Kansalaiskeskustelut

ja -kuulemiset

Keskeiset päätelmät

30. huhtikuuta 2019

2

Sisällysluettelo

Kansalaisten unioni ............................................................................................................................. 4

Kukoistava Eurooppa .......................................................................................................................... 7

1. Suojeleva Eurooppa ............................................................................................................ 11

2. Muuttoliikkeen hallinta ...................................................................................................... 12

3. Dynaaminen talous ............................................................................................................. 13

4. Ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristönsuojelu .......................................... 14

5. Arvojen Eurooppa ................................................................................................................. 15

6. Näköaloja nuorille ................................................................................................................ 16

7. Maailmannäyttämöllä vahvempi Eurooppa ........................................................... 17

Kansalaisten osallistuminen ja politiikkaan vaikuttaminen ........................................ 18

3

”Eurooppa on ennen kaikkea kansalaisten unioni.

Kansalaiset ovat Eurooppa-hankkeen ytimessä ja sen

kantava voima.” Jean-Claude Juncker, 11. joulukuuta 2018

Sadattuhannet kansalaiset ovat antaneet panoksensa tähän raporttiin esittämällä näkemyksiään

noin 1 600 kansalaiskeskustelussa ja osallistumalla verkossa keskusteluun Euroopan

tulevaisuudesta.

Tarkoituksena on antaa aineksia Sibiussa järjestettävään EU27:n johtajien epäviralliseen

kokoukseen. Kansalaisten antama palaute on rikastuttanut myös komission panosta strategiseen

ohjelmaan, jonka johtajat kesäkuussa 2019 hyväksyvät (Eurooppa toukokuussa 2019: Kohti

yhtenäisempää, vahvempaa ja demokraattisempaa unionia yhä epävarmemmassa maailmassa).

4

Kansalaisten unioni

Vuorovaikutus kansalaisten kanssa ja heidän odotustensa, huoliensa ja ajatustensa kuuleminen on alusta asti

ollut olennainen osa nykyisen komission työskentelytapaa. Kaikille komission jäsenille toimikauden alussa

lähetetyissä toimeksiantokirjeissä heitä nimenomaisesti kehotettiin poliittiseen aktiivisuuteen jäsenvaltioissa

ja kansalaisten kanssa käytävässä vuoropuhelussa. Komissaareja kehotettiin kertomaan komission yhteisestä

ohjelmasta, kuuntelemaan ihmisten ajatuksia ja olemaan yhteydessä sidosryhmiin. Puheenjohtaja Junckerin

1. maaliskuuta 2017 esittämä valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta1 käynnisti uuden vaiheen. Se

sisälsi unionin tulevaa kehitystä koskevia vaihtoehtoja, ja kannusti näin vertaansa vailla olevaan keskusteluun

kaikkialla Euroopassa.

”Tämän valkoisen kirjan pohjalta on tarkoitus käydä vilpitöntä ja laaja-alaista keskustelua kansalaisten kanssa siitä, mihin suuntaan unionia olisi kehitettävä tulevina vuosina. Euroopan komissio aikoo järjestää yhdessä Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden kanssa tulevaisuuden Eurooppaa käsittelevän keskustelusarjan jäsenvaltioiden parlamenteissa, kaupungeissa ja alueilla. Sadat miljoonat eurooppalaiset voivat antaa määrätietoisen panoksensa keskusteluumme esittämällä ideoita unionin kehityksestä.”

Junckerin komission aloitettua toimikautensa on järjestetty 1 572 kansalaiskeskustelua2 583 paikassa. Lisäksi

komissio käynnisti 9. toukokuuta 2018 Euroopan tulevaisuutta koskevan kuulemisen verkossa. Kysymykset

siihen laati kansalaispaneeli, jonka kokoonpanossa otettiin huomioon Euroopan moninaisuus.

Euroopan komissio on ollut mukana Euroopan parlamentin järjestämissä kahdessakymmenessä korkean

tason keskustelutilaisuudessa, joihin jäsenvaltioiden johtajat ovat osallistuneet, ja se pitää Euroopan talous-

ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean3 mittavia hankkeita tervetulleina. Komissio on myös aktiivisesti

tukenut jäsenvaltioiden käynnistämiä kansalaisten kuulemisia. Kaikki nämä hankkeet, kuten myös muiden

poliittisten instituutioiden tai kansalaisyhteiskunnan järjestämät tilaisuudet, täydentävät toisiaan.

