Keskustan asemakaavan muutos, Raideliikenteen meluselvitys...Alueelle on suunnitteilla uusi...

5.12.2019

KANNUKSEN KAUPUNKI

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS,

RAIDELIIKENTEEN MELUSELVITYS

KANNUKSEN KAUPUNKI

Matti Salmela

[email protected]

ENVINEER OY

Erja Eskelinen

Janne Nuutinen

[email protected]

www.envineer.fi

Y-tunnus: 2850396-1

Projektinro: 10497_002

http://www.envineer.fi/

Keskustan asemakaavan muutos, Raideliikenteen meluselvitys

3

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO ........................................................................................................... 4

2 TARKASTELUALUE ................................................................................................ 4

2.1 TULEVA MAANKÄYTTÖ ................................................................................................. 5

3 MELUN OHJEARVOT ............................................................................................. 6

3.1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS 796/2017 .............................................................. 7

4 MALLINNUS ......................................................................................................... 7

4.1 LEVIÄMIS- JA MAASTOMALLI ....................................................................................... 7

4.2 RAIDELIIKENNEMÄÄRÄT ............................................................................................... 8

5 TULOKSET ............................................................................................................ 8

5.1 MALLINNETUT MELUTASOT ......................................................................................... 8

5.2 JULKISIVUUN KOHDISTUVA MELUTASO JA ÄÄNENERISTÄVYYSVAATIMUKSET ......... 10

5.3 TULOSTEN TARKASTELU ............................................................................................. 13

LIITTEET

Liite 1. Raideliikenteen aiheuttamat melualueet päivällä (klo 7-22) ennustetilanteessa 2035,

Kaavaehdotus VeA

Liite 2. Raideliikenteen aiheuttamat melualueet yöllä (klo 22-7) ennustetilanteessa 2035,

Kaavaehdotus VeB


Kaavaehdotus VeB


Kaavaehdotus VeB


Kaavaehdotus VeC


Kaavaehdotus VeC

Työssä on käytetty Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 11/2019 aineistoa.


4

1 JOHDANTO

Kannuksen kaupunki on käynnistänyt kaavamuutosprosessin koskien Kannuksen

ydinkeskustan aluetta. Tarkemmin kaavamuutos koskee kortteleita 9 ja 10a-10f sekä niihin

liittyviä viher-, tori-, autopaikka-, maantie-, rautatie- ja katualueita. Lisäksi asemakaavan

muutoksella osa yleisen tien (Valtakatu) alueesta muutetaan katualueeksi. Kaavamuutoksen

tavoitteena on keskustan yleisilmeen ja katujen parantaminen, liiketilojen parempi

saavutettavuus, pysäköinnin selkeyttäminen sekä uusien rakennushankkeiden

mahdollistaminen alueella. Tärkeän tekijän kaavamuutoksen suunnittelussa muodostaa

Lestijoen näkyvyyden korostaminen ja sen ranta-alueiden kehittäminen keskustan vapaa-

aika/virkistysalueena.

Kannuksen kaupungin toimeksiannosta Envineer Oy on selvittänyt raideliikenteen

meluvaikutuksia kaavamuutosalueella.

2 TARKASTELUALUE

Tarkastelun kohteena oleva kaavamuutosalue (Kuva 1) on kooltaan noin 8,5 ha ja se rajautuu

pohjoisessa Kajaanintiehen (valtatie 28), idässä Lestijokeen, etelässä rautatiehen ja lännessä

Valtakatuun (seututie 775).

Kuva 1. Ote asemakaavayhdistelmästä. Kaavamuutosalueen rajaus on esitetty punaisella.


5

Alueella on voimassa 9.6.2014 hyväksytty Kannuksen kokonaisasemakaava, jossa nyt

tarkastelun kohteena oleva alue on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten

korttelialueeksi (AL), liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K), liikerakennusten

korttelialueeksi (KL), kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialueeksi (YK),

puistoksi (VP), autopaikkojen korttelialueeksi (LPA), yleisen tien alueeksi (LT),

katuaukioksi/toriksi, kaduksi sekä jalankululle varatuksi kaduksi.

