KAMA MELY MALVE LIIPA PETURVA - Uusi Kymenlaakso · 2018-12-05 · 2 . Maakunnan kehittämisen...
Transcript of KAMA MELY MALVE LIIPA PETURVA - Uusi Kymenlaakso · 2018-12-05 · 2 . Maakunnan kehittämisen...
Maakuntapalvelujen esivalmisteluvaiheen 14.12.2015 - 15.6.2018 loppuraportti
STARA ALUEKEHITYS- JA STRATEGIATOIMINTO -Aluekehitys-Maakuntastrategia-Edunvalvonta -kansallinen/kansainvälinen-Rahoitus (välitettävä)-Viestintä-Varautuminen
KAMA KASVUPALVELUT -työllisyys-yrityspalvelut-maahanmuuttopalvelut
MELY -maatalous ja elint. tuotanto-lomitus-Ympäristöterv. huolto-elintarvikevalvonta
MALVE -maankäyttö ja kaavoitus-luonnonsuojelu-vesien ja merenh-vesi- ja kalatalous-liikennejärjestelmäsuunnittelu
LIIPA -liikennepalvelut
PETURVA -pelastus-turvallisuus-varautuminen
1
Maakuntapalvelut vuonna 2019
Alueiden kehittämisen palvelut - tiimi
1. Palvelukokonaisuuden nimi ALUEIDEN KEHITTÄMISEN PALVELUT Palvelukokonaisuus on jaettu neljään osaan: Strategiapalvelut, rahoituspalvelut, edunvalvontapalvelut sekä viestintä- ja tietopalvelut.
2. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit Prosessit on eritelty liitteenä olevassa taulukossa.
3. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta Strategiapalvelut: -Ohjelma- ja strategia-asiakirjojen määrän vähentäminen: Maakuntaohjelmalle ja sen toimeenpanosuunnitelmalle tulee entistä keskeisempi rooli ja niiden ohjausvaikutusta lisätään. Mm. ELY:n strateginen tulossuunnitelma poistuu. Yhteensovitustarpeet erillisstrategioiden kanssa (RIS3, ilmasto- ja energia-, luonnonvara-, terveysliikunta-, jne.) -Ministeriöiden kanssa käytäviin neuvotteluihin tarvitaan lisää vaikuttavuutta, aitoa vuoropuhelua, joka myös johtaa toimenpiteisiin valtion taholta. -Alueellisen ennakoinnin ja koulutustarpeiden ennakoinnin yhteen kytkeminen. -Erilaisten verkostotehtävien tarkoituksenmukaisuutta ja resursointia tulee harkita. MYR:n roolia vahvistettava ja muiden erityyppisten verkostojen toimintaa yhdistettävää MYR:ään. -MYR:n sihteeristöstä muodostuu maakunnan hankeryhmä, ympäristövaikutusten ja työllisyysvaikutusten arviointi kytkettävä paremmin mukaan. -Toimintakulttuurin muutos: Virkamiestyö vs. poliittinen päätöksenteko maakunnassa: Mitkä asiat nykyisestä virkamiesvalmistelusta viedään poliittiseen päätöksentekoon, esim. ESR, maaseudun kehittämis- ym. rahoituspäätökset. Rahoituspalvelut:
2
Maakunnan kehittämisen kannalta on suuri mahdollisuus, että kansalliset ja EU-rahoitustehtävät kootaan yhteen maakunnan tehtäväksi. Ohjelmakokonaisuuden parempi hallinta; mm. kehittämishankkeiden on tuettava nykyistä paremmin asiakkaiden ja alueen tarpeita sekä ohjelmien tavoitteita. Asiakkaalle tämän tulee näkyä ns. yhden luukun periaatteena. Tehtävien eriyttäminen vaatii resursseja, kysymyksenä onko mahdollista hoitaa myös maksatustehtävät maakunnassa. Korjaavien toimenpiteiden tekemiseksi maakunnan organisaatiosta todennäköisesti löytyy riittävästi henkilöstöä. Toimenkuvien osalta pitää pyrkiä siihen, että rahoitus- maksatus- ym. tehtävät ovat vain osa henkilön toimenkuvaa. Näin ollen voidaan tekninen tuki hyödyntää maksimaalisesti ja pitää huolta henkilökunnan työmotivaatiosta. MYR:n roolia rahoituksen suuntaamisessa tulee vahvistaa. (Hankkeiden ohjelmanmukaisuuspäätökset hankeryhmän esityksestä. Edunvalvontapalvelut/ vaikuttaminen: Edunvalvonta tulee nähdä keskeisenä osana maakunnan toimintaa. Edunvalvontaa tulee tehostaa, systematisoida ja mm. tuottaa jatkuvasti edunvalvonnassa tarvittavaa taustamateriaalia.
4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle Mahdollisuudet: - asiantunteva henkilöstö ja osaamisen hyödyntäminen Esteet: - vaikeus sisäistää maakunnan rooli itsenäisenä toimijana, irrallisena valtiosta ja kunnista
5. Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta kunkin prosessin osalta
6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit) Aluekehityksen henkilöstöresurssit ovat Kymenlaakson liitossa: Strategiapalvelut: 2,35 Rahoituspalvelut: 1,95 Edunvalvontapalvelut: 0,9 Viestintä- ja tietopalvelut: 0,95 Yhteensä: 6,15
3
Henkilöstöresurssit ELY-keskuksessa (Kaakkois-Suomen maaseutuyksikkö) Strategiapalvelut: 0,5 htv Rahoituspalvelut: 11 htv Edunvalvontapalvelut: - Viestintä- ja tietopalvelut: 0,4 htv
7