Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (VNS ... … · Kansallinen energia- ja...
Transcript of Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 (VNS ... … · Kansallinen energia- ja...
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030
(VNS 7/2016 vp)
Maa- ja metsätalousvaliokunnan kuuleminen 8.2.2017
Hallitusneuvos Anja Liukko
Juha Sipilän hallitusohjelman energialinjaus
• Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 %:iin, ja omavaraisuus yli 55 %:iin sisältäen mm. turpeen
• Tavoite on määritelty osuutena energian loppukulutuksesta
• Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana
• Puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana• Tavoitteella tarkoitetaan bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin
kotimaisen energiakäytön puolittamista verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään.
• Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 %:iin
• Tavoite vastaa tieliikenteen polttoaineiden fyysisenä energiasisältönä 23,5 %
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 2
Muita strategiassa käsiteltäviä/linjattavia asioita
• Toimiva, kustannustehokas sähköjärjestelmä ja toimivat markkinat• Tavoitteena on sähköjärjestelmän hyvän toimivuuden varmistaminen sähköjärjestelmän ja
energiantuotannon muutoksessa
• Haasteena on sähkötehon riittävyys huippukulutuksen aikana, hetkellisten tuotannon ja kulutuksen muutosten hallinta ja tasapainon ylläpitäminen.
• Toimiva, kustannustehokas kaasujärjestelmä ja kilpailuun perustuvat markkinat
• EU:n 2030 päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen• EU:ssa on päätetty että vuoden 2030 ei-päästökauppasektorin EU tavoite on 30 % päästöjen
vähentämistavoite vuoden 2005 tasosta
• Komissio antoi heinäkuussa 2016 esityksen taakanjakoasetuksesta, jossa Suomelle tavoite oli -39 %
• Energiatehokkuustoimet• Energiatehokkuustoimenpiteellä vaikutetaan tyypillisesti usean tavoitteen saavuttamiseen
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 3
• Perusskenaario (WEM)
• Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
vuoteen 2030, joka havainnollistaa nykyisten politiikkatoimien riittävyyttä
energia- ja ilmastotavoitteisiin
• Politiikkaskenaario (WAM)
• Vuoteen 2030 ulottuva skenaario, jossa on laskettu uusien politiikkatoimien
vaikutus asetettuihin energia- ja ilmastotavoitteisiin
• Uudet politiikkatoimet mitoitetaan siten, että asetettuihin tavoitteisiin päästään
• Uusiutuva energia 100 % -tarkastelu
• Vuoteen 2050 ulottuva tarkastelu eri sektoreiden toimenpiteistä, joilla energian
käyttö ja tuotanto saataisiin uusiutuvaksi
• Strategiassa tiivistelmä RES 100 % tarkastelusta, ja erillinen laajempi raportti
on julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön verkkopalvelussa
Skenaariotarkastelut strategiassa
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 4
Energia- ja ilmastostrategian keskeiset linjaukset
8.2.2017
• Saavutetaan hallitusohjelman energiatavoitteet
• Uusiutuva energia 50 % energian loppukäytöstä
• Omavaraisuus 55 % energian loppukäytöstä
• Öljyn energiakäytön puolitus vuoteen 2005 verrattuna (bensa, diesel, polttoöljyt, kotimaan lentoliikenteen polttoaineet)
• Tieliikenteen biopolttoaineet energiasisältönä sekoitusvelvoite 30 % (yli 23,5 %:n erillisen tavoitteen)
