Katsaus - vuosikertomukset€¦ · • hyvä asiakaspalvelija • vuoden 2009 liikevaihto 652...
Transcript of Katsaus - vuosikertomukset€¦ · • hyvä asiakaspalvelija • vuoden 2009 liikevaihto 652...
Katsaus vuoteen2009
DNA:n vuosikertomus 2009 2 1
DNA:n vuosikertomus 20091
Olemme DNA:lla matkan alussa ja meillä on vielä paljon saavutettavaa. Juuremme
ulottuvat pitkälle, joten repussamme on jo monenlaisia kokemuksia ja tapahtumia.
Yhteinen päämäärä on meille tärkeä, koska se ohjaa meitä oikeaan suuntaan.
saavutuksia vuosi 2009
Kohtiuusia
2 DNA lyhyesti
4 Konsernijohtajan katsaus
6 Strategia
10 Kuluttajaliiketoiminta
11 Yritysliiketoiminta
12 DNA lukuina
14 Henkilöstö
16 Yritysvastuu
22 Hallintoperiaatteet
24 Hallinto
30 Toimintakertomus
36 Konsernin tuloslaskelma
37 Konsernin tase
38 Konsernin rahavirtalaskelma
39 Laskelma oman pääoman muutoksista
40 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
66 Emoyhtiön tuloslaskelma
67 Emoyhtiön tase
68 Emoyhtiön rahoituslaskelma
70 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
74 Tunnusluvut
75 Tunnuslukujen laskentakaavat
76 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset
Vuosi 2009
Tilinpäätös 2009
28-76
1-27
DNA:n vuosikertomus 2009 2 3
DNA:n vuosikertomus 20093
kanssa
matkaviestintä25kaapeli-tv20
kiinteän verkon puhe 14laajakaista12
mar
kkin
aosu
udet
avai
nluk
umm
e
Liikevaihto
652 647
milj. r 09 08 milj. r
Käyttökate *
Liikevoitto *
Henkilöstö kauden lopussa
179 166
63 69 Tulos ennen veroja *
62 67
818 982
Käyttöomaisuusinvestoinnit
88 97
AsiakkaidenyhdessäTunnemme asiakkaamme ja tiedämme, mitä heille
merkitsevät hyvä asiakaspalvelu ja oikea hinta-laatusuhde. Siksi meillä on Suomen tyytyväisimmät
matkaviestinnän kuluttaja- ja yritysasiakkaat.
* ilman kertaluonteisia eriä
DNA:n vuosikertomus 2009 4 5
DNA:n vuosikertomus 20095
konsernijohtajan katsaus
Jo joka toinen suomalainen on DNA:n asiakas
hetk
iä m
omen
ts
RIITTA TIURANIEMI on luotsannut menestyk-sekkäästi DNA:ta reilun vuoden ajan. Erityisenä vahvuutena DNA:ssa hän pitää vahvaa, rohkeaa ja omanlaista DNA-kulttuuria.
Vaikka pirteä pinkki on DNA:n tunnusväri,
olemme vahvasti sinivalkoinen ja suoma-
lainen yhtiö. DNA:n juuret ovat suoma-
laisissa paikallisissa puhelinyhtiöissä,
jotka päättivät perustaa oman matka-
puhelinyhtiön kymmenen vuotta sitten.
Niin syntyi DNA. Ensin DNA oli puhtaasti
matkapuhelinyhtiö ja myöhemmin,
vuonna 2007 DNA:han liitettiin kuuden
paikallisen puhelinyhtiön asiakkuudet.
Tänään noin joka toinen suomalainen
on DNA:n asiakas, joko puhelin-, inter-
net- tai kaapeli-tv-liittymänsä kautta.
DNA on omistajiensa ja organisaationsa
nopealla, rohkealla ja mutkattomalla
otteella kasvanut 2000-luvun aikana
vahvaksi ja luotettavaksi tietoliikenne-
palvelujen tarjoajaksi Suomessa.
Talousmyllerryksen keskellä
liikevaihTomme kasvoi ja uusimme
organisaaTiomallimme
DNA selvisi hyvin maailmantalouden
vuoden 2008 loppupuoliskolla käynnisty-
neistä ja vuoden 2009 puolelle vyöry-
neistä myllerryksistä. Liikevaihtomme
kasvoi ja liiketuloksemme pysyi erittäin
hyvänä. Fokuksemme säilyi vahvasti
markkinassa ja asiakkaissamme, vaikka
teimme menneen vuoden aikana isoja
muutoksia toimintaamme.
Muutimme liiketoimintamalliamme
tekniikkalähtöisestä jaosta asiakaskoh-
taiseen jakoon. DNA:n pääliiketoiminnat
ovat nyt kuluttajaliiketoiminta ja yritys-
liiketoiminta. Molemmissa liiketoiminta-
alueissa tavoittelemme merkittävää
kasvua ja tietenkin myös hyvää kannat-
tavuutta.
Vuoden 2009 aikana käynnistimme
koko yhtiötä koskevan muutosprojek-
tin. Sen tavoitteena on tehdä monien
yritysintegraatioiden jälkeen DNA:sta
selkeiden prosessien ja vahvan yhtenäi-
sen kulttuurin yhtiö. Tätä yhtenäistä
kulttuuria luodessamme olemme kiteyt-
täneet niin yrityksemme kuin brändimme
arvoiksi nopeuden, rohkeuden ja mutkat-
tomuuden. Tämä tarkoittaa sitä, että
keskitymme olennaiseen ja kuuntelemme
asiakkaitamme, jolloin myös palvelu toimii
hyvin. Myös edullisuus on lupauksemme
asiakkaillemme.
Hieno osoitus siitä, että olemme
oikealla tiellä, on loppuvuodesta 2009
julkaistu kansainvälinen tutkimustulos
(EPSI Rating), jonka mukaan DNA:lla on
matkapuhelinoperaattoreista tyytyväi-
simmät kuluttaja- ja yritysasiakkaat*).
Myös imagomme on parempi kuin kilpaili-
joidemme. Tällä tiellä on hyvä jatkaa.
kasvua Tv-ToiminnoisTa
DNA laajensi reviiriään kesällä 2009
hakemalla ja saamalla kaksi teräväpiirto-
television maanpäällisen antenniverkon
verkkolisenssiä. Tavoitteenamme on
käynnistää teräväpiirtolähetystoiminta
loppuvuodesta 2010 ja toimia sekä
verkko-operaattorina että maksu-tv-
palveluoperaattorina.
TV-toiminta ei ole uusi alue DNA:lle,
sillä olemme jo nyt toiseksi suurin kaapeli-
tv-operaattori Suomessa. Tavoitteemme
on kasvaa johtavaksi valtakunnalliseksi
tv-toimijaksi Suomessa ja hyödyntää
kasvussa vahvoja synergioita nykyisten
matkaviestinverkkojemme, kaapeli-tv-
toimintamme ja jakeluteidemme kanssa.
Uskomme myös, että värikäs ja voimakas
DNA-brändi antaa hyvää myötätuulta
uudelle tv-toiminnallemme.
Dna Toimii vahvasTi yriTysmarkkinalla
Yksi merkittävistä vuoden 2010 tavoit-
teistamme on lähteä voimallisesti kas-
vattamaan yritysliiketoimintaamme. Koh-
deryhmänämme ovat erityisesti pienet
ja keskisuuret yhtiöt sekä julkissektori.
Uskomme, että meillä on hyvät valmiudet
palvella juuri näitä kohderyhmiä. Valmiuk-
siamme ovat selkeä ja sopivan kattava
tuotevalikoima, hyvä asiakaspalvelu ja
edulliset hinnat.
kolmasosa mobiililaajakaisTan
markkinasTa
Vuoden 2009 saavutuksemme, josta
olemme kaikkein ylpeimpiä, on se, että
otimme kolmasosan vahvasti kasvavasta
mobiililaajakaistan markkinasta. Toisin kuin
2G/GSM-toiminnassa, pääsimme 3G-verk-
kojen ja -palvelujen rakentamisessa vauh-
tiin yhtäaikaisesti kilpailijoidemme kanssa.
Niinpä asetimme tavoitteeksemme
ottaa sen mikä meille kuuluu – kolmasosa
uudesta kasvavasta markkinasta.
Olemme vuodesta 2006 lähtien
rakentaneet voimallisesti 3G-verkkoa
ensin kaupunkialueille ja sen jälkeen
maaseudulle. Meidän 3G-verkkomme onkin
erittäin laaja, se kattaa jo 90 prosenttia
suomalaisista. Hyvän ja laadukkaan verkon,
näkyvän markkinointiviestinnän ja tehok-
kaan DNA Kauppa -jakelukanavan avulla
olemme onnistuneet markkinaosuuden
ottamisessa tavoitteidemme mukaisesti.
operaaTTorikenTässä haasTeeT ja
muuTokseT ovaT arkipäivää
Vaikka mobiililaajakaista luo uutta kasvua,
kokonaistietoliikennemarkkina ei kehit-
tyneissä maissa enää juurikaan kasva.
Kiinteän verkon puhemäärä vähenee
nopeutuvassa tahdissa ja kova kilpailu
mobiililaajakaistassa haastaa myös kiin-
teän laajakaistan. Toisaalta monipuolistuva
internetin sisältömaailma ja tv-kuvan siirto
laajakaistaverkoissa vaativat isoja inves-
tointeja verkkoihin ilman, että asiakkaan
kuukausimaksut merkittävästi nousevat.
DNA on hyvin valmistautunut tähän
muutokseen. Puramme systemaattisesti
operaattoreiden sopeutumista hidastavia
rakenteita ja toimimme joustavalla vah-
vaan kumppaniverkostoon pohjautuvalla
toimintamallilla.
Värikas ja vahva DNA-brändi antaa myötätuulta.
Liiketoimintamme vahva kassavirta
antaa meille hyvät eväät tehdä uusia
panostuksia verkkoihin, palveluihin ja liike-
toimintainnovaatioihin. Uskomme, että
DNA:n oma tapa toimia on tulevaisuuden
kasvumme avain ja panostamme siis
siihen jatkossakin, voimallisesti.
Haluan kiittää asiakkaitamme, henki-
löstöämme, omistajiamme ja kaikkia sidos-
ryhmiämme antoisasta vuodesta 2009.
Tehdään yhdessä vuodesta 2010 jälleen
uusien voitokkaiden valloitusten vuosi.
Riitta Tiuraniemikonsernijohtaja*) Tarkemmat tiedot EPSI Rating -tutkimuksesta osoitteessa www.dna.fi -> DNA Oy -> Media -> Tutkimustoiminta
DNA:n vuosikertomus 2009 6 7
DNA:n vuosikertomus 20097
Suomen nopeimmin kasvava operaattori•kevyt ja tehokas toimija•hyvä asiakaspalvelija •
vuoden 2009 liikevaihto 652 miljoonaa euroa•noin 2,6 miljoonaa asiakasta•
DN
A o
n...
strategia
Määrätietoinen ja johdonmukainen
valitun strategian toteuttaminen on
johtanut DNA:ta kohti sen asettamia
tavoitteita. Meillä on entistäkin tyyty-
väisemmät asiakkaat, yksi yhtenäinen
yhtiö ja vahva kasvu.
Liiketoimintamme perustuu erin-
omaiseen asiakas- ja markkinatuntemuk-
seen, tehokkuuteen ja DNA:n tapaan
toimia. Teemme rohkeaa markkinointia ja
meillä on erinomainen hinta-laatusuhde.
Tarjoamme asiakkaille edullisen ja helpon
tavan ostaa sekä käyttää tietoliikenne-
palveluita.
Rohkeasti omalla tavalla
valinnaT TukevaT Toisiaan
Toimialallamme kasvuun ja menestykseen
tarvitaan operatiivista tehokkuutta,
sillä markkinoiden kasvu on rajallista.
DNA:lla tehokkuus on sitä, että teemme
vain strategiaan pohjautuvia valittuja
asioita ja teemme ne oikein, näin syntyy
kokonaistehokkuus. Tehdyt valinnat tuke-
vat toinen toisiaan ja niillä on yhteinen
päämäärä, DNA:n menestyminen.
DNA:n tapa toimia syntyy stra-
tegiasta, kulttuurista ja brändistä.
Toimimme rohkeasti ja mutkattomasti
omalla tavallamme, nopeasti reagoiden.
aiDosTi yhTenäinen Dna
Kahden viimeisen vuoden aikana olemme
yhdistäneet ja kehittäneet liiketoimin-
toja, toimintatapoja ja palveluita. Matka-
viestin- ja kiinteän verkon liiketoiminnat
yhdistyivät keväällä 2009 ja vuoden
merkittävin sisäinen painopiste on ollut
yhtenäisen DNA-kulttuurin omaksumi-
nen. Muutosjohtaminen on keskittynyt
toimintaprosessien ja työskentelytapo-
jen yhtenäistämiseen ja tehostamiseen
sekä brändin arvon kirkastamiseen.
Uusinta tietoa ja taitoa sekä vahvuuksiamme hyödyntämällä pysymme kehityksen kärjessä.
>>
DNA:n vuosikertomus 2009 8 9
DNA:n vuosikertomus 20099
strategia
nen kehitys saavutetaan kehittämällä
matkaviestinliittymiä ja niihin liittyviä
palveluita. Uusmyynnin lisäksi keski-
tymme asiakasuskollisuuden nostami-
seen parantamalla asiakaspalvelua ja
asiakastyytyväisyyttä.
Hyödynnämme mobiililaajakaista-
markkinan nopeaa kasvuvaihetta ja
tavoitteenamme on säilyttää vähintään
kolmanneksen markkinaosuus.
Tv-liikeToiminTa valTakunnalliseksi
DNA toimii verkko- ja palveluoperaat-
torina ja hakee kasvua maksu-tv-
Yhtenäisen DNA:n saavuttamisessa
yrityskulttuurilla on tärkeä rooli. Sen
kehittäminen on jatkuva prosessi, johon
panostamme myös vuoden 2010 aikana
järjestämällä työpajoja ja henkilöstötilai-
suuksia. Tavoitteemme on, että jokainen
DNAlainen tietää, mitä DNA:n tapa
toimia tarkoittaa omassa työssä. Siksi
johtamisessa on ensisijaisen tärkeää
tuoda esille DNA:n yrityskulttuuria.
arvosTamme asiakasuskollisuuTTa
Kuluttajaliiketoiminnassa jatkuva
liikevaihdon ja kannattavuuden myöntei-
markkinoilta. Haluamme olla edelläkävijä
teräväpiirto-tv-palvelujen tarjoamisessa.
Tavoitteenamme on kilpailun lisääminen
sekä DNA:n palvelujen tarjoaminen valta-
kunnallisesti.
valikoiDuT palveluT yriTyksille
DNA:n yritysmyynti vahvistui vuoden
2009 aikana myynnin laajentumisen
myötä. Vuoden 2010 aikana yritysmyyn-
nin edustajien tuotesalkut vahvistuvat
entisestään uusilla lanseerattavilla
palveluilla. Palvelutehoa parannetaan
kehittämällä asiakkuuksien ylläpitoa ja
myyntijärjestelmää.
Yritysliiketoiminta jatkaa panostuksi-
aan verkkokeskeisiin palveluihin ja niiden
tehokkaaseen myyntiin. Verkkokeskeisillä
palveluilla tarkoitetaan asiakkaan DNA:lta
hankkimia palveluita, jotka toteutetaan
DNA:n palvelinkeskuksissa. Asiakas saa
tarvitsemaansa palvelua ilman laitehan-
kintoja.
Erityisesti matkaviestinvaihdepalve-
lujen uskotaan olevan kysyttyjä markki-
noilla edellisvuoden mukaisesti. Niiden
avulla onnistuvat tärkeimmät perinteiset
vaihdetoiminnot ilman erillisiä investoin-
teja kiinteään puhelinjärjestelmään eikä
palvelu ole sidottu tiettyyn toimipistee-
seen.
kasvua ulkomailTa
Koska Suomen markkinat ovat pienet
ja erittäin kilpaillut, selvitetään uusia
kannattavia liiketoimintamahdollisuuksia
kansainvälisiltä markkinoilta. Kansainvälis-
tyminen on mahdollista yhteistyökump-
paneiden ja palveluiden avulla.nopea tarkoittaa asiakkaille, että DNA:lla palvelu pelaa. DNA:ssa se tarkoittaa, että keskitymme olennaiseen ja että meillä on parhaat prosessit.
DNA:n arvotKULUTTAJALIIKETOIMINTA
Kolmannes koko mobiili-•laajakaistan markkinasta
TV-liiketoiminnan •valtakunnallistaminen
Omien kiinteän verkon •asiakkaiden säilyttäminen ja kannattavuuden kehitys
Myynnin laadun ja •asiakasuskollisuuden kehitys
YRITYSLIIKETOIMINTA
Verkkokeskeiset palvelut ja •niiden tehokas myynti
Myynnin vetureina matkavies-•tin- ja laajakaistatuotteet
Myynti- ja markkinointitoimen-•piteiden kohdentaminen sekä asiakkuudenhoitomallit valittujen asiakassegmenttien mukaan
erottuvalla markkinoinnilla •edullisella hintamielikuvalla •kattavalla ja tehokkaalla myynnillä •helppokäyttöisillä, laadukkailla tuotteilla •aktiivisella asiakkuuksien hoitamisella
Kasvamme markkinoilla
mutkaton tarkoittaa asiakkaille, että DNA kuuntelee ja puhuu hänen kanssaan samaa kieltä. DNA:ssa se tarkoittaa, että arvostamme ja ymmärrämme niin asiakasta kuin työkaveriakin.
rohkea tarkoittaa asiakkaille rohkeaa mainontaa ja yllätyksellisyyttä. DNA:ssa se tarkoittaa, että olemme suoria, ennakkoluulottomia ja valmiita muutokseen.
Kiinteässä verkossa on 180 000 laajakaistaliittymää. Palvelut tuodaan osaksi liittymää. Mobiili-tv -verkko tavoittaa yli kaksi miljoonaa suomalaista.
DNA:lla on 1 947 000 matkaviestinasiakasta. Mobiililaajakaistan merkitys kasvaa. Kaapeli-tv:n jakelupiirissä 270 000 taloutta. Perinteisten puhelinliittymien asiakkaiden määrä on 197 000.
Painopistealueet 2010
DNA:n vuosikertomus 2009 10
DNA:n vuosikertomus 2009
juttuhei, yksi hyvä
11
DNA:n yritysliiketoiminta tarjoaa yrityk -
sille ja yhteisöille kilpailukykyisiä, valta-
kunnallisia, vakioituja ja helppokäyttöisiä
tietoliikenne-, viestintä- ja verkottumis-
ratkaisuja. Operaattoripalvelut kuuluu
yritysliiketoimintaan. Se tuottaa palve-
luja kansallisille ja kansainvälisille tele-
operaattoreille, kustannustehokkaasti
ja laadukkaasti uusinta teknologiaa
hyödyntäen.
Vuonna 2009 yritysmyyntiä leimasi
kova kilpailu. Matkapuhelinliittymien
myynti kehittyi myönteisesti, mutta
asiakasvaihtuvuus kasvoi yhä kovem-
man kilpailun johdosta. Yritysmyynnin
painopiste siirtyi selkeästi matkaviestin-
palveluihin. Kiinteän verkon puhepalve-
luiden käyttö väheni yritysten siirtyessä
käyttämään matkaviestinpalveluita.
Yritysliiketoiminnan vahvuuksia ovat
kilpailukykyiset valtakunnalliset palvelut,
erinomainen toimintamalli ja asiakas-
lähtöinen tuotekehitys. Yritysten yhä
DNA:n kuluttajaliiketoiminta tarjoaa
asiakkaille monipuolisia tietoliikennepal-
veluita, kuten puhe- ja laajakaistapalve-
luita yhteydenpitoon ja tiedonhakuun
sekä turvallisuuden ja viihteen palveluita.
Kuluttajaliiketoiminnan vuotta 2009
värittivät liiketoimintojen yhdistymi-
nen sekä organisaation uudistuminen.
Palvelupuolella tapahtui paljon: huippuno-
pea laajakaistayhteys avattiin kaapeli-
tv-verkossa, mobiililaajakaistan suosio
kasvoi kiivaasti, DNA sai teräväpiirtokoe-
lähetysten verkkoluvan antenniverkkoon
ja ensimmäinen hdtv-koelähetys nähtiin
Lahdessa joulukuussa.
TavoiTTeena markkinan nopein kasvu
Kuluttajaliiketoiminnan tavoite vuodelle
2010 on liikevaihdon ja kannattavuuden
myönteinen kehitys sekä markkinaosuuk-
sien kasvattaminen. Keskeisin muutos
edellisiin vuosiin on asiakasuskollisuu-
den lisääminen. Asiakastyytyväisyyden
nostaminen ja uudet palvelut auttavat
tavoitteen saavuttamisessa.
Selkeitä kasvualueita ovat mobiili-
laajakaistan kasvava markkina ja tv-
liiketoiminnan laajentaminen. Mokkulat
menestyvät ja kysynnän odotetaan
jatkuvan. TV-liiketoiminnassa painopiste
on maksu-tv-palveluissa. DNA on Suomen
toiseksi suurin kaapeli-tv-operaattori.
Tarjoamme useita peruskanavia ja yli 80
maksullista lisäkanavaa.
DNA:n kuluttajaliiketoiminnan
vahvuuksia ovat nopeus, edullisuus ja
asiakastyytyväisyys.
Dna:n mainonTa huomaTaan
DNA tunnetaan rohkeasta ja huomiota
herättävästä mainonnasta. Vuonna
2009 DNA palkittiin Asiakkuusmark-
kinointiliitto ASML:n Pronssikontakti-
palkinnolla kahteen kertaan. Lisäksi DNA
voitti hopeisen Effie-palkinnon Muut
kuluttajapalvelut -sarjassa.
Erilainen mainonta on DNA:lle omi-
naista, minkä myötä syntyi The Virtanen
Band. Bändin tarina laajeni normaalin
lehti- ja televisiomainonnan lisäksi eri
yhteisöpalveluihin, kuten Myspaceen,
Facebookiin ja Youtubeen. Jälkimittaus-
tuloksien mukaan kampanjan huomioarvo
oli parhaimmillaan 93 prosenttia.
Dna uuDisTaa Tv-markkinan
Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi
DNA:lle verkkotoimiluvan teräväpiirto-
lähetyksiin antenniverkossa. Tavoit-
teenamme on tuoda uusia palveluja
antennitalouksien asiakkaille ja haastaa
alan perinteiset toimijat. Levittäyty-
mällä myös antenniverkkoon DNA ottaa
entistä vahvemman roolin tv-palveluiden
valtakunnallisessa markkinassa.
DNA tuo antenniverkon teräväpiirto-
tv-palvelut markkinoille vuoden 2010
lopulla. Vuoden 2011 aikana lähetysalue
laajenee 60 prosenttiin antennitalouk-
sista.
DNA Kauppa Oy perusti viime vuonna omia puhe-linpalvelukeskuksia Ouluun, Kuopioon, Tampereelle ja Jyväskylään. Puhelinpalve-lukeskukset keskittyvät DNA:n matkaviestin- ja kiinteän verkon tuotteiden sekä palveluiden myyntiin. Oma henkilökunta ja sen jatkuva kouluttaminen var-mistavat puhelinmyynnin ammattitaidon ja palvelu-tason.
OMA PUHELINMYYNTI OSAA PARHAITEN
kuluttajaliiketoiminta yritysliiketoiminta
Onnistuneita asiakassuhteita jatkossakin
joista yli 70 prosenttia on mokkuloita. DNA Mokkula uusiin huippunopeuksiin. DNA-liittymät toimivat yli 270 operaattorin verkossa ympäri maailmaa ja GPRS-roaming toimii yli 150 ulkomaisessa verkossa.
Vuoden 2009 lopussa DNA:n 3G-verkon ulottuvilla asui 90 prosenttia suomalaisista, noin 4,7 miljoonaa ihmistä. Jo joka viides mökkiläinen on varustanut vapaa-ajanasunnon laajakaistayhteydellä,
Asiakasta
lähellä
Mutkaton ja nopea
asiakaspalveluValikoidut ja helppokäyttöiset
palvelut
Parasta asiakaspalvelua tyytyväisimmille asiakkaille
lisääntyvä etätyö ja työn liikkuvuus huo-
mioitiin yrityspuolen tuotteistuksessa ja
tietoturvan tehostamiseksi lanseerattiin
DNA Päätelaitehallinta -palvelu.
Dna:lla TyyTyväisimmäT yriTysasiakkaaT
Syksyllä julkaistun kansainvälisen tut-
kimuksen mukaan DNA:lla on matkapu-
helinoperaattoreista tyytyväisimmät
kuluttaja- ja yritysasiakkaat. Ope-
raattoreiden asiakastyytyväisyyttä ja
-uskollisuutta mittaavan EPSI Rating
-tutkimuksen Suomen tulokset osoitti-
vat, että asiakkaat arvostavat erityi-
sesti DNA:n asiakaspalvelun laatua.
Tutkimuksessa analysoitiin matka-
viestinpalvelut ja laajakaistaoperaattorit
asiakastyytyväisyyden ja lojaalisuuden
osalta. EPSI Rating Asiakastyytyväisyys
2009 -tutkimuksessa haastateltiin Suo-
messa 4 000 henkilöä.
Aara Finlandin kilpailutilannetutki-
muksen 2009 mukaan DNA:n markkina-
osuus yritysten tietoliikennepalveluissa
nousi 8 prosenttiin (7,2). Tutkimuksen
mukaan yritysasiakkaiden antama arvo-
sana pääasiallisesta tyytyväisyydestä
DNA:han tietoliikennekumppanina nousi
3,8:aan (3,6), ja DNA oli TeliaSoneraa (3,5)
sekä Elisaa parempi (3,4).
laaja ja osaava verkosTo
DNA:lla on yli 100 ammattitaitoista
yritysmyyjää, 13 yritysmyyntikonttoria,
76 myymälää ja tutkitusti laadukas
asiakaspalvelu. Kehitämme verkkoasioin-
tia ja tarjoamme asiakkaiden haluamia
tuotteita. Toimintamme lähtökohtana
on aito välittäminen ja halu tarjota
asiakkaan tarpeisiin parhaiten soveltuvia
palveluita.
Yritysmyyntipisteiden lisäämi-
nen, asiakaspalvelun ja verkkoasioinnin
kehittäminen sekä yritysasiakkuuksista
huolehtiminen yhdessä tuotevalikoiman
kanssa takaavat asiakastyytyväisyyden
tulevaisuudessakin.
liiketoiminnat
meidät valinneista on valmis suosittelemaan meitä.
81%
Jo yli 30 000 yritystä on valinnut DNA:n.
DNA:n vuosikertomus 2009 12 13
DNA:n vuosikertomus 200913
TäYSIN SUOMALAINEN OMISTUS
DNA lukuina
DNA lukuina
milj. ¤ 2009 2008
Liikevaihto 652 647Käyttökate *) 179 166Käyttökate-% *) 27,5 25,6
Liikevoitto *) 63 69Liikevoitto-% *) 9,7 10,6Tulos ennen veroja *) 62 67Käyttöomaisuusinvestoinnit 88 97Liiketoiminnan kassavirta 126 148
Nettovelkaantumisaste (gearing), % 34,5 29,2
Oman pääoman tuotto, % -11,6 8,0Henkilöstö kauden lopussa 818 982
milj. ¤ 2009 2008
Liikevaihto 471 451Käyttökate *) 119 104Liikevoitto *) 40 42
milj. ¤ 2009 2008
Liikevaihto 181 196Käyttökate *) 61 61Liikevoitto *) 23 27
KULUTTAJALIIKETOIMINTA
OPERATIIVISET TUNNUSLUVUT
kpl 2009 2008 2007
Liittymämäärä (sis. mobiililaajakaistan) 1 947 000 1 663 000 1 318 000DNA:n omat asiakkaat 1 846 000 1 565 000 1 245 000
Liittymäkohtainen tuotto (ARPU),¤ 22,4 24,5 27,7Asiakasvaihtuvuus (CHURN), % 16,2 13,7 12,6
Laajakaista 180 000 190 000 195 000Puhelinliittymät 197 000 229 000 253 000Kaapeli-tv 270 000 263 000 258 000
mat
kavi
esti
n-
liitt
ymät
1 318 000 kpl071 663 000 kpl08
1 947 000 kpl09
2,6 miljoonaa
asiakasta
90%
3G-verkon kattavuus
76
myymälää
Uskomme vahvasti, että oma tapamme toimia ja kohdata asiakas tuo kasvua jatkossakin.*) ilman kertaluonteisia eriä
*) ilman kertaluonteisia eriä *) ilman kertaluonteisia eriä
YRITYSLIIKETOIMINTA
9
Ilmarinen
Oulun Puhelin Holding Oyj
Lännen Teletieto Oy
33
PHP Liike- toiminta Oyj
20
Kuopion Puhelin Oy
13
3 Muutomistajat
22
9
DNA:n vuosikertomus 2009 14 15
DNA:n vuosikertomus 200915
hei, yksi hyvä
juttu
henkilöstö
Muutosten vuosi
Vuosi 2009 oli DNA:lla uusien käytän-
töjen ja toimintamallien rakentamista,
strategian kehittämistä ja henkilöstön
osaamisen vahvistamista. Alkuvuodesta
DNA-konsernin matkaviestin- ja kiinteän
verkon liiketoiminnot yhdistettiin yhdeksi
toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Uudel-
leenjärjestelyiden seurauksena DNA-kon-
sernin henkilömäärä väheni 103 henkilöllä,
joista eläkejärjestelyin 30 henkilöä.
