Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät II /2012

KOHTALONKYSYMYKSETPoimintoja Keski-Suomen skenaariotyöstä

Tarkastelussa

II /2012

KESKI-SUOMEN TYÖTTÖMYYDEN RAKENNE

PAIKKATIETO VASTAA KYSYMYKSIIN MITÄ, MISSÄ jA MILLOIN

KAUPPAKAMARIN VALIOKUNTA-VALLANKUMOUS

KESKI-SUOMEN ALUEELLISET

KEHITYSNÄKYMÄT

UUDISTUNUT KESKISUOMI.INFO

Vapaa-ajan asukkaista ostovoimaa Joutsan seudulle

Jyväskylän seutu maakunnan veturi

Elinkeinoelämän näkymät heikkenivät Jämsän seudulla

Bioenergia ja luomutuotanto Saarijärvi-Viitasaaren seudun kasvualoja

Äänekosken seudulla metsäteollisuus uusiutuu ja metalliala investoi

Keuruun seudulla vankka usko tulevaisuuteen

Lukijalle

Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät KENELLE?Julkaisu on suunnattu kaikille Keski-Suomen tulevaisuudesta kiinnostuneille: asukkaille, kehittäjille, päättäjille, yrittäjille. Keski-Suomen alueelliset talousnäkymät katsauksen tavoitteena on palvella alueen päättäjiä ja toimijoita antaen ajankohtaista tietoa elinkeinoelämän, työllisyyden ja työttömyyden teemoista.

MITÄ? Julkaisun alkuosa koostuu Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELY-keskuksen tuottamista aineistoista, toukokuussa pidetyn ennakointifoorumin ja elokuussa olleen Keski-Suomen kauppakamarin valiokuntavallankumouksen aineistoista. Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät on osa TEM:n valtakunnallista Alueelliset kehitysnäkymät -katsausta. Siinä tuodaan esille seutujen ja alueen kehitysnäkymiä seuraavan 12 kuukauden aikanaelinkeinoelämän ja yritystoiminnan, työttömyyden ja osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmista tällä hetkellä olevan tiedon perusteella. Katsauksen ovat laatineet eri seutujen asiantuntijat ja viranomaiset.

Valtakunnallinen katsaus on kokonaisuudessaan luettavana: http://www.temtoimialapalvelu.fi/index.phtml?s=37

Tämä julkaisu löytyy osoitteesta: www.keskisuomi.info

MIKSI?Kukaan ei voi kertoa meille tarkalleen, millainen tulevaisuutemme on. Ennakoinnilla voimme vaikuttaa sen suuntaan. Ennakointi ei ole vain yksittäisten asiantuntijoiden työtä, vaan kuuluu jokaiselle. Se on yhteistä keskustelua tulevaisuudessta. Tämä julkaisu on osa tätä keskustelua.

Sekä työ- ja elinkeinoministeriö että opetus- ja kulttuuriministeriö käyttävät Alueelliset kehitysnäkymät -julkaisua valmisteluissaan. Julkaisun sisältö ja laatimisprosessi on seuraavan ennakointifoorumin 1.11.2012 teemana.

Seija Kiiskilä ja Anu Huotari Julkaisun toimitus ja visuaalinen suunnittelu [email protected]

Julkaisu on osa alueellista ennakointiprosessia, jota rakennetaan verkostoyhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Keski-Suomi ennakoi -hankkeessa. Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja sitä rahoitetaan Maakunnan kehittämisrahasta ja -rahastosta sekä koulutusorganisaatioiden osuuksilla. Valokuvat: Stock.XCHNG, http://www.sxc.hu/

Sisältö

11

12

4

6

8

Keski-Suomen työttömyyden rakenne

Mitkä ovat Keski-Suomen kohtalonkysymykset?

Uudistunut keskisuomi.info

Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät II /2012

Paikkatieto vastaa kysymyksiin mitä, missä ja milloin

Kauppakamarin valiokuntavallankumous

18Joutsan seutukunta

Ostovoimaa vapaa-ajan asukkaista

14Keski-Suomen yhteenveto

Moni-ilmeinen maakunta

20Jyväskylän seutukunta

Maakunnan veturi

22Jämsän seutukunta

Elinkeinoelämän näkymät heikkenivät

24Keuruun seutukunta

Seudulla vankka usko tulevaisuuteen

26Saarijärven-Viitasaaren seutukunta

Bioenergia ja luomutuotanto kasvualoja

28Äänekosken seutukunta

Metsäteollisuus uusiutuu, metalliala investoi

?Vuonna 2005 ja 2009 Keski-Suomessa laadittiin tulevaisuusskenaarioita. Silloin tunnistettiin maakunnan elinkeinorakentta, toimintaympäristöä, johtamista ja infrastruktuuri koskevia kohtalonkysymyksiä. Toukokuun 2012 ennakointifoorumissa tarkasteltiin, ovatko tuolloin laaditut kysymykset edelleen relevantteja. Nämä koosteet on laadittu foorumin työskentelyn pohjalta.

Keski-Suomen kohtalonkysymykset

Mistä saadaan 10 000 uutta työpaik-kaa ja miten käy julkisen talouden?

faktatKeski-Suomessa on 17 000 työtöntä työnhakijaa ja tämän lisäksi vielä 6 000 henkilöä erilaisissa ns. työ-voimapoliittisissa toimenpiteissä. Oikeita töitä vail-la olevia on siis 23 000 henkilöä. Työttömyysaste on maan korkeimpia ja se on liki 14 %. Keski-Suomen kunnat ovat talouskriisissä. Jyväskylän tappiot ovat tänä vuonna arvion mukaan liki 40 miljoonaa. Jäm-sä ja Äänekoski joutuvat säästämään jo tänä vuonna miljoonia. Verotulot eivät riitä kattamaan menoja.

entä jos?Mitä jos Keski-Suomessa olisi 10 000 uutta työpaik-kaa yksityissektorilla? Työpaikat toisivat tullessaan kunnille 60 miljoonan euron vuotuiset kunnallisve-rotulot. Lisäksi kunnat säästäisivät mm toimentulo-tuista arviolta 40 miljoonaa euroa. Uudet työpaikat toisivat tulleessaan siis 100 miljoonan lisätulon ja säästöt kunnille vuosittain. Kannattaisiko uusien työpaikkojen synnyttämiseen sijoittaa 20 miljoo-naa/vuosi?

Mistä saadaan uusia vientituloja?

FaktatSuomi ja Keski-Suomi ovat eläneet viennistä. Keski-Suomen vienti oli ennätysvuonna 2008 yhteensä 3,5 miljardia euroa. Vuonna 2009 se putosi 2,5 miljar-diin ja viime vuonna se oli 2,9 miljardia. Metsäteol-lisuuden vienti oli 1,2 miljardia ja suunta on lievästi laskeva. Teknologiateollisuuden vienti oli 1,3 mil-jardia ja siinä on kasvumahdollisuuksia. Maakun-nanyhteistyöryhmän alainen Y-jory on asettanut tavoitteeksi viennin määrän nostamisen 4,5 miljar-diin euroon vuoteen 2020 mennessä eli 2 miljardin lisävienti vuoden 2009 lukuihin. Tavoitteen saavut-tamiseksi tarvitaan uutta vientiä, uusilta yrityksiltä, uusiin maihin ja uudistunein keinoin.

Entä jos?Eurotalous yskii vielä vuosia ja siksi olisi syytä löytää uusia vientimahdollisuuksia. Venäjä liittyi 22.8.2012 maailman kauppajärjestön WTO:n jäseneksi ja tämä tuo tiettyä vakautta ja ennustettavuutta Venäjän kanssa käytävään kauppaan. Olisiko syytä kiinnos-tua Venäjästä vientimaana oikein tosissaan?

Kahden miljardin vientisavotan saavuttamiseksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä. Y-jory on päättänyt tehdä toimenpideohjelman, jolla haetaan vastauksia seuraaviin kysymyksiin;

• Mitä ja miten palveluja voidaan lisätä vientikauppaan? • Riittääkö keskisuomalaisilla yrityksillä kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla? • Paljonko pitää panostaa, jotta tavoite saavutetaan? • Millaisia uusia rahoitus-/neuvontapalveluja yritykset tarvitsevat? • Miten palvelut tulisi järjestää?

Asiantuntija: Veli-Pekka Päivänen, Keski-Suomen liitto

? Miten rakennetaan yrityksiä palveleva innovaatiojärjestelmä?

FaktatKeski-Suomen t&k panostus on tippunut viime vuo-sien aikana. Samanaikaisesti panostus t&k –toimin-taan kasvoi koko maassa. Eli Keski-Suomen osuus koko Suomen T&K toiminnoista on laskenut. Huo-lestuttavinta on keskisuomalaisten yritysten T&K -osuuden lasku. Yritysten osuus maakunnan tuote-kehitysmenoista on laskenut 60 %:sta 45 %:iin. Kor-keakoulut ovat siis kasvattaneet omaa osuuttaan.

Entä jos?Yritysten on oltava jatkossa entistä kilpailukykyi-sempiä, kansainvälistyneimpiä sekä kannattavam-pia. Nämä asiat eivät kehity ilman T&K toimintaa. Tarvitaan uudenlaisia toimintatapoja, jotta korkea-kouluissa kehitetyt innovaatiot tulisivat myös yri-tysten käyttöön.

Suomessa on jo muualla hyviä esimerkkejä siitä, miten yrityksille on luotu kohtaamispaikka inno-vaatioille ja verkostoille. Keski-Suomeen tarvitaan Uusi Yritystehdas, jossa on kaikkien oppilaitosten palvelut yrityksille ovat käytettävissä yhden luukun periaatteella. Ideaalitilanteessa yliopistolla ja am-mattikorkeakoululla on yhteinen tila, jonne yrittä-jien on helppo tulla ja esittää oma T&K ongelmansa ratkaistavaksi. Palveluun voisi lisätä vielä rahoitus-mallin muuttamisen eli julkinen tuki annetaankin yritykselle, jolla se ostaa tarvittavaa t&k osaamista.

MILLÄ KESKI-SUOMI ELÄÄ 2030?

Kasvuyritykset, yritysten uudistuminen, jalostusasteen nosto. Uudet kärjet elinkeinossa?Koulutuksen ja yrittäjien tarpeiden kohtaaminen?Uudet koulutusmallit? Kohtaanto-ongelman syvempi ymmärtäminen? Elinkeinoelämän ja yrittäjien vahva oma panos ratkaisuissa. Hyvinvoinnin palvelutuotannon yritystoimintaa, palvelualan yrittäjyyden edistämistä ja tukemista.

MILLÄ KEINOILLA MAAKUNTA SÄILYTTÄÄ VETOVOIMAISUUTENSA TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ?

Millä Keski-Suomi erottuu muista maakunnista? Säilyykö maakunta?Suuntaudutaanko itään vai länteen? Mitkä ovat kunnat 2020?Miten palvelut turvataan?

Miten ympäristön ja erityisesti vesistöjen tila kehittyy? Mitä teemme vedelle ja vedellä?

MITEN FYYSINEN INFRASTRUKTUURI SAADAAN VASTAAMAAN TARPEESEEN JA TUOTTAMAAN KILPAILUETUA?

Energian osuus kustannuksista korkea - missä voidaan säästää? Turvetuotannon kehittyminen: kansalaismielipide vastaan – työllistävä vaikutus hiipuu.Tuulivoima uusi kohtalonkysymys, lähdetäänkö rakentamaan. Asenne kestävään kehitykseen. Keski-Suomesta energiatehokkain maakunta.Bioenergian tuotantolaitoksen sijoittaminen maakuntaan

Maakunnan saavutettavuus. Tilanne heikentynyt. Tietoliikenneyhteydet kuntoon Tietojärjestelmien yhdenmukaistaminen (kunnat, sote, valtio)

MITEN MAAKUNNASSA KYETÄÄN ENNAKOIMAAN TULEVAISUUTTA JA JOHTAMAAN KEHITYSTÄ?

