Vastaanottaja Mäntsälän kunta

Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys

Päivämäärä 7.2.2014

Viite 1510009612

KAPULI III HULEVESISELVITYS

MÄNTSÄLÄN KUNTA, KAPULI III HULEVESISELVITYS

Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI T +358 20 755 611 F +358 20 755 7801 www.ramboll.fi

Päivämäärä 7.2.2012 Laatija Ilkka Taipale Hyväksyjä Kari Mönkäre Kuvaus Hulevesiselvitys Viite 1510009612

HULEVESISELVITYS

SISÄLTÖ

1. JOHDANTO 1 2. LÄHTÖKOHDAT 2 2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus 2 2.2 Maaperäolosuhteet 2 2.3 Hulevesiviemäriverkko 3 2.4 Valuma-aluejako 3 3. HULEVESIEN HALLINTA 5 3.1 Maankäyttö 5 3.2 Hallinnan pääperiaate 5 3.3 Mitoitussade 6 3.4 Valumakertoimet 7 3.5 Hulevesimäärien muutokset 7 3.6 Hulevesimäärien viivytys 8 3.7 Hulevesien hallinta korttelialueella 2316 9 3.8 Hulevesien hallinta korttelialueilla 2317 ja 2318 9 3.9 Hulevesien hallinta korttelialueilla 2319 ja 2314 10 3.10 Hulevesien hallinta katualueilla ja LTA alueella 11 3.11 Tulvareitit ja tulvimisalueet 11 3.12 Asemakaavamerkinnät 12 4. ARVIO HULEVESIEN LAADULLISISTA MUUTOKSISTA 12 4.1 Hulevesien laatu rakentamisen aikana 12 4.2 Hulevesien laatu alueen käytön aikana 13 LIITTEET

Liite 1. Valuma-aluekartta Liite 2. Suunnitelmakartta

1 HULEVESISELVITYS

1. JOHDANTO

Tämä hulevesitarkastelu on tehty Mäntsälän kunnan tilauksesta ja liittyy käynnissä olevaan Ka-puli III - alueen asemakaavan muutostyöhön, jonka tarkoitus on mahdollistaa uuden teollisuus-alueenrakentaminen. Hulevesiselvityksen laatimisessa keskeisenä lähteenä on käytetty Kuntalii-ton hulevesiopasta.

Hulevedet ovat kaduilta, pihoilta, katoilta ja muilta rakennetuilta pinnoilta valuvia sade- ja sula-misvesiä. Valumakerroin on hulevesiselvityksissä keskeinen termi. Se on pinnalta valumaan läh-tevän veden osuus pinnalle satavasta vedestä. Valumakerroin riippuu pinnan laadusta ja veden-läpäisevyydestä. Esimerkiksi kattopinnan valumakerroin on lähellä yhtä ja rehevän tasaisen met-sän lähellä nollaa.

Kuva 1. Maankäytön tehostumisen vaikutus hulevesien määrään

2 HULEVESISELVITYS

2. LÄHTÖKOHDAT

2.1 Suunnittelualueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Mäntsälän keskustan länsipuolella. Kapulin teollisuusalueella sijaitsee muun muassa Tokmanni Oy:n pääkonttori ja logistiikkakeskus. Kapuli III – alue sijoittuu jo ra-kennetun alueen pohjois- ja itäpuolelle. Alue on pääasiassa rakentamatonta metsäistä kallio-maastoa.

Kuva 2. Suunnittelukohteen sijainti kartalla [Mäntsälän kunta]

2.2 Maaperäolosuhteet Alueen maaperässä vaihtelevat kallio, moreeni ja pehmeiköt. Suunnittelualue koostuu kalliokum-pareista, niiden moreenista koostuvista reunoista ja mäkien väliin jäävien notkoista. Notkoissa maaperä muodostuu turpeesta, savesta ja siltistä. Alueen länsireunalla sijaitsee vanha läjitys-alue.

