KESKI-SUOMEN TULEVAISUUS · (Ksml 30.4) Kruunuasunnot Oy teettää mittavan peruskor-jauksen...

1

K E S K I - S U O M E N

TULEVAISUUS K A T S A U S

2|2013

MAAKUNNAN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT

NUORISOTAKUU

OMA POLKUNI YRITTÄJYYTEEN

KORKEAKOULUTYÖTTÖMYYDEN APPROBATUR

2

KUVAT JA GRAAFINEN SUUNNITTELU JAN LUSTIG



2|2013

3

SISÄLLYSLUETTELOMAAKUNNAN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT ............................................................................................................ 4

KEHITYSNÄKYMÄT SEUTUKUNNITTAIN ..............................................................................................................10

JYVÄSKYLÄN SEUTUKUNTA ....................................................................................................................10

JOUTSAN SEUTUKUNTA .........................................................................................................................11

KEURUUN SEUTUKUNTA ...................................................................................................................... 12

JÄMSÄN SEUTUKUNTA ......................................................................................................................... 13

SAARIJÄRVEN-VIITASAAREN SEUTUKUNTA .............................................................................................14

ÄÄNEKOSKEN SEUTUKUNTA ..................................................................................................................15

NUORISOTAKUU .............................................................................................................................................16

OMA POLKUNI YRITTÄJYYTEEN ........................................................................................................................ 18

KORKEAKOULUTYÖTTÖMYYDEN APPROBATUR ..................................................................................................19

4

KESKI-SUOMI TILANNE

NYT 6 KK– 12 KK–

ELINKEINOELÄMÄ JA YRITYSTOIMINTA

TYÖTTÖMYYDEN MÄÄRÄ JA RAKENNE

OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS

Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi

5

Eija Heinonen

Kehitysjohtaja

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MAAKUNNAN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄTKeski-Suomessa asui vuoden 2013 kesä-kuun lopussa 274 796 henkilöä. Alkuvuoden aikana vähennystä oli 365 henkilöä. Vuonna 2011 Keski-Suomessa oli 16 308 toimi-paikkaa. Vuoden 2013 kesäkuun lopussa työt-tömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,7 % ja työttömiä työnhakijoita oli 18 892.

Keski-Suomessa yritysten liikevaihdon kehitys on viime aikoina ollut heikompaa kuin keski-määrin Suomessa. Päätoimialoista teolli-suuden volyymit ovat jääneet eniten jälkeen koko maan keskimääräisestä kehitystrendistä. Palvelualoilla liikevaihto on alueella myös kehit-tynyt hieman koko maata heikommin. Raken-tamisessa ja kaupan alalla liiketoiminnan volyy-mien kehityskulku on alueella ollut sitä vastoin hieman koko maan kehityskulkua suotuisampi. ALUEEN VAHVUUDET JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

Keski-Suomen yleistilanne näyttää heiken-tyvän monien eri vertailujen valossa. Timo Aron ja Foredatan vertailujen perusteella Keski-Suomen suhteellinen osuus maakun-tien joukossa on pudonnut jonkin verran.

Liikevaihtoon, työttömyyteen ja nettomuuttoon perustuvan maakuntien suhdanneindikaattorin mukaan kokonaiskehitys on ollut myönteisintä vuonna 2012 Pohjois-Savon, Kanta-Hämeen ja Pohjanmaan maakunnissa. Näissä maakunnissa ja niiden keskusalueilla työttömyys ei noussut kovinkaan paljon vuoden 2012 aikana ja yritystoi-minnan liikevaihto kasvoi vielä niukasti. Heikointa kokonaiskehitys on ollut Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, mikä johtuu pääasiassa Oulun ja Jyväskylän seutujen työttömyyden kasvusta ja liikevaihdon laskusta. (Alueintegraattori 1/2013)

Timo Aron analyysi 5.8.2013 Helsingin Sanomat kertoo, että Keski-Suomen sijaluku on 10 maakun-tien joukossa. Heikkouksia Keski-Suomen osalta ovat bruttokansantuotteen kasvu, kunnallisverojen muutos/asukas, työllisyysaste ja työttömyysaste.

Keski-Suomen vahvuutena on väestön koulu-tustaso, uusien yritysten perustanta ja t&k-hen-kilöstön määrä sekä patenttihakemukset. Heikkoutena taas julkishallinnon työpaikat, korkea työttömyys, yritysten koko, väestön vanheneminen, viennin väheneminen.

6

ELINKEINOELÄMÄN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT

Vaikka liikevaihdon kehitys on Keski-Suomessa ollut heikkoa, positiivisia piirteitä on näky-vissä. Jalostusaloilla näkyy positiivisia merk-kejä teknologiateollisuuden viennin kään-nyttyä nousuun viime vuoden lopulla ja metsä-teollisuuden viennin laskun pysähdyttyä.

