Keski-Suomen turvallisuussuunnitelma 25.3.2011.doc ohjausryhmä · o Sosiaalitoimi o...

KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

2011 – 2014

31.3.2011

Turvallinen KeskiTurvallinen Keski--SuomiSuomi

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ............................................................................................................................................ 4

2 TAVOITTEET ........................................................................................................................................ 5

3 TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISOINTI..................................................................... 5

4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT.......................................................................................... 8

4.1 KUNNAT ............................................................................................................................................. 8 4.2 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS ..................................................................................................... 8 4.3 KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS .......................................................................................................... 9 4.4 ELY- KESKUS ..................................................................................................................................... 9 4.5 SEURAKUNNAT................................................................................................................................. 10 4.6 ELINKEINOELÄMÄ ............................................................................................................................ 10 4.7 JÄRJESTÖ- JA VAPAAEHTOISTOIMINTA............................................................................................. 11 4.8 HÄTÄKESKUSLAITOS - 112 .............................................................................................................. 11 4.9 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI ............................................................................................... 12

5 TURVALLISUUSTILANNE KESKI - SUOMESSA......................................................................... 13

5.1 RIKOLLISUUS.................................................................................................................................... 15 5.2 PALOTURVALLISUUS ........................................................................................................................ 19 5.3 ERITYISRYHMIEN ASUMISEN PALOTURVALLISUUS .......................................................................... 21 5.4 PÄIHTEET.......................................................................................................................................... 22 5.5 TAPATURMAT................................................................................................................................... 23 5.6 LIIKENNETURVALLISUUS ................................................................................................................. 25 5.7 SYRJÄYTYMINEN.............................................................................................................................. 27

6 KESKI-SUOMEN TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET................................... 28

6.1 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY ............................................................................................................... 28 6.2 PÄIHDEONGELMIEN VÄHENTÄMINEN............................................................................................... 29 6.3 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN.................................................................................. 30 6.4 RIKOLLISUUDEN VÄHENTÄMINEN.................................................................................................... 31

7 KESKI-SUOMEN SEUTUJEN TURVALLISUUDEN TOIMENPITEET..................................... 33

7.1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET...................................... 33 7.2 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET ............................................ 33 7.3 JÄMSÄN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET..................................................... 34 7.4 KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET ................................................. 34 7.5 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET ........................................... 35 7.6 WITAS - SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET..................................................... 35 7.7 ÄÄNEKOSKEN SEUDUN TURVALLISUUSTAVOITTEIDEN TOIMENPITEET ........................................... 36

8 ARVIOINTI JA SEURANTA .............................................................................................................. 36

LÄHTEET................................................................................................................................................. 37

LIITTEET................................................................................................................................................. 38

LIITE 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA ........................................................ 38 LIITE 2 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA .............................................................. 38 LIITE 3 JÄMSÄN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA....................................................................... 38 LIITE 4 KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA.................................................................... 38 LIITE 5 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA.............................................................. 38 LIITE 6 WITAS - SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA ....................................................................... 38 LIITE 7 ÄÄNEKOSKEN SEUDUN TURVALLISUUSSUUNNITELMA ............................................................. 38

4

1 JOHDANTO

Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen kan-sallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta (1999, Turvallisuustalkoot) sekä sisäisen turvalli-suuden ohjelmiin Arjen turvaa (2004 – 2007) ja Turvallinen elämä jokaiselle (2008 - 2011). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (Turvallinen elämä jokai-selle) hyväksyttiin 8.5.2008. Turvallisuuden käsite on laaja. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (Sisäasiainministe-riö 44/2004) turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liiken-neympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllis-tyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautu-minen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ym-märrettynä on tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Koti-, asuin- ja työympäristön turvallisuu-den taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat johtaa lisääntyvään onnettomuusriskiin ja rikollisuuteen. Turvallisen kunnan on myös helpompi houkutella veronmaksajia ja yritystoimintaa kun-nan alueelle verrattuna kuntaan, joka koetaan turvattomaksi. Onnettomuuksia ja rikok-sia ennalta estävän työn merkitystä lisää myös se, että kerran hankittu huono julkisuus häviää hitaasti. (Sisäasianministeriö 19/2006.) Keski-Suomessa asian valmistelemiseksi laajempaa käsittelyä varten Keski-Suomen liitto kokosi yhteistyössä Keski-Suomen Pelastuslaitoksen ja Poliisilaitoksen kanssa valmisteluryhmän laadintasuunnitelma- ja resursointiehdotusta varten. Ehdotus esiteltiin keväällä 2009 maakunnan kunnanjohtajille, jonka jälkeen perustettiin turvallisuussuun-nittelun erillinen maakunnallinen ohjausryhmä. Asia valmisteltiin projektiksi: TURVALLINEN KESKI-SUOMI. Keski-Suomeen tehtiin maakunnallinen turvallisuussuunnitelma, joka sisältää teknisesti Keski-Suomen seitsemän eri seutukunnan turvallisuussuunnitelmat. Maakunnalliseen turvallisuussuunnitelmaan on koottu yhteiset asiat seutujen turvallisuussuunnitelmista ja nostettu tärkeimmät turvallisuutta parantavat toimenpiteet maakunnallisiksi asioiksi. Tämän turvallisuustyön vaikuttavuus konkretisoituu kunnissa tehtävässä työssä.

5

2 TAVOITTEET

Keski-Suomen maakunnan seudullisen ja paikallisen turvallisuustyön tavoitteena on vähentää rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien määrää ja niistä aiheutuvia vahinkoja ja kustannuksia sekä ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Yhtenä tärkeänä keinona tavoitteen saavuttamiseksi on maakunnallinen turvallisuussuunnittelu, jota to-teutetaan eri viranomaisten ja toimijoiden välisenä laajana yhteistyönä.

Sisäisen turvallisuuden nykytilan ja tulevaisuuden keskeisiksi haasteiksi valtakunnalli-sesti on nähty seuraavat asiat:

o Syrjäytymisen lisääntyminen o Yhteiskunnan arkiturvallisuuden ylläpitäminen o Tapaturmien määrä o Väestöryhmien väliset suhteet o Väkivalta o Suuronnettomuudet o Yhteiskunnan haavoittuvuus o Rajat ylittävä rikollisuus o Tietoverkkorikollisuus o Terrorismi ja väkivaltainen radikalisoituminen

Keski-Suomen turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä sekä seudulliset työryhmät ovat laatineet ehdotukset seudullisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun edelleen kehit-tämiseksi turvallisuushaasteiden pohjalta.

3 TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISOINTI

Keski-Suomen liitto, Keski-Suomen pelastuslaitos ja Keski-Suomen poliisilaitos pitivät joulukuussa 2008 alustavan ”ideariihen” ja keväällä 2009 yhteisen kokouksen, jossa keskusteltiin maakunnallisesta turvallisuussuunnitelmasta. Keski-Suomessa oli osassa kuntia tehty turvallisuussuunnitelmia, joiden taso oli vaihteleva. Tämä oli lähtöaskel Keski-Suomen turvallisuussuunnitelmalle, jossa maakunnallisesti tuotetaan turvallisuus-suunnitelma ja jonka vetovastuu olisi Keski-Suomen liitolla. Kuntajohtajien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen maakuntajohtaja, pelastus- ja po-liisipäällikkö päätyivät esittämään, että maakuntaan laaditaan vuoden 2009 - 2010 aika-na yhteistyössä turvallisuussuunnitelma koostuen seudullisesti laadituista turvallisuus-suunnitelmista. Uudenlaisena pilottina maakunnan kehittämiseen asia valmisteltiin projektiksi ” Turvalli-nen Keski-Suomi” ja Keski-Suomen maakuntahallitus myönsi 30.3.2009 hankkeelle maakunnan kehittämisrahoitusta 45 000 euroa vuosille 2009 - 2011. Projektin työsken-telyä ohjasi ohjausryhmä, johon kuului Keski-Suomen kuntien kunnanjohtajat, poliisi-päällikkö, apulaispoliisipäällikkö, pelastusjohtaja, Keski – Suomen liiton hallintopäällik-kö, SPR:n, Liikenneturvan, Keski-Suomen pelastusalan liiton, Kriisikeskus Mobilen, AVI:n ja ELY:n edustajat. Maakuntaan perustettiin seitsemän seutua (Jyväskylän kau-

6

punki, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Saarijärven ja Äänekosken seutu sekä Witas - seutu) ja näihin nimettiin seudulliset työryhmät. Projektikoordinaattoriksi nimettiin Marko Riikonen Keski-Suomen pelastuslaitokselta. Hankkeen alueellisten työryhmien työtä ei ole huomioitu kustannuksissa. Hanke toteutettiin 5.5.2009 - 31.3.2011.

Kuvio 1. Keski-Suomen turvallisuussuunnittelun seutujako

Kuvio 2. Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä

OHJAUSRYHMÄ PJ. Simo Tarvainen

Keski-Suomen liitto,

Poliisi Pelastuslaitos Seutukunnat

Järjestöt

Jyväskylän Kaupunki

Pj. Maija-Liisa Havia

Keuruun Seutu

Pj. Tapio Montonen

•Keuruu

•Multia

Saarijärven seutu

Pj. Janne Kinnunen

•Kannonkoski

•Karstula

•Kivijärvi

•Kyyjärvi

•Saarijärvi

Jyväskylän Seutu Pj. Erkki Pyökkimies

•Hankasalmi

•Joutsa

•Laukaa

•Luhanka

•Muurame

•Petäjävesi

•Toivakka

•Uurainen

Jämsän seutu

Pj. Jorma Kilpeläinen

•Jämsä

•Kuhmoinen

Äänekosken Seutu

Pj. Markku Auvinen

•Konnevesi

•Äänekoski

Witas-seutu

Pj. Jouko Räsänen

•Kinnula

•Pihtipudas

•Viitasaari

7

Keski-Suomen turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Simo Tarvainen Pj. Pelastusjohtaja Keski-Suomen pelastuslaitos Marko Riikonen Projektikoordinaattori Keski-Suomen liitto / Keski-Suomen pelastuslaitos Maija-Liisa Havia Kansliapäällikkö Jyväskylän kaupunki Erkki Pyökkimies Kunnanjohtaja Toivakan kunta Janne Kinnunen Kaupunginjohtaja Saarijärven kaupunki Jouko Räsänen Kaupunginjohtaja Viitasaaren kaupunki Markku Auvinen Vapaa-aikatoimen johtaja Äänekosken kaupunki Tapio Montonen Tekninen Johtaja Keuruun kaupunki Jorma Kilpeläinen Apulaiskaupunginjohtaja Jämsän kaupunki Markku Luoma Poliisipäällikkö Keski-Suomen poliisilaitos Jyrki Wasastjerna Apulaispoliisipäällikkö Keski-Suomen poliisilaitos -28.2.2010 saakka Risto Lammi Apulaispoliisipäällikkö Keski-Suomen poliisilaitos 1.3.2010 alkaen Risto Helminen Pelastuspäällikkö Keski-Suomen pelastuslaitos Pirjo Ahola Hallintopäällikkö Keski-Suomen liitto Seppo Kosonen Johtaja Keski-Suomen ELY-keskus Leena Piippa Aluepäällikkö Liikenneturva Jari Wilén Toiminnanjohtaja Keski-Suomen Pelastusalan liitto Ry Tave Rautiainen Valmiuspäällikkö SPR Tuija Hauvala Johtaja Kriisikeskus Mobile Jussi Suojasalmi Johtaja Sovatek säätiö Tuuli Kirsikka Pirt-tiaho Toimitusjohtaja Keski-Suomen yrittäjät

Taulukko 1. Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä

8

4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT

4.1 Kunnat Kuntien rooli on keskeinen paikallisessa ja seudullisessa turvallisuussuunnittelussa. Maakuntaliiton johdolla laadittu turvallisuussuunnitelma pohjautuu seutukohtaisiin suun-nitelmiin. Seudullinen suunnitelma tunnistaa paikalliset ongelmat ja mahdollistaa konk-reettiset toimenpiteet niiden korjaamiseksi. Seutukuntakohtaisessa suunnitelmassa esi-tetään eri hallintokuntien tehtävät ja vastuut. Kuntien vastuu ja sitoutuminen turvallisuussuunnittelussa omalla alueella on erityisen tärkeää. Poikkihallinnollinen yhteistyö kuntien, viranomaisten, yritysten, yhdistysten se-kä muiden toimijoiden kanssa on elintärkeä osa turvallisuustyötä. Kuntien ajantasaiset päihde-, nuorisotyö- ja vanhustyöstrategiat, sekä erilaiset projektit ovat tehokkaita kei-noja turvallisuussuunnitelman toimenpiteiden toteuttamisessa.

4.2 Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä liikelaitos, joka tuot-taa Keski-Suomen maakunnan pelastustoimen palvelut 23 kunnassa. Lähtökohtana on tuottaa tehostetusti turvallisuuspalveluja huolehtimalla pelastustoimelle kuuluvista on-nettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta, öljyntorjunnasta ja väestönsuo-jelusta normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastuslaitos on mukana turvallisuussuunnittelun toimenpiteiden konkretisoimisessa aktiivisesti omalla toiminnallaan. Pelastustoimen lakisääteisten tehtävien lisäksi Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa sairaankuljetus-/ensihoitopalveluita Jyväskylässä, Muuramessa, Keuruulla, Petäjävedel-lä, Äänekoskella, Viitasaarella sekä Pihtiputaalla. Lisäksi pelastuslaitoksella on kaikkien kuntien kanssa sopimus ensivastepalveluista. Pelastuslaitoksen arvot ovat:

o Inhimillisesti

o Ammatillisesti

o Luotettavasti

9

4.3 Keski-Suomen poliisilaitos Poliisilaitoksen toimialueena on Keski-Suomen maakunta. Lupa- ja poliisipalveluita kan-salaisille tuotetaan seitsemästä eri toimipisteestä käsin. Poliisilaitos toimii siten, että kansalaiset luottavat poliisin ja sen kykyyn ehkäistä häiriöitä ja onnettomuuksia, sekä ennalta estää, paljastaa ja selvittää rikoksia. Poliisilaitoksen valvonta- ja hälytystoimin-nassa rikoksia ja häiriöitä pyritään estämään jo ennakolta. Tavoitteena on säilyttää tur-vallisuuden taso ja kansalaisten luottamus poliisiin vähintään entisellä tasolla ja kyetä vastaamaan kansalaisten palveluodotuksiin tarkoituksenmukaisesti. Liikenteen riski-käyttäytymistä vähennetään valvonnan keinoin. Yhdessä muiden toimijoiden kanssa vaikutetaan siihen, että syrjäytymisen aiheuttamia ongelmia ja haittoja kyetään vähen-tämään.

Tavoitteena on säilyttää rikosten selvitystaso korkeana. Talousrikollisuuden, järjestäyty-neen rikollisuuden sekä muun vakavimman rikollisuuden toimintaedellytyksiin puututaan tehokkaasti. Myös lupapalveluilla on tärkeä ennalta estävä merkitys yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä, rikostorjunnassa sekä liikenneturvallisuudessa. Poliisilaitoksen arvot ovat:

o Oikeudenmukaisuus

o Ammattitaito

o Palveluperiaate ja

o Henkilöstön hyvinvointi

4.4 ELY- keskus Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Liikenne- ja infrastruktuuri-vastuualue vastaa 1.1.2010 alkaen Keski-Suomen maakunnan alueella valtion teiden tienpidosta kaikissa olosuhteissa. Normaalioloissa tien kunnossapito on Keski-Suomessa jaettu kuuteen alueurakkaan (Jyväskylä, Jämsä, Karstula, Keuruu, Pihtipu-das ja Äänekoski). Jokaisella alueurakalla (hoidon alueurakoitsijalla) on kriisiajan valmi-ussuunnitelma (tienpidon valmiussuunnitelma).

Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ELY-keskus tilastoi ja analysoi onnettomuuksia sekä suunnittelee ja toteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia investointeja. Yhteistyö maankäytönsuunnittelussa ja mm. liikenteen nopeuksien sääntely ovat merkittäviä lii-kenneturvallisuuteen vaikuttavia toimia.

10

4.5 Seurakunnat Seurakunnat keskittyvät kansalaisten hengellisen että henkisen hyvinvoinnin edistämi-seen ja vastuullisen elämäntavan vahvistamiseen. Tähän kuuluvat mm. keskustelu- ja sielunhoitoapu ja seurakunnallisen toiminnan ylläpi-täminen sekä normaalioloissa että kriisin kohdatessa ja turvallisuuskasvatus. Kirkossa turvallisuuskasvatus toteutuu parhaiten rippikouluissa, mutta se voi alkaa jo päiväker-hoissa ja muissa lasten sekä nuorten toiminnoissa. Viranomaisten ja seurakuntien yhteistyö korostuu ja konkretisoituu erityisesti kriisitilan-teissa. Tällöin seurakuntien työntekijät keskittyvät ihmisten kohtaamiseen ja palvelemi-seen henkisen tuen antamiseksi. Suurten onnettomuuksien kohdatessa kasvaa tarve hengellisten tilaisuuksien kuten rukoushetkien tai muistojumalanpalvelusten järjestämi-seen. Turvallisuuden lisäämiseksi on tarpeen vahvistaa yhteistyötä ja tiedon kulkua eri-tyisesti paikallistasolla.

4.6 Elinkeinoelämä

Keski - Suomessa on runsaasti yritystoimintaa, joka koostuu isoista ja kansainvälisistä yrityksistä sekä pien- ja keskisuurista yrityksistä. Maakunnan vahvuudet ovat paperiteollisuus ja puutuoteteollisuus. Näillä aloilla osuus maakunnan työpaikoista on noin kaksinkertainen verrattuna koko maan vastaavaan osuuteen. Lähes yhtä vahvo-ja erikoistumisaloja ovat metsätalous sekä kone- ja laiteteollisuus. Myös koulutuksen työpaikkaosuus on Keski-Suomessa selvästi suurempi kuin koko maassa. Määrällisesti eniten työpaikkoja Keski-Suomessa on kuitenkin terveys- ja sosiaalipalve-luissa. Seuraavaksi suurimmat työllistäjät ovat liike-elämän palvelut, koulutus, vähittäis-kauppa, rakentaminen sekä kone- ja laiteteollisuus. Lisäksi Keski-Suomen kunnat työl-listävät ison joukon väestöstä ja ovat näin merkittävä työllistäjä. Normaaliolojen vakavat häiriötilanteet sekä informaatio- ja tietotekniikan haavoittuvuus aiheuttavat yrityksille turvallisuushaasteita.

11

4.7 Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta luo seudun asukkaille henkistä hyvinvointia sekä lisää turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Keski-Suomessa toimii mm. seuraavia järjestöjä.

o Liikenneturva o Kriisikeskus Mobile (Jyväskylän Seudun Mielenterveysseura ry) o Suomen Punainen Risti o Keski-Suomen pelastusalan liitto Ry o Keski-Suomen kylät ry o Lastensuojelu- tai nuorisotyönjärjestöt (esim. Mannerheimin lasten suojeluliit-

to) o Potilasjärjestöt o Vammaisjärjestöt o Päihdejärjestöt o Vanhus ja eläkeläisjärjestöt o Työllistymistä tukevat järjestöt o Asumispalveluja tuottavat järjestöt o Riistanhoito- ja metsästysseurat o Muut kansanterveysjärjestöt

4.8 Hätäkeskuslaitos - 112 Keski-Suomessa toimii koko maakunnan aluetta palveleva Keski-Suomen hätäkeskus (KEHÄ), joka sijaitsee Jyväskylässä Roninmäen kalliosuojassa. Hätäkeskus ottaa vas-taan hätäilmoituksia, jotka soitetaan yleiseen hätänumeroon 112. Keski-Suomen hätä-keskus yhdistyy Pohjanmaan hätäkeskuksen kanssa vuoden 2014 aikana. Uusi hätä-keskus sijoittuu Vaasaan. Hätäilmoituksen perusteella Hätäkeskus tekee riskinarvion ja avuntarpeen paikan pe-rusteella määräytyy ns. vaste-ehdotus erilaisia tapahtumia varten. Jokainen viranomai-nen on laatinut ennalta omat vaste-ehdotuksensa erilaisia tehtäviä ja eri alueita varten. Vaste-ehdotus näkyy hätäkeskustietojärjestelmässä välittömästi tehtäväkoodin ja pai-kanmäärityksen jälkeen. Vaste-ehdotukset ovat jokaisen vastuuviranomaisen itse laati-mia ja hätäkeskukselle toimittamia. Päivystäjä hälyttää tehtävälle vaste-ehdotuksen mukaisen joukon yksiköitä tai hän voi tarpeen mukaan muuttaa vaste-ehdotusta. Vaste-ehdotuksen muuttaminen on kuitenkin perusteltava.

12

Viranomaiset, joita Keski-Suomen hätäkeskus hälyttää tehtäville ovat:

o Pelastustoimi o Poliisi o Terveydenhoito (sairaankuljetus) o Sosiaalitoimi o Virka-apupyyntönä myös kaikki muut viranomaiset, joille ei kuitenkaan ole

määritelty valmiita vaste-ehdotuksia tietojärjestelmään (puolustusvoimat) Vapaaehtoisia toimijoita, joita Keski-Suomen hätäkeskus hälyttää tehtäviin ovat mm. järvipelastusseurat, metsäpalontähystyslentokoneet ja VAPEPA. Hätäkeskus hälyttää pyydettäessä myös Kriisikeskus Mobilen työntekijät 15 keskisuomalaisen kunnan alu-eella tehtäviin.

4.9 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tehtävänä on edistää keskisuomalaisten terveyttä ja toimintakykyä tarjoamalla tasokkaita erikoissairaanhoidon palveluja. Sairaanhoitopiiri vastaa keskisuomalaisten erikoissairaanhoidosta yhteistyössä muiden terveydenhuollon palveluja tuottavien organisaatioiden kanssa. Sairaanhoitopiiriin kuuluvat Keski-Suomen keskussairaala, Kinkomaan sairaala ja Sä-desairaala, jotka vastaavat yleissairauksien hoidosta sekä Kangasvuoren sairaala ja Juurikkaniemen sairaala, jotka vastaavat aikuispsykiatrisen sairaanhoidon vuodeosas-tohoidosta. Lisäksi Haukkalan sairaala vastaa lasten- ja nuorisopsykiatrisesta hoidosta. Maakunnan ensihoito siirtyy sairaanhoitopiirin vastuulle viimeistään 2013, joten sai-raanhoitopiirin merkitys kasvaa arjen turvallisuusasioissa.

13

5 TURVALLISUUSTILANNE KESKI - SUOMESSA

Turvallisuus koskettaa jokaista. Tunne turvallisuudesta on omakohtainen, subjektiivinen näkemys, jonka ihminen muodostaa henkilökohtaisten olosuhteidensa, kokemustensa ja havaintojensa perusteella. Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi erilaiset kokemukset tai uhkakuvat rikosten, tapaturmien tai onnettomuuksien uhriksi joutumisesta. Eri viranomaisten tai yhteisöjen mahdollisuudet puuttua näihin tekijöihin ennalta estävästi vaikuttavat ihmisen käsityksiin. Turvallisuuteen liittyvät kiinteästi myös ihmisen hyvinvointiin tai viihtyvyyteen vaikuttavat asiat. Tällöin käsitys arjen turvallisuudesta laajenee. Esimerkiksi pelko sairastumisesta, työttömyydestä, taloudellisista ongelmista tai yksin jäämisestä voivat olla eniten turvalli-suutta heikentäviä seikkoja. Oman kunnan tai asuinalueen toimijoiden mahdollisuudet vastata mainittuihin haasteisiin vaikuttavat ihmisen tyytyväisyyteen ja hyvinvoinnin ta-soon. Nykyiseen arkeen tuo oman lisänsä muuttuva ilmasto ja sen vaikutukset. Kesän 2010 rajut myrskytuhot sekä siitä aiheutuneet pitkät sähkö- ja tietoliikennekatkokset Keski-Suomessa toivat lisää turvattomuutta. Tulevaisuudessa on syytä ottaa huomioon ilmas-ton muutoksen vaikutukset myös kansalaisten turvallisuuteen.

Turvallisuuskysely Keski-Suomen turvallisuussuunnitteluun liittyen järjestettiin helmi-maaliskuussa 2010 maakunnallinen turvallisuuskysely internetissä. Turvallisuuskyselyä varten perustettiin erillinen työryhmä, jonka tehtävänä oli luoda suunnitelman kanssa yhtenevät aihealueet kyselyyn. Kyselyyn saatiin 416 vastausta. Kyselyn vastaukset sijoittuivat seuraavasti seuduille:

o Jyväskylän kaupunki 189 vastausta o Jyväskylän seutukunta 101 vastausta o Jämsän seutukunta 38 vastausta o Keuruun seutukunta 33 o Saarijärven seutu + Witas - seutu 44 vastausta o Äänekosken seutukunta 11 vastausta

Kyselyn tavoitteena oli saada kansalaisilta mielipiteitä Keski-Suomen maakunnan tur-vallisuudesta ja turvallisuuteen liittyvistä epäkohdista. Turvallisuussuunnittelun verkkokyselyn tuloksena saatiin selville turvallisuusepäkohtia, joihin kansalaiset olivat erityisesti kiinnittäneet huomiota. Kyselyyn vastanneet huomioi-vat erityisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita. Suurimpina huolenaiheita olivat yli-nopeudet etenkin taajama-alueilla, rattijuopot, koulumatkat, katujen valaistus ja kevyen-liikenteen väylien kunto tai puuttuminen joiltakin osuuksilta sekä alempien tieosuuksien kunto ja kunnossapito.

14

Julkisten palveluiden koetaan heikentyneen kyselyn perusteella mikä lisää turvattomuu-den tunnetta. Tätä tukivat myös kunnissa tehdyt SWOT-analyysin tulokset. Hyvät pai-kallispalvelut lisäävät kansalaisten turvallisuutta ja samalla kunnista tulee houkuttele-vimpia asuinalueita. Paloturvallisuusasiat olivat kyselyn perusteella varsin hyvällä mallilla. Kansalaisilta saa-dun palautteen mukaan toivottiin valistamista, palotarkastuksien suorittamista, osoitteis-ton päivittämistä ja resurssien turvaamista. Yleistä turvattomuuden tunnetta on hyvin vähän. Kaikista kyselyyn vastanneista vain muutamat tunsivat olonsa usein turvattomaksi. Keskimäärin kuitenkin keskisuomalaiset kokevat olonsa turvalliseksi ja tyytyväiseksi. Turvattomuutta lisäävät päihtyneet, liikenne ja rikollisuus.

15

5.1 Rikollisuus

Rikollisuuden ja häiriöiden aiheuttamaa uhkaa turvallisuudelle voidaan kuvata rikosmää-riä ja poliisille tehtyjä hälytysilmoituksia koskevilla tilastoluvuilla ja niistä lasketulla katu-turvallisuusindeksillä. Katuturvallisuusindeksi lasketaan väkivaltarikoksiin ja liikennetur-vallisuuteen kohdistuvien rikosten määrän perusteella painotettuna rikosten törkeysas-teella ja suhteutettuna asukaslukuun. Suurempi luku kuvaa parempaa turvallisuustilan-netta. Keski-Suomen maakunnan turvallisuus on indeksin mukaan kehittynyt myöntei-seen suuntaan vuosien 2008 - 2010 aikana. Indeksi on parantunut erityisesti poliisilai-toksen eteläisellä toiminta-alueella ja on yleisesti parempi maaseutumaisissa kunnissa kuin kaupunkitaajamissa. Katuturvallisuus (suurempi luku on parempi)

Taulukko 2. Katuturvallisuus Keski-Suomessa 2008 - 2010

Hälytystehtävien kokonaismäärien lievä lasku vuodesta 2007 lähtien kääntyi kas-vusuuntaan vuonna 2010. Määrien kasvua on tapahtunut huumerikoksissa, varkausri-koksissa ja häiriökäyttäytyminen- sekä kotihälytys- tehtävien määrissä. Kuviossa 3 on esitetty hälytystehtävien määrät kunnittain asukaslukuun suhteutettuna.

Hälytystehtävät

Taulukko 3. Poliisin hälytystehtävät Keski- Suomessa 2009 – 2010

16

Taulukko 4. Poliisin hälytystehtävät suhteutettuna asukkaisiin

Kuvio 3. Hälytystehtävien määrät kunnittain asukaslukuun suhteutettuna vuonna 2010

Rikosten määrää kuvaa rikoslakirikosten määrä ja jakautuma omaisuus- ja väkivaltari-koksiin. Taulukossa 4 on myös tieto rikosten tutkinta-ajasta ja selvitysasteesta vuosilta 2008 - 2010. Rikosten määrissä ei ole viimeisten vuosien aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia. Rikosten lukumäärä kunnittain suhteutettuna asukaslukuun ilmenee kuviosta 4.

Taulukko 4. Rikoslakirikosten määrät

Hälytystehtävät lkm/1000 as

203

182 180171 169 168

157 154 152 149 143 141 139128

120110

103 102 10093

8679

66

0

50

100

150

200

250

Keuru

u

Äänek

oski

Saarijä

rvi

Jyvä

skylä

Viitasa

ari

Jäm

sä

Jout

sa

Kivijär

vi

Petäjä

vesi

Kuhm

oinen

Kyyjär

vi

Mult

ia

Pihtip

udas

Konne

vesi

Toivak

ka

Muu

ram

e

Karstu

la

Lauk

aa

Hankasa

lmi

Kinnula

Luha

nka

Kanno

nkosk

i

Uuraine

n

17

Kuvio 4. Rikoslakirikosten määrä kunnittain vuonna 2010

Nuorten tekemät rikoslakirikokset lisääntyivät vuonna 2010 edelliseen vuoteen verrattu-na. Huumausainerikoksia paljastettiin selvästi aikaisempaa enemmän. Niinikään li-sääntyivät nuorten tekemät liikennerikkomukset ja omaisuusrikokset.

Nuorten tekemät rikokset (15–17 v)

Taulukko 5. Nuorten tekemät rikokset (Kul. VUOSI = 2010)

RL-rikokset (pl. liikennerikokset), lkm/1000 as

72

56

4642 41 40 39 37 37 37 36

3431

29 29 27 25 23 23 21 2017

14

0

10

20

30

40

50

60

70

80

Jyvä

skylä

Äänek

oski

Viitasa

ari

Kyyjärv

i

Saarijärv

i

Muu

ram

e

Keuru

u

Kuhm

oine

n

Jäm

sä

Jout

sa

Kivijärv

i

Luha

nka

Konne

vesi

Petäjäv

esi

Lauk

aa

Hankasa

lmi

Toiva

kka

Pihtip

udas

Kinnu

la

Multia

Karstula

Kanno

nkosk

i

Uurainen

18

Ulkomaalaisten tekemien rikosten määrä on kohtalaisen vähäinen, vaikka onkin lisään-tynyt ulkomaalaisten määrän kasvaessa. Suurin osa ulkomaalaisten tekemistä rikoksis-ta on liikennerikoksia ja -rikkomuksia (699 tapausta).

Ulkomaalaiset rikoksesta epäiltynä

Taulukko 6. Ulkomaalaisten tekemät rikokset

Ikääntyneisiin ihmisiin kohdistuneet rikokset, erityisesti varkausrikokset, ovat viime vuo-sien aikana lisääntyneet. Vuosien 2006–2010 aikana vanhuksiin kohdistuneet varkaus-rikokset ovat lisääntyneet 60 prosenttia, vaikka samaan aikaan varkausrikosten määrä on muuten vähentynyt. Yhtenä pääryhmänä ovat tapaukset, joissa rikoksen tekijät ovat kaupusteluverukkeella tai väkisin tunkeutuneet vanhusten asuntoihin ja anastaneet ra-haa ja maksuvälineitä, usein palvelutalosta tai vastaavasta asunnosta.

19

5.2 Paloturvallisuus

Keski-Suomen pelastuslaitoksen kaikista hälytystehtävistä alle 15 % liittyy tulipaloihin. Tulipaloja syttyy vuosittain Keski-Suomessa yhteensä noin 700 - 800 (Pelastusopisto 2011, taulukko 7 ja 8). Suomen paloturvallisuusongelmat ovat erityisesti henkilöturvallisuudessa. Omaisuusva-hingot ovat selvästi alhaisemmalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa (SPEK 2007). Tulipaloissa tapaturmaisesti kuolleiden henkilöiden lukumäärä on vaihdellut 50 ja 140 uhrin välillä vuosina 1952–2009 (Peltola - Lampi 1996, Suomen virallinen tilasto). Tapa-turmien lisäksi tulipaloissa kuolee vuosittain 15–30 henkilöä itsemurhien ja väkivallan seurauksena ei-tapaturmaisesti (Suomen virallinen tilasto). Tulipalojen yhteydessä henkilövahingoista suurin osa tapahtuu asuinympäristön tulipa-loissa (taulukko 9 ja 10), ja siksi paloturvallisuustyössä on painotettava erityisesti asu-misen paloturvallisuuden parantamista. Viime vuosina Keski-Suomessa tulipaloissa kuolleiden määrä, joka on alle viisi (taulukko 10), on asukaslukuun suhteutettuna kes-kimääräistä suomalaista tasoa parempi.

Pelastustoimen tehtävät vuosittain

2007 2008 2009 2010

Keski-Suomi 5 744 5 610 5 638 6 222

Taulukko 7. Kaikki pelastuslaitoksen hälytystehtävät vuosittain Keski-Suomessa 2007–2010

Pelastustoimen tehtävät onnettomuustyypeittäin (tulipalot) Vuosi

Rakennuspalo

Rakennuspalovaara

Maastopalo

Liikennevälinepalo

Muu tulipalo

Yhteensä

2007 290 0 178 124 188 7802008 232 0 136 126 177 6712009 162 199 185 96 162 8042010 157 212 162 118 126 775Yhteensä 841 411 661 464 653 3 030

20

Taulukko 8. Tulipalot Keski-Suomessa 2007–2010 Taulukon huomautus: Rakennuspalot jaettiin 1.1.2009 alkaen varsinaisiin rakennuspaloihin ja syttymän asteelle jää-neisiin rakennuspalovaaroihin, joissa palo ei ole levinnyt syystä tai toisesta syttymispisteestään rakennuksen raken-teisiin.

Rakennuspalot ja rakennuspalovaarat rakennustyypin mukaan Vuosi

Asuinrakennus

Vapaa-ajan asuinra-

kennus

Liikerakennus

Toim

istorakennus

Liikenteen rakennus

Hoitoalan rakennus

Kokoontum

israken-nus

Opetusrakennus

Teollisuusrakennus

Varastorakennus

Maatalousrakennus

Muu rakennus

Tietoa ei ole kirjattu

Yhteensä

2007 133 10 7 1 3 11 6 4 38 18 12 49 0 292

2008 104 13 11 9 2 2 2 4 33 6 11 37 0 234

2009 174 11 18 4 3 16 4 5 37 8 16 64 1 361

2010 176 14 15 5 6 15 9 11 47 11 15 46 1 371

Yhteensä 587 48 51 19 14 44 21 24 155 43 54 196 2 1258 Taulukko 9. Keski-Suomessa tapahtuneet pelastustoimen tietoon tulleet syttymät rakennustyypin pääluo-kan mukaan vuosina 2007–2010.

Vahingot rakennuspaloissa ja rakennuspalovaaroissa Henkilövahingot Omaisuusvahingot

Vuosi Tehtävien Kuolleet Loukkaantuneet Pelastetut Omaisuusvahingot

2007 292 2 22 10 8 532 960

2008 234 7 28 11 3 190 770

2009 361 3 28 13 4 439 342

2010 371 3 19 14 5 566 981

Yhteensä 1 258 15 97 48 21 730 053 Taulukko 10. Rakennuksissa tapahtuneissa syttymissä Keski-Suomessa syntyneet henkilö- ja omaisuusvahingot sekä pelastetut henkilöt ja uhatun omaisuuden arvo vuo-sina 2007–2010.

21

5.3 Erityisryhmien asumisen paloturvallisuus Erityisryhmiin kuuluvat toimintakyvyltään heikentyneet henkilöt, kuten ikääntyneet, vammaiset, mielenterveyskuntoutujat ja päihdeongelmaiset. Heikentynyt toimintakyky aiheuttaa sen, että henkilöt eivät enää omatoimisesti pysty esimerkiksi poistumaan asunnostaan turvaan tulipalotilanteessa riittävän nopeasti. Suurin osa erityisryhmiin kuuluvista henkilöistä asuu tavallisissa asunnoissa. Suomen rakentamismääräyksissä oletuksena on, että asuinrakennuksessa asuvat ihmiset kykenevät havaitsemaan palon, reagoimaan siihen ja siirtymään turvaan pois palavasta asunnosta 2-3 minuutissa. Kotona asumista tuetaan mahdollisimman pitkään. Asumista tukevien yksilöllisten pal-velujen puute sekä henkilökunnan vaihtuvuus heikentävät asumisturvallisuutta. Hoitolaitoksissa, palvelutaloissa ja ryhmäkodeissa piilee suuronnettomuuden vaara, koska henkilökunnan määrä näissä varsinkaan yöaikaan ei riitä takaamaan asukkaiden tai potilaiden turvallisuutta, eikä pelastuslaitos ennätä riittävän nopeasti avuksi. Erityisryhmien asumisturvallisuuden kannalta paloturvallisuutta koskevissa selvityksissä on noussut esille erityisesti seuraavat asiat: • sähköpalojen suuri määrä sekä sähköpalojen suuri syttymistaajuus hoitoalan raken-nuksissa • vanhusten asumispalvelujen, kuten palvelutalojen, riittämätön paloturvallisuustaso asukkaiden toimintakykyyn nähden • palokuolemien määrän kasvu viime vuosina sekä väestön ikääntymisestä, yksinasuvi-en määrän kasvusta, sosiaalisesta syrjäytymisestä yms. johtuva ennakoitu kasvun jat-kuminen • tuhopolttojen määrä on kasvussa valtakunnallisesti(SPEK 2007), kuitenkaan Keski-Suomessa tämä määrä ei ole kasvanut.

22

5.4 Päihteet

Alkoholin kokonaiskulutus on yli kaksinkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana. Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 - 600 000 alkoholin suurkuluttajaa. Suurkuluttajien määrän, samoin kuin heidän juomansa alkoholin määrän arvioidaan kasvaneen 2010-luvulla. Alkoholin kulutuksen kasvu 2000-luvulla on ollut yhteydessä alkoholiperäisten sairauksien ja alkoholikuolemien kasvuun. Vuonna 2008 alkoholipe-räiset sairaudet ja myrkytykset olivat edelleen yleisin kuolinsyy työikäisten naisten ja miesten keskuudessa. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2009) Nuorten päihteiden käyttö puhuttaa niin vanhempia kuin lasten ja nuorten kanssa työs-kenteleviä. Nuorten humalajuomisen laskusuunta on pysähtynyt ja raittiiden nuorten määrä vähentynyt. Humalajuominen on yleistynyt. Viimeksi kuluneen kahden vuosi-kymmenen aikana nuorten asenteet ovat selvästi päihdemyönteisemmät. Yhä useampi nuori mieltää alkoholin kuuluvan tavanomaiseen elämänmenoon. Tutkimustieto kertoo karua kieltä nuorten alkoholinkäytön vaikutuksista yhä kehittyviin aivoihin.(Terveyslehti) Päihteiden käyttöön liittyvät häiriöt aiheuttavat turvattomuutta ja viihtyvyyden vähene-mistä etenkin yleisillä paikoilla. Turvallinen Suomi 2006 – tutkimuksen mukaan alkoholin juominen julkisella paikalla häiritsee eniten ikääntyneitä kuntalaisia. Päihdekiinniotot

Taulukko 11. Päihdekiinniotot Keski-Suomessa päihtymyksen vuoksi kiinniotettujen määrä on laskenut. Vuoden 2010 lukumäärä oli noin 1 400 kpl vuotta 2008 pienempi. Päihdekiinniotoista valtaosa tapah-tui Jyväskylän kaupungin alueella ja toiseksi eniten niitä oli Jämsässä. Seuraavina tule-vat Äänekoski ja Saarijärvi. Tyypillisin päihtyneenä kiinniotettu henkilö on yli 21-vuotias mies, joka on otettu kiinni Jyväskylän kaupungin alueelta. Päihtyneiden 18–20-vuotiaiden määrä on hiukan lisääntynyt ja naisten osuus on kasvanut. Syynä kiinniotet-tujen vähenemiseen ei ole päihdeongelmien väheneminen vaan toimintalinjan muutta-minen siten, että kiinnioton sijasta päihtyneet kuljetetaan enenevässä määrin kotiin tai vaihtoehtoisiin säilytyspaikkoihin.

23

5.5 Tapaturmat

Vuosittain koti- ja vapaa-ajan tapaturmia sattuu noin 700 000 suomalaiselle joista kuo-lee noin 2 500 henkilöä. Keski-Suomessa koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee vuo-sittain noin 240 henkilöä.

Valtaosa kaikista tapaturmista on koti-, liikunta-, ja muita vapaa-ajan tapaturmia. Liikun-tatapaturmien osuus on 29 %, kotitapaturmien osuus 27 % ja muiden vapaa-ajan tapa-turmien osuus on 10 %. Työtapaturmien osuus on 18 % ja liikennetapaturmien osuus 6 %. Väkivallan uhriksi joutuu 10 %.

Alkoholi on yksi merkittävin tapaturmia aiheuttavia tekijä. Maassamme useampi kuin joka kolmas kuolemaan johtanut tapaturma sattuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Eni-ten päihtyneenä kuolee 45–64-vuotiaita. Heillä erityisesti alkoholimyrkytysten osuus on suuri ja alkoholin osuus on suuri myrkytyksissä, kaatumis-, hukkumis- sekä kuljetusta-paturmissa. Päihtyneenä kuolleiden miesten osuus on naisia suurempi. (Tapaturmakat-saus 2009.) Pitkät ja ketjuuntuneet hoitojaksot ovat merkittävä taloudellinen taakka kunnille. Useim-mat tapaturma- ja väkivaltapotilaat hoidetaan kirurgian erikoisalalla. Vuonna 2006 Suo-messa kirurgian erikoisalan hoitojaksot kestivät keskimäärin 3,5 vuorokautta. Kirurgian erikoisalalla tapahtuneen hoitojakson keskimääräinen kustannus oli 3117 euroa. Keski-Suomessa oli 6758 hoitojaksoa ja 60 988 hoitopäivää vuodessa. Kaatumis- ja putoamis-tapaturmista seurasi 3371 hoitojaksoa.

Kuvio 5. Suomessa tapaturmaisesti kuolleet vuosina 1986 – 2006

24

Kuvio 6. Tapaturmissa kuolleet syyn mukaan Keski-Suomessa 1998 – 2007

25

5.6 Liikenneturvallisuus Keski-Suomessa kolaroidaan hieman harvemmin kuin muualla Suomessa. Vuonna 2009 vakuutusyhtiöt korvasivat Keski-Suomessa 4438 liikennevahinkoa (16,3 vahin-koa/1000 asukasta), kun koko maassa korvattiin 97 867 vahinkoa (18,3 vahinkoa/1000 asukasta). Onnettomuudet ovat Keski-Suomen maakunnassa hieman keskimääräistä vakavampia, sillä Keski-Suomen liikenteessä ihmisiä kuolee tai loukkaantuu asukaslu-kuun nähden muuta maata enemmän. Vuonna 2009 Keski-Suomen liikenteessä kuoli 20 ja loukkaantui 381 ihmistä. Tilasto-keskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 kuolleita oli 12 ja loukkaantuneita 382. Eniten liikennekuolemia ja loukkaantumisia Keski-Suomessa tapahtuu henkilöauton kuljettajille ja matkustajille. Suistumisonnettomuudet ovat yleisin henkilövahinkoja aihe-uttanut onnettomuustyyppi. Nuorten 15–24 –vuotiaiden osuus liikenteen uhreista on kaikkein suurin. Henkilövahinko-onnettomuuksista lähes puolet tapahtuu taajamissa. Alkoholi on mukana noin joka seitsemännessä henkilövahinkoon johtaneessa onnetto-muudessa, kuolonkolareissa vielä useammin. Liikenneturva selvittää vuosittain liikenteen ilmapiiriä haastattelemalla kuljettajia eri puo-lilla Suomea. Liikenteen ilmapiiri kuvaa ensisijaisesti tavallisten kuljettajien kokemuksia liikenteessä esiintyvästä häiriökäyttäytymisestä. Keski-Suomea koskevat tiedot sisälty-vät Länsi-Suomen tuloksiin. Kuljettajat arvioivat teillä tai kaduilla vallitsevaa ilmapiiriä perinteisellä kouluarvosanojen asteikolla (4 -10). Korkein arvosana tarkoittaa kohtelias-ta, sääntöjä noudattavaa ja turvallisuudesta huolehtivaa. Heikoin arvosana tarkoittaa sääntöjä ja turvallisuutta väheksyvää, kireää ja itsekästä. Länsi-Suomessa kuljettajat antoivat vuonna 2009 liikenteen ilmapiirille arvosanan 6,7. Noin kolmannes vastaajista koki ilmapiirin huonontuneen aikaisemmista vuosista. Turvalaitteiden käytössä on puutteita. Noin joka neljäs jättää takapenkillä turvavyön kiinnittämättä, vain noin kolmannes pyöräilijöistä käyttää kypärää ja heijastin puuttuu yli puolelta pimeän aikaan liikkuvalta jalankulkijalta.

26

Kuvio 7. Tieliikenteessä kuolleet ja loukkaantuneet Keski-Suomessa 2005 - 2010 Rattijuopumukset

Taulukko 11. Rattijuopumukset Keski-Suomessa 2009 - 2010

Keski-Suomen poliisilaitoksen alueella rattijuopumusrikosten määrässä on tapahtunut lievää laskua vuonna 2010 aikaisempiin vuosiin verrattuna.

24 23 20 12

431

367381 382

455

390401 394

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

ka 05‐07 2008 2009 2010

Kuolleet

Loukkaantuneet

Henkilövahingot

27

5.7 Syrjäytyminen

Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa todetaan syrjäytymisen olevan sisäisen turvallisuu-den keskeisin uhka. Työttömyys ja muut toimeentuloa vaikeuttavat ongelmat kuten yli-velkaisuus lisäävät yksilöiden välisiä tuloeroja, köyhyyttä ja syrjäytymisriskiä. Syrjäyty-misuhkaa lisäävät myös heikko koulutustaso, osaamisvalmiuksien ja harrastusten puu-te. Syrjäytyminen voi ilmentyä myös osallistumattomuutena yhteiskunnalliseen toimin-taan. Syrjäytyminen johtaa usein pitkittyessään ihmisen eristäytymiseen ympäröivästä yhteiskunnasta ja ihmissuhteiden katkeamiseen. Ongelmien periytyminen eli ylisukupol-vinen syrjäytyminen on huolestuttava ilmiö. Ylisukupolvisessa syrjäytymisessä vanhem-pien elämäntapa ja asenteet siirtyvät lapsille. Lasten ja nuorten ongelmia saattaa syven-tää puuttuva aikuisuus ja vanhemmuus. Myös alkoholin käyttö lisää riskiä väkivallan käyttöön perheen sisällä ja lähisuhteissa. Perheessä esiintyvä väkivalta kohdistuu usein myös lapsiin. Väkivallan uhriksi joutuneen lapsen riski alkamaan itse käyttämään väki-valtaa on suuri. Syrjäytymistä on eri ikäryhmissä. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuoden 2005 lo-pussa Suomessa oli mm. 20 000 nuorta, jotka eivät olleet työssä tai koulutuksessa, suo-rittamassa ase- tai siviilipalvelusta eivätkä olleet ilmoittautuneet työttömiksi. Vaikeinta syrjäytyminen on, kun se tapahtuu samanaikaisesti nuoren pudotessa enemmän kuin yhden yhteiskunnan toimintajärjestelmän ulkopuolelle. Työttömyys on kuitenkin raskain syrjäyttäjä ja se on riittävä tekijä yksinkin syrjäyttämään. Nykyaikaiset työmarkkinat ovat ikään kuin sulkeutuneet ammattikouluttamattomilta nuorilta. Nuorten ohella myös mm. ikääntyneet ovat syrjäytymisvaarassa. Valtakunnallisesti on tavoitteena, että mahdolli-simman moni ikääntynyt voi asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan. Tämä saattaa johtaa lisääntyvään ikääntyneen väestön yksinäisyyteen ja syrjäytymiseen. Ikääntyneiden alkoholinkäyttö on tutkimusten mukaan lisääntynyt selvästi. Yksinäisyys, sulkeutuminen kodin seinien sisäpuolelle ja lisääntyvä alkoholinkäyttö voivat olla osate-kijöitä, jotka johtavat ikääntyneen syrjäytymiseen. Syrjäytymisen riskejä ei voida koskaan kokonaan poistaa, mutta riskien toteutumisesta aiheutuvien ongelmien laajuutta ja syvyyttä sekä syrjäytymisriskien kasautumista yksilö-tasolla voidaan vähentää sosiaali-, terveys-, koulutus-, työllisyys-, asunto- ja talouspoliit-tisten toimenpiteiden avulla. Syrjäytymisen käsitteellisenä vastakohtana on sosiaalisen osallisuuden toteutuminen. Sosiaalisen osallisuuden edistämisellä pyritään siihen, että yhteiskunnan toiminnoista syrjään jääneet tulevat uudelleen osallisiksi näistä toiminnois-ta, kuten työstä, vapaa-ajan harrastuksista, koulutuksesta ja kulttuurielämästä.

28

6 KESKI-SUOMEN TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

Keski-Suomen turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä päätti valita koko Keski-Suomen maakunnan turvallisuuden parantamiseksi neljä toimenpide-ehdotusta. Maakunnallisesti valitut toimenpide-ehdotukset ovat yhteydessä seutujen turvallisuus-suunnitelmiin. Toimenpide-ehdotukset tukevat seutujen valitsemia turvallisuustoimenpi-teitä niiden konkretisoitumisessa. Maakunnallisesti valitut turvallisuuden toimenpide-ehdotukset ovat:

o Syrjäytymisen ehkäiseminen

o Päihdehaittojen vähentäminen

o Liikenneturvallisuuden parantaminen

o Rikollisuuden vähentäminen

6.1 Syrjäytymisen ehkäisy

Syrjäytymisen ehkäisy on yksi parhaita keinoja torjua ennalta turvallisuuteen liittyviä ongelmatekijöitä: työttömyyttä, rikollisuutta, häiriökäyttäytymistä, väkivaltaa jne. Syrjäy-tymisen ennalta ehkäisy ja syrjäytymiskierteen katkaisu edellyttää usean eri toimijan yhtäaikaisia toimia ja varhaista puuttumista (varhainen puuttuminen). Syrjäytymiskehitys lähtee usein liikkeelle kodista, mutta päiväkoti ja koulu voivat ehkäistä jo alkanutta syr-jäytymiskehitystä. Lapselle ja hänen perheelleen tulee saada moniammatillinen turva-verkko ympärilleen riittävän avun saamiseksi lapsen kehityksen tueksi. Myös koulutus on yksi tärkeä väline syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, sillä työttömyys on sitä yleisem-pää, mitä vähemmän koulutetusta väestöryhmästä on kysymys.

Kaikkineen syrjäytymisen sijaan tulisi kiinnittää huomiota hyvinvointiin, siihen mikä on positiivista ja mitä kohti halutaan pyrkiä. Huoli- ja ongelmakeskeisyydestä tulee siirtyä voimavara- ja vahvuuskeskeisyyteen!

Tärkeitä toimintoja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta ovat ehkäisevä sosiaalityö, varhai-nen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin sekä terveyspalveluiden ja päihdepalvelui-den saatavuus. Lisäksi syrjäytymisen ehkäisyssä on tärkeä tukea ja luoda yhteisöllisyyt-tä, harrastusmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia tulla yhteisöjen jäseniksi.

Maakunnallisena toimenpiteenä ovat seuraavat asiat syrjäytymisen ehkäisemiseksi:

o Yhteistyön parantaminen eri tahojen välillä o Nuorten opiskelumahdollisuuksien kehittäminen (koulupudokkaat) o Harrastusmahdollisuuksien ja -toiminnan luominen – mahdollisuus tutustua

erilaisiin harrastuksiin o Yhteisöjen ja järjestöjen tukeminen ja kannustaminen o Nuorille kunnan järjestämiä tai tukemia kesätöitä

29

o Eri palveluiden saatavuudesta tiedottaminen laajasti tavoitetaan jokainen kuntalainen

o Avun saamisen parantaminen o Syrjäytyneiden kanssa työskentelevien osaamisen kehittäminen o Oppilashuollon ja opinto-ohjauksen kehittäminen o Yhteisöllisyyden lisääminen o Syrjäytymisvaarassa olevien tukeminen o Lisätä mahdollisuuksia työllistyä ja kehittää välityömarkkinoita o Ikäihmisten sosiaalisten palveluiden kehittäminen

Vastuutahot:

o Kunnat o Poliisi o Sosiaalityöntekijät o Koulutoimi o Terveydenhuolto o Päihdetyöntekijät o Lasten ja nuorten vanhemmat o Kotihoito o Vapaa-aikatoimi, o Nuorisotoimi o Järjestöt

Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla on omissa toimenpideohjelmissaan syrjäyty-misen ehkäiseminen, joiden perusteella kunnat toteuttavat turvallisuustoimenpiteitä. Tällöin seutujen tekemistä toimenpiteistä parannukset konkretisoituvat maakunnallisesti.

6.2 Päihdeongelmien vähentäminen Päihteiden käyttö, erityisesti alkoholin kulutus, on korkealla tasolla. Päihteiden saata-vuus on helpottunut, niiden käyttö arkipäiväistynyt ja asenteet käyttöä kohtaan lieventy-neet. Päihdepalvelujen tarve on kasvanut eikä päihdepalvelujen kehittäminen ole pysynyt muutoksessa mukana. Päihdepalvelujen saatavuus ei määrällisesti eikä sisällöllisesti vastaa muuttunutta tarvetta. Päihteiden käytön kustannukset nousevat samalla, kun muuttuva tilanne ja tarve vie resursseja kasvavalta muulta sosiaali- ja terveystoimelta. Erityisesti nuorten päihteiden käyttö ns. humalajuomisena huolestuttaa. Alkoholin suur-kuluttajien lisäksi huolen aiheena on lisääntyvä alkoholinkäyttö muissa yhteiskuntaryh-missä. Alkoholi on myös tapaturmien yleisin kuolinsyy sekä väkivallan aiheuttaja. Keski-Suomen turvallisuussuunnitelman maakunnalliseksi toimenpiteeksi nostetaan päihdeongelmien vähentäminen ennaltaehkäisevän toiminnan kautta korjaavan työn lisäksi. Tämä vaatii tiedottamista ja kasvatusta, erityisesti nuoriin kohdistuvana. Maakunnallisina toimenpiteinä päihdehaittojen ja -ongelmien vähentämisessä on seu-raavat asiat:

30

o Kuntien päihdetyöohjelmien päivitys o Ennaltaehkäisevän päihdetyön kehittäminen ja ulottamien kaikkialle o Valvontaiskut, tiedottaminen ja valistus o Lakien antamien mahdollisuuksien hyödyntäminen. o Vastuulliseen anniskelupolitiikkaan kehottaminen o Alaikäisten alkoholinkäytön jatkuva valvonta (0-toleranssi) o Alaikäisille tapahtuvan alkoholin välittämiseen puuttuminen o Rattijuopumukseen syyllistyneet määrätään seurantaa o Julkisella paikalla juomiseen puuttuminen o Moniammatilliset yhteistyöverkostot ja hoitomallit o Huumeiden osalta painopisteenä on satavuuden ehkäiseminen

Vastuutahot:

o Kunnat o Poliisi o Päihdetyöntekijät o Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työntekijät o Työterveyshuolto o Lasten ja nuorten vanhemmat o Työpaikat ja työntekijät ja esimiehet o Kotihoito o Vapaa-aikatoimi, o Nuorisotoimi o Kauppojen ja ravintoloiden henkilökunta o Järjestöt

Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla on omissa toimenpideohjelmissaan päihdeon-gelmien vähentäminen joiden perusteella kunnat toteuttavat turvallisuustoimenpiteitä. Tällöin seutujen tekemistä toimenpiteistä parannukset konkretisoituvat maakunnallisesti.

6.3 Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenneympäristöä ja turvallisuutta voidaan parantaa ELY:n ja kuntien tekemillä tekni-sillä toimilla. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikennejärjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon kohdistetuilla toimenpiteillä, vaan yhtä tärkeää on vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikenne-käyttäytymiseen. Ihmisten asenteisiin voivat vaikuttaa kuntien eri hallintoalat: sosiaali-, sivistys-, ja terveystoimi kasvattamalla, tiedot-tamalla ja valistamalla jokapäiväisessä toiminnassaan. Myös poliisin suorittamalla lii-kennevalvonnalla on huomattava merkitys liikennekäyttäytymiseen. Seutukunnallisessa liikenneturvallisuustyössä painopiste on ihmisten asenteisiin ja lii-kennekäyttäytymiseen kohdistuvissa toimenpiteissä niin kasvatus, tiedotus, valistus kuin liikennevalvontaan liittyen. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat ovat lähinnä kuntakohtaisia liikenneympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä.

31

Maakunnallisena toimenpiteenä ovat seuraavat asiat liikenneturvallisuuden parantami-sessa:

o Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmien päivitys o Liikenneturvallisuustyön kehittäminen o Kiinnittämällä huomiota turvallisuuteen maankäytön suunnitellussa o Liikennevalvonnan tehostaminen o Tiealueiden kunnossapidosta huolehtiminen o Asennekasvatus o Liikenneympäristön kehittäminen teknisin toimenpitein¨ o Erilaiset valistuskampanjat

Vastuutahot:

o Keski-Suomen kunnat o Keski-Suomen ELY-keskus o Poliisi o Pelastuslaitos o Terveydenhuolto o Liikenneturva o Kansalaiset

Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla on omissa toimenpideohjelmissaan liikenne-turvallisuuden parantaminen joiden perusteella kunnat toteuttavat turvallisuustoimenpi-teitä. Tällöin seutujen tekemistä toimenpiteistä parannukset konkretisoituvat maakunnal-lisesti.