Korkeimmat kohdat ovat suunnittelualueen kalliokumpareilla. Maanpinnan korkeus tutkimusalu-een keskellä kalliokumpareella on noin +104. Alavimmat kohdat ovat alueen länsiosassa junara-dan vieressä peltoalueella, jossa maanpinnan korkeus on noin +73.

Alue ei ole pohjavesialuetta. Alueen maaperä ei ole suotuisaa hulevesien imeyttämiselle. Raken-nettavista maapohjaisista hulevesialtaista vettä imeytyy pieniä määriä.

3 HULEVESISELVITYS

2.3 Hulevesiviemäriverkko

Suunnittelualueella kuivatus tapahtuu nykyisin rakentamattomalla alueella luonnollisten purojen ja ojien kautta. Suunnittelualueella on rakennettua hulevesiviemäriverkkoa Isolammintiellä sekä Moreenikadulla. Edellä mainitut hulevesiviemärit purkavat hulevedet Isolamminsuolle. Nykyiset hulevesiviemärit on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa.

Kuva 3. Kapuli III alue Isolammintien päästä nähtynä. Oikealla Tokmanni Oy:n tontti.

2.4 Valuma-aluejako

Suunnittelualueelle voidaan muodostaa kaksi osavaluma-aluetta. Suurempi valuma-alue muodos-tuu Jurvalanpellolla kohtaan, jossa ojat alittavat Helsinki – Lahti radan ja moottoritien. Toinen pienempi valuma-alue muodostuu suunnittelualueen kaakkoisosaan.

Suurempi valuma-alue voidaan jakaa kahteen osaan, joka jakaa suunnittelualueen hulevedet itään ja länteen. Ojat yhtyvät rautatien länsipuolella ja alittavat radan ja moottoritien Hepolan koulun eteläpuolella. Oja virtaa Mäntsälän keskustaan ja johdetaan putkessa keskustan läpi Mäntsälänjokeen.

Pienemmän valuma-alueen hulevedet virtaavat radan ja moottoritien ali Tokmanni Oy:n kohdalla ja laskevat Mäntsälänjokeen Mäntsälän sahan eteläpuolella. Vedet virtaavat Suomenlahteen Tolk-kissa reittiä Mäntsälänjoki – Mustijoki – Suomenlahti.

4 HULEVESISELVITYS

Kuva 4. Jurvalasta laskeva oja Mäntsälän keskustassa Liedontieltä etelään

Kuva 5. Valuma-aluejako ja kaava-alueen sijoittuminen

5 HULEVESISELVITYS

Kuva 6. Suunnittelualueen kaakkoisnurkan valuma-alueen laskuoja Maisalantieltä pohjoiseen

3. HULEVESIEN HALLINTA

3.1 Maankäyttö Suunnittelualueelle on tarkoitus kaavoittaa tontteja teollisuustoimintaa varten. Alla on esitetty ote 22.1.2014 päivätystä maankäyttöluonnoksesta. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 47 hehtaaria. 3.2 Hallinnan pääperiaate Alueella syntyviä hulevesiä pyritään viivyttämään tonttikohtaisilla hulevesijärjestelmillä, siten että rakentamattoman alueen laskennallinen hulevesivirtaama mitoitussateella ei ylity, kun tontti on rakennettu.

6 HULEVESISELVITYS

Kuva 7. Ote 22.1.2014 päivätystä kaavaehdotuksesta [Mäntsälän kunta]

3.3 Mitoitussade Sateen intensiteetti eli voimakkuus on valittu tarkastelualueen tonttien pinta-alan ja sateen tois-tumisaikataulukon mukaisesti. Sadetta voisi kuvailla rankaksi kuurosateeksi. Sateen laskennalli-nen toistumisaika on viisi vuotta.

Taulukko 1. Laskennoissa käytetty mitoitussade

Mitoitussateen kestoaika 10 min

Mitoitussateen toistumisaika 5 vuotta

Sateen voimakkuus 160 l/s/ha 58 mm/h

Sademäärä (kertymä) 10 mm

7 HULEVESISELVITYS

3.4 Valumakertoimet Erilaisille pinnoille on käytetty alla olevan taulukon mukaisia valumakertoimia. Valumakertoimet eivät ole vakioita, vaan riippuvat muun muassa pinnan kaltevuudesta, lammikoitumistilavuuksis-ta ja sateen voimakkuudesta.