Edelliseen vuoteen verrattuna liikevaihto aleni Keski-Suomen metsäteollisuudessa 10 %. Toimi-alaryhmän liikevaihto aleni selvästi vuoden takai-sesta, vaikka alan viennin viime vuoden kehitys oli sitä edeltävää vuotta selvästi vahvempaa. Viiden vuoden takaisesta tasosta metsäteollisuuden liikevaihto on supistunut 22 % ja vienti 17 %. Vuoden takaiseen verrattuna henkilöstömäärä oli 7 % alemmalla tasolla. Vuodesta 2008 alan henki-löstömäärä on supistunut 28 %. Keski-Suomen muutamien kärkivetureiden veto on vahvasti kiinni kysynnän kehittymisestä. (Aikajana 2/2013)Liikenneinfra on erittäin tärkeässä asemassa alueen kilpailukyvyn kannalta. Edellisinä vuosina raskaan liikenteen määrän kasvun on nähty olevan merkki talouden elpymisestä. Näyttää kuitenkin siltä, että yritykset valit-sevat eri syistä maantiekuljetukset raide-kuljetusten asemesta. Logistiikan sujuvoitu-minen ja kulujen keventyminen edistäisi vien-tiyritysten tilannetta. Teiden kunnolle asettaa vaatimuksia raskaan liikenteen lisääntyminen. Teiden kunto heikkenee ja lisääntynyt liikenne heikentää myös turvallisuutta maanteillä.

Kotimaisen kysynnän hiipuminen on pysäyt-tänyt palveluiden kasvun. Keski-Suomen palve-lualojen liikevaihdon pitkään jatkunut kasvu pysähtyi viime vuoden alkupuolella. Liike-vaihdon trendi laski hieman vuoden loppupuo-lella, mutta pysyi sen jälkeen taas ennallaan.

Kaupan volyymit putoavat, nettikauppa ja osto-voiman hiipuminen syövät kannattavuutta. Kaupan myynti on tasaantunut lähelle nollakehi-tystä. Parhaiten pärjää ruokakauppa. Sielläkään asiakasmäärät tai kertaostokset eivät ole kasva-neet, vaan hintojen nousu pitää kehityksen plus-salla. Kaupan työllistävä vaikutus on vielä hyvä. Positiivinen piirre on, että matkailualan vahva kasvu on jatkunut. Vuodesta 2008 matkai-lualan liikevaihto on kasvanut Keski-Suo-messa 13 %. Edellisvuodesta henki-löstömäärän kasvua kertyi 5 %.

Sekä yksityisten että julkisten palveluiden osuus työpaikoista on kasvanut viime vuosina. Tämä kertoo sekä palveluiden työpaikkamäärän kasvusta, mutta myös muiden toimialojen, lähinnä teollisuuden työpaikkojen vähenemisestä.

Koulutusala muodostaa suuren osan maakunnan yhteiskunnallisista palveluista. Koulutussektori vähentää työpaikkoja mm. toisen asteen koulu-tuksen aloituspaikkojen leikkausten vuoksi. Koulutusmyynti ulkomaille on ollut kasva-massa. Jyväskylässä koulutusvienti on käyn-nistynyt vauhdilla, muun muassa Jyväskylän yliopiston EduCluster Finland Oy:n ja Jyväs-kylän ammattikorkeakoulun toimesta. Jyväs-kylässä käynnissä olevat hankkeet ovat olleen sen verran isoja, että niillä on ollut selkeästi työllistävä vaikutus Keski-Suomeen.

Asumisen ja rakentamisen viime vuoden alussa alkanut lasku jatkui loppuvuonna ja kuluvan vuoden tammi–maaliskuussa. Rakentamiseen odotetaan huonoa talvea, huolimatta asuntomes-sualueen rakentumisesta, PLM:n tulevista Tikka-kosken laajennustöistä ja esim. Lidlin laajennus-suunnitelmista. Asuntokauppa on hiljentynyt.Pk-yritysten näkymät ovat isoja yrityksiä paremmat. Uusia yrityksiä on perustettu hyvin. Starttiyrityksiä perustettiin alku-vuonna edellisvuotta enemmän. Valopilk-kuna on se, että varsinkin korkeasti koulu-tettujen kohdalla yritysten perustaminen on kasvussa. Tätä kehitystä on kuitenkin tuet-tava liiketoimintaosaamista kehittämällä.

Yksityisellä terveyssektorilla menee hyvin. Tämä heijastuu valitettavasti rekrytointiongel-mina julkiselle sektorille. Viiden vuoden takai-sesta henkilöstömäärä on kasvanut 11 %.

Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitus yrityksille kasvoi vuonna 2012 niin koko maassa kuin Keski-Suomessa. Tekesin julkiselle puolelle myön-tämä rahoitus väheni viime vuonna Keski-Suo-messa kuten koko maassa, mutta rahoituksen lasku oli selvästi lievempi (-25 %). ELY-kes-kuksen vuoden 2013 alussa yrityksille myön-tämien kehittämisavustusten määrän kasvu (n. 6 %) Keski-Suomessa osoittaa yritysten kehittämistoiminnan aktivoitumista edelli-siin vuosiin nähden. On lupaavaa, että kehit-

7

tämishankkeista iso osa on kaupallisia.

Keskisuomalaiset pk-yritykset hakivat edel-leen aktiivisesti investointi- ja kehittämistukia alkuvuoden aikana. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pk-yrityksille suuntaamaan investointi- ja kehit-tämisrahoituksen haettu määrä nousi lähes kahdella miljoonalla eurolla. Vastaavasti ener-giatukien hakumäärä laski viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Alkuvuoden aikana haetun rahoituksen kokonaismäärä oli lähes n. 12,6 miljoonaa euroa ja myönnetty rahoitus vastaavasti n. 6,5 miljoonaa euroa.

