttäytymisvalinnoillaan vaikut-taa oman elämänsä tärkeimpiin arvoihin ja hyvinvointiinsa.

ARVOTYÖSKENTELYSTÄ VAHVAA TUTKIMUSNÄYTTÖÄ TERVEYSPSYKOLOGIAN SOVELLUSALUEILTA

Hyväksymis- ja omistautumisterapiaa on kehitetty ja kehite-tään pitkäjänteisen tutkimustyön ja käytännön kokemusten pohjalta. Hyväksymis- ja omistautumisterapian terveyspsyko-logisia sovellusalueita ovat esimerkiksi masennus, krooninen kipu, tyypin 2 diabetes, ylipaino-ongelmat, fyysisen aktiivi-suuden lisääminen sekä urheilijoiden hyvinvointi ja psyykki-nen valmennus. Korkeaa vaikuttavuusnäyttöä on saavutettu erityisesti kroonisen kivun hoidossa.

Tutkimusnäyttö osoittaa, että interventiot ovat esimerkiksi parantaneet ylipainoisten henkilöiden toimintakykyä ja elä-mänlaatua, tukeneet painonpudotusta ja sen pysyvyyttä sekä lisänneet tyytyväisyyttä omaa kehonkuvaa kohtaan. Tutki-muksissa on myös todettu, että arvo- ja hyväksyntäpohjaiset interventiot ovat lisänneet myönteistä suhtautumista fyysistä aktiivisuutta kohtaan sekä tukeneet parantumista häiriinty-neestä syömiskäyttäytymisestä ja syömishäiriöistä.

– Minun kokemukseni mukaan ihmiset ovat ihan älyttömän viisaita ja löytävät oivalluksia elämästään. On äärimmäisen tärkeää myös kytkeä se heti toimintaan ja käyttäytymiseen, Kangasniemi sanoo.

LisätietojaAnu Kangasniemianu.kangasniemi@liikuntajahyvinvointi.fiwww.liikuntajahyvinvointi.fi

Teksti pohjautuu Anu Kangasniemen Kohti muutosta – Motivaatio-ta elintapamuutokseen arvotyöskentelyn avulla -workshopiin, joka järjestettiin 18.8.2017 Helsingissä ennen Kunnon Laiva -risteilyä.

Anu Kangasniemi on jyväsky-läläinen psykologian tohtori, terveyspsykologian erikois-psykologi, liikuntatieteiden maisteri sekä sertifioitu lii-kunta- ja urheilupsykologi.

18

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n terveyden edistämisen suunnittelija Laura Suojanen on ravitsemustie-teilijä, joka on tehnyt pro gradu -tutkielmansa lihavuudesta. Hän on myös hoitanut lihavia ahmijoita.

− Monet kärsivät ylisyömisestä eli syövät silloin tällöin lii-kaa. Yleensä asiaan ei liity mitään suurempaa, eikä siitä kan-nata huolestua. Hieman hankalampaa on tunnesyöminen, jossa ruoka toimii esimerkiksi lohduttajana. Hankalinta on pidättyvä syöminen eli erilaiset tiukat dieetit, jotka ovat mie-lestäni hyvin vanhanaikaisia. Todelliset syömishäiriöt taas ovat oikeasti diagnosoitavissa olevia sairauksia, Suojanen muis-tuttaa.

Suojanen on huolissaan siitä, että pieni, mutta äänekäs joukko ajaa tiettyjä syömislinjoja mediassa. Karismaattiset henkilöt perustelevat ohjeitaan omilla kokemuksillaan ja yk-sittäisillä tutkimuksilla.

− Emme saa unohtaa metadataa, jossa monia tutkimuksia vertaillaan keskenään ja tehdään johtopäätöksiä niiden perus-teella. Valtion ravitsemussuositukset ovat edelleen luotettava keskitie. Siitäkin huolimatta, että suositukset saattavat tuntua kuivakoilta ja moni kaipaa uusia kikkoja ja vaihtelua.

Ravitsemusviestintä on Suojasen mukaan vaikeaa, sillä ajattelun, asenteiden ja käyttäytymisen muuttaminen onnis-tuu harvoin vain tietoa jakamalla.

Suojanen toivoo, että elämäntapa-asiat ovat jatkossa yhä vahvemmin mukana potilastietojärjestelmissä. Irralli-set ohjeet ja hankkeet eivät enää riitä. Tosin UKK-instituutin VESOTE-hanke (Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali- ja terve-ydenhuoltoon poikkihallinnollisesti) yrittää vihdoinkin saada elintapaohjauksesta systemaattisempaa. Uni, liikunta ja ravit-semus muodostavat kokonaisuuden.

SÄRÖJÄ ETSIMÄSSÄ

Suojanen muistuttaa, että lihavuuden riskien kertominen ei ole kenellekään syy laihduttaa. Tieto riskeistä vain ahdistaa. Ja valitettavan usein vasta puhjennut sairaus saa aikaan käyt-täytymismuutoksen.

− Siksi etsimmekin tilanteita, joissa ihmisen tapasuhtee-seen tulee särö. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminta tuottaa mielihyvän lisäksi myös harmia. Esimerkiksi lihava henkilö haaveilee matkasta ja kävelystä rannalla, mutta kävely ei ole mahdollista, koska hänen polvissaan on ylipainon aiheuttamia kipuja. Tätä kautta voi löytyä motivaatio muutokseen.

Neuvonnan ammattilaisesta onkin tullut rinnalla kulkija. − Toisen ihmisen motivointi ei ole mahdollista ilman hänen

rinnalleen tai puolelleen asettumista. Muutos lähtee aina mo-tivaatiosta ja ihmisen omista arvoista. Nyt on vallalla ”I love me” -ajattelu.

Myös saavutettujen tulosten arvioinnissa painon mittaa-misen rinnalle on otettu muitakin mittareita, kuten koettu terveys tai terveyspalveluiden käytön väheneminen. Lisäksi psykologia on otettu mukaan vahvemmin.

PAINONHALLINTATALO TARJOAA APUA YHÄ USEAMMILLE Virtuaalinen Painonhallintatalo sai alkusysäyksen vuonna 2011, kun huomattiin, että lihavuuden suunniteltu ennalta-ehkäisy oli muuttunut sairauksien hoidoksi. HUS:n alueen mil-joonasta työikäisestä puolet oli ylipainoisia ja 160 000 lihavia.

− Harvat pääsivät hoitoon ja mietimme, miten voisimme tarjota apua useammille. Professori Kirsi Pietiläisen johdolla ideoimme digitaalisen palvelun talomme kehittämisyksikön ja tietohallinnon kanssa, Suojanen kertoo.

Painonhallintatalossa on nyt 400 potilasta, joista 200 on käynyt vuoden mittaisen terveyslaihdutusvalmennuksen. Val-mennukseen pääsee lääkärin lähetteellä myös muista kuin HUS:n alueen kunnista, myös työterveydestä tai vaikka kaukaa muualta Suomesta. Painoindeksin on oltava yli 35.

− Emme ole oikeastaan vielä markkinoineet Painonhallin-tataloa. Potilaat ovat löytäneet sen itse. Terveyslaihdutusval-mennettavista 80 prosenttia on ollut naisia ja 20 prosenttia miehiä. Suurin osa on työikäisiä. Heidän painoindeksinsä kes-kiarvo on ollut niinkin korkea kuin 40.

Tavoitteena on, että palvelu laajenee kansalliseksi. – Vastaavia palveluita on jo tosin muuallakin Suomessa,

Suojanen arvelee. Valmennus kestää vuoden. Potilas saa oman valmentajan,

johon hän on yhteydessä joka toinen viikko, alussa jopa vii-

Mukana on nyt valmentava ote!

TEKSTI: KATRI KLINGAKUVA: MIKKO KÄKELÄ

Syöminen on normaalia, kun se on vain yksi osa elämää. Normaali syöminen sopeutuu erilaisiin tilanteisiin ja tuottaa nautintoa. Kaikenlainen kikkailu on turhaa.

RAVITSEMUSOHJAUKSEN UUDET TUULET

19

koittain. Valmentajia on tällä hetkellä 12. Potilaalla on koko vuoden ajan sama henkilö valmentajana.

Painonhallintatalon nettisivuilta löytyy tietoa myös liha-vuusleikkauksista. Niitä ei tehdä lainkaan esimerkiksi tupakoi-ville potilaille. Leikattavan henkilön painoindeksin tulee olla yli 40, ellei lihavuuteen liity muita sairauksia. Suojanen sanoo, että on hyvä kertoa asioista, kuten lihavuusleikkauksista suo-raan, jolloin asioiden mystifiointi häipyy.

Painonhallintatalon sivuilla voi myös kokeilla kuusi viikkoa kestävää hoitopolkua. Tämä palvelu on kaikkien saatavilla. Sii-nä ei tosin olla yhteydessä valmentajaan. Sivuilla voi myös tes-tata laihdutustarpeensa tai tehdä painonhallinnan tietovisan.

Suojasen mukaan Painonhallintatalo parantaa yhdenver-taisuutta, kun palvelut ovat ajasta ja paikasta riippumattomia.

PAINO SAATTAA ALUSSA JOPA NOUSTA

Ensimmäisestä 200 henkilöstä, jotka ovat läpikäyneet vuoden ohjelman, saadaan vaikuttavuusdataa vuoden vaihteessa.

− Silloin pystymme sanomaan enemmän siitä, millaiset po-tilaat hyötyvät ohjelmasta, Suojanen toteaa.

Alustavissa tuloksissa, kolmen kuukauden hoidon jälkeen, osallistujien paino on pudonnut keskimäärin kolme prosenttia.

− Tämä on hyvä tulos. Potilaat ovat tehneet paljon ajatus-työtä ja muutos on todennäköisesti pysyvää. Alkuun paino saattaa jopa nousta, kun potilas luopuu kuuriajattelusta. Puo-len vuoden rajapyykki kertoo jo enemmän.

Suojanen korostaa syömiskäyttäytymisessä mallioppimista. − Vanhemmat ovat tärkein malli lapsille. Tiedetään, että

puoleenväliin murrosikää vanhempien vaikutus on suuri lap-sen syömiskäyttäytymisen muokkautumisessa. Lisäksi van-hemmat valitsevat lastensa puolesta ruuat, sillä aikuiset hank-kivat yleensä ruuat kotiin.

Suojanen haluaa opettaa omille lapsilleen erityisesti kas-visten syönnin.

− Malli otetaan aina lähipiiristä, hän muistuttaa.

LisätietojaHUS, Kuntayhtymän hallinto, perusterveydenhuollon yksikköterveyden edistämisen suunnittelija Laura Suojanenpuh. 050 428 7778laura.suojanen@hus.fi

www.painonhallintatalo.fi

TOP 5 ONNISTUNEESEEN PAINONHALLINTAAN

• joustava ote• perusterveellinen ruokavalio• liikettä aiempaa enemmän• omaan arkeen sopivat tavat• läheisten tuki

Ravitsemusasiantuntija Laura Suojanen pitää tiukkoja dieettejä vanhanaikaisina.

