Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 1987 syntyneille

Marko Merikukka, FM, tilastotutkija

Johdanto• Yksittäisen ihmisen kuntoutuskokonaisuus koostuu usean eri

tahon kuntoutuspalveluista• Kuntoutuksen järjestämisen yleinen vastuu on säädetty

terveydenhuollolle, siltä osin kuin kuntoutus ei kuulu muiden tahojen järjestäväksi

• Suomessa kuntoutuspalveluja tuottavat julkisen sektorin lisäksi kolmannen sektorin organisaatiot

• Kelan järjestämä kuntoutus koskee koko väestöä ja sen kohdentumisessa huomioidaan alueellinen yhdenvertaisuus

• Kelan järjestämä kuntoutus liittyy usein terveydenhuollon, sosiaalihuollon, päivähoidon, perusopetuksen, työhallinnon tai opetushallinnon järjestämään kuntoutukseen

Johdanto

• Kelan kuntoutus jakautuu järjestämisvelvollisuuden • vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus (L 566/2005 9 §)• ammatillinen kuntoutus (L 566/2005 6 §)• kuntoutuspsykoterapia (L 566/2005 11a §, 1.1.2011

alkaen)

• ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen piiriin kuuluvaan toimintaan

• eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän puitteissa

• vuosina 1992–2010 psykoterapia sisältyi tähän ryhmään• kohdistuu pääosin työikäiseen väestöön ja on luonteeltaan työ-

ja toimintakykyä ylläpitävää

Työpapereita 75/2015

• Selvitetään• Eri kuntoutusmuotojen toteutuminen lakiperusteiden mukaan • Alueellisuustarkastelut viiden vakuutusalueen mukaan• Kelan järjestämän kuntoutuksen saaneiden osuus eri ikäryhmissä• Kuntoutushakemusten määrä ja päätökset

Aineistot

• THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987• Kaikki Suomessa syntyneet lapset, N = 59 476• Seuruuaika 1987–2012• Aineisto perustuu THL:n syntymärekisterin tietoihin, joihin on liitetty eri

viranomaisten ylläpitämiä rekisteritietoja syntymäkohorttiin kuuluvita henkilöistä ja heidän vanhemmistaan

• Kela kuntoutusratkaisu- ja kuntoutuskustannustiedot • 1988–2012 • Tiedot kattavasti vuosista 1994 ja 1995 lähtien

alle 7-vuotiaiden kuntoutustiedot vajaavaisia• Ikävuoden 25 osalta tiedot vajavaiset, koska seuruu päättyy 2012

Myönnettyjen kuntoutustoimenpiteiden tarkastelu lakiperusteittain

• Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus• Vajaakuntoisen ammatillinen kuntoutus• Harkinnanvarainen kuntoutus• Kuntoutuspsykoterapia

• Eri lakiperustein myönnettyjä kuntoutusratkaisuja tutkittiin omina kokonaisuuksina kuntoutustoimenpiteiden, pääsairausdiagnoosien ja kuntoutuksen kustannusten osalta

Hakemusten määrät

Ikä ensimmäisen ratkaisun saamishetkellä

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

• Vaikeavammainen– Hänellä on sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuva

lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta, josta aiheutuu vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve sekä

– Kohdassa tarkoitettu haitta on niin suuri, että hänellä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia tai rasituksia selviytyä jokapäiväisistä toimistaan kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutusIkä ensimmäisen ratkaisun saamishetkellä

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutusRatkaisujen määrä

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutusHenkilöiden määrät

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutusKuntoutustoimenpiteet

Pitkät kuntoutusjaksot7v. 13v. 16v. 24v.

n=455n=185

n=154n=77

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutusYleisimmät sairauspääryhmät

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Pohdinta

• Kohdistunut pääsääntöisesti henkilöille, joilla sairaus tai vamma on aiheuttanut vaikean toimintakyvyn haitan jo sikiöaikana, perinataalikaudella tai ennen seitsemän vuoden ikää (58% vaikeavammaisen kuntoutusta saaneista)

• Hylkäävien päätösten osuus korostuu 15 ikävuodesta eteenpäin todennäköisesti korotetun vammaistuen kriteereiden muuttuessa henkilön täyttäessä 16 vuotta

• Vaikeavammaisuuden perusteella kuntoutusta saavien

henkilöiden määrä laskee 15 ikävuoden jälkeen

Vajaakuntoisen ammatillinen kuntoutus

• Jos sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan lähivuosina aiheuttavan olennaista heikentymistä henkilön työkykyyn, opiskelukykyyn tai ansaintamahdollisuuksiin, on hänellä oikeus saada tarkoituksen mukaista

Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Ikä ensimmäisen ratkaisun saamishetkellä

Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Kuntoutustoimenpiteet

Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Yleisimmät sairauspääryhmät

Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Pohdinta

• Vajaakuntoisen ammatillinen kuntoutus oli kohortin henkilöillä pääsääntöisesti peruskoulun päättymisen jälkeistä ammattikoulutusta, mikä onkin ammatillisen kuntoutuksen ensisijainen kuntoutusmuoto

• Kuntoutustutkimukseen osallistuneiden mediaani-ikä oli 38 vuotta, mikä kertoo siitä, ettei kuntoutustutkimus ole erityisesti nuoriin kohdistunut toimenpide

• Työhönvalmennus oli määrällisesti ja myös kustannusten puolesta merkittävä ammatillisen kuntoutuksen toimenpide ja se keskittyi seurannan viimeisiin vuosiin

Harkinnanvarainen kuntoutus

Harkinnanvarainen kuntoutusTulokset

Harkinnanvarainen kuntoutusKuntoutustoimenpiteet

Harkinnanvarainen kuntoutusYleisimmät sairauspääryhmät

Harkinnanvarainen kuntoutus Pohdinta

• Harkinnanvarainen kuntoutus kohdentuu pääsääntöisesti työikäisille

• Kohderyhmän kannalta kuntoutuspsykoterapian lisäksi merkittävin kuntoutusmuoto on ollut sopeutumisvalmennuskurssit

Peruskoulun loppuvaiheeseen liittyvät ikävaiheet Opiskelujen loppuvaiheeseen liittyvät ikävaiheet

Kuntoutuspsykoterapia

KuntoutuspsykoterapiaTulokset

KuntoutuspsykoterapiaYleisimmät sairauspääryhmät• Lähes kaikilla kuntoutuspsykoterapiaa saaneilla

sairauspääryhmä oli mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt

• Tavallisimmat pääsairauden diagnoosit • masennus F32, n=199• muut ahdistuneisuushäiriöt F41, n=184

• Kaikkiaan 653 henkilöllä oli kuntoutusaineistossa sairausdiagnoosina masennustila ja heistä 453 oli saanut psykoterapiaa joko harkinnanvaraisena, lakiperusteisena tai vaikeavammaisuuden perusteella.

Kuntoutuspsykoterapia Pohdinta

• Yksittäisistä kuntoutustoimenpiteistä yleisin oli kuntoutuspsykoterapia, jota oli saanut kaikki lakiperusteet huomioiden peräti 2,5 % koko ikäkohortista

• Kelan järjestämän harkinnanvaraisen ja 1.1.2011 jälkeen lakisääteisen kuntoutuspsykoterapian kriteerit ovat olleet koko ajan varsin samanlaiset

• On myös voitava odottaa, että kuntoutuspsykoterapia auttaa saavuttamaan tavoitteet niiden kolmen vuoden kuluessa, joina psykoterapiaa voi enimmillään saada

Kuntoutuskustannukset 1995-2012 40,2 M€ =

23,3M€

4,6M€

4,4M€

7,8M€

Lääkinnällinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus

Harkinnanvarainen kuntoutus (ilman psykoterapiaa)

Kuntoutuspsykoterapia (mukana harkinnanvarainen psykoterapia)

n. €/hlö vuodessa

20v.16v.

Kuntoutustoimenpiteiden alueellinen tarkastelu

• Kuntoutusaineisto on jaettu asuinkunnan mukaisiin viiteen vakuutusalueeseen vuodesta 1995 lähtien1. Pohjois-Suomi2. Länsi-Suomi3. Itä-Suomi4. Lounais-Suomi5. Etelä-Suomi

Kuntoutustoimenpiteiden alueellinen tarkasteluTulokset

Kuntoutustoimenpiteiden alueellinen tarkasteluTulokset

Kuntoutustoimenpiteiden alueellinen tarkastelu Pohdinta

• Alueellinen ero kuntoutuspsykoterapiaan hakeutuvien ja sitä saavien määrissä

• Rekisteritietojen perusteella ei voida arvioida psykoterapian tarvetta tai sen alueellisia eroja, mutta psykoterapeutteja on aiemman selvityksen mukaan tarjolla eniten Etelä-Suomessa (Valkonen ym. 2011)

• Psykoterapeuttien määrän alueellinen eroavaisuus voi vaikuttaa psykoterapeutin löytämiseen ja sitä kautta psykoterapian aloittamisen eroihin eri puolilla Suomea.