2.1 TULEVA MAANKÄYTTÖ

Alueelle on suunnitteilla uusi asemakaava, jonka luonnokset VeA, VeB ja VeC on esitetty

kuvissa 2-4. Kaavaehdotuksien mukaiset ideasuunnitelmat rakennuksien osalta on nähtävissä

Kannuksen kaupungin internet-sivuilla (www. kannus.fi).

Kuva 2. Kannuksen keskustan asemakaavan luonnos VeA. (Kannus.fi 2019)

Kuva 3. Kannuksen keskustan asemakaavan luonnos VeB. (Kannus.fi 2019)


6

Kuva 4. Kannuksen keskustan asemakaavan luonnos VeC. (Kannus.fi 2019)

3 MELUN OHJEARVOT

Melun leviämismallilaskelmalla saatuja arvoja on verrattu Valtioneuvoston päätöksessä

993/1992 annettuihin melutason ohjearvoihin (Taulukko 1). Ohjearvot on annettu erikseen

päivä- (klo 7-22) ja yöajan (klo 22-7) melutasoille.

Taulukko 1. VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot ulkoalueilla.

Melun A-painotettu keskiäänitason enimmäistaso

(LAeq)[dB] ulkona

Alue Päivällä (klo 7-22)

Yöllä (klo 22-7)

Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä, loma-asumiseen käytettävät alueet taajamissa sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet

55 50 1,2

Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet

45 40 3,4

Melun A-painotettu keskiäänitason enimmäistaso

(LAeq)[dB] sisällä

Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 30

Opetus- ja kokoontumistilat 35 -

Liike- ja toimistohuoneet 45 - 1) Uusilla asuinalueilla melutason yöohjearvo on kuitenkin 45 dB.

2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoja.

3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin

yöllä.

4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden

ohjearvoja.


7

Ohjearvojen määrittely tarkoittaa melun ekvivalenttitasoa, eli keskimelutasoa koko ohjearvon

aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta

päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylitystä, mikäli aikaväli sisältää hiljaisempia jaksoja.

Mikäli melu on luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista, tulee mitattuun tai laskettuun

arvoon lisätä 5 dB.

3.1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS 796/2017

Ulkoalueiden melutaso

Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen ääniympäristöstä* on esitetty, että uuden

rakennuksen virkistykseen käytettävät piha‐ ja oleskelualueet sekä oleskeluun käytettävät

parvekkeet on suunniteltava ja toteutettava siten, että melun keskiäänitaso ei ylitä kello 7–22

55 desibeliä.

*Ympäristöministeriö. Asetus 796/2017 rakennuksen ääniympäristöstä. Voimaantulo 1.1.2018.

Julkisivun ääneneristys

Ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen ääniympäristöstä on esitetty, että

rakennuksen, jossa on asuntoja, majoitus‐ tai potilashuoneita, ulkovaipan ääneneristys on

suunniteltava ja toteutettava siten, että ääneneristys on vähintään 30 desibeliä ja

impulssimaisen, kapeakaistaisen tai pienitaajuisen melun keskiäänitaso ei ylitä nukkumiseen

tai lepoon käytettävissä huoneissa 25 desibeliä.

4 MALLINNUS

4.1 LEVIÄMIS- JA MAASTOMALLI

Laskennat on tehty ohjearvomäärittelyn mukaisesti päivä- ja yöajalle huomioiden junien

kulkuajat.

Maastomalli on muodostettu Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineiston perusteella.

Rautatiet ja kaavamuutosalueen ympärillä sijaitsevat, olemassa olevat rakennukset on saatu

Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta. Lestijoki on käsitelty ääntä heijastavana (G=0)

alueena. Rakennukset on käsitelty ääntä heijastavina julkisivuina, joiden absorptiokerroin on

0,37. Kerroin (luku välillä 0-1) kuvaa materiaalin pinnan kykyä vaimentaa ääntä. Kerroin on sitä

suurempi, mitä voimakkaammin säteily absorboituu. Tarkastelun kohteena olevalle alueelle

on mallinnettu kaavavaihtoehtojen VeA, VeB ja VeC mukaiset rakennukset.