Terveyttä ja hyvinvointia edistävien liikuntaohjelmien ensimmäinen yhteisseminaari

Vähäinen liikunta voi surkastuttaa lihasten lisäksi aivot – muistin kannalta liikkuminen on yhtä tärkeää kuin pänttäysPippa Laukka, urheilulääkäri

Roudasta rospuuttoon – liikuntaa kansallismaisemassaRoman Schatz, kirjailija

Mitään uutta ei synny vanhan tai olemassa olevan uudelleen muotoilemisestaMarco Steinberg, julkishallinnon konsultti

Kunta muutoksen kynsissä

Harva meistä on rautaa – toimintakykyä työelämään

Lihasvoiman nousu ja tuho

Viherympäristöstä vetovoimaa

Vaikuttava elintapaohjaus

Valittavissa useita ohjelmien omia rinnakkaissessioita ja työpajoja, jotka syventävät seminaarin teemoja.

Monipuolinen näyttelyosasto, jossa esillä uutuustuotteita ja ajankohtaista materiaalia.

ohjelmassa mm.

Aivot rakastavat liikuntaaMielellään liikkeelle Arkiympäristöstä vetovoimaa

seminaarin teemoina • varhaiskasvatuksen, opetusalan sekä vanhus- ja seniorityön ammattilaisille

• kuntien liikunta- ja sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle

• terveys- ja sosiaalialan ammattilaisille• työhyvinvointia edistäville toimijoille• järjestö- ja kaupallisille toimijoille

Fyysinen aktiivisuus tunnetusti kohottaa kuntoa ja tukee terveyttä, mutta se vahvistaa myös psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Tule kuulemaan, miten liikunta edistää oppimista ja ajattelutaitoja, vahvistaa minäkäsitystä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, vähentää työuupumusta ja lisää työ- ja toimintakykyä sekä millainen arkiympäristö kannustaa liikkeelle.

LISÄKSI PUHEENVUOROJA MM. NÄISTÄ AIHEISTA

Pippa Laukka

Marco Steinberg

Osallistujille on varattu majoituskiintiöitä Jyväskylän hotelleista. Katso hotellit seminaarin verkkosivuilta ja varaa majoituksesi!

TULE NÄYTTEILLEASETTAJAKSI!Seminaarin yhteyteen rakentuu monipuolinen näyttelyosasto ja nyt teillä on mahdollisuus saapua näytteilleasettajaksi! Näyttely järjestetään messuhallissa ja seminaariohjelmaan on merkitty aika näyttelyosastoon tutustumiselle. Myös seminaarin ruokailu ja kahvitus tapahtuvat näyttelytilan yhteydessä, joten vierailijoita riittää.

Näyttelyosastopaketit on hinnoiteltu seuraavasti (sis. alv):• 4 m² = 900 €• 6 m² = 1 100 €• 9 m² = 1 300 €• 16 m² = 1 800 €

Näyttelyosastopaketti sisältää: • Rajaavat seinät, otsikkopaikat logotekstillä, 1x6A sähköliittymä,

2x50W valaisinelementti ja osaston matotus yhdellä värillä • Yhden henkilön seminaariosallistumismaksu

Seminaarijärjestäjät osoittavat näytteilleasettajille näyttelypaikat huomioiden toimialan, ilmoittautumisjärjestyksen, osaston koon, näyttelykokonaisuuden sekä mahdollisuuksien mukaan näytteilleasettajien toivomukset.

Näyttelyosastoon liittyvät tiedustelut ja näyttelypaikan varaukset:Keski-Suomen Liikunta ry Jyrki Saarelajyrki.saarela@kesli.fipuh. 045 650 3771

Lisätiedot ja ilmoittautuminen seminaarin

verkkosivuilla!liikkuenlapielaman.fi

#lle18

seminaarin järjestäjät

Ilo kasvaa liikkuenLiikkuva kouluKunnossa kaiken ikääVoimaa vanhuuteen

Yhteistyössä Jyväskylän kaupunkiKeski-Suomen Liikunta ry

lisätietojaKunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelmaKatariina Tuunanenkatariina.tuunanen@likes.fi

www.liikkuenlapielaman.fi

Järje

stäj

ät p

idät

tävä

t oik

eude

n m

uuto

ksiin

.

22

Unettomuus ilmenee nukahtamisvaikeutena, yöllisinä toistu-vina heräilyinä tai liian aikaisena aamuheräämisenä. Kaikki nämä voivat esiintyä myös yhdessä.

– Alttius sairastua unettomuuteen on toisilla suurempi kuin toisilla. Persoonallisuuspiirteet altistavat unettomuudelle. Vuo-rokausirytmi – se, onko aamu- vai iltaihminen – liittyy myös neurofysiologiseen perimään, Uniklinikalla tutkimusjohtajana toimiva professori Markku Partinen kertoo.

ÄRTYNEISYYTTÄ, AIVOSUMUA

Tilapäinen unettomuus kuuluu osana normaaliin elämään. Aina uneton ei voi tietää, mikä häntä pitää valveilla. Alitajun-nasta sinkoutuu impulssi, joka jää päälle. Sen voivat laukaista muun muassa stressi, traumat tai elämänmuutokset.

Kun tällainen laukaiseva tekijä tulee käsitellyksi, korjaan-tuu unettomuus yleensä muutamassa päivässä tai viikossa. Lyhytaikainen unilääkitys saattaa tulla kyseeseen, mutta on oltava varovainen, ettei lääkityksestä muodostu unettomuutta ylläpitävä tekijä. Unettomuuden hoidossa ja ennaltaehkäisys-sä ovat tärkeitä unta huoltavat lääkkeettömät menetelmät.

Pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsii 5–10 prosenttia suo-malaisista. Sen hoidossa käytetään ensisijaisesti kognitiivis-

Hyvää unta etsimässä

TEKSTI: ULLA-MAIJA PAAVILAINENKUVAT: MIKKO KÄKELÄ

Huonounisuus invalidisoi ihmistä enemmän kuin ruokavalio tai vähäinen liikunta. Helsingin Uniklinikalla perehdytään erilaisten unihäiriöiden diagnosointiin ja hoitoon lääkkeettömin menetelmin.

23

behavioraalisia menetelmiä. Hoidon tukena voidaan käyttää unta parantavaa lääkitystä, kuten melatoniinia tai vähäisiä määriä mielialalääkkeitä.

Unettomuus aiheuttaa ärtyneisyyttä ja aivojen sumuisuutta. Mitä pidempään unen puute jatkuu, sitä enemmän keskitty-miskyky kärsii ja sekä puheesta että kirjoituksesta tulee epäsel-vää. Pitkään jatkuneet univaikeudet ja häiriöt voivat aiheuttaa sekä psyykkisiä että fyysisiä oireita ja sairauksia, joten ne on hyvä hoitaa ajoissa.

OVEN TAKANA ON KARHU!

Unettomuuden lääkkeettömissä menetelmissä olennaisia ovat ylivireyttä tuottavien toimintamallien ja niiden aiheuttamien ajatusmallien purkaminen.

– Liiallinen hereillä vuoteessa olo on haitaksi, unihoitaja Anne Huutoniemi sanoo.

Moni menee sänkyyn kello kymmenen illalla jaksaakseen herätä kuudelta aamulla. Uni ei tule, valvoja katsoo kelloa ja kauhistuu, ottaa ratkaisuksi unilääkettä, joka puolestaan rik-koo unta.

Huutoniemi neuvoo, että vuoteessa saisi olla unettomana maksimissaan puoli tuntia.

– Ehdollistuminen tapahtuu pelkomuistikeskuksessa. Brain is an idiot. Aivoille fysiologisesti totuus on sama kuin usko-mus. Unettomuudessa se merkitsee, että kun ajatusmaailma unettomuuden myötä kaventuu ja vääristyy, omat negatiiviset uskomukset ja luulot saavat elimistön toimimaan kuin ihmi-nen olisi uhattuna, eli taistele tai pakene -moodi jää päälle. Kun pelkomuistikeskukseen tallentunut muistijälki ei sieltä katoa, unettomuus helposti ehdollistuu samassa vuoteessa ja ympäristössä. Kuvaannollisesti: jos oven takana on ollut kar-hu, muistijälki kauhukokemuksesta ei häviä. Tuttu ympäristö laukaisee heti saman reaktion.

Unettomuuden hoidossa analyyttiset psykoterapeuttiset suuntaukset eivät toimi. Lapsuusiän traumaattisilla kokemuk-silla on pitkäaikaisessa unettomuudessa suuri merkitys. Koto-na koettu väkivalta, suuri taloudellinen huoli tai vanhemman krooninen sairaus ovat voineet luoda pelkotiloja.

Kun aikuisiässä työpaikalla tulee huolia tai parisuhteessa kriisi, ne alkavat ahdistaa juuri illalla. Kyseessä on tietoisen ja tunnemuistin välinen dissosiaatio, eli lapsuuden puhdas tun-nemuisti on aikuisella tietoisessa muistissa: on paha olo, eikä pysty nukkumaan. Pelkomuistijälki aktivoituu.

KELLO JA PÄÄ RAKSUTTAVAT

Jos uni ei tule, vuoteesta pitäisikin nousta ylös, vaihtaa ympä-ristöä, siirtyä olohuoneen sohvalle tai vaikka kääntää tyyny ja pää sängyn jalkopäähän.

Aamuinen ylösnousu tahdistaa rytmin. Nukkumaanmeno-aika voi jonkin verran vaihdella vireystason mukaan.

– Kun alkaa nousta aamulla aiemmin ylös, saa muutettua omaa melatoniinin eritystään. Syvä uni on tärkeää kuona-ai-neiden poistumisen kannalta.

Rentoutuminen ja rauhoittavat palleahengitysharjoitukset vuoteessa auttavat kehoa yhdistämään rentoutumisen vuo-teeseen.

Jos unettomuuden taustalla epäillään fyysistä häiriötä, uni-laboratoriossa seurataan potilaan yöllistä verenpainetta: se on tärkeä muuttuja siinä, onko uni palauttavaa. Koko yön kestä-vässä unipolygrafiassa tutkitaan unen rakennetta, hengitystä, hapen kyllästeisyyttä, sydämen toimintaa ja raajojen liikkeitä. Uni-valverytmin häiriöitä voidaan mitata myös noin viikon kestoisella aktiivisuuden mittauksella pientä rannekellon ta-paista aktigrafia käyttäen.

Ylivireyttä tuottavat ajatusmallit ylläpitävät unettomuutta viime kädessä. Pää on tyynyllä, kello raksuttaa ja päässä takoo: Apua, apua, nyt olisi pakko nukkua! Psykologinen kärsimys ohjaa ahdistuneisuuden noidankehään.

TULOKSIA 8 VIIKOSSA

Unettomuuskierteen taustalla on usein ylivireys, joka voi joh-tua monesta eri syystä: liiallinen henkinen tai fyysinen aktii-visuus tai ongelmien huomiotta jättäminen päivällä, jolloin ne tunkeutuvat mieleen yöllä. Myös huoli unesta ja uni-val-verytmin rikkoutuminen saattavat aiheuttaa noidankehän, jolloin nukkumisen yrittäminen vain pahentaa tilannetta, ja

Helsingin Uniklinikan unihoitaja Anne Huutoniemi ja tutkimusjohtaja Markku Partinen tekevät työtä sen eteen, että suomalaiset nukkuisivat paremmin.

24

tilapäinen unettomuus muuttuu krooniseksi eli pit-käaikaiseksi unettomuudeksi.