Muutoksilla luotiin yksi vahva koko-
naisuus, jolla on selkeä ja yhdenmukainen
tapa toimia. Vuoden lopussa meitä oli
818 henkilöä.
vahvaa ammaTTiTaiToa
DNA jatkoi valmistautumista tulevai-
suuden osaamistarpeisiin vuonna 2009.
Henkilöstön osaamisen kehittämisessä
hyödynnetään koulutusjärjestelmää,
josta löytyy tarpeiden mukaan mää-
ritelty kattava sisäinen ja ulkoinen
koulutustarjonta. Tarjontaa vahvistettiin
vuoden 2009 kehityskeskusteluiden sekä
osaamiskartoituksen pohjalta saadun
tiedon perusteella.
Henkilökunta osallistui aktiivisesti
talon sisäisiin valmennuksiin sekä
henkilön ammattitaidon kehittämi-
sen kannalta olennaisiin koulutuksiin.
Koulutustarjonta ja koulutusten sisältö
suunnitellaan henkilökunnan tarpeiden ja
toiveiden perusteella.
Tärkeimmät painopistealueet vuo-
delle 2010 ovat henkilöstön osaami-
sen ja esimiestyön kehittäminen sekä
yrityksen ydinosaamisen tarkentaminen
tulevaisuuden tarpeiden mukaiseksi.
Uuden henkilön työhön perehdyt-
tämiseen panostetaan uudistamalla
perehdytysohjelma, jossa huomioidaan
ennen kaikkea DNA:n tapa toimia, joka
perustuu yrityksen strategiaan, arvoihin
ja brändiin.
esimieheT avainasemassa
Yhtenäisen johtamistavan ja kulttuu-
rin luomisen varmistamiseksi DNA:lla
aloitettiin vuonna 2009 kahden vuoden
mittainen esimiesvalmennus. Valmennus-
ohjelmalla kehitetään esimiehen roolia
sekä tuetaan esimiehen jokapäiväistä
työtä. Esimiesvalmennuksen osana on
ollut mahdollista suorittaa johtamisen eri-
koisammattitutkinto, jonka vuonna 2009
on aloittanut kaksi koulutusryhmää. Uusia
koulutusryhmiä käynnistetään vuosittain.
DNA:n kaksivuotinen esimiesvalmen-
nusohjelma jatkuu neljännesvuosittain
pidettävillä yrityksen sisäisillä esimies-
valmennuksilla. Lisäksi toteutamme
esimiestyön arvioinnin, jonka tuloksien
pohjalta luodaan esimieskohtainen kehi-
tyssuunnitelma.
DNA:lla on käytössä tulos- ja
tavoitepalkkiojärjestelmä. Järjestelmä
perustuu yritystason sekä ryhmä- ja
henkilökohtaisten tavoitteiden saavut-
tamiseen. Järjestelmä pohjautuu DNA:n
strategisiin sekä taloudellisiin liiketoimin-
tatavoitteisiin.
TyöhyvinvoinTia muuTosTen keskellä
Konsernin liiketoimintojen uudelleen-
järjestelyiden yhteydessä henkilöstön
jaksamista tuettiin muun muassa val-
mentamalla esimiehiä muutostilanteiden
hallintaan sekä järjestämällä henkilös-
Henkilökunta siirtyi DNA Oy:n palvelukseen DNA Finland Oy:stä ja DNA Palvelut Oy:stä• DNA Kauppa Oy jatkaa edelleen itsenäisenä tytäryhtiönä • DNA-konsernille valittiin yksi työsuojelutoimikunta, jonka toimikausi alkoi 1.1.2010 • Kaksivuotinen esimiesohjelma käynnistyi • Tietoturvan varmistamiseksi järjestettiin sisäinen verkkokoulutus • Koko henkilökunnalle järjestettiin yhtei- nen virkistyspäivä, toimipaikoittain pikkujoulut ja lasten joulujuhlat •Kerhotoiminnan puitteissa harrastettiin mm. sulkapalloa, kalastusta ja taidenäyttelyitä
Tapahtui vuonna 2009
Osaamisen kehittäminen • Esimiesvalmennuksen jatkaminen • Työhyvinvoinnin kehittäminen yhteistyössä valittujen kumppa-neiden kanssa • Yhtenäisen toiminta kulttuurin vahvistaminen • Ilmapiiritutkimus ja esimiesarvioinnit
Vuoden 2010painopistealueita
agen
dalla
tölle keskustelutilaisuuksia yhteistyössä
työterveyshuollon kanssa.
Vuoden alusta keskitimme työter-
veyshuollon palvelut yhdelle kumppanille
voidaksemme entistä paremmin kehittää
ennaltaehkäisevää toimintaamme. Kat-
tava työterveyshuollon sopimuksemme
sisältää peruspalveluiden lisäksi muun
muassa erikoislääkäri-, työfysioterapia
sekä työpsykologipalvelut. Työterveys-
huolto oli vahvasti mukana vuosittain
toimipaikoissa järjestettävissä työhyvin-
vointipäivissä.
DNA kannustaa henkilöstöä liik-
kumaan jakamalla liikuntaseteleitä ja
tukemalla henkilökunnan ylläpitämää
kerhotoimintaa. Lisäksi vuoden 2009
aikana järjestettiin erilaisia virkistys-
tapahtumia, joista henkilöstöpalvelut
vastasi yhdessä DNA Kummien kanssa.
Kummit ovat DNA:n omaa henkilökuntaa,
jotka omalla toiminnallaan parantavat
henkilökunnan yhteenkuuluvuutta ja
viihtyvyyttä.
DNA tukee myös työn ja perheen
yhteensovittamista. Lapsen sairastu-
essa työntekijällä on mahdollisuus saada
työantajan maksama hoitaja kotiinsa
kolmen päivän ajaksi. Henkilöstön lasten
joulujuhlat järjestettiin perinteisesti
toimipisteissä.
Jatkamme ja kehitämme edelleen
nykyisiä työterveyden ja työkyvyn ylläpitä-
misen toimintamalleja tiiviissä yhteis-
työssä kumppaneiden kanssa. Lisäksi
vuonna 2010 työnantaja mahdollistaa liik-
kumisen työajalla osana kerhotoimintaa.
TiivisTä yhTeisToiminTaa
Yhteistoiminta työnantajan ja henkilös-
tön edustajien välillä on ollut rakentavaa
ja tiivistä. Yhteinen päämäärä on moti-
voitunut henkilökunta ja yhtiön toimin-
nan kehittäminen.
Muutostilanteita varten työnantaja
ja henkilöstön edustajat ovat sopineet
ylimääräisistä lain ja työehtosopi-
mukset ylittävistä ehdoista erillisellä
henkilöstösopimuksella. Sopimuksella on
parannettu muutostilanteisiin joutu-
vien työntekijöiden asemaa esimerkiksi
ylimääräisillä irtisanomiskorvauksilla ja
irtisanomis- ja lomautussuojilla liikkeen-
luovutustilanteissa. Näitä ehtoja on
sovellettu vuoden 2009 organisaation
muutostilanteissa, määräaikainen sopi-
mus päättyi vuoden 2009 lopussa.
Vuodelle 2010 työnantaja ja henki-
löstön edustajat ovat solmineet uuden
henkilöstösopimuksen, jonka painopiste
on aiempaa enemmän henkilöstön
kehittämisessä. Sopimus sisältää myös
vastaavia ylimääräisiä muutosturvaele-
menttejä kuin aiemmin voimassa ollut
sopimus.
naista250miestä568 keski-ikä42
818Meitä on
Jokaisella meistä on hyviä ideoita, ja DNA ryhtyi keräämään niitä henkilökun-naltaan. DNAlaiset haluavat vaikuttaa, kehittää ja luoda uutta. Intranetiin avatun DNA Idea -sivuston kautta jokainen DNAlainen voi jättää oman ideansa. Ideat voivat olla suuria tai pieniä, liittyä prosessin kehittämi-seen, asiakaskohtaamisiin, palveluihin – käytännössä melkein mihin tahansa. Uudet ideat ovat elintär-keitä menestykselle, ja parhaat ideat jalostetaan aina toteutukseen saakka. Tämä on DNA:n tapa toimia. Siinä jokainen antaa ja saa – loistavien ideoiden kautta.
DNA IDEA
DNA:n vuosikertomus 2009 16 17
DNA:n vuosikertomus 200917
Tavoitteena vastuullisuuden kehittäminen
Vastuullinen toimintatapa ja kestävä
strategia luovat vakaan pohjan DNA:n lii-
ketoiminnalle. Ne ohjaavat kilpailukyvyn ja
kannattavuuden kehittämiseen, innova-
tiivisiin palveluratkaisuihin ja löytämään
uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
DNA:n yritysvastuuperiaatteet poh-
jautuvat yrityksen arvoihin, liiketoiminnan
kehittämiseen ja DNA:n tapaan toimia.
Vastuullisuus merkitsee DNA:lle edul-
listen ja toimivien viestintäyhteyksien,
-ratkaisujen ja -palveluiden tuottamista
asiakkaille toimintatavoilla, jotka ottavat
huomioon henkilöstön, yhteiskunnan ja
ympäristön tarpeet. Lisäksi DNA lisää
kilpailua Suomen tietoliikennemarkki-
noilla, mikä puolestaan tukee toimialan
jatkuvaa kehitystä ja edullisia hintoja.
DNA toteutti keväällä 2009 liike-
toimintansa uudelleenjärjestelyn, jossa
matkaviestinpalveluita tarjoava DNA
Finland Oy, kiinteän verkon palveluita
tarjoava DNA Palvelut Oy ja konsernin
emoyhtiö DNA Oy yhdistettiin yhdeksi
toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Tämä
edesauttaa myös yritysvastuun kehittä-
mistä edelleen ja sen liittämistä osaksi
liiketoimintaa.
vasTuullisuusraporToinTiin
panosTeTaan
DNA aloitti syksyllä 2009 yritysvastuun
kehittämisprojektin, joka perustuu Global
Reporting Initiative (GRI) -raportointimal-
liin. Raportointimalliin siirrytään asteit-
tain ja GRI-mittareista valitaan DNA:n
liiketoiminnan kannalta oleellisimmat.
Raportoinnin vähimmäistavoitteena
vuodelle 2010 on GRI:n mukaisen C-tason
saavuttaminen. Vastuullisuusraportoin-
nin avulla annamme asiakkaillemme ja
muille sidosryhmillemme avoimen, sel-
keän ja kattavan kuvan toiminnastamme
vastuullisena tietoliikenneoperaattorina.
Pääpaino yritysvastuun kehittämi-
sessä on ympäristövastuumittareiden
luominen ja niissä erityisesti energiakulu-
tuksen ja hiilijalanjäljen mittaaminen.
Raportoinnin lisäksi tavoitteena
on vastuullisuuden liittäminen osaksi
liiketoimintaa, sen kehittäminen ja
DNA:n arvot: nopea, mutkaton ja rohkea•DNA:n strategia•DNA:n toimintatapaohje (Code of Conduct) – •valmistuu vuoden 2010 aikanaDNA:n toimintatapaohje alihankkijoille (Code of Suppliers) – •valmistuu vuoden 2010 aikanaDNA:n hankintapolitiikka•DNA edellyttää myös kumppanien ja alihankkijoiden •noudattavan yleisen yritysvastuun periaatteita
peri
aatt
eet
Kannamme vastuun pienissä ja suurissa asioissa.
yritysvastuu
>>
DNA:n vuosikertomus 2009 18 19
DNA:n vuosikertomus 200919
juttuhei, yksi hyvä
vähemmän maTkusTamisTa
Kiinnitämme erityistä huomiota henkilö-
kunnan matkustamiseen ja olemme siir-
tyneet käyttämään matkustustarvetta
vähentäviä viestintäratkaisuja, kuten
video- ja puhelinneuvotteluita, sekä
kannustamme etätyöskentelyyn. Työsuh-
deautojen päästörajaa laskettiin vuonna
2009, arvo on nyt 200 g/km. Vanha
päästöraja oli 220 g/km. Uutta päästö-
rajaa noudatetaan autoja uusittaessa.
DNA on pienentänyt ympäristön
kuormitustaan (energian-, sähkön-, läm-
mön- ja jäähdytyksenkulutustaan) muun
muassa tilankäyttöään tehostamalla.
Toimintaa tehostamalla ja työympäris-
töjä tiivistämällä on vuoden 2009 aikana
valtakunnallisesti vapautettu yhteensä
lähes 35 000 m2 toimisto- ja varastoti-
loja.
kesTävää maTeriaalisuunniTTelua
DNA korostaa hankinnoissa materiaalien
kestävyyttä, käyttöikää ja uusiokäyttö-
mahdollisuuksia. DNA minimoi oman
energian käyttönsä ja verkkonsa ympäris-
töhaitat sekä tarjoaa asiakkailleen
mahdollisuuksia ympäristöystävällisiin
kulutusvalintoihin. DNA on luovuttanut
omasta käytöstä poistettuja palvelimia
oppilaitosten opetuskäyttöön.
DNA osallistui kesällä 2009 FinnWat-
chin ja makeITfairin tekemään tutkimuk-
seen teleoperaattorien yritysvastuun
toteutumisesta. DNA päihitti matka-
puhelimien uudelleenkäytössä muut
eurooppalaiset operaattorit: DNA myy
kuluttajille myös hyväkuntoisia käytet-
tyjä kännyköitä alennettuun hintaan.
DNA:n omaa ostotoimintaa ohjaa
hankintapolitiikka, jossa huomioidaan
ostojen ympäristövastuullisuus.
yhDessä menesTyen
DNA:n sosiaalinen vastuu koostuu
kuluttajien huomioimisesta, työnte-
kijöiden hyvinvoinnista, yhteistyöstä
Seniori-ikäisten puhelinpal-velussa huomioidaan koh-deryhmän erityistarpeet ja toiveet. Seniorilinjalla tarjo-taan kiireetöntä asiakaspal-velua ja opastusta kaikissa matkapuhelin- ja mobiililaaja-kaistan asioissa.
DNA Seniorilinja on suun-nattu yli 65-vuotiaille, joita DNA:n asiakaspalveluun soit-tavista on lähes neljännes.
DNA:n senioriasiakkaat ovat tyypillisesti kiinnos-tuneita paitsi liittymiensä peruspalveluista ja lasku-tuksesta myös edullisista ulkomaanpuheluista ja
SENIORIASIAKKAILLA OMA
ASIAKASPALVELUNUMERO
kestävien ratkaisujen löytäminen
jokaisella yritysvastuun osa-alueella:
taloudellisen, sosiaalisen sekä
ympäristö vastuun saralla.
Dna:n Tapa Toimia
DNA:n yritysvastuun yleisenä tavoit-
teena on varmistaa arvojen ja yleisten
eettisten ja ympäristöllisten periaat-
teiden mukainen toiminta. Yhtenäisen
yritysvastuuprosessin muodostamisella
pyritään selkeisiin ja yhtenäisiin käytän-
töihin. Yritysvastuun kulmakivet DNA:lla
muodostuvat omasta toimintatapaoh-
jeesta ja alihankkijoiden toimintatapa-
ohjeesta. Yritysvastuu nivotaan osaksi
DNA:n johtamismallia ja sen toteuttami-
nen varmistetaan yritysvastuuprosessilla.
DNA:n aktiivisuus yritysvastuun
toteuttamisen uudistamisessa edesaut-
taa raportoinnin kehittämistä.
rohkeasTi eroTTuva
Hyvä kilpailukyky ja kannattava kasvu luo-
vat mahdollisuuden toiminnan ja brändin
jatkuvaan kehittämiseen. Laadukas ja
kattava asiakaspalvelu, tuotteiden ja
palveluiden laatu sekä asiakasläheiset
mutkattomat toimintatavat perustuvat
selkeään toimintaa ohjaavaan strate-
giaan. DNA tuntee Suomen nopeimmin
kasvavana teleoperaattorina taloudel-
lisen vastuunsa asiakkaille, omistajille
ja henkilöstölle. Taloudellinen vastuu on
myös yhteiskunnan hyvinvoinnin edistä-
mistä.
DNA raportoi taloudestaan vuosi-
neljänneksittäin ja toimii lainsäädännön
sekä yleisten ja tietoliikennealan sopi-
musten mukaisesti.
Vuoden 2009 lopussa DNA:ssa työs-
kenteli 774 henkilöä ja DNA Kaupassa 44
henkilöä. DNA:n sosiaalinen vastuu näkyy
vahvasti henkilöstön huomioimisessa.
Näistä esimerkkeinä ovat ylimääräinen
paikallinen henkilöstösopimus, työolosuh-
teiden jatkuva kehittäminen, tervey-
denhuolto ja henkilöstön kouluttaminen
tulevaisuuden haasteisiin.
ympärisTöä kunnioiTTaen
Ympäristövastuu liittyy DNA:lla erityi-
sesti viestintäverkkojen rakentamiseen,
verkon ja laitteiden energiankulutukseen
sekä kiinteistöihin. DNA sopeuttaa
toimintansa kestävän kehityksen mukai-
sesti sekä pyrkii ehkäisemään viestintä-
verkkojen rakentamisen haittavaikutuksia
käyttämällä uusinta ympäristöystävälli-
sempää tekniikkaa.
internetyhteyksistä. Seniorilin-jan asiakaspalvelijat kertovat asiakkaille myös hyvistä kei-noista löytää lisätietoja heitä kiinnostavista asioista. DNA on julkaissut myös senioriop-paan, jota jaetaan puhelinpal-velun ja myymälöiden kautta asiakkaille.
“Eräs 80-vuotias asiakas halusi tietää, kuinka netissä tarjottavalla puhelinpalvelulla Skypellä voi soittaa sukulaisille Australiaan.”
3G-teknologia kuluttaa vähemmän •
sähköä kuin vanhempi teknologia.
Pienemmän sähkönkulutuksen
johdosta laitteet lämpenevät
vähemmän, eivätkä ne tarvitse
lisäjäähdytystä. DNA pyrkii käyttä-
mään ulkoilmaa automaattisesti
jäähdytyksen apuna ja hyödyn-
tämään ylimääräisen syntyvän
lämpökuorman muiden tilojen
lämmitykseen.
3G- ja LTE-teknologioiden hiili-•
jalanjälki on pienempi – yksi puhelu
tai datasiirrossa yhden megan
suuruisen tiedon välittäminen
kuluttaa uuden teknologian avulla
vähemmän luonnonvaroja.
DNA siirtyy GSM-datasiirrossa •
(GPRS/EDGE) 3G-datasiirtoon
(HSPA). Saamme samalla sähkön
kulutusmäärällä nostettua 0,2
Mb/s nopeuden noin 10 Mb/s
nopeuteen.
Liityntäverkko rakennetaan kuitu-•
tekniikalla, jolloin kapasiteetin lisäys
ei vaadi lisärakentamista.
Koko 3G-verkon suunnittelu ja •
rakentaminen perustuu jo olemassa
olevaan tukiasemaverkkoon. Raken-
taminen ei vaadi uusia mastoja tai
laitetiloja. Näin minimoimme raken-
tamisesta aiheutuvat maisema-
muutokset.
omaa tutkimustoimintaansa ja vuorovaikutusta laajentamalla asiakaspaneelin toimintaa. DNA Nettikauppa - sähköisen asioinnin kanava.
Tunnemme asiakkaamme ja olemme laajasti läsnä Suomessa. Asiakkaiden tyytyväisyys on meille tärkeää, ja sitoudumme asiakassuhteiden hoitoon ja kehittämiseen. Vuonna 2010 DNA kehittää
yritysvastuu
>>
DNA:n vuosikertomus 2009 20 21
DNA:n vuosikertomus 200921
Vastuullista toimintaa ohjaavat DNA:n arvot ja periaatteet.
viranomaisten ja sidosryhmien kanssa
sekä hyväntekeväisyystyöstä.
DNA osallistuu myös yhteiskunnalli-
seen kehittämiseen yhdessä poliitikko-
jen ja viranomaisten kanssa Suomessa
hyväksytyillä toimintamuodoilla, joita
ovat lausuminen viranomaisten kuulemis-
menettelyissä, osallistuminen toimialan
edunvalvontajärjestöjen toimintaan sekä
jatkuva vuorovaikutus edellä mainittujen
asianosaisten kanssa.
Yritysvastuun menettelytapaohjeen uudistaminen •Henkilökunnan kouluttaminen ja sitouttaminen yritysvastuun periaatteisiin •Yritysvastuun liittäminen tuoteinnovaatioihin •Yritysvastuun huomioiminen tuote- ja palveluhankinnoissa •GRI-raportoinnin ja mittariston kehittäminen •Aktiivinen osallistuminen yritysvastuun kehittämiseen eri •yhteistyökumppaneiden kanssa Yritysvastuun arvoketjun määrittäminen•
tavo
itte
et
DNA ja No Excuse ry tekevät yhteis-
työtä nuorten netin ja kännyköiden
välityksellä tapahtuvan kiusaamisen
ehkäisemiseksi järjestämällä kouluilla
vanhempainiltoja sekä tuottamalla
aiheeseen liittyvää materiaalia.
Sosiaalinen vastuu korostuu
asiakkaille tarjottavissa tuotteissa
ja palveluissa sekä asiakaspalvelun
toiminta tavoissa puhelimessa, myymä-
lässä ja sähköisissä yhteydenotoissa.
Perustettu yritysvastuun kehitysprojekti GRI-raportointiin siirtymiseksi •Laskettu työsuhdeautojen päästörajaa, arvo nyt 200 g/km •Kierrättämisen tehostaminen •Sähkötoimittajan kilpailuttaminen ja siirtyminen osittain vihreään sähköön •Siirtyminen uuden ekologisemman 3G-teknologian käyttöön •Sähköisen asioinnin kehittäminen (DNA Nettikauppa) •Ohjeistus matkustamisen vähentämiseen ja viestintäratkaisujen •kuten puhelin- ja videoneuvotteluiden käyttämiseen
Vuoden 2010 painopistealueita:
Dna:n asiakaspaneeli
DNA:n asiakaspaneeli uudistetaan
vuoden 2010 aikana. DNA:n asiakkaita
kutsutaan mukaan paneelin toimintaan
yhteensä 10 000. Asiakaspaneeli on
yksi tärkeimmistä kuluttaja-asiakkaiden
kuulemiskanavista. Paneelin välityksellä
saamme nopeasti tietoa asiakkaidemme
mielipiteistä, odotuksista ja arvoista.
Toteutettu vuonna 2009:
yritysvastuu
DNA:n vuosikertomus 2009 22 23
DNA:n vuosikertomus 200923
hallintoperiaatteet
DNA Oy on suomalainen osakeyhtiö, jonka
johtoelinten vastuut ja velvollisuudet
määräytyvät Suomen lakien ja yhtiön
hallituksen määrittelemien hallintoperi-
aatteiden mukaisesti. Yhtiön kotipaikka
on Vantaa.
DNA:n ylintä päätösvaltaa käyttävät
yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouk-
sessa. Yhtiötä johtavat hallitus ja
toimitusjohtaja. DNA:n päätöksenteossa
ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiö-
lakia, yhtiöjärjestystä ja soveltuvin osin
julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia
säädöksiä. Yhtiö noudattaa toiminnas-
saan soveltuvin osin myös suositusta
listayhtiöiden hallintokoodista.
yhTiökokous ja yhTiöjärjesTys
Varsinainen yhtiökokous pidetään yhtiön
hallituksen määräämänä ajankohtana
kesäkuun loppuun mennessä. Yhtiö-
kokouksessa vahvistetaan konserni-
tuloslaskelma ja tase. Yhtiökokous
valitsee hallituksen jäsenet ja tilintarkas-
tajan sekä päättää osinkojen maksami-
sesta hallituksen ehdotuksen pohjalta.
Kokous kutsu lähetetään osakkeenomis-
tajille viimeistään kahdeksan päivää
ennen yhtiökokousta.
Yhtiöllä on yksi osakesarja. Osake
tuottaa yhtiökokouksessa yhden äänen.
Yhtiön yhtiöjärjestykseen sisältyy
lunastusmääräys. äänivallan käyttöä
yhtiökokouksessa ja yhtiön osakkeiden
luovuttamista on rajoitettu osakas-
sopimuksin.
halliTus
Hallitus huolehtii yhtiön hallinnon, toi-
minnan ja kirjanpidon sekä varainhoidon
valvonnan asianmukaisesta järjestä-
misestä ja vastaa osaltaan yhtiön
omistaja-arvon kehittymisestä.
Hallitus on vahvistanut kirjallisen
työjärjestyksen hallituksen tehtävistä,
käsiteltävistä asioista, kokouskäytän-
nöstä ja päätöksentekomenettelystä.
Työjärjestyksen mukaisesti hallitus
käsittelee ja päättää konsernin kannalta
taloudellisesti, liiketoiminnallisesti tai
periaatteellisesti merkittävät asiat.
halliTuksen kokoonpano ja Toimikausi
Yhtiökokous valitsee hallituksen,
johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu
vähintään kuusi ja enintään kahdeksan
varsinaista jäsentä. Hallitukseen ei
voida valita henkilöä, joka on täyttänyt
68 vuotta. Hallituksen kokoonpanossa
otetaan huomioon yhtiön toiminnan
tarpeet ja yhtiön kehitysvaihe. Hallituk-
sen jäsenen toimikausi päättyy valintaa
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä. Hallitus valitsee toimikau-
dekseen keskuudestaan puheenjohtajan.
halliTuksen pääTöksenTeko ja
kokouskäyTänTö
Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puo-
let sen jäsenistä on läsnä kokouksessa.
Hallitus kokoontuu tarvittaessa ja sään-
nönmukaisesti noin kerran kuukaudessa.
Yhtiö ilmoittaa tilikauden aikana pidet-
tyjen hallitusten kokousten lukumäärän
sekä jäsenten osallistumisen hallituksen
kokouksiin. Osallistumisprosentti halli-
tuksen kokouksiin vuonna 2009 oli 89
prosenttia. Hallitus arvioi toimintaansa
kerran vuodessa sisäisenä itsearviointina.
Hallituksella ei ole valiokuntia.
ToimiTusjohTaja ja johToryhmä
Toimitusjohtajan tehtävänä on johtaa
yhtiön toimintaa osakeyhtiölain ja halli-
tuksen antamien ohjeiden ja määräysten
mukaisesti sekä informoida hallitusta
yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen
tilanteen kehityksestä. Hän vastaa
yhtiön juoksevan hallinnon järjestämi-
sestä ja valvoo, että yhtiön varainhoito
on järjestetty luotettavasti. Toimitus-
johtajan valitsee hallitus. Yhtiön toimi-
tusjohtajana toimii Riitta Tiuraniemi.
Yhtiön johtoryhmä tukee toimitus-
johtajaa päätösten valmistelussa ja
päätöksenteossa.
Johtoryhmä kokoontuu tarvitta-
essa ja säännönmukaisesti noin kerran
kuukaudessa. Henkilöstön edustajat
osallistuvat yhtiön laajennetun johtoryh-
män kokouksiin. Laajennettu johtoryhmä
kokoontuu vähintään neljännesvuosittain.
sisäisen valvonnan ToiminTaperiaaTTeeT
Hallitus on vahvistanut sisäisen val-
vonnan periaatteet, jotka pohjautuvat
kansainvälisesti laajasti hyväksyttyihin
hyvän valvonnan periaatteisiin.
riskienhallinnan järjesTäminen
Riskienhallinta perustuu hallituksen
hyväksymään riskienhallinnan politiikkaan,
joka määrittelee riskienhallinnan tavoit-
teet, periaatteet, organisoinnin, vastuut
ja keskeiset toimintatavat.
sisäinen TarkasTus
Yhtiön sisäisen tarkastuksen toiminnot
ja toimintaperiaatteet on määritetty
hallituksen vahvistamassa kuvauksessa.