6.4 Rikollisuuden vähentäminen Turvallisuus liittyy kuntalaisten kokeman hyvän elämän lisäksi kuntien imagoon. Turval-linen kunta on vetovoimainen ja houkuttelee asukkaita, yrityksiä ja turisteja. Erityisesti lapsiperheille turvallisuus on merkittävä vetovoimatekijä. Turvallisuus liittyy osaltaan myös tuottavuuden parantamiseen. Väkivallasta ja rikollisuudesta aiheutuu yksilölle ja yhteiskunnalle terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä huomattavia taloudellisia kus-tannuksia. Arvioiden mukaan kustannukset ovat Suomessa 850 miljoonan euroa vuo-dessa. Niitä syntyy sekä tuotannon menetyksistä että uhrin kokemien vammojen ja hait-tojen hoidosta. Suuri osa näistä kustannuksista lankeaa kunnan maksettavaksi. Suuntaamalla voimavaroja väkivaltaa ja rikollisuutta ennaltaehkäisevään toimintaan voidaan pienentää mm. sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia. Samalla osa toi-menpiteistä voi pienentää myös ilkivallan ja omaisuusrikoksien kaupungille, kuntalaisille ja yrityksille aiheuttamia kustannuksia. Poliisin näkyvyydellä onkin merkittävä vaikutus keskusta-alueen turvallisuustilanteeseen ja väkivaltatapahtumien määrään. Maakunnallisena toimenpiteenä ovat seuraavat asiat rikollisuuden vähentämisessä:

o Varhainen puuttuminen perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan

32

o Tapahtuneen perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteen asianmukainen hoitami-nen

o Lasten ja nuorten häiriökäyttäytymiseen tulee puuttua nopeasti o Väkivaltarikoksiin tulee puuttua nopeasti o Moniviranomaistoiminnan kehittäminen o Rikollisuuden ennalta ehkäiseminen o Kameravalvontojen lisääminen kuntien keskustoissa o Turvallisuusyhteistyön tiivistäminen o Turvallisuuskoulutuksen lisääminen o Poliisin valvonnan lisääminen

Vastuutahot:

o Poliisi o Keski-Suomen kunnat o Kriisikeskus Mobile o Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon työntekijät o Lasten ja nuorten vanhemmat o Työterveyshuolto o Työpaikat ja työntekijät ja esimiehet o Päihdetyöntekijät o Kansalaiset

Kullakin turvallisuussuunnittelun seudulla on omissa toimenpideohjelmissaan rikollisuu-den vähentäminen joiden perusteella kunnat toteuttavat turvallisuustoimenpiteitä. Täl-löin seutujen tekemistä toimenpiteistä parannukset konkretisoituvat maakunnallisesti.

33

7 KESKI-SUOMEN SEUTUJEN TURVALLISUUDEN TOIMENPITEET

Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelma koostuu seitsemän eri seudun tur-vallisuussuunnitelmista. Jokaisella seudulla on valittu omat turvallisuuspainopistealueet ja niiden toteutuminen ja selviää seutujen turvallisuussuunnitelmista.

7.1 Jyväskylän kaupungin turvallisuustavoitteiden toimenpiteet Jyväskylän kaupungissa on valittu kaupungin turvallisuussuunnitelmassa neljä toimen-pide-ehdotusta turvallisuuden parantamiseksi. Kaupungin toimenpide-ehdotukset ovat:

o Nuorten syrjäytymisen ehkäisy

o Keskusta-alueen järjestys ja viihtyisyys

o Liikenneturvallisuus

o Tapaturmien ehkäisy

Toimenpide-ehdotuksien sisältö ja toteutus on selviää liitteenä olevista seutujen turvalli-suussuunnitelmista. Liite 1 (Jyväskylän kaupungin turvallisuussuunnitelma). Jyväskylän kaupunki on mukana myös Sisäasiainministeriön kokoamassa suurten kau-punkien turvallisuusohjelmatyössä.

7.2 Jyväskylän seudun turvallisuustavoitteiden toimenpiteet Jyväskylän seudun turvallisuussuunnitelmassa on valittu viisi toimenpide-ehdotusta tur-vallisuuden parantamiseksi. Jyväskylän seudun toimenpide-ehdotukset ovat:


o Koulu ja oppilaitosturvallisuus

o Päihdeongelmat ja syrjäytyminen

o Kuntaturvallisuus

o Erityisryhmien asumisturvallisuus

Toimenpide-ehdotuksien sisältö ja toteutus selviää liitteenä olevista seutujen turvalli-suussuunnitelmista. Liite 2 (Jyväskylän seudun turvallisuussuunnitelma).

34

7.3 Jämsän seudun turvallisuustavoitteiden toimenpiteet Jämsän seudun turvallisuussuunnitelmassa on valittu kolme toimenpide-ehdotusta tur-vallisuuden parantamiseksi. Jämsän seudun toimenpide-ehdotukset ovat:

o Kouluturvallisuus

o Osoitevarmuus

o Rakennetun ympäristön turvallisuus

Toimenpide-ehdotuksien sisältö ja toteutus selviää liitteenä olevista seutujen turvalli-suussuunnitelmista. Liite 3 (Jämsän seudun turvallisuussuunnitelma).

7.4 Keuruun seudun turvallisuustavoitteiden toimenpiteet Keuruun seudun turvallisuussuunnitelmassa on valittu neljä toimenpide-ehdotusta tur-vallisuuden parantamiseksi. Keuruun toimenpide-ehdotukset ovat:

o Perheiden hyvinvointi

o Vanhusten vointi ja yhteisöllisyys

o Kuntaturvallisuus


Toimenpide-ehdotuksien sisältö ja toteutus selviää liitteenä olevista seutujen turvalli-suussuunnitelmista. Liite 4 (Keuruun seudun turvallisuussuunnitelma).

35

7.5 Saarijärven seudun turvallisuustavoitteiden toimenpiteet Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelmassa on valittu viisi toimenpide-ehdotusta turvallisuuden parantamiseksi. Saarijärven seudun toimenpide-ehdotukset ovat:


o Henkilö- ja paloturvallisuus

o Päihdehaittojen ehkäiseminen

o Perhe- ja lähisuhdeväkivalta

o Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen

Toimenpide-ehdotuksien sisältö ja toteutus selviää liitteenä olevista seutujen turvalli-suussuunnitelmista. Liite 5 (Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelma).

7.6 Witas - seudun turvallisuustavoitteiden toimenpiteet Witas - seudun turvallisuussuunnitelmassa on valittu viisi toimenpide-ehdotusta turvalli-suuden parantamiseksi. Witas - seudun toimenpide-ehdotukset ovat:

o Päihde- ja alkoholihaitat

o Lasten ja nuorten hyvinvointi

o Erityisryhmien asumisturvallisuus

o Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat


Toimenpide-ehdotuksien sisältö ja toteutus selviää liitteenä olevista seutujen turvalli-suussuunnitelmista. Liite 6 (Witas - seudun turvallisuussuunnitelma).

36

7.7 Äänekosken seudun turvallisuustavoitteiden toimenpiteet Äänekosken seudun turvallisuussuunnitelmassa on valittu neljä toimenpide-ehdotusta turvallisuuden parantamiseksi. Äänekosken seudun toimenpide-ehdotukset ovat:


o Arjenturvallisuus

o Perheiden hyvinvointi

o Alkoholi- ja päihdehaittojen torjunta

Toimenpide-ehdotuksien sisältö ja toteutus selviää liitteenä olevista seutujen turvalli-suussuunnitelmista. Liite 7 (Äänekosken seudun turvallisuussuunnitelma).

8 ARVIOINTI JA SEURANTA

Turvallisuussuunnitelmien valmistumista ja toteutumista valtakunnan tasolla seuraa Si-säasiainministeriö. Keski-Suomen maakunnan tasolla turvallisuussuunnitelman valmis-tumista ja toteutumista seuraa turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä. Keski-Suomen turvallisuussuunnitteluun osallistuneet seututyöryhmät päättivät kokoontua vähintään kerran vuodessa suorittamaan seurantaa työryhmänsä toimenpide-ehdotuksien käyn-nistymisestä ja niiden toteutumisesta. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti kuntien kunnanvaltuustot käsittelevät turvallisuussuunnitelmat viimeistään 2011 alkuvuoden aikana ja ne tulee päivittää vii-meistään 2015 vuoden aikana. Yritysturvallisuuden osuus tässä työssä jäi vähäiselle huomiolle. Tätä osuutta täydenne-tään seuraavalla suunnittelukierroksella. Turvallisuussuunnittelun seurannassa ja arvioinnissa valmistaudutaan turvallisuussuun-nitelman päivittämiseen vuosille 2015 - 2018.

37

LÄHTEET

Arjen turvaa, Sisäisen turvallisuuden ohjelma, Valtioneuvoston yleisistunto 23.9.2004, http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/6999D85A980CD058C2256F180034DCC8/$file/442004.pdf Sisäisen turvallisuuden ohjelma, Valtioneuvoston yleisistunto 8.5.2008, http://www.intermin.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/files/STO%20080508/$file/STO%20080508.pdf Paikallisen turvallisuustyön kehittäminen, Sisäinen turvallisuus, Sisäasiainministeriön julkaisuja 19/2006, http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/vwByTema/B9270743C6457188C2257147002DACFC?OpenDocument Peltola –Lampi, T. 1996. Tapaturmatilanne vuonna 1996. pelastusosaston tiedotuksia 6/96, 20-21. Pelastusopisto. 2011. PRONTONET.FI. Saantitapa: prontonet.fi [viitattu 18.2.2011] SPEK. 2007. Erehdykset ja unohdukset salliva asumisympäristö - Opas eritysryhmien asumisturvallisuuden kehittämiseen. Suomen pelastusalan keskusjärjestö SPEK. Tilastokeskus: Tapaturmiin ja väkivaltaan kuolleiden yleisimmät kuolemansyyt ikäryh-mittäin 2007. Tilastokeskus: Yleisimmät kuolemansyyt ikäryhmittäin 2007. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: Tapaturmatietokanta. Vammat ja myrkytykset. Tilasto ja indikaattoripankki Sotkanet: Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoi-detut 75 vuotta täyttä-neet potilaat/ 10000 vastaavanikäisistä. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö: Erityisryhmien asumisturvallisuusriskien hallinta. SPEK www.spek.fi. spekinfo(sp)spek.fi Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu]. ISSN=1799-5051. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.2.2011]. Saantitapa: http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/ksyyt_2006-10-26_uut_001.html KTL verkkoversio 2007: Opas murtumien ja kaatumisten ehkäisyyn KTL:n aineisto: Ikinä -opas kaatumistapaturmien ehkäisyyn.

38

LIITTEET

Liite 1 Jyväskylän kaupungin turvallisuussuunnitelma

Liite 2 Jyväskylän seudun turvallisuussuunnitelma

Liite 3 Jämsän seudun turvallisuussuunnitelma

Liite 4 Keuruun seudun turvallisuussuunnitelma

Liite 5 Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelma

Liite 6 Witas - seudun turvallisuussuunnitelma

Liite 7 Äänekosken seudun turvallisuussuunnitelma

1

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

TURVALLISUUSSUUNNITELMA 2011–2014

2

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITTELU

JOHDANTO Sisäasiainministeriön vuodelta 2004 olevan sisäisen turvallisuusohjelman lähtökohtana on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Turvallisuuden takeena on hyvin toimiva julkinen sektori, jonka toiminta painottuu ennalta estävään työhön. Viranomaisyhteistyöllä sekä sidosryhmien ja yksityisen sektorin kanssa kumppanuuksia solmimalla varmistetaan laadukkaat ja ihmisten turvallisuusodo-tuksia vastaavat sisäisen turvallisuuden palvelut. Sisäasiainministeriö on vuonna 2008 käynnistänyt valtakunnallisen poikkihallinnollisen ohjelman valmistelun kaupunkien turvallisuuden edistämiseksi. Jyväskylän kaupunki on mukana suurten kaupunkien turvallisuusohjelmien valmistelussa sekä Keski-Suomen Liiton koordinoimassa maa-kunnallisessa turvallisuussuunnittelussa. Maakunnalliseen turvallisuussuunnitteluun liittyen kau-punki on tehnyt oman suunnitelmansa, mutta on myös yhteistyössä naapurikuntien turvallisuutta tukevien hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Keski-Suomen maakunnallinen turvallisuussuunnitelma vuosille 2011–2014 valmistui 2011 maalis-kuussa. Seudulliset turvallisuussuunnitelmat ovat sen liitteenä. Maakunnallisen turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä toteutti vuoden 2010 alussa kyselyn Keski-Suomen liiton sivustoilla. Kyselyssä kartoitettiin turvallisuuden tunteeseen, yleiseen arjen turvalli-suuteen liittyviä asioita. Vastauksia saatiin 510 ja noin puolet vastanneista asuu Jyväskylässä. Vastauksissa korostuneesti nousi esiin liikenneturvallisuus, alkoholi, huumeet, nuorten syrjäytymi-nen, asennekasvatus, yhteisöllisyys, oma vastuu, valaistus, poliisi. Keskeinen vastuu turvallisuuden osa-alueista on kaupungilla. Sosiaali-, opetus- ja terveystoimi, kaavoitus, ympäristönsuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpito ovat toimintoja, joissa tehdyt rat-kaisut määrittelevät laajasti ja pitkäaikaisesti kaupungin asukkaiden turvallisuuden tasoa. Kaupun-git vastaavat varautumisesta onnettomuuksiin ja yhteiskunnan häiriötilanteisiin. Pelastustoimi edistää kaupunkien turvallisuutta vastaten onnettomuuksien ennalta ehkäisystä, pe-lastustoiminnasta onnettomuustilanteissa sekä väestönsuojelusta. Poliisitoimen tehtävänä on ylei-sen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen, rikosten ennalta ehkäisy, liikenneturvallisuus ja rikostutkinta. Toimintaympäristön muutosten seurauksena näiden kolmen keskeisen toimijan väli-nen saumaton ja tavoitteellinen yhteistyö on yhä tärkeämpää, jotta hallinnonalojen rajat ylittäviin ongelmiin pystytään puuttumaan laajasti ja ennalta ehkäisevästi. MÄÄRITELMIÄ Pelastussuunnitelma Pelastussuunnitelman tarkoitus Pelastussuunnitelman tarkoituksena on kiinteistön alueella olevien ihmisten ja omaisuuden suo-jaaminen, toiminnan jatkuvuuden turvaaminen sekä turvallisuuskulttuurin kehittäminen. Pelastus-suunnitelmassa perehdytään vallitseviin riskeihin ja niiden ehkäisemiseen sekä opastetaan toimi-maan oikein mahdollisissa tulipalo- tai muussa onnettomuus- ja vaaratilanteessa. Velvollisuus laatia pelastussuunnitelma

Pelastuslain 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu pelastussuunnitelma on laadittava mm.:

1) asuinrakennuksiin tai muihin rakennusryhmiin, jotka ovat samalla tontilla tai rakennuspaikalla ja joissa on yhteensä vähintään viisi asuinhuoneistoa;

3

2) sairaaloihin, vanhainkoteihin, hoitolaitoksiin, liikuntarajoitteisten ja muiden erityisryhmien palve-lu- ja asuinrakennuksiin sekä rangaistuslaitoksiin ja muihin näitä vastaaviin tiloihin, joissa olevien ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet;

3) kokoontumis- ja liiketiloihin, joissa on runsaasti yleisöä tai asiakkaita, kuten yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin, yli 25 hoitopaikan päiväkotihuoneistoihin ja yli 500 neliömetrin kokoisiin myymälöihin, kouluihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, kirkkoihin, kirjastoihin ja liikenneasemille;

4) tiloihin, jotka on varustettu säädöksessä tai viranomaisen päätöksessä vaaditulla automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella;

5) yrityksiin, laitoksiin ja vastaaviin kohteisiin, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti paikalla ole-vien muiden ihmisten määrä on yleensä vähintään 30;

6) liiketoiminnan harjoittajan tai muun yhteisön järjestämään tapahtumaan, jossa henkilö- ja palo-turvallisuudelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen voidaan arvioida olevan vakavat tapahtumaan osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi.

Pelastussuunnitelma on pidettävä ajan tasalla, ja siitä on tiedotettava tarvittavalla tavalla asian-omaisen rakennuksen tai muun kohteen asukkaille ja työntekijöille sekä muille, joiden on osallistut-tava pelastussuunnitelman toimeenpanoon. Pelastussuunnitelma tai sen yhteenveto on toimitetta-va alueen pelastusviranomaiselle tämän antamien ohjeiden mukaisesti.

Pelastussuunnitelman sisältö Jyväskylän kaupungin työpaikoilla pelastussuunnitelman avulla pyritään ehkäisemään vaaratilan-teiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilan-teissa, sekä varautumaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin he omatoimisesti kykenevät (Pe-lastuslaki 13.6.2003/468, 8§). Jyväskylän kaupungin työpaikoilla pelastussuunnitelmat laaditaan joko työpaikka- tai kiinteistökoh-taisesti. Valmiussuunnittelu Kaupungin velvoitteena on huolehtia asukkaidensa ja ympäristönsä turvallisuudesta kaikissa olo-suhteissa tarvittaessa eri palvelualueiden kesken ja ulkopuolisten osapuolten kanssa yhteistyössä niin normaaliaikana kuin poikkeusoloissa. Kaupungin tulee huolehtia myös vaaran alaisilta alueilta siirretyn väestön peruspalveluista ja turvallisuudesta. Valmiussuunnitelmassa selvitetään eri toimi-alojen varautuminen ja toiminta sekä yhteistyöosapuolet yhteiskunnan häiriötilanteissa ja poikke-usoloissa.

Kaupungin valmiussuunnittelusta vastaa kaupunginjohtaja ja hänen nimeämänsä poikkeusolojen johtoryhmä.

Pelastustoiminta Normaaliaikana päivittäiset vaaratilanteet seuraamuksineen selvittää koko maakunnan alueella toimiva Keski-Suomen pelastuslaitos yhdessä poliisin ja terveyden- sekä sairaanhoitojärjestelmän avustamana. Laajemmissa onnettomuustapauksissa saatetaan tarvita sosiaalitoimen ja muiden virastojen ja laitosten sekä ulkopuolista asiantuntija-apua. Tyyppiesimerkkeinä tapahtumista ovat liikenneonnettomuudet, tulipalot sekä myrkkyvahingot.

4

Yhteiskunnan häiriötilanteet Mikäli normaaliajan onnettomuus- tai vaaratilanne kasvaa mittasuhteiltaan huomattavasti, niin vaa-ran torjumiseen ja vahinkojen selvittämiseen tarvitaan viranomaisten lisäksi erilaisten vapaaehtois-ten organisaatioiden toimintapanosta. Vapaaehtoiset eivät saa toimia kuitenkaan tehtävissä, joihin sisältyy merkittävää julkisen vallan käyttöä. Tällöin on kysymyksessä vaativa pelastustoiminta, mi-kä tarvitsee suurehkon joukon henkilöstö- ja materiaalivalmiuksia. Toiminnan onnistuminen edellyt-tää suunnittelua ja valmistelua etukäteen. Esimerkkejä häiriötilanteista ovat vesi-, sähkö- tai tieto-verkkojen toimintakatkot, veden saastuminen, laajat epidemiat tai myrskytuhot. Poikkeusolot, väestönsuojelu Väestönsuojelulla tarkoitetaan ihmisten ja omaisuuden suojaamista ja pelastustoimintaa poikkeus-oloissa sekä niihin varautumista. Poikkeusolojen varalta normaalioloissa tehtäviin valmisteluihin luetaan: poikkeusoloja koskeva suunnittelu ja koulutus väestönsuojat ja johtokeskukset varautuminen evakuointeihin, pelastustoimintaan, ensiapuun, väestön huoltoon sekä raiva-

us- ja puhdistustoimintaan. johtamis-, valvonta-, hälytysjärjestelmien ja tietoliikenneyhteyksien ylläpito

Työturvallisuuden toimintaohjelma Työnantajan vastuulla on laatia työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työnteki-jöiden työkyvyn ylläpitämistä varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset. Jyväskylän kaupungin työturvallisuuden toimintaoh-jelma linjaa henkilöstön ja työpaikkojen työskentelyolosuhteiden kehittämistä.

Työturvallisuuden toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edis-tämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa (Työturvalli-suuslaki 23.8.2002/738, 9§).

Toiminnallisten riskien arviointi Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnis-tettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä tai työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaarateki-jät. Mikäli niitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja ter-veydelle. Toiminnallisten riskien arviointi on päivitettävä olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738,10§).

ALUEKUVAUS Jyväskylän kaupunki on Keski-Suomen maakunnan kasvukeskus, joka sijaitsee valtateiden 4 ja 9 risteyskohdassa. Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan 1.1.2009 tapahtuneen yhdistymisen myötä Jyväskylän kaupungin yhdyskuntarakenne muuttui oleellisesti. Jyväskylä on 66 km pitkä ja 41 km leveä kaupunki, joka sisältää sekä kaupunkitaajamia että maaseutualueita. Pinta-alaltaan Jyväskylä on 1 466,5 km2, josta maa-aluetta on 1 171,3 km2 ja vesi-aluetta 295,2 km2. Jyväskylän asukasluku vuoden 2010 lopussa oli 130 816. Väestöltään suurimpia asuinalueita ovat kantakaupunki (25 000), Kuokkala (17 000), Vaajakoski-Jyskä (14 600), Palokka-Puuppola (14 600) ja Kypärämäki-Kortepohja (10 500). Kaupungin ydinkeskustasta kymmenen kilometrin säteellä asuu kaikkiaan noin 111 000 jyväskyläläistä. Jyväskylän väkiluvun kasvu oli 1 193 vuonna 2010. Keski-Suomen maakunnan väestöstä joka toi-nen asuu Jyväskylässä.

5

Asuntokuntia Jyväskylässä on 62 885 ja asuntokunnan keskikoko on 2 henkilöä. Yhden henkilön asuntokuntia on 26 990. Joka viides jyväskyläläinen asuu yhden hengen asuntokunnassa. Kesä-mökkejä kaupungissa on 4 000. Työpaikkoja kaupungissa on yli 60 000. Keskimääräiset tulot tulonsaajaa kohden ovat 22 500 €/vuosi. Jyväskylän suurimpia työnantajia ovat Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoito-piiri, Jyväskylän yliopisto, Metso Oyj sekä Keskimaa. Työttömyysaste joulukuussa 2009 oli 14,6 %. Jyväskylä on opiskelijakaupunki. Jyväskylän yliopistossa on yli 15 000 varsinaista opiskelijaa, am-mattikorkeakoulussa opiskelee 7 500 ja ammatillisessa koulutuksessa 6 500 opiskelijaa. Korkea-asteen koulutus on joka kolmannella aikuisella jyväskyläläisellä. Jyväskylän kaupungissa on laaja ja toimiva paikallisliikenneverkosto. Linja-autolla ja junalla liikku-via palvelee matkakeskus keskellä kaupunkia. Henkilöjunia kulkee noin 30 ja tavarajunia noin 15 vuorokaudessa. Rantaväylän liikennemäärä keskustan kohdalla on noin 30 000 autoa arkivuorokaudessa. Lentokenttä sijaitsee Tikkakoskella parinkymmenen kilometrin päästä ydinkeskustasta ja kesäai-kaan Päijänteen laivaliikenne on vilkasta. KUVA 1. Jyväskylän kaupunki 1.1.2009.

6

TURVALLISUUSSUUNNITTELU JYVÄSKYLÄN KAUPUNGISSA Jyväskylän kaupungin turvallisuussuunnitelma on valmisteltu osana Keski-Suomen Liiton koor-dinoimaa maakunnallista turvallisuussuunnittelua. Maakunta jaettiin seitsemään suunnittelualuee-seen. Jyväskylän kaupunki on omana alueenaan. Alueelliset suunnitelmat on koottu turvallisuus-suunnitelman liiteosaksi. Jyväskylän on mukana myös suurten kaupunkien turvallisuushankkeissa. Turvallisuusnäkökulma Jyväskylän kaupungin periaatteena on, että turvallisuusnäkökohdat otetaan säännönmukaisesti huomioon kaupungin maankäytön ja alueiden suunnittelussa sekä palvelutoiminnan järjestämises-sä ja tuottamisessa. Turvallisuustilanteen muutoksia seurataan mm. tilastojen pohjalta. Asukkaiden kokemaa turvallisuudentunnetta ja asumisviihtyvyyttä arvioidaan esimerkiksi asiakaskyselyin sekä teemakohtaisissa asukastilaisuuksissa. Valitut kohteet Turvallisuuden parantamiseksi Jyväskylän kaupunki seuraa ja kohdentaa erityisiä toimenpiteitä vuosina 2011 – 2014 seuraaviin kohteisiin:

1. Syrjäytymisen ehkäisy, erityisenä kohteena nuoret 2. Yleinen järjestys ja viihtyisyys, erityisenä kohteena kaupungin keskusta 3. Liikenneturvallisuus 4. Tapaturmien ehkäisy

Seuraavassa kuvataan kohdealueita turvallisuuden näkökulmasta. Tässä yhteydessä toimenpitei-den esittely ei ole kattavaa, vaan tavoitteena on esimerkein havainnollistaa turvallisuussuunnittelun merkitys. Kun kunnan perustehtävän yhdistetään erillisiä hankkeita ja eri toimijoiden välistä yhteis-työtä ja resursseja, voidaan parantaa vaikuttavuutta. 1. SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY

Työttömyyttä on Jyväskylässä kuten koko Keski-Suomessa selvästi enemmän kuin maassa keski-määrin. Jyväskylä on opiskelukaupunki, joten erityisesti nuorten työllisyystilanne on vaikea. Toi-saalta tiedetään, että jo lyhyt vain muutaman kuukauden työttömyys vaikuttaa varsinkin nuorten hyvinvointiin ja elämänhallintaan. Työttömyys ja varsinkin nuorisotyöttömyys näkyy kaupunkiku-vassa ja lisää yleistä rauhattomuutta niin keskustassa kuin muissakin kaupunginosissa. Jyväskylän kaupunki on lisännyt viime vuosina panostustaan koulunsa keskeyttäneiden, ilman opiskelupaikkaa jääneiden tai työttömien nuorten tukemiseksi. Vuoden 2010 loppupuolella ESR-hanke Nuorten Taidetyöpajat laajeni sekä määrällisesti että laadullisesti. Voimalaitos - Nuorten Taitopajat-hanke mahdollistaa aiemman 50 nuorten sijasta vuosittain noin 300 nuorelle paikan valmistautua työelämään tai opintoihin. Nuorten Etsivähanke pyrkii tavoittamaan koulunsa tai esimerkiksi armeijan keskeyttäneitä nuoria. Etsivähanke toteutetaan kaupungin työllisyyspalveluiden ja nuorisopalveluiden ja Sovatek-säätiön yhteistyönä. Työntekijöitä on yhteensä yhdeksän. Vielä nuorempia syrjäytymisvaarassa olevia nuo-ria varten on käynnistetty kokeiluhanke, jossa opetuspalvelut ja Taitopaja pyrkivät yhteistyössä varmistamaan sen, että peruskoulu ei jäisi keneltäkään kesken. Nuorten tilannetta on tarkoitus parantaa vuoden 2012 aikana lisäämällä ja monipuolistamalla kesä-työtarjontaa. Kaupungin palveluja organisaatiouudistuksessa yhtenä lähtökohtana on asukkaiden viihtyvyyden ja hyvinvoinnin lisääminen. Terveys ja sosiaalinen turvallisuus- palvelukokonaisuudessa ennakoi-valla ja ennaltaehkäisevällä työllä tarjotaan varhaista tukea, tuetaan asukkaita omatoimisuuteen ja

7

itsehoitoon terveyttä ja hyvinvointia edistämällä. Heikoimmassa asemassa oleville järjestetään hei-dän tarvitsemansa tuki. Asukkaiden osallisuutta lisätään ja tiivistetään yhteistyötä järjestöjen kanssa. Kattavalla asiakasoh-jauksella voidaan tarjota oikein kohdennettua tukea ajoissa. Eri palvelujen yhteistyönä kehitetään mm. nuorten aikuisten toiminnallinen prosessi, jonka avulla tarjotaan matalan kynnyksen tukea nuorille aikuisille erilaisiin elämänhallinnan ongelmiin. Palvelussa panostetaan erityisesti nuorten aikuisten aktivoimiseen ja työllistämiseen. Asuinaluekohtaista työskentelyä kehitetään yhdessä kaikkien palvelujen, järjestöjen ja yritysten yhteistyöllä. 2. YLEINEN JÄRJESTYS JA VIIHTYISYYS Alueiden suunnittelu Yleiskaavallisessa suunnittelussa pyritään liikennetarpeen vähentämiseen. Ns. laatukäytäviä mää-rittelemällä edistetään sujuvia ja turvallisia liikenneyhteyksiä sekä joukko- että kevyessä liikentees-sä. Kokonaisvaltaisin virkistysreittiselvityksin varmistetaan kaupunginosien välinen ja sisäinen reit-tien sujuvuus ja liikennemuotojen mahdollisimman vähäinen kohtaaminen. Tekeillä oleva yleiskaava nostaa esiin mm. Kehä Vihreä ja Kehät Siniset -periaatteen, jonka avulla keskustaajaman kestävän liikkumisen reittejä, puistoja ja kaupunkiympäristöä kehitetään ihmisen näkökulmasta viihtyisämmiksi. Kehiin kytkeytyy useita olemassa olevia ja uusia laadukkaita asuin-, työpaikka- ja oppimisympäristöjä. Uusien asuinalueiden suunnittelussa pyritään siihen, että uudet alueet mieluummin monipuolista-vat kuin yksipuolistavat olemassa olevien alueiden asuntokantaa. Tavoitteena on myös mahdollis-taa kaupunginosissa erilaisia asumistoiveita ja elämän eri vaiheita palvelevia asuinratkaisuja. Asuinalueiden sosiaalinen tilaselvitys vuonna 2009 antoi hyvän pohjan eri asuntoalueiden kaavoi-tukseen. Yksityiskohtaisessa asemakaavatason suunnittelussa korotuvat esteettömyys, reittien sujuvuus, piha-alueiden riittävä koko, julkisten tilojen saavutettavuus ja laatu, eri kulkumuotojen ohjaus, va-laistus jne. Turvallisuusasioihin kiinnitetään huomiota jokaisessa kaavahankkeessa tehtävässä vaikutusten arvioinnissa. Jyväskylän kaupunki on panostanut merkittävästi sosiaalisten vaikutusten arviointiin ja sen kehittämiseen kaavoituksen yhteydessä. Toimenpiteitä Valaistuskohteita toteutetaan joka vuosi Valon kaupunki -hankkeen yhteydessä. Ne lisäävät palau-tetutkimustenkin mukaan koettua turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Viherpalveluohjelma kohdistuu sekä uusiin että saneerattaviin kohteisiin. Tekeillä oleva viherpoliit-tinen ohjelma nostaa esiin esim. nuorten ja iäkkäiden tarpeet. Hulevesikäytäntöjen uudistaminen on käynnistetty yhteistyössä kaavoituksen, tonttituotannon, yh-dyskuntatekniikan, rakennusvalvonnan, ympäristötoimen ja Jyväskylän Energia Oy:n kesken. Huomiota kiinnitetään mm. kaupunkitulvien ehkäisyyn ja hulevesien luonnonmukaisen käsittelyn edistämiseen. Lausunnoilla oleva ilmasto-ohjelma sisältää lukuisia konkreettisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Aluekeskuksien kehittämistoimenpiteillä parannetaan aluekeskusten viihtyisyyttä. Kohteina ovat mm. Korpilahden satama ja koulunmäki, Palokan keskustan julkisrakentaminen, Vaajakosken kes-kustan kehittämishanke sekä Kortepohjan, Säynätsalon ja Huhtasuon keskustojen kehittämishank-keet, joihin liittyy sekä uusia asuin- että julkisrakentamisen hankkeita.

8

Kaupunki osallistuu Aalto-yliopiston Houkutteleva täydennysrakentaminen–hankkeeseen, jossa kehitetään menetelmiä osallistuvan ja ohjelmallisen täydennysrakentamisen edistämiseksi. Kaupungin keskusta Kaupungin keskustan liikenteen yleissuunnitelma on valmisteilla ja keskustassa on käynnistetty useita yleiseen järjestykseen, viihtyvyyteen ja turvallisuuteen liittyviä kohteita: keskustan kävelykatua laajennetaan Asemakadun yläpäähän ja Väinönkadulle autojen pysäköintiä ja huoltoliikennettä viedään systemaattisesti maanalaiseksi pyöräpysäköinti järjestetään valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti kaupallisen keskustan kehittämishankkeissa, esim. uusien liiketilojen rakentamisen yhtey-

dessä kiinnitetään erityistä huomiota julkisen katutilan ja kauppakeskusten sisäisen puoli-julkisen tilan jatkuvuuteen, toimivuuteen ja viihtyisyyteen

korttelipihojen viihtyisyyttä lisätään mm. järjestämällä taloyhtiöille pihansuunnittelu- ja va-laistuskilpailuja.

Harjun yleissuunnitelma on valmisteilla ja tarkoitus on kehittää Harjun toiminnallisuutta ja saavutettavuutta.

Kankaan alueen suunnittelussa erityishuomio on jalankulkijalle viihtyisän kaupunkiympäris-tön luomisessa

lapsiperheiden kaupunkiasumisen kehittämiseen panostetaan. 3. LIIKENNETURVALLISUUS Jyväskylässä toimii liikenneturvallisuusryhmä, johon kuuluu kaupungin eri palvelualueiden sekä poliisin, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja Liikenneturvan edustajat. Jokaisella em. taholla on oma roolinsa ja tehtävänsä liikenneturvallisuuden parantamisessa, mutta monissa asioissa yhteistyö on tarpeen. Ympäristön parantaminen ei yksin kuitenkaan riitä. Jokaisella liikenteessä liikkuvalla aikuisella on vastuu paitsi omasta myös lasten, vanhusten ja vammaisten liikenne-turvallisuudesta. Toimenpiteitä Liikenneturvallisuussuunnitelma päivitettiin 1.1.2009 muodostetun uuden Jyväskylän alueen katta-vaksi. Suunnitelmassa asetettiin tavoitteeksi henkilövahinkoon johtaneiden liikenneonnettomuuksi-en vähentäminen 20 %:llä vuoteen 2015 mennessä. Siinä esitettiin myös eri viranomaisten ja kau-pungin eri toimialojen liikenneturvallisuustyön toimintasuunnitelmat lähivuosille. Liikenneympäristön parantamiseksi tehtiin parantamistoimenpide-esitykset 87 kohteeseen. Esitykset sisältävät sekä rakenteellisia että liikenteenohjauksen toimenpiteitä. Korpilahden alueelle laadittiin muita alueita perusteellisempi liikenneympäristön parantamissuunnitelma, koska Korpilahden edellinen liikenne-turvallisuussuunnitelma on vanhentunut. Keski-Suomen Lapset ja perheet Kaste II-osahankkeessa on parannettu vauvaperheiden liikenne-turvallisuutta. Monitoimijaisessa perhevalmennuksessa on mukana Liikenneturva, joka ohjaa las-taan odottavia vanhempia vauvan kuljetuksen ja liikenne turvallisuuden kysymyksissä Jyväskylän Valon kaupunki -hankkeen yksi tavoitteista on rakentaa kaupunkiin turvallista häi-käisemätöntä valaistusta. Tämä toteutetaan kaduille uuden, häikäisemättömän valaistustekniikan avulla. Julkisivu- ja erikoiskohteissa taas pyritään ratkaisuihin, joissa valo menee vain sinne missä sitä tarvitaan. Häikäisemättömyys on yksi valaistuksen tuottaman turvallisuuden tunteen perusasi-oista. Hyvänä esimerkkinä tästä on Kirkkopuisto, jonka valaistus on toteutettu matalin häikäisemät-tömin valopylväin, jotta tilassa voi nähdä muut kulkijat ja puisto-alueen voi hahmottaa pimeälläkin hyvin.

9

4. TAPATURMIEN EHKÄISY Toimenpiteitä Jalankulkijoiden varoittaminen liukkaista keleistä tekstiviestein aloitettiin Jyväskylässä talvikaudella 2009 -2010. Varoituspalvelusta on saatu erinomaista palautetta. Pienellä panostuksella on saavu-tettu moninkertainen hyöty. Varoitusviestin lähettää talvihoidon päivystäjä, joka seuraa useiden tahojen keliennusteita ja paikallista reaaliaikaista tilannetta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on käynnistänyt ESKO-esteetön koti ikääntyneiden ja erityisryhmi-en asumiseen –hankkeen. Keskeisiä syitä vanhainkotiin tai tuettuun palveluasumiseen siirtymises-sä ovat kaatuminen tai sen pelko sekä lievät muistihäiriöt. Jotta vanhukset ja erityisryhmiin kuulu-vat pystyisivät asumaan pidempään itsenäisesti ja kodinomaisesti, on asumisen turvallisuutta ja laatua ryhdytty parantamaan uutta teknologiaa hyödyntäen. Asukkaat ja palvelutalojen henkilökun-ta ovat avainasemassa, kun arvioidaan asuntojen esteettömyyttä. Kaupungin työturvallisuuden toimintaohjelma linjaa henkilöstön ja työpaikkojen työskentelyolosuh-teiden kehittämistä. Kaupungin henkilökunnan tapaturmatilastojen seurantaa tehostetaan ja työ-matkojen ja työturvallisuuteen liittyviä riskejä kartoitetaan.

1

Keski-Suomen turvallisuussuunnitelma

JYVÄSKYLÄN SEUDUN

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

2010 – 2014

31.3.2011

3

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ........................................................................................................................................ 4

2 TAVOITTEET .................................................................................................................................... 5

3 JYVÄSKYLÄN SEUTU ..................................................................................................................... 5

4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT...................................................................................... 7

4.1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS ................................................................................................... 8

4.2 KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS ........................................................................................................ 8

4.3 ELY - KESKUS................................................................................................................................. 8

4.4 SEURAKUNNAT................................................................................................................................ 9

4.5 ELINKEINOELÄMÄ ........................................................................................................................... 9

4.6 JÄRJESTÖT ..................................................................................................................................... 10

5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE............................................................................................. 11

6 TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN – ENNALTAEHKÄISEMINEN ............................. 13

6.1 ERITYISRYHMIEN ASUMISTURVALLISUUDEN PARANTAMINEN ....................................................... 13

6.2 KOULU- JA OPPILAITOSTURVALLISUUDEN PARANTAMINEN ........................................................... 15

6.3 KUNTATURVALLISUUDEN PARANTAMINEN.................................................................................... 16

6.4 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN ................................................................................ 19

6.5 PÄIHDEONGELMIEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN ............................................................... 20

7 ARVIOINTI JA SEURANTA.......................................................................................................... 22

8 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ........................................................ 23

LÄHTEET............................................................................................................................................. 23

LIITTEET............................................................................................................................................. 24

JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTOIMENPITEIDEN TOIMINTASUUNNITELMAT 2011 – 2014

(TAULUKKO)........................................................................................................................................ 24

4

1 JOHDANTO

Tämä turvallisuussuunnitelma on tehty Jyväskylän seudulle, joka käsittää alueen Jy-väskylän seudun kunnat ja siihen liitetty Joutsan seutu. Jyväskylän seudun muodostaa tässä turvallisuussuunnitelmassa Hankasalmen, Joutsan, Luhangan, Laukaan, Muura-men, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat. Jyväskylän seudun turvallisuussuun-nitelma on yksi osa Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelmaa.

Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen kan-sallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta (1999, Turvallisuustalkoot) sekä sisäisen turvalli-suuden ohjelmiin Arjen turvaa (2004 – 2007) ja Turvallinen elämä jokaiselle (2008 - 2011). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (Turvallinen elämä jokai-selle) hyväksyttiin 8.5.2008

Jyväskylän seudun turvallisuussuunnittelussa on huomioitu kansalaisten turvallisuus ja turvattomuus sekä keinot joilla pystytään konkreettisesti parantamaan alueen turvalli-suutta. Turvallisuussuunnitelmaa on ollut tekemässä alueen Keski-Suomen liiton edus-taja, viranomaiset, alueen kunnat, järjestöt, seurakunta. Lisäksi kansalaisilta saatu pa-laute on ohjannut suunnitelma tekemistä.

Turvallisuuden käsite on laaja. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (Sisäasiainministe-riö 44/2004) turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liiken-neympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllis-tyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautu-minen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ym-märrettynä on tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Koti-, asuin- ja työympäristön turvallisuu-den taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat johtaa lisääntyvään onnettomuusriskiin ja jopa rikollisuuteen.

5

2 TAVOITTEET

Jyväskylän seudun turvallisuustyön tavoitteena on saada kuntalaiset kiinnostumaan omasta ja lähiympäristönsä turvallisuudesta sekä parantaa kuntalaisten tietoisuutta tur-vallisuuteen liittyvistä asioista. Yleisturvallisuutta parannetaan kaikkien yhteistyöllä ja yhteisellä välittämisellä.

Lisäksi alueelle saadaan entistä turvallisemman elinympäristön luominen ja ylläpito. Tämä tarkoittaa sellaisen olotilan saavuttamista, jossa kuntien asukkaiden ja kuntien alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen sekä kuntien oman toiminnan turvallisuusriskit ovat pienimmillään ja ilkivallan, rikollisuuden, vahinkojen sekä onnettomuuksien ennal-taehkäisy on tehokasta.

Turvallisuuteen vaikuttavia toimijoita on paljon. Kunnalla on tärkeä tehtävä peruspalve-lujen tuottajana. Valtion viranomaisista poliisi on näkyvin turvallisuuspalveluiden tuotta-ja. Turvallisuuden kannalta tärkeä tekijä on kuitenkin ihminen itse. Kaikki vaikuttavat itse toiminnallaan ja valinnoillaan omaan ja lähiympäristönsä turvallisuuteen. Toiminnan ja valintojen pohjaksi täytyy olla tarjolla riittävästi tietoa riskeistä ja niiden poistamisesta. Tämän tiedon levittämisessä viranomais- ja järjestötoiminnalla on merkittävä tehtävä. 3 JYVÄSKYLÄN SEUTU

Turvallisuussuunnitelma-alueeseen kuuluu 8 Keski-Suomen kuntaa maakunnan etelä-osasta. Jyväskylän seudun turvallisuussuunnittelussa muodostavat Hankasalmi (5545 as.), Joutsa (5050 as.), Laukaa (18 139 as.), Luhanka (828 as.), Muurame (9277 as.), Petäjävesi (4011 as.) Toivakka (2430as.) ja Uurainen (3449 as.) kunnat. Alueen väkilu-ku on näin ollen noin 48 729 asukasta ja yhteinen pinta-ala 4369,62 km2. Seudulla asuu maakunnan väestöstä n. 18 % ja Jyväskylän seudun kunnat ovat yhteiseltä pinta-alaltaan 22% Keski-Suomen maakunnasta. Jyväskylän seudun kunnat jakaantuvat isolle alueelle ja niiden merkittävä tekijä on Jy-väskylän kaupungin läheisyys. Seudun luonnollinen väestökehitys ja kokonaismuutto on ollut viimeisen 10 vuoden aikana erityisen positiivin ja seudun väestömäärä on kasvanut runsaasti. Nykyisten väestöennusteiden mukaan seudun väestömäärä jatkaa vahvaa kasvuaan tulevaisuudessa. Kunnissa on keskustaajama ja saattaa olla lisäksi muitakin taajamia sekä useita virkeitä kyliä. Kylät ovatkin suuri rikkaus, joissa on viihtyisä asua ja niissä on hyvä yhteisöllisyys. Seudulla on erittäin hyvät liikenneyhteydet, koska alueen kunnat ovat merkittävien valtateiden varsilla. Jyväskylän seutu on turvallinen ja monipuolinen asuinympäristö, jossa luonnon lähei-syys ja maaseutuasuminen korostuvat. Seudun puhdas luonto ja kattavat palvelut eri elämänvaiheisiin takaavat viihtyvyyden ja turvallisen asumisen sekä antaa hyvän kas-vuympäristön lapsille. Seutu tarjoaa erinomaiset asumisen, yrittämisen, työskentelyn, opiskelun ja vapaa-ajan mahdollisuudet

6

Jyväskylän seutu tarjoaa yrityksille hyvät mahdollisuudet yritystoimintaan ja seudun kunnat ovat aktiivisesti yritysalueiden kehittämisessä. Kuntien ja seudun eri strategiat ohjaavat kuntien kehittymistä. Väestöennuste: (Tilastokeskus)

Vuodet 2010 2020 2025 Hankasalmi 5 525 5 634 5 701 Joutsa 5 051 4 872 4 847 Laukaa 18 191 20 104 20 836 Luhanka 818 767 756 Muurame 9 472 10 644 11 077 Petäjävesi 3 989 4 450 4 647 Toivakka 2 375 2 503 2 550 Uurainen 3 441 3 963 4 140

7


Sosiaali- ja terveys-, liikenne- ja viestintä-, opetus-, kulttuuri- ja nuoriso- sekä työ- ja ympäristöviranomaisilla on tärkeitä arjen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Arjen turvalli-suus edellyttää sosiaalista turvallisuutta ja usein hyvä sosiaalipolitiikka on parasta rikos-ten ja häiriöiden ennalta ehkäisyä. Turvallisuusviranomaisten tehtävät muuttuvat ja yh-teistoiminnan merkitys kasvaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansainvälisty-misen seurauksena uudet rikosilmiöt tulevat nopeasti Suomeen ja lisäävät ja monimut-kaistavat poliisin tehtäviä. Poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisilla on yhteiset hätäkeskukset. Kuntalaisen kokema turvallisuus voidaan nähdä kunnan peruspalveluiden (kunnan laki-sääteinen toimiala), elinkeinotoiminnan (kunnan yleinen toimiala), valtion turvallisuus-palveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden muodostamana yhteisenä kokonaisuu-tena. Arjen turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspal-velut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin kun sitä tarvitaan ja var-muus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilain-teisiin. Kuntien opetus-, sosiaali- ja terveystoimi, kaavoitus, ympäristösuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpito ovat toimintoja, joissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvalli-suuteen. Rakentaminen, kaavoittaminen sekä asunto- ja työllisyyspolitiikka ovat niitä toimintoja, joilla voidaan merkittävästi lisätä kaupunkilaisten turvallisuutta ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Mittava haaste ei ole pelkästään kunta- tai kaupunkikohtainen vaan se vaatii yhteistyötä yli hallinto- ja sektorirajojen. Mukana turvallisuussuunnittelus-sa ovat myös elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijat. Arjen turvallisuustalkoisiin tarvitaan alue- ja paikallishallintoviranomaisten lisäksi kaikki kansalaisjärjestöt, urheiluseurat, kyläyhdistykset, seurakunnat ym. yhteisöt ja toiminta-ryhmät. Arjen hyvinvointiin liittyy oleellisesti turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne, jota monet järjestöt ja yhteisöt synnyttävät arvokkaalla toiminnallaan. Eivät kaikki muuta suuriin kaupunkeihin ja tämä tosiasia on otettava huomioon, kun palveluja kehitetään. Arjen hyvinvointi ja turvallisuuden tunne on myös syrjäkylällä asuvan ihmisen perusoi-keus. Monet jäävät hyväkuntoisina eläkkeelle ja jaksavat vielä vuosia edistää yhteis-kunnan hyvinvointia asiantuntijoina, luottamustehtävissä tai vapaaehtoistyössä. Näitä mahdollisuuksia on entistä enemmän osattava käyttää hyväksi. Kansalaisten vastuun-tunto itsestään ja läheisistä on tärkein tekijä arjen turvallisuuden parantamisessa. Yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa vapaaehtoistyöllä voidaan merkittä-västi lisätä arjen turvallisuutta. Punaisen Ristin ensiapuryhmillä ja ystävätoiminnalla, samoin kuin Vapaaehtoisella pelastuspalvelulla sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on suuri merkitys.

8

4.1 Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä liikelaitos, joka tuot-taa Jyväskylän seudulla pelastustoimen palvelut. Pelastuslaitoksella on paloasemat Hankasalmella, Joutsassa (2 asemaa), Laukaassa (3 asemaa), Luhangassa, Muura-messa, Petäjävedellä, Toivakassa ja Uuraisilla. Lähtökohtana on tuottaa tehostetusti turvallisuuspalveluja huolehtimalla pelastustoimelle kuuluvista onnettomuuksien ennal-taehkäisystä, pelastustoiminnasta, öljyntorjunnasta ja väestönsuojelusta normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu pää- ja sivutoimisesta henkilöstä. Sivutoimisen henkilöstön rekrytointi tuo oman haasteensa palvelujen tuottamiseen. Lakisääteisten tehtävien lisäksi pelastuslaitoksella on kaikkien kuntien kanssa sopimus ensivastepalve-luista Pelastuslaitos on mukana turvallisuussuunnittelun toimenpiteiden konkretisoimisessa aktiivisesti omalla toiminnallaan.

4.2 Keski-Suomen poliisilaitos

Keski-Suomen poliisilaitoksen tehtävänä on toimialueellaan yleisen järjestyksen ja tur-vallisuuden ylläpitäminen, rikosten ennalta estäminen ja niiden selvittäminen. Poliisilai-toksella on myös muita lainsäädännöstä johtuvia tehtäviä esim. kadonneiden etsintä, kuolemansyyn selvittäminen ja virka-avun antaminen muille viranomaisille sekä poliisille kuuluvien lupien myöntäminen. Huomionarvoista on se, että lainsäätäjä velvoittaa polii-sia toimimaan alueellaan turvallisuusyhteistyössä. Siten alueen viranomaiset, yhteisöt ja asukkaat rakentavat poliisin kanssa yhdessä yhteistä turvallisuutta.

Poliisilaitoksen alueen hälytyspalvelut hoidetaan johdetusti koko maakunnan alueella

Poliisilaitoksen toimialueella on 23 kuntaa. Pääpoliisiasema sijaitsee Jyväskylässä, muut poliisiasemat ovat Jämsässä, Keuruulla, Saarijärvellä ja Äänekoskella. Näiden lisäksi poliisin palvelupisteet ovat Joutsassa ja Viitasaarella. Poliisin lupapalveluauto toimii sellaisissa kunnissa, joissa ei ole kiinteää palvelupistettä.

4.3 ELY - Keskus ELY - keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Keski-Suomen TE - keskuksen, Keski-Suomen tiepiirin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Keski-Suomen ELY - keskuksessa hoidetaan entisen Länsi-Suomen lääninhallituksen liiken-ne- ja sivistysosaston tehtäviä. Jyväskylän seudulla ELY - keskus vastaa Jyväskylän -alueurakan tienpidosta. Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ELY - keskus tilastoi ja analysoi onnettomuuksia sekä suunnittelee ja toteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia investointeja. Yhteistyö maankäytönsuunnittelussa ja mm. liikenteen nopeuksien sääntely ovat merkittäviä lii-kenneturvallisuuteen vaikuttavia toimia.

9

4.4 Seurakunnat Seurakunnat keskittyvät kansalaisten hengellisen että henkisen hyvinvoinnin edistämi-seen ja vastuullisen elämäntavan vahvistamiseen. Tähän kuuluvat mm. keskustelu- ja sielunhoitoapu ja seurakunnallisen toiminnan ylläpi-täminen sekä normaalioloissa että kriisin kohdatessa ja turvallisuuskasvatus. Kirkossa turvallisuuskasvatus toteutuu parhaiten rippikouluissa, mutta se voi alkaa jo päiväker-hoissa ja muissa lasten sekä nuorten toiminnoissa. Viranomaisten ja seurakuntien yhteistyö korostuu ja konkretisoituu erityisesti kriisitilan-teissa. Tällöin seurakuntien työntekijät keskittyvät ihmisten kohtaamiseen ja palvelemi-seen henkisen tuen antamiseksi. Suurten onnettomuuksien kohdatessa kasvaa tarve hengellisten tilaisuuksien kuten rukoushetkien tai muistojumalanpalvelusten järjestämi-seen. Turvallisuuden lisäämiseksi on tarpeen vahvistaa yhteistyötä ja tiedon kulkua eri-tyisesti paikallistasolla. Seurakunnilla on olemassa valmiussuunnitelmia, jossa varaudutaan perustoiminnan jatkumiseen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Suunnitelma on laadittu yhteis-työssä muitten viranomaistahojen kanssa. Erityisesti varaudutaan henkisen ja hengellisen huollon järjestämiseen kriisitilanteissa. Evankelis-luterialainen seurakunnat ovat mukana Keski-Suomen seurakuntien juuri käynnistyneessä HeHu (henkinen huolto suuronnettomuuksissa) –toiminnassa. Henki-lökuntaa on koulutettu kriisiryhmätoimintaan ja yhdessä SPR:n ja pelastustoimen kans-sa on järjestetty henkilökunnalle ensiapu- ja muuta turvallisuuskoulutusta. Turvallisuusasioista seurakunnassa vastaa ja yhteyshenkilönä muihin viranomaisiin päin toimii kirkkoherra tai hänen sijaisensa.

4.5 Elinkeinoelämä Jyväskylän seudulla on erityisen vahva ja rikas elinkeinoelämä, joita ovat maa- ja met-sätalous, teollisuus sekä yksityiset ja julkiset palvelut. Seudulla on useita isoja kansain-välisesti toimivia yrityksiä, jotka ovat seudun kunnissa merkittäviä työnantajia. Palvelu- ja hyvinvointialan yritykset ovat seudulla kasvaneet nopeasti ja ne niiden tule-vaisuudennäkymät ovat hyvät. Lisäksi seudulla on vahvaa bioenergia - alan osaamista Vahvoja teollisuuden aloja ovat metalli- ja konepajateollisuus sekä puu- ja rakennus-tuoteteollisuus. Erityisesti seudun valttina on hyvät liikenneyhteydet Keskellä - Suomea, mikä onkin tehnyt seudusta yhä tärkeämmän tavaraliikenteen keskuksen. Jyväskylän seudulla on hyvä on hyvät puitteet harjoittaa ja kehittää yritystoimintaa ja seudun yritysrakenne onkin varsin monipuolinen. Tunnettuja kärkiyrityksiä ovat mm. Vapo Timber Oy , Eurenco Vihtavuori Oy, Ecocat, Harvia, Safematic, Nokka-yhtiöt, SKF, MH-Betoni Oy, Vuomet Oy, Peurunka, sekä lukuista muut yritykset.

10

Seudun turvallisuussuunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon elinkeinorakenteen kehi-tys ja kehittyvien toimialojen tuomat uudet haasteet seudun turvallisuustilanteen eri osa-alueilla.

4.6 Järjestöt Viranomaisten ja vapaaehtoisten kansalaisten lisäksi yhteiskunnassamme toimivat use-at eri hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt. Monet näistä ovat kansainvälisesti tunnus-tettuja järjestöjä, jotka toimivat yli puolue- ja valtiorajojen. Puolet suomalaisista on kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta. Aktiivinen ihminen voi hyvin ja luo toiminnallaan turvallisuutta, hyvinvointia lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdollisuuksia itsensä toteuttami-seen ja vaikuttamiseen. Turvallisen olotilan saavuttamiseksi asukkaille on tärkeää, että turvallisuussuunnitelma toteutetaankin eri viranomaisten, toimijoiden ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tuleekin huomioida järjestöt ja kuulla soveltuvin osin niiden näkemyksiä. Saarijärven seudulla toimii useita aktiivisia järjestöjä, jotka luovat seudun asukkaille henkistä hyvinvointia ja lisäävät turvallisuutta mm.

o Suomen Punainen Risti

o Vanhus- ja eläkeläisjärjestöt

o Lastensuojelu- tai nuorisotyön järjestöt , keskeisimpänä MLL

o Potilasjärjestöt

o Vammaisjärjestöt

o Muut kansanterveysjärjestöt

o Päihdejärjestöt

o Työllistymista tukevat järjestöt

o Asumispalveluja tuottavat järjestöt

Myös liikunta- ja nuorisojärjestöillä on merkittävä rooli arjen turvallisuuden toimijana ja hyvinvoinnin luojana.

11

5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE

Jyväskylän seudun kahdeksasta kunnasta muodostuu iso alue jossa turvallisuuden tun-ne on kyselyjen perustella hyvä. Osa seudun kunnista on Jyväskylän kaupungin naapu-rikuntia, joissa saattaa kaupungin tuomat rauhattomuus, rikollisuus, liikenneturvallisuus vaikuttaa turvallisuuteen. Alueen kunnat kuitenkin ovat maaseutukuntia joissa naapurit tunnetaan ja asukkailla on paljon aktiivista harrastus- ja yhteisötoimintaa ja alueella tur-vallisuuden tunne kuntalaisilla sinänsä on hyvä. Jyväskylän seudulla kuntien turvallisuuden nykytilanteen kartoituksessa käytettiin väli-neenä mm. SWOT- analyysia, koko maakunnan kattavaa kuntalaisille suunnattua yleis-tä turvallisuuskyselyä, Poliisin-, Pelastuslaitoksen- ja ELY - keskuksen tilastoja. SWOT –analyysit suunnattiin kuntien eri hallintokunnille ja tunnistivat riskejä kansalaisnäkö-kulmasta, jonka pohjalta saatiin nostettua turvallisuuden painopistealueita. Yleinen tur-vallisuuskysely suunnattiin kaikille Keski - Suomalaisille ja kysely tehtiin verkkokyselynä. Turvallisuustilanteen kartoittamisessa käytettiin myös poliisin, pelastuslaitoksen ja ELY - keskuksen liikenne tilastoja Äänekosken seudulla tapahtuneista rikoksista, onnetto-muuksista yms. Yleisen verkkokyselyn tuloksena saatiin selville muutamia selviä turvallisuusepäkohtia, joihin kuntalaiset erityisesti olivat kiinnittäneet huomiota. Kyselyyn vastanneet huomioi-vat erityisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita. Suurimpina huolenaiheita olivat yli-nopeudet, etenkin taajama-alueilla, katujen valaistus ja kevyenliikenteen väylien kunto tai puuttuminen joiltakin osuuksilta sekä joidenkin tieosuuksien kunto ja kunnossapito. Kyselyssä ja kuntien analyyseissä esille nousivat lisäksi nuorten syrjäytyminen, päihtei-den käyttö ja peruspalveluiden turvaaminen. Erityisen paljon kansalaisia huolestutti Po-liisin häviäminen kunnista ja sen keskittyminen Jyväskylään. Yleistä turvattomuuden tunnetta on hyvin vähän, seudulla olevat asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi ja vain muutamat yksilöt tuntevat olonsa usein turvattomaksi riippu-matta alueesta tai paikasta. Äänekosken seudulla on jonkin verran syrjäytymistä tai syrjäytymisen vaarassa olevia ja tämä koetaankin tulevaisuuden uhkana. Yksinäisyys ja päivittäiseen asiointiin sekä kulkemiseen liittyvät ongelmat vaanivat asu-tukseltaan harvenevan haja-asutusalueen yksin asuvia vanhuksia. Kouluviihtyvyyteen ja oppilashuoltoon on seudulla olemassa kehittämishankkeita ja siihen on kiinnitetty huo-miota. Poliisilaitoksen hälytystehtävät vähentyivät Jyväskylän seudulla v. 2009 4,37 %, luku-määräisesti hälytyksiä oli 178 kpl vähemmän kuin v. 2008. Koko Keski-Suomessa väki-valtarikokset ovat vähentyneet kahdessa vuodessa 4,1 %. Liikennerikoksista ratti-juopumukset sekä liikennerikkomukset ovat seudulla olleet kasvussa. Väkivalta- ja omaisuusrikosten määrät seudulla nousivat 2009, mutta muissa luokissa rikosten määrä on pysynyt edellisten vuosien tasolla. Huumausainerikosten määrä (50kpl) seudulla on ollut reilussa nousussa ja Poliisin tilastojen mukaan huumausaineri-kokset tapahtuvat Jyväskylän naapurikunnissa. Näistä selkeimmät ovat Laukaa ja Muu-rame.