• Lopetetaan kivihiilen käyttö ottaen huomioon energian toimitusvarmuus, huoltovarmuus ja poikkeukselliset tilanteet sekä valmistellaan asiaa koskeva HE tämän hallituskauden aikana
• Politikkatoimia ohjaa kustannustehokkuus ja energiajärjestelmän muutostarpeet
• Sähkömarkkinoiden toimintaa kehitetään Pohjoismaiden ja Baltian alueellisten ja eurooppalaisten markkinoiden lähtökohdista
• Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välille suunniteltu hanke on välttämätön riittävien siirtoyhteyksien varmistamiseksi; Tavoitteena on saada siirtoyhteys EU: PCI-listalle vuonna 2017
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 5
Energia- ja ilmastostrategian linjauksia (1)
8.2.2017
UUSIUTUVA ENERGIA
• Uusiutuvan energian investointitukia kohdennetaan ensisijaisesti uuden teknologian kaupallistamiseen sekä taakanjakosektorille
• Yhdistetyssä sähkön ja lämmöntuotannossa etusijalla metsähake ja metsäteollisuuden sivuvirrat (kuori, puru)
• Ylimenokautena vuosina 2018–2020 kilpailutettu tuotantotuki uusiutuvalle sähkölle yhteensä 2 TWh; Tukea voivat saada mm. kustannustehokkaimmat tuuli- ja pien-CHP-hankkeet; Tuulivoimasta teetään ympäristö- ja terveysselvitys
• Sähkön pientuotannossa nykyiset ohjauskeinot (verotuki ja kotitalousvähennys työlle sekä yrityksille investointituki)
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 6
Energia- ja ilmastostrategian linjauksia (2)
8.2.2017
TAAKANJAKOSEKTORIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖVÄHENNYKSET
• Linjattu vasta keskeiset toimet – loppu linjataan YM:n johdolla ilmastopolitiikan suunnitelmassa keväällä 2017
• Varaudutaan hyödyntämään taakanjakoasetusehdotuksen kertaluontoista 2 %-yksikön joustoa
• Toimenpiteet kohdistetaan erityisesti tieliikenteeseen; Liikenteen päästöjä vähennetään vuoteen 2030 mennessä noin 50 % verrattuna vuoden 2005 tilanteeseen
• Parannetaan liikennejärjestelmän energiatehokkuutta (liikenne palveluna -toiminta-tapa, liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen, kuljetusten energiatehokkuus)
• Parannetaan ajoneuvon energiatehokkuutta
• Liikenteen biopolttoaineiden sekoitevelvoite tieliikenteen polttoaineesta nostetaan 30 %:iin vuoteen 2030 mennessä
• Tieliikenteen vaihtoehtoiset käyttövoimat vuoteen 2030: 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasuautoa
• Bionesteiden 10 %:n bionesteen sekoitusvelvoite työkoneissa ja lämmityksessä käytettävään kevyeen polttoöljyyn
• Biopolttoaineiden ja bionesteiden lisäkysyntä katetaan kotimaan tuotannolla; Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan tarvittavan uutta tuotantokapasiteettia 600 ktoe/a
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 7
Energia- ja ilmastostrategian linjauksia (3)
8.2.2017
SÄHKÖ- JA KAASUMARKKIAT
• Tehokkaat alueelliset ja eurooppalaiset sähkömarkkinat ja riittävän vahvat rajasiirtoyhteydet ovat toimivin ja kustannustehokkain tapa taata sähkön kilpailukykyinen hinta ja toimitusvarmuus
• Kulutuksen ja tuotannon joustavuutta ja aktiivista osallistumista edistetään sähkömarkkinoille älykkäiden ratkaisuiden avulla (kysyntäjousto ja varastot)
• Kolmas vaihtosähköyhteys Pohjois-Suomesta Ruotsiin vuoteen 2025 mennessä; Hanketta viedään EU:n prioriteettilistalle (PCI)