Noin tuhat henkilöä käy vuosittain Uniklinikalla saamassa hoitoa. Suurin osa, eli noin 75 prosenttia po-tilaista, saa selvää apua unettomuuteensa. Klinikalla hoidetaan vaikeimpia unettomuuksia Suomessa ja jär-jestetään myös unilääkevieroituskursseja. Klinikka on yksi harvoja unettomuutta tutkivia keskuksia Euroopassa.

Kela-korvattavassa hoidossa noudatetaan Käypä hoito -suosituksia, joiden painopiste on lääkkeettömissä hoidoissa.

Perinteisten bentsodiatsepaamien sijasta käytetään mui-ta lääkkeitä. Melatoniinia on syytä ottaa kyllin aikaisin eli kello 20–21 aikaan. Nuorilla melatoniinin pitkäaikaiseen käyttöön pitää suhtautua varovasti, sillä se saattaa olla suku-hormonin jarruttaja.

Unettomuuden hoito on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Nu-kahtamisvalmisteet puretaan pois vähitellen. Keskimäärin kahdeksassa viikossa saadaan jo hyviä tuloksia.

KROONINEN VÄSYMYS LISÄÄNTYNYT

– Kaikki saavat apua, mutta joskus elämäntilanne on sellai-nen, ettei aikaa itselle ole yhtään. Esimerkiksi omaishoitajille unettomuuden hallinta on vaikeaa, Markku Partinen sanoo.

Unettomuus on naisilla yleisempää kuin miehillä, mutta miesten krooninen unettomuus saattaa olla hankalampi hoi-taa, jos he eivät avaudu vaikeuksistaan ja elämäntilantees-taan. Naiset hakeutuvat hoitoon helpommin, miehet sen si-jaan etsivät apua lääkkeistä ja alkoholista.

Yhteiskunnan muuttuminen, kova kiire, sosiaaliset paineet ja ympäristötekijät ovat lisänneet unettomuutta.

– Pitkäaikaisten, 30 vuotta kestäneiden tutkimusten mu-kaan nukuttu aika on vähentynyt vain 18 minuuttia, mutta oireet ovat lisääntyneet niin kouluikäisillä kuin aikuisilla, ja samanaikaisesti krooninen väsymys on lisääntynyt.

HOITO ON PIRSTOUTUNUT

– Unitutkimus Suomessa on kansainvälisesti korkealle arvos-tettua, mutta unitutkimuksen tilanne on Suomessa huono, Markku Partinen sanoo.

– Meillä on kyllä julkisella puolella uniapneayksikköjä, mut-ta unettomuuden hoito on pirstoutunut. Kansainvälistä näyt-

töä on siitä, että unihäiriöiden hoito olisi syytä keskittää niin, että samassa yksikössä hoidettai-siin niin narkolepsiaa, unettomuutta, uniapneaa kuin väsymystä, sillä ne liittyvät toinen toisiinsa. Personoitu lääketiede on unitutkimuksen kan-

nalta tärkeää. Silloin hoidossa huomioidaan perhe, elämäntilanne, tottumukset ja persoonallisuuden piirteet ja edetään potilaan mukaan yksilöllisesti ja

kokonaisvaltaisesti.Markku Partinen elää toivossa, että tilanne jatkossa

paranee. Juuri saadut Nobel-palkinnot osoittavat, että unitutkimus on tärkeää. Jeffrey C. Hall, Michael Rosbash and Michael W. Young tutkivat, miten molekyylimekanis-

mit vaikuttavat kasvien, eläinten ja ihmisten keinoihin säätää biologista kelloaan.

Amerikkalaiskolmikko on tutkinut eliöiden vuorokausiryt-miä ja pystynyt erottamaan geenin ja proteiinin, jotka vaikut-tavat eliöiden sisäiseen kelloon.

Sisäinen kello vaikuttaa ihmisellä muun muassa hormo-nitasoihin, uneen, kehon lämpötilaan ja aineenvaihduntaan. Ilmiö selittää myös aikaeroväsymystä, kun sisäinen kello ja ulkoinen ympäristö käyvät eri tahtia.

Unirytmin tutkimus kuuluu lääketieteen tämän hetken kuumiin aiheisiin.

– Myös Uneton Suomessa -tutkimus on valtion kärkihanke ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa koulutetaan ymmärtämään unettomuuden aiheuttamia häiriöitä.

HITAASTI HYVÄ TULEE?

Pikkuhiljaa tutkimuksessa mennään siis eteenpäin, mutta taaksepäinkin on syytä vilkaista.

Markku Partinen diagnosoi nuorena lääkärinä vuonna 1976 ensimmäiset uniapneapotilaat. Silloin sairauden olemassaolo kyseenalaistettiin. 1985 Partinen alkoi hoitaa uniapneapoti-laita. Nyt uniapnea on keuhkoklinikoilla yleisin diagnoosi ja hyväksytty kansantauti. Mutta aikaa näyttää kuluvan 30–40 vuotta ennen kuin jokin uusi asia hyväksytään.

Vuonna 1989 lääkintöhallituksen unihäiriötyöryhmä suo-sitteli laaja-alaisten unihäiriöyksiköiden perustamista – mutta vieläkään sitä ei ole tapahtunut.

Vuosina 1995–96 Meilahden sairaalassa toimi unityöryh-mä, jossa asia oli myös esillä, mutta unettomuutta ei tahdottu

silloinkaan hyväksyä sairaudeksi. Mistä vastustus johtuu?

– Unilääketiede ei ole puhtaasti psykiatriaa, neurologiaa tai sisätauteja, vaan niiden välimaas-tossa. Silloin ´uutta´ on vaikea saada läpi.

LisätietojaHelsingin Uniklinikkaunihoitaja Anne Huutoniemipuh. 010 231 1481anne.huutoniemi@vitalmed.fi

25

Näe ihminen kilojen takana –jokainen ansaitsee tulla kohdelluksi kokonaisuutena

Vaakakapinan tavoitteena on ollut muuttaa painonhallintaan ja kehollisuuteen liittyvän yleisen puheen sävyä positiivisem-maksi ja hyväksyvämmäksi niin kohdeväestön kuin ammatti-

laisten keskuudessa. Kampanjassa on käsitelty kuukausittain eri teemoja, joiden avulla on pureuduttu muun muassa itselle mieluisan liikuntalajin löytämiseen, jokaisen oikeuteen näkyä ja tulla nähdyksi juuri sellaisena kuin on sekä lasten oikeuteen saada kasvaa rauhassa ilman ulkonäköön ja painoon kohdis-tuvaa haitallista puhetta.

TERVEYDENHUOLTOMYSTEERIÄ RATKOTAAN YHDESSÄ

Vaakakapinan johtohahmo, kapinajohtajaksikin tituleerattu toimittaja Jenny Lehtinen listasi kampanjan alussa kirjoitta-massaan manifestissa viisi asiaa, joihin Vaakakapinalla halu-taan vaikuttaa. Yksi viidestä teesistä oli: Parannetaan tervey-denhuollon suhtautumista lihavuuteen.

Lokakuussa Vaakakapinassa haluttiinkin kiinnittää erityistä huomiota ylipainoisten terveydenhuollossa saamaan kohte-luun. Vaakakapina haastoi kaikki tahot yhdessä ratkaisemaan #terveydenhuoltomysteeriä. Sanalla viitattiin ristiriitaan, joka vallitsee ylipainoisten ikävien kokemusten ja ammattilaisten hyvien pyrkimysten välillä.

Monilla ylipainoisilla on kielteisiä kokemuksia terveyden-huollosta, koska he kokevat tulevansa nähdyiksi vain kokonsa kautta ja saavansa riittämätöntä apua painonhallintaan. Tämä aiheuttaa syyllisyyden ja huonommuuden tunteita, mikä saat-taa johtaa jopa lääkärikäyntien välttelyyn, jolloin sairaudet jäävät hoitamatta. Samanaikaisesti terveydenhuoltohenkilö-kunnan täytyy puuttua ylipainoon, koska se tutkitusti linkit-tyy moniin sairauksiin. Heidän hyvä tarkoituksensa on auttaa asiakasta tervehtymään.

Ylen Vaakakapina on vuoden 2017 ajan puhunut armollisen, hitaan ja pysyvän elämänmuutoksen puolesta. Suomen suurin painonhallinnan ja kehopositiivisuuden vallankumous on levittänyt sanomaa siitä, että omaa kehoaan voi ja saa rakastaa, olipa se millainen tahansa. Jokainen ansaitsee asiallista kohtelua riippumatta siitä, paljonko painaa – kilot eivät määritä muuta kuin kehon painon.

Vaakakapina herättää keskustelua tärkeistä teemoista

TEKSTI: ANNA SUUTARIKUVAT: YLE/ANNE HÄMÄLÄINEN

26

On mysteeri, miksi terveydenhuollon ja asiakkaan näkökul-mat eivät kohtaa. Vaakakapinassa haluttiinkin terveydenhuol-tomysteerin kautta hakea vastauksia siihen, miten tilannetta voisi parantaa.

– Terveydenhuoltomysteerillä ei haluttu syyllistää ketään, vaan haettiin keskustelua, yhteistyötä ja keinoja parantaa ti-lannetta. Pyrimme löytämään asiantuntijoille uusia keinoja ja toimivia malleja, joiden avulla he aidosti pystyisivät autta-maan ylipainoisia. Ja toisaalta halusimme osoittaa tavallisil-le ihmisille, ettei ole hyväksyttävää, että he lähtevät itkien ja lannistuneena pois vastaanotolta, vaan heillä on oikeus puut-tua saamaansa huonoon kohteluun, Yle Asian tuottaja Anna-Leena Lappalainen kertoo.

– Halusimme myös tuoda esille sen, että väärällä tavalla painoon puuttuminen usein vain pahentaa ylipainoisen tilan-netta, Jenny Lehtinen täydentää.

POSITIIVISTA PALAUTETTA – PUOLIN JA TOISIN

Terveydenhuoltomysteeri saikin hyvän vastaanoton niin am-mattilaisten kuin tavallisten ihmisten keskuudessa.

– Saimme paljon kiittävää palautetta terveydenhuollon am-mattilaisilta, jotka kokivat saaneensa vinkeistä uusia eväitä asiakkaiden kohtaamiseen, Lappalainen kertoo.

Myös tavallisilta ihmisiltä saatu palaute kertoo, että asia koetaan tärkeäksi.

– Monet ovat halunneet jakaa kokemuksiaan ja ovat olleet helpottuneita huomatessaan, etteivät ole kokemustensa kans-sa yksin, Lappalainen toteaa.

– Ihmisille on ollut tärkeää huomata myös se, etteivät he ole väärässä siinä, että heille on tullut paha olo ja mieli näistä asioista, Lehtinen lisää.

Aihetta käsiteltiin useissa Ylen ohjelmissa: näkyvimmin Perjantai-ohjelmassa sekä A-teeman Lihava Suomi -illassa.

– A-teemasta tuli paljon positiivista palau-tetta. Koettiin, että on hyvä, että vihdoinkin tästä puhutaan. Keskusteluun osallistuneiden henkilöiden välillä vallitsi aika iso konsensus, joten tahtotilaa asioiden muuttamiseen var-masti on, Lappalainen iloitsee.