Taulukko 2. Laskennoissa käytetyt valumakertoimet

3.5 Hulevesimäärien muutokset Laskenta suoritettiin hehtaarin kokoiselle laskennalliselle alalle. Tonttikohtaiset määrät saadaan kertomalla tulokset tontin pinta-alalla hehtaareina.

Tontin tehokkaan rakentamisen takia vettä läpäisemättömien pintojen määrä lisääntyy merkittä-västi. Alueen valumakerroin kasvaa nykyisestä arvosta 0,12 arvoon 0,91 eli yli kuusinkertaistuu. Samalla myös alueella syntyvien hulevesien laskennallinen määrä kasvaa arvosta 19 l/s arvoon 145 l/s. Arvot ovat laskennallisia. Tarkempien arvioiden tekeminen edellyttäisi alueen mallinta-mista hulevesimallinnukseen tarkoitetuilla ohjelmilla.

Taulukko 3. Hulevesimäärät rakentamattomalla hehtaarilla

Maankäyttö Pinta-ala [ha] Valumakerroin Q [l/s] Metsä, kallioinen rinne 0,70 0,15 17 Metsä, tasainen ja tiheä 0,30 0,05 2 YHTEENSÄ 1,00 0,12 19

Taulukko 4. Hulevesimäärät rakennetulla hehtaarilla

Maankäyttö Pinta-ala [ha] Valumakerroin Q [l/s] Asfalttipäällyste 0,35 0,9 50 Katto 0,60 0,95 91 Nurmetettu luiska 0,05 0,4 3 YHTEENSÄ 1,00 0,91 145

Taulukko 5. Hulevesimäärien muutokset hehtaaria kohti

Valumakerroin Virtaama [l/s] Ennen rakentamista 0,12 19 Rakentamisen jälkeen 0,91 145

Katto 0,95 Asfalttipäällyste 0,90 Nurmettu luiska 0,40 Kallioinen metsä 0,15 Tasainen metsä 0,05

8 HULEVESISELVITYS

3.6 Hulevesimäärien viivytys

Hulevesiä viivytetään tonttikohtaisesti. Tonteilla syntyviä hulevesiä on viivytettävä siten, että jo-kaista sataa päällystepinta-alaneliötä ja kattopintapinta-alaneliötä kohti on vähintään yksi kuu-tiometri viivytystilavuutta. Vähintään 5 % tontin pinta-alasta on jätettävä vettäläpäiseväksi. Sil-loin jokaista tonttihehtaaria kohden tarvitaan enintään noin 95 kuutiometriä viivytystilavuutta.

Tontilta saa virrata hulevesiä pois enintään 20 l/s tonttihehtaaria kohti, mikä vastaa alueelta en-nen rakentamista tapahtunutta laskennallista luonnollista virtaamaa. Silloin myös viivytystilavuus on mitoitussateella tehokkaassa käytössä. Hulevesiä voidaan viivyttää joko hulevesialtaissa tai hulevesikasettipesissä. Hulevesialtaat ovat tässä tapauksessa todennäköisesti edullisempi ratkai-su.

Hulevesialtaissa pitää olla 0,5 m vettä pohjalla ennen kuin vesi virtaa purkuputkesta pois. Silloin kiintoaines pidättyy tehokkaammin altaaseen. Hulevesialtaiden ei tarvitse olla täysin vesitiiviitä, mutta ne on suositeltavaa rakentaa moreenista, koska pelkkä louherakenne läpäisee vettä liian nopeasti.

Kuva 8. Hulevesien hallinnan periaate Kapuli III-alueen teollisuustonteilla

Viivyttämällä hulevesiä tonttikohtaisesti voidaan estää alueelta tulevan hulevesien maksimivir-taaman kasvua. Hulevesien kokonaismäärä kuitenkin kasvaa, koska maaperään imeytyvien ja kasvillisuuteen pidättyvien hulevesien määrä pienenee.