• Balticconnector-yhteys Suomen ja Viron välillä mahdollistaa kaasumarkkinoiden avaamisen kilpailulle; Tavoitteena on Suomen ja Baltian maiden alueelliset kaasumarkkinat; Eriytetään kaasun siirtoverkko
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 8
Vaikutukset hakkuukertymään, milj. m3 ja metsien nieluun Mt ekv. CO2 vuonna 2030
• Strategian mukainen runkopuun hakkuukertymä on 79 milj. m3
• Tästä teollisuuden tukki- ja kuitupuuta olisi 68 milj. m3 ja kasvatushakkuiden runkopuuta polttopuuksi ja hakkeeksi yhteensä 11 milj. m3
• Metsähakkeeksi käytetään pieniläpimittaisen runkopuun lisäksi myös hakkuutähteitä ja kantoja; Kaikkiaan metsähakkeen käytöksi arvioidaan strategiassa 15 milj.m3
• Strategian mukaisen hakkuukertymän ja hakkeen käytön mukainen metsien hiilinielu pienenisi tasolle 13,5 Mt ekv. CO2 vuoteen 2030 mennessä, mutta Kioton pöytäkirjan mukainen vuosille 2013-2020 asetettu vertailutaso (20 Mt ekv. CO2) saavutettaisiin pian vuosina 2035-2044
• Nielun pieneneminen johtuu pääosin ainespuun hakkuista
• Strategiassa ei ole esitetty uusia politiikkatoimia hakkeen käytölle sähkön ja lämmön tuotannossa
• Vain puolet biopolttoaineiden ja bionesteiden lisätuotannosta perustuisi puubiomassaan ja vain osan tästä arvioidaan olevan haketta
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 9
Valtiontaloudelliset vaikutukset
• Strategiassa on esitetty alustavia arvioita esitettyjen toimenpiteiden kokonaan uusista rahoitustarpeista
• Rahoitustarpeita koskevat asiat käsitellään ja niistä päätetään valtiontalouden menokehyksen puitteissa valtion talousarviossa ja julkisen talouden suunnitelmassa sovittaen ne yhteen muiden julkisen talouden menotarpeiden kanssa
• Arvio rahoitustarpeista vuosille 2018–2030 yhteensä noin 1,1 mrd. euroa
• Arvio esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksesta valtion tulojen pienenemiseen vuosina 2018–2030 nykyisellä verorakenteella yhteensä noin 1,4 mrd. euroa
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 10
Kansantaloudelliset vaikutukset
• Pariisin sopimuksen myönteiset vaikutukset sisältyvät jo perusskenaarioon
• Luo lähimmän vuosikymmenen aikana globaalit markkinat cleantechille –tämän vuoksi strategian uusiutuvan energian panostuksissa on otettu kustannustehokkuuden lisäksi huomioon maailmalla kasvavat teknologiat (energiakärkihankerahaa 2019–2025 vuosittain 60 milj. euroa sekä energiatuen tasokorotus 5 milj. euroa sekä jatko vuoteen 2030)
• Tasoittaa pelikenttää suomalaiselle teollisuudelle, koska myös muissa maissa vähennetään päästöjä
• VTT arvioinut politiikka- ja perusskenaarioiden välisen eron vaikutuksia kansantaloutta kuvaavan tasapainomallin avulla
• Julkiset tuet lisäävät menoja ja ohjausvaikutus erityisesti liikennesektorilla vähentää valtion tuloja
• Biopolttoaineiden jakeluvelvoite sekä kevyen polttoöljyn korvaaminen lämmityksessä ja työkoneissa nostaa yritysten ja kotitalouksien polttoainekustannuksia
• Toimialoista alkutuotanto ja öljynjalostus (sis. biopolttoaineet ja -nesteet) kasvavat hiukan, muut toimialat alenevat
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 11
Teknologian kehitysnäkymät (1)
• Tekes on laatinut energia- ja ilmastostrategian taustaksi raportin energiateknologian ja uusien ratkaisujen kehitysnäkymistä (Pia Salokoski: Tulevaisuuden energia 2030…2050, Katsaus 332/2017)
• Aurinkoenergia