Sisäinen tarkastus suorittaa tehtävänsä
vuosisuunnitelman mukaisesti. Sisäi-
nen tarkastus ja tilintarkastus pitävät
yhteyttä tarkastustyön koordinoimiseksi.
Hallintoperiaatteet
Tarkastustyön tavoitteena on
turvata yhtiön tavoitteet muun muassa
seuraavilla osa-alueilla: toimintojen
tuloksellisuus ja tehokkuus, taloudellisen
ja toiminnallisen raportoinnin luotetta-
vuus, toiminnan lainmukaisuus ja varojen
turvaaminen.
TilinTarkasTus
Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi.
Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on
yksi tilintarkastaja, joka on varsinaisen
yhtiökokouksen valitsema.
Tilintarkastaja valitaan tehtä-
väänsä toistaiseksi. Tilintarkastajan on
oltava Keskuskauppakamarin hyväksymä
tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja
antaa yhtiön osakkeenomistajille lain
edellyttämän tilintarkastuskertomuksen
yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä ja
raportoi säännöllisesti havainnoistaan
hallitukselle.
TieDoTTaminen
Yhtiön viestinnän periaatteet on määri-
telty hallituksen hyväksymässä viestin-
täpolitiikassa.
Hallinnon tapahtumat vuonna 2009 on esitetty toimintakertomuksessa sivulla 32.
Tarkemmat tiedot: www.dna.fi > DNA Oy
sisäpiirihallinTo
Yhtiön sisäpiirihallinto perustuu halli-
tuksen hyväksymään sisäpiiriohjeeseen,
joka määrittelee yhtiön sisäpiirihallin-
non keskeiset menettelytavat. Yhtiölle
on nimitetty sisäpiiriasioista vastaava
henkilö ja sisäpiirirekisterin hoitaja. Yhti-
össä pidetään yhtiökohtaista pysyvää
sisäpiirirekisteriä ja tarvittaessa hanke-
rekistereitä.
DNA:n vuosikertomus 2009 24 25
DNA:n vuosikertomus 200925
Hallitus
jarmo leinoDNA:n hallituksen jäsen vuodesta 2006, s. 1951, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari asianajaja, Asianajotoimisto Jarmo Leino OyKeskeinen työkokemusasianajaja vuodesta 1980Keskeisimmät luottamustehtävätLännen Teletieto Oy, hallituksen puheenjohtajaKontaktia Oy, hallituksen jäsenOy Omnitele Ab, hallituksen jäsen Sesca Group Oy, hallituksen puheenjohtaja
risTo siivolaDNA:n hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003, s. 1947, DIOulun Puhelin Holding Oyj:n toimitusjohtajaKeskeinen työkokemusTurun Telelaitos, toimitusjohtajaOulun Puhelin Oyj, toimitusjohtajaTelepohja Oy, toimitusjohtajaKeskeisimmät luottamustehtävätOy Omnitele Ab, hallituksen jäsenKontaktia Oy, hallituksen jäsen
anssi soilaDNA:n hallituksen jäsen vuodesta 2008, s. 1949, DI ja KTMhallitusammattilainenKeskeinen työkokemusyli 20 vuoden työura johtotehtävissä Kone Oyj:n palveluksessa Suomessa ja ulkomailla, Kone Oyj:n toimitusjohtajaKeskeisimmät luottamustehtävätOutokumpu Oyj, hallituksen varapuheenjohtajaNormet Oyj, hallituksen varapuheenjohtajaAttendo Ab, hallituksen jäsenAspocomp Group Oyj, hallituksen jäsenLindström Oy, hallituksen jäsenOutotec Oyj, hallituksen jäsen
hannu isoTaloDNA:n hallituksen jäsen 2004–2006 ja jälleen vuodesta 2007, s. 1947, DILujatalo Oy:n hallituksen puheenjohtajaKeskeinen työkokemusLujatalo Oy, toimitusjohtajaLujabetoni Oy, toimitusjohtajaKeskeisimmät luottamustehtävätEnfo Oyj, hallituksen jäsenEtera Oy, hallituksen varajäsen
esa haavisToDNA:n hallituksen jäsen vuodesta 2003, s. 1949, ekonomiKeskeinen työkokemusOy Hacklin Ltd, hallituksen puheenjohtajahallitusammattilainenKeskeisimmät luottamustehtävätuseiden yhtiöiden hallitusten puheenjohtaja tai jäsen
28.1
.201
0
juha-pekka keskiahoDNA:n hallituksen jäsen vuodesta 2003, s. 1944, yo-merkonomi teollisuusneuvosKeskeinen työkokemusyrittäjäteollisuuden johtotehtävät Keskeisimmät luottamustehtävätPHP Holding Oyj, hallituksen puheenjohtajaPHP-Liiketoiminta Oy, hallituksen puheenjohtaja
hallinto
DNA:n vuosikertomus 2009 26 27
DNA:n vuosikertomus 200927
Johtoryhmähe
tkiä
mom
ents
riiTTa Tiuraniemi
konsernijohtajas. 1962, DI, DNA:ssa vuodesta 2001Keskeinen työkokemusDNA Verkot Oy, toimitusjohtajaDNA Finland Oy, toimitusjohtaja
ilkka piTkänen
talous- ja hallintojohtajas. 1966, KTM, DNA:ssa vuodesta 2010Keskeinen työkokemusMetsäliitto-konserni, talousjohtajaKone-konserni, talousjohtaja, yrityssuun-nittelujohtaja
jukka leinonen
johtaja, yritysliiketoimintas. 1962, DI, DNA:ssa vuodesta 2010
Keskeinen työkokemusTeliaSonera Oyj, yrityspalveluiden markki-noinnin ja tuotehallinnan johtotehtävät Sonera Solutions, toimitusjohtaja
pekka väisänen
johtaja, kuluttajaliiketoimintas. 1966, KTM, DNA:ssa vuodesta 2003 Keskeinen työkokemusOulun Puhelin Oyj, liiketoiminnan kehitysjohtajaDNA Palvelut Oy, myynti- ja markkinointijohtaja
peTTeri niemi
operatiivinen johtajas. 1970, DI, DNA:ssa vuodesta 2000 Keskeinen työkokemusPäijät-Hämeen Puhelin Oy, kehitysinsinööriFinnet Com Oy, tuoteryhmäpäällikkö
Tommy olenius
tekninen johtajas. 1962, insinööri, DNA:ssa vuodesta 2003 Keskeinen työkokemusFinnet Verkot Oy, tekninen johtajaTelia Mobile Finland, tekninen johtaja
erik sylvesTersson
myynti- ja markkinointijohtajas. 1969, DNA:ssa vuodesta 2006Keskeinen työkokemusSonit Oy, toimitusjohtajaDNA Kauppa Oy, toimitusjohtaja
Timo varsila
johtaja, tuotteet ja sisällöts. 1964, DI, DNA:ssa vuodesta 2003 Keskeinen työkokemusTelia Mobile, tuotehallinnan ja liike- toiminnan suunnittelun johtotehtävät LM Ericsson Oy, tuotealuepäällikkö
hannu Turunen
johtaja, uudet liiketoiminnat s. 1963, DI ja MBA,DNA:ssa vuodesta 2007Keskeinen työkokemusElisa Oyj, johtaja Vaisala Oyj, Manager, New Business Deveploment
asTa ranTanen
lakiasiainjohtajas. 1962, oikeustieteen kandidaatti, DNA:ssa vuodesta 2003Keskeinen työkokemusFinnet Oy, lakiasiainjohtajaDNA Finland Oy, lakiasianjohtaja
marko rissanen
henkilöstöjohtajas. 1974, yo-merkonomi,DNA:ssa vuodesta 2003Keskeinen työkokemusFinnet Verkot Oy, henkilöstöpäällikköTelia Product Oy, henkilöstöpäällikkö
JOHTORYHMä kuvattiin tammikuussa pidetyn kokouksen yhteydessä. Johtoryhmässä aloitti kaksi uutta jäsentä 1.1.2010 alkaen. Vasemmalta oikealle: Riitta, Tommy, Petteri, Pekka, Erik, Jukka, Asta, Timo, Marko, Ilkka ja Hannu
Arto Kaikkonen, johtaja, yritysliiketoiminta, erosi tehtävästään 30.6.2009.Simo Mustila, talous- ja hallintojohtaja, erosi tehtävästään 31.12.2009.
hallinto
DNA:n vuosikertomus 2009 28 29
DNA:n vuosikertomus 200929
28-7630 Toimintakertomus
36 Konsernin tuloslaskelma
37 Konsernin tase
38 Konsernin rahavirtalaskelma
39 Laskelma oman pääoman muutoksista
40 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
66 Emoyhtiön tuloslaskelma
67 Emoyhtiön tase
68 Emoyhtiön rahoituslaskelma
70 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
74 Tunnusluvut
75 Tunnuslukujen laskentakaavat
76 Toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen allekirjoitukset
Tilinpäätös 2009
Nopeus, ketteryys, tehokkuus – onnistuneen toimintamallimme avaintekijöitä.
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 30 31
DNA:n vuosikertomus 200931
Tilinp
äätös
09
Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2009
1 Toiminnan kehiTTymisTä koskevaT TärkeäT TapahTumaT
vuonna 2009
Konsernin matkaviestin- ja kiinteän verkon liiketoiminnat yhdis-
tettiin yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi 1.1.2009 alkaen.
Osana liiketoiminnan uudelleenjärjestelyitä käynnistettiin yhteis-
toimintaneuvottelut, jotka päättyivät 27.2.2009. Järjestelyjen
seurauksena irtisanottiin 103 henkilöä, joista eläkejärjestelyin 30
henkilöä. Henkilöstövähennykset toteutettiin vaiheittain vuoden
2009 loppuun mennessä.
Matkaviestinoperaattorit sopivat 9.4.2009 yhdysliikenne-
maksuista ajanjaksolle 1.12.2009–30.11.2011. Sovitut hinnat
olivat jatkoa matkaviestinoperaattoreiden 19.2.2007 tekemään
sopimukseen, jonka mukaan operaattoreiden yhdysliikennemaksut
alentuvat asteittain vuosien 2007–2010 aikana.
DNA:ssa toteutettiin velvoite henkilöstön edustuksesta
yrityksen hallinnossa perustamalla yhtiöön ns. laajennettu
johtoryhmä, johon kuuluvat yhtiön johtoryhmän jäsenet, kunkin
henkilöstöryhmän edustaja, viestintäjohtaja ja turvallisuusjohtaja.
Toiminta aloitettiin kesäkuussa 2009.
Vaihde- ja tavoitettavuuspalveluihin liittyvä liiketoiminta
siirrettiin 1.6.2009 Oy L M Ericsson Ab:lle, jonka kanssa sovittiin
näiden palveluiden etäoperoinnista ja -ylläpidosta.
DNA:n matkaviestinliittymien käyttö halpeni heinäkuun alusta
alkaen EU:ssa sekä EEA-maissa eli Norjassa, Islannissa ja Liech-
tensteinissa. Hintojen uudistus oli osa EU:n päätöstä määritellä
EU-maiden roaming-hintoihin uudet ylärajat.
Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi DNA:lle 25.6.2009
verkkotoimiluvan teräväpiirtokoelähetyksiin antenniverkossa. Lupa
on voimassa vuoden 2016 loppuun.
Konsernirakenne muuttui merkittävästi DNA Finland Oy:n ja
DNA Palvelut Oy:n sulautuessa 30.6.2009 DNA Oy:öön. Liiketoi-
mintojen sulautuminen oli osa keväällä aloitettua liiketoimintojen
uudelleenjärjestelyä. Konserniin kuuluva DNA Kauppa Oy, joka
vastaa DNA:n tuotteiden ja palveluiden jakelusta, jatkaa erillisenä
osakeyhtiönä.
DNA käynnisti myyntiin keskittyvät puhelinpalvelukeskukset
alkuvuoden aikana Oulussa ja Kuopiossa. Tampereen puhelinpalve-
lukeskus avattiin syyskuussa ja Jyväskylässä toiminta aloitettiin
marraskuussa.
DNA Oy myi kaikki omistamansa Elisa Oyj:n osakkeet
28.9.2009. DNA Oy:n (suora ja välillinen), Lännen Teletieto Oy:n,
Oulun Puhelin Holding Oyj:n, Kuopion Puhelin Sijoitus Oy:n, Kuopion
Puhelin Oy:n ja PHP Liiketoiminta Oyj:n yhteenlaskettu omistus-
osuus Elisa Oyj:n osakepääomasta ja äänimäärästä alitti kahdes-
kymmenesosan (5 %).
Teknistä alihankintaa sekä asennus- ja ylläpitotoimin-
taa yhtenäistettiin syksyllä uusilla yhteistyösopimuksilla
Empower Oy:n ja Voimatel Oy:n kanssa. Järjestely koski 62
työntekijää, jotka aloittivat uusien työnantajien palveluksessa
1.10.2009.
Osana yhtiön tv-liiketoiminnan strategiaa DNA haki valtioneu-
voston verkkotoimilupia verkkopalvelun tarjoamiseen digitaalisen
maanpäällisen joukkoviestintäverkon kanavanipuissa F ja HD3.
Päätös toimilupien myöntämisestä tehdään alkuvuonna 2010.
Yhtiössä noudatettaviksi yhteisiksi arvoiksi vahvistettiin
nopea, mutkaton ja rohkea.
Yhtiö luopui kaikista omistamistaan Anvia Oyj:n osakkeista
joulukuussa.
Toimihenkilöunioni aloitti 10.12.2009 laittoman työtaistelun
vastoin työehtosopimuksessa sovittua työrauhaa. Työtaistelu
ei aiheuttanut merkittävää häiriötä DNA:n toiminnalle. Toimi-
henkilöunioni tuomittiin laittomasta työtaistelusta työtuomio-
istuimessa 11 kertaa yhteensä noin 200 000 euron sakkoihin.
Työtaistelu päättyi 31. tammikuuta 2010.
2 markkinaTilanne
Kilpailu kuluttajien tietoliikennemarkkinassa jatkui kireänä. Mat-
kaviestinmarkkinassa puheaika- ja pakettitarjousten lisäksi myös
mobiililaajakaistan tarjouskilpailu kiihtyi vuoden aikana. Vahva
kysyntä mobiililaajakaistapalveluihin jatkui. Kysyntä kohdistui
erityisen voimakkaasti nopeimpiin laajakaistoihin. Kiinteän verkon
laajakaistaliittymien määrä jatkoi hienoista laskua, mutta myös
kiinteissä laajakaistoissa asiakkaat siirtyivät nopeampiin liitty-
mänopeuksiin. Samansuuntaisen kehityksen uskotaan jatkuvan
edelleen.
Yleinen markkinatilanne yritysmarkkinassa säilyi kireänä. Taan-
tumasta johtuvat säästöpaineet näkyivät erityisesti suurempien
asiakkaiden ja julkishallinnon kilpailutuksissa, joissa hintakilpailu oli
kovaa. Markkinan kokonaisarvo vuonna 2009 säilyi ennallaan.
3 arvio TaloudellisesTa asemasTa ja TuloksesTa
Yleinen taloudellinen taantuma ei merkittävästi vaikuttanut
DNA-konsernin myynnin kehitykseen eikä taloudelliseen tulokseen.
Konsernin liikevaihto oli 652 miljoonaa euroa (647). Konsernin
liikevaihto kasvoi matkaviestinliittymämäärän lisääntymisen ja
mobiililaajakaistan kasvavan myynnin ansiosta, vaikka perinteisen
Emoyhtiön liikevaihto oli 326 miljoonaa euroa (12) ja tulos
164 miljoonaa euroa (57), joka sisälsi fuusiossa syntynyttä fuusio-
voittoa 135 miljoonaa euroa.
4 kuluTTajaliikeToiminTa
Kuluttajaliiketoiminnan liikevaihto 2009 oli 471 miljoonaa euroa
(451), kasvua 20 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavaan
ajankohtaan verrattuna. Käyttökate oli 113 miljoonaa euroa (104)
ja parannusta edelliseen vuoteen 9 miljoonaa euroa. Liikevoittoa
kertyi 21 miljoonaa euroa (42). Liikevoiton vähenemiseen vaikutti
ennen kaikkea kiinteän verkon liikearvoon tehty alaskirjaus.
Kuluttajaliiketoiminnan liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli
40 miljoonaa euroa (42).
Kireästä markkinatilanteesta huolimatta DNA:n kasvu jatkui.
Matkaviestinliittymämäärä kasvoi koko vuoden, ja DNA:n mat-
kaviestinliittymien markkinaosuus nousi 25 prosenttiin (24).
Puheliittymien lisäksi vahva kasvu jatkui myös mobiililaajakaista-
palveluissa. DNA:n liittymäkohtainen tuotto (ARPU) laski lähinnä
yhdysliikenne- ja roaming-hintojen merkittävästä alenemisesta
johtuen. Keskimääräinen ARPU oli vuonna 2009 kuukausittain 22,4
euroa (24,5). Asiakasvaihtuvuus (CHURN) oli 16,2 prosenttia (13,7).
Kiinteän verkon laajakaistamarkkinan supistuminen jatkui
vuoden 2009 aikana mobiililaajakaistan hintatason laskun sekä
3G-verkon peiton ja kapasiteetin kasvun myötä. Kiinteän verkon
laajakaistaliittymien määrä laski hieman vuoden aikana. Markkina-
osuus kiinteästä laajakaistamarkkinasta oli 12 prosenttia (12).
DNA jatkoi kiinteiden laajakaistaverkkojen uudistusta. Niiden
tuloksena huippunopeiden laajakaistaliittymien saatavuus kasvoi
merkittävästi. Ratkaisuna käytetään alueesta riippuen joko
kaapelitelevisioverkkoa tai valokuitua. Vuoden 2010 aikana raken-
nustyö saadaan valmiiksi, ja DNA voi tarjota 100 Mbit:n yhteyksiä
koko kiinteän verkon alueellaan.
Kiinteän verkon puheliittymämäärä jatkoi laskuaan vuoden
2009 aikana, ja markkinaosuus oli 14 prosenttia (15). Kaapeli-tv-
liittymämäärä jatkoi lievää kasvua. Maksu-tv-palveluiden edellisen
vuoden nopea kasvu tasaantui, ja toiminnalle tyypillinen kanava-
pakettien asiakasvaihtuvuus pysyi korkeana. DNA:n markkinaosuus
kaapeli-tv-markkinasta oli 20 prosenttia (19).
DNA:lla oli vuoden lopussa yhteensä 76 myymälää. Uusia
myymälöitä avattiin muuan muassa Kokkolaan, Jyväskylään ja
Turkuun. DNA Kauppa- ja DNA Market -ketjut yhdistettiin vuoden
lopulla yhdeksi DNA Kauppa -ketjuksi tehokkaamman jakelukoko-
naisuuden aikaansaamiseksi.
5 yriTysliikeToiminTa
Yritysliiketoiminnan liikevaihto 2009 oli 181 miljoonaa euroa (196).
Liikevaihto pieneni 15 miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaa-
vaan ajankohtaan verrattuna. Käyttökate oli 54 miljoonaa euroa
(62) ja heikennystä edelliseen vuoteen 7 miljoonaa euroa. Liike-
voittoa kertyi –65 miljoonaa euroa (27). Liikevoiton painumiselle
negatiiviseksi vaikutti ennen kaikkea kiinteän verkon liikearvoon
puhelinverkon palveluiden käyttö vähentyi. Liikevaihdon kasvua
hidasti myös yhdysliikennehintojen alennukset.
Konsernin käyttökate oli 167 miljoonaa euroa (166) ja liike-
voitto –44 miljoonaa euroa (69). Liikevoittoon sisältyi kertaluon-
teisena negatiivisena eränä kiinteän verkon liikearvon alaskirjaus
94,9 miljoonaa euroa sekä liiketoiminnan uudelleenjärjestelyihin
liittyvät kulut ja positiivisina erinä pitkäaikaisten osakesijoitusten
myyntivoitot. Liikearvon alentumiseen vaikutti kiinteän verkon
puheminuuttien arvioitua nopeampi väheneminen, siirtymä
kiinteän verkon laajakaistasta mobiililaajakaistaliittymiin sekä
operaattoripalveluiden vähentyvä myynti.
Konsernin käyttökate ilman kertaluonteisia eriä oli 179 miljoo-
naa euroa (166) eli 28 prosenttia liikevaihdosta (26), ja liikevoitto
ilman kertaluonteisia eriä oli 63 miljoonaa euroa (69), 10 prosent-
tia liikevaihdosta (11).
Tilikauden tulos oli –57 miljoonaa euroa (47). Tulos ilman
kertaluonteisia eriä oli 46 miljoonaa euroa (49) eli 7 prosenttia
liikevaihdosta (8).
Konsernin taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut
Milj. ¤ 2009 2008 2007
Liikevaihto 652 647 538
Käyttökate ilman kertaeriä 179 166 140
Käyttökate-% ilman kertaeriä 28 % 26 % 26 %
Käyttökate 167 166 136
Käyttökate-% 26 % 26 % 25 %
Liikevoitto ilman kertaeriä 63 69 67
Liikevoitto-% ilman kertaeriä 10 % 11 % 13 %
Liikevoitto –44 69 63
Liikevoitto-% –7 % 11 % 12 %
Oman pääoman tuotto –11,6 % 8,0 % 17,5 %
Omavaraisuusaste 55,3 % 60,8 % 67,0 %
Keskimääräinen henkilöstömäärä
tilikaudella 918 1 095 841
Tilikauden palkat ja palkkiot 50,2 48,7 34,8
Konsernin oma pääoma oli vuoden lopussa 425 miljoonaa euroa
(553). Konsernin likviditeetti on säilynyt hyvänä. Osana tilikau-
den uudelleenrahoitusta yhtiö neuvotteli uuden 50 miljoonan
euron lainasopimuksen, perusti 150 miljoonan euron suuruisen
yritystodistusohjelman ja neuvotteli valmiiksi Euroopan investoin-
tipankilta 30 miljoonan euron luoton, joka on tarkoitus nostaa
kevään 2010 aikana. Yhtiön korolliset velat tilikauden päättyessä
olivat 173 miljoonaa euroa (170) ja nostamattomat luottolimiitit
240 miljoonaa euroa (43).
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 32 33
DNA:n vuosikertomus 200933
Tilinp
äätös
09
tehty alaskirjaus. Yritysliiketoiminnan liiketulos ilman kertaluontei-
sia eriä oli 23 miljoonaa euroa (27).
Yritysliiketoiminnan matkaviestinpuhepalveluiden liittymien
myynti kasvoi noin 14 prosenttia vuodesta 2008. Matkaviestin-
datapalveluiden myynti kasvoi myös voimakkaasti erityisesti
lisäpalveluina myytävien DNA Matkanetti -palveluiden osalta.
Syynä mobiililaajakaistan suosioon on älypuhelimien yleistyminen
sekä matkapuhelimilla yhä useammin tapahtuva sähköposti- ja
kalenteripalveluiden sekä muiden tietojärjestelmien tai sähköis-
ten palveluiden käyttö.
Kiristyneen kilpailun, erityisesti julkishallinnon toimialalla, ja
melko suuren asiakaspoistuman vuoksi yritysliiketoiminnan matka-
viestinpuheliittymien liittymäkehitys oli negatiivinen vuoteen
2008 verrattuna.
Kiinteän verkon yritysdataliittymämäärä pysyi vuoden 2008
tasolla, ja kiinteän verkon puheliittymät vähenivät edelleen. Syynä
kiinteän verkon liittymien vähenemiseen on käyttäjien siirtyminen
mobiililaajakaistan sekä matkaviestinnän puhe- ja vaihdepalvelui-
den käyttäjiksi.
Vuonna 2009 merkittävimmät DNA:n voittamat julkishal-
linnon kilpailutukset olivat Lahden kaupungin ja Päijät-Hämeen
koulutuskonsernin asiakkuudet.
Aara Finlandin kilpailutilannetutkimuksen 2009 mukaan DNA:n
markkinaosuus yritysten tietoliikennepalveluissa nousi 8 prosent-
tiin (7,2). Tutkimuksen mukaan yritysasiakkaiden antama arvosana
pääasiallisesta tyytyväisyydestä DNA:han tietoliikennekump-
panina nousi 3,8:aan (3,6), ja DNA oli TeliaSoneraa (3,5) sekä Elisaa
parempi (3,4).
6 operaTiiviseT TunnusluvuT
DNA:n matkaviestinliittymien määrä kasvoi 284 000 liittymällä
1 947 000 liittymään (1 663 000).
Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrä laski 180 000
liittymään (190 000). Perinteisten puhelinliittymien määrä oli
joulukuun lopussa noin 197 000 (229 000). Kaapeli-tv-asiakkaita
DNA:n jakelupiirissä olevissa verkoissa oli noin 270 000 (263 000).
Matkaviestinverkon liittymämäärät:
kpl 2009 2008
Liittymämäärä (sis. mobiililaajakaistan) 1 947 000 1 663 000
DNA:n omat asiakkaat 1 846 000 1 565 000
Liittymäkohtainen tuotto (ARPU), ¤ 22,4 24,5
Asiakasvaihtuvuus (CHURN), % 16,2 13,7
Kiinteän verkon liittymämäärät:
kpl 2009 2008
Laajakaista 180 000 190 000
Kaapeli-tv 270 000 263 000
Puhelinliittymät 197 000 229 000
7 konsernirakenTeen muuTokseT
Päijät-Visio Oy sulautui DNA Palvelut Oy:öön 31.3.2009.
DNA Finland Oy ja DNA Palvelut Oy sulautuivat emoyhtiöönsä
DNA Oy:öön 30.6.2009. DNA Oy hankki 29.4.2009 omistukseensa
ShelCo 2 Oy- ja ShelCo 3 Oy -nimisten yhtiöiden koko osakekan-
nan. KRO Trading Oy:n koko osakekanta myytiin 21.12.2009. RSL
Com Turku Oy sulautui DNA Oy:öön 31.12.2009.
8 TuoTekehiTys ja TuTkimusToiminTa
Konserni käytti kertomusvuoden aikana tuotekehitys- ja tutki-
mustoimintaan 2,5 miljoonaa euroa (4,0), josta taseeseen kirjat-
tiin 0,8 miljoonaa euroa (1,7).
9 invesToinniT
Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 88 miljoonaa euroa (97). Suu-
rimpia yksittäisiä investointeja olivat 3G-verkon investoinnit sekä
kuitu- ja siirtojärjestelmäinvestoinnit.
3G-verkon rakennusta jatkettiin vahvasti vuoden 2009 aikana,
ja vuoden lopussa DNA:n 3G-palvelualueilla asui noin 90 prosent-
tia suomalaisista (80).
10 hallinTo
Yhtiökokoukset
Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.3.2009. Lisäksi pidet-
tiin yksi ylimääräinen yhtiökokous 4.8.2009.
Hallitus
Hallitus kokoontui kertomusvuonna 22 kertaa. Yhtiön hallituksen
jäseninä toimivat Risto Siivola (pj), Esa Haavisto, Hannu Isotalo,
Juha-Pekka Keskiaho, Jarmo Leino ja Anssi Soila. Osallistumispro-
sentti hallituksen kokouksissa oli 89 %.
Toimitusjohtaja
Yhtiön toimitusjohtajana toimi Riitta Tiuraniemi.
Johto
Yhtiön johtoryhmässä toimivat Riitta Tiuraniemi (toimitusjoh-
taja), Arto Kaikkonen (johtaja, yritysliiketoiminta), Simo Mustila
(talous- ja hallintojohtaja, toimitusjohtajan sijainen), Petteri
Niemi (johtaja, asiakasprosessit), Tommy Olenius (tekninen
johtaja), Asta Rantanen (lakiasiainjohtaja, johtoryhmän sihteeri),
Marko Rissanen (henkilöstöjohtaja), Erik Sylvestersson (myynti- ja
markkinointijohtaja), Hannu Turunen (johtaja, uudet liiketoimin-
nat), Timo Varsila (johtaja, tuotteet ja sisällöt) ja Pekka Väisänen
(johtaja, kuluttajaliiketoiminta). Arto Kaikkonen erosi yhtiön
palveluksesta 30.6. Yritysliiketoiminnan johtajan sijaisena toimi
1. tammikuuta 2010 saakka oman toimensa ohella yritysliike-
toiminnan kehitysjohtaja Jukka Usmi. 1.1.2010 alkaen yritysliike-
toiminnan johtajana on toiminut Jukka Leinonen. Simo Mustila
jätti tehtävänsä toimintavuoden lopussa. 1.1.2010 alkaen yhtiön
talous- ja hallintojohtajana on toiminut Ilkka Pitkänen, joka toimii
myös toimitusjohtajan sijaisena.