Miten arvot ja elämäntavat muuttuvat? Nuorten näkökulma?Miten kehittämistä ja yhteistyötä edistetään? Miten kaupungit ja maaseutu kehittyvät toisiaan tukien?

Miten kykenemme entistä paremmin tarkastelemaan asioita helikopteriperspektiivistä? Kykenemmekö oikeasti globaaliin ajatteluun? Otammeko huomioon valtion ja EU:n ennakoinnin ja linjaukset riittävän hyvin? Mitä on Keski-Suomen ennakointi suhteessa muiden alueiden ennakointiin?Uskommeko nykyiseen koulutuspaikkarakenteeseen?Syntyykö uusi yrittäjyyskulttuuri ja -alat nykytoimenpiteillä? Miten varmistamme paremman johtajuuden avulla kilpailukyvyn kehittämisen? Maakunnan johtajuuden roolit pitää selkeyttää.

TARVITAAN:

• Uutta ajattelua, hullunkurisia perheitä ja monialaisuutta. • Suvaitsevuutta ja yhteisöllisyyttä• Enemmän tukea ja kannustusta - vähemmän jarrutusta• Korkeampia tavoitteita

i Nostureiden määrää voidaan käyttää kuvaamaan rakentamisen vilkkautta.Tilanne Jyväskylän keskustassa 3.9.2012 kuvattuna Innova 1:stä. Tulos 5 kappaletta.

KO

HT

AL

ON

KY

SY

MY

KS

IÄ S

KE

NA

AR

IOIS

TA

JA

EN

NA

KO

INT

IFO

OR

UM

IST

A


1 2 3 4 5 6 7 8 9

123456789

1

2

3

4

5

6

7

8

9

LUKUOHJE

Kuviot esittävät kunkin ELY-keskuksen suhteellista asemaa muihin ELY-keskuksiin verrattuna työttömien ja ennen kaikkea työttömien eri ryhmien osalta. Sekä vaaka- että pystyakselilla esitetään ryhmän sijaluku ELY-keskusten joukossa. Vaaka-akselilla sijaluvun peruste on ryhmän osuus ELY-keskuksen koko työvoimasta (ryhmän työttömät/ELY-kes-kuksen työvoima) . Pystyakselilla sijaluvun peruste on ryhmän työttömien työnhakijoiden suhteellinen muutos (%) vuotta aiemmasta tilanteesta. Ajattele kuviota koordinaatistona: parhaat sijoitukset ovat vihreällä vasemmassa yläkulmassa (1) ja huonoimmat punaisella oikeassa alakulmassa (9).

Vertailussa ELY-keskuksia tarkastellaan suhteessa toisiinsa ja työttömyyden muutoksen suhteen.

A0

K9

K5

K2

K1

A6

A4

YHT

K3

A3

K7

A78

AX

A5

A9 A1 K6 K8

A2

IR60

IR30

IR40

IR55

IR45

IR35

IR25

IR20

IR15

IR50

YHT Työttömät työnhakijat yhteensä IR15 15-19-vuotiaatIR20 20-24-vuotiaatIR25 25-29-vuotiaatIR30 30-34-vuotiaatIR35 35-39-vuotiaatIR40 40-44-vuotiaatIR45 45-49-vuotiaatIR50 50-54-vuotiaatIR55 55-59-vuotiaatIR60 Yli 60-vuotiaat A0 0 Tieteellinen, tekninen ja taiteellinenA1 1 Terveydenhoito ja sosiaalialaA2 2 Hallinto- ja toimistotyö, IT-alan työA3 3 Kaupallinen työA4 4 Maa- ja metsätal.työ, kalastusalaA5 5 Kuljetus- ja liikenneA6 6 Rakennus- ja kaivosalaA78 7-8 Teollinen työA9 9 PalvelutyöAX X Muualla luokittelematon työ

K1 Alempi perusasteK2 Ylempi perusasteK3 Keskiaste K5 Alin korkea-aste K6 Alempi korkeakouluasteK7 Ylempi korkeakouluasteK8 Tutkijakoulutusaste K9 Koulutusaste tuntematon

MAAKUNNASSA TYÖTTÖMÄNÄ NUORIA JA KORKEAKOULUTETTUJA

Keski-Suomessa 25-29-vuotiaiden nuorten osuus työttömistä työnhakijoista on valtakunnallisesti suuri. Ainoastaan yhdessä ELY-keskuksessa 25-29 –vuotiaiden (IR25) työttömien osuus on suurempi kuin Keski-Suomessa. Samoin ryhmän työttömyyden kehitys (vuosimuutos) on Keski-Suomessa toiseksi heikointa ELY-keskusten joukossa. Yhtä huono suhteellinen kehitys on 50-54 –vuotiaissa (IR50) ja rakennus- ja kaivosalalla (A6). Keski-Suomessa yli 60-vuotiaiden (IR60) työttömyyden kehitys on paras ELY-keskusten joukossa - tai paremminkin vähiten huono: Keski-Suomessakin kyseisen ryhmän työttömyys on kasvanut 4,3 % vuoden takaisesta.

Kaupallisen alan työttömien (A3) osuus työvoimasta on Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella kaikista suurin ja työttömyyden kehitys vuoden takaisesta on yhdeksänneksi parasta. Myös ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden (K7) osuus työvoimasta on suurin. Alemman perusasteen (K1) ja tuntemattoman koulutusasteen (K9) sekä muualla luokittelemattoman työn (AX) työttömien osuudet työvoimasta ovat seitsemänneksi pienimpiä ELY-keskusten joukossa.

i10

10

11

11

12

1213

1415

13 14 15

Työttömät on jaettu iän, ammatin ja koulutuksen mukaan eri ryhmiin. Lyhenteet kuvaavat näitä ryhmiä.

i

Asiantuntijat: Risto Julin ja Jere Nieminen, Keski-Suomen ELY-keskus

Tilanne 31.7.2012


Pohjanmaa

Lappi

Satakunta

Pohjois-Karjala

Keski-Suomi

SA PO EP UU HÄ PS VS PI ES KA PP KS KK LA PKTyöttömät työnhakijat yhteensä

IR15IR20

IR25

IR30

IR35

IR40

IR45IR50IR55

IR60

A0

A1

A2

A3

A4

A5

A6

A7-8

A9

AX

K1

K2

K3

K5

K6

K7

K8

K9

Tilanne 31.7.2012 Tässä kuvassa näkyy kunkin ryhmän sijainti ’ysikentässä’ kaikissa ELY-keskuksissa. Sijainneista on laskettu keskiarvot, joiden perusteella ELY-keskukset on asetettu ’paremmuusjärjestykseen’. Satakunta ja Pohjanmaa erottuvat tilanteeltaan parhaimpina ja Pohjois-Karjala ja Lappi huonoimpina, Keski-Suomen tilanteen ollessa neljänneksi huonoin.

SA = SatakuntaPO = PohjanmaaEP = Etelä-PohjanmaaUU = Uusimaa HÄ = HämePS = Pohjois-SavoVS = Varsinais-SuomiPI = Pirkanmaa ES = Etelä-Savo KA = KainuuPP = Pohjois-PohjanmaaKS = Keski-SuomiKK = Kaakkois-SuomiLA = LappiPK = Pohjois-Karjala

i

Satakunnan osalta ryhmiä kuvaavat pisteet sijaitsevat taulukon yläosassa. Useimpien ryhmien työttömyystilanne on siis kehittynyt suhteellisen suotuisasti vuoden takaisesta. Poikkeuksina ovat punaisella alueella yli 60-vuotiaat ja alemman perusasteen suorittaneet työttömät.

Pohjanmaan osalta ryhmiä kuvaavat pisteet sijaitsevat puolestaan pääsääntöisesti taulukon vasemmassa laidassa. Useimpien ryhmien työttömyystilanne on siis parhaimpien joukossa, mutta muutosvauhti vuoden takaiseen vaihtelee hyvästä huonoon.

Lapin osalta ryhmiä kuvaavat pisteet sijaitsevat pääsääntöisesti taulukon oikeassa laidassa. Useimpien ryhmien työttömyystilanne on siis huonoimpien joukossa, mutta muutosvauhti vuoden takaiseen vaihtelee.

Pohjois-Karjalan osalta ryhmiä kuvaavia pisteitä sijaitsee kuitenkin enemmän aivan taulukon alalaidassa. Useiden ryhmien työttömyystilanne on siis kehittynyt kaikista heikoiten vuoden takaisesta. Poikkeuksina ovat kuitenkin lähinnä korkeimmat koulutusasteet.

Keski-Suomen tilanne muistuttaa kehitykseltään Lapin ja Pohjois-Karjalan tilannetta, hajontaa tosin on enemmän.

Kauppakamarin VALIOKUNTAVALLANKUMOUSKeski-Suomen kauppakamarin valiokunnat kokoontuivat 14.8 suunnittelemaan toimintaansa teemalla kasvu ja kansainvälistyminen. Seuraavat teemat ja kommentit on poimittu viestiseinältä, johon osallistujat saivat lähettää ajatuksiaan.

LOGISTISET YHTEYDET

JOHTAMINEN

Jyvässeudun tiet kuntoon mm. Vaajakoski-Kanavuori väli, myös nelostie etelään jäi torsoksi!

Miten kansainvälistytään, jos ei ole lentoliikennettä!!

Mennäänkö Pietariinkin lentäen? Pietariin kolmessa tunnissa Jyväskylästä onnistuu Estonian Airilla kolmasti viikossa.

Johtamisella ja johtajuudella iso ero. Jos johtajuutta ei ole, johtaminen on narun työntämistä. Jos johtajuutta löytyy, ei johtamisessa tarvitse kuin "pitää ja päästää.”

Ennustaminen on osa strategiatyötä ja siten osa hyvää johtamista.

Kuka haastaa julkisen sektorin johtajat kehittymään? Vähenevät rahat ovat hyvä konsultti julkisen sektorin johtamiseen.

UUSIA TYÖPAIKKOJA

Mistä saadaan 10.000 työntekijää pelkkien palkan saajien sijaan? Keski-Suomessa on 23000 henkilöä oikeita töitä vailla, joten potentiaalia on vaikka mihin! Uskotaanko ja luotetaanko oikeasti siihen, että. 23000 on oikeasti potentiaali? Suuri osa nuoria ja hyvin koulutettuja!

Täytyy rekrytoida ihmisiä, jotka pystyvät tekemään kasvua. Ei ainoastaan kasvun tuoman työn tekijöitä.

Hyvä hyvä, avoimet rekrytoinnit vauhdittavat Keski-Suomea ja yrityksiä uusiutumisessa.

Pakko perustaa omaa tuotantoa Baltiaan, työvoimakustannukset karanneet Suomessa käsistä. Jotta voi tarjota töitä keskisuomalaisille on mentävä lähemmäs kansainvälisiä asiakkaita, myös tuotannollisilla yksiköillä.

Työpaikat syntyy pieniin kasvuyrityksiin. Oletko jo tehnyt kaikkesi niiden auttamiseen?

Mistä saadaan 10.000 uutta työpaikkaa Keski-Suomeen? Tarvitaan 2000 pk yritystä, jotka palkkaavat kukin 5 hlöä lisää = 10000 työpaikkaa.

MAAKUNTA-HENKI

BUSINESS ENKELIT

KASVU & KANSAINVÄLISTYMINEN

Miten maankäyttö saataisiin vapautettua tukemaan yritysten kasvua? Edullista toimitilaa hyvillä palveluilla hyvien liikenne yhteyksien varrelta. Ei se niin vaikeaa voi olla. Start upit nauttii suurta

mielenkiintoa, hyvä niin. On kuitenkin muistettava kasvupotentiaalin omaavat keskisuuret yritykset, joiden kasvu luo nopeammin työtä.

Vienti elättää meidät nyt ja tulevaisuudessa. Suomessa pitäisi käynnistää sisäinen devalvaatio vientiyritysten kilpailukyvyn palauttamiseksi. Ulkomailta saapuvan matkailijan kuluttama raha lasketaan vientituloksi.