Kuntoutustoimenpiteiden alueellinen tarkastelu Pohdinta

• Aikaisemmassa tutkimuksessa Kansallinen syntymäkohortti 1987 -rekisteriaineistosta havaittiin, että psykiatrian erikoissairaanhoidon käyttö ja erityisesti poliklinikkahoidot kohortin nuorilla olivat merkittävästi yleisempiä Etelä-Suomessa kaupunkialueilla kuin maaseutumaisilla alueilla useimmissa diagnoosiryhmissä (Paananen ym. 2012)

• Tämä kuvannee myös palveluiden saatavuuden heijastumista niiden käyttömääriin

Yhteenveto

• Kaikkiaan 6,2 % (n=3 681) vuoden 1987 ikäkohortista on saanut kehitysvuosiensa aikana jotakin Kelan järjestämää kuntoutusta 25 ikävuoteen mennessä

• naisia 59% (n=2 183)

16v.

Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Vajaakuntoisen ammatillinen kuntoutus ja kuntoutuspsykoterapia

  Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus

Vajaakuntoisen ammatillinen kuntoutus

Harkinnanvarainen kuntoutus (sis. 1992–2010 psykoterapian)

Kuntoutuspsykoterapia

Aikajakso 1995–2012 2003–2012 (16v.) 1995–2012 2011–2012 (1.1.2011)

Osuus syntymäkohortista

1,3% 2,3% 3,2% 1,3%

Kuntoutus-toimenpiteet

Runsaasti erilaisia Ammattikoulutus 

Kuntoutustutkimus

Kuntoutuspsykoterapia

Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Fysioterapia 

Psykoterapia

Pääsairaudet Älyllinen kehitysvammaCP-oireyhtymä

Masennustila 

Lievä älyllinen kehitysvammaisuus

Masennustila 

Ahdistuneisuushäiriöt

Masennustila

Ahdistuneisuushäiriöt

Kokonais-kustannukset

23,3Me (58%) 4,6Me (12%) 10Me/4,4Me* (11%) 2,1Me/7,8Me** (19%)

Kustannukset/hlö 29 965e 3 426e 5 520e/4 698e* 2 838e/5 772e**

Yhteenveto

* Ilman kuntoutuspsykoterapiaa **mukana harkinnanvarainen psykoterapia

Yhteenveto

• Merkittävimmät kuntoutuskustannukset liittyivät vaikeavammaisen lääkinnälliseen kuntoutukseen, joka tyypillisesti jatkuu pitkiä ajanjaksoja säännöllisesti toistuvina kuntoutustoimenpiteinä

• Kohorttilaisten vanhetessa havaittiin selkeää nousua sekä vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen että vajaakuntoisen ammatillisen kuntoutuksen kustannuksissa 20 ikävuoden jälkeen

• Heino P, Toikka T, Autti-Rämö I. Vammaistuen kriteerit muuttuvat nuoren täyttäessä 16 vuotta. Vaikutukset kuntoutuksen järjestymiseen ja sisältöön. Helsinki: Kela, Työpapereita 57, 2014.

• Härkäpää K, Harkko J, Lehikoinen T. Työhönvalmennus ja sen kehittämistarpeet. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 128, 2013.

• Kela. Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. Työhönvalmennuksen palvelulinja. Helsinki: Kela, 2011a. Saatavissa: . Viitattu 31.3.2015.

• Kela. Kelan tilastollinen vuosikirja 2010. Helsinki: Kela, 2011b.

• Kela. Kelan kuntoutustilasto 2012. Helsinki: Kela, 2013.

• Kela. Kelan tilastollinen vuosikirja 2013. Helsinki: Kela, 2014.

• Kela. Laatuseloste 2015. Tilasto Kelan kuntoutuksesta. Helsinki: Kela, 2015. Saatavissa: . Viitattu 31.3.2015

• Koskenvuo K, Ryynänen M, Kemppinen H, Kokkonen V, Autti-Rämö I. Vajaakuntoiselle nuorelle tarvitaan selkeämpi reitti ammattitutkintoon. Sosiaalivakuutus 2014; (1); 35–36.

• Monialainen kuntoutus. Tilannekatsaus. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:18, 2015.

• Paananen R, Gissler M. Cohort Profile. The 1987 Finnish Birth Cohort. Int J Epidemiol 2012; 41 (4): 941–945.

• Paananen R, Santalahti P, Merikukka M, Rämö A, Wahlbeck K, Gissler M. Socioeconomic and regional aspects in the use of specialized psychiatric care. A Finnish nationwide follow-up study. Eur J Publ Health 2012; 23 (3); 372–377.

• Pirkola S. Psykoterapiaa kaikille, mutta miten? Julkaisussa: Huttunen M, Kalska H, toim. Psykoterapiat. Helsinki: Duodecim, 2012. Tautiluokitus

• Valkonen J, Henriksson M, Tuulio-Henriksson A, Autti-Rämö I. Psykoterapeutit Suomessa. Psykoterapiapalvelut ja niiden järjestäminen. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan selosteita 74, 2011.

Keskeisimmät lähteet

Kiitos!

www.thl.fi/fbc1987