KARIJOEN KUNTA · Mikäli valmisteilla oleva maakunta ja –soteuudistus toteutuu vuoden 2020...

Kunnanhallitus 3.4.2018 Kunnanvaltuusto 20.6.2018

KARIJOEN KUNTA Tilinpäätös 2017

Sisältö 1 Toimintakertomus vuodelta 2017 ................................................................. 1

1.1 Kunnanjohtajan katsaus ......................................................................... 1

1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset .................................................. 4

1.2.1 Kunnanvaltuusto ............................................................................ 4

1.2.2 Kunnanhallitus ............................................................................... 5

1.2.3 Tarkastuslautakunta ...................................................................... 6

1.2.4 Muu luottamushenkilöhallinto ........................................................ 6

1.3 Yleinen taloudellinen kehitys .................................................................. 6

1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa ................................ 12

1.5 Arvio tulevasta kehityksestä ................................................................. 14

1.6 Kunnan henkilöstö ................................................................................ 16

1.7 Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen ........................................... 19

1.8 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus .................. 21

1.8.1 Tilikauden tuloksen muodostus ................................................... 21

1.8.2 Toiminnan rahoitus ...................................................................... 23

1.9 Rahoitusasema ja sen muutokset ........................................................ 26

1.10 Kokonaistulot ja –menot ....................................................................... 30

1.11 Kuntakonsernin toiminta ja talous ........................................................ 31

1.11.1 Konsernitavoitteet ja niiden toteutuminen .................................... 31

1.11.2 Konsernin toiminnan ohjaus, konsernivalvonta ............................ 32

1.12 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut ................................................. 33

1.12.1 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut ................................... 33

1.12.2 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut .............................. 35

1.12.3 Konsernitase ja sen tunnusluvut .................................................. 38

1.13 Tilikauden tuloksen käsittely ................................................................ 42

2 Talousarvion toteutuminen ......................................................................... 43

2.1 Tavoitteiden toteutuminen .................................................................... 43

2.1.1 Vaalit ............................................................................................ 43

2.1.2 Yleinen hallinto ............................................................................ 43

2.1.3 Keskustoimisto ............................................................................ 45

2.1.4 Elinkeinojen kehittäminen ............................................................ 46

2.1.5 Sosiaali- ja terveyspalvelut .......................................................... 48

2.1.6 Ammatilliset oppilaitokset ............................................................ 53

2.1.7 Kansalaisopisto............................................................................ 53

2.1.8 Musiikkiopisto .............................................................................. 54

2.1.9 Asuntojen ja muiden tilojen vuokraus .......................................... 54

2.1.10 Työllisyystyöt ................................................................................ 56

2.1.11 Asiointiliikenne ............................................................................. 56

2.1.12 Maatalouspalvelut ........................................................................ 57

2.1.13 Opetustoimen hallinto .................................................................. 57

2.1.14 Peruskoulut .................................................................................. 58

2.1.15 Yhteiset koulut ............................................................................. 59

2.1.16 Varhaiskasvatus ........................................................................... 60

2.1.17 Kirjasto ......................................................................................... 61

2.1.18 Kulttuuri ........................................................................................ 62

2.1.19 Vapaa-aikapalvelut ...................................................................... 64

2.1.20 Rakennusvalvonta ....................................................................... 67

2.1.21 Pelastustoimi ................................................................................ 68

2.1.22 Tekninen hallinto .......................................................................... 68

2.1.23 Yleiset työt ................................................................................... 69

2.1.24 Kiinteistöt ..................................................................................... 70

2.1.25 Tukipalvelut .................................................................................. 71

2.1.26 Vesihuolto .................................................................................... 72

2.2 Käyttötalouden toteutuminen ................................................................ 74

2.3 Tuloslaskelman toteutuminen ............................................................... 85

2.4 Investointien toteutuminen .................................................................... 88

2.5 Rahoitusosan toteutuminen .................................................................. 90

2.6 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta ................... 91

3 Tilinpäätöslaskelmat ................................................................................... 94

3.1 Tuloslaskelma ...................................................................................... 94

3.2 Rahoituslaskelma ................................................................................. 95

3.3 Tase ..................................................................................................... 96

3.4 Konsernilaskelmat ................................................................................ 98

4 Tilinpäätöksen liitetiedot ............................................................................ 102

4.1 Kunnan tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ............................................................................................. 102

4.2 Tuloslaskelman liitetiedot ................................................................... 103

4.3 Tasetta koskevat liitetiedot ................................................................. 107

4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot........................... 112

5 Eriytetyt tilinpäätökset ............................................................................... 115

5.1 Muiden kirjanpidollisten taseyksiköiden tilinpäätökset ........................ 115

1

1 Toimintakertomus vuodelta 2017

1.1 Kunnanjohtajan katsaus Vuosien 2016 ja 2017 talouskasvu yllätti ekonomistit vahvuudellaan. Keskeisinä tekijöinä suhdannenousun taustalla ovat pitkälti ulkoiset tekijät, kuten maailman-talouden vahva ja laaja-alainen veto sekä euroalueen elvyttävä rahapolitiikka. Euroalueen talouskasvu onkin piristynyt odotettua voimakkaammin. Maailman poliittinen ja geopoliittinen tilanne on kuitenkin edelleen hyvin epävakaa. Suomen taloustilastot ja kansantalouden ennusteet ovat edelleen tarkentuneet ylöspäin niin, että esimerkiksi vuoden 2016 BKT-kasvuprosentti nousi vielä kulu-van vuoden tammikuussa ja päätyi 2,1 prosenttiin. Tilastokeskuksen ennakkotie-don mukaan vuonna 2017 bruttokansantuote kasvoi 3 prosenttia. Suurinta brutto-kansantuotteen kasvu oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä, jolla kasvua kertyi 1,3 prosenttia edellisestä neljänneksestä. Myös muut vuosineljännekset kasvoi-vat selvästi etenkin vuodentakaiseen verrattuna. Kansantalouden kysyntäeristä kaikki, eli niin vienti, kulutus kuin investoinnitkin, ovat kasvaneet viime vuoden alkupuolella. Yksityistä kulutusta on tukenut voi-makkaasti piristynyt työllisyys, asuntorakentaminen valtakunnallisesti katsottuna jatkuu yhä vilkkaana ja tuotannollisia investointeja on tehty runsaasti. Viennin kasvulukuihin on vaikuttanut erityisesti maailmankaupan hyvä veto. Vienti on vahvistunut kaikkiin Suomelle tärkeisiin vientimaihin. Työllisten määrä kasvoi koko maassa viime vuonna 25 000 hengellä, mikä nosti työllisyysasteen 69,6 prosenttiin. Myös työttömyys kääntyi loppuvuonna hienoi-seen laskuun. Piristyneisiin talouslukuihin suhteutettuna työttömyyden lasku oli kuitenkin pettymys. Työttömyysaste laski viime vuonna vain 0,2 prosenttia pääty-en 8,6 prosenttiin. Kuntien työllisyys pysyi viime vuonna melko vakaana. Kuluttajien luottamusindikaattorit, yritysten suhdannekyselyt ja muut ennakoivat indikaattorit ovat vuoden vaihteessa olleet jopa ennätyksellisen korkealla tasolla. Yhä useammat ennustelaitokset arvioivatkin, että kasvu jatkuu tänä vuonna vah-vana, noin kolmen prosentin kasvuluvuissa. Osa ennustelaitoksista arvioi kuiten-kin yhä, että voimakkain suhdannehuippu ajoittui viime vuodelle ja kuluvana vuonna talouskasvu hidastuu noin kahden prosentin pintaan. Talouskasvun odotetaan hiipuvan hieman vuonna 2019, sillä bruttokansantuot-teen kasvuennusteet jäävät tyypillisesti kahden prosentin tuntumaan. Inflaation odotetaan kiihtyvän vuonna 2019, mikä hidastaa reaalista käytettävissä olevien tulojen kasvua. Ansioiden odotetaan nousevan hieman kuluvaa vuotta nopeam-min. Työllisyys paranee ensi vuonna yhä, mutta työpaikkojen ja työntekijöiden kohtaanto-ongelmat, väestörakenteen muutos ja muut työn tarjontarajoitteet hi-dastavat työllisyyden paranemista. Samalla esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden odotetaan pysyvän yhä korkealla tasolla. Karijoella talouden piristyminen näkyi vuonna 2017 mm. verotulojen kasvuna. Vuonna 2017 tilitetyt tuloverot kasvoivat edellisestä vuodesta noin 5,7 prosenttia.

2

Myös työllisyys parani Karijoella vuoteen 2016 nähden. Vuoden 2017 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus oli 7,9 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 10,6 prosenttia. Muutos oli -19 henkilöä eli -28 prosenttia. Koko maassa työttömi-en työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 11,2 prosenttia ja Etelä-Pohjanmaalla 9,2 prosenttia, joka oli maan toiseksi alhaisin lukema. Kertomusvuonna, kuten jo useampana vuonna aikaisemmin, väestökehitys oli negatiivinen. Väestö väheni 20 henkilöllä eli väestömuutos oli -1,5 prosenttia. Tästä suurin osa selittyi muuttotappiolla. Kuntaan muutti 48 henkilöä ja kunnasta muutti pois 67 henkilöä. Kuolleita oli 14 ja syntyneitä 13 henkilöä. Vuoden 2017 lopussa kunnassa oli 1329 asukasta. Negatiivinen väestökehitys yhdessä väes-tön ikääntymisen kanssa lisää haasteita kuntataloudelle. Positiivinen tapahtuma on kuitenkin syntyneiden määrän kasvu. Kunnassa jatkettiin aikaisempien vuosien tapaan toiminnan tehostamista ja sääs-tökohteiden etsintää. Merkittävänä yksittäisenä säästötoimenpiteenä oli elintarvi-kehankintojen siirtyminen lokakuussa 2017 uudelle toimittajalle, mikä laski hankit-tavien elintarvikkeiden hintaa. Vaikutus näkyy selkeämmin kuitenkin vasta vuo-desta 2018 alkaen. Säästökeskusteluja käytiin myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoksen (LLKY) toimintaan liittyen. Kunnat edellyttivät LLKY:ta valmistelemaan talouden sopeut-tamistoimenpiteitä. Osan löydetyistä ja päätetyistä säästökohteista toteutettiin jo vuonna 2017 ja muutoin toimenpiteet suunniteltiin vuoden 2018 talousarvioon. Neuvottelujen tuloksena Karijoen kunnan asettama LLKY:n raami vuodelle 2018 saatiin pidettyä vuoden 2017 tasossa. Kertomusvuonna LLKY:n Karijoen menot olivat yhteensä 5.675.235 euroa. Menot kasvoivat edellisvuodesta 4,1 prosenttia eli noin 224.046 euroa ja ne ylittivät vuo-delle 2017 asetetun raamin 2,16 prosenttia eli noin 120.235 euroa. Kunnan koko-naismenot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 0,7 prosenttia eli noin 61.000 eu-roa. LLKY:n menojen osuus kunnan kokonaismenoista oli vuonna 2017 noin 61 prosenttia. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu LLKY:n jäsenkuntien osalta on yhteistoimintalautakunnalla, joka on tilaajaorganisaatio. Lautakunta sijoittuu Kau-hajoen kaupungin organisaatioon ja siinä on kullakin kunnalla edustajansa. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu jatkui vuonna 2017. Uudistusttyötä joh-taa Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto. Maakunta- ja sote-uudistuksen aikataulu muuttui kesällä 2017 ja tämän hetken suunnitelmien mukaan uudet maakunnat aloittaisivat vuoden 2020 alussa. Suupohjan kunnat selvittivät alkuvuodesta 2017 sote-palvelujen tuottamisesta yhteistyössä yksityisen yrityksen kanssa. Suunnitelmasta kuitenkin luovuttiin ke-väällä. Kesäkuussa 2017 kunnan pitkäaikainen johtaja Viljo Kurvinen jäi eläkkeelle ja Marko Keski-Sikkilä aloitti 5.6.2017 uutena kunnanjohtajana.

3

Päivärinteen laajennusosan rakentaminen aloitettiin loppukesällä. Vuonna 2017 päivähoidon toimipisteitä oli Päivärinteen lisäksi omakotitalossa Punnintiellä ja rivitalossa Saliinintiellä. Päivärinteen laajennusosa valmistuu kesällä 2018, jonka jälkeen peruskorjataan vanhaosa. Syksyllä 2018 kaikki päivähoitolapset siirtyvät samaan rakennukseen. Esikoulu toimii Karijoen koulun yhteydessä. Päivärinteen laajennusosan rakentaminen oli raportointivuonna kunnan inves-toinneista merkittävin. Laajennusosa toteutetaan kunnan omana työnä. Muilta osin investoinneissa keskityttiin kiinteistöjen kunnossapitoon ja peruskorjauksiin. Uudisrakentaminen jatkui edelleen vähäisenä. Uusien asuntojen osalta kohteet olivat omakotitaloja. Elinkeinoissa on nähtävissä pientä piristymistä. Erityisesti maataloudessa inves-tointeja suunniteltiin aktiivisesti. Kuntaan syntyi uusia yrityksiä yhtä paljon kuin lopettaneitakin oli. Matkailun sektorilla Kristiinan kaupunki ja Karijoen kunta sopivat Susiluolanäytte-lyn sijoittamisesta Karijoen vanhaan kunnantaloon. Susiluolan alueelle valmistui myös kota ja näkötorni. Tilikauden tulos oli ylijäämäinen noin 470.600 euroa, mitä on pidettävä erittäin hyvänä tuloksena. Talousarviossa ennakoitiin noin 27.000 euron ylijäämää. Hy-vään tulokseen vaikutti muun muassa toimintakulujen alittuminen talousarviosta noin 111.000 eurolla ja verotulojen ylittyminen noin 358.000 eurolla. Vuoteen 2016 verrattuna verotulot kasvoivat noin 6 prosenttia. Uusi valtuusto aloitti kuntastrategian päivitystyön loppuvuodesta. Kunnan strate-gisina tavoitteina on hyvien peruspalvelujen turvaaminen sekä kuntalaisten, eten-kin lasten ja nuorten hyvinvoinnin Mikäli valmisteilla oleva maakunta ja –soteuudistus toteutuu vuoden 2020 alussa, leikkaa se kunnan verotuloja 12,3 prosenttiyksikköä. Vielä ei ole ennakoitavissa kompensoiko sote-kulujen siirtyminen maakunnalle verotulojen laskua. Tästä syystä – vaikkakin vuodet 2015, 2016 ja 2017 olivat hyvän tuloksen vuosia – tu-lee jatkaa työtä kunnan toiminnan tehostamiseksi sekä kulujen sopeuttamiseksi tuloihin. Marko Keski-Sikkilä kunnanjohtaja

4

1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset

1.2.1 Kunnanvaltuusto Kuntalain 14 §:n mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa. Valtuustojen rooli kunnan strategisena johtajana on edelleen sen tärkein tehtävä. Tätä korostaa myös uusi kuntalaki. Kuntalaki uudistui 1.5.2015, joskin merkittävä osa muutoksista tuli voimaan vasta 1.6.2017. Konkreettisena muutoksena kuntalaissa on mm. valtuustokauden vaih-tumisen siirtyminen vuodenvaihteesta kesäkuun alkuun. Tämä näkyi 2013 alka-neen valtuustokauden jatkumisen normaalia pidempään eli 31.5.2017 saakka. 28.10.2012 toimitetussa kunnallisvaalissa valtuutetut valittiin vuosiksi 2013-2016. Valtuutettu Puolue Haaranoja Pentti SDP Harjunpää Arja KESK Järvenpää Jaakko KESK Kaunisto Sami KESK Kohtala Jukka KOK Korkeamäki Arto KESK Latikka Carita KOK Luoma Soile KESK Malm Jari KESK Niemelä Veli-Matti KOK Ojantola Birgit PS Ohriluoma Jarmo PS Savolainen Mikko KESK Tienhaara Seppo PS Uusitalo Kalervo KOK Viitikko Erkki KESK Yliviitala Salla-Maaria KESK 24.01.2013 kunnanvaltuusto valitsi toimikaudekseen puheenjohtajaksi Arja Har-junpään, I-varapuheenjohtajaksi Jukka Kohtalan ja II-varapuheenjohtajaksi Jaak-ko Järvenpään. Vuoden 2017 kuntavaalit toimitettiin 9.4.2017 ja siinä valtuutetut valittiin valtuus-tokaudelle 1.6.2017–31.5.2021: Valtuutettu Puolue Arja Harjunpää KESK Jukka Kohtala KOK Pentti Haaranoja SDP Rami Aalto PS Timo Hautaviita KESK Jukka Illi KOK Jaakko Järvenpää KESK

5

Sami Kaunisto KESK Jari Malm KESK Jami Mylläri KOK Marko Peräsaari KESK Mikko Savolainen KESK Seppo Tienhaara PS Erkki Viitikko KESK Salla-Maaria Yliviitala KESK 14.06.2017 kunnanvaltuusto valitsi toimikaudekseen puheenjohtajaksi Arja Har-junpään, I-varapuheenjohtajaksi Jukka Kohtalan ja II-varapuheenjohtajaksi Jaak-ko Järvenpään.

1.2.2 Kunnanhallitus Kuntalain 39 §:n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja talouden-hoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuu-den valvonnasta, valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa ellei hallintosäännössä toisin määrätä. Vuoden 2017 alkupuoliskon hallituksena toimi kunnanvaltuuston 26.01.2015 va-litsema kunnanhallitus: Varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Timo Hautaviita Helena Parkkamäki Soile Luoma Salla-Maaria Yliviitala Erkki Viitikko Laura Rinne Terhi Röksä Petri Ahola Mirja Peräsaari Mikko Savolainen Seppo Tienhaara Jarmo Ohriluoma Marjo Ylikärppä Markku Leppinen Veli-Matti Niemelä Anne Niemelä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana oli Timo Hautaviita, I-varapuheenjohtajana Veli-Matti Niemelä sekä II-varapuheenjohtajana Erkki Viitikko. 14.06.2017 kunnanvaltuusto valitsi kahden vuoden eli 1.6.2019 päättyväksi toimi-kaudeksi kunnanhallituksen jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäseniksi seuraavat: varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Timo Hautaviita Erkki Viitikko Soile Luoma Mirja Peräsaari Salla-Maaria Yliviitala Helena Parkkamäki Sami Kaunisto Tanja Kaunisto Jaakko Järvenpää Mikko Savolainen Jukka Illi Marjo Ylikärppä Birgit Ojantola Seppo Tienhaara.

6

Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Hautaviita, I-varapuheenjohtajaksi Jukka Illi ja II-varapuheenjohtajaksi Sami Kaunisto.

1.2.3 Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto valitsi 06.03.2013 tarkastuslautakuntaan toimikauttaan vastaa-vien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämiseksi seuraavat: Varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Sami Kaunisto (vpj) Jari Malm Kim Tasanko Keijo Ketola Carita Latikka (pj) Anniina Uusitalo. 14.06.2017 kunnanvaltuusto valitsi tarkastuslautakuntaan toimikauttaan vastaa-vien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämiseksi seuraavat: varsinainen jäsen henkilökohtainen varajäsen Jari Malm Kim Tasanko Marko Peräsaari Petri Ahola Riitta Saaristo Carita Latikka. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Jari Malm ja varapuheenjohta-jaksi Marko Peräsaari. Tilintarkastajana toimii BDO Audiator Oy, vastuullisena tilintarkastajana JHTT Tuomas Mettomäki.

1.2.4 Muu luottamushenkilöhallinto Kunnanvaltuusto valitsi 14.6.2017 toimikaudekseen luottamushenkilöt seuraaviin kunnan toimielimiin

- Keskusvaalilautakunta - Kirjasto- ja kulttuurilautakunta - Kasvatus- ja opetuslautakunta - Karijoen koulun johtokunta - Vapaa-aikalautakunta - Valvontalautakunta - Tekninen lautakunta.

1.3 Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuote kasvoi 2,7 prosenttia viime vuonna Bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 2,7 prosenttia vuonna 2017 Tilastokeskuk-sen ennakkotietojen mukaan. Kasvu tarkentui hieman maaliskuun alussa julkais-tuista tiedoista (oli 3,0 prosenttia). Kansantalouden tuotantoa kuvaava bruttokan-santuote oli viime vuonna 224 miljardia euroa. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo kasvoi reaalisesti 3,4 prosenttia.

7

Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos, prosenttia Kansantalouden kysyntä kasvoi viime vuonna 3,6 prosenttia. Kysyntää kasvattivat erityisesti investointien sekä viennin lisääntyminen. Investoinnit olivat 6,3 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Yksityisen kulutuksen volyymi kasvoi 1,6 prosenttia, julkinen ku-lutus lisääntyi 1,3 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi 7,8 prosenttia ja tuonnin vo-lyymi 3,5 prosenttia. Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi peräti 17,5 prosenttia. Yritysten voittoja ennen verojen ja osinkojen maksua kuvaava yrittäjätulo kasvoi 10 prosenttia. Yritysten arvioidaan maksaneen osinkoja noin 6 prosenttia vähemmän ja välittömiä veroja 27 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema oli 8 miljardia euroa ylijäämäinen. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli miljardi euroa ylijäämäinen. Ra-hoituslaitosten korkokate (välilliset rahoituspalvelut) kasvoi hiukan ja palkkiotuotot kasvoivat runsaat kaksi prosenttia. Julkisyhteisöjen alijäämä 0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli yhdeksättä vuotta peräk-käin alijäämäinen, ollen miljardi euroa. Edellisenä vuonna alijäämä oli 3,9 miljar-dia euroa. Alijäämä oli 0,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tilas-tokeskus julkistaa EU:n komissiolle toimitettavat alijäämä- ja velkatiedot 29.3.2018. Siinä yhteydessä nyt julkaistut alijäämätiedot voivat tarkentua.

8

Valtionhallinnon alijäämä oli 3,5 miljardia euroa, kun se edellisenä vuonna oli 5,8 miljardia euroa. Alijäämää pienensi muun muassa verotulojen 4,0 prosentin kas-vu. Paikallishallinnon (kuntien ja kuntayhtymien ym.) alijäämä eli nettoluotonotto supistui ennakkotietojen mukaan 0,2 miljardiin euroon, kun se edellisenä vuonna oli miljardi euroa. Työeläkelaitosten ylijäämä pieneni 2,4 miljardista 2,1 miljardiin euroon. Ylijäämä pieneni, koska maksettujen eläke-etuuksien kasvu oli suurempi kuin saatujen eläkemaksujen. Ylijäämään ei lasketa mukaan sijoitusten arvonmuutoksia. Muut sosiaaliturvarahastot olivat 0,7 miljardia euroa ylijäämäisiä lähinnä valtiolta saatu-jen tulonsiirtojen kasvun takia. Julkisen talouden osuus bruttoarvonlisäyksestä oli 18,6 prosenttia vuonna 2017, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yritysten rahoitusasema parani Yritysten varsinaisen toiminnan voittoja kuvaava toimintaylijäämä kasvoi peräti 17,5 prosenttia edellisestä vuodesta. Yritysten yrittäjätulo lisääntyi vain 10 pro-senttia, koska yritysten saamat omaisuustulot supistuivat. Yrittäjätulo ottaa huo-mioon myös omaisuustulot ja maksetut korot ja maanvuokrat ja se vastaa karke-asti voittoa ennen verojen ja osinkojen maksua.

9

Välittömiä veroja yritykset maksoivat viime vuonna 27 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Osinkoja yritysten arvioidaan maksaneen 6 prosenttia vä-hemmän. Yritysten nettoluotonanto eli rahoitusasema oli 8,4 miljardia euroa yli-jäämäinen, ylijäämä edellisenä vuonna oli hiukan pienempi. Rahoitus- ja vakuutuslaitosten rahoitusasema oli miljardi euroa ylijäämäinen, kun alijäämä edellisenä vuonna oli 0,3 miljardia euroa. Rahoituslaitosten korkokate (välilliset rahoituspalvelut) kasvoi hiukan ja palkkiotuotot kasvoivat runsaat kaksi prosenttia. Koska rahoitus- ja vakuutuslaitosten välituotekäyttö oli poikkeuksellisen suuri vuonna 2016, välituotekäyttö supistui viime vuonna merkittävästi ja toimintayli-jäämä kasvoi yli 30 prosenttia Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat 1,4 prosenttia Kotitalouksien oikaistu reaalitulo kasvoi 1,3 prosenttia. Siihen luetaan mukaan myös hyvinvointipalvelut eli julkisyhteisöjen ja järjestöjen kotitalouksien hyväksi tuottamat yksilölliset palvelut kuten koulutus-, terveys- ja sosiaalipalvelut.