Miten palveluista saadaan vientituloja? Opiskelijamäärät eivät kasva kotimaassa, siis on pakko hakea kasvua ulkoa. Pakko voi olla kasvun siemen.

Julkinen sektori sukeltaa ja kasvu on pelkästään yritysten varassa. Julkisen sektorin suhteellisen korkea palkkataso imee työvoimaa ja nostaa yksityisen sektorin palkkoja kilpailukyvyn äärirajoille. KeskiSuomi on kuin Norja: julkisen sektorin iso rooli työllistäjänä näivettää yrittäjyysilmastoaa! Vai?

Kaikki kasvuyritysten tueksi. Kasvuyritysten kehittämisen dynamiikkaan pitää laittaa dynamiittia! Nyt tarvitaan aina vaan ketterempää, rohkeampaa, avoimempaa ja ennakkoluulottomampaa maakunnallista (julkistakin) rahaa ja osaajia.

Kuinka moni investoi merkittävästi Keski-Suomeen, esim. Yli 10% liikevaihdosta?

Kuinka monta kasvuyritystä Keski-Suomeen mahtuu? Rajoittaako pieni kotimarkkina kasvuun kehittymistä vai voiko yritys päästä kasvun imuun suoraan kv-markkinoille.

Tarjotaan yksityishenkilöille väylä pk-yrityksen kannustamiseksi kasvuun: kokemusjohtajat esiin, piensijoittajat liikkeelle.

Löytyykö enkeleitä Keski-Suomesta?

Osaavia sweat equity (osaamissijoittaja) -enkeleitä tarvitaan lisää, ja mieluusti sellaisia jotka tuovat rahaa sisään myynti- tai rahoituskontaktien kautta.

200 Sari Vaajasen (=business enkeli) tyylistä persoonaa hommiin Keski-Suomen kasvuyritysaihioiden sytyttämiseksi (=2-3 vuoden päästä 1000 uutta kasvuhakuista yritystä)

Maakunnat yhtyvät tulevaisuudessa. Mikä on Jyväskylän suunta? Kuopio, Seinäjoki, Lahti vai Tampere?

Pärjääkö Keski-Suomi vai pitääkö liittoutua voittajien eli Tampereen kanssa?

Pohjalaisia emme ole, savolaisiksi emme halua. Olkaamme siis...?

10

Tilaisuudessa hyödynnettiin viestiseinää ja kysyttiin mukana olleista noin 100 osallistujalta näkymiä tulevaisuudesta seuraavan 12 kk aikana. Vastauksia kuhunkin kysymykseen antoi noin 50 yritystä.

11

keskisuomi.info

Uudistunut keskisuomi.info -sivusto avattiin kesäkuun lopussa. Sivusto on luonteeltaan ajan mukaan muuntuva ja täydentyvä alueellisen ennakointiyhteistyön työkalu. Sisältö ja rakenne muokkautuvat ja täydentyvät tästä eteenpäin.

TILASTOT

-osion aineistot kuvaavat Keski-Suomen kehittämisen kannalta oleellisia muuttujia. Löydät osiosta mm. tietoa väestöstä, työmarkkinoista ja koulutuksesta.

ENNAKOINTITYÖ KESKI-SUOMESSA

kertoo yhteistyöstä alueelliseen ennakointiin liittyen. Sieltä löydät esimerkiksi eri organisaatioiden vastuuhenkilöt tässä työssä.

POHDINTAA JA TULKINTAA

-osiossa on asiantuntijoiden ja asiantuntijaryhmien tuottamia pohdittuja aineistoja tulevaisuuteen liittyen. Sinne on linkitetty Keski-Suomi ennakoi Facebook-profiili ja sinne päivittyy Twitter-palvelusta tulevaisuus-tweettejä.

TULE MUKAAN!

Osallistu Keski-Suomen tulevaisuuskuvan rakentamiseen - ilmianna mielenkiintoinen tilasto, pohdi tulevaisuuden ammatteja tai kerro ajankohtaiset kuulumiset seminaarista!

Keski-Suomen tulevaisuuskuvaarakennetaan yhdessä Keskisuomi.infosta alueellisen ennakoinnin työkalu

12

PAIKKATIETOvastaa kysymyksiin missä, mitä ja milloin

Perinteisen tilastotiedon ohella tietoa voidaan esittää paikkatiedon avulla. Sen avulla voidaan esittää ja tutkia ympärillämme tapahtuvia ilmiöitä ja asioita siten, että kohteen sijainti ja siihen liittyvä ominaisuustieto yhdistyvät. Ominaisuustieto voi olla tietoa esimerkiksi rakennuksista, väestöstä, ikärakenteesta, ympäristöön liittyvää tietoa tai tietoa liikenneverkoista. Paikkatietoa tullaan hyödyntämään osana keskisuomi.infoa.

Jyväskylän keskustasta 20 minuutin saavutettavuus

Jyväskylän keskustasta 20 minuutin saavutettavuuden etäisyydellä asuu 135 670 asukasta. Keski-Suomen väkiluku on noin 274 000.

Saavutettavuus on laskettu paikkatietoanalyysillä tieverkon avulla. Väestömäärä on laskettu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän avulla, jossa väestötiedot ovat saatavissa hyvin tarkkaan.

© Karttakeskus Oy, lupa L4659

Asiantuntija: Juha Romula, Keski-Suomen ELY-keskus

Jyväskylän keskustasta 20 minuutin saavutettavuuden etäisyydellä asuu 135670 asukasta.Saavutettavuus on laskettu paikkatietoanalyysillä tieverkon avulla.Väestömäärä on laskettu yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän avulla, jossa väestötiedot ovat hyvin tarkkaan saatavissa.

©Karttakeskus Oy, Lupa L4659

Jyväskylän keskustasta 20 minuutin saavutettavuus

13

Paikkatiedon sijainti voidaan määrittää esim. koordinaattien, ti-lastoruuduin tai katuosoitteen mukaan. Oleellista on, että itse tieto voidaan sijoittaa kartalle. Samoin eri karttatasoja ja paik-katietoaineistoja voidaan käsitellä ja sijoittaa päällekkäin.

Paikkatiedolla on useimmiten myös ajallinen määre, eli aika-koordinaatti, joka mahdollistaa asioiden ja ilmiöiden muutosten tutkimisen ja esittämisen kartoilla. Esimerkki tästä on väestön-muutokset tai työpaikkojen muutokset pitkällä aikavälillä.

Perinteinen tilastotieto esitetään usein hallinnollisen rajauk-sen mukaa (kunta, seutukunta, maakunta). Paikkatieto antaa mahdollisuuden esittää ja tutkia tietoa ilman sitovaa alueellista rajausta ja tutkittavaksi kohteeksi /alueeksi voidaan ottaa va-paavalintaisia alueita. Paikkatiedon avulla voidaan esimerkiksi tutkia tietyn kunnan-/kaupunginosa väestön ikärakennetta.

Paikkatiedon hyötykäyttö on moninaista. Tietoa voidaan analy-soida, paikkatiedolla voidaan synnyttää uutta tietoa, paikkatieto luo perustan hyvälle suunnittelulle tai sitä voidaan käyttää es-imerkiksi ennakoinnin apuvälineenä. Paikkatiedosta on tullut myös johtamisen apuväline ja työkalu tiedolla johtamiseen.

Esimerkki:Paikkatiedon avulla voidaan etsiä potentiaalisia liikepaikkoja, kun tutkitaan logistiset yhteydet ja lähialueiden väestö/väestön ikärakenne sekä liikepaikan saavutettavuus.

Monet organisaatiot tarjoavat nykyään tietoa ilmaiseksi va-paaseen käyttöön. Julkisen datan vapautuminen on lisännyt huomattavasti paikkatiedon hyötykäyttöä ja avannut aivan uusia mahdollisuuksia ottaa tiedosta irti uusia ulottuvuuksia. Samalla tiedon avaaminen on mahdollistanut aivan uusia liiketoiminta-mahdollisuuksia.

Väestöntiheys

Jyvässeudun alueet missä väestöntiheys on yli 20 asukasta hehtaarille.

© VTJ/VRK 4/2010 © Karttakeskus Oy, lupa L4659

Jyvässeudun alueet missä väestötiheys on yli 20 asukasta/hehtaarille. © VTJ/VRK 4/2010 ©Karttakeskus Oy, Lupa L4659

14

Moni-ilmeinen maakunta

Euroopan valtionvelkakriisi ja kansainvälisten rahoitusmark-

kinoiden epävarmuus jatkuvat ja heijastuvat viennin kautta

Keski-Suomen aluetalouteen. Keski-Suomessa elinkeinoelä-

män ei arvella merkittävästi kohentuvan seuraavan vuoden

kuluessa. Työttömyyden osalta tilanteen odotetaan hieman

jopa hankaloituvan lähitulevaisuudessa. Osaavaa työvoimaa

alueella on riittävästi. Keski-Suomen seutukunnat eroavat

toisistaan merkittävästi niin kokonsa kuin elinkeino- ja vä-

estörakenteensakin vuoksi, joten alueiden arvioissa on eroja.

Pk-barometrin mukaan pienten ja keskisuurten yritysten

suhdannenäkymien pitkään jatkunut lasku katkesi kesällä

ja kääntyi loivaan nousuun niin Keski-Suomessa kuin koko

maassakin. Keski-Suomen pk-yritysten arviot tulevaisuu-

desta ovat olleet jo parisen vuotta positiivisempia kuin koko

maassa. Näkymät paranivat lähinnä Jyväskylän seudulla,

kun taas eteläisessä Keski-Suomessa ne huonontuivat enti-

sestään. Toimialoista erityisesti teollisuuden näkymät ovat

piristyneet, rakennusalalla puolestaan tulevaisuus näyttäytyy

synkempänä.

Myös EK:n kyselyssä Keski-Suomen yritysten suhdannearvi-

ot ovat koko maan keskiarvoa paremmat. Suhdannebaromet-

rin mukaan teollisuuden ja rakentamisen näkymät paranivat

sekä keväällä että alkukesällä. Tuotanto on kasvanut ja tilaus-

tilanne on normaalia parempi. Kannattavuus on kasvussa

mutta investoinnit laskussa. Työvoimaa palkattaneen lisää

kesän lopulla. Palveluiden suhdannetilanne on tavanomaista

huonompi ja myös suhdanneodotukset ovat aiempaa varovai-

semmat. Näkymät ovat lähellä koko maan keskiarvoa. Myyn-

ti lisääntyi vuoden takaisesta selvästi, mutta lähikuukausina

myynnin odotetaan pysyvän ennallaan. Henkilökunnan mää-

rä pysynee ennallaan lähikuukausina.

Keski-Suomelle tärkeät metsä- ja metalliteollisuus ovat kulje-

tusintensiivisiä aloja. Keskeiset päätiet on pystytty pitämään

pääosin hyvässä kunnossa, mutta perusväylänpidon rahoitus

ei riitä koko maantieverkon ylläpitoon kaikkia tyydyttävässä

kunnossa. Vilkkaimpien teiden ylläpitoa priorisoidaan, mikä

näkyy alemman tieverkon kunnon heikkenemisenä. Päätei-

den liikenne laski tammi-kesäkuun aikana edellisvuoteen

verrattuna. Etenkin raskas liikenne on vähentynyt, mikä osal-

taan kertoo talouden taantumisesta.

Keski-Suomen lentoyhteydet on toistaiseksi turvattu määrä-

aikaisella sopimuksella, mikä edistää alueen saavutettavuut-

ta. Sopimukset kuitenkin umpeutuvat talven aikana. Isossa

murroksessa oleva lentoliikenne on erityisen tärkeää työmat-

kaliikkumiselle ja kansainvälisille yrityksille. Lentorahdin

osuus Keski-Suomessa on pieni.

Verkko-osuuskunta Kuuskaistan valokuituverkkoa aletaan

rakentaa kesällä kahdentoista Keski-Suomen kunnan alueel-

la. Kyseessä on noin 100 miljoonan euron investointi, joka

liittyy valtakunnalliseen Laajakaista kaikille -hankkeeseen.