TAHTOA ON, KEINOT JA USKALLUS PUUTTUVAT

Vaakakapinan KKI-asiantuntijana toimiva Patrik Borg on huomannut selvän muutok-sen ammattilaisten asenteissa viime aikoina. Keinot uudenlaisten toimintatapojen käyt-

töönottoon kuitenkin vielä uupuvat.– Isossa mittakaavassa kaikki ovat samaa mieltä, että noin

ne asiat pitäisi tehdä, mutta osa ei uskalla tehdä uudella ta-valla ja toisaalta kun on kysymys toimintamallien muuttami-sesta, jonkun pitäisi luoda se uusi toimintamalli. Tahtotila on kohdallaan, käytännön toteutus ontuu, Borg toteaa.

Niin ikään Vaakakapinan KKI-asiantuntijana toimiva psy-kologi Satu Lähteenkorva uskoo, että syynä ammattilaisten haluttomuuteen muuttaa toimintatapojaan on epäonnistu-misen pelko.

– Suomalaiset eivät halua tehdä virheitä. Sen takia vallitse-via käytäntöjä ei lähdetä muuttamaan, Lähteenkorva näkee.

Lähteenkorvakin on kuitenkin pannut merkille, että ilmassa on muutoksen merkkejä.

– Useissa yhteyksissä, ei ainoastaan perusterveydenhuol-lon puolella, on alettu kiinnittää huomiota siihen, millaisia kohtaamisia ja kontakteja meidän aikamme ruokkii. On ollut mahtavaa huomata, että on esimerkiksi ruvettu tuottamaan ihan uudenlaista kieltä, millä asioista puhutaan.

Hyvänä esimerkkinä Lähteenkorva nostaa esille paranta-van vuorovaikutuksen käsitteen, jota käytetään muun muassa VESOTE-hankkeessa.

– Halutaan käydä asiakkaan kanssa keskusteluja, jotka parantavat ja auttavat, eivätkä osoita hylkäämistä ja halvek-suntaa.

Lähteenkorvan sanoma terveydenhuollon ammattilaisille onkin, että huonoa kohtelua saaneelle asiakkaalle on tärkeää antaa korjaava kokemus.

INHIMILLISYYS EI MAKSA MITÄÄN

Sekä Lähteenkorva että Borg tietävät, että usein toimintatapoja perustellaan puutteellisilla resursseilla. Ajatellaan, että lyhyet vastaanottoajat ja vähäiset tapaamiskerrat eivät anna mahdol-

Ravitsemusasiantuntija Patrik Borg (vas.), psykologi Satu Lähteenkorva ja liikuntafysiologi Timo Haikarainen toimivat Vaakakapinan KKI-asiantuntijoina.

27

lisuutta ihmisen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen. Molemmat asiantuntijat kuitenkin korostavat, ettei ammattilaisilta olla vaatimassa mitään ekstraa. Huonoa kohtelua ei voi oikeuttaa vähäisillä resursseilla: rajallinen vastaanottoaika ei saa olla este kunnioittavalle, myötätuntoiselle ja inhimilliselle kohtaa-miselle. Aito läsnäolo kohtaamisessa ei ole resurssikysymys.

Lähteenkorva ja Borg muistuttavat, että työ tulee kevyem-mäksi ja mielekkäämmäksi myös ammattilaiselle itselleen, kun kohtaaminen on molemmille osapuolille miellyttävä.

– Nykyään tehdään paljon myötätuntotutkimusta ja tutki-muksissa on huomattu, että myötätuntoinen toiminta lisää nimenomaan työntekijän hyvinvointia ja jopa parantaa kehon vastustuskykyä. Molemmat osapuolet siis hyötyvät, kun koh-taamisissa ollaan hyväntahtoisia, Lähteenkorva painottaa.

RAKENTEELLISIAKIN UUDISTUKSIA TARVITAAN

Vaikka yksittäinen ammattilainen voi omalla käytöksellään ja asennoitumisellaan vaikuttaa siihen, millaista kohtelua ylipai-noinen henkilö terveydenhuollossa saa, myöntävät Lähteen-korva ja Borg, että myös rakenteissa on paljon parannettavaa.

– Terveydenhuollossa ylläpidetään rakennetta, joka ei auta ihmisiä. Meillä ei ole varaa pitää yllä toimimatonta systeemiä, Lähteenkorva täräyttää.

– Kello tikittää paitsi vastaanottokäynnillä myös terveyden-huollon aikajänteellä. 12 minuutin vastaanottoaika ei riitä mo-niulotteisen asian läpikäymiseen. Painonpudotusta odotetaan kolmessa kuukaudessa, vaikka muutokselle pitäisi antaa aikaa kolme vuotta, Borg havainnollistaa.

Lähteenkorva ja Borg tietävät, että on paljon ammattilaisia, jotka haluaisivat tehdä toisin, mutta vallitsevat rakenteet ja traditio eivät anna mahdollisuutta siihen. Terveydenhuollossa yksilöt yrittävät ratkoa rakenteellista ongelmaa.

Vaakakapinan asiantuntijoiden viesti päättäjille onkin sel-keä: pitäkää huoli siitä, että jollakin on oikeasti aikaa kohdata asiakas ja hänen ongelmansa kokonaisuutena. Jos se joku ei ole lääkäri, se voi olla muu terveydenhuollon ammattilainen.

– Olen ilolla pannut merkille, että useissa paikoissa tähän haasteeseen on jo lähdetty etsimään ratkaisuja. Ratkaisut voivat olla hyvin erilaisia ja aika näyttää, mikä toimii missä-kin yksikössä. Tärkeintä on tehdä jotain asian korjaamiseksi, Borg toteaa.

KOHTAA IHMINEN JA YMMÄRRÄ HÄNEN TARINANSA

Niin Vaakakapinan asiantuntijat kuin Jenny Lehtinen korosta-vat, että vastaanottotilanteissa neuvojen ja ohjeiden jakamista tärkeämpää on kysyminen.

– Kukaan ei ole koskaan kysynyt mun minäkuvasta tai pai-nohistoriasta. On vain oletettu, että koska mä oon lihava, mä en ymmärrä, että rasvamunkin syöminen on haitallista, Leh-tinen kuvaa.

– Valitettavan usein homma on sillä tasolla, että kuvitellaan, että ei muuta kuin lautasmalli käteen ja kehotus mennä lenk-

kipolulle, niin sillä se ongelma siitä hoituu. Se on ongelman yksinkertaistamista.

Pitkään vastaanottotyötä tehnyt Borg painottaa, ettei yli-painoista voi auttaa, ellei tunne hänen taustojaan ja ymmärrä sitä polkua, mikä on johtanut lihomiseen.

– Tärkeää on ymmärtää, miksi henkilö on siinä, missä hän on. Ensin pitää tuntea tarina, koska jokaisen tarina on erilai-nen. Vasta kun tiedät tarinan, tiedät, miten pitää edetä.

Borgin mukaan asiakkaan tarinan ymmärtäminen vaatii ammattilaisilta empatiakykyä ja aikaa.

– Seuraava vaihe eli se, että tietää, miten edetään, vaatii sitten puhdasta ammattitaitoa, osaamista ja ymmärrystä siitä, miten monimuotoisia asiat ovat.

Lähteenkorva toivoo, että terveydenhuollossa ihminen opit-taisiin kohtaamaan kokonaisuutena.

– Edelleen asiakasta tuijotetaan vastaanotolla vain kehona. Ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus. On aika al-kaa nähdä ihminen kokonaisena!

HUONOA KOHTELUA EI PIDÄ SIETÄÄ

Vuoden 2017 lähestyessä loppuaan Vaakakapinassa ovat kä-sillä viimeiset metrit. Kehopositiivisuuden sanansaattajaksi kampanjan myötä profiloitunut Lehtinen toivoo kuitenkin, ettei keskustelu kampanjassa esille tuoduista aiheista lopu.

– Haluan jättää Vaakakapinasta ihmisille sellaisen perin-nön, että mitä tahansa ei tarvitse ottaa vastaan. Jos siitä, miten ylipainoosi terveydenhuollossa puututaan, ei ole sulle hyötyä, sano se ääneen ja vaadi parempaa. Kun tarpeeksi moni tekee niin, siihen on pakko reagoida.

yle.fi/vaakakapinafacebook.com/vaakakapina#vaakakapina

1. Lopetetaan laihduttaminen.

2. Etsitään rakkaus ja hyväksyntä omaa kehoa kohtaan.

3. Parannetaan terveydenhuollon suhtautumista lihavuuteen.

4. Nostetaan mediassa esille kaiken kokoiset vartalot ilman kauhistelua.

5. Tuodaan liikunta- ja terveyspalvelut aidosti kaikkien ulottuville.

Vaakakapinan pääteesit

28

PORRASPÄIVÄT 2017:

Lempäälän kunta on konkari porrastelussa

Noin 1 200 työntekijää työllistävä Lem-päälän kunta on ollut mukana Porras-päivissä jo useana vuonna. Vuosina 2014–2016 Lempäälässä toteutettiin Luovasti liikkuva Lempäälä -terveyslii-kuntahanke, jossa kehitettiin kunnan liikuntapalveluita tarjoamalla katta-

vasti erilaisia liikuntaryhmiä, tapahtumia ja kampanjoita terveytensä kannalta liian vähän

liikkuville työikäisille. Porraspäivät oli osa hankkeen yhteydessä järjestettävää toimintaa ja näin se jäi perinteeksi.

– Valmista kampanjamateriaalia oli helppo hyödyntää. Lii-kunnan lisääminen arkeen tapahtuu helpoiten arkiliikunnan kautta, sillä se on maksutonta ja myös ajankäytöllisesti teho-kasta. Porraspäivät auttavat muistuttamaan ihmisiä siitä, että portaat voivat olla yksi parhaista lähiliikuntapaikoista, toteaa Lempäälän kunnan liikunnanohjaaja ja liikuntaneuvoja Moo-na Myllyaho.

Työssään Myllyaho vastaa työikäisille suunnattujen liikun-taryhmien, -tapahtumien ja -kampanjoiden suunnittelusta. Hän osallistuu myös kunnan henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen.

Valtakunnallisia Porraspäiviä vietettiin 6.–12. marraskuuta

ja mukana oli yli 400 työyh-teisöä ympäri Suomen.

Porraspäivät järjestettiin ensimmäisen kerran jo

vuonna 2008 ja kampanja on saanut myönteisen vastaan-

oton hyvänä matalan kynnyksen toimintana, joka edistää työyhtei-

söjen hyvinvointia. Porraspäivien aikana kannuste-

taan käyttämään portaita hissin sijaan ja kampanjan tavoitteena

on herätellä pieniin, joka-päiväisiin valintoihin

oman terveyden ja hyvinvoinnin edistä-

miseksi.

TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINENKUVAT: ARI KORKALA / STUDIO VALOISA NAURIS

29

VIPINÄÄ KINTTUIHIN HAASTEILLA JA KANNUSTEILLA

Lempäälässä on jo vuosia toiminut KKI-työryhmä, joka koos-tuu Lempäälän kunnan alueella toimivista julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin liikuntapalveluiden tuottajista.

– Työryhmän jäsenet ovat myös olleet aktiivisesti mukana järjestämässä Porraspäivien tempauksia, KKI-työryhmässä puheenjohtajana toimiva Myllyaho kertoo.

Tänä vuonna Lempäälän kunnan henkilöstölle järjestettiin kampanjaviikolla yhteisiä porrastreenejä sekä lounastauoilla että heti työpäivien päätteeksi. Porrastreenien paikkoina toi-mivat erilaiset sisä- ja ulkotilat, jotka sijaitsevat työpisteiden läheisyydessä.