12

Alkoholin rinnalla lääkkeiden väärinkäyttö ja huumeet lisäävät väkivaltaisen käytöksen riskiä. Ongelmat nivoutuvat yhä useammin työttömyyteen ja monitahoisiin elämänhallin-nan vaikeuksiin sekä nuorten syrjäytymiseen. Osa sosiaalityön asiakaskunnasta on to-dellisen syrjäytymisuhan alla. Nuorten humalajuominen onkin yleistynyt ja yhä useampi nuori katsoo alkoholin kuulu-van tavanomaiseen elämänmenoon. Tapaturmista suurin osa sattuu kotona tai vapaa-ajalla ja on kaatumisia tai putoamisia. Suomessa useampi kuin joka kolmas kuolemaan johtanut tapaturma tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Päihteidenkäytön ohella tapaturmien määrään vaikuttaa mm. alueen asukkaiden ikärakenne. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa ja ikääntyneiden tapaturmista 80 % on kaatumisia, liukastumisia tai putoami-sia. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmen-ten aikana ja väestön yhä vanhetessa tilanne tulee todennäköisesti vain pahenemaan. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat potilasmäärät kasvoivat alueella 9 % ja hoitopäi-vät 7 % vuosina 2003 – 2007. Koti – ja vapaa-ajan tapaturmissa Jyväskylän seudulla kuolee vuosittain keskimäärin 90 ihmistä, joka on pysynyt useamman vuoden samalla tasolla. Liikenneturvallisuuden osalta seutua halkovat valtatiet 4, 9, 13 ja 23. Näiden liikenne-määrät ovat olleet kasvussa vuosi vuodelta ja tiellä kulkee runsaasti vaarallisia - aineita. Valtateillä tapahtuu vuosittain useita vakavia liikenneonnettomuuksia, mikä heikentää seudun liikenneturvallisuutta. Valtatien 4:n parantaminen Toivakan ja Joutsan kohdalla parantaa tien liikenneturvallisuutta huomattavasti Varsinkin Jyväskylän naapurikuntien paikallisteiden liikennevirrat ovat suuria ja kevytlii-kenne näiden valta - ja kantateide ympäristössä on turvatonta suurten ajonopeuksien ja runsaan raskaan liikenteen määrän takia. Liikennemäärät ovat kasvaneet vuosi vuodel-ta ja liikennekäyttäytymisessä on huomattavasti parantamisen varaa. Huolestuttava piir-re on myös rattijuopumusten osuus liikenneonnettomuuksissa. Ikääntyvän väestön määrä liikenteessä kasvaa väestön ikääntyessä ja liukkaiden talvikelien aiheuttama hie-koituksen/suolauksen lisääntyvä tarve ilmastonmuutosten myötä. Liikennevalvontaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Myös liikenneympäristön turvallisuuden pa-rantamisessa on paljon tekemistä.

13

6 TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN – ENNALTAEHKÄISEMINEN

Jyväskylän seudulla on alueen turvallisuussuunnittelussa nousut esille turvallisuuteen vaikuttavia monia eri tekijöitä. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat nousseet esille jo aiemmissa kuntien eri suunnitelmissa sekä kuntien eri strategioissa, jotka tukevat valit-tuja painopisteitä turvallisuussuunnitelmassa. Lisäksi seudulla on tehty SWOT - analyy-sit kuntien eri hallintokuntien kesken, missä on tarkasteltu riskejä arjen turvallisuuden kannalta. Jyväskylän seutu on ollut mukana turvallisuussuunnitteluryhmän tekemässä kansalaiskyselyssä ja tukena on ollut tilastoja Poliisilta, Pelastuslaitokselta, ELY - kes-kuksesta.

Jyväskylän seudun turvallisuustyöryhmä on valittu turvallisuuden painopistealueiksi seu-raavat asiat:

o Erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen

o Koulu - ja oppilaitosturvallisuuden parantaminen

o Kuntaturvallisuuden parantaminen


o Päihdeongelmien ja syrjäytymisen ehkäiseminen

Valituilla painopisteillä pyritään vaikuttamaan konkreettisesti turvallisuuden edistämi-seen ja saamaan aikaan muutosta ihmisten toiminnassa sekä asenteissa.

6.1 Erityisryhmien asumisturvallisuuden parantaminen Suurella osalla kuntalaisia asiat ovat hyvässä kunnossa. Yhteiskunnallisten muutosten aiheuttamat ongelmat mm. yksinäisyys, mielenterveysongelmat, alkoholin käyttö ja syr-jäytyneisyys sekä vanhusten määrän kasvun myötä lisääntyneet muistiongelmat aiheut-tavat monenlaisia turvallisuusriskejä kotona asumisessa. Yhä useampi tehostettua pal-veluasumista tai laitoshoitoa tarvitseva henkilö asuu kotonaan, koska laitoshoitoa vä-hennetään ja suuntaus on kotona asumisen tukemiseen, mutta kuntien resurssit eivät kuitenkaan aina tähän riitä. Sukujen ja perheiden hajaantuessa ja ns. naapuriavun vä-hentyessä myös tämä tukiverkosto usein puuttuu. Jyväskylän seutukunnan alueelle si-joittuvat kunnat ovat usein maaseutumaisia ja harvaan asuttuja laajoja alueita. Syrjäyty-neiden tai syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden tavoittaminen on hankalaa viran-omaisyhteistyön vähäisyyden vuoksi. Siksi kotona olevia riskejä ei aina pystytä havait-semaan ennakolta. Useat kodit haja-asutusalueella ovat vielä tänä päivänä ilman turvallista lämmitystä, tu-lisijat eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia ja usein käytetään lisälämmitykseen arve-luttavia laitteita tai talvella sisälämmitys on täysin riittämätön. Palo- tai häkävaroittimia ei ole tai ne ovat käyttökelvottomia esim. sijaintinsa vuoksi, pattereiden puutteen vuoksi, niitä ei kuulla tai ymmärretä. Asunnot ovat sopimattomia kuntonsa vuoksi mm. ovat vanhoja, juokseva vesi puuttuu, pesutiloja ei ole tai kotieläimet aiheuttavat epäsiisteyttä,

14

on useita kotitapaturmiin johtavia puutteita mm. sähköjohdot ja – laitteet, vaaralliset por-taat tai kaiteet puuttuu, talousrakennukset ja piha-alueet ovat vaaralliset. Palveluasumisen ja laitoshoidon ongelmina taas usein on se, että ns. suljettuja osastoja ei perusteta muuta kuin niitä kaikkein kipeimmin tarvitseville muistihäiriöisille ja karkaile-ville. Asumisyksiköt ovat usein vanhahkoja, joissa asumisturvallisuutta ei ole osattu ot-taa riittävästi huomioon asukaskunnan muuttuessa mm. yövalvontaa ei ole, sprinklerijär-jestelmät puuttuvat ja tulipalon sattuessa osastoja ei ehditä tyhjentää huonokuntoisista asukkaista, tilat ovat epäkäytännölliset ja ahtaat ja henkilöstöresurssien vähäisyyden vuoksi asukkaiden aggressiivisuus ja töniminen lisääntyvät. Viranomaisyhteistyö on riit-tämätöntä itsenäisen ja tuetun asumisen sekä palveluasumisen ja laitoshoidon osalta.

Tekniikan hyödyntämishanke On olemassa monenlaista tekniikkaa, jonka avulla erityisryhmien asumisturvallisuutta voidaan parantaa. On tärkeää kartoittaa mitä tekniikkaa on olemassa ja miten sitä voi-daan hyödyntää. Asia olisi saatava yksiin kansiin opaskirjaksi. Opaskirjan lisäksi on tär-keää tiedottaa tekniikan mahdollisuuksista. Toimenpiteet

Toteutetaan tekniikan hyödyntämisen hanke, jonka tuloksena on opaskirja-nen ja tiedotussuunnitelma erityisryhmien asumisturvallisuuden parantami-seksi.

Vastuutaho:

Perustetaan asiantuntijatyöryhmä valmistelemaan hanke 2011. Työryhmän koollekutsujana kunnanjohtaja Teppo Sirniö

Aikataulu:

Valmistelu 2012 mennessä, kirjanen valmis 2014

Riskiryhmien kartoittaminen viranomaisyhteistyöllä -hanke Viranomaisilla on olemassa tietoa eri asiakasryhmistä. Palo- ja pelastustoimen valvon-tasuunnitelma on ratkaisu yhteisen tiedon ja elinolosuhteiden kartoittamiseen. Uuden pelastuslain tiedottamisella on erityinen merkitys viranomaisyhteistyössä. Viranomaisyh-teistyössä on huomioitava mitä asiakastietoja voidaan käyttää. Toimenpiteet

Palo- ja pelastustoimen valvontasuunnitelmaan kirjoitetaan ohjeet viran-omaisten yhteistyöstä erityisryhmien turvallisuuden parantamiseksi ja suunnitelma tärkeiksi osoittautuvien asioiden tiedottamisesta.

Vastuutaho:

Pelastuslaitos, riskienhallintapäällikkö

15

Aikataulu:

Toteutus v.2010 - 2011 Kotitapaturmien ehkäisy - ja turvallisuuden edistämishanke

Erityisryhmien asumisen turvallisuustekijöitä ei ole yleensä kaikella kansalla (edes alan työntekijöillä) tiedossa. Asiasta on olemassa oppaita ja kirjallisuutta. Ongelmaa helpot-tamaan tarvitaan hoitohenkilöstön ja muiden palvelujen tuottajien kouluttaminen. Toimenpiteet

Erityisryhmien asumisen turvallisuuden koulutus- ja tiedottamishanke. Vastuutaho:

Asiantuntijatyöryhmä valmistelee hankkeen. Kokoonkutsujana toimii van-huspalvelujen johtaja Leila Jylhä Laukaasta.

Aikataulu:

Työryhmä kootaan v.2010. Ohjelma on valmiina 2013.

6.2 Koulu- ja oppilaitosturvallisuuden parantaminen

o Alueellisesta koulutusta koulujen turvallisuuspäälliköille turvallisuusasioista

(mukana poliisi, pelastuslaitos, liikenneturva, Mobile jne.)

o Koulupoliisitoiminnan suunnitelmallisuuden kehittäminen: koululle velvollisuus

ottaa yhteyttä koulupoliisiin lukuvuoden alussa yhteistyösuunnitelman teke-

mistä varten, vastuussa kuntien sivistystoimi

o Pelastuslaitoksen kanssa tehdään valistus- ja kasvatustyötä: esim. turvapäi-

vät, lukuvuoden aikana pidettävät oppitunnit ja opintojaksot, palolaitosvierai-

lut. vastuussa jokainen koulu omien tarpeiden mukaan sivistystoimen ohjauk-

sessa.

o Pelastautumisharjoitukset vuosittain: syyslukukauden alussa perehdytetään

henkilöstö, oppilaat, tiedotetaan huoltajia koulun turvakäytännöistä ja harjoi-

tellaan poistuminen yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa.

Vastuu:

o Jokainen koulu omien tarpeiden mukaan sivistystoimen ohjauksessa.

16

6.3 Kuntaturvallisuuden parantaminen

Väkivallan ehkäisy Turvallisuussuunnittelun yhteydessä on suoritettu kansalaiskysely, josta on saatu tietoa mm. kansalaisten kokemista uhkatilanteista ja niiden ehkäisystä. Kyselyn mukaan pel-koja liittyy mm. yöaikaiseen ulkona liikkumiseen, ja toiveena on mm. valaistuksen riittä-vä kunnossapito ja parantaminen. Väkivallan uhkaa koetaan myös päihtyneiden ja muiden oudosti käyttäytyvien henkilöiden suhteen. Poliisin näkyvyys toisi turvallisuuden tunnetta. Työpaikoilla tapahtuvan työväkivallan riskiryhmä ovat terveydenhuolto/sairaanhoito ja sosiaaliala. Lainsäädäntö velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työpaikoilla tapaturma-vaarojen ja terveyshaittojen tunnistamisesta, arvioinnista ja turvallisuuden kehittämises-tä. Myös muilla toimialoilla on tarpeen järjestää koulutusta ja järjestää mm. työtilat siten että väkivallan uhka on vähäisempi. Uhkatilanteiden ilmoittamisessa tulee noudattaa 0 toleranssia ja tähän tulee työnantajilla olla ohjeistukset kunnossa.

Toimenpiteet väkivallan ehkäisemiseksi:

o Infran kunnossapito mm. valaistus

o Julkijuopottelun vähentäminen

o Poliisin näkyvyyden lisääminen

o Työpaikkojen turvallisuuskoulutus ja työtilajärjestelyt

Hankkeet:

o Teknisen valvonnan selvitys Läheisväkivallan ehkäisy

Läheisväkivaltaan liittyy useimmiten päihdeongelmat. Perheiden avuntarpeen tunnis-taminen ja tukitoimien tarjoaminen on tärkeää sekä pulmien varhaisvaiheessa että mo-nimutkaistuneissa, vaikeissa elämäntilanteissa. Ongelma perheen sisäisessä väkival-lassa on korkea puuttumiskynnys, jolloin vasta vakavat ongelmat tulevat viranomaisten tietoon. Työttömyys tuo paineita ja päihdeongelmia jolloin väkivaltaisen käytöksen riski perheen sisällä kasvaa. Toimenpiteet läheisväkivallan ehkäisemiseksi:

o Aktiivinen perhetyö ja sosiaalitoimi

o Väkivallan hoitoprosessit kuntoon

o Puuttumiskynnyksen madaltaminen

17

o Työllistämistoimien tehostaminen

Hankkeet:

o Perhehyvinvoinnin edistämisen hanke

o Varhaisen tuen kehittäminen

Rikollisuuden ehkäisy

Poliisin näkyvyys on useimmissa suunnittelualueen kunnissa huonontunut poliisin keskitettyä toimintaansa Jyväskylään. Vaikka varsinaisia poliisiasemia on pois-tunut, tulisi poliisin näkyä mahdollisuuksien mukaan kaikilla paikkakunnilla. Kunnissa on koettu myönteisenä poliisin ja kuntien yhteistyö. Tarpeellisina on nähty vuosipalaverit, joissa on selvitetty rikos- ym tilastot ja mietitty niiden taustalla olevia teki-jöitä. Palavereihin toivottaisiin mukaa muita toimijoita, palokuntaa, seurakuntaa jne. Toimenpiteet:

o Vuosipalaverit: kunnat/poliisi Uutena rikollisuuden lajina on tietoturvallisuuteen liittyvät uhkat. Rikollisuus tulee tieto-verkkojen kautta ja ei ole paikallisesti näkyvillä. Tietoturvallisuuden ongelmat tuovat merkittäviä taloudellisia riskejä kaikille verkon käyttäjille. Toimenpiteet:

o Kunnissa tietoturvaohjeet kuntoon o Tietoturvakoulutusta kuntiin, yrityksiin ja yksityishenkilöille

18

Tapaturmien ehkäisy

Turvallisuustyön tavoitteena on ehkäistä tapaturmia ja vähentää niiden määrää lisää-mällä yleistä turvallisuutta. Tavoitteena on kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuu-den parantaminen Osa tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyä ovat kiinteistöjen turvallisuus, pelastus-suunnittelu, varautuminen ja asumisen turvallisuus, yleisten paikkojen turvallisuus sekä liikenneympäristön turvallisuus. Yleisturvallisuutta voidaan parantaa vain kaikkien yh-teistyöllä ja yhteisellä välittämisellä. Toimenpiteet tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi:

o Kuntalaisten turvallisuustietoisuuden ja kiinnostuksen lisääminen o Kaikenlaisen turvallisuustiedon löytämisen helpottaminen o Erilaiset kampanjat ja teemat; liikenneturvallisuus, 112 – päivä, pimeällä liik-

kuminen / heijastin jne. (järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa) o Eri tahojen välisen yhteistyön parantaminen, jotta turvallisuus ja turvallisuus-

työ saavuttaisivat mahdollisimman monen kuntalaisen. o Pienet ja selkeät ”muistutukset” / infojutut paikallisissa lehdissä! (esim. muis-

tutetaan heijastimesta pimeinä aikoina, muistutetaan palovaroittimen testauk-sesta ym.)

Vastuut:

Kunnat, Pelastuslaitos,Vakuutusyhtiöt

Henkinen Huolto Kirkko järjestää henkistä huoltoa erityisesti suuronnettomuustilanteissa. Henkisen huol-lon tehtävänä on antaa onnettomuuden uhreille ja omaisille henkistä tukea. Tuki on luonteeltaan palvelua, lähellä oloa ja ahdistuksen vastaanottamista. Tukea annetaan tarvittaessa myös pelastustyöhön osallistuvalle henkilöstölle. Alueen kunnista Laukaassa henkisen huollon suunnitelma on valmisteilla. Alueen kun-nissa pyritään saattamaan suunnitelmat ajan tasalle.

19

6.4 Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenneympäristöä ja turvallisuutta voidaan parantaa ELYN liikenneviraston ja kuntien tekemillä teknisillä toimilla. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikenne-järjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon kohdistetuilla toimenpiteillä, vaan yhtä tärkeää on vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikenne-käyttäytymiseen. Ihmisten asentei-siin voivat vaikuttaa kuntien eri hallintoalat: sosiaali-, sivistys-, ja terveystoimi kasvatta-malla, tiedottamalla ja valistamalla jokapäiväisessä toiminnassaan. Myös poliisin suorit-tamalla liikennevalvonnalla on huomattava merkitys liikennekäyttäytymiseen. Seutukunnallisessa liikenneturvallisuustyössä painopiste on ihmisten asenteisiin ja lii-kennekäyttäytymiseen kohdistuvissa toimenpiteissä niin kasvatus, tiedotus, valistus kuin liikennevalvontaan liittyen. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat ovat lähinnä kuntakohtaisia liikenneympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä.

o Valtateiden liikenneturvallisuutta tulisi kehittää vaarallisimpia risteyksiä paran-tamalla. Eritasoristeys tarpeita on Hirvaskankaalla ja Lievestuoreella. Muuten parannettavia risteyksiä on mm Petäjävedellä ja Joutsassa

o Liikenneympäristö tulisi rakentaa nykyistä liikennettä tyydyttävään kuntoon.

Alemman tieverkon kehittämiseen ja rakentamiseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Ongelmina ovat väylien huono kunto, koskee erityisesti sorateitä.Yleisiltä teiltä puuttuu huomattava määrä kevyen liikenteen väyliä ja risteysjärjestelyjä. Väylien rakentaminen on jäänyt jälkeen muusta yhdyskun-takehityksestä. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota koulujen kohtien ja koulu-matkojen liikenneturvallisuuden tarkasteluun ja havaittujen puutteiden kor-jaamiseen ja vaaran vähentämiseen. Yleisillä teillä varsinaisen ajoradan ulkopuolisten laitteiden, rakennusten ja rakennelmien kunnon ja turvallisuuden varmistaminen (mm. aidat, puomit, isojen rumpujen päät, varautumis- ja muut kalliotilat ja kallioleikkaukset). Suurimmat liikenneturvallisuusongelmat ovat valtion tieverkossa.

o Alemman tieverkon kunnossapitoon tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huo-

miota. Ongelmina ovat väylien kulkukelpoisuus, näkemien pusikoituminen ja liikuntarajoitteisten kulkeminen.

Nykyisten kevyen liikenteen väylien hoitotaso on ulkoistamisen myötä alentu-nut huolestuttavasti.

Suurimmat liikenneturvallisuusongelmat ovat valtion tieverkossa

o Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat tulisi saattaa ajan tasalle ja sopiva suunnitelmien päivitysväli on viisi vuotta. Kuntien liikenneturvallisuusryhmien toiminta käynnistetään ja turvallisuustyö-hön sitoutetaan myös kuntien sivistystoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi. Kun-nan liikenneturvallisuustyöryhmän tulisi kokoontua vähintään kerran vuodes-sa.

o Liikennevalistusta tulee lisätä. Valistusta suunnataan tällä hetkellä pääasias-

sa nuorille. Valistusta olisi lisättävä myös varttuneemmille ja vanhuksille. Va-

20

listuksella pitäisi erityisesti yrittää vaikuttaa päihteiden vaarallisuuteen liiken-teessä.

Kunnissa tule järjestää yksi turvallisuustempaus seuraavien kolmen vuoden aikana, jolloin kaikki kunnan hallintokunnat nostaisivat samana päivänä esille liikenneturvallisuuden.

o Liikenteen valvontaa suorittaa pääasiassa poliisi. Poliisin liikennevalvonta-

määriä tuskin pystytään lisäämään, mutta liikennevalvonnassa pitäisi pystyä kehittämään kansalaisten vastuullisuutta myös muista liikkujista.

o Rautatieliikenteestä todettiin, että kuntiemme alueella on vielä muutamia vaa-

rallisia rautatien tasoristeyksiä, jotka pitäisi saada mahdollisimman nopeasti poistettua.

6.5 Päihdeongelmien ja syrjäytymisen ehkäiseminen Alkoholin kokonaiskulutus ja humalajuominen ovat lisääntyneet voimakkaasti, samoin alkoholin aiheuttamat sairaudet, häiriökäyttäytyminen ja rikollisuus. Alkoholikulttuuri on muuttunut sallivaksi ja alkoholinkäyttö kuuluu perheiden elämäntapaan aiempaa use-ammin. Alkoholista aiheutuvat terveysriskit ovat nuorilla kaksinkertaiset aikuisiin verrattuna. Varhaiseen päihteiden käytön aloittamiseen vaikuttavat erityisesti sosiaaliset ja saata-vuustekijät. Varhaisnuoren alkaessa käyttää alkoholia, hän alkaa omaksua elämänta-paa, johon kuuluu alkoholin käyttö muiden kanssa oltaessa. Alkoholinkäytöstä on kehit-tynyt ajanviettotapa, joka on syrjäyttänyt muita ajankäyttötapoja esim. harrastusten pa-rissa. Mitä nuorempana päihteiden käytölle altistutaan, sitä suurempi on päihderiippu-vuuden riski. Päihderiippuvuuteen liittyy myös riski mielenterveysongelmien lisääntymi-seen. Miten nuori syrjäytyy? Nuorten syrjäytymiskehitys lähtee usein liikkeelle kodista. Syrjäy-tymisvaarassa olevat perheet tarvitsevat erityistä tukea jo päiväkodista ja koulusta alka-en. Jos lapsi ei saa riittävästi tukea koulunkäyntiin ja harrastuksiin ohjautumiseen, voi olla seurauksena opiskelun keskeytyminen jo peruskoulusta lähtien. Nuori ei pääse ammattiopintoihin tai keskeyttää alkaneet ammatti- tai muut jatko-opinnot. Mitä pitem-pään nuori jää ajelehtimaan, sitä suurempi on riski. Maahanmuuttajanuoret ovat erityisessä vaarassa syrjäytyä, jos perheet eivät saa riittä-vää tukea kieliopintoihin, kulttuurin tuntemiseen ja yhteiskuntaan sopeuttamiseen. Kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa kunnat ovat joutuneet säästämään liikuntatoi-men, kulttuuritoimen ja nuorisotoimen palveluissa. Syrjäytymiskehitystä ajatellen nämä olisivat kuitenkin taloudellisesti edullisia tapoja tukea nuorten myönteistä kasvua ja kehi-tystä. Myös sosiaalitoimen palveluissa on keskitytty korjaamaan syntyneitä ongelmia sen sijaan, että pyrittäisiin vaikuttamaan perheiden elämään tarjoamalla ennaltaehkäi-sevää tukea, kuten perhetyötä tai kotipalvelua riittävän ajoissa. Valtion rahoitus on suunnattu projektitoimintaan suunnitelmallisen perusnuorisotyön sijaan.

21

Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että eri viranomaiset asettavat tavoitteekseen tehdä enemmän ennalta ehkäisevää työtä ja kehittävät erilaisia ennalta ehkäiseviä työ-muotoja, keinoja ja välineitä nuorten arjen tukemiseen. TURVALLISUUSONGELMIEN KUVAUS

Nuorten päihteidenkäytöstä aiheutuvia turvallisuusongelmia ja uhkia:

o Nuorten kokoontuminen viikonloppuisin tietyille samoille kokoontumispaikoille

o Ilkivalta

o Omaisuusrikokset

o Mopolla/autolla humalassa ajaminen ja siitä aiheutuvat vaaratilanteet

o Väkivallan lisääntyminen

o Riitatilanteet

o Hyväksikäyttö (taloudellinen ja seksuaalinen)

o Terveysongelmat (fyysiset ja psyykkiset)

o Yleinen turvallisuudentunteen heikentyminen muiden kuntalaisten näkökulmasta

o Koulunkäynnin keskeyttäminen, siitä usein seuraava päihteidenkäyttö ja syrjäyty-

miskehitys

TURVALLISUUSONGELMIEN PARANTAMISEN HANKE-ESITYKSET

Yleisiä ajatuksia:

o Kunnissa on jo kehitetty erilaisia hyviä toimintamalleja, jotka on todettu toimiviksi

o Olisi tärkeää saada hyvät käytännöt leviämään muidenkin käyttöön - miten informaa-

tiota voitaisiin parantaa? (esim. Laukaassa Selvä sopimus, elämykselliset toiminta-

radat , erilaiset yhteistyömallit)

o Viranomaisten yhteistoiminta alle 18-vuotiaiden osalla helpompaa, yli 18-vuotiaita on

vaikeampi saada toimenpiteiden piiriin ja yhteistyöhön

o Poliisilla on jo nykytyössään paljon ennalta estävää toimintaa ja valvontaa sekä yh-

teistyötä eri tahojen kanssa

o Ongelmia voidaan vähentää myös rakenteellisilla ratkaisuilla

o Liikenteessä katuvalaistuksella, hidasteilla jne.

o Järjestetään nuorille kokoontumistiloja ja valvottua toimintaa niissä (nuorisotilat, net-

tikahvilat, punttisalit jne.)

o Miten vanhempien kanssa päästään yhteisiin keskusteluihin ja sopimuksiin?

o Tarvitaan uusia, ajan hengessä toimivia yhteistyö- ja toimintamalleja (vanhat konstit

eivät enää pure)

22

HANKE-EHDOTUKSET

o Elämysradat/päihdeputket säännöllisiksi toimintamalleiksi kaikille kouluille huomioi-

den eri ikäryhmät

o Mukaan suunnitteluun haastetaan Jyväskylän seudun ammatilliset oppilaitokset,

joista opiskelijat voisivat olla mukana toteutuksessa paikallisesti

o Nettiaikuinen – päivystyspalvelu alueellisena toimintana

o Mallin hankkiminen jo olemassa olevista nettikeskustelufoorumeista (muiden toimi-

joiden mallit: MLL, muut)

o Netti on se areena, jossa kaikki tämän hetken nuoret viettävät paljon aikaa—tuen ja

palveluiden tarjoaminen nuorille sitä kautta

o Miten päivystysrinkejä saadaan kasaan—toiminnan organisointi, koulutus

o Pelisääntökulttuurien luominen koulujen toimintamalleiksi

o Luokkakohtaiset sopimukset yhdessä vanhempien kanssa

o Sosiaalinen kontrolli mukaan

o Perusasioiden mukana pitäminen aina uusille ikäryhmille (mikä on normaalia: se ett-

ei alkoholia käytetä jne.)

o Paikallisen yhteistyön kehittäminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen

Hankkeiden vastuutahot:

Anja Kuoppala, Anne Ylönen, Eeva Ilmonen 7 ARVIOINTI JA SEURANTA

Turvallisuustyön tuloksia tulee seurata ja arvioida. Seuranta on säännöllistä ja turvalli-suustyön etenemisestä raportoidaan kaikille työhön osallistuville. Näin voidaan arvioida, onko yhteistyö tuloksellista, kohdistuuko työ oikeisiin kohteisiin ja tekevätkö eri osa puo-let kokonaisuuden kannalta olennaista työtä. Jos työn etenemisessä tai aikatauluissa huomataan puutteita, on niihin puututtava. Turvallisuustyön toimeenpanon varmistamiseksi Keski-Suomen maakunnan turvalli-suussuunnittelutyöryhmä kokoontuu säännöllisesti seuraamaan toimenpiteiden etene-mistä ja tuloksia. Säännöllisellä ja avoimella arvioinnilla ja raportoinnilla voidaan poistaa yhteistyön esteitä ja varmistaa tuloksellinen toiminta. Tulokset ovat tärkeä motivaatiote-kijä; sellaiseen työhön, joka tuottaa tuloksia, osallistutaan. Turvallisuustyön etenemisestä, tuloksista ja toimeenpanosta raportoidaan säännöllisesti kuntien verkkosivuilla, paikallisissa lehdissä sekä annetaan vuosittain raportti ohjaus-ryhmälle.

23

8 JYVÄSKYLÄN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ

Turvallisuussuunnittelutyöryhmän jäsenet:

o Erkki Pyökkimies, Kunnanjohtaja, Toivakka

o Teppo Sirniö, Kunnanjohtaja, Petäjävesi

o Pirjo Koppinen, Hallintojohtaja, Hankasalmi

o Hannu Pulkkinen, Hallintojohtaja, Hankasalmi

o Kalevi Virtanen, Ympäristötoimen johtaja, Laukaa

o Anneli Nissinen, Kansliasihteeri, Laukaa

o Reijo Urtti, Kunnanjohtaja, Luhanka

o Matti Pälvimäki, Tekninen johtaja, Luhanka

o Tapio Jauhiainen, Tekninen johtaja, Muurame

o Tapani Nislin, Vapaa-aikatoimen johtaja, Petäjävesi

o Pentti Suuronen, Tekninen johtaja, Toivakka

o Jouko Nykänen, Sosiaalijohtaja, Uurainen

o Tuomo Viitaniemi, Ylikomisario, Keski-Suomen poliislaitoa

o Pauli Huuskonen, Rikosylikomisario, Keski-Suomen poliisilaitos

o Lauri Laine, Palopäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos

o Timo Hyvönen, Aluevastaava, Keski-Suomen ELY - keskus

o Leena Piippa, Aluepäällikkö, Liikenneturva

o Marko Riikonen, Projektikoordinaattori, Keski-Suomen liitto

LÄHTEET

o Sisäisen turvallisuuden ohjelma – Arjen turvaa 2004

o Sisäisen turvallisuuden ohjelma – Turvallinen elämä jokaiselle 2008

o Paikallisen turvallisuussuunnittelun tilannekatsaus 2008

o Keski-Suomen poliisilaitoksen tilastot v. 2008, 2009, 2010

o Tieliikenneonnettomuustilastot 2006, 2007, 2008, 2009

o Keski-Suomen pelastuslaitoksen onnettomuustilastot v. 2007, 2008, 2009,

2010

o Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Keski-Suomen pelastusalueen tapaturma-

katsaus v. 2008, 2009, 2010

o Seudulliset päihdetilastot

24

LIITTEET

Jyväskylän seudun turvallisuustoimenpiteiden toimintasuunnitelmat 2011 – 2014 (taulukko)

JYV

ÄS

KY

LÄ

N S

EU

DU

N T

UR

VA

LL

ISU

US

TY

ÖN

TO

IMIN

TA

SU

UN

NIT

EL

MA

201

1 –

2014

(ta

ulu

kko

)

Pai

no

pis

teal

ue

1. E

rity

isry

hm

ien

asu

intu

rval

lisu

ud

en p

aran

tam

inen

AS

IA

TA

VO

ITT

EE

T

TO

IME

NP

ITE

ET

A

IKA

TA

ULU

V

AS

TU

UT

/SID

OS

RY

HM

ÄT

KO

TO

NA

P

alot

urva

llisu

uden

lis

ääm

inen

T

apat

urm

aris

kin

vä-

hent

ämin

en

T

urva

llisu

uden

lisä

ä-m

inen

Pal

o- ja

pel

astu

skou

lutu

sta

- he

nkilö

stöl

le

- ko

tikäy

ntej

ä te

kevä

hen

kilö

stö

tark

asta

a m

yös

palo

turv

allis

uute

en li

ittyv

ä as

iat t

urva

llisu

usko

u-lu

tuks

essa

saa

dun

tark

astu

slis

tan

muk

aan

- ik

äihm

isill

e ja

hei

dän

omai

sille

en

Ter

veys

valis

tus

- tu

pako

inti

ulko

na; e

i sis

ällä

P

alve

lual

ueen

(va

nhuk

set,

vam

mai

set)

hen

kilö

stön

kou

-lu

tus

este

ettö

myy

den

arvi

oint

iin;

- ko

tien

este

ettö

myy

s (H

ousi

ng E

nabl

er –

men

etel

mä)

, myö

s ul

koal

ueid

en e

stee

ttöm

yys

- si

sä-

ja u

lkoa

luei

den

vala

istu

s -

liikk

umis

en a

puvä

linee

t E

rgon

omia

-kou

lutu

s A

siak

kaid

en ta

rvea

rvio

inti

ja p

alve

lusu

unni

telm

ien

ajan

ta

salla

pitä

min

en ja

niih

in li

ittyv

ien

toim

enp

iteid

en v

älitö

n to

teut

tam

inen

-

tekn

iste

n tu

rvaj

ärje

stel

mie

n kä

yttö

önot

to ta

rvit-

sevi

lle: tu

rvah

älyt

in, t

urva

mat

ot, k

oodi

luko

t ym

s -

yhte

isöl

lisyy

ttä li

sääv

ät to

imen

pite

et:

ryhm

ät, e

rilai

set t

apah

tum

at

- tie

dotta

min

en ja

opa

stus

em

. asi

oiss

a:

kaup

uste

lijat

, hyv

äksi

käyt

ön e

hkäi

sy, r

a-ho

jen

säily

tys

- ed

unva

lvon

ta h

uole

hditt

u si

tä ta

rvits

evill

e

jatk

uva/

m

in. x

1/vu

osi

jatk

uva

jatk

uva

jatk

uva

jatk

uva

jatk

uva

Lain

sääd

ännö

n m

äärit

te-

lem

ät a

ikar

ajat

A

puvä

linee

t väl

ittöm

ästi,

es

im.

turv

alai

tteet

1-

3 kk

sis

ällä

,esi

m.

asun

non

muu

tost

yöt

Per

ustu

rva/

pe

last

usla

itos

Van

hus-

ja s

aira

anho

itopa

lvel

ujen

he

nkilö

stö

Van

hus-

ja s

aira

anho

itopa

lvel

ujen

he

nkilö

stö

HE

kou

lutu

ksen

saa

nut h

enki

löst

ö F

ysio

tera

pian

hen

kilö

stö

Fys

iote

rapi

an h

enki

löst

ö P

alve

lual

ueen

hen

kilö

stö

Eri

amm

attir

yhm

ien

jatk

uva

ver-

kost

oyht

eist

yö; f

ysio

tera

pia,

sos

i-aa

lityö

, kol

mas

sek

tori,

pel

astu

slai

-to

s O

mai

set,

lähe

iset

26

AS

UM

ISY

KS

I-K

ÖT

A

SU

MIS

YK

SI-

KÖ

T

Pal

otur

valli

suud

en

lisää

min

en

T

apat

urm

aris

kin

vä-

hent

ämin

en

Tur

valli

suud

en li

sää-

min

en

Pal

otur

valli

suus

tarp

eet h

uom

ioita

va

- ki

inte

istö

jen/

toim

inta

yksi

köid

en s

prin

klau

s -

palo

- ja

pel

astu

syks

iöid

en ja

am

bula

nssi

n es

tee-

tön

pääs

y ko

htee

seen

-

sään

nölli

set p

alo-

ja p

elas

tush

arjo

ituks

et

- pa

lo-

ja p

elas

tuss

uunn

itelm

at a

jan

tasa

lla ja

he

nkilö

stö

pere

hdyt

etty

-

tupa

koin

ti ul

kotil

oiss

a, e

rikse

en o

soite

ttu p

aikk

a P

alve

lual

ueen

(va

nhuk

set,

vam

mai

set)

hen

kilö

stön

kou

-lu

tus

este

ettö

myy

den

arvi

oint

iin;

- as

unto

jen

este

ettö

myy

s (H

ousi

ng E

nabl

er –

men

etel

mä)

, myö

s ul

koal

ueid

en e

stee

ttöm

yys

- si

sä-

ja u

lkoa

luei

den

vala

istu

s -

liikk

umis

en a

puvä

linee

t E

rgon

omia

-kou

lutu

s A

siak

kaid

en ta

rvea

rvio

inti

ja p

alve

lusu

unni

telm

ien

ajan

ta

salla

pitä

min

en ja

niih

in li

ittyv

ien

toim

enp

iteid

en v

älitö

n to

teut

tam

inen

-

tekn

iste

n tu

rvaj

ärje

stel

mie

n kä

yttö

önot

to ta

rvit-

sevi

lle:

turv

ahäl

ytin

, tur

vam

atot

, koo

dilu

kot y

ms

- ul

kona

liik

kum

isen

huo

mio

inti

(ale

ntun

ut to

imin

-ta

kyky

):

hiek

otus

ym

. -

Tie

dotta

min

en ja

opa

stus

asu

kkai

lle ja

hei

dän

omai

sille

en

- ed

unva

lvon

ta h

uole

hditt

u si

tä ta

rvits

eval

le

- ris

kien

halli

ntas

uunn

itelm

at a

jan

tasa

lla ja

käy

-tö

ssä

min

. x1/

vuos

i ja

tkuv

a ja

tkuv

a ja

tkuv

a ja

tkuv

a ja

tkuv

a La

insä

ädän

nön

mää

ritte

-le

mät

aik

araj

at

Apu

välin

eet v

älitt

ömäs

ti,

esim

. tu

rval

aitte

et

Pal

olai

tos/

tekn

inen

toim

i P

alol

aito

s/P

erus

turv

a/

Pal

velu

alue

en h

enki

löst

ö W

iitau

nion

in o

hjei

stus

H

E k

oulu

tuks

en s

aanu

t hen

kilö

stö

Fys

iote

rapi

an h

enki

löst

ö F

ysio

tera

pian

hen

kilö

stö

Pal

velu

alue

en h

enki

löst

ö E

ri am

mat

tiryh

mie

n ja

tkuv

a ve

r-ko

stoy

htei

styö

; fys

iote

rapi

a, s

osi-

aalit

yö, k

olm

as s

ekto

ri, p

elas

tusl

ai-

tos

Om

aise

t, lä

heis

et

27

JYV

ÄS

KY

LÄ

N S

EU

DU

N T

UR

VA

LL

ISU

US

TY

ÖN

TO

IMIN

TA

SU

UN

NIT

EL

MA

201

1 –

2014

(ta

ulu

kko

)

Pai

no

pis

teal

ue

2. K

ou

lu-

ja o

pp

ilait

ost

urv

allis

uu

den

par

anta

min

en

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

MU

UT

A H

UO

MIO

ITA

-V

AA

O

ppila

itost

urva

llisu

uden

ko

ulut

us

1.

Alu

eelli

nen

koul

utus

kou

lu-

jen

turv

allis

uusp

äälli

köill

e tu

rval

lisuu

sasi

oist

a. M

uka-

na p

oliis

i, pe

last

usla

itos,

lii

kenn

etur

va, m

obile

. 2.

H

enki

löst

ön E

A-k

oulu

tus

työt

urva

llisu

usla

in v

aati-

mal

le ta

solle

oppi

laito

sjoh

don

turv

alli-

suus

asio

ita k

oske

van

tiedo

n ja

osa

amis

en

lisää

min

en

Hen

kilö

stön

ens

iapu

tai-

toje

n pa

rant

amin

en

Maa

kunt

aliit

to

yhte

isty

össä

m

uide

n vi

ran-

omai

sten

ka

nssa

ku

nta

2-3

koul

utus

ta v

. 201

0-20

14

v. 2

014

men

ness

ä

Opp

ilaito

stur

valli

suud

en

koul

utus

Kou

lupo

liisi

toim

inna

n su

unni

telm

a K

oulu

teke

e lu

kuvu

oden

alu

ssa

suun

nite

lman

yht

eist

yöst

ä ko

ulup

o-lii

sin

kans

sa

Toi

min

nan

suun

nite

lmal

-lis

uus,

mol

empi

en o

sa-

puol

ten

tavo

ittei

den

konk

retis

oint

i

koul

utoi

mi

valv

oo, e

ttä

koul

ut to

teut

-ta

vat

Joka

isen

luku

vuod

en a

luss

a K

oulu

polii

sito

imin

nan

suun

nite

lma

Kou

luje

n ja

pel

astu

slai

-to

ksen

yht

eine

n va

listu

s-

ja k

asva

tust

yö

1.

Ope

tuss

uunn

itelm

aan

si-

sälty

vän

turv

allis

uusk

asva

-tu

ksen

tote

utta

min

en ja

se

n sy

vent

ämin

en; e

sim

. tu

rvap

äivä

t, lu

kuvu

oden

ai-

kana

pid

että

vät o

ppitu

nnit

ja o

pint

ojak

sot,

palo

laito

s-vi

erai

lut,

maa

npuo

lust

us-

koul

utus

ry:

n tu

rvap

äivä

, S

PR

:n a

ntam

a en

siap

u-ko

ulut

us

2.

Pel

astu

slai

toks

en tu

rval

li-su

us. j

a tie

dotu

stoi

min

ta

Opp

ilaid

en a

rjen

turv

a-ta

itoje

n pa

rant

amin

en

Opp

ilaid

en a

rjen

turv

alli-

suud

en p

aran

tam

inen

Kou

lut

Pel

astu

slai

tos

Ope

tuss

uunn

itelm

an p

uit-

teis

sa v

uosi

ttain

, huo

mio

ita-

va v

. 201

4 lo

ppuu

n m

enne

s-sä

. v.

201

4 lo

ppuu

n m

enne

ssä

Kou

luje

n ja

pel

astu

slai

-to

ksen

yht

eine

n va

lis-

tus-

ja k

asva

tust

yö

Vuo

sitta

iset

pel

asta

utu-

mis

harjo

ituks

et

Kou

luis

sa v

uosi

ttain

tote

utet

tava

pe

last

autu

mis

harjo

itus:

syy

sluk

u-ka

uden

alu

ssa

pere

hdyt

etää

n he

n-ki

löst

ö ja

opp

ilaat

kou

lun

turv

akäy

-tä

ntöi

hin,

tie

dote

taan

huo

ltajia

ko

ulun

turv

akäy

tänn

öist

ä ja

har

joi-

Hät

ätila

ntee

ssa

tarv

itta-

vien

tiet

ojen

ja ta

itoje

n ha

rjoitt

elu

Kou

lut

Joka

isen

luku

vuod

en a

luss

a V

uosi

ttais

et p

elas

tau-

tum

isha

rjoitu

kset

28

tella

an p

oist

umin

en y

htei

styö

ssä

pela

stus

laito

ksen

kan

ssa

Opp

ilaito

stur

valli

suud

en

koul

utus

3.

A

luee

lline

n ko

ulut

us k

oulu

-je

n tu

rval

lisuu

spää

llikö

ille

turv

allis

uusa

sioi

sta.

Muk

a-na

pol

iisi,

pela

stus

laito

s,

liike

nnet

urva

, mob

ile.

4.

Hen

kilö

stön

EA

-kou

lutu

s ty

ötur

valli

suus

lain

vaa

ti-m

alle

taso

lle

oppi

laito

sjoh

don

turv

alli-

suus

asio

ita k

oske

van

tiedo

n ja

osa

amis

en

lisää

min

en

Hen

kilö

stön

ens

iapu

tai-

toje

n pa

rant

amin

en

Maa

kunt

aliit

to

yhte

isty

össä

m

uide

n vi

ran-

omai

sten

ka

nssa

ku

nta

2-3

koul

utus

ta v

. 201

0-20

14

v. 2

014

men

ness

ä

Opp

ilaito

stur

valli

suud

en

koul

utus

29

JYV

ÄS

KY

LÄ

N S

EU

DU

N T

UR

VA

LL

ISU

US

TY

ÖN

TO

IMIN

TA

SU

UN

NIT

EL

MA

201

1 –

2014

(ta

ulu

kko

)

Pai

no

pis

teal

ue

3. K

un

tatu

rval

lisu

ud

en p

aran

tam

inen

AS

IA

TA

VO

ITT

EE

T

TO

IME

NP

ITE

ET

A

IKA

TA

ULU

V

AS

TU

UT

/SID

OS

RY

HM

ÄT

M

UU

TA

HU

OM

IOIT

AV

AA

Väk

ival

lan

ehkä

isy

T

ekni

sen

valv

onna

n se

lvi-

tys

2011

- 2

014

Kun

nat,

kiin

teis

töt,

tiela

itos

Väk

ival

lan

ehkä

isy

Väk

ival

lan

ehkä

isy

Infr

an k

unno

ssap

ito

Työ

paik

koje

n tu

rval

lisuu

s-ko

ulut

ukse

t

2011

– 2

014

2011

- 2

014

Kun

nat,

tiela

itos,

kiin

teis

töt

Työ

paik

at, p

oliis

i, ko

ulu-

tusy

rityk

set

Väk

ival

lan

ehkä

isy

Lähe

isvä

kiva

llan

ehkä

isy

Per

hehy

vinv

oinn

in h

anke

20

11 -

201

4 K

unna

t, se

urak

unna

t, jä

r-je

stöt

ym

. Lä

heis

väki

valla

n eh

käis

y

Tie

totu

rvan

par

anta

min

en

Tap

atur

mie

n ja

onn

etto

muu

k-si

en e

hkäi

sy

Tie

totu

rval

lisuu

s-

koul

utus

T

urva

llisu

uska

mpa

njat

2011

– 2

014

2011

-20

14

Kan

sala

isop

isto

t, po

liisi

P

alok

unna

t, va

kuut

usyh

tiöt

Tie

totu

rvan

par

anta

min

en

Tap

atur

mie

n ja

onn

etto

muu

k-si

en e

hkäi

sy

Krii

sitil

ante

iden

hen

kine

n hu

ol-

to

H

enki

sen

huol

lon

suun

ni-

telm

at a

jan

tasa

lle

2011

-201

4 K

unna

t, se

urak

unna

t

30

JYV

ÄS

KY

LÄ

N S

EU

DU

N T

UR

VA

LL

ISU

US

TY

ÖN

TO

IMIN

TA

SU

UN

NIT

EL

MA

201

1 –

2014

(ta

ulu

kko

)

Pai

no

pis

teal

ue

4. L

iiken

net

urv

allis

uu

den

par

anta

min

en

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

MU

UT

A H

UO

MIO

ITA

VA

A

Val

tate

iden

lii

kenn

etur

valli

-su

uden

par

anta

min

en

Vaa

ralli

sten

ris

teys

alu-

eide

n lii

kenn

etur

valli

-su

uden

par

anta

min

en

Vaa

ralli

sten

ris

teys

alue

iden

ka

rtoi

tus.

S

uunn

itelm

inen

teke

min

en

Liik

enne

turv

allis

uude

n pa

-ra

ntam

inen

2011

- 2

014

Kun

nat

ELY

-kes

kus

Pol

iisi

Liik

enne

turv

a

Liik

enne

turv

allis

uust

yöry

hmä

Ale

mm

an t

ieve

rkon

kun

noss

a-pi

to

Tie

alue

iden

par

empi

ku

nto

ja h

oita

min

en

Kun

noss

apid

on s

uunn

ittel

u ja

tote

utus

20

11 .

2014

E

LY-k

esku

s K

unna

t Li

iken

netu

rval

lisuu

styö

ryhm

ä

Liik

enne

turv

allis

uust

yön

kehi

t-tä

min

en

Kun

tien

liike

nnet

urva

lli-

suus

suun

nite

lmie

n pä

ivity

s S

uunn

ittel

u 20

11 –

201

4 K

unna

t, E

ly-k

esku

s, L

iiken

-ne

turv

a Li

iken

netu

rval

lisuu

styö

n ke

-hi

ttäm

inen

Liik

enne

turv

allis

uude

n pa

ran-

tam

inen

V

alis

tam

inen

liik

enne

-tu

rval

lisuu

dest

a

Liik

enne

valis

tus,

liik

enne

-ka

svat

us, t

iedo

ittam

inen

, E

rilai

set k

ohde

ryhm

ät, t

em-

pauk

set j

a ta

paht

umat

2011

– 2

014

Liik

enne

turv

a P

oliis

i K

oulu

t

Vaa

ralli

set r

auta

teid

en ta

soris

-te

ykse

t Li

iken

netu

rval

lisuu

den

para

ntam

inen

V

aara

llist

en ta

soris

teys

ten

pois

tam

inen

. 20

11 –

201

4 K

unna

t E

LY-k

esku

s T

rafi

31

JYV

ÄS

KY

LÄ

N S

EU

DU

N T

UR

VA

LL

ISU

US

TY

ÖN

TO

IMIN

TA

SU

UN

NIT

EL

MA

201

1 –

2014

(ta

ulu

kko

)

Pai

no

pis

teal

ue

5. P

äih

deo

ng

elm

ien

ja

syrj

äyty

mis

en e

hkä

isem

inen

AS

IA

TA

VO

ITT

EE

T

TO

IME

NP

ITE

ET

A

IKA

TA

ULU

V

AS

TU

UT

/SID

OS

RY

HM

ÄT

M

UU

TA

HU

OM

IOIT

AV

AA

Päi

htei

den

käyt

tö

Nuo

rten

ja v

anhe

mpi

en

päih

deas

ente

isiin

vai

-ku

ttam

inen

.

Päi

htee

ttöm

ien

tapa

htum

i-en

järje

stäm

inen

nuo

rille

, nu

orte

n su

unni

ttele

mat

ta

paht

umat

ja v

anhe

mm

ille

omat

tila

isuu

det (

vanh

em-

pain

illat

).

2011

- 2

014

Kou

lu

Vap

aa-a

ikat

oim

i N

uoris

otoi

mi

Sos

iaal

itoim

i Jä

rjest

öt

Seu

raku

nnat

Ase

nnek

asva

tus

Alk

ohol

in v

älitt

ämin

en

Alk

ohol

in v

älitt

ämin

en

ja m

yynt

i ala

ikäi

sille

lo

ppuu

.

Kau

ppoj

en k

anss

a yh

teis

-ne

uvot

telu

, joi

ssa

pääs

tään

yh

teis

ille

linjo

ille

päih

tyne

ille

myy

mis

estä

. Ikä

rajo

jen

noud

atta

min

en. A

lkoh

olin

vä

litäm

inen

ala

ikäi

sille

-ka

mpa

njoi

ntia

ja v

anhe

mpi

-en

vas

tuut

tam

inen

täss

ä ai

hees

sa.

Jatk

uvaa

K

aupa

t, va

nhem

mat

, pä

ihde

työn

teki

jät,

polii

si

Alk

ohol

in v

älitt

ämin

en

Net

tiaik

uine

n –

päiv

ysty

spal

-

velu

alu

eelli

sena

toim

inta

na

Syr

jäyt

ymis

en e

hkäi

-se

min

en

Luod

a ne

ttiin

päi

vyst

yspa

l-ve

lu m

issä

pys

tytä

än k

uun-

tele

maa

n nu

oria

ja a

nta-

maa

n tu

kea.

2011

- 2

014

Kun

nat

Nuo

risot

oim

i

Syr

jäyt

ymis

en e

hkäi

sem

eine

n N

uort

en ty

öttö

myy

den

vähe

ntäm

inen

Nuo

rten

työp

ajoj

en k

ehit-

täm

inen

(yh

teis

työ

koul

ujen

ja

yrit

yste

n ka

nssa

) 20

11 -

201

4 T

yövo

imah

allin

to, k

unna

t, nu

oris

otyö

paja

t sek

ä ku

nti-

en to

teut

tam

at h

ankk

eet

Kes

ki-S

uom

en p

oliis

ilaito

s, V

ers

2, 6

.5..2

009

H

YV

ÄN

AR

JEN

TU

RV

AL

LIN

EN

, KIIN

NO

ST

AV

A

JA V

ET

OV

OIM

AIN

EN

JÄ

MS

ÄN

SE

UT

U

JÄM

SÄ

N S

EU

TU

KU

NN

AN

TU

RV

AL

LIS

UU

SY

HT

EIS

TY

ÖO

HJE

LM

A V

UO

SIL

LE

200

9 -

2012

TU

RV

AL

LIS

UU

SY

HT

EIS

TY

ÖN

TA

VO

ITE

LIL

AM

ME

VU

OT

EE

N 2

012

ME

NN

ES

SÄ

Vis

iom

me

Mis

sio

mm

e

Vis

ion

muk

aise

n Jä

msä

n se

utuk

unna

n ke

hittä

mis

en p

erus

kivi

ä ov

at v

ahva

yht

eisö

llisy

ys,

rikos

ten

ja v

iihty

isyy

ttä

heik

entä

vän

häiri

ökäy

ttäyt

ymis

en e

nnal

taeh

käis

y, v

arha

inen

puu

ttum

inen

, mää

rätie

toin

en s

yrjä

ytym

isen

ehk

äisy

se

kä m

onia

lain

en ja

ver

kost

oihi

n pe

rust

uva

turv

allis

uusy

htei

styö

. Tur

valli

suut

een

täht

äävi

llä to

imen

pite

illä

Jäm

sän

seud

usta

luod

aan

halu

ttu a

suin

-, y

ritys

- ja

mat

kailu

paik

kaku

nta

Seu

tuku

nnal

le o

n om

inai

sta

kilp

ailu

kyky

inen

, ede

llä k

uvat

tuja

pää

mää

riä tu

keva

rak

enne

ttu y

mpä

ristö

, tek

nise

sti

ajan

tasa

lla o

leva

infr

astr

uktu

uri,

työl

lisyy

ttä e

dist

ävä

ilmap

iiri s

ekä

sosi

aalis

ia o

ngel

mia

ehk

äise

vä to

imin

tata

pa, j

oi-

ta tu

etaa

n os

apuo

lten

yhde

ssä

järje

stä

mill

ä tu

rvav

erko

illa

ja -

ketju

illa.

Jäm

sän

seud

un li

iken

nera

tkai

sut j

a -y

mpä

ristö

maa

lla, v

esill

ä, u

rilla

, rei

teill

ä ja

rai

teill

a tu

keva

t tur

valli

sta

m

atka

ntek

oa s

ekä

alue

en y

ritys

ten,

yht

eisö

jen,

mat

kaili

joid

en ja

asu

kkai

den

logi

stiik

kata

rpei

ta.

T

oim

ijaos

apuo

lten

kesk

inäi

nen

yhte

isty

ö on

nop

eaa,

sam

ansu

unta

ista

ja m

utka

tont

a. Y

htey

denp

ito a

luee

n

asuk

kais

iin ja

yht

eisö

ihin

on

kahd

ensu

unta

ista

.

Osa

puol

ten

oman

hen

kilö

stön

tiet

otai

toja

ja v

oim

avar

oja

yllä

pide

tään

täm

än o

hjel

man

muk

aise

sti

huol

ehtim

alla

niis

tä a

ktiiv

isin

toim

in ja

pan

osta

mal

la y

htei

spel

iin e

ri to

imijo

iden

kes

ken.

TU

RV

AL

LIN

EN

– Y

HT

EIS

ÖL

LIN

EN

– Y

ST

ÄV

ÄL

LIN

EN

- D

YN

AA

MIN

EN

Jäm

sän

seut

ukun

ta o

n hy

vän

eläm

än ja

arje

n ve

tovo

imai

nen

alue

,

joss

a on

turv

allis

ta a

sua,

yrit

tää,

työs

kenn

ellä

ja m

atka

illa.

TA

SA

PA

INO

ITE

TT

U S

TR

AT

EG

IA T

AV

OIT

ET

ILA

AN

PÄ

ÄS

EM

ISE

KS

I

1.

Y

hte

isku

nn

allin

en v

aiku

ttav

uu

s

Str

ateg

iset

tav

oit

teet

M

enes

tyst

ekijä

t

Mit

tari

t

E

nn

alta

ehkä

isev

än t

oim

inn

an t

avo

itte

et

En

nal

taeh

käis

evät

to

imet

A

rvio

inn

in v

älin

eet

IMA

GO

N L

UO

MIN

EN

H

yvän

arje

n el

emen

ttie

n ja

vet

ovoi

mai

suud

en

prof

iilit

vahv

istu

vat

kaik

illa

aloi

lla ja

tuk

evat

si-

ten

pyrk

imys

tä tu

rval

lisem

man

ja v

iihty

isäm

-m

än s

eutu

kunn

an lu

omis

een

T

ulev

aisu

utta

pyr

itään

enn

akoi

maa

n y

leis

kaav

oitu

k-se

n ke

inoi

n la

ajap

ohja

isel

la tu

rval

lisuu

s- ja

viih

-ty

isyy

snäk

ökoh

tia p

aino

ttav

alla

yht

eist

yöllä

. K

aikk

i ke

skei

set t

oim

ijat o

teta

an m

ukaa

n yh

dysk

unta

suun

nit-

telu

un h

eti a

lkuv

aihe

ista

läht

ien.

Enn

akoi

nnin

esi

in-

tuom

iin t

oden

näkö

isiin

muu

toks

iin r

eago

idaa

n.

R

iski

paik

koje

n an

alys

oint

ia k

ehite

tään

ja n

e ka

rtoi

te-

taan

. Täm

ä tu

kee

rikos

ten

ja h

äiriö

käyt

täyt

ymis

en

eh-

käis

yä ja

laaj

a-al

aise

sti e

ri ha

llinn

onal

ojen

val

vont

a- ja

vi

rano

mai

stoi

mie

n ko

hden

nust

a.

A

ktiiv

ista

tur

valli

suud

en tu

nnet

ta k

ehite

tään

ja r

ikol

li-su

utta

ja h

äiriö

käyt

täyt

ymis

tä e

hkäi

stää

n lis

ääm

ällä

ja

kehi

ttäm

ällä

tie

dott

amis

ta, k

ampa

njo

ita s

ekä

muu

ta

proj

ekti-

ja v

alis

tust

oim

inta

a (e

sim

. Tur

valli

nen

Him

os

-kam

panj

a).

La

nsee

rata

an s

eudu

lle ”

Vuo

den

seud

ullin

en t

urva

lli-

suus

teko

” -p

alki

tsem

ism

allin

.

T

ueta

an p

aika

llisl

ehte

ä ki

rjoitu

ksin

, kes

ätoi

mitt

ajan

a to

imim

alla

tai

mui

lla t

avoi

n tu

rval

lisuu

stee

moi

sta.

K

ahde

ksas

luok

kala

isill

e ko

ulul

aisi

lle k

ehite

tään

kilp

ai-

lu tu

rval

lisuu

stee

mal

la.

R

ikos

ten

mää

rä s

eudu

lla

P

oliis

in h

älyt

yste

htäv

ien

/

te

htäv

äilm

oitu

sten

mää

rä

S

eudu

lle m

uutta

neid

en ja

sie

l-tä

poi

smuu

ttane

iden

mää

rä

P

erus

tett

ujen

/ la

kann

eide

n yr

ityst

en m

äär

ä

T

yölli

stet

tyje

n /

työt

töm

ien

mää

rä

P

elas

tust

oim

en te

htäv

ien

mää

-rä

t, la

atu

ja k

ohde

ntum

inen

Mill

aisi

a ol

oja

kohd

en h

alua

mm

e yh

dess

ä ed

etä

vähi

telle

n ta

voite

tilan

saav

utta

akse

mm

e?

Jotta

onn

istu

mm

e va

ikut

tam

aan

turv

allis

uude

n ja

tu

rval

lisuu

den

tunt

een

sekä

hyv

invo

inni

n m

yönt

eise

en

kehi

ttym

isee

n, m

itä m

eidä

n pi

tää

tehd

ä?

Mill

aisi

n vä

linei

n vo

imm

e m

itata

ja

arv

ioid

a ed

isty

mis

täm

me?

S

eudu

llise

n tu

rval

lisuu

syht

eist

yön

ja tä

män

ohj

elm

an

muk

aise

n to

imin

taa

ja p

ääm

ääriä

tuod

aan

esiin

tois

tu-

vast

i eri

tapa

htu

mie

n yh

teyd

essä

.