Keski-Suomi on metsien ja reittivesistöjen maakunta. Maa-

kunnan ympäristön tila on jotakuinkin hyvä. Teollisuuden

ja yhdyskuntien jätevesikuormitusta sekä teollisuuden ja

energiatuotannon ilmapäästöjä on parin viimeisen vuosi-

kymmenen aikana vähennetty huomattavasti. Tulevaisuuden

haas-teita ovat muun muassa vesien tilassa lisääntyvä ravin-

nekuormitus ja siitä aiheutuva rehevöitymiskehitys etenkin

suurten järvien lahtialueilla. Luontaisen kuormituksen lisäksi

maa- ja metsätalous sekä turvetuotanto osaltaan heikentävät

tilannetta. Vesienkäsittelyn teknologian merkitys korostuu

entisestään.

+ +- -0 0

00

0Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt

12 kk -

Työttömyyden määrä ja rakenne

Osaavan työvoiman saatavuus

6 kk -Keski-SuomiyhteenvetoAsiantuntijat: Eija Heinonen ja Jere Nieminen Keski-Suomen ELY-keskus

Alueelliset kehitysnäkymät II /2012

15

Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Äänekosken seutukunta

Jyväskylän seutukunta

Jämsän seutukunta Joutsan seutukunta

Keuruun seutukunta

Arviot seutukuntien tulevasta kehityksestä: Tilanne tällä hetkellä verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen sekä 6 kk ja 12 kk kuluttua verrattuna nykyhetkeen (++) Paljon parempi,(+) Parempi, (0) Ennallaan/nykytasolla,(-) Heikompi,(--) Paljon heikompi

000Elinkeinoelämä ja

yritystoiminta

Nyt 12 kk -



6 kk -

Investoinnit

-

-0 0

0+ 00 0

0

Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt 12 kk -



6 kk -

Investoinnit 0+

0 0+ + +

++++

++ ++


Nyt 12 kk -



6 kk -

Investoinnit

0 0

00 0

- -0+

+- 00


Nyt 12 kk -



6 kk -

Investoinnit 0+

+ +

+++

++- - 0

+ +

000Elinkeinoelämä ja

yritystoiminta

Nyt 12 kk -



6 kk -

Investoinnit 00 0

0- -

++++ +-


Nyt 12 kk -



6 kk -

Investoinnit

0

00

++ 0

+ + 0-

0++ -

16

Rakennemuutosten aikaa

Uusimman Aikajanan ennakkotietojen mukaan vientiliike-

vaihto supistui kaikissa toimialaryhmissä vuoden ensim-

mäisellä neljänneksellä. Maakunnan kaikkien toimialojen

yhteenlaskettu vientiliikevaihto supistui yli viisi prosent-

tia vuoden takaiseen verrattuna. Vienti on selvästi taantu-

maa edeltänyttä tasoa alempana.

Liikevaihdon kehitys oli vaihtelevaa. Teollisuuden lii-

kevaihdot laskivat vuoden takaiseen verrattuna, kun

kotimarkkinavetoisella palvelusektorilla kasvua oli sa-

manaikaisesti yli kahdeksan prosenttia. Vuodesta 2005

palvelualojen liikevaihto on kasvanut yli 30 %. Jalostuksen

liikevaihto nousi taantu-man jälkeen alkuun voimakkaasti,

mutta kasvu on sittemmin tasoittunut. Yritysten yhteen-

laskettu liikevaihto oli ensimmäisellä neljänneksellä kaksi

prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Liikevaih-

to on nyt taantumaa edeltäneellä tasolla.

Yritysten henkilöstömäärän loiva kasvu jatkui vuoden en-

simmäisellä neljänneksellä. Vuoden takaiseen verrattuna

kasvu oli voimakkainta hyvinvointi- ja energiaklusterissa.

Metsäteollisuuden henkilöstömäärä sen sijaan supistui.

Vuoden 2010 alussa alkanut jalostuksen henkilöstömää-

rän kasvu on jatkunut loivana, mutta määrä on edelleen

selvästi alle vuoden 2005 tason. Yritysten yhteenlaskettu

henkilöstömäärän kasvu oli liki kolme prosenttia vuoden

takaiseen verrattuna. Henkilöstömäärä on nyt vuoden

2005 tasolla. Palveluyritysten määrä yrityskannasta on

suuri ja vaikka alan kehitys onkin suotuisaa, työpaikkoja

tarvittaisiin yhä enemmän myös teollisuuteen.

Äänekoskella, M-Realin suljettua hienopaperia valmista-

van paperikoneen, irtisanomiset koskivat 170 työntekijää.

Työsuhteet päättyivät touko-heinäkuussa. Tästä joukosta

kuitenkin enää noin 40 on työttömänä. Tehtaan merkitys

alueelle työllistäjänä oli suuri, mutta myös elinkeinoelä-

mälle alihankinta-ketjun ja koko maakunnalle vientitu-

lojen kautta. Äänekoski on äkillisen rakennemuutoksen

aluetta vuoden 2014 loppuun saakka.

Keuruun Pioneerirykmentin lakkauttaminen vuoden

2014 loppuun mennessä ja Jämsässä Hallin Ilmavoimien

Teknillisen Koulun lakkauttaminen vuoden 2013 loppuun

mennessä ovat seutukunnille merkittäviä takaiskuja sekä

suorien että välillisten vaikutusten kautta. Osa Teknillisen

Koulun henki-löstöstä jää maakuntaan Tikkakoskelle, jon-

ne siirtyy myös Kauhavan Lentosotakoulu. Tukilentolaivue

sen sijaan siirretään Tikkakoskelta Pirkkalaan.

Maaseudun elinvoimaisuuden kannalta tulevaisuus näyt-

tää haasteelliselta. Julkisen talouden ongelmat vaikuttavat

mm. palveluihin ja infrastruktuurin ylläpitoon. Maaseu-

dun pienyrityskenttä on suhteellisen aktiivista ja rahoi-

tustukien kysyntää on kohtuullisesti. Kiinnostus lähi- ja

luomuruokaa koh-taan on lisääntymässä ja se luo mahdol-

lisuuksia myös pienimuotoiselle elintarvikejalostukselle.

Luomutuotanto on lisääntynyt tänä vuonna ja sen arvioi-

daan lisääntyvän edelleen. Maatilojen sukupolvenvaihdos-

ten yhteydessä karjasta luopuminen on hyvin yleistä, mikä

vaikeuttaa maidontuotannon säilymistä maakunnassa. Jy-

väskylän Valion vienti jatkaa tänä vuonna kasvuaan. Jyväs-

kylän meijeri on investoinut uuteen pakkauslinjastoon ja

syksyllä valmistuu vientivaraston laajennus. Lihan osalta

tilanne on jo valmiiksi vaikea ja heikko kannattavuus näyt-

tää jatkuvan lähitulevaisuudessa.

Viljan hinnannousu voi hetkellisesti paikata viljatilojen ta-

loutta, jos sato on lähellä normaalia ja sadonkorjuu sujuu

ongelmitta. Lannoitteiden hinnannousu tullee taas kui-

tenkin syömään huomattavan osan tästä hyvästä. Maata-

louden investointiaktiivisuuteen vaikuttaa myös lähestyvä

rahoituskauden vaihdos. Kun tulevan kauden tukijärjestel-

mistä ei ole vielä tietoa, investointeja saatetaan jarrutel-

la jo nyt. Epävarmuus ja varovaisuus näyttävät levinneen

myös rahoittajiin. Lisäksi tämän vuoden aikana on ha-

vaittu aiempaa enemmän jaksamisongelmia tiloilla. Lähi-

tulevaisuudessa ongelmia on paikoitellen sadonkorjuun

kanssa, ja sadon laatukaan ei muodostu kovin korkeaksi

märkyyden vaivatessa kasvustoja. Eteläisen Keski-Suomen

tilanne on parempi, ja runsaita sateista on ollut eniten

haittaa maakunnan luoteis- ja pohjoisosissa.

17

Myös metsätaloudessa on havaittavissa epävarmuutta.

Puun hinta on ollut kohtuullisen hyvä ja kauppa on käynyt.

Pääomaveron nousu voi yllättää metsänomistajat. Energia-

puun osalta kiinnostusta vähentää alhainen hinta ja Keme-

ratukien tulevaisuus. Sateinen kesä on vaikeuttanut myös

turpeen nostoa. Tämä on paitsi aiheuttanut ongelmia tur-

veyrittäjille, myös aiheuttanut lämpölaitoksille tarvetta li-

sätä energiapuun käyttöä ja/tai pakottanut turvautumaan

kivihiileen. Puumarkkinoiden kehitys kokonaisuudessaan

riippuu ennen kaikkea lopputuotemarkkinoiden kehitty-

misestä ja puun kysynnän kehityksestä. Metsäteollisuuden

markkinatilanne heijastuu myös metsätalouden kannatta-

vuuteen.

Yrityksiä perustettiin alkuvuonna poikkeuksellisen vähän.

Starttirahapäätösten määrä on pienin sitten vuoden 2006.

Lopettaneiden yritysten määrä ei poikkea edellisistä vuo-

sista ja yritysmäärän nettomuutos on yhä positiivinen.

Myönnettyjen yritystukien määrät ovat lähes viimevuo-

tisella tasolla. Yritysten investointi- ja kehittämispanos-

tukset ovat kohdistuneet entistä enemmän Jyväskylän

seudulle. Kehittämisaktiivisuus on ollut hyvällä tasolla ja

toimialat olleet valtaosin samat kuin aiemmin. Näitä ovat

kone- ja laiteteollisuus sekä puutuoteteollisuus. Lisäksi

ICT-ala on hakenut aktiivisesti uusia palveluratkaisuja.

Työpaikkojen puute vaivana

Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvä-

litystilaston mukaan heinäkuun lopussa 17 124 työtöntä

työnhakijaa, eli 12,9 % työvoimasta. Työttömiä työnhaki-

joita oli 2,6 % enemmän kuin vuosi sitten, kun vastaava

luku koko maassa oli 2,9 %. Keuruun seutukunnan työt-

tömien työnhaki-joiden määrä laski heinäkuussa sekä ku-

luvan vuoden kesäkuusta että viime vuoden heinäkuusta.

Viiden muun Keski-Suomen seutukunnan muutosluvut

olivat kasvavat. Keski-Suomen työttömien työnhakijoi-

den määrä nousi niin kesäkuusta kuin viime vuoden hei-

näkuustakin useimmissa ikä- ja ammattiryhmissä ja lähes

kaikilla koulutusasteilla.

Ikäryhmistä suurinta kasvua vuoden takaisesta tilanteesta

on koettu ikäryhmässä 20-24 -vuotiaat. Ammattiryhmistä

suurimmat kasvuluvut löytyvät rakennus- ja kaivosalalta

(erityisesti talonrakennus) ja koulutusasteista keskiasteel-

ta. Myös lomautettujen määrä on kasvanut. Työvoimapo-

liittisten toimenpiteiden piirissä oli Keski-Suomessa hei-

näkuun lopussa 6 069 henkilöä (4,6 % työvoimasta).

Nuorten työttömyyden suhteellinen kasvu vuodentakai-

sesta tilanteesta on Keski-Suomessa ollut koko maata voi-

makkaampaa. Myös pitkäaikaistyöttömien osalta tilanne

on huolestuttava. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista

työttömistä työnhakijoista oli Keski-Suomessa heinäkuun

lopussa toi-seksi korkein kaikkien ELY-keskuksien joukos-

sa ollen 26,2 %, kun koko maassa osuus oli 22,9 %.

Työpaikkojen vähäinen määrä on ongelma alueella. Avoi-

mia työpaikkoja oli huomattavasti vähemmän kuin vuosi

sitten. Työnhakijoita yhtä avointa työpaikkaa kohti oli

heinäkuun aikana Keski-Suomessa yhdeksäntoista ja koko

maassa yhdeksän. Työllisyyden parantamiseksi sekä yri-

tyskannan että yritysten keskimääräisen henkilömäärän

on yhä kasvettava. Työttömyysluvuissa Keski-Suomen

suhteellinen asema on hieman parantunut yleisen talou-

dellisen tilanteen heikentyessä.