Komissio esitti kansalaiskeskusteluista ja kansalaisten kuulemisesta joulukuun 2018 Eurooppa-neuvostolle

edistymiskertomuksen4, jossa se määritti seitsemän keskeistä osa-aluetta, joilla eurooppalaisten odotukset

EU:ta kohtaan ovat suuret. Eurooppa-neuvosto totesi päätelmissään olevansa tyytyväinen

kansalaiskeskusteluihin ja -kuulemisiin ja yhdisti ne ensimmäisen kerran suoraan strategisen ohjelman

valmisteluun.

1 https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/white_paper_on_the_future_of_europe_en.pdf

2 Kansalaiskeskustelut ovat tilaisuuksia, joissa kansalaiset voivat esittää kysymyksiä ja kertoa näkemyksiään. Ensimmäinen tällainen

järjestettiin 27. syyskuuta 2012 Espanjan Cadizissa, ja siihen osallistui varapuheenjohtaja Viviane Reding. Euroopan komissio on

sittemmin vuodesta 2013 kehittänyt näitä tilaisuuksia.

3 https://cor.europa.eu/fi/engage/Pages/Reflecting-on-Europe.aspx

4 https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/eu-progress-report-consultations-111218_en.pdf

5

Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta

Puheenjohtaja Junckerin 1. maaliskuuta 2017 esittämässä valkoisessa kirjassa esiteltiin viisi

mahdollista skenaariota 27 jäsenvaltion unionin tulevaisuudesta: Skenaariot eivät olleet sitovia,

kaikenkattavia tai toisiaan pois sulkevia, ja niillä oli tarkoitus herättää kauaskantoista keskustelua.

SK

EN

AA

RIO

T

Jatketaan

entiseen tapaan

Sisämarkkinat

etusijalle

Halukkaat

tekevät

enemmän

yhdessä

Tehdään

vähemmän

mutta

tehokkaammin

Tehdään paljon

enemmän

asioita yhdessä

MIT

Ä S

E T

AR

KO

ITTA

A?

EU27 toteuttaa

nykyisen

uudistusohjelman ja

päivittää sitä.

Painopisteitä

tarkistetaan

säännöllisesti,

ongelmiin tartutaan

sitä mukaa kuin

niitä syntyy ja niihin

vastataan uudella

lainsäädännöllä.

EU27 keskittyy

ainoastaan

sisämarkkinoiden

syventämiseen.

EU27 antaa

halukkaiden

jäsenvaltioiden

tehdä enemmän

yhdessä määrätyillä

politiikanaloilla. Näin

ollen jäsenvaltiot

sopivat tietyistä

oikeudellisista ja

varainhoidollisista

järjestelyistä

yhteistyönsä

syventämiseksi.

Muita jäsenvaltioita

voi liittyä mukaan

myöhemmin.

Yhteisymmärrys

siitä, että tiettyihin

painopisteisiin on

parempi panostaa

yhdessä, johtaa

siihen, että EU27

keskittää huomionsa

ja resurssina

täytäntöönpanon

tehostamiseen ja

nopeuttamiseen

tietyillä

politiikanaloilla ja

vähentää toimintaa

toisilla

politiikanaloilla tai

lopettaa sen

kokonaan.

Jäsenvaltiot lisäävät

vallan, resurssien ja

päätöksenteon

jakamista kaikilla

politiikanaloilla,

euroa vahvistetaan

ja EU-tason

päätökset pannaan

nopeasti täytäntöön.

6

Kansalaiskeskustelut

194 000 osallistujaa 1,6 miljoonaa katsojaa

suoratoistolähetysten kautta

Verkkokuuleminen

Euroopan

laajuinen

monikielinen

kuuleminen

12 kysymystä (suljettuja ja avoimia

kysymyksiä)

Kyselyä tukevat toimet

sosiaalisessa

mediassa

87 000 osallistujaa

201553

2016

126

2017443

2018

1,263

201930.4.

mennessä

1,572

Kansalaiskeskustelujen kokonaismääräJunckerin komission alusta

Valkoinen kirja Euroopan tulevaisuudesta

Kukoistava

Eurooppa

8

9

Vaikka osallistumistapa on erilainen, kansalaiskeskustelujen ja verkossa järjestetyn Euroopan

tulevaisuutta koskevan kuulemisen päätelmät ovat samantapaisia, ja ne vastaavat jäsenvaltioiden

omien hankkeiden yhteydessä tehtyjä päätelmiä.

Kaiken kaikkiaan osallistujien suhtautuminen Euroopan unioniin on myönteistä.