Alkuvuoden osalta rahoituksen kysyntä oli erittäin vilkasta mutta kesäkuun kysyntä on hiljentynyt. Syksy näyttää onko kyse normaalista vaihtelusta kesän osalta. Varovaisuus hankkeiden käyn-nistymisissä on lisääntynyt ja kokonaisra-hoituksen järjestyminen etenkin isoissa hankkeissa vie selvästi enemmän aikaa viivyttäen toteutuksen aloit-tamista monessa tapauksessa.

Suomen asiakastiedon mukaan konkurssit vähenivät Keski-Suo-messa. Alueella haettiin konkurs-siin 69 yritystä, mikä on 9 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Koko maassa konkurssiin haettujen yritysten määrä kasvoi tänä aikana 7 prosenttia.

Palkkaturvan kulut ovat niin ikään vähenty-neet. Ajalla 1.1-30.6.2013 palkkaturvaa makset-tiin 756 468 euroa ja viime vuonna vastaavana aikana 994 391 euroa. Palkkaturvaa sai 157 työntekijää. Toimialakohtaisesti palkkaturvaa maksettiin eniten seuraaville toimialoille: muiden koneiden ja laitteiden valmistus ja talonra-kennus. Työnantajan maksukyvyttömyyden perusteena oli useimmiten konkurssi.

Positiiviisia piirteitä on myös INKA-ohjel-massa Jyväskylän kyber-tekniikan veto-vastuu. Kyber-tekniikan odotetaan tuovan tulevina vuosina uusia työpaikkoja Keski-Suomeen. Todennäköisesti kuitenkaan ei synny suurta yritystä vaan useita pieniä. Biotalouden osalta Jyväskylän kaupunki-

8

keskus on hakeutumassa Joensuun kumppaniksi.VATT:n selvityksen mukaan Suomen työmark-kinat ovat polarisoitumassa, eli keskipalk-kaisten ammattien työvoimaosuus korkea- ja matalapalkkaisiin ammatteihin verrattuna on laskenut. Esimerkiksi lähihoitajien ja diplo-mi-insinöörien työvoimaosuudet ovat kasva-neet, kun taas keskipalkkaisten toimisto- ja tehdastöiden työvoimaosuudet ovat vähenty-neet. Työmarkkinoiden polarisaatiota selittää parhaiten niin sanottu rutiinisuusteoria, jonka mukaan koneilla on korvattu työntekijöitä, joiden työ vaatii paljon toistoa. Toisto on ominaista juuri keskipalkkaisille, hävinneille ammateille.

VATT:n havainto pitää paikkansa myös Keski-Suo-messa. Keskipalkkaisia tehtäviä häviää ja avautuvat työt ovat yleensä erilaisia asian-tuntijatehtäviä. Lisäksi julkisen sektorin kovat paineet työvoiman vähentämiseen johtavat samaan lopputulokseen. Työntekijät vähe-nevät erilaisista asiakaspalvelutehtävistä ja korvataan nettipohjaisilla palveluilla. Keski-Suomi ei ole hyötynyt julkisen hallinnon tehtävien alueellistamisesta. Alueellistaminen eli valtion toimintojen siirtäminen pääkaupun-kiseudulta maakuntiin näyttää VATT:n selvi-tyksen mukaan tasaavan alueiden välisiä kasvueroja. Alueellistaminen tasaa kuitenkin alueiden välisiä kasvueroja. Eniten hyötyvät Kanta-Häme ja Etelä-Savo, jotka ovat alueellistamisen seurauksena saaneet eniten uusia työpaikkoja suhteessa väkilukuunsa.

Hallin varuskunnan lakkauttamisen taloudelliset vaikutukset Jämsän seudulle ovat mittavat. Kunnallisve-romenetykset aluetaloudelle ovat 2,1 miljoonaa euroa vuodessa, yksinomaan Jämsä menettää 1,5 miljoonaa euroa vuodessa kunnal-lisveroina. Valtionosuusmenetykset, mikäli perheet muuttavat Jämsästä pois, ovat Jämsän kohdalla 0,6 miljoonaa euroa vuodessa.

Kokonaistulomenetykset Jämsän kaupungille ovat vuositasolla 2,1 miljoonaa euroa kunnallis-veroina ja valtionosuuksina. Ostovoiman poistu-maksi on arvioitu alueellisesti noin 9 miljoonaa euroa ja pelkästään Jämsän kaupungille alueelle 6–7 miljoonaa euroa vuodessa. Varuskunnan lakkauttaminen koskettaa suorina työpaik-koina 213 työntekijää, joista 132 on Jämsästä.

Keuruulla on tällä hetkellä arvio irtisanot-tavien määrästä on 60 (siviilit ja kantahen-kilökunta). Kerrannaisvaikutuksineen myös Keuruulla arvioidaan menetysten olevan isoja.