Reservissä määrää ja laatua

Osaavan työvoiman saatavuus ei ole suuri ongelma Keski-

Suomessa nyt eikä lähitulevaisuudessa, vaan ongelmana

on edelleen työpaikkojen vähäisyys. Työttöminä ja työvoi-

mapoliittisissa toimenpiteissä on kattava osaamisreservi.

Rekrytointivaikeuksia on kuitenkin ollut muun maan ta-

paan erityisesti sosiaali- ja terveysalalla. Paikallisia koh-

taanto-ongelmia on ollut myös metalli- ja rakennusaloilla

sekä siivouspuolen ja taloushallinnon osaajista.

18

Ostovoimaa vapaa-ajan asukkaista

Elinkeinoelämän tilanne Joutsan seutukunnalla on suh-

teellisen vakaa eikä merkittäviä muutoksia tarkastelu-

jaksolla ole odotettavissa. Elinkeinorakenteen osalta

teollisuuden osuus on laskenut ja vastaavasti palvelujen

kasvanut.

Teollisuudessa ei ole odotettavissa merkittäviä investointe-

ja, mutta tiedossa ole myöskään lopettamisuhkia. Seudun

yrityksissä on käynnissä muutamia kehittämishanketta,

joiden arvo on noin miljoonaa euroa. Metallin osalta tilan-

ne on kääntynyt parempaan. Konepajateollisuuden isojen

toimijoiden parantunut tilanne alkaa näkyä tilauskantojen

lisääntymisenä myös Joutsan seudun yrityksissä.

Rakennusalan tilanne on erinomainen käynnissä olevien

hankkeiden vuoksi. Luhangan kunnan Hepoluhdan alueen

rakentaminen jatkuu edelleen. Menossa on mm. erityis-

ryhmien palvelutalon ja Joutsan yhtenäiskoulun raken-

taminen sekä merkittäviä yksityisiä rakennushankkeita.

Luhangan kunta toteuttaa laajakaistaverkon rakentamisen

vuosien 2012–2013 aikana. Joutsan kunta on varautunut

laajakaistahankkeen toteutukseen 2013 alkaen investoin-

tiohjelmassaan. Selvittelyn alla on tuulivoimapuistohanke

sekä kaivostoiminnan mahdollisuudet Luhangassa. Kiven

teollisen jalostamisen mahdollisuuksia selvittävä hanke on

käynnistynyt kesäkuussa.

Kaupan alalla tilanne on säilynyt ennallaan ja palveluiden

osalta odotukset on jopa ylitetty. Tähän on vaikuttanut

loma-asuntojen kasvanut määrä ja niiden käytön ympäri-

vuotisuus.

Alkutuotannon osalta tilanne on säilynyt ennallaan eikä

muutosta ole odotettavissa. Toimivien maati-lojen määrä

laskee edelleen, mutta tilojen toimintojen kasvattaminen

on säilyttänyt maatalouden aseman ennallaan. Metsätalo-

udessa tilanne on ollut hyvä ja vastannut arvioitua kehi-

tystä. Keväällä tilanne kohentui metsäteollisuuden ja puun

hintakehityksen myötä. Metsäpalveluyritysten työtilanne

sekä alan työllisyys ovat olleet erittäin hyviä, ja ennusteen

mukaan tulevat myös jatkumaan hyvinä. Seutukunnalla

toimivien metsäpalveluyritysten työllistävä vaikutus on

merkittävä.

Yritysten perustaminen on vähentynyt ja tämä on näkynyt

myös starttirahan kysynnässä. Lopettamisten tai konkurs-

sien osalta ei ole näkyvissä lisäyksiä. Seutukunnan yritys-

ten omistajanvaihdostilannetta ja yrittäjien eläköitymistä

on kartoitettu säännöllisesti, eikä määrissä odoteta mer-

kittäviä muutoksia.

Rakennusalalle investoidaan

Julkisista investoinneista Puolustusvoimien Nokan vari-

kon laajentaminen, 40 miljoonaa euroa, jatkuu edelleen ja

tarjoaa työtilaisuuksia seudun urakoitsijoille. Joutsan yh-

tenäiskoulun rakennustyöt alkoivat joulukuussa 2011 ura-

kalla ja jatkuu 2012 aikana. Yhtenäiskoulun investoinnin

kokonaisarvo n. 5 miljoonaa euroa.

Luhangan kunta on käynnistänyt erityisryhmien palve-

lutalon rakentamisen. investoinni arvo n. 750.00 euroa.

Vuoden 2012 investointilistalla ovat Luhangan osalta li-

säksi vanhainkodin peruskorjauksen aloittaminen, Hepo-

luhdan yhden korttelin tieyhteyden rakentaminen ja vara-

voiman hankkiminen.

+

+-0

0


Nyt

12 kk -



6 kk -

++0

Joutsan seutukunta

19

Merkittävin yksityinen investointi seutukunnalle varmis-

tui vuoden alussa Joensuun kauppa ja koneen julkistaessa

5500 m2 liikekeskuksen rakentamisen Joutsaan. Liikekes-

kukseen sijoittuvat Tokmanni, Kes-ko sekä Keski-Suomen

Osuuspankki.

Keskimaan ABC-liikenneaseman investoinnin käynnisty-

minen elokuussa 2012 varmistui kesä alussa. Hankkeen

arvo 3,5 - 4 miljoonaa euroa.

Seutukunnalla valmisteltu hanke biokaasulaitoksen ra-

kentamiseksi on edennyt investointivaiheeseen. Joutsan

Ekokaasu Oy on saanut hanketta koskevan rahoituspää-

töksen. Hankkeen kustannusarvio on 1,6 miljoonaa euroa

ja sijoituspaikka Joutsa. Rahoituksesta koossa tarkastelu-

ajankohtana 90 % ja rakentaminen käynnistynee syksyn

2012 aikana.

Väestörakenne haasteena

Työttömien määrä on laskenut edellisestä katsauksesta,

mutta kasvanut vuodentakaisesta. Joutsan seutukunnalla

oli heinäkuun lopussa 274 työtöntä työnhakijaa, eli 11,7

% työvoimasta. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoi-

masta on Keski-Suomen seutukuntien matalin. Työttömiä

työnhakijoita oli kuitenkin peräti 13,7 % enemmän kuin

vuosi sitten. Seudun väestörakenteen kehitys näkyy työ-

voimaluvuissa selvästi.

Noin puolet seudun työttömistä työnhakijoista on yli

50-vuotiaita. Nuorten osuus työttömistä työnhakijoista

on pieni (8,8 %), mutta kasvanut viimevuotisesta. Myös

pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tuntuvasti vuo-

den takaisesta. Rakenteellisen työttömyyden taso seutu-

kunnalla on korkea. Työttömyys tulee laskemaan tarkaste-

lujaksolla, joskin selvää on, että kausityöttömyys vaikuttaa

työttömyyden tasoon.

Uusia työpaikkoja niukalti

Seutukunnalle ei ole juuri syntynyt uusia työpaikkoja.

Laajamittaisia rekrytointeja ei ole ennustettavissa lukuun

ottamatta toteutuvan liikekeskuksen rakentamisen myötä

syntyviä kaupan alan työpaikkoja. Työpaikkoja on ollut

tarjolla lähinnä sosiaali- ja terveysalalla, palvelualoilla sekä

luonnonvara-aloilla. Erityisiä rekrytointiongelmia ei seu-

tukunnalla ole nähtävissä. Työvoiman kysyntä kohdistuu

terveys- ja sosiaalialan sekä rakentamisen työtehtäviin ja

luonnonvara-aloille.

Keski-Suomen ammattibarometrin tulosten mukaan näillä

toimialoilla on jatkuvaa pulaa työntekijöistä laajemmin-

kin. Seutukunnan ikärakenne näkyy myös työnhakijoiden

ikääntymisenä. Tämän kehityskulun vuoksi osaavan työ-

voiman saannin turvaaminen Joutsan seutukunnalla on

haasteellista.

20

Maakunnan veturi

Keskeisiä toimialoja ovat kone- ja laiteteollisuus, metalli-

teollisuus sekä ICT. Lisäksi palvelusektori on varsin vahva.

Suurten yritysten, kuten Metson ja Moventaksen, tilanne

on suoraan verrannollinen globaaleihin trendeihin. Viime

aikoina olemme saaneet kuulla positiivisia uutisia esimer-

kiksi Moventakselta ja toimintojen keskittäminen Jyväs-

kylään tuo selvän piristysruiskeen toimialalle. Samoin

ICT-yrityksistä on tullut positiivisia signaaleja ja alalla on

rekrytoitu lisää henkilöstöä, mikä on osoitus vahvistu-

neesta tilauskannasta. Nokian alihankkijoiden vaikutus

tuntuu vielä jonkin verran ICT-alalla, mutta toisaalta se on

mahdollistanut ammattitaitoisen henkilöstön siirtymisen

muille alan toimijoille.

Koulutussektori on merkittävä työllistäjä seudulla. Toisen

asteen ja korkeakoulutuksen päätetyillä ja ennakoiduilla

resurssileikkauksilla tullee olemaan ensi vuonna henkilös-

tövaikutuksia, jotka heijastuvat aluetalouden kehitykseen

mm. vähitellen voimistuvana akateemisesti koulutettujen

työnhakijoi-den määränä. Toisaalta koulutuksen muutos-

prosessi lisännee vähitellen koulutuspalveluiden myyn-tiin

perustuvaa liiketoimintaa alueella, millä voi olla myöntei-

siä aluetaloudellisia vaikutuksia.

Uusia yrityksiä on kahden ensimmäisen neljänneksen ai-

kana perustettu edellisvuoden malliin, joten siltä osin ti-

lanne on varsin hyvä. Valtaosa uusista yrityksistä syntyy

palvelualoille ja on kooltaan varsin pieniä, lähinnä 1–2

hengen yrityksiä. Ongelmana on pienten yritysten kasvu

suuremmaksi toimijaksi ja työllistäjäksi.

Pk-yritysten vähäisyys on varsin tyypillistä Jyväskylän

seudulle. Yrityksiä täytyisi rohkaista ja mahdollistaa kas-

vuun ja kansainvälistymiseen entistä enemmän. Seudun

toimijoista Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammatti-

korkeakoulu, Jyväskylän kaupunki ja Jykes yhdessä ovat

muodostaneet ydinorganisaation Innovaatiokeskittymän

valmistelutyöhön. Tässä työssä tarvitaan kaikkia keskeisiä

toimijoita: niin yrityksiä, edunvalvojia kuin julkisia toimi-

joitakin. On tärkeää valmistella ja muodostaa niin hyvä ja

vetovoimainen ehdotus ja esitys, että Jyväskylä saa inno-

vaatiokeskittymän vuoden 2013 aikana. Tämä on tulevan

syksyn ja talven keskeisiä yhteisiä asioita eri toimijoiden

välillä.

Teollisuusinvestointeja ei suuressa mittakaavassa Jyväsky-

län seudulla ole, mutta rakentaminen on sinällään vilkasta.

Esimerkkeinä voisi mainita Innova 4-rakennuksen aloitta-

misen Lutakossa sekä Seppälän uuden Prisman rakentami-

sen aloittaminen lähitulevaisuudessa. Lisäksi pienempiä

investointeja on sekä teollisuudessa että palvelusektorilla.

Vastaavasti osa suurista investoinneista on saatu päätök-

seen.