– Henkilöstöä kannustettiin myös osallistumaan porras-haasteeseen eli ilmoittamaan itsensä ja työkaverinsa hissit-tömään viikkoon, kuukauteen tai jopa vuoteen. Haaste koski myös vapaa-aikaa. Muutama rohkea ilmoitti jättävänsä hissin käytön koko vuodeksi. Haasteeseen osallistuneiden kesken suoritettiin arvonta, jossa oli runsaasti palkintoja.

– Vietin itse viime vuonna hissittömän joulukuun ja siitä inspiroituneena aloitin hissittömän vuoden. Pari poikkeusta on tosin tullut muuttojen yhteydessä ja matkalaukkuja raa-hatessa, Myllyaho sanoo.

Porraspäivien sanomaa levitettiin aktiivisesti eteenpäin kunnan sisäisessä viestinnässä, kuten henkilöstökirjeessä ja intranetissä. Lisäksi kampanjamateriaalia vietiin kunnan tiloihin, terveyskeskukseen, virastoihin ja kouluihin hyvissä ajoin. Myllyahon mukaan visuaalisesti miellyttävistä ja huu-morillakin höystetyistä porraskannusteista on tullut hyvää palautetta.

– Pilvenpiirtäjiä ei Lempäälästä löydy, mutta hissin käyttö muutaman kerrosvälin taittamiseen johtuu usein vanhasta tottumuksesta. Porraskannusteet laittavat vipinää kinttuihin, Myllyaho toteaa.

TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIA TUETAAN KATTAVASTI

Työkykyä ja aktiivisuutta tuetaan työyhteisössä kattavas-ti. Smartum-liikuntasetelit ovat olleet käytössä pitkään ja jo kolmena vuonna järjestetyllä Hymis-kampanjalla on aktivoitu sekä omatoimista että yhdessä liikkumista. Myös Hymiksen Aarrearkku- ja Hyvinvointipaussi-toimintamallit ovat olleet kunnan henkilöstön käytettävissä tänä vuonna. Aarrearkku on tietopankki ravitsemuksesta ja liikunnasta. Hyvinvointipaus-si puolestaan sisältää työpäivän jaksamista tukevia kehon ja mielen harjoitteita.

Henkilöstöllä on ollut myös mahdollisuus ladata työkoneel-leen Ergo pro -taukoliikuntaohjelma, josta pomppaa tietoko-neen näytölle lyhyt taukojumppa pari kertaa päivän aikana.

– Lisäksi meillä on käynnissä kahden vuoden mittainen työhyvinvointikampanja, jonka aikana järjestetään säännöl-lisesti luentoja ja erilaisia tempauksia. Teemoina ovat liikunta, ravinto, lepo ja palautuminen, kertoo Lempäälän kunnan työ-suojeluvaltuutettu Milena Kaihari-Virtanen.

Porraspäivät-viikon perjantaina Lempäälän kunnan hen-kilöstö suuntasi yhteistuumin porrastreenin pariin. Yhteinen liikuntatuokio innosti työntekijöitä.

– Eräs osallistujista tuumasi, että yhteisiä porrastreenejä saisi olla vaikka joka perjantai lounasaikaan, Myllyaho kertoo.

Kampanjaviikolla järjestettiin myös avoin Ramppaa rapuissa -porrasharjoitus, joka oli suunnattu kaikille kuntalaisille.

Lisätietojawww.porraspaivat.fi

Lempäälän kuntaliikunnanohjaaja Moona Myllyahopuh. 040 133 7746moona.myllyaho@lempaala.fi

Henkilöstön porrastreenin veti Moona Myllyaho (etualalla). Osallistujat vasemmalta: Milena Kaihari-Virtanen, Mari Kivelä, Sanna Kurikka, Pauliina Lähdevuori, Sirpa Salo, Pirjo Välläri, Sanni Vuorinen ja Maija Villanen.

TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINENKUVAT: ARI KORKALA / STUDIO VALOISA NAURIS

30

MISSÄ MENNÄÄN LIIKUNTANEUVONNASSA?

Hankkeen hallinnoija Lahden ammattikorkeakoulu tuo mo-niammatilliseen hankkeeseen sosiaali- ja terveysalan opis-kelijoita ja osaamista. Hankkeen osatoteuttaja Haaga-Helia ammattikorkeakoulu täydentää osaamista ja monialaisuutta Vierumäen liikunta-alan opiskelijoilla.

Muita yhteistyökumppaneita ovat Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry sekä alueen kunnista Heinola, Hollola, Asikka-la ja Lahti. Muitakin kiinnostuneita kuntia on ilmoittautunut matkan varrella mukaan. Myös Kärkölässä ja Orimattilassa on ollut innostusta.

− Hankkeen suurena tavoitteena on saada päijäthämäläiset työikäiset liikkeelle. Ryhmämuotoinen liikuntaneuvonta on uutta. Tavoitteena on rakentaa ryhmämuotoisen liikuntaneu-vonnan malli sähköiseksi työkirjaksi. Työkirja tehdään, jotta muutkin kuin hankkeessa mukana olevat kunnat voivat ottaa mallin myöhemmin käyttöönsä, kertoo projektipäällikkö ja lehtori Paula Harmokivi-Saloranta Lahden ammattikorkea-koulusta.

Muita hanketavoitteita ovat yhteistyön rakentaminen eri ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden välille sekä opiskeli-joiden uudenlaiset oppimisympäristöt.

Hanke alkoi huhtikuussa 2016 ja jatkuu vuoden 2018 lop-puun. Rahoitusta haetaan aina vuodeksi kerrallaan.

RYHMÄSSÄ POHDITAAN ILMAN HIKEÄ

Haaga-Helian edustaja, lehtori Liisa Kiviluoto toimii Harmo-kivi-Salorannan työparina. Naiset tapaavat opiskelijoita ja kunnan liikuntaneuvojia säännöllisesti. Opiskelijat ja liikun-taneuvojat vetävät ryhmiä, joihin kohderyhmän edustajat eli työikäiset aikuiset osallistuvat.

Harmokivi-Saloranta ja Kiviluoto kertovat, että opiskelijat ovat pärjänneet tosi hienosti ryhmänvetäjinä ja asiakaspalau-te on ollut hyvää. Opiskelijat vetävät ryhmiä kolmen eri alan opiskelijan tiimeissä.

Lahden ammattikorkeakoulun Osallistava ryhmäliikuntaneuvonta -hanke nostaa liikkujan arvot, ajatukset ja arjen esiin. Liikuntasuosituksilla ei ahdistella. Asiakkaaseen luotetaan ja hänen annetaan löytää omat ratkaisunsa.

Taito mukautua eri elämäntilanteisiin

Osallistava ryhmäliikuntaneuvonta -hanke

TEKSTI: KATRI KLINGAKUVAT: LAURI ROTKO

Liisa Kiviluoto (vas.) ja Paula Harmo-kivi-Saloranta iloitsevat asiakkaiden-

sa arkiliikunnan lisääntymisestä.

31

Ryhmissä on käytössä arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähes-tymistapa. Se on sosiaalialan opiskelijoille tuttu lähestymista-pa, sillä siinä on yhtäläisyyksiä sosiaalialan perusopintoihin. Myös ryhmänohjaaminen on sosiaalialan opiskelijoille tutum-paa kuin muiden alojen opiskelijoille. Hankevetäjät uskovat, että muidenkin on hyvä katsoa oman kuplan ulkopuolelle ja ottaa käyttöön uusia työtapoja. Opiskelijat ovat valinneet kurs-sin vapaaehtoisesti ja he ovat olleet hyvin motivoituneita ve-tämään työikäisten ryhmiä.

− Ihanneryhmässä on 8–12 henkilöä. Osallistujat ovat noin 30–60-vuotiaita. Suurin osa on yli 50-vuotiaita naisia, toteaa Harmokivi-Saloranta.

Ryhmä tapaa kuusi kertaa puolen vuoden aikana. Yksi ta-paaminen kestää kaksi tuntia. Ryhmiä kutsutaan Liikettä ar-keen -ryhmiksi.

− Ryhmässä pohditaan, keskustellaan, tehdään harjoituk-sia ja kokeillaan erilaisia liikkumisympäristöjä. Tarkoituksena on synnyttää omia oivalluksia. Joku on ryhtynyt kävelemään portaat, joku pyöräilee töihin ja joku on löytänyt kunnan lii-kuntaryhmät. Joku kokee ehkä tarvitsevansa enemmän apua ja haluaa jatkaa henkilökohtaisessa liikuntaneuvonnassa.

– Tapaamiset sisältävät keskustelujen ja pohdintojen lisäksi eri liikuntamuotoja. Niissä pääasiana ovat kokemukset, ei hien saaminen pintaan. Tarkoituksena on, että jokainen oivaltaa jotain ja jatkaa omatoimisesti tai jossain liikuntaryhmässä. Parikin tapaamista voi alentaa vaikkapa kynnystä mennä yk-sin uimahalliin, Harmokivi-Saloranta selventää.

MOTIVAATIO MUUTOKSEEN LÄHTEE ARVOISTA

Hankkeessa käytetyn arvo- ja hyväksyntäpohjaisen lähesty-mistavan taustalla on hyväksymis- ja omistautumisterapia HOT. Aiheesta on väitellyt tohtori Anu Kangasniemi. Lähes-tymistapaa on käytetty myös ylipainon, masennuksen ja ki-vun hoidossa sekä itsensä johtamisen apuvälineenä. (Lue lisää aiheesta s. 16–17.)

− Ajatuksena on, että motivaatio muutokseen lähtee ihmi-sen omista arvoista. Asiakas itse päättää omat henkilökoh-taiset tavoitteensa. Tavoitteet asetetaan arvotyöskentelyn pe-rusteella. Mietitään, mitkä asiat ovat tärkeitä ja mihin asioihin halutaan muutosta. Jokainen työstää ja pohtii asioita itse, Liisa Kiviluoto kertoo.

Ryhmän apuna on työvälineitä, kuten seurantalomakkeita ja reissuvihkot, joihin osallistujat tekevät omat pohdintansa. Ajatuksia voidaan jakaa parin kanssa tai koko ryhmällekin, mutta tämä ei ole välttämätöntä.

− Ketään ei pakoteta avaamaan omia asioitaan muille, Ki-viluoto korostaa.

Ajattelumalli lisää psykologista joustavuutta. Liikunta ei ehkä jääkään väliin, vaikka lapsi on sairaana tai ulkona sataa vettä. Liikkujalle kehittyy taito mukautua eri elämäntilanteisiin.

− Liikuntasuositukset eivät ole mukana näissä keskusteluis-sa. Ne voivat olla liikkumista aloittavalle liian kovia tavoittei-ta. Suositukset eivät välttämättä lisää asiakkaan motivaatiota muutokseen, sanoo Kiviluoto.

ASIANTUNTIJA EI ENÄÄ ANNA VALMIITA OHJEITA

Liikunta-alan opiskelijoille tai ammattilaisille voi olla kova haaste lopettaa neuvominen ja päästää irti asiantuntijaroo-lista. Asiakkailla on yleensä kyllä tietoa riittävästi. Haaste on ennemminkin asioiden toteuttaminen omassa arjessa. Asiak-kaalle on annettava tilaa ja häneen on vain luotettava. Jokainen löytää kyllä omat keinonsa liikkua. Pitää iloita pienistä asioista.

