Kestävyysvaje - Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry › assets › files ›...

Kestävyysvaje - tuttu sana mediasta - Mitä sillä tarkoitetaan ja koskettaako se minua?

Talous tutuksi, 1.9.2011, Timo Silvola

Viisautta

• ”Se, joka tuntee parhaiten historian, näkee pisimmälle tulevaisuuteen” (Winston Churchill).

• ”Kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen”

(J. K. Paasikivi).

• ”Kaikki vaikuttaa kaikkeen” (Tuntematon).

1.9.2011 © Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund 2

”Taloudellisen turvallisuuden markkinat” -ajatusmalli

• Oleellista:

- Lainsäädännön takaaman järjestyksen merkitys

- Yhteiskunnan kokonaan tai osittain kaikille rahoittamat palvelut

- Tulonsiirrot

- Julkinen, yhteisöjen ja yksityisten reaalivarallisuus

- Julkinen, yhteisöjen ja yksityisten finanssivarallisuus

- Kansantalouden kehittyminen ja uuden varallisuuden kertyminen.

• Mikä on ”kakunjaon” logiikka?

• Voimmeko luottaa julkisten palveluiden toteutumiseen ”riittävinä”?

• Millainen rahoitus on poliittisesti ja taloudellisesti kestävä?


Vauhtia historiasta - Hyvinvoinnin rahoituksen poliittisesta kehityksestä Suomessa

• Ruotsin vallan ajasta autonomian kautta yleiseen yhtäläiseen äänioikeuteen, itsenäisyyteen ja vuoden 1918 sisällissotaan.

• Sen jälkeen mm.:

- Torpparivapautus

- Talvisota, Jatkosota ja Lapin sota

- Tammikuun kihlaus

- YYA-sopimus ja tavaranvaihtosopimukset Neuvostoliiton kanssa

- Kolmikantayhteistyö ja keskitetyt Tupo-sopimukset

- Uusi paradigma: ”Hyvinvointiyhteiskunta”, jota seurasi 1980-luvun lopulta alkaen paradigma ”Globalisaatio”


”Hyvinvointivaltio/-yhteiskunta”?

• Pohjoismaisen mallin mukaan lyhyessä ajassa rakennettu kokonaisuus, joka Suomessa nojautuu sotien jälkeiseen nopeaan kasvuun, Suomen erityisasemaan idän ja lännen välissä, kansan kristilliseen arvopohjaan ja poikkeukselliseen yhtenäisyyteen, ahkeruuteen ja osaamiseen sekä selkeään tavoitteeseen (”Otetaan Ruotsi kiinni ja mennään ohi”).

• Erittäin ripeä kolmikantainen lainsäädännön kehittäminen sotien jälkeen.

• Kehittämistä ja täydentämistä aina 1980-luvun lopulle, jonka jälkeen alkoi edetä:

”Globalisaatio”.


”Globalisaatio”?

• Meneillään oleva koko maailmaa koskeva paradigmamuutos.

• Vaikuttanut Suomessa erityisesti 1980-luvun lopulta alkaen.

• Merkittäviä kansallisia uudistuksia erityisesti 1990-luvun alussa, kuten:

- Ansiotuloverotuksen ja pääomaverotuksen eriyttäminen

- Yhteisöverouudistus

- Ansiotuloverotuksen ja palkkasidonnaisten maksujen kiristäminen sekä kokonaan uudet palkkasidonnaiset TyEL-maksut palkansaajille

- Julkisten etuuksien suhteelliset heikennykset

- Kansantalouden tuloksen jakautumisen muutos ”Taloudellisen turvallisuuden markkinoilla”.


Toimintaympäristön muutos

7 1.9.2011 © Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund

Hyvinvoinnin rahoituksen tilanne Globaalissa Suomessa

• Suomen kansantalous on osoittautunut hyvin riippuvaiseksi maailmantaloudesta ja sen suhdanteista.

• Kansainvälinen talouskriisi on osoittanut, että Suomen elinkeinorakennetta ja hyvinvointipalveluiden rahoitusta on kehitettävä merkittävästi.

• Suomen erityishaasteena on

Euroopan ikääntynein väestö.