Alueen logistiset yhteydet ovat säilyneet ennallaan, joskin

lähitulevaisuudessa lentoliikenteen ratkai-sut nousevat

keskiöön. Lentoyhtiöiden (FlyBe ja Estonian Air) kanssa

solmitut sopimukset umpeutuvat tulevan talven aikana

ja sen jälkeen lentoyhtiöiden täytyy pärjätä liiketaloudel-

lisin perustein. Lentoliikenteen pitäminen elinvoimaisena

ja säännöllisenä on tärkeää etenkin vientiteollisuutta aja-

tellen. Jyväskylän seutu kasvavana keskuksena tarvitsee

toimivat yhteydet Helsinkiin ja sieltä eteenpäin sekä vaih-

toehtoisesti myös Tallinnan kautta.

++-


Nyt

12 kk -



6 kk -Jyväskylänseutukunta

00

0-+++

21

4-tien investoinnit täytyy myös saada pikimmiten lop-

puun, jotta toimivat maantiekuljetukset voidaan turvata

koko maakuntaa ajatellen. Tiekuljetusten merkitys on seu-

dun elinkeinoelämälle suuri. Jyväskylän seudulle muodos-

tunut tieliikennealan osaamisverkosto Innoroad‐konsepti

ja sen yhteydessä toimiva Innoroad Park -yrityspuistoalue

tuke-vat tulevaisuuden kehitystä, jossa logistiset verkostot

kehittyvät ja toimintoja keskitetään entistä tehokkaam-

piin logistiikkakeskuksiin.

Nuoret nopeammin työelämään

Jyväskylän seutukunnalla oli heinäkuun lopussa 11 300

työtöntä työnhakijaa, eli 13,3 % työvoimasta. Suurten

kaupunkien seutukunnista vain Oulu oli tässä suhteessa

heikompi. Työttömiä työnhakijoita oli 1,1 % enemmän

kuin vuosi sitten. Työttömien työnhakijoiden määrä on

lisääntynyt vuoden takaisesta valtaosassa ikä- ja ammatti-

ryhmiä sekä koulutusasteita. Työttömyys on muuttumassa

miestyöttömyydeksi. Korkeakoulututkinnon suorittanei-

den työttömyys, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ovat

erityisiä ongelmia seudulla.

Nuorten työttömien määrä on kasvanut vuoden takaises-

ta, ja nuorten osuus kaikista työttömistä työnhakijoista

on nyt 18,3 %. Syynä ovat nuorten tulomuutto ja valmis-

tuneiden määrään nähden liian vähän työtilaisuuksia tar-

joavat työmarkkinat. Keski-Suomen nuorista työttömistä

valtaosa asuu Jyväskylän seudulla. Nuorten työllisyyspal-

velutarjontaa on kasvatettu koulutuksen nivelvaiheisiin

kohdistuvien hankkeiden avulla. Yhteiskuntatakuun täy-

simääräinen toteuttaminen vaatii ensisijaisesti toimivia

työmarkkinoita, koulutuspaikkoja ja ohjausresursseja.

Lisäksi tarvitaan terveys-, perhe- ja sosiaalipoliittisia tu-

kitoimia. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi

kaikkien alueellisten toimijoiden on oltava osallisina, jotta

voidaan vastata hallitusohjelman vaatimuksiin. Alueella

koulutustaso on noussut ja työmarkkinoille tulee entistä

koulutetumpia henkilöitä, joten pelkän peruskoulutuksen

varaan jääneiden on entistä vaikeampi löytää töitä. Pit-

käaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista on

alueella suurempi kuin koko maassa. Työmarkkinoiden ra-

kennemuutos kasvattaa erityisesti pitkäaikaistyöttömien

määrää.

Jotta heikon talouskasvun siivittämää työttömyyden nou-

sua voidaan hillitä, tarvitaan työvoimapoliittisia toimia

työttömyyden tason laskemiseen. Erityisesti nuorten ja

pitkäaikaistyöttömien työllistämisessä kunnilla ja kolman-

nella sektorilla on merkittävä rooli. Jyväskylän kaupunki ja

Muuramen kunta aloittavat syyskuun alussa hallitusohjel-

man mukaisessa kuntakokeilussa, jolta odotetaan seudulla

paljon.

Rekrytointiongelmia lähinnä sosiaali- ja terveysalalla

Työvoiman saatavuus on edelleen erittäin hyvällä tasolla.

Jyväskylä kiinnostaa sijainniltaan myös uusia yrityksiä.

Kyselyjä on tullut etenkin ICT-yrityksistä ja alan osaajista

ollaan hyvin kiinnostuneita.

Avointen työpaikkojen määrä laski heinäkuussa poikkeuk-

sellisen matalalle tasolle. Toimialoista rekrytointiongelmia

on ollut vanhaan tapaan sosiaali- ja terveyspuolella, koh-

dentuen julkiselle sektorille. Työvoimakoulutuksena on

koulutettu runsaasti lähihoitajia eli vastattu näin työvoi-

man saatavuuteen. Lähihoitajien kohdalla on ongelmana

työpaikkojen laatu eli työ on keikkatyötä. Palvelualoilla

siivoustyöhön on paikoin vaikea löytää tekijöitä.

Tilauskirjojen paksuus on kysymysmerkkinä rakentami-

sessa. Uusia investointeja on suunnitteilla, mutta niiden

ajankohdat ovat osin avoimia. Teknologiateollisuudessa

Moventakselta on kuulunut positiivisia viestejä. Lomau-

tusvaroitus on poistettu ja rekrytoitu uusia työntekijöi-

täkin. Puolustusvoimien osalta tilanne varsin todennä-

köisesti on sellainen, että Jyväskylän seutu tulee olemaan

työpaikkojen osalta nettovoittaja. Tämän vaikutusta työt-

tömyyteen on vielä vaikea arvioida. Lopputulokseen kun

vaikuttaa mm. se, kuinka muuttajien puolisot tulevat työl-

listymään.

Kysymysmerkkejä ovat vielä Laukaan maa- ja elintarvike-

talouden tutkimuskeskus sekä Eurenco Vihtavuori. Lisäksi

Hätäkeskuksen siirto Vaasaan todentuu loppuvuonna. Val-

tion paikkojen vähentyminen kurittaa erityisesti akatee-

misen tutkinnon suorittaneita.

Ulkomaisen työvoiman tarve on vähäistä. EURES -työn-

välitysjärjestelmän kautta on nuoria hakeutu-nut kesätöi-

hin EURES -alueelle. Yritysten aktivointia ulkomaalaisten

palkkaamiseksi on lisätty.

22

+

-

0


Nyt

12 kk -



6 kk -

+0-

-0

Elinkeinoelämän näkymät heikkenivät

Jämsän seutu on vahva paperiteollisuuden keskittymä ja

kansallinen ilmailuteollisuuden keskus. Matkailu on seu-

dun potentiaalisin kasvuala. Alan moottori on Himoksen

matkailukeskus.

Ilmailualalla toimiva Patria tuottaa tuotteita ja palveluita

sekä siviili-ilmailun että puolustusvoimien tarpeisiin. Pat-

ria, sen kyljessä toimiva Ilmavoimien Teknillinen koulu ja

koelentokeskus Jämsän Hallissa muodostavat vahvan kan-

sainvälisen ilmailualan keskittymän. Ilmavoimien Teknilli-

sen Koulun lakkauttamispäätös kuitenkin vaikuttaa sekä

suoraan että välillisesti synergiaetuja hakeneeseen keskit-

tymään. Siviili-ilmailulle osia tuottavassa teollisuudessa

on koettu lyhyitä lomautusjaksoja, jotka saattavat jatkua

syksyllä.

Vuodesta 2005 lähtien tapahtunut Himoksen matkailukes-

kuksen liikevaihdon kiihkeä kasvu on tasoittunut vuosien

2011–2012 aikana. Henkilöstön määrässä ei ole tapahtu-

nut merkittäviä muutoksia. Kausivaihtelut ovat alalle tyy-

pilliseen tapaan suuria. Jämsän seudun rekisteröidyt yöpy-

miset ovat laskeneet verrattuna edelliseen huippuvuoteen.

Edellisen vuoden vahvaa kasvua selittää Himoksen ym-

pärivuotisen tarjonnan ja tunnettuuden kasvu sekä myös

talouden taantuma, mikä osaltaan lisäsi matkailua Jäm-

sän seudulle kaukaisempien kohteiden sijaan. Matkailun

investoinneista merkittävin on täysimittaisen golfkentän

rakentaminen, joka vaikuttaa positiivisesti myös läheiselle

alueelle rakentuvien loma-asuntojen määrään. Matkailu-

elinkeinon odotetaan kasvavan maltillisesti ja erityisesti

kesäajan tapahtumatarjonta on edelleen vahvistumassa.

Elintarvikealan kehitys jatkuu, mutta aiempaa maltillisem-

pana. Myynti on kohtalaista, mutta tuloksen tekeminen on

aiempaa haastavampaa. Ala kouluttaa tarvelähtöisesti uut-

ta henkilöstöä ja investoinnit ovat valmistumassa.

Tilauskonepajateollisuudella menee kohtalaisesti. Lo-

mautuksia ei tällä tarkastelujaksolla ole jouduttu teke-

mään. Tuotannonvaihteluista johtuvaa työntekijäpulaa

on ratkaistu palkkaamalla osaajia ja tekemällä yhteistyötä

muiden alan yritysten kanssa. Tilauskantaa riittää koneis-

tustöissä, mutta kilpailutilanne on haastava. Alan hinta-

taso on edelleen alhainen ja päämiehet hakevat katteita

suuntaamalla ostoja Suomen rajojen ulkopuolelle halvan

kustannustason maihin. Huopateollisuuden alalla tuote-

kehitykseen panostaneet yritykset menestyvät ja kasvavat

maltillisesti.

Rakennusalalla tilanne on säilynyt suhteellisen normaali-

na talouden heilahteluista huolimatta. Himoksen mökki-

rakentaminen jatkuu aktiivisena ja 9-tien sillan peruskor-

jaus on käynnissä sekä Kantatien 56 perusparannushanke

käynnistyy syksyllä. Talotekniikan toimittajilla on urakoita

laskennassa vain vähän. Toimialan muuttuminen näkyy

muun muassa mökkirakentamisessa, missä talotoimit-

tajat hoitavat koko urakan rakentamisesta talotekniikan

asennuksiin. Julkiset rakennusinvestoinnit painottuvat

suunnitteluun, katujen kunnossapitoon ja saneeraukseen.

Kevään 2013 aikana alkanee vanhusten palvelutalon ra-

kennushanke yhteistyössä yleishyödyllisen rakennutta-

jayhtiön kanssa. Laajakaistan rakentaminen Kuhmoisiin

hanke on käynnistynyt. Hankkeella on merkittävä vaiku-

tus kunnan elinkeinoelämälle sekä kunnan kausi- ja vaki-

tuisille asukkaille.

Jämsänseutukunta

23

Kaupan alalle ei odoteta suurta kasvua. Markettikaupalla

menee kohtalaisesti matkailijoiden tuoman lisäostovoi-

man avittamana. Verkkokaupan lisääntyminen ja ostovoi-

man väheneminen näkyvät erikoisliikkeiden lopettami-

sina. Liike-elämän palveluiden alalla tilanne on haastava

julkisen sektorin ostovoiman vähenemisen ja talouteen

liittyvän epävarmuuden vuoksi.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla on käynnissä voimakas

rakennemuutos väestön ikääntymisen ja julkisen talouden

kestävyysvajeen myötä. Palveluita tuotetaan julkisen ja yk-

sityisen sektorin yhteistyönä ja laajeneva kuluttajakysyntä

kasvattaa alaa. Palvelusetelijärjestelmä ei ole laajassa käy-

tössä.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä perustettujen yri-

tysten määrä oli ennätyksellisen alhainen. Lopettaneiden

yritysten määrä vuonna 2011 oli yhtälailla poikkeukselli-

sen vähäinen. Myönnettyjen starttirahojen määrä pysyi

vakiona.

Luvassa vain pieniä investointeja

Elinkeinoelämän puolella ei ole lähdössä käyntiin merkit-

täviä investointeja. Yritykset kehittävät liiketoimintaansa

maltillisesti ja tehtävät investoinnit ovat pääsääntöisesti

pienempiä kone- tai laitehankintoja. Teollisuuden alalla on

käynnistymässä yksi laajempi investointi- ja kehittämis-

hanke, jonka odotetaan tuovan pitkällä tähtäimellä lähes

70 uutta työpaikkaa.