− Eräskin osallistuja totesi, että hän on ensimmäistä kertaa mukana ryhmässä, jossa ei lähdetä heti alkuun puhumaan ylipainosta. Toteutustapa vapauttaa asiakkaan monista rasit-teista ja tekee tilaa omille ajatuksille, Kiviluoto summaa.

Hanke päättyy vuonna 2018. Tarkoituksena on, että toi-minta jatkuu hankkeen jälkeen. Jatkossa kunnat toteuttavat ryhmäliikuntaneuvontaa itse ja yhteistyössä ammattikorkea-koulujen kanssa.

OSALLISTAVA RYHMÄLIIKUNTANEUVONTA -HANKEKohderyhmä: päijäthämäläiset työikäisetTavoite: liikkumisen lisääminen, ryhmämuotoisen

liikuntaneuvontamallin luominen, opiskelijayhteistyö ja uudenlaiset oppimisympäristöt

Hallinnoija: Lahden ammattikorkeakouluRahoittaja: opetus- ja kulttuuriministeriöYhteistyökumppanit: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Päijät-Hämeen

Liikunta ja Urheilu ry, Heinola, Hollola, Lahti ja AsikkalaToteutusaika: 2016–2018Lisätietoja: paula.harmokivi-saloranta@lamk.fi ja

liisa.kiviluoto@haaga-helia.fi

32

TEKSTI: MIIA MALVELAKUVAT: KKI-OHJELMA, JIRI HALTTUNEN

Matka hyvään kuntoon -kampanja 2016–2017 tarjosi vasta-uksia näihin kysymyksiin, kuten myös keinoja työyhteisö-jen käyttöön. Kampanja kannusti työikäisiä kiinnittämään huomiota omaan hyvinvointiinsa sekä työyhteisöjä huo-mioimaan fyysisen kunnon merkitys työkykyä edistävänä avaintekijänä.

Johdolle ja esimiehille toteutettiin 15 Tulosta kohti -tilai-suutta eri puolella maata, joissa esiteltiin muun muassa eniten työn tuottavuuteen vaikuttavat tekijät sekä fyysisen kunnon ja työkyvyn yhteydet. Napakat kaksituntiset tilaisuudet koko-sivat yhteen kaikkiaan noin 600 osallistujaa.

Leppoisalla mielellä ja tutuilla Kehon kuntoindeksi -mitta-uksilla varustettu rekka ja Matka hyvään kuntoon -bussi olivat liikkeellä kaikkiaan 105 päivän ajan kiertäen kaikki maakun-nat. Yhteensä noin 28 600 osallistujaa testautti rekassa oman kuntonsa ja sai jatko-opastusta omien tulostensa pohjalta. Kävijöistä noin 60 prosenttia oli naisia ja 40 prosenttia miehiä.

OMA KUNTO KIINNOSTAA

Suurin motiivi osallistua tapahtumiin oli mahdollisuus tes-tauttaa oma kunto. Testeissä käyneitä asiakkaita kiinnosti myös oman hyvinvoinnin lisääminen.

Kehon kuntoindeksi -mittausten perusteella kaksi kolmas-osaa kävijöistä hyötyisi liikunnan lisäämisestä ja ruokailutot-tumusten kohentamisesta. Lisäksi tulokset osoittivat vahvan yhteyden hyvän fyysisen kunnon ja hyvän työkyvyn välillä. Tarkempi yhteenveto tuloksista julkaistaan alkuvuodesta 2018.

Matka hyvään kuntoon -kampanja toi näkyvyyttä, kuulu-vuutta ja erityisesti konkreettista sisältöä työhyvinvoinnin edistämiseen valtakunnallisesti. Fyysisen kunnon merkitys työkyvyn kannalta oli työelämätoimijoille uusi tai ei-niin-ajankohtainen asia, minkä vuoksi muutama Tulosta kohti -ti-laisuus jouduttiin perumaan ja viesti työyhteisöihin ei kulke-nut suunnitellun mukaisesti. Rekkakiertueen suosio kuitenkin osoittaa, että asia koetaan tärkeäksi myös työyhteisöissä.

Matka hyvään kuntoon -kampanjan toteutuksesta vastasi KKI-ohjelma. Pääyhteistyökumppanit olivat Liikunnan aluejär-jestöt, eläkevakuutusyhtiöt Etera, Elo, Mela ja Keva, Suomen Yrittäjät, Työelämä 2020 -hanke sekä Smartum.

Miten fyysinen aktiivisuus ja työkyky liittyvät toisiinsa? Entä miten esimies tai johtaja voi vaikuttaa näihin asioihin? Miten työpaikalla kannattaisi toimia, jotta henkilöstöllä on riittävän hyvä kunto ja terveys?

Matka hyvään kuntoon – 120 päivää ympäri Suomen

motions gnistan

33

TEXT: KATRI PURANENFOTOT: ARI KORKALA / STUDIO VALOISA NAURIS

Motionsviljan ökar med ansatser tillsammans

Sök upp de människor som har nytta av motionsrådgivning. Ge dem komplett personlig handledning. Det var kortfattat receptet för en idrottsförening, fritids-väsendet samt social- och hälsovården i Suupohja ekonomiska region när de be-stämde sig för att ta itu med uppsjön av problem kring bristen på motion.

Inom ramen för projektet har man nu i snart ett år erbjudit personlig motions-rådgivning åt 30–60-åringar i regionen med hög risk för långvariga sjukdomar till följd av bristande motion. Under en period på 9–12 månader tar projektet sikte på att åstadkomma varaktiga för-ändringar i levnadsvanorna.

Hälsovården i Kauhajoki har under årens lopp lagt märke till att vissa klien-ter skulle ha nytta av personligare råd-givning och konkret stöd på vägen.

Svaret på behovet började ta form när föreningen Pohjanmaan Liikunta ja Ur-heilu ry (PLU) föreslog ett samarbetspro-jekt för utveckling av motionsrådgivning-en i Suupohja ekonomiska region, alltså Kauhajoki, Bötom, Storå och Östermark. Utöver social- och hälsovården tog även Kauhajoki stads fritidsväsende sig an ut-maningen. Den gemensamma ansatsen

fick projektstöd från IFFL-programmet.– Vi har en befolkningsgrupp som har

det väsentliga i ordning när det gäller livshanteringen, men som skulle behöva stöd med motion, kost och sömn, beskri-ver hälsoservicechefen Kirsti Kähärä från affärsverkssamkommunen för basser-vice i Suupohja (LLKY).

I slutet av september deltog nästan sextio klienter i projektet. Levnadsvanor-na ändras med myrsteg och det är bara några få som helt har hoppat av från pro-jektet. Viktindexgränsen för deltagandet är 28.

– Det är många som lider av diabetes, förhöjda kolesterolvärden eller sjukdo-mar i stöd- och rörelseorganen, berättar motionsrådgivaren i projektet, Anne Hei-no från föreningen Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry.

– Motionsrådgivningen har fått männ-iskor att må bättre och bli piggare. Mid-jemåttet har krympt och deltagarna gått ned i vikt. Även kolesterol- och blodsock-ervärdena har gått mot det bättre, påpe-kar Heino.

Heino handleder sina klienter att själ-va vara aktiva, eftersom följande fas ef-ter den personliga handledningen och

de lättillgängliga motionsgrupperna är självständig motion och att man deltar i normala instruerade motionsgrupper i kommunen.

– Jag har en ganska bra förkänsla av att motionen blir en bestående vana för många och att även kostfrågorna följer med, gläds hon.

– Några av mina egna hälsovårdskli-enter har berättat hur de verkligen har blivit hörda som individer och varit nöjda med hur det hela har byggts upp utifrån vars och ens egen livssituation, berättar Kähärä nöjt.

FÖRTROENDE SOM UTGÅNGSPUNKT

Klienterna kommer antingen på remiss från hälsovården eller så tar de själva kontakt. Hälsovårdare, rådgivningstjäns-ter, diabetesskötare och läkare står i nyck-elrollen.

– Tanken är så kallad positiv selektion – hur just du kunde dra nytta av just det här, beskriver Kähärä.

Respektfullt bemötande av en männis-ka som behöver ändra på sina levnads-vanor är något som inte ens proffs kan vara för bra på.

– Under den första intervjun får klien-ten tala så mycket som möjligt så att för-troendet byggs upp. Vi gör små mätning-ar och planerar tillsammans hur vi ska gå vidare, berättar Anne Heino.

Vid de individuella mötena varje vecka testar man olika motionsformer och pra-tar om allt mellan himmel och jord sam-tidigt som man pratar om kost och sömn. IFFL:s och UKK-institutets material har varit till god hjälp i handledningen. Där-utöver handleder Heino även lättillgäng-liga motionsgrupper.

Mer information: Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry motionsrådgivare Anne Heino tfn 040 350 9385anne.heino@plu.fi

34

motions gnistan

TEXT: KATRI KLINGAFOTOT: MIKKO KÄKELÄ

Nu med ett handledande grepp!Ätandet är normalt när det inte är allt i ens liv. Normalt ätande anpassas till situatio-nen och ger njutning. Allt slags trixande är onödigt.

Laura Suojanen arbetar som plane-rare av hälsofrämjande vid Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt HNS. Hon är nutritionist och skrivit sin avhandling pro gradu om fetma. Hon har också be-handlat feta hetsätare.

− Det är många som lider av överätande, det vill säga äter för mycket emellanåt. Det är sällan dramatiskt och oftast inget att oroa sig för. Lite mera problematiskt är känsloätande där mat till exempel ger tröst. Det svåraste är återhållsamt ätande, det vill säga olika strikta dieter som jag tycker är väldigt gammalmodiga. Faktiska ätstörningar är i sin tur verkliga sjukdomar som kan diagnosticeras, på-minner Suojanen.

Suojanen oroar sig för att en lite men högljudd grupp driver vissa riktlinjer i frå-ga om mat och ätande i medier. Karisma-tiska personer motiverar sina anvisningar med sina egna erfarenheter och enskilda forskningar.

− Vi får inte glömma bort metadata där många olika forskningar jämförs med varandra och där man drar slutsatser utifrån resultaten. Statens kostrekom-mendationer är fortfarande en tillförlitlig medelväg, trots att de kan kännas tråki-ga och det är många som önskar sig nya trick och variation.

Enligt Suojanen är det svårt att kom-municera om kost eftersom man sällan lyckas med att ändra på tänkande, at-tityder eller beteende enbart genom att dela ut information.

HÄLSOVIKTHUSET HJÄLPER ALLT FLER

Det virtuella Hälsovikthuset såg dagslju-set 2011, då man insåg att planerat före-byggande av fetma hade omvandlats till vård av sjukdomar. Hälften av en miljon personer i arbetsför ålder inom HNS:s om-råde är överviktiga och 160 000 feta.

− Det var bara få som fick vård och vi började fundera på hur vi kunde hjälpa många fler. Under ledning av professor Kirsi Pietiläinen kom vi med en idé om en

digital tjänst tillsammans med utveck-lingsenheten och dataadministrationen i huset, berättar Suojanen.

För närvarande har Hälsovikthuset 400 patienter, varav 200 har genomgått bantningsträningen på ett år för hälso-sam vikt. Det är möjligt att delta i trä-ningen på läkarremiss oavsett om man bor långt utanför kommunerna inom HNS område och även via företagshäl-san. Viktindexet ska överskrida 35.