10

Palkkatulot kasvoivat nimellisesti 2,6 prosenttia. Sosiaalietuudet kasvoivat 0,3 prosenttia muun muassa työeläkkeelle siirtyvien lukumäärä’ oli hiukan pienempi kuin edellisenä vuonna. Kotitalouksien maksamat välittömät verot kasvoivat 0,8 prosenttia. Kulutusmenot kasvoivat nimellisesti 2,6 prosenttia. Investoinnit, lähinnä asuntoihin, lisääntyivät 8,9 prosenttia. Vaihtotase ylijäämäinen Suomen vaihtotase kääntyi viime vuonna ylijäämäiseksi, ollen 1,6 miljardia euroa. Tavarakauppa oli 2,2 miljardia euroa ylijäämäinen, kun myös tuonti arvotetaan fob-hintaan (vientimaan rajalla) eikä cif-hintaan (tuontimaan rajalla) niin kuin tullin ulkomaankauppatilastossa. Sen sijaan palveluiden kaupan tase oli 1,2 miljardia euroa alijäämäinen. Ulkomailta saatiin 2 miljardia euroa enemmän omaisuustuloja kuin sinne makset-tiin omaisuusmenoja. Tulonsiirtoja ulkomaille maksettiin 2 miljardia enemmän kuin sieltä saatiin tulonsiirtoja. Omaisuuserien ja palvelujen ulkomaankaupan tiedot ovat hyvin ennakollisia. Suomen virallinen tilasto (SVT): Kansantalouden tilinpito [verkkojulkaisu].ISSN=1795-8881. Helsinki: Tilasto-keskus [viitattu: 19.3.2018]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vtp/

Markkinakorot ovat pysyneet pitkään historiallisen matalina, keskimääräinen 12 kuukauden Euribor oli kertomusvuonna jopa hieman negatiivinen. Vuodelle 2018 korkojen on kuitenkin ennustettu kääntyvän lievään nousuun. Euroopan keskuspankin ohjauskoron ja 12 kuukauden euriborin kehitys vuosina 2007-2017

Suomen työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta laski koko vuoden 2017 ajan. Joulukuussa työttömiä työnhakijoita oli valtakunnallisesti 11,2 prosenttia työvoimasta, joka on 2,4 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

http://www.stat.fi/til/vtp/

11

Työttömien työnhakijoiden osuus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskusalueen työvoi-masta oli joulukuussa 9,2 prosenttia, mikä oli jo useamman edellisen kuukauden tapaan MannerSuomen toiseksi alhaisin lukema. Karijoen työttömien työnhakijoiden määrä laski kertomusvuonna ollen vuoden lopussa 2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuotta aikaisemmin eli 7,9 prosent-tia. Lokakuussa 2017 Karijoen työttömien työnhakijoiden osuus oli vuoden alhai-simmalla tasolla 4,7 prosentissa. Työttömyyden arvioidaan valtakunnallisesti laskevan myös kuluvana vuonna. Ka-rijoella työttömien työnhakijoiden määrä lisääntyi alkuvuonna ollen sekä tammi-kuussa että helmikuussa 8,4 prosenttia. Samansuuntainen alkuvuoden trendi on kuitenkin nähtävissä myös aikaisempina vuosina kunnan työttömyysasteessa. Kertomusvuonna, kuten jo useampana vuonna aikaisemmin, väestökehitys oli negatiivinen. Väestö väheni 20 henkilöllä eli väestömuutos oli -1,5 prosenttia. Tästä suurin osa selittyi muuttotappiolla. Kuntaan muutti 48 henkilöä ja kunnasta muutti pois 67 henkilöä. Kuolleita oli 14 ja syntyneitä 13 henkilöä. Vuoden 2017 lopussa kunnassa oli 1329 asukasta kun vuotta aikaisemmin asukasluku oli 1349. Sote- ja maakuntauudistuksen suuntaviivat ratkeavat vuonna 2018. Kuntatalous on 1.1.2020 voimaan astuvan maakuntauudistuksen vuoksi ison muutoksen edessä. Uudistus tulee vaikuttamaan kuntien taloudelliseen asemaan vuosien ajan monin tavoin. Kuntatalouden keskeiset tuloerät, verotulot ja valtionosuudet muuttuvat huomattavasti muutoksen yhteydessä. Suora taloudellinen vaikutus tulee myös kuntiin jäävien kiinteistöjen kautta. Toisaalta suuri kuntatalouden epä-varmuustekijä poistuu, kun sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät siirtyvät maa-kuntien vastuulle. Yleisellä tasolla muutoksen arvioidaan vaikuttavan kunnan ta-louteen lievästi negatiivisesti. Konkreettiset taloudelliset vaikutukset nähdään kui-tenkin vasta uudistuksen astuttua voimaan.

12

1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Kunnan toimintakulut olivat raportointivuonna 9.446 milj. euroa, talousarviossa ja sen muutoksissa niiden arvioitiin olevan 9,785 milj. euroa, toteutuma 96,5 pro-senttia. Vuoteen 2016 verrattuna toimintakulut kasvoivat 2,4 prosenttia eli 221.000 euroa. Henkilöstökulut olivat 1.600 milj. euroa, toteutuma 96,7 prosenttia, vähennystä edellisestä vuodesta 2,1 prosenttia eli 35.000 euroa. Palvelujen ostot 7.098 milj. euroa, toteutuma 96,2 prosenttia, lisäystä edelliseen vuoteen 3,2 prosenttia eli 219.000 euroa. Kunnan osuus Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymälle kasvoi edellises-tä vuodesta noin 224.000 euroa eli 4,1 prosenttia. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 0.492 milj. euroa, toteuma 96,5 prosenttia, vähennys-tä edellisestä vuodesta 7.000 euroa eli 1,5 prosenttia. Avustukset 0,107 milj. euroa, toteuma 100,4 prosenttia, lisäystä edelliseen vuo-teen 2.000 euroa eli 1,7 prosenttia. Muut toimintakulut 0.148 milj. euroa, toteuma 108,2, lisäystä edelliseen vuoteen noin 42.000 euroa eli 39,7 prosenttia. Toimintakuluissa suurimmat ylitykset talousarviosta olivat:

- kiinteistöt 62.665,15 euroa - varhaiskasvatus 56.397,70 euroa - yleiset työt 19.292,98 euroa - vesihuolto 12.215,06 euroa - asuntojen ja tilojen vuokraus 5.771,75 euroa - ammatilliset oppilaitokset 5.545,46 euroa - musiikkiopisto 3.573,65 euroa - vaalit 2,226,09 euroa - asiointiliikenne 1.600,19 euroa - opetustoimen hallinto 1.085,03 euroa - rakennusvalvonta 394,63 euroa

Käyttötalouden toimintatuotot olivat 1.200 milj. euroa, kun talousarviossa ja sen muutoksissa summaksi arvioitiin 1.209 milj. euroa, toteutuma 99,3prosenttia. Toimintatuotot alittuivat talousarviossa arvioidusta 8.968 euroa. Verotuloja kertyi 4.243 milj. euroa eli 109,2 prosenttia arvioidusta. Verotulot ylit-tyivät talousarviossa arvioidusta 358.000 euroa. Kunnallisveroa kertyi 3.707.148 euroa, yhteisöveroa 308.429 euroa ja kiinteistö-veroa 227.202 euroa. Verovuoden 2016 puhdas ansiotulo kunnallisverotuksessa oli 25.277.048 euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteen 1,1 prosenttia.

13

Kunnan tuloveroprosentti oli katsausvuonna 22,00. Etelä‐Pohjanmaan kuntien nimellinen keskimääräinen tuloveroprosentti oli 21,23. Tämä painotettu keski-määräinen tuloveroprosentti on maakunnista toiseksi korkein Keski-Pohjanmaan jälkeen. Koko maassa keskimääräinen tuloveroprosentti oli 19,91. Kunnan tulove-roprosentti vuonna 2018 on 22,00, Etelä-Pohjanmaalla 21,31 ja koko maassa 19,86. Valtionosuuksia kertyi 4.753 milj. euroa eli 100,6 prosenttia arvioidusta määrästä. Valtionosuuksia kertyi 29.182 euroa enemmän kuin talousarviossa ja muutoksis-sa arvioitiin. Vuosikate oli 725.027,65 euroa. Poistot ja arvonalennukset 254.381,08 euroa. Tilikauden tulos on ylijäämäinen 470.646,57 euroa. Käyttöomaisuuden myyntitulot olivat 47.002 euroa. Investointimenot olivat 309.580,17 euroa, talousarviossa ja sen muutoksissa va-rauduttiin 613.100 euron investointimenoihin. Tärkeimpiä investointikohteita olivat: Päivärinne, laajennus 187.474,77 euroa Saliininkoti, piha ja peruskorjauksia 36.588,06 euroa Kaavatiet 31.393,73 euroa Lääkäritalo, peruskorjausta 16.016,16 euroa Teollisuushalli II korjaus, valaistuksen uusinta, lisäeristys 13.160,00 euroa Kunnan rahoitustilanne pysyi koko vuoden hyvänä. Kunnanhallitus hyväksyi 27.09.2006 käyttöpääomarahoituslimiitin tilalle tehtäväk-si sopimuksen kuntatodistusohjelmasta määrältään 1.000.000 euroa. Joulukuun 2017 lopussa tilapäisluottoa ei ollut käytössä. Kertomusvuoden aikana ei otettu uutta talousarviolainaa. Vuoden lopussa kun-nan lainakanta oli 2.006.396 euroa, jossa oli vähennystä 266.744 euroa edelli-sestä vuodesta. Kunnalla oli lainaa 1.509,70 euroa asukasta kohden, kun edelli-senä vuonna lainaa oli 1.683,81 euroa asukasta kohti. Päivähoidon ruokahuollon hoitoa Karijoen koululta jatkettiin edelleen vuoden 2017 ajan. Päivärinteen laajennusosan rakentaminen aloitettiin syksyllä 2017 kunnan omana työnä. Laajennusosa valmistuu keväällä 2018, jonka jälkeen remontoidaan Päivä-rinteen vanhempi osa. Kirkonkylän pikkuryhmiksen toiminta jatkui edelleen vuok-ratalon tiloissa ja lisäksi perustettiin uusi ryhmä Punnintien vuokrataloon. Vuonna 2012 Suupohjan peruspalveluliikelaitokselle laaditun palvelurakennesel-vityksen toimenpiteitä jatkettiin ja etsittiin keinoja menojen vähentämiseksi. Etelä-Pohjanmaan sote-projekti käynnistyi uudelleen vuoden 2015 alkupuoliskol-la. Projektin tarkoituksena on laatia kustannustehokas ja vaikuttava sekä asiakas-

14

ja käyttäjälähtöinen Sote- alueen toimintamalli osana kansallista sosiaali- ja ter-veydenhuollon uudistusta. Etelä-Pohjanmaan uuden maakunnan suunnittelu käynnistyi keväällä 2016. Maa-kunta- ja sote-uudistus muodostavat kokonaisuuden, joiden suunnittelua tehdään samanaikaisesti. Uudistusta johtaa Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto. Maakunta- ja sote-uudistus tulisi tämän hetkisten suunnitelmien mukaan voimaan vuoden 2020 alussa. Uudistus leikkaa kuntien tulopohjaa, mutta myös menot pienenevät. Kuntien talouden liikkumavara supistuu ja suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa, mikä kaventaa kuntien mahdollisuuksia rahoittaa välttämättömiä peruskorjaus- ja kasvua tukevia investointeja. Toisaalta kuntatalouden ennakoitavuuden voidaan olettaa jossain määrin paranevan, kun sote-kustannukset siirtyvät maakunnille. Julkisen talouden tasapainottamiseksi valtio leikkaa edelleen kuntien valtion-osuuksia. Leikkaukset jatkuvat edelleen ainakin vuoteen 2019 saakka, jolloin 2012-2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkaus olisi n. 2,2 mrd. euroa. Tämän lisäksi tulevat opetustoimen leikkaukset n. 620 milj.euroa.

Lähde: Kuntaliitto

1.5 Arvio tulevasta kehityksestä Kunnissa eletään parhaillaan kuntahistorian suurinta muutoskautta. Hallitus sopi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen periaatteista ja alueiden määristä 7.11.2015. Linjauksen mukaan itsehallintoalueita perustetaan 18 ja niiden pohja-na ovat nykyiset maakunnat. Hallitus linjasi 5.4.2016 käymissään neuvotteluissa tehtävät, jotka kuuluvat maa-kunnille vuoden 2019 alusta lukien ja 5.7.2017 hallitus ilmoitti uudistuksen aloi-tuksen siirtyvän vuoden 2020 alkuun. Maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä.

15

Kunnat ovat paikallisen osallistumisen, demokratian, sivistyksen ja elinvoiman yhteisöjä, jotka hoitavat asukkaiden päättämiä itsehallintotehtäviä (yleinen toimi-ala) ja laissa säädettyjä paikallisia tehtäviä. Kunnat vastaavat jatkossakin nykyi-sen lainsäädännön periaatteiden mukaisesti työllisyyden hoidosta ja edistämises-tä. Kunnalla on edelleen vastuu osaamisen ja sivistyksen sekä terveyden ja hy-vinvoinnin edistämisestä, liikunta-, kulttuuri- ja muista vapaa-ajan palveluista, nuorisotoimesta, paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäris-töterveydenhuollosta, alueellisista kehittämistehtävistä ja kasvupalveluista, aluei-den käytön ohjauksesta ja suunnittelusta sekä maakunnallisen identiteetin ja kult-tuurin edistämisestä. Lisäksi maakunnat vastaavat maakunnalle lain perusteella annettavista muista alueellisista palveluista. Valtio vastaa oikeusvaltion ylläpitämisestä ja kehittämisestä, perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista sekä turvallisuustehtävistä samoin kuin kansainväli-sistä ja valtakunnallisista tehtävistä ja yhdenvertaisuuden ja yleisen edun valvon-nasta. Valtion hallintotehtävissä on periaatteena valtakunnallinen toimivalta sil-loinkin, kun tehtävät edellyttävät alueellista tai paikallista läsnäoloa. Toisena peri-aatteena valtion hallintotehtävissä on valtakunnallisesti yhtenäisen toimintatavan ja ratkaisukäytännön soveltaminen. Etelä-Pohjanmaan sote-projekti käynnistyi vuoden 2015 alkupuoliskolla. Projektin tarkoituksena on laatia kustannustehokas ja vaikuttava sekä asiakas- ja käyttäjä-lähtöinen Sote- alueen toimintamalli osana kansallista sosiaali- ja terveydenhuol-lon reformia. Etelä-Pohjanmaan uuden maakunnan suunnittelu käynnistyi keväällä 2016. Maa-kuntauudistus ja sote-uudistus muodostaa kokonaisuuden, joiden suunnittelua tehdään nyt samanaikaisesti. Uudistusta johtaa Etelä-Pohjanmaan maakuntaliit-to. Maakunta-/sote-uudistus tulisi suunnitelmien mukaan voimaan vuoden 2020 alussa. Julkisen talouden tasapainottamiseksi valtio leikkaa kuntien valtionosuuksia. Leikkaukset jatkuvat edelleen ainakin vuoteen 2019 saakka, jolloin 2012-2019 peruspalvelujen valtionosuusleikkaus olisi yhteensä noin 2,2 mrd. euroa. Tämän lisäksi tulevat opetustoimen leikkaukset n. 620 miljoonaan euroa. Vuodet 2016 ja 2017 yllättivät taloustutkijat vahvuudellaan, mutta talouskaavun odotetaan hiipuvan jo vuoden 2019 aikana. Julkisen talouden kestävyysvaje pakottaa kunnat sopeuttamaan menojaan vallit-sevaan talouskehitykseen. Valtio on luvannut karsia kuntien tehtäviä miljardin euron edestä. Kuntien menojen ja tulojen epätasapaino edellyttää kunnilta menojen sopeutusta. Maakunta- ja sote-uudistuksen on suunniteltu tulevan voimaan vuoden 2020 alussa. Uudistuksen rahoitus on suunniteltu siirrettäväksi ainakin alkuvaiheessa

16

valtiolle. Karijoen kunnan menoista sote –menojen osuus on noin 60 prosenttia. On vielä epäselvää, mitä tapahtuu valtionosuuksille uudistuksen jälkeen, Talouden tasapainoa joudutaan hakemaan mm. menojen sopeutuksella. Osa menoista on sellaisia, ettei kunta voi niihin vaikuttaa, näin erityisesti sosiaali-, ter-veys-, sivistyspuolella. Tehokkuutta onkin haettava palvelurakenteita uudistamal-la. Valtio on luvannut karsia kuntien tehtäviä miljardin euron edestä. Tulopuolella on tarkasteltava verotusta ja muuta tulorahoitusta. Talouden tasa-painoa on haettava menoja karsimalla ja tuloja lisäämällä. Tulopuolella suurin epävarmuus on valtionosuuksissa, joiden osuus kokonaistu-loista vuonna 2017 oli noin 47 prosenttia. Vuonna 2020 kuntien verotuloista leikataan 12,3 prosenttiyksikköä. Kun Karijoen kuntavero on nyt 22, se on muutoksen jälkeen 9,7. Leikkaus siirretään maakun-tahallinnolle, jonka pitää pyörittää sote-palveluja. Verotulojen osuus oli vuonna 2017 kunnan kokonaistuloista noin 42 prosenttia. Yhden tuloveroprosentin tuotto oli noin 169.000 euroa. Kunnan velkamäärä on noin lainaa noin1.510 euroa/asukas. Tämä ei ole kovin korkea, jos vertaa koko maan asukaskohtaiseen lainamäärään, joka vuonna 2016 oli 2.933 euroa. On vielä epäselvää, millaiseksi kuntien rooli muodostuu maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen, kun suuri osa kuntien tehtävistä siirtyy maakunnille. Melko selvää kuitenkin on, että kuntien tehtävät tulevat painottumaan voimakkaasti elin-voiman kehittämiseen. Kesällä 2017 aloittanut kunnanvaltuusto aloitti syksyllä työstämään uuttaa kuntastrategiaa, joka aidosti ohjaa kunnan toimintaa ja pää-töksentekoa. Raportointivuonna aloitettiin Päivärinteen kiinteistön laajennus, joka jatkuu myös kuluvana vuonna. Vuonna 2018 tehdään perusparannus myös Päivärinteen van-hempaan osaan. Teollisuushalli II perusparannus tehdään vuoden 2018 alkupuo-lella. Lähivuosina keskitytään kiinteistöjen perusparannuksiin. Kiinteistöriski on merkittävä sote-kiinteistöjen kohdalla, sillä vielä ei voida ennustaa vuokraako maakunta kiinteistöjä kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen.

1.6 Kunnan henkilöstö Henkilöstön määrää on perinteisesti seurattu vuoden vaihteen tilanteen mukaan. Henkilöstön määrä 31.12.2017 oli 41 henkilöä. luvussa ovat mukana vakituiset, määräaikaiset ja osa-aikaiset henkilöt, jotka olivat työsuhteessa vuoden lopussa. Henkilöstön määrä pysyi samansuuruisena edelliseen vuoteen verrattuna. Raportointivuonna ei jouduttu hakemaan säästöjä henkilöstökustannuksissa lo-mautuksilla tai lomarahojen vaihdolla. Henkilökunta ei myöskään pitänyt palkat-tomia vapaita eli niin sanottuja talkoovapaita.

17

Kunnan viranhaltijat osallistuivat sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun eri työryhmien jäseninä. Uudistuksen etenemistä käsiteltiin kunnan ja työntekijöiden yhteistoimintaryhmässä. Karijoen kunnan henkilöstön lukumäärä 31.12.

2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yleishallinto 4 3 3 3 3 3 Sivistystoimi 26 27 27 24 26 24 Yhdyskuntapalvelut 16 15 16 15 12 14 Yhteensä 46 45 46 42 41 41 (Lukumääriin sisältyvät sekä päätoimiset että sivutoimiset viranhalti-jat/työntekijät). Henkilöstökulujen kehitys v. 2009 - 2017 Vuosi Henkilöstökulut/€ Muutos/€ Muutos/ % 2009 1.754.808 -959.650 -35,4 2010 1.722.486 -32.322 -2,2 2011 1.755.332 +32.846 +1,9 2012 1.823.407 +68.075 +3,9 2013 1.759.315 -64.092 -3,5 2014 1.794.878 +35.563 +2,0 2015 1.723.786 -71.092 -4,0 2016 1.634.817 -88.969 -5,2 2017 1.599.819 -34.998 -2,1 Henkilöstömäärään ovat vaikuttaneet mm. sosiaalitoimen henkilöstön siirtyminen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän palvelukseen vuoden 2009 alus-sa, talous- ja henkilöstöhallinnon henkilöstön siirtyminen Suupohjan Seutupalve-lukeskus Oy:n palvelukseen vuoden 2010 alussa, Myrkyn koulun toiminnan lop-puminen1.8.2012 ja opetuksen siirtyminen Karijoen koululle, sekä maaseutuhal-linnon siirtyminen vuoden 2013 alussa Kauhajoen kaupungin hoidettavaksi.

18

Henkilöstön ikäjakauma

Sairauspoissaolot Selite 2017 2016 2015 2014 2013

lkm % lkm % lkm % lkm % lkm %

Poissaolotapauksia 58 59 47 45 52

Päiviä 592 728 1459 914 349

Päiviä/tapaus 10,2 12,3 31 20,3 6,7

Palkallisia päiviä 496 363 1247 652 349

Palkattomia päiviä 96 365 212 262 –

Päiviä/henkilö 31,2 33,1 76,8 53,8 16,6

Kesto päivinä

1-3 päivää 36 62,1 32 54,2 23 49 23 51,1 32 61,5

4-10 päivää 7 12,1 19 32,2 9 19,1 14 31,1 13 25

11-60 päivää 13 22,4 6 10,2 12 25,5 6 13,3 6 11,5

yli 60 päivää 2 3,4 2 3,4 3 6,4 2 4,5 1 2

sairaslomapäiviä/koko henkilöstö

14,4 100 17,8 100 34,7 100 19,9 100 7,6 100

Työterveyshuolto Kunnalla oli sopimus työterveyshuollon hoitamisesta Suupohjan peruspalvelulii-kelaitoskuntayhtymän kanssa. Työterveyshuoltolain nojalla on työnantajan kus-tannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja –haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työnantajalla on oikeus saada kansaneläkelaitokselta korvausta tarpeellisista ja kohtuullisista, hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteiden mukaisen työterve-yshuollon kustannuksista.

16 11 13 12

8 5 8 7 7 6

44

22 21 18

18 20

20 19 17 17

20

18 14 20 20 20

18 16 17 18

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Henkilöstön ikäjakauma

55-

40-54

20-39

19

Kunnan työterveydenhuoltomenot vuodelta 2017 olivat yhteensä 10.141,20 eu-roa.

1.7 Kunnan sisäisen valvonnan järjestäminen Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä ja menetelmiä, joilla pyritään

toiminnan tuloksellisuuden ylläpitämiseen, edistämiseen ja parantamiseen (taloudellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus), toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen, kirjanpidon ja muiden informaatiojärjestelmien luotettavuuden varmistami-seen erehdysten, virheiden ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyyn ja toteamiseen sekä varojen huolellisen ja taloudellisen hoidon turvaamiseen.

Sisäinen valvonta on johdon väline varmistua asetettujen tavoitteiden saavutta-misesta ja on perimmältään erilaisten riskien kokonaisvaltaista hallintaa. Sisäiseen valvontaan kuuluu myös, että organisaation eri tasoja informoidaan kunnan toiminnan tarkoituksesta ja asetetuista tulostavoitteista, ja että asetettu-jen tulostavoitteiden toteutumista seurataan. Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan myös organisaation eri tasojen välisen yhteistyön riittävyys ja toimivuus. Talousarvion valmistelua ohjataan mm. kunnanhallituksen hallintokunnille anta-milla talousarvion laadintaohjeilla, hallintokuntien talousarvioehdotusten käsittelyl-lä. Talousarvion toteutumisen valvontaan esimiehet saavat raportit halutessaan. Kunnanvaltuustolle talousarvion toteutuma esiteltiin raportointivuonna 3 kertaa. Kunnanhallitus käsitteli toteutumaa 8 kokouksessa. Sama käytäntö on usealla lautakunnalla. Sähköisessä laskujen kierrossa laskut tarkastetaan asiatarkastajan ja hyväksyjän toimesta. Kunnanhallitus päättää kunnan rahatilien käyttöoikeudesta. Kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, lautakuntien ja viranhaltijoiden päätöksen-teosta, tehtävistä ja vastuunjaosta määrätään kunnan hallintosäännössä, joka hyväksyttiin valtuustossa 30.5.2017. Suupohjan seutupalvelukeskus hoitaa kunnan kirjanpidon ja palkkalaskennan. ICT-palvelut hankitaan myös seutupalvelukeskukselta. Seutupalvelukeskuksen asiantuntemus tukee osaltaan kunnan riskienhallintaa. Kunnan työpaikkojen riskikartoitus on käyty läpi vuosien 2014-2015 aikana. Osal-la työpaikkoja riskikartoitus käytiin uudelleen läpi vuonna 2016. Työpaikkojen pe-

20

russelvitykset tehtiin vuosien 2015-2016 aikana. Hyväksytty toimintasuunnitelma käsittää vuodet 2015-2018. Kunnan vakuutukset pidetään ajan tasalla. Vakuutustilanne käydään läpi noin kerran vuodessa. Virkamiestasolla sisäistä valvontaa harjoitetaan erityisesti päällikkö- ja esimiesta-solla. Ajankohtaisia asioida käydään läpi hallinnonaloittain päälliköiden kanssa. Kukin hallintokunta seuraa omien sopimuksiensa toteutumista. Henkilöstön koulutusohjelma vuosille 2016-2017 hyväksyttiin vuoden 2016 alus-sa. Henkilöstölle annetaan mahdollisuus osallistua alan koulutukseen, jotta osaaminen sekä tiedot että taidot pysyisivät ajan tasalla. Koulutusta pyritään jär-jestämään seudullisesti, jotta mahdollisimman moni voisi siihen osallistua. Koulu-tussuunnitelma vuosille 2018-2019 päivitetään vuoden 2018 alussa. Vuoden 2009 alkupuolella kunnanhallitus hyväksyi sisäisen valvonnan ohjeen. Vuoden 2015 alussa valtuusto hyväksyi sisäisenvalvonnan ja riskienhallinnon perusteet.