Y

htei

styö

tä ja

kum

ppan

uuss

uhte

ita k

ehite

tään

suu

rten

ja

laaj

aa n

äkyv

yyttä

saa

vien

yle

isöt

apah

tum

ien

yhte

y-de

ssä

(AK

K-S

port

s / N

este

Oil-

ralli

, Him

os-ju

hann

us,

Vau

hdin

Maa

ilma,

Kes

ämar

kkin

at, S

uvis

eura

t, K

uh-

moi

sten

Kie

psau

s, H

yvä

n tu

ulen

-mes

sut j

ne.)

S

eudu

n tu

rval

lisuu

sim

agoa

ja tu

rval

lisuu

syht

eist

yötä

tu

odaa

n es

iin s

eudu

n ja

mat

kailu

n m

arkk

inoi

nnis

sa.

TU

RV

AL

LIS

UU

SV

AL

IST

US

JA

-T

IED

OT

US

S

eutu

kunn

alla

har

joite

taan

mää

rätie

tois

esta

ja

laaj

a-al

aist

a en

nalta

ehkä

isev

ää t

urva

llisu

usva

-lis

tust

a

T

urva

llisu

us-

ja te

rvey

skas

vatu

ksen

pai

noar

voa

lisä-

tään

kod

eiss

a, p

äivä

hoid

ossa

, ko

ului

ssa

ja a

luee

n op

-pi

laito

ksis

sa.

Lu

odaa

n er

ilais

ia u

usia

sov

ittel

u- ja

yhd

ysku

ntap

alve

-lu

a tu

kevi

a jä

rjest

elm

iä.

T

urva

llisu

utee

n lii

ttyvä

ä ne

uvon

taa

ja o

hjau

sta

lisä-

tään

.

T

urva

llisu

uste

eman

ym

pär

ille

kehi

tetä

än s

opiv

ia y

lei-

sötil

aisu

uksi

a

Lu

odaa

n u

lkoi

set t

unnu

kset

seu

dulli

sess

a tu

rval

li-su

usyh

teis

työs

sä m

ukan

a ol

evill

e yr

ityks

ille

ja y

htei

-sö

ille

(esi

m.

tarr

a lii

kkei

den

ulko

-ovi

in t

ai n

äyte

ikku

-no

ihin

tyy

liin:

”M

e ol

emm

e m

ukan

a Jä

msä

n se

udun

tu

rval

lisuu

den

kehi

ttäm

ises

sä”)

.

Lu

odaa

n se

udun

tur

valli

suus

yhte

isty

ölle

om

a pe

rsoo

-na

lline

n ja

tunn

iste

ttav

a tu

nnus

kuva

(ta

rroi

hin,

julis

tei-

siin

, pai

nom

ater

iaal

iin, k

ampa

njoi

den

yhte

ytee

n, n

et-

tiin

jne.

)

K

äynn

iste

tään

uud

enla

ista

tuv

allis

uusk

umpp

anuu

tta

m

m. p

elas

tust

oim

en, k

oulu

jen,

kot

ihoi

don,

päi

väho

i-do

n, s

aira

anku

ljetu

ksen

. tie

halli

nnon

, sos

iaal

i- ko

ulu-

ja

nuo

risot

oim

en, S

PR

yst

äväp

alve

lun,

SR

K:ie

n ym

s.

kans

sa).

T

erve

ysky

sely

t ja

tilas

tot

T

apat

urm

ien

mää

rät

V

alis

tust

ilais

uuks

ien

mää

-rä

/laat

u: ta

voitt

eena

tavo

ittaa

20

% v

äest

östä

vuo

sitta

in

Le

htiti

edot

ukse

n m

äärä

T

avoi

tteis

iin p

ääsy

ä tu

keva

t ra

dio

ja T

V-o

hjel

mat

Ik

äihm

iste

n en

nalta

ehkä

isev

i-en

kot

ikäy

ntie

n ka

ttavu

us (

80 v

ko

tona

asu

vat)

K

irjau

kset

opp

ilaito

sten

ope

-tu

ssuu

nnite

lmis

sa

SU

UN

NIT

TE

LU

Y

hdys

kunt

arak

ente

en, m

aank

äytö

n, li

iken

ne-

väyl

ien

ja k

aupu

nkiti

lan

suun

nitt

elu

on o

ikea

-ai

kais

ta ja

enn

akoi

vaa

ja s

e tu

kee

seut

ukun

-na

n hy

vän

arje

n tu

rval

lisuu

s- ja

viih

tyis

yys-

ajat

telu

a ja

tavo

ittee

nase

ttel

ua

K

aupu

nkiti

lan

ja y

hdys

kunt

arak

ente

iden

suu

nnitt

elu

ky

tket

ään

täm

än o

hjel

man

tavo

ittei

siin

ja s

itä h

arjo

ite-

taan

ent

istä

pid

emm

älle

vie

dyn

yhte

isty

ön p

uitte

issa

Li

iken

neym

päri

stö

suu

nnite

llaan

mah

dolli

sim

ma

n tu

r-va

llise

ksi n

iin, e

ttä

inhi

mill

iset

ere

hdyk

setk

ään

eivä

t ai

heut

a lii

kenn

ekuo

lem

ia t

ai v

akav

ia lo

ukka

antu

mis

ia

Li

iken

ne-

ja li

ikku

mis

ratk

aisu

t su

unni

tella

an t

ukem

aan

su

juva

a lii

kenn

öntiä

ja lä

htök

ohta

ises

ti ai

na h

eiko

im-

pien

ehd

oilla

La

illis

ia m

aast

oliik

enne

mah

dolli

suuk

sia

keh

itetä

än

mm

. lu

omal

la s

eutu

kunn

an a

luee

lle v

iralli

sia

ja tu

rval

-lis

ia m

aast

oliik

enne

reiti

stöj

ä ja

-ur

ia. T

urva

llisu

usop

as-

teita

lisä

tään

rei

teill

e.

S

äily

tetä

än s

eudu

lla r

auha

llisi

a lii

kkum

isal

ueita

.

Ih

mis

iin k

ohdi

stuv

ien

vaik

utus

ten

arvi

oint

i ote

taan

kä

yttö

ön s

uunn

ittel

ussa

.

T

uote

taan

hyv

ät k

arta

t seu

dun

ulko

ilure

iteis

tä. T

urva

l-lis

uuso

past

eita

han

kita

an r

eitt

ien

varr

elle

.

T

oteu

tune

et r

atka

isut

ver

rattu

-na

suu

nnite

lmiin

A

suka

skys

elyt

Li

iken

neon

nett

omuu

stila

stot

V

iipym

ät r

iste

yksi

ssä

Y

LL

ÄP

ITO

Y

hdys

kunt

arak

ente

en, m

aank

äytö

n, li

iken

ne-

väyl

ien

ja k

aupu

nkiti

lan

yllä

- ja

kun

noss

apid

olla

ta

rjota

an a

luee

n as

ukka

ille,

yht

eisö

ille

ja a

lu-

eella

mat

kaile

ville

tur

valli

nen,

viih

tyis

ä ja

toi

mi-

va s

osia

alin

en ja

rak

enne

ttu

ympä

ristö

R

aken

nust

en y

mpä

ristö

t ja

julk

isiv

ut s

aate

taan

viih

tyi-

syyt

tä ja

turv

allis

uutta

edi

stäv

ään

kunt

oon

E

dist

etää

n se

udun

viih

tyvy

yttä

ja tu

rval

lisuu

tta u

udis

-ta

mal

la k

aupu

nkik

esku

stoj

a.

V

alai

stus

ta li

sätä

än r

aken

nuks

issa

ja y

leis

illä

paik

oilla

se

kä o

ngel

ma-

tai r

iski

paik

oilla

.

Li

iken

nevä

ylie

n k

unno

ssap

itoon

pan

oste

taan

ent

istä

en

emm

än ja

sam

alla

kiin

nite

tään

huo

mio

ta e

rityi

sest

i to

imen

pite

iden

oik

eaan

ajo

ituks

een

jous

tava

lla e

ri to

imijo

iden

kes

kinä

isel

lä y

htei

styö

llä ja

etu

käte

isel

lä

tieto

jenv

aihd

olla

P

ysäk

öinn

in jä

rjes

tely

istä

ja v

alvo

nnas

ta s

ekä

mm

. ke

vyen

liik

ente

en v

äylä

stön

keh

ittäm

ises

tä h

uole

hdi-

taan

enn

akoi

vast

i.

P

imeä

n aj

an o

nnet

tom

uus-

mää

rä

T

alvi

kelin

onn

etto

muu

smää

rät

K

äyttä

jäty

ytyv

äisy

ysky

sely

t

K

aupp

aliik

keid

en m

äärä

n ke

hi-

tys

kesk

usta

ssa

A

sukk

aide

n m

äärä

n ke

hity

s as

emak

aava

-alu

eella

AL

KO

HO

LIP

OL

ITII

KK

A

S

eutu

kunn

assa

har

joite

taan

val

taku

nnal

liste

n lin

jaus

ten

ja v

oim

assa

ole

vien

sää

nnös

ten

mu-

kais

ta a

lkoh

olip

oliti

ikka

a

Li

iken

neju

opu

muk

sen

torju

nta

on

mon

iala

ista

ja

vai

kutt

avaa

ja p

aino

ttuu

onge

lman

enn

alta

-eh

käis

yyn

A

lkoh

olih

aitto

ja k

oske

va v

alis

tus

on s

eudu

lla

aktii

vist

a

V

astu

ullis

ta v

ähitt

äism

yynt

iä ja

ann

iske

lupo

litiik

kaa

tu

etaa

n se

udul

la m

onia

lais

esti.

A

lkoh

olin

väh

ittäi

smyy

nnin

ja a

nnis

kelu

n va

lvon

taa

lis

ätää

n et

enki

n al

aikä

isill

e m

yynn

in,

anni

skel

un ta

i vä-

littä

mis

en o

salta

.

M

m.

vähi

ttäis

myy

ntiä

ja a

nnis

kelu

a ja

auk

iolo

aiko

ja

kosk

eva

ssa

laus

unno

nant

otoi

min

nass

a t

ueta

an tä

ssä

ohje

lmas

sa m

aini

ttuja

turv

allis

uus-

ja v

iihty

isyy

stav

oit-

teita

.

K

iinni

jään

eide

n ra

ttiju

oppo

jen

tuki

ja o

hjau

s po

hjat

aan

eri t

oim

ijoid

en k

eski

näis

een

yhte

isty

öhön

ja s

iitä

kehi

-te

tään

akt

iivis

ta, u

usim

isri

skiä

pie

nent

ävää

toi

min

taa.

P

erus

teta

an m

onia

mm

atill

inen

ehk

äise

vän

päih

dety

ön

ryhm

ä su

unni

ttel

emaa

n se

udul

lista

kok

onai

suut

ta.

O

teta

an k

äytt

öön

audi

t ky

sely

jä ä

itiys

neuv

olas

sa ja

lä

äkär

in v

asta

anot

oilla

.

O

teta

an k

äytt

öön

nuor

ten

päih

dem

ittar

eita

kou

luis

sa.

R

aitt

iust

yötä

akt

ivoi

daan

seu

dulla

mon

iala

isee

n ku

mpp

anuu

teen

per

ustu

en.

Y

leis

en jä

rjest

ykse

n ja

tur

valli

-su

uden

turv

aam

isek

si s

äilö

ön

otet

tuje

n m

äärä

ja ik

ä

Li

iken

neju

opum

usrik

oste

n m

äärä

A

nnis

kelu

paik

koje

n au

kiol

oaja

t

A

nnis

kelu

paik

koje

n jä

rjes-

tysh

äiriö

t, ra

vint

olak

ohta

iset

an

alyy

sit

(hät

äkes

kuks

een

tehd

yt h

älyt

ykse

t ko.

rav

into

-la

sta)

La

sten

ja n

uort

en h

umal

an

vuok

si te

hdyt

säi

löön

oto

ja

kiin

niot

ot

SY

RJÄ

YT

YM

ISE

N E

HK

ÄIS

Y

K

oulu

tuks

esta

, työ

eläm

äst

ä ja

arje

sta

syrj

äy-

tym

isen

tor

junt

aan

pano

stet

aan

vaik

utta

vast

i

H

yvän

arje

n to

teut

umis

ta e

dist

etää

n ty

öllis

täm

isto

imin

m

ukaa

n lu

kien

nai

styö

paik

koje

n m

äärä

n lis

ääm

inen

al

ueel

le.

K

arto

iteta

an m

ahdo

llisu

uksi

a pe

rust

aa s

eudu

lle, e

lä-

män

halli

ntaa

ope

ttav

a 10

-lu

okka

.

P

erus

koul

un p

äätt

änei

lle p

yritä

än ta

kaam

aan

jatk

o-ko

ulut

us-

tai o

ppis

opim

usk

oulu

tusp

aikk

a ta

ikka

aik

uis-

koul

utuk

seen

joht

ava

työ

- ta

i har

joitt

elup

aikk

a.

E

dist

etää

n te

rvey

ttä ja

itse

näis

tä s

elvi

ytym

istä

tuke

vaa

seud

ullis

ta y

htei

styö

tä a

lan

toim

ijoid

en k

eske

n.

P

yritä

än jä

rjest

ämää

n m

iele

käst

ä te

kem

istä

ka

iken

ik

äisi

lle.

Sel

vite

tään

mm

. Ic

ehea

rts

toim

inna

n ja

sen

tu

kem

isen

mah

dolli

suuk

sia

seud

ulla

.

T

sem

ppilu

okk

atoi

min

nan

keh

ittäm

istä

jatk

etaa

n.

Lu

odaa

n m

onia

lain

en ”

turv

aver

kko”

opi

nton

sa k

es-

keyt

täne

ille.

E

rityi

snuo

risot

yötä

akt

ivoi

daan

ja tu

etaa

n in

nova

tiivi

-se

sti.

T

yöttö

mie

n ty

önha

kijo

iden

m

äärä

O

pint

onsa

kes

keyt

täne

iden

m

äärä

A

luee

n av

oint

en ty

öpai

kkoj

en

mää

rä

T

yöpa

ikka

kehi

tys

(mill

aisi

a ty

öpai

kkoj

a al

ueel

la o

n)

J

älki

käte

isen

to

imin

nan

tav

oit

teet

J

älki

käte

iset

to

imet

A

rvio

inn

in v

älin

eet

KIIN

NIJ

ÄÄ

MIS

RIS

KI

M

ahdo

llisi

mm

an k

orke

asta

kiin

nijä

ämis

risk

istä

hu

oleh

dita

an tu

kem

alla

sitä

mm

. jou

stav

alla

vi-

rano

mai

s-, m

edia

- ja

va

paae

htoi

syht

eist

yöllä

H

avai

ttuih

in y

leis

tä jä

rjest

ystä

, tur

valli

suut

ta ja

viih

tyi-

syyt

tä h

eike

ntäv

iin te

kijö

ihin

puu

tuta

an n

opea

sti.

V

apaa

ehto

isto

imin

taa

ja t

iedo

ttam

ista

lisä

tään

mm

. se

utuk

unna

llise

t yh

teis

työm

ahdo

llisu

udet

huo

mio

iden

R

ikos

torju

ntaa

tuke

vaa

tieto

jenv

aiht

oa k

ehite

tään

K

esku

stoj

en ja

ole

tett

ujen

häi

riö-

ja r

iski

koht

eide

n va

l-vo

nnan

keh

ittäm

istä

tuet

aan

selv

ittäm

ällä

mah

dol

li-su

uksi

a va

lvoa

pah

impi

a pa

ikko

ja v

alvo

ntak

amer

oilla

.

Ilm

oite

tut j

a se

lvite

tyt r

ikok

set

R

ikok

sen

johd

osta

kiin

niot

etut

, pi

däte

tyt j

a va

ngitu

t

LIIK

EN

NE

TU

RV

AL

LIS

UU

S

A

luee

lla h

arjo

iteta

an n

äkyv

ää ja

vai

kutt

avaa

lii

kenn

etur

valli

suus

yhte

isty

ötä,

joka

näk

yy li

i-ke

nnet

urva

llisu

uden

par

antu

mis

ena

Li

iken

teen

aut

om

aatt

ista

val

vont

aa k

ehite

tään

.

Li

iken

neva

lvon

tayh

teis

työt

ä e

ri to

imijo

iden

kes

ken

lisät

ään

(mm

. po

liisi

, ku

ntie

n te

knin

en t

oim

i, tie

halli

n-to

).

H

äirit

sevä

än ja

liik

enne

turv

allis

uutt

a va

aran

tava

an

ajoo

n ja

pys

äköi

ntiin

puu

tuta

an v

aiku

ttav

asti

ja e

siin

tu

lleis

iin o

ngel

miin

hae

taan

nop

eita

ja to

imiv

ia r

atka

i-su

ja to

imijo

iden

yht

eisi

n po

nnis

tuks

in.

Li

iken

netu

rval

lisuu

sohj

elm

ien

toim

eenp

anem

inen

va

rmis

teta

an.

K

evye

nliik

ente

en v

äylie

n ra

kent

amis

ta li

sätä

än.

P

oliis

in li

iken

netu

rval

lisuu

sin-

deks

i

P

oliis

in s

uorit

tam

at a

jo-o

ikeu

-de

n ra

joitt

amis

ta k

oske

vat

kä-

sitte

lyt

P

ysäk

öint

ivirh

emak

suje

n m

ää-

rä

Li

iken

nerik

oste

n m

äärä

Li

iken

netu

rval

lisuu

sohj

elm

ien

kirja

amin

en o

petu

ssuu

nnite

l-m

iin

P

OL

IISIT

OIM

INT

A

P

oliis

i keh

ittää

om

an a

lans

a yh

teis

toim

inta

-m

uoto

jaan

ja p

alve

luita

an

Lu

odaa

n al

ueen

kat

tava

, pal

velu

iltaa

n m

onip

uolin

en,

yhde

n lu

ukun

per

iaat

teel

la to

imiv

a yh

teis

palv

eluv

er-

kost

o.

A

luee

n po

liisi

palv

elui

ta k

ehite

tään

osa

na p

oliis

in h

al-

linto

rake

nnem

uuto

sta.

Y

htei

spal

velu

lain

muk

aise

t yh

teis

palv

elup

iste

et a

luee

lla ja

ni

iden

tarjo

amat

pal

velu

t

T

yyty

väis

yys

polii

sivi

rano

mai

-si

lta s

aatu

un p

alve

luun

TA

LO

US

RIK

OL

LIS

UU

DE

N T

OR

JUN

TA

T

alou

srik

ollis

uude

n ke

hitt

ymin

en a

luee

lle t

orju

-ta

an te

hokk

aast

i

H

arm

aan

talo

uden

torju

nta

jatk

etaa

n m

m.

vero

tark

as-

tuks

ia ja

siih

en li

ittyv

ää v

iran

omai

syht

eist

yötä

keh

ittä-

mäl

lä

R

ahoi

tusl

aito

ksia

akt

ivoi

daan

teke

mää

n ilm

oitu

ksia

ep

äilly

stä

raha

npes

usta

T

alou

srik

ollis

uuse

päily

jä k

oske

vaa

tieto

jenv

aiht

oa

lisät

ään

kaik

illa

aloi

lla.

Ilm

isaa

tettu

jen

talo

usrik

oste

n m

äärä

T

akai

sin

saat

u ta

lous

rikok

sist

a sa

atu

rikos

hyöt

y

2.

Asu

kas-

ja y

rity

snäk

öku

lma

Str

ateg

iset

tav

oit

teet

M

enes

tyst

ekijä

t

Mit

tari

t

E

nn

alta

ehkä

isev

än t

oim

inn

an t

avo

itte

et

En

nal

taeh

käis

evät

to

imet

A

rvio

inn

in v

älin

eet

YH

TE

ISV

AS

TU

U

Y

htei

svas

tuu

on a

luee

lla k

oros

tune

esti

esill

ä. S

en

mah

dolli

stam

isek

si s

eudu

lla h

arjo

iteta

an a

ktiiv

is-

ta, v

iihty

isyy

ttä e

dist

ävä

om

aeht

oist

a as

enne

-m

uokk

aust

a

M

onip

uolis

ta, h

yvän

arj

en e

lem

entte

jä tu

keva

a pa

i-ka

llist

a ja

seu

dulli

sta

kans

alai

sjär

jest

ö- ja

vap

aaeh

-to

isto

imin

taa

lisät

ään.

S

eutu

kunn

alla

toim

ivat

yhd

isty

kset

nos

tava

t pr

ofiil

i-aa

n si

ellä

mis

sä ta

rkoi

tuks

enm

ukai

sta,

täm

än o

h-je

lman

pää

mää

rien

edis

täm

isek

si.

T

urva

ttom

uud

en tu

nne

seut

u-ku

nnan

eri

osi

ssa

H

uole

stut

tava

na p

idet

yt te

kijä

t el

inym

päris

töss

ä tu

rval

lisuu

s-ky

sely

n

Mill

aisi

a ol

oja

kohd

en h

alua

mm

e yh

dess

ä ed

etä

vähi

telle

n ta

voite

tilan

saav

utta

akse

mm

e?

Jotta

onn

istu

mm

e va

ikut

tam

aan

turv

allis

uude

n ja

tu

rval

lisuu

den

tunt

een

sekä

hyv

invo

inni

n m

yönt

eise

en

kehi

ttym

isee

n, m

itä m

eidä

n pi

tää

tehd

ä?

Mill

aisi

n vä

linei

n vo

imm

e m

itata

ja

arv

ioid

a ed

isty

mis

täm

me?

Pyr

itään

otta

maa

n kä

yttö

ön s

äänn

öllis

esti

tois

tetta

-va

t tu

rva

llisu

usky

sely

t ja

mitt

auks

et a

sukk

aide

n ja

yh

teis

öjen

turv

allis

uusk

äsity

sten

keh

ittym

isen

seu

-ra

amis

eksi

.

E

dist

etää

n ul

kom

aala

iste

n ko

tout

umis

ta a

luee

lle.

P

ositi

ivis

ta s

osia

alis

ta lä

hiko

ntro

llia

kehi

tetä

än ja

tu

etaa

n.

A

senn

ekas

vatu

sta

keh

itetä

än, s

elvi

ttäm

ällä

mm

. Li

ons

Que

st-o

hjel

man

tar

joam

ia m

ahdo

llisu

uksi

a.

TU

RV

AL

LIN

EN

LII

KK

UM

INE

N

A

sioi

ntiin

, ark

een

ja v

apaa

-aik

aa li

ittyv

än t

urva

lli-

sen

liikk

umis

en e

dist

ämin

en ja

siih

en li

ittyv

ien

lii-

kenn

erat

kais

ujen

ja -

sään

töje

n no

udat

tam

isen

ko-

rost

amin

en

V

arm

iste

taan

kou

lula

isill

e tu

rval

liset

kou

lure

itit j

a tu

rval

linen

kou

lum

atka

mm

. jou

kkol

iiken

tees

sä.

T

urva

llist

a lii

kenn

ekäy

ttäy

tym

istä

maa

lla ja

ves

illä

edis

tetä

än e

rilai

sin

kam

panj

oin.

M

ootto

rikel

kkai

luun

liitt

yvät

yrit

ykse

t ja

kerh

ot s

ekä

kunn

at ja

pol

iisi k

ehitt

ävät

akt

iivis

ta ja

jous

tava

a yh

-te

isty

ötä

turv

allis

en ja

sää

nnös

ten

muk

aise

n ke

lk-

kailu

n va

rmis

tam

isek

si s

eutu

kunn

assa

.

R

aska

anlii

kent

een

ja v

aara

llist

en a

inei

den

kulje

tus-

reiti

t jär

jest

etää

n en

nako

ivas

ti m

ahdo

llisi

mm

an t

ur-

valli

siks

i mon

iala

isel

la s

eutu

kunn

allis

ella

yht

eist

yöl-

lä.

H

yöty

liike

ntee

n su

jum

inen

turv

ataa

n.

V

alai

stuk

sen

ja m

uun

liike

nnet

urva

llisu

utta

edi

stä-

vän

tekn

iikan

akt

iivis

ta h

yväk

sikä

yttö

ä lis

ätää

n.

N

uoril

le k

ulje

ttaj

ille

anne

taan

koh

denn

ettu

a lii

ken-

netu

rval

lisuu

sval

istu

sta.

Ju

lkis

ta li

iken

nett

ä ke

hite

tään

seu

dulla

liik

kum

isen

to

delli

sena

vai

htoe

hton

a.

K

evye

n lii

kent

een

onne

tto-

muu

det

seut

ukun

nass

a

T

ielii

kenn

eonn

etto

muu

det s

eu-

tuku

nnas

sa

V

esili

iken

neon

nett

omuu

det

M

aast

oliik

enne

onne

ttom

uude

t

Ju

lkis

en li

iken

teen

vuo

roje

n ja

ni

iden

käy

ttäjie

n m

äärä

LÄ

HE

ISV

ÄK

IVA

LL

AN

VÄ

HE

NT

ÄM

INE

N

K

oton

a ko

etun

väk

ival

lan

pelk

o vä

hene

e ja

last

en

ja n

uort

en s

eksu

aalis

en h

yväk

sikä

yttö

ä eh

käis

-tä

än a

iem

paa

teho

kkaa

mm

in

K

odit,

kou

lut s

ekä

mm

. ter

veyd

enho

ito s

aate

taan

ak

tiivi

sim

mik

si o

sapu

olik

si o

ngel

mie

n se

uran

nass

a ja

niid

en r

atka

isem

isen

käy

nnis

täm

ises

sä ja

avu

n-ta

rjoaj

iin s

uunt

autu

vass

a yh

teyd

eno

toss

a.

P

syko

sosi

aalis

en k

riisi

avun

saa

nti t

urva

taan

ja s

itä

kosk

evaa

yht

eist

yötä

keh

itetä

än.

S

osia

alis

et tu

kive

rkot

ja n

iihin

liitt

yvät

info

rmaa

tio-

ketju

t saa

teta

an a

ukot

tom

iksi

.

La

sten

suoj

elul

ain

muk

aist

en il

moi

tust

en te

kem

istä

ak

tivoi

daan

.

Lä

hisu

hdev

äkiv

alla

n ho

itopr

oses

sien

yllä

pito

a ke

hi-

tetä

än ja

sen

seu

rant

aan

luod

aan

uus

ia a

rvio

intiv

ä-lin

eitä

.

Lä

hisu

hdev

äkiv

alla

n en

nalta

ehkä

isyn

pro

sess

i /

ketju

kuv

ataa

n.

V

äkiv

alta

rikok

set k

otira

uhan

su

ojaa

mal

la a

luee

lla

P

syko

sosi

aalis

en k

riisi

avun

ky

synn

än m

äärä

seu

tuku

nnan

ku

nnis

sa

La

sten

suoj

elui

lmoi

tust

en m

ää-

rä /

vira

nom

aine

n

S

uunn

itelm

at

H

uost

aano

ttoje

n m

äärä

Lä

hest

ymis

kiel

lot

VA

RA

UT

UM

INE

N

V

äest

önsu

ojel

u, v

alm

iuss

uunn

ittel

u ja

muu

var

au-

tum

inen

on

enna

koiv

aa, y

htei

styö

peru

stei

sta

ja

test

attu

a

P

oten

tiaal

iset

ris

kitil

ante

et k

arto

iteta

an ja

niih

in

vara

udut

aan

huol

ellis

ella

val

miu

ssuu

nnitt

elul

la, j

ota

tuet

aan

sään

nölli

sin

harjo

ituks

in.

Y

htei

styö

pohj

aa la

ajen

neta

an s

eutu

kunn

allis

esti.

V

arm

iste

taan

suu

nnite

lmie

n aj

anta

sais

uus.

S

uunn

itelm

ien

mää

rät

YL

EIS

IÄ P

AIK

KO

JA K

OS

KE

VA

N V

ÄK

IVA

LL

AN

TO

RJU

NT

A

V

äkiv

alta

isen

käy

ttäy

tym

isen

ja v

äkiv

alla

n ai

heut

-ta

maa

pel

ko v

ähen

ee t

yöpa

ikoi

lla ja

yle

isill

ä pa

i-ko

illa

ja tu

rval

lisuu

den

tunn

e ke

hitty

y m

yönt

eise

en

suun

taan

Y

leis

ötila

isuu

ksia

kos

keva

pää

töks

ente

ko s

ekä

maj

oitu

s-,

ravi

tsem

us-

ja m

atka

iluel

inke

inon

har

joit-

tam

inen

sek

ä va

lvon

ta ja

keh

ittäm

inen

kyt

ketä

än

tiivi

isti

täm

än o

hjel

man

turv

allis

uus-

ja v

iihty

isyy

sta-

voitt

eide

n sa

avut

tam

ispy

rkim

yksi

in.

Y

leis

ötila

isuu

ksie

n hu

olel

linen

om

aeht

oine

n ja

en-

nako

lline

n tu

rval

lisuu

s- ja

pel

astu

ssuu

nnitt

elu

ote-

taan

pää

sään

nöks

i kai

kkia

yli

500

osan

otta

jan

tilai

-su

uksi

a ko

skie

n se

kä m

uullo

inki

n ta

rvitt

aess

a

V

alvo

ntaa

lisä

tään

ja u

usia

yht

eist

yöm

uoto

ja k

ehi-

tetä

än.

T

oim

ijoita

pyr

itään

saa

maa

n lis

ää m

ukaa

n v

erko

s-to

mai

seen

toi

min

taan

.

K

atut

urva

llisu

usin

deks

i

S

eksu

aalir

ikos

ten

mää

rä

V

äkiv

alta

rikos

ten

mää

rä

YH

TE

ISÖ

LL

ISY

YS

Y

htei

sölli

syys

kor

ostu

u se

udul

la.

Per

heid

en m

er-

kity

s tu

rval

lisuu

den

peru

syks

ikkö

nä k

asva

a ja

tä-

mä

on s

aatu

seu

dulla

näk

yväs

ti ja

vai

kutta

valla

ta

valla

esi

lle

Y

htei

sölli

stä

edis

tävä

ä so

siaa

lista

toim

inta

a lis

ä-tä

än k

aiki

ssa

alue

en k

unni

ssa

ja n

äide

n ke

skin

äist

ä se

udul

lista

yht

eist

oim

inta

a ke

hite

tään

.

A

sukk

aide

n n

euvo

ntaa

ja o

past

usta

sek

ä nä

iden

ta

rvits

emaa

kri

isia

pua

keh

itetä

än.

K

ehite

tään

ras

ism

inva

stai

sia

toim

ia ja

val

istu

sta

alue

en k

anta

väes

tölle

lisä

tään

.

R

asis

tiste

n rik

oste

n m

äärä

VA

ST

UU

LL

INE

N V

AN

HE

MM

UU

S

V

astu

ullin

en v

anhe

mm

uus

ong

elm

ien

enna

kkot

or-

junn

assa

toi

mii

ja t

uott

aa e

ntis

tä p

arem

pia

tulo

k-si

a

V

anhe

mm

uude

n pe

ruse

lem

entte

jä k

oros

teta

an ja

va

nhem

pan

a ol

emis

ta tu

etaa

n m

m.

perh

ekur

ssei

n (m

m. p

erhe

valm

ennu

kset

) ja

eri

lais

in t

ilais

uuks

in.

N

uoris

olle

lisä

tään

hyv

iä ta

poja

kos

keva

a kä

yttä

y-ty

mis

valis

tust

a.

E

läm

änha

llinn

an o

petu

s ot

etaa

n m

ukaa

n op

into

-oh

jelm

iin k

oulu

issa

.

T

ueta

an p

erhe

iden

yht

eisi

ä ha

rras

tusm

ahdo

llisu

uk-

sia.

K

oros

teta

an v

anhe

mm

ille

esim

erki

llisy

yden

mer

ki-

tyst

ä la

psill

een.

V

anhe

mm

uutta

tuet

aan

vert

aist

oim

inna

n ja

erit

yist

ä tu

kea

tarv

itsev

ille

perh

eille

kot

i- ja

per

hety

ön a

vulla

.

N

uort

en h

enki

löid

en t

ekem

ien

rikos

ten

mää

rä

N

uort

en k

iinni

- ja

säi

löön

otto

-je

n m

äärä

t

La

sten

suoj

elui

lmoi

tust

en m

ää-

rä

TU

RV

AL

LIN

EN

IKÄ

ÄN

TY

MIN

EN

T

urva

lline

n ik

äänt

ymin

en lu

o ha

lukk

uutta

asu

a al

ueel

la

Lä

hipa

lvel

uper

iaat

etta

edi

stet

ään

kaik

illa

aloi

lla.

Li

ikku

mis

en e

stee

ttöm

yytt

ä ed

iste

tään

.

K

ehite

tään

sel

vite

ttyi

hin

tarp

eisi

in ja

asi

akka

iden

od

otuk

siin

per

ustu

vaa

palv

elui

den

laat

ua.

Ik

äänt

yväl

le v

äest

ölle

suu

nnat

tua

, koh

denn

ettu

a to

imin

taa

ja t

iedo

ttam

ista

lisä

tään

ja k

ehite

tään

.

A

vun

kuts

umuo

toja

keh

itetä

än.

T

ueta

an ik

äih

mis

ten

vies

tintä

tekn

iste

n ta

itoje

n k

e-hi

ttäm

istä

.

Jä

rjest

etää

n ik

äihm

isill

e tu

rval

lisee

n ik

äänt

ymis

een

liitt

yviä

erit

yisk

urss

eja.

Y

li 60

-vuo

tiais

iin k

ohdi

stun

ei-

den

rikos

ten

mää

rä

T

yyty

väis

yysk

yse

ly

Y

RIT

YS

TO

IMIN

TA

Y

ritys

ten

toim

inna

n hä

iriöt

ön t

oteu

tum

inen

tur

va-

taan

ja y

ritys

toim

inta

an tu

odaa

n m

ukaa

n hy

vän

arje

n el

emen

ttejä

Y

ritys

ten

työ

voim

an r

ekry

toin

teih

in k

iinni

tetä

än

huo

mio

ta a

ktiiv

ises

ti

T

yötu

rval

lisuu

sris

keih

in k

iinni

tetä

än h

uom

iota

K

ehite

tään

yrit

yste

n ja

asi

asta

kiin

nost

unei

den

mui

den

toim

ijoid

en k

äyttö

ön s

eudu

llise

sti t

oteu

tet-

tava

a tu

rval

lisuu

skou

lutu

sta,

-se

min

aare

ja ja

-

neuv

onta

a.

Y

ritys

ten

ma

rkki

noin

niss

a o

teta

an ir

ti ka

ikki

tur

valli

-su

udes

ta ja

viih

tyis

yyde

stä

saat

ava

hyöt

y ja

eri

toim

ijaos

apuo

let

tuke

vat

sitä

mah

dolli

suuk

sien

sa

muk

aan.

Y

rityk

set k

äyttä

vät a

ktiiv

ises

ti re

kryt

oinn

in tu

rvan

a tu

rval

lisuu

ssel

vity

ksiä

.

J

älki

käte

isen

to

imin

nan

tav

oit

teet

J

älki

käte

iset

to

imet

A

rvio

inn

in v

älin

eet

AP

U U

HR

EIL

LE

R

ikos

ten

uhrik

si jo

utun

eide

n ja

niid

en s

eura

uksi

s-ta

kär

sim

ään

jout

unei

den

autt

amin

en

on s

eudu

lle

omin

aist

a

P

syko

sosi

aalis

en a

vun

palv

elui

ta la

ajen

neta

an ja

ke

hite

tään

kok

o se

utuk

unta

kat

tava

ksi.

T

urva

taan

turv

akot

ipal

velu

iden

riit

tävä

mää

rä ja

sa

atav

uus

mah

dolli

sim

man

lähe

ltä ja

hel

post

i.

T

oim

ijoid

en k

eski

näis

tä ti

etoj

enva

ihto

a ja

yht

eisp

e-liä

edi

stet

ään

uhrie

n au

ttam

ises

sa.

R

iski

jout

ua r

ikok

sen

uhri

ksi

seut

ukun

nan

eri k

unni

ssa

A

luee

n tu

rvak

odit

ja n

iiden

kä

yttä

jäm

äärä

t

RIK

OL

LIS

EK

SI R

EK

RY

TO

ITU

MIS

EN

T

OR

JUN

TA

R

ikol

lisel

le u

ralle

aja

utum

ista

ehk

äist

ään

akt

iivi-

sest

i laa

jalla

vira

nom

ais-

ja y

htei

styö

llä

P

äiht

eide

n vä

ärin

käyt

ön tu

nnis

tam

ista

osa

na r

ikol

-lis

ta ja

syr

jäyt

ynyt

tä k

äytt

äyty

mis

tä k

ehite

tään

.

V

arha

isen

puu

ttum

isen

pai

noar

voa

lisät

ään.

K

ohde

nnet

tua

asen

neka

svat

usta

ja v

alis

tust

a e

ten-

kin

onge

lma-

ja r

iski

ryhm

ille

anne

taan

aie

mpa

a en

emm

än.

H

oito

onoh

jaus

ta te

host

etaa

n ja

hoi

to-

ja tu

kim

uoto

-ja

keh

itetä

än in

nova

tiivi

sest

i.

R

ikos

kier

teen

kat

kais

emis

een

täht

äävi

ä m

onia

lais

ia

toim

ia li

sätä

än ja

teh

oste

taan

.

E

nsik

erta

lais

ten

rikok

sent

eki-

jöid

en m

äärä

H

oito

on o

hjat

tuje

n m

äärä

A

lle 1

8-vu

otia

iden

teke

mät

rik

okse

t

P

ÄIH

TE

IDE

N V

ÄÄ

RIN

KÄ

YT

ÖN

TO

RJU

NT

A

P

äiht

eide

n vä

ärin

käyt

ön ja

siit

ä ai

heut

uvie

n ne

ga-

tiivi

sten

ilm

iöid

en ja

seu

raa

mus

ten

enna

ltaeh

käi-

sem

inen

on

arki

päiv

ää m

onip

uolis

in y

htei

stoi

min

H

uum

eide

n vä

littä

jä-

ja k

äyttä

järe

nkai

den

hajo

tta-

mis

ta e

dist

etää

n ak

tiivi

sest

i ja

niid

en s

ynty

mis

tä p

y-rit

ään

estä

mää

n en

nalta

ehkä

isev

in to

imin

.

K

oros

teta

an v

astu

ullis

ta a

lkoh

olin

ann

iske

lua

ja

vähi

ttäi

smyy

ntiä

ja n

äide

n va

lvon

taa

lisä

tään

.

H

arra

stet

iloja

pyr

itään

lisä

ämää

n se

kä lu

omaa

n al

ueel

le m

m. n

ettik

ahvi

lato

imin

taa.

K

ehite

tään

seu

tuku

nnan

laaj

uisi

a uu

sia

yhte

isty

ö-m

uoto

ja ja

ka

mpa

njoi

ta.

P

alja

stet

tuje

n hu

umer

ikos

ten

mää

rä

A

nnis

kelu

a ja

väh

ittäi

smyy

ntiä

ko

skev

ien

huom

autu

sten

, m

yynt

ikie

ltoje

n ja

ann

iske

lulu

-pi

en p

eruu

tust

en m

äärä

3.

Y

hte

isty

öp

rose

ssie

n n

äkö

kulm

a

Str

ateg

iset

tav

oit

teet

M

enes

tyst

ekijä

t M

itta

rit

E

nn

alta

ehkä

isev

än t

oim

inn

an t

avo

itte

et

En

nal

taeh

käis

evät

to

imet

A

rvio

inn

in v

älin

eet

KO

KO

NA

ISK

UV

AN

HA

HM

OT

TA

MIN

EN

K

okon

aisp

rose

ssi t

iedo

stet

aan

ylei

sest

i tur

valli

-su

utee

n ja

viih

tyis

yyte

en li

ittyv

issä

kys

ymyk

siss

ä

O

sapu

olet

saa

ttava

t käy

tettä

viss

ään

olev

at t

iedo

t pa

lvel

emaa

n yh

teis

tä p

ääm

äärä

ä a

siaa

sää

tele

vien

no

rmie

n pu

ittei

ssa

V

iihty

isyy

ttä ja

turv

allis

uutta

edi

stäv

ien

inno

vaat

ioi-

ta e

tsitä

än a

ktiiv

ises

ti ja

niid

en h

yväk

sikä

yttö

var

-m

iste

taan

.

Mill

aisi

a ol

oja

kohd

en h

alua

mm

e yh

dess

ä ed

etä

vähi

telle

n ta

voite

tilan

saav

utta

akse

mm

e?

Jotta

onn

istu

mm

e va

ikut

tam

aan

turv

allis

uude

n ja

tu

rval

lisuu

den

tunt

een

sekä

hyv

invo

inni

n m

yönt

eise

en

kehi

ttym

isee

n, m

itä m

eidä

n pi

tää

tehd

ä?

Mill

aisi

n vä

linei

n vo

imm

e m

itata

ja

arv

ioid

a ed

isty

mis

täm

me?

YH

TE

IST

YÖ

MU

OD

OT

K

äytö

ssä

on h

yvin

suu

nnite

llut y

htei

styö

pros

essi

t,

joss

a vi

estin

tä,

suun

nitt

elu

ja s

eura

nta,

par

hais

ta

käyt

änte

istä

opp

imin

en s

ekä

osal

listu

min

en t

oim

i-va

t hyv

in

M

uodo

stet

aan

uusi

a tu

rval

lisuu

tta

lisää

viä

ja t

urva

l-lis

uude

n tu

nnet

ta k

ehitt

äviä

yht

eist

yöve

rkos

toja

ja

kum

ppan

uuss

uhte

ita.

K

ansa

lais

ten,

yht

eisö

jen

ja v

irano

mai

sten

sek

ä m

uide

n to

imijo

iden

val

vont

ayht

eist

yötä

keh

itetä

än

ylei

sen

järje

styk

sen

ja tu

rval

lisuu

den

säily

ttäm

isek

-si

ja p

aran

tam

isek

si s

ekä

mm

. liik

ente

en v

alvo

n-na

ssa,

alk

ohol

itark

astu

ksis

sa ja

yle

isöt

ilais

uuks

iin

liitty

väss

ä ta

rkas

tust

oim

inna

ssa.

Jä

rjest

etää

n yh

teis

iä tä

män

ohj

elm

an ta

voitt

eita

ed

istä

viä

hank

keita

ja p

roje

ktej

a.

YH

TE

INE

N K

IEL

I JA

TIE

TO

JEN

VA

IHT

O

A

luee

lla h

arjo

iteta

an a

ktiiv

ista

ja s

aum

aton

ta e

ri to

imijo

iden

kes

kinä

istä

yht

eist

yötä

ja t

ieto

jenv

aih-

toa

häiri

ökäy

ttäy

tym

isen

ja t

urva

llisu

usuh

kien

tor

-ju

mis

eksi

mm

. niih

in e

nnal

ta v

arau

tum

alla

E

dist

etää

n yh

teis

en k

iele

n m

uodo

stum

ista

mm

. yh

teis

ellä

kou

lutu

ksel

la ja

mui

lla y

htei

stoi

min

tatil

ai-

suuk

silla

Lu

odaa

n uu

sia

kesk

uste

luyh

teis

työf

ooru

mei

ta ja

sä

ännö

llisi

ä ta

paam

isia

tav

oitt

eelli

sine

asi

alis

toi-

neen

.

O

sapu

olet

järje

stäv

ät tä

män

ohj

elm

an ta

voitt

eita

pa

lvel

evia

tap

ahtu

mia

.

RO

OL

IT J

A V

AS

TU

UA

LU

EE

T

V

irano

mai

syht

eist

yön

rool

it on

tark

enne

ttu m

m.

hyvä

n ar

jen

kehi

ttäm

isto

imie

n ve

tova

stuu

n os

alta

K

ehite

tään

uus

ia ja

aie

mm

in k

äytö

ssä

olle

ita y

h-te

isty

ösop

imus

mal

leja

.

H

ankk

eide

n ja

pro

jekt

ien

sekä

ver

kost

ojen

ved

on

selk

eä v

astu

utta

min

en s

ekä

rool

eist

a ja

teht

ävis

tä

sopi

min

en v

arm

iste

taan

.

V

astu

ullis

ten

ohja

ajie

n m

äärä

ä s

eura

työh

ön li

sä-

tään

.

Jä

rjest

etää

n sä

ännö

llisi

ä pa

laut

e- ja

keh

ityst

ilai-

suu

ksia

vira

nom

aist

en, y

ritys

ten

ja jä

rjest

öjen

väl

il-lä

.

J

älki

käte

isen

to

imin

nan

tav

oit

teet

J

älki

käte

iset

to

imet

A

rvio

inn

in v

älin

eet

RIK

OS

PR

OS

ES

SI

JA T

ÄY

TÄ

NT

ÖÖ

NP

AN

O

N

opea

n ja

oik

eude

nmuk

aise

n rik

ospr

oses

sin

ja

täyt

äntö

önpa

non

kehi

ttäm

inen

ja r

ikos

hyöd

yn ta

-ka

isin

saan

nin

turv

aam

inen

on

tote

utun

ut

R

ikos

hyöd

yn ja

kor

vaus

ten

aktii

vist

a pe

rintä

ä k

os-

keva

a yh

teis

työt

ä ke

hite

tään

ede

lleen

.

R

anga

istu

sten

ja m

uide

n se

uraa

mus

ten

täy

tän-

töön

pano

a se

kä s

ovitt

elua

edi

stet

ään.

N

uort

en e

situ

tkin

ta-

ja r

ikos

pros

essi

n no

peut

etaa

n.

M

m. s

yyttä

jän,

ver

otta

jan,

pol

iisin

, ulo

soto

n ja

ri-

koss

eura

amus

vira

nom

aist

en y

htei

styö

tä ti

ivis

tetä

än

luom

alla

ent

istä

toim

ivam

pia

yhte

isty

öket

juja

T

akai

sin

saad

un r

ikos

hyöd

yn

koko

nais

mää

rä

O

nnis

tune

iden

sov

ittel

ujen

m

äärä

JÄL

KIP

UIN

TI

M

onia

mm

atill

iste

n ry

hmie

n lu

omin

en r

ikos

ten

jäl-

kipu

intii

n on

tote

utun

ut

O

sapu

olet

sop

ivat

kes

kenä

än y

htei

stä

pel

isää

n-nö

istä

.

K

ehite

tään

seu

tuku

nnal

lista

deb

riefin

g-to

imin

taa.

O

ngel

mat

ilant

eet p

yritä

än a

ina

päät

täm

ään

enna

lta

ehkä

isev

ään

opas

tuks

een

ja v

alis

tuks

een

ong

elm

i-en

uus

imis

en m

ahdo

llisu

uden

pie

nent

ämis

eksi

.

VA

LV

ON

NA

N N

ÄK

YM

INE

N

S

eudu

lla h

arjo

iteta

an n

äkyv

ää r

ikos

ten

ja h

äiriö

-kä

yttä

ytym

isen

pal

jast

amis

- ja

val

vont

atoi

min

taa

P

aika

llisp

oliis

in ja

liik

kuva

n po

liisi

n yh

teis

työt

ä s

eu-

tuku

nnas

sa ti

ivis

tetä

än.

P

oliis

in ja

var

tioim

islii

kkei

den

yhte

ispe

liä ti

ivis

tetä

än

E

tsitä

än u

usia

näk

yviä

, yht

eisi

ä va

lvon

tam

uoto

ja ja

-t

apoj

a.

P

oliis

in v

alvo

ntat

oim

inta

a ke

hite

tään

osa

na p

oliis

i-ha

llinn

on r

aken

neuu

dist

usta

.

4.

To

imijo

iden

om

a n

äkö

kulm

a

Str

ateg

iset

tav

oit

teet

M

enes

tyst

ekijä

t M

itta

rit

E

nn

alta

ehkä

isev

än t

oim

inn

an t

avo

itte

et

En

nal

taeh

käis

evät

to

imet

A

rvio

inn

in v

älin

eet

TU

RV

AL

LIS

UU

SS

UU

NN

ITT

EL

U

T

oim

ijaos

apuo

lten

sisä

isen

ja u

lkoi

sen

turv

alli-

suud

en s

uunn

ittel

u on

huo

lelli

sta

ja e

nnak

oiva

a

O

sapu

olet

sito

utuv

at v

apaa

ehto

ises

ti ja

itse

näis

esti

täm

än o

hjel

man

tavo

itte

iden

tote

utta

mis

een

T

oim

ijat t

arki

stav

at o

mat

vis

ions

a ja

str

ateg

ians

a tu

kem

aan

täm

än o

hjel

man

muk

aisi

a to

imia

Y

ksity

iste

n, y

ritys

ten

ja y

htei

söje

n om

ien

toim

ien

teho

kas

turv

allis

uusr

iski

en k

arto

itus,

suo

jato

imie

n su

unni

ttel

u ja

suo

jaus

toim

et to

teut

etaa

n, ta

rkoi

tuk-

senm

ukai

sim

mal

la ta

valla

yht

eist

yöss

ä al

an m

ui-

den

toim

ijoid

en k

anss

a.

ES

IME

RK

ILL

ISY

YS

T

oim

ijat k

anta

vat v

astu

uns

a es

imer

killi

syyd

estä

om

issa

toi

mis

sa

T

oim

ijat p

yrki

vät e

dist

ämää

n tä

män

ohj

elm

an ta

-vo

ittei

ta o

mak

ohta

isel

la e

sim

erki

llään

sek

ä ja

ka-

mal

la ti

etoa

täm

än o

hjel

ma

sisä

llöst

ä m

yös

mui

lle

oman

ala

nsa

toim

ijoill

e se

utuk

unna

ssa

sekä

om

ille

sido

sryh

mill

een

ja k

umpp

anei

lleen

.

O

hjel

man

tavo

ittee

nase

ttelu

saa

teta

an k

oko

henk

i-lö

stön

tie

toon

ja s

e pi

detä

än m

iele

ssä

arje

n to

imin

-na

ssa.

T

oim

ijaos

apuo

let h

uole

htiv

at o

man

hen

kilö

stön

sä

täm

än o

hjel

man

tavo

itte

iden

tote

utta

mis

en e

delly

t-tä

väst

ä ko

ulut

ukse

sta

ja m

uide

n va

lmiu

ksie

n ja

to

imin

tam

ahdo

llisu

uksi

en lu

omis

esta

tarv

ittae

ssa

yhte

isty

össä

mui

den

toim

ijoid

en k

anss

a.

P

anos

teta

an tu

rval

lisuu

den

ja v

iihty

isyy

den

kehi

t-tä

mis

een

täht

äävä

än to

imin

tata

paan

.

Mill

aisi

a ol

oja

kohd

en h

alua

mm

e yh

dess

ä ed

etä

vähi

telle

n ta

voite

tilan

saav

utta

akse

mm

e?

Jotta

onn

istu

mm

e va

ikut

tam

aan

turv

allis

uude

n ja

tu

rval

lisuu

den

tunt

een

sekä

hyv

invo

inni

n m

yönt

eise

en

kehi

ttym

isee

n, m

itä m

eidä

n pi

tää

tehd

ä?

Mill

aisi

n vä

linei

n vo

imm

e m

itata

ja

arv

ioid

a ed

isty

mis

täm

me?

SIT

OU

TU

MIN

EN

H

aluk

kuus

sito

utua

yht

eisi

in ta

voitt

eisi

in ja

yht

eis-

työh

ön o

n ko

rkea

lla

T

oim

ijaos

apuo

let

kehi

ttäv

ät a

ktiiv

ises

ti os

allis

tum

is-

taan

uus

iin, t

ämän

ohj

elm

an m

ukai

siin

yht

eist

yö-

verk

osto

ihin

, huo

leht

ivat

vas

tuul

leen

tule

vist

a te

h-tä

vist

ä ja

ope

ttel

evat

tunt

em

aan

muu

t ve

rkos

ton

osap

uole

t.

Id

eari

kkai

ta h

enki

löitä

kan

nust

etaa

n m

ukaa

n tu

rval

-lis

uusy

htei

styö

hön

sekä

turv

allis

uutta

ja v

iihty

isyy

t-tä

edi

stäv

ien

inno

vaat

ioita

ets

itään

jatk

uvas

ti ak

tii-

vise

sti.

H

yvän

arje

n el

emen

ttejä

tuke

vaa

”spo

nsor

i-to

imin

taa”

suos

itaa

n.

Jä

rjest

etty

jen

koul

utus

tilai

-su

uksi

en m

äärä

K

oulu

tuss

uunn

itelm

at

EN

NA

KO

INT

I

T

ulev

aisu

uden

enn

akoi

nti j

a va

raut

umin

en o

mal

la

toim

ialu

eella

ja –

alal

la o

n ar

kipä

iväi

stä

ja tu

loks

el-

lista

T

yöyh

teis

öt lu

ovat

kuk

in it

selle

en o

mat

tul

evai

suu-

den

enna

koin

timal

linsa

ja ta

rvitt

aess

a tu

keut

uvat

to

iste

nsa

vast

aavi

in jä

rjest

elm

iin ja

pyr

kivä

t site

n ke

hittä

mää

n hy

vin

voin

tiin,

viih

tyis

yyte

en ja

turv

alli-

suut

een

liitty

viä

toim

iaan

.

Y

htei

söje

n to

imin

taym

pär

istö

jen

seur

anta

ja a

na-

lyys

itoim

inna

ssa

huom

ioid

aan

täm

än o

hjel

man

tar-

peet

.

RIK

OK

SE

NT

EK

OM

AH

DO

LL

ISU

UK

SIE

N

V

ÄH

EN

TÄ

MIN

EN

R

ikok

sent

eko

mah

dolli

suuk

sia

vähe

nnet

ään

suu

n-ni

telm

allis

esti

ja v

aiku

ttava

lla ta

valla

O

sapu

olet

suo

ritta

vat i

tsen

äisi

ä ris

kian

alyy

seja

se

kä ja

kava

t täs

tä s

ynty

nyttä

julk

ista

tiet

oa to

isil-

leen

.

Y

ksity

isen

turv

a-al

an p

alve

luita

hyö

dynn

etää

n m

ahdo

llisi

mm

an la

ajal

ti.

R

ikok

sent

ekot

ilais

uuks

ien

min

imoi

ntia

keh

itetä

än

mm

. pot

entia

alis

ten

rikol

lisuu

den

koht

eide

n ra

ken-

teel

lista

suo

jaus

ta ja

pim

eän

ajan

val

aisu

a lis

ää-

mäl

lä.

E

nnak

oiva

a va

lvon

tate

knol

ogia

n h

yväk

sikä

yttö

ä lis

ätää

n.

V

alvo

nta-

ja v

artio

intit

oim

inna

n li

sääm

istä

sel

vite

-tä

än.

M

urta

utum

alla

suo

ritet

tuje

n rik

oste

n m

äärä

A

luee

n to

imija

t pan

osta

vat o

mie

n tie

totu

rval

lisuu

s-ra

tkai

suje

nsa

osal

ta p

itkäl

le v

iety

yn t

ieto

turv

aon-

gelm

ien

enn

alta

ehkä

isyy

n.

T

YÖ

SU

OJE

LU

T

ehok

as t

yösu

ojel

u on

toim

ijoill

e tä

rkeä

ja a

ktiiv

i-se

sti h

allin

nass

a ty

öpai

koill

a

T

oim

ijoid

en ty

ösuo

jelu

ohje

lmat

saa

teta

an li

njaa

n tä

män

ohj

elm

an ta

voitt

eid

en k

anss

a.

T

yöhy

vinv

oint

ia e

dist

etää

n ja

syr

jintä

torju

taan

työ-

paik

oilla

.

T

yöta

patu

rmie

n m

äärä

S

yrjin

tärik

oste

n m

äärä

Y

MP

ÄR

IST

ÖN

SU

OJE

LU

S

eudu

lla h

arjo

iteta

an e

nnak

oiva

a ym

päris

töva

-hi

nkoj

en to

rjunt

aa

Y

mpä

ristö

vaik

utus

ten

arvi

oint

ia ja

arv

ioih

in li

ittyv

ää

tieto

jenv

aiht

oa k

ehite

tään

ja li

sätä

än.

Y

htei

styö

mu

otoj

a ja

–ha

nkke

ita s

ekä

palja

stun

ei-

den

vahi

nkoj

en m

onia

lais

ta t

utki

ntaa

keh

itetä

än.

Y

mpä

ristö

rikos

ten

mää

rä

Ilm

itulle

iden

ym

päris

töva

hink

o-je

n m

äärä

V

AP

AA

EH

TO

IST

OIM

INT

A

S

eutu

kunn

an tu

rval

lisuu

den

ja v

iihty

isyy

den

edis

-tä

mis

een

täht

äävä

vap

aaeh

tois

toim

inta

on

alue

el-

la a

ktiiv

ista

ja m

onip

uolis

ta

E

dist

etää

n yh

teis

vast

uun

ilmap

iiriä

.

V

apaa

ehto

isto

imin

taa

tuet

aan,

laaj

enne

taan

ja k

e-hi

tetä

än tu

ntuv

asti.

Lu

odaa

n ka

nnus

timia

osa

llist

umis

elle

.

K

oulu

tust

ilais

uuks

ien

mää

rä

J

älki

käte

isen

to

imin

nan

tav

oit

teet

J

älki

käte

iset

to

imet

A

rvio

inn

in v

älin

eet

Y

HD

EN

MU

KA

INE

N P

UU

TT

UM

INE

N

P

uuttu

min

en o

n nä

kyvä

ä ja

itse

näis

tä, m

utta

yh-

teis

en li

njan

muk

aist

a tu

rval

lisuu

styö

tä ja

viih

tyi-

syyd

en e

dist

ämis

tä

A

ktiiv

ista

ja v

iivyt

ykse

tönt

ä pu

uttu

mis

ta h

avai

ttuih

in

onge

lmiin

ja n

iihin

liitt

yvää

rat

kais

ujen

ets

imis

tä y

h-te

isty

över

kost

ojen

avu

lla tu

etaa

n.

T

oim

ijaos

apuo

let h

uole

htiv

at, e

ttä ty

öyht

eisö

n ta

i to

imija

in t

yö-

ja tu

rval

lisuu

sväl

inee

t ja

työy

mpä

rist

ö

ovat

täm

än o

hjel

man

tote

utta

mis

en k

anna

lta r

iittä

-vi

ä ja

aja

nmuk

aisi

a.

O

sapu

olet

tuke

utuv

at u

lkop

uolis

een

asia

ntun

tija-

apuu

n ja

–pa

lvel

uun

niil

tä o

sin,

kui

n om

at r

esur

ssit

eivä

t sal

li tä

män

ohj

elm

an to

teut

tam

ista

tai t

urva

lli-

sen

ja v

iihty

isän

toim

inta

ympä

ristö

n ke

hittä

mis

tä.

SIS

ÄIN

EN

VA

LV

ON

TA

S

eudu

lla h

arjo

iteta

an te

hoka

sta

sisä

istä

val

vont

a-

ja ta

rkas

tust

oim

inta

a, jo

ka jo

htaa

osa

ltaan

turv

al-

lisuu

song

elm

ien

vähe

nem

isee

n ja

toim

inna

n la

a-du

n ko

hoam

isee

n

T

oim

ijaos

apuo

let

varm

ista

vat n

opea

n re

agoi

ntik

y-vy

n ilm

enne

isiin

turv

allis

uutta

ja v

iihty

isyy

ttä v

aa-

rant

aviin

ilm

iöih

in.

S

isäi

sess

ä va

lvon

nass

a ja

tark

astu

kses

sa h

avai

tut

rikk

omuk

set

saat

etaa

n ta

rvitt

aess

a vi

rano

mai

sten

tu

tkitt

avak

si.