− Vi har egentligen inte ännu mark-nadsfört Hälsovikthuset utan patienter-na själva har hittat det. Upp till 80 pro-cent av deltagarna har varit kvinnor och de flesta i arbetsför ålder. Deras genom-snittliga viktindex har varit till och med så högt som 40.

Målet är att tjänsten sprids och blir riksomfattande.

– Det finns visserligen motsvarande tjänster redan på andra håll i Finland, tror Suojanen.

Träningen tar ett år. Patienten får en personlig tränare som hen träffar eller annars har kontakt med varannan vecka, i början till och med varje vecka. För när-varande finns det 12 tränare. Patienten har samma tränare hela året.

Enligt Suojanen förbättrar Hälsovikt-huset likvärdigheten när tjänsterna är oberoende av tid och plats.

Mer information: HNS, Förvaltningen av samkommunen, enheten för primärvårdplanerare av hälsofrämjande Laura Suojanentfn 050 428 7778laura.suojanen@hus.fiwww.halsovikthuset.fi

Nya vindar inom kostrådgivningen

35

ÖVERSÄTTNING TILL SVENSKA: GRANO OY / MULTIDOC

PÅ JAKT EFTER GOD SÖMNSömnsvårigheter invalidiserar männis-kan mer än felaktig kost eller motions-brist. Sömnkliniken i Helsingfors (Hel-singin Uniklinikka) specialiserar sig på att diagnosticera olika sömnstörningar och behandla dem med icke-farmakologiska metoder.

Sömnlösheten kommer till uttryck i form av sömnbesvär, att man vaknar upp upprepade gånger under natten eller vaknar upp för tidigt på morgonen. Alla dessa kan även förekomma samtidigt.

– Några har en större benägenhet för sömnlöshet än andra. Personlighets-drag utsätter en för sömnlöshet. Dygns-rytmen, huruvida man är morgon- eller kvällsmänniska, är också anknuten till den neurofysiologiska arvsmassan, säger professor Markku Partinen, forskningsdi-rektör vid sömnkliniken.

RETLIGHET, HJÄRNDIMMA

Tillfällig sömnlöshet hör till det normala livet. Den sömnlösa kan inte alltid veta vad som håller henom vaken. Undermed-vetandet ger en impuls som består. Den kan utlösas av bland annat stress, trau-man eller livsförändringar.

När en sådan utlösande faktor blir be-handlad åtgärdas sömnlösheten i regel på några dagar eller en vecka. Kortvarig sömnmedicinering kan komma i fråga men man ska akta sig för att den inte blir en faktor som upprätthåller sömnlös-heten. Vid behandling och förebyggande av sömnlöshet är icke-farmakologiska metoder för en bättre sömn viktiga.

Ungefär 5–10 procent av finländarna lider av långvarig sömnlöshet. Vid be-handlingen av den borde i första hand kognitiv-behaviorala metoder användas. Som stöd för vården kan man använda medicinering som förbättrar sömnen, så-som melatonin eller små mängder anti-depressiva läkemedel.

Sömnlösheten ger retlighet och dimmig hjärna. Ju längre sömnbristen fortsätter, desto mer drabbas koncentrationsför-mågan och både talet och skriften blir otydliga. Långvariga sömnsvårigheter och störningar kan orsaka både psykiska och fysiska symtom och sjukdomar och ska därför behandlas i tid.

KLOCKAN OCH HUVUDET TICKAR

När det gäller icke-farmakologiska metoder för behandling av sömnlöshet är det viktigt att skrota verksamhets-modeller som ger överspändhet liksom även därav orsakade tankemodeller.

– Att ligga vaken i sängen för länge är till skada, säger sömnskötaren Anne Huu toniemi.

Enligt Huutoniemi får man ligga vaken i sängen högst en halvtimme om man inte kan somna. Kan man inte somna, borde man faktiskt stiga upp, byta om-givning, gå till soffan i vardagsrummet el-

ler till exempel flytta huvudet och kudden till fotändan.

Det är sist och slutligen tankemodel-lerna som skapar överspändhet som upprätthåller sömnlösheten. Huvudet ligger på kudden, klockan tickar och det enda man tänker på är hur man verkligen borde sova redan. Psykologiskt lidande leder till en ond ångestspiral.

RESULTAT PÅ ÅTTA VECKOR

Orsaken till sömnlöshetsspiralen är ofta överspändhet som kan bero på ett antal olika orsaker: för stor psykisk eller fysisk aktivitet eller att bortse från problem på dagen gör att de börjar plåga en på nat-ten. Även oro för sömnen och störningar i dygnsrytmen kan resultera i en ond cir-kel där det att man försöker sova endast gör situationen värre och tillfällig sömn-löshet blir kronisk, det vill säga långvarig sömnlöshet.

Cirka ett tusen personer besöker sömn-kliniken varje år för behandling. Största delen, cirka 75 procent av patienterna får hjälp.

I behandlingen som ersätts av FPA iakttas rekommendationerna God medi-cinsk praxis. I rekommendationerna lig-ger tyngdpunkten i icke-farmakologiska behandlingsmetoder.

Behandlingen av sömnlöshet är emel-lertid mycket individuell. Man vänjer sig av med sömnmedel så småningom. I genom-snitt uppnås goda resultat på åtta veckor.

Mer information: Sömnkliniken i Helsingforssömnskötare Anne Huutoniemitfn 010 231 1481anne.huutoniemi@vitalmed.fi

TEXT: ULLA-MAIJA PAAVILAINENFOTOT: MIKKO KÄKELÄ

36

Liikunnan aluejärjestöjen terveysliikuntaverkostoViidellätoista Liikunnan aluejärjestöllä on merkittävä rooli alueellisen terveysliikuntaverkoston kehittämisessä. Liikunnan aluejärjestöt tarjoavat paikallisille toimijoille muun muassa suunnitteluapua uusien terveysliikunta-hankkeiden käynnistämiseksi. KKI-ohjelma tukee alueiden terveysliikuntatoimintaa.

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Mikko Ikävalko, mikko.ikavalko@eklu.fiPuh. 0400 478 134Kotipolku 2, 55120 Imatrawww.eklu.fi

Etelä-Savon Liikunta ry

Liisa Haikonen, liisa.haikonen@esliikunta.fiPuh. 044 341 0057Paukkulantie 22, 50170 Mikkeliwww.esliikunta.fi

Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry

Merja Palkama, merja.palkama@eslu.fiPuh. 040 595 4195Hämeentie 103 E, 00550 Helsinkiwww.eslu.fi

Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Kirre Palmi, kirre.palmi@hlu.fi Puh. 044 774 8827Sarvijaakonkatu 32, 33540 Tamperewww.hlu.fi

Kainuun Liikunta ry

Matias Ronkainen, matias.ronkainen@kainuunliikunta.fi Puh. 044 532 5924Kisatie 28, 87250 Kajaaniwww.kainuunliikunta.fi

Keski-Pohjanmaan Liikunta ry

Satu Heinoja, satu.heinoja@kepli.fiPuh. 0440 916 075Torikatu 16 A 2, 67100 Kokkolawww.kepli.fi

Keski-Suomen Liikunta ry

Jyrki Saarela, jyrki.saarela@kesli.fiPuh. 010 666 2404, 045 650 3771Onkapannu 2, 40700 Jyväskyläwww.kesli.fi

Kymenlaakson Liikunta ry

Kirsi Kiiskinen, kirsi.kiiskinen@kymli.fi Puh. 040 483 5405Ilmarinkuja 3, 45100 Kouvolawww.kymli.fi

Lapin Liikunta ry

Elina Ahokas, elina.ahokas@lapinliikunta.fiPuh. 040 832 9321Hallituskatu 20 B 7, 96100 Rovaniemiwww.lapinliikunta.com

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Turun toimisto

Jukka Läärä, jukka.laara@liiku.fi Puh. 0400 463 790Tino-Taneli Tanttu, tino-taneli.tanttu@liiku.fi, puh. 040 900 0846 Yliopistonkatu 31, 20100 Turku, www.liiku.fi

Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Porin toimisto

Juha Koskelo, juha.koskelo@liiku.fiPuh. 050 536 0334Pohjoisranta 11 D, 28100 Poriwww.liiku.fi

Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Antero Kangas, antero.kangas@plu.fi, puh. 050 406 4789Johanna Lähdesmäki, johanna.lahdesmaki@plu.fi Puh. 0400 412 981Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki, www.plu.fi

Pohjois-Karjalan Liikunta ry

Vesa Martiskainen, vesa.martiskainen@pokali.fiPuh. 040 773 9243Rantakatu 35, 80100 Joensuuwww.pokali.fi

Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry

Ilkka Kurttila, ilkka.kurttila@popli.fiPuh. 050 308 7711Sammonkatu 6, 90570 Ouluwww.popli.fi

Pohjois-Savon Liikunta ry

Tanja Tukiainen, tanja.tukiainen@pohjois-savonliikunta.fi Puh. 050 571 8400Haapaniemenkatu 10 A, 70100 Kuopiowww.pohjois-savonliikunta.fi

Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry

Keijo Kylänpää, keijo.kylanpaa@phlu.fiPuh. 040 552 9233Urheilukeskus, Salpausselänkatu 8, 15110 Lahtiwww.phlu.fi

37

R

I

IKk

K

S

k

T

O

RISTIKON LAATIJA HARTO HAKONEN

Kropan rasittamisen lisäksi on tärkeää huolehtia myös kopan kunnosta. KKI-ristikko antaa aivoillesi pähkinän purtavaksi. Ristikon oikea vastaus löytyy KKI-ohjelman verkkosivuilta www.kkiohjelma.fi –› Viestintä ja materiaalit –› Kipinät-lehti.

38

MAKSUTON KKI-MATERIAALI

KKI-kuntokortti• oman liikkumisen seurantaan

tarkoitettu kortti vuoden ajalle

KKI-istumiskortti• istumisen määrän seurantaan

tarkoitettu kortti, johon kirjataan yhden arkipäivän ja yhden viikon-lopun päivän istumismäärät

KKI-työmatkaliikkumiskortti• kortti kannustaa työmatkojen

kulkemiseen pyörällä ja kävellen. Kortin avulla voit seurata, kuinka paljon sinulle kertyy päivittäistä liikkumista kävellen tai pyöräillen.

Tauko paikallaan!• kannustaa pohtimaan omia arkisia

valintojaan liikkeen lisäämiseksi sekä tarjoaa vinkkejä istumisen tauottamiseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen

• 12 sivua, kuvitettu

Liikuntaneuvontaesite• esittelee liikuntaneuvonnan osana

liikunnan palveluketjua ja perus-telee liikuntaneuvonnan hyödyn terveyden edistämisen keinona

Julisteet• SuomiMies seikkailee, 42 x 59,4 cm

(A2) sekä 21 x 43 cm kirjoitusalalla• Porraspäivät, 29,7 x 42 cm (A3)

Pysyvästi paino hallintaan• ravitsemusterapeutti Hanna

Partasen kirjoittama opas sisältää tietoa pai-nonhallinnan tärkeimmistä tekijöistä. Oppaan loppuun on koottu myös reseptejä energiamää-rineen.