21

1.8 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

1.8.1 Tilikauden tuloksen muodostus

TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2017 2016

1000 euroa 1000 euroa

Toimintatuotot 1039 1110

Toimintakulut

-9286 -9074

Toimintakate -8247 -7964

Verotulot

4243 4002

Valtionosuudet 4753 4680

Rahoitustuotot ja kulut

Korkotuotot

Muut rahoitustuotot 6 6

Korkokulut

-30 -34

Muut rahoituskulut

Vuosikate

725 690

Poistot ja arvonalentumiset -254 -255

Tilikauden tulos 471 435

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 471 435

TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

2017 2016

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 11,20 % 12,24 %

Vuosikate/Poistot, % 285,02 % 270,64 %

Vuosikate, euroa/asukas 545,55 511,57

Asukasmäärä 1329 1350

22

KUNNAN TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpi-täminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulo-rahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investoin-titasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahan-kintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot, ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Jos vuosikate on negatiivinen, on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittä-vyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamal-la edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajama-aste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Erityisesti silloin, kun kunnan talouden tasapainoa ja liikkumavaraa verrataan muihin kuntiin, on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Riittävä tulorahoitus voi kahdessa vertailukunnassa olla saavutettu erilaisella verorasitteella kuntalai-siin.

23

1.8.2 Toiminnan rahoitus

RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2017 2016

1 000 € 1 000 €

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 725 690

Tulorahoituksen korjauserät -43

Investointien rahavirta

Investointimenot -309 -215

Rahoitusosuudet investointimenoihin

Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot 47

Toiminnan ja investointien rahavirta 420 475

Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäykset

Antolainasaamisten vähennykset 33 33

Lainakannan muutokset

Lainakannan muutokset -267 -307

Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 117 86

Rahoituksen rahavirta -117 -188

Rahavarojen muutos 303 287

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 2184 1881

Rahavarat 1.1. 1881 1594

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2017 2016

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, € 272 -365

Investointien tulorahoitus, % 234,20 % 319,93 %

Lainanhoitokate 2,55 2,12

Rahavarojen riittävyys, pv 80,61 71,32

Asukasmäärä 1329 1350

24

KUNNAN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvista-miseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta –välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata inves-tointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuon-na on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodos-tua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, prosenttia = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyö-dykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 prosenttia on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainit-tu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälai-naa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1–2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

25

Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku il-maisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan rahavaroilla. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kas-sasta maksut kootaan seuraavista tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä:

- Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön - Korkokulut - Muut rahoituskulut - Rahoituslaskelmasta: - Investointimenot - Antolainojen lisäys - Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset)

Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafi-sesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. Kassasta maksuina käyte-tään kuukauden kassasta maksuja ja päiväkertoimena 30 pv.

26

1.9 Rahoitusasema ja sen muutokset

TASE JA SEN TUNNUSLUVUT

2017 2016

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 1 2

Muut pitkävaikutteiset menot 53 62

54 64

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 870 871

Rakennukset 2652 2761

Kiinteät rakenteet ja laitteet 600 624

Koneet ja kalusto 12 20

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank. 293 94

4427 4370

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 2116 2112

Muut lainasaamiset 33 66

Muut saamiset 45 45

2194 2223

PYSYVÄT VASTAAVAT 6675 6657

TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 258 268

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 258 268

VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 116 108

Muut saamiset 49 24

Siirtosaamiset 32 94

197 226

Rahat ja pankkisaamiset 2185 1881 VAIHTUVAT VASTAAVAT 2382 2107

VASTAAVAA YHTEENSÄ 9315 9032

27

2017 2016

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Peruspääoma 3866 3866

Edellisten tilikausien ylijäämä 1610 1174 Tilikauden ylijäämä 470 435

OMA PÄÄOMA 5946 5475

PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 131 131

PAKOLLISET VARAUKSET 131 131

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat 258 268

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 258 268

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1739 2006

Lainat julkisyhteisöiltä

Lyhytaikainen



Saadut ennakot 7 1

Ostovelat 525 531

Muut velat 39 41

Siirtovelat 403 312

VIERAS PÄÄOMA 2980 3158

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 9315 9032

TASEEN TUNNUSLUVUT

2017 2016 Omavaraisuusaste, % 63,89 % 60,63 % Suhteellinen velkaantuneisuus-% 29,63 % 32,23 % Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista, % 29,65 % 32,27 % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa 2080 1609 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas 1565 1192 Lainakanta 31.12., 1000 euroa 2006 2273 Lainat, euroa/asukas 1509 1683 Lainasaamiset 31.12., 1000 euroa 33 66 Asukasmäärä 1329 1350 KUNNAN TASEEN TUNNUSLUVUT

28

TASEEN TUNNUSLUVUT Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusva-rallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Kaavassa koko pääoma tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Omavarai-suusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä sel-viytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pää-oman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalou-den valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tun-nusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdolli-suudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot + Vuokravastuut) /Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pää-oman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätök-sen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Lisäksi osoit-tajaan merkitään liitetieto-ohjeen mukaisesti liitetiedoissa esitetyt vuokravastuut ja leasingvastuut. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotulois-ta ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasing-sopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana kunnan taseessa. [2017] Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikku-ma-varana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina.

29

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen ali-jäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toiminta-kertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpi-dossa merkitä korollisia lainoja. Lainat euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilin-päätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kuntayhty-mässä ei asukaskohtaista lainamäärää lasketa. Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen.

30

1000

euro

a

%-

kok.t

ulo

ista

1000

euro

a

%-

kok.m

enois

ta

Tu

lot

Me

no

t

Va

rsin

ain

en

to

imin

taV

ars

ina

ine

n t

oim

inta

Toim

inta

tuoto

t1 0

39

10,3

Toim

inta

kulu

t9 2

86

93,9

Vero

tulo

t4 2

42

42,1

-valm

.om

aan k

äytt

öön

Valtio

nosuudet

4 7

53

47,2

Kork

okulu

t30

0,3

Kork

otu

oto

tM

uut

rahoituskulu

t

Muut

rahoitustu

oto

t6

0,1

Satu

nnais

et

kulu

t

Satu

nnais

et

tuoto

tTulo

rahoituksen k

orjauserä

t

Tulo

rahoituksen k

orjauserä

t+

/- p

akolli

ste

n v

ara

uste

n m

uuto

s

-Pysyvi

en v

asta

avi

en h

yöd.luovu

tustu

lot

-46

-0,5

pysyvi

en v

asta

avi

en h

yöd.luovu

tusvo

itto

-3-0

,03

Inve

sto

inn

itIn

ve

sto

inn

it

Rahoitusos.inve

sto

inte

ihin

Inve

sto

intim

enot

309

3,1

Muut

inve

sto

intitu

lot

0,0

0

Pysyvi

en v

asta

avi

en h

yöd.m

yyntitu

lot

47

0,4

7

Ra

ho

itu

sto

imin

taR

ah

oit

ust

oim

inta

Anto

lain

asaam

iste

n v

ähennys

33

0,3

Anto

lain

asaam

iste

n lis

äys

Pitkäaik

ais

ten lain

oje

n lis

äys

Pitkäaik

ais

ten lain

oje

n v

ähennys

266

2,7

Lyhyta

ikais

ten lain

oje

n v

ähennys

Om

an p

ääom

an v

ähennykset

Ko

ko

na

istu

lot

yh

tee

nsä

10 0

74

100,0

0K

oko

na

ism

en

ot

yh

tee

nsä

9 8

88

100,0

0

1.10 Kokonaistulot ja –menot

31

1.11 Kuntakonsernin toiminta ja talous

Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yrityksistä

Yhdistely konsernitilinpäätökseen yhdistetty ei yhdistetty Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asunto-oy:t 1 - Muut yhteisöt 2 - Kuntayhtymät 7 - Osakkuusyhteisöt 2 4 Yhteensä 12 - Kuntayhtymien määrä on vuonna 2017 pysynyt samana kuin vuonna 2016. Konsernitilinpäätökseen kuuluvat osakkuusyhteisöt, joissa kunnan omistusosuus ja vaikutusvalta ovat vähintään viidesosa ja enintään puolet. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty osakkuusyhteisöt jotka ovat toimittaneet tilinpäätöksensä ajoissa.

1.11.1 Konsernitavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitteet* Kuntalain 110 §:n mukaan hyväksyttävässä talousarviossa tulee ottaa huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarviossa ja taloussuunni-telmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu määräysvalta, on kunnan tytäryhteisö. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kunta-konsernin. Karijoen kunnan tytäryhteisöt: Karijoen Lämpö Oy Tavoitteena kilpailukykyisen energian tuottaminen kotimaisesta polttoaineesta. Kiinteistö Oy Karijoen Hannunrati Ylläpitää omistamaansa liike- ja toimistorakennusta Karijoen keskustassa. Karijoki Invest Oy Tavoitteena edistää kunnassa teollisuus- ja matkailutoimintaa harjoittavien osa-keyhtiöiden toimintaa pääomasijoituksen muodossa. Arvio: Karijoen Lämpö Lämpöenergiaa myytiin 2824 MWh, joka vastaa n. 280.000 l kevyttä polttoöljyä. Lämpöenergia tuotettiin metsähakkeella ja viljankuivaajan lajittelutähteellä sekä

32

pieneltä osin kevyellä polttoöljyllä huoltoseisokin aikana, turvetta ei käytetty lain-kaan. Kiinteistö Oy Karijoen Hannunrati Yhtiön omistamaa kiinteistöä hoidettu asianmukaisesti. Raportointivuonna kun-nostettiin ja asfaltoitiin kiinteistön etupiha. Yhtiön liikevaihto oli 56.008,37 euroa, poistot 32.703,75 euroa j tilikauden voitto 16,33 euroa. Karijoki Invest Oy Yhtiöllä ei ollut kertomusvuoden aikana oman pääoman ehtoisia sijoituksia yrityk-siin.

1.11.2 Konsernin toiminnan ohjaus, konsernivalvonta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt tytäryhteisöjä koskevat tavoitteet. Konserniohjeet hyväksytty vuonna 2009. Konserniohjauksessa on noudatettu periaatetta, jonka mukaan milloin tytäryhteisöllä on suunnitelmissa suurempi in-vestointi tai vastaavaa, on asiassa informoitu kunnanhallitusta ja keskusteltu hankkeen toteutuksesta. Vastaavaa käytäntöä on noudatettu myös kuntayhtymi-en suhteen, kuten esimerkiksi liikelaitoskuntayhtymän suunnitelmat, tärkeimmät päätökset sekä talousarvion toteutumat ja talousarvioehdotukset käydään läpi kunnanhallituksessa ja ohjeistetaan organisaatiossa olevia kunnan edustajia.

33

1.12 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut

1.12.1 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

34

KUNNAN KONSERNIN TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / Toimintakulut Konsernin koko ja konserniin kuuluvien yhteisöjen luonne vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät konsernikohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa konsernin tulora-hoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, konsernin tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiin-tunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/(Suunnitelman mukaiset poistot + Arvonalentumiset) Kun tunnusluvun arvo on 100 prosenttia, oletetaan konsernin tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja ar-vonalentumiset vastaavat konserniyhteisöjen keskimääräistä vuotuista investoin-titasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahan-kintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä konsernitilin-päätökseen yhdisteltävien yhteisöjen ja säätiöiden vuotuista investointitasoa. Jos vuosikate on negatiivinen, on konsernin tulorahoitus heikko. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittä-vyyden arvioinnissa. Konsernikohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jaka-malla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä, kaikkia kuntakonserneja koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Muun muassa konsernin koko vaikuttaa vuosikatetavoitteen määrittämiseen kon-sernissa. Asukasmääränä tunnusluvun laskennassa käytetään kunnan asukaslukua tili-kauden lopussa

35

1.12.2 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut

KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT

2017 2016

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 989 915

Tilikauden verot

-6

Tulorahoituksen korjauserät -56 9


Investointimenot -642 -409

Rahoitusosuudet investointimenoihin 4 5

Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot 125 2

Toiminnan ja investointien rahavirta 420 516


Antolainasaamisten lisäykset

Antolainasaamisten vähennykset

1


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 245 84

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -319 -368

Lyhytaikaisten lainojen muutos -46 -11

Oman pääoman muutokset -4 13

Muut maksuvalmiuden muutokset 158 237

Rahoituksen rahavirta 34 -44

Rahavarojen muutos 454 472

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12. 2940 2479

Rahavarat 1.1. 2486 2007

454 472

RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT

2017 2016

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä, 1000 eur 339 -431

Investointien tulorahoitus, % 154,97 % 226,48 %

Lainanhoitokate 2,88 2,33

Rahavarojen riittävyys, pv 57 49

36

KUNNAN KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT INVESTOINNIT Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, € Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvista-miseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä tai ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta -välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä siltä osin kuin kertymä on laskettavissa. Oma-rahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus, prosenttia = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahan-kintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vä-hentämällä. Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointi-menoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo konsernin tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos konsernin lainakannasta enemmän kuin 20 prosenttia on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnus-lukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla edellä mainittu lainakanta 31.12. kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälai-naa, realisoimaan konserniyhteisöjen omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan konsernin lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Konsernin lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 – 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. MAKSUVALMIUS Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

37

Konsernin maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa konsernin rahavaroil-la. Rahavaroihin lasketaan rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Kassasta maksut kootaan seuraavista konsernin tilikauden tuloslaskelman ja ra-hoituslaskelman eristä: Konsernituloslaskelmasta: Toimintakulut Korkokulut Muut rahoituskulut Konsernin rahoituslaskelmasta: Investointimenot Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys (lyhennykset) Kassan riittävyys voidaan esittää myös kuukausittaisena lukusarjana tai graafi-sesti. Rahavarojen määränä käytetään tällöin joko kuukauden päiväkohtaista keskisaldoa tai valittua kuukauden määräpäiväsaldoa. Kassasta maksuina käyte-tään kuukauden kassasta maksuja ja päiväkertoimena 30 pv.

38

1.12.3 Konsernitase ja sen tunnusluvut

2017 2016

KONSERNITASE/VASTAAVAA


Aineettomat oikeudet 32 44

Muut pitkävaikutteiset menot 56 66

Ennakkomaksut 1

88 111


Maa- ja vesialueet 895 900

Rakennukset 4 083 4 205

Kiinteät rakenteet ja laitteet 788 827

Koneet ja kalusto 240 247

Muut aineelliset hyödykkeet 2 2

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank. 555 224

6 563 6 405

Sijoitukset

Osakkuusyhteisöosuudet 104 595

Muut osakkeet ja osuudet 822 173

Muut lainasaamiset 1 2

Muut saamiset 5 5

932 775

PYSYVÄT VASTAAVAT 7 583 7 291


Valtion toimeksiannot 5 5

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 266 277

Muut toimeksiantojen varat 1 1

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 272 283

VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 67 68

Saamiset Pitkäaikaiset saamiset

Muut saamiset

1

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 738 757

Muut saamiset 155 147

Siirtosaamiset 156 189

1 049 1 093

Rahoitusarvopaperit

Sijoitukset rahamarkkina-

instrumentteihin 24 20

Joukkovelkakirjalainasaamiset

1

Rahat ja pankkisaamiset 2 916 2 458

VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 056 3 640

VASTAAVAA YHTEENSÄ 11 911 11 214

39

KONSERNITASE/VASTATTAVAA

2017 2016

OMA PÄÄOMA Peruspääoma 3 866 3 866

Arvonkorotusrahasto 14 15

Muut omat rahastot 630 630

Edellisten tilikausien yli- alijäämä 1 135 500

Tilikauden yli- alijäämä 524 460

OMA PÄÄOMA 6 169 5 471

VÄHEMMISTÖOSUUDET 18 16

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 198 192

PAKOLLISET VARAUKSET 198 192

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 22 11

Lahjoitusrahastojen pääomat 261 272

Muut toimeksiantojen pääomat 12 10

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 295 293


Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 545 2 625

Lainat muilta luotonantajilta 1

Muut velat 40 40

Laskennalliset verovelat 9 4

Lyhytaikainen


Lainat julkisyhteisöiltä 5 4

Lainat muilta luotonantajilta

Saadut ennakot 18 12

Ostovelat 988 975

Muut velat 157 182

Siirtovelat 1 089 980

VIERAS PÄÄOMA 5 231 5 242

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 11 911 11 214

Konsernitaseen tunnusluvut 2017 2016

Omavaraisuusaste 52,03 % 48,98 %

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 27,67 % 27,90 %

Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista 32,83 % 32,76 %

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 euroa 1659 960

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), euroa/asukas 1248 711

Konsernin lainakanta 31.12., 1000 euroa 2977 3048

Konsernin lainat, euroa/asukas 2240 2258

Konsernin lainasaamiset 31.12., 1000 euroa 2 2

Kunnan asukasmäärä 1329 1350

40

KUNNAN KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Vähemmistöosuus + Konsernireservi) / (Koko pääoma – Saadut ennakot) Koko pääoma kaavassa tarkoittaa taseen vastattavien loppusummaa. Kun käyte-tään lyhennyttyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Omavaraisuusaste mittaa konsernin vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuuden tavoite-tasona voidaan pitää 50 %:n ylittävää omavaraisuutta. Alempi omavaisuusaste merkitsee kuntakonsernissa merkittävää velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Kun käytetään lyhennyttyä konsernikaavaa, laskennassa voidaan jättää saadut ennakot pois. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tun-nusluku konsernien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkei-den ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdolli-suudet konsernilla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot + Vuokravastuut) /Käyttötulot Tunnusluku kertoo, kuinka paljon konsernin käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, silloin kun vieraaseen pääomaan rinnastetaan myös vuokravastuut. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätök-sen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Lisäksi osoit-tajaan merkitään liitetieto-ohjeen mukaisesti liitetiedoissa esitetyt vuokravastuut ja leasingvastuut. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotulois-ta ja käyttötalouden valtionosuuksista. Tunnusluku ottaa paremmin huomioon erilaisilla malleilla, kuten rahoitusleasing-sopimuksilla rahoitetut hankkeet, jotka eivät näy velkana konsernin taseessa. [2017] Kertynyt ylijäämä (alijäämä) = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Luku osoittaa, paljonko konsernilla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liik-kumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas = [Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)] / Asukasmäärä Luku osoittaa konsernin asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan ker-tyneen alijäämän määrän. Asukasmääränä käytetään tilinpäätösvuoden päätty-

41

mispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Kuntayhtymän konsernissa asukas-kohtaista tunnuslukua ei esitetä. Konsernin lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Konsernin lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lyhennyttyä konsernikaavaa käytettäessä konser-nin lainakanta muodostuu korollisen vieraan pääoman eristä. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Konsernin lainat, euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla edellä mainittu lainakanta tilin-päätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Kuntayhty-män konsernissa ei asukaskohtaista lainamäärää esitetä. Konsernin lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt joukkovelkakirjalainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja konsernin omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen.

42

1.13 Tilikauden tuloksen käsittely Kuntalain 115 §:n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Jos kunnan taseessa on kattamatonta ali-jäämää, toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman riittävyydes-tä talouden tasapainottamiseksi. Tilikauden tulos on ylijäämäinen 470.646,57 euroa. Tulokseen vaikuttavat: Tilikauden toimintatuotot olivat 1,200 milj. euroa eli 99,3 prosenttia talousarviossa ja sen muutoksissa arvioidusta 1,209 milj. eurosta. Tilikauden toimintakulut 9,446 milj.euroa eli 96,1 prosenttia talousarviossa ja sen muutoksissa arvioidusta 9,785 milj. eurosta. Toimintakuluissa suurimmat ylitykset talousarviosta olivat: kiinteistöt 62.665,15 euroa, varhaiskasvatus 56.397,70 eu-roa, yleiset työt 19.292,98 euroa, vesihuolto12.215,06 euroa, asuntojen ja tilojen vuokraus 5.771,75 euroa, ammatilliset oppilaitokset 5.545,46 euroa, musiikkiopis-to 3.573,65 euroa, vaalit 2,226,09 euroa, asiointiliikenne 1.600,19 euroa, opetus-toimen hallinto 1.085,03 euroa ja rakennusvalvonta394,63 euroa Toimintakate 8,247 milj.euroa eli 96,1 prosenttia arvioidusta 8,577 milj.eurosta. Verotuloja kertyi 4.243 milj. euroa eli toteutuma 109,2 prosenttia arvioidusta. Kunnallisveroa kertyi 3.707.148 euroa, yhteisöveroa 308.429 euroa ja kiinteistö-veroa 227.202 euroa. Verotulot ylittyivät talousarviossa arvioidusta määrästä 357.779,36 euroa. Valtionosuuksia kertyi 4.753 milj.euroa eli 100,6 prosenttia arvioidusta määrästä. Valtionosuuksia kertyi 29.182 euroa enemmän kuin talousarviossa ja muutoksis-sa arvioitiin. Vuosikate oli 725.027,65 euroa (edellisenä vuonna 690.622:02 euroa). Poistot ja arvonalennukset yhteensä 254.381,08 euroa, joka oli noin 800 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tilikauden tulos on ylijäämäinen +470.646,57 euroa. Edellisten tilikausien yli-/alijäämätilillä on edellisten vuosien ylijäämiä yhteensä 1.609.779,36 euroa. Kunnanhallitus esittää, että tilikauden ylijäämä +470.646,57 euroa jätetään ta-

seen omaan pääomaan tilikauden yli-/alijäämätilille.

43

2 Talousarvion toteutuminen

2.1 Tavoitteiden toteutuminen Kunnanvaltuusto on 29.12.2016 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2017 ja talous-suunnitelman vuosille 2017-2019 ja samalla hyväksynyt tavoitteet tulos alueittain. Seuraavassa esitellään tulosalueittain kunnanvaltuuston hyväksymät tavoitteet ja arvio niiden toteutumisesta.

2.1.1 Vaalit Tavoite: Kunnallisvaalit 2017, EU-vaalit ja Tasavallan Presidentin vaali 2018. Ennakkoää-nestyspaikkana on kunnanvirasto. Vuoden 2018 alusta Karijoen ja Myrkyn äänestysalueet yhdistetään yhdeksi ää-nestysalueeksi. Keskusvaalilautakunta huolehtii vaalien järjestämisestä.

Vaalit Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos

Toteutuma 2017 Poikkeama Käyttö%

Toimintatuotot

Toimintakulut -6705 -6705 -8931,09 2226,09 133,2

Toimintakate/ Jäämä -6705 -6705 -8931,09 2226,09 133,2

VUOSIKATE -6705 -6705 -8931,09 2226,09 133,2

Poistot ja ar-von-alennukset 0 0 0,00

TILIKAUDEN TULOS -6705 -6705 -8931,09 2226,09 133,2

Tilikauden yli-/alijäämä -6705 -6705 -8931,09 2226,09 133,2

Arvio: Vuonna 2017 pidettiin kuntavaalit. Vaalien järjestämisestä vastaa keskusvaalilautakunta. Ennakkoäänestyspaikkana oli kunnanvirasto. Varsinaisena vaalipäivänä äänes-tyspaikkoina toimivat kunnanvirasto sekä Myrkyn koulu. Äänioikeutettuja oli 1158. Äänioikeutetuista äänesti 825, äänestysprosentiksi tuli 71,2 prosenttia.

2.1.2 Yleinen hallinto Tavoite: Kuntalain 14 §:n mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää kunnan päätösvaltaa.

44

Hallinnon ja talouden tarkastuksesta sekä arvioinnin järjestämisestä huolehtii val-tuuston asettama tarkastuslautakunta. Valtuuston alaisena kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidos-ta sekä valtuuston päätösten täytäntöönpanosta, laillisuuden valvonnasta, valvoo kunnan etua, edustaa kuntaa, käyttää sen puhevaltaa, vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta, omistajaohjauksesta, huolehtii kunnan sisäisestä valvon-nasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Uusi kuntalaki tuli voimaan 1.5.2015, merkittäviltä osin laki tulee voimaan kuitenkin vasta 1.6.2017, jolloin myös uuden valtuuston toimikausi alkaa. Uuden kuntalain mukainen kuntastrategian valmistelu käynnistetään alkuvuonna. Samoin johtosääntöjen uudistaminen sekä sähköiseen kokouskäytäntöön siirty-minen.

Yleinen hallinto Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 3000 3000 4283,37 -1283,37 142,8

Toimintakulut -129120 -129120 -118787,84 -10332,16 92,0

Toimintakate/ Jäämä -126120 -126120 -114504,47 -11615,53 90,8

VUOSIKATE -126120 -126120 -114504,47 -11615,53 90,8


TILIKAUDEN TULOS -126120 -126120 -114504,47 -11615,53 90,8

Tilikauden yli-/alijäämä -126120 -126120 -114504,47 -11615,53 90,8

Arvio: Tulosalueeseen sisältyvät kunnanvaltuusto, tarkastustoimi, kunnanhallitus ja muu yleishallinto. Tulosalueen toimintakulut olivat 86,16 euroa/asukas, edellisenä vuonna 69,85 euroa/asukas. Muutos selittyy kirjaustavan muutoksella, jossa kes-kustoimistolta on siirtynyt henkilöstökuluja yleisen hallinnon tulosalueelle. Kunnanvaltuusto kokoontui kertomusvuonna 6 kertaa ja käsitteli 57 asiaa. Vuon-na 2017 kunnanhallitus kokoontui 20 kertaa ja käsitteli 272 asiaa. Kertomusvuoden aikana kunnanvaltuusto muun muassa

- päätti kunnanjohtajan valinnasta - hyväksyi määrärahojen ylitykset vuodelta 2016 - hyväksyi äänestysaluejaoksi 15.10.2017 alkaen Karijoen äänestysalueen,

joka kattaa koko kunnan, äänestyspaikkana kunnan virasto

- hyväksyi tilinpäätöksen vuodelta 2016 - hyväksyi Seinäjoen koulutuskuntayhtymän perussopimuksen - hyväksyi Karijoen kunnan hallintosäännön - hyväksyi kunnanjohtajan johtajasopimuksen - valitsi kunnanvaltuuston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa val-

tuuston toimikaudeksi - valitsi kunnanhallituksen ja sille puheenjohtajan sekä kaksi varapuheenjoh-

tajaa kahden vuoden toimikaudeksi

45

- valitsi luottamushenkilöt toimielimiin valtuuston toimikaudeksi - hyväksyi maan myyntiä koskevan kauppakirjan Karijoen kunta/Jukka ja

Sanna Illi - hyväksyi Päivärinteen laajennuksen/peruskorjauksen piirustukset aj kustan-

nusarvion - vahvisti kiinteistöveroprosentit vuodelle 2018 - vahvisti tuloveroprosentin vuodelle 2018 - hyväksyi luottamushenkilöiden palkkiot vuodelle 2018 - hyväksyi kunnan talousarvion vuodelle 2018 ja taloussuunnitelman vuosille

2018-2020. Vuoden 2017 aikana maksettiin lapsirahaa 12 lapselle yhteensä 6.000 euroa. Lapsirahaa maksetaan1500 euroa jaettuna kolmelle vuodelle eli 500 euroa kuna-kin vuotena. Ehtona on, että lapsi on kirjoilla Karijoen kunnassa kunkin vuoden lopussa. Tupaantuliaisrahaa ei kertomusvuonna myönnetty. Kuntastrategian laadinta aloitettiin kertomusvuoden syksyllä. Valmistautuminen sähköiseen kokouskäytäntöön siirtymiseen aloitettiin syksyllä 2017. Uudistettu hallintosääntö hyväksyttiin valtuustossa 30.5.2017.