Mielipidetiedustelujen tulokset johtavat samaan päätelmään. Eurobarometri-kyselyn mukaan

maansa EU-jäsenyyttä pitää hyvänä asiana 62 % eurooppalaisista. Osuus ei ole ollut näin suuri

27 vuoteen. Kyselyssä oli mukana kattava otos väestöstä. Vain 11 % pitää EU-jäsenyyttä huonona

asiana, ja muut suhtautuvat siihen neutraalisti. Eurobarometristä käy myös ilmi, että luottamus

Euroopan unioniin kasvoi kevään 2014 ja syksyn 2018 välisenä aikana 11 prosenttiyksikköä

(31 %:sta 42 %:iin). Tämä voi olla seurausta uudesta lähestymistavasta, jossa EU:n aloitteita

kohdennetaan kansalaisten huolenaiheisiin. Sekä luottamus Euroopan parlamenttiin että luottamus

Euroopan komissioon kasvoi 11 prosenttiyksikköä: Euroopan parlamenttiin luottaa nyt 48 % ja

Euroopan komissioon 43 %. Samaan aikaan luottamus jäsenvaltioiden hallituksiin kasvoi

8 prosenttiyksikköä (32 %:iin).

Kansalaisten mielestä maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamisessa toiminta EU:n tasolla on

oikeutettua ja tuloksellisinta. Kysyttäessä, mitkä EU:n päätökset saisivat tuntemaan ylpeyttä

unioniin kuulumisesta, verkossa järjestettyyn kuulemiseen vastanneet mainitsivat spontaanisti

ympäristöön ja ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeeseen ja pakolaisiin sekä

ulkopolitiikkaan ja puolustukseen liittyvät kysymykset.

Verkkokuuleminen

”Mitkä Euroopan unionin tasolla tehtävät päätökset tekisivät teidät entistä ylpeämmäksi unioniin

kuulumisesta?”

(avoin kysymys)

Vastaukset on ryhmitelty aiheittain käyttämällä tekstinlouhintatekniikkaa. Ympyrän suuruus kertoo aiheen yleisyydestä, ja

toisiinsa liittyvät aiheet on sijoitettu lähelle toisiaan.

Muuttoliike Pakolaiset

Hallintotapa

Korruption torjunta

PuolustusUlkoasiat

Ympäristö

Sosiaaliset oikeudet

Verotus

Ilmasto EnergiaSananvapaus

IhmisoikeudetVaihdot Kulttuuri

Digitaalinen yhteiskunta

Eläinten hyvin-vointiEU:n jäsenyys

Vastuuvelvollisuus kansalaisia kohtaan Kehitys

Yhteistyö

10

Marraskuussa 2018 tehty Eurobarometri-kysely vahvistaa, että maailmanlaajuiset kysymykset

nousevat tärkeysjärjestyksessä korkealle, kun vastaajia pyydetään valitsemaan 14 aiheen

luettelosta kaksi tärkeintä haastetta, jotka EU:lla on edessään. Muuttoliike mainitaan edelleen

useimmin, mutta paljon harvemmin kuin vuonna 2015, sillä muuttoliikkeen hallinta tuottaa tuloksia.

Tämä on linjassa sen kanssa, että aihetta koskevat kysymykset ovat vuonna 2019 järjestetyissä

kansalaiskeskusteluissa vähentyneet. Terrorismi nousee toiseksi tärkeimmäksi aiheeksi.

Ilmastonmuutos on nyt ensimmäistä kertaa viiden useimmin mainitun aiheen joukossa.

Eurobarometri, syksy 2018.

”Mitkä ovat mielestänne tällä hetkellä kaksi tärkeintä EU:n kohtaamaa haastetta?”

(enintään kaksi vastausta 14 aiheen luettelosta)

Kuviossa on mukana vain kuusi yleisintä vastausta.

Koska Euroopan talous on viime vuosina lähtenyt elpymisen jälkeen kasvuun, talous- ja

sosiaalikysymykset eivät ole yhtä hallitsevassa asemassa kuin ennen Junckerin komission

toimikauden alkua. Digitaalista kehitystä, tutkimusta ja innovointia painottava dynaaminen talous,

vakaa euroalue ja selkeä toive oikeudenmukaisuudesta ja tehokkaasta sosiaalisesta

suojelusta ovat kuitenkin vahvasti esillä.

Eurooppa nähdään myös arvojen maanosana, jossa on huolehdittava oikeusvaltion toteutumisesta,

korruption torjunnasta ja syrjimättömyydestä.

Viime kuukausina brexit on ollut säännöllisemmin esillä keskusteluissa, mutta kaiken kaikkiaan

kansalaiskeskusteluihin ja verkkokuulemiseen osallistuneita on ensisijaisesti kiinnostanut keskustelu

EU27:n tulevaisuudesta.

