Kelan kuntoutus ja sote-palvelut – esimerkkinä nuoren kuntoutusraha

Kelan etuudet sotessa– onko

monikanavarahoitus pian historiaa?

1.12.2015

Karoliina Koskenvuo, erikoistutkija

Nuoren kuntoutusrahaa Oulussa saaneiden

muiden etuuksien ja palveluiden käyttö

Nuoren kuntoutusraha

• Kela on maksanut nuoren kuntoutusrahaa vuodesta 1999

alkaen

• Tavoitteena on turvata 16-19-vuotiaille vajaakuntoisille nuorille

mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen ja järjestää

työkyvyttömyyseläkkeelle vaihtoehtoinen toimeentulon turva

• Kuntoutusrahaa maksetaan aikaisintaan 16 ikävuoden täyttämistä

seuraavasta päivästä lukien enintään sen kuukauden loppuun, jona

nuori täyttää 20 vuotta tai meneillään oleva kuntoutus päättyy.

• Ikärajan nostoa 23 v. suunniteltu, ei ole toteutunut; samoin tason

korotusta, vuoden 2015 tasossa vähimmäiseläke on 746,57 e,

vähimmäismääräinen kuntoutusraha 600,50 e.

Nuoren kuntoutusraha: edellytykset

• Nuoren kuntoutusrahaa myönnetään ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi (työelämätavoite)

• Nuoren työkyky ja ansiomahdollisuudet tai mahdollisuudet valita ammatti ja työ ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet

• Nuoren katsotaan tarvitsevan tehostetun työkyvynarvioinnin

perusteella tehostettua kuntoutusta (tarve erityisiin tukitoimiin opiskelun/kuntoutuksen aikana)

• Kunta on laatinut nuorelle henkilökohtaisen opiskelu- ja

kuntoutumissuunnitelman (KHOPS) 4

Nuoren kuntoutusrahaa saaneiden osuudet (%) ikäryhmittäin vuosina 2005, 2008, 2011 ja 2013 (Kokkonen &

Koskenvuo 2015)

0

0,2

0,4

0,6

0,8

1

1,2

1,4

1,6

1,8

2

16 17 18 19 20 21 22 23 24

2005

2008

2011

2013

Nuoren kuntoutusrahaa saaneiden tarkastelu Oulun aineistolla

• Tarkastellaan aiempaa laajemmin ja monipuolisemmin nuoren

kuntoutusrahan saajien muiden etuuksien ja palveluiden käyttöä

(kokonaiskuva)

• Verrataan etuuksien ja palveluiden käyttöä saman ikäisiin

nuoriin, joille ei ole myönnetty nuoren kuntoutusrahaa

• Jatkossa seuranta-asetelmaa hyödyntäen voidaan tarkastella,

mitkä muut tekijät kuin sairauden ja vamman luonne selittävät

sitä, siirtyykö nuori kuntoutusrahan päättymisen jälkeen

eläkkeelle, työelämään, jatkamaan opintoja ym. (Koskenvuo ym. 2011:

sairaus/vamman luonne vaikuttaa merkittävästi siihen siirtyvätkö nuoret

työkyvyttömyyseläkkeelle/muiden etuuksien saajiksi)

Nuoren kuntoutusraha 2013 n (%)

16 41 (13.5)

17 67 (22.0)

18 60 (19.7)

19 58 (19.1)

20 38 (12.5)

21 30 (9.9)

22 8 (2.6)

24 1 (0.3)

27 1 (0.3)

Mies 158 (52.0)

Nainen 146 (48.0)

Mielenterveyden ja käytt.

häiriöt

238 (78.3)

Hermoston sairaudet 21 (6.9)

Synnynnäiset

epämuodostumat/kromoso

mipoikkeavuudet

19 (6.3)

Silmän ja korvan sairaudet 16 (5.2)

Muut 10 (3.2)

Yhteensä 304 (100.0)

Oulun aineisto Väestö 2013 (Kelasto)

Nuoren kuntoutusraha

2013

n (%)

16 746 (12.0)

17 1309 (21.1)

18 1383 (22.3)

19 1229 (19.8)

20 887 (14.3)

21 425 (6.8)

22 159 (2.6)

23 47 (0.8)