Tilintarkastus
Tilintarkastajana toimii KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy,
jonka nimeämänä vastuunalaisena tarkastajana toimii KHT Pekka
Loikkanen.
Ylikurssirahaston alentaminen
Ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen 10.9.2008 mukaisesti
yhtiön ylikurssirahastoa alennettiin. Osakkeenomistajille palautet-
tiin 5,49 euroa osakkeelta, yhteensä 41 618 377,89 euroa. Koska
ylikurssirahasto, yhteensä 41 688 628,79 euroa, ei jakautunut
tasaisesti osakkeiden lukumäärälle, ylijäävä osuus, 70 250,90 euroa,
siirrettiin ylikurssirahaston alentamisen yhteydessä sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastoon. Varat palautettiin 31.3.2009.
Osakepääoman korotukset, johdon ja hallituksen jäsenten omistuk-
set, optio-oikeudet
Toimintavuoden alussa yhtiön osakkeiden kokonaismäärä oli
7 580 761 kpl ja yhtiön kaupparekisteriin merkitty osakepääoma
72 184 558,98 euroa.
Liiketoimintansa 1.7.2007 DNA Oy:lle luovuttaneiden LP
Sijoitus Oy:n, Oulun Puhelin Holding Oyj:n, PHP Liiketoiminta Oyj:n
ja KPY Sijoitus Oy:n luovutuksen jälkeen suorittamien pääomasijoi-
tusten kokonaismäärästä 1/3, yhteensä 517 666,67 euroa kirjat-
tiin tilikauden aikana yhtiön osakepääomaan. Pääomasijoitusten
toteuttamistapa vastasi 1.7.2007 toteutetun liiketoimintasiirron
yhteydessä suoritettua osakkeiden merkintähinnan kirjaamista.
Varsinainen yhtiökokous 27.3.2009 valtuutti hallituksen
päättämään enintään 2 500 osakkeen ja 125 000 optio-oikeuden
antamisesta osakeannilla yhdessä tai useammassa erässä
käytettäväksi yhtiön johto- ja avainhenkilöille suunnatun kan-
nustinjärjestelmän osana. Valtuutus sisälsi oikeuden poiketa
osakeyhtiölain 9:3 §:n mukaisesta osakkeenomistajien merkintä-
etuoikeudesta, koska osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta
poikkeamiselle on yhtiön kannalta OyL 9:4 §:n 1 momentissa
tarkoitettu yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.
Yhtiö osti tilikauden aikana 2 500 omaa osaketta ylimää-
räisen yhtiökokouksen 4.8.2009 päätöksellä. Osakkeiden lunas-
tushinta oli 287 208,75 euroa. Tilikauden aikana hankittujen
osakkeiden osuus osake- ja äänimäärästä oli 0,03 prosenttia.
Omien osakkeiden hankinnalla ei ole ollut merkittävää vaikutusta
omistukseen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.
Toimintavuoden lopussa yhtiön osakkeiden kokonaismäärä
oli 7 580 761 kappaletta ja yhtiön kaupparekisteriin merkitty
osakepääoma 72 702 225,65 euroa. Yhtiöllä oli hallussaan 2 500
kappaletta omia osakkeita.
Merkittävät oikeudelliset asiat
Helsingin käräjäoikeus keskeytti 24.8.2009 antamallaan päätöksellä
Deutsche Telecom AG:n DNA Oy:tä vastaan vuonna 2008 nos-
taman yhteisön tavaramerkkirekisteröintiä nro 212787 koskevan
kanteen ja DNA Oy:n samassa asiassa nostaman vastakanteen
käsittelyn, koska tavaramerkin pätevyys on samanaikaisesti vali-
tuksen kohteena kolmessa ulkomaisessa prosessissa. Päätöksessä
velvoitettiin Deutsche Telecom AG ilmoittamaan käräjäoikeudelle,
kun käsittelyn jatkumisen esteenä olevat asiat on ratkaistu.
Kilpailuvirasto on toimenpidepyyntöjen perusteella selvit-
tänyt entisen Kuopion Puhelin Oy:n, Päijät-Hämeen Puhelin Oyj:n
ja Oulun Puhelin Oyj:n laajakaistaliiketoimintojen hinnoittelua ja
epäiltyä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä laajakais-
tamarkkinoilla. Kuopion Puhelin Oy:n osalta saatiin vapauttava
päätös joulukuussa.
11 henkilösTö
Tilikauden alussa konserniyhtiöiden palveluksessa oli 982 henkilöä
(1 214) ja vuoden lopussa 818 henkilöä (982).
Yhtiön henkilöstöä kuvaavat tunnusluvut:
2009 2008 2007
Keskimääräinen henkilöstömäärä
tilikaudella 918 1 095 841
Tilikauden palkat ja palkkiot (milj. ¤) 50,2 48,7 34,8
12 ympärisTöasiaT
Ympäristöön liittyviä asioita on selvitetty erikseen vuosikerto-
muksen kohdassa ”Tavoitteena vastuullisuuden kehittäminen”
sivulla 16.
13 merkiTTävimmäT riskiT ja epävarmuusTekijäT
Yleistä
Riskienhallinta on osa DNA:n strategiaprosessia ja hyvää hallin-
totapaa. Riskienhallintaa ohjaa hallituksen hyväksymä riskienhal-
lintapolitiikka. Politiikassa kuvataan riskienhallinnan päämäärät,
prosessi, keskeiset tehtävät ja vastuut.
Riskienhallinnan päämääränä on auttaa DNA:n johtoa vision ja
strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamisessa sekä antaa
hallitukselle ajantasaista tietoa yhtiön riskeistä sekä niiden hallin-
nasta. Tämän lisäksi riskienhallinnan avulla halutaan varjella DNA:n
kriittisiä menestymisen edellytyksiä. Kriittiset menestyksen
edellytykset rakentuvat DNA:lla sen operatiiviseen tehokkuuteen
ja erinomaiseen asiakas- ja markkinaymmärrykseen.
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 34 35
DNA:n vuosikertomus 200935
Tilinp
äätös
09
Riskejä, jotka heikentävät strategian pohjalla olevia DNA:n kil-
pailuvahvuuksia, tulee mahdollisuuksien mukaan välttää ja niiden
hallitsemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Riskillä tarkoitetaan tapahtumaa tai olosuhdetta, joka
toteutuessaan voi vaikuttaa DNA:n mahdollisuuksiin saavuttaa
tavoitteitaan.
Keskeiset DNA:n toimintaympäristöön liittyvät riskit
DNA toimii Suomen tietoliikennemarkkinoilla. Käyttäjämääräisesti
rajattua markkinaa kuvaa hyvin kova kilpailu sekä korkea penetraa-
tioaste.
Tietoliikennemarkkinoiden liikevaihto ei ole kasvussa, vaan voi
pienentyä hieman vaikuttaen negatiivisesti DNA:n liiketoimintaan.
Erityisesti kannattava kasvu Suomen markkinoilla on jatkossa
entistä haastavampaa.
Yleinen taloudellinen taantuma voi pitkittyessään vaikuttaa
kuluttajien luottamukseen oman taloutensa kehittymisestä ja
tätä kautta vaikuttaa DNA:n tuotteiden ja palveluiden kysyn-
tään. Toisaalta asiakkaiden lisääntynyt hintatietoisuus voi tarjota
myös mahdollisuuksia hintakilpailukykyiselle operaattorille. Luot-
totappiot voivat kasvaa, jos asiakkaiden maksukyky heikentyy
taloustaantuman johdosta.
Teknologiakehitys voi mahdollistaa uusia viestintätapoja
perinteisten, operaattoreiden tarjoamien viestintäpalveluiden rin-
nalle. Asiakaskäyttäytyminen voi muuttua nopeastikin, jos uudet
viestintätavat ovat riittävän helppokäyttöisiä ja luotettavia. Näi-
den palveluiden yleistyminen voi vaikuttaa yleisesti operaattorei-
den perinteiseen liiketoimintaan. Toisaalta uudet viestintätavat
tarjoavat myös paljon mahdollisuuksia operaattoreille – nykyinen
toimintaympäristö edellyttää herkkyyttä vastata mahdollisiin
muutoksiin riittävän ajoissa.
Sääntelyyn liittyvät riskit
Suomen tietoliikennemarkkina on voimakkaasti säännelty. Sään-
telyllä ja erityisesti viranomaisten mahdollisuudella vaikuttaa
DNA:n tuotteiden ja palveluiden hintatasoon sekä kustannusra-
kenteeseen voi olla vaikutuksia DNA:n liiketoimintaan.
Kiinteän verkon puheliikenteen lasku voi aiheuttaa uutta
sääntelyä ja velvoitteita muun muassa palveluiden ja palveluta-
son varmistamiseksi.
Kansallinen laajakaistahanke vaikuttaa puolestaan yleispalve-
lusääntelyyn ja toimilupasääntelyyn. Yleispalveluvelvoitteeseen
sisältyy 1.7.2010 lukien myös velvollisuus tarjota 1 megabitin
nopeuden mahdollistava laajakaistayhteys.
DNA:n liiketoiminnan kannalta keskeisten taajuuksien
myöntämisperusteet ja -tapa voi muuttua nykyisestä mallista.
Ensimmäinen taajuushuutokauppakokeilu toteutettiin Suomessa
marraskuussa 2009.
Keskeisimmät strategiset ja operatiiviset riskit
Tietoliikennemarkkinoiden pienentyminen on nähtävissä eri-
tyisesti kiinteän verkon puheliikenteessä. Kiinteän verkon
puheliittymien tasainen väheneminen ja kiinteän laajakaistaliit-
tymämarkkinan kasvun hidastuminen voivat rajoittaa kiinteän
verkon liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia. Kiinteän verkon asiak-
kaille voidaan tarjota korvaavia palveluita matkaviestinverkkojen
avulla ja näin pitää asiakkuudet DNA:lla.
Matkaviestinmarkkinassa on puolestaan yhä kasvumah-
dollisuuksia, erityisesti mobiililaajakaistan puolella. DNA:lla on
kuitenkin hyvät valmiudet jatkaa kustannustehokasta toimintaa
ja siten vastata kilpailuun.
Toimialan nopealla teknologisella kehityksellä voi olla vaikutuk-
sia DNA:n toimintaan.
Haasteellisessa toimintaympäristössä jatkuvan kasvun
ylläpito edellyttää rohkeaa päätöksentekoa ja nopeaa reagoin-
tikykyä. Yhtenä strategisena riskinä voidaan pitää liian tarkasti
rajattua fokusta nykyliiketoiminnassa ilman uusien liiketoiminta-
mahdollisuuksien etsintää. DNA kiinnittääkin erityistä huomiota
myös uusien liiketoimintojen etsimiseen. Uusien liiketoimintojen
aloittamiseen liittyy aina tavanomaista ja vakiintunutta liiketoi-
mintaa suurempia riskejä.
Rahoitusriskit
Korkoriskin hallitsemiseksi osa konsernin ottamista lainoista on
korkosuojattu. Konsernin lainanotto on hajautettu kiinteä- ja
vaihtuvakorkoisiin instrumentteihin. Konsernilla ei ole merkittävää
valuuttariskiä, koska valtaosa kassavirroista on euromääräisiä.
Likviditeettiriskin hallitsemiseksi yhtiöllä on käytössään likvidien
varojen lisäksi myös luottolimiittejä.
Vahinkoriskit
DNA:n toiminta on olennaisilta osin vakuutettu vahinkojen ja
toiminnan keskeytymisen varalta.
14 olennaiseT TapahTumaT Tilikauden pääTTymisen jälkeen
DNA on tammikuussa 2010 hakenut valtioneuvoston haettavaksi
julistamaa toimilupaa digitaaliseen UMTS-verkkoon Ahvenan-
maan maakunnassa. Päätös toimilupien myöntämisestä tehdään
30.4.2010 mennessä.
Toimihenkilöunioni aloittama työtaistelu päättyi 31.
tammikuuta, jolloin osapuolet pääsivät molempia osapuolia
tyydyttävään ratkaisuun. Yksittäisten sopimuskohtien lisäksi neu-
vottelujen pääteemaksi nousi työrauhan säilyttäminen tulevai-
suudessa sekä yhteistoiminnan kehittäminen.
DNA:ssa otettiin käyttöön avainhenkilöiden pitkäaikainen
kannustinjärjestelmä alkuvuodesta 2010.
15 arvio TodennäköisesTä TulevasTa kehiTyksesTä
Yleisen taloudellisen tilanteen arvioidaan jatkuvan epävarmana
Suomessa ja työttömyyden hieman nousevan vuoden 2010
aikana. Tietoliikennepalvelusektori on ollut aiemmissa taantu-
missa selkeästi jälkisyklinen. Tämän yleisen markkinakehityksen
vuoksi DNA:n kokonaisliikevaihdon ei odoteta merkittävästi kas-
vavan, vaan pysyvän vuoden 2009 tasolla. DNA:n kokonaisliikevaih-
don kasvua syö myös matkaviestinverkkojen yhdysliikennehintojen
aleneminen joulukuussa 2009 ja kiinteän verkon puheliittymien
väheneminen. DNA käynnistää vuoden 2010 aikana uutta tv-liike-
toimintaa valtakunnallisessa antenniverkossa, mikä alkaa varsinai-
sesti tuottaa liikevaihtoa vasta 2011 puolella. Kuitenkin vuoden
2009 aikana tehtyjen tehostamistoimien ansiosta käyttökatteen
ja liiketuloksen ennustetaan säilyvän 2009 vuoden tasolla.
Kuluttajaliiketoiminta
DNA:n kuluttajaliiketoiminta hakee vuodelle 2010 edelleen kasvua.
Mobiililaajakaistan kasvun odotetaan jatkuvan vahvana verkon
peiton, liittymänopeuksien ja kapasiteetin kasvun myötä. Myös
älypuhelinten määrän lisääntyminen kasvattaa matkaviestin-
datan käyttöä. Kiinteän verkon laajakaistaliittymien määrän
arvioidaan puolestaan laskevan hieman. Kiinteän verkon laajakais-
taliittymien liittymäkohtainen tuotto noussee hiukan liittymäno-
peuksien kasvun vuoksi.
Saturoituneessa puhemarkkinassa DNA:n markkinaosuuden
odotetaan edelleen kasvavan. Kiinteän verkon puheliittymien
lasku jatkuu edelleen. Matkaviestinverkon puheliittymissä asia-
kasvaihtuvuuden arvioidaan kasvavan hieman ja liittymäkohtaisen
liikevaihdon (ARPU) ennustetaan heikkenevän edelleen yhdysliiken-
nemaksujen alenemisen myötä.
Kilpailu kuluttajamarkkinassa jatkunee kireänä, mikä näkyy
kovina markkinointipanostuksina ja hintatarjouksina.
Yritysliiketoiminta
DNA:n yritysliiketoiminnan liikevaihdon odotetaan kasvavan maltil-
lisesti matkapuhelinliittymien sekä matkaviestindatapalveluiden
myynnin myönteisen kehittymisen myötä. Kiristynyt kilpailu kui-
tenkin näkyy asiakasvaihtuvuuden kasvussa sekä asiakashinnoissa.
Lisäksi tavoitteena on kasvattaa verkkokeskeisten palvelujen
tilaajamäärää vuoden 2010 aikana. Kiinteän verkon puhepalve-
luiden käyttö vähenee edelleen yritysten siirtyessä käyttämään
matkapuhelinpalveluita entistä enemmän. Nopeiden kiinteän
verkon dataliittymien kysynnän odotetaan säilyvän viime vuoden
tasolla yritysten käyttäessä palveluita yhä enemmän verkossa.
DNA jatkaa toimenpiteitään palvelujen valtakunnallisen saatavuu-
den mahdollistamiseksi ja kehittää ulkoista jakelua. Operaattori-
markkinassa migraatio kohti IP- ja matkaviestinpohjaisia ratkaisuja
näkyy lievästi laskevana liikevaihtona, mutta toisaalta maltillista
kasvua on nähtävissä erityisesti käynnistyvässä langattomassa
koneiden välisessä M2M-palvelumarkkinassa.
16 halliTuksen esiTys voiTonjaosTa
DNA Oy:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat
195 040 099,42 euroa, josta tilikauden voitto on 164 350 297,29
euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden
päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä
myöskään OyL 13:2 §:ssa tarkoitettu maksukykyisyystesti
vaikuta voitonjakokelpoisten varojen määrään. Hallitus ehdottaa
yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 4,35 euroa osakkeelta eli
yhteensä 32 965 435,35 euroa.
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 36 37
DNA:n vuosikertomus 200937
Tilinp
äätös
09
Konsernin tase, IFRS1 000 ¤ Liite 31.12.2009 31.12.2008
VARATPitkäaikaiset varatLiikearvo 16 96 700 191 600Muut aineettomat hyödykkeet 16 59 056 61 489Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 15 397 640 415 731Osuudet osakkuusyrityksissä 17 1 133 1 191Myytävissä olevat rahoitusvarat 18 243 12 374Saamiset 19 10 919 5 976Laskennalliset verosaamiset 20 31 677 32 735Pitkäaikaiset varat yhteensä 597 368 721 096 LYHYTAIKAISET VARATVaihto-omaisuus 21 7 856 10 675Saamiset 19 140 115 136 659Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 18 0 36 311Rahavarat 22 26 304 7 339Lyhytaikaiset varat yhteensä 174 275 190 984
Varat yhteensä 771 643 912 080
OMA PÄÄOMAEmoyrityksen omistajille kuuluva oma pääomaOsakepääoma 23, 24 72 702 72 375Ylikurssirahasto 23 0 41 689Käyvän arvon rahasto 23 0 48Suojausrahasto 23 –1 248 –978Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 23 406 956 407 213Kertyneet voittovarat 2 757 –13 856Tilikauden voitto –56 550 46 834Oma pääoma yhteensä 424 617 553 324
PITKÄAIKAISET VELATRahoitusvelat 27 121 438 118 570Eläkevelvoitteet 25 253 334Varaukset 26 9 236 5 186Johdannaiset 30 1 686 1 322Laskennalliset verovelat 20 55 246 61 347Muut pitkäaikaiset velat 1 443 1 731Pitkäaikaiset velat yhteensä 189 302 188 489
Lyhytaikaiset velatRahoitusvelat 27 49 391 50 550Varaukset 26 3 777 1 699Johdannaiset 30 453 0Saadut ennakot 28 2 693 2 551Ostovelat 28 69 910 77 959Siirtovelat 28 27 198 28 045Muut lyhytaikaiset velat 28 4 301 9 463Lyhytaikaiset velat yhteensä 157 723 170 267
Velat yhteensä 347 025 358 756
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 771 643 912 080
Sivuilla 40–65 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
Konsernin tuloslaskelma, IFRS
Laaja tuloslaskelma
1 000 ¤ Liite 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008
Liikevaihto 5 652 162 647 137Liiketoiminnan muut tuotot 6 4 963 5 030
Materiaalit ja palvelut –324 109 –326 035
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 9 –63 482 –61 200
Poistot ja arvonalentumiset 8 –116 051 –96 766
Liikearvon arvonalentuminen 8, 16 –94 900 0
Liiketoiminnan muut kulut 7, 10 –102 379 –99 006
Liikevoitto/tappio –43 796 69 159
Rahoitustuotot 11 3 822 3 840
Voitto/Tappio käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista 2 463 –3 376
Rahoituskulut 12 –5 270 –5 310
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta 17 9 9
Voitto/tappio ennen veroja –42 772 64 322
Tuloverot 13 –13 778 –17 487
Tilikauden voitto/tappio –56 550 46 834
Jakautuminen
Emoyrityksen omistajille –56 550 46 836
Vähemmistölle –1
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa) 14 –7,5 6,2
1 000 ¤ Liite 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008
Tilikauden voitto –56 550 46 834
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset 12 –270 –978
Myytävissä olevat rahoitusvarat 12 –47 –127
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen –317 –1 106
Tilikauden laaja tulos yhteensä –56 867 45 728
JakautuminenEmoyrityksen omistajille –56 867 45 729
Vähemmistölle –1
Sivuilla 40–65 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 38 39
DNA:n vuosikertomus 200939
Tilinp
äätös
09
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS Laskelma oman pääoman muutoksista
1 000 ¤ 2009 2008
Liiketoiminnan rahavirtaTilikauden tulos –56 550 46 834Oikaisut *) 221 587 118 652Käyttöpääoman muutos –17 187 –127Maksetut korot –5 932 –15 472Saadut korot 753 2 210Maksetut verot –16 935 –3 919
Liiketoiminnan nettorahavirta (A) 125 737 148 178
Investointien rahavirtaInvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin –88 329 –95 168Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit 2 284 617Osakkeiden myynnit 14 371 20Osakkeiden ostot 0 –7 877Hankitut tytäryritykset ja liiketoimintasiirrot –3 –328Muut osakkeet –1 875 –82Tytäryrityksen myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla 312 0Muut sijoitukset –13 0
Investointien nettorahavirta (B) –73 253 –102 817
Rahoituksen rahavirtaOsakeannista saadut maksut 0 2 774Osingonjako –10 003 –8 704Ylikurssin palautus –41 618 –100 000Lyhytaikaisten lainojen nosto/lyhennykset, netto –61 543 –26 660Pitkäaikaisten lainojen nosto/lyhennykset, netto 66 009 95 412Pitkäaikaisten saamisten lisäys/vähennys –5 118 1 008Muut 18 756 –33 623
Rahoituksen nettorahavirta (C) –33 518 –69 792
Rahavarojen muutos (A+B+C) 18 966 –24 432Rahavarat tilikauden alussa 1.1. 7 339 31 771Rahavarat tilikauden lopussa 31.12. 26 304 7 339
*) Oikaisut Poistot 210 951 96 767Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa –6 455 2 929Korkokulut ja muut rahoituskulut 6 397 5 310Korkotuotot –3 084 –3 840Verot 13 778 17 487
Yhteensä 221 587 118 652
Käyttöpääoman muutos:Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos –2 626 10 256
Vaihto-omaisuuden muutos 2 819 –815Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos –17 381 –9 568Yhteensä –17 187 –127
Sivuilla 40–65 esitettävät liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
1 000 ¤Osakepää-
omaYlikurssi-rahasto
Käyvän arvon
rahastoSuojaus-rahasto
Sijoitetun vapaan
pääoman rahasto
Kertyneet voittovarat
Vähemmistö- osuus
Oma pääoma
yhteensä
OMA PÄÄOMA, IFRS, 1.1.2008 72 218 141 689 175 0 404 604 –6 158 0 612 528Tilikauden voitto/tappio 46 836 –1 46 834Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen –127 –978 –1 105
Tilikauden laaja tulos 0 0 –127 –978 0 46 836 –1 45 729Osingonjako –100 000 –8 704 –108 704
Muut muutokset –8 1 006 998
Osakeanti 2 617 2 617
Rekisteröimätön osakeanti 157 157OMA PÄÄOMA, IFRS, 31.12.2008 72 375 41 689 48 –978 407 213 32 980 –1 553 324
OMA PÄÄOMA, IFRS, 1.1.2009 72 375 41 689 48 –978 407 213 32 979 –1 553 324Tilikauden voitto/tappio –56 550 –56 550Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen –48 –270 –318
Tilikauden laaja tulos 0 0 –48 –270 0 –56 550 0 –56 868Osingonjako –29 934 –29 934
Varojen jako –41 618 –41 618
Omien osakkeiden hankinta –287 –287
Osakeanti 327 –327
Siirrot erien välillä –71 71
Rekisteröimätön osakeantiOMA PÄÄOMA, IFRS, 31.12.2009 72 702 0 0 –1 248 406 957 –53 792 –1 424 617
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 40 41
DNA:n vuosikertomus 200941
Tilinp
äätös
09
1 KONSERNIN PERUSTIEDOTDNA Oy -konserni on valtakunnallinen tietoliikennepalvelujen toimit-
taja. Konsernin emoyhtiö on DNA Oy. Emoyhtiön kotipaikka on Vantaa,
ja sen rekisteröity osoite on Ansatie 6a B.
Jäljennös konsernitilipäätöksestä on saatavissa internet-osoit-
teesta www.dna.fi tai konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoit-
teesta Ansatie 6a B, 01740 Vantaa.
DNA Oy:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 10.3.2010 tämän
tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osak-
keenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen
julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella
on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
2 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEETlaaTimisperusTa
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandar-
dien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja
sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassa olevia IAS- ja
IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpää-
tösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla
annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 160 6/2002
säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä
standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liite-
tiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjan-
pito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin
perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käy-
pään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja,
jotka on arvostettu käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään
euroina.
Konserni on soveltanut 1.1.2009 alkaen seuraavia uusia ja uudis-
tettuja standardeja ja tulkintoja:
Uudistettu IAS 1 – Tilinpäätöksen esittäminen. Muutokset vaikut-
tivat lähinnä laajan tuloslaskelman ja oman pääoman muutoksia
osoittavan laskelman esitystapaan.
Muutokset IFRS 7:ään – Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Rahoitusinstrumentteja koskevien lii-tetietojen parantaminen. Muutosten myötä otetaan käyttöön
kolmitasoinen hierarkia rahoitusinstrumenttien käypien arvojen
esittämisessä. Muutettu standardi edellyttää myös lisäliitetietoja
käypien arvojen suhteellisen luotettavuuden arvioinnin helpotta-
miseksi. Lisäksi standardimuutokset selkeyttävät ja laajentavat
aiempia vaatimuksia maksuvalmiusriskiä koskevien tietojen
esittämisestä.
Uudistettu IAS 23 – Vieraan pääoman menot. Uudistettu stan-
dardi edellyttää, että ehdot täyttävän omaisuuserän hankin-
tamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän
hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat
vieraan pääoman menot. Konserni on kirjannut aiemmin sallitulla
tavalla vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka
aikana ne ovat syntyneet. Konsernilla ei ole edellä mainittuja
ehdot täyttäviä omaisuuseriä, eikä uudistetulla standardilla näin
ollen ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 2:een – Osakeperusteiset maksut – Oikeuden syntymisehdot ja peruutukset. Standardimuutokset edellyt-
tävät, että kaikki lopullista oikeutta synnyttämättömät ehdot
otetaan huomioon myönnettyjen oman pääoman estoisten
instrumenttien käypää arvoa määritettäessä. Lisäksi standardi-
muutoksilla tarkennetaan peruutusten kirjanpitokäsittelyä kos-
kevaa oheistusta. Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta konsernin
tilinpäätökseen.
Muutokset IAS 1:een – Tilinpäätöksen esittäminen ja IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Lunastusvelvoittei-set rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet. Standardien muutokset edellyttävät tietyt ominai-
suudet täyttävien, lunastusvelvoitteisten oman pääoman ehtois-
ten rahoitusinstrumenttien luokittelua omaksi pääomaksi, kun ne
aiemmin on käsitelty rahoitusvelkoina. Muutettujen standardien
käyttöönotolla ei ole ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Muutokset IFRIC 9:ään – Kytkettyjen johdannaisten uudelleen-arviointi ja IAS 39:ään Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Kytketyt johdannaiset. Kyseisten muutosten
avulla selvennetään, että kun rahoitusvaroihin kuuluva erä siirre-
tään pois käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoi-
tusvarojen ryhmästä, kaikki kytketyt johdannaiset on arvioitava
uudelleen ja tarvittaessa käsiteltävä tilinpäätöksessä erillisinä.
Muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Konserni sovelsi jo 31.12.2008 päättyneeltä tilikaudelta laaditussa
tilinpäätöksessään seuraava standardia ennen kuin sen soveltaminen
oli pakollista:
IFRS 8 – Toimintasegmentit (voimassa 1.1.2009 tai sen jäl-
keen alkavilla tilikausilla). IFRS 8:n mukaan esitettävien seg-
menttitietojen on perustuttava johdolle toimitettuun yhteisön
sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettuihin laatimisperi-
aatteisiin. IFRS 8:n käyttöönotto ei muuttanut merkittävästi
segmenteistä esitettävää informaatiota, sillä jo konsernin aiem-
min julkistamat segmenttitiedot perustuivat konsernin sisäiseen
raportointirakenteeseen.