Kaiken kaikkiaan Euroopan tulevaisuutta koskevaan keskusteluun osallistuneet haluaisivat EU:n

keskittyvän aiheisiin, jotka ovat jo EU:n asialistan kärjessä, eli Junckerin komission

kymmeneen poliittiseen painopisteeseen. Kansalaisten odotukset on otettu huomioon myös

komission panoksessa strategiseen ohjelmaan ja Euroopan unionin pitkän aikavälin talousarviota

koskevissa komission ehdotuksissa.

14 8

58

15

4

44

5

46

59

21

34

27

3

8

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

40% MAAHANMUUTTO

20% TERRORISMI

16% ILMASTONMUUTOS18% TALOUSTILANNE19% JULKISTALOUDEN TILA

13% TYÖTTÖMYYS

11

1. Suojeleva Eurooppa

Euroopan tulevaisuutta koskevaan keskusteluun osallistuneet odottavat, että Euroopan unioni takaa

heidän hyvinvointinsa ja suojelee heidän sosiaalisia oikeuksiaan. Osallistujat peräänkuuluttavat

usein oikeuksien vahvistamista ja esittävät kysymyksiä sukupuolten palkkaerosta,

vanhempainlomasta ja muista sosiaalisista kysymyksistä, terveyskysymykset mukaan lukien. Monet

osallistujat ilmaisevat huolensa eriarvoisuuden lisääntymisestä ja yleisesti ottaen toivovat

yhteiskunnan heikoimpien, kuten vanhusten ja vähän koulutettujen, suojelua.

Kuluttajan oikeudet ovat tärkeä osa tätä suojelua. Elintarviketurvallisuus ja elintarvikkeiden

laatu mainitaan säännöllisesti. Kansalaiset odottavat, että kauppasopimuksissa sitoudutaan

noudattamaan tiukkoja normeja muun muassa sosiaali- ja ympäristöasioissa. Monet ovat

huolissaan epätasapuolisesta verotuksesta, joka suosii suuryrityksiä.

Suojelevan Euroopan tarve tulee kuitenkin ensisijaisesti esiin rikollisuuden ja turvallisuuden

yhteydessä, ja erityisesti terrorismi korostuu. Myös korruption torjunta mainitaan usein.

Kolmansista maista EU:hun tulevien tuotteiden olisi täytettävä EU:n laatunormit. Verkkokeskustelija Espanjasta

Sosiaali- ja veropolitiikkaa on yhdenmukaistettava epäreilun kilpailun poistamiseksi Euroopasta. Verkkokeskustelija Ranskasta

EU:n olisi autettava köyhyydessä eläviä ihmisiä. Kansalaiskeskustelu Ljubljanassa, Sloveniassa

EU:ssa on Junckerin komission toimikaudellaluotu yli 12,5 miljoonaa työpaikkaa.

Neuvotellessaan kauppasopimuksistaEuroopan komissio suojelee haavoittuvia alojaeikä tee myönnytyksiä turvallisuusnormiensuhteen. Ihmisoikeudet, työelämäoikeudet japerusoikeudet ovat EU:n kauppapolitiikankeskiössä, kuten myös kestävyys.

Vuosina 2014–2020 Euroopan unioni onosoittanut Euroopan sosiaalirahastoon86,4 miljardia euroa.

Komission ehdottamassa tarkistuksessasääntöihin, joita noudatetaan lähetettäessätyöntekijöitä toiseen jäsenvaltioon, "samapalkka samasta työstä samassa paikassa".

12

2. Muuttoliikkeen hallintaMuuttoliike huolestuttaa edelleen monia kansalaisia, mutta viime kuukausina osallistujat ovat ottaneet aiheen

harvemmin esiin.

Mielipiteet ovat hyvin kahtiajakautuneita, missä näkyy eurooppalaisten muuttoliike- ja turvapaikka-asioita

koskevien näkemysten moninaisuus. Huomattava määrä osallistujia vaatii, että laiton muuttoliike

lopetetaan tai että maahantulijat, joilla ei ole oikeutta jäädä EU:hun, palautetaan.

Monet haluavat Euroopan unionin olevan vieraanvaraisempi tai vaativat toimia, jotta ihmishenkien

menetykset Välimerellä saadaan loppumaan. Maahanmuuttajien kotouttaminen ja yhteistyö varsinkin

Afrikan maiden kanssa puhuttavat nekin. Monet kansalaiskeskusteluun osallistuneet kannattavat EU-maiden

keskinäistä solidaarisuutta tai korostavat yhdenmukaisten tarkastusten tarvetta meri- ja maarajoilla. Monet

ovat huolissaan manipuloinnista ja liian yksinkertaistetun retoriikan käytöstä, kun näistä aiheista

keskustellaan.