Puolustusvoimat tekee lähivuosina yli 30 miljoonan euron investoinnit Tikkakoskella. Senaatti-kiinteistöt sekä IP-kiinteistöt rakennut-tavat Ilmasotakoulun tarpeisiin uutta ja korjaut-tavat vanhaa noin 21,7 miljoonalla eurolla. Ilmavoimien esikunnan investoinnit ovat 10,5

miljoonaa euroa. Osa inves-toinneista liittyy puolus-

tusvoimauudistuk-seen, joka tuo

Jyväskylään

9

vuosina 2013–2015 noin 360 uutta Puolus-tusvoimien työntekijää. (Ksml 30.4)

Kruunuasunnot Oy teettää mittavan peruskor-jauksen Luonetjärven varuskunta-alueella. Inves-toinnin suuruusluokka on noin viisi miljoonaa euroa. Vuokrataloissa asuu 80-prosentti-sesti Puolustusvoimien väkeä. Rakennus-työt alkavat ensi elokuussa ja koko urakka valmistuu jouluksi 2014. Kruunuasunnot Oy:n emoyhtiö on valtio-omisteinen Governia Oy. Puolustusvoimille Kruunuasunnot on vuok-rannut noin 1 670 asuntoa. (Ksml 4.4)


Työttömyys on noussut vuoden 2000 tasolle. Eikä sen odoteta juurikaan laskevan ennen vuotta 2014. Tilanne päinvastoin vielä pahenee. Seutukunnat, joissa työllisyystilanne on näen-näisesti parantunut, paraneminen on itse asiassa väestön siirtymistä pois työvoimasta eläkkeelle. Varsinkin Jyväskylän seudulla on nuorten työllisyystilanne huolestuttava.

Keski-Suomessa työttömyysaste on ollut muuta maata korkeampi. Vuonna 2012 työt-tömyysaste oli 9,1 prosentin tasolla, kun koko maan luku oli 7,7 prosenttia. ETLA ennustaa, että työttömyys ei Keski-Suomessa kasvaisi vuodesta 2012 vuoteen 2014, vaan laskisi 0,6 prosenttiyksiköllä. Koko maassa ETLA ennustaa työttömyysasteen kasvavan tällä tarkasteluaikavälillä 0,4 prosenttiyksikköä.

Nuorisotyöttömyys on koko maan keskiar-voon verrattuna hieman suurempi ongelma Keski-Suomessa. Työttömistä alle 25 -vuoti-aita on vuoden 2013 alkupuoliskolla ollut keski-määrin 14,6 prosenttia, kun koko massa nuoriso-työttömiä oli työttömistä 12,8 prosenttia. Myös pitkäaikaistyöttömien osuus työttö-mistä on Keski-Suomessa ollut 2013 vuoden alussa hieman koko maan tasoa korkeampi: 26,8 prosenttia (koko maa 24,2 prosenttia).

Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan kesäkuun lopussa 18 892 työtöntä työnhakijaa, määrä oli 1 901 suurempi vuosi sitten.

Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta eli työnvälitystilaston mukainen työttömyysaste oli

Keski-Suomessa kesäkuun lopussa 14,7 %. Joulu-kuuhun verrattuna työttömyysaste aleni, vaikka todellisuudessa työttömien määrä lisääntyi. Tämä johtui Keski-Suomen työvoimaluvun noususta yli 3 300 hengellä. Suurempi työttömyysprosentti oli ainoastaan Pohjois-Karjalassa (16,2 %), Lapissa (16,0) ja Kainuussa (14,8). Työttömistä työnhaki-joista oli työ- ja elinkeinotoimistoon henkilökoh-taisesti ilmoittautuneita lomautettuja 899. TE-toi-mistojen erillisselvitysten mukaan ryhmälomautet-tuja oli Keski-Suomessa kesäkuun lopussa 1 465. Työttömyyden kehityksen suhteen tilanne näyttäisi olevan paras Joutsan ja Keuruun (huolimatta Pio-neeri Rykmentin lakkauttamisesta) seutukunnilla.

Pitkäaikaistyöttömyys tulee todennäköisesti edel-leen kasvamaan ja se on alueella varsin vakava ongelma. Keski-Suomea korkeampi pitkäaikais-työttömien osuus oli ainoastaan Pirkanmaalla. Nuorisotyöttömyyden kehitys alueella on kulu-vana vuonna yksi huolestuttavimmista työttö-myyden piirteistä. Vuoden takaiseen verrattuna nuorten työttömien määrä on kasvanut n. 20 %.

TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS

Työvoiman kysyntää on Keski-Suomessa ollut työvoiman tarjontaan nähden selvästi vähemmän kuin keskimäärin Suomessa. Työnvälitystilas-tojen mukaan vuonna 2012 jokaista työtöntä työn-hakijaa kohden oli 0,12 avointa työpaikka (koko maassa 0,26). Työvoiman saatavuusongelmia on alueella kuitenkin ollut ja tulee arvioiden mukaan kuitenkin olemaa joissakin ammateissa. Vuonna 2012 noin 30 prosenttia Keski-Suomen työvoimaa hakeneista toimipaikoista on kokenut vaikeuksia työvoiman hankinnassa. TE -toimistojen mukaan pulaa työvoimasta tulee lähiaikoina olemaan erityisesti lääkärien, hammaslääkärien, labora-toriohoitajien ja röntgenhoitajien ammateissa.

TE-toimiston näkemys on, että jatkossa nousee ongelmaksi taloushallinnon erikoisosaajien puute, erityisesti tarvitaan moniosaajia. Koulutuk-sesta valmistutaan suoraan työhön. Alan erikois-koulutusta on suunnattava akateemisen alan ja kaupallisen alan työttömille. Sosiaali – ja terve-ysalalla työvoiman saatavuus on parantunut ja ajoittain esiintyy myös rekrytointiongelmia erityi-sesti sijaisten ja määräaikaisten työntekijöiden osalta. Tilanne on hankalin sairaanhoitajien ja muun erikoiskoulutetun hoitohenkilöstön osalta.