IFRIC 13 – Kanta-asiakasohjelmat (voimassa 1.7.2008 tai sen jäl-
keen alkavilla tilikausilla).
TyTäryriTykseT
Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyritys DNA Oy ja sen tytär-
yritykset. Tytäryritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on mää-
räysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet
äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta. Myös potentiaalisen
äänivallan olemassaolo on otettu huomioon määräysvallan synty-
misen ehtoja arvioitaessa silloin, kun potentiaaliseen äänivaltaan
oikeuttavat instrumentit ovat tarkasteluhetkellä toteutettavissa.
Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden
ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintameno-
menetelmällä. Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpää-
tökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan
ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.
Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoi-
tumattomat voitot, sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konserniti-
linpäätöstä laadittaessa. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida
siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden
voiton jakautuminen emoyrityksen omistajille ja vähemmistölle esite-
tään erillisessä tuloslaskelmassa sekä laajan tuloksen jakautuminen
emoyrityksen omistajilla ja vähemmistölle esitetään laajan tuloslas-
kelman yhteydessä. Vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista
esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Vähem-
mistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen
enintään sijoituksen määrään saakka.
osakkuusyriTykseT
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vai-
kutusvalta. Huomattava vaikutusvalta syntyy pääsääntöisesti silloin,
kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla
on muutoin huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa. Osak-
kuusyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusme-
netelmää käyttäen. Jos konsernin osuus osakkuusyrityksen tappioista
ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-
arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita yhdistellä, ellei kon-
serni ole sitoutunut osakkuusyritysten velvoitteiden täyttämiseen.
Realisoitumattomat voitot konsernin ja osakkuusyrityksen välillä on
eliminoitu konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoi-
tus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon. Konsernin omistus-
osuuden mukainen osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksista on
esitetty omana eränään liikevoiton jälkeen.
hankiTuT liikeToiminnoT
Vuosina 2008 ja 2009 ei ole ollut olennaisia liiketoimintojen
hankintoja.
segmenTTiraporToinTi
Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätök-
sentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukai-
sella tavalla. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa
resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen
arvioinnista, on nimetty strategisia päätöksiä tekevä hallitus.
ulkomaan rahan määräisTen erien muuTTaminen
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityk-
sen toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintava-
luutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa kurssia.
Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toiminta-
valuutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvos-
tettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi
käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin ei-monetaariset
erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.
Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaris-
ten erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty
tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät
vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle.
aineelliseT käyTTöomaisuushyödykkeeT
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kerty-
neillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen
hankintamenoon.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joi-
den taloudelliset vaikutusajat ovat eri pituiset, kukin osa käsitellään
erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoi-
daan. Muussa tapauksessa myöhemmin syntyvät menot sisällytetään
aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on
todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen
hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luo-
tettavasti määritettävissä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan
tulosvaikutteisesti toteumahetkellä.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaiku-
tusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Poistoajat ovat seuraavat:
Rakennukset 25 vuotta
Rakennelmat 10–25 vuotta
Koneet ja laitteet 3–15 vuotta
Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkiste-
taan jokaisen osavuosikatsauksen yhteydessä ja tarvittaessa oikais-
taan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita
muutoksia.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 42 43
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
DNA:n vuosikertomus 200943
Tilinp
äätös
09
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Poistojen kirjaaminen lopetetaan tilanteessa, jossa aineellinen
käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myy-tävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot
-standardin mukaisesti.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta
ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät joko lii-
ketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
vieraan pääoman menoT
Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana
ne ovat syntyneet.
aineeTTomaT hyödykkeeT
Liikearvo
Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin
osuuden 1.1.2006 jälkeen hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien
varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettomääräisestä käyvästä
arvosta hankinta-ajankohtana. Hankintamenoon sisällytetään lisäksi
muut välittömästi hankinnasta johtuvat menot, kuten asiantunti-
joiden palkkiot. Ennen vuotta 2006 tapahtuneiden liiketoimintojen
yhdistämisistä syntynyt liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnor-
miston mukaista kirjanpitoarvoa, jota on käytetty IFRS:n mukaisena
oletushankintamenona. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne tes-
tataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta.
Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuot-
taville yksiköille, tai jos kyseessä on osakkuusyritys, liikearvo sisältyy
kyseisen osakkuusyrityksen hankintamenoon. Liikearvo arvostetaan
alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.
Tutkimus- ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Uusien tai kehitty-
neempien tuotteiden suunnittelusta johtuvat kehittämismenot akti-
voidaan taseeseen aineettomiksi hyödykkeiksi siitä lähtien, kun tuote
on teknisesti toteutettavissa, se voidaan hyödyntää kaupallisesti ja
tuotteesta odotetaan saatavan vastaista taloudellista hyötyä. Akti-
voidut kehittämismenot sisältävät ne materiaali-, työ- ja testausme-
not, jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen saattamisesta valmiiksi
sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehit-
tämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin. Hyödykkeestä kirjataan
poistoja siitä lähtien, kun se on valmis käytettäväksi. Hyödyke, joka
ei ole vielä valmis käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentu-
misen varalta. Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen
kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalen-
tumisilla vähennettyinä. Aktivoitujen kehittämismenojen taloudellinen
vaikutusaika on 3 vuotta, jonka kuluessa aktivoidut menot kirjataan
tasapoistoina kuluksi.
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alkuperäiseen hankinta-
menoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettä-
vissä luotettavasti ja on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva
odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Ne
aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika,
kirjataan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden tunnetun tai
arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödyk-
keistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata
poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Muiden aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat seuraavat:
Asiakassopimukset ja niihin liittyvät asiakassuhteet 1–20 vuotta
IT-ohjelmistot 3–5 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 2–10 vuotta
vaihTo-omaisuus
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisem -
paan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on
tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta
on vähennetty arvioidut myynnistä johtuvat menot. Vaihto-omaisuu-
den arvostamisessa käytetään painotettua keskihintaa.
vuokrasopimukseT
Konserni vuokralle ottajana
Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset,
joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista ris-
keistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoi-
tusleasingsopimuksella hankittu omaisuuserä merkitään taseeseen
vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun hyödykkeen käypään arvoon
tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasing-
sopimuksella hankitusta hyödykkeestä tehdään poistot hyödykkeen
taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa.
Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähen-
nykseen vuokra-aikana siten, että tilikausittain jäljellä olevalle velalle
muodostuu samansuuruinen korkoprosentti. Vuokravelvoitteet sisäl-
tyvät korollisiin velkoihin. Konserni on vuokrannut rahoitusleasingsopi-
muksilla lähinnä televerkko- ja IT-laitteita.
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut
jäävät vuokralle antajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Mui-
den vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan
kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Konserni vuokralle antajana
Konsernin vuokralle antamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominai-
set riskit ja hyödyt ovat siirtyneet olennaisilta osilta vuokralle otta-
jalle, käsitellään rahoitusleasingsopimuksina ja kirjataan taseeseen
saamisina. Saaminen kirjataan nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksen
rahoitustuotto tuloutetaan vuokra-aikana siten, että jäljellä oleva
nettosijoitus tuottaa tilikausittain saman tuottoprosentin vuokra-
ajan kuluessa. Konserni on antanut vuokralle rahoitusleasingsopimuk-
silla asiakaslaitteita.
Muilla kuin rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle annetut hyödyk-
keet sisältyvät taseen aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Niistä
tehdään poistot taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavista
omassa käytössä olevista aineellisista käyttöomaisuushyödyk-
keistä. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan
kuluessa.
aineellisTen ja aineeTTomien hyödykkeiden arvon alenTuminen
Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat
aineettomat hyödykkeet sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet
testataan arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina, kun on viit-
teitä siitä, että hyödykkeen arvo saattaa olla alentunut. Taloudelli-
selta vaikutusajaltaan rajalliset aineettomat hyödykkeet ja aineelliset
hyödykkeet testataan arvonalentumisen varalta aina, kun joidenkin
tapahtumien tai olosuhdemuutosten johdosta on viitteitä siitä, että
omaisuuserän tasearvo ei vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää.
Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksik-
köjen tasolla eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista
yksiköistä riippumaton, ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista
rahavirroista. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä
arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sitä korkeampi
käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai
rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia
nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskor-
kona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa mark-
kinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä
erityisriskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpi-
toarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli
arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön,
se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle
kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön
omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen
yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen
vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin lii-
kearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauk-
sessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty
määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää.
Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä
hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaa-
mista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta mis-
sään tilanteessa.
Työsuhde-eTuudeT
Eläkevelvoitteet
Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläke-
vakuutusyhtiöissä. Eläkevakuutusyhtiöissä oleva TEL-eläkevakuutus
on käsitelty maksupohjaisena järjestelynä.
Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan
tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaiset
järjestelyt ovat muita kuin maksupohjaisia järjestelyjä, jolloin työn-
antajan eläkevastuun määrä perustuu järjestelystä johtuvan velvoit-
teen nykyarvoon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käypään arvoon, jotka
selvitetään riittävän säännöllisesti perustuen IAS 19 –standardin
mukaisiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Konsernin etuuspoh-
jaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu käyttäen ennakoi-
tuun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit
credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelus-
ajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskel-
mien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään
diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten
joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten
korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vas-
taa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia.
IFRS:n mukaiseen tilinpäätökseen kirjataan kansallisen kustannus-
kirjauksen lisäksi tulokseen IAS 19 mukainen eläkekustannuksen oikaisu
ja taseeseen laskelman osoittama eläkevelan/-saatavan muutos huo-
mioiden laskennalliset verot.
IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2006 kaikki kertyneet
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjattiin avaavaan IFRS-
taseen omaan pääomaan IFRS 1 -standardin salliman helpotuksen
mukaisesti. Tämän jälkeen syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot
ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäl-
jellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seu-
raavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta.
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi
tuloslaskelmaan tasaerinä sinä aikana, jonka kuluessa ne vapaakirjau-
tuvat. Mikäli etuudet vapaakirjautuvat välittömästi, ne kirjataan välit-
tömästi tuloslaskelmaan.
Osakeperusteinen palkitseminen
DNA Oy on ottanut 25.5.2008 käyttöön yhtiön osakkeisiin perustuvan
avainhenkilöiden sitouttamisjärjestelmän. Avainhenkilöille on annettu
mahdollisuus merkitä yhtiön osakkeita. Osakkeita vastaan saatavan
työsuorituksen käypä arvo kirjataan kuluksi. Kuluksi kirjattava koko-
naismäärä perustuu myönnettyjen osakkeiden käypään arvoon. Kuluksi
kirjattava määrä jaksotetaan ajanjaksolle, jonka kuluessa kaikkien oikeu -
den syntymisehtojen on määrä täyttyä. Alkuperäisiin arvioihin tehtä-
vien tarkistusten mahdollinen vaikutus merkitään tuloslaskelmaan, ja
omaan pääomaan tehdään vastaava oikaisu. Osakkeiden merkinnästä
saatavat maksut vähennettynä niistä välittömästi johtuvilla transak-
tiomenoilla kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
varaukseT ja ehdolliseT velaT
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seu-
rauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen
toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioita-
vissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi
vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty
diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näke-
mystä rahan aika-arvosta tarkasteluhetkellä ja velvoitteeseen liitty-
vistä riskeistä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus
joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omai-
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 44 45
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
DNA:n vuosikertomus 200945
Tilinp
äätös
09
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
suuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on
käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksi-
tyiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitel-
man toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.
Konsernin jatkuvaan toimintaan liittyvistä menoista ei kirjata
varausta.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden
täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopi-
muksesta saatavat hyödyt.
Purkukustannuksista kirjataan varaus silloin, kun konsernilla on sopi-
muksen perusteella velvoite, joka liittyy vuokrattujen laite- ja antenni-
paikkojen sekä puhelinpylväiden ja mastojen käytöstä poistamiseen.
TuloveroT
Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon
perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Verot kirjataan
tulosvaikutteisesti, paitsi milloin ne liittyvät suoraan omaan pää-
omaan tai laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero
kirjataan kyseisiin eriin. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva
vero lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan
perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin tilikausiin liittyvillä
veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon
ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan
kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuus-
erä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä
tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulok-
seen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana.
Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista
veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa
olevassa tulevaisuudessa.
Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuushyödyk-
keiden poistoista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja
hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostuksista.
Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään
mennessä säädettyjä verokantoja.
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on
todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota
vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
TulouTusperiaaTTeeT
Konsernin liikevaihto koostuu pääosin puhe-, data-, tv-palveluiden
sekä operaattoripalveluiden tuotoista, kausi-, avaus- ja ylläpitomak-
suista sekä laitemyyntituotoista. Myynti kirjataan käypään arvoon,
joka pääsääntöisesti vastaa myyntiarvoa, oikaistuna myönnetyillä
alennuksilla ja myyntiin liittyvillä veroilla.
Tuotot kirjataan sillä tilikaudella, jolloin palvelu on suoritettu, joko
toteutuneiden liikennemäärien tai sopimuksen voimassaolon perus-
teella. Tuotot palveluista kirjataan, kun on todennäköistä, että talou-
dellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja tuotot sekä liiketoimeen
liittyvät menot on luotettavasti määritettävissä. Puhe- ja datapalve-
lujen tuotot kirjataan palvelujen todellisen käytön mukaan. Yhdysliiken-
netuotot puhe- ja dataliikenteestä muilta operaattoreilta kirjataan
yhdysliikenteen rajapinnan ylittäessä DNA:n verkon. Kun loppuasiakasta
laskutetaan ulkopuolisen sisältöpalvelun tuottajan palveluista, tuot-
toihin ei kirjata palvelun tuottajan puolesta perittyjä maksuja.
Liittymämaksut kirjataan tuotoksi liittymän voimassaoloaikana.
Pääasiassa matkapuhelimiin myytäviin etukäteen maksettujen puhe-
linkorttien myynti jaksotetaan ja tuloutetaan korttien todellisen käy-
tön mukaisesti. Puhelinliittymän avaus- ja kytkentämaksut kirjataan
liittymän avaushetkellä. Laitemyynti tuloutetaan toimituksen tapah-
duttua ja omistukseen liittyvien merkittävien riskien sekä etujen
siirryttyä asiakkaalle, pääsääntöisesti toimitushetkellä ja asiakkaan
hyväksynnän jälkeen.
DNA voi kytkeä yhteen palveluja ja tuotteita yhdeksi tarjoamaksi.
Tarjoamaan voi kuulua tuotteen, palvelun tai käyttöoikeuden toi-
mittaminen tai suorittaminen (kytkykauppa) ja maksusuoritus voi
tapahtua joko erillismaksuna tai erillismaksun ja jatkuvan maksuvirran
yhdistelmänä. Laitteen osuus kirjataan erillään palvelusta, jos kum-
paakin suoritetta myydään erillisenä ja omistusoikeus laitteeseen
siirtyy loppuasiakkaalle. IFRS-tilinpäätöksessä tuotto tulee kohdistaa
laitteelle ja palveluille niiden käypien arvojen suhteellisten osuuksien
mukaan. Jos käypää arvoa ei voi määritellä luotettavasti toimite-
tuille erille, mutta se voidaan määritellä toimittamattomille erille,
käytetään jäännösmenetelmää. Jäännösmenetelmässä toimitetuille
erille kohdistettu arvo vastaa järjestelyn kokonaisarvoa vähennettynä
toimittamattomien erien yhteisellä käyvällä arvolla. DNA on IFRS-
tilinpäätöksissä käsitellyt kytkykaupan jäännösmenetelmää käyttäen.
Kytkysopimuksiin liittyvät tulevat tuotot on diskontattu nykyar-
voon ja vastaavasti osa saaduista asiakassuorituksista on kirjattu
rahoitustuottoihin.
Asiakkaat ovat oikeutettuja saamaan tiettyjä alennuksia DNA:n
tuottamista palveluista ja tuotteista kanta-asiakasohjelmien puit-
teissa. Asiakkaalle myyntitapahtuman perusteella annettu etuus
arvostetaan käypään arvoon ja käypää arvoa vastaava myynti
tuloutetaan, kun kampanjaan liittyvä velvoite on täytetty.
DNA tarjoaa yritysasiakkaille kattavia viestintäpalveluiden toimin-
topalvelusopimuksia, joihin voivat kuulua vaihdepalvelut, kiinteän ver-
kon puhelinpalvelut, langattomat puhelinpalvelut, tiedonsiirtopalvelut
sekä muut mahdolliset asiakaskohtaiset palvelut. Toimintopalveluso-
pimusten tuotot tuloutetaan sopimuksen kestoaikana.
Pitkäaikaishankkeen tuotot ja kulut kirjataan valmistusasteen
perusteella. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen
tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä aiheutuneiden meno-
jen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Jos on toden-
näköistä, että hankkeen kokonaiskustannukset ylittävät hankkeesta
saatavat tuotot, kirjataan ennakoitu tappio välittömästi kuluksi.
koroT ja osingoT
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuo-
tot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
myyTävänä oleviksi luokiTelluT piTkäaikaiseT
omaisuuseräT ja lopeTeTuT ToiminnoT
Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmä) ja lope-
tettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat luokitellaan
myytävinä oleviksi, mikäli niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee
kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön
sijaan. Myytävänä olevaksi luokittelun edellytyksien katsotaan täyt-
tyvän, kun myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä (tai
luovutettavien erien ryhmä) on välittömästi myytävissä nykyisessä
kunnossaan yleisin ja tavanomaisin ehdoin, kun johto on sitoutu-
nut myyntiin ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa
luokittelusta.
Välittömästi ennen luokittelua myytävänä olevaksi kyseiset omai-
suuserät tai luovutettavien erien ryhmän varat ja velat arvostetaan
niihin sovellettavien IFRS-standardien mukaisesti. Luokitteluhetkestä
lähtien myytävänä olevat omaisuuserät (tai luovutettavien erien
ryhmä) arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä
aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Poistot näistä
omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä.
Luovutettavien erien ryhmään kuuluvat omaisuuserät, jotka eivät
kuulu IFRS 5 -standardin arvostussääntöjen soveltamisalaan, ja velat
arvostetaan niitä koskevien IFRS-standardien mukaan myös luokitte-
luhetken jälkeen.
Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai
joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka täyttää seuraavat
edellytykset:
Se on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä 1.
aluetta edustava yksikkö
Se on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista 2.
erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteelli-
sestä toiminta-alueesta; tai
Se on tytäryritys, joka on hankittu yksinomaan tarkoituksena 3.
myydä se edelleen.
Lopetettujen toimintojen tulos esitetään omana eränään konsernin
tuloslaskelmassa. Myytävänä olevat omaisuuserät, luovutettavien
erien ryhmät, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät suoraan omaan
pääomaan kirjatut erät sekä luovutettavien erien ryhmään sisältyvät
velat esitetään taseessa erillään muista omaisuuseristä.
rahoiTusvaraT ja rahoiTusvelaT
Rahoitusvarat
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset
ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusva-
rojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja rahoitusvarat luokitellaan
alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Rahoitusvarat kirjataan alun perin
käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään alkuperäiseen arvoon,
ellei kyseessä ole käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattava rahoi-
tusvara. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus rahavir-
toihin on lakannut tai siirretty toiselle osapuolelle niin, että IAS 39:n
mukaiset taseesta pois kirjaamisen ehdot täyttyvät.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat
rahoitusvaroja, jotka on hankittu joko kaupankäyntitarkoituksessa
pidettäviksi tai rahoitusvaroja, jotka luokitellaan alkuperäisen kirjaami-
sen yhteydessä tähän ryhmään. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään
arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin tai
-kuluihin.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia
varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja
joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kau-
pankäyntitarkoituksessa. Ne sisältyvät taseessa ryhmään saamiset,
lyhytaikaisiin, jos ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa. Ryhmän
varat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun
hankintamenoon.
Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulu-
mattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään
tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Ne arvostetaan käypään
arvoon. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoi-
hin paitsi, jos ne on tarkoitus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpää-
töspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin.
Konserni on luokitellut tähän ryhmään osakesijoitukset, koska niillä ei
ole tarkoitus käydä aktiivista kauppaa, ja ne ovat pitkäaikaisia. Myy-
tävissä olevien rahoitusvarojen käypä arvo saadaan suoraan toimivilta
markkinoilta julkisesti noteerattujen osakkeiden osalta, ja ne arvoste-
taan tilinpäätöspäivän ostokurssiin. Käyvän arvon muutokset kirjataan
muihin laajan tuloksen eriin, ja ne esitetään oman pääoman käyvän
arvon rahastossa. Käyvän arvon muutokset siirretään omasta pää-
omasta tuloslaskelmaan silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo
on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumis-
tappio. Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan hankintamenoon,
koska niiden markkinat ovat epäaktiiviset, eikä käypä arvo ole luotet-
tavasti määriteltävissä.
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostet-
tavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin
likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään
3 kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien. Konsernitilei-
hin liittyvät luottotilit sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin, ja ne
on esitetty netotettuina, sillä konsernilla on sopimukseen perustuva
laillinen kuittausoikeus suorittaa tai muutoin eliminoida velkojalle suo-
ritettava määrä kokonaan tai osaksi.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä,
että jonkun rahoitusvaran tai varojen ryhmän arvo on alentunut. Jos
on objektiivista näyttöä siitä, että erän arvo on alentunut, tappion
määrä kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli myöhemmin arvonalen-
nustappion määrä pienenee, korkosijoituksesta kirjattu arvonalen-
nustappio perutaan tuloslaskelman kautta, mutta osakesijoituksen
arvonalentumistappiota ei saa perua tulosvaikutteisesti.
Myyntisaamisista kirjataan erilliselle tilille arvonalennustappio
silloin, kun on objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 46 47
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
DNA:n vuosikertomus 200947
Tilinp
äätös
09
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
perittyä täysimääräisesti. Tällaista objektiivista näyttöä on maksun
viivästyminen yli 180 päivää. Arvonalentumisen suuruus määritetään
vähentämällä omaisuuserän kirjanpitoarvosta alkuperäisellä efektiivi-
sellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nyky-
arvo. Myyntisaamisen kirjanpitoarvo alennetaan käyttämällä erillistä
vähennystiliä, ja tappio merkitään tuloslaskelmaan liiketoiminnan mui-
hin kuluihin. Kun varmistuu, ettei myyntisaamista saada perityksi, se
kirjataan pois taseesta myyntisaamisten vähennystiliä vastaan. Jos
aiemmin pois kirjatusta erästä saadaan myöhemmin suoritus, se kirja-
taan vähentämään liiketoiminnan muita kuluja.
Rahoitusvelat
Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen
perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitus-
velkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitus-
velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron
menetelmällä. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin
velkoihin.
johdannaissopimukseT ja suojauslaskenTa
Johdannaissopimukset kirjataan alun perin hankintamenoon, joka vas-
taa niiden käypää arvoa silloin, kun konsernista tulee sopimuksen osa-
puoli. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään
arvoon. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostami-
sesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoi-
tuksen määräämällä tavalla. Konsernin johdannaiset on määritelty
joko rahavirran suojauksiksi tai ne ovat johdannaisia, joihin ei sovelleta
suojauslaskentaa.
Raportoitavina kausina konserni on suojannut velkojen korkoris-
kiä koronvaihtosopimuksilla, joiden avulla vaihtuvakorkoisia lainoja
on muutettu kiinteäkorkoisiksi. Koronvaihtosopimuksiin sovelletaan
IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa ja ne täyttivät tehok-
kaalle suojaukselle asetetut kriteerit. Rahavirran suojauksessa ole-
vien johdannaisen käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman suojausrahastossa. Omaan
pääomaan kirjatut kertyneet voitot tai tappiot siirretään tuloslas-
kelmaan sen tilikauden tuotoksi tai kuluksi, jolla suojauksen kohde
vaikuttaa tuloslaskelmaan. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suo-
jausinstrumentti erääntyy, myydään tai suojauslaskennan kriteerit
eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio
jää omaan pääomaan siihen asti, kunnes ennakoitu liiketoimi merki-
tään tuloslaskelmaan. Kuitenkin, jos ennakoidun liiketoimen ei enää
oleteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio
kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin. Suojaussuhteen
mahdollinen tehoton osuus kirjataan välittömästi tuloslaskelman
rahoituseriin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään käyt-
täen diskontatun rahavirran menetelmää.
Konsernilla on myös johdannaisia, jotka täyttävät konsernin riskien-
hallinnan asettamat vaatimukset suojausinstrumentille, mutta niihin
ei sovelleta IAS 39 -standardin mukaista suojauslaskentaa. Johdan-
naiset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin varoihin tai
velkoihin ja ne esitetään pitkäaikaisissa varoissa tai veloissa paitsi,
jos ne erääntyvät alle 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä.
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien johdannaisten sekä realisoi-
tuneet että realisoitumattomat käyvän arvon muutokset kirjataan
tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai kuluihin. Tällaisten johdannais-
ten määrä on ollut hyvin vähäinen.
Konsernin sähkönostosopimukseen sisältyy ehto, jonka mukaan
konserni voi sitoa sähkön hinnan tietylle tasolle. Kyseessä on sähkö-
termiinin kaltainen kytketty johdannainen, joka erotetaan pääsopi-
muksesta ja arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta.
Termiinin käypä arvo sisältyy lyhytaikaisiin saamisiin tai velkoihin. Ter-
miinin käypä arvo perustuu markkinanoteerauksiin.
osakepääoma
Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana.
liikevoiTTo
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoi-
ton käsitettä. Konserni on määrittänyt sen seuraavasti: liikevoitto on
nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoimin-
nan muut tuotot, vähennetään ostokulut valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuk-
sesta syntyneillä kuluilla oikaistuina, vähennetään työsuhde-etuuk-
sista aiheutuvat kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot
sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut
tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisälty-
vät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä;
muuten ne on kirjattu rahoituseriin.
johdon harkinTaa edellyTTäväT laaTimisperiaaTTeeT ja arvioihin
liiTTyväT epävarmuusTekijäT
Tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä tehdyt arviot pohjautuvat joh-
don parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Arvioiden taustalla
ovat aiemmat kokemukset sekä tulevaisuutta koskevat, tilinpäätös-
hetkellä todennäköisimpinä pidetyt oletukset, jotka liittyvät muun
muassa konsernin taloudellisen toimintaympäristön odotettuun kehi-
tykseen myynnin ja kustannustason kannalta. Konsernissa seurataan
arvioiden ja olettamusten toteutumista sekä näiden taustalla olevien
tekijöiden muutoksia säännöllisesti yhdessä liiketoimintayksiköiden
kanssa käyttämällä useita, sekä sisäisiä että ulkoisia tietolähteitä.
Mahdolliset arvioiden ja olettamusten muutokset merkitään kirjanpi-
toon sillä tilikaudella, jonka aikana arviota tai olettamusta korjataan
ja kaikilla tämän jälkeisillä tilikausilla.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen hyödykkeiden käyvän
arvon määrittäminen
Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt
ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa aineellisten ja aineetto-
mien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on
tehty vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu
hankittujen hyödykkeiden iästä, kulumisesta ja muista vastaavista
tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkei-
den käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä
rahavirroista. Johto uskoo käytettyjen arvioiden ja oletusten olevan
riittävän tarkkoja käyvän arvon määrityksen pohjaksi. Lisäksi kon-
sernissa käydään läpi vähintään jokaisena tilinpäätöspäivänä mah-
dolliset viitteet niin aineellisten kuin aineettomienkin hyödykkeiden
arvonalentumisesta.
Arvonalentumistestaus
Konsernissa testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen
varalta liikearvo, keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ja ne aineet-
tomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika,
sekä arvioidaan viitteitä arvonalentumisesta edellä laatimisperiaat-
teissa esitetyn mukaisesti. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytet-
tävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvoon perustuvien
laskelmien avulla. Näiden laskelmien laatiminen edellyttää arvioiden
käyttämistä.
Tuloutus
Tuloutusperiaatteissa esitetyn mukaisesti pitkäaikaishankkeen tulot
ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistusasteen perusteella,
kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Valmistusas-
teen mukainen tuloutus perustuu arvioihin hankkeesta odotettavissa
olevista tuotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen etenemisen luo-
tettavaan mittaukseen. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muut-
tuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä tilikaudella,
jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Hankkeesta
odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
uusien Tai muuTeTTujen iFrs-sTandardien ja iFriC–TulkinTojen
sovelTaminen
IASB on julkistanut alla luetellut standardit ja tulkinnat, joiden sovel-
taminen on pakollista vuonna 2010 tai myöhemmin. Konserni on päät-
tänyt olla soveltamatta näitä standardeja aikaisemmin ja ottaa ne
käyttöön tulevina tilikausina.