Euroopan ulkopuolella on ihmisiä, jotka tarvitsevat apua, koska heidän kotimaassaan käydään sotaa tai nähdään nälkää. Me voimme auttaa heitä. Verkkokeskustelija Itävallasta

Pakolaisten lisäksi muualta maailmasta tulee ihmisiä, jotka pakenevat köyhyyttä. Tekeekö EU yhteistyötä näiden maiden kanssa auttaakseen niitä kehittymään? Kansalaiskeskustelu Msidassa, Maltassa

Suunnitelkaa ja toteuttakaa yhteinen eurooppalainen maa- ja merirajojen valvonta ja suojelu. Verkkokeskustelija Kyproksesta

Laittomat rajanylitykset Euroopan unioniin ovattaas kriisiä edeltäneellä tasolla.

Vuodesta 2015 lukien EU:n operaatioidenavulla on pelastettu yli 730 000 ihmistä.

Eurooppalaisen raja- ja merivartiostonkäyttöön on annettu noin 900 rajavartijaa,joilla täydennetään jäsenvaltioiden omiavalmiuksia. Sitä voitaisiin tulevaisuudessavahvistaa jopa 10 000 rajavartijaan.

Euroopan unioni rahoittaa kolmansissa maissaohjelmia, joilla puututaan laittomanmuuttoliikkeen perimmäisiin syihin.

13

3. Dynaaminen talous

Tulevaisuuden taloutta muovaavat trendit kiinnostavat Euroopan tulevaisuutta koskevaan keskusteluun

osallistuneita yhä enemmän. Monia huolestuttaa, miten Eurooppa kokonaisuutena pystyy ja miten he

itse pystyvät sopeutumaan dynaamiseen talouteen.

Monet kysymykset koskevat digitaalitaloutta ja sen vaikutuksia taitojen hankkimiseen, uusien

työpaikkojen luomiseen ja henkilötietojen suojaan, ja monet toivovat, että digitaalimarkkinoiden

jättiläisten vahvaan asemaan puututaan sääntelyllä. Myös tekoäly ja robotiikka ovat osallistujille tärkeitä

aiheita, ja EU:n odotetaan sekä luovan mahdollisuuksia että rajoittavan mahdollisia riskejä.

Toinen suosittu aihe on kiertotalous ja sen mahdolliset edut.

Tarve priorisoida tutkimusta ja innovointia ja luoda niille kannustimia nousee usein esiin samoin kuin

rahoituksen saannin ja investointimahdollisuuksien parantaminen erityisesti pienissä ja

keskisuurissa yrityksissä. EU:n talousarvion eduista keskustellaan erityisesti keskusalueiden ulkopuolella.

Vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa pidetään laajasti etuna sekä talouden että kansalaisten

itsensä kannalta. Euro, sisämarkkinat ja kansainvälinen kauppa nähdään pitkälti mahdollisuuksina

yrityksille ja kuluttajille, vaikkakin jotkut pelkäävät, että unioniin voidaan tuoda heikkolaatuisia tuotteita.

Panostakaa tutkimukseen ja innovointiin sekä koulutukseen. Verkkokeskustelija Saksasta

Koska Euroopan unioniin saadaan digialalle maailmanluokan huippuja? Kansalaiskeskustelu Luxemburgissa

Meidän pitäisi kuroa kiinni maaseudun ja isojen kaupunkien välinen kuilu nopeiden nettiyhteyksien tarjonnassa. Kansalaiskeskustelu Jasinkassa, Puolassa

Euroopan unionin talous on nyt kasvanut kuusivuotta yhteen menoon.

Marraskuussa 2014 käynnistetty Euroopaninvestointiohjelma on johtanut 400 miljardineuron lisäinvestointeihin, joista lähes miljoonapientä ja keskisuurta yritystä on hyötynyt.

Euroopan komissio ehdottaa, että seuraavassapitkän aikavälin talousarviossa panostustatutkimukseen ja innovointiin lisätään 50 %.

Euroopan unioni toteuttaa strategiaa digitaalitalouden kehittämiseksi.

14

4. Ilmastonmuutoksen torjunta ja

ympäristönsuojeluIlmastonmuutoksen torjunta ja ympäristönsuojelu huolestuttavat aiempaa enemmän.

Eurooppalaiset ovat jokseenkin vakuuttuneita siitä, että ilmasonmuutos on ainakin osittain

seurausta ihmisen toiminnasta. Kansalaiskeskusteluihin osallistuneet haluavat tarkempaa tietoa

sekä siitä, mitä EU tekee tämän globaalin ongelman ratkaisemiseksi, että siitä, mitä he itse voivat

tehdä.