E

ri to

imia

loill

a py

ritää

n ke

hittä

mää

n yh

teis

iä ja

yh-

den

muk

aisi

a si

säis

en v

alvo

nnan

mal

leja

.

*

*

*

Paikallinen turvallisuussuunnittelu / Jämsän seutukunta (Jämsä / Kuhmoinen) Pelastustoimi, Poliisi, Sairaankuljetus, Taksi, Vartiointi, Hätäkeskus, Rakennusvalvonta

Osoitevarmuuslomake palautetaan Jämsän poliisiasemalle Email: [email protected] Fax: 071 874 6519

OSOITEVARMUUS Kiinteistön osoitetiedoissa / saavutettavuudessa on havaittu seuraavia puutteita: Kiinteistön / kohteen saavutettavuus (paikkatieto)

Navigaattori ei tunnista kohdetta □

Hälytysilmoituksessa väärä osoitetieto □

Kadun / tien nimeä ei ole kartassa tai se on väärä (muuttunut osoitetieto) □

Toinen samanniminen osoite tai muuten harhauttava paikkatieto □ Kiinteistön / kohteen saavutettavuus (osoitetieto)

Kadun- / tien nimikyltti puuttuu tai väärä kadun nimi (muuttunut osoitetieto) □

Haja-asutusalueella kiinteistöön vievän tien alussa ei ole osoitenumeroa □

Kiinteistöstä puuttuu osoitenumero □

Osoitenumero näkyy epäselvästi (liian pieni tai ei erotu taustasta) □

Taajama-alueella julkisen rakennuksen osoitenumeroa ei ole valaistu □ Kiinteistön / kohteen saavutettavuus (muu epävarmuustekijä)

Pelastustiellä on pysäköity ajoneuvo □

Pelastustiellä on muu ajoeste (esim. ”betoniporsas”) □

Tiellä tai kadulla on ajoeste (esim. lukittu portti tai kaatunut puu) □

Katu tai tie on huonokuntoinen (auraamatta, liukas, routa tai muu syy) □

Kiinteistölle ei ole ajokelpoista tietä □

Reitillä on lossi tai muu hidaste (esim. tietyö) □

Jokin muu kiinteistön saavutettavuuteen vaikuttava tekijä □ Kiinteistön / kohteen osoite: Korjausehdotus: Muita osoitevarmuuteen vaikuttavia lisätietoja: Paikka / pvm. Toimija / ilmoittajan nimi:

Paikallinen turvallisuussuunnittelu / Jämsän seutukunta Jämsä / Kuhmoinen OSOITEVARMUUSLOMAKE - toimintaseloste Lomaketta käytetään Jämsän seutukunnan paikallisessa turvallisuussuunnittelussa ja se toimii eri toimijoiden palautelomakkeena. Toimijoita ovat mm. Pelastustoimi, Poliisi, Sairaankuljetus, Taksi, Vartiointi, Hätäkeskus ja Rakennusvalvonta. Lomake toimitetaan toimijoille sähköisessä muodossa. Toimintaseloste

- Lomakkeella kerätään tietoa epäselvästi merkityistä, vaikeasti tavoitettavista tai muu-

toin hankalista osoitteista (paikkatieto, osoitetieto, muu epävarmuustekijä). - Eri toimijat kirjaavat lomakkeeseen havaitsemansa epäkohdat kiinteistön / kohteen

osoitteen paikannuksen tai saavutettavuuden näkökulmasta. - Lomake palautetaan Jämsän poliisiasemalle sähköpostilla osoitteeseen

[email protected] tai faksaamalla numeroon 071 874 6519. - Poliisi hoitaa jakelun eteenpäin, korjaustoimenpiteen määrittävälle taholle. - Korjaustoimenpiteen määrittävä taho toimittaa tiedon eteenpäin suorittajalle tai mää-

rää itse puutteen korjattavaksi. - Suorittaja korjaa puutteen ja toimittaa suoritetusta toimenpiteestä palautteen poliisille. - Poliisi kirjaa tiedon ja palaute suoritetusta toimenpiteestä toimitetaan Jämsän Seutu-

kunnan paikallisen turvallisuussuunnittelun pienryhmälle. - Toimenpide kirjataan paikalliseen turvallisuussuunnitteluun suoritettuna konkreettisena

toimenpiteenä (kooste tietyltä aikaväliltä).

010 - 2014


KEURUUN SEUDUN


2011 – 2014

31.3.2011

2

010 - 2014

3

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO............................................................................................................................................................. 4

2 TAVOITTEET ......................................................................................................................................................... 5

3 KEURUUN SEUTU ................................................................................................................................................. 5

4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT........................................................................................................... 6

4.2 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS ....................................................................................................................... 7 4.3 KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS............................................................................................................................ 7 4.4 ELY - KESKUS .................................................................................................................................................... 8 4.5 KEURUUN SEUDUN SEURAKUNNAT ..................................................................................................................... 8 4.6 ELINKEINOELÄMÄ ............................................................................................................................................... 9 4.7 JÄRJESTÖT......................................................................................................................................................... 10

5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE.................................................................................................................. 11

6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2011–2014 ................................................................. 13

6.1 KUNTATURVALLISUUS.............................................................................................................................. 13 6.2 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN................................................................................... 14 5.3 PERHEIDEN HYVINVOINNIN PARANTAMINEN..................................................................................... 16 6.4 VANHUSTEN VOINTI JA YHTEISÖLLISYYS............................................................................................ 16

7 ARVIOINTI JA SEURANTA............................................................................................................................... 18

8 KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ.................................................................................... 18

LIITTEET ................................................................................................................................................................. 18

KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 – 2014 (TAULUKKO)................................ 18

4

1 JOHDANTO Tämä turvallisuussuunnitelman on tehty Keuruun seudulle, joka käsittää alueen Keu-ruun ja Multian kunnat. Keuruun seudun turvallisuussuunnitelma on yksi osa Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen kan-sallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta (1999, Turvallisuustalkoot) sekä sisäisen turvalli-suuden ohjelmiin Arjen turvaa (2004 – 2007) ja Turvallinen elämä jokaiselle (2008 - 2011). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (Turvallinen elämä jokai-selle) hyväksyttiin 8.5.2008 Keuruun seudun turvallisuussuunnittelussa on huomioitu kansalaisten turvallisuus ja turvattomuus ja keinot joilla pystytään konkreettisesti parantamaan alueen turvallisuutta. Turvallisuussuunnitelmaa on ollut tekemässä alueen Keski-Suomen liiton edustaja, vi-ranomaiset, alueen kunnat, järjestöt, seurakunta. Lisäksi kansalaisilta saatu palaute on ohjannut suunnitelma tekemistä. Turvallisuuden käsite on laaja. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (Sisäasiainministe-riö 44/2004) turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liiken-neympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllis-tyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautu-minen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ym-märrettynä on tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Koti-, asuin- ja työympäristön turvallisuu-den taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat johtaa lisääntyvään onnettomuusriskiin ja jopa rikollisuuteen.

5

2 TAVOITTEET Keuruun seudun turvallisuustyön tavoitteena on saada kuntalaiset kiinnostumaan omas-ta ja lähiympäristönsä turvallisuudesta sekä parantaa kuntalaisten tietoisuutta turvalli-suuteen liittyvistä asioista. Yleisturvallisuutta parannetaan kaikkien yhteistyöllä ja yhtei-sellä välittämisellä.


Turvallisuuteen vaikuttavia toimijoita on paljon. Kunnalla on tärkeä tehtävä peruspalve-lujen tuottajana. Valtion viranomaisista poliisi on näkyvin turvallisuuspalveluiden tuotta-ja. Turvallisuuden kannalta tärkeä tekijä on kuitenkin ihminen itse. Kaikki vaikuttavat itse toiminnallaan ja valinnoillaan omaan ja lähiympäristönsä turvallisuuteen. Toiminnan ja valintojen pohjaksi täytyy olla tarjolla riittävästi tietoa riskeistä ja niiden poistamisesta. Tämän tiedon levittämisessä viranomais- ja järjestötoiminnalla on merkittävä tehtävä.

3 KEURUUN SEUTU Keuruun seutu muodostaa yhden turvallisuussuunnitelma-alueen johon kuuluvat 2 Kes-ki-Suomen kuntaa Keuruu (10 645 as) ja Multia (1885 as). Alueen väkiluku on näin ollen noin 12 530 asukasta ja yhteinen pinta-ala 1819,48 km2. Asukastiheys on Keuruulla 8,47 asukasta /maa- km2 ja Multialla 2,57 asukasta /maa- km2 . Keuruun kaupunki muodostuu kolmesta taajamasta joita ovat Keuruu, Haapamäki ja Pihlajaveden asemakylä. Keuruu on monipuolinen ja vireä kaupunki jossa on hyvät pe-ruspalvelut ja vapaa-ajan viettomahdollisuudet. Keuruu panostaakin tulevaisuudessa ihmisten asumiseen ja viihtyisyyteen sekä alueen elinkeinoelämään Multia on viihtyisä pienkunta joka tarjoaa asukkaille viihtyisän asumisen ja peruspalve-lut. Multia sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella kunnassa ja Multialla on merkittä-viä korkean osaamisen teollisia pienyrityksiä. Kunta on varsin laaja ja asutus on erityi-sen harvaa kirkonkylän ulkopuolella. Keuruun seudulla merkittävänä toimijana on Puolustusvoimien Pioneerirykmentti, joka kouluttaa vuosittain yli tuhat varusmiestä. Seudun kunnat vesistöt, vehreä luonto, vireä vapaa - ajantoiminta, monipuolinen kult-tuuritarjonta sekä hyvät liikunta - ja ulkoilumahdollisuudet ovat seudun merkittävä veto-voima. Keuruun seutu onkin saanut suosiota luontomatkailun kohteena sekä kesäasu-misessa.

6

Seudun luonnollinen väestökehitys ja kokonaismuutto on ollut 10 vuoden tarkastelujak-solla 1998 – 2008 negatiivinen. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan väestön vähen-tyminen seudulla jatkuu edelleen. Seudun väestömäärä kasvaa varsinkin kesäaikana olevista kesäasukkaista, joiden myötä väestömäärä nousee n. 3000:lla ihmisellä Väestöennuste: (Tilastokeskus)

Vuodet: 2010 2020 2025 Keuruu 10 703 10 194 10 093 Multia 1 953 1 768 1 727

4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT Sosiaali- ja terveys-, liikenne- ja viestintä-, opetus-, kulttuuri- ja nuoriso- sekä työ- ja ympäristöviranomaisilla on tärkeitä arjen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Arjen turvalli-suus edellyttää sosiaalista turvallisuutta ja usein hyvä sosiaalipolitiikka on parasta rikos-ten ja häiriöiden ennalta ehkäisyä. Turvallisuusviranomaisten tehtävät muuttuvat ja yh-teistoiminnan merkitys kasvaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansainvälisty-misen seurauksena uudet rikosilmiöt tulevat nopeasti Suomeen ja lisäävät ja monimut-kaistavat poliisin tehtäviä. Poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisilla on yhteiset hätäkeskukset. Kuntalaisen kokema turvallisuus voidaan nähdä kunnan peruspalveluiden (kunnan laki-sääteinen toimiala), elinkeinotoiminnan (kunnan yleinen toimiala), valtion turvallisuus-palveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden muodostamana yhteisenä kokonaisuu-tena. Arjen turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspal-velut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin kun sitä tarvitaan ja var-muus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilain-teisiin. Kuntien opetus-, sosiaali- ja terveystoimi, kaavoitus, ympäristösuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpito ovat toimintoja, joissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvalli-suuteen. Rakentaminen, kaavoittaminen sekä asunto- ja työllisyyspolitiikka ovat niitä toimintoja, joilla voidaan merkittävästi lisätä kaupunkilaisten turvallisuutta ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Mittava haaste ei ole pelkästään kunta- tai kaupunkikohtainen vaan se vaatii yhteistyötä yli hallinto- ja sektorirajojen. Mukana turvallisuussuunnittelus-sa ovat myös elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijat. Arjen turvallisuustalkoisiin tarvitaan alue- ja paikallishallintoviranomaisten lisäksi kaikki kansalaisjärjestöt, urheiluseurat, kyläyhdistykset, seurakunnat ym. yhteisöt ja toiminta-ryhmät. Arjen hyvinvointiin liittyy oleellisesti turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne, jota monet järjestöt ja yhteisöt synnyttävät arvokkaalla toiminnallaan. Eivät kaikki muuta suuriin kaupunkeihin ja tämä tosiasia on otettava huomioon, kun palveluja kehitetään. Arjen hyvinvointi ja turvallisuuden tunne on myös syrjäkylällä asuvan ihmisen perusoi-

7

keus. Monet jäävät hyväkuntoisina eläkkeelle ja jaksavat vielä vuosia edistää yhteis-kunnan hyvinvointia asiantuntijoina, luottamustehtävissä tai vapaaehtoistyössä. Näitä mahdollisuuksia on entistä enemmän osattava käyttää hyväksi. Kansalaisten vastuun-tunto itsestään ja läheisistä on tärkein tekijä arjen turvallisuuden parantamisessa. Yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa vapaaehtoistyöllä voidaan merkittä-västi lisätä arjen turvallisuutta. Punaisen Ristin ensiapuryhmillä ja ystävätoiminnalla, samoin kuin Vapaaehtoisella pelastuspalvelulla sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on suuri merkitys. 4.2 Keski-Suomen pelastuslaitos

Keski-Suomen pelastuslaitos on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä liikelaitos, joka tuot-taa Keuruun seudulla pelastustoimen palvelut. Pelastuslaitoksella on paloasemat Keu-ruulla (Keuruu, Haapamäki, Pihlajavesi) ja Multialla. Lisäksi pelastuslaitoksella on sopi-mus Keuruun varuskunnan sotilaspalokunnan kanssa. Lähtökohtana pelastuslaitoksella on tuottaa tehostetusti turvallisuuspalveluja huolehtimalla pelastustoimelle kuuluvista onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta, öljyntorjunnasta ja väestön-suojelusta normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu pää- ja sivutoimisesta henkilöstä. Sivutoimisen henkilöstön rekrytointi tuo oman haasteensa palvelujen tuottamiseen. Lakisääteisten tehtävien lisäksi pelastuslaitoksella on kaikkien kuntien kanssa sopimus ensivastepalve-luista Pelastuslaitos on mukana turvallisuussuunnittelun toimenpiteiden konkretisoimisessa aktiivisesti omalla toiminnallaan. 4.3 Keski-Suomen poliisilaitos




8

4.4 ELY - Keskus

ELY - keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Keski-Suomen TE - keskuksen, Keski-Suomen tiepiirin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Keski-Suomen ELY - keskuksessa hoidetaan entisen Länsi-Suomen lääninhallituksen liiken-ne- ja sivistysosaston tehtäviä. Keuruun seudulla ELY - keskus vastaa Keuruun -alueurakan tienpidosta. Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ELY - keskus tilastoi ja analysoi onnettomuuksia sekä suunnittelee ja toteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia investointeja. Yhteistyö maankäytönsuunnittelussa ja mm. liikenteen nopeuksien sääntely ovat merkittäviä lii-kenneturvallisuuteen vaikuttavia toimia. 4.5 Keuruun seudun seurakunnat

Seurakunnat keskittyvät kansalaisten hengellisen että henkisen hyvinvoinnin edistämi-seen ja vastuullisen elämäntavan vahvistamiseen. Tähän kuuluvat mm. keskustelu- ja sielunhoitoapu ja seurakunnallisen toiminnan ylläpi-täminen sekä normaalioloissa että kriisin kohdatessa ja turvallisuuskasvatus. Kirkossa turvallisuuskasvatus toteutuu parhaiten rippikouluissa, mutta se voi alkaa jo päiväker-hoissa ja muissa lasten sekä nuorten toiminnoissa. Viranomaisten ja seurakuntien yhteistyö korostuu ja konkretisoituu erityisesti kriisitilan-teissa. Tällöin seurakuntien työntekijät keskittyvät ihmisten kohtaamiseen ja palvelemi-seen henkisen tuen antamiseksi. Suurten onnettomuuksien kohdatessa kasvaa tarve hengellisten tilaisuuksien kuten rukoushetkien tai muistojumalanpalvelusten järjestämi-seen. Turvallisuuden lisäämiseksi on tarpeen vahvistaa yhteistyötä ja tiedon kulkua eri-tyisesti paikallistasolla. Seurakunnilla on olemassa valmiussuunnitelmia, jossa varaudutaan perustoiminnan jatkumiseen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Suunnitelma on laadittu yhteis-työssä muitten viranomaistahojen kanssa. Erityisesti varaudutaan henkisen ja hengellisen huollon järjestämiseen kriisitilanteissa. Evankelis-luterialainen seurakunnat ovat mukana Keski-Suomen seurakuntien juuri käynnistyneessä HeHu (henkinen huolto suuronnettomuuksissa) –toiminnassa. Henki-lökuntaa on koulutettu kriisiryhmätoimintaan ja yhdessä SPR:n ja pelastustoimen kans-sa on järjestetty henkilökunnalle ensiapu- ja muuta turvallisuuskoulutusta. Turvallisuusasioista seurakunnassa vastaa ja yhteyshenkilönä muihin viranomaisiin päin toimii kirkkoherra tai hänen sijaisensa.

9

4.6 Elinkeinoelämä

Keuruun seudulla toimii satoja erilaisia yrityksiä joita ovat pienyritykset, alihalnkkijoita, teollisuustuotantolaitoksia ja palveluyrityksiä. Elinkeinoelämä on erityisen monipuolista ja seudun vahvat teollisuusyritykset ovat tun-nettuja koko Suomessa. Keuruun seudun avaintuotteita ovat Kaalikääryleet, karkit, kurkut, kirjat, kaapelit, ohutle-vytuotteet, pelletit, sahatuotteet, tekstiilituotteet sekä erilaiset komponentit. Seudun elinkeinorakenne muodostuu palvelutuotannosta 62,5 %, jalostuksesta n. 23,9 %.ja alkutuotannosta 12,45 %. Työvoima oli Äänekoskella 9.270 ja Konnevedellä 1.291 henkeä. Keskimääräinen työt-tömyysaste oli v. 2009 Äänekoskella 14,6 % ja Konnevedellä 13,0 %. Työllisyys-tilanne heikkeni jonkin verran vuoden 2009 aikana. Työpaikkaomavaraisuus oli v. 2007 Ääne-koskella 105,1 % ja Konnevedellä 75,0 %. Suurimmat työnantajat seudulla ovat:

Keuruu:

Puolustusvoimat, HT Laser Oy, Otavan Kirjapaino Oy, Juurikkanie-men sairaala, Reka Kaapeli Oy, Keuruun Sähkö Oy, Iso Kirja koulutus – ja konferenssikeskus, Aikamedia, Suomen vesileikkaus Oy, Keski-maa OSK, Keuruun seurakunta, Hotelli Keurusselkä, Töysän linja Oy, Kirjavälitys Oy .

Multia: Multimek Oy, Multilaser Oy, Metsä- Multia Oy, Veljekset Lehtomäki Oy, Multian Saha Oy, Vehkoon asumis – ja koulutuspalveluyhdistys Ry, Talastyö Oy

Seudun turvallisuussuunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon elinkeinorakenteen kehi-tys ja kehittyvien toimialojen tuomat uudet haasteet seudun turvallisuustilanteen eri osa-alueilla.

10

4.7 Järjestöt

Viranomaisten ja vapaaehtoisten kansalaisten lisäksi yhteiskunnassamme toimivat use-at eri hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt. Monet näistä ovat kansainvälisesti tunnus-tettuja järjestöjä, jotka toimivat yli puolue- ja valtiorajojen. Puolet suomalaisista on kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta. Aktiivinen ihminen voi hyvin ja luo toiminnallaan turvallisuutta, hyvinvointia lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdollisuuksia itsensä toteuttami-seen ja vaikuttamiseen. Turvallisen olotilan saavuttamiseksi asukkaille on tärkeää, että turvallisuussuunnitelma toteutetaankin eri viranomaisten, toimijoiden ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tuleekin huomioida järjestöt ja kuulla soveltuvin osin niiden näkemyksiä. Keuruun seudulla toimii useita aktiivisia järjestöjä, jotka luovat seudun asukkaille hen-kistä hyvinvointia ja lisäävät turvallisuutta omalla toiminnallaan. Järjestöjä ovat mm.


o Vanhus ja eläkeläisjärjestöt








Myös liikunta ja nuorisojärjestöillä on merkittävä rooli arjen turvallisuuden toimijana ja hyvinvoinnin luojana.

11

5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE Turvallisuus koskettaa jokaista ihmistä tavalla tai toisella. Tunne turvallisuudesta on omakohtainen, subjektiivinen näkemys, jonka ihminen muodostaa henkilökohtaisten olosuhteidensa, kokemustensa ja havaintojensa perusteella. Ihmisen arkiturvallisuuden voi ajatella muodostuvan ensinnäkin niistä elementeistä, joi-den perusteella hän peilaa omaa näkemystään turvallisuudesta. Tällöin turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi erilaiset kokemukset tai uhkakuvat rikosten, tapa-turmien tai onnettomuuksien uhriksi joutumisesta. Eri viranomaisten tai yhteisöjen mah-dollisuudet puuttua näihin tekijöihin ennalta estävästi vaikuttavat luonnollisesti ihmisen käsityksiin. Turvallisuuteen liittyvät kiinteästi myös ihmisen hyvinvointiin tai viihtyvyyteen vaikuttavat asiat. Tällöin käsitys arjen turvallisuudesta laajenee. Turvallisuuden tunne muodostuukin ih-misen laajemmasta kokonaiskäsityksestä ja -tunteesta. Esimerkiksi pelko sairastumi-sesta, työttömyydestä, taloudellisista ongelmista tai yksin jäämisestä voivat olla eniten arkiturvallisuutta heikentäviä seikkoja. Oman kunnan tai asuinalueen toimijoiden mah-dollisuudet vastata mainittuihin haasteisiin vaikuttavat luonnollisesti ihmisen tyytyväisyy-teen ja hyvinvoinnin tasoon. Keuruun seudulla kuntien turvallisuuden nykytilanteen kartoituksessa käytettiin välinee-nä mm. SWOT- analyysia, koko maakunnan kattavaa kuntalaisille suunnattua yleistä turvallisuuskyselyä, Poliisin-, Pelastuslaitoksen- ja ELY - keskuksen tilastoja. SWOT – analyysit suunnattiin kuntien eri hallintokunnille ja tunnistivat riskejä kansalaisnäkökul-masta, jonka pohjalta saatiin nostettua turvallisuuden painopistealueita. Yleinen turvalli-suuskysely suunnattiin kaikille Keski - Suomalaisille ja kysely tehtiin verkkokyselynä. Turvallisuustilanteen kartoittamisessa käytettiin myös poliisin, pelastuslaitoksen ja ELY - keskuksen liikenne tilastoja Keuruun seudulla tapahtuneista rikoksista, onnettomuuksis-ta yms. Yleisen verkkokyselyn tuloksena saatiin selville muutamia selviä turvallisuusepäkohtia, joihin kuntalaiset erityisesti olivat kiinnittäneet huomiota. Kyselyyn vastanneet huomioi-vat erityisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita. Suurimpina huolenaiheita olivat yli-nopeudet, etenkin taajama-alueilla, katujen valaistus ja kevyenliikenteen väylien kunto tai puuttuminen joiltakin osuuksilta sekä joidenkin tieosuuksien kunto ja kunnossapito. Yleistä turvattomuuden tunnetta on hyvin vähän ja Keuruun seudulla olevat asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi riippumatta alueesta tai paikasta. Seudulla on jonkin verran syrjäytymistä tai syrjäytymisen vaarassa olevia ja tämä koe-taankin tulevaisuuden uhkana. Yksinäisyys ja päivittäiseen asiointiin sekä kulkemiseen liittyvät ongelmat vaanivat asu-tukseltaan harvenevan haja-asutusalueen yksin asuvia vanhuksia. Seudulla ikääntyvien määrä kasvaa, mikä lisää riskiä yksin asuvan vanhuksen syrjäytymiselle. Poliisilaitoksen hälytystehtävät vähentyivät Keuruun seudulla v. 2009 5,50 %:lla; luku-määräisesti hälytyksiä oli n. 100 vähemmän kuin v. 2008.

12

Väkivalta- ja omaisuusrikosten määrät ovat laskeneet Keuruun seudulla sekä huuma-usainerikosten määrä on laskenut. Huumausainerikoksia seudulla tapahtui 10 kpl vuon-na 2009 ja määrä on laskeva edellisiin vuosiin verrattuna. Alkoholin aiheuttamat rikokset näkyvät pääasiassa liikenteessä, missä rattijuopumusten määrä on kasvanut. Lisäksi alkoholin tuomat ongelmat näkyvät julkisilla paikoilla tapah-tuvana juopotteluna ja siitä aiheutuvana häiriökäyttäytymisenä. Ongelmat nivoutuvat yhä useammin työttömyyteen ja monitahoisiin elämänhallinnan vaikeuksiin. Lama on heikentänyt tukityöllistämisen mahdollisuuksia kun yritykset ovat joutuneet turvautumaan lomautuksiin. Osa sosiaalityön asiakaskunnasta on todellisen syrjäytymisuhan alla. Tapaturmista suurin osa sattuu kotona tai vapaa-ajalla ja on kaatumisia tai putoamisia. Suomessa useampi kuin joka kolmas kuolemaan johtanut tapaturma tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Päihteidenkäytön ohella tapaturmien määrään vaikuttaa mm. alueen asukkaiden ikärakenne. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa ja ikääntyneiden tapaturmista 80 % on kaatumisia, liukastumisia tai putoami-sia. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmen-ten aikana ja väestön yhä vanhetessa tilanne tulee todennäköisesti vain pahenemaan. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat potilasmäärät kasvoivat alueella 3 % (219 potilas-ta) ja hoitopäivät vähenivät 9 % vuosina 2003 – 2007. Koti – ja vapaa-ajan tapaturmis-sa Keuruun seudulla kuolee vuosittain keskimäärin 15 ihmistä, missä on ollut kasvua 23 % vuodesta 2007.

Valtatie 18 kulkee Multian kunnan lävitse ja siinä on erityisen paljon raskasta liikennettä. Tie on erityisen kapea ja mutkainen Multian kirkonkylän ja Väätäiskylän välillä ja siinä onkin sattunut useita liikenneonnettomuuksia. Valtatie 23 halkaisee Keuruun itä-länsi suunnassa ja tiellä on erityisen paljon liikennettä. Valtateiden varsilla ei ole kevyenlii-kenteenväyliä kuin pienellä matkalla. Kevytliikenne valta - ja kantatien ympäristössä on turvatonta suurten ajonopeuksien ja runsaan raskaan liikenteen määrän takia. Maanteiden liikennekäyttäytymisessä on parantamisen varaa. Seudulla huolestuttava piirre on myös rattijuopumusten kasvu, mikä lisää liikenneonnet-tomuuksien riskiä. kääntyvän väestön määrä liikenteessä kasvaa väestön ikääntyessä ja liukkaiden talvikelien aiheuttama hiekoituksen/suolauksen lisääntyvä tarve ilmaston-muutosten myötä. Liikennevalvontaan tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Myös liikenneympäristön turvallisuuden parantamisessa on paljon tekemistä.

13

6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2011–2014 Keuruun seudulla on alueen turvallisuussuunnittelussa nousut esille turvallisuuteen vai-kuttavia monia eri tekijöitä. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat nousseet esille jo ai-emmissa kuntien turvallisuussuunnitelmissa. Lisäksi seudulla on tehty SWOT- analyysit kuntien eri hallintokuntien kesken, missä on tarkasteltu riskejä arjen turvallisuuden kan-nalta. Äänekosken seutu on ollut mukana turvallisuussuunnitteluryhmän tekemässä kansalaiskyselyssä ja tukena on ollut tilastoja Poliisilta, Pelastuslaitokselta, ELY- kes-kuksesta. Keuruun seudulla turvallisuustyöryhmä on valitut turvallisuuden painopistealueiksi seu-raavat asiat:

o Kuntaturvallisuus


o Perheiden hyvinvoinnin parantaminen

o Vanhusten vointi ja yhteisöllisyys

Valituilla painopisteillä pyritään vaikuttamaan konkreettisesti turvallisuuden edistämi-seen ja saamaan aikaan muutosta ihmisten toiminnassa sekä asenteissa. Kuntien eri strategiat sekä ohjelmat tukevat valittujen turvallisuuspainopisteiden toteuttamista.

6.1 KUNTATURVALLISUUS

Arjen turvallisuudessa kunnissa olevien paikallispalveluiden saatavuus lisää turvallisuut-ta. Kun kuntalaisilla on saatavilla tarvittavat paikallispalvelut niin kuntien vetovoima kas-vaa ja asukkaat mieltävät paikan turvalliseksi. Kun vastaavasti paikallispalvelut viedään suuriin keskustoihin niin silloin turvattomuuden tunne lisääntyy. Arjen turvallisuudessa onkin syytä kiinnittää huomio turvattuihin paikallispalveluihin ja niiden saatavuuteen. Yhteiskunta on muuttumassa ympäristöksi, jossa lähes kaikki perinteiset palvelut ovat tietoteknisesti ohjattuja tai kokonaan muutettu sähköisiksi palveluiksi. Sähköiset tietojär-jestelmät ja niitä yhdistävät tiedonsiirtoverkot muodostavat järjestelmäkokonaisuuksia, joiden häiriöiden mahdolliset vaikutukset laajenevat yksittäisistä palveluista aina koko järjestelmiä koskeviksi. Verkkojen lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat tietokoneet, matka-puhelimet, verkkojen palvelimet ja muu infrastruktuuri. Kyseiset järjestelmät toimivat sähköenergian varassa, mikä tekee niistä haavoittuvia. Energiaverkkojen, erityisesti sähkönjakelun toimivuudelta edellytetään jatkuvasti pa-rempaa laatua. Lisääntyvän energiariippuvuuden vuoksi muun muassa laaja häiriö taa-jama-alueiden sähkönsaannissa lamauttaisi yhteiskunnan normaalin toiminnan. Tyypillisin syy sähkökatkoksiin on sää, mikä aiheuttaakin tulevaisuudessa erilaisia sää-ilmiöitä, kuten rajut myrskyt, sateet. Sähköjakelun keskeytyminen lisää turvattomuutta ja aiheuttaa ongelmia kaikilla sektoreilla. Sähköjakeluun ja tietoliikenneyhteyksiin vaikutta-vat asiat otetaan huomioon Äänekosken ja Konneveden kuntien valmiussuunnitelmissa.

14

Turvallisuustyön tavoitteena on ehkäistä kunnissa tapahtuvia tapaturmia ja vähentää

niiden määrää lisäämällä yleistä turvallisuutta. Lisäksi kuntaturvallisuudella parannetaan

seudun ja sen asukkaiden turvallisuutta sekä opastetaan omatoimiseen varautumiseen.

Toimenpiteet tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi:

o Kuntalaisten turvallisuustietoisuuden ja kiinnostuksen lisääminen

o Kaikenlaisen turvallisuustiedon löytämisen helpottaminen

o Erilaiset kampanjat ja teemat; liikenneturvallisuus, 112 – päivä, pimeällä liik-

kuminen / heijastin jne. (järjestetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa)

o Eri tahojen välisen yhteistyön parantaminen, jotta turvallisuus ja turvallisuus-

työ saavuttaisivat mahdollisimman monen kuntalaisen.

o Rikollisuuden vähentäminen

o Poliisin näkyvyyden lisääminen

o Pienet ja selkeät ”muistutukset” / infojutut paikallisissa lehdissä! (esim. muis-

tutetaan heijastimesta pimeinä aikoina, muistutetaan palovaroittimen testauk-

sesta ym.)

Vastuut:

o Kunnat

o Pelastuslaitos

o Poliisi

o Järjestöt

o Seurakunnat

15

6.2 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN

Liikenneympäristöä ja turvallisuutta voidaan parantaa ELYN liikenneviraston ja kuntien tekemillä teknisillä toimilla. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikenne-järjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon kohdistetuilla toimenpiteillä, vaan yhtä tärkeää on vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikenne-käyttäytymiseen. Ihmisten asentei-siin voivat vaikuttaa kuntien eri hallintoalat: sosiaali-, sivistys-, ja terveystoimi kasvatta-malla, tiedottamalla ja valistamalla jokapäiväisessä toiminnassaan. Myös poliisin suorit-tamalla liikennevalvonnalla on huomattava merkitys liikennekäyttäytymiseen. Seutukunnallisessa liikenneturvallisuustyössä painopiste on ihmisten asenteisiin ja lii-kennekäyttäytymiseen kohdistuvissa toimenpiteissä niin kasvatus, tiedotus, valistus kuin liikennevalvontaan liittyen. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat ovat lähinnä kuntakohtaisia liikenneympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. Liikenneturvallisuuden parantamiskeinot Keuruun seudulla

o Liikenneturvallisuustyön kehittäminen (Liikenneturvallisuussuunnitelma)

o Valtateiden 18 ja 23 liikenneturvallisuuden parantaminen

o Kehittämällä liikenneympäristöä tieteknisin toimenpitein

o Tehostamalla liikenteen valvontaa

o Liikenneturvallisuustyön lisääminen ja seurannan järjestäminen

o Nopeustason tarkasteleminen erityisesti taajamissa

o Vesistöturvallisuuden parantaminen

Vastuut

o Kunnat

o ELY- keskus

o Koulujen henkilöstö, opetussuunnitelmassa liikenneturvallisuus

o Maankäyttötiimi, jo kaavavaiheessa liikenneturvallisuus huomioon

o Yhdyskuntatiimi, katujen hoito erityisesti talvella

o Poliisi, valvonnan ja valistamisen lisääminen

o Liikenneturva, valistustoiminta

16

5.3 PERHEIDEN HYVINVOINNIN PARANTAMINEN Perheiden hyvinvointiin liittyvät asiat ovat nousseet esille Keuruun seudulla sekä valta-kunnallisestikin. Perheiden heikkouksina ja uhkina ovat erilaiset, perheitten selviytymi-seen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat kuten yhteisöllisyyden väheneminen, syrjäytymi-nen, työttömyyden lisääntyminen, päihteiden käyttö, perheväkivalta ja kasvatusvastuun siirtyminen vanhemmilta julkisille toimijoille. Perheiden hyvinvointia heikentää vanhempien omiin voimavaroihin ja selviytymiseen luottaminen, mikä on vähentynyt. Tällöin tavallisiinkin kasvun ja kasvatuksen pulmiin tarvitaan asiantuntijaa. Vanhemmat ovat kuitenkin tärkein toimija lasten ja nuorten hy-vinvoinnissa. Perheille on tärkeää saada viesti, että ongelmien ja pulmien kanssa ei jää yksi. Silloin kun tilanne tuntuu siltä, ettei yksin riitä tai selviä, niin hyvä tukiverkosto ko-rostuu ja on tärkeä. Toimittaessa perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ennalta eh-käisevä toiminta, varhainen tuki ja eri toimijoiden yhteistyö ovat keskiössä. Turvallisuus tästä näkökulmasta tarkoittaa sekä turvallisuuden tunnetta että turvallista fyysistä, henkistä ja sosiaalista ympäristöä. Turvallisuutta perheille ja erityisesti lapsille ja nuorille luo arkisuus ja tavallisuus, säännöllinen rytmi perheen ja eri palvelujen arjes-sa sekä työelämässä. Myös aikuisten läsnäolo, yhdessä tekeminen ja päihteettömyys ovat turvallisen perhe-elämän kulmakiviä. Turvallisuutta luo myös se, että apua voi saa-da kun sitä hakee. Nämä lapsiperheitten hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat merkittäviä hyvinvoinnin vahvistajia kaikenlaisten perheitten arjessa Toimenpiteet perheiden hyvinvoinnin parantamiseksi:

o Vanhemmuuden tukeminen

o Yhteisöllisyys ja turvallisuus

o Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen

o Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen

o Nuorten tukeminen ja kannustaminen

17

6.4 VANHUSTEN VOINTI JA YHTEISÖLLISYYS

Yhteisöllisyys kuuluu ihmisarvoiseen vanhuuteen ja ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jo-kaiselle. Siihen sisältyy oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä ja yhteiskunnasta sen tärkeänä ja arvostettuna jäsenenä. Vanhukset voivat rakentaa hyvin vointia sekä itselleen että muille omalla toiminnallaan. Heillä on paljon annettavaa myös nuoremmille sukupolville. Ihmissuhteet ja osallisuus elämään ovat hyvän elämän perusedellytyksiä. Vanhuksille tulee taata mahdollisuuksia osallisuuden toteutumiseen. Oikeus ihmissuhteisiin ja koh-taamiseen tulee taata myös fyysisten tai muiden esteiden vuoksi kodin tai laitosten sei-nien sisälle jääville vanhuksille. Yhteisöllisyyttä ja vertaistukea voidaan lisätä mm. va-paaehtoistyön organisoinnin kautta. Tässä järjestöillä ja seurakunnilla tulee olla entistä vahvempi rooli. Yhteisöt ja ryhmät tarvitsevat tiloja toimiakseen. Kaupunkien ja kuntien tiloja tulee saada joustavammin ja edullisemmin kuntalaisten käyttöön. Palvelutalojen yhteisten tilojen rahoitus tulee ratkaista. Myös seurakuntien tulisi antaa tilojaan yhteisöjen käyttöön. Perheenjäsenten välistä yhteyttä on tuettava. Pitkät välimatkat ja työelämän kiire estä-vät lapsia osallistumasta omien vanhempiensa hoitoon. Yhteiskunnan ratkaisuilla tulee tukea perheiden ja läheisten mahdollisuuksia vuorovaikutukseen ja hoivaan silloin, kun he itse sitä toivovat. Toimenpiteet:

o Hyvä asumisen turvaaminen

o Paloturvallisuudesta huolehtiminen (kodinhoitajien kouluttaminen)

o Kotitapaturmien ehkäiseminen

o Vanhuksista huolehtiminen ( mm ystäväpalvelut)

o Vanhusten syrjäytymisen ehkäiseminen

Vastuut:

o Kunnat

o Vanhuspalvelut

o Kodinhoito

o Pelastuslaitos

o Seurakunnat

o Järjestöt

18


Turvallisuustyön tuloksia tulee seurata ja arvioida. Seuranta on säännöllistä ja turvalli-suustyön etenemisestä raportoidaan kaikille työhön osallistuville. Näin voidaan arvioida, onko yhteistyö tuloksellista, kohdistuuko työ oikeisiin kohteisiin ja tekevätkö eri osa puo-let kokonaisuuden kannalta olennaista työtä. Turvallisuustyön toimeenpanon varmistamiseksi Keski-Suomen maakunnan turvalli-suussuunnittelutyöryhmä kokoontuu säännöllisesti seuraamaan toimenpiteiden etene-mistä ja tuloksia. Säännöllisellä ja avoimella arvioinnilla ja raportoinnilla voidaan poistaa yhteistyön esteitä ja varmistaa tuloksellinen toiminta. Tulokset ovat tärkeä motivaatiote-kijä; sellaiseen työhön, joka tuottaa tuloksia, osallistutaan. Turvallisuustyön etenemisestä, tuloksista ja toimeenpanosta raportoidaan säännöllisesti kuntien verkkosivuilla, paikallisissa lehdissä sekä annetaan vuosittain raportti ohjaus-ryhmälle.

8 KEURUUN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ Turvallisuussuunnittelutyöryhmän jäsenet:

o Tapio Montonen, Tekninen johtaja, Keuruu (vetäjä) o Timo Ylinen, Rakennusmestari, Multia o Reijo Seppänen, Rehtori, Keuruui o Mervi Männistö, Erityisnuoriso työntekijä, Keuruu o Satu Ilomäki, Koulutoimen johtaja, Multia o Mika Huuskola, Palopäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos o Ismo Yijälä, Komisario, Keski-Suomen poliisilaitos o Marja Laavisto, Aluevastaava, Keski-Suomen ELY – keskus o Leena Piippa, Aluepäällikkö, Liikenneturva o Marko Riikonen, Projektikoordinaattori Keski-Suomen liitto

LIITTEET

Keuruun seudun turvallisuustyön toimintasuunnitelma 2011 – 2014 (taulukko)

19

KE

UR

UU

N S

EU

DU

N T

UR

VA

LL

ISU

US

TY

ÖN

TO

IMIN

TA

SU

UN

NIT

EL

MA

201

1 –

2014

(ta

ulu

kko

)

Pai

no

pis

teal

ue

1. K

un

tatu

rval

lisu

us

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

MU

UT

A H

UO

MIO

ITA

VA

A

Arje

n tu

rval

lisuu

s K

unta

lais

ten

turv

alli-

suud

en p

aran

tam

inen

.

Tur

valli

suus

tiedo

n le

vittä

-m

inen

ja v

alis

tus

Eril

aise

t kam

panj

at ja

tee-

mat

O

soite

järje

stel

mä

2011

-20

14

Kun

nat

Pel

astu

slai

tos

Rak

ennu

sval

vont

a S

PR

Kot

i- ja

vap

aa-a

jan

tapa

turm

at

Onn

etto

muu

ksie

n ja

ta

patu

rmie

n m

äärä

m

ahdo

llisi

mm

an a

las

Eril

aise

t kam

panj

at ja

tee-

mat

(he

ijast

in, l

iiken

netu

rva,

11

2 jn

e.)

Kou

luje

n ja

opp

ilaid

en o

sal-

listu

mis

ta e

rilai

siin

kam

pan-

joih

in y

m. t

ueta

an (

esim

. no

u hä

tä)

Kod

in ja

vap

aa-a

jan

turv

al-

lisuu

s; k

aike

nikä

iste

n va

lis-

tus

2011

- 2

014

Ope

tust

oim

i P

elas

tusl

aito

s P

oliis

i Li

iken

netu

rva

Kun

nat

Rik

ollis

uus

Rik

ollis

uude

n vä

hent

ä-m

inen

ja e

nnal

taeh

käi-

sy

Val

vont

a,

2011

– 2

014

Pol

iisi

Säh

köis

en in

frak

sfuk

tuur

in

turv

aam

inen

Tur

vattu

säh

könj

akel

u,

tieto

liike

nne-

ja p

uhe-

linyh

teyd

et.

Kun

tien

turv

allis

uuss

uunn

it-te

lu, v

alm

iuss

uunn

ittel

u.

Yht

eise

n st

rate

gian

luom

i-ne

n on

netto

muu

stila

ntei

ta

vart

en

2011

- 2

014

Kun

nat,

Pel

astu

slai

tos,

V

altio

n vi

rano

mai

set,

Y

htei

styö

ssä

eri v

irano

mai

s-te

n ke

sken

20

KE

UR

UU

N S

EU

DU

N T

UR

VA

LL

ISU

US

TY

ÖN

TO

IMIN

TA

SU

UN

NIT

EL

MA

201

1 –

2014

(ta

ulu

kko

)

Pai

no

pis

teal

ue

2. L

iiken

net

urv

allis

uu

den

par

anta

min

en

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

MU

UT

A H

UO

MIO

ITA

VA

A

Liik

enne

turv

allis

uust

yön

kehi

t-tä

min

en

Kun

tien

liike

nnet

urva

lli-

suus

suun

nite

lmie

n pä

ivity

s

Suu

nnitt

elu

Suu

nnite

lman

tiot

eutta

mi-

nen

2011

– 2

014

Kun

nat,

Ely

-kes

kus,

Liik

en-

netu

rva

Liik

enne

turv

allis

uust

yön

ke-

hittä

min

en

Liik

enne

turv

allis

uude

n pa

ran-

tam

inen

V

alis

tam

inen

liik

enne

-tu

rval

lisuu

dest

a

Liik

enne

valis

tus,

liik

enne

-ka

svat

us, t

iedo

ittam

inen

, E

rilai

set k

ohde

ryhm

ät, t

em-

pauk

set j

a ta

paht

umat

2011

– 2

014

Liik

enne

turv

a P

oliis

i K

oulu

t

Val

tate

iden

lii

kenn

etur

valli

-su

uden

par

anta

min

en

Val

tatie

23

liike

ntur

val-

lisuu

den

para

ntam

inen

V

alta

tie 1

8 lii

kenn

etur

-va

llisu

uden

par

anta

mi-

nen

Suu

nnitt

elua

tote

utus

20

11 -

201

4

Kun

nat

ELY

-kes

kus

Pol

iisi

Liik

enne

turv

a

Nop

euks

ien

valv

onta

, puh

allu

-tu

srat

siat

Li

iken

neon

netto

muu

k-si

en v

ähen

täm

inen

N

opeu

sval

vont

a, p

uhal

lu-

tuks

et, a

senn

ekas

vatu

s 20

11 –

201

4 P

oliis

i, Li

iken

netu

rva,

ope

-tu

stoi

mi

Pyö

räily

kypä

rän

ja h

eija

stim

i-en

käy

tön

lisää

min

en

Tur

valli

suus

kasv

atus

, on

netto

muu

ksie

n vä

-he

ntäm

inen

K

ampa

njat

20

11 –

201

4 K

unna

t, Li

iken

netu

rva,

Po-

liisi

21

KE

UR

UU

N S

EU

DU

N T

UR

VA

LL

ISU

US

TY

ÖN

TO

IMIN

TA

SU

UN

NIT

EL

MA

201

1 –

2014

(ta

ulu

kko

)

Pai

no

pis

teal

ue

3. P

erh

eid

en h

yvin

voin

nin

par

anta

min

en

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

MU

UT

A H

UO

MIO

ITA

VA

A

Van

hem

muu

den

ja v

anhe

mpi

-en

kas

vatu

svas

tuun

tuke

mi-

nen

kasv

atus

kum

ppan

uus

on p

erus

peria

ate

per-

heitt

en p

alve

luis

sa

perh

ekoh

tais

et k

asva

tus-

ja

arvi

oint

ikes

kust

elut

päi

vä-

hoito

palv

elui

ssa

ja k

oulu

is-

sa

2011

-201

2 V

anhe

mm

at, p

äivä

hoito

, pe

rusk

oulu

, neu

vola

, jär

jes-

töt,

seur

akun

ta

Per

heid

en p

alve

luid

en tu

r-va

amin

en

Enn

alta

ehkä

isev

iä ja

ka

svat

usva

stuu

ta tu

ke-

via

palv

eluj

a

Riit

tävä

t per

uspa

lvel

ut p

er-

heill

e 20

11-2

014

Kun

nat,

Per

ustu

rva,

3 jä

r-je

stöt

Var

hais

en p

uuttu

mis

en

toim

inta

tapa

syr

jäyt

ymis

essä

Var

hais

en p

uuttu

mis

en

toim

inta

tapa

on

käyt

ös-

sä p

alve

luis

sa ty

öske

n-te

levi

llä ty

önte

kijö

illä

Rak

enne

taan

ja k

ehite

tään

m

onito

imiju

usm

alle

ja

. Huo

len

puhe

eksi

oto

n ty

ö-ta

vat k

äyttö

ön

2011

- 20

12

Van

hem

mat

, per

usko

ulu,

ne

uvol

a, s

osia

ality

ö

T

ueta

an n

uort

en o

maa

va

stuu

ta ja

itse

näis

iä

valin

toja

Nuo

rten

kan

nust

amin

en

eläm

ässä

20

11 –

201

4 V

anhe

mm

at, k

oulu

, Seu

ra-

kunn

at, k

unna

t

22

KE

UR

UU

N S

EU

DU

N T

UR

VA

LL

ISU

US

TY

ÖN

TO

IMIN

TA

SU

UN

NIT

EL

MA

201

1 –

2014

(ta

ulu

kko

)

Pai

no

pis

teal

ue

4. V

anh

ust

en v

oin

ti ja

yh

teis

ölli

syys

AS

IA

TA

VO

ITT

EE

T

TO

IME

NP

ITE

ET

A

IKA

TA

ULU

V

AS

TU

UT

/SID

OS

RY

HM

ÄT

M

UU

TA

HU

OM

IOIT

AV

AA

Ikää

ntyv

ien

koti

- ja

liik

kum

ista

-pa

turm

ien

ehkä

isy

Tap

atur

mie

n vä

hen-

täm

min

en

Sel

vite

tään

ikää

ntyv

ien

koti-

ja

li

ikku

mis

tapa

turm

ien

nyky

tila

ja

laad

itaan

su

unni

telm

a ta

rvitt

avill

e to

i-m

enpi

teill

e

2011

- 2

014

Kot

ihoi

to

Yks

inäi

syys

ja y

ksin

asu

mi-

nen.

Van

huks

ista

väl

ittäm

i-ne

n ja

huo

leht

imin

en.

Arv

onan

to

Van

huks

ien

kunn

ioitt

ami-

nen,

väl

ittäm

inen

, om

ais-

hoita

jat,

ystä

väpa

lvel

ut

2011

– 2

014

Kun

nat

Järje

stöt

S

eura

kunn

at

Erit

yisr

yhm

ien

asui

ntur

valli

-

suud

en k

ehitt

ämin

en

Erit

yisr

yhm

iin k

uulu

vien

henk

ilöid

en k

oton

a

vier

aile

vien

taho

jen

kyky

hav

aita

ris

kejä

ja

puut

tua

niih

in a

jois

sa

Par

anne

taan

erit

yisr

yhm

ien

ja v

anhu

ksie

n pa

lotu

rval

li-su

utta

T

iivis

tetä

än y

htei

styö

tä

sosi

aali-

terv

eyst

oim

en

kans

sa

Hen

kilö

stöl

le a

nnet

aan

valm

iuks

ia a

rvio

ida

asum

is-

turv

allis

uusr

iske

jä o

sana

ko

tikäy

ntej

ä K

oulu

teta

an k

odin

hoita

ja

tunn

ista

maa

n ris

kejä

van

-hu

ksie

n lu

ona

Pel

astu

slai

tos

tark

enta

a va

aroj

en a

rvio

intia

.

Tur

valli

suus

selv

i-ty

kset

Pel

astu

ssuu

nnite

l-m

at

ta

rkis

tusl

omak

e

2011

- 2

014

Kun

nat

Pel

astu

slai

tos

Sos

iaal

itoim

i P

erus

turv

a

Asu

mis

turv

allis

uude

n pä

äpai

-no

on

enna

ltaeh

käis

yssä

ja

verk

osto

itum

ises

sa.

Erit

yisr

yhm

ien

asui

ntur

valli

-

suud

en k

ehitt

ämin

en

1


SAARIJÄRVEN SEUDUN


2011 – 2014

31.3.2011

3

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ...............................................................................................................................4

2 TAVOITTEET ...........................................................................................................................5

3 SAARIJÄRVEN SEUTU...........................................................................................................5

4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT.............................................................................6

4.1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS ..........................................................................................7

4.2 KESKI - SUOMEN POLIISILAITOS .............................................................................................7

4.3 ELY - KESKUS .......................................................................................................................8

4.4 SAARIJÄRVEN SEUDUN SEURAKUNNAT...................................................................................8

4.5 ELINKEINOELÄMÄ ..................................................................................................................8

4.6 JÄRJESTÖT ..............................................................................................................................9

4.7 PERUSTURVALIIKELAITOS SAARIKKA...................................................................................10

5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE....................................................................................11

6 TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN – ENNALTAEHKÄISEMINEN ....................12

6.1 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN .....................................................12

6.2 HENKILÖ JA PALOTURVALLISUUS.............................................................................13

6.3 PÄIHDEHAITTOJEN VÄHENTÄMINEN .......................................................................15

6.4 PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA...........................................................................17

6.5 LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN....................................19

7 ARVIOINTI JA SEURANTA.................................................................................................20

8 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ .............................................20

LÄHTEET....................................................................................................................................21

LIITTEET....................................................................................................................................21

SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 – 2014 (TAULUKKO)

...................................................................................................................................................21

4

1 JOHDANTO

Tämä turvallisuussuunnitelman on tehty Saarijärven seudulle, joka käsittää alueen Kan-nonkosken, Karstulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Saarijärven kunnat. Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelma on yksi osa Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitel-maa. Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen kan-sallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta (1999, Turvallisuustalkoot) sekä sisäisen turvalli-suuden ohjelmiin Arjen turvaa (2004 – 2007) ja Turvallinen elämä jokaiselle (2008 - 2011). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (Turvallinen elämä jokai-selle) hyväksyttiin 8.5.2008 Saarijärven seudun turvallisuussuunnittelussa on huomioitu kansalaisten turvallisuus ja turvattomuus ja keinot joilla pystytään konkreettisesti parantamaan alueen turvallisuutta. Turvallisuussuunnitelmaa on ollut tekemässä alueen Keski-Suomen liiton edustaja, vi-ranomaiset, alueen kunnat, järjestöt, seurakunta. Lisäksi kansalaisilta saatu palaute on ohjannut suunnitelma tekemistä. Turvallisuuden käsite on laaja. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (Sisäasiainministe-riö 44/2004) turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liiken-neympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllis-tyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautu-minen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ym-märrettynä on tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Koti-, asuin- ja työympäristön turvallisuu-den taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat johtaa lisääntyvään onnettomuusriskiin ja jopa rikollisuuteen.

5

2 TAVOITTEET

Saarijärven seudulla turvallisuustyön tarkoituksena on turvallisen elinympäristön luomi-nen ja ylläpito. Tämä tarkoittaa sellaisen olotilan saavuttamista, jossa kuntien asukkai-den ja kuntien alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen sekä kuntien oman toiminnan turvallisuusriskit ovat pienimmillään ja ilkivallan, rikollisuuden, vahinkojen sekä onnet-tomuuksien ennaltaehkäisy on tehokasta.

Tavoitteena Saarijärven seudulla on ylläpitää ja parantaa paikallista turvallisuutta vä-hentämällä ja ennalta ehkäisemällä rikoksia, häiriöitä ja onnettomuuksia sekä niistä ai-heutuvia vahinkoja sekä ylläpitää turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta. Yhtenä tär-keänä keinona tavoitteen saavuttamiseksi on turvallisuussuunnittelu ja sen hankkeiden konkretisoiminen. 3 SAARIJÄRVEN SEUTU

Turvallisuussuunnitelma-alueeseen kuuluu 5 pohjoisen Keski-Suomen kuntaa. Saari-järven kaupungin (10 666 as.) lisäksi alueeseen kuuluvat Kannonkosken (1587 as.), Kivijärven (1363 as.), Kyyjärven (1536 as.) ja Karstulan (4563 as.) kunnat. Alueen väki-luku on näin ollen noin 20 000 asukasta ja yhteinen pinta-ala 4000 km2. Asukastihey-den ollessa Suomessa keskimäärin 17,5 asukasta /maa- km2 on kyseessä oleva alue harvaan asuttua maaseutua (asukastiheys 4,7 asukasta / maa- km2). Koska alueen kunnat sisältyvät Saarijärven – Viitasaaren seutukuntaan (johon nyt pu-heena olevien kuntien lisäksi kuuluvat Viitasaaren kaupunki sekä Kinnulan ja Pihtipu-taan kunnat), ja josta on olemassa kattavat tilastolliset tiedot, voi koko seutukunnasta tehdä seuraavia tilastollisia havaintoja, jotka sopivat hyvin myös nyt tarkastelussa ole-viin kuntiin. Seudun luonnollinen väestökehitys ja kokonaismuutto on ollut 13 vuoden tarkastelujak-solla 1995 – 2008 negatiivinen. Seutu on menettänyt yhteensä n. 6000 asukasta ja tilas-tokeskuksen ennusteiden mukaan väestön vähentyminen seudulla jatkuu edelleen. Työvoiman poistuma Saarijärven – Viitasaaren seutukunnassa 2007 – 2025 on arvioitu olevan jopa 7 864 henkeä, eli jopa puolet seutukunnan työvoimasta. Seutukunnalla myös ikääntyneiden osuus väestöstä on yksi suurimpia valtakunnassa ja trendi jatkuu edelleen. Yli 65 – vuotiaiden osuus väestöstä on ollut vuonna 2007 2434 kansalaista ja ennuste vuodelle 2020 3263 kansalaista. Vastaava osuus 75 – 84 – vuo-tiaiden ikäluokassa on 1774 ja 1952 asukasta sekä yli 85 – vuotiaiden osalta 536 ja 814 kansalaista. Teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden merkitys on puheena olevien 5 kunnan osalta selkeästi suurempi kuin maassa keskimäärin (työpaikoista yli 1/3, kun koko maassa hieman yli 1/5). Palvelusektorin osuus työpaikkojen määrästä on pienempi kuin maassa keskimäärin. Se on kuitenkin ollut kasvava toimiala 2000 –luvulla. Alueen erikoistu-misaloja ovat puu- ja rakennusteollisuus, metalliteollisuus sekä maa- ja metsätalous.

6

Energia- ala, erityisesti bioenergia, on seutukunnan vahvuus, jolla on hyvät edellytykset kasvaa koko maan keskiarvoa nopeammin. Seutukunnan kehittämistoimintaa ohjaa seutuohjelma, jonka päätavoitteena on vuoteen 2013 mennessä Luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien ihmisten ja verkostojen yrit-teliäs, palveleva ja viihtyisä pohjoinen Keski-Suomi.

Väestöennuste: (Tilastokeskus)

Vuodet 2010 2020 2025

Kannonkoski 1 592 1 555 1 555

Karstula 4 505 4 113 3 980

Kivijärvi 1 319 1 162 1 125

Kyyjärvi 1 517 1 391 1 354

Saarijärvi 10 529 9 923 9 752


Alueen kunnat ovat merkittäviä toimijoita kansalaisten kokemassa arjen turvallisuudes-sa. Kunnan tehtävät eivät rajoitu vain tiettyihin laissa säädettyihin velvollisuuksiin ja kansalaisten oikeuksiin, kunnalla on oikeus ottaa hoitaakseen muitakin tehtäviä. Vaikka itsehallinnollisilla tehtävillä on rajansa, toimiala on siis yleinen. Viime kädessä se kuu-luuko, jokin tehtävä kunnan toimialaan, määräytyy sen perusteella, onko tehtävä perus-teltu kuntalaisen kannalta. Kuntalaisen kokema turvallisuus voidaan nähdä kunnan peruspalveluiden (kunnan laki-sääteinen toimiala), elinkeinotoiminnan (kunnan yleinen toimiala), valtion turvallisuus-palveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden muodostamana yhteisenä kokonaisuu-tena. Arjen turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspal-velut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin kun sitä tarvitaan ja var-muus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa sisäistä turvallisuutta on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja normaaliolojen häiriötilain-teisiin. Turvallisuustyö on kuntien normaalia toimintaa. Se tukee elinkeinotoiminnan ja elinym-päristön kehittymistä sekä kunnan tulostavoitteita. Käytännön turvallisuustyö on osa kunnan kaikkien toimialojen työtä. Jokaisella toimialalla on erityispiirteensä, jotka vaikut-tavat siihen, miten käytännössä turvallisuustyötä tehdään. Lisäksi turvallisuustyö on yh-teistyötä kunnan ja kunnan ulkopuolisten toimijoiden kesken.