2.1.3 Keskustoimisto Tavoite: Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy tuottaa mm. ICTpalvelut, puhelinpalvelut, ta-lous- ja henkilöstöhallinnon palvelut. Yhtiön toiminta käynnistyi vuoden 2010 alussa. Toiminta on hoidettu ns. hajautetulla mallilla eli kussakin kunnassa säilyy palvelupiste. Osan palveluista kunta tuottaa ostopalveluna palvelukeskukselle. Tavoitteena on, että toiminta jatkuu hajautetulla mallilla myös maakuntauudistuk-sen voimaantulon jälkeenkin. Tällöin asiantuntemus on lähellä palvelun ostajaa. Yhteisen asianhallintaohjelman käyttöönottoa jatketaan suunnitelmakaudella.

Keskustoimisto Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 12700 12700 11739,49 960,51 92,4

Toimintakulut -372660 -372660 -286267,87 -86392,13 76,8


VUOSIKATE -359960 -359960 -274528,38 -85431,62 76,3

Poistot ja ar-von-alennukset -200 -200 -162,36 -37,64 81,2



46

Arvio: Arkistointisuunnitelman uudistamistyötä jatkettiin. Suunnitelma on pohjana asian-hallintaohjelman käyttöönotolle. Työ jatkuu edelleen kuluvana vuonna. Seutupalvelukeskus toimi hajautetulla mallilla, jonka pitää olla tavoitteena jatkos-sakin.

2.1.4 Elinkeinojen kehittäminen Tavoite: Elinkeinoelämän kehittäminen on jaettu a) yritysneuvontaan, b) projekti- ja kehittämistoimintaan ja c) yritystoiminnan edellytysten luomiseen. Kuhunkin lohkoon kytkeytyy olennaisena tekijänä yrittäjyyteen kannustaminen. Tavoitteena on luoda pysyviä työpaikkoja kuntaan.

Elinkeinoel.keh. Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 1500 1500 1696,53 -196,53 113,1

Toimintakulut -119190 -119190 -65355,15 -53834,85 54,8


VUOSIKATE -117690 -117690 -63658,62 -54031,38 54,1

Poistot ja ar-von-alennukset 0 -632,75 632,75 -100,0



Kunnan osuus SEK:n menoihin oli 32.924,15 euroa, josta palvelujen osuus oli 27.305,82 euroa ja hankkeiden osuus 5.618,33 euroa. Talousarvio alittui noin 12.000 euroa. Asukasta kohden kustannukset olivat 24,39 euroa (edellisenä vuonna 29,09 euroa). Yritysneuvonta Yritysneuvonnasta on huolehtinut pääosin Suupohjan elinkeinotoimen kuntayh-tymä (SEK), jonka elinkeinoasiamiehellä on tarvittaessa vastaanotto Karijoella. Karijokisten asiakkaiden tapaamisia oli 50 kappaletta. Projekti- ja kehittämistoiminta SEK:n projektitoiminta jatkui edelleen Suupohjassa, mutta rahoitettujen hankkei-den määrä on pienempi verrattuna aikaisempiin rahoituskausiin, mikä selittää osaltaan SEK:n talousarvion alittumisen. Toiminnan painopisteitä ovat digitaali-suus, uusiutuva energia ja kasvuyrittäjyys. Karijoen kunta on mukana kuntarahoitusosuudellaan Suupohjan kehittämisyhdis-tyksen maaseutuohjelma 2014-2020 hankkeissa.

47

Kunta on mukana Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark valmisteluhankkeessa, jossa ovat mukana Karijoen lisäksi Kauhajoki, Kankaanpää, Parkano, Karvia, Isojoki, Honkajoki, Siikainen ja Jämijärvi. Kaikkiaan hanketoimintaan käytettiin 22.456,84 euroa, johon sisältyy SEK:n, Suupohjan kehittämisyhdistyksen ja Geopark-hankkeen kuntarahoitusosuudet. Yritystoiminnan edellytysten luominen Kunnassa on jo vuosituhannen vaihteesta saakka ollut niin sanottu Karijoen ke-hittämispaketti 2000, joka sisältää korkotuen teollisuusyrityksille sekä kunnallisen kehitys- ja sijoitusyhtiön palvelut. Pakettiin kuuluu lisäksi tupaantuliaislahja, jonka sääntöjä on vuosien mittaan muokattu tilannetta vastaavaksi. Kertomusvuonna Kehittämispaketin toimenpiteet olivat edelleen käytössä. Ylei-nen korkotaso on kuitenkin niin matala, että teollisuusyritysten korkotukiavustuk-sia ei maksettu. Karijoki Invest Oy on kunnan ja Karijoen Yrittäjien omistama yritys, jonka tehtävä on tehdä oman pääoman ehtoisia riskisijoituksia karijokisiin yrityksiin. Sijoitusten kohteena voivat olla teollisuus ja matkailuyritykset. Yrityksen palveluja ei käytetty vuonna 2017. Kunnan myöntämä tupaantuliaislahjaa omakotitalon rakentajille ei kertomus-vuonna myönnetty lainkaan. Kaikkiaan tupaantuliaisrahaan on myönnetty 171 kohteeseen yhteensä 348.000 euron arvosta. Teollisuusalueet Sahakankaan teollisuusalue sijaitsee noin 5 km päässä Karijoen keskustasta Kauhajoentien varressa. Alueen pinta-ala on n. 69 ha. Alueella on vapaata tont-timaata vuosiksi eteenpäin. Lisäksi kunnalla on teollisuustontteja Kirkonkylän kaava-alueella. Teollisuushalli II yläpohjan eristystä lisättiin ja valaistusta uusittiin kertomusvuon-na. Laajamittainen remontti aloitettiin vuoden 2018 alussa. Matkailu Susiluolan matkailullinen hyödyntäminen sai piristysruiskeen kun kunta solmi Kristiinankaupungin kanssa sopimuksen susiluolanäyttelyn sijoittamisesta Karijo-en vanhaan kunnantaloon. Susiluolan opastuskeskus oli avoinna arkipäivisin ajal-la 26.6.-28.7.2017, muina aikoina tilauksesta. Opastuskeskuksen toimintaa kehi-tetään edelleen muun muassa Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark-hankkeen tuella. Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark-hankkeen tuella Susiluolan alueelle ra-kennettiin vuonna 2016 kota ja kertomusvuonna valmistu Susivuoren laelle näkö-torni sekä kodan lähistöön kaksi WC:tä, joista toinen inva-WC. Myös alueen viitoi-tusta ja opasteita uudistettiin. Lisäksi alueella kunnostettiin reitistöä, johon myös kunta osallistui.

48

Lauhanvuori-Hämeenkangas Geopark-hankkeen tavoitteena on saada alueelle Geopark status. Matkailullisen vetovoiman näkökulmasta geopark-alueet ovat rinnastettavissa UNESCOn maailmanperintökohteisiin.

2.1.5 Sosiaali- ja terveyspalvelut Tavoite: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja eläinlää-kintähuollon palvelut tasa-arvoisesti yhteistoiminta-alueen asukkaille. Liikelaitos-kuntayhtymän toiminnot on jaettu palvelualueisin; sosiaalipalvelut, hoidon ja hoi-van palvelut, erikoissairaanhoito, ympäristöpalvelut ja sisäinen tukipalvelu. Liikelaitoskuntayhtymä tuottaa palvelut tilaaja-tuottajamallilla. Palvelut on tuotteis-tettu yhteishintaan kuntayhtymän itse tuottamissa avohuollon palveluissa paitsi laitos- ja asumispalveluyksiköillä on yksikkökohtainen hintansa. Suoritteina käyte-tään käyntejä tai asiakastyöhön käytettyä työaikaa. Avustukset, kuten toimeentu-lotuki, henkilökohtainen apu ja omaishoidontuki sekä ostopalvelut muilta kunnilta, kuntayhtymiltä ja yksityisiltä palvelujen tuottajilta laskutetaan kunnilta ns. läpilas-kutuksena. Ympäristöpalvelujen laskutus perustuu asukaslukuun. Palvelut tuotetaan tilaajana toimivan yhteistoimintalautakunnan ja tuottajan väli-seen palvelusopimukseen perustuen. Liikelaitoskuntayhtymän yhtymäkokouk-sessa Karijoen kunnalla on kolme edustajaa ja johtokunnassa kaksi jäsentä. Yhteistoimintalautakunta sijaitsee Kauhajoen kaupungin organisaatiossa. Lauta-kunta toteuttaa osaltaan myös kuntien omistajaohjausta jäsenkuntien edustajana ja neuvotteluosapuolena vuosittaisten palvelujen hankinnassa. Lautakunnassa on 14 jäsentä, joista Karijoelta kaksi. Kuntajohtajat kutsutaan ko-koukseen asiantuntijoina. Lautakunnan hallinnon kulut laskutetaan kunnilta perustuen asukaslukuun. Kari-joen kunnan osuus vuodelle 2017 on 7 988 euroa. Lautakunnalle maksetaan myös kuntien antamat määrärahat Suupohjan liikelaitoskuntayhtymän tuottamien palvelujen hankintaan. Karijoen kunnan antama raami liikelaitoskuntayhtymälle vuodelle 2017 on 5.555.000 euroa. Summa jakautuu palvelualueittain seuraavasti: TA 2017 TA 2016 Sosiaalipalvelut ja velkaneuvonta 546.441€ 722.953 € Hoidon ja hoivan palvelut 3.081.569 € 2.894.773 € Erikoissairaanhoito 1.868.000 € 1.835.000 € Ympäristöpalvelut 58.991 € 57.275 € Yhteensä 5.555.000 € 5.510.000 € Vuonna 2017 tapahtuvia keskeisiä muutoksia ja painopistealueita: Sosiaalihuoltolain tavoitteena on painopisteen siirtäminen korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen, asiakaslähtöisyyden vahvista-

49

minen ja tuen saannin turvaaminen asiakkaan omissa arkiympyröissä. Lain ta-voitteiden toteuttamiseksi ajatuksena on kehittää ensisijaisesti lapsiperheiden yleisiä sosiaalipalveluja lastensuojelun sosiaalityön ja sen perhetyön tarpeen vä-hentämiseksi. Lapsiperheiden kotiavusta on tullut subjektiivinen oikeus. Lapsi-perheiden kotiapuun palkataan alueelle lisää yksi työntekijä. Palveluseteli on edelleen käytössä, joskin sen käyttömahdollisuudet ovat vähäiset pienessä kun-nassa. Lastensuojelun tarpeisiin palkataan psykiatrinen sairaanhoitaja määräai-kaisesti. Merkittäviä muutoksia aikuissosiaalityössä on Trillan siirtyminen pois liikelaitos-kuntayhtymästä Suupohjan koulutuskuntayhtymään sekä perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle, molemmat 1.1.2017 alkaen. LLKY:llä on yhteensä 19 lääkärinvirkaa, joista talousarvioon on laskettu 17 virkaa ja yksi ostopalvelulääkäri. Kaikista lääkäreistä vastaanottopalveluissa, neuvola-toiminnoissa ja osastoilla toimii 13 lääkäriä ja yksi ostopalvelulääkäri, työterveys-huollossa kolme lääkäriä ja terveyspalvelujohtaja hallinnollisessa virassa. Palve-luasumisen etälääkäripalvelut jatkuvat joissakin LLKY:n yksiköissä. Alueelle pal-kataan yksi terveydenhoitaja lisää omaishoitajien terveystarkastuksia varten sekä työterveyshuollossa jatkaa työkykykoordinaattori. Pitkäaikainen laitoshoito on alueella kokonaan loppunut. Seuraava tavoite on saada tehostettua palveluasumista vähenemään. Siksi Saliininkodin kahden asukkaan huoneita muutetaan yhden asukkaan huoneiksi. Tavoitteena on kehit-tää matalan kynnyksen palveluja. Yhteisöllisyyttä lisäämään aloitettiin vuonna 2016 kaikkien kuntien alueella Kahvila Maitolaituri-toiminta. Palveluasumisen yk-siköissä tavoitteena on lisätä asukkaiden valinnan mahdollisuuksia mm. ate-riapalveluissa. Käyttöön otetaan myös asukaskokoukset. Akuuttiosasto on Kauhajoella ja kuntoutusosasto Teuvalla. Karijoen käyttö mo-lemmilla osastoilla on vähentynyt vuoden 2016 aikana. Ensi vuosi on arvioitu py-syvän kuluvan vuoden tasolla. Kuntoutusosastolla tarjotaan myös veteraanikun-toutusta Llky:n omana toimintana. Ikäihmisten kotona asumista edistetään alueelle palkatuilla kahdella kuntoutusoh-jaajalla, joiden työnkuva on kotihoitohenkilöstön ohjaus ja alkukartoitusten teke-minen. Työntekijöistä toinen työskentelee Kauhajoella ja toinen Teuva-Karijoki-Isojoki –alueella. Yhteistoimintalautakunta Yhteistoimintalautakunta sisältää yhteistoimintalautakunnan hallinnon menot se-kä kuntien antamat määrärahat Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän sille tuottamien sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, ympäristöter-veydenhuollon ja eläinlääkinnän palvelujen hankintaan. Yhteistoimintalautakunta sisältää lisäksi Kauhajoen kaupungille 31.12.2008 mennessä syntyneet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä aiheutuvat eläkemenoperusteiset menot. Ensi vuonna perustoimeentulotuki siir-tyy Kelalle eikä siihen maksettu valtionosuus enää kulje kaupungin kautta.

50

Yhteistoimintalautakunnan tuotot ja kulut sisältyvät Kauhajoen kaupungin talous-arvioon. Kunnat maksavat maksuosuuksissaan yhteistoimintalautakunnalle ja edelleen Liikelaitoskuntayhtymälle peruspalveluihin varaamansa määrärahat. Lautakunnan hallinnon menot jaetaan kunnille asukasluvun suhteessa. Kuntien yhteistoiminnasta on säädetty kuntalain 8. luvussa. Kuntalaki antaa laajat mahdollisuudet kuntien väliselle yhteistyölle. Sopimuksella voidaan siirtää kuntien tehtäviä yhteisön hoidettavaksi. Koko toiminnan siirtäminen yhteisön toteutta-maksi siirtää suoran taloudellisen vastuun ja talousarviosidonnaisuuden Liikelai-toskuntayhtymälle. Tällöin myös toimintaan liittyvä päätösvalta siirretään tietoisel-la päätöksellä oman kunnan ulkopuolelle. Yhteistoimintalautakunta toteuttaa osaltaan kuntien omistajaohjausta jäsenkunti-en edustajana ja neuvotteluosapuolena vuotuisten palvelujen hankinnassa.

Sosiaali ja ter-veyspalvelut Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 0 70,20 -70,20 -100,0

Toimintakulut -5748000 -250000 -5998000 -5791505,04 -

206494,96 96,6

Toimintakate/ Jäämä -5748000 -250000 -5998000 -5791434,84

-206565,16 96,6

VUOSIKATE -5748000 -250000 -5998000 -5791434,84 -

206565,16 96,6

Poistot ja ar-von-alennukset 0 0,00

TILIKAUDEN TULOS -5748000 -250000 -5998000 -5791434,84

-206565,16 96,6

Tilikauden yli-/alijäämä -5748000 -250000 -5998000 -5791434,84

-206565,16 96,6

Arvio: Yhteistoimintalautakunnan päävastuualue sisältää yhteistoimintalautakunnan hal-linnon menot sekä kuntien antamat määrärahat Suupohjan peruspalveluliikelai-toskuntayhtymän sille tuottamien sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoi-don, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän palvelujen hankintaan. Yhteis-toimintalautakunta sisältää lisäksi Kevan Kauhajoen kaupungilta laskuttamat so-siaali- ja terveyspalveluissa työsuhteessa ennen vuotta 2005 olleiden henkilöiden eläkemenoperusteiset maksut. Perustoimeentulotuen tuen maksaminen siirtyi Kelalle vuoden 2017 alusta. Yhteistoimintalautakunnan tuotot ja kulut sisältyvät Kauhajoen kaupungin talous-arvioon. Kunnat maksavat maksuosuuksissaan yhteistoimintalautakunnalle ja edelleen Liikelaitoskuntayhtymälle peruspalveluihin varaamansa määrärahat. Lautakunnan hallinnon menot jaetaan kunnille asukasluvun suhteessa. Yhteistoimintalautakunta on pysynyt talousarviossa toimintakulujen ollessa vuo-den lopussa 99,8 prosenttia ja toimintakatteen 98,7 prosenttia (-676 156 €).

51

Liikelaitoskuntayhtymältä edellytettiin vuoden aikana talouden sopeuttamistoi-menpiteitä, koska vuoden 2017 ensimmäiset valtionosuuslaskelmat ennustivat kuntien tulojen merkittävää laskua. Säästötoimenpiteitä valmisteltiin LLKY:n johtavien viranhaltijoiden toimesta, käsi-teltiin seutujohdon kokouksissa ja päätettiin LLKY:n johtokunnassa. Osan sääs-tökohteista toteutus aloitettiin välittömästi ja muutoin toimenpiteet suunniteltiin vuoden 2018 talousarvioon, joten niiden vaikutus on siten täysimääräinen vuonna 2018. Palvelutarpeen kasvuun ja säästötavoitteisiin on LLKY:ssä vastattu uusia toimin-tatapoja kehittämällä ja palvelurakenteita muuttamalla. Kaikessa toiminnassa on pidetty tärkeänä myös henkilökunnan kuuleminen, osallistaminen ja sitouttaminen toiminnan kehittämiseen. Myös asiakkaiden osallistaminen ja palautteen saami-nen on pyritty huomioimaan. Sosiaalipalveluissa tapahtui suuria toiminnallisia muutoksia vuodelle 2017 Palve-lukeskus Trillan siirtyessä Suupohjan koulutuskuntayhtymään ja perustoimeentu-lotuen siirtyessä Kelan maksettavaksi. Tähän liittyen Aikuissosiaalityön ydinpro-sessiin yhdistettiin vammaispalvelun sosiaalityö ja kehitysvammahuolto osapro-sesseina. Perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle ei tapahtunut ongelmitta, vaan Kelan palvelujen ruuhkautuminen ja virheelliset päätökset aiheuttivat painet-ta aikuissosiaalityöhön. Tilanne normalisoitui vasta huhtikuussa. Huostaanotettu-jen ja kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä on noussut vuosina 2016 ja 2017 aiheuttaen kustannusylitykset lasten ja nuorten laitoshoidossa, avohuollossa ja perhehoidossa. Tilanteen seurauksena lapsiperheiden sosiaalipalveluissa kehi-tettiin uudet toimintaprosessit käyttöön vuoden 2018 alusta. Vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vaikeavammaisten kuljetuspalvelut ylittyivät huomattavasti. Kuljetuspalveluiden kustannussäästöjen toteuttamiseksi valmisteltiin kuljetuspalveluiden keskuspalvelun käyttöönotto vuodelle 2018. Ke-hitysvammapalveluissa viimeiset asukkaat kotiutettiin Eskoosta, jonka jälkeen LLKY:ssä ei ole enää yhtään asukasta laitoshuollossa. Hoidon ja hoivan palveluissa jatkettiin edelleen palvelurakenteen muutoksia pie-nentämällä osastotoiminnan ja palveluasumisen paikkalukuja. Nummirannan toi-minta päättyi 15.9.2017. Palvelurakenteessa toteutuu merkittävä siirtyminen avo-hoitoon ja kotihoitoon. Toiminnan painopisteinä on ollut mm. omahoitajatoiminnan kehittäminen, kuntoutussisältöjen kehittäminen kuntoutusosastotoiminnasta aina kotikuntoutukseen saakka, kotisairaalatoiminnan käynnistäminen ja saattohoidon kehittäminen koko hoidon ja hoivan alueella. Vapaaehtoistyönkoordinaattorin toiminnan alettua vapaaehtoistyön määrä ja yhteistyö eri yhteistyötahojen kanssa on kasvanut. Palvelujen toteuttamisessa painottuu myös sähköinen asiointi ja erityisesti digitaalinen konsultointi asiakkaan palveluprosessin kehittämiseksi ja nopeuttamiseksi Vuonna 2017 on talous- ja tuotteistusraportointia hyödynnetty monipuolisesti toi-minnan operatiivisessa johtamisessa ja johtamisen työvälineenä. Tuotteistusra-portointi on parantanut toiminnan läpinäkyvyyttä ja talouden raportoinnin ajan-

52

tasaisuutta ja johdonmukaisuutta niin johtokunnalle, yhteistoimintalautakunnalle kuin jäsenkunnillekin. Vuoden alusta tehtiin Palvelukeskus Trillan ulkoistus SAI-koulutuskuntayhtymälle, työmarkkinatuen kuntaosuus siirrettiin peruskunnille ja perustoimeentulotuen maksatus siirtyi Kelan hoidettavaksi. Nämä vähensivät menoja sosiaalipalvelui-den palvelualueella. Lisäksi kuntouttavan työtoiminnan korvaukset siirrettiin pe-ruskunnille vähentäen tuloja sosiaalipalveluiden palvelualueella. Edellä mainittu-jen toimenpiteiden kustannuksia vähentävä vaikutus sosiaalipalveluiden aikuis-sosiaalityön ydinprosessissa oli noin 2,86 milj. euroa. Vuoden 2017 tuotteistuksen tilinpäätöslaskelman mukaan LLKY:n talous on yli-jäämäinen 44 014,58 €. Asetettu tavoite ylijäämäisestä tilinpäätöksestä saavutet-tiin, mutta kuntakohtaiset toteutumat vaihtelevat. Palvelutilauksen muutos siten, ettei LLKY:n tilikaudelta synny ylijäämää, edellyttää seuraavat lisälas-kut/palautukset ja lopulliset maksuosuudet:

Karijoen ylitys 120 235,45 € muodostui erityisesti osastohoidon käytön lisäykses-tä, viivästyneestä asiakassiirrosta Eskoon laitoshoidosta sekä erikoissairaanhoi-dosta.

53

2.1.6 Ammatilliset oppilaitokset Tavoite: Tavoitteena on turvata opiskelupaikka kaikille halukkaille nuorille, jotka lukion jälkeen eivät jatka korkeakouluissa ja että opiskelupaikka olisi mahdollisimman monella Suupohjan alueella. Nuoria pyritään suuntaamaan aloille, jotka tukevat kunnan elinkeinorakenteen kehitystä.

Ammatil.oppilait Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 0 0,00 0,00

Toimintakulut -3500 -3500 -9045,46 5545,46 258,4


VUOSIKATE -3500 -3500 -9045,46 5545,46 258,4

Poistot ja ar-von-alennukset 0 0 0,00 0,00



Arvio: Karijokisia oppilaita oli Suupohjan koulutuskuntayhtymässä 20.9.2017 tilastointi-päivänä 14 oppilasta kun vastaava luku oli vuonna 2016/13 oppilasta, vuonna 2015/13 oppilasta ja vuonna 2014/20 oppilasta.

2.1.7 Kansalaisopisto Tavoite: 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Opetustunteja 877 900 813 830 830 830 830

Kansalaisopisto Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 0 0,00

Toimintakulut -26790 -26790 -20330,94 -6459,06 75,9


VUOSIKATE -26790 -26790 -20330,94 -6459,06 75,9




54

Arvio: Opetustuntien määrä kehittyi seuraavasti: 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Karijoki 791 852 813 900 877 920 1003 943 Karijoella oli kertomusvuonna 2017 opiskelijoita 168 henkilöä kun vuonna 2016 oli 178 ja vuonna 2015 oli 183.

2.1.8 Musiikkiopisto Tavoite: 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Opiskelijoita 15 16,5 15 13,5 11 11 11

Musiikkiopisto Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos



Toimintakulut -11000 -11000 -14573,65 3573,65 132,5


VUOSIKATE -11000 -11000 -14573,65 3573,65 132,5




Arvio: Karijoelta oli opiskelijoita kevätlukukaudella 16 ja syyslukukaudella 16 eli keski-määrin 16.