• 32 sivua, kuvitettu

Kohti tasaPainoa – Painonhallinnan säätöjä• sisältää keskeisintä tietoa ravin-

non ja liikunnan merkityksestä painonhallinnassa liikennevalo-ajatuksella: värit viestivät säädöis-tä eri painoindeksiryhmissä

• 8 sivua, kuvitettu

Hyvinvoinnin lähteillä• artikkelikokoelma käsittelee asian-

tuntijoiden johdolla hyvinvoinnin eri osa-alueita. Aiheina mm. koti, luontoympäristö, yhteisöllisyys, ruokavalio, liikunta ja uni.

• 28 sivua, kuvitettu

Kipinät, KKI-ohjelman oma lehti• tietoa ja kokemuksia KKI-hank-

keista ja terveysliikunnasta

KUNTO-OPPAAT

Matka hyvään kuntoon• työikäisille suunnattu opas,

sisältää 12 viikon liikuntaohjelman, jonka aikana liikuntaa lisätään ar-keen työmatka- ja hyötyliikunnan, erilaisten kotijumppien, kunto-saliharjoittelun ja monipuolisten lajikokeilujen avulla

• sisältää myös helposti toteutetta-via liikkuvuusharjoituksia

Resan till god kondition• motionshandboken ger dig prak-

tiska råd om hur det lönar sig att börja motionera och aktivera sig under vardagen samt hur du sakta men säkert kan öka på muskels-tyrkan och uthålligheten

• innehåller också rörlighetsövnin-gar som är lätt at förverkliga

Eläkevuodet edessä• sisältää 12 viikon nousujohteisen

liikuntaohjelman monipuolisine kestävyyskunnon, lihasvoiman ja liikkuvuuden harjoituksineen

• lisäksi antaa eväitä eläkkeelle val-mistautumiseen muullakin tavoin

SuomiMiehen treeniopas• kokoaa yhteen innostavan tiedon

ja toimivimmat käytännön treeni-vinkit fyysisen kunnon kohot-tamiseksi sekä hyvän syömisen parantamiseksi

Träningsguide för Finska Män• sammanför inspirerande kunskap

och de bäst fungerande praktiska träningstipsen för att höja den fysiska konditionen

RAPORTIT

Terveyttä edistävä liikunta kunnissa vuonna 2016 – TEAviisari• nostaa esille keskeisiä tietoja kun-

tien terveyttä edistävän liikunnan nykytilasta. Julkaisussa verrataan vuoden 2016 tietoja vuosina 2014, 2012 ja 2010 toteutetuista tiedon-keruista saatuihin tuloksiin.

• 16 sivua

Liikuntaa lääkkeeksi – terveys-liikunta apteekkien neuvonta-palveluna. Liikkujan Apteekkien kokemuksia konseptin toteutuk-sesta ja toimivuudesta • esittelee Liikkujan Apteekeille

tehdyn selvityksen tuloksia. Raportissa kuvataan tapoja, joilla apteekit ovat toteuttaneet Liikkujan Apteekki -konseptia sekä tuodaan esille konseptin tämän hetkisiä kehittämiskohteita.

• 60 sivua

Laatua liikuntaneuvontaan• esittelee neljän liikuntaneuvon-

nan kehittämishankkeen toimin-tamallin, toteutuksen ja tulokset sekä tarjoaa ideoita ja perusteluja liikuntaneuvonnan käynnistämi-seen ja toteutukseen

• 108 sivua

Miesten vuoro. Stadin kundi kondikseen -hankkeen loppuraportti• kokoaa Helsingin kaupungin hen-

kilöstöliikuntahankkeen etenemi-sen, toiminnot sekä toimijoiden arviot hankkeen keskeisimmistä onnistumisista ja haasteista

• 40 sivua

Liikuntaneuvonnan tila kunnissa. Kettingistä ketjuihin – kohtaamisia kentällä• esittelee Liikuntaneuvonnan tila

kunnissa -kyselyn tuloksia sekä antaa kehittämisideoita liikunta-neuvonnan käynnistämiseen ja kehittämiseen

• 68 sivua

Kouluttajaverkosto paikallisyh-distysten liikuntatoiminnan tuke-na – Valtakunnallinen koulutta-javerkosto soveltavan liikunnan tueksi -hankkeen 2011–2013 loppuraportti• tiivistää Soveltava Liikunta So-

veLi ry:n hankkeen toiminnan ja tulokset

• 48 sivua

Liikkujan Apteekki terveysliikuntaa edistämässä• kokoaa yhteen Liikkujan Apteekki

-kehittämishankkeen kokemuksia• 64 sivua

Testatut – SuomiMies seikkailee -rekkakiertueen 2011 kuntotestien tulosraportti• tiivistää rekkakiertueen kuntotes-

tien tulokset sekä rekkakiertueen ja kuntotestien toteutustavan

• 36 sivua

VIRIKKEITÄ VERTAISOHJAAJILLE -SARJA

Käytännön työvälineitä kunto- ja terveysliikunnan ohjaajille, vertaisohjaajille ja itse liikkujille

Taukojumppaopas 10 e• antaa virikkeitä vertaisohjaajille

taukojumppatuokion järjestämi-seen ja toteuttamiseen työpaikalla

• 38 sivua

Toiminnallinen harjoittelu 10 e• tutustuttaa toiminnallisen harjoit-

telun perusteisiin neljän erilaisen harjoitusohjelman avulla

• 40 sivua

Toimintakykyä vedestä + liikekortit 14 e• vedessä tehtäviä toimintakykyä ja

tasapainoa kehittäviä harjoituksia• 12 laminoitua liikekorttia helpotta-

maan ohjaamista• 24 sivua

Kuntopiiriopas + liikekortit 14 e• seitsemän erilaista kuntopiiriä,

selkeät kuvalliset ohjeet• 30 laminoitua kaksipuolista

liikekorttia, jotka helpottavat kuntopiirin ohjaamista

• 28 sivua

Venyttelyn liikekuvasto 10 e• opastaa erilaisiin venytystapoihin

selkeiden kuvallisten ohjeiden avulla

• valmiita venyttelyohjelmia• 40 sivua

Kuminauhajumpan liikekuvasto 10 e• virikkeitä kuminauhajumpan

suunnitteluun, ohjaukseen ja harjoitteluun

• ohjeita myös ikääntyneiden jumppaan

• 32 sivua

Ikääntyneiden kuntosaliharjoittelu 8 e• perusteita ja käytännön ohjeita• antaa tietoa ikääntyneiden harjoi-

tusohjelmien perustaksi huomioi-den toimintakyvyn eri osa-alueet sekä kuntosalilla tarpeelliset mittausmenetelmät

• 44 sivua

KKI-ohjelma tukee terveysliikuntatoimintaa oheisilla materiaaleilla.

KKI-materiaalit

TILAA KKI-MATERIAALIA TILAUSPALVELUN KAUTTAKKI-ohjelman ja LIKES-tutkimuskeskuksen yhteisen tilauspalvelun kautta voit tilata kaikkia KKI-ohjelman ja LIKESin materiaaleja. Tilaus-palvelussa halutut tuotteet kerätään ensin ostoskoriin, minkä jälkeen täytetään omat yhteystiedot sähköiseen lomakkeeseen ja lopuksi lähetetään tilaus. Hintoihin lisätään aina postitus- ja käsittelykulut.

Tilauspalvelu on osoitteessa: http://kauppa.likes.fi/orders.asp

Tilauksia voi tilauspalvelun lisäksi tehdä myös sähköpostiosoitteen tilaukset@likes.fi kautta. Tilaukset käsittelee LIKESin toimistosihteeri Terhi Koskinen.

39

Työyhteisöille suunnattuja Porraspäiviä vietettiin 6.–12. marraskuuta. Kampan-jaan tuotettiin uutuusmateriaaleina neljä erilaista taukojumppaa, joita pystyy hyödyntämään kätevästi ympäri vuoden. Taukojumpat soveltuvat erinomai-sesti toimistotyötä tekeville työn tauottamiseen, mutta myös ihan jokaiselle pitämään kropan aktiivisena.

Jumpat voi tulostaa joko yhdelle A3- tai kahdelle A4-kokoiselle sivulle osoit-teesta porraspaivat.fi/materiaalit.

Pidä kroppa vetreänä ja aktiivisena työpäivän lomassa – neljä erilaista taukojumppaa

TEKSTI: EMMA-REETTA HÄMÄLÄINENKUVAT: JIRI HALTTUNEN, BJARKE STRØM

Materiaaliuutuudet

1

3

2

5

4

6

#porraspäivät

VALITSE PARAS TIE

HUIPULLE, PORTAAT!

Porraskävely on tehokas ja maksuton arkiliikunnan muoto.

Portaiden kapuaminen on tutkitusti vaikuttava tapa nos-

taa kuntoa ja jo muutaman viikon kuluttua tulokset al-

kavat tuntua. Pelkästään normaali porraskävely vastaa

reipasta kävelyä.

ASKEL JA PONNISTUS

Ota askel ja ponnista seuraavalle askelmalle

terävästi nostaen polvea vaakatasoon. Tehosta

liikettä käsien myötäliikkeellä. Laskeudu alas

ja toista liike. Tee ponnistus molemmilla jaloil-

la, aloita harjoittelu 3 x 10 toistolla.

NOUSU

Asetu portaille kantapäät portaiden ulkopuo-

lella. Nouse päkiöiden varaan ja palaa jarrut-

taen alkuasentoon. Toista 3 x 10 sarjana.

HARPPAUS YLÖS JA

JARRUTTAEN ALAS

Astu kaksi porrasta ylös reippaalla tahdilla,

tehosta liikettä käsien liikkeellä. Laskeudu alas

rauhallisesti hypähtäen porras kerrallaan. Tehosta

liikettä jännittäen keskivartalon lihaksia. Toista

nousuja useampaan kertaan.

1

3

2

#porraspäivät

www.kkiohjelma.fi

KKI-neuvottelukuntaPuheenjohtajaSari Virta, opetus- ja kulttuuriministeriö

JäsenetPäivi Aalto-Nevalainen, opetus- ja kulttuuriministeriöAntti Blom, Liikkuva koulu -ohjelmaEino Havas, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESSinikka Kaakkuriniemi, Suomen MielenterveysseuraElina Karvinen, IkäinstituuttiAri Koskinen, Hämeen Liikunta ja UrheiluMatleena Livson, Suomen OlympiakomiteaMari Miettinen, sosiaali- ja terveysministeriöTimo Ståhl, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosTommi Vasankari, UKK-instituutti

KKI-toimistoLutakonaukio 1, 40100 Jyväskylä

ohjelmajohtajaJyrki Komulainen0500 542 193jyrki.komulainen@likes.fi

kenttäpäällikköSari Kivimäki0400 247 444sari.kivimaki@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriMiia Malvela050 443 2376miia.malvela@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriTanja Onatsu040 588 0263tanja.onatsu@likes.fi

ohjelmakoordinaattoriNiina Valkama0400 247 390niina.valkama@likes.fi

viestintäpäällikköKipinät-lehtiAnna Suutari0400 247 986anna.suutari@likes.fi

tiedottajaEmma-Reetta Hämäläinen040 162 9095emma-reetta.hamalainen@likes.fi

hankevalmistelijahanketuetLaura Pajunen050 441 4025laura.pajunen@likes.fi

hankekoordinaattoriKatariina Tuunanen040 635 1026katariina.tuunanen@likes.fi

materiaalitilauksettoimistosihteeriTerhi Koskinentilaukset@likes.fi