• Suomen vahvuutena tehoelektroniikka, automaatio ja älykkäät ohjausjärjestelmät – myös paneelituotantoa
• Aurinkolämpö tai jäähdytys osana hybridijärjestelmää
• Tuulivoima
• Kasvaa voimakkaasti maailmalla (400 GW vuonna 2015 → 1800 GW vuonna 2030)
• Pientuulivoima ei ole kilpailukykyistä PV-tuotantoon verrattuna
• Kestävä bioenergia
• Puolet globaalista uusiutuvasta vuonna 2030
• Biopolttoaineilla tärkeä rooli erityisesti raskaassa liikenteessä
• Bioenergian raaka-ainepohja laajenee, enemmän jäteperäistä ml. biokaasu
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 12
Teknologian kehitysnäkymät (2)
• Hybridiratkaisut
• Suomessa vahvaa tutkimusta
• Kysyntäjousto
• Aurinko- ja bioenergiaratkaisujen yhdistäminen
• Aaltoenergia
• Suomalainen teknologia maailman huippua, kaupallistuu 2020 jälkeen
• Ei merkitystä Suomessa energiantuotannossa
• Geoterminen lämpöenergia
• Suuret mahdollisuudet myös Suomessa (Otaniemen St1-pilotti)
• Energiatehokkuus
• LED-valaistus, nollaenergiatalot, tulevaisuuden plusenergiatalot
• Kuluttajan aktiivinen rooli sähkömarkkinoilla, kodin älykkäät energia-järjestelmät ja kysyntäjousto, pientuotanto, pidemmällä aikavälillä varastot
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 13
Teknologian kehitysnäkymät (3)
• Älykäs liikenne
• Liikenne palveluna (MaaS), älyliikenne, digitalisaatio
• Sähköjärjestelmän ja sähköisen liikennejärjestelmän mahdollistama jousto
• Teollisuuden energiatehokkuus
• Digitalisaatio ja IoT mahdollistavat energiatehokkuuden koko prosessissa (kysymys ei ole pelkästään yksittäisten laitteiden energiatehokkuudesta)
• Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto (CHP)
• Suomi ollut edelläkävijä CHP:ssä, kaukolämmössä ja -jäähdytyksessä
• Sektori ongelmissa alhaisen sähkön markkinahinnan vuoksi
• Sähköjärjestelmän ja CHP:n/lämpöjärjestelmän mahdollistama jousto
• Biopolttoaineiden ja -nesteiden tuotanto CHP:n yhteydessä (pyrolyysilaitosJoensuussa)
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 14
Kansantaloudelliset vaikutukset tasapainomallilla
8.2.2017
Muutos WEM-skenaarioon verrattuna,
prosenttia
Vaikutus kansantuotteeseen WEM-skenaarioon verrattuna,
prosenttiyksikköä
Kansantuote
-0,59 Yksityinen kulutus
-0,40
-0,23
Investoinnit
-0,85
-0,10 Julkinen kulutus
0,00
0,00
Vienti
-1,75
-0,76 Tuonti
-1,33
0,49
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 15
Työllisyysvaikutukset
• Suora työllisyysvaikutus kansantalouden tasolla on lievästi negatiivinen, koska BKT, yksityinen kulutus ja investoinnit laskevat ja ulkomaankauppa hidastuu
• Työllisyys -0,15 % (suhteessa perusskenaarioon)
• 2 TWh tuulivoimaa lisää: +400 htv
• 300 ktoe biojalostamoja (metsäraaka-aine) lisää: +2000 htv
• 300 ktoe biojalostamoja (muu raaka aine) lisää: +150 htv
• Kivihiilen käytön lopettaminen: uutta lämmön tuotantoa hake- ja pellettikattilat sekä lämpöpumput; jakautumista ja työllisyysvaikutuksia vaikea arvioida
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 16
Energian loppukulutus politiikkaskenaariossa
8.2.2017
0
50
100
150
200
250
300
350
1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030
TWh
ENERGIAN LOPPUKULUTUS, TWh
Politiikkaskenaario
Tilasto
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 17
8.2.2017
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030
TWh