24 13 (0.2)

25 5 (0.1)

26 4 (0.1)

27 2 (0.0)

28 1 (0.0)

29 1 (0.0)

Mies 3569 (57.5)

Nainen 2642 (42.5)

Yhteensä 6211 (100.0)

Nuoren kuntoutusrahaa saaneiden ja saman ikäisten nuorten* Kelan etuuksien käyttö, %

*muita saman ikäisiä koskeva aineisto painotettiin vastaamaan ikäjakaumaltaan

nuoren kuntoutusrahan saajien aineistoa

2

4,7

48,3

1,8

10,4

0,9

3,6

49

24

70,7

5,3

7,2

3,9

3

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Vammaistuki

Matkakorvauksia

Lääkeostoja

Sairauspäivärahakausia

Yksityinen tutkimus/hoito

Työkyvyttömyyseläke

Hammaslääkärikäyntejä

%

Nuoren kuntoutusrahaa saaneet Samanikäisten vertailuaineisto

Nuoren kuntoutusrahaa saaneiden ja saman ikäisten nuorten* Kelan kuntoutuspalveluiden käyttö, %

0,7

0,3

0,2

0,8

7,9

2,3

11,8

71,7

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Kuntoutuspsykoterapia

Harkinnavarainen kuntoutus

Lääkinnällinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus

Nuoren kuntoutusrahaa saaneet Samanikäisten vertailuaineisto

*muita saman ikäisiä koskeva aineisto painotettiin vastaamaan ikäjakaumaltaan nuoren

kuntoutusrahan saajien aineistoa

Nuoren kuntoutusrahaa saaneiden ja saman ikäisten nuorten* etuuksien ja palveluiden käyttö, %

0,3

6,9

38,5

5,2

65,9

7,9

11,2

41,1

26,6

75

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Kuljetuspalvelut_vpl

Toimeentulotukikuukausia

Suunterveydenhuollon kustannuksia

Mielenterveys/päihdepalvelujen kustannuksia

Avoterveydenhuollon kustannuksia

Nuoren kuntoutusrahaa saaneet Samanikäisten vertailuaineisto

*muita saman ikäisiä koskeva aineisto painotettiin vastaamaan ikäjakaumaltaan nuoren

kuntoutusrahan saajien aineistoa

Yhteenveto

• Nuoren kuntoutusrahaa saaneiden muiden etuuksien ja

sote-palveluiden käyttö eroaa selvästi muiden saman

ikäisten etuuksien/palveluiden käytöstä

• Nuoren kuntoutusrahan saajat käyttävät enemmän:

− mielenterveys- ja päihdepalveluja

− Kelan kuntoutuspalveluja, ml. kuntoutuspsykoterapia

− lääkkeitä

− työkyvyttömyys/vammaisetuuksia

− matkakorvauksia

− toimeentulotukea

− avoterveydenhuollon palveluja

• …ja vähemmän:

− yksityisiä terveyspalveluja

Johtopäätökset

• Nuoren kuntoutusrahaa saaneet ovat useiden eri etuuksien

saajina, käyttävät muita samanikäisiä enemmän julkisen

sektorin palveluita ja ovat useammin myös toimeentulotuen

saajina

• Vajaakuntoinen nuori on monien palveluiden, etuuksien ja

tukitoimien piirissä ja työelämään tähtäävän ammatillisen

koulutuksen turvaamisesta on säädetty lailla. Koulutuksen

päättymisen jälkeistä työelämään siirtymistä ei kuitenkaan

tueta riittävästi ja liian usein toimeentulon turvaa joudutaan

hakemaan pysyvästä työkyvyttömyyseläkkeestä

Vuonna 2011 tehdyn seurantatutkimuksen tuloksia*: eri etuuksien saaminen nuoren kuntoutusrahan päättymisen jälkeen

39,5

15,1

17,1

33,5

41,2

52,1

23,8

30,1

42,7

51,6

0 10 20 30 40 50 60

Toimeentulotuen kuukausia

Opintotuen kuukausia

Sairauspäivärahapäiviä

Työmarkkinatuki taiperuspäivärahapäiviä

Työkyvyttömyyseläke

2005-2009

2005-2006

*Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja

työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3: 22-30.