Suunnitelmat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi nauttivat suurta kannatusta

kansalaisten parissa. Vakavista huolista huolimatta vastaajat esittävät myös toiveikkaita

kommentteja uusiutuvan energian kehittämisestä, vihreään talouteen investoimisesta ja

innovoinnista ympäristön säilyttämiseksi.

Kansalaiskeskusteluissa esitetään paljon kysymyksiä jätehuollosta (varsinkin muovista),

torjunta-aineista ja luonnon monimuotoisuudesta sekä eläinten hyvinvoinnista.

Ilmastonmuutoksen torjunnasta pitäisi tulla politiikan ykkösasia. Kansalaiskeskustelu Lissabonissa, Portugalissa

EU:n pitäisi toteuttaa rajuja toimenpiteitä meriemme suojelemiseksi. Kansalaiskeskustelu Nikosiassa, Kyproksessa

Kemikaalit, jotka vaikuttavat kielteisesti ihmisen terveyteen, pitäisi kieltää. Verkkokeskustelija Kroatiasta

Euroopan unioni on ainoa suuri talousalue, jokasisällyttää Pariisin sopimukseen liittyvätsitoumuksensa sitovaan lainsäädäntöön.

Vuosina 1990–2016 kasvihuonekaasupäästötvähenivät 22 %, vaikka unionin talous kasvoi54 %.

Komissio on esittänyt maailman ensimmäisenkokonaisvaltaisen muovistrategian sekä konkreettisia toimenpiteitä keskeisten kertakäyttöisten muovituotteiden kieltämiseksi.

Komissio rajoittaa altistumista syöpääaiheuttaville kemikaaleille työpaikalla, mikäsäästää seuraavien 50 vuoden aikana yli100 000 ihmishenkeä.

15

5. Arvojen Eurooppa

Eurooppalaiset arvot ja identiteetti ovat edelleen tärkeitä monille osallistujille. Euroopan unionia

pidetään yleisesti rauhan hankkeena ja vapauden ja perusoikeuksien alueena. Monet osallistujat ovat

huolissaan korruptiosta ja oikeusvaltion tilasta joissakin jäsenvaltioissa ja kehottavat Euroopan

unionia reagoimaan.

Solidaarisuutta pidetään johdonmukaisesti hyvin tärkeänä. Sukupuolten tasa-arvo ja

syrjimättömyys nähdään eurooppalaisen yhteiskunnan tukipilareina.

Vaikka luottamus EU:n toimielimiin on lisääntynyt vuodesta 2014, monet osallistujat pitävät niitä yhä

liian etäisinä ja odottavat niiltä lisää tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä.

Joissain puheenvuoroissa vaaditaan toimintaa, jonka avulla EU tulisi lähemmäksi kansalaisiaan. Tällaista

on paitsi kulttuurivaihto, kielten opiskelu ja EU-asioiden opettaminen koulussa, myös symbolien, kuten

EU:n lipun, käyttö ja Eurooppa-päivän vietto.

Nyt kun EU-vaaleihin on enää muutama kuukausi, osa keskustelijoista on huolissaan siitä, että

disinformaatio voi heikentää demokraattista prosessia. Kansalaiset haluaisivat lisää tietoa unionista

ymmärtääkseen päätöksentekoa paremmin ja voidakseen vaikuttaa päätöksiin.

Seksuaalivähemmistöillä on oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan elämään. Verkkokeskustelija Espanjasta

Ulkopuolelta tulevien informaatiohyökkäysten, kuten väärien sosiaalisen median tilien ja trollien, pitäisi huolestuttaa hallituksia, EU:n toimielimiä ja jokaista kansalaista. Kansalaiskeskustelu Tallinnassa, Virossa

Puhumme liikaa siitä, että EU on etäinen. EU olemme kuitenkin me, ja jos me emme ole mukana emmekä osallistu politiikkaan ja keskusteluun, emme voi odottaa EU:n muuttuvan yhtään läheisemmäksi. Kansalaiskeskustelu Ljubljanassa, Sloveniassa

Euroopan unioni kuuluu maailmassaniihin alueisiin, joilla sukupuolten tasa-arvo ja syrjinnän torjunta onpisimmällä.

Komission jäsenten uusillatoimintasäännöillä on varmistettu, ettäeettiset normit kuuluvat Euroopassa jamuuallakin noudatettavista normeistatiukimpiin.