10

KEHITYSNÄKYMÄT SEUTUKUNNITTAINJYVÄSKYLÄN SEUTUKUNTA

HANKASALMI, JYVÄSKYLÄ, LAUKAA, MUURAME, PETÄJÄVESI, TOIVAKKA, UURAINEN

Jyväskylän seutukunnassa asui vuoden 2013 kesäkuun lopussa 177 068 henkilöä. Alku-vuoden aikana väestö väheni 36 henkilöllä. Vuonna 2011 seutukunnassa oli 9 401 toimi-paikkaa. Vuoden 2013 kesäkuun lopussa työt-tömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,9 % ja työttömiä työnhakijoita oli 12 825.

• koulutusvienti• INKA ja Cyber-tekniikan vetovastuu• ICT-ala kasvussa• Resurssiviisas kaupunkiseutu• Puolustusvoimat ja Tikkakoski• Isona huolenaiheena nuorten työttömyys

JYVÄSKYLÄN SEUTUKUNTA TILANNE






11

JÄMSÄN SEUTUKUNTA

JÄMSÄ, KUHMOINEN

Jämsän seutukunnassa asui vuoden 2013 kesäkuun lopussa 24 717 henkilöä. Alku-vuoden aikana väestö väheni 75 henkilöllä. Vuonna 2011 seutukunnassa oli 1 628 toimi-paikkaa. Vuoden 2013 kesäkuun lopussa työt-tömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,7 % ja työttömiä työnhakijoita oli 1602.

• Paperiteollisuuden irtisanomiset ja kaupungin lomautukset näkyvät työllisyystilastoissa ja niillä on vaikutuksensa myös ostovoimaan

• Ilmavoimien lakkaamisen tuleva vaikutus on oletettua pienempi työttömyyden osalta, muut oheisvaikutukset alihankkijoihin, kauppaan jne ovat kuitenkin merkittäviä

• Kehittämistoimenpiteet ja inves-toinnit matkailun toimialalla jatkuvat

• Tuotannollisella puolella omia tuot-teita valmistavissa pk-yrityksissä varo-vaista positiivisuutta/kasvua.

JÄMSÄN SEUTUKUNTA TILANNE






12

KEURUUN SEUTUKUNTA

KEURUU, MULTIA

Keuruun seutukunnassa asui vuoden 2013 kesäkuun lopussa 12 259 henkilöä. Alku-vuoden aikana väestö väheni 45 henki-löllä. Vuonna 2011 seutukunnassa oli 802 toimipaikkaa. Vuoden 2012 lopussa työttö-mien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,6 % ja työttömiä työnhakijoita oli 655.

• Pk-yritykset ja työntekijät ovat paikka-kuntasidonnaisia ja heidän yhteiskun-tavastuullisuutensa on erinomainen.

• Yrittäjämahdollisuuksia on runsaasti toimivissa yrityksissä ja sitä kautta kynnys yrittäjyyteen on matala.

• Seutukunnallinen kehittämisyhtiö on aktiivi-sesti tukemassa yrityksiä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa ja alueella on aktii-vinen, ideoiva ja aluetta kehittävä verkosto.

• Matkailutoimialalla on pystytty luomaan palvelupaketteja, jonka kautta matkailuun voidaan odottaa asiakasvirtojen lisäystä.

• Alueen elinkeinorakenteessa metsä-toimiala on vahva. Toimialalla tilaus-kannat ovat olleet ilahduttavan suuret viime aikoina. Tähän on vaikuttanut erityi-sesti puun suosiminen rakentamisessa.

• Puolustusvoimien linjaukset vähentävät alueelta n. 300 työpaikkaa, minkä paikkaa-minen vaatii paljon aktiivista työtä kaikilta seutukunnan toimijoilta sekä myös vahvoja valtion tukitoimia. Rahoitusten saman-aikainen kiristyminen luo uusia haas-teita toimenpiteiden toteutukselle.

KEURUUN SEUTUKUNTA TILANNE






13

JOUTSAN SEUTUKUNTA

JOUTSA, LUHANKA

Joutsan seutukunnassa asui vuoden 2013 kesä-kuun lopussa 5 658 henkilöä. Alkuvuoden aikana väki väheni 13 henkilöllä. Vuonna 2011 seutukun-nassa oli 516 toimipaikkaa. Vuoden 2012 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 12,7 % ja työttömiä työnhakijoita oli 292.

• Seutukunnalle on saatu synty-mään uusia työpaikkoja

• Seutukunnan koosta ja ikäraken-teesta huolimatta myös osaavaa työvoimaa on saatu rekrytoitua hyvin.

JOUTSAN SEUTUKUNTA TILANNE






14

SAARIJÄRVEN–VIITASAAREN SEUTUKUNTA

KANNONKOSKI, KARSTULA, KINNULA, KIVIJÄRVI, KYYJÄRVI, PIHTIPUDAS, SAARIJÄRVI, VIITASAARI

Saarijärven–Viitasaaren seutukunnassa asui vuoden 2013 kesäkuun lopussa 32 021 henkilöä. Alkuvuoden aikana väestö väheni 100 henkilöllä. Vuonna 2011 seutukunnassa oli 2 729 toimi-paikkaa. Vuoden 2013 kesäkuun lopussa työt-tömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,7 % ja työttömiä työnhakijoita oli 1 863.