Rakennusalalla on valmistumassa yksi kerrostalohanke ja

käynnistymässä toinen. Lisäksi rakenteilla on rivitalo ja

joitain pientalo- ja saneeraushankkeita. Himoksessa ra-

kentaminen painottuu uuden golfkentän ympärille. Hi-

moksen kunnallisteknisiä hankkeita jatketaan.

KT 56 – perusparantaminen on käynnistymässä ja muita

pienempiä väyläkunnallistekniikan ja korjausrakentami-

sen hankkeita toteutetaan kaupunginhallituksen hyväksy-

män työohjelman mukaisesti.

Logististen yhteyksien osalta seudun tavoitteena ovat

VT24 perusparannushanke ja Jämsä - Orivesi kaksoisrai-

teen rakentaminen. Pidemmän aikavälin tavoitteita ovat

Tampere - Jyväskylä välin nopea junaliikenne, moottori-

tietasoisen yhteyden kehittäminen Tampereen ja Jyväs-

kylän välille ja Päijänteen länsipuolisen oikoratayhteyden

rakentaminen.

Pitkäaikaistyöttömien määrä huolena

Työttömien määrä on laskenut edellisestä katsauksesta,

mutta kasvanut vuodentakaisesta. Jämsän seutukunnassa

oli heinäkuun lopussa 1 506 työtöntä työnhakijaa, eli 13,7

% työvoimasta. Työttömiä työnhakijoita on 2,8 % enem-

män kuin vuosi sitten. Jämsän seutukunnassa naisten ja

miesten osuus työttömästä työvoimasta on miltei yhtä

suuri. Jo ennestään suuri pitkäaikaistyöttömien osuus

(33,9 % kaikista työttömistä työnhakijoista) on kasvussa

ja myös nuorten työttömyys on lisääntynyt vuoden takai-

seen verrattuna.

Kunnossapidon työpaikkoja tulossa

Työvoiman saatavuudessa ei ole tapahtunut suuria muu-

toksia vuoden takaiseen verrattuna. Pulaa on yksittäis-

ten ammattiryhmien osaajista, kuten sairaanhoitajista ja

lääkäreistä. Tilanteen ei odoteta huonontuvan kuluvan

vuoden tai seuraavan kevään aikana. Osaavan työvoiman

saatavuus on ollut hyvällä tasolla, mutta tulevaisuudessa

teollisuuden työvoimatarve erityisesti käytön ja kunnos-

sapidon osaajien osalta tulee kasvamaan. Siihen on varau-

duttu ja valmistaudutaan parasta aikaa järjestämällä rää-

tälöityä koulutusta. Eläköitymisten myötä työvoimatarve

tulee lisääntymään monilla aloilla.

24

Seudulla vankka usko tulevaisuuteen

Metalliteollisuus on ollut vahvassa nousussa ja toimialan

näkymät vaikuttavat edelleen valoisilta. Kasvua on ollut

sekä liikevaihtojen että henkilökunnan määrissä. Metal-

liteollisuuden voidaankin sanoa olevan seutukunnan yksi

ydintoimialoista. Toimialalla on meneillään merkittäviä in-

vestointeja ja uusia suunnitellaan. Ala kasvaa jatkossa var-

sinkin palveluliiketoiminnan osalta (kasaus, kokoonpano,

pintakäsittely). Seutukunnan metallitoimiala tulee työllis-

tämään merkittävästi uutta työvoimaa, mikä luo haasteen

työvoiman saatavuudelle.

Elintarviketeollisuus on merkittävä työllistäjä. Toimiala on

vakiintunutta ja toiminnan volyymi säilynee entisellään

tarkastelujakson ajan.

Palvelusektorin tulevaisuus on edelleen hyvin positiivi-

nen. Kaupan voimakas kehitys elvyttää seutukuntaa enti-

sestään ja toimiala kasvattaa alueen ulkopuolelta tulevan

rahavirran kertymää. Toimialalla on edelleen laajentumis-

suunnitelmia, joten kaupan osuus seutukunnan ulkopuoli-

sen rahavirran kerryttäjänä tulee kasvamaan.

Palvelusektorin myönteinen kehitys peilautuu myös Keu-

russeudun matkailuun, johon ollaan suunnittelemassa

uusia hankkeita. Yksi matkailun suurimmista haasteista

on edelleen Hotelli Keurusselän toiminnan jatkaminen.

Seutukunnan monet tapahtumat, jotka ovat mittakaaval-

taan pienistä privaattitapahtumista kymmeniin tuhansiin

osanottajiin, keräävät alueelle lukuisasti matkailijoita, joi-

den merkitys elinvoimaisuuden edistäjänä on suuri.

Hoiva-alalla on aloittanut uusi lääkärikeskus, mikä vahvis-

taa alueen terveydenhoitopalveluita. Hoiva-alan voidaan

ennakoida tarjoavan jatkossa merkittävästi uusia toimi-

paikkoja sekä uusien toimijoiden että asiakaskunnan kas-

vun myötä. Hoiva-alan kasvava työllistävyys lisää alueen

vetovoimaisuutta.

Seutukunnalla on ollut runsaasti metsätoimialan työpaik-

koja. Euroopan taloustilanne luo epävarmuutta alalle. Toi-

mialalla on kuitenkin edelleen vahva usko tulevaisuuteen

ja ensi vuonna alan uskotaan kääntyvän nousuun. Varsin-

kin puurakentaminen trendinä antanee uusia mahdolli-

suuksia alueen metsätoimialan kehitykselle.

Uusia yrityksiä Keuruun seutukunnalla perustettiin 1.1.–

31.5. noin puolet vähemmän kuin vastaavana aikana viime

vuonna.

+


Nyt

12 kk -



6 kk -

+0 0+ + +

+ +

Keuruun seutukunta

25

Paukkuja nuorten työllistymiseen

Työttömiä työnhakijoita oli heinäkuun lopulla 661 hen-

kilöä, eli 12,5 % työvoimasta. Työttömiä työnhakijoita oli

nyt 4,9 % vähemmän kuin vuosi sitten. Euroopan tilanteen

epävarmuus näkyy edelleen työllisyydessä. Erityisesti nais-

ten työttömyys on laskenut. Nuorten työttömyys on pysy-

nyt vuoden takaisella tasolla. Sekä pitkäaikaistyöttömien

että yli 50 -vuotiaiden työttömien määrä ja osuus kaikista

työttömistä laski vuoden takaisesta.

Keuruun kaupungin työllisyysyksikön aktiivisella toimin-

nalla pyritään laskemaan nuorten, pitkäaikaistyöttömien

ja vaikeasti työllistettävien määriä. Erityisesti nuorten

työllisyyden hoitoon on kaupungin toimesta haettu hank-

keita ja yhteistyössä TE-toimiston kanssa käynnistetään

toimenpiteitä nuorten työttömyyden vähentämiseksi.

Rakenteellisen työttömyyden väheneminen on kuitenkin

hidasta ja edellyttää suunnitelmallisia toimenpiteitä.

Hallitusohjelmassa on hallituskauden kestävä kuntakokei-

lu, jossa työllisyyden hoidon päävastuuta siirretään kun-

nalle. Tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen

tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Keuruun kau-

punki on hyväksytty kokeilukunnaksi.

Puolustusvoimauudistuksen myötä Keuruulta katoaa noin

300 työpaikkaa. Keuruun Pioneerirykmentin lakkautta-

minen siirtää työpaikkoja muualle ja tulevat irtisanomiset

lisäävät työttömien määrää vuoden 2015 alussa.

Rekrytointikoulutuksilla osaajia

Avoimia työpaikkoja on alkuvuonna ollut edellistä vuotta

enemmän. Heinäkuussa määrä kuitenkin laski merkittä-

västi. Hoiva-alalla esiintyy jatkuvaa työvoimapulaa ja myös

elintarviketeollisuudessa on ollut rekrytointivaikeuksia.

Metallialan työvoiman kysyntä on suhdanteista kiinni ja

on näin nopeasti vaihtelevaa. Ala kuitenkin tarvitsee seu-

tukunnalla jatkuvasti ammattitaitoista työvoimaa. Yrit-

täjäpaikkoja on avoimena ja tarve sukupolvenvaihdosten

tekemiseen kasvaa. Eläköityminen lisää työvoiman kysyn-

tää tulevina vuosina. Ennakoinnin avulla on jatkossakin

pystyttävä löytämään alat ja työtehtävät, joihin kysyntä

kohdistuu.

Hoiva- ja metallialoille on tavoitteena järjestää koulutusti-

laisuuksia seutukunnan alueella. Näin turvattaisiin parem-

min opiskelijoiden työllistyminen seutukunnan yrityksiin.

Syksyllä Keuruulla käynnistyy kotipalveluyrittäjäkoulutus

työvoimakoulutuksena. Metallialan koulutukset järjeste-

tään rekrytointikoulutuksina. Erilaisilla rekrytointitilai-

suuksilla onkin löytynyt ratkaisuja työvoiman saantiin.

26

Saarijärven-Viitasaarenseutukunta

-

0 0

0 0Elinkeinoelämä ja yritystoiminta

Nyt

12 kk -



6 kk -

0

-0 0

Bioenergia ja luomutuotanto kasvualoja

Elinkeinoelämän tilanne on kohtalainen. Keskeisten yri-

tysten näkymät ovat positiiviset ja tarjouspyyntöjä on pal-

jon, mutta tilauksia on vähän. Taantuma on aiheuttanut

rakennemuutoksen, sillä yrityksiä lopetti ja jäljelle jääneet

kasvoivat/kasvavat. Yritystukien hakeminen on viimeisen

puolen vuoden aikana vilkastunut jonkin verran. Tämä

viestii yritysten uskosta tulevaisuuteen. Viitasaaren seu-

dulla nelostien merkitys korostuu entisestään palveluyri-

tysten, erityisesti kaupan, menestymisessä. Saarijärven

seudulla on parhaat kasvunäkymät bioenergia-alan yrityk-

sissä. Maatalouden rakennekehityksessä alueen sisällä on

suuria eroja.

Teknologiateollisuuden yritysten tilanne on kohtuullisen

hyvä niiden yritysten kohdalla, jotka ovat pystyneet py-

symään globaalien päämiesten toimitusketjuissa mukana.

Investointien osalta varovaisuutta tuo talouden maailman-

laajuinen epävarmuus.

Bioenergian raaka-aineiden kysynnän kasvu on valopilkku

kasvumahdollisuuksien osalta. Tällä sektorilla tarvitaan

yritysten fuusioitumista ja sitä kautta merkittävämpää

roolia markkinoilla. Tuoterakenteiden ja valmistusverkos-

tojen edelleen kehittämisellä on saavutettavissa tuloksia,

jos ollaan kyllin nopeita ja asia koetaan seutukunnalla työl-

lisyyden ja teollisen kasvun kannalta tarpeelliseksi. Toi-

mimalla yhdessä on vientikaupan kokonaistoimituksilla

saavutettavissa merkittäviä tuloksia.

Maataloudessa pienten karjatilojen määrä on vähentynyt,

mutta toisaalta isommat tilat ovat kasvattaneet tuotantoa

ja peltoalaa. Pellot ovat pysyneet hyvin viljeltyinä. Puolen

vuoden ja vuoden tähtäimellä ei ole näköpiirissä olennaisia

muutoksia, mutta odotukset investointien ja sukupolvenvaih-

dosten osalta ovat parantuneet jonkin verran. Parhaat kas-

vunäkymät ovat luomutuotannossa ja lähiruokaan liittyvissä

hankkeissa. Maatalouden tulevat investoinnit ovat aikaisem-

pia suurempia ja kalliimpia ja liittyvät laajemmin yritysketjui-

hin. Maatalouden investointeja edesauttaa elintarvikkeiden

niukkuus pitkällä tähtäimellä ja maatalousmaan arvostuksen

kohoaminen. Maa- ja metsätalouden kehittämisen rinnalla tu-

lee huomioida myös maaseudun liitännäiselinkeinojen kehit-

täminen ja moni-puolistaminen. Uusia liitännäiselinkeinoja

tarvitaan ja niitä onkin syntynyt mm. maidon jatkojalostuk-

seen ja koneurakointiin.