Toukokuussa 2018 voimaan tulluttietosuojasääntöjen uudistus on merkittävä askel kansalaisten perusoikeuksien vahvistamisessa digitaalisella aikakaudella.

Vaalikampanjoiden läpinäkyvyydenlisäämiseksi on hyväksytty uudetsäännöt ja mahdollisia seuraamuksia,jos sääntöjä ei noudateta.

16

6. Näköaloja nuorilleKansalaiskeskusteluihin osallistuu paljon opiskelijoita ja nuoria. He vaativat lisää mahdollisuuksia

vaikuttaa politiikan hahmotteluun, erityisesti ilmastonmuutokseen liittyvän nuorten aktivismin

yhteydessä.

Kansalaiset yhdistävät tämän vaatimuksen liikkuvuuteen, koulutukseen ja vaihto-ohjelmiin.

Erasmus mainitaan johdonmukaisesti nimeltä esimerkkinä, ja monet osallistujat haluaisivat sille

lisää määrärahoja. Nuorisotyöttömyys on edelleen nuorille suuri huolenaihe, ja monet katsovat,

että Euroopan unioni voi merkittävällä tavalla auttaa mukauttamaan koulutustarjontaa uusiin

trendeihin, kuten digitaalitalouteen.

Yhteisiä opetusohjelmia ja tutkintotodistusten vastavuoroista tunnustamista koskevien ehdotusten

lisäksi monet ehdottavat, että kouluissa opetettaisiin Eurooppa-asioita, jotta nuoret voisivat

omaksua Euroopan yhteiset arvot.

Kehittäkää koulujen yhteistyötä, jossa käytetään esim. virtuaaliluokkahuoneiden kaltaista teknologiaa yhteisiin hankkeisiin. Näin voitaisiin tutustua toisenlaisiin työtapoihin ja muihin kulttuureihin. Verkkokeskustelija Ranskasta

Toteuttakaa kansalaistaitokurssi, jolla opetetaan moraalisia perusnormeja, suvaitsevaisuutta ja opitaan ymmärtämään EU:n, kansallista ja paikallista hallintoa. Verkkokeskustelija Irlannista

Erasmuksen ansiosta jo yli 9 miljoonaa ihmistäon saanut mahdollisuuden opiskeluun, työharjoitteluun, matkustamiseen, vapaaehtoistyöhön tai kokemuksen kartuttamiseen ulkomailla. Komissio ehdottaa, että vuosina 2021–2027 sen määrärahat kaksinkertaistetaan 30 miljardiin euroon.

Jäsenvaltiot ovat komission tekemienehdotusten pohjalta sitoutuneet edistämääntutkintotodistusten vastavuoroistatunnustamista, vahvistamaan avaintaitoja,kuten yrittäjyystaitoja ja digitaalisia taitoja,vahvistamaan inklusiivista koulutusta sekäedistämään Euroopan yhteisiä arvoja jaopetuksen eurooppalaista ulottuvuutta.

Nuorisotyöllisyysaloitteesta, jonka määrärahatvuosina 2014–2020 ovat lähes 9 miljardiaeuroa, tuetaan nuoria, joilla ei ole ollutmahdollisuutta saada koulutus-, työ- taiharjoittelupaikkaa.

17

7. Maailmannäyttämöllä vahvempi Eurooppa

Monet kansalaiset ovat sitä mieltä, että EU:n ulkoisten toimien koordinointia ja yhdistämistä olisi

lisättävä. Kansalaiset haluavat, että EU:lla on sekä yhteinen ulkopolitiikka että yhteinen

puolustuspolitiikka. Tutkimus- ja innovointiresurssien kokoaminen yhteen mainitaan, ja jotkut

ehdottavat jopa EU:n armeijaa.

EU:ta verrataan usein muuhun maailmaan, ja sen roolia kansainvälisenä toimijana kehutaan.

Marraskuussa 2018 tehdyn Eurobarometri-kyselyn mukaan 76 % on sitä mieltä, että EU edustaa

vakautta levottomassa maailmassa.

Muut maailmanmahdit, kuten Venäjä, Kiina ja Yhdysvallat, mainitaan usein, joskus

kyberturvallisuuteen tai kauppaan liittyvien huolien yhteydessä. EU:n toivotaan selvästi olevan

globaalissa geopolitiikassa yhtä vahva toimija, joka toimii periaatteidensa ohjaamana. Monet

mainitsevat, että on puhuttava ”yhdellä äänellä”, ja toiset taas ehdottavat ulkopolitiikan

”yhdistämistä”.