Taulukko 6. Alueen tonttien viivytys

Virtaama tontilta [l/s] Viivytystilavuus Tontti Ala [ha] ilman viivytystä viivytetty [m3] 2316-1 7,4 1072 148 700 2316-2 6,7 970 134 640 2317-1 4,5 652 90 430 2317-2 4,1 594 82 390 2318-1 2,1 304 42 200 2319-1 3,0 434 60 290 2314-2 3,2 463 64 300

Yht. 31,0 4489 620 2950

9 HULEVESISELVITYS

Kuva 9. Kapuli III:n hulevesialtaiden toimintaperiaate

3.7 Hulevesien hallinta korttelialueella 2316

Korttelialueella 2316 on kaksi tonttia kooltaan 7,4 ja 6,7 hehtaaria. Suuremman läntisen tontin hulevedet johdetaan tontin länsireunalle olevaan hulevesialtaaseen. Altaasta hulevedet johdetaan Isolammintien alitse Isolamminsuolle. Itäpuolella olevan pienemmän tontin hulevedet johdetaan tontin koillisnurkkaan sijoitettavaan hulevesialtaaseen.

Kuva 10. Kortteleiden 2316 (vas) ja 2317 (oik) välissä oleva rakennettu vesihuoltolinja länteen päin. Kuvan linjalle sijoitetaan katu, jonka sivuojat toimivat alueen tulvareitteinä.

3.8 Hulevesien hallinta korttelialueilla 2317 ja 2318

Korttelialueella 2317 on kaksi tonttia kooltaan 4,5 ja 4,1 hehtaaria. Korttelialueen pohjoispuolella sijaitsee luonnollinen notko, joka viettää länteen. Tonteille rakennetaan hulevesialtaat tonttien pohjoisreunaan. Altaista hulevedet johdetaan notkoon.

Korttelin 2318 hulevedet johdetaan itäreunaan sijoitettavaan hulevesialtaaseen.

10 HULEVESISELVITYS

Kuva 11. Hulevedet virtaavat radan ja moottoritien ali Jurvalan jäteveden pumppaamon kohdalta

3.9 Hulevesien hallinta korttelialueilla 2319 ja 2314

Suunnittelualueen kaakkoisnurkassa sijaitsevien tonttien hulevedet johdetaan kahteen EV-alueelle sijoitettuun hulevesialtaaseen. Suurempaan hulevesialtaaseen johdetaan myös Tokmanni Oy:n tontilta tulevat hulevedet. Tokmanni Oy:n hulevedet johdetaan altaaseen korttelin 2314 pohjoisreunaan rakennettavaa avo-ojaa tai putkea pitkin. Jos korttelin 2314 hulevedet voidaan johtaa suurempaan hulevesialtaaseen, ei pienempää allasta tarvita.

Kuva 12. Hulevedet alittavat Oikoradan Tokmannin kohdalla

11 HULEVESISELVITYS

Kuva 13. Hulevesiallas sijoittuu Tokmanni Oy:n takana luonnolliseen painanteeseen

3.10 Hulevesien hallinta katualueilla ja LTA alueella

Katualueiden hulevedet johdetaan mahdollisuuksien mukaan hulevesialtaisiin. Kaikkialla tämä ei ole järkevään vaan siellä hulevedet puretaan suoraan maastoon. Suunnittelualueen itäreunaan sijoittuvan LTA-alueen hulevesien johtamista pitää selvittää tarkemmin tarkemman suunnittelun yhteydessä. Osa hulevesistä voidaan johtaa suunniteltuun hulevesialtaaseen alueen pohjoispuo-lelle.

3.11 Tulvareitit ja tulvimisalueet Sateen voimakkuuden ylittäessä hulevesiviemäreiden kapasiteetin osa hulevesistä siirtyy virtaa-maan pintoja pitkin. Alueen tontit sijaitsevat ympäröivään maanpintaan nähden korkealla lukuun ottamatta Tokmannin viereisiä tontteja, joten ne eivät ole itse tulvaherkkiä. Tokmannin eteläpuo-lisen tontin pohjoisreunaan on hyvä sijoittaa niskaoja. Alueen tonttien pinnantasaukset olisi hyvä suunnitella siten, että ne viettävät kohti alueen reunoja ja hulevesialtaita. Katualueet ja katujen sivupainanteet ovat keskeisiä tulvareittejä alueelta pois.