• Useat valmistavat yritykset joko suunnit-televat tai jo ovat parasta aikaa toteutta-massa laajennuksia. Muutama vaikeuk-sissa ollut yritys on löytänyt ratkaisut toimintansa tervehdyttämiseksi ja työpaikat ovat säilyneet, joissakin työ on vielä käynnissä. Rahoitusjärjestelyt ovat osassa tapauksista haasteellisia.

• Joillakin aloilla tuotantokapasiteetti on ollut lähes kokonaan käytössä ja tilanteen odotetaan pysyvän saman-laisena loppuvuoden aikana

• Valmistavan teollisuuden investoinnit ovat tänä vuonna vuodentakaiseen verrat-tuna selvästi korkeammat ja maatalous-puolella on pysynyt jokseenkin tasaisena

• Tuulienergia tekee tuloaan ja koemit-taukset ovat käynnissä

SAARIJÄRVEN–VIITASAAREN SEUTUKUNTA TILANNE






15

ÄÄNEKOSKEN SEUTUKUNTA

KONNEVESI, ÄÄNEKOSKI

Äänekosken seutukunnassa asui vuoden 2013 kesäkuun lopussa 23 073 henkilöä. Alku-vuoden aikana vähennystä oli 96 henkilöä. Vuonna 2011 seutukunnassa oli 1 232 toimi-paikkaa. Vuoden 2012 kesäkuun lopussa työt-tömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 16,0 % ja työttömiä työnhakijoita oli 1 655.

• Seutukunnan teollisuuden tilanne hyvä rakennemuutoksen jälkeen

• Bioenergia osalta Inka-yhteistyö Joensuun kanssa kiinnostaa

• Työvoiman ikääntyminen ongelma

ÄÄNEKOSKEN SEUTUKUNTA TILANNE






16

NUORISOTAKUU”Sitä minä Tatu olen ihmetellyt, että niin kauan kuin muistan, on ollut nuorisotyöttömyyttä ihan ongelmaksi asti. Ja taas kun on taan-tuma, niin ensimmäisenä säästetään lapsista ja nuorista. Tätä minä en voi käsittää”

Näin tuumaili kokenut yrittäjämentorini minulle ja sen valossa ainoa takuu mitä nuorille voi tule-vaisuudesta antaa on takuu nuorisotyöttömyy-destä. Onko kyseessä jo yhteiskuntasairaudeksi luokiteltava krooninen tulehdus jossa kykenemme enää hahmottamaan ja hoitamaan oireita? Millaisia havaintoja on tehty oireet aiheuttavasta ongelmasta? Ja kuinka sitä voisimme hoitaa?

”Joka ennustaa tulevaa, valehtelee vaikka puhuisikin totta.” –Arabialainen sananlasku-

Luommeko varmuuden harhaa järjestelmil-lämme ja rakenteillamme joilla pyrimme enna-koimaan tulevaisuuden työelämätarpeita ja koulutuspaikkoja? Tulevaisuudentutkijoiden mukaan tulevaisuutta lähestytään aina histo-rian kautta. Saammeko siis tällä järkeilyllä aina samoja tuloksia, kiihtyvällä nopeudella? Millainen ennakointisysteemimme pitäisi olla jotta se todella toimisi ennakoivasti, eikä reagoi-vasti? Tieto onkin ongelma. Olemme alkaneet kansana etääntyä työstä ja siirtyä todella tieto-työaikaan. Minä ainakin olen. Yhden sukupolven aikana suomalaisista mansikanpoimijoista pelloilla on siirrytty metsissä kykkiviin thaimaalai-siin. Kaikesta menneestä luodaan tietoa ja tilas-toja. Luodaan pelkoa. En kerää marjoja myyn-tiin, mutta pelkään. Itseäni, sinua ja maailmaa.

”Vain teot muuttavat maailmaa ja luovat uutta.” –Aktiivipoika Tatu-

Pörrätessäni Piilaaksossa huomasin alueelta puuttuvan virheen käsitteen. Virheen pelko ei pääse johtamaan toimintaa, vaan alkaa syntyä tekoja. Ainoa virhe on, ettei opi mitään. Yksilöt lähestyvät tilanteita ja tulevaisuutta omista lähtökohdistaan, miettien ”mitä minä voin tehdä?”. Kukaan ei odota yhteiskunnan tekevän mitään. Pelon tilalla on usko itseen. Ja sen päälle rakentuu yhteisöllinen voima.

Vieraillessani yhdessä Aasian suurimmista slum-meista, Dharavissa Mumbain kupeessa, yllätyin täysin. Yli miljoona ihmistä kahden neliökilometrin alueella. Alue oli siistimpi kuin Kalkutan keskusta. Epätoivolle ei annettu valtaa vaan yhteisö oli ottanut johdon käsiinsä. Alueella oli yli 10000 yritystä, koulujärjestelmä ja tekemisen meininki. Tehtiin yhdessä parempaa tulevaisuutta. Yhteis-kunnan ei todellakaan odotettu tekevän mitään.

”The most local is the Most systemic.” –P. Senge-

Paikallisin on aina systeemisin eli toimivin.