7

Pelastussuunnittelu on tärkeä osa turvallisuustyötä. Kiinteistökohtaisilla pelastussuunni-telmilla on olennainen osa omatoimisessa varautumisessa ja turvallisuuden ylläpitämi-sessä sekä toiminnan jatkumisessa poikkeusoloissa. Pelastussuunnitelmat laaditaan kunkin kiinteistön ja toimijan omaan käyttöön, mutta jos varautuminen on joka paikassa onnistunutta, parantaa se koko kunnan kokonaisturvallisuutta. Tärkeä osa kunnan turvallisuussuunnittelua on myös koko kunnan valmiussuunnittelu, jonka tarkoituksena on koota kunnan ja sen eri toimialojen henkilöstö- ja materiaali-resurssit sekä näin kohottaa kunnan valmiutta normaaliajan häiriötilanteiden ja poikke-usolojen varalta. Valmiussuunnittelulla tarkoitetaan niitä suunnittelu- ja johtamistoimen-piteitä, joiden avulla kunnan eri toiminnot voidaan hoitaa mahdollisimman hyvin normaa-lioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

Kunnan kokonaisvarautuminen poikkeusoloihin muodostuu kunnan valmiussuun-nitelmasta, kunnan eri toimialojen valmiussuunnitelmista sekä virastojen ja laitosten pe-lastussuunnitelmista. Suunnitelmaa täydentävät yhteistyöviranomaisten val-miussuunnitelmat, sekä niiden yritysten valmiussuunnitelmat, joiden toiminta pe-rushuollon, teollisuustuotannon, energiahuollon ja infrastruktuurin alueilla ovat kunnan toimintojen kannalta välttämättömiä.

4.1 Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa Saarijärven seudulla pelastustoimen palvelut. Pe-lastuslaitoksella on paloasemat Saarijärvellä, Pylkönmäellä, Karstulassa, Kyyjärvellä, Kannonkoskella ja Kivijärvellä. Pelastuslaitoksen tehtävänä on onnettomuuksien ehkäi-sy, turvallisuusviestintä sekä pelastustoiminta. Lisäksi Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa Saarijärven seudun ensivastepalvelut. Pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu pää- ja sivutoimisesta henkilöstä. Sivutoimisen henkilöstön rekrytointi tuo oman haas-teensa palvelujen tuottamiseen.

4.2 Keski - Suomen poliisilaitos Poliisin tehtävä on poliisilain mukaan turvata vallitseva oikeus- ja yhteiskuntajärjestys, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta ja selvittää rikoksia ja saattaa ne syyteharkintaan. Huomionarvoista on se, että lainsäätäjä velvoittaa poliisia toimi-maan alueellaan turvallisuusyhteistyössä. Siten alueen viranomaiset, yhteisöt ja asuk-kaat rakentavat poliisin kanssa yhdessä yhteistä turvallisuutta. Keski-Suomen poliisilaitos on käsittää koko Keski-Suomen maakunnan alueen. Poliisi-laitoksen pääpoliisiasema sijaitsee Jyväskylässä, maakunta voidaan jaotella pääpo-liisiasema-alueeseen (Jyväskylä) pohjoiseen toiminta-alueeseen (Äänekoski) ja eteläi-seen toiminta-alueeseen (Jämsä). Edellä sanotuilla paikkakunnilla on poliisivankilat, joissa säilötään poliisin haltuun eri perusteilla kiinniotetut henkilöt. Äänekoskella on po-liisiasema, joka toimii täyden palvelun periaatteella. Pohjoisella toiminta-alueella sijait-sevat myös Saarijärven poliisiasema ja Viitasaaren palvelupiste. Poliisilaitoksen alueen hälytyspalvelut hoidetaan johdetusti koko maakunnan alueella.

8

4.3 ELY - Keskus ELY - keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Keski-Suomen TE - keskuksen, Keski-Suomen tiepiirin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Keski-Suomen ELY - keskuksessa hoidetaan entisen Länsi-Suomen lääninhallituksen liiken-ne- ja sivistysosaston tehtäviä. Saarijärven seudulla ELY - keskus vastaa Karstulan-alueurakan tienpidosta.

4.4 Saarijärven seudun seurakunnat Hyväksytyn strategian mukaisesti seurakunnan tehtävänä on "toimia niin, että seura-kuntalaisissa syntyy ja vahvistuu usko Kolmiyhteiseen Jumalaan, rakkaus lähimmäiseen ja vastuullinen elämäntapa". Laaditun vision mukaan Saarijärven seurakunta on vuonna 2015 "avoin, seurakuntalaisten aktiivisuuteen perustuva, vireästi ja nykyaikaisesti toimi-va hengellinen yhteisö, joka julistaa rohkeasti evankeliumia ja on mukana jäsentensä arjessa ja juhlassa. Seurakunta pitää esillä kristillisiin arvoihin perustuvaan ajattelua ja elämäntapaa." Turvallisuuden edistäminen Seurakunta tukee lapsiperheitä järjestämällä päiväkerho- ja perhekerhotoimintaa alle kouluikäisille. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyössä tavoitteena on vastuullinen elämäntapa ja terveen itsetunnon vahvistaminen. Tämä tavoite korostuu erityisesti rippikoulussa, jonka käy lähes koko ikäluokka. Diakoniassa kohdataan ja pyritään auttamaan mm. moniongelmaisia lapsiperheitä, syrjäytymisvaarassa olevia nuoria (yhteistyössä kau-pungin nuorisotoimen kanssa), mielenterveyskuntoutujia, päihderiippuvaisia (yhteis-työssä Visio - säätiön kanssa) ja erityisesti vanhuksia. Seurakunnan kaikki kokoava toi-minta pyrkii edistämään yhteisöllisyyttä ja keskinäistä välittämistä. Vapaaehtoistoimijoita koulutetaan ja ohjataan erilaisiin palvelutehtäviin. Seurakunnan valmiussuunnitelmassa on varauduttu perustoiminnan jatkumiseen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Erityisesti varaudutaan henkisen ja hengellisen huollon järjestämiseen kriisitilanteissa (mm. kriisihartaudet). Saarijärven seurakunta on mukana Keski-Suomen seurakuntien HeHu (henkinen huolto suuronnettomuuksissa) -hankkeessa. Seurakunnan edustaja on mukana Saarikan alueen kriisiryhmän toimin-nassa. Seurakunta jäljestää henkilökunnalleen ensiapu- ja turvallisuuskoulutusta yhteis-työssä SPR:n ja pelastustoimen kanssa.

4.5 Elinkeinoelämä Saarijärven seudun elinkeinojen vahva pohja on peruselinkeinoissa: maa- ja metsäta-loudessa, teollisuudessa sekä yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Vahvoja teollisuuden aloja ovat puu- ja rakennustuoteteollisuus sekä metalli- ja konepajateollisuus. Tunnettu-ja kärkiyrityksiä ovat mm. Honkarakenne, Betset ja Ariterm, Meteco, Logstor Finland, Soklex, Saarijärven Säiliövalmiste. Seudun nousevia toimialoja ovat bioenergia, matkai-lu ja hyvinvointipalvelut. Pohjoisen Keski-Suomen runsaiden energiaraaka-ainevarojen lisäksi alueella on runsaasti bioenergian tuotantoon, jalostukseen ja käyttöön liittyvää

9

tutkimus- ja koulutustoimintaa. Matkailussa perustan luovat luontomatkailuun ja vapaa-aikaan liittyvät yritykset sekä liikunta- ja hyvinvointimatkailualan yritykset ja liikelaitokset. Hyvinvointialan yritysten lukumäärä on kasvussa, kun seudun ikärakenteesta johtuva palvelutarve kasvaa ja luo lisää mahdollisuuksia myös yksityisen yritystoiminnan kehit-tymiseen julkisten hyvinvointipalvelujen rinnalla. Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon elinkeinora-kenteen kehitys ja kehittyvien toimialojen tuomat uudet haasteet seudun turvallisuusti-lanteen eri osa-alueilla. Esimerkiksi perusmaatalouden tuotantoyksikkökoon kasvu, työ-voiman saatavuus ja työperäinen maahanmuutto, bioenergian tuotannon ja kuljetusten lisääntyminen sekä hoiva- ja hyvinvointi-alan palvelujen laadun varmistus ovat esimerk-kejä elinkeinoelämän turvallisuusnäkökulman huomioon ottamisen tarpeellisuudesta.

4.6 Järjestöt Viranomaisten ja vapaaehtoisten kansalaisten lisäksi yhteiskunnassamme toimivat use-at eri hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt. Monet näistä ovat kansainvälisesti tunnus-tettuja järjestöjä, jotka toimivat yli puolue- ja valtiorajojen. Puolet suomalaisista on kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta. Aktiivinen ihminen voi hyvin ja luo toiminnallaan turvallisuutta, hyvinvointia lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdollisuuksia itsensä toteuttami-seen ja vaikuttamiseen. Turvallisen olotilan saavuttamiseksi asukkaille on tärkeää, että turvallisuussuunnitelma toteutetaankin eri viranomaisten, toimijoiden ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tuleekin huomioida järjestöt ja kuulla soveltuvin osin niiden näkemyksiä. Saarijärven seudulla toimii useita aktiivisia järjestöjä, jotka luovat seudun asukkaille henkistä hyvinvointia ja lisäävät turvallisuutta mm.

o Suomen Punainen Risti o Vanhus- ja eläkeläisjärjestöt o Lastensuojelu- tai nuorisotyön järjestöt , keskeisimpänä MLL o Potilasjärjestöt o Vammaisjärjestöt o Muut kansanterveysjärjestöt o Päihdejärjestöt o Työllistymista tukevat järjestöt o Asumispalveluja tuottavat järjestöt

Myös liikunta- ja nuorisojärjestöillä on merkittävä rooli arjen turvallisuuden toimijana ja hyvinvoinnin luojana.

10

4.7 Perusturvaliikelaitos Saarikka

Perusturvaliikelaitos Saarikka tuottaa SoTe kuntayhtymän tilaamat sosiaali- ja tervey-denhuollon palvelut Saarijärven seutukunnan kunnille (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi). Saarikan palveluksessa on noin 600 työntekijää huolehtimassa kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä turvatusta elämästä. HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN PALVELUALUE Neuvolapalveluilla turvataan lasta odottavan äidin ja vastasyntyneen lapsen terveys, tuetaan tulevien vanhempien toimintakykyä ja vanhemmuutta sekä seurataan lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuol-lon palveluilla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä edistetään ja valvo-taan koulu- ja opiskeluyhteisöjen hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta. Perhe- ja sosiaalipalveluilla tuetaan lasten ja nuorten turvallista kasvua sekä autetaan ja tuetaan heidän vanhempiaan erilaisissa haasteellisissa elämäntilanteissa tämän tavoit-teen toteutumisessa. Sosiaalityön avulla ehkäistään syrjäytymistä mm. turvaamalla kun-talaisten välttämätön toimeentulo, parantamalla pitkään työttömänä olleen edellytyksiä työllistyä sekä ehkäisemällä ja vähentämällä päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liitty-viä sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia sekä turvallisuuteen liittyviä haittoja. Sosiaa-lipäivystyksellä turvataan virka-ajan ulkopuolella kiireellisen avun tarve. Terapiapalve-luissa tarjotaan vaikeutuneissa elämäntilanteissa erityisosaamista ongelmien ratkaisuun mm. perheneuvolan ja psykologien toimesta. Henkinen ensiapu tarjoaa psyykkistä en-siapua äkillisissä traumaattisissa tilanteissa. ARJEN TUEN PALVELUALUE Koti- ja asumispalvelujen avulla huolehditaan lähinnä ikääntyneen väestön ja vammais-ten kaikinpuolisesta turvallisesta asumisesta omassa kodissa ja erilaisissa asumispalve-luyksiköissä. Kuntoutuksella ja toimintakyvyn ylläpitämisellä edistetään itsenäistä ja turvallista asu-mista omassa kodissa. TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON PALVELUJEN PALVELUALUE Vastaanottotoiminnan avulla turvataan mm. äkillisesti sairastuneen välitön ensiapu kaikkina vuorokauden aikoina ajanvaraus- tai päivystysvastaanottona. Ensihoito- ja sai-raankuljetus turvaavat hoidon saannin kiireellisissä tilanteissa. Sairaanhoidon lisäksi tuetaan kuntalaisia mm. erilaisten kansansairauksiin liittyvien riskitekijöiden tunnistami-sessa ja valmiuksissa ehkäistä niitä. Mielenterveyspalvelut tarjoavat apua, tukea ja asi-antuntemusta psyykkisiin sairauksiin liittyvissä kysymyksissä. Työterveyshuollon palveluilla edistetään työntekijöiden ja työyhteisöjen fyysistä, psyyk-kistä ja sosiaalista hyvinvointia ja turvallisuutta kiinnittämällä huomiota työhyvinvointiin ja työoloihin. Terveysvalvonnan avulla huolehditaan kuntalaisten elin- ja asumisympäristön sekä mm. elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden terveellisyydestä ja turvallisuudesta.

11


Turvallisuuden tunne kuntalaisilla sinänsä on hyvä. Pienessä ja rauhallisessa maaseu-tukaupungissa/-kunnassa naapurit tunnetaan ja asukkailla on paljon aktiivista harrastus- ja yhteisötoimintaa. Yksinäisyys ja päivittäiseen asiointiin sekä kulkemiseen liittyvät on-gelmat vaanivat asutukseltaan harvenevan haja-asutusalueen yksin asuvia vanhuksia. Kouluviihtyvyyteen ja oppilashuoltoon on seudulla olemassa kehittämishankkeita ja sii-hen on kiinnitetty huomiota. Yleiseen turvallisuuteen ja erityisryhmien asumisturvallisuuteen vaikuttavat oppilaitok-sissa, terveydenhuollon työpaikoilla ja asumisyksiköissä havaitut lukuisat sisäilmaon-gelmat. Poliisilaitoksen hälytystehtävät vähentyivät Saarijärven alueella v. 2009 4,21 %:lla; lu-kumääräisesti hälytyksiä oli 98 vähemmän kuin v. 2008. Koko Keski-Suomessa väkival-tarikokset ovat vähentyneet kahdessa vuodessa 4,1 %. Liikennerikoksista rattijuopu-mukset näyttäisivät sen sijaan olevan lievässä kasvussa. Väkivalta- ja omaisuusrikosten määrät nousivat, mutta muissa luokissa rikosten määrä laski. Huumausainerikosten määrä laski lähes puolella kahdeksaan ilmoitukseen. Taus-talla on aikuisväestön pahoinvointia. Alkoholin rinnalla lääkkeiden väärinkäyttö ja huu-meet lisäävät väkivaltaisen käytöksen riskiä. Ongelmat nivoutuvat yhä useammin työt-tömyyteen ja monitahoisiin elämänhallinnan vaikeuksiin. Lama on heikentänyt tukityöl-listämisen mahdollisuuksia kun yritykset ovat joutuneet turvautumaan lomautuksiin. Osa sosiaalityön asiakaskunnasta on todellisen syrjäytymisuhan alla. Tapaturmista suurin osa sattuu kotona tai vapaa-ajalla ja on kaatumisia tai putoamisia. Suomessa useampi kuin joka kolmas kuolemaan johtanut tapaturma tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Päihteidenkäytön ohella tapaturmien määrään vaikuttaa mm. alueen asukkaiden ikärakenne. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa ja ikääntyneiden tapaturmista 80 % on kaatumisia, liukastumisia tai putoami-sia. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmen-ten aikana ja väestön yhä vanhetessa tilanne tulee todennäköisesti vain pahenemaan. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat potilasmäärät kasvoivat alueella 9 % ja hoitopäi-vät 7 % vuosina 2003 – 2007. Valtatie 13 halkoo Karstulan, Kyyjärven ja Saarijärven alueen ja lisäksi seudulla kulkeva Sininen tie halkoo alueen kuntia. Kevytliikenne valta-ja kantatien ympäristössä on turva-tonta suurten ajonopeuksien ja runsaan raskaan liikenteen määrän takia. Liikennemää-rät ovat kasvaneet ja liikennekäyttäytymisessä on parantamisen varaa. Huolestuttava piirre on myös rattijuopumusten osuus liikenneonnettomuuksissa. Ikääntyvän väestön määrä liikenteessä kasvaa väestön ikääntyessä ja liukkaiden talvikelien aiheuttama hie-koituksen/suolauksen lisääntyvä tarve ilmastonmuutosten myötä. Liikennevalvonta on riittämätöntä. Myös liikenneympäristön turvallisuuden parantamisessa on paljon teke-mistä.

12

6 TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN – ENNALTAEHKÄISEMINEN

Saarijärven seudulla on alueen turvallisuussuunnittelussa nousut esille turvallisuuteen vaikuttavia monia eri tekijöitä. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat nousseet esille jo aiemmassa turvallisuussuunnitelmassa ja siihen liittyvässä riskikartoituksessa ( 2008). Riskikartoituksen pohjana ovat olleet kansalaiskyselyt, tilastot eri viranomaisilta joiden pohjalta on tunnistettu riskejä. Saarijärven seudulla nyt valitut turvallisuuden painopistealueet ovat seuraavat:


o Henkilö- ja paloturvallisuus parantaminen


o Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäiseminen

o Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen

Valituilla painopisteillä pyritään vaikuttamaan konkreettisesti turvallisuuden edistämi-seen ja saamaan aikaan muutosta ihmisten toiminnassa sekä asenteissa. Seudullinen turvallisuussuunnitelma tukee käynnissä olevaa Hyvinvointipalvelu strategia työtä. Lisäksi alueella on turvallisuussuunnitelmaa tukevia eri hallintokuntien hankkeita.


Vuonna 2001 laadittiin seutukunnan kuntiin liikenneturvallisuussuunnitelmat, jotka käsit-tävät kullekin kunnalle omat liikenneympäristön parantamissuunnitelmat sekä koulutus-, valistus-, ja tiedotussuunnitelmat. Liikenneturvallisuussuunnitelmien tavoitteena on ollut onnettomuuksien määrä vähentäminen ja vakavuusasteen pienentäminen liikenteen kasvusta huolimatta. Liikenneturvallisuuteen vaikuttaa sekä liikenneympäristön turvalli-suus ja käytettävä kulkumuoto että ihmisten käyttäytyminen ja asenteet.

Toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Liikenneympäristöä ja turvallisuutta voidaan parantaa ELYN liikenneviraston ja kuntien tekemillä teknisillä toimilla. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikenne-järjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon kohdistetuilla toimenpiteillä, vaan yhtä tärkeää on vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikenne-käyttäytymiseen. Ihmisten asentei-siin voivat vaikuttaa kuntien eri hallintoalat: sosiaali-, sivistys-, ja terveystoimi kasvatta-malla, tiedottamalla ja valistamalla jokapäiväisessä toiminnassaan. Myös poliisin suorit-tamalla liikennevalvonnalla on huomattava merkitys liikennekäyttäytymiseen. Seutukunnallisessa liikenneturvallisuustyössä painopiste on ihmisten asenteisiin ja lii-kennekäyttäytymiseen kohdistuvissa toimenpiteissä niin kasvatus, tiedotus, valistus kuin liikennevalvontaan liittyen. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat ovat lähinnä kuntakohtaisia liikenneympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä.

13

Vuonna 2001 laadittujen kuntakohtaisten liikenneturvallisuussuunnitelmien päivittämi-nen ja siinä määritettyjen teknisten toimenpiteiden toteuttaminen mahdollisimman tar-kasti on tärkeä osa tulevien vuosien liikenneturvallisuustyötä.

6.2 HENKILÖ JA PALOTURVALLISUUS Valtioneuvoston hyväksymän Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoite on, että Suomi kuuluu vuoteen 2012 mennessä kaikilla turvallisuuden osa-alueilla viiden parhaimman maan joukkoon Euroopassa. Erityisryhmien asumisturvallisuus on keskeinen ohjelmas-sa esille nostettu kehittämishaaste. Suomessa kuolee vuosittain asuntopaloissa noin sata henkilöä. Määrä on huomattavas-ti enemmän kuin Länsi-Euroopassa keskimäärin. Riskiryhmiin kuuluvien määrä ja osuus koko väestöstä on kasvamassa seuraavien vuosikymmenien aikana. Palokuolemien määrä kasvaa vastaavalla tavalla ellei Suomessa kyetä tekemään oikeita ja riittäviä toi-menpiteitä asumisen turvallisuustason parantamiseksi. Palotutkinnan perusteella palo-kuoleman riski on suurimmillaan henkilöillä, joilla on rajoitteita toimintakyvyssään. Toinen merkittävä erityisryhmien turvallisuuteen liittyvä ongelma on tapaturmien, erityi-sesti kaatumisten ja putoamisten, suuri määrä. Viisikymmen- vuotiaille ja sitä vanhem-mille henkilöille sattuu Suomessa vuosittain yli 30.000 kaatumistapaturmaa. Erityisryhmiin kuuluvien väestöryhmien asuinpalvelujen suunnittelu edellyttää laaja-alaista ymmärrystä ihmisen toimintakyvyn fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista rajoi-tuksista. Sekä palo- että kaatumistapaturmien ennaltaehkäisyssä keskeisellä sijalla on erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden kotona vierailevien tahojen kyky havaita riskejä ja puuttua niihin ajoissa. Asumisturvallisuutta tukevat päätökset syntyvät eri hallinnonalojen ja toimijoiden yhteis-työn tuloksena. Turvallisuusvaikutusten arviointi osana suunnittelua ja päätöksentekoa on paitsi osa inhimillistä, laadukasta suunnittelukäytäntöä ja toteutusta myös taloudelli-sesti perusteltu tapa toimia. TOIMENPITEET

o Keski-Suomen pelastuslaitos: maakunnallinen hanke (tuettu asuminen), ko-

dinhoitajien kouluttaminen

o Erityisryhmien asuinturvallisuus-hanke, tuettu asuminen, yhteys Saarikan so-

siaalityöhön

o Koulujen turvakumppanuus-hanke KSpela ja koulujen pelastussuunnitel-

mat/poliisi

Tuettu asuminen

14

Erityisryhmien tuetun asumisen piiriin kuuluu vanhukset, joiden toimintakyky on ikään-tymisen vaikutusten vuoksi alentunut, vammaisryhmät, psyykkisesti tai fyysisesti sairaat sekä päihteiden ja lääkkeiden liikakäyttäjät. Paloturvallisuus Erityisryhmien asumisturvallisuuden kannalta paloturvallisuutta koskevissa selvityksissä on noussut esille erityisesti: sähköpalojen suuri määrä, vanhusten asumispalvelujen, kuten palvelutalojen, riittämätön paloturvallisuustaso asukkaiden toimintakykyyn näh-den, palokuolemien määrän kasvu viime vuosina sekä väestön ikääntymisestä, yk-sinasuvien määrän kasvusta, sosiaalisesta syrjäytymisestä yms. johtuva ennakoitu kas-vun jatkuminen sekä tuhopolttojen määrän kasvu. Kotitapaturmat Vuosittain koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolee yhteensä noin 2300 henkilöä. Ylei-simmät syyt ovat kaatumiset ja putoamiset. Vuonna 2005 kaatumisiin ja putoamisiin kuoli 1239 henkilöä. Yhteiskunnalle kotitapaturmista aiheutuvien kulujen arvioidaan ole-van 2,5-4 miljardia euroa. Toimenpiteet koulu- ja oppilaitosturvallisuuden kehittämiselle:

Kuvio1. Koulujen kanssa tehtävä turvallisuuskumppanuus

KKOOUULLUUNN TTUURRVVAALLLLIISSUUUUSSKKUUMMPPPPAANNUUUUSS

Eskari

tutustumi-nen palo-k t

Hätänumero

Toiminta onnet-tomuuksissa

Nou-hätä

Alkusammutustai-dot

Liikenne-turvallisuus

15

6.3 PÄIHDEHAITTOJEN VÄHENTÄMINEN Päihde ongelmat Päihdepalvelujen kehittämisen laiminlyönti näkyy moninaisina ongelmina ja kustannus-ten kasvuna eri sektoreilla. Päihdepalvelujen uudistaminen ja järjestelmän selkiinnyttä-minen on iso haaste niin Saarijärven seutukunnalla kuin laajemminkin valtakunnassa. Päihdetyötä keskeisesti ohjaavat lait ovat päihdehuoltolaki, raittiustyölaki ja alkoholilaki sekä sosiaalihuoltolaki ja kansanterveyslaki. Päihdehuoltolain mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä so-siaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihteellä tarkoitetaan alkoholijuomaa tai muuta päihtymistarkoituksessa käytettävää ainetta. Yleisimpiä ovat alkoholi, lääkkeet ja huumeet. Alkoholilain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Raittiustyölain mukaan raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin oh-jaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Päihdetyötä ohjaajat lisäksi mm. seuraavat valtakunnalliset ohjelmat ja suositukset: KASTE-ohjelma: Alkoholin kokonaiskulutuksen väheneminen vuoden 2003 tasolle Terveys vuoteen 2015- kansanterveysohjelma: Nuorten alkoholin ja huumeiden käyt-töön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti. MIELI-kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma: Asiakkaan aseman vahvista-minen ja perus- ja avopalveluluihin perustuvat palvelut kaikille ikäryhmille. Valtakunnallinen alkoholiohjelma 2008-2011: Alkoholihaittojen vähentäminen; vähenne-tään lapsille ja perheille alkoholista koituvia haittoja, vähennetään riskikäytöstä aiheutu-via haittoja sekä käännetään alkoholin kulutus laskuun. Päihdepalvelujen laatusuositus: Kuntalaisilla on oikeus tarpeenmukaiseen, tasokkaa-seen ja oikea-aikaiseen päihdehoitoon asuinpaikasta riippumatta ja jokaisella kunnalla tulisi olla päihdestrategia, joka painottaa päihdehaittojen ehkäisyä kaikessa kunnan päätöksenteossa.

Toimenpiteet päihdehaittojen vähentämiseksi

Alkoholin kulutuksen kasvu on lisääntynyt viime vuosina, päihdehaitat ovat lisääntyneet, päihdepalvelujen tarve kasvanut ja alkoholin ja yleensä päihteiden käytön aiheuttamat kustannukset nousseet. Päihteiden saatavuus on helpottunut, niiden käyttö on arkipäi-väistynyt ja asenteet käyttöä kohtaan lieventyneet. Päihdepalvelujen kehittäminen ei ole pysynyt tässä kehityksessä mukana. Päihdepalve-lujen saatavuus ei määrällisesti eikä sisällöllisesti vastaa muuttunutta tarvetta. Avopal-velut ja peruspalvelut ovat puutteellisia ja kokonaisvastuu palvelujen järjestämisestä on epäselvä. Päihdetyö on myös painottunut korjaavaan työhön ennalta ehkäisyn sijaan. Saarijärven seudulta puuttuu yhtenäinen toimintamalli päihdeasioiden hoitamisessa.

16

Selvillä Saarikassa-hanke

Perusturvaliikelaitos Saarikassa päihdetyön kehittäminen on yksi painopistealueista tu-levina vuosina. Alkuvuodesta 2010 on käynnistetty yhteistyössä Jyväskylän ammatti-korkeakoulun, Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön ja Suomenselän Sateenkaa-risäätiön kanssa Tykes-rahoituksella päihdepalvelujen kehittämishanke, jonka tavoittee-na on kehittää kaikki Saarikan toimintayksiköt sitouttava uusi päihdetyön toimintamalli. Päihdepalvelujen kehittämisessä korostuu jokaisen vastuu päihdeasioista osana perus-tehtävää ja tähän liittyen päihdetyön sekä poikkihallinnollisen yhteistyön osaamisen vahvistaminen. Pääpaino on päihdeongelmien tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa, varhaisessa puuttumisessa ja ehkäisevässä työssä. Tavoitteena on löytää toimintamalli, joka perustuu moniammatillisiin ja monitoimijaisiin työtapoihin. Hankkeessa on neljä teemaa, joita työstetään työryhmissä vuoden 2010 aikana. Teemat ovat:

o Varhainen tuki päihdeongelmissa

o Päihteet lapsiperheissä

o Päihdeongelmainen ikääntynyt ja kotihoito

Päihdepalveluiden rakenne

Päihdepalvelujen toimintamallin on tarkoitus valmistua kesäkuuhun 2011 mennessä. Toimintamalli liitetään sen valmistuttua Saarijärven seudun turvallisuussuunnitelmaan liitteeksi.

Muut toimenpiteet päihdehaittojen vähentämiseksi

o Lakien suomien mahdollisuuksien hyödyntäminen (alkoholilaki ja järjestysla-

ki).

o Päihteiden käytön tarkempi valvonta ja herkempi puuttuminen julkisilla pai-

koilla järjestyslain perusteella

o Valvotaan vähittäismyyntiä ja anniskelua tarkasti

o Vaikuttaminen yleiseen alkoholikulttuuriin

o Aktivoidaan väestöä puuttumaan julkijuopotteluun

o Puututaan alkoholin välittämiseen ja katukauppaan

o Rajoitetaan alkoholin mainontaa

o Toimivat hoitoonohjausjärjestelmät

o Työpaikoille on luotu toimiva hoitoonohjausmalli, jota toteutetaan aktiivisesti

17

Poikkihallinnollinen yhteistyö Yhteistyö eri toimijoiden kesken päihdehaittojen vähentämiseksi: kuntien hallintokunnat, poliisi, seurakunnat, järjestöt, työ- ja elinkeinotoimisto, elinkeinoharjoittajat jne. Päihteiden käyttöön liittyvät asiat osana koulujen opetussuunnitelmaa Sosiaali- ja terveydenhuollon työmenetelmien hyödyntäminen myös muilla toimijatahoil-la (mm. Audit-kysely, mini-interventio) Vaihtoehtoiset vapaa-ajan toiminnot Aktiivinen koulutus- ja työllistämispolitiikka

6.4 PERHE- JA LÄHISUHDEVÄKIVALTA

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan määrittely Perhe- ja lähisuhdeväkivallalla tarkoitetaan monenlaista väkivaltaista käyttäytymistä, jota tapahtuu toisilleen läheisten ihmisten parissa esimerkiksi perheessä, kotona, työ-paikalla, koulussa tai harrastusten parissa. Se voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista, sosiaalista tai uskonnollista väkivaltaa. Ilmiö on laaja ja moniulotteinen ja sellaisena usein vaikeasti käsiteltävä, varsinkin kun siihen lähes aina liittyy pelkoa, hä-peää ja salailua sekä uhrin että tekijän taholta. Väkivallan seuraukset vaihtelevat psykosomaattisista oireista, kuten unettomuus, väsy-mys, yleinen levottomuus ja muistiongelmat, fyysisiin vammoihin. Seuraukset heijastu-vat kielteisesti väkivallan kohteen sosiaaliseen elämään, tunne-elämään, itsetuntoon jne. Väkivallan kohteeksi voivat joutua naiset tai miehet, lapset, nuoret, aikuiset tai iäk-käät ihmiset. Samat ryhmät voivat olla myös väkivallan käyttäjiä. Varhaisimmin huomio kiinnittyi lapsiin ja sitten naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Keskustelu iäkkäisiin kohdis-tuvasta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta lisääntyi 1980-luvulla ja vasta viime aikoina on laajemmin keskustelu miehiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta. Merkittäviä lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyen antavat laki lähestymiskiellosta ja rikoslain muutos, jolla pahoinpitelystä tuli virallisen syytteen alainen rikos, samoin lastensuojelulaki, jossa säädetään lastensuojeluilmoituk-sesta. Väkivallan julkiseksi tulemisen tiedetään jossain määrin hillitsevän väkivaltaa.

Toimenpiteet perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi

Syksyllä 2009 järjestettiin Perusturvaliikelaitos Saarikan työntekijöille perhe- ja lähisuh-deväkivaltaan liittyvä koulutus ja samaan aikaan käsiteltiin toimintaohje väkivallan pu-heeksi ottamisesta sekä ohjeistus turvasuunnitelman tekemisestä (liit-teet).Koulutuksesta on syytä tehdä toistuvaa. Yleistä tietoisuutta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta rikoksena, joka ei ole yksityisasia, lisätään väestölle kohdistetulla tiedotuksella. Korostetaan, että väkivallan ehkäisy ja epäilystä poliisille ilmoittaminen on jokaisen oikeus ja velvollisuus. Kuntien ja Perustur-valiikelaitos Saarikan internet-sivuja hyödynnetään tiedotuksessa. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta rohkaistaan ottamaan puheeksi eri viranomaistoiminnois-sa. Tarkoitusta varten kootaan tukiaineisto ja lomakkeisto. Lapsiin kohdistuvasta pa-hoinpitelystä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä ohjeistetaan sekä viranomaisia että vä-

18

estöä tekemään aina lastensuojeluilmoitus. Luodaan ja vakiinnutetaan toimintaohjeet toimintatavasta, kun huoli perhe- ja lähisuhdeväkivallasta nousee esiin. Väkivaltaan liit-tyvät havainnot kirjataan tarkasti muistiin mahdollisia jatkotoimia varten. Äitiys- ja lastenneuvolassa tehdään systemaattinen kysely kaikille perhe- ja lähisuhde-väkivallasta neuvolakäyntien yhteydessä varhaisen tunnistamisen, tuen ja avun antami-seksi sekä tarvittaessa muun hoidon piiriin ohjaamiseksi. Koulujen opetussuunnitelmissa huomioidaan kouluyhteisöjen turvallisuus, myös kiu-saamisen, väkivallan ehkäisyn ja fyysisen koskemattomuuden kunnioittamisen näkö-kulmasta. Opitaan sosiaalisia taitoja ja toisten arvostamista. Huolehditaan, että oppilaal-la on tarvittaessa luotettava aikuinen, johon tukeutua esim. kiusaamistilanteissa tai per-he- ja lähisuhdeväkivaltatilanteissa. Ikäihmisiin kohdistuvan perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi luodaan toimintamalli, jossa huomioidaan mahdolliset erityispiirteet, jotka liittyvät ikäih-misiin niin väkivallan kohteina kuin tekijöinäkin. Sosiaalipäivystyksen ja poliisin kesken on sovittu toimintatavat. Poliisi ilmoittaa sosiaali-päivystykseen kaikista perhe- ja lähisuhdeväkivaltatilanteista. Uhria tuetaan tekemään rikosilmoitus, koska perheväkivalta ei ole yksityisasia, vaan rangaistava teko. Lähesty-miskiellon hakemismenettely tehdään tutuksi (Oikeusministeriön lähestymiskielto-opas). Väestöä/asiakkaita ohjeistetaan tekemään turvasuunnitelma väkivaltatilanteiden varalle ja tiedotetaan avunantajatahoista. Liitteenä tietoja tahoista, joihin voi ottaa yhteyttä vä-kivaltatilanteissa. Väkivalta otetaan puheeksi myös tekijän kanssa ja luodaan siihen tarvittaessa toimin-tamalli. Väkivallan käyttäjää ei jätetä ilman apua, vaan tuetaan väkivallasta irtipääsyä esimerkiksi toimintaryhmiä perustamalla ja hoitopolkuja kehittämällä. Sovittelumenetelmiä kehittämällä annetaan mahdollisuus osapuolten väliseen sopimi-seen. Rakennetaan moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyöverkosto perhe- ja lähisuh-deväkivallan ehkäisyn kehittämiseen ja toiminnan yksityiskohtaisempaan suunnitteluun.

19

6.5 LASTEN JA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISEMINEN

Syrjäytymisen ehkäisy on yksi parhaita keinoja torjua ennalta turvallisuuteen liittyviä ongelmatekijöitä: työttömyyttä, rikollisuutta, häiriökäyttäytymistä, väkivaltaa jne. Syrjäy-tymisen ehkäisy on aloitettava hyvin varhaisessa vaiheessa (varhainen puuttuminen). Syrjäytymiskehitys lähtee usein liikkeelle kodista, mutta päiväkoti ja koulu voivat ehkäis-tä jo alkanutta syrjäytymiskehitystä. Lapselle ja hänen perheelleen tulee saada mo-niammatillinen turvaverkko ympärilleen riittävän avun saamiseksi lapsen kehityksen tu-eksi. Myös koulutus on yksi tärkeä väline syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, sillä työttö-myys on sitä yleisempää, mitä vähemmän koulutetusta väestöryhmästä on kysymys.

Kaikkineen syrjäytymisen sijaan tulisi kiinnittää huomiota hyvinvointiin, siihen mikä on positiivista ja mitä kohti halutaan pyrkiä. Huoli- ja ongelmakeskeisyydestä tulee siirtyä voimavara- ja vahvuuskeskeisyyteen!

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla on käynnissä useita lasten ja nuorten hyvinvoin-tia tukevia kehittämistoimia tai –hankkeita. Turvallisuussuunnitelma, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmat sekä seutukehittämiseen liittyvä hyvinvointiprosessi ovat laa-jempia suunnitelmia, joiden tavoitteita muut yksittäiset hankkeet ja kehittämistoimenpi-teet omalta osaltaan toteutettavat. Toimenpiteet lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi:

o Moniammatillisten yhteistyömuotojen kehittäminen -> Lasten ja nuorten hy-

vinvointisuunnitelman laatiminen

o Lapsiperheiden tukitoimet -> perhetyön kehittäminen, sosiaalisten verkosto-jen ja osallisuuden edistäminen esim. vertaisryhmät, kolmannen sektorin toi-minta -> Saarikka, kunnat, seurakunnat, järjestöt (esim. MLL)

o Oppilashuollon ja opinto-ohjauksen toimivuuden turvaaminen - > Kouluku-raattori-, koulupsykologi- ja kouluterveydenhuollon palvelujen saatavuus; ammatinvalinnanohjauksen toteutuminen, jatko-opiskelun turvaaminen, oppi-sopimuskoulutuksen kehittäminen

o Luokkakokojen kohtuullisuus -> Koulut

o Varhainen puuttuminen päihdyttävien aineiden käytön vähentämiseksi -> kerho- ja vapaa-ajantoiminnan kehittäminen, toiminnalliset harrastukset (Piis-palan rooli)

o Työllisyyden hoito, työllistämisen tukitoimet ja kuntouttava työtoiminta

20


Turvallisuustyön tuloksia tulee seurata ja arvioida. Seuranta on säännöllistä ja turvallisuustyön etenemisestä raportoidaan kaikille työhön osallistuville. Näin voidaan arvioida, onko yhteistyö tuloksellista, kohdistuuko työ oikeisiin kohteisiin ja tekevätkö eri osa puolet kokonaisuuden kannalta olennaista työtä. Turvallisuustyön toimeenpanon varmistamiseksi Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnittelutyöryhmä kokoontuu säännöllisesti seuraamaan toi-menpiteiden etenemistä ja tuloksia. Säännöllisellä ja avoimella arvioinnilla ja raportoinnilla voidaan poistaa yhteistyön esteitä ja varmistaa tuloksellinen toiminta. Tulokset ovat tärkeä motivaatiotekijä; sellaiseen työhön, joka tuot-taa tuloksia, osallistutaan. Turvallisuustyön etenemisestä, tuloksista ja toimeenpanosta raportoidaan säännöllisesti kuntien verkkosivuilla, paikallisissa lehdissä sekä annetaan vuosittain raportti ohjausryhmälle.

8 SAARIJÄRVEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ

Turvallisuussuunnittelutyöryhmän jäsenet:

o Janne Kinnunen, Kaupunginjohtaja, Saarijärvi

o Kirsti Penttilä, Kehittämispäällikkö, Saarijärvi

o Hanna-Kaisa Pekkarinen, Sivistys- ja Koulutuspäällikkö, Kannonkoski

o Pirjo Kohonen, Palvelujohtaja, Perusturvaliikelaitos Saarikka

o Erkki Moström, Kiinteistöteknikko, Karstula

o Pekka Helppikangas, Kunnanjohtaja, Kivijärvi

o Kari Wacklin, Opettaja, Kyyjärvi

o Reima Rossi, Komisario, Keski-Suomen poliislaitos

o Ari Halminen, Palopäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos

o Martti Halmela, Aluevastaava, Keski-Suomen ELY-keskus

o Leena Pippa, Aluepäällikkö, Liikenneturva

o Marko Riikonen, Projektikorrdinaattori, Keski-Suomen liitto

21

LÄHTEET






o Keski-Suomen pelastuslaitoksen onnettomuustilastot v. 2007. 2008, 2009,

2010


katsaus v. 2008, 2009, 2010


LIITTEET

Saarijärven seudun turvallisuustyön toimintasuunnitelma 2011 – 2014 (taulukko)

SA

AR

IJÄ

RV

EN

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 1.

Liik

enn

etu

rval

lisu

ud

en p

aran

tam

inen

AS

IA

TA

VO

ITT

EE

T

TO

IME

NP

ITE

ET

A

IKA

TA

ULU

V

AS

TU

UT

/SID

OS

RY

HM

ÄT

M

UU

TA

HU

OM

IOIT

AV

AA

Liik

enne

turv

allis

uust

yön

kehi

t-tä

min

en

Kun

tien

liike

nnet

urva

lli-

suus

suun

nite

lmie

n pä

ivity

s S

uunn

ittel

u 20

11 –

201

4 K

unna

t, E

ly-k

esku

s, L

iiken

-ne

turv

a

Liik

enne

turv

allis

uude

n pa

ran-

tam

inen

Liik

enne

turv

allis

uude

n va

listu

ksen

ja a

rvos

tuk-

sen

lisää

min

en

Liik

enne

valis

tuks

en, l

iiken

-ne

kasv

atuk

sen

ja ti

edot

uk-

sen

teho

stam

inen

E

rilai

set t

eem

a ta

paht

umat

2011

– 2

014

Kun

tako

htai

set l

iiken

netu

r-va

llisu

usty

öryh

mät

, siv

isty

s-to

imi,

nuor

isot

oim

i, ko

ulut

, S

aarik

ka

Liik

enne

turv

a, P

oliis

i, E

LY-

kesk

us

Liik

enne

turv

allis

uude

n pa

ran-

tam

inen

T

aaja

mie

n tu

rval

lisuu

-de

n pa

rant

amin

en.

Liik

enne

turv

allis

uuss

uunn

i-te

lmie

n te

knis

ten

toim

enpi

-te

iden

tote

utta

min

en

2011

- 2

014

Kun

tien

tekn

inen

osa

sto

ELY

:n li

iken

neos

asto

K

untie

n lii

kenn

etur

valli

suus

-ty

öryh

mät

Liik

enne

turv

allis

uude

n pa

ran-

tam

inen

Näk

yvän

liik

enne

val-

vonn

an li

sääm

inen

ja

päite

iden

vai

kutu

ksen

al

aise

na a

jam

isen

eh-

käis

emin

en.

Yht

eist

yö v

irano

mai

sten

ka

nssa

(P

oliis

i) K

oulu

jen

alka

essa

teho

isku

t va

lvon

nass

a re

surs

sien

pu

ittei

ssa.

Jatk

uvaa

P

oliis

i, Li

iken

netu

rva,

Lii-

kenn

etur

valli

suus

työr

yhm

ät

Liik

enne

turv

allis

uust

yöry

hmä

23

SA

AR

IJÄ

RV

EN

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 2.

Hen

kilö

ja

pal

otu

rval

lisu

ud

en p

aran

tam

inen

AS

IA

TA

VO

ITT

EE

T

TO

IME

NP

ITE

ET

A

IKA

TA

ULU

V

AS

TU

UT

/SID

OS

RY

HM

ÄT

M

UU

TA

HU

OM

IOIT

AV

AA

Erit

yisr

yhm

ien

asui

ntur

valli

-

suud

en k

ehitt

ämin

en

Erit

yisr

yhm

iin k

uulu

vien

henk

ilöid

en k

oton

a

vier

aile

vien

taho

jen

kyky

hav

aita

ris

kejä

ja

puut

tua

niih

in a

jois

sa

Par

anne

taan

erit

yisr

yhm

ien

ja v

anhu

ksie

n pa

lotu

rval

li-su

utta

T

iivis

tetä

än y

htei

styö

tä

sosi

aali-

terv

eyst

oim

en

kans

sa

Hen

kilö

stöl

le a

nnet

aan

valm

iuks

ia a

rvio

ida

asum

is-

turv

allis

uusr

iske

jä o

sana

ko

tikäy

ntej

ä K

oulu

teta

an k

odin

hoita

ja

tunn

ista

maa

n ris

kejä

van

-hu

ksie

n lu

ona

Pel

astu

slai

tos

tark

enta

a va

aroj

en a

rvio

intia

.

Tur

valli

suus

selv

i-ty

kset

Pel

astu

ssuu

nnite

l-m

at

ta

rkis

tusl

omak

e A

sum

istu

rval

lisuu

den

pää-

pain

o on

enn

alta

ehkä

isys

sä

ja v

erko

sto

itum

ises

sa.

2011

- 2

014

Pel

astu

slai

tos

Saa

rikka

Kou

luje

n tu

rvak

umpp

anuu

s

Last

en-

ja n

uort

en v

a-lis

tam

inen

, tul

ipal

ojen

ja

onne

ttom

uuks

ien

en-

nalta

ehkä

isy

Tur

valli

suus

vies

tinä

oppi

-tu

nnit,

kou

luis

sa

2011

- 2

14

Kes

ki-S

uom

en p

elas

tusl

ai-

tos,

Kes

ki-S

uom

en P

oliis

i-la

isto

s, L

iiken

netu

rva

Kot

itapa

turm

ien

ehkä

isem

inen

V

ähen

tään

sek

ä en

nal-

taeh

käis

tä k

otita

patu

r-m

ia

Val

ista

min

en, e

rilai

set k

am-

panj

at

2011

-20

14

Pel

astu

slai

tos

Kun

nat

Saa

rikka

24

SA

AR

IJÄ

RV

EN

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 3.

Päi

hd

ehai

tto

jen

eh

käis

emin

en

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

MU

UT

A H

UO

MIO

ITA

VA

A

Päi

hdeh

aitto

jen

ehkä

isem

inen

Yht

enäi

set

toim

inta

käy-

tänn

öt p

äih

dety

öhö

n ja

pa

lvel

uje

n sa

atav

uus

Avo

palv

eluj

en ja

per

us-

palv

elu

jen

rool

i päi

hde

-ty

össä

vah

vist

uu.

Laki

en a

ntam

ien

mah

-do

llisu

uksi

en

hyö

dyn

tä-

min

en.

A

lkoh

olik

ulttu

uriin

vai

kut-

tam

ine

n ja

kul

u-t

ukse

n vä

hene

min

en.

T

oim

ivat

hoi

too

n-

ohja

usjä

rjest

elm

ät

Toi

min

tam

allin

luom

ine

n S

elvi

l-lä

Saa

rika

ssa-

hank

kees

sa.

Poi

kkih

allin

nolli

nen

yhte

isty

ö pä

ihde

työ

ssä.

R

ajo

iteta

an

ja v

alvo

taan

päi

h-te

ide

n kä

yttö

ä ju

lkis

illa

paik

oil-

la.

Teh

oste

taan

väh

ittäi

smyy

nni

n ja

an

nisk

elu

n va

lvo

ntaa

. P

uutu

taa

n al

koho

lin v

älitt

ämi-

seen

ja k

atuk

aup

paa

n.

Raj

oite

taa

n m

ain

ont

aa.

Työ

pai

koill

a to

teut

etaa

n ho

i-to

ono

hjau

sta.

2010

- 2

014

Per

ustu

rval

iikel

aito

s S

aa-

rikka

, kun

nat,

polii

si, k

ol-

mas

sek

tori,

työp

aika

t, el

in-

kein

ohar

joitt

ajat

Sel

villä

Saa

rikas

sa-

hank

e

25

SA

AR

IJÄ

RV

EN

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 4.

Per

he-

ja lä

his

uh

dev

äkiv

alla

n e

hkä

isem

inen

AS

IA

TA

VO

ITT

EE

T

TO

IME

NP

ITE

ET

A

IKA

TA

ULU

V

AS

TU

UT

/SID

OS

RY

HM

ÄT

M

UU

TA

HU

OM

IOIT

AV

AA

Per

he-

ja lä

hisu

hdev

äkiv

alta

Var

hain

en

puut

tum

ine

n pe

rhe-

ja lä

hisu

hdev

äki-

valta

an

Tap

ahtu

neen

per

he-

ja

lähi

suh

devä

kiva

ltatil

an-

teen

asi

anm

ukai

nen

hoi

-ta

min

en

Tie

dotta

min

en v

äest

ölle

esi

m.

inte

rnet

-siv

uilla

. V

iran

omai

sto

imin

noi

ssa

edi

s-te

tään

puh

eek

si o

ttam

ista

lu

omal

la ta

rkoi

tuks

een

tuki

ai-

neis

to ja

lisä

äm

ällä

osa

amis

ta.

Kou

luje

n op

etu

ssuu

nni

telm

issa

hu

omio

ida

an lä

hisu

hdev

äkiv

al-

taan

liitt

yvät

asi

at

Väe

stöl

le ti

edo

teta

an a

vuna

n-ta

jata

hois

ta.

Sos

iaal

ipäi

vyst

ykse

n ja

pol

iisin

ke

sken

on

sovi

ttu t

oim

inta

tava

t R

ikos

ilmoi

tuks

en te

kem

ine

n ja

lä

hes

tym

iski

ello

n ha

kem

inen

te

hdä

än tu

nne

tuik

si ja

niih

in

kann

uste

taan

. La

sten

suo

jelu

ilmoi

tus

tehd

ään

tutu

ksi.

Väk

ival

lan

teki

jän

autta

mis

eksi

lu

oda

an

toim

inta

mal

li.

2010

- 2

014

Per

ustu

rval

iikel

aito

s S

aa-

rikka

, kun

nat,

polii

si

Sel

villä

Saa

rikas

sa-

hank

e

26

SA

AR

IJÄ

RV

EN

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 5.

Las

ten

- ja

nu

ort

en s

yrjä

ytym

isen

eh

käis

emin

en

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

MU

UT

A H

UO

MIO

ITA

VA

A

Last

en ja

nuo

rten

syr

jäyt

ymi-

sen

ehkä

isy

Mon

iam

mat

illis

ten

yh-

teis

työm

uoto

jen

kehi

t-tä

min

en

Laps

iper

heid

en tu

kito

i-m

et

Las

ten

ja n

uort

en h

yvin

-vo

intis

uunn

itelm

an la

atim

i-ne

n ja

sen

toim

enpi

teid

en

tote

utta

min

en

Laat

imin

en

2011

-201

1 T

oteu

ttam

i-ne

n 20

11 -

201

4

Saa

rikka

yht

eist

yöss

ä va

r-ha

iska

svat

ukse

n, k

oulu

-,

nuor

iso-

, liik

unta

-, k

ulttu

uri-

ja v

apaa

-aik

atoi

mie

n se

kä

tekn

isen

toim

ien

kans

sa

Hoi

vapo

oli,

Kas

te

O

ppila

shuo

llon

ja o

pin-

to-o

hjau

ksen

toim

ivuu

-de

n tu

rvaa

min

en

- K

oulu

kura

atto

ri, -

psyk

olog

i ja

–te

rvey

denh

oito

palv

elui

den

saat

avuu

s -

Seu

dulli

nen

oppi

lash

uol-

lon

käsi

kirja

/ver

kko-

sivu

sto

- K

o. h

enki

-lö

stö

palk

attu

v

2011

-

Käs

ikir-

ja/v

erkk

o-si

vut v

alm

iit

2011

Kou

lut +

Saa

rikka

, nuo

riso-

toim

et

Opp

ilash

uollo

n ke

hittä

mis

-ha

nke,

Kel

po, O

ppila

anoh

ja-

ukse

n ke

hittä

mis

hank

e

P

äiht

eide

n kä

ytön

en-

nalta

ehkä

isy

ja v

ähen

-tä

min

en

Nuo

rten

toim

inna

lline

n ak

ti-vo

inti

20

11 -

201

4

Nuo

risot

oim

i, jä

rjest

öt, k

ou-

lut,

Piis

pala

S

aarik

ka

Ker

hoto

imin

nan

kehi

ttäm

is-

hank

eet,

Sel

villä

Saa

rikas

sa

N

uort

en ty

öttö

myy

den

vähe

ntäm

inen

Nuo

rten

työp

ajoj

en k

ehit-

täm

inen

(yh

teis

työ

koul

ujen

ja

yrit

yste

n ka

nssa

) 20

11 -

201

4

Työ

voim

ahal

linto

, kun

nat,

nuor

isot

yöpa

jat,

Oiv

a O

y,

YH

DE

SS

Ä-h

anke

, KE

VÄ

T-

hank

e

Piis

pala

n nu

orte

n el

ämän

-ha

llinn

an h

anke

, JO

PO

, Am

mat

tista

rtti


WITAS-SEUDUN


2011 – 2014

31.3.2011

3

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO ...............................................................................................................................4

2 TAVOITTEET ...........................................................................................................................5

3 WITAS - SEUTU........................................................................................................................5

4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT.............................................................................6

4.1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS ..........................................................................................7

4.2. KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS ..............................................................................................7

4.3. ELY - KESKUS .......................................................................................................................7

4.4 WITAS - SEUDUN USKONNOLLISET YHTEISÖT .........................................................................8

4.5 ELINKEINOELÄMÄ ..................................................................................................................8

4.6 JÄRJESTÖT ..............................................................................................................................8

4.8 YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT ........................................................................................9

5 ARJEN TURVALLISUUS WITAS - SEUDULLA...............................................................10

6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2011-2014 ..................................11

6.1 ERITYISRYHMIEN ASUINTURVALLISUUS................................................................11

6.2 LIIKENNETURVALLISUUS ............................................................................................12

6.3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SYRJÄYTYMINEN..................................13

6.4 PÄIHDE- JA ALKOHOLIHAITAT....................................................................................14

6.5 KOTI – JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT .....................................................................16

7 ARVIOINTI JA SEURANTA.................................................................................................17

8 WITAS TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ..............................................................................18

LÄHTEET....................................................................................................................................18

LIITTEET....................................................................................................................................18

WITAS- SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 – 2014 (TAULUKKO).......18

4

1 JOHDANTO Tämä turvallisuussuunnitelma on tehty Witas - seudulle, joka käsittää alueen Kinnu-lan ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren kaupungin. Witas - seudun turvallisuussuun-nitelma on osa Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen kan-sallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta (1999, Turvallisuustalkoot) sekä sisäisen turvalli-suuden ohjelmiin Arjen turvaa (2004 – 2007) ja Turvallinen elämä jokaiselle (2008 - 2011). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (Turvallinen elämä jokai-selle) hyväksyttiin 8.5.2008. Witas - seudun turvallisuussuunnittelussa on huomioitu kansalaisten turvallisuus ja tur-vattomuus sekä keinot, joilla pystytään konkreettisesti parantamaan alueen turvallisuut-ta. Turvallisuussuunnitelmaa on ollut tekemässä alueen Keski-Suomen liiton edustaja, viranomaiset, seudun kunnat, järjestöt ja uskonnolliset yhteisöt. Lisäksi kansalaisilta saatu palaute on ohjannut suunnitelman tekemistä. Turvallisuuden käsite on laaja. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (Sisäasiainministe-riö 44/2004) turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liiken-neympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllis-tyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautu-minen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ym-märrettynä on tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Koti-, asuin- ja työympäristön turvallisuu-den taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat johtaa lisääntyvään onnettomuusriskiin ja jopa rikollisuuteen.

5

2 TAVOITTEET

Witas - seudun turvallisuustyön tavoitteena on saada kuntalaiset kiinnostumaan omasta ja lähiympäristönsä turvallisuudesta sekä parantaa kuntalaisten tietoisuutta turvallisuu-teen liittyvistä asioista. Yleisturvallisuutta parannetaan kaikkien yhteistyöllä ja yhteisellä välittämisellä.

Tavoitteena on saada seudulle entistä turvallisempi elinympäristö. Tämä tarkoittaa sel-laisen olotilan saavuttamista, jossa kuntien asukkaiden ja kuntien alueella toimivien yri-tysten ja yhteisöjen sekä kuntien oman toiminnan turvallisuusriskit ovat pienimmillään ja ilkivallan, rikollisuuden, vahinkojen sekä onnettomuuksien ennaltaehkäisy on tehokasta.

Turvallisuuteen vaikuttavia toimijoita on useita. Kunnilla on tärkeä tehtävä peruspalvelu-jen tuottajana. Valtion viranomaisista poliisi on vaikuttavin turvallisuuspalveluiden tuotta-ja. Kunnat pitävät turvallisuusuhkana poliisipalveluiden keskittämistä maakuntakeskuk-siin. Jo nykyisin poliisin näkyvyys Witas - seudulla on liian vähäistä. Turvallisuuden kannalta tärkeä tekijä on kuitenkin ihminen itse. Jokainen vaikuttaa itse toiminnallaan ja valinnoillaan omaan ja lähiympäristönsä turvallisuuteen. Toiminnan ja valintojen pohjaksi täytyy olla tarjolla riittävästi tietoa riskeistä ja niiden poistamisesta. Tämän tiedon levittämisessä viranomais- ja järjestötoiminnalla on merkittävä tehtävä.

3 WITAS - SEUTU

Witas - seutuun kuuluu kolme pohjoisen Keski-Suomen kuntaa: Kinnula (1821 as.), Pih-tipudas (4566 as.) ja Viitasaari (7175 as.). Väkiluku on 13 562 asukasta vuonna 2010 ja yhteinen pinta-ala 3333 km2. Seudun kuntien työntekijämäärä on kunnissa yli 1000 työ-tekijää. Asukastiheyden ollessa Suomessa keskimäärin 17,5 asukasta /maa- km2 on kyseessä oleva seutu harvaan asuttua maaseutua (asukastiheys 4,1 asukasta / maa- km2). Kinnulan ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren kaupunki muodostavat yhdessä Kan-nonkosken, Karstulan, Kivijärven ja Kyyjärven kuntien sekä Saarijärven kaupungin kanssa Saarijärven - Viitasaaren seutukunnan. Seudun luonnollinen väestökehitys ja kokonaismuutto on ollut vuosina 1995 – 2008 negatiivinen. Seutukunta on menettänyt n. 6000 asukasta. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan väestön vähentyminen seu-dulla jatkuu. Seutukunnalla myös ikääntyneiden osuus väestöstä on yksi suurimpia valtakunnassa. Vuonna 2007 yli 65 -vuotiaiden osuus väestöstä oli 2434 kansalaista. Vuodelle 2020 ennuste on 3263 kansalaista. Vastaava osuus 75 - 84 -vuotiaiden ikäluokassa on 1774 ja 1952 asukasta sekä yli 85 -vuotiaiden osalta 536 ja 814 kansalaista. Teollisuuden sekä maa- ja metsätalouden merkitys on selkeästi suurempi kuin maassa keskimäärin. Palvelusektorin osuus työpaikkojen määrästä on pienempi kuin maassa keskimäärin. Se on kuitenkin ollut kasvava toimiala 2000 -luvulla. Alueen erikoistu-misaloja ovat puu- ja rakennusteollisuus, metalliteollisuus sekä maa- ja metsätalous.