Raideliikenteen aiheuttaman melun leviämislaskenta on tehty Datakustik CadnaA-

mallinnusohjelmalla käyttäen yhteispohjoismaista raideliikennemelumallia. Melutasojen

arviointi perustuu melun leviämiseen ja vaimenemiseen 3D-maastomallissa, johon on


8

sijoitettu melulähteet ja maastonmuodot. Laskentapisteiden korkeus on 2 m ja ne on sijoitettu

10 m välein.

Kaikki laskennat on suoritettu melun leviämistä suosivissa sääolosuhteissa, 3 m/s

myötätuulessa. Laskennoissa lämpötila on +10 °C ja suhteellinen kosteus 70 % RH. Yleisen

käytännön mukaisesti kasvillisuuden vaikutusta ei huomioida, sillä se vaihtelee

vuodenajoittain eikä sen pysyvyydestä voida olla varmoja.

4.2 RAIDELIIKENNEMÄÄRÄT

Raideliikennetietojen osalta melumallissa on käytetty VR Track Oy:ltä Kokkola-Ylivieska -

radalle vuonna 2016 saatuja liikennemääriä. Tietoja on täydennetty Väylävirastolta vuonna

2019 saadun aineiston arvioiduilla nopeustiedoilla. Mallissa käytetyt junien tiedot sekä

liikennemäärät ennustetilanteessa vuonna 2035 on esitetty taulukossa 2.

Taulukko 2. Meluselvityksessä käytetyt raideliikennetiedot ennustetilanteessa 2035.

ENNUSTETILANNE 2035

Junan tyyppi

Selitys Päivä klo 7-22 (kpl)

Yö klo 22-7 (kpl)

Pituus (m)

Nopeus (km/h)

Sr Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset,

siniset tai yksikerroksiset IC-vaunut)

2 6 205 90

Sm3 Pendolino 10 3 162 90

IC2 Sr2-veturin vetämät kaksikerroksisista IC-vaunuista

koostuvat junat

10 6 250 90

F-TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat

9 12 460 90

R-TaJu Venäläisistä tavaravaunuista koostuvat tavarajunat

1 2 600 70

5 TULOKSET

5.1 MALLINNETUT MELUTASOT

Kuvassa 5 on esitetty raideliikenteen aiheuttama päivä- ja yöaikaiset melutasot kaavaehdotus

VeA:n mukaisilla rakennuksilla ennustetilanteessa vuonna 2035. Raideliikenteen aiheuttama

päivä- ja yöaikainen melun leviäminen ennustetilanteessa 2035 on esitetty suurempana

liitteissä 1 ja 2.


9

Kuva 5. Kaavaehdotus VeA. Päiväaikainen melutaso ennustetilanteessa 2035 vasemmalla ja yöaikainen melutaso ennus-tetilanteessa 2035 oikealla.


VeB:n mukaisilla rakennuksilla ennustetilanteessa vuonna 2035. Raideliikenteen aiheuttama


liitteissä 3 ja 4.

Kuva 6. Kaavaehdotus VeB. Päiväaikainen melutaso ennustetilanteessa 2035 vasemmalla ja yöaikainen melutaso ennus-tetilanteessa 2035 oikealla.


VeC:n mukaisilla rakennuksilla ennustetilanteessa vuonna 2035. Raideliikenteen aiheuttama


10


liitteissä 5 ja 6.

Kuva 7. Kaavaehdotus VeC. Päiväaikainen melutaso ennustetilanteessa 2035 vasemmalla ja yöaikainen melutaso ennus-tetilanteessa 2035 oikealla.

5.2 JULKISIVUUN KOHDISTUVA MELUTASO JA ÄÄNENERISTÄVYYSVAATI-

MUKSET

Junarataa lähimpien asuinrakennuksien julkisivuihin kohdistuvat melutasot päivä- ja yöaikana

vuoden 2035 ennustetilanteessa on esitetty kuvissa 8-10.

Kaavaehdotus VeA

Kuva 8. Kaavaehdotus VeA. Rautatietä lähinnä sijaitsevien asuinrakennuksien julkisivuihin kohdistuvat suurimmat melu-tasot (dB(A)) päiväaikana (klo 7-22) ennustetilanteessa 2035.


11

Kuva 9. Kaavaehdotus VeA. Rautatietä lähinnä sijaitsevien asuinrakennuksien julkisivuihin kohdistuvat suurimmat melu-tasot (dB(A)) yöaikana (klo 22-7) ennustetilanteessa 2035.