2.1.9 Asuntojen ja muiden tilojen vuokraus Tavoite: Tavoitteena on kunnan nykyisen asuntokannan mahdollisimman tehokas hyväk-sikäyttö. Investointipuolella on varattu määrärahoja asuntojen kunnostukseen; mm. Vuok-ratalo I:n lopputöihin, ent. lääkärintalon asunnon kunnostukseen. Vuokratalo A, B ja C osalta tehdään kuntoarvio ennen kunnostustöiden aloitusta. Investointipuolelle on varattu määräraha uusien asuntojen hankintaan vuosille 2017-2019.Tavoitteena olisi käynnistää ohjelmakaudella uusi rivitalohanke. Taloustilanteen vuoksi tupaantuliaislahjojen ehtoja muutettiin vuoden 2016 alusta niin, että tupaantuliaislahjaa vuonna 2016 myönnetään vain uuden omakotitalon/ asunto-osakkeen hankintaan alle 35-vuotiaille hankkijoille. Vuonna 2017 ehdot pidetään ennallaan.

55

Vapautuvia liike- ym. tiloja pyritään saamaan elinkeinoja muuta toimintaa palve-levaan käyttöön. Wanhan kunnantalon tilojen hyödyntäminen mm. opastuskes-kuksen käyttöön. Kunnalla on asuntotontteja Kirkonkylän kaava-alueella ja Myrkyn kylässä. Teolli-suustontteja Kirkonkylässä ja Sahakankaan teollisuusalueella. Tonttimaata on riittävästi useiksi vuosiksi.

Asuntojen ja tilojen vuokraus Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 526500 526500 515524,61 10975,39 97,9

Toimintakulut -8550 -8550 -3321,88 -5228,12 38,9

Toimintakate/ Jäämä 517950 0 517950 512202,73 5747,27 98,9

VUOSIKATE 517950 0 517950 512202,73 5747,27 98,9

Poistot ja ar-von-alennukset -2100 -2100 -2124,48 24,48 101,2

TILIKAUDEN TULOS 515850 0 515850 510078,25 5771,75 98,9

Tilikauden yli-/alijäämä 515850 0 515850 510078,25 5771,75 98,9

Arvio: Asuntojen peruskorjaustoiminta jatkui edellisten vuosien tasolla. Uusien asunto-jen osalta aloitetut kohteet olivat omakotitaloja. Rivitalorakentaminen on ollut jo muutaman vuoden pysähdyksissä. Kunnan myöntämien tupaantuliaislahjojen kokonaismäärä vuodesta 2000 lähtien on jo noin 348.000 euroa ja rahaa on myönnetty 171 kohteelle. Kertomusvuonna ei myönnetty yhtään tupaantuliaislahjaa uuden omakotitalon rakentamiseen tai uuden asunto-osakkeen ostoon. Kunnanvaltuusto lievitti tupaantuliaisrahan myöntämisehtoja vuoden 2018 talousarvioon niin, että sitä voi saada myös käyte-tyn asunnon ostoon. Päätös tehtiin ulottumaan takautuvasti vuosien 2016 ja 2017 kauppoihin. Vuokra-asuntojen kysyntä jatkui edellisvuosien tasolla. Kunnalla on runsaasti va-paana olevia yksiöitä ja kaksioita, joista suurin osa sijaitsee Rauhantiellä niin sa-notussa ABC-vuoratalossa. Isommista perheille sopivista asunnoista on lievä puute. Tilanne korjaantunee Päivärinteen laajennuksen ja peruskorjauksen val-mistuttua, kun nyt päivähoidon käytössä oleva omakotitalo Punnintiellä ja rivitalo-kolmio Saliininkujalla vapautuvat. Perheasuntoja kysyttäessä on kysyjät ohjattu kunnassa toimivien yksityisten vuokranantajien puheille. Teollisuus- ja liiketilojen kysyntä oli laimeaa joskin vilkastuen loppuvuotta kohden. Teollisuushalli II:sta solmittiin vuokrasopimus vuoden 2018 alussa. Entisen kun-nantalon yläkerran toimistotiloja on kunnostettu, mutta tiloissa sattui vuotovahinko kesällä 2017, josta aiheutui hajuhaittaa. Vuoden lopussa kaikki vanhan kunnanta-lon toimitilat olivat vapaana, mutta uusia sopimuksia on solmittu vuoden 2018 alussa.

56

2.1.10 Työllisyystyöt Tavoite: Tavoitteena on edistää nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä.

Työllisyystyöt Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 0 454,05 -454,05 -100,0

Toimintakulut -45000 -45000 -43157,71 -1842,29 95,9


VUOSIKATE -45000 -45000 -42703,66 -2296,34 94,9




Arvio: Kristiinankaupungin Job Centerin toiminnassa ei ollut kertomusvuonna karijokisia. Ns. tonnirahaa maksettiin yksityisille työnantajille 600 euroa. Tällä sai kesätöitä 3 nuorta. Lisäksi kunta tarjosi 17 nuorelle kesätyötä alueiden ym. kunnossapidossa sekä Susiluolan opastuskeskuksen työntekijänä.

2.1.11 Asiointiliikenne Tavoite: Edistetään joukkoliikenteen käyttöä.

Asiointiliikenne Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos



Toimintakulut -5000 -5000 -6600,19 1600,19 132,0


VUOSIKATE -5000 -5000 -6600,19 1600,19 132,0




Arvio: Vuoden 1997 alusta lähtien kunta on ollut mukana Seinäjoen seutulippusopimuk-sessa. Vuonna 2005 aloitettua asiointiliikennekokeilua Kauhajoelta Karijoelle ja takaisin on jatkettu lukuvuosiksi 2016-2018.Vuoro on ajettu koulupäivinä.

57

2.1.12 Maatalouspalvelut Tavoite: Kauhajoen kaupungin maaseutuhallinto hoitaa Karijoen kunnan maataloustoimen tehtävät eli vastaa viljelijöiden tukihakulomakkeiden vastaanottamisesta, maata-loustukien käsittelystä, maksatuksen valmistelusta ja päätöksien tekemisestä. Maaseutuhallinto hoitaa kaikki kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle määrätyt tehtävät ja huolehtii osaltaan maaseutuelinkeinojen kehittämistehtävistä ja tiedo-tustoiminnasta. Maatalouden tukihakemusten kautta Karijoen kuntaan tulee vuo-sittain noin 3,0 miljoonaa euroa.

Maatalouspalv. Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos



Toimintakulut -32700 -32700 -24855,06 -7844,94 76,0


VUOSIKATE -32700 -32700 -24855,06 -7844,94 76,0




Arvio: Kauhajoen kaupungin maaseutuhallinto hoitaa Karijoen kunnan maataloustoimen tehtävät vuodesta 2013 lähtien. Maataloustoimelle asetetut tavoitteet saavutettiin hyvin. Maataloustukien käsittely, maksatus ja päätöksenteko suoritettiin ajallaan.

2.1.13 Opetustoimen hallinto Tavoite: Kasvatus- ja opetuslautakunnan ja hallinnon tehtävänä on tukea kouluja ja var-haiskasvatusta niiden opetus- ja kasvatustyössä. Yhteisten koulujen toiminnan kehittämiseen osallistumalla taataan Karijoen kunnan oppilaille parhaat edellytyk-set jatko-opinnoille. Lautakunta on 8.6.2016 hyväksynyt seutukunnallisen opetuksen opetussuunni-telman sekä esiopetussuunnitelman. Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön 1.8.2016.

58

Opetustoimen hallinto Tulos-laskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 0 0 0,00

Toimintakulut -11050 -11050 -12135,03 1085,03 109,8


VUOSIKATE -11050 -11050 -12135,03 1085,03 109,8




Lautakunta on hyväksynyt varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman 31.8.2017. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa on laadittu Karijoen, Kaskisten, Kristiinan-kaupungin suomen- ja ruotsinkielisen koulutoimen yhteistyönä. Vuodelle 2017 asetetut taloudelliset tavoitteet toteutuivat hyvin. Koko kasvatus- ja opetuslauta-kunnan toimintatuotot olivat 136.297,03 euroa, (talousarvio 136.750,00 euroa), toimintakulut 1.677.655,19 euroa (talousarvio 1.656.980,00 euroa), toimintakate 1.541.358,16 euroa (talousarvio 1.520.230,00 euroa).

2.1.14 Peruskoulut Tavoite Muutokset rakenteessa ja toiminnassa Karijoen koulussa toimii 3 luokanopettajaa ja 3 koulunkäynninohjaajaa. Erityis-opetuksesta suunnataan yksi tunti päiväkodille ja viisi tuntia Karijoen koululle. Erityisopetus ostetaan Kristiinankaupungilta. Koulukuraattorin ja vastaavan ku-raattorin palvelut Karijoki ostaa ostopalveluna Kauhajoen kaupungilta. Opetuksen tavoitteet Jokainen oppilas saavuttaa sellaiset tiedot ja taidot, jotka takaavat onnistuneen jatko-opiskelun yläkoulussa ja jatkokoulutuspaikan peruskoulun jälkeen. Koulut kehittävät yhteistyötä kotien kanssa. Arviointimenetelmien monipuolisuutta käyte-tään oppimistulosten mittaamiseen.

Peruskoulut Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 58750 58750 59332,91 -582,91 101,0

Toimintakulut -574850 -574850 -541034,86 -33815,14 94,1


VUOSIKATE -516100 -516100 -481701,95 -34398,05 93,3




59

Arvio: Karijoen kunnan perusopetuksen piiriin kuuluville 1-6.luokan oppilaille on opetus annettu Karijoen koululla. Koulussa oli vuoden 2017 kevätlukukaudella 56 oppi-lasta ja syyslukukaudella 2017 oppilaita oli 51. Koulupäiviä kevätlukukaudella 2017 oli 97 ja syyslukukaudella 92. Perusopetusryhmiä koululla oli 3 kpl, joiden opetuksesta vastasi 3 luokanopettajaa. Perusopetuksen oppituntien määrä oli sekä kevät- että syyslukukaudella 90 tuntia viikossa. Koulunkäynninohjaajia Kari-joen koululla oli 2 henkeä, jotka hoitivat myös koululla järjestetyn 1-2.luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan. Lautakunta teki päätöksen 20.2.2018 1.-2. luokkalaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan siirtämisestä koulun alaiseksi toi-minnaksi. Erityisopetuspalvelut ostettiin Kristiinankaupungilta ja erityisopetusta annettiin alakoulussa 5 ja esikoulussa 1 viikkotuntia. Tämän lisäksi Karijoen koulu sai Ope-tushallitukselta hankerahaa erityis- ja pienryhmäopetuksen lisäresursseihin luku-vuodelle 2017-2018 sekä syyslukukaudelle 2019, jonka avulla syyslukukaudella 2017 oli palkattuna resurssiopettaja 5 tuntia viikossa. Kuraattoripalvelut Karijoen kunta ostaa ostopalveluna Kauhajoen kaupungilta ja kuraattori on ollut koululla joka toinen viikko 3 tuntia kerrallaan. Opetustoiminta ja sen arviointi toteutettiin vuonna 2017 hyväksytyn Opetussuun-nitelman ja koulun toimintasuunnitelman mukaisesti.

2.1.15 Yhteiset koulut Tavoite: Yhteiset koulut ja ostopalvelut: Tavoitteena on taata yläkoulun oppilaille sellaiset tiedot, taidot ja valmiudet, että he selviytyvät mahdollisimman hyvin jatko-opinnoissa ja työelämässä. Kaikille peruskoulun päättäneille turvataan jatko-opintopaikka toisen asteen koulutukseen. Karijoella on sopimus Kristiinankau-pungin kanssa yläkouluikäisten oppilaiden koulutuksesta.

Yhteiset koulut Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 6500 6500 6574,00 -74,00

Toimintakulut -450000 -450000 -449827,00 -173,00 100,0


VUOSIKATE -443500 -443500 -443253,00 -247,00 99,9




Arvio: Toiminta on saavutettu tavoitteiden mukaisesti. Tulosalueelle on varattu määrä-rahat yhteisten koulujen kunnan osuudelle.

60

Tulosalueen menot koostuvat keskimäärin 43 karijokisen oppilaan menoista ope-tuksen järjestäjille.

2.1.16 Varhaiskasvatus Tavoite: Varhaiskasvatuksen tavoitteet Varhaiskasvatus koostuu hoidon, huolenpidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se sisältää päiväkodin (esikoulun), ryhmäperhepäivähoidon, perhepäivähoidon ja lasten kotihoidontuen. Esiopetuk-sessa ovat kaikki kunnan esiopetus-ikäiset lapset. Esiopetusta järjestetään Kari-joen koululla. Varhaiskasvatus tarjoaa kuntalaisten perheille tarpeenmukaiset, joustavat ja laa-dukkaat varhaiskasvatuspalvelut lapsen ikä- ja kehitystaso huomioiden. Lähtö-kohtana on lapsen tasapainoisen kasvun ja kehityksen tukeminen ja ohjaaminen niin, että lapsesta kasvaa itsenäisesti yhteiskunnassa pärjäävä kansalainen. Tä-mä tapahtuu yhteistyössä kotien kanssa. Erityislastentarhanopettajan palvelu ostetaan Teuvalta. Suunnitelmissa on päiväkodin laajennus/peruskorjaus sekä toiminnan kehittäminen. 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Lapsia päivähoidossa keskimäärin 38 40 40 40 38 38 esiopetuksessa lapsia keskimäärin 9 8 8 8 13 15 koululaisten aamu- ja iltapäivätoi-minta

14 17 14 12 12 14

Varhaiskasvatus Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 71500 71500 70390,12 1109,88 98,4

Toimintakulut -621080 -621080 -674658,30 53578,30 108,6


VUOSIKATE -549580 -549580 -604268,18 54688,18 110,0

Poistot ja arvon-alennukset -5400 -5400 -7109,52 1709,52 131,7



Arvio: Päivähoidossa oli kunnassa tilastointipäivänä lapsia 41. Kokopäivähoitolapsia oli 38. Osapäivälapsia oli 3. Ryhmäperhepäiväkoteja oli tilastopäivänä 4. Varhais-kasvatuksen kokoaikaisten hoitajien määrä oli vuonna 2017 11 ja osa-aikaisten hoitajien määrä 1. Yksi lastentarhanopettajan toimi saatiin vakinaistettua ja täytet-tyä. Hoitajista eläkkeelle jäi 1. Esikouluryhmässä toimii yksi esiopettaja ja yksi osa-aikainen avustaja. Koko kunnan päivähoidosta vastaa perhepäivähoidon oh-jaaja. Päivärinteen laajennus aloitettiin kertomusvuonna. Laajennusosa valmistuu ke-väällä 2018, jonka jälkeen peruskorjataan vanha osa.

61

Varhaiskasvatuksen toimintaa kehitettiin uusien varhaiskasvatussuunnitelmien mukaisesti.

2.1.17 Kirjasto Tavoite: Kunnan kirjastolaitoksen tavoitteena on tyydyttää yleistä sivistyksen, tiedon ja virkistyksen tarvetta sekä tukea omatoimista tiedonhankintaa, opiskelua sekä edistää lukuharrastusta ja kirjallisuuden ja taiteen tuntemusta. Kirjaston toimipisteet ovat Karijoen kirjasto ja Myrkyn sivukirjasto. Myrkyn kirjas-ton ylläpito järjestetään yhteistyössä Myrkyn nuorisoseuran kanssa. Etelä-Pohjanmaan kirjastojen yhteinen Eepos-kirjastojärjestelmä aloittaa tammi-helmikuussa 2017. Karijoen kirjaston ulko-oveen hankitaan oviautomatiikka kir-jastopalvelujen esteettömän saatavuuden parantamiseksi.

Kirjasto Tulos-laskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 600 600 2288,64 -1688,64 381,4

Toimintakulut -84055 -84055 -79779,23 -4275,77 94,9


VUOSIKATE -83455 -83455 -77490,59 -5964,41 92,9




Arvio: Kunnan kirjastolaitoksen tehtävänä on tyydyttää kuntalaisten yleistä tiedon, sivis-tyksen ja virkistyksen tarvetta sekä tukea opiskelua ja omatoimista tiedonhankin-

62

taa. Karijoen kirjasto liittyi muiden Krannit-kirjastojen mukana uuteen suurem-paan Eeposkirjastokimppaan. Eepos aloitti toimintansa tammi-helmikuussa 2017. Kirjasto- ja kulttuurilautakunnan tehtävänä on johtaa, kehittää ja valvoa kunnan kirjastolaitosta sekä seurata kirjastotoiminnan ja tiedonvälityksen yleistä kehitys-tä. Kirjasto- ja kulttuurilautakunta kokoontui kertomusvuonna viisi kertaa. Kirjaston toimipisteinä ovat olleet Karijoen kirjasto ja Myrkyn sivukirjasto. Myrkyn kirjastoa on pidetty auki vapaaehtoisvoimin. Myrkyn kirjasto on ollut auki viikottain tiistaisin kesätaukoa lukuunottamatta. Osa-aikaisena (25 prosenttia) kirjastonjoh-tajana on toiminut VTM Antero Honkasalo, joka on hoitanut myös kulttuurisihtee-rin tehtäviä. Kirjastovirkailija Anna-Maija Haaranoja on toiminut osa-aikasena (85 prosenttia) kirjastovirkailijana. Pääkirjasto oli suljettuna tammi-helmikuussa kahden viikon ajan Eepos-tietokannan konvergoinnin ja yhdistelyn vuoksi. Aika käytettiin henkilöstön koulu-tukseen ja aineiston hoitoon. Kirjastotoimi 2017 2016 2015

Toimipisteitä 2 2 2

aukiolotunteja 1.415 1.346 1.377

Kokonaislainaus 20.225 18.075 17.297

lainat/asukas 15,01 13,39 12,26

kirjalainat 16.691 15.306 13.972

fyysiset käynnit 16.486 16.604 16.234

verkkokäynnit 2.789 21.107 20.627

lainaajia 445 426 420

kokoelma 20.794 23.304 22.555

hankinnat 1069 825 892

kirjahankinnat 999 749 812

tapahtumia 54 44 49

henkilötyövuodet 1,05 1,04 1,04

toimintakulut 79.779 82.733 80.805

budjetoidut toimintakulut 84.055 83.160 ..

toimintakulut / asukas 59,14 61,28 57,28

kirjojen hankintakulut 10.843 11.280 11.987

kirjojen hankintakulut / asukas 8,04 8,36 8,50

asukasluku (ennakkotieto) 1349 1350 1411

*) verkkokäyntien tilastointi on muuttunut Eepos-kirjaston myötä.

2.1.18 Kulttuuri Tavoite: Kulttuuritoimi koordinoi ja tukee kulttuuripalvelujen tuotantoa. Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden juhlavuosi. Lautakunta tukee teemavuoden karijokisia ta-pahtumia ja itsenäisyysjuhla toteutetaan tavallista juhlavammin.

63

Lautakunta jakaa avustuksia ja kulttuuripalkinnon. Karijokipäivät järjestetään huh-ti-toukokuussa. Itsenäisyysjuhla järjestetään yhteistyössä Karijoen seurakunnan kanssa. Kotiseutumuseo tallentaa, säilyttää ja pitää esillä karijokista kulttuuriperintöä. Museo pidetään auki kesäsunnuntaisin. Museon ulkoverhoilun kunnostusta jatke-taan, yleisökäymälä uudistetaan.

Kulttuuritoimi Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 850 850 2664,71 -1814,71 313,5

Toimintakulut -13845 -13845 -12645,29 -1199,71 91,3


VUOSIKATE -12995 -12995 -9980,58 -3014,42 76,8

Poistot ja ar-von-alennukset -1200 -1200 -1200,00



Arvio: Kirjasto- ja kulttuurilautakunta toimii kulttuuripalvelujen ja toiminnan koordinoijana ja tukijana. Lautakunta järjestää erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia vain poikkeuk-sellisesti. Teatterimatka Seinäjoelle Täällä Pohjantähden alla Karijoen kevät (Karijokiviikot) 15.4. - 26.5. 30 tapahtumaa Kaatuneiden muistojuhla Seppeleenlasku 26.11. Lasten itsenäisyysjuhla Karijoen koululla.

Yhteistyössä MLL:n Karijoen osaston kanssa

Itsenäisyysjuhlakonsertti 30.11. koululla Seinäjoen kaupunginorkesteri, yhteistyös-sä koulun kanssa

Itsenäisyyden kuvia ja runoja vanhainkodil-la

Itsenäisyysetkot kirjastolla 5.12. Yhteistyössä kirjaston kanssa Itsenäisyysjuhla 6.12. Seppeleenlasku, juhlapuhe, kahvit seura-

kuntakodilla Kulttuuripalkinto Karijoen Sotaveteraanit Tapahtumia - Suomi 100 –infoja,

- 30.3. Runomies Saliininkodilla, - 30.6. - 1.7. teatterityöpaja nuorille / Eeva Åkerblad

Avustuksia - Kulttuuriavustus 6 henkilöä - muita - 4H lastenkonserttiin - Karijoen Nuorisoseura (Pyhäinpäivän

konserttiin)

64

Museo Arvio: Karijoen kotiseutumuseon hoidosta on vastannut Mirja Peräsaari. Museolla on ollut jokaisena aukiolopäivinä erilaista ohjelmaa. Talkootyönä toteutettiin museorakennuksen päädyn laudoituksen uusiminen. Li-säksi lipputanko on maalattu ja rajalle on tehty uusi riukuaita.

2.1.19 Vapaa-aikapalvelut Tavoite: Ihmisen liikunnan tarve kasvaa jatkuvasti, koska lähes kaikkien toimintojen ko-neellistuminen, automaation lisääntyminen ja enenevä vapaa-aika vähentävät ihmisen jokapäiväistä fyysistä ponnistelutarvetta. Samalla kuitenkin ihmisten henkinen paine lisääntyy, elämänrytmi kiihtyy. Tehokas, toimiva, monipuolinen ja viihtyisä yhteiskunta tarvitsee henkilöjä, jotka ovat terveitä niin fyysisesti, henki-sesti kuin sosiaalisestikin. Liikunta –ja nuorisopuolen tavoitteena on edistää väestön liikuntaharrastusta ja tukea liikunnan avulla lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä väestön hyvin-vointia ja terveyttä. Edistetään eri ohjauskeinoin sellaisen yhdyskuntarakenteen kehittymistä ja säi-lymistä, jossa luonto, arkiympäristö ja rakennetut liikuntapaikat yhdessä mahdol-listavat säännöllisen liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden harjoittamisen. Nuoriso-työssä tavoitteellisten peruspalvelujen turvaaminen, elinolojen parantaminen, so-siaalinen vahvistaminen sekä nuorten kasvun tukeminen aktiivisiksi kansalaisiksi. Toimeentulo, turvallisuus, asuminen, rauha, terveys ja työ ovat asioita, jotka kiin-teästi liittyvät ihmisen elämänlaatuun ja hyvinvointiin. Liikunta on selkeästi yhteydessä ihmisen työkykyyn ja terveyteen, ja sitä kautta myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Kuntalaisille turvataan mahdollisuus kehittävään vapaa-aikaan ja viihtyvyyteen tukemalla järjestötoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä vapaa-ajanpalveluja yhteistyössä eri hallintokuntien ja organisaatioiden kanssa. Huumeiden käytön vaaroista ja haitoista tiedotetaan ala- ja yläkoululaisille, sekä muille kuntalaisille. Suupohjan alueen kuntien välistä yhteistyötä lisätään mm; virkistys – ja ulkoilu-alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä sekä leiri ja erilaisten tilai-suuksien järjestämisessä nuorille. SuupohjaNuoret-sivusto alkoi vuoden 2016 alussa, sekä vuonna 2017 sivustojen päivitystä jatketaan. Reitistöjen, opasteiden, esitteiden, taukopaikkojen kehittämiseen kiinnitetään eri-tyistä huomiota. Reitistöjen opasteita on uusittu vuonna 2015. Reitistöjä on kun-

65

nostettu mm. poistamalla kasvaneet puut reitistöltä. Vuoden 2016 aikana on reit-tejä on kunnostettu ja niiden kunnostusta jatketaan vuonna 2017.

Vapaa-aikapalv. Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 6000 6000 4847,23 1152,77 80,8

Toimintakulut -133370 -133370 -109505,10 -23864,90 82,1


VUOSIKATE -127370 -127370 -104657,87 -22712,13 82,2




Arvio: Karijoen kunnan liikunta- ja nuorisolautakunta on järjestänyt kuntoliikuntatapah-tumia seuraavasti: Lumella liikkuen Karijoella kirjattiin yhteensä vuonna 2017 suorituksia 255 kappa-letta, sekä eri henkilöä kirjattiin 68. (v. 2016 oli 525 suoritusta, sekä eri henkilöä kirjattiin 55) (v. 2015 oli 585 suoritusta, sekä eri henkilöä kirjattiin 65) (v. 2014 oli 1.152 suoritusta, sekä eri henkilöä kirjattiin 89) Pyöräilykampanjassa Karijoella kirjattiin vuonna 2017 yhteensä 20.641 suoritus-ta, sekä eri henkilöä kirjattiin 697. (v. 2016 suorituksia kirjattiin 20.392, sekä eri henkilöä kirjattiin 688) (v. 2015 suorituksia kirjattiin 19.683, sekä eri henkilöä kirjattiin 681) (v. 2014 suorituksia kirjattiin 19.862, sekä eri henkilöä kirjattiin 705) Kävely kuningas kampanjassa Karijoella kirjattiin 2017 suoritusta 375 kappaletta, sekä osallistujia kirjattiin 65 eri henkilöä. (v. 2016 suorituksia kirjattiin 345, sekä eri henkilöä kirjattiin 58) (v. 2015 suorituksia kirjattiin 286, sekä eri henkilöä kirjattiin 64) (v. 2014 suorituksia kirjattiin 325, sekä eri henkilöä kirjattiin 45) Karijoen Kuntosali valmistui vuoden 2002 helmikuun lopussa. Aktiivisia kuntosali käyttäjiä kirjattiin vuonna 2017 noin 100 henkilöä, käyntikertoja kirjattiin noin 2100, sekä käyntimaksuja kertyi 4.107 euroa. (v.2016n. 100 henkilöä, käyntikertoja n. 2200, käyntimaksuja kertyi 4472 euroa) (v.2015 n. 100 henkilöä, käyntikertoja n. 2000, käyntimaksuja kertyi 4030 euroa) (v.2014 n. 100 henkilöä, käyntikertoja n. 2332, käyntimaksuja kertyi 4664 euroa) Paikallisia liikuntajärjestöjä tuettiin vuonna 2017 yhteensä 5.360 eurolla ja nuori-sojärjestöjä 3.040 eurolla. Solmu Mäkirannan rahasto perustettiin vuoden 2011 alussa.