Suuremman valuma-alueen ojaverkon keskeinen pullonkaula on rautatien ja moottoritien alitta-vat rummut. Alue radan länsipuolella on peltoa ja keskeinen tulvaherkkä kohde on Jurvalan jäte-veden pumppaamo ojan vieressä. Alueelle olisi hyvä varata tilaa hulevesialtaiden ja kosteikoiden rakentamista varten tulevaisuudessa. Altaiden rakentamisessa on huomioitava radan vakavuus. Alajuoksulla hulevedet virtaavat Mäntsälän keskustan läpi, eikä virtaamien huippuarvoja ole suo-tavaa kasvattaa laajentamalla radan ja moottoritien alittavia rumpuja. Ehdotus hulevesialtaille varattavasta tilasta on esitetty kartalla.

12 HULEVESISELVITYS

Kuva 14. Oja Jurvalan pumppaamolta pohjoiseen. Tulvatilavuutta voidaan lisätä laajentamalla ojaa län-sipuolelle.

3.12 Asemakaavamerkinnät

Tonteilla syntyviä hulevesiä on viivytettävä siten, että jokaista sataa päällystepinta-alaneliötä ja kattopintapinta-alaneliötä kohti on vähintään yksi kuutiometri viivytystilavuutta eikä virtaama pois saa ylittää 20 l/s/ha mitoitussateella 160 l/s/ha. Vähintään 5 % tontista pitää jättää päällys-tämättömäksi viheralueeksi. Viivytysrakenteiden pitäisi tyhjentyä 12 tunnin kuluessa täyttymi-sestään

Alueelle suunnitellut hulevesipainanteet, uomat ja altaat merkitään kaavaan hule-merkinnällä oh-jeellisella rajauksella. Ohjeelliset sijainnit on esitetty liitteenä olevassa suunnitelmakartassa. Oh-jeellinen rajaus mahdollistaa optimaalisen toteutuspaikan ja laajuuden määrittämisen tarkemman suunnittelun yhteydessä. Alueen hulevesijärjestelmät olisi hyvä toteuttaa alueen maanrakennus-töiden alussa ja viimeistellä sekä puhdistaa alueen valmistuttua.

4. ARVIO HULEVESIEN LAADULLISISTA MUUTOKSISTA

4.1 Hulevesien laatu rakentamisen aikana Rakentamisella on aina vaikutusta syntyvien hulevesien laatuun. Rakentamisen aikana syntyvistä haitta-aineista tärkeimmäksi on todettu kiintoaines, joka sameuttaa vettä ja aiheuttaa kuivatus- ja hulevesijärjestelmien liettymistä. Rakentamisen aikana kiintoainesta ei saa päästää hule-vesiviemäreihin. Rakentamisen aikana on huolehdittava siitä, että koneista tai laitteista ei pääse öljyjä tai muita haitta-aineita maaperään ja vesistöön. Hulevesirakenteet pitäisi toteuttaa raken-nushankkeen alussa ja rakentamisen päätyttyä puhdistaa ja viimeistellä.

13 HULEVESISELVITYS

4.2 Hulevesien laatu alueen käytön aikana Rakennusten katoilta virtaavat hulevedet ovat varsin puhtaita. Tärkeimmät liikennealueilta käy-tön aikana hulevesien mukana vesistöihin kulkeutuvat haitta-aineet ovat öljyt, rasvat ja metallit. Tavalliselta pysäköintialueelta syntyvät päästöt ovat kuitenkin pieniä ja hulevedet ovat korkein-taan nuhraantuneita. Teollisuusalueiden hulevesien tarkemmasta puhdistuksesta kuten öljynero-tuksesta määrätään tarkemmin mahdollisissa ympäristöluvissa ja määräyksissä.