Läpi ihmiskunnan kehityksen on yritetty luoda suuria järjestelmiä jotta saataisiin aikaan vakautta ja varmuuden harhaa. Tuloksena saadaan aina täysin päinvastaista eli epäva-kautta. Muuttujia on liikaa ja kompleksisuus on hallitsematonta. Kuinka valuuttaa elvytetään?

En usko enää mihinkään suureen tai kansal-lisiin malleihin. Asiat ovat Inarissa erilailla kuin Espoossa. Uskon ihmiseen ja pienuu-teen. Jokainen meistä elää omassa todel-lisuudessaan. Uskon Rutalahden kaltai-seen toimintaan jossa ei anneta periksi, vaan keksitään ratkaisu oman kylän ongel-maan. Kyläyhteisö rakentaa kylälle koulun.

Aktiivipoika Tatu

Monkey Business

www.banana.fi

http://www.banana.fi

17

”Millaista historiaa haluamme luoda?” –Esa Saarinen-

Muotoiluajattelu ja kokeilukulttuuri huumaavat Keski-Suomen. SITRAN kokeilukulttuurivideo pyörii tauotta kaikkialla. Syntyy Keski-Suomen johtava ajatus: Se voi toimia - kokeillaan! Ihminen nostetaan keskiöön ja alamme tehdä vain niitä asioita joissa on järkeä. Empatia, ihmisen kohtaa-misoppi ja itseajattelu nousevat koulujen oppiai-neiksi. Viranomaiset / julkiset toimijat huomaavat roolikseen pykälien puolustamisen sijasta palve-lukeskustoiminnan jolla mahdollistetaan uusien ratkaisumallien kokeileminen nopeasti. Aletaan rakentaa ”alustoja” joilla törmäytetään epäto-dennäköisiä asioita luoden huikeita ratkaisuja. Tieteen tuottajat tutkivat ilmiötä kiivaasti, syntyy globaalia imua Sumiaisiin. Kannonkosken Oiva on työl-listää alueellaan

kaikki jotka tahtovat tehdä töitä. Alueen yritykset kukoistavat Äly Jam – toiminnan ansiosta. Jameissa vapaaehtoiset nuoret työttömät tuot-tavat ratkaisuja yritysten haasteisiin. Pohjoinen Keski-Suomi pelastuu! Jyväskylän pelastuk-seksi nousee mahdottomaan erikoistunut Vaasankadun Radical Collaboration Cafe.

”Ei ole helppoa muuttaa elämäntapaa tai -tyyliä. Sun täytyy haluta sitä. Enemmän kuin mitään muuta. Eikä vaan pelätä ja juosta karkuun. Se on pilannut monta hyvää juttua.” – Narkomaani Jani elokuvassa Reindeer Spotting-

Jos kukaan ei johda, niin mitään ei tapahdu. Itsensäjohtaminen on kaaottisen maail-mamme ainut majakka. Lopulta ytimessä

olen minä itse. On vaikeaa ajatella eri tavalla ja isosti. Vaikeinta on muuttaa omaa käyttäytymistään. Mitä haluan? Mistä addiktiostani minun on luovut-tava jotta pääsen eteenpäin?

18

OMA POLKUNI YRITTÄJYYTEENMinusta ei koskaan pitänyt tulla yrittäjää. Koti-seudullani Kainuussa viesti yrittäjyydestä oli, että ”ne” ovat niitä, jotka ajelevat mersulla ympäriinsä rusetti kaulassa. Ahneita. Konkurssi oven takana ja sitä rataa. Lähipiirissä ei ollut yhtään yrittäjää, joten uravalintaa mietti-essä ei sellaista osannut edes hahmottaa.

Kotoa sain oppia oikeanlaisesta asenteesta työn tekemistä kohtaan. Vanhempieni viesti oli, että ei ole väliä mitä työtä tekee, kunhan tekee. Ensimmäiset kesätyöt aloitin 13-vuoti-aana, kun serkkutyttö tarvitsi lapsenvahtia. Tein omasta mielestäni hyvän diilin, kun neuvot-telin työpäivästä kymmenen markkaa.

Ensimmäinen kosketus oikeaan yrittäjään ja yrit-täjyyteen tarjoutui, kun lukion toisella luokalla lähdin kaverini painostamana mukaan ”nuoret johtajat”-koulutukseen. Koulutuksen idea oli aikuisten valmentajien tuella suunnitella ja toteuttaa jonkinlainen projekti. Saimme paikalliselta mainostoi-

misto-pomolta toimeksiannon kehittää keinoja, jolla Vuokatin lumilautaputkea voitasiin mark-kinoida nuorille. Lyötiin viisaat päät yhteen ja saatiin idea järjestää festarit. Mainostoimisto tulisi omistamaan tapahtuman nimen ja toimi rahoittajana, että me nuoret päästiin teke-mään. Nolla-osaamisella lähdettiin rakentamaan Suomen ensimmäistä hiphop-festivaalia, Pipe-festiä. Ensimmäistä kertaa elämässä tuntui, että pääsin tekemään jotain mikä aidosti kiin-nostaa. Festari kehittyi vuosien saatossa ja me tekijät siinä sivussa. Ennen Himokselle myyntiä, saimme Vuokatin rinteille yli 11 000 kävijää.Lopulta opiskelu Tiimiakatemialla auttoi ymmär-tämään, että yrittäjäksi ryhtyminen voisi olla uravaihtoehto. Kolme vuotta osuuskuntatoi-mintaa antoi peruseväät siihen, että opintojen jälkeen voisin jatkaa omia projekteja yrittäjänä.