66

Rahaston tarkoituksena on tukea paikkakunnan 15-29 -vuotiaita urheilussa me-nestyneitä, sekä avustaa opiskelijoita opintojen tukemiseen. 24 hakemusta jätettiin määräaikaan (30.11.2017)mennessä. 27 hakemusta jätettiin määräaikaan (30.11.2016) mennessä. 31 hakemusta jätettiin määräaikaan (30.11.2015) mennessä. 39 hakemusta jätettiin määräaikaan (30.11.2014) mennessä. 28 hakemusta jätettiin määräaikaan (30.11.2013) mennessä. Urheilijat saavuttivat vuoden 2017 kuluessa, 1 MM mitalin, 20. SM-mitalia sekä 19 alue / Pm-mitalia. Liikuntakerhot, viikkokisat, sekä mestaruuskisat ammunnassa, mäkihypyssä, yleisurheilussa sekä frisbeegolf mestaruuskisat syksyllä osallistujia 32. 2017 järjestettiin viikkokisoja, johon osallistui 95 eri henkilöä, kisasuorituksia kirjattiin 35.985 kpl. (2016 oli 36.885 kisasuoritusta, sekä eri henkilöä kirjattiin 110) (2015 oli 28.117 kisasuoritusta, sekä eri henkilöä kirjattiin 90) Liikuntakerhot ja viikkokisat on tavoittanut vuoden 2017kuluessa 4-18 vuotiaita 42 nuorta. Keväällä 2007 kunta hankki nuorille nuorten tilat, tila nimetty ”Karsinaksi”. Karsina muutti vuoden 2016 alusta Mäkisen taloon, jossa kävi vuoden 2017 kuluessa 18 eri ylä-asteikäistä nuorta. Karsina on auki neljänä iltana viikossa (ti-pe) klo. 18.00-21.00. Karsinaa on ollut mahdollisuus käyttää myös lauantaisin ja sunnun-taisin, kun ilmoittaa asiasta liikuntasihteerille. Määrärahoilla liikuntapaikat on pidetty käyttökelpoisessa kunnossa, tuettu erilai-sia toimintoja erityiskohteena nuorison viihtyvyys ja hyvinvointi. Liikennevalistuksen merkeissä ollaan järjestetty ylä-asteen oppilaille mahdolli-suus osallistua liikennekurssille sekä huumevalistusta on perinteisesti järjestetty ylä-asteen sekä lukion oppilaille. Ylä-asteen ja lukion oppilaille suuntautuvaa va-listusta on tehty yhteistyössä Suupohjan alueen nuorisolautatakuntien kanssa. Suupohjan alueellisen karaokekisan finaali järjestettiin keväällä Kauhajoella. Fi-naalissa esiintyi 25 laulajaa Suupohjan alueelta, Karijoelta osallistui kisaan 5 nuorta laulajaa. Karijoen uimakoulu järjestettiin kesäkuulla Kauhajoen uimahalli Virkussa, osallis-tujia kaikkiaan 49 nuorta. Museovirastokin on huomioinut Hiihtomaja –Susiluolan reitistön valitsemalla ko. reitistön ”Suomen muinaispolut” verkkosivustoon. Susiluolalle on vuosien 2016-2017 kuluessa tehty huoltotie, kota, wc:t, näkötorni, sekä uusittu maastokyltit. Susiluolan – Paarmannin vuoren alueelle päivitettiin 2017 suunnistuskartta. Peurajärven reitille uusittiin 6 kpl. siltoja, sekä Teuvan rajalle kulkevaa reittiä pe-ruskorjattiin 1 km.

67

2.1.20 Rakennusvalvonta Tavoite: 2017 2018 2019 Myönnetyt rakennus- ja toimenpideluvat 40 40 40 RJ:n mukaiset ilmoitukset 10 10 10 Lautakunnan tehtävänä on valvoa maankäyttö- ja rakennuslain sekä –asetuksen toteutumista. Rakennusvalvonnan tavoitteena on edistää turvallisen, terveellisen ja viihtyisän rakennetun ympäristön muodostumista: suunnitelmien, tarkastuksen, neuvonnan ja ohjauksen, rakennustyön ja rakennetun ympäristön sekä hyvän asiakaspalvelun avulla. Tavoitteena on käsitellä lupahakemukset viipymättä heti kun lupakäsittelyä varten tarvittavat asiakirjat on toimitettu rakennusvalvontaan. Rakennusjärjestyksen uusimistyö jatkuu v. 2017. Lautakunta valvoo lisäksi yksityistielain ja –asetuksen toteutumista. Lautakunta jakaa vuosittain tiekunnille kunnossapitoavustusta talousarvioon varatusta mää-rärahasta. Hyväkuntoiset yksityistiet ovat tärkeä osa kunnan tieverkkoa. Yksityistieavustuk-sia jakamalla pyritään turvaamaan asuminen, vapaa-ajan asuminen, maa- ja metsätalouden sekä yritystoiminnan harjoittaminen yksityisteiden vaikutuspiirissä. 2017 2018 2019 Yksityistieavustus/€ 8.000 8.000 8.000 Avustettavat tiet/km 37 37 37

Rakennusvalv. Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 8200 8200 1995,13 6204,87 24,3

Toimintakulut -52520 -52520 -46709,76 -5810,24 88,9

Toimintakate/ Jäämä -44320 0 -44320 -44714,63 394,63 100,9

VUOSIKATE -44320 0 -44320 -44714,63 394,63 100,9


TILIKAUDEN TULOS -44320 0 -44320 -44714,63 394,63 100,9

Tilikauden yli-/alijäämä -44320 0 -44320 -44714,63 394,63 100,9

Arvio: Rakennusvalvonta: Tavoitteena oli, että rakennusvalvonnan hallinnossa työskentelee 0,5 henkilöä. (toteutuma oli 0,5 henkilöä). Rakennustarkastuspalvelu ostettiin Teuvan kunnalta yhtenä päivänä viikossa. Rakennus- ja toimenpidelupia myönnettiin 22 kpl (v. 2016 30 kpl). Varsinaisten rakennus- ja toimenpidelupien määrä lisääntyi vuoteen 2016 verrat-tuna. Vuoden 2016 30 kpl sisältää 15 puistomuuntamoiden toimenpidelupaa.

68

Tielautakunta: Tavoitteena oli jakaa yksityistieavustuksia talousarvioon varatun määrärahan (8.000 €) verran. Lautakunta myönsi avustuksia 32:lle tiekunnalle 8.000,24 €.

2.1.21 Pelastustoimi Tavoite: Pelastustoimi siirtyi 1.1.2004 lähtien Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitokselle. Pe-lastuslaitoksen tavoitteena on järjestää ja tuottaa lainsäädännön sekä sopijakun-tien edellyttämät palvelut tehokkaasti, taloudellisesti ja tehtävien edellyttämällä laatutasolla. Vuoden 2008 alussa pelastuslaitos siirtyi asukaslukupohjaiseen las-kutukseen. Kustannusten kehityksen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta ne pysyisivät kuntatalouden tulokehityksen sallimissa raameissa. Toimintaa tulee kehittää ta-sapuolisesti koko alueella.

Pelastustoimi Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 150 150 150,00 0,0

Toimintakulut -133250 0 -133250 -122659,15 -10590,85 92,1

Toimintakate/ Jäämä -133100 0 -133100 -122659,15 -10440,85 92,2

VUOSIKATE -133100 0 -133100 -122659,15 -10440,85 92,2


TILIKAUDEN TULOS -133100 0 -133100 -122659,15 -10440,85 92,2

Tilikauden yli-/alijäämä -133100 0 -133100 -122659,15 -10440,85 92,2

Arvio: Pelastustoimi siirtyi 1.1.2004 lähtien Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselle. Pe-lastuslaitos on vuokralla Karijoen kunnan omistamassa kiinteistössä. Pelastuslaitoksen kuntakohtainen kustannustenjako asukaslukupohjaiseksi toteu-tui vuoden 2008 alussa.

2.1.22 Tekninen hallinto Teknisen toimen tavoitteena on luoda viihtyisä, terveellinen ja turvallinen elinym-päristö. Tekninen toimi huolehtii osaltaan yhdyskunnan toiminnan ja kehittämisen edellyt-tämistä toimenpiteistä kuten suunnittelu-, rakentamis-, käyttö- ja kunnossapito-tehtävistä. Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen.

69

Tekninen hallin-to Tuloslaskel-ma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 0 0 0,00 -100,0

Toimintakulut -80650 -80650 -71970,21 -8679,79 89,2

Toimintakate/ Jäämä -80650 0 -80650 -71970,21 -8679,79 89,2

VUOSIKATE -80650 0 -80650 -71970,21 -8679,79 89,2


TILIKAUDEN TULOS -80650 0 -80650 -71970,21 -8679,79 89,2

Tilikauden yli-/alijäämä -80650 0 -80650 -71970,21 -8679,79 89,2

Arvio: Teknisessä hallinnossa työskenteli 1,5 henkilöä v. 2017 (tavoite 1,5).

2.1.23 Yleiset työt Tavoite: Liikenneväylät: 2016 2017 2018 Kunnan hoidossa olevat yksityistiet, km 48,2 48,2 48,2 Kaavatiet, km 7,0 7,0 7,0

Tiet pyritään hoitamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tavoitteeseen päästään kilpailuttamalla tienhoitourakat säännöllisesti. Tavoitteena on jatkuvasti parantaa liikenneväylien kuntoa ja helpottaa kunnossa-pitoa peruskorjaamalla ja rakentamalla väylästöä sekä liikenneturvallisuuden pa-rantaminen. Jätehuolto: Ylikylän suljetun kaatopaikan maisemointi- ym. töitä jatketaan v. 2016. Työt teh-dään ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Puistot ja muut yleiset alueet: 2016 2017 2018 Hoidettuja puistoja 5 5 5

Puistoihin ja yleisiin alueisiin kuuluvat puistoalueet, leikkikenttä, Peurajärven ui-maranta, Myrkyn vapaa-ajan keskuksen uimaranta ympäristöineen sekä kiinteis-töjen pihat ja puutarhat. Tavoitteena on, ettei asemakaava-alueella ole kunnan omistuksessa hoitamatto-mia joutomaa-alueita. Kunnan omistamat alueet pyritään rakentamaan helppohoi-toisiksi puistoiksi mahdollisuuksien mukaan. Rakentamattomat tontit pidetään siisteinä heinänniitolla ja vesakonraivauksella. Puistojen hyvä hoito edellyttää kesällä lisätyövoiman palkkaamista. Kesäajaksi palkataan puutarha- ja puistotöihin koululaisia.

70

Tavoitteena on hyvin hoidetut, monikäyttöiset ja viihtyisät puistoja yleiset alueet.

Yleiset työt Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 1300 1300 9036,52 -7736,52 695,1

Toimintakulut -103720 -103720 -124200,80 20480,80 119,7


VUOSIKATE -102420 0 -102420 -115164,28 12744,28 112,4




Arvio: Liikenneväylät: Kunnan hoidossa oli v. 2017 48,2 km yksityisteitä. Kaavateitä oli 6 km. Tienpito on pääosin annettu ulkopuolisille urakoitsijoille. Jätehuolto: Ylikylän suljetun kaatopaikan maisemointi- ym. töitä ei tehty v. 2017. Maisemoin-titöihin suunniteltu maa-aines ei selvitysten mukaan soveltunutkaan kaatopaikan peittämiseksi tiiviillä maakerroksella. Uutta sopivaa maa-ainesten ottoaluetta ei vielä löydetty. Puistot ja muut yleiset alueet: Puistoja sekä muita yleisiä alueita hoidettiin kunkin kohteen edellyttämällä tasolla. Hoidettuja puistoja nurmikkoalueita on n. 5 ha.

2.1.24 Kiinteistöt Tavoite: Metsätilat: Tekninen toimi huolehtii kunnan metsäomaisuudesta. Palvelut ostetaan ulkopuo-lisilta palvelujentarjoajilta. Nuoria metsiä hoidetaan sekä taimikonhoitotöitä teh-dään vuosittain 15 – 20 ha:n alalla. Oikea-aikaisilla harvennuksilla ja taimikonhoi-totöillä turvataan puuston järeytyminen ja metsätilojen arvon nousu. Päätehak-kuuikäisiä metsiä hakataan ajallaan, huomioiden kuitenkin puutavaran markkina-hinta mahdollisimman hyvän tuoton saamiseksi. Myytävät leimikot kilpailutetaan. Rakennusten painopistealueena ovat niiden terveellisyys, turvallisuus, viihtyisyys sekä kunnossapitotoimien oikea-aikaisuus. Asuinhuoneistot:

71

Vuokrahuoneistoihin tehdään tarvittavia vuosi- ja peruskorjauksia. Kiinteistöille laadittuja kiinteistökortteja päivitetään korjaustöiden yhteydessä. Asuntojen kun-nossapidossa huomioidaan käyttäjien tarpeet ja yleinen vaatimustaso. Muut kiinteistöt: Kiinteistöille tehdään vuosikorjauksia ja tarvittaessa peruskorjauksia. Myös näi-den rakennusten kiinteistökortteja päivitetään korjaustöiden yhteydessä. Kunnos-sapidossa huomioidaan käyttäjien tarpeet ja yleinen vaatimustaso.

Kiinteistöt Tu-loslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 102000 102000 100889,19 1110,81 98,9

Toimintakulut -409035 -409035 -455400,18 46365,18 111,3

Toimintakate/ Jäämä -307035 0 -307035 -354510,99 47475,99 115,5

VUOSIKATE -307035 0 -307035 -354510,99 47475,99 115,5




Arvio: Maa- ja metsätilat: Metsätiloilta myytiin talousarvion mukaisesti puuta v. 2017 päätehakkuu- ja har-vennuskuvioilta. Rakennukset: Kunnan kiinteistöille tehtiin vuosikorjauksia ja ennakoivia huolto- ja korjaustöitä. Teollisuushallin valaistus uusittiin. Saliininkodin kattoikkuna poistettiin. Entisen lääkäritalon ikkunat vaihdettiin.

2.1.25 Tukipalvelut Tavoite: Tukipalvelut järjestää Saliininkodin ja vanhusten avopalvelun ruokahuollon. Li-säksi valmistetaan ruoka-annoksia lasten päivähoidolle koulun keittiön ollessa suljettuna kesä- ym. lomien aikana. Tavoitteena on valmistaa kustannustehok-kaasti terveellistä ruokaa. Ateriahinnat tarkistetaan vuosittain. Ulkopuolisille myytävät ruoka- ym. annokset (kpl):

2017 2018 2019 70.000 70.000 70.000

Tukipalvelut huolehtii sille määrättyjen kiinteistöjen siivouksesta. Siivoustoimeen on laadittu siivoustyön mitoitus, jonka mukaisesti siivoustoimi on järjestetty.

72

Tukipalvelut Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos


Toimintatuotot 322890 322890 337031,19 -14141,19 104,4

Toimintakulut -304950 -304950 -301239,70 -3710,30 98,8

Toimintakate/ Jäämä 17940 0 17940 35791,49 -17851,49 199,5

VUOSIKATE 17940 0 17940 35791,49 -17851,49 199,5


TILIKAUDEN TULOS 17300 0 17300 33894,89 -16594,89 195,9

Tilikauden yli-/alijäämä 17300 0 17300 33894,89 -16594,89 195,9

Arvio: Ruokahuolto: Vanhainkodin keittiöllä työskenteli 4 henkilöä: 3 vakituista, vuosilomasijainen (0,5). Ruokahuollosta myytiin Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymälle erilaisia ruoka-annoksia 76.207 kpl. Siivoustoimi: Siivoustoimen henkilöstön ajankäytössä ja sijoittelussa käytetään pohjana v. 2009 tehtyä siivoustoimen mitoitusta. Mitoituksen mukainen henkilöstömäärä oli v. 2017 lopussa 3,8.

2.1.26 Vesihuolto Tavoite: 2017 2018 2019 Verkkoon pumpattu vesimäärä m3 30.000 30.000 30.000

Tavoitteena on turvata vesilaitoksen asiakkaille kaikissa tilanteissa häiriötön puh-taan veden saanti. Vedenlaatua tarkkaillaan säännöllisesti otettavilla vesinäytteil-lä. Vesihuoltoon on laadittu talousveden valvontatutkimusohjelma. Vesilaitoksen linjaston kuntoa tarkkaillaan ja tehdään tarvittaessa ennakoivia huoltotoimenpitei-tä. Viemäriverkon toimivuutta seurataan jatkuvasti. Verkostolle tehdään ennakoivasti tarvittavia huoltotoimenpiteitä.

73

Vesi- ja viemärilai-tos Tuloslaskelma

Budjetti 2017

Budj.muutos 2017

Budjetti + muutos

Toteutuma 2017 Poikkeama Käyttö %

Liikealijäämä/-ylijäämä 10425 10425 -1777,11 12202,11 -17,0


Korkokulut 0 0,00 0,00

Korvaus jäännös-pääomasta -8000 -8000 -8012,95 12,95 100,2

Ylijäämä/-alijäämä ennen satunnaisia eriä 2425 2425 -9790,06 12215,06 -403,7

Ylijäämä/-alijäämä ennen varauksia 2425 2425 -9790,06 12215,06 -403,7

Tilikauden yli-/alijäämä 2425 2425 -9790,06 12215,06 -403,7

Arvio: Vesilaitos toimitti asiakkailleen hyvälaatuista vettä. Vedenlaatua seurataan sään-

nöllisesti otettavien vesinäytteiden avulla. Sahakankaan teollisuusalueella laajen-

nettiin vesijohto- ja viemäriverkkoa joen pohjoispuolelle.

74

2.2 Käyttötalouden toteutuminen

84

Vesi- ja viemärilaitos 31.12.2017

Ta 2017 Muutos Yhteensä Tot. 2017 Poikkeama

Liikevaihto

86 180,00

86 180,00 70 833,59 15 346,41

86 180,00

86 180,00 70 833,59 15 346,41

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -9 400,00

-9 400,00 -14 182,38 4 782,38

Palvelujen ostot -43 700,00 -43 700,00 -33 893,71 -9 806,29

-53 100,00

-53 100,00 -48 076,09 -5 023,91

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -1 500,00

-1 500,00 -3 048,39 1 548,39

Henkilösivukulut

Eläkekulut -270,00

-270,00 -519,79 249,79

Muut henkilösivukulut -50,00 -50,00 -73,80 23,80

-1 820,00

-1 820,00 -3 641,98 1 821,98

Poistot ja arvonalennukset

* Suunnitelman mukaiset poistot -20 835,00 -20 835,00 -20 892,63 57,63

Liiketoiminnan muut kulut

0,00

0,00

* Liikeylijäämä 10 425,00 10 425,00 -1 777,11 12 202,11

Rahoitustuotot ja -kulut * Korkokulut 0,00 0,00 0,00

* Korvaus peruspääomasta -8 000,00 -8 000,00 -8 012,95 12,95

Yli/ alijäämä ennen satunnaisia eriä 2 425,00

2 425,00 -9 790,06 12 215,06

Yli/ alijäämä ennen varauksia 2 425,00

2 425,00 -9 790,06 12 215,06

Tilikauden yli/ alijäämä 2 425,00 2 425,00 -9 790,06 12 215,06

* SITOVAT ERÄT

85

2.3 Tuloslaskelman toteutuminen

87

Verotulojen erittely

Talousarv. Muutos TA+muutos Toteutuma Poikkeama

Verotulot

Kunnan tulovero 3 380 000,00

3 380 000,00 3 707 148,05 -327 148,05

Osuus yhteisöveron

tuotosta

264 000,00

264 000,00 308 429,06 -44 429,06

Kiinteistövero 241 000,00 241 000,00 227 202,25 13 797,75

Yhteensä

3 885 000,00 0,00 3 885 000,00 4 242 779,36 -357 779,36

Kunnan tulovero

Tulovero- prosentti

Verotettava tulo 1000 € Muutos %

Verovuosi 2010 20,00 16 775 -3,9 % Verovuosi 2011 20,00 17 887 6,6 % Verovuosi 2012 20,50 18 014 0,7 % Verovuosi 2013 21,00 18 968 5,3 % Verovuosi 2014 21,50 18 312 -3,2 % Verovuosi 2015 22,00 17 853 -2,5 % Verovuosi 2016 22,00 18 330 2,7 % Verovuosi 2017 22,00

Verovuosi 2018 22,00

Kiinteistöveroprosentit

Yleinen

Vakituinen asunto

Muu as.ra. kuin vakituinen

Yhdistys ja seurantalo

Verovuosi 2010 0,80 0,40 0,90 0,00 Verovuosi 2011 0,80 0,40 0,90 0,00 Verovuosi 2012 0,80 0,40 0,90 0,00 Verovuosi 2013 0,90 0,40 1,00 0,00 Verovuosi 2014 0,90 0,40 1,00 0,00 Verovuosi 2015 0,90 0,40 1,00 0,00 Verovuosi 2016 0,90 0,40 1,00 0,00 Verovuosi 2017 0,93 0,41 1,00 0,00 Verovuosi 2018 0,93 0,50 1,00 0,00

Valtionosuuksien erittely

Talousarv. Muutos TA+ muutos Toteutuma Poikkeama

Valtionosuudet

Kunnan peruspalvelujen

valtionosuus 4 724 000,00

4 724 000,00 5 065 999,00 -341 999,00

Opetus- ja kulttuuritoimen muut

valtionosuudet

0,00 -312 817,00 312 817,00

Harkinnanvarainen valtionosuuden

korotus

0,00 0,00 0,00 0,00

Yhteensä

4 724 000,00 0,00 4 724 000,00 4 753 182,00 -29 182,00

88

2.4 Investointien toteutuminen

90

2.5 Rahoitusosan toteutuminen Alkuperäinen Talousarvio Talousarvio Toteutuma Poikkeama

talousarvio muutokset muutosten

jälkeen

Varsinainen toiminta ja investoinnit

Tulorahoitus

Vuosikate 250 610,00 -250 000,00 610,00 725 027,65 -724 417,65

Tulorahoituksen korjauserät

Investoinnit

Käyttöomaisuusinvestoinnit -416 100,00 -237 000,00 -653 100,00 -309 580,17 -343 519,83

Rahoitusos. invest.menoihin 0,00

0,00 0,00 0,00

Käyttöom.myyntituotot 40 000,00

40 000,00 4 041,87 35 958,13

Muut tulot 0,00

Varsinainen toiminta ja investoinnit -125 490,00 -487 000,00 -612 490,00 419 489,35 -1 031 979,35

Rahoitustoiminta

Antolainasaamisten muutokset

*Antolainasaam.lisäys 0,00

*Antolainasaam.vähennys 33 000,00 33 000,00 32 984,20 15,80


*Pitkäaikaisten lainojen lisäys 400 000,00 400 000,00 0,00 400 000,00

*Pitkäaikaisten lainojen vähennys -300 000,00 -300 000,00 -266 744,00 -33 256,00

*Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 0,00

Vaikutus maksuvalmiuteen 7 510,00 -487 000,00 -479 490,00 185 729,55 -665 219,55

*=Sitovat erät

91

Mä

ärä

rah

at

Tu

loa

rvio

t

Alk

up.t

alo

us-

arv

ioM

uuto

sTA

muut

jälk

.

Tote

utu

-

min

en

Poik

keam

a

Alk

up.t

alo

us-

arv

ioM

uuto

s

TA

muut.

jälk

.