Kaavaehdotus VeB

Kuva 10. Kaavaehdotus VeB. Rautatietä lähinnä sijaitsevien asuinrakennuksien julkisivuihin kohdistuvat suurimmat melu-tasot (dB(A)) päiväaikana (klo 7-22) ennustetilanteessa 2035.


12

Kuva 11. Kaavaehdotus VeB. Rautatietä lähinnä sijaitsevien asuinrakennuksien julkisivuihin kohdistuvat suurimmat melu-tasot (dB(A)) yöaikana (klo 22-7) ennustetilanteessa 2035.

Kaavaehdotus VeC

Kuva 12. Kaavaehdotus VeC. Rautatietä lähinnä sijaitsevien asuinrakennuksien julkisivuihin kohdistuvat suurimmat melu-tasot (dB(A)) päiväaikana (klo 7-22) ennustetilanteessa 2035.


13

Kuva 13. Kaavaehdotus VeC. Rautatietä lähinnä sijaitsevien asuinrakennuksien julkisivuihin kohdistuvat suurimmat melu-tasot (dB(A)) yöaikana (klo 22-7) ennustetilanteessa 2035.

5.3 TULOSTEN TARKASTELU

Tässä meluselvityksessä on huomioitu Kannuksen kaupungin läpi kulkevan rautatien

raideliikenteen aiheuttama melu.

Mallinnuksen perusteella asuinrakennuksen julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on

suurimmillaan noin 60 dB(A) (kaavaehdotus VeA) ja yöajan keskiäänitaso noin 61 dB(A)

(kaavaehdostukset VeA ja VeC).

Kaavoituksessa tulee huomioida, että kaavaehdotuksissa VeA ja VeC julkisivun

ääneneristävyysvaatimuksen tulee rautatietä lähimmillä asuinrakennuksilla olla 40 dB(A).

Kaavaehdotuksessa VeB julkisivun ääneneristävyysvaatimus 30 dB(A) rautatietä lähimmillä

asuinrakennuksilla on riittävä Valtioneuvoston päätöksen 992/1992 sisämelun ohjearvojen

täyttymiseksi sisätiloissa. Lisäksi kaavoituksessa tulee huomioida, että niillä lähimpien

asuinrakennuksien julkisivuilla, joilla päiväaikainen keskiäänitaso on suurimmillaan 55 dB(A),

tulee parvekkeiden olla lasitettuja.

Kuopiossa 5.12.2019

Envineer Oy

Kannuksen kaupunkiKeskustan kaavamuutosalueen

raideliikenteen meluselvitysLiite 1. Mallinnetut päiväaikaiset melualueet

(LAeq, 7-22) ennustetilanteessa 2035.Kaavaehdotus VeA.

EEs 5.12.2019

Kaavamuutosalue

SeliteKaavamuutosalue

SeliteLiite 1.


raideliikenteen meluselvitysLiite 2. Mallinnetut yöaikaiset melualueet

(LAeq, 22-7) ennustetilanteessa 2035.Kaavaehdotus VeA.

EEs 5.12.2019

Kaavamuutosalue


SeliteLiite 2.



(LAeq, 7-22) ennustetilanteessa 2035.Kaavaehdotus VeB.

EEs 5.12.2019

Kaavamuutosalue


SeliteLiite 3.



(LAeq, 22-7) ennustetilanteessa 2035.Kaavaehdotus VeB.

EEs 5.12.2019

Kaavamuutosalue


SeliteLiite 4.



(LAeq, 7-22) ennustetilanteessa 2035.Kaavaehdotus VeC.

EEs 5.12.2019

Kaavamuutosalue


SeliteLiite 5.



(LAeq, 22-7) ennustetilanteessa 2035.Kaavaehdotus VeC.

EEs 5.12.2019

Kaavamuutosalue


SeliteLiite 6

Keskustan asemakaavan muutos, Raideliikenteen meluselvitys...Alueelle on suunnitteilla uusi...

Documents

Transcript of Keskustan asemakaavan muutos, Raideliikenteen meluselvitys...Alueelle on suunnitteilla uusi...