T&K-hankkeiden rahoituksessa tarvittaisiin uudenlaisia avus-

tusinstrumentteja. Saarijärven – Viitasaaren seutukunnalla

tarvetta on erityisesti perusteollisuuden tuotekehityksen

tehostamiseen pienissä yrityksissä. Investointitarpeita on

paljon, mutta rahoitus ja vakuudet puuttuvat. Investointeja

rajoittaa talouden epävarmuus, mutta edesauttaa alhainen

korkotaso. Tulossa on paljon investointeja laajennuksien ja

uusien koneiden myötä.

Uusien yritysten perustaminen ja starttirahapäätökset ovat

vähentyneet kolmanneksella edellisvuodesta. Välityömarkki-

noiden laajentunut palvelutoiminta ja hinnoittelupolitiikka

ovat heikentäneet jossain määrin mikroyritysten kannatta-

vuutta ja toimintaedellytyksiä. Mikroyrityskentällä voi tapah-

tua yritysten lopettamisia ikääntymisen ja toiminnan kannat-

tamattomuuden seurauksena. Kasvuyritysten laajentumiselle

ja uusille pienyrityksille tarvitaan tiloja.

27

Rahoituksen puute rajoittaa investointeja

Investointitarpeita on paljon, mutta rahoitus ja vakuudet

puuttuvat. Investointeja rajoittaa talouden epävarmuus,

mutta edesauttaa alhainen korkotaso. Tulossa on paljon

investointeja laajennuksien ja uusien koneiden myötä. In-

vestointeja tehdään etenkin rakennusalalla niin julkisella

kuin yksityisellä sektorilla. Kaupan ja palveluiden alalle in-

vestoidaan edelleen jonkin verran. Myös teollisuudella on

investointitarpeita.

Julkisella puolella kunnissa on tehty mittavia investointe-

ja viimeisen vuoden aikana. Julkisen puolen investoinnit

ovat pääosin korvausinvestointeja. Koulu- ja terveyden-

huoltorakennuksiin sekä kunnallistekniikkaan liittyviä

investointeja tullaan tekemään edelleen.

Maatalouden tulevat investoinnit ovat aikaisempia suu-

rempia ja kalliimpia ja liittyvät laajemmin yritysketjuihin.

Maatalouden investointeja edesauttaa elintarvikkeiden

niukkuus pitkällä tähtäimellä ja maatalousmaan arvostuk-

sen kohoaminen.

Työvoimapoliittiset toimenpiteet vähentyneet rajusti

Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa oli heinäkuun lo-

pussa 1 791 työtöntä työnhakijaa, eli 13,1 % työvoimasta.

Työttömiä työnhakijoita oli 7,4 % enemmän kuin vuosi sit-

ten. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut tuntuvasti

vuoden takaisesta ja se kohdentuu pääosin yli 50-vuotiai-

siin. Nuorten työttömyys on puolestaan hieman laskenut.

Työttömyys kohdentuu erityisesti teollisuuteen, rakennus-

ja kuljetusalalle, kaupanalalle sekä toimistotyöhön. Työt-

tömistä työnhakijoista suoraan työmarkkinoille soveltuvi-

en osuus on kasvanut ja on nyt noin 40 prosenttia.

Nuoria alle 29-vuotiaita työttömiä, joilla on ammatillinen

tutkinto, on seutukunnalla toistasataa. Osaamisen kehit-

tämistä tarvitsevista suuri osa on määräaikaisissa työsuh-

teissa ja pätkätöissä.

Moni tarvitsee uudelleen- tai täydennyskoulutusta/päte-

vöitymistä työllistyäkseen pysyvämmin. Työvoimakou-

lutus on selkeästi vähentynyt seutukunnalla. Ongelmana

ovat olleet liian pienet koulutusryhmät eikä seutukunnalta

haluta lähteä Jyväskylään asti koulutuksiin. Palkkatukipai-

notteinen työllisyydenhoito saattaa osaltaan heikentää

koulutusaktiivisuutta eikä edistä riittävästi työttömien

ammatillisia valmiuksia avoimille työmarkkinoille sijoit-

tumiseksi. Työvoiman maantieteellistä ja ammatillista liik-

kuvuutta tarvitaan enemmän. Työmarkkinoille kuntoutu-

vien määrä on laskusuunnassa. Välityömarkkinat tarjoavat

tilapäisiä työllistymismahdollisuuksia, mutta johtavat har-

voin pitempään työllistymiseen. Siirtymiä välityömarkki-

noilta avoimille työmarkkinoille ei ole onnistuttu edistä-

mään merkittävästi.

Yrittäjille etsitään jatkajia

Työvoiman kysyntää ei ole riittävästi suhteessa työnhaki-

joiden määrään. Työvoimaa tarjoutuu erityisesti vaativam-

piin tehtäviin seutukunnan ja Keski-Suomen ulkopuolelta.

Yrittäjille etsitään jatkajia niin kehittämisyhtiöiden kuin

TE-toimistonkin kautta. Kausityötä on tarjolla maa- ja

metsätaloudessa ja joillakin teollisuusaloilla. Bioenergia-

ala ei ole toistaiseksi lisännyt työpaikkojen määrää merkit-

tävästi. Työvoiman kysyntä on aktiivisinta sosiaali- ja ter-

veydenhuollossa ja palvelualoilla, mutta heikentynyt viime

kuukausina. Rekrytointivaikeuksia on ollut paikkakunta-

ja työnantajakohtaisesti lähinnä terveydenhuollossa sekä

maa- ja metsätaloudessa mm. maatalouslomittajien osalta.

28

Äänekoskenseutukunta

Metsäteollisuus uusiutuu, metalliala investoi

Metsäteollisuuden tuotantorakenne on jatkanut histori-

allista uusiutumista. Alueella toimiva metsäteollisuus on

juuri investoinut kartonkituotannon kapasiteetin kasvat-

tamiseen ja panostaa edelleen sen jatkojalostukseen. Raa-

kapuun kulutus ei rakennemuutoksesta johtuen alueella

vähene vaan jatkuu puutuote- ja selluteollisuuden myötä

edelleen maan keskiarvoon suhteutettuna erittäin korke-

alla tasolla.

Jatkossa kapasiteetti-investointien arvioidaan jopa uudel-

leen kasvattavan alan henkilöstön määrää. Metsäteolli-

suuden muutosten johdosta Ääneseutu on jo vuonna 2011

nimetty rakennemuu-tosalueeksi vuoden 2014 loppuun

saakka.

Alueen metalliteollisuus jatkaa investointeja tuotannon ja

kilpailukyvyn kehittämiseen. Toimialan henkilöstömää-

rän arvioidaan jatkossa jopa kasvavan hieman. Kaupan ja

palvelujen alojen tilanne on vilkkaan investointijakson jäl-

keen kohtuullisen vakaa. Lähivuosina uusia hankkeita on

suunnitteilla lähinnä Hirvaskankaan alueelle. Toteutues-

saan ne luovat merkittävästi uusia työpaikkoja alueelle.

Yritysten perustaminen on jatkunut aktiivisena. Kuitenkin

valtakunnan yleisen kehityksen tapaan myös seudulla on

perustettujen yritysten määrä aiemmista vuosista pudon-

nut. Eläköityvien ja yritystoiminnasta luopuvien yrittäji-

en tilalle etsitään jatkajia seudullisten yrityspalvelujen ja

TE-toimiston yhteistyöllä. Yritystukien käyttö jatkuu vii-

mevuosien tasolla. Väestöpohjan ylittävä osuus Keski-Suo-

men alueella myönnettävistä yritystuista toteutuu. Myös

maa- ja metsätalous jatkuu viimeisten vuosien tasolla.

Työvoiman uudelleenkoulutus haasteena

Äänekosken seutukunnalla oli heinäkuun lopussa 1 598

työtöntä työnhakijaa, eli 15,5 % työvoimasta. Työttömiä

työnhakijoita oli 8,7 % enemmän kuin vuosi sitten. Pit-

käaikaistyöttömyys on kasvussa kohdentuen pääasiassa

yli 50-vuotiaisiin. Myös nuorten työttömyys on kasvanut

vuoden takaisesta. Työttömistä nuorista yhä suurempi osa

on ammattiin valmistuneita.

Työllisyystilanne heikkenee edelleen lähikuukausina eri-

tyisesti kaupan ja palveluiden aloilla. Lomautukset ovat

lisääntyneet, mutta tilanne on vuoden 2009 lukuihin näh-

den paljon parempi. Työvoiman uudelleen kouluttaminen

tulee olemaan merkittävä haaste. Työllisen työvoiman

eläköityminen etenee seutukunnalla, mikä näkyy selkeästi

jo julkisellakin sektorilla. Työvoiman poistuman korvau-

tumista uudella työvoimalla ei todennäköisesti tapahdu

täysimääräisesti.


Nyt

12 kk -



6 kk -

- 0

++ + +-

+ + +

29

Työttömistä suoraan työmarkkinoille valmiita on noin

44 prosenttia. Osaamisen kehittämistä tarvitsee noin

kolmannes työttömistä. Näistä suuri osa työllistyy mää-

räaikaisiin työsuhteisiin avoimille työmarkkinoille ja vä-

lityömarkkinoille. Pysyvämpi työllistyminen edellyttää

ammatillisen osaamisen kehittämistä, tutkintoa tai lisä-

koulutusta sekä toisaalta voimakkaasti elpyvää työvoiman

kysyntää ja työvoiman liikkuvuutta. Yhteishankintakoulu-

tuksella pystyttäisiin korjaamaan osaamisen vajeita yritys-

kohtaisesti, mutta yritysten työvoiman kysyntä on selvästi

vähentynyt.

Erittäin vaikeasti työllistyviä on noin 12 prosenttia työt-

tömistä, ja osuus pienenee vähitellen. Välityömarkkinoil-

ta avoimille työmarkkinoille siirtymistä ei juuri tapahdu,

koska helpohkoa suorittavaa työtä ei ole riittävästi tarjolla.

Toisaalta osa tarvitsee lähinnä ohjattua työtoimintaa toi-

mintakyvyn säilyttämiseksi.

Työvoiman kysyntä vähentynyt

Seudun yritykset ovat saaneet hyvin työvoimaa Keski-

Suomen alueelta ja kauempaakin. Erityisesti vaativimmat

tehtävät täyttyvät alueen ulkopuolisella työvoimalla. Rek-

rytointivaikeuksia on lähinnä terveydenhuollossa ja sosi-

aalityössä ja provisiopalkkaisessa puhelinmyyntityössä.

Toisaalta erityisesti sosiaalialan työttömien työnhakijoi-

den määrä on kasvanut.

Avoimia työpaikkoja on perinteisesti ollut eniten kiin-

teistönhuollossa ja siivoustyössä, sosiaali- ja terveyspal-

veluissa, opetustyössä, myyntityössä ja suurtaloustyössä.

Nyt työvoiman kysyntä ja avoimet työpaikat ovat selvästi

vähentyneet. Juuri toteutuneesta massiivisesta rakenne-

muutoksesta johtuen teollisuuden uusia avoimia työpaik-

koja tulee harvoin ja ne ovat pääasiassa määräaikaisia.

Palvelusektorin suhteellinen osuus on hieman kasvanut

teollisten työpaikkojen vähentyessä, mutta palvelualojen

työttömien määrä on alkanut kasvaa. Työvoiman saata-

vuus jatkunee edelleen hyvänä Ääneseutua laajemman

rekrytointialueen myötä.

Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät II /2012

Documents

Transcript of Keski-Suomen alueelliset kehitysnäkymät II /2012