Tote

utu

-

min

en

Poik

keam

a

KÄ

YT

TÖ

TA

LO

US

OS

A

Tulo

salu

e

Vaalit

6705,0

06705,0

08931,0

9-2

226,0

90,0

00,0

00,0

00,0

0

Yle

inen h

alli

nto

129120,0

0129120,0

0118787,8

410332,1

63000,0

03000,0

04283,3

7-1

283,3

7

Keskusto

imis

to372660,0

0372660,0

0286267,8

786392,1

312700,0

012700,0

011739,4

9960,5

1

Elin

kein

oelä

män k

ehittä

min

en

119190,0

0119190,0

065355,1

553834,8

51500,0

01500,0

01696,5

3-1

96,5

3

Am

matilli

set

oppila

itokset

3500,0

03500,0

09045,4

6-5

545,4

60,0

00,0

0

Kansala

isopis

to26790,0

026790,0

020330,9

46459,0

60,0

00,0

0

Musiik

kio

pis

to11000,0

011000,0

014573,6

5-3

573,6

50,0

00,0

0

Asunto

jen ja t

iloje

n v

uokra

us

8550,0

08550,0

03321,8

85228,1

2526500,0

0526500,0

0515524,6

110975,3

9

Työlli

syysty

öt

45000,0

045000,0

043157,7

11842,2

90,0

0454,0

5-4

54,0

5

Asio

intilii

kenne

5000,0

05000,0

06600,1

9-1

600,1

90,0

00,0

0

Sosia

ali-

ja t

erv

eyspalv

elu

t5748000,0

0250000,0

05998000,0

05791505,0

4206494,9

60,0

070,2

0-7

0,2

0

Maata

louspalv

elu

t32700,0

032700,0

024855,0

67844,9

40,0

00,0

0

Opetu

sto

imen h

alli

nto

11050,0

011050,0

012135,0

3-1

085,0

30,0

00,0

0

Peru

skoulu

574850,0

0574850,0

0541034,8

633815,1

458750,0

058750,0

059332,9

1-5

82,9

1

Yhte

iset

koulu

t450000,0

0450000,0

0449827,0

0173,0

06500,0

06500,0

06574,0

0-7

4,0

0

Varh

ais

kasva

tus

621080,0

0621080,0

0674658,3

0-5

3578,3

071500,0

071500,0

070390,1

21109,8

8

Kirja

sto

84055,0

084055,0

079779,2

34275,7

7600,0

0600,0

02288,6

4-1

688,6

4

Kulttu

urito

imi

13845,0

013845,0

012645,2

91199,7

1850,0

0850,0

02664,7

1-1

814,7

1

Liik

unta

-nuorisoty

ö133370,0

0133370,0

0109505,1

023864,9

06000,0

06000,0

04847,2

31152,7

7

Rakennusva

lvonta

52520,0

052520,0

046709,7

65810,2

48200,0

08200,0

01995,1

36204,8

7

Pela

stu

sto

imi

133250,0

0133250,0

0122659,1

510590,8

5150,0

0150,0

00,0

0150,0

0

Teknin

en h

alli

nto

80650,0

080650,0

071970,2

18679,7

9

Yle

iset

työt

103720,0

0103720,0

0124200,8

0-2

0480,8

01300,0

01300,0

09036,5

2-7

736,5

2

Kiin

teis

töt

409035,0

0409035,0

0455400,1

8-4

6365,1

8102000,0

0102000,0

0100889,1

91110,8

1

Tukip

alv

elu

t304950,0

0304950,0

0301239,7

03710,3

0322890,0

0322890,0

0337031,1

9-1

4141,1

9

Vesih

uolto

54920,0

054920,0

051718,0

73201,9

386180,0

086180,0

070833,5

915346,4

1

Kä

ytt

öta

lou

sosa

yh

tee

nsä

9535510,0

0250000,0

09785510,0

09446214,5

6339295,4

41208620,0

00,0

01208620,0

01199651,4

88968,5

2

2.6 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta

92

Mä

ärä

rah

at

Tu

loa

rvio

t

Alk

up.t

alo

us-

arv

ioM

uuto

sTA

muut

jälk

.

Tote

utu

-

min

en

Poik

keam

a

Alk

up.t

alo

us-

arv

ioM

uuto

s

TA

muut.

jälk

.

Tote

utu

-

min

en

Poik

keam

a

TU

LO

SL

AS

KE

LM

AO

SA

Vero

tulo

t3885000,0

03885000,0

04242779,3

6-3

57779,3

6

Valtio

nosuudet

4724000,0

04724000,0

04753182,0

0-2

9182,0

0

Kork

otu

oto

t9000,0

09000,0

0101,2

68898,7

4

Muut

rahoitustu

oto

t19000,0

019000,0

013585,6

85414,3

2

Kork

om

enot

50000,0

050000,0

029642,0

320357,9

70,0

0

Muut

rahoitusm

enot

9500,0

09500,0

08415,5

41084,4

60,0

0

Tu

losl

ask

elm

a y

hte

en

sä59500,0

00,0

059500,0

038057,5

721442,4

38637000,0

00,0

08637000,0

09009648,3

0-3

72648,3

0

INV

ES

TO

INT

IOS

A

Kunnanhalli

tus

Maa-

ja m

ets

ätila

t0,0

00,0

0-6

78,1

1678,1

1

Peura

järv

i /

Vapari

3500,0

03500,0

0319,6

03180,4

0

Suupohja

n k

oulu

tuskunta

yhty

mä

6000,0

06000,0

06060,6

1-6

0,6

1

Suupohja

n e

linkein

oto

imenkunta

yhty

mä

1600,0

01600,0

01594,3

55,6

5

Asunto

-osakkeid

en h

ankin

ta50000,0

050000,0

050000,0

040000,0

040000,0

040000,0

0

Osakkeid

en h

ankin

ta

0,0

0-3

363,7

63363,7

6

Teolli

suushalli

100000,0

0100000,0

013160,0

086840,0

0

Palv

elu

asunto

jen p

eru

skorjaus

0,0

0

Salii

nin

koti

0,0

0

Kasva

tus-

ja o

petu

sla

uta

kunta

Karijo

en k

oulu

0,0

0

Teknin

en lauta

kunta

Vuokra

talo

n k

orjaus

10000,0

010000,0

010000,0

0

Vanhuste

nta

lo,

peru

skorjaus

0,0

0

Huoltora

kennus (

vanh.t

alo

)0,0

0

Lääkärinta

lon p

eru

skorjaus

40000,0

040000,0

016016,1

623983,8

4

AB

C -

talo

10000,0

010000,0

02480,0

07520,0

0

Salii

nin

koti

37000,0

037000,0

036558,0

6441,9

4

Palo

asem

a

0,0

0

Vesih

uollo

n p

ienet

hankkeet

5000,0

05000,0

06929,8

9-1

929,8

9

Kaava

tiet

30000,0

030000,0

031393,7

3-1

393,7

3

Päiv

äkoti laaje

nnus

150000,0

0200000,0

0350000,0

0187474,7

7162525,2

3

Ent.

kunnanvi

rasto

10000,0

010000,0

07593,0

02407,0

0

Koulu

0,0

0

Teknin

en t

oim

i/ k

alu

sto

0,0

0

Inve

sto

inn

it y

hte

en

sä416100,0

0237000,0

0653100,0

0309580,1

7343519,8

340000,0

00,0

040000,0

0-4

041,8

744041,8

7

93

Mä

ärä

rah

at

Tu

loa

rvio

t

Alk

up.t

alo

us-

arv

ioM

uuto

sTA

muut

jälk

.

Tote

utu

-

min

en

Poik

keam

a

Alk

up.t

alo

us-

arv

ioM

uuto

s

TA

muut.

jälk

.

Tote

utu

-

min

en

Poik

keam

a

RA

HO

ITU

SO

SA

Anto

lain

auksen m

uuto

kset

Anto

lain

asaam

iste

n lis

äys

0,0

00,0

00,0

0

Anto

lain

asaam

iste

n v

ähennys

0,0

00,0

033000,0

033000,0

032984,2

015,8

0

Lain

akannan m

uuto

kset

Pitkäaik

ais

ten lain

oje

n lis

äys

0,0

00,0

0400000,0

0400000,0

00,0

0400000,0

0

Pitkäaik

ais

ten lain

oje

n v

ähennys300000,0

0300000,0

0266744,0

033256,0

0

Lyhyta

ikais

ten lain

.muuto

s0,0

00,0

0

Om

an p

ääom

an m

uuto

kset

0,0

00,0

0

Vaik

utu

s m

aksuva

lmiu

teen

7510,0

0-4

87000,0

0-4

79490,0

0177645,8

1-6

57135,8

10,0

0

Pakolli

nen v

ara

us

0,0

00,0

0

Ra

ho

itu

sosa

yh

tee

nsä

307510,0

0-4

87000,0

0-1

79490,0

0444389,8

1-6

23879,8

1433000,0

00,0

0433000,0

032984,2

0400015,8

0

KA

IKK

I Y

HTE

EN

SÄ

10318620,0

00,0

010318620,0

010238242,1

180377,8

910318620,0

00,0

010318620,0

010238242,1

180377,8

9

94

3 Tilinpäätöslaskelmat

3.1 Tuloslaskelma

1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016

Toimintatuotot

Myyntituotot 378 162,76

446 064,53

Maksutuotot 67 716,27

69 028,24

Tuet ja avustukset 16 701,20

57 948,54

Muut toimintatuotot 576 682,37 1 039 262,60 537 479,32 1 110 520,63

Toimintakulut

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -1 194 267,49

-1 178 935,22

Henkilösivukulut

Eläkekulut -376 307,88

-416 750,98

Muut henkilösivukulut -29 243,53

-39 131,01

Palvelujen ostot -6 955 420,30

-6 741 133,88

Aineet tarvikkeet ja tavarat -489 093,13

-496 275,28

Avustukset -107 472,64

-105 635,17

Muut toimintakulut -134 020,71 -9 285 825,68 -96 628,77 -9 074 490,31

Toimintakate

-8 246 563,08

-7 963 969,68

Verotulot

4 242 779,36

4 001 362,22

Valtionosuudet

4 753 182,00

4 680 280,00


Korkotuotot 101,26

284,36

Muut rahoitustuotot 5 572,73

6 333,63

Korkokulut -29 642,03

-33 585,58

Muut rahoituskulut -402,59 -24 370,63 -82,93 -27 050,52

Vuosikate

725 027,65

690 622,02

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot

-254 381,08

-255 176,58

Kertaluonteiset poistot

Arvonalentumiset

Tilikauden tulos

470 646,57

435 445,44

Tilikauden ylijäämä

470 646,57

435 445,44

95

3.2 Rahoituslaskelma

1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016

Toiminnan rahavirta Tulorahoitus

Vuosikate 725 027,65

690 622,02

Tulorahoituksen korjauserät -42 960,13 682 067,52 690 622,02


Investointimenot -309 580,17

-215 870,53

Rahoitusosuudet invest.men.

Pysyvien vastaavien hyöd .luovutustulot 47 002,00

Investoinnit

-262 578,17

-215 870,53

Toiminnan ja investointien rahavirta

419 489,35

474 751,49


Antolainasaam. lisäykset

Antolainasaam. vähennykset

32 984,20

32 984,20


Pitkäaikaisten lainojen lisäys

Pitkäaikaisten lainojen vähennys

-266 744,00

-307 416,85

Lyhytaikaisten lainojen muutos

Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja po. muut.

Pitkäaikaisten saamisten muutos

Saamisten muutos 29 034,25

24 590,81

Korottomien velkojen muutos 88 617,02 117 651,27 62 124,42 86 715,23

Rahoituksen rahavirta

-116 108,53

-187 717,42

Rahavarojen muutos

303 380,82

287 034,07

Rahavarojen muutos

Rahavarat 31.12 2 184 483,82

1 881 103,00

Rahavarat 1.1. 1 881 103,00 303 380,82 1 594 068,93 287 034,07

96

3.3 Tase

2017 2016

VASTAAVAA


Aineettomat oikeudet 1120,58 2343,14

Muut pitkävaikutteiset menot 53 122,45 61 796,65

54 243,03 64 139,79


Maa- ja vesialueet 870 089,05 870 767,16

Rakennukset 2 651 866,45 2 761 400,36

Kiinteät rakenteet ja laitteet 599 726,38 624 273,80

Koneet ja kalusto 12 255,90 19 632,42

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank. 293 255,77 94 357,03

4 427 193,55 4 370 430,77

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 2 115 667,83 2 111 376,63

Muut lainasaamiset 32 984,18 65 968,38

Muut saamiset 45 342,00 45 342,00

2 193 994,01 2 222 687,01

PYSYVÄT VASTAAVAT 6 675 430,59 6 657 257,57


Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 258 394,85 267 824,70

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 258 394,85 267 824,70

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset


Myyntisaamiset 115 946,58 107 856,60

Muut saamiset 48 502,27 24 209,45

Siirtosaamiset 32 324,98 93 742,03

196 773,83 225 808,08

Rahoitusarvopaperit


instrumentteihin

Rahat ja pankkisaamiset 2 184 483,82 1 881 103,00

VAIHTUVAT VASTAAVAT 2 381 257,65 2 106 911,08

VASTAAVAA YHTEENSÄ 9 315 083,09 9 031 993,35

97

2017 2016

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Peruspääoma 3 865 705,25 3 865 705,25

Edellisten tilikausien ylijäämä 1 609 779,36 1 174 333,92

Tilikauden ylijäämä 470 646,57 435 445,44

OMA PÄÄOMA 5 946 131,18 5 475 484,61

PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 131 000,00 131 000,00

PAKOLLISET VARAUKSET 131 000,00 131 000,00

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat 258 394,85 267 824,70

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 258 394,85 267 824,70


Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 739 652,00 2 006 396,00


Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 266 744,00 266 744,00


Saadut ennakot 6 911,15 1 076,20

Ostovelat 524 769,76 530 538,95

Muut velat 38 685,49 41 415,60

Siirtovelat 402 794,66 311 513,29

VIERAS PÄÄOMA 2 979 557,06 3 157 684,04

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 9 315 083,09 9 031 993,35

98

3.4 Konsernilaskelmat

KONSERNITULOSLASKELMA 2017

1.1. - 31.12.

1.1. - 31.12.

2017

2016

Toimintatuotot

9 609 663,56

9 803 951,87

Toimintakulut

17 813 038,92

17 798 326,14

Osuus osakkuusyht. voit/tapp

-65,76

788,56

Toimintakate

-8 203 441,12

-7 993 585,71

Verotulot

4 242 779,36

4 001 362,22

Valtionosuudet

4 983 489,41

4 944 374,41

Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot

282,90

444,56

Muut rahoitustuotot

8 893,57

8 633,41

Korkokulut

38 160,09

42 339,09

Muut rahoituskulut

4 820,66 -33 804,28 3 597,71 -36 858,83

Vuosikate

989 023,36

915 292,09

Poistot ja arvonalentumiset Suunn. muk. poistot

460 058,32

460 568,98

Omistuksen eliminointierot 2 384,91

Arvonalentumiset

788,07 458 461,48 460 568,98

Tilikauden tulos

530 561,88

454 723,11

Tilinpäätössiirrot

273,38

14 562,58

Tilikauden verot

-137,95

-6 097,44

Laskennalliset verot

-4 082,72

-758,10

Vähemmistöosuudet

-2 292,26

-2 542,97

Tilikauden ylijäämä / alijäämä 524 322,33

459 887,18

99

KONSERNI RAHOITUSLASKELMA 2017

1.1.-31.12.2017

1.1.-31.12.2016

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 989 023,36

915 292,09

Tilikauden verot -137,95

-6 097,44

Tulorahoituksen korjauserät -56 625,39

9 315,42

932 260,02

918 510,07

Investointien rahavirta Investointimenot -642 664,56

-408 548,01

Rahoitusosuuden inv. 4 447,57

4 402,48

Pysyvät vastaavat luov.tulot 125 303,55

1 407,74

-512 913,44

-402 737,79

Toiminnan ja inv. rahavirta 419 346,59

515 772,28


Antolainauksen muutokset Antol. Lisäys Antol. Vähennys 281,20

541,20

Lainakannan muutokset Pitkäaik lain lisäys 245 499,64

84 206,05

Pitkäaik lain väh -318 963,39

-367 738,62

Lyhytaik lainat muutos -46 126,73

-10 946,12

Oman pääoman muutokset -4 541,16

13 068,36

Muut maksuvalm muutokset Toimeksiant. varojen ja pääomien muut. 12 436,98

-1 810,21

Vaihto-om. Muutos 1 666,92

-4 548,67


117 516,73

Korottomat velat muutos 127 567,89

126 049,00

Rahoituksen rahavirta 34 074,07

-43 662,28

Rahavarojen muutos 453 420,65

472 110,00

Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 2 939 944,14

2 479 042,71

Rahavarat 1.1. 2 486 523,49

2 006 932,71

453 420,65

472 110,00

100

KONSERNITASE

2017 2016

KONSERNITASE/VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 32 470,46 44 066,38

Muut pitkävaikutteiset menot 56 050,89 65 896,46

Ennakkomaksut 662,62

88 521,35 110 625,46


Maa- ja vesialueet 895 440,79 900 493,21

Rakennukset 4 082 798,68 4 204 682,13

Kiinteät rakenteet ja laitteet 787 851,17 827 466,08

Koneet ja kalusto 239 974,45 246 797,37

Muut aineelliset hyödykkeet 2 295,55 2 290,43

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hank. 554 829,53 223 769,27

6 563 190,17 6 405 498,49

Sijoitukset

Osakkuusyhteisöosuudet 103 492,56 595 202,88

Muut osakkeet ja osuudet 822 010,04 173 344,89

Muut lainasaamiset 1 301,00 1 582,20

Muut saamiset 4 483,46 4 482,54

931 287,06 774 612,51

PYSYVÄT VASTAAVAT 7 582 998,58 7 290 736,46


Valtion toimeksiannot 5 603,12 5 134,45

Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 265 928,94 276 836,68

Muut toimeksiantojen varat 941,47 986,05

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 272 473,53 282 957,18

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 66 768,33 68 429,53

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

Muut saamiset 105,26 571,70

Siirtosaamiset

43,07


Myyntisaamiset 737 603,36 757 145,62

Lainasaamiset 394,04

Muut saamiset 155 411,98 147 065,28

Siirtosaamiset 155 610,75 188 389,33

1 049 125,39 1 093 215,00

Rahoitusarvopaperit

Osakkeet ja osuudet 55,23 55,18


instrumentteihin 24 401,18 20 373,55

Joukkovelkakirjalainasaamiset

590,43

Rahat ja pankkisaamiset 2 915 487,72 2 458 023,55

VAIHTUVAT VASTAAVAT 4 055 837,85 3 640 687,24

VASTAAVAA YHTEENSÄ 11 911 309,96 11 214 380,88

101

KONSERNITASE/VASTATTAVAA

2017 2016

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 3 865 705,25 3 865 705,25

Arvonkorotusrahasto 14 289,80 14 819,42

Muut omat rahastot 629 981,52 629 981,52

Edellisten tilikausien yli- alijäämä 1 135 231,87 500 118,45

Tilikauden yli- alijäämä 524 322,33 459 887,18

OMA PÄÄOMA 6 169 530,77 5 470 511,82

VÄHEMMISTÖOSUUDET 17 977,99 15 685,73

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

VARAUKSET

Poistoero

Vapaaehtoiset varaukset

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET

VARAUKSET 0,00 0,00

PAKOLLISET VARAUKSET

Muut pakolliset varaukset 198 153,19 192 071,93

PAKOLLISET VARAUKSET 198 153,19 192 071,93

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Valtion toimeksiannot 22 115,98 11 422,23

Lahjoitusrahastojen pääomat 261 089,53 272 148,87

Muut toimeksiantojen pääomat 12 331,76 9 952,85

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 295 537,27 293 523,95

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 2 545 330,27 2 624 911,95

Lainat muilta luotonantajilta 637,18

Muut velat 39 851,00 39 851,00

Laskennalliset verovelat 8 512,45 4 429,72

2 594 330,90 2 669 192,67

Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 378 821,23 419 916,29

Lainat julkisyhteisöiltä 4 474,83 4 024,20

Lainat muilta luotonantajilta 20,81

Saadut ennakot 18 437,57 12 271,88

Ostovelat 988 258,82 975 411,66

Muut velat 156 719,13 181 788,51

Siirtovelat 1 089 047,45 979 982,24

2 635 779,84 2 573 394,78

VIERAS PÄÄOMA 5 230 110,74 5 242 587,45

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 11 911 309,96 11 214 380,88

102

4 Tilinpäätöksen liitetiedot

4.1 Kunnan tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointi-menoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankinta-menoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Perustoimeentulotuen maksatus siirtyi Kelalle vuoden 2017 alusta. Muutos näkyy tuet ja avustukset kohdassa tulojen pienentymisenä sekä vaikuttaa asiakaspalve-luiden ostojen summaan. Työmarkkinatuen kuntaosuus sekä kuntouttavan työ-toiminnan korvaukset ovat siirtyneet kunnan kirjanpitoon vuoden 2017 alusta.

Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Vuoden 2017 konsernitilinpäätökseen kuuluvat osak-kuusyhteisöt, joissa kunnan omistusosuus ja äänivalta ovat vähintään viidesosan ja enintään puolet. Yhteisöjä on kuusi kappaletta. Osakkuusyhteisöistä konserniti-linpäätökseen on yhdistetty v. 2017 tilinpäätöstiedoilla kaksi yhteisöä. Muut osak-kuusyhteisöjen tilinpäätökset eivät valmistuneet ajoissa. Karijoen kunnan konser-nitilinpäätös sisältää konsernituloslaskelman, konsernitaseen ja liitetiedot sekä konserni rahoituslaskelman.

Sisäiset liiketapahtumat Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähen-netty. Kiinteistöveroja ei ole eliminoitu. Konserniyhteisöjen ja kunnan omistamien kunta-yhtymien keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta.

103

Keskinäisen omistuksen eliminointi Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu.

Vähemmistöosuus Vähemmistöosuus on erotettu konsernin yli- /alijäämästä konsernituloslaskel-massa ja sekä konsernin omasta pääomasta konsernitaseessa. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisön aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen aikai-semmille tilikausille kertynyt ero on konsernitaseessa kirjattu edellisten tilikausien yli- / alijäämätilille. Osakkuusyhteisöjen tilinpäätöksiä ei ole muutettu suunnitelman mukaisten pois-tojen osalta. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tilikaudet 2017 ja 2016 ovat keskenään vertailukelpoiset. Vuonna 2017 on esi-tetty taseessa kohdassa osakkuusyhteisöosuudet kaksi kappaletta yhdisteltyjä osakkuus-yhteisöjä. Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt ovat kohdassa muut osakkeet ja osuudet.

Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Poistoerojen eliminointi on kirjattu ed. tilikauden yli- / alijäämään sekä poistoeron muutokset on kirjattu tilikauden yli-/ alijäämään. Tytäryhtiö Karijoen Lämpö Oy:n poistoeron eliminoinnissa on otettu huomioon laskennallinen verovelka 20%.

4.2 Tuloslaskelman liitetiedot

Toimintatuotot tehtäväalueittain

2017 2016

Yleishallinto 16 022,86 18 589,27

Sosiaali- ja terveystoimi 70,20 41 255,81

Opetus- ja kulttuuritoimi 91 531,21 84 775,60

Yhdyskunta- ja muut palvelut 931 638,33 965 899,95

Kunnan toimintatuotot yhteensä 1 039 262,60 1 110 520,63

Verotulojen erittely

2017 2016

Kunnan tulovero 3 707 148,05 3 508 865,49

Osuus yhteisöveron tuotosta 308 429,06 265 526,49

Kiinteistövero 227 202,25 226 970,24

Verotulot yhteensä 4 242 779,36 4 001 362,22

104

Valtionosuuksien erittely

Kunnan peruspalvelujen

valtionosuus 3 721 518,00 3 698 018,00

Verotuloihin perustuva

valtionosuuksien tasaus 1 344 481,00 1 366 322,00

Opetus- ja kulttuuritoimen muut

valtionosuudet 312 817,00 - 384 060,00 -

Valtionosuudet yhteensä 4 753 182,00 4 680 280,00

Palvelujen ostojen erittely 2017 2016 Asiakaspalvelujen ostot 6.204.152,90 6.032.767,00 Muiden palvelujen ostot 751.267,40 708.366,88 6.955.420,30 6.741.133,88 Pakollisten varausten muutos 2017 2016 Kaatopaikkojen jälkihoitovaraus 1.1. 131.000,00 131.000,00 Kaatopaikkojen jälkihoitovaraus 31.12 131.000,00 131.000,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja tappiot 2017 2016 Muut toimintatuotot Maa- ja metsätilojen myyntivoitto 46.321,89 0,00 Myyntivoitot yhteensä 46.321,89 0,00 Muut toimintakulut Osakkeiden myyntitappio 3.361,76 0,00 Myyntitappiot yhteensä 3.361,76 0,00

105

Poistosuunnitelma Poistosuunnitelma

Poistosuunnitelma

31.12.2012 saakka 1.1.2013 alkaen

poisto poisto poisto poisto

menetelmä aika menetelmä aika

Aineettomat hyödykkeet

Kehittämismenot

tasapoisto 2 - 5 v.

Aineettomat oikeudet

tasapoisto 5 - 20 v.

Liikearvo

tasapoisto 2 - 5 v.

Muut pitkävaikutteiset menot

Atk-ohjelmistot

tasapoisto 4 v. tasapoisto 2 - 5 v.

Muut pitkävaikutteiset menot tasapoisto 5 v. tasapoisto 2 - 5 v.

Osuus yhteisiin rakennuksiin tasapoisto 20 v.


Maa- ja vesialueet

ei poistoaikaa

ei poistoaikaa

Rakennukset

Hallinto- ja laitosrakennukset tasapoisto 40 v. tasapoisto 20 - 50 v.

Tehdas- ja tuotantorakennukset tasapoisto 30 v. tasapoisto 20 - 30 v.

Talousrakennukset


Vapaa-ajan rakennukset tasapoisto 25 v. tasapoisto 20 - 30 v.

Asuinrakennukset


Kiinteät rakenteet ja laitteet

Kadut, tiet, torit ja puistot menojäännös 15 % menojäännös 15 - 20 %

Sillat, laiturit ja uimalat menojäännös 10 % menojäännös 10 - 25 %

Muut maa- ja vesirakenteet menojäännös 10 % menojäännös 10 - 20 %

Vedenjakeluverkosto

menojäännös 7 % menojäännös 7 - 10 %

Viemäriverkko


Sähköjohdot, ulkovalaistus ym menojäännös 15 % menojäännös 15 - 20 %

Puhelinverkko, keskukset

menojäännös 20 - 22 %

Muut putki- ja kaapeliverkot


Sähkö-, vesi- yms. laitos koneet menojäännös 15 % menojäännös 15 - 25 %

Muut kiint. koneet, rak. ja lait-teet menojäännös 20 % menojäännös 20 - 25 %

Koneet ja kalusto

Kuljetusvälineet


Liikkuvat työkoneet


Muut raskaat koneet


Muut kevyet koneet


Sairaala- yms laitteet


ATK-laitteet


Muut laitteet ja kalusteet menojäännös 30 % menojäännös 30 - 40 %

Muut aineelliset hyödykkeet

Luonnonvarat

käytön mukainen poisto

Arvo- ja taide-esineet

ei poistoaikaa

Ennakkomaksut ja keskeneräiset

ei poistoaikaa

106

Pysyvien vastaavien sijoitukset

Osakkeet ja osuudet

ei poistoaikaa

ei poistoaikaa

Pienhankintaraja 3.500 euroa

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista

Poistosuunnitelmassa on käytössä kahta eri poistomenetelmää. Menojäännöspoisto on käy-tössä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden sekä koneiden ja kaluston osalta. Aineettomissa hyödykkeissä sekä rakennuksissa on käytössä tasapoisto menetelmä.