1.9.2011 8 © Finanssialan Keskusliitto | Finansbranschens Centralförbund

Vanhushuoltosuhteen muuttuminen (65-vuotiaiden suhde 15-64-vuotiaisiin)


0

10

20

30

40

50

60

1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070

PR

OS

EN

TT

IA

Kulutus, ansiotulot ja lakisääteiset bruttoeläkkeet asukasta kohti iän mukaan 2004 (Vaittinen ja Vanne 2006, 2008)


0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

45000

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100+

Eu

roa

/v

Ikä

Ansiotulot Kokonaiskulutus Yksityinen kulutus Bruttoeläke

26 v 61 v

Keskimääräinen työeläkkeen korvausaste 63- ja 65-vuotiaana eläkkeelle jäävillä. Eläke suhteessa kolmen viimeisen työvuoden keskipalkkaan.


0

20

40

60

80

100

1945 1950 1960 1970 1980

63-v. eläkkeelle jäävät 65-v. eläkkeelle jäävät

Lähde: ETK (raportti 2005:4) ja TELA (Työeläkeasenteet-raportit 2004 ja 2007)

%

Syntymä- vuosi

Toivottu taso 65-70%

Julkisen talouden kestävyysvaje - VM:n raportti 4/2010“Julkinen talous tienhaarassa”

• “Ikäsidonnaisten julkisten menojen kasvu (hoito- ja hoivamenot sekä eläkkeet) on Suomessa EU-maiden nopeinta vuoteen 2030”.

• “Talouskriisi heikentää kansantaloutta ja julkista taloutta pysyvästi”.

• “Kuntataloudessa on 7 %-yksikön korotuspaine, jonka lisäksi lakisääteisen työeläketurvan maksut nousevat 4 %-yksikköä”.

• “Kestävyysvaje on 5,5 % BKT:stä, eli 12 mrd. € vuodessa”.

• “Valtion talous tulisi saattaa rakenteelliseen tasapainoon vuoteen 2015 mennessä”.

• “Tämä edellyttäisi vuonna 2015 ylijäämää, jonka suuruus olisi 4 % BKT:stä (= 8 mrd. €)”.

• “Julkista taloutta on vahvistettava 1,5 mrd. € vuodessa kahden seuraavan vaalikauden ajan.


Tärkeä huomio

• Kestävyysvajelaskelmat eivät ole ennusteita, vaan ns. painelaskelmia.

• Painelaskelmat ovat hyvin herkkiä oletusparametrien muutoksille.


Miten selviämme? - Lähtökohdat

• Harmoniaan, tasa-arvoon ja älylliseen autonomiaan painottuva arvopohjamme. (Vs. Shalom H. Schwarzin tutkimus kulttuurillisista arvo-orientaatioista).

• Lainsäädännön tilkkutäkin nykytilan hahmottaminen ja järkevien kehittämismahdollisuuksien löytäminen.

• Kolmen talouden toimivan ja kestävän yhteistyön kehittäminen: - julkinen talous - yksityistaloudet - yritykset.

• Neljän kestävyyden edellytys: - poliittinen - taloudellinen - sosiaalinen ja - ekologinen kestävyys.


Miten selviämme? - Hyvinvointiyhteiskunnan kasvumallin uudistaminen


EN

NEN

Perinteinen vienti-teollisuus

”Myy myös palveluita”

NYT

Vaikuttamis-perusteinen

ratkaisu-liiketoiminta

”Myy ratkaisuja tarpeisiin”

TU

LEVAIS

UU

DESSA

Yhteiskunta-diagnostiikka

”Määrittelee tarpeita ja myy diagnooseja. Ratkaisun tekeminen ulkoistettu maailmalle.”

Rohkaiseva havainto

• Taloudellinen hyvinvointimme on lähes 10-kertaistunut 1950-luvun alkuun verrattuna (!).


Kiintoisa havainto

• Vanhoilla on varat , nuorilla on velat.


Kysymys

• Entä jos hyvinvoinnin rahoituksen turvaaminen onkin helpompaa kuin luulemme? Onhan meillä julkisen talouden kestävyysvajeen vastapainoksi yksityistalouksien jatkuvasti lisääntyvä ylijäämä, joka siirtyy 30 vuoden välein sukupolvelta toiselle!


Toinen kysymys

• Voisiko kansalainen käyttää omaa omaisuuttaan omaan hyvinvointiinsa elämänsä ehtoopuolella, eli miksi hänen omaisuutensa pitäisi olla suurimmillaan hänen kuolinpäivänään?