Lahdessa 7. päivänä helmikuuta 2014

RAMBOLL FINLAND OY

Hulevesien virtaussuunta

Hulevesien päävirtausreitti

Valuma-alueen raja(ennen rakentamista)

Hulevesien päävirtausreitti(putkitettu)

MERKINTÖJEN SELITTEET:

Kaava-alueen raja

W:\

1366

\Män

tsäl

ä\15

1000

9612

_Kap

uli_

III_

YS\P

iirus

tuks

et\v

alum

a-al

ueet

.dw

g

Koordinaattijärjestelmä

Korkeusjärjestelmä

KKJ3

N60

suunn.

Lukum.

t

yh .v

aR unek n ks ho

Tunn.

RambollNiemenkatu 7315140 LAHTIpuh. 020 755 611www.ramboll.fi

nnee imi ja eo tios

ann la.uS u

piir.

Piirustusnro

suiiP r ts ku sisen ötlä

Muutos

TiedostorTyön o

pvm

Muutos

vtMi aat ka a

PäiväysNimim.

MÄNTSÄLÄN KUNTAKapuli IIIHulevesiselvitys

Valuma-aluekartta 1:10 000

TKA 1510009612

Liite 17.2.2014I. TaipaleHEIRK. MönkärePohjakartta: Maanmittauslaitos 03/2013c

+89,50

+91,00

+90,50

+89,00

+87,00

+83,00

+93,00

KATU 4B

+85,00

+92,50

+93,50

TelemastoTelia-Sonera

KATU 2B

Jv20

0V

j160

HulevesiallasV 430 m³

HulevesiallasV 390 m³

HulevesiallasV 700 m³

HulevesiallasV 200 m³

HulevesiallasV 640 m³

HulevesiallasV 250 m³(tarvittaessa)

Hulevesiallas katualueen hulevesilleV 300 m³

HulevesiallasV 1000 m³

Tokmannin hulevesienpurkupiste

Hulevesien putkitus taijohtaminen avo-ojassa

Huoltotien alittavatrummut tarkistettava

Isolamminsuo

Vanhaläjitysalue

Tokmanni Oy

Kaava-alueen raja

Isolam

mintie

Vt 25 Hyvinkääntie

Helsin

ki -

Lah

ti -r

ata

Hel

sink

i - L

ahti

-moo

ttorit

ie

Hulevesiallas(varaus)ojaa levittämällä

Isolammi

Maisalantie

Jurvalan JVP

Hulevesien hallintaavarten varattava alue(0,5 % valuma-alueesta)

Notkoon jätetäänpainanne/ojahulevesille

Valuma-alueen arvioitu raja

Kaava-alueenraja

Rakennettuvesihuoltolinja

Hulevesien virtaussuunta

Hulevesien päävirtausreitti

Valuma-alueen raja(ennen rakentemista)

Suunniteltu hulevesiviemäri

Suunniteltu hulevesiallas

Hulevesien päävirtausreitti(rumpu)

MERKINTÖJEN SELITTEET:

Valuma-alueen raja(rakentamisen jälkeinen tilanne)

Kaava-alueen raja

W:\

1366

\Män

tsäl

ä\15

1000

9612

_Kap

uli_

III_

YS\P

iirus

tuks

et\h

ulev

edet

.dw

g

Koordinaattijärjestelmä

Korkeusjärjestelmä

KKJ3

N60

suunn.

Lukum.

t

yh .v

aR unek n ks ho

Tunn.

RambollNiemenkatu 7315140 LAHTIpuh. 020 755 611www.ramboll.fi

nnee imi ja eo tios

ann la.uS u

piir.

Piirustusnro

suiiP r ts ku sisen ötlä

Muutos

TiedostorTyön o

pvm

Muutos

vtMi aat ka a

PäiväysNimim.

MÄNTSÄLÄN KUNTAKapuli IIIHulevesiselvitys

Suunnitelmakartta 1:3000

TKA 1510009612

Liite 27.2.2014I. TaipaleHEIRK. Mönkäre