Konserni ottaa käyttöön vuonna 2010 seuraavat IASB:n julkista-
mat standardit:
IFRS 3 – Liiketoimintojen yhdistäminen (voimassa 1.7.2009 tai
sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi edellyttää
edelleen hankintamenomenetelmän käyttöä yritysten yhteenliit-
tymien käsittelyssä, kuitenkin eräillä merkittävillä muutoksilla. Esi-
merkiksi kaikki yritysten hankkimiseen liittyvät maksut tulee kirjata
käypään arvoon hankinta-ajankohtana ja eräät ehdolliset vastik-
keet arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon tulosvaikut-
teisesti. Liikearvo voidaan laskea perustuen emoyhtiön osuuteen
nettovarallisuudesta tai se voi sisältää myös vähemmistöosuu-
delle kohdistetun liikearvon. Kaikki transaktiomenot kirjataan
kuluksi. Uusitulla standardilla on vaikutusta tulevista hankinnoista
kirjattavan liikearvon määrään sekä liiketoimintojen myyntituloksiin.
Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti liiketoimintojen yhdis-
tämisiä, joissa hankinta-ajankohta on ennen standardin pakollista
käyttöönottoa, ei oikaista.
IAS 27 – Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös (voimassa
1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi
edellyttää kaikkien vähemmistötransaktioiden kirjaamista omaan
pääomaan, jos määräysvalta ei siirry. Näin ollen vähemmistötran-
saktiot eivät enää johda liikearvon eivätkä tulosvaikutteisen voi-
ton tai tappion kirjaamiseen. Standardi määrittelee transaktioiden
käsittelyn myös silloin, kun määräysvalta siirtyy. Mahdollisesti jäl-
jelle jäävä osuus hankinnan kohteessa arvostetaan käypään arvoon
ja syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Vas-
taavaa kirjanpidollista käsittelytapaa sovelletaan jatkossa myös
osakkuusyrityssijoituksiin (IAS 28) ja yhteisyritysosuuksiin (IAS 31).
Standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan
kohdistaa vähemmistölle silloinkin, kun ne ylittävät vähemmistön
sijoituksen määrän.
IAS 39 – Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen – Suojauskohteiksi hyväksyttävät erät (voimaan 1.7.209 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutokset koskevat suojauslaskentaa.
Niillä tarkennetaan IAS 39:n ohjeistusta suojauskohteen yksipuo-
lisen riskin suojaamisesta sekä inflaatioriskin suojaamisesta, kun
kyseessä on rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä. Konserni
arvioi, ettei standardimuutoksella ole merkittävää vaikutusta kon-
sernin tulevaan tilinpäätökseen.
IFRIC 17 – Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille (voi-
maan 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Tulkinta antaa
ohjeistusta siihen, miten yhteisön tulisi käsitellä kirjanpidossaan
sellainen omistajille jaettava osinko, joka jaetaan muina varoina
kuin käteisvaroina, tai osinko, jonka osalta omistajilla on mahdol-
lisuus valita, ottavatko nämä vastaan muita kuin käteisvaroja vai
vaihtoehtoisesti käteisvaroja. Tulkinnalla ei arvioida olevan vaiku-
tusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.
Muutokset IFRS 2:ään – Osakeperusteiset maksut – Käteisva-roina maksettavat osake perusteiset liiketoimet konsernissa
(voimaan 1.1.2010 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutosten
tarkoituksena on selventää, että tavarantoimittajilta tai palvelun-
tarjoajilta tavaroita tai palveluja vastaanottavan yrityksen täytyy
soveltaa IFRS 2:ta, vaikkei sillä olisi velvollisuutta suorittaa vaa-
dittavia osakeperusteisia käteismaksuja. Johto arvioi muutosten
vaikutusta konsernin tulevaan tilinpäätökseen.*
Muutos IAS 32:een – Rahoitusinstrumentit: esittämistapa – Classification of Rights Issues (voimaan 1.2.2010 tai sen jälkeen
alkavilla tilikausilla). Muutos koskee muussa kuin liikkeenlaskijan toi-
mintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden tai merkintäoikeuk-
sien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua). Muutokset
eivät ole merkittäviä tulevan konsernitilinpäätöksen kannalta.
* Kyseistä standardia/tulkintaa ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi
EU:ssa.
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 48 49
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
DNA:n vuosikertomus 200949
Tilinp
äätös
09
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
3 RAHOITUSRISKIEN HALLINTAYhtiön rahoitustoimintojen keskeiset tavoitteet ovat pääoman han-
kinta, pääomakustannusten optimointi ja rahoitusriskien hallinta.
Riskienhallinnan periaatteet on määritelty emoyhtiön hallituksen
hyväksymässä konsernin rahoituspolitiikassa. Se sisältää toimin-
taohjeet rahoituksen hankinnalle, kassaylijäämien sijoittamiselle ja
rahoitusriskien hallinnalle. Konsernin rahoitustoiminto on keskitetty
emoyhtiön rahoitusosastolle, joka raportoi konsernijohdolle sekä koor-
dinoi ja valvoo tytäryhtiöiden rahoitustoimintoja. Konsernin likvidi-
teetti keskitetään konsernitilien ja poolausjärjestelmien avulla, ja
likviditeettiylijäämän sijoittamisesta vastaa emoyhtiö. Vastaavasti
emoyhtiö huolehtii konsernin lisärahoitustarpeista ja tyttärien rahoi-
tusalijäämät katetaan konsernin sisäisillä lainoilla.
Konsernin keskeiset rahoitusriskit ovat likviditeetti-, luotto- ja kor-
koriskit. Konsernin rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa
ja mitata konsernin rahoitustoiminnoista aiheutuvaa kokonaisriskiase-
maa sekä toteuttaa riskinhallintatoimenpiteitä, joilla varmistetaan,
ettei rahoitusriskien kokonaismäärä ylitä konsernin riskinkantokykyä ja
-halua. Konsernilla ei ole valuuttakurssiriskiä, koska toiminta tapahtuu
kotimaassa.
likvidiTeeTTiriski
Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että konsernin rahoitusvarat ja
lisärahoitusmahdollisuudet eivät kata konsernin tarpeita tai likvidien
varojen hankinnasta aiheutuu markkinakustannuksia suuremmat kulut.
Likviditeettiriskin kannalta olennaista on ennakoitujen kassavirtojen ja
niihin liittyvien epävarmuuksien määrittäminen. Vuoden 2009 lopussa
konsernin likviditeettitilanne oli vahva. Likvidien varojen lisäksi kon-
sernilla oli käyttämättä tililimiittejä ja muita sitovia luottolimiittejä
yhteensä 90 miljoonaa euroa, joka muodustuu seuraavista limiiteistä:
150 miljoonan euron lainajärjestelystä 50 miljoonaa euroa (31.5.2010
asti), 30 miljoonan euron pitkäaikainen luottojärjestely sekä tililimiit-
tejä 10 miljoonaa euroa. 150 miljoonan euron yritystodistusohjelma
oli käyttämätön. Käyttämättömien limiittien kokonaismäärä on 240
miljoonaa euroa. Vuoden 2010 lainan lyhennysten kokonaismäärä on
45 miljoonaa euroa.
Velkojen maturiteettianalyysi
Alle 1 v 1–5 v Yli 5 v Yhteensä Yhteensä
1 000 ¤Korko-maksu
Takaisin-maksu
Korko-maksu
Takaisin-maksu
Korko-maksu
Takaisin-maksu
Korko-maksu
Takaisin-maksu Rahavirrat
2009Lainat rahoituslaitoksilta 1 037 44 898 2 640 114 297 0 0 3 677 159 195 162 872
Rahoitusleasingvelat 464 4 606 580 6 701 115 1 603 1 159 12 910 14 069
Ostovelat 0 69 910 0 0 0 0 0 69 910 69 910
2008Lainat rahoituslaitoksilta 3 854 18 007 5 393 105 775 0 0 9 247 123 782 413 286
Puhelinyhtiölainat 1 335 24 543 0 0 0 0 1 335 24 543 25 878
Lainasitoumukset 17 100 30 249 0 0 47 349 396
Rahoitusleasingvelat 508 7 470 1 293 8 820 509 1 783 2 310 18 073 20 383
Ostovelat 0 77 959 0 0 0 0 0 77 959 77 959
Lainojen seuraavan vuoden lyhennykset sisältyvät lyhytaikaisiin velkoi-
hin. Vaihtuvakorkoisten lainojen keskikorko oli tilinpäätöspäivänä 1,75 %
(4,51 %) ja vaihtuvakorkoisia lainoja oli 83 % (90 %) konsernin lainoista.
TyEL-takaisinlainat ja pääosa rahoitusleasingveloista ovat kiinteäkor-
koisia. Johdannaiset on esitetty liitetiedossa 30.
luoTToriski
Konsernin tytäryhtiöiden luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä joh-
tuen konsernin suuresta asiakaskunnasta ja keskimääräisen saatavan
pienestä euromäärästä. Uusien asiakkaiden luottokelpoisuus tar-
kistetaan tilausta tehtäessä, ja jos vanhalla asiakkaalla havaitaan
puutteita luottotiedoissa, ei tehdä uusmyyntiä. Luottotappioita
kirjattiin vuonna 2009 yhteensä 8,6 miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa
euroa). Luottoriskin enimmäismäärä vastaa rahoitusvarojen kirjanpi-
toarvoa tilikauden lopussa. Asiakkailta, joiden maksukelpoisuus on hei-
kompi, on saatu vakuuksina perusmaksuja ennakolta. Vastapuoliriskillä
tarkoitetaan sitä, että vastapuoli ei täytä rahoitussopimukseen liit-
tyvää velvoitettaan. Vastapuoliriskiä rajataan ja valvotaan siten, että
sijoitukset ja johdannaissopimukset tehdään hallituksen hyväksymien
vastapuoli-, rahoitusinstrumentti- ja maturiteettilimiittien puitteissa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty niiden myyntisaamisten ikäja-
kauma, jotka ovat erääntyneet, mutta eivät arvoltaan alentuneet.
Jakauma sisältää myös konsernin sisäiset myyntisaamiset.
1 000 ¤ 2009 2008
Erääntymätön 103 350 120 683
Erääntynyt 1–45 pv 9 626 11 716
Erääntynyt 46–90 pv 1 841 1 920
Erääntynyt 91–180 pv 2 328 1 807
Erääntynyt yli 180 pv 5 148 5 166
Yhteensä 122 293 141 292
korkoriski
Konsernin korkoriskinä on ensisijaisesti finanssierien korkoherkkyys, jolla
tarkoitetaan korkotason muutosten välitöntä vaikutusta konsernin
rahoituseriin kuten korollisiin lainoihin, sijoituksiin ja johdannaissopi-
muksiin. Konsernin liiketoiminnan korkoherkkyytenä on korkotason
muutosten välillinen vaikutus osto- ja myyntihintoihin, palkkoihin ja
muihin taseen operatiivisiin eriin. Korkoriskin hallitsemiseksi osa kon-
sernin ottamista lainoista on korkosuojattu. Konserni soveltaa IAS
39:n mukaista suojauslaskentaa, ja konsernin koronvaihtosopimukset
kuuluvat rahavirran suojaukseen. Konsernin lainanotto on hajautettu
vaihtuva- ja kiinteäkorkoisiin instrumentteihin. Vaihtuvakorkoisista lai-
noista on suojattu 49 % (25 %).
Vuoden 2009 lopussa oli käytössä korkojohdannaisia nimellisar-
voltaan 65 miljoonaa euroa (35 miljoonaa euroa), josta 35 miljoonaa
euroa on suojauslaskennan alaisia koronvaihtosopimuksia. 30 miljoonan
euron korko-optioon ei sovelleta suojauslaskentaa.
Konserni altistuu myös käyvän arvon korkoriskille kiinteäkorkoisten
Tyel-takaisinlainojen ja rahoitusleasingvelkojen kautta. Kiinteäkorkois-
ten velkojen osuus oli tilinpäätöspäivänä 17 % (7 %).
Jos korot olisivat olleet yhden prosenttiyksikön korkeammat kaik-
kien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, voitto verojen jälkeen olisi
ollut 0,5 miljoonaa euroa (1,1 miljoonaa euroa) pienempi, mikä joh-
tuu vaihtuvakorkoisten lainojen suuremmasta korkokulusta. Vastaa-
van suuruinen koronlasku parantaisi tulosta 0,5 miljoonaa euroa (1,1
miljoonaa euroa). Herkkyysanalyysissa ovat mukana vaihtuvakorkoiset
velat ja rahavarat sekä koronvaihtosopimukset.
Jos korot olisivat olleet yhden prosenttiyksikön korkeammat/
matalammat kaikkien muiden tekijöiden pysyessä ennallaan, muut
oman pääoman erät olisivat olleet 0,4 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa
euroa) suuremmat/0,4 miljoonaa euroa (0,7 miljoonaa euroa) pienem-
mät johtuen rahavirran suojaukseksi määrättyjen koronvaihtosopimus-
ten käyvän arvon muutoksesta.
pääoman hallinTa
Konsernin pääomanhallinnan tavoitteena on optimaalisen pääomara-
kenteen avulla tukea liiketoimintaa varmistamalla normaalit toiminta-
edellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa tavoitteena mahdollisimman
hyvä tuotto sijoitetulle pääomalle. Liiketoiminnan kannalta optimaali-
sen pääomarakenteen avulla pääomakustannukset pysyvät konsernille
optimaalisella tasolla.
DNA määrittelee pääomaan kuuluvaksi oman pääoman ja vieraan
pääoman, johon luetaan lainat, saadut ennakot, osto- ja siirtovelat,
laskennalliset verovelat sekä muut pitkä- ja lyhytaikaiset velat. Pää-
omarakenteeseen vaikutetaan mm. osingonjaon ja pääoman palautuk-
sien sekä investointien rahoitussuunnittelun kautta. Konsernin johto
seuraa pääomarakenteen kehittymistä nettovelkaantumisasteen
ja omavaraisuusasteen avulla. Nämä tunnusluvut löytyvät tunnus-
lukutaulukosta. Konsernin 150 miljoonan euron lainajärjestelyn kove-
nanttina on mm. ehto, jonka mukaan omavaraisuusasteen on oltava
vähintään 35 %. Ehtoa ei ole rikottu raportoitavana kautena. Tilinpää-
töshetkellä omavaraisuusaste oli 55,3 % (2008: 60,8 %).
4 IFRS 8:N MUKAISET SEGMENTTITIEDOTDNA:n IFRS 8:n mukaisten toimintasegmenttien raportointi on muut-
tunut olennaisesti vuoden 2009 alussa. Raportoinnin muutos koskee
tilinpäätöstietojen esittämistä eikä sillä ole vaikutusta konsernin
tulokseen tai taloudelliseen asemaan. Standardi edellyttää, että esi-
tettävät segmenttitiedot perustuvat sisäiseen johdolle toimitet-
tavaan raportointiin. Aiemmin toimintasegmenteiksi oli määritelty
matkaviestiliiketoiminta, kiinteän verkon liiketoiminta ja myymäläliike-
toiminta. DNA:n uusi sisäinen organisaatio- ja johtamisrakenne perus-
tuu asiakassuuntautuneeseen toimintamalliin, jossa raportoitavat
toimintasegmentit ovat kuluttaja-asiakkaat ja yritysasiakkaat. Ver-
tailutiedot on esitetty uuden segmenttijaon ja liikearvon uudelleen-
allokaatioliikennepalveluiden mukaisesti.
DNA:n kuluttajaliiketoiminta tarjoaa kuluttajille monipuolisia tie-
toliikennepalveluita kuten puhe- ja datapalveluita yhteydenpitoon ja
tiedonhakuun.
DNA:n yritysliiketoiminta tarjoaa yrityksille ja yhteisöille valtakun-
nallisia, vakioituja ja helppokäyttöisiä tietoliikenne-, viestintä- ja ver-
kottumisratkaisuja. Operaattoripalvelut kuuluu yritysliiketoimintaan.
Segmenttien tulosseurannan pääasiallisia tunnuslukuja ovat liike-
vaihto, käyttökate ja liiketulos. Segmenteille kohdistamattomat erät
sisältävät rahoituserät, satunnaiset erät ja verot.
Yhtiö totesi vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen
yhteydessä, että viitteet aikaisemmin raportoidun kiinteän liiketoi-
minnan liikearvon arvonalentumiseen olivat olemassa jo alkuvuonna
ja täten liikearvon arvonalentumistestaus olisi pitänyt suorittaa jo
ennen uusien raportoitavien segmenttien käyttöönottoa. Arvonalen-
tumistestaus on täten suoritettu myös aikaisemmin raportoitujen
rahavirtaa tuottavien yksiköiden jaon mukaisesti, jonka seurauk-
sena kirjattiin 94,9 miljoonan euron kiinteän liiketoiminnan liikearvon
arvonalennustappio.
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 50 51
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
DNA:n vuosikertomus 200951
Tilinp
äätös
09
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Vuoden 2009 poistoihin sisältyvä arvonalentuminen on laskennalli-
sesti allokoitu uusille segmenteille seuraavasti: kuluttajaliiketoiminta
13,0 miljoonaa euroa ja yritysliiketoiminta 81,9 miljoonaa euroa.
Jäljelle jäänyt liikearvo 96,7 miljoonaa euroa on allokoitu uudella
segmenttijaolla niiden tulevien kassavirtojen nykyarvojen suhteessa
seuraavasti: kuluttajaliiketoiminta 57,8 miljoonaa euroa ja yritysliike-
toiminta 38,9 miljoonaa euroa.
DNA-konserni on Suomessa toimiva yhtiö, ja sen liikevaihto kertyy
pääasiassa Suomesta. Vuonna 2009 konsernin liikevaihdosta kertyi
ulkomailta 18,4 miljoonaa euroa (17,5 miljoonaa euroa).
DNA-konsernin laajan valikoiman tuotteet ja palvelut on suunnattu
massamarkkinoille, joten siksi riippuvuus yksittäisistä asiakkaista on
vähäinen.
1 000 ¤ Liiketoimintasegmentit
Kuluttaja-liiketoiminta
Yritysliike- toiminta
Kohdista - mattomat
Konserni yhteensä
1.1.–31.12.2009
Liikevaihto 471 022 181 052 88 652 162Käyttökate 112 992 54 435 –271 167 155Poistot 91 924 119 048 –21 210 951
Liiketulos 21 068 –64 614 –250 –43 796Rahoituserät 1 024
Tulos ennen veroja –42 772
Tilikauden tulos –56 550
31.12.2009Segmentin varat 425 783 284 601 61 259 771 643
Vastaavaa yhteensä 425 783 284 601 61 259 771 643
Segmentin velat 73 196 28 186 245 644 347 026
Oma pääoma 424 617 424 617
Vastattavaa yhteensä 73 196 28 186 670 261 771 643
Investoinnit 59 945 27 788 143 87 876
Henkilöstö, kauden lopussa 511 307 818
1.1.–31.12.2008Liikevaihto 450 607 196 267 261 647 136Käyttökate 104 080 61 772 73 165 925Poistot 62 163 34 703 –100 96 767
Liiketulos 41 917 27 069 174 69 159Rahoituserät –4 837
Tulos ennen veroja 64 322
Tilikauden tulos 46 834
31.12.2008Segmentin varat 441 206 378 946 91 928 912 080
Vastaavaa yhteensä 441 206 378 946 91 928 912 080
Segmentin velat 83 343 32 093 243 320 358 756
Oma pääoma 553 324 553 324
Vastattavaa yhteensä 83 343 32 093 796 644 912 080
Investoinnit 66 564 29 997 164 96 725
Henkilöstö, kauden lopussa 554 428 982
5 LIIKEVAIHTO1 000 ¤ 2009 2008
Tuotot tavaroiden myynnistä 19 412 30 696
Tuotot palveluista 632 750 616 440
Yhteensä 652 162 647 137
6 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT1 000 ¤ 2009 2008
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 77 464Myyntivoitot myytävissä olevista rahoitusvaroista (osakesijoitukset) 2 152 0
Vuokratuotot 1 066 623
Muut tuottoerät
– muut tuottoerät 1 630 2 660
– toimittajahyvitykset 38 1 042
– sopimuskorvaukset 0 241
Yhteensä 4 963 5 030
7 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT1 000 ¤ 2009 2008
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset 0 2 323
Käyttö- ja ylläpitokulut 12 452 15 225
Vuokrakulut 47 357 32 692
Ulkopuoliset palvelut 2 553 3 720
Muut kuluerät 40 017 45 045
Yhteensä 102 379 99 006
Tilintarkastajan palkkiot 2009 2008
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastuspalkkiot 237 315
Veroneuvonta 29 57
Muut palkkiot 88 307
Yhteensä 354 679
KPMG Oy
Muut palkkiot 5 164
8 POISTOT JA ARVONALENTUMISET1 000 ¤ 2009 2008
Poistot hyödykeryhmittäin:Aineettomat hyödykkeetAsiakassuhteet 3 711 3 711
Muut aineettomat hyödykkeet 20 018 13 518
Yhteensä 23 729 17 229
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeetRakennukset ja rakennelmat 2 173 1 745
Koneet ja kalusto 90 149 77 792
Yhteensä 92 322 79 536
Arvonalentumiset hyödykeryhmittäinLiikearvon arvonalentuminen 94 900 0
Yhteensä 94 900 0
9 TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
1 000 ¤ 2009 2008
Palkat 50 227 48 717
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt 8 389 7 730
Eläkekulut – etuuspohjaiset järjestelyt 99 97
Muut henkilösivukulut 4 767 4 657
Yhteensä 63 482 61 200
Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudellaKuluttajaliiketoiminta 569 613
Yritysliiketoiminta 349 482
Yhteensä 918 1095
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään
liitetiedossa 33 Lähipiiritapahtumat.
10 TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT1 000 ¤ 2009 2008
Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot 1 700 2 333Aktivoidut kehittämismenot 829 1 681
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 52 53
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
DNA:n vuosikertomus 200953
Tilinp
äätös
09
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
11 RAHOITUSTUOTOT1 000 ¤ 2009 2008
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista 1 476 3 232
Korkotuotot käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista 0 310
Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista 574 286
Osinkotuotot käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista 1 772 13
Yhteensä 3 822 3 840
12 RAHOITUSKULUT1 000 ¤ 2009 2008
Korkokulut rahoitusveloista 5 270 5 310
2009 2008
Siirretty tilikauden tulokseen
ennen veroja
Käyvän arvon
muutos Verovaikutus
Muihin laajan tuloksen eriin
yhteensä verojen jälkeen
Siirretty tilikauden tulokseen
ennen veroja
Käyvän arvon
muutos Verovaikutus
Muihin laajan tuloksen eriin
yhteensä verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset 610 –975 95 –270 –42 –1 280 343 –978Myytävissä olevat ra-hoitusvarat –65 1 17 –47 0 –172 45 –127
Yhteensä 545 –974 112 –317 –42 –1 452 388 –1 106
muuT laajan Tuloksen eräT
Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä niihin liittyvät luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut ovat
seuraavat:
13 TULOVEROT1 000 ¤ 2009 2008
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero –18 089 –9 446
Edellisten tilikausien verot –620 –101
Laskennalliset verot 4 931 –7 941
Yhteensä –13 778 –17 487
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan 26 %:n verokannalla
laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:
1 000 ¤ 2009 2008
Tulos ennen veroja –42 772 64 322
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 11 121 –16 724
Erot:
Verovapaat tulot 876 810
Vähennyskelvottomat kulut –481 –624Liikearvon arvonalentumiset (vähennyskelvoton) –24 674 0
Verot aikaisemmilta tilikausilta –620 –101
Muut erät 0 –849
Verot tuloslaskelmassa –13 778 –17 487
14 OSAKEKOHTAINEN TULOS1 000 ¤ 2009 2008
Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio, jatkuvat toiminnot –56 550 46 836
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana 7 580 7 568
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa/osake), jatkuvat toiminnot –7,5 6,2
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto tilikauden aikana ulkona
olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.
Yhtiöllä ei ole instrumentteja, jotka aiheuttavat laimennusvaikutusta.
15 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
1 000 ¤ Maa- ja vesi-
alueetRakennukset ja
rakennelmatKoneet ja
kalustoMuut aineelliset
hyödykkeet
Maksetut ennakot ja
keskeneräiset hankinnat Yhteensä
2009Hankintameno 1.1. 1 373 27 968 588 314 0 36 152 653 806Lisäykset ja siirrot 408 60 813 873 14 172 76 266
Vähennykset –873 –6 259 –676 –7 808
Hankintameno 31.12. 500 28 376 642 868 873 49 648 722 264Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 0 2 496 235 579 0 0 238 075Vähennysten poistot –6 058 –6 058
Muut muutokset 285 285
Tilikauden poisto 2 173 90 149 92 322Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 0 4 954 319 670 0 0 324 624Kirjanpitoarvo 31.12. 500 23 422 323 198 873 49 648 397 640
2008Hankintameno 1.1. 534 25 163 537 769 5 12 262 575 733Lisäykset ja siirrot 841 2 834 53 584 67 898 125 156
Vähennykset –2 –29 –3 039 –5 –44 008 –47 084
Hankintameno 31.12. 1 373 27 968 588 314 0 36 152 653 806Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. 0 752 156 944 2 0 157 698Vähennysten poistot –133 –2 –135
Muut muutokset 977 977
Tilikauden poisto 1 745 77 792 79 536Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. 0 2 496 235 579 0 0 238 075Kirjanpitoarvo 31.12. 1 373 25 472 352 735 0 36 152 415 731
Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella hankittua omaisuutta seuraavasti:
1 000 ¤
Koneet ja kalusto 2009 2008
Hankintameno 87 207 86 754
Kertyneet poistot 79 900 75 101
Kirjanpitoarvo 7 307 11 653
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 54 55
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
DNA:n vuosikertomus 200955
Tilinp
äätös
09
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
16 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
1 000 ¤ Liikearvo AsiakassuhteetMuut aineettomat
hyödykkeet Yhteensä
2009Hankintameno 1.1. 201 179 38 484 128 482 368 144Lisäykset ja siirrot 21 297 21 297
Vähennykset –1 –1
Hankintameno 31.12. 201 179 38 484 149 778 389 440Kertyneet poistot 1.1. 9 579 5 725 99 751 115 055Vähennysten poistot
Tilikauden poisto 3 711 20 018 23 729
Arvonalentuminen 94 900 94 900
Kertyneet poistot 31.12. 104 479 9 436 119 769 233 684Kirjanpitoarvo 31.12. 96 700 29 048 30 009 155 756
2008Hankintameno 1.1. 201 179 38 484 108 169 347 832Lisäykset ja siirrot 20 638 20 638
Vähennykset –325 –325
Hankintameno 31.12. 201 179 38 484 128 482 368 144Kertyneet poistot 1.1. 9 579 2 014 86 386 97 979Vähennysten poistot –153 –153
Tilikauden poisto 3 711 13 518 17 229
Kertyneet poistot 31.12. 9 579 5 725 99 751 115 055Kirjanpitoarvo 31.12. 191 600 32 758 28 731 253 089
liikearvon kohdisTaminen
Konsernin johtamismallissa tapahtuneiden muutosten myötä myös
liikearvo on vuonna 2009 allokoitu uudelleen uusille CGU:ille, jotka ovat
yritysliiketoiminta ja kuluttajaliiketoiminta. Arvonalentumistestaus
on tilikaudella suoritettu myös aikaisemmin raportoitujen rahavirtaa
tuottavien yksiköiden jaon mukaisesti, jonka seurauksena kirjattiin
94,9 miljoonan euron kiinteän liiketoiminnan liikearvon arvonalennus-
tappio. Jäljelle jäänyt liikearvo 96,7 miljoonaa euroa on allokoitu uuden
segmenttijaon mukaisesti niiden tulevien kassavirtojen nykyarvojen
suhteessa seuraavasti: kuluttajaliiketoiminta 57,8 miljoonaa euroa ja
yritysliiketoiminta 38,9 miljoonaa euroa.