Kolmas kysymys

• Olisiko järkevää muokata sekä

- valtion, kuntien että sosiaaliturvarahastojen keskinäistä vastuuta hyvinvoinnista ja samalla

- julkisen vastuun ja kansalaisen oman vastuun jakautumista?


Hyvinvoinnin rahoituksen kolme elementtiä

Kokonais-eläketurva

Julkiset palvelut

Yksityinen varallisuus


Toimeentulon nelikenttä/vanhuuden toimeentulo


Toimeentulo korkeassa

iässä

Varallisuus ml. omistusasunto

Toimintakyky ja terveys

Palvelut

Kokonaiseläketurva

Talouden ja hyvinvoinnin kehittämistarpeet

• Suomen elinkeinorakennetta on uudistettava siten, että pystymme lisäämään merkittävästi suomalaisen työn arvoa maailmanmarkkinoilla.

• Julkisten palveluiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta on lisättävä huomattavasti.

• Kansalaisille on annettava selkeämpi kuva siitä, mikä on julkisten hyvinvointipalveluiden taso tällä hetkellä ja miten niitä kehitetään tulevaisuudessa.

• Julkisen rahoituksen kestävyys ja riittävät kokonaispalvelut on varmistettava sovittamalla valtion, kuntien, sosiaaliturvarahastojen sekä kansalaisten oma rahoitus paremmin toisiinsa PPP-mallilla.


PPP-mallissa yhdistetään julkiset ja yksityiset resurssit

• PPP (Public-Private-Partnership) on aina ollut kaikkialla yhteiskunnassa, kuten ansaitsemisessa, asumisessa, liikkumisessa, ravinnon hankinnassa ja tulevaisuuden turvassa.

• Julkisen ja yksityisen vastuun rooli vaihtelee eri osa-alueilla paljon

- Asumisen ja yritysten rahoitushuollon ollessa pääosin yksityistä

- Omaisuuden ja toiminnan turvan ollessa pääasiassa yksityistä

- Eläketurvan ollessa pääosin julkista, mutta yksityisesti hoidettua

- Muun henkilöturvan ollessa pääosin julkista, mutta toteutuksen osalta yhä enemmän yksityistä.

• Suurin PPP-rahoituksen kehityskehityspotentiaali on eläke- ja hoivaturvassa sekä muiden hyvinvointipalveluiden rahoituksessa.


1897

Finanssialan ja julkisen talouden kumppanuudella on pitkät perinteet

valtion asutuslainojen välittäminen siirtolaisväestölle

PS-uudistus, kannustaminen taloudelliseen varautumiseen

korkotuelliset opintolainat

YEL-järjestelmä

lakisääteinen tapaturma- vakuutus

1925

pakollinen liikennevakuutus

1950-luku

1960-luku

TEL-järjestelmä

1970-luku

2010

Tulevaisuus: Keinoja ja

innovaatioita kestävyysvajeen paikkaamiseen:

•Ratkaisut ikääntyvän väestön tarpeisiin, eli PPP-yhteishankkeet (Public-Private Partnership) •???

1980-luku

yhteistyö julkisten investointien rahoituksessa

ASP-järjestelmä

säästö- ja talletustilien sekä henkivakuutusten kannustava verotus vapaaehtoinen työeläketurva

2002

TUPAS-tunnistaminen

2009

asunto-rahoituksen välimalli

1990-luku

Finnvera-yhteistyö


Hyvinvoinnin yksityisen rahoituksen vaihtoehtoja

• Tulorahoitus • Etukäteissäästäminen

- Lainsäädännössä sidottu (PS, YEV, työsuhteeseen perustuva lisäeläketurva).

- Tuotteistamalla pitkäaikaiseksi muodostettu (esim. kasvurahasto eläkerahastona).

- Säästäminen perinteiseen tapaan ”pahan päivän” tai ”vanhuuden” varalle (mental accounting).

• Käyttöomaisuuden myynti (omassa käytössä oleva asunto, sijoitusasunto, metsävarallisuus, vapaa-ajan asunto).

• Finanssivarallisuuden käyttäminen. • Omaisuuden hyödyntäminen velkavipua käyttämällä (reverse

mortgage, equity release).


Tärkein selkeytettävä asia

• Missä on julkisen vastuun ja yksityisen vastuun rajapinta?


Kestävyysvaje - Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry › assets › files ›...

Documents

Transcript of Kestävyysvaje - Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry › assets › files ›...