6

Energia-ala, erityisesti bioenergia, on seutukunnan vahvuus, jolla on hyvät edellytykset kasvaa koko maan keskiarvoa nopeammin. Seutukunnan kehittämistoimintaa ohjaa seutuohjelma, jonka päätavoitteena on vuo-teen 2013 mennessä Luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien ihmisten ja verkostojen yritteliäs, palveleva ja viihtyisä pohjoinen Keski-Suomi. Väestöennuste: (Tilastokeskus) Vuodet 2010 2020 2025 Kinnula 1 807 1 691 1 670 Pihtipudas 4 594 4 201 4 071 Viitasaari 7 227 6 913 6 843

4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT Sosiaali- ja terveys-, liikenne- ja viestintä-, opetus-, kulttuuri- ja nuoriso- sekä työ- ja ympäristöviranomaisilla on tärkeitä arjen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Arjen turvalli-suus edellyttää sosiaalista turvallisuutta ja usein hyvä sosiaalipolitiikka on parasta rikos-ten ja häiriöiden ennalta ehkäisyä. Turvallisuusviranomaisten tehtävät muuttuvat ja yh-teistoiminnan merkitys kasvaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansainvälisty-misen seurauksena uudet rikosilmiöt tulevat nopeasti Suomeen ja lisäävät ja monimut-kaistavat poliisin tehtäviä. Poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisilla on yhteiset hätäkeskukset. Kunnan opetus-, sosiaali- ja terveystoimi, kaavoitus, ympäristösuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpito ovat toimintoja, joissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvalli-suuteen. Rakentaminen, kaavoittaminen sekä asunto- ja työllisyyspolitiikka ovat niitä toimintoja, joilla voidaan merkittävästi lisätä kaupunkilaisten turvallisuutta ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Mittava haaste ei ole pelkästään kunta- tai kaupunkikohtainen vaan se vaatii yhteistyötä yli hallinto- ja sektorirajojen. Mukana turvallisuussuunnittelus-sa ovat myös elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijat. Arjen turvallisuuden kehittämiseen tarvitaan alue- ja paikallishallintoviranomaisten lisäk-si kaikki kansalaisjärjestöt, urheiluseurat, kyläyhdistykset, seurakunnat ym. yhteisöt ja toimintaryhmät. Arjen hyvinvointiin liittyy oleellisesti turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne, jota monet järjestöt ja yhteisöt synnyttävät arvokkaalla toiminnallaan. Eivät kaikki muuta suuriin kaupunkeihin ja tämä tosiasia on otettava huomioon, kun palveluja kehite-tään. Arjen hyvinvointi ja turvallisuuden tunne on myös syrjäkylällä asuvan ihmisen pe-rusoikeus. Monet jäävät hyväkuntoisina eläkkeelle ja jaksavat vielä vuosia edistää yh-teiskunnan hyvinvointia asiantuntijoina, luottamustehtävissä tai vapaaehtoistyössä. Näi-tä mahdollisuuksia on entistä enemmän pyrittävä hyödyntämään. Tavoitteena on, että arjen turvallisuusteema sisältyy myös eri kylien kyläsuunnitelmiin. Kansalaisten vastuuntunto itsestään ja läheisistä on tärkein tekijä arjen turvallisuuden parantamisessa. Yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa vapaaehtoistyöllä voidaan merkittä-västi lisätä arjen turvallisuutta. Punaisen Ristin ensiapuryhmillä ja ystävätoiminnalla,

7

samoin kuin vapaaehtoisella pelastuspalvelulla sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on suuri merkitys.

4.1 Keski-Suomen pelastuslaitos

Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa Witas -seudulla pelastustoimen palvelut. Pe-lastuslaitoksella on paloasemat Kinnulassa, Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Lähtökohtana on tuottaa tehostetusti turvallisuuspalveluja huolehtimalla pelastustoimelle kuuluvista onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta, öljyntorjunnasta ja väestön-suojelusta normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastuslaitos on mukana turvallisuussuunnitte-lun toimenpiteiden konkretisoimisessa aktiivisesti omalla toiminnallaan.’ Pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu pää- ja sivutoimisesta henkilöstöstä. Sivutoimisen henkilöstön rekrytointi tuo oman haasteensa palvelujen tuottamiseen. Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa lakisääteisten tehtävien lisäksi Viitasaaren ja Pihtiputaan ensihoi-topalvelut. Pelastuslaitoksella on kaikkien kuntien kanssa sopimus ensivastepalveluista 4.2. Keski-Suomen poliisilaitos

Keski-Suomen poliisilaitoksen tehtävänä on toimialueellaan yleisen järjestyksen ja tur-vallisuuden ylläpitäminen, rikosten ennalta estäminen ja niiden selvittäminen. Poliisilai-toksella on myös muita lainsäädännöstä johtuvia tehtäviä esim. kadonneiden etsintä, kuolemansyyn selvittäminen ja virka-avun antaminen muille viranomaisille sekä poliisille kuuluvien lupien myöntäminen. Poliisilaitoksen alueen hälytyspalvelut hoidetaan johde-tusti koko maakunnan alueella


4.3. ELY - keskus

ELY - keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Keski-Suomen TE - keskuksen, Keski-Suomen tiepiirin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Keski-Suomen ELY - keskuksessa hoidetaan entisen Länsi-Suomen lääninhallituksen liiken-ne- ja sivistysosaston tehtäviä. Witas - seudulla ELY - keskus vastaa Pihtiputaan - alu-eurakan tienpidosta. Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ELY-keskus tilastoi ja analysoi onnettomuuksia sekä suunnittelee ja toteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia investointeja. Yhteistyö maankäytönsuunnittelussa ja mm. liikenteen nopeuksien sääntely ovat merkittäviä lii-kenneturvallisuuteen vaikuttavia toimia.

8

4.4 Witas - seudun uskonnolliset yhteisöt

Witas - seudun seurakunnilla on monenlaista yhteistyötä eri työmuotojen kautta. Mitään varsinaista systemaattista, turvallisuuden edistämiseen keskittyvää hanketta tai suunni-telmaa ei ole olemassa. Seurakuntien toiminta tapahtuu nimenomaan kaikenikäisten jäsentensä keskuudessa ja edistää alueen ihmisten yleistä hyvinvointia ja turvallisuutta. Esimerkiksi diakoniatyönte-kijöillä on hyvät kontaktiverkostot ikääntyvän väestön keskuuteen ja seurakuntien koti-käyntityö edesauttaa vanhusten jaksamista ja selviämistä. Nuorisotyöntekijöiden toimin-ta sekä tukee laajaa joukkoa nuoria heidän kasvuprosessissaan että tarjoaa turvallisia tiloja ja mahdollisuuksia ajanviettoon. Edellä mainittujen työntekijäkeskeisten toimintojen lisäksi seurakunnissa toimii merkittä-vä joukko vapaaehtoisia, esimerkiksi kotikäyntityön tukena ja erilaisissa projekteissa. Tämäkin edistää kokonaisturvallisuutta ja luo sosiaalisia kontakteja. 4.5 Elinkeinoelämä

Witas - seudulla elinkeinojen vahva pohja on peruselinkeinoissa: maa- ja metsätalou-dessa, teollisuudessa sekä yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Vahvoja teollisuuden aloja ovat puu- ja rakennustuoteteollisuus sekä metalli- ja konepajateollisuus. Seudulla kehittyviä toimialoja ovat bioenergia, matkailu ja hyvinvointipalvelut. Pohjoisen Keski-Suomen runsaiden energiaraaka-ainevarojen lisäksi seudulla on bioenergian tuotantoa ja jalostusta. Matkailussa perustan luovat luontomatkailuun ja vapaa-aikaan liittyvät yritykset sekä liikunta- ja hyvinvointimatkailualan yritykset ja liikelaitokset. Hyvinvointialan yritysten lukumäärä on kasvussa. Witas - seudun turvallisuussuunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon elinkeinoraken-teen kehitys ja kehittyvien toimialojen tuomat uudet haasteet seudun turvallisuustilan-teen eri osa-alueilla. Esimerkiksi perusmaatalouden tuotantoyksikkökoon kasvu, työ-voiman saatavuus ja työperäinen maahanmuutto, bioenergian tuotannon ja kuljetusten lisääntyminen sekä hoiva- ja hyvinvointi-alan palvelujen laadun varmistus ovat esimerk-kejä elinkeinoelämän turvallisuusnäkökulman huomioon ottamisen tarpeellisuudesta. 4.6 Järjestöt

Seudulla toimii useita järjestöjä. Suomalaiset ovat kiinnostuneita vapaaehtoistoiminnas-ta. Aktiivinen ihminen voi hyvin ja luo toiminnallaan turvallisuutta, hyvinvointia lähiyhtei-söihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdollisuuk-sia itsensä toteuttamiseen ja vaikuttamiseen. Turvallisen olotilan saavuttamiseksi asuk-kaille on tärkeää, että turvallisuussuunnitelma toteutetaankin eri viranomaisten, toimijoi-den ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tuleekin huomioida järjestöt ja kuulla soveltuvin osin niiden näkemyksiä.

9

Witas – seudun alueella toimii useita aktiivisia järjestöjä, jotka luovat seudun asuk-kaille henkistä hyvinvointia ja lisäävät turvallisuutta mm.

o Suomen Punainen Risti o Vanhus- ja eläkeläisjärjestöt o Lastensuojelu- tai nuorisotyön järjestöt, keskeisimpänä MLL o Potilasjärjestöt o Vammaisjärjestöt o Muut kansanterveysjärjestöt o Päihdejärjestöt o Työllistymistä tukevat järjestöt o Asumispalveluja tuottavat järjestöt o Keski-Suomen kylät ry


4.8 Yhdyskuntatekniset palvelut

Sähkö- puhelin ja tietoverkkotoimijat sekä lämpö- ja vesilaitokset.

10

5 ARJEN TURVALLISUUS WITAS - SEUDULLA Turvallisuuden tunne kuntalaisilla on hyvä. Pienessä ja rauhallisessa maaseutukaupun-gissa/-kunnassa naapurit tunnetaan ja asukkailla on paljon aktiivista harrastus- ja yhtei-sötoimintaa. Yksinäisyys ja kulkeminen / päivittäinen asiointi luovat ongelmia asutuksel-taan harvenevan haja-asutusalueen yksin asuville vanhuksille. Koulukiusaamista esiin-tyy. Lasten ja nuorten palveluita (kuten koulupsykologi, päihdetyöntekijä ja muut ennalta ehkäisevät perhepalvelut) on hyvin saatavilla. Yleiseen turvallisuuteen ja erityisryhmien asumisturvallisuuteen vaikuttavat oppilaitok-sissa, terveydenhuollon työpaikoilla ja asumisyksiköissä havaitut lukuisat sisäilmaon-gelmat. Asumisyksikköpuolella ja terveydenhuollon yksiköissä tutkimukset jatkuvat. Mi-käli asukkaita joudutaan siirtämään muihin väliaikaistiloihin, aiheuttaa se lisää huolta ja turvattomuutta vanhusten ja vammaisten sekä heidän omaistensa joukossa. Myös am-mattitauteihin sairastuneille työntekijöille tilanne on vaikea. Henkeen ja terveyteen liittyvä turvallisuus on kehittynyt Witas-seudulla huonompaan suuntaan myös väkivaltarikosten nousun ja päihteiden käytön lisääntymisen myötä. Po-liisilaitoksen hälytystehtävät seudulla ovat kasvussa. Liikennerikoksista rattijuopumus-ten määrät ovat ennallaan. Väkivalta- ja omaisuusrikosten määrät nousivat, mutta muissa luokissa rikosten määrä laski. Huumausainerikosten ovat vähentyneet. Alkoholin rinnalla lääkkeiden väärinkäyttö ja huumeet lisäävät väkivaltaisen käytöksen riskiä. Ongelmat nivoutuvat yhä useammin työttömyyteen ja monitahoisiin elämänhallinnan vaikeuksiin. Osa sosiaalityön asiakas-kunnasta on todellisen syrjäytymisuhan alla. Nuorten humalajuominen on yleistynyt ja yhä useampi nuori katsoo alkoholin kuuluvan tavanomaiseen elämänmenoon. Tapaturmista suurin osa sattuu kotona tai vapaa-ajalla ja on kaatumisia tai putoamisia. Suomessa useampi kuin joka kolmas kuolemaan johtanut tapaturma tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Päihteidenkäytön ohella tapaturmien määrään vaikuttaa mm. alu-een asukkaiden ikärakenne. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuo-dessa ja ikääntyneiden tapaturmista 80 % on kaatumisia, liukastumisia tai putoamisia. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmenten aikana ja väestön yhä vanhetessa tilanne tulee todennäköisesti vain pahenemaan. Nelostie ja Sininen tie kulkevat seudun alueella. Kevytliikenne valta- ja kantatien ympä-ristössä on turvatonta suurten ajonopeuksien ja runsaan raskaan liikenteen määrän ta-kia. Liikennemäärät ovat kasvaneet ja liikennekäyttäytymisessä on parantamisen varaa. Huolestuttava piirre on myös rattijuopumusten osuus liikenneonnettomuuksissa. Yhä suuremmassa määrin iäkkäämpi väestöosa on yhä aktiivisesti liikenteessä mukana ja tämä luo oman erityispiirteensä liikennevirtoihin. Liikenneväylien kunnossapito tulee olla tehokasta ja luotettavaa. Liikenneympäristön turvallisuutta tulee parantaa ja liikennevalvontaa on tehostettava.

11

6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2011-2014 Witas - seudulla on alueen turvallisuussuunnittelussa noussut esille turvallisuuteen vai-kuttavia monia eri tekijöitä. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat nousseet esille jo ai-emmissa kuntien eri suunnitelmissa sekä kuntien eri strategiat tukevat valittuja painopis-teitä turvallisuussuunnitelmassa. Lisäksi seudulla on tehty SWOT - analyysi kuntien eri hallintokuntien kesken, missä on tarkasteltu riskejä arjen turvallisuuden kannalta. Witas - seutu on ollut mukana turvallisuussuunnitteluryhmän tekemässä kansalaiskyselyssä ja tukena on ollut tilastoja poliisilta, pelastuslaitokselta ja ELY - keskuksesta. Witas - seudulle turvallisuustyöryhmä on valittu turvallisuuden painopistealueiksi seu-raavat:

o Erityisryhmien asuinturvallisuus

o Liikenneturvallisuus.

o Lasten ja nuorten hyvinvointi ja syrjäytymisen ehkäisy


o Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy

Valituilla painopisteillä pyritään vaikuttamaan konkreettisesti turvallisuuden edistämi-seen ja saamaan aikaan muutosta ihmisten toiminnassa sekä asenteissa. 6.1 ERITYISRYHMIEN ASUINTURVALLISUUS

Toimenpiteet asuinturvallisuuden parantamiseksi:

o Palo- ja pelastuskoulutus

o Paloturvallisuuden tarkastaminen heti käyntien yhteydessä (tarkastuslista)

o Henkilöstön koulutus esteettömyyden arviointiin

o Säännölliset palo- ja pelastusharjoitukset

o Tiedottaminen ja opastus

Vastuut:

o Perusturvan henkilöstö (vanhus-, vammais- ja mielenterveyskuntoutuksen ja

fysioterapian henkilöstö

o Palo- ja pelastustoimi

o Tekninen toimi

o Omaiset

12

6.2 LIIKENNETURVALLISUUS

Liikenneturvallisuuden parantamiskeinot

o Liikenneturvallisuustyön kehittäminen

o Kiinnittämällä huomiota turvallisuuteen maankäytön suunnitellussa

o Kehittämällä liikenneympäristöä tieteknisin toimenpitein

o Tehostamalla erityisesti talvihoitoa

o Tehostamalla liikenteen valvontaa

o Onnettomuuksien vähentäminen

o Liikenneturvallisuustyön seurannan järjestäminen

o Autojen katsastusten tehostaminen

o Nopeustason tarkasteleminen erityisesti taajamissa

o Suunnittelu vaiheessa kiinnitettävä liikenneturvallisuuteen huomiota

Vastuut

o Koulujen henkilöstö, opetussuunnitelmassa liikenneturvallisuus

o Maankäyttötiimi, jo kaavavaiheessa liikenneturvallisuus huomioon

o Yhdyskuntatiimi, katujen hoito erityisesti talvella

o Poliisi, valvonnan ja valistamisen lisääminen

o Valtuutetut, resurssien antaminen

o Perusturva, ensihoidon turvaaminen

o Pelastuslaitos, onnettomuustilanteiden hoito

o Liikenneturva, valistustoiminta

o Tekninen toimi, toimiva liikenneympäristö

Aikataulu

Parantamiskeinot saatava vastuuhenkilöiden tietoon jo tänä vuonna ja viimeistään vuonna 2013 oltava asioiden eteen tehty niin, että onnettomuudet ovat vähentyneet.

13

6.3 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JA SYRJÄYTYMINEN

Witas - seudulle on vahvistettu turvallisuussuunnitelma, jossa on käyty läpi lasten ja nuorten (kohderyhmä alle 29-vuotiaat) turvallisuuden parantamiskohteet. Turvallisuus-suunnitelman pohjalta on läpikäyty toimenpiteet ja niistä vastaavat tahot, jotka löytyvät tarkemmin oheisesta taulukosta. Lähtökohtana on, että suurin vastuu sekä lasten että nuorten hyvinvoinnista ja syrjäyty-misen ehkäisystä kuuluu ensisijaisesti vanhemmille, joita eri yhteistyötahot kuten koulut, järjestöt, viranomaiset ym. tukevat lapsen/nuoren eri kehitysvaiheissa. Kaikkia lasten ja nuorten hyvinvointia uhkaavia tekijöitä pyritään ennalta ehkäisemään varhaisella puut-tumisella ongelmiin sekä moniammatillisella yhteistyöllä eri tahojen kanssa. Syrjäytymi-sen ehkäisyssä ja syrjäytymiskierteen katkaisemisessa huomioidaan lisäksi tarvittavien erityispalveluiden saatavuus kuten mm. päihdepalvelut sekä harrastustoiminnan mah-dollistaminen ja yhteisöön kuulumisen tunteen vahvistaminen. Koulukiusaamista pyri-tään ehkäisemään varhaisella puuttumisella sekä erilaisin projektein. Tavoitteena on saada kaikille seudun lapsille ja nuorille turvallinen ympäristö toimia niin koulu- kuin va-paa-ajallakin.

Toimenpiteet

o Varhaiskasvatuksen tukipalveluiden vahvistaminen mm. neuvolapalvelut ja

erityislastentarhaopetus

o Eheytetty koulupäivä(esim. kerhotoiminta)

o Kiva koulu -projektin toteuttaminen

o Tukioppilastoiminta

o Rakennusprojektien valvonta sekä jatkuva tilojen kuntoseuranta ja valvonta

o Liikenne- ja pihasuunnitelmat

o Moniammatillinen yhteistyöverkoston toteuttaminen

o Ryhmäytyspäivän toteuttaminen

o Opo -palveluiden riittävien resurssien turvaaminen, riittävien erityispalvelui-

den turvaaminen

o Koulukuraattoripalveluiden saaminen

o Terveystiedon opetus, huume- ja päihdevalistus, seksuaalikasvatus, kansa-

laiskasvatus (mm. liikenne)

o Riittävien ja nopeasti saatavilla olevien terveydenhuoltoresurssien, toimivien

hoitopolkujen sekä erikoissairaanhoitopalveluiden turvaaminen

o Nuorten kuuleminen ja harrastustoiminnan kehittäminen

o Työpajatoiminnan kehittäminen Wiitaunionin alueella

14

Vastuut: o Lasten ja nuorten vanhemmat sekä huoltajat

o Sivistys- ja perusturvaltk.

o Koulujen johtajat, henkilökunta

o Tukioppilastoiminnan vastuuopettaja

o Tekninen toimi ja vapaa-aikatoimi

o Koulutoimi, nuorisotoimi, seurakunta, järjestöt

o Kouluterveydenhuolto

o Päihdetyöntekijät

o Poliisi

o Nuorisovaltuusto, oppilaskunnat

o Kansalaisopisto

o Työvoimaviranomaiset

6.4 PÄIHDE- JA ALKOHOLIHAITAT

Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000-600 000 alkoholin suurkuluttajaa. Suurkulut-tajien määrän, samoin kuin heidän juomansa alkoholin määrän arvioidaan kasvaneen 2000-luvulla. Alkoholin kulutuksen kasvu 2000-luvulla on ollut yhteydessä alkoholipe-räisten sairauksien ja alkoholikuolemien kasvuun. Vuonna 2008 alkoholiperäiset sairau-det ja myrkytykset olivat edelleen yleisin kuolinsyy työikäisten naisten ja miesten kes-kuudessa. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2009) Alkoholin kokonaiskulutus on yli kaksinkertaistunut kolmen vuosikymmenen aikana. Kaksi suomalaista juomatapaa leimaavaa piirrettä on säilynyt ennallaan: alkoholin käyt-tö aterialla on yhä harvinaista ja humalajuominen on edelleen yleistä. (Päihdetilastolli-nen vuosikirja 2009) Nuorten päihteidenkäyttö puhuttaa niin vanhempia kuin lasten ja nuorten kanssa työs-kenteleviä. Nuorten humalajuomisen laskusuunta on pysähtynyt ja raittiiden nuorten määrä vähentynyt. Humalajuominen on yleistynyt. Viimeksi kuluneen kahden vuosi-kymmenen aikana nuorten asenteet ovat selvästi päihdemyönteisemmät. Yhä useampi nuori mieltää alkoholin kuuluvan tavanomaiseen elämänmenoon. Tutkimustieto kertoo karua kieltä nuorten alkoholinkäytön vaikutuksista yhä kehittyviin aivoihin.(Terveyslehti) Kouluterveyskyselyn mukaan Pihtiputaan yläluokkalaiset joivat itsensä humalaan ylei-simmin kuin maakunnassa keskimäärin. Viidesosa yläluokkalaisista joi itsensä huma-laan kerran kuukaudessa. Viitasaaren yläluokkalaisista 19 % joi itsensä humalaan ker-ran kuukaudessa. Edelliseen kyselykertaan verrattuna siinä on tullut myönteistä kehitys-tä. Maakunnan keskimääräisiin tuloksiin nähden viitasaarelaisnuoret tupakoivat ylei-simmin päivittäin ja joivat itsensä humalaan keskimääräistä useammin (kouluterveys-kysely 2009).

15

Ikääntyneiden lisääntyneet päihdeongelmat ovat nousseet esille. Väestötasolla ikäänty-neiden päihteiden käyttö on kuitenkin muita ikäryhmiä vähäisempää. Ikääntyneiden osuuden kasvaessa, ikääntyneiden päihdeongelmien määrä tulee jatkossa kasvamaan. Suomessa arvioidaan 5-10 %:lla yli 64-vuotiaita olevan alkoholin ongelma- ja riskikäyt-töä. Tavoitteet:

o Pyritään vaikuttamaan nuorten päihdeasenteisiin

o Panostus ehkäisevään päihdetyöhön moniammatillisesena yhteistyönä

o Päihteiden käytön varhainen tunnistaminen (lapset,nuoret,työikäiset ja ikään-

tyvät)

o Kaupat samoille linjoille päihtyneelle myymisestä, ikärajojen noudattamisessa

o Alkoholin välittämisen lopettaminen alaikäisille

o Yhteistyöverkostot toimiviksi, erityisesti lasten ja nuorten päihteiden käytön

ilmaannuttua

o Päihdeohjelman tekeminen ja sen vieminen suurimmille yrityksille

Keinot / toimenpiteet:

o Päihteettömien tapahtumien järjestäminen nuorille ja riittävästi nuorille vaih-

toehtoja vapaa-ajan viettoon.

o Vanhempien vastuuttaminen nuorten päihdeasioissa (mm.vanhempainillat,

välittämiseen puuttuvat kampanjat jne...).

o Nuorten päihteiden käytöstä johtuvista lastensuojeluilmoituksista tehtävä toi-

mivat ja selkeät hoitokäytännöt /toimintamallit yhteistyössä.

o Perusterveydenhuollon työntekijät ottavat aktiiviseen, jokapäiväiseen käyt-

töön varhaisen puuttumisen mallit, jotka on luotu valmiiksi. (Alkoholin suurku-

lutuksen laatuverkostotyön aikana).

o Päihdeohjelman vakiinnuttaminen ja esimiesten ja työntekijöiden ”vastuutta-

minen” työpaikkojen päihdeasioissa.

o Moniammatilliset yhteistyöverkostot ja hoitomallit.

o Kauppojen ja ravintoloiden kanssa yhteisiä tapaamisia yhteisen suunnan

saavuttamiseksi.

Vastuut:

o Lasten ja nuorten vanhemmat

o Poliisi

o Työterveyshuolto, kotihoito

16

o Terveydenhuollon, sosiaalihuollon työntekijät sekä päihdetyöntekijät

o Työpaikat ja työntekijät ja esimiehet

o Vapaa-aikatoimi, nuorisotoimi

o Kauppojen ja ravintoloiden henkilökunta

6.5 KOTI – JA VAPAA-AJAN TAPATURMAT

Kunnan tulee edistää asukkaidensa hyvinvointia (Kuntalaki 1§). Turvallisuus on keskei-nen hyvinvointia edistävä tekijä ja ihmisen perusoikeus. Jokaisella on oikeus kasvaa ja elää väkivallattomassa ja tapaturmariskittömässä yhteisössä.

Kaikkiaan noin 900 000 vuosittaisesta tapaturmasta yli 600 000 sattuu kotona ja vapaa-ajalla. Erityisen paljon suomalaisille sattuu liukastumisia, putoamisia ja kaatumi-sia. Niiden seurauksena joutuu sairaalahoitoon kymmeniä tuhansia ja menehtyy yli tu-hat suomalaista vuosittain. Suurin osa heistä on ikääntyneitä.

Kotiympäristössä menettää vuosittain henkensä yhteensä yli 2 000 suomalaista. Määrä on yli viisinkertainen liikennekuolemiin verrattuna. Onneksi tapaturmat eivät ole tuurista kiinni. Tapaturmat voidaan välttää ennakoimalla riskit ja panostamalla turvallisiin olosuh-teisiin sekä suojavarusteisiin. Tapaturmaan langenneista suomalaisista puolet on sitä mieltä, että turma olisi ollut helposti vältettävissä.

Kotitapaturmien ehkäisytyötä tehdään Witas - seudulla viranomaisten ohjauksessa. Keskeisinä toimijoina on pidettävä myös kolmatta sektoria (vapaaehtoisjärjestöt, yhdis-tykset, seurakunnat jne.), jotka haluavat vaikuttaa siihen, että suomalaiset eivät olisi tapaturmatilastoissa Euroopan kärkikastia.

Toimenpiteet ehkäisemiseksi Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien vaaratekijöiden havainnoiminen ja tunnistaminen ihmi-sen elinympäristössä on lähtökohta sille, että ryhdytään toimimaan niiden poistamiseksi tai vähentämiseksi. Keskustelu kotien turvallisuuden parantamisesta on helpointa aloit-taa ympäristössä olevista vaaratekijöistä. Tavoitteet

o Pyritään vähentämään tapaturmia.

o Pyritään saamaan tapaturmien ehkäisytyö osaksi kuntien työntekijöiden teh-

täväkuvaa.

17

Keinot / toimenpiteet:

o Tiedostetaan tapaturmien yleisimmät aiheuttajat ja poistetaan tapaturma-

riskit.

o Valistuksella ennalta ehkäistään tapaturmien syntymistä.

o Koulutetaan eri toimijat tapaturmien ehkäisytyöhön.

o Tapaturmien ehkäisytyö liitetään osaksi perusopetusta.

o Aktivoidaan 3 sektori tapaturmatyöhön.

Vastuut:

Kinnulan ja Pihtiputaan kunta sekä Viitasaaren kaupunki ovat koko henkilöstöllään mu-kana torjumassa tapaturmia erillisen toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Työntekijöi-den päivittäiseen toimen / viran hoitamiseen liitetään osaksi tapaturmien ehkäisytyö.

Lisäksi toimintaa osallistuvat:

o Keski-Suomen pelastuslaitos

o Keski-Suomen Poliisilaitos

o Muut viranomaiset ja yhteistyötahot

o Seurakunnat

o Vapaaehtoisjärjestö

o Yhdistykset

o jne.

7 ARVIOINTI JA SEURANTA Turvallisuustyön tuloksia tulee seurata ja arvioida. Seuranta on säännöllistä ja turvalli-suustyön etenemisestä raportoidaan kaikille työhön osallistuville. Näin voidaan arvioida, onko yhteistyö tuloksellista, kohdistuuko työ oikeisiin kohteisiin ja tekevätkö eri osapuo-let kokonaisuuden kannalta olennaista työtä. Jos työn etenemisessä tai aikatauluissa huomataan puutteita, on niihin puututtava. Turvallisuustyön toimeenpanon varmistamiseksi Keski-Suomen maakunnan turvalli-suussuunnittelutyöryhmä kokoontuu säännöllisesti seuraamaan toimenpiteiden etene-mistä ja tuloksia. Säännöllisellä ja avoimella arvioinnilla ja raportoinnilla voidaan poistaa yhteistyön esteitä ja varmistaa tuloksellinen toiminta. Tulokset ovat tärkeä motivaatiote-kijä; sellaiseen työhön, joka tuottaa tuloksia, osallistutaan. Turvallisuustyön etenemisestä, tuloksista ja toimeenpanosta raportoidaan säännöllisesti kuntien verkkosivuilla, paikallisissa lehdissä sekä annetaan vuosittain raportti ohjaus-ryhmälle.

18

8 WITAS TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ Turvallisuussuunnittelutyöryhmän jäsenet:

o Jouko Räsänen, Viitasaaren kaupunginjohtaja (vetäjä) o Juha Urpilainen, Kinnulan kunnanjohtaja o Erkki Nikkilä, nyk. Ari Kinnunen, Pihtiputaan kunnanjohtaja o Anneli Latva-Nevala, perustuvan toimialajohtaja, Wiitaunioni, Kinnula o Ritva Holster, sivistystoimen johtaja, Wiitaunioni o Jarmo Kinnunen, teknisen toimen toimialajohtaja, Wiitaunioni o Vuokko Pulkkinen, kanslisti, sihteeri o Markku Suokas, komisario o Henri Vänni, palopäällikkö, Keski-Suomen pelastuslaitos o Oili Puttonen, nyk. Timo Hyvönen, aluevastaava, ELY-keskus o Leena Piippa, Liikenneturva o Marko Riikonen, projektikoordinaattori Keski-Suomen liitto

LÄHTEET






o Viitasaaren kaupungin turvallisuussuunnitelmat v. 2000 ja 2007


2010


katsaukset v. 2008, 2009, 2010


LIITTEET

Witas- seudun turvallisuustyön toimintasuunnitelma 2011 – 2014 (tau-lukko)

19

WIT

AS

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 1.

Eri

tyis

ryh

mie

n a

suin

turv

allis

uu

den

par

anta

min

en

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

KO

TO

NA

P

alot

urva

llisu

ude

n li-

sääm

inen

T

apat

urm

aris

kin

vähe

n-tä

min

en

T

urva

llisu

ude

n lis

ääm

i-ne

n

Pal

o- ja

pel

astu

skou

lutu

sta

- he

nkilö

stö

lle

- ko

tikä

ynte

jä te

kevä

he

nkilö

stö

tark

asta

a m

yös

palo

-tu

rval

lisuu

teen

liitt

yvä

asia

t tur

valli

suus

koul

utuk

sess

a sa

adun

tark

astu

slis

tan

muk

aan

- ik

äihm

isill

e ja

hei

dän

om

ais

ille

en

Ter

veys

valis

tus

- tu

pako

inti

ulk

ona

; ei s

isä

llä

Pal

velu

alu

een

(van

huk

set,

vam

mai

set)

he

nkilö

stön

ko

ulut

us

este

ettö

myy

den

arvi

oin

tiin;

-

kotie

n es

teet

töm

yys

(Ho

usin

g E

nabl

er –

me

net

elm

ä),

myö

s u

lko

alu

eide

n es

teet

töm

yys

- si

sä-

ja u

lkoa

luei

den

val

aist

us

- lii

kkum

isen

ap

uväl

ine

et

Erg

onom

ia-k

oulu

tus

Asi

akka

ide

n ta

rvea

rvio

inti

ja p

alve

lusu

unni

telm

ien

aja

n ta

salla

pi

täm

inen

ja n

iihin

liitt

yvie

n to

imen

pite

iden

vä

litön

tote

utta

mi-

nen

- te

knis

ten

turv

ajä

rjest

elm

ien

käyt

töö

notto

tarv

itsev

ille:

tu

rvah

äly

tin, t

urva

mat

ot, k

ood

iluko

t ym

s -

yhte

isö

llisy

yttä

lisä

ävät

toim

enpi

teet

: ry

hmät

, eril

ais

et

tapa

htum

at

- tie

dotta

min

en

ja o

past

us e

m. a

sioi

ssa:

ka

upus

telij

at,

hyv

äksi

käyt

ön

ehk

äisy

, ra

hoj

en

sä

ilyty

s -

edu

nval

vont

a h

uole

hditt

u si

tä ta

rvits

evill

e

Jatk

uva

Min

. x1/

vuos

i Ja

tkuv

a Ja

tkuv

a Ja

tkuv

a Ja

tkuv

a Ja

tkuv

a La

insä

ädä

nnö

n m

äärit

tele

mä

t ai

kara

jat

Apu

välin

eet v

älitt

ömäs

ti,

esim

. tu

rval

aitt

eet

1-3

kk s

isäl

lä,e

sim

. as

unno

n m

uuto

styö

t

Per

ustu

rva/

pe

last

usla

itos

Van

hus

- ja

sai

raan

hoito

palv

eluj

en

henk

ilöst

ö V

anh

us-

ja s

aira

anho

itopa

lvel

uje

n he

nkilö

stö

HE

kou

lutu

kse

n sa

anut

hen

kilö

stö

Fys

iote

rap

ian

henk

ilöst

ö F

ysio

tera

pia

n he

nkilö

stö

Pal

velu

alu

een

henk

ilöst

ö E

ri am

mat

tiryh

mie

n ja

tkuv

a ve

rkos

to-

yhte

isty

ö; f

ysio

tera

pia,

sos

iaal

ityö,

ko

lmas

sek

tori

, pel

astu

slai

tos

Om

aise

t, lä

heis

et

AS

UM

ISY

KS

I-K

ÖT

Pal

otur

valli

suu

den

li-sä

ämin

en

Pal

otur

valli

suu

star

peet

hu

omio

itava

-

kiin

teis

töje

n/to

imin

tayk

sikö

ide

n sp

rinkl

aus

- pa

lo-

ja p

ela

stu

syks

iöid

en ja

am

bula

nssi

n es

teet

ön

pääs

y ko

htee

seen

-

sään

nölli

set p

alo

- ja

pel

astu

shar

joitu

kset

-

palo

- ja

pe

last

uss

uun

nite

lmat

aja

n ta

salla

ja h

enki

lös-

tö p

ereh

dyte

tty

- tu

pako

inti

ulk

otilo

issa

, erik

see

n os

oite

ttu p

aikk

a

Min

. x1/

vuos

i Ja

tkuv

a Ja

tkuv

a

Pal

ola

itos/

tekn

inen

toim

i P

alo

laito

s/P

eru

stur

va/

Pal

velu

alu

een

henk

ilöst

ö W

iitau

nion

in o

hjei

stus

20

Tap

atur

mar

iski

n vä

hen-

täm

ine

n T

urva

llisu

ude

n lis

ääm

i-ne

n

Pal

velu

alu

een

(van

huk

set,

vam

mai

set)

he

nkilö

stön

ko

ulut

us

este

ettö

myy

den

arvi

oin

tiin;

-

asun

toje

n es

teet

töm

yys

(Ho

usi

ng E

nab

ler

–m

enet

elm

ä), m

yös

ulko

alu

eid

en e

stee

ttöm

yys

- si

sä-

ja u

lkoa

luei

den

val

aist

us

- lii

kkum

isen

ap

uväl

ine

et

Erg

onom

ia-k

oulu

tus

Asi

akka

ide

n ta

rvea

rvio

inti

ja p

alve

lusu

unni

telm

ien

aja

n ta

salla

pi

täm

inen

ja n

iihin

liitt

yvie

n to

imen

pite

iden

vä

litön

tote

utta

mi-

nen

- te

knis

ten

turv

ajä

rjest

elm

ien

käyt

töö

notto

tarv

itsev

ille:

tu

rvah

äly

tin, t

urva

mat

ot, k

ood

iluko

t ym

s -

ulko

na li

ikku

mis

en h

uom

ioin

ti (a

lent

unut

toim

inta

ky-

ky):

hi

ekot

us y

m.

- T

iedo

ttam

inen

ja o

pas

tus

asu

kkai

lle ja

hei

dä

n om

ai-

sille

en

- ed

unv

alvo

nta

huo

lehd

ittu

sitä

tarv

itsev

alle

-

riski

enha

llint

asuu

nni

telm

at a

jan

tasa

lla ja

kä

ytös

sä

Jatk

uva

Jatk

uva

Jatk

uva

Lain

sää

dänn

ön

mää

ritte

lem

ät

aika

raja

t A

puvä

linee

t väl

ittöm

ästi,

es

im.

turv

ala

ittee

t

HE

kou

lutu

kse

n sa

anut

hen

kilö

stö

Fys

iote

rap

ian

henk

ilöst

ö F

ysio

tera

pia

n he

nkilö

stö

Pal

velu

alu

een

henk

ilöst

ö E

ri am

mat

tiryh

mie

n ja

tkuv

a ve

rkos

to-

yhte

isty

ö; f

ysio

tera

pia,

sos

iaal

ityö,

ko

lmas

sek

tori

, pel

astu

slai

tos

Om

aise

t, lä

heis

et

21

WIT

AS

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 1.

Eri

tyis

ryh

mie

n a

suin

turv

allis

uu

den

par

anta

min

en

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

M

UU

TA

Pal

o- ja

pel

astu

stoi

men

orie

n-ta

atio

ja y

mm

ärtä

mys

pel

astim

i-se

ssa,

ku

n o

n ky

sym

ys e

rityi

s-ry

hmis

tä ja

ais

tivaj

avai

sist

a (e

sim

. kuu

rot,

sok

eat,

dem

entia

-sa

iraat

) P

alo-

ja p

elas

tusk

alus

to ta

rvet

ta

vast

aava

t (e

sim

. ker

rost

alot

) S

äänn

öllis

et h

arjo

ituks

et ja

ta

rka

stuk

set k

ohte

issa

. T

urva

llisu

utta

lisä

ävä

yhte

isty

ö.

Jatk

uva

Ja

tkuv

a

Jatk

uva

P

elas

tusl

aito

s/ p

erus

turv

a

Pel

astu

slai

tos

P

elas

tusl

aito

s/ p

erus

turv

a

Pel

astu

slai

tos/

per

ustu

rva

22

WIT

AS

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 2.

Liik

enn

etu

rval

lisu

ud

en p

aran

tam

inen

AS

IA

TA

VO

ITT

EE

T

TO

IME

NP

ITE

ET

A

IKA

TA

ULU

V

AS

TU

UT

/SID

OS

RY

HM

ÄT

M

UU

TA

HU

OM

IOIT

AV

AA

Liik

enne

turv

allis

uust

yön

kehi

t-tä

min

en

Kun

tien

liike

nnet

urva

lli-

suus

suun

nite

lmie

n pä

ivity

s S

uunn

ittel

u 20

11 –

201

4 K

unna

t, E

ly-k

esku

s, L

iiken

-ne

turv

a

Tal

viho

idon

teho

stam

inen

T

eide

n pa

rem

pi k

unto

ta

lvia

ikaa

n T

eide

n ho

idon

men

etel

mät

, aj

oitu

s 20

11 –

201

4 K

unna

t, E

ly-k

esku

s

Taa

jam

ien

nope

uksi

en ta

rkas

-te

lu

Onn

etto

muu

ksie

n vä

-he

ntäm

inen

Nop

euks

ien

alen

tam

inen

, te

knis

et to

imen

pite

et, h

i-da

stee

t, sa

arak

keet

20

11 –

201

4 K

unna

t, E

ly-k

esku

s

Nop

euks

ien

valv

onta

, puh

allu

-tu

srat

siat

Li

iken

neon

netto

muu

k-si

en v

ähen

täm

inen

N

opeu

sval

vont

a, p

uhal

lu-

tuks

et, a

senn

ekas

vatu

s 20

11 –

201

4 P

oliis

i, Li

iken

netu

rva,

ope

-tu

stoi

mi

Liik

enne

turv

allis

uust

yön

ope-

tus

ja s

eura

nta.

A

senn

ekas

vatu

s

2011

- 2

014

Kun

nat,

Pol

iisi,

Liik

enne

tur-

va

23

W

ITA

S S

EU

DU

N T

UR

VA

LL

ISU

US

TY

ÖN

TO

IMIN

TA

SU

UN

NIT

EL

MA

201

1 –

2014

(ta

ulu

kko

)

Pai

no

pis

teal

ue

2. L

iiken

net

urv

allis

uu

den

par

anta

min

en

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

MU

UT

A H

UO

MIO

ITA

VA

A

Val

tatie

4:n

(E

75)

liike

nnet

ur-

valli

suud

en p

aran

tam

inen

O

nnet

tom

uuks

ien

vä-

hent

ämin

en

Suu

nnitt

elu,

tote

utus

20

11 –

201

4 E

ly-k

esku

s, K

unna

t

Pyö

räily

kypä

rän

ja h

eija

stim

i-en

käy

tön

lisää

min

en

Tur

valli

suus

kasv

atus

, on

netto

muu

ksie

n vä

-he

ntäm

inen

K

ampa

njat

20

11 –

201

4 K

unna

t, Li

iken

netu

rva,

Po-

liisi

24

WIT

AS

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 3.

Las

ten

ja

nu

ort

en h

yvin

voin

ti ja

syr

jäyt

ymis

en e

hkä

isy

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

MU

UT

A H

UO

MIO

ITA

VA

A

Last

en h

yvin

voin

ti -

perh

eid

en

hyv

invo

inn

in

tuke

min

en

- ka

ikill

a la

psill

a m

ahd

olli-

suus

järj

este

ttyy

n ha

rras

-tu

stoi

min

taan

kou

lupä

ivä

n pä

ätte

eksi

-

koul

ukiu

saam

isen

ehk

äi-

sy

- ku

kaan

ei j

ää

yksi

n -

turv

allin

en o

ppi

mis

ymp

ä-ris

tö

- te

rvee

t kou

luki

inte

istö

t ja

päiv

äkod

it -

turv

allin

en to

imin

taym

pä-

ristö

- va

rhai

skas

vatu

ksen

tuki

pal-

velu

ide

n va

hvis

tam

ine

n m

m.

neuv

ola

palv

elu

t ja

erity

isla

s-te

ntar

haop

etus

-

ehe

ytet

ty k

oul

upä

ivä

esim

. ke

rhot

oim

inta

-

Kiv

a ko

ulu

–pro

jekt

i -

tuki

opp

ilast

oim

inta

-

rake

nnus

pro

jekt

ien

valv

ont

a

sekä

jatk

uva

tiloj

en

kunt

oseu

-ra

nta

ja v

alv

ont

a -

liike

nne

- ja

pih

asu

unni

telm

at

- m

onia

mm

atill

inen

yht

eis

työ

201

1 -

201

4 -

van

hem

pie

n v

ast

uu

-

sivi

stys

- ja

per

ustu

rval

tk.

- ko

ulu

jen

joht

aja

t ja

järj

estö

t -

tuki

opp

ilast

oim

inn

an v

astu

u-

opet

taja

-

koul

un

koko

hen

kilö

kunt

a -

tekn

ine

n to

imi j

a va

paa-

aika

toim

i -

työs

uoj

elu

Nuo

rte

n h

yvin

voin

ti -

ryhm

äyt

täm

inen

-

nuor

en

oma

n el

ämän

hal

-lin

nan

tuke

min

en

- nu

orte

n os

allis

uud

en

edis

täm

ine

n -

nuor

ten

työ

paja

toim

inta

-

tois

en a

stee

n k

oulu

tuk-

sen

säily

ttäm

inen

-

terv

eyd

en e

dist

ämin

en

ja

saira

stav

uud

en e

nna

lta-

ehkä

isy

- ry

hmäy

tysp

äivä

-

tuki

opp

ilast

oim

inta

-

opo-

pal

velu

iden

riit

tävi

en

resu

rssi

en

turv

aam

inen

, riit

tä-

vien

eri

tyis

palv

elui

den

turv

aa-

min

en

- ko

uluk

uraa

ttorip

alve

luid

en

saam

inen

-

terv

eys

tiedo

n o

petu

s, h

uum

e-

ja p

äih

dev

alis

tus,

sek

suaa

li-ka

svat

us, k

ansa

lais

kasv

atus

m

m. l

iiken

ne

- nu

orte

n ku

ule

min

en

ja h

ar-

rast

usto

imin

nan

kehi

ttäm

ine

n

- ty

öpaj

ato

imin

nan

kehi

ttäm

i-ne

n a

luee

lla

- m

onia

mm

atill

inen

yht

eis

työ

-riit

tävi

en ja

no

peas

ti sa

atav

illa

olev

ien

terv

eyd

enh

uolto

resu

rs-

201

1 -

201

4 -

van

hem

pie

n v

ast

uu

-

koul

uto

imi,

nuor

isot

oim

i, us

kon

nlis

et y

htei

söt,

järj

estö

t -

koul

uter

veyd

enh

uolto

-

koul

ut

- pä

ihde

työ

nte

kijä

t -

polii

si

- nu

oris

oval

tuu

sto

- va

paa-

aika

toim

i ja

järj

estö

t -

oppi

lask

unn

at

- ka

nsal

aiso

pist

o -

työv

oim

avir

anom

aise

t -

nuor

isot

oim

i -

sivi

stys

ltk.

-

peru

stur

valtk

-

koul

uter

veyd

enh

uolto

E

rity

ises

ti

o

n

h

uo

mio

ita

va,

et

tä

su

uri

n v

ast

uu

sekä

last

en

et

tä

n

uo

rten

hyv

invo

inn

ista

ja

s

yrjä

ytym

isen

ehkä

isys

tä

ku

ulu

u e

nsi

sija

ises

ti

va

nh

em

mil

le,

jo

ita

eri

yhte

isty

öta

ho

t

ku

ten

ko

ulu

, jär

jest

öt,

vira

no

mai

set

ym.

tu

keva

t

la

pse

n/n

uo

ren

eri k

ehit

ysva

ihe

issa

.

25

- sy

rjäyt

ymis

en e

hkäi

sy

- et

sivä

nuo

riso

työ

sien

, toi

miv

ien

hoito

polk

ujen

se

kä e

rikoi

ssa

iraa

nho

itopa

lve

-lu

iden

turv

aam

inen

- nu

oris

otoi

mi

26

WIT

AS

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 4.

Päi

hd

ehai

tto

jen

eh

käis

emin

en

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

MU

UT

A H

UO

MIO

ITA

VA

A

Var

hain

en tu

nnis

tam

inen

Päi

htei

den

käyt

ön v

ar-

hain

en tu

nnis

tam

i-ne

n(nu

oret

,työi

käis

et ja

ik

äänt

yvät

).

Per

uste

rvey

denh

uollo

n he

nkilö

kunt

a ot

taa

joka

päi-

väis

een

käyt

töön

var

hais

en

tunn

ista

mis

en m

allit

, jot

ka

luot

u va

lmiik

si.

Jatk

uvaa

Per

uste

rvey

denh

uollo

n ja

so

siaa

litoi

men

työn

teki

jät j

a pä

ihde

työn

teki

jät

Ase

ntee

t N

uort

en ja

van

hem

pien

pä

ihde

asen

teis

iin v

ai-

kutta

min

en.

Päi

htee

ttöm

ien

tapa

htum

i-en

järje

stäm

inen

nuo

rille

, nu

orte

n su

unni

ttele

mat

ta

paht

umat

ja v

anhe

mm

ille

omat

tila

isuu

det (

vanh

em-

pain

illat

).

Jatk

uvaa

N

uoris

otoi

mi,

päih

dety

önte

-ki

jät,

koul

u ja

van

hem

mat

Päi

hdeo

hjel

ma

Päi

hdeo

hjel

man

saa

-m

inen

ja s

en m

arkk

i-no

inti

suur

ille

yrity

ksill

e.

Päi

hdeo

hjel

man

vak

iinnu

t-ta

min

en ja

esi

mie

sten

ja

työn

teki

jöid

en o

hjaa

min

en

työp

aikk

ojen

päi

hdei

lmap

ii-ris

sä.

2011

T

yöte

rvey

shuo

lto, p

äihd

e-ty

önte

kijä

t, ty

önan

taja

t, es

imie

het j

a ty

önte

kijä

t

Hoi

tom

allit

/käy

tänn

öt

Yht

eist

yöve

rkos

tot t

oi-

miv

iksi

last

en ja

nuo

r-te

n pä

ihte

iden

käy

tön

ilmaa

nnut

tua.

Nuo

rten

päi

htei

den

käyt

ös-

tä jo

htuv

ista

last

ensu

oje-

luilm

oitu

ksis

ta te

htäv

ä to

i-m

ivat

ja s

elke

ät h

oito

käy-

tänn

öt/to

imin

tam

allit

yht

eis-

työs

sä.

Jatk

uvaa

P

oliis

i, so

siaa

litoi

mi,

koul

u ja

päi

hdet

yönt

ekijä

, nuo

ri-so

työn

teki

jä

Alk

ohol

in v

älitt

ämin

en

Alk

ohol

in v

älitt

ämin

en

ja m

yynt

i ala

ikäi

sille

lo

ppuu

.

Kau

ppoj

en k

anss

a yh

teis

-ne

uvot

telu

, joi

ssa

pääs

tään

yh

teis

ille

linjo

ille

päih

tyne

ille

myy

mis

estä

. Ikä

rajo

jen

noud

atta

min

en. A

lkoh

olin

vä

litäm

inen

ala

ikäi

sille

-ka

mpa

njoi

ntia

ja v

anhe

mpi

-en

vas

tuut

tam

inen

täss

ä ai

hees

sa.

Jatk

uvaa

K

aupa

t, va

nhem

mat

, pä

ihde

työn

teki

jät,

polii

si

27

WIT

AS

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 5.

Ko

ti-

ja v

apaa

-aja

n t

apat

urm

ien

väh

entä

min

en

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

MU

UT

A H

UO

MIO

ITA

VA

A

Kot

iym

päris

tö t

urva

llise

ksi

Tie

dost

aa p

ien

ten

last

en

tapa

turm

avaa

rat k

odis

sa.

Ehk

äist

ä ta

patu

rmia

.

Jaet

aan

odot

tavi

lle ä

idei

lle

neuv

olak

äyn

nin

yhte

ydes

sä

tark

astu

slis

ta.

Tse

kata

an to

i-m

et k

otik

äyn

nin

/ ne

uvol

a-kä

ynn

in y

hte

ydes

sä.

P

erus

turv

a / ä

itiys

neuv

ola

Hen

kilö

kunt

a p

ereh

dyt

etää

n ko

. te

htäv

ään.

Jaet

aan

kotii

n vi

etäv

äksi

3-4

-vu

otia

iden

tar

kast

uslis

ta.

Pa-

laut

eta

an p

äivä

kodi

lle h

uolta

ja

kuitt

aam

ana

.

201

1

Jatk

uva

Per

ustu

rva

/ pä

iväh

oito

/ pe

r-he

päi

väho

ito

Hen

kilö

kunt

a p

ereh

dyt

etää

n ko

. te

htäv

ään.

Jaet

aan

kotii

n vi

etäv

äksi

5-6

-vu

otia

iden

tar

kast

uslis

ta.

Pa-

laut

us h

uolta

jan

kuitt

auks

ella

.

Per

ustu

rva

/ pä

iväh

oito

…

kerh

oto

imin

ta,

yhte

isty

ötah

ot

(seu

raku

nta)

Hen

kilö

kunt

a p

ereh

dyt

etää

n ko

. te

htäv

ään.

Last

en ja

kou

lula

iste

n ta

patu

rma-

tieto

isu

uden

pa

rant

amin

en

Tie

dost

aa k

oulu

ikäi

sten

la

sten

tap

atur

mar

iski

t.

Ehk

äist

ä ta

patu

rmia

. K

oulu

tap

atur

mie

n eh

käis

y.

1 lu

okal

la ja

eta

an k

otite

htäv

ä-nä

kou

lula

iste

n ta

patu

rmie

n ta

rkas

tusl

ista

joho

n lii

ttyy

net

ti-pe

li JE

PU

LIS

. T

oteu

teta

an p

ela

stus

toim

en

palv

elut

asop

äätö

ksen

muk

ai-

sest

i eril

lise

n ku

mpp

anu

us-

suun

nite

lman

ohj

elm

a.

201

1 Ja

tkuv

a

Kou

lut

Kou

lut /

pel

astu

slai

tos

Ope

ttaja

t pe

rehd

ytet

ään

toim

in-

taan

. K

umpp

anuu

ssuu

nni

telm

a pe

reh-

dyt

etää

n ko

ului

lle.

Lisä

tä k

oul

ula

iste

n ja

m

yös

vanh

emp

ien

pyö

räi-

lyky

pär

än k

äyt

töä

ja n

äin

olle

n eh

käis

tä v

akav

ien

pääv

amm

ojen

syn

tym

istä

on

net

tom

uust

apa

uksi

ssa.

Kou

luje

n op

pitu

ntik

eh

ykse

ssä

vara

taa

n ai

kaa

pyö

räily

turv

alli-

suud

en o

petta

mis

eksi

201

1 Ja

tkuv

a K

oulu

t / p

oliis

i H

anki

taan

mm

. ky

pär

iä jo

ita

void

aan

sitte

n ja

kaa

esim

. pal

kin-

toin

a.

28

W

ITA

S-S

EU

DU

N T

UR

VA

LL

ISU

US

TY

ÖN

TO

IMIN

TA

SU

UN

NIT

EL

MA

201

1 –

2014

(ta

ulu

kko

)

Ko

ti-

ja v

apaa

-aja

n t

apat

urm

ien

väh

entä

min

en

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

MU

UT

A H

UO

MIO

ITA

VA

A

Nuo

rte

n ai

kuis

ten

sekä

kes

ki-

ikäi

ste

n ta

patu

rmie

n e

hkäi

sy

Tap

atur

mat

ieto

isuu

den

lisää

min

en ja

tap

atur

mie

n eh

käis

y.

3. s

ekto

rin a

ktiv

oint

i tap

a-tu

rmae

hkäi

syty

öhö

n.

Vuo

sitta

iset

tapa

turm

akär

äjät

ku

nnitt

ain.

Osa

llist

umin

en

eri

tilai

suuk

siin

(P

uuta

rham

essu

t,

saap

paan

hei

ton

MM

, syy

s-m

arkk

inat

jne.

) ta

patu

rma-

aih

eisi

lla v

alis

tusi

skui

lla.

201

1 ja

tkuv

a K

unn

at /

pela

stus

laito

s /

yh-

teis

työt

ahot

, po

liisi

, 3-

sekt

ori

Val

mis

tella

an v

uosi

ttain

eri

tee

-m

oilla

tapa

turm

aval

istu

sta

mas

-sa

tapa

htum

ien

yht

eyt

een

. P

yritä

än s

aam

aan

kum

ppan

uus

-so

pim

uksi

a ta

pat

urm

ien

ehkä

isy-

työ

hön

liitt

yen

vapa

aeht

oisj

ärje

s-tö

iltä/

yhd

isty

ksilt

ä/ s

euro

ilta

jne.

Kyl

ien

turv

asu

unn

itelm

ien

laa

timi-

nen

Haj

a- a

sutu

salu

eide

n ky

lien

turv

allis

uud

en

pa-

rant

amin

en

Kyl

ien

kylä

suu

nnite

lmie

n yh

-te

ydes

sä h

uom

ioid

aan

erik

-se

en k

ylie

n tu

rval

lisuu

sasi

at.

Tur

vakä

räjä

t

201

1 Ja

tkuv

a

Kun

ta /

Kes

ki-

Suo

me

n ky

lät /

ky

läyh

dist

ykse

t.

Kes

ki-S

uom

en k

ylät

koo

rdin

oi

asia

a.

Ves

illä

liikk

umis

en tu

rval

lisu

us

Ves

iturv

alli

suu

den

par

an-

tam

ine

n

Järje

stet

ään

vuos

ittai

n ki

ertä

-vä

nä T

urva

llise

sti v

esill

ä -

kam

panj

a. V

uo

nna

201

0 V

ts.

201

1 K

innu

la ja

201

2 P

ihtip

u-da

s.

201

1 -

201

2 P

elas

tusl

aito

s /

Uin

niop

etus

liit-

to /

polii

si /

paik

allis

et v

ene

ily-

seur

at /

järv

ipel

asta

jat

Eril

line

n va

listu

späi

vä

Rak

ent

amis

turv

allis

uus

Ehk

äist

ä ta

patu

rmia

uu-

dis-

/ kor

jaus

rakn

tam

ises

-sa

sek

ä sa

ada

turv

allin

en

pih

aym

päri

stö

Info

rmaa

tion

ja o

ppa

iden

jake

-lu

rak

enn

uslu

pam

enet

tely

n yh

teyd

essä

.

201

1

Jatk

uva

Rak

enn

usva

lvon

ta

29

Vap

aa-

aja

n as

umis

turv

allis

uus

Mök

kilä

iste

n tu

rval

lisuu

s-as

ioid

en

keh

ittäm

inen

Vuo

sitta

isen

”m

ökki

kirj

een”

yh

teyt

een

turv

atie

toa

eri t

ee-

moi

n.

Mök

kilä

iste

n tu

rvao

ppa

an

laat

inen

(m

alli

Kuo

pio

).

201

1 Ja

tkuv

a P

elas

tusl

aito

s /

kunn

at

Pel

astu

slai

tos

laat

ii vu

ositt

ain

mök

kiki

rjee

see

n tu

rva-

isku

n.

Kun

nat

huo

leht

ivat

jake

lun.

30

WIT

AS

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

K

oti

- ja

vap

aa-a

jan

tap

atu

rmie

n v

ähen

täm

inen

AS

IA

TA

VO

ITT

EE

T

TO

IME

NP

ITE

ET

A

IKA

TA

ULU

V

AS

TU

UT

/SID

OS

RY

HM

ÄT

M

UU

TA

HU

OM

IOIT

AV

AA

Toi

mijo

iden

mo

tivoi

nti /

am

mat

ti-ta

ito

Tap

atur

mie

n e

hkäi

syty

ötä

teke

vät o

n p

ereh

dyt

etty

as

iaan

Eri

toim

ijoid

en k

oulu

tus.

mm

. -

Kot

iym

pär

istö

turv

allis

eksi

op

as ja

eta

an s

ähkö

ises

ti ke

s-ke

isill

e to

imijo

ille.

-

Ikäi

hmis

ten

kaat

umis

tapa

-tu

rmat

opa

s ja

etaa

n a

o. to

imi-

joill

e.

201

1 Ja

tkuv

a K

unn

at /

pela

stus

laito

s K

oulu

tus

amm

attia

loitt

ain.

Suo

me

n tu

rval

lisin

asu

inym

päris

tö

Kun

tien

koko

hen

kilö

stö

on s

aanu

t kou

lutu

ksen

ta

patu

rmie

n e

hkä

isyt

yö-

hön.

Osa

sto-

/ t

yöpa

ikka

koko

uksi

s-sa

kä

ydä

än p

roje

ktia

läp

i. Ja

tkuv

a H

enki

löst

öpä

ällik

kö /

pela

stus

-la

itos

Tur

vais

kut

Jaka

a a

jank

ohta

ista

tur-

valli

suus

tieto

utta

med

ian

välit

ykse

llä.

Pai

kalli

sleh

tien

kau

tta la

adi

-ta

an e

sim

. 6 k

ert

. vuo

dess

a aj

ank

ohta

inen

turv

aisk

u.

201

1 Ja

tkuv

a T

oim

ijat,

paik

allis

lehd

et

Huo

mio

idaa

n e

sim

. vuo

dena

jat.

Max

200

0 m

erkk

iä.

Maa

tiloj

en

turv

allis

uus

Par

anta

a m

aatil

atal

oud

en

turv

allis

uust

ilann

etta

.