Valtuusto on hyväksynyt kokouksessa 19.12.2012 §36 suunnitelman mukaisten poistojen ylä- ja alarajat.

Ohjeelliset poistoajat on mainittu julkaisussa Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitel-man mukaisista poistoista, Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto Helsinki 15.11.2011.

Kuntajaosto suosittelee nopeimpien poistoaikojen käyttöä.

Uusia suunnitelman mukaisten poistojen perusteita käytetään 1.1.2013 alkaen ja niitä sovel-letaan 1.1.2013 jälkeen tehtyihin hankintoihin. Kunnanhallitus on hyväksynyt tarkemmat perusteet.

Ennen vuotta 2013 valmistuneiden /hankittujen hyödykkeiden poistot lasketaan edelleen aikaisemmin tehtyjen päätösten mukaisesti. Kunnanhallitus on hyväksynyt 7.1.2013 §6 en-nen 1.1.2013 hankitun käyttöomaisuuden poistoista perusteluineen.

107

Ta

se

en

va

sta

av

ia k

os

ke

va

t liit

eti

ed

ot

Pys

yv

ät

va

sta

av

at

Ain

ee

tto

ma

t h

yö

dykke

et

Ain

ee

tt.

oik

eu

de

t

Mu

ut

pit

kä

v.

me

no

tY

hte

en

sä

Pois

tam

ato

n h

ankin

tam

eno 1

.1.

2 3

43,1

461 7

96,6

564 1

39,7

9

Lis

äykset

tilik

audella

(in

v)0,0

0

Vähennykset

tilik

auden a

ikana

0,0

0

Siir

rot

erien v

älil

lä

Tili

kauden p

ois

to-1

222,5

6-8

674,2

0-9

896,7

6

Pois

tam

ato

n h

ankin

tahin

ta 3

1.1

2.

1 1

20,5

853 1

22,4

554 2

43,0

3

Kir

jan

pit

oa

rvo

31.1

2.

1 1

20,5

853 1

22,4

554 2

43,0

3

Ain

ee

llis

et

hyö

dykke

et

Ma

a-

ja

ve

sia

lue

et

Ra

ke

nn

ukse

t

Kii

nt.

rak.

ja

lait

tee

t

Ko

ne

et

ja

ka

lust

o

Ke

ske

ne

r.h

an

kin

na

tY

hte

en

sä

Pois

tam

ato

n h

ankin

tam

eno 1

.1.

870 7

67,1

62 7

61 4

00,3

6624 2

73,8

019 6

32,4

294 3

57,0

34 3

70 4

30,7

7

Lis

äykset

tilik

auden a

ikana (

inv)

20 7

35,3

75 4

97,1

3275 6

92,7

1301 9

25,2

1

Rahoitusosuudet

tilik

audella

0,0

0

Vähennykset

tilik

auden a

ikana

-678,1

1-6

78,1

1

Siir

rot

erien v

älil

lä

36 3

74,4

840 4

19,4

9-7

6 7

93,9

70,0

0

Tili

kauden p

ois

to-1

66 6

43,7

6-7

0 4

64,0

4-7

376,5

2-2

44 4

84,3

2

Pois

tam

ato

n h

ankin

tam

eno 3

1.1

2.

870 0

89,0

52 6

51 8

66,4

5599 7

26,3

812 2

55,9

0293 2

55,7

74 4

27 1

93,5

5

Kir

jan

pit

oa

rvo

31.1

2.

870 0

89,0

52 6

51 8

66,4

5599 7

26,3

812 2

55,9

0293 2

55,7

74 4

27 1

93,5

5

Pysy

vie

n v

ast

aa

vie

n s

ijo

itu

kse

t

Osa

kke

et

ja o

suu

de

tJvk-,

mu

ut

lain

a-

ja m

uu

t sa

am

ise

t

Osakkeet,

tytä

r-

yhte

isöt

Kunta

yhty

mä-

osuudet

Muut

osakkeet

ja

osuudet

Saam

iset

konsern

i-

yhte

isöt

Saam

iset

muut

yhte

isöt

Yhte

ensä

Hankin

tam

eno 1

.1.

629 7

44,9

9627 4

89,2

2854 1

42,4

2108 3

10,3

83 0

00,0

02 2

22 6

87,0

1

Lis

äykset

(inv)

7 6

54,9

67 6

54,9

6

Vähennykset

-3 3

63,7

6-3

2 9

84,2

0-3

6 3

47,9

6

Hankin

tam

eno 3

1.1

2.

629 7

44,9

9635 1

44,1

8850 7

78,6

675 3

26,1

83 0

00,0

02 1

93 9

94,0

1

Kir

jan

pit

oa

rvo

31.1

2.

629 7

44,9

9635 1

44,1

8850 7

78,6

675 3

26,1

83 0

00,0

02 1

93 9

94,0

1

4.3 Tasetta koskevat liitetiedot

108

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset

Tase arvo 1.1.

Vähennykset tilikaudella

Lisäykset tilikaudella

Tasearvo 31.12.

Kunnan osuus kuntayhtymän perus-pääomasta

Ero

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

332679,00 0,00 0,00 332679,00 295484,15 37194,85

Seinäjoen koulu-tuskuntayht.

60764,91 0,00 0,00 60764,91 45489,00 15275,91

Eskoon sos palv.ky

23378,80 0,00 0,00 23378,80 68741,80 -45363,00

Omistukset muissa yhteisöissä Kuntakonsernin osuus (1000 euroa)

Kunnan omasta vieraasta tilikauden omistus- pää- pää- voitosta/ osuus omasta omasta tappiosta

Tytäryhteisöt Kiint Oy Karijoen Hannunrati, Karijoki 100 % 1.104 13 - Karijoki Invest Oy, Karijoki 98,83 % 43 - - Karijoen Lämpö Oy, Karijoki 100 % 162 181 4

Kuntayhtymät Etelä-Pohjanmaan liitto, Seinäjoki 0,81 % 12 7 1 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Seinäjoki 0,20 % 129 65 -1 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoki 0,52 % 344 951 37 Eskoon sosiaalipalv. kuntayhtymä, Seinäjoki 1,15 % 87 162 -5 Suupohjan elinkeinotoimen ky, Kauhajoki 6,87 % 35 94 6 Suupohjan koulutuskuntayhtymä, Kauhajoki 2,98 % 140 83 -3 Suupohjan peruspalveluliikelaitos ky, Kauhajoki 6,4 % 93 796 - Osakkuusyhteisöt As Oy Karijoen Pasaari, Karijoki 21,2 % As Oy Karijoen Liiketie 8, Karijoki 22,2 % As Oy Karijoen Liiketie 6, Karijoki 26,7 % As Oy Myllyrinne, Karijoki 28,9 % As Oy Jokirinne, Karijoki 23,7 % 36 - - As Oy Peltorinne, Karijoki 22,9 % 44 - -

109

Sijoitukset

Sijoitukset 2017 2016 Muut lainasaamiset Saamiset tytäryhteisöiltä 32.984,18 65.968,38 Muut saamiset Palautettavat liittymismaksut Saamiset tytäryhteisöiltä 42.342,00 42.342,00

Saamisten erittely 2017 2016 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset 9.728,92 2.768,42 Yhteensä 9.728,92 2.768,42 Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 40.244,20 40.329,35 Siirtosaamiset 4.529,00 72.467,67 Yhteensä 44.773,20 112.797,02 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset 2017 2016 Muut siirtosaamiset EP Sairaanhoitopiiri 2.954,84 Kelan korvaus työterv.huolto 3.100,00 3.900,00 VOS opetus + kulttuuritoimi 9.868,00 Henkilösivukulujen jaksotus 3.129,43 4.079,50 EP pelastuslaitos 4.529,00 10.702,00 Siltanevan Vesiyhtymä 1.958,52 LLKY tasausmaksu 58.810,83 Työllisyystuki 6.313,52 Varhemaksu 9.333,95 Museovirasto 1.500,00 Muut siirtosaamiset 4.419,08 1.468,34 Muut siirtosaamiset yhteensä 32.324,98 93.742,03

110

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Oma pääoma 2017 2016 Peruspääoma 1.1. 3.865.705,25 3.865.705,25 Peruspääoma 31.12. 3.865.705,25 3.865.705,25 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.609.779,36 1.174.333,92

Tilikauden alijäämä /ylijäämä 470.646,57 435.445,44

Oma pääoma yhteensä 5.946.131,18 5.475.484,61 Pitkäaikainen vieras pääoma

1.1.2023 tai sen jälkeen maksettavaksi erääntyvät pitkäaikaiset velat

2017 2016 Lainat rahoitus ja vakuutusl. 870.830,00 1.059.856,00 Yhteensä 870.830,00 1.059.856,00 Pakollinen varaus 2017 2016 Muut pakolliset varaukset Kaatopaikkojen jälkihoito 131.000,00 131.000,00 Velkojen erittely, konsernin tytäryhteisöille ja kuntayhtymille 2017 2016 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat tytäryhteisöille Ostovelat 16.628,36 15.946,15 Yhteensä 16.628,36 15.946,15

Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat - 9.847,90 661,23 Yhteensä - 9.847,90 661,23

111

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2017 2016 Lyhytaikaiset siirtovelat Lomapalkkavelan ja henkilösivu- kulujen jaksotus 209.617,08 257.611,00 Korkojaksotus 8.434,40 9.609,67 Eläkemaksu tilitykset 40.077,20 20.511,89 Lopullinen perustoimeentulotuki 11.075,19 Menojäämäpalkat 11.627,34 5.112,67 Tasauslasku LLKY 120.235,45 Lapsirahat 12.000,00 6.000,00 Muut menojäämät 803,19 1.592,87 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 402.794,66 311.513,29

112

4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Vuokravastuut 2017 2016 Leasingvastuut Seuraavalla tilikaudella maksettavat 2.357 3.143 Myöhemmin maksettavat 0 2.357 Vastuusitoumukset 2017 2016 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 183.800,00 343.242,16 Jäljellä oleva pääoma 88.039,55 53.239,39 Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista 2017 2016 Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 7.551.918 6.601.287 Kunnan osuus takauskeskuksen katta- mattomista takausvastuista 31.12. 0 0 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastoista 31.12. 4.991,17 4.927,42 Muut taloudelliset vastuut 2017 2016 Arvonlisäveron palautusvastuu 317.643 313.720

113

4.5. Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Henkilöstön määrä esitetty henkilöryhmittäin sivulla 16. Henkilöstökulut Henkilöstökulut 2017 2016 Palkat ja palkkiot 1.211.075,46 1.192.156,91 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät -16.807,97 -13.221,69 Palkat ja palkkiot 1.194.267,49 1.178.935,22 Henkilösivukulut Eläkekulut 376.307,88 416.750,98 Muut henkilösivukulut 29.243,53 39.131,01 Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 1.599.818,90 1.634.817,21 Henkilöstökuluja aktivoitu aineellisiin hyödykkeisiin 12.123,95 22.517,41 Henkilöstökulut yhteensä 1.611.942,85 1.657.334,62

Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut 2017 2016 Kansallinen kokoomus 96,80 309,70 Suomen keskustapuolue 488,12 459,16 Karijoen perussuomalaiset ry 132,50 207,40 717,42 976,26 Tilintarkastajan palkkiot BDO Audiator Oy 2017 2016 Tilintarkastuspalkkiot 3.173,00 2.912,00 Tarkastuslautakunnan avustaminen 1.538,00 1.672,00 Palkkiot yhteensä 4.711,00 4.584,00 Kunnan ja sen intressitahon väliset liiketoimet Kunta on 18.9.2017 myynyt maa-alueen kunnanhallituksen jäsenelle. Maa-alueen hinta 47.000 euroa perustuu metsänhoitoyhdistyksen hinnanmäärittelyyn. Kaup-pa on tehty tavanomaisin ehdoin. Kunnanhallituksen jäsen ei ole osallistunut asi-aa koskevaan päätöksentekoon. Kunnanjohtajan kanssa on tehty 5.6.2017 johtajasopimus jossa on sovittu 9 kuu-kauden palkkaa vastaavasta erorahasta.

114

4.6. Konsernitaseen liitetiedot

Konsernin oma pääoma 2017 2016 Peruspääoma 1.1. 3.865.705,25 3.865.705,25 Peruspääoma 31.12. 3.865.705,25 3.865.705,25 Arvonkorotusrahasto 1.1. 14.819,42 19.129,77 Rahastojen muutokset - 529,62 - 4.310,35 Arvonkorotusrahasto 31.12. 14.289,80 14.819,42 Muut omat rahastot Rahastojen pääoma 1.1. 629.981,52 636.887,41 Rahastojen muutokset - 6.905,89 Rahastojen pääoma 31.12. 629.981,52 629.981,52 Edellisten tilikausien ylijäämä 500.118,45 212.980,45 Muutokset tilikaudella 635.113,42 287.138,00 Edellisten tilikausien ylijäämä 1.135.231,87 500.118,45 Tilikauden ylijäämä 524.322,33 459.887,18 Oma pääoma yhteensä 6.169.530,77 5.470.511,82 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 2017 2016 Vakuudet ja vastuusitoumukset yht. 9.170.576,28 8.179.653,41 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset 2017 2016 Kaatopaikan jälkihoito 131.000,00 131.000,00 Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu 63.557,67 56.058,59 Vuokravastuu EP sairaanhoitopiiri 3.595,52 5.013,34 Muut pakolliset varaukset 198.153,19 192.071,93 Olennaiset erät siirtoveloissa 2017 2016 Lomapalkkajaksotus 758.904,08 808.338,17 Henkilösivukulut jaksotus 84.063,14 72.774,69 Muut siirtovelat 246.080,23 98.869,38 Siirtovelat yhteensä 1.089.047,45 979.982,24

115

5 Eriytetyt tilinpäätökset

5.1 Muiden kirjanpidollisten taseyksiköiden tilinpäätökset

Vesi- ja viemärilaitos, tuloslaskelma 31.12.2017

2017

2016

Liikevaihto

70 833,59

72 563,70

Materiaalit ja palvelut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -14 182,38

-6 773,71

Palvelujen ostot -33 893,71 -48 076,09 -35 517,29 -42 291,00

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -3 048,39

-1 870,90

Henkilösivukulut

Eläkekulut -519,79

-319,96

Muut henkilösivukulut -73,80 -3 641,98 -66,88 -2 257,74

Poistot ja arvonalennukset

Suunnitelman mukaiset poistot

-20 892,63

-22 520,88

Liiketoiminnan muut kulut

Liikeylijäämä / alijäämä

-1 777,11

5 494,08

Rahoitustuotot ja -kulut

Korvaus peruspääomasta

-8 012,95

-8 012,95

Alijäämä ennen satunnaisia eriä

-9 790,06

-2 518,87

Alijäämä ennen varauksia

-9 790,06

-2 518,87

Tilikauden alijäämä

-9 790,06

-2 518,87

116

Vesi- ja viemärilaitos, tase 31.12.2017

2017 2016

VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet

Kiinteät rakenteet ja laitteet

Vesi- ja viemäriverkko 269 542,34 283 437,88

Laitosten koneet ja laitteet 380,86 448,06

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet

Muut osakkeet ja osuudet

Keskikylän vesiosuuskunta 105,12 105,12

Siltanevan vesiosuuskunta 2 522,82 2 522,82

Vaihtuvat vastaavat

Saamiset


Myyntisaamiset 11 312,15 12 554,64

Muut saamiset

Yhdystilisaaminen 23 952,37 16 054,47

Siirtosaamiset 1 958,52

Vastaavaa yhteensä 307 815,66 317 081,51

2017 2016

VASTATTAVAA Oma pääoma

Peruspääoma 320 517,70 320 517,70

Edellisen tilikauden alijäämä -23 188,13 -20 669,26

Tilikauden alijäämä -9 790,06 -2 518,87

Vieras pääoma

Lyhytaikainen


Kuntien eläkevakuutus

Ostovelat 19 687,97 19 598,95

Muut velat

Yhdystilivelka

Siirtovelat 588,18 152,99

Vastattavaa yhteensä 307 815,66 317 081,51

117

Rahoituslaskelma Vesi- ja viemärilaitos 2017

1.1.-31.12.2017

1.1.-31.12.2016

Tulorahoitus

Tulos -9 790,06

-2 518,87

Poistot ja arvonalentumiset 20 892,63

22 520,88

Rahoitustuotot ja -kulut

Muut tulorahoituksen korjauserät

11 102,57

20 002,01


Investointimenot

-6 929,89

Rahoitusosuudet invest.men.

Pysyvien vastaavien hyöd .luovutustulot

0,00

0,00

Toiminnan ja investointien rahavirta

4 172,68

20 002,01


Antolainasaam. lisäykset

Antolainasaam. vähennykset


Pitkäaikaisten lainojen lisäys

Pitkäaikaisten lainojen vähennys

-672,85

Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja po. muut.

Pitkäaikaisten saamisten muutos


11 035,16

Korottomien velkojen muutos 524,21 3 725,22 1 011,67 12 046,83


3 725,22

11 373,98

Rahavarojen muutos

7 897,90

31 375,99

118

KARIJOEN KUNTA

VESIHUOLTOLAITOS

TOIMINTAKERTOMUS 2017

https://www.google.fi/url?sa=i&rct=j&q=&esrc=s&source=images&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjendSZvrjLAhWlHJoKHXZEBRYQjRwIAw&url=https://fi.wikipedia.org/wiki/Karijoen_vaakuna&psig=AFQjCNF6g-KCuT9UhlHlqoc5C4UXnSnDUw&ust=1457780637378540

119

1 Yleistä

Tehtävä Karijoen kunnan vesilaitos vastaa vesihuollon palvelujen järjestämisestä ja toimit-tamisesta toiminta-alueellaan. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue on vesihuoltolain 3 §:n 4 kohdassa tarkoitettu maantieteellinen alue, jolla vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa (119/2001, voimaan 1.3.2001) ja laissa vesihuoltolain muuttamisesta (681/2014, voimaan 1.9.2014) määrätään. Toiminta-ajatus Vesihuoltolaitoksen tehtävänä on toimittaa kuluttajille mahdollisimman häiriöttö-mästi talousveden laatuvaatimukset ja –suositukset täyttävää talousvettä (talous-vesiasetus 461/2000 ja asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutki-muksista annetun asetuksen muuttamisesta 441/2014 sekä jäteveden vastaan-otto ja poisjohtaminen ympäristöhaitat minimoiden. Toimielimet Vesihuoltolaitosta johtaa ja valvoo tekninen lautakunta.

2 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Vesihuoltolaitos toimii teknisen osaston tulosalueena. Tekninen johtaja vastaa vesihuollon vaatimasta hallinnosta. Organisaatiossa on teknisen johtajan lisäksi toimistosihteeri sekä kaksi laitosmiestä. 2.1 Toiminta-alue Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue kattaa kirkonkylän asemakaava-alueen. Lisäksi vedenottamolta jakelualueelle johtavan putken lähialueelta on kiinteistöjä liittynyt vesijohtolinjaan.

120

3 PUHDASVESILAITOS 3.1 Valvonta ja valvontatutkimusohjelma Ympäristöterveystarkastaja laatii valvontatutkimusohjelman. Ohjelma täyttää So-siaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) vaatimukset. Ohjelma on lähe-tetty tiedoksi Länsi- ja Sisäsuomen Aluehallintovirastolle (AVI) sekä Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY). Valvontatutkimusohjelma on voimassa 2015 – 2019. Ohjelma tarkastetaan viiden vuoden välein. 3.1.1 Veden laatu Valvontatutkimuksen mukaisia näytteenottoja tehtiin verkoston alueelta seuraa-vasti: Jatkuva valvonta 4 kpl Jaksottainen seuranta 1 kpl Verkostonäytteet täyttivät tutkittujen ominaisuuksien osalta verkostovedelle ase-tetut laatuvaatimukset ja –suositukset. 3.2 Veden hankinta Vesi pumpataan kunnan omistamasta Hyttisen lähteestä, jossa on kaksi putki-kaivoa. Poikkeustilanteissa kunnan vesilaitoksen varavedenottamona toimii Keskikylän Vesiosuuskunnan verkosto sekä Siltanevan vesiyhtymä. 3.3 Veden käsittely ja jakelu Laitoksen toimittama vesi on käsittelemätöntä pohjavettä. Vedenottamolta pumpattiin vuoden 2017 aikana käyttövettä 32.560 m3 (89,20 m3/vrk). Vesilaitos toimittaa talousvettä varsinaisen toiminta-alueensa lisäksi myös seu-raaville vesiyhtymille: Klokkasmäen vesiyhtymä, Lappalaisen vesiyhtymä, Metsä-rinteen vesiyhtymä, Peltomäen vesiyhtymä, Vuorenalan vesiyhtymä, Ylikosken vesiyhtymä 3.4 Verkosto Verkoston on muoviputkea. Verkoston ikä on 20 – 40 vuotta. Pituus on n. 17,5 kilometriä. Uutta vesijohtoa rakennettiin n. 0,5 km Sahakankaan teollisuusalueelle. Verkoston toimintavarmuutta on paranneltu vaihtamalla runkolinjan sulkijoita sekä rakentamalla yhdysvesijohtoja Keskikylän vesijohtoverkkoon.

121

3.5 Käyttöveden liittymis- ja käyttömaksut v. 2017 Vesijohdon liittymismaksu on 80,00 €/piste (alv 0 %). Liittymismaksu sisältää kaava-alueella tonttijohdon rakentamisen tontin rajalle saakka. Muilla alueilla liit-tymispiste on runkolinja. Liittymismaksu ei ole palautuskelpoinen. Käyttöveden yksikköhinta oli kaava-alueella 0,85 €/m3 (alv 0 %), Hyttisen lähteen ympäristössä sekä vesiyhtymillä 0,43 €/m3 (alv 0 %). Laskutuksessa olevien asiakkaiden määrä oli v. 2017 lopussa 102 kpl. Laskutettu vesimäärä oli 31.282 m2.

4 VIEMÄRILAITOS 4.1 Jäteveden käsittely, johtaminen sekä jätevesiverkosto Sahakankaan teollisuusalueen jätevedet johdetaan siirtoviemärillä kirkonkylän asemakaava-alueen jätevesiverkostoon, josta jätevedet edelleen johdetaan siir-toviemärillä Kristiinankaupungin jäteveden puhdistamoon. Kristiinankaupungin puhdistamoon johdettiin jätevettä 30.560 m3. Siirtoviemärit mukaan lukien viemäriverkoston pituus on 16,5 km. 4.2 Liittymis- ja käyttömaksut Viemärin liittymismaksu on 110,00 €/piste (alv 0 %). Liittymismaksu ei ole palau-tuskelpoinen. Jäteveden käyttömaksu oli 2,20 €/m3 (alv 0 %). Laskutettu jätevesimäärä oli v. 2017 23.322 m3. Laskutuksessa olevien asiakkai-den määrä oli v. 2017 lopussa 87 kpl.

5 KÄYTTÖTALOUS 2017 Tulot 70.833,59 Menot -51.718,07 Suunn. muk. poistot -20.892,63 Liikealijäämä - 1.777,11 Korvaus peruspääomasta -8.012,95 Tilikauden tulos -9.790,06

122

Käytetty ohjelmisto Logica / ProEconomica taloushallinnon ohjelmat

Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista

Tasekirja sidottuna Pääkirja Pääkirja kustannuspaikoittain

Päiväkirja Myyntireskontra Ostoreskontra Pegasos-palkat Käyttöomaisuuskirjanpito Populus-matkahallinta

Käytetyt tositenumerosarjat

tositelaji 10 Muistiotositteet 10000-10180 14 Tiliotekirjaustositteet 14000-14631 20 Ostoreskontra 20000-20145 25 Ostolaskujen sähköinen kierrätys 25001-27801 30 Ostolaskujen suoritukset 30000-30244 40 Myyntireskontra 40000-40506 50 Käyttöomaisuus 50001-50014 60 Palkat 60000-60126 65 Matkalaskut 65000-65004 70 Yleislaskutus 70000-71398

Konsernitositteet 00001-00019

123

KARIJOEN KUNTA TILINPÄÄTÖS 1.1. – 31.12.2017 Karijoella 03. huhtikuuta 2018 Marko Keski-Sikkilä Kunnanjohtaja KUNNANHALLITUS _______________________ _______________________ _______________________ _______________________ _______________________ _______________________ _______________________ _______________________ Olemme antaneet suorittamastamme tilintarkastuksesta tänään kertomuksen. Karijoella ___.___ 2018 BDO Audiator Oy, tilintarkastusyhteisö Tuomas Mettomäki JHT, HT

KARIJOEN KUNTA · Mikäli valmisteilla oleva maakunta ja –soteuudistus toteutuu vuoden 2020...

Documents

Transcript of KARIJOEN KUNTA · Mikäli valmisteilla oleva maakunta ja –soteuudistus toteutuu vuoden 2020...