Oma polkuni yrittäjyyteen on ollut siis melkoinen seikkailu. Merkittävin tekijä on

varmasti ollut kokemus siitä, että jo nuorella iällä aikuiset ovat luottaneet ja antaneet vastuuta. Ei ole tarvinnut osata valmiiksi kaikkea, vaan oppia myös kantapään kautta. Osaamisen kehittäminen tekemällä

ja onnistumisen kokemukset ovat ruokki-neet tekemistä aina vaan isompaan vauhtiin.

Nyt olen toiminut yrittäjänä kuusi vuotta. Enkä vieläkään ole hank-

kinut mersua tai rusettia.

Anu Manner

Zestmark

19

KORKEAKOULU-TYÖTTÖMYYDEN APPROBATURSanotaan, että etsivä kyllä löytää töitä. Työ- ja elin-keinoministeriön työllisyyskatsauksen mukaan Suomessa oli heinäkuun 2013 lopussa 318 586 työtöntä työnhakijaa. Maailman haas-tavan taloustilanteen johdosta työttömyys tulee myös jatkossa lisääntymään ja tämä tulee koskettamaan useita ikä- ja yhteiskuntaluokkia. Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjär-jestö Akava on erityisen huolissaan korkeakoulu-tutkinnon suorittaneiden työttömyydestä, joka kasvaa nyt ensimmäistä kertaa paljon nopeammin kuin yleinen työttömyys. Huoli ei ole turha, sillä tällä hetkellä korkeakoulututkinnon suorittaneita on työttömänä yli 44 000 (Akavan työttömyys-katsaus, 8/2013). Miksi he eivät löydä töitä?

Myös minä olin yli vuoden verran työtön mais-teri. Jälkikäteen ajateltuna se vuosi oli elämäni raskaimpia. Valmistuin valtio-opin pääaineesta kesällä 2012 suoraan työttömäksi työnhakijaksi, vaikka olin ollut aktiivinen työnhakija jo opintojen loppusuoralla. Tilanne oli vastavalmistuneelle hyvin ikävä, sillä edes satojen työpaikkahakemuk-sien, avoimien hakemuksien ja harjoittelupaik-katiedustelujen jälkeen en saanut ainuttakaan haastattelukutsua. Kilpailu työpaikoista oli niin kovaa, että samaa paikkaa saattoi hakea pahim-millaan monta kymmentä henkilöä eikä yrityksiä tuntunut kiinnostavan edes tuettu työllistäminen.

Koin, että vastavalmistuneena oli lähes mahdo-tonta erottua muista työnhakijoista. Uskon, että suurin syy tähän oli riittämätön työko-kemus, sillä nykyisin kokemusta arvostetaan

jopa tutkintoa enemmän. Toisaalta alussa oli ylipäätään vaikea hahmottaa kaikki potentiaa-liset työnantajat ja työtehtävät. Minulla ei myös-kään ollut laajoja verkostoja, joiden kautta olisin saanut vihjeitä sellaisista työpaikoista, joista ei ole julkisesti ilmoitettu. Eräs korkea-koulutettu ystäväni totesikin, ettei hän tiedä ketään, joka olisi saanut töitä julkisen kanavan kautta. Harvalla vastavalmistuneella on kuiten-kaan hyviä verkostoja takanaan ja siksi töitä etsitään lähinnä julkisten kanavien kautta.

Työ- ja elinkeinotoimistojen palveluista koin jo heti työnhaun alussa jääväni sivuun, vaikka TE-toi-mistojen pitäisi olla oman alueensa työmarkki-noiden asiantuntijoita. Kun ilmoittauduin työt-tömäksi työnhakijaksi, virkailijalla oli vähäiset käsitykset tutkinnostani, ja siitä minkälaisia töitä ylipäätään voisin hakea. Tämän virkailija myönsi itsekin ääneen. Myöskään yliopistossa en saanut paria lausetta enempää uraneuvontaa.

Tällä hetkellä olen määräaikaisessa virassa oman aktiivisuuteni ja hyvän ajoituksen ansiosta. Paikka ei löytynyt verkostojen kautta eikä siitä ilmoitettu julkisesti, vaan otin itse yhteyttä työnantajaan. Sitä kautta pääsin haastatteluun ja tulin valituksi tehtävään. Työmarkkina-arvoni tulee tämän työn jälkeen merkittävästi paranemaan, mutta olen epäileväinen tulevaisuuden suhteen: mitä jos töitä ei löydy. Tämän epävarmuuden kanssa on vain elettävä. Mutta varmaa on, ettei etsivä läheskään aina löydä töitä ja vuosi on etsimiseen pitkä aika.

T.A

yhteiskuntatieteiden maisteri

20



2|2013

KESKI-SUOMEN TULEVAISUUS · (Ksml 30.4) Kruunuasunnot Oy teettää mittavan peruskor-jauksen...

Documents

Transcript of KESKI-SUOMEN TULEVAISUUS · (Ksml 30.4) Kruunuasunnot Oy teettää mittavan peruskor-jauksen...