Maa

tiloj

en

turv

akam

pan

joid

en

ja tu

rval

lisu

utta

edi

stäv

ien

työm

ene

telm

ien

info

rmo

inti

201

1 Ja

tkuv

a

Työ

terv

eys

huol

to, m

aata

lous

-to

imis

to

Esi

m. m

aata

lous

lom

itta

jille

ann

e-ta

an k

oulu

tust

a ,j

otta

he

voiv

at

tunn

ista

a va

aran

pai

kko

ja.

Van

hus

ten

asu

mis

turv

allis

uus

Ikäi

hmis

ten

asum

istu

rval

-lis

uude

n pa

ran

tam

ine

n Ik

äänt

yvie

n om

atoi

mis

uu-

den

par

ant

amin

en

Kou

lute

taa

n va

nhus

työs

sä

toim

ivat

per

ustu

rvan

hen

kilö

stö

(kod

inho

itaja

t, …

) si

ten,

että

he

voi

vat o

man

työn

sä o

hes

sa

kiin

nitt

ää h

uom

iota

ikä

ihm

iste

n as

umis

turv

allis

uute

en.

Ik

äihm

iste

n ja

hei

dän

omai

s-te

nsa

/ om

aish

oita

jien

omat

tu

rval

lisuu

skou

lutu

stila

isu

udet

.

201

1

Jatk

uva

Per

ustu

rva

/ pe

last

usla

itos

Eril

line

n ha

nke

pel

astu

slai

toks

en

ja k

untie

n vä

lillä

.

31

Pal

o-ja

pe

last

usk

oulu

tust

a ik

äihm

isill

e.

2010 - 2014


ÄÄNEKOSKEN SEUDUN


2011 – 2014

31.3.2010

2

2010 - 2014

3

Sisällysluettelo

1 JOHDANTO .................................................................................................................4

2 TAVOITTEET ...............................................................................................................5

3 ÄÄNEKOSKEN SEUTU...............................................................................................5

4 ARJEN TURVALLISUUDEN TOIMIJAT......................................................................6

4.1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOS...............................................................................6

4.2 KESKI-SUOMEN POLIISILAITOS ...................................................................................7

4.3 ELY - KESKUS..........................................................................................................7

4.4 ÄÄNEKOSKEN SEUDUN SEURAKUNNAT ........................................................................7

4.5 ELINKEINOELÄMÄ......................................................................................................8

4.6 JÄRJESTÖT...............................................................................................................9

5 ARJEN TURVALLISUUSTILANNE ...........................................................................10

6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2011–2014...............................12

6.1 ARJEN TURVALLISUUS......................................................................................12

6.2 LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN ...............................................14

5.3 PERHEIDEN HYVINVOINTI.................................................................................14

6.4 PÄIHDEHAITTOJEN VÄHENTÄMINEN...............................................................16

7 ARVIOINTI JA SEURANTA.......................................................................................18

8 ÄÄNEKOSKEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ.........................................19

LÄHTEET......................................................................................................................19

LIITTEET.......................................................................................................................19

ÄÄNEKOSKEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖN TOIMINTASUUNNITELMA 2011 – 2014

(TAULUKKO) .................................................................................................................19

4

1 JOHDANTO

Tämä turvallisuussuunnitelman on tehty Äänekosken seudulle, joka käsittää alueen Konneveden ja Äänekosken kunnat. Äänekosken seudun turvallisuussuunnitelma on yksi osa Keski-Suomen maakunnan turvallisuussuunnitelmaa. Turvallisuussuunnitelman laatiminen perustuu valtioneuvoston periaatepäätökseen kan-sallisesta rikoksentorjuntaohjelmasta (1999, Turvallisuustalkoot) sekä sisäisen turvalli-suuden ohjelmiin Arjen turvaa (2004 – 2007) ja Turvallinen elämä jokaiselle (2008 - 2011). Uusi periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta (Turvallinen elämä jokai-selle) hyväksyttiin 8.5.2008 Äänekosken seudun turvallisuussuunnittelussa on huomioitu kansalaisten turvallisuus ja turvattomuus ja keinot joilla pystytään konkreettisesti parantamaan alueen turvallisuutta. Turvallisuussuunnitelmaa on ollut tekemässä alueen Keski-Suomen liiton edustaja, vi-ranomaiset, alueen kunnat, järjestöt, seurakunta. Lisäksi kansalaisilta saatu palaute on ohjannut suunnitelma tekemistä. Turvallisuuden käsite on laaja. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (Sisäasiainministe-riö 44/2004) turvallisuudella tarkoitetaan sellaista yhteiskunnan tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista tai suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä ja muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa ja turvattomuutta. Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalvelut, hyvin suunniteltu liiken-neympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllis-tyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. Osa turvallista ympäristöä on myös varautu-minen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. Työympäristön turvallisuus laajasti ym-märrettynä on tärkeä kilpailutekijä yrityksille. Koti-, asuin- ja työympäristön turvallisuu-den taustalla vaikuttavat useat yhteiset tekijät. Syrjäytyminen ja häiriökäyttäytyminen saattavat johtaa lisääntyvään onnettomuusriskiin ja jopa rikollisuuteen.

5

2 TAVOITTEET

Äänekosken seudun turvallisuustyön tavoitteena on saada kuntalaiset kiinnostumaan omasta ja lähiympäristönsä turvallisuudesta sekä parantaa kuntalaisten tietoisuutta tur-vallisuuteen liittyvistä asioista. Yleisturvallisuutta parannetaan kaikkien yhteistyöllä ja yhteisellä välittämisellä.


Turvallisuuteen vaikuttavia toimijoita on paljon. Kunnalla on tärkeä tehtävä peruspalve-lujen tuottajana. Valtion viranomaisista poliisi on näkyvin turvallisuuspalveluiden tuotta-ja. Turvallisuuden kannalta tärkeä tekijä on kuitenkin ihminen itse. Kaikki vaikuttavat itse toiminnallaan ja valinnoillaan omaan ja lähiympäristönsä turvallisuuteen. Toiminnan ja valintojen pohjaksi täytyy olla tarjolla riittävästi tietoa riskeistä ja niiden poistamisesta. Tämän tiedon levittämisessä viranomais- ja järjestötoiminnalla on merkittävä tehtävä. 3 ÄÄNEKOSKEN SEUTU

Äänekosken seutu muodostaa yhden turvallisuussuunnitelma-alueen johon kuuluvat 2 Keski-Suomen kuntaa Konnevesi (2971 as) ja Äänekoski (20243 as). Alueen väkiluku on näin ollen noin 23 214 asukasta ja yhteinen pinta-ala 1819,48 km2. Asukastiheys on Konnevedellä 5,8 asukasta /maa- km2 ja Äänekoskella 22,94 asukasta /maa- km2. Äänekoski on ns. taajaan asuttu kunta joka muodostuu neljästä taajamasta ja Konneve-si maaseutumainen harvaanasuttu kunta jossa on taajamakeskus sekä lisäksi kyliä.

Väestö jakautuu kunnissa seuraavanlaisesti: Äänekosken taajamissa; Äänekoski 9.202, Suolahti 4.953, Konginkangas 523 ja Sumiainen 442 asuu yhteensä 15.120 ja haja-asutusalueilla 5.123 henkeä. Konneveden taajamassa asuu 1 921 ja haja-asutusalueilla yhteensä 1050 henkilöä. Kylillä joita ovat Istunmäki n. 370, Hytölä n. 340, Särkisalo 200 ja Sirkkamäki 140 asu-kasta. Seudun luonnollinen väestökehitys ja kokonaismuutto on ollut 10 vuoden tarkastelujak-solla 1998 – 2008 negatiivinen. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan väestön vähen-tyminen seudulla jatkuu edelleen. Väestöennuste: (Tilastokeskus)

Vuodet: 2010 2020 2025 - Äänekoski 20.234 20.003 19.943 - Konnevesi 2.924 2.736 2.685

6


Sosiaali- ja terveys-, liikenne- ja viestintä-, opetus-, kulttuuri- ja nuoriso- sekä työ- ja ympäristöviranomaisilla on tärkeitä arjen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. Arjen turvalli-suus edellyttää sosiaalista turvallisuutta ja usein hyvä sosiaalipolitiikka on parasta rikos-ten ja häiriöiden ennalta ehkäisyä. Turvallisuusviranomaisten tehtävät muuttuvat ja yh-teistoiminnan merkitys kasvaa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kansainvälisty-misen seurauksena uudet rikosilmiöt tulevat nopeasti Suomeen ja lisäävät ja monimut-kaistavat poliisin tehtäviä. Poliisi-, pelastus- sekä sosiaali- ja terveysviranomaisilla on yhteiset hätäkeskukset. Kunnan opetus-, sosiaali- ja terveystoimi, kaavoitus, ympäristösuunnittelu sekä teiden ja katujen ylläpito ovat toimintoja, joissa tehtävät ratkaisut vaikuttavat asukkaiden turvalli-suuteen. Rakentaminen, kaavoittaminen sekä asunto- ja työllisyyspolitiikka ovat niitä toimintoja, joilla voidaan merkittävästi lisätä kaupunkilaisten turvallisuutta ja ehkäistä alueellista eriytymistä. Mittava haaste ei ole pelkästään kunta- tai kaupunkikohtainen vaan se vaatii yhteistyötä yli hallinto- ja sektorirajojen. Mukana turvallisuussuunnittelus-sa ovat myös elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin toimijat. Arjen turvallisuustalkoisiin tarvitaan alue- ja paikallishallintoviranomaisten lisäksi kaikki kansalaisjärjestöt, urheiluseurat, kyläyhdistykset, seurakunnat ym. yhteisöt ja toiminta-ryhmät. Arjen hyvinvointiin liittyy oleellisesti turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunne, jota monet järjestöt ja yhteisöt synnyttävät arvokkaalla toiminnallaan. Eivät kaikki muuta suuriin kaupunkeihin ja tämä tosiasia on otettava huomioon, kun palveluja kehitetään. Arjen hyvinvointi ja turvallisuuden tunne on myös syrjäkylällä asuvan ihmisen perusoi-keus. Monet jäävät hyväkuntoisina eläkkeelle ja jaksavat vielä vuosia edistää yhteis-kunnan hyvinvointia asiantuntijoina, luottamustehtävissä tai vapaaehtoistyössä. Näitä mahdollisuuksia on entistä enemmän osattava käyttää hyväksi. Kansalaisten vastuuntunto itsestään ja läheisistä on tärkein tekijä arjen turvallisuuden parantamisessa. Yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa vapaaehtoistyöllä voidaan merkittä-västi lisätä arjen turvallisuutta. Punaisen Ristin ensiapuryhmillä ja ystävätoiminnalla, samoin kuin Vapaaehtoisella pelastuspalvelulla sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöillä on suuri merkitys.

4.1 Keski-Suomen pelastuslaitos Keski-Suomen pelastuslaitos on Jyväskylän kaupungin ylläpitämä liikelaitos, joka tuot-taa Äänekosken seudulla pelastustoimen palvelut. Pelastuslaitoksella on paloasemat Äänekoskella (Äänekoski, Konginkangas, Suolahti, Sumiainen) ja Konnevedellä. Lähtö-kohtana on tuottaa tehostetusti turvallisuuspalveluja huolehtimalla pelastustoimelle kuu-luvista onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, pelastustoiminnasta, öljyntorjunnasta ja väestönsuojelusta normaali- ja poikkeusoloissa. Pelastuslaitoksen Äänekosken paloasema on miehitetty ympäri vuorokauden ja sen henkilöstö koostuu päätoimisesta henkilöstöstä. Muiden paloasemien henkilöstö koos-tuu sivutoimisesta henkilöstöstä. Sivutoimisen henkilöstön rekrytointi tuo oman haas-teensa palvelujen tuottamiseen. Keski-Suomen pelastuslaitos tuottaa lakisääteisten

7

tehtävien lisäksi Äänekoskella ensihoitopalvelut. Pelastuslaitoksella on kuntien kanssa sopimus ensivastepalveluista. Pelastuslaitos on mukana turvallisuussuunnittelun toimenpiteiden konkretisoimisessa aktiivisesti omalla toiminnallaan.

4.2 Keski-Suomen poliisilaitos




4.3 ELY - Keskus ELY - keskuksen tehtävät muodostuvat entisen Keski-Suomen TE - keskuksen, Keski-Suomen tiepiirin ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Keski-Suomen ELY - keskuksessa hoidetaan entisen Länsi-Suomen lääninhallituksen liiken-ne- ja sivistysosaston tehtäviä. Äänekosken seudulla ELY - keskus vastaa Äänekosken - alueurakan tienpidosta. Liikenneturvallisuuden edistämiseksi ELY - keskus tilastoi ja analysoi onnettomuuksia sekä suunnittelee ja toteuttaa liikenneturvallisuutta parantavia investointeja. Yhteistyö maankäytönsuunnittelussa ja mm. liikenteen nopeuksien sääntely ovat merkittäviä lii-kenneturvallisuuteen vaikuttavia toimia.

4.4 Äänekosken seudun seurakunnat Äänekosken seurakunnassa vuonna 2009 hyväksytyn strategian ja vision mukaan ”seu-rakunnassa ihminen kohtaa toisen ihmisen ja Jumalan luovassa, avoimessa ja uutta etsivässä ilmapiirissä. Tässä vuorovaikutuksessa hänen ihmisarvonsa, identiteettinsä ja hengellisyytensä vahvistuvat.” Visiossa todetaan edelleen, että ”Jumalan rakkauden kokeminen saa meidät huolehtimaan lähellämme olevista ihmisistä. Samalla Äänekos-

8

ken seurakunta yhteisönä kantaa syvenevää vastuuta ihmiskunnasta ja luomakunnasta. Äänekosken seurakunta on osa kansalaisyhteiskuntaa ja se toimii yhdessä muitten kris-tittyjen, kaupungin, järjestöjen ja yhteisöjen kanssa.” Tätä visiota seurakunta toteuttaa kaikessa toiminnassaan ja toimii siten yhteisöllisen turvallisuuden hyväksi. Erityisen tärkeitä toimintoja tältä kannalta ovat lasten, nuorten, perheitten, vanhusten, vammaisten ja muitten erityistukea tarvitsevien, mm. syrjäytymisvaarassa olevien, mielenterveyskuntoutujien ja päihderiippuvaisten, hyväksi tehtävä seurakunnan perustyö. Seurakunnassa yhteisöllisyyttä vahvistavaa merkitystä on myös laajalla vapaaehtois-toiminnalla Seurakunnassa on vuonna 2008 hyväksytty valmiussuunnitelma, jossa varaudutaan perustoiminnan jatkumiseen myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä muitten viranomaistahojen kanssa. Erityisesti varaudutaan henkisen ja hengellisen huollon järjestämiseen kriisitilanteissa. Seurakunta on mukana Keski-Suomen seurakuntien juuri käynnistyneessä HeHu (hen-kinen huolto suuronnettomuuksissa) –toiminnassa. Henkilökuntaa on koulutettu kriisi-ryhmätoimintaan ja yhdessä SPR:n ja pelastustoimen kanssa on järjestetty henkilökun-nalle ensiapu- ja muuta turvallisuuskoulutusta. Turvallisuusasioista seurakunnassa vastaa ja yhteyshenkilönä muihin viranomaisiin päin toimii kirkkoherra tai hänen sijaisensa.

4.5 Elinkeinoelämä Seudun elinkeinorakenne muodostuu palvelun tuotannosta 50 % sekä jalostuksesta n. 40 %. Maa- ja metsätalous on varsinkin Äänekoskella erityisen vähäistä 3,5% kun Ko-nevedellä se on 16,4 %. Työvoima oli Äänekoskella 9.270 ja Konnevedellä 1.291 henkeä. Keskimääräinen työt-tömyysaste oli v. 2009 Äänekoskella 14,6 % ja Konnevedellä 13,0 %. Työllisyys-tilanne heikkeni jonkin verran vuoden 2009 aikana. Työpaikkaomavaraisuus oli v. 2007 Ääne-koskella 105,1 % ja Konnevedellä 75,0 %. Suurimmat työnantajat seudulla ovat:

Äänekoski: Valtra Oy, Ab, Metsäliitto Osuuskunta, M-Real Oyj, Oy Metsä- Botnia Ab, CP Kelco Oy, Powernet Oy, Keskimaa Osuuskunta, Valio Oy, Meconet Oy, Botnia Mill Service Oy, Kurikka Timber Oy ja Reli-comp Oy. Yrityksissä on yhteensä noin 3.000 työpaikkaa.

Äänekosken kaupungin palveluksessa on n. 1400 työntekijää .

9

Konnevesi: Js-Levyt Oy,Koivuranta Oy, Konnekuljetus Oy, K-Market konnevesi, Konneveden osuuspankki, Mh-yhdistys Keski-Suomi. Konneveden kunnan palveluksessa on n. 186 työntekijää.

4.6 Järjestöt Viranomaisten ja vapaaehtoisten kansalaisten lisäksi yhteiskunnassamme toimivat use-at eri hyväntekeväisyys- ja avustusjärjestöt. Monet näistä ovat kansainvälisesti tunnus-tettuja järjestöjä, jotka toimivat yli puolue- ja valtiorajojen. Puolet suomalaisista on kiinnostunut vapaaehtoistoiminnasta. Aktiivinen ihminen voi hyvin ja luo toiminnallaan turvallisuutta, hyvinvointia lähiyhteisöihin ja yhteiskuntaan. Osallisuus lisää kuulumisen tunnetta sekä antaa mahdollisuuksia itsensä toteuttami-seen ja vaikuttamiseen. Turvallisen olotilan saavuttamiseksi asukkaille on tärkeää, että turvallisuussuunnitelma toteutetaankin eri viranomaisten, toimijoiden ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä. Suunnittelun kaikissa vaiheissa tuleekin huomioida järjestöt ja kuulla soveltuvin osin niiden näkemyksiä. Äänekosken seudulla toimii useita aktiivisia järjestöjä, jotka luovat seudun asukkaille henkistä hyvinvointia ja lisäävät turvallisuutta omalla toiminnallaan. Järjestöjä ovat mm.


o Vanhus ja eläkeläisjärjestöt









10


Turvallisuus koskettaa jokaista ihmistä tavalla tai toisella. Tunne turvallisuudesta on omakohtainen, subjektiivinen näkemys, jonka ihminen muodostaa henkilökohtaisten olosuhteidensa, kokemustensa ja havaintojensa perusteella. Ihmisen arkiturvallisuuden voi ajatella muodostuvan ensinnäkin niistä elementeistä, joi-den perusteella hän peilaa omaa näkemystään turvallisuudesta. Tällöin turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat esimerkiksi erilaiset kokemukset tai uhkakuvat rikosten, tapa-turmien tai onnettomuuksien uhriksi joutumisesta. Eri viranomaisten tai yhteisöjen mah-dollisuudet puuttua näihin tekijöihin ennalta estävästi vaikuttavat luonnollisesti ihmisen käsityksiin. Turvallisuuteen liittyvät kiinteästi myös ihmisen hyvinvointiin tai viihtyvyyteen vaikuttavat asiat. Tällöin käsitys arjen turvallisuudesta laajenee. Turvallisuuden tunne muodostuukin ih-misen laajemmasta kokonaiskäsityksestä ja -tunteesta. Esimerkiksi pelko sairastumi-sesta, työttömyydestä, taloudellisista ongelmista tai yksin jäämisestä voivat olla eniten arkiturvallisuutta heikentäviä seikkoja. Oman kunnan tai asuinalueen toimijoiden mah-dollisuudet vastata mainittuihin haasteisiin vaikuttavat luonnollisesti ihmisen tyytyväisyy-teen ja hyvinvoinnin tasoon. Äänekosken seudulla kuntien turvallisuuden nykytilanteen kartoituksessa käytettiin väli-neenä mm. SWOT- analyysia, koko maakunnan kattavaa kuntalaisille suunnattua yleis-tä turvallisuuskyselyä, Poliisin-, Pelastuslaitoksen- ja ELY - keskuksen tilastoja. SWOT –analyysit suunnattiin kuntien eri hallintokunnille ja tunnistivat riskejä kansalaisnäkö-kulmasta, jonka pohjalta saatiin nostettua turvallisuuden painopistealueita. Yleinen tur-vallisuuskysely suunnattiin kaikille Keski - Suomalaisille ja kysely tehtiin verkkokyselynä. Turvallisuustilanteen kartoittamisessa käytettiin myös poliisin, pelastuslaitoksen ja ELY - keskuksen liikenne tilastoja Äänekosken seudulla tapahtuneista rikoksista, onnetto-muuksista yms. Yleisen verkkokyselyn tuloksena saatiin selville muutamia selviä turvallisuusepäkohtia, joihin kuntalaiset erityisesti olivat kiinnittäneet huomiota. Kyselyyn vastanneet huomioi-vat erityisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä asioita. Suurimpina huolenaiheita olivat yli-nopeudet, etenkin taajama-alueilla, katujen valaistus ja kevyenliikenteen väylien kunto tai puuttuminen joiltakin osuuksilta sekä joidenkin tieosuuksien kunto ja kunnossapito. Yleistä turvattomuuden tunnetta on hyvin vähän, seudulla olevat asukkaat tuntevat olonsa turvalliseksi ja vain muutamat yksilöt tuntevat olonsa usein turvattomaksi riippu-matta alueesta tai paikasta. Äänekosken seudulla on jonkin verran syrjäytymistä tai syrjäytymisen vaarassa olevia ja tämä koetaankin tulevaisuuden uhkana. Yksinäisyys ja päivittäiseen asiointiin sekä kulkemiseen liittyvät ongelmat vaanivat asu-tukseltaan harvenevan haja-asutusalueen yksin asuvia vanhuksia. Kouluviihtyvyyteen ja oppilashuoltoon on seudulla olemassa kehittämishankkeita ja siihen on kiinnitetty huo-miota. Poliisilaitoksen hälytystehtävät vähentyivät Äänekosken seudulla v. 2009 4,57 %:lla; lukumääräisesti hälytyksiä oli 136 vähemmän kuin v. 2008.

11

Väkivalta- ja omaisuusrikosten määrät ovat korkeahkolla tasolla Ääneseudulla ja alko-holi ja huumausainerikosten määrä on vastaavasti noussut. Huumausainerikosten mää-rä nousi 12 ilmoituksella edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholin rinnalla lääkkeiden väärinkäyttö ja huumeet lisäävät väkivaltaisen käytöksen riskiä. Ongelmat nivoutuvat yhä useammin työttömyyteen ja monitahoisiin elämänhallinnan vaikeuksiin. Lama on heikentänyt tukityöllistämisen mahdollisuuksia kun yritykset ovat joutuneet turvautu-maan lomautuksiin. Osa sosiaalityön asiakaskunnasta on todellisen syrjäytymisuhan alla. Tapaturmista suurin osa sattuu kotona tai vapaa-ajalla ja on kaatumisia tai putoamisia. Suomessa useampi kuin joka kolmas kuolemaan johtanut tapaturma tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Päihteidenkäytön ohella tapaturmien määrään vaikuttaa mm. alueen asukkaiden ikärakenne. Joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vähintään kerran vuodessa ja ikääntyneiden tapaturmista 80 % on kaatumisia, liukastumisia tai putoami-sia. Ikääntyneiden kaatumistapaturmien määrä on lisääntynyt viimeisten vuosikymmen-ten aikana ja väestön yhä vanhetessa tilanne tulee todennäköisesti vain pahenemaan. Tapaturman ja väkivallan aiheuttamat potilasmäärät ovat kasvaneet alueella ja samoin tapaturmista aiheutuneet hoitopäivät ovat lisääntyneet.

Valtatie 4 halkoo Äänekosken sen länsipuolella ja valtatie 69 kulkee Konneveden lävitse sekä Äänekosken eteläpään lävitse. Kevytliikenne valta - ja kantatien ympäristössä on turvatonta suurten ajonopeuksien ja runsaan raskaan liikenteen määrän takia. Liiken-nemäärät ovat kasvaneet ja liikennekäyttäytymisessä on parantamisen varaa. Huoles-tuttava piirre on myös rattijuopumusten osuus liikenneonnettomuuksissa. Ikääntyvän väestön määrä liikenteessä kasvaa väestön ikääntyessä ja liukkaiden talvikelien aiheut-tama hiekoituksen/suolauksen lisääntyvä tarve ilmastonmuutosten myötä.

Kaiken kaikkiaan kuntalaiset mieltävät Äänekosken ja Konneveden turvalliseksi kun-naksi, mutta parannettavaa toki löytyy. Syrjäytymisen, perhe- ja lähisuhdeväkivallan, rikollisuuden, tapaturmien ja onnettomuuksien ennalta ehkäisy ja vähentäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Lisäksi liikenneturvallisuuden parantaminen ja varautuminen sekä kiinteistökohtainen pelastussuunnittelu ovat olennaisia asioita turvallisuuden ylläpitämi-sessä.

12

6 TURVALLISUUDEN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 2011–2014

Äänekosken seudulla on alueen turvallisuussuunnittelussa nousut esille turvallisuuteen vaikuttavia monia eri tekijöitä. Turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat nousseet esille jo aiemmissa kuntien turvallisuussuunnitelmissa. Lisäksi seudulla on tehty SWOT- analyy-sit kuntien eri hallintokuntien kesken, missä on tarkasteltu riskejä arjen turvallisuuden kannalta. Äänekosken seutu on ollut mukana turvallisuussuunnitteluryhmän tekemässä kansalaiskyselyssä ja tukena on ollut tilastoja Poliisilta, Pelastuslaitokselta, ELY- kes-kuksesta. Äänekosken seudulla turvallisuustyöryhmä on valitut turvallisuuden painopistealueiksi seuraavat asiat:

o Arjen turvallisuuden parantaminen


o Perheiden hyvinvoinnin parantaminen


Valituilla painopisteillä pyritään vaikuttamaan konkreettisesti turvallisuuden edistämi-seen ja saamaan aikaan muutosta ihmisten toiminnassa sekä asenteissa. Kuntien eri strategiat sekä ohjelmat tukevat valittujen turvallisuuspainopisteiden toteuttamista.

6.1 ARJEN TURVALLISUUS

Arjen turvallisuudessa kunnissa olevien paikallispalveluiden saatavuus lisää turvallisuut-ta. Kun kuntalaisilla on saatavilla tarvittavat paikallispalvelut niin kuntien vetovoima kas-vaa ja asukkaat mieltävät paikan turvalliseksi. Kun vastaavasti paikallispalvelut viedään suuriin keskustoihin niin silloin turvattomuuden tunne lisääntyy. Arjen turvallisuudessa onkin syytä kiinnittää huomio turvattuihin paikallispalveluihin ja niiden saatavuuteen. Yhteiskunta on muuttumassa ympäristöksi, jossa lähes kaikki perinteiset palvelut ovat tietoteknisesti ohjattuja tai kokonaan muutettu sähköisiksi palveluiksi. Sähköiset tietojär-jestelmät ja niitä yhdistävät tiedonsiirtoverkot muodostavat järjestelmäkokonaisuuksia, joiden häiriöiden mahdolliset vaikutukset laajenevat yksittäisistä palveluista aina koko järjestelmiä koskeviksi. Verkkojen lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat tietokoneet, matka-puhelimet, verkkojen palvelimet ja muu infrastruktuuri. Kyseiset järjestelmät toimivat sähköenergian varassa, mikä tekee niistä haavoittuvia. Energiaverkkojen, erityisesti sähkönjakelun toimivuudelta edellytetään jatkuvasti pa-rempaa laatua. Lisääntyvän energiariippuvuuden vuoksi muun muassa laaja häiriö taa-jama-alueiden sähkönsaannissa lamauttaisi yhteiskunnan normaalin toiminnan. Tyypillisin syy sähkökatkoksiin on sää, mikä aiheuttaakin tulevaisuudessa erilaisia sää-ilmiöitä, kuten rajut myrskyt, sateet. Sähköjakelun keskeytyminen lisää turvattomuutta ja aiheuttaa ongelmia kaikilla sektoreilla. Sähköjakeluun ja tietoliikenneyhteyksiin vaikutta-vat asiat otetaan huomioon Äänekosken ja Konneveden kuntien valmiussuunnitelmissa.

13

o Tulipaloriski

o Kaatumis- ja putoamisriski kotona / asuinympäristössä


o Väkivallan uhka kotona / asuinympäristössä

tavoitteena mainittujen riskien vähentäminen mahdollisimman pieneksi

Toimenpiteitä

o Tiedottaminen ja valistus kohdistettuna eri ryhmille (iän, erityisryhmän tms

mukaan)

o Erilaiset kampanjat

o Tiedottaminen ja valistus riskeistä yksilöllisesti / perheittäin (lattiapinnat / ma-

tot, huonekalut, portaat, liedet / sähkölaitteet jne)

o Kerrotaan turvalaitteista (ajastimella varustettu liesi, turvapuhelin, erilaiset

apuvälineet jne)

o Ohjataan / avustetaan turvalaitteiden hankinnassa

o Ikääntyvien kanssa työskentelevä henkilöstö ohjataan / koulutetaan huomi-

oimaan turvallisuusasioita omassa työssään

Aikataulu

o jatkuvaa

Vastuutahot

o Vanhustenhuolto

o Sosiaalityö

o Pelastuslaitos

o Liikenneturvallisuustyö

14


Liikenneympäristöä ja turvallisuutta voidaan parantaa ELYN liikenneviraston ja kuntien tekemillä teknisillä toimilla. Liikenneturvallisuutta ei kuitenkaan saavuteta yksin liikenne-järjestelyihin, maankäyttöön ja liikenneverkkoon kohdistetuilla toimenpiteillä, vaan yhtä tärkeää on vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja liikenne-käyttäytymiseen. Ihmisten asentei-siin voivat vaikuttaa kuntien eri hallintoalat: sosiaali-, sivistys-, ja terveystoimi kasvatta-malla, tiedottamalla ja valistamalla jokapäiväisessä toiminnassaan. Myös poliisin suorit-tamalla liikennevalvonnalla on huomattava merkitys liikennekäyttäytymiseen. Seutukunnallisessa liikenneturvallisuustyössä painopiste on ihmisten asenteisiin ja lii-kennekäyttäytymiseen kohdistuvissa toimenpiteissä niin kasvatus, tiedotus, valistus kuin liikennevalvontaan liittyen. Liikenneympäristön parantamissuunnitelmat ovat lähinnä kuntakohtaisia liikenneympäristöön ja turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä. : Vastuut:

o Liikenneturvallisuustyöryhmä Toimenpiteet liikenneturvallisuuden parantamiseksi:

o Vaarallisten aineiden kuljetukset seutukunnalla. Laaditaan yhteistyössä yh-

teistoimintaohje onnettomuuksien varalle. o Liikenneturvallisuussuunnitelma. Päivitetään Ääneseudun liikenneturvalli-

suussuunnitelma fyysisen ympäristön osalta. o Nuoret kuljettajat, ylinopeudet. Tehdään valistustyötä mopoikäisille ja ajokort-

ti-ikäisille sekä tehostetaan liikennevalvontaa.

5.3 PERHEIDEN HYVINVOINTI Useat perheiden hyvinvointiin liittyvät asiat nousivat esille sekä Konneveden että Ääne-kosken turvallisuustilannetta kuvaavissa SWOT-analyyseissä. Heikkouksina ja uhkina koettiin erilaiset, myös perheitten selviytymiseen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat kuten yhteisöllisyyden väheneminen, syrjäytyminen, työttömyyden li-sääntyminen, päihteiden käyttö, perheväkivalta ja kasvatusvastuun siirtyminen van-hemmilta julkisille toimijoille. Perheiden hyvinvointia pohtineessa työryhmässä todettiin, että vanhempien omiin voi-mavaroihin ja selviytymiseen luottaminen on heikentynyt, jolloin tavallisiinkin kasvun ja kasvatuksen pulmiin tarvitaan asiantuntijaa. Vanhemmat ovat kuitenkin tärkein toimija lasten ja nuorten hyvinvoinnissa. Perheille on tärkeää saada viesti, että ongelmien ja pulmien kanssa ei jää yksin. Silloin kun tuntuu ettei yksin riitä tai selviä. Toimittaessa perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi ennalta ehkäisevä toiminta, varhainen tuki ja eri toimijoiden yhteistyö ovat keskiössä.

15

Perheiden hyvinvointia tukevien toimenpiteiden suunnittelussa pohjana on lapsi- ja nuo-risopoliittinen ohjelma, joka Äänekoskella on valmistunut 2010 ja Konnevedellä sitä työstetään paraikaa osana hyvinvointiohjelmaa.

Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa ( Läsnä –ohjelma ) painopiste alueina ovat

1. Vanhemmuuden tukeminen

2. Sosiaalinen vahvistaminen ja osallistaminen

3. Yhteisöllisyys ja turvallisuus

Turvallisuus tästä näkökulmasta tarkoittaa sekä turvallisuuden tunnetta että turvallista fyysistä, henkistä ja sosiaalista ympäristöä. Turvallisuutta perheille ja erityisesti lapsille ja nuorille luo arkisuus ja tavallisuus, säännöllinen rytmi perheen ja eri palvelujen arjes-sa sekä työelämässä. Myös aikuisten läsnäolo, yhdessä tekeminen ja päihteettömyys ovat turvallisen perhe-elämän kulmakiviä. Turvallisuutta luo myös se, että apua voi saada kun sitä hakee. Nämä lapsiperheitten hyvinvointiin liittyvät tekijät ovat merkittäviä hyvinvoinnin vahvistajia kaikenlaisten perheitten arjessa.

Toimenpiteet Äänekosken lapsi- ja nuorisopoliittisessa ohjelmassa

Vanhemmuuden tukeminen

kasvatuskumppanuuden toteuttaminen koti- ja perhetyön palveluiden turvaaminen perheille monitoimijuusmallin rakentaminen ja kehittäminen perheiden kohtaamisfoorumit

Sosiaalinen vahvistaminen ja osallistaminen 5-17 vuotiaiden kuulemisjärjestelmän rakentaminen henkilöstön kouluttaminen kohtaamaan eri ikäisiä asiakkaita Nuorten työllistymisen tukeminen Vaihtoehtoiset kohtaamispaikat ja vapaaehtoistyön tukeminen Yhteisöllisyys ja turvallisuus monitoimijatiimien perustaminen ikäkausittain toimintasuunnitelmat ja linjaukset psyykkisesti, fyysisesti ja sosiaalisesti

turvallisesta ympäristöstä kouluviihtyvyyden parantaminen ja koulukiusaamisen ehkäisy

Toimenpiteiden toteutuksen työtapa, aikataulu ja seuranta rakentuvat Läs-nä-ohjelman mukaisesti. Lastensuojelulain ja valtakunnallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämis-ohjelman (2007-2011) esille nostamien painotusten mukaisesti Konneve-dellä pidetään tärkeänä:

Vanhempien ja perheiden ensisijaisen kasvatusvastuun tukeminen toimi-villa ja riittävillä peruspalveluilla terveydenhuollossa, päivähoitopalveluissa, sosiaalitoimessa, sivistystoimen koulu- ja vapaa-ajan palveluissa, asumiseen ja ympäristöön liittyvissä pal-

16

veluissa ja eri järjestöjen ja yhteisöjen tarjoamissa lapsille ja lapsiperheille suunnatussa toiminnassa.

Peruspalveluissa ja muussa toiminnassa huomioidaan lapsi- ja perhelähtöi-nen sekä kasvatuskumppanuutta painottavaa työskentelytapaa. Mo-niammatillisuus ja yhteistyö palvelemaan tarkoituksenmukaisesti lapsipåer-heitä. -Ennaltaehkäisevän ja vanhempien kasvatusvastuuta tukevien palve-luiden järjestäminen silloin, kun on kasvatukseen ja arjen sujumiseen liit-tyviä solmukohtia. Elämään liittyvät erilaiset kriisit, jolloin voi olla tarve väli-aikaiseen tukeen. -Palveluissa työskentelevillä työntekijöillä on tietoa ja taitoa toimia varhai-sen puuttumisen toimintatavan mukaisesti; esiin tulleita huolia ei sivuu-teta.

6.4 PÄIHDEHAITTOJEN VÄHENTÄMINEN

Alkoholin kokonaiskulutus on yli kaksinkertaistunut neljän vuosikymmenen aikana, mistä on ollut seurauksena alkoholiperäisten sairauksien ja alkoholin aiheuttamien kuolemien määrän kasvu. Vuonna 2008 alkoholiperäiset sairaudet ja myrkytykset olivat yleisin kuo-linsyy työikäisten naisten ja miesten keskuudessa. (Päihdetilastollinen vuosikirja 2009) Neljässä vuosikymmenessä miesten kuluttaman alkoholin määrä on 2½ -kertaistunut ja humalajuominen 2-kertaistunut. Naisten kuluttaman alkoholin määrä on 7-kertaistunut ja humalajuominen 8-kertaistunut. Samalla sekä rajun kertajuomisen että pitkäaikaisen alkoholinkäytön haitat ovat kasvaneet merkittävästi. Nykyiset alkoholihaitat ovat seurausta siitä, miten suhtaudumme alkoholiin. Mikäli asen-teemme eivät muutu, haittataso kasvaa nykyisestä. Nuorten päihteiden käyttö puhuttaa niin vanhempia kuin lasten ja nuorten parissa työskenteleviä. Nuorten humalajuominen on yleistynyt ja nuorten asenteet ovat muuttuneet päihdemyönteisemmiksi. Päihdetyötä ohjaavat päihdehuoltolaki, raittiustyölaki, alkoholilaki sekä sosiaalihuoltolaki ja kansanterveyslaki. Päihdehuoltolain mukaan päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Päihteellä tarkoitetaan alkoholijuomaa tai muuta päihtymistarkoituksessa käytettävää ainetta (lääkkeet, huumeet). Alkoholilain tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista aineista aiheutuvia yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Raittiustyölain mukaan raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elä-mäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden ja tupakan käyttöä. Toimenpiteet päihdehaittojen vähentämiseksi

17

Koska päihdehaitat ovat viime vuosina lisääntyneet, myös päihdepalvelujen tarve on lisääntynyt ja päihteiden käytön aiheuttamat kustannukset yhteiskunnalle ovat nousseet. Päihdepalvelujen saatavuus ei määrällisesti eikä sisällöllisesti vastaa muuttunutta tar-vetta. Äänekosken seutukunnalla koetaan tärkeäksi, että erityisesti nuoriin ja pitkäaikaiskäyt-täjiin kohdistuvia konkreettisia toimenpiteitä saataisiin käytäntöön. Yleisen asenteen muuttaminen, varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisevä työ ovat tässä avainasemas-sa. Tavoitteet:

o Asenteiden muuttaminen – erityisesti nuorten keskuudessa – terveitä elä-mäntapoja arvostavammiksi ja vähemmän salliviksi päihteitä kohtaan

o Yhteisöllisyyden ja kasvatusvastuun korostaminen ( vanhempien asenteet,

lastensuojeluilmoitukset, alkoholin välittäminen alaikäisille saatava kuriin)

o Selviämishoidon selkiyttäminen ( putkayön jälkeinen ”jatkohoito, seuranta) o Kaupat ja ravintolat aktiivisesti mukaan valvontaan ( alaikäisten ja liiallisen

humalatilan alaisena olevien poistaminen tiloista ja myynnin rajoittaminen) o Lakimuutos: päihdyttävien aineiden nauttiminen on kiellettyä yksityisessä

käytössä olevan kulkuneuvon sisätiloissa

Toimenpiteet:

o Resurssien lisääminen ennaltaehkäisevän päihdetyön toteuttamiseen o Päihteettömien tapahtumien järjestäminen nuorille ja lisää vaihtoehtoja päih-

teettömään vapaa-ajanviettoon o Valistusta sekä nuorille, että heidän vanhemmilleen (päihdeputki, vanhem-

painillat, 2-13 – vuotiaiden valistaminen) o Vanhempien vastuuttaminen nuorten päihdeasioissa

o Lastensuojeluilmoitus

Tiedottaminen lastensuojeluilmoituksen sisällöstä Kynnyksen madaltaminen lastensuojeluilmoituksen tekemiseen (tavalli-

nen kuntalainen voi tehdä ilmoituksen nimettömänä)

o Moniammatilliset yhteistyöverkostot ja toimivat hoitoonohjausjärjestelmät

18

o Putkasairaanhoitaja tai terveyskeskuksen vartija mahdollistaisi jatkohoidon putkayön jälkeen

o Nopea, rohkea ja kokonaisvaltainen puuttuminen ongelmatilanteisiin

o Yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen Äänekosken ja Konneveden kunti-

en kesken (nuorisotoimi, sosiaalitoimi, koulutoimi)

o Kauppojen ja ravintoloiden edustajat yhteistyöpalavereihin yhteisten käytän-töjen saavuttamiseksi (alkoholin välittäminen alaikäisille kuriin)

o Työpaikoille luodaan selkeä hoitoonohjausmalli, jota toteutetaan aktiivisesti o Esimiesten ja työntekijöiden vastuuttaminen työpaikkojen päihdeasioissa


Turvallisuustyön tuloksia tulee seurata ja arvioida. Seuranta on säännöllistä ja turvalli-suustyön etenemisestä raportoidaan kaikille työhön osallistuville. Näin voidaan arvioida, onko yhteistyö tuloksellista, kohdistuuko työ oikeisiin kohteisiin ja tekevätkö eri osa puo-let kokonaisuuden kannalta olennaista työtä. Turvallisuustyön toimeenpanon varmistamiseksi Keski-Suomen maakunnan turvalli-suussuunnittelutyöryhmä kokoontuu säännöllisesti seuraamaan toimenpiteiden etene-mistä ja tuloksia. Säännöllisellä ja avoimella arvioinnilla ja raportoinnilla voidaan poistaa yhteistyön esteitä ja varmistaa tuloksellinen toiminta. Tulokset ovat tärkeä motivaatiote-kijä; sellaiseen työhön, joka tuottaa tuloksia, osallistutaan. Turvallisuustyön etenemisestä, tuloksista ja toimeenpanosta raportoidaan säännöllisesti kuntien verkkosivuilla, paikallisissa lehdissä sekä annetaan vuosittain raportti ohjaus-ryhmälle.

19

8 ÄÄNEKOSKEN SEUDUN TURVALLISUUSTYÖRYHMÄ Turvallisuussuunnittelutyöryhmän jäsenet:

o Markku Auvinen, Vapaa-aikatoimen johtaja, Äänekoski (vetäjä)

o Kari Levänen, Kunnanjohtaja, Konnevesi

o Markus Tiihanoff, Rakennusmestari, Konnevesi

o Riitta Karhunen, Nuorisosihteeri, Konnevesi

o Eira Ohvo, Sosiaalityöntekijä, Konnevesi

o Outi Markkanen, Sosiaalityönjohtaja, Äänekoski

o Jarmo Latvala, Tekninen johtaja, Äänekoski

o Paula Peltonen, Rehtori, Äänekoski

o Markku Suokas, Komisario, Keski-Suomen poliisilaitos

o Tero Uusi-Maahi, Palomestari, Keski-Suomen pelastuslaitos

o Oili Puttonen, Aluevastaava, Keski-Suomen ELY – keskus

o Leena Piippa, Aluepäällikkö, Liikenneturva

o Marko Riikonen, Projektikoordinaattori Keski-Suomen liitto

LÄHTEET







2010


katsaus v. 2008, 2009, 2010


LIITTEET

Äänekosken seudun turvallisuustyön toimintasuunnitelma 2011 – 2014 (taulukko)

20

ÄÄ

NE

KO

SK

EN

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 1.

Arj

en t

urv

allis

uu

den

par

anta

min

en

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

MU

UT

A H

UO

MIO

ITA

VA

A

Nuo

rten

syr

jäyt

ymis

en e

hkäi

sy

Van

hem

muu

den

tuke

-m

inen

ja m

onia

lain

en

yhte

isty

ö er

i toi

mijo

iden

ke

sken

. N

uort

en s

osia

alin

en

vahv

ista

min

en ja

yht

ei-

sölli

syyd

en v

ahvi

stam

i-ne

n.

Nuo

rten

työt

töm

yyde

n vä

hent

ämin

en.

Päi

htei

den

käyt

ön v

ä-he

ntäm

inen

.

Laps

i ja

nuor

isop

oliit

tiste

n oh

jelm

ien

toim

enpi

teid

en

siirt

ämin

en k

äytä

ntöö

n.

Uud

en n

uoris

olai

n m

ukai

set

mon

iala

iset

yht

eist

yöel

imi-

en n

imeä

mis

et k

untii

n.

Opp

ilash

uolto

ryhm

ät

Nuo

risov

altu

usto

toim

inta

T

yöpa

jato

imin

ta ja

yht

eist

yö

Pok

en k

anss

a, e

rilai

set

proj

ektit

ope

tust

oim

essa

ja

etsi

vä n

uoris

otyö

. E

rilai

set t

eem

apäi

vät j

a ko

ulut

ukse

t opp

ilaito

ksill

e.

Työ

voim

an y

htei

spal

velu

-to

imin

ta.

Työ

llist

ämis

palv

elui

den

uude

lleen

org

anis

oint

i Ää-

neko

skel

la.

Laps

i- ja

nu

oris

opol

iit-

tinen

ohj

elm

a on

Ään

ekos

-ke

lle la

aditt

u vu

osill

e 20

09

– 20

12. K

on-

neve

dellä

va

lmis

tuu

vuod

en 2

011

aika

na.

Mon

iala

iset

yh

teis

työe

li-m

et n

imet

ään

2011

aik

ana.

T

oim

enpi

teitä

se

urat

aan

2011

-20

14

Kai

kki k

aupu

ngin

eri

halli

n-to

kunn

at

Työ

voim

ahal

linto

, pol

iisi,

seur

akun

nat j

a er

i jär

jest

öt.

Huo

mio

idaa

n ku

nnill

a ol

evat

to

imen

pide

ohje

lmat

ja s

uunn

i-te

lmat

P

aino

teta

an s

eura

ntaa

työt

-tö

miin

ja k

oulu

tust

a va

illa

olev

iin n

uorii

n

Yks

inäi

syys

ja y

ksin

asu

mi-

nen.

P

alve

luid

en k

eski

ttym

inen

ta

ajam

iin

Per

uspa

lvel

ut m

ahdo

lli-

sim

man

kai

kkie

n sa

a-vu

tetta

viss

a A

sunt

ojen

per

usko

rja-

ukse

t. S

enio

riasu

nnot

Vira

nom

aist

en p

alve

lut

turv

ataa

n m

yös

haja

-as

utus

alue

illa

(pol

ii-si

,pel

astu

stoi

mi,s

aira

anku

lje-

tus)

. M

onip

alve

lupi

stee

t ja

mon

i-pa

lvel

uliik

enne

. T

ieto

liike

nney

htey

det k

un-

toon

haj

a-as

utus

alue

ille

2011

-20

14

Val

tio ja

alu

evira

nom

aise

t P

oliis

i ja

pela

stus

laito

s K

untie

n jo

hto

Per

ustu

rva

Tek

nine

n to

imia

la

Kyl

ätoi

mik

unna

t Jä

rjest

öt

Huo

mio

idaa

n va

nhuu

spol

iitti-

sess

a oh

jelm

assa

ole

vat t

oi-

men

pite

et

21

ÄÄ

NE

KO

SK

EN

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 1.

Arj

en t

urv

allis

uu

den

par

anta

min

en

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

MU

UT

A H

UO

MIO

ITA

VA

A

Erit

yisr

yhm

ien

asui

ntur

valli

-

suud

en k

ehitt

ämin

en

Erit

yisr

yhm

iin k

uulu

vien

henk

ilöid

en k

oton

a

vier

aile

vien

taho

jen

kyky

hav

aita

ris

kejä

ja

puut

tua

niih

in a

jois

sa

Par

anne

taan

erit

yisr

yhm

ien

ja v

anhu

ksie

n pa

lotu

rval

li-su

utta

T

iivis

tetä

än y

htei

styö

tä

sosi

aali-

terv

eyst

oim

en

kans

sa

Hen

kilö

stöl

le a

nnet

aan

valm

iuks

ia a

rvio

ida

asum

is-

turv

allis

uusr

iske

jä o

sana

ko

tikäy

ntej

ä K

oulu

teta

an k

odin

hoita

ja

tunn

ista

maa

n ris

kejä

van

-hu

ksie

n lu

ona

Pel

astu

slai

tos

tark

enta

a va

aroj

en a

rvio

intia

.

Tur

valli

suus

selv

i-ty

kset

Pel

astu

ssuu

nnite

l-m

at

ta

rkis

tusl

omak

e A

sum

istu

rval

lisuu

den

pää-

pain

o on

enn

alta

ehkä

isys

sä

ja v

erko

sto

itum

ises

sa.

2010

- 2

014

Erit

yisr

yhm

ien

asui

ntur

valli

-

suud

en k

ehitt

ämin

en

Pel

astu

ssuu

nnite

lmie

n la

adin

-ta

Ään

ekos

ken

kaup

ungi

n ja

Kon

neve

den

kunn

an

rake

nnuk

siin

ja k

ohte

i-si

in te

hdää

n pe

last

us-

lain

9§

ja –

aset

ukse

n 9§

ja 1

0§ m

ukai

set

pela

stus

suun

nite

lmat

Työ

käy

nnis

tetä

än 2

011

alus

sa

Tar

vitta

essa

järje

stet

ään

koul

utus

ta s

uunn

itelm

an

laad

inta

an

2010

- 2

014

halli

ntok

untie

n jo

htaj

at

Pel

astu

ssuu

nnite

lmie

n la

adin

-ta

Säh

köis

en in

frak

fukt

uurin

tur-

vaam

inen

Tur

vattu

säh

könj

akel

u,

tieto

liike

nne-

ja p

uhe-

linyh

teyd

et.

Kun

tien

turv

allis

uuss

uunn

it-te

lu, v

alm

iuss

uunn

ittel

u.

Yht

eise

n st

rate

gian

luom

i-ne

n on

netto

muu

stila

ntei

ta

vart

en

2011

- 2

014

Kun

nat,

Pel

astu

slai

tos,

V

altio

n vi

rano

mai

set,

Y

htei

styö

ssä

eri v

irano

mai

s-te

n ke

sken

22

ÄÄ

NE

KO

SK

EN

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 2.

Liik

enn

etu

rval

lisu

ud

en p

aran

tam

inen

AS

IA

TA

VO

ITT

EE

T

TO

IME

NP

ITE

ET

A

IKA

TA

ULU

V

AS

TU

UT

/SID

OS

RY

HM

ÄT

M

UU

TA

HU

OM

IOIT

AV

AA

Vaa

ralli

sten

ain

eide

n ku

ljetu

k-se

t seu

tuku

nnal

la

Par

anta

a yh

teis

työv

al-

miu

tta v

irano

mai

sten

ja

Ään

ekos

ken

kaup

ungi

n se

kä K

onne

vede

n ku

n-na

n ha

llint

okun

tien

välil

lä s

eutu

kunn

an

liike

ntee

ssä

tapa

htuv

an

kem

ikaa

lionn

etto

muu

-de

n va

ralta

.

Laad

itaan

yht

eist

yöss

ä yh

teis

toim

inta

ohje

onn

et-

tom

uuks

ien

vara

lle

Suu

nnite

lma

tehd

ään

vuo-

den

2011

lo

ppuu

n m

en-

ness

ä

Per

uste

taan

työr

yhm

ä:

kool

leku

tsuj

ana

pela

stus

lai-

tos,

pol

iisi,

Ään

ekos

ken

ja

Kon

neve

den

tekn

inen

- ja

ym

päris

tö to

imia

la, p

erus

-tu

rva,

Ään

eseu

dun

Ene

rgia

O

y se

kä V

R G

roup

Vaa

ralli

sten

ain

eide

n ku

lje-

tuks

et s

eutu

kunn

alla

Liik

enne

turv

allis

uuss

uunn

itel-

ma

V. 2

004

Ään

eseu

dun

kunn

ille

laad

itun

liike

n-ne

turv

allis

uuss

uunn

i-te

lman

päi

vittä

min

en

fyys

isen

ym

päris

tön

osal

ta

Toi

mite

taan

kys

elyt

fyys

i-se

n ym

päris

tön

vaar

allis

ista

ko

hdis

ta li

iken

tees

sä a

m-

mat

ikse

en to

imiv

ille.

Kys

e-ly

n pe

rust

eella

laad

itaan

to

imen

pide

suun

nite

lma

2011

-

Vas

tuuh

enki

lö: J

ukka

Kar

p-pi

nen

Ely

-kes

kus

Liik

enne

turv

a

Liik

enne

turv

allis

uuss

uun-

nite

lma

Nuo

ret k

ulje

ttaja

t, yl

inop

eude

t Li

iken

netu

rval

lisuu

den

para

ntam

inen

Val

istu

styö

mop

oikä

isill

e ja

aj

okor

tti-ik

äisi

lle

Liik

enne

valv

onna

n te

hos-

tam

inen

2011

- 2

014

Val

istu

styö

: työ

ryhm

ä (k

s.ta

uluk

ko)

Val

vont

a po

liisi

Nuo

ret k

ulje

ttaja

t, yl

inop

eude

t

23

ÄÄ

NE

KO

SK

EN

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 3.

Per

hei

den

hyv

invo

inn

in p

aran

tam

inen

AS

IA

TA

VO

ITT

EE

T

TO

IME

NP

ITE

ET

A

IKA

TA

ULU

V

AS

TU

UT

/SID

OS

RY

HM

ÄT

M

UU

TA

HU

OM

IOIT

AV

AA

Van

hem

muu

den

ja v

anhe

mpi

-en

kas

vatu

svas

tuun

tuke

mi-

nen

kasv

atus

kum

ppan

uus

on p

erus

peria

ate

per-

heitt

en p

alve

luis

sa

perh

ekoh

tais

et k

asva

tus-

ja

arvi

oint

ikes

kust

elut

päi

vä-

hoito

palv

elui

ssa

ja k

oulu

is-

sa

2011

-201

2 V

anhe

mm

at, p

äivä

hoito

, pe

rusk

oulu

, neu

vola

, jär

jes-

töt,

seur

akun

ta

Ään

ekos

ken

Laps

i ja

nuor

i-so

polii

ttine

n oh

jelm

a 20

09-

2012

ja K

onne

vede

n pa

ino-

tuks

et v

alta

kunn

allis

en la

psi

ja n

uoris

opol

iittis

en .

ohje

l-m

an 2

007-

2011

muk

aise

sti.

Pal

velu

iden

turv

aam

inen

per

-he

ille

perh

eillä

on

käyt

össä

en

nalta

ehkä

isev

iä ja

ka

svat

usva

stuu

ta tu

ke-

via

palv

eluj

a

koti-

ja p

erhe

työn

pal

velu

i-de

n tu

rvaa

min

en p

erhe

ille

(

Äki

)

toim

ivat

ja r

iittä

vät p

erus

-pa

lvel

ut p

erhe

ille

( K

onne

-ve

si )

2011

-201

2 P

erus

turv

a ja

muu

t k

un-

nan

peru

spal

velu

t per

heill

e -”

-

Var

hais

en p

uuttu

mis

en

toim

inta

tapa

Var

hais

en p

uuttu

mis

en

toim

inta

tapa

on

käyt

ös-

sä p

alve

luis

sa ty

öske

n-te

levi

llä ty

önte

kijö

illä

Rak

enne

taan

ja k

ehite

tään

m

onito

imiju

usm

alle

ja.

Huo

len

puhe

eksi

oto

n ty

ö-ta

vat k

äyttö

ön

2011

- 20

12

vanh

emm

at, p

äivä

hoito

, pe

rusk

oulu

, neu

vola

, sos

i-aa

lityö

-”-

24

ÄÄ

NE

KO

SK

EN

SE

UD

UN

TU

RV

AL

LIS

UU

ST

YÖ

N T

OIM

INT

AS

UU

NN

ITE

LM

A 2

011

– 20

14 (

tau

lukk

o)

P

ain

op

iste

alu

e 4.

Päi

hd

ehai

tto

jen

väh

entä

min

en

A

SIA

T

AV

OIT

TE

ET

T

OIM

EN

PIT

EE

T

AIK

AT

AU

LU

VA

ST

UU

T/S

IDO

SR

YH

MÄ

T

MU

UT

A H

UO

MIO

ITA

VA

A

Ase

ntee

t

Ase

ntei

den

muu

ttam

i-ne

n te

rvei

tä e

läm

änta

-po

ja a

rvos

tava

mm

iksi

ja

väh

emm

än s

alliv

iksi

pä

ihte

itä k

ohta

an

Enn

alta

ehkä

isev

än p

äihd

e-ty

ön to

imen

pite

et, m

m.

päih

teet

töm

ien

tapa

htum

ien

järje

stäm

inen

, päi

hdev

alis

-tu

s

Jatk

uva

Kou

lu

Vap

aa-a

ikat

oim

i N

uoris

otoi

mi

Sos

iaal

itoim

i Jä

rjest

öt

Seu

raku

nnat

Ase

ntee

t

Yht

eine

n va

stuu

Y

htei

sölli

syyd

en ja

ka

svat

usva

stuu

n ko

ros-

tam

inen

Val

istu

sta

sekä

nuo

rille

(jo

12

-13

–vuo

tiaat

) et

tä h

ei-

dän

vanh

emm

illee

n V

anhe

mpa

inill

at, p

äihd

e-pu

tki

Jatk

uva

Kou

lu

Nuo

risot

oim

i S

osia

alito

imi

Yht

eine

n va

stuu

S

elvi

ämis

hoito

Sel

viäm

isho

idon

sel

-ki

yttä

min

en ja

toim

ivat

ho

itoon

ohja

usjä

rjest

el-

mät

Mon

iam

mat

illis

en y

htei

s-ty

över

kost

on r

aken

tam

inen

; pu

tkas

aira

anho

ita-

jan/

terv

eysk

esku

ksen

var

ti-ja

n to

imen

per

usta

min

en

2012

T

erve

yske

skus

P

oliis

i

Sel

viäm

isho

ito

Yht

eist

yön

tiivi

stäm

inen

kau

p-po

jen

ja r

avin

tolo

iden

kan

ssa

Kau

ppoj

en ja

rav

into

-lo

iden

akt

ivoi

min

en

muk

aan

valv

onta

an

Alk

ohol

in v

älitt

ämin

en

alai

käis

ille

kurii

n

Yht

eist

yöpa

lave

rit k

aupp

o-je

n ja

rav

into

loid

en e

dust

a-jie

n ka

nssa

yht

eist

en k

äy-

tänt

öjen

saa

vutta

mis

eksi

2011

-201

4

Sos

iaal

itoim

i N

uoris

otoi

mi

Pol

iisi

Val

vira

Yht

eist

yön

tiivi

stäm

inen

ka

uppo

jen

ja r

avin

tolo

iden

ka

nssa

Työ

paik

koje

n ho

itoon

ohja

us-

vast

uu

Työ

paik

oille

luod

aan

selk

eä h

oito

onoh

jaus

-m

alli

Esi

mie

sten

ja ty

önte

kijö

iden

va

stuu

ttam

inen

työp

aikk

o-je

n pä

ihde

asio

issa

20

11-2

014

Työ

terv

eysh

uolto

T

yöpa

ikko

jen

hoito

onoh

jaus

-va

stuu

Keski-Suomen turvallisuussuunnitelma 25.3.2011.doc ohjausryhmä · o Sosiaalitoimi o...

Documents

Transcript of Keski-Suomen turvallisuussuunnitelma 25.3.2011.doc ohjausryhmä · o Sosiaalitoimi o...