Toivon, että EU onnistuu luomaan yhtenäisen rintaman, joka puolustaa solidaarisuutta, kulttuurista monimuotoisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja ympäristönsuojelua. Verkkokeskustelija Ranskasta

Puolustuspolitiikan ja ulkoasioiden tavoitteiden yhdenmukaistaminen antaisi Euroopan unionille mahdollisuuden ajaa näitä asioita taloudellista painoarvoaan vastaavalla tavalla. Verkkokeskustelija Unkarista

Puolustusteollisuudelle tarvitaan yhteiset tekniset standardit, jotta voidaan säästää rahaa ja käyttää sitä tehokkaammin. Keskustelu Facebook Live -palvelussa

Euroopan unioni on luotettava kumppanisääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksenpuolustamisessa.

Unionin ja sen jäsenvaltioiden osuus maailmankehitysavusta on yli puolet. EU:n humanitaarinen apu tavoittaa yli 120 miljoonaa ihmistä joka vuosi.

Euroopan unionilla on tällä hetkellä 16 sotilas- ja siviilioperaatiota eri puolilla maailmaa.

Euroopan komissio on hyväksynyt työohjelmiayhteisten puolustusteollisten hankkeidenyhteisrahoittamiseksi vuosina 2019–2020.Komissio on ehdottanut EU:n seuraavaanpitkän aikavälin talousarvioon 13 miljardineuron suuruista EU:n puolustusrahastoa.puolustusrahastoa.

18

KERRO MIELIPITEESI

Voit osallistua keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta.

https://ec.europa.eu/commission/future-europe_fi

Kansalaisten osallistuminen ja politiikkaan

vaikuttaminen Euroopan kansalaiset ovat nopeasti muuttuvassa maailmassa tietoisia paitsi maailmanlaajuisista

haasteista, joihin Euroopan on vastattava, myös Euroopan voimavaroista.

Kansalaisten odotukset Euroopan unionia kohtaan ovat suuret. EU:n pitäisi yhdessä

jäsenvaltioidensa kanssa puolustaa arvojaan, suojella kansalaisiaan ja saada äänensä kuuluviin

kansainvälisissä yhteyksissä. Kansalaisten huolenaiheet ovat jo keskeisellä sijalla Euroopan

komission toimissa.

Keskustelu on osoittanut, että osallistujat voivat olla muutoksen eturintamassa: He ovat

kiinnostuneita kierto- ja digitaloudesta sekä demokraattisen osallistumisen uusista menetelmistä.

Kansalaiset haluavat Euroopan, joka on kilpailukykyinen, oikeudenmukainen ja suojeleva

ja joka täyttää paikkansa maailmassa, erityisesti kun on kyse ilmastonmuutoksen

torjumisesta ja ympäristönsuojelusta. Tehdessään aloitteita vuodesta 2014 ja

laatiessaan kannanottoaan strategiseen ohjelmaan, jonka Euroopan johtajat kesäkuussa

2019 hyväksyvät, nykyisellä komissiolla on ollut mielessään juuri tällainen kukoistava

Eurooppa.

Keskustelu Euroopan tulevaisuudesta on osoittanut myös, kuinka innokkaita kansalaiset ovat

ilmaisemaan näkemyksiään ja osallistumaan aktiivisesti poliittiseen prosessiin. Tähän on monia

välineitä, kuten julkiset kuulemiset ja eurooppalainen kansalaisaloite. Myös Euroopan talous- ja

sosiaalikomitealla ja alueiden komitealla on keskeinen rooli sen varmistamisessa, että kaikkien ääni

tulee kuuluviin. Keskustelujen ja kuulemisten järjestäminen on kaikkien toimielinten tehtävä niin

EU:n tasolla kuin kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, mutta se on myös

kansalaisyhteiskunnan tehtävä. Edustuksellinen demokratia on korvaamaton, mutta se voi vain

hyötyä kansalaisten uusista osallistumismuodoista.

19

Komissio ei vastaa tämän julkaisun uudelleenkäytön seurauksista.

Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2019 © Euroopan unioni, 2019

Tekstin uudelleenkäyttö on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Euroopan komission asiakirjojen uudelleenkäytöstä säädetään päätöksessä 2011/833/EU (EUVL L 330, 14.12.2011, s. 39).

Sellaisten valokuvien tai materiaalin käyttöön, johon Euroopan unionilla ei ole tekijänoikeutta, on pyydettävä lupa suoraan tekijänoikeuden haltijalta.

Kaikki kuvat © Euroopan unioni, ellei toisin mainita.

20

Print ISBN 978-92-76-02607-5 doi:10.2775/666203 NA-03-19-258-FI-C PDF ISBN 978-92-76-02569-6 doi:10.2775/407226 NA-03-19-258-FI-N