Vanhan jaon mukaisesti liikearvo jakaantuu DNA:n rahavirtaa tuot-
tavien yksiköiden kesken seuraavasti:
1 000 ¤ 2009 2008
Matkaviestintä 46 447 46 447
Kiinteä verkko 47 036 141 936
Myymäläliiketoiminta 3 217 3 217
Yhteensä 96 700 191 600
Uuden jaon mukaisesti liikearvo jakaantuu DNA:n rahavirtaa tuotta-
vien yksiköiden kesken seuraavasti:
1 000 ¤ 2009
Kuluttajaliiketoiminta 57 833Yritysliiketoiminta 38 867Yhteensä 96 700
arvonalenTumisTesTaus
Arvonalentumistestausta varten liikearvo jaetaan rahavirtaa tuotta-
viin yksiköihin DNA:n liiketoimintaorganisaation mukaisesti. Kaikkien
rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasearvoille tehdään vuosittainen
arvonalentumistesti.
Konsernilla ei liikearvojen lisäksi ole muita aineettomia hyödykkeitä,
joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton. Kunkin rahavirtaa
tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä (hyödykkeen net-
tomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo) on määritetty ennus-
tettujen diskontattujen tulevien kassavirtojen (DCF-malli) mukaisena
käyttöarvona. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin
suunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ajanjakson. Johto uskoo,
että ennusteet heijastavat tähänastista kehitystä ja muuta saata-
villa olevaa ulkoisten informaatiolähteiden tietoa. Tilikauden tes-
tauksessa käytetty (ennen veroja) diskonttauskorko (WACC) on
segmentistä riippuen 9,7–12,1 prosenttia. Viiden vuoden jälkeisenä
kasvuennusteena on käytetty 0–2,0 prosenttia.
Yhtiö totesi vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen
yhteydessä, että viitteet aikaisemmin raportoidun kiinteän liiketoi-
minnan liikearvon arvonalentumiseen olivat olemassa jo alkuvuonna,
ja täten liikearvon arvonalentumistestaus olisi pitänyt suorittaa jo
ennen uusien raportoitavien segmenttien käyttöönottoa. Arvonalen-
tumistestaus on täten suoritettu myös aikaisemmin raportoitujen
rahavirtaa tuottavien yksiköiden jaon mukaisesti, jonka seurauk-
sena kirjattiin 94,9 miljoonan euron kiinteän liiketoiminnan liikearvon
arvonalennustappio.
Uuden segmenttijaon perusteella testattujen rahavirtaa tuo-
tavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittivät niiden
tasearvot eikä niiden liikearvon arvo ollut näin ollen alentunut. Johto
uskoo käyttämiensä oletusten olevan kohtuullisia sen tiedon valossa,
joka oli käytettävissä tilinpäätöstä laadittaessa.
Käyttöarvolaskelmissa käytetyt avainoletukset olivat liikevaihdon
kasvu, kannattavuuden kehittyminen, painotettu keskimääräinen pää-
omankustannus (WACC) sekä kassavirran kasvutahti viiden vuoden
ennusteperiodin jälkeen. Suurimmat herkkyydet tuloksessa liittyvät
ennakoituun liikevaihto- ja kannattavuustasoon.
arvonalenTumisTesTauksessa käyTeTyT
parameTriT ja niiden herkkyysanalyysiT
Vuoden 2009 uusien CGU:iden mukaisessa
testauksessa käytetyt parametrit
2009Käytetyt ennusteparametrit
Kuluttaja-liike-
toimintaYritys liike-
toiminta
Määrä, jolla kirjapitoarvo ylittyy, meur 384 218
Liikevaihdon kasvu keskimäärin, % 2,5 2,3
Käyttökatemarginaali keskimäärin, % * 26,5 32,3
Investoinnit keskimäärin, % liikevaihdosta * 13,6 9,6
Ennusteperiodin jälkeinen kasvu, % 1,7 1,2
WACC, % 11,6 11,1
* Viiden vuoden ennustejakson keskiarvo
Alla olevassa taulukossa on esitetty keskeisten ennusteparametrien
%-yksikkömuutos, joilla käypä arvo on yhtä suuri kuin kirjapitoarvo (mui-
den parametrien pysyessä muuttumattomina).
2009Ennusteparametrien herkkyysanalyysi
Kuluttaja-liike-
toimintaYritysliike-
toiminta
Käyttökate keskimäärin, % liikevaihdosta –7,4 –10,5
WACC -% 10,7 8,5
Vuoden 2009 vanhojen CGU:iden mukaisessa
testauksessa käytetyt parametrit
Tässä testauksessa myymäläliiketoiminta on käsitelty osana matka-
viestintää sen vähäisen merkityksen vuoksi.
2009Käytetyt ennusteparametrit
Matka-viestintä
Kiinteä verkko
Määrä, jolla kirjapitoarvo ylittyy, meur 590 –95
Liikevaihdon kasvu keskimäärin, % 4,4 –2,7
Käyttökatemarginaali keskimäärin, % * 28,4 27,4
Investoinnit keskimäärin, % liikevaihdosta * 13,6 9,2
Ennusteperiodin jälkeinen kasvu, % 2,0 0,0
WACC, % 12,1 9,7
* Viiden vuoden ennustejakson keskiarvo
Alla olevassa taulukossa on esitetty keskeisten ennusteparametrien
%-yksikkömuutos, joilla käypä arvo on yhtä suuri kuin kirjapitoarvo (mui-
den parametrien pysyessä muuttumattomina).
2009Ennusteparametrien herkkyysanalyysi
Matka-viestintä
Kiinteä verkko
Käyttökate keskimäärin, % liikevaihdosta –11,1 5,0WACC -% 21,6 –2,2
Vuoden 2008 testauksessa käytetyt parametrit
2008Käytetyt ennusteparametrit
Matka-viestintä
Kiinteä verkko
Myymälä-liike-
toiminta
Määrä, jolla kirjapitoarvo ylittyy, meur 576 114 3Liikevaihdon kasvu keskimäärin, % 7,4 –1,3 2,8Käyttökatemarginaali keskimäärin, % * 24,7 30,6 3,9Investoinnit keskimäärin, % liikevaihdosta * 11,9 10,8 0,9Ennusteperiodin jälkeinen kasvu, % 2,0 2,0 2,0WACC, % 10,9 9,3 10,9
* Viiden vuoden ennustejakson keskiarvo
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 56 57
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
DNA:n vuosikertomus 200957
Tilinp
äätös
09
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
17 OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ1 000 ¤ 2009 2008
Tilikauden alussa 1 191 1 193
Osuus tilikauden tuloksesta 9 9
Vähennykset –68 –10
Tilikauden lopussa 1 133 1 191
Osakkuusyritysten kirjanpitoarvon ei sisälly liikearvoa vuosina 2009 ja 2008.
Alla olevassa taulukossa on esitetty keskeisten ennusteparametrien %-yksikkömuutos, joilla käypä arvo on yhtä suuri kuin kirjapitoarvo (muiden
parametrien pysyessä muuttumattomina).
2008Ennusteparametrien herkkyysanalyysi Matka viestintä Kiinteä verkko
Myymälä-liiketoiminta
Käyttökate keskimäärin, % liikevaihdosta –9,1 –4,4 –0,5
WACC -% 18,3 1,9 2,3
Tiedot konsernin osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio
1 000 ¤ Kotipaikka Varat Velat Liikevaihto Voitto-osuus Omistusosuus
2009Suomen Numerot Numpac Oy Helsinki 584 351 1 222 9 25 %
Kiinteistö Oy Otavankatu 3 Pori 2 501 623 198 0 36 %
Kiinteistö Oy Siilinjärven Toritie Siilinjärvi 339 4 33 0 37,60 %
2008Suomen Numerot Numpac Oy Helsinki 483 276 1 124 35 25 %
Kiinteistö Oy Otavankatu 3 Pori 2 517 893 193 0 36 %
Kiinteistö Oy Siilinjärven Toritie Siilinjärvi 333 5 45 –3 37,60 %
DNA-konserniin kuuluvia kiinteistöyhtiöitä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätökseen, koska niiden yhdistelemättä jättämisellä ei ole olennaista
vaikutusta konsenin taloudelliseen asemaan.
18 MUUT RAHOITUSVARAT1 000 ¤ 2009 2008
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvaratKäypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat 0 36 311
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sisäl-
sivät 31.12.2008 sijoituksia noteerattuihin yhtiöihin. Sijoituksista
luovuttiin tilikauden aikana. Sijoituksista kirjatut nettovoitot tilikau-
den aikana olivat 4,2 miljoonaa euroa (vuonna 2008 nettotappiot 3,4
miljoonaa euroa).
1 000 ¤ 2009 2008
Myytävissä olevat rahoitusvaratJulkisesti noteeratut osakesijoitukset 0 105
Noteeraamattomat osakesijoitukset 243 12 269
Yhteensä 243 12 374
Myytävissä olevien rahoitusvarojen täsmäytyslaskelmaKirjanpitoarvo tilikauden alussa 12 374 3 828
Lisäykset 8 458 8 782
Vähennykset –20 590 64
Käyvän arvon muutos 1 –172
Tilikauden lopussa 243 12 374
19 SAAMISET1 000 ¤ 2009 2008
Pitkäaikaiset saamisetLainat ja muut saamiset:
Myyntisaamiset 10 189 99
Rahoitusleasingsaamiset 9 5 271
Muut pitkäaikaiset saamiset 721 606
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 10 919 5 976
Lyhytaikaiset saamisetLainat ja muut saamiset:
Myyntisaamiset 122 293 120 691
Rahoitusleasingsaamiset 39 130
Siirtosaamiset 7 777 5 131
Muut lyhytaikaiset saamiset 10 007 10 707
Yhteensä 140 115 136 659
Konserni on kirjannut tilikauden aikana luottotappioita myyntisaami-
sista 8,6 miljoonaa euroa (5,7 miljoonaa euroa).
Luottotappioiksi on kirjattu yli 180 päivää vanhat myyntisaamiset.
Pitkäaikaiset saamiset on arvostettu käypään arvoon. Lyhytaikais-
ten lainojen ja muiden saamisten käypä arvo vastaa kirjanpitoa-arvoa,
koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen niiden maturiteetti
huomioon ottaen.
rahoiTusleasingsaamisTen eräänTymisajaT:
1 000 ¤ 2009 2008
Rahoitusleasingsaamiset – vähimmäisvuokrien kokonaisarvo
Yhden vuoden kuluessa 45 155Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden ajan 19 135
Yhteensä 64 290
Rahoitusleasingsaamiset – vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa 39 130Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 9 99
Yhteensä 48 229
Tulevaisuudessa kertyvät saamiset 16 62
Rahoitusleasingsaamisten kokonaismäärä 64 290
Myyntisaamisten arvonalentumista koskevat vähennystilin muutokset
olivat seuraavat:
1 000 ¤ 2009 2008
Tilikauden alussa 7 050 5 222
Saamisten arvonalentumisen lisäys 13 664 8 907Vuoden aikana taseesta kokonaan pois kirjatut perimiskelvottomat saamiset 11 821 6 327Käyttämättömän arvonalentumisen peruutus 431 752
Tilikauden lopussa 8 462 7 050
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 58 59
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
DNA:n vuosikertomus 200959
Tilinp
äätös
09
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
20 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
1 000 ¤ 1.1.Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu muihin laajan
tulokseen eriin
Kirjattu omaan
pääomaan 31.12.
Laskennalliset verosaamiset 2009Rahoitusvarat 344 95 439
Varaukset 571 2 089 2 660
Rahoitusleasingsopimukset 322 848 1 170
Konsernieliminoinnit 29 887 –3 146 26 741
Muut väliaikaiset erot 1 611 –945 666
Yhteensä 32 735 –1 154 95 0 31 677
Laskennalliset verovelat 2009Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoiminto-jen yhdistämisissä 40 175 –5 151 35 024
Kertyneet poistoerot 16 693 –1471 15 222
Muut väliaikaiset erot 4 478 539 –17 5 000
Yhteensä 61 347 –6 083 –17 0 55 246
Laskennalliset verosaamiset 2008Rahoitusvarat 1 048 –1 048 344 344
Negatiivinen poistoero 384 –384
Varaukset 459 112 571
Rahoitusleasingsopimukset 257 65 322
Käyttämättömät verotukselliset tappiot 41 838 –41 838
Konsernieliminoinnit 29 887 29 887
Muut väliaikaiset erot 607 1 004 1 611
Yhteensä 44 593 –12 202 344 0 32 735
Laskennalliset verovelat 2008Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoiminto-jen yhdistämisissä 45 327 –5 151 40 175
Kertyneet poistoerot 17 213 –115 –405 16 693
Rahoitusleasingsopimukset 120 –120
Muut väliaikaiset erot 3 398 1 125 –45 4 478
Yhteensä 66 058 –4 261 –45 –405 61 347
Konsernilla ei ole 31.12.2009 käyttämättömiä vahvistettuja tappioita.
21 VAIHTO-OMAISUUS1 000 ¤ 2009 2008
Aineet ja tarvikkeet 7 856 10 675
Yhteensä 7 856 10 675
22 RAHAVARAT1 000 ¤ 2009 2008
Käteinen raha ja pankkitilit 26 304 7 339
Yhteensä 26 304 7 339
23 OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT
1 000 ¤Osakkeiden lukumäärä Osakepääoma Ylikurssirahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto
31.12.2007 7 568 72 218 141 689 404 604Osakeanti 13
Ylikurssirahaston palautus –100 000
Rekisteröimätön osakeanti 157 2 617
Muu muutos –8
31.12.2008 7 581 72 375 41 689 407 213Osakeanti 327 –327
Ylikurssirahaston palautus –41 618
Rekisteröimätön osakeanti
Muu muutos –71 71
31.12.2009 7 581 72 702 0 406 956
DNA Oy:llä on yksi osakelaji. Osakkeiden määrä on 7 580 761 kappaletta (7 580 761 kappaletta). Osakkeilla ei ole nimellisarvoa, ja DNA Oy:n osa-
kepääoma on 72 702 226 euroa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Seuraavassa on esitetty oman pääoman rahastojen kuvaukset:
ylikurssirahasTo
Niissä tapauksissa, joissa optio-oikeuksista tai vaihtovelkakirjoihin
perustuvista merkintäoikeuksista on päätetty vanhan osakeyhtiönlain
aikana, optioihin ja vaihtovelkakirjoihin perustuvista osakemerkinnöistä
saadut rahasuoritukset on kirjattu osakepääomaan ja ylikurssirahas-
toon järjestelyn ehtojen mukaisesti, transaktiokuluilla vähennettynä.
käyvän arvon rahasTo ja suojausrahasTo
Käyvän arvon rahastoon kirjataan myytävissä olevien rahoitusvarojen
arvonmuutokset ja suojausrahastoon kirjataan rahavirran suojauksena
käytettävien johdannaisinstruminettien käypien arvojen muutokset.
1 000 ¤ 2009 2008
Käyvän arvon rahasto 0 48
Suojausrahasto –1248 –978
Yhteensä –1248 –931
sijoiTeTun vapaan oman pääoman rahasTo
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pää-
oman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin,
kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.
osingoT
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa
32 965 435,35 euroa (29 944 005,95 euroa).
omaT osakkeeT
Yhtiön on ostanut tilikauden 2009 aikana 2 500 omaa osaketta yli-
määräisen yhtiökokouksen 4.8.2009 päätöksellä. Osakkeiden hankinta-
hinta oli 287 208,75 euroa.
Omien osakkeiden hankinta on esitetty kertyneiden voittovarojen
vähennyksenä.
Päivämäärä Määrä kplSuoritettu
vastike
4.8.2009 2 500,00 287 208,75
Yhteensä 2 500,00 287 208,75
Tilikauden aikana hankittujen osakkeiden yhteenlaskettu osuus ääni-
määrästä on 0,03 %. Omien osakkeiden hankinnalla ei ollut merkittä-
vää vaikutusta omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhtiössä.
24 OSAKEPERUSTEISET MAKSUTKonsernilla ei ole tilikauden 2009 aikana ollut uusia
kannustinjärjestelyjä.
osakeperusTeisTen kannusTinjärjesTelyjen ehdoT
DNA Oy (”yhtiö”) on ottanut 28.5.2008 käyttöön yhtiön osakkeisiin
perustuvan avainhenkilöiden sitouttamisjärjestelmän. Avainhenkilöille
on annettu mahdollisuus merkitä yhtiön osakkeita yhteensä enintään
13 750 kappaletta. Osakkeiden merkintähinta on 105,64 euroa osak-
keelta. Osakkeet tulee merkitä viimeistään 19.9.2008 ja merkintähinta
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 60 61
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
DNA:n vuosikertomus 200961
Tilinp
äätös
09
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
tulee maksaa viimeistään 26.9.2008. Hallitus on päättänyt jär-
jestelmästä 28.5.2008 ja täsmentänyt päätöstään 28.8.2008.
Järjestelmällä ei ole ansaintajaksoa. Osakkeisiin kohdistuu kaksi luovu-
tuskieltoaikaa. Ensimmäinen luovutuskieltoaika (”Luovutuskielto 1”) on
voimassa osakkeiden merkintähetkestä kaksi vuotta ja toinen luovu-
tuskieltoaika (”Luovutuskielto 2”) on voimassa luovutuskieltoaika 1:n
päättymisestä kaksi vuotta. Avainhenkilö ei saa luovuttaa luovutus-
kieltoaikana 1 osakkeita ilman DNA:n hallituksen etukäteistä kirjallista
suostumusta. Luovutuskielto 2:n aikana avainhenkilö ei saa luovuttaa
enempää kuin 30 % omistamistaan osakkeista ilman DNA:n hallituksen
etukäteistä kirjallista suostumista.
Luovutuskieltoajat eivät ole voimassa, mikäli DNA:n kaikki osakkeet
myydään kolmannelle osapuolelle. Avainhenkilöt voivat myös joutua
myymään osan tai kaikki osakkeensa yhtiön listaumisen yhteydessä
(IPO), ja tällöin luovutuskieltoaika ei koske sinä hetkenä myytäviä
osakkeita.
järjesTely
Järjestelyn luonne osakkeet
Myöntämispäivä 28.5.2008
Myönnettyjen instrumenttien määrä 12 500
Merkintähinta 1 320 500,00
Osakehinta myöntämishetkellä 105,64
Voimassaoloaika 19.9.2008
Toteutus osakkeina
25 ELÄKEVELVOITTEET
DNA Oy -konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuo-
lisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkevakuutusyhtiöissä oleva TyEL-
eläkevakuutus on käsitelty maksupohjaisena järjestelynä. 1.7.2007
toteutuneen yritysjärjestelyn tuloksena yhtiölle siirtyi myös lisäelä-
kevakuutuksia, etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvä taseen kirjattu
velka määräytyy seuraavasti: IFRS:n mukaiseen tilinpäätökseen kirja-
taan kansallisen kustannuskirjauksen lisäksi tulokseen IAS 19 mukai-
nen eläkekustannuksen oikaisu ja taseeseen laskelman osoittama
eläkevelan/-saatavan muutos huomioiden laskennalliset verot.
1 000 ¤ 2009 2008
Eläkevelvoitteen nykyarvo 4 864 4 613
Varojen käypä arvo –4 434 –4 152
Ali-/Ylikate 430 461Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (–) –177 –127
Nettomääräinen velka 253 334
Määrät taseessa:
Velat 253 334
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 44 78
Korkomenot 258 145
Varojen odotettu tuotto –203 –126
Yhteensä 99 97
ks. Liitetieto kohta 9
Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat:Velvoite tilikauden alussa 4 613 2 851
Työsuorituksesta johtuvat menot 44 78
Korkomenot 258 145
Maksetut eläkkeet –359 –316
Velvoitteiden täyttämiset –25 0Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) ja voitot (–) 333 1 855
Velvoite tilikauden lopussa 4 864 4 613
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset ovat seuraavat:Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa 4 152 2 508
Varojen odotettu tuotto 203 126Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (–) 282 1 702Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn 180 132
Maksetut eläkkeet –359 –316
Velvoitteiden täyttämiset –24 0Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa 4 434 4 152
Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset 31.12.Diskonttauskorko 5 % 6 %Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto 5 % 5 %
Tuleva palkankorotusolettama 4 % 4 %
Tuleva eläkkeidenkorotusolettama 2 % 2 %
määräT TilikaudelTa ja kahdelTa edelliselTä TilikaudelTa ovaT seuraavaT:
1 000 ¤ 2009 2008 2007
Velvoitteen nykyarvo 4 864 4 613 2 851
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo –4 434 –4 152 –2 508
Ali-/Ylikate 430 461 343
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,2 miljoonaa euroa vuonna 2010.
26 VARAUKSET
1 000 ¤ 1.1.2009 LisäysKäytetyt
varaukset
Käyttämättö-män varauksen
purkaminenDiskonttauksen
vaikutus 31.12.2009
Purkuvaraus 4 482 –410 595 4 667
Uudelleenjärjestelyvaraus 1 699 6 371 –4 360 3 710
Tappiolliset sopimukset 704 7 712 –714 –3 149 83 4 636
6 885 14 083 –5 484 –3 149 678 13 013
1 000 ¤ 2008 2009
Pitkäaikaiset varaukset 5 186 9 236
Lyhytaikaiset varaukset 1 699 3 777
Yhteensä 6 885 13 013
1 000 ¤ 1.1.2008 LisäysKäytetyt
varaukset
Käyttämättö-män varauksen
purkaminenDiskonttauksen
vaikutus 31.12.2008
Purkuvaraus 4 789 39 –268 4 482
Uudelleenjärjestelyvaraus 3 754 443 2 499 1 699
Tappiolliset sopimukset 1 089 51 342 8 704
8 543 1 532 2 589 0 –260 6 885
uudelleenjärjesTelyT
Osana konsernin tehostamistoimia DNA on käynyt yhteistoimintaneu-
votteluja vuosina 2008 ja 2009. Toimintojen uudelleenjärjestelyvaraus
sisältää varautumista irtisanomisista aiheutuviin menoihin. Irtisano-
misiin liittyvä varaus on realisoitunut pääosin vuoden 2009 aikana ja
loppuosa varauksesta tulee realisoitumaan vuonna 2010.
purkukusTannukseT
Purkukustannukset koostuvat laitetilojen, mastojen sekä puhelin-
pylväiden arvioiduista purkukustannuksista. Puhelinpylväiden arvioitu
purkuaika on noin 15 vuotta ja laitetilojen sekä mastojen 10 vuotta.
Purkukustannuksien realisoitumiseen ei liity merkittäviä epävarmuus-
tekijöitä. Varaukset diskontataan nykyarvoon, joka on myös niiden
käypä arvo.
TappiolliseT sopimukseT
Konsernilla on toimintojen uudelleenjärjestelyjen seurauksena toimiti-
loja, jotka ovat osittain vajaakäytössä ja joihin liittyy ei purettavissa
olevia vuokrasopimuksia. Konserni on vuokrannut osan vajaakäy-
tössä olleista tiloista edelleen, ja osa kyseessä olevista tiloista on
otettu uudelleen konsernin käyttöön. Tappiollisia sopimuksia koskeva
varaus kattaa vajaakäytössä olevien tilojen nettotappion täysimää-
räisesti. Varaus diskontataan nykyarvoon, joka on myös sen käypä
arvo. Ei purettavissa olevat vuokrasopimukset umpeutuvat vuosina
2010–2020.
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 62 63
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
DNA:n vuosikertomus 200963
Tilinp
äätös
09
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
27 RAHOITUSVELAT1 000 ¤ 2009 2008
Pitkäaikaiset velatLainat rahoituslaitoksilta 114 297 105 607
Muut lainasitoumukset 0 249
Rahoitusleasingvelat 7 141 10 602
Muut pitkäaikaiset velat 0 2 111
Yhteensä 121 438 118 570
Lyhytaikaiset velatLainat rahoituslaitoksilta 44 897 18 007
Puhelinyhtiölainat 0 24 543
Muut lainasitoumukset 0 100
Rahoitusleasingvelat 4 493 7 470
Muut lyhytaikaiset velat 0 430
Yhteensä 49 391 50 550
rahoiTusleasingvelkojen eräänTymisajaT:
1 000 ¤ 2009 2008
Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien kokonaisarvoYhden vuoden kuluessa 4 606 7 978Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden ajan 6 701 10 113
Yli viiden vuoden kuluttua 1 603 2 291
Yhteensä 12 910 20 382
28 OSTOVELAT JA MUUT VELAT1 000 ¤ 2009 2008
Lyhytaikaiset jaksotettuun hankinta-menoon arvostettavat rahoitusvelat
Ostovelat 69 910 77 959
Siirtovelat 1) 27 198 28 045
Saadut ennakot 2 693 2 551
Muut lyhytaikaiset velat 4 301 9 463
Lyhytaikaiset yhteensä 104 102 118 018
1) Merkittävimmät siirtovelat muodostuvat seuraavista jaksotuksista:
Lomapalkat ja tulospalkkiot sosiaalikuluineen 11,3 miljoonaa euroa
(6,9 miljoonaa euroa), korkokulut 1,3 miljoonaa euroa (0,9 miljoonaa
euroa), sekä muut liiketoimintamenojen jaksotukset 14,6 miljoonaa
euroa (20,2 miljoonaa euroa). 29 VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT 2009 2008
1 000 ¤ Kp-arvo Käypä arvo Kp-arvo Käypä arvo
Pitkäaikaiset velatLainat rahoituslaitoksilta 114 297 115 204 105 607 109 212
Muut lainasitoumukset 0 0 249 249
Rahoitusleasingvelat 7 141 7 141 10 602 10 602
Muut pitkäaikaiset velat 0 0 5 498 5 498
Yhteensä 121 438 122 345 121 957 125 562
Lyhytaikaiset velatLainat rahoituslaitoksilta 44 897 44 974 18 007 18 104
Puhelinyhtiölainat 0 0 24 543 24 908
Muut lainasitoumukset 0 0 100 100
Rahoitusleasingvelat 4 493 4 493 7 470 7 470
Muut lyhytaikaiset velat 0 0 115 897 115 897
Yhteensä 49 391 49 467 166 017 166 479
Velkojen käyvät arvot on laskettu diskonttaamalla velkojen tulevat rahavirrat käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinakorkoa lisättynä yrityksen
riskipreemiolla.
1 000 ¤ 2009 2008
Rahoitusleasingvelat – vähimmäisvuokrien nykyarvoYhden vuoden kuluessa 4 493 7 470Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluttua 5 976 8 820
Yli viiden vuoden kuluttua 1 165 1 783
Yhteensä 11 634 18 072
Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut 1 276 2 310
Rahoitusleasingvelkojen kokonaismäärä 12 910 20 382
30 JOHDANNAISET2009
milj. ¤ < 1 vuosi 1–5 vuotta > 5 vuotta
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa:Korko-optiot Nimellisarvo – 30 –
Positiivinen Käypä arvo – 0 –
Negatiivinen Käypä arvo – – –
Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset:Koronvaihtosopimukset Nimellisarvo – 35,0 –
Positiivinen Käypä arvo – – –
Negatiivinen Käypä arvo – 1,7 –
Muut johdannaisetSähkötermiini Positiivinen Käypä arvo – – –
Negatiivinen Käypä arvo 0,5 – –
Vuonna 2009 kaikki koronvaihtosopimukset kuuluivat IAS 39:n mukaisen suojauslaskennan piiriin ja niihin sovellettiin rahavirran suojausta. Vuonna
2009 korkosuojauksia lisättiin 30 miljoonan euron nimellisarvoisella korko-optiolla, joka on sidottu 3 kuukauden euriborin noteerauksen tasoon
2 %. Tämän tason ylittymisen seurauksena instrumentti muuttuu koronvaihtosopimukseksi, jonka kiinteä korko on 3,46 %.
2008
milj. ¤ < 1 vuosi 1–5 vuotta > 5 vuotta
Rahavirran suojaukseen määritellyt johdannaissopimukset:Koronvaihtosopimukset Nimellisarvo – 35,0 –
Positiivinen Käypä arvo – – –
Negatiivinen Käypä arvo – 1,3 –
Vuonna 2008 kaikki johdannaissopimukset kuuluivat IAS 39:n mukaisen suojauslaskennan piiriin ja niihin sovellettiin rahavirran suojausta.
johdannaisTen käypien arvojen hierarkia
Konserni on 1.1.2009 alkaen soveltanut IFRS 7:n muutosta, joka kos-
kee käypään arvoon arvostettavia rahoitusinstrumentteja. Uusien
vaatimusten mukaan käyvät arvot esitetään seuraavien käyvän arvon
määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti:
Taso 1 – täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut
(oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla
Taso 2 – muut todettavissa joko suoraan (ts. hintana) tai epäsuorasti
(ts. hinnoista johdettuina)
Taso 3 – ei todettavissa olevat syöttötiedot
Noteerauksen todettavuus Taso 1 Taso 2 Taso 3
Korko-optio – – –
Koronvaihtosopimukset – –1,7 –
Sähkötermiini –0,5 – –
Vertailutietoja ei esitetä, kuten IFRS 7:n muutosten siirtymäsäännöt
sallivat.