SÄHKÖN KOKONAISKULUTUS, TWh
Politiikkaskenaario
Tilasto
Sähkön kulutuspolitiikkaskenaariossa
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 18
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 19
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 20
Päästökaupan ulkopuolisetkasvihuonekaasupäästöt
8.2.2017
0
5
10
15
20
25
30
35
2005 2010 2015 2020 2025 2030
Mt CO2 ekv
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT, päästökaupan ulkopuoliset *
E-i-strategian päästövähennys
Ilmastosuunnitelman lisävähennys
2013-2020 päästötavoite
2021-2030 päästötavoite ml. kertaluontoinen jousto
2021-2030 päästötavoite
* vuoden 2013 mukainen päästökaupan laajuus
2030- 37 %- 39 %
2020- 16 %
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 21
Öljynkäyttöpolitiikkaskenaariossa
8.2.2017
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030
TWh
ÖLJYNKÄYTTÖ, TWh
bionesteet
liikenteen biopolttoaineet
dieselöljy, fossiilinen
bensiini, fossiilinen
kevyt polttoöljy, fossiilinen
lentopetroli ja -bensiini
raskas polttoöljy
2030- 50 %
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 22
EU:n päästöjenvähennystavoitteet
Päästö-
kauppasektori
(ETS)
- 43%
Taakanjako-
sektori
(ESD)
- 30%
Maankäyttö
(LULUCF)
EU:n ilmastotavoitteet
Kasvihuonekaasujen vähennystavoite
vähintään 40 % vuoteen 2030
FI: max. 1,3 %
Kompensaatiojos LULUCFpäästölähde
Komission ehdotuksessa taakanjakoasetukseksi
Suomelle esitetty tavoite -39 % vuoden 2005 päästöistä
FI: max. 2 %
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 23
Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi(REDII)
Uusiutuvilla tuotettusähkö ja sentukeminen
Pientuottajat jauusiutuvan energian
yhteisöt
Uusiutuva energialämmitys- ja
jäähdytyssektorilla
Uusiutuva energialiikenteessä
Bioenergiankestävyys
Alkuperätakuut, hallinnolliset asiat jne.
EU:n uusiutuvan energian sitova tavoite (27 %) Yhteys Energiaunionin hallintomallia koskevaan asetusehdotukseen
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 24
Ehdotus uusiutuvan energian direktiiviksi (KOM (2016) 767 lopullinen; keskeinen sisältö• Koskee vuosia 2021–2030
• Jäsenvaltiot varmistavat yhteisesti, että EU:n uusiutuvan energian osuus energian loppukulutuksesta on vähintään 27 % v. 2030
• Ei sitovia kansallisia tavoitteita, kukin jäsenvaltio asettaa uusiutuvan energian tavoitteet hallintomalliasetuksen mukaisessa kansallisessa ilmasto- ja energiasuunnitelmassa
• Uusiutuvan sähkön tukijärjestelmät
• Jäsenmaa saa tukea, tukijärjestelmät markkinaehtoisemmaksi
• Noudatettava edelleen EU:n valtiontukisääntelyä
• Avattava asteittain muissa jäsenvaltioissa sijaitseville laitoksille
• 2021–2025 vähintään 10 %
• 2026–2030 vähintään 15 %
• Jäsenvaltion pyrittävä lisäämään uusiutuvan energian osuutta lämmitys- ja jäähdytyssektorilla yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa
• Kaukolämpö- ja jäähdytysjärjestelmät on avattava uusiutuvista energialähteistä taikka jätelämmöstä tai -jäähdytyksestä tuetettavalle lämmölle tai jäähdytykselle
• Liikenteen tavoitteet (3)
• Kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästövähennyskriteerit liikenteen biopolttoaineiden ja bionesteiden lisäksi kiinteiden ja kaasumaisten biomassasta tuotettujen polttoaineiden käytölle sähkön ja lämmöntuotannossa ja jäähdytyksessä