Suojauslaskentaa sovelletaan kaikkiin koronvaihtosopimuksiin. Tilin-
päätöksen tehokkuustestauksessa ei todettu tehottomuutta.
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 64 65
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
DNA:n vuosikertomus 200965
Tilinp
äätös
09
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
31 MUUT VUOKRASOPIMUKSET konserni vuokralle oTTajana
Ei purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella makset-
tavat vähimmäisvuokrat:
1 000 ¤ 2009 2008
Yhden vuoden kuluessa 21 153 21 884Vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa 12 225 6 892
Yli viiden vuoden kuluttua 5 525 1 885
Yhteensä 38 903 30 662
Konserni on vuokrannut mm. toimitiloja, teletiloja, mastoja ja autoja.
Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat 1–6 vuoteen, ja normaalisti
niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymis-
päivän jälkeen. Vuoden 2009 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuok-
rasopimusten perusteella suorittettuja vuokramenoja 39,0 miljoonaa
euroa (24,4 miljoonaa euroa). Konsernilla on näihin sopimuksiin liittyvä
4,6 miljoonan euron (0,7 miljoonaa euroa) varaus (liitetieto 26 Varauk-
set).
32 ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET
1 000 ¤ 2009 2008
Velat, joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnityksiäRahalaitoslainat 0 8 571Konsernin omassa hallussa oleva yrityskiinnitys 0 99 550
Muihin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokra-vastuut on esitetty liitetidossa 31.
hankinTasiToumukseT
Konserni on tehnyt sitovia ostotilauksia, joiden arvo 31.12.2009 oli
4,1 miljoonaa euroa.
33 LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyritys sekä tytäryritykset sekä osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallintoneuvoston, hallituksen ja joh-
toryhmien jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja ja varatoimitusjohtaja.
konsernin emo- ja TyTäryriTyssuhTeeT ovaT seuraavaT:
Yritys Kotimaa Omistusosuus Osuus äänivallasta
DNA Finland Oy* Suomi 100 % 100 %
DNA Palvelut Oy* Suomi 100 % 100 %
RSL COM Turku Oy** Suomi 100 % 100 %
DNA Kauppa Oy Suomi 100 % 100 %
Päijät-Visio Oy*** Suomi 100 % 100 %
Huuked Labs Oy Suomi 4 % 50 %
ShelCo2 Oy Suomi 100 % 100 %
ShelCo3 Oy Suomi 100 % 100 %
* DNA Finland Oy ja DNA Palvelut Oy sulautui DNA Oy:öön 30.6.2009** RSL Com Turku Oy sulautui DNA Oy:öön 31.12.2009*** Päijät-Visio Oy sulautui DNA Palvelut Oy:öön 31.3.2009
Luettelo osakkuusyrityksistä on esitetty liitetiedossa 17.
lähipiirin kanssa ToTeuTuivaT seuraavaT liikeTapahTumaT:
1 000 ¤ Myynnit Ostot Saamiset Velat
2009Huomattavaa vaikutusvaltaa käyttävät yhteisöt 53 3 671 0 0
Osakkuusyritykset 0 290 0 9
Muut lähipiiriin kuuluvat 0 42 0 0
2008Huomattavaa vaikutusvaltaa käyttävät yhteisöt 821 3 176 28 1 822
Osakkuusyritykset 1 214 0 0
Muut lähipiiriin kuuluvat 380 86 0 6
johdon Työsuhde-eTuudeT
1 000 ¤ 2009 2008
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 2 058 2 955Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet 0 109
Yhteensä 2 058 3 065
palkaT ja palkkioT:
1 000 ¤ 2009 2008
Toimitusjohtajat 999 1 269Varatoimitusjohtaja
Hallituksen jäsenet ja varajäsenet 526 402
34 TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
DNA, Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto ja Toimihenkilöunioni
pääsivät 31.1.2010 työtaistelua koskeneiden neuvottelujen päät-
teeksi kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Lakot ja tukilakot
loppuivat välittömästi.
DNA haki tammikuussa 2010 valtioneuvoston haettavaksi julis-
tamaa toimilupaa digitaaliseen UMTS-verkkoon Ahvenanmaan maa-
kunnassa. Päätös toimilupien myöntämisestä tehdään viimeistään
30.4.2010.
DNA:n operatiiviseksi johtajaksi (COO) nimitettiin 9.2.2010 diplomi-
insinööri Petteri Niemi, 39. Niemen vastuualue kattaa DNA:n myynti
ja markkinointi-, asiakaspalvelu-, tekniikka- ja tuotekehitystoiminnot.
Hän raportoi toimitusjohtaja Riitta Tiuraniemelle. Niemi on ollut DNA:n
palveluksessa vuodesta 2000 lähtien ja DNA Oy:n johtoryhmän jäsen
vuodesta 2009. Hän jatkaa operatiivisen johtajan tehtävän ohella
edelleen DNA:n asiakasprosesseista vastaavana johtajana.
35 OSAKKEEN OMISTUKSEN JAKAUMA JA TIEDOT OSAKKEEN OMISTAJISTA
Osakeomistuksen jakauma 31.12.2009 %
Yksityiset yritykset 51,3
Julkiset yritykset 48,7
Tiedot osakkeenomistajista kpl
Osuus osakkeista ja
äänimäärästä, %
Lännen Teletieto Oy 2 495 490 32,92
Oulun Puhelin Holding Oyj 1 698 997 22,41
PHP Liiketoiminta Oyj 1 513 856 19,97
Kuopion Puhelin Oy 993 864 13,11
Muut omistajat 878 554 11,59
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 66 67
DNA:n vuosikertomus 200967
Tilinp
äätös
09
1 000 ¤ Liite 31.12.2009 31.12.2008VASTAAVAAPYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 7
Kehittämismenot 1 441 1 271Liikearvo 2 150 0Aineettomat oikeudet 115 028 115 208Muut pitkävaikutteiset menot 11 575 130 194 1 477 117 956
Aineelliset hyödykkeet 7Maa- ja vesialueet 500 0Rakennukset ja rakennelmat 9 529 0Koneet ja kalusto 220 715 838Muut aineelliset hyödykkeet 873 0Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 49 350 280 967 22 860
Sijoitukset 8Osuudet saman konsernin yrityksissä 11 482 122 115Osuudet omistusyhteysyrityksissä 991 180Muut osakkeet ja osuudet 412 4 411Pääomalainasaaminen 0 12 885 6 380 133 087
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ 424 046 251 902VAIHTUVAT VASTAAVATVaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet 3 003 0SaamisetPitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 5 400 26 855Myyntisaamiset 9 097 0Muut saamiset 721 0Laskennalliset verosaamiset 2 621 17 839 878 27 733
Lyhytaikaiset saamisetMyyntisaamiset 122 284 3 018Saamiset saman konsernin yrityksiltä 9 4 914 40 836Muut saamiset 8 268 766Siirtosaamiset 10 6 612 142 078 266 44 886
RahoitusarvopaperitMuut arvopaperit 11 0 36 311
Rahat ja pankkisaamiset 18 745 2 135VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ 181 665 111 064VASTAAVAA YHTEENSÄ 605 710 362 966VASTATTAVAAOMA PÄÄOMA 12Osakepääoma 72 702 72 375Ylikurssirahasto 0 41 689Muut rahastot
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 67 710 67 967Edellisten tilikausien tappio –37 020 –63 821Tilikauden voitto 164 350 57 022OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 267 742 175 232TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 13 58 530 0PAKOLLISET VARAUKSET 14 10 080 0VIERAS PÄÄOMAPitkäaikainenLainat rahoituslaitoksilta 114 297 98 933Saadut ennakot 684 0Velat saman konsernin yrityksille 0 45 400Muut pitkäaikaiset velat 759 115 740 6 842 151 175Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 44 898 18 007Saadut ennakot 2 693 0Ostovelat 66 672 3 101Velat saman konsernin yrityksille 15 10 054 6 841Muut lyhytaikaiset velat 3 617 5 979Siirtovelat 16 25 686 153 619 2 633 36 560VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 269 359 187 735VASTATTAVAA YHTEENSÄ 605 710 362 966
Emoyhtiön tase, FAS1 000 ¤ Liite 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008
LIIKEVAIHTO 1 326 226 12 299
Liiketoiminnan muut tuotot 22 352 30 202
Materiaalit ja palvelut
Ostot tilikauden aikana 9 751 11 932
Varastojen lisäys tai vähennys –90 0
Ulkopuoliset palvelut 156 955 166 616 648 12 580
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 22 410 3 585
Henkilösivukulut
Eläkekulut 3 613 644
Muut henkilösivukulut 2 000 28 023 313 4 542
Poistot ja arvonalentumiset 2
Suunnitelman mukaiset poistot 52 662 7 062
Liiketoiminnan muut kulut 3 60 670 20 835
LIIKEVOITTO / TAPPIO 40 608 –2 520
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 2 007 30 214
Muut korko- ja rahoitustuotot 1 358 15 075
Arvonalentumisten palautukset 2 463 3 376
Korkokulut ja muut rahoituskulut 6 260 –433 8 726 33 188
VOITTO / TAPPIO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 40 175 30 668
Satunnaiset tuotot 4 132 914 35 383
VOITTO / TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 173 089 66 051
Tilinpäätössiirrot 5 1 733 –461
Tuloverot 6 10 472 8 568
TILIKAUDEN VOITTO / TAPPIO 164 350 57 022
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 68 69
DNA:n vuosikertomus 200969
Tilinp
äätös
09
1 000 ¤ 1.1.–31.12.2009 1.1.–31.12.2008
Liiketoiminnan rahavirtaLiikevoitto 40 608 –2 520Oikaisut liikevoittoon 47 518 7 685Käyttöpääoman muutos –830 –39 114Korot –4 162 6 349Saadut osingot 2 007 30 214Liiketoiminnan satunnaiset erät –1 696 33 085Verot –12 074 –9 446Liiketoiminnan rahavirta yhteensä 71 371 26 255
Investointien rahavirtaInvestoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin –43 129 –123 966Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot 65 0Muiden pitkäaikaisten sijoitusten lisäykset –8 0Muiden pitkäaikaisten sijoitusten vähennykset 0 79 251Ostetut tytäryhtiöt –1 005 –353Osakkeiden ostot 0 –1 038Osakkeiden myynnit 5 679 20Tytäryhtiöiden myynnit 312 383Investointien rahavirta yhteensä –38 087 –45 702Rahavirta ennen rahoitusta 33 285 –19 447
Rahoituksen kassavirtaMaksullinen osakeanti 0 1 791Osingonjako –10 003 –8 704Ylikurssin palautus –41 618 –100 000Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksu –61 543 –8 571Pitkäaikaisten lainojen nostot 105 000 307 210Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset –27 486 –159 571Pitkäaikaisten saamisten lisäys/vähennys –5 600 3 145Muut 18 562 –39 687Rahoitus rahavirta yhteensä –22 690 –4 388Rahavirta rahoituksen jälkeen 10 595 –23 835
Rahavarojen muutos 10 595 –23 835Rahavarat tilikauden alussa 1.1. 2 135 27 990Liiketoimintasiirrossa siirtyneet rahavarat –6 016 2 020Rahavarat tilikauden lopussa 31.12. 18 745 2 135
Likvideihin varoihin lasketaan taseen rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset.
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS
laskennalliseT veroT
Laskennallinen verosaaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen
välisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien
vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verosaaminen
arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena. Laskennallinen verosaa-
minen 2 620 775,80 euroa muodostuu tilinpäätöksiin tehdyistä pakol-
lisista varauksista.
arvosTusperiaaTTeeT
Pysyvien vastaavien arvostaminen
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen han-
kintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina kohteen
taloudellisen vaikutusajan perusteella.
Poistoajat ovat:
Aineettomat oikeudet 2–10 vuotta
Liikearvo 5–10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 3–5 vuotta
Rakennukset 25 vuotta
Rakennelmat 10–25 vuotta
Koneet ja laitteet 3–15 vuotta
Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenon tai sitä alemman jäl-
leenhankintahinnan tai todennäköisen luovutushinnan määräisenä.
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, FAS
Rahoitusomaisuuden arvostus
Rahoitusarvopaperit on arvostettu markkinahintaan. Arvonmuutokset
merkitään suoraan tuloslaskelmaan.
Tutkimus- ja tuotekehitysmenot
Kehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna. Kolmen
tai useamman vuoden ajan tuloa kerryttävät menot on aktivoitu
pitkä vaikutteisina menoina ja poistetaan kolmen vuoden aikana.
Eläkkeet
Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkeva-
kuutusyhtiössä. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perus-
tuvat aktuaarien tekemiin laskelmiin. Eläkemenot kirjataan kuluksi
kertymisvuonna.
Valuuttamääräiset erät
Tilinpäätöksessä muunnetuissa valuuttapohjaisissa erissä on käytetty
Suomen Pankin keskikurssia per 31.12.2009.
Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus
Vertailtaessa tilikauden tietoja edelliseen tilikauteen tulee huomioida,
että 30.6.2009 DNA Palvelut Oy ja DNA Finland Oy sulautuivat DNA
Oy:öön, joka on keskeisin syy liikevaihdon ja siitä johtuvien kulujen sekä
taseen lukujen merkittävään kasvuun.
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 70 71
DNA:n vuosikertomus 200971
Tilinp
äätös
09
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS
1 LIIKEVAIHTO1 000 ¤ 2009 2008
Kotimaa 316 051 12 299
Ulkomaat 10 175 0
Yhteensä 326 226 12 299
Konsernin ja emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärinYhteensä 436 55
2 POISTOT JA ARVONALENTUMISET1 000 ¤ 2009 2008
Poistot aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä 52 662 7 062
Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtaan pysyvät vastaavat
3 LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT1 000 ¤ 2009 2008
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden romutukset 0 547
Käyttö- ja ylläpitokulut 11 127 8 608
Vuokrakulut 25 510 7 375
Ulkopuoliset palvelut 2 268 2 630
Muut kuluerät 21 765 1 676
Yhteensä 60 670 20 835
Tilintarkastajan palkkiot
PricewaterhouseCoopers OyTilintarkastuspalkkiot 192 165
Veroneuvonta 29 46
Muut palkkiot 64 296
KPMG OyMuut palkkiot 5 162
4 SATUNNAISET ERÄT1 000 ¤ 2009 2008
Konserniavustus –1 696 33 085
Fuusiovoitto 134 610 2 299
Yhteensä 132 914 35 383
5 TILINPÄÄTÖSSIIRROT1 000 ¤ 2009 2008
Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus 1 733 –461
6 VÄLITTÖMÄT VEROT1 000 ¤ 2009 2008
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 8 050 –9 446
Tulovero edellisiltä tilikausilta 619 0
Laskennallisen verosaamisen muutos 1 802 878
Välittömät verot 10 472 –8 568
7 PYSYVÄT VASTAAVAT (KÄYTTÖOMAISUUS)1 000 ¤ 2009 2008
KehittämismenotHankintameno 1.1. 1 292 0
Lisäykset yritysjärjestelyistä 615 0
Siirrot erien välillä 128 1 292
Vähennykset
Hankintameno 31.12. 2 035 1 292
Kertyneet poistot 1.1. 22 0Lisäysten yritysjärjestelyiden kertyneet poistot 173 0
Tilikauden poisto 400 22
Kertyneet poistot 31.12. 594 22
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 441 1 271
1 000 ¤ 2009 2008
Aineettomat oikeudetHankintameno 1.1. 121 282 0
Lisäykset 0 121 282
Lisäykset yritysjärjestelyistä 21 429 0
Siirrot erien välillä 6 622 0
Hankintameno 31.12. 149 332 121 282
Kertyneet poistot 1.1. 6 074 0Lisäysten yritysjärjestelyiden kertyneet poistot 13 665 0
Tilikauden poisto 14 566 6 073
Kertyneet poistot 31.12. 34 305 6 073
Kirjanpitoarvo 31.12. 115 028 115 208
LiikearvoHankintameno 1.1. 0 4 731
Lisäykset yritysjärjestelyistä 21 940 0
Vähennykset 0 –4 731
Hankintameno 31.12. 21 940 0
Kertyneet poistot 1.1. 4 432Lisäysten yritysjärjestelyiden kertyneet poistot 19 374 –4 432
Tilikauden poisto 415 0
Kertyneet poistot 31.12. 19 790 0
Kirjanpitoarvo 31.12. 2 150 0
Muut pitkävaikutteiset menotHankintameno 1.1. 2 433 3 654
Lisäykset 136 946
Lisäykset yritysjärjestelyistä 74 849 0
Siirrot erien välillä 1 315 345
Vähennykset 0 –2 512
Hankintameno 31.12. 78 733 2 433
Kertyneet poistot 1.1. 955 1 188Lisäysten yritysjärjestelyiden kertyneet poistot 61 582 –678
Tilikauden poisto 4 621 446
Kertyneet poistot 31.12. 67 157 955
Kirjanpitoarvo 31.12. 11 575 1 477
Maa- ja vesialueetHankintameno 1.1. 0 507
Lisäykset yritysjärjestelyistä 500 0
Vähennykset 0 –507
Kirjanpitoarvo 31.12. 500 0
1 000 ¤ 2009 2008
Rakennukset ja rakennelmatHankintameno 1.1. 0 7 811
Lisäykset yritysjärjestelyistä 11 139 0
Vähennykset 0 –7 811
Hankintameno 31.12. 11 139 0
Kertyneet poistot 1.1. 0 349Lisäysten yritysjärjestelyiden kertyneet poistot 1 188 –349
Tilikauden poisto 422 0
Kertyneet poistot 31.12. 1 610 0
Kirjanpitoarvo 31.12. 9 529 0
Koneet ja kalustoHankintameno 1.1. 1 136 137 259
Lisäykset 25 458
Lisäykset yritysjärjestelyistä 365 275 0
Siirrot erien välillä 27 193 249
Vähennykset –3 718 –136 830
Hankintameno 31.12. 389 910 1 136
Kertyneet poistot 1.1. 298 10 259Lisäysten yritysjärjestelyiden kertyneet poistot 140 359 –10 483
Tilikauden poisto 32 238 522
Vähennysten kertyneet poistot –3 699 0
Kertyneet poistot 31.12. 169 196 298
Kirjanpitoarvo 31.12. 220 715 838
Muut aineelliset hyödykkeetHankintameno 1.1.
Lisäykset yritysjärjestelyistä 873 0
Hankintameno 31.12. 873 0
Ennakkomaksut ja keskeneräiset Hankintameno 1.1. 22 1 130
Lisäykset 43 075 1 272
Lisäykset yritysjärjestelyistä 41 618 0
Vähennykset –107 –495
Siirrot erien välillä –35 258 –1 886
Hankintameno 31.12. 49 350 22
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 72 73
DNA:n vuosikertomus 200973
Tilinp
äätös
09
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FASEmoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, FAS
9 SAAMISET SAMAN KONSERNIN YRITYKSILTÄ
1 000 ¤ 2009 2008
Myyntisaamiset 329 2 809
Korkosaamiset 43 2 272
Lainasaamiset 1 500 2 000
Konsernitilisaamiset 3 042 670
Konserniavustussaamiset 0 33 085
Yhteensä 4 914 40 836
10 SIIRTOSAAMISET1 000 ¤ 2009 2008
Ostolaskujen jaksotus 4 198 162
Muut saamiset 2 413 104
Yhteensä 6 612 266
11 RAHOITUSARVOPAPERIT1 000 ¤ 2009 2008
Rahoitusarvopaperit sisältävät osakkeita 0 36 311
12 OMA PÄÄOMA1 000 ¤ 2009 2008
Osakepääoma 1.1. 72 375 72 218
Osakeanti 0 157
Siirrot erien välillä 328 0
Osakepääoma 31.12. 72 702 72 375
Ylikurssirahasto 1.1. 41 689 141 689
Ylikurssin palautus –41 618 –100 000
Siirrot erien välillä –70
Ylikurssirahasto 31.12. 0 41 689
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 67 967 65 350
Lisäykset 0 2 617
Siirrot erien välillä –257 0Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 67 710 67 967
Tappio edellisiltä tilikausilta 1.1. –6 799 –56 335
Osingonjako –29 934 –8 704
Edelliseen tilikauteen kohdistuvat oikaisut 0 1 218
Omat osakkeet –287 0
Tappio edellisiltä tilikausilta 31.12. –37 020 –63 821Tilikauden voitto/tappio 164 350 57 022
13 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ1 000 ¤ 2009 2008
Tilinpäätössiirtojen kertymä yhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta 58 530 0
14 PAKOLLISET VARAUKSET1 000 ¤ 2009 2008
Pakollisiin varauksiin on kirjattu laitetiloista ja mastoista arvioidut todennäköiset purkukustannukset 1 734 0
Tappiolliset sopimukset 4 637 0
Eläkevaraus 710 0
Uudelleenjärjestelyvaraus 3 000 0
Pakolliset varaukset yhteensä 10 080 0
15 VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE1 000 ¤ 2009 2008
Ostovelat 2 280 136
Konserniavustusvelat 1 696 0
Muut velat 131 260
Siirtovelat 5 948 39
Konsernitilivelat 0 6 406
Yhteensä 10 054 6 841
16 SIIRTOVELAT1 000 ¤ 2009 2008
Lomapalkat ja tulospalkkiot 11 539 501
Korkokulut 1 282 598
Muut liiketoimintamenojen jaksotukset 12 864 1 534
Yhteensä 25 686 2 633
17 LASKENNALLISET VEROVELAT/-SAAMISET
1 000 ¤ 2009 2008
Laskennallinen verosaaminen rahoitusarvo-papereiden arvonalentumisesta 2 621 878Laskennallinen verosaaminen pakollisista varauksista
18 VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
1 000 ¤ 2009 2008
Annetut vakuudetVelat, joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnityksiäRahalaitoslainat 0 8 571
Yhtiön omassa hallussa oleva yrityskiinnitys 0 50 050
Vastuusitoumukset ja muut vastuutLeasingsopimuksista maksettavat määrätSeuraavalla tilikaudella maksettavat 4 606 682
Myöhemmin maksettavat 8 304 578
Yhteensä 12 910 1 260
Leasingsopimukset ovat kolmen vuoden sopimuksia.
Muut vastuutVuokravastuut 17 560 10 600
Takaukset 0 1 722
Muut vastuut 4 093 512
19 LÄHIPIIRITAPAHTUMIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
1 000 ¤ 2009 2008
Johdon palkat ja palkkiotHallituksen jäsenet ja toimitusjohtajat 1 126 909
Yhtiön hallituksen jäsenille tai toimitusjohtajalle ei ole myönnetty
rahalainoja.
8 SIJOITUKSET1 000 ¤ 2009 2008
Osuudet saman konsernin yrityksissäKirjanpitoarvo 1.1. 122 115 75 647
Lisäykset 1 656 76 190
Vähennykset –112 290 29 722
Kirjanpitoarvo 31.12. 11 482 122 115
Osuudet omistusyhteysyrityksissäKirjanpitoarvo 1.1. 180 1 062
Lisäykset 876 0
Vähennykset –65 881
Kirjanpitoarvo 31.12. 991 180
Muut osakkeet ja osuudetKirjanpitoarvo 1.1. 4 411 3 470
Lisäykset 75 1 121
Lisäykset yritysjärjestelyistä 355 0
Vähennykset –4 429 –180
Kirjanpitoarvo 31.12. 412 4 411
PääomalainasaamisetKirjanpitoarvo 1.1. 6 380 63 880
Lisäykset 0 500
Vähennykset –6 380 58 000
Kirjanpitoarvo 31.12. 0 6 380
emoyhTiön omisTusosuudeT
1 000 ¤ 2009 2008
KonserniyrityksetDNA Finland Oy* 0 % 100 %
DNA Palvelut Oy* 0 % 100 %
DNA Kauppa Oy 100 % 100 %
RSL Com Turku Oy** 0 % 100 %
KRO Trading Oy 0 % 100 %
ShelCo2 Oy 100 %
ShelCo3 Oy 100 %
Huuked Labs Oy 4 %
Kaikki konserniyritykset on yhdistelty emoyhtiön
konsernitilinpäätökseen.
OsakkuusyhtiötSuomen Numerot Numpac Oy 25 % 25 %
Osakkuusyhtiö on yhdistelty emoyhtiön konsernitilinpäätökseen.
* DNA Finland Oy ja DNA Palvelut Oy sulautui DNA Oy:öön 30.6.2009
**RSL Com Turku Oy sulautui DNA Oy:öön 31.12.2009
1 000 ¤ 2009 2008
Oma pääoma yhteensä 267 742 175 232
Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.Edellisten tilikausien tappiot –37 020 –63 821
SVOP-rahasto 67 710 67 967
Tilikauden voitto/tappio 164 350 57 022
Voitonjakokelpoiset varat yhteensä 195 040 61 169
asdasdasdasdasd
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 74 75
DNA:n vuosikertomus 200975
Tilinp
äätös
09
Tunnusluvutdna oy -konsernin TaloudellisTa kehiTysTä kuvaavaT TunnusluvuT
31.12.2009 31.12.2008
TULOSLASKELMALiikevaihto, milj. euroa 652 647
Käyttökate, milj. euroa 167 166
Käyttökate, % liikevaihdosta 25,6 25,6
Liikevoitto, milj. euroa –44 69
Liikevoitto, % liikevaihdosta –6,7 10,7
Tilikauden voitto, milj. euroa –57 47
Oman pääoman tuotto (ROE), % –11,6 8,0
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % –6,1 9,9
TASEOmavaraisuusaste, % 55,3 60,8
Nettovelka / Käyttökate 0,88 0,97
Nettovelkaantumisaste (gearing), % 34,5 29,2
Taseen loppusumma, milj. euroa 772 912
INVESTOINNIT KÄYTTÖOMAISUUTEENBruttoinvestoinnit, milj. euroa 88 97
Bruttoinvestoinnit, % liikevaihdosta 13,5 15,0
HENKILÖSTÖHenkilöstö keskimäärin tilikaudella 918 1 095
Osakekohtaiset tunnusluvutOsakekohtainen tulos (EPS), euroa –7,5 6,2
Osakekohtainen oma pääoma, euroa 56,0 73,0
Osakekohtainen osinko, euroa 4,35 3,95
Osinko tuloksesta, % –58,0 63,8
Efektiivinen osinkotuotto prosentteina - -
Hinta/voittosuhde (P/E) - -
Osakkeen kurssikehitys - -
Osakekannan markkina-arvo - -
Osakkeiden vaihtomäärä tilikauden aikana - -
Osakkeiden vaihtomäärä tilikauden aikana prosentteina - -
Osakkeiden antioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (1 000 kpl) 7 580 7 568
Osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa (1 000 kpl) 7 581 7 568
Tunnuslukujen laskentakaavat
Käyttökate (EUR) = Liikevoitto + poistot ja arvonalentumiset
Oman pääoman tuotto (%) =Tilikauden voitto
x 100Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto (%) =Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
x 100Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste (%) =Oma pääoma
x 100Taseen loppusumma – saadut ennakot
Korollinen nettovelka (EUR) = Korolliset velat – rahavarat
Nettovelkaantumisaste (gearing), (%) =Korolliset velat – rahavarat
x 100Oma pääoma yhteensä
Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat
Osakekohtainen tulos (EUR) =Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana
Osakekohtainen oma pääoma (EUR) =Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osakekohtainen osinko (EUR) =Tilikauden osingonjako
Osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko tuloksesta (%) =Osakekohtainen osinko
x 100Osakekohtainen tulos
Tilinp
äätös
09
DNA:n vuosikertomus 2009 76 77
TOIMINTAKERTOMUKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET
Vantaalla 10. päivänä maaliskuuta 2010
Risto Siivola Esa Haavisto
hallituksen puheenjohtaja hallituksen jäsen
Hannu Isotalo Juha-Pekka Keskiaho
hallituksen jäsen hallituksen jäsen
Jarmo Leino Anssi Soila
hallituksen jäsen hallituksen jäsen
Riitta Tiuraniemi
toimitusjohtaja
TilinpääTösmerkinTä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Vantaalla 10. päivänä maaliskuuta 2010
PricewaterhouseCoopers Oy
KHT-yhteisö
Pekka Loikkanen
KHT
Graafinen suunnittelu ja toteutus: Kreab Gavin AndersonValokuvat: Rami Hanafi ja Tomi ParkkonenPaperit: Galerie Art Matt 300 g/m2, 150 g/m2
Paino: Erweko Painotuote Oy, 2010
DNA OyAnsatie 6a B
PL 41, 01741 VANTAAwww.dna.fi