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 25
RED II: Liikenne
• Liikennepolttoaineiden toimittajille asetetut minimiosuusvaatimukset:
• 1,5 % 2021 ja 6,8 % 2030 (laajempi tavoite); sisältää
• Liitteen IX raaka-aineista valmistetut biopolttoaineet ja biokaasu
• Ei-biologista alkuperää olevat uusiutuvat polttoaineet
• Uusiutuvan sähkön käyttö liikenteessä
• Fossiilisesta jätteestä tuetetut polttoaineet
• 0,5 % 2020 ja 3,6 % 2030 erillinen ”alatavoite” kehittyneille
• Ainoastaan liitteen IX A-osan raaka-aineista valmistetut (sisältää mm. teollisuuden, maatalouden ja yhdyskuntien jätteitä, metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirtoja, oksat, latvukset, muut kuin saha- vaneeritukit) biopolttoaineet ja biokaasu
• Liitteen IX B-osan raaka-aineista valmistetuille biopolttoaineille 1,7 %:n katto 2021 alkaen
• Ruoka- ja rehuraaka-aineista valmistetuille biopolttoaineille, bionesteille ja biokaasulle katto: 7 % 2020 ja 3,6 % 2030
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 26
REDII: Bioenergian kestävyyskriteerit
• Nykyisin liikenteen biopolttoaineille (ml. biokaasun liikennekäyttö) sekä bionesteille, laajenee kiinteiden biomassojen käyttöön sähkön (myös biokaasu) ja lämmöntuotannossa
• Kestävyyskriteerit sisältää osat:
1. Biomassan tuotanto
• Maatalousbiomassoille
• Metsäbiomassoille
• Ei sovelleta teollisuuden ja maatalouden sivuvirroille eikä jätteille
2. Biomassan käytön kasvihuonekaasupäästövähennyskriteerit
• Verrataan fossiilisiin perustuvaan tuotantoon
• KHK-kriteerit määritelty biopolttoaineille, bionesteille ja biomassapolttoaineille (kiinteät ja kaasumaiset)
• Lisäksi biomassalla tuotettavan sähkön tukemiseen rajoituksia: uusissa, yli 20 MW:n laitoksissa tuotannon tulisi olla energiatehokasta yhteistuotantoa
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 27
• Maatalousbiomassojen tuotannon kestävyyskriteerit
• Pääosin ennallaan (kuten biopolttoaineet ja -nesteet)
• Poikkeuksena turvemaita käsittelevä kohta, jossa ei mainita enää kuivatusta
• Metsäbiomassan tuotannon kestävyyskriteerit
• Kaksiportaisen lähestymistapa: Kriteerit maatasolle taikka kriteerit metsälö-tai metsätilatasolle, jos maatason tietoja ei ole saatavilla
• Lisäksi ns. LULUCF-vaatimukset
• Komissio arvioi kriteerejä 31.12.2023 mennessä ja voi tarpeen mukaan tehdä muutosehdotuksen
8.2.2017
Bioenergian kestävyyskriteerit;biomassan tuotanto
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 28
Bioenergian kestävyyskriteerit; kasvihuonekaasupäästövähennysriteerit
• KHK-kriteerit (kriteeri elinkaaren aikaiselle kasvihuonekaasupäästö-vähennykselle verrattuna fossiiliseen vertailuarvoon)
• Biopolttoaineet ja bionesteet
• Vähintään 50 %, 5.10.2015 tai ennen toimintansa aloittaneet laitokset
• Vähintään 60 %, laitokset, joiden toiminta alkanut 5.10.2015 jälkeen
• Vähintään 70 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2021 jälkeen
• Lisäksi: kehittyneiden alatavoitteen biopolttoaineille (liitteen IX A-osan raaka-aineista valmistetut) aina 70 % ?
• Biomassapolttoaineet, joita käytetään sähkön- ja lämmöntuotantoon ja jäähdytykseen
• Vähintään 80 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2021 jälkeen
• Vähintään 85 %, laitokset, joiden toiminta alkaa 1.1.2026 jälkeen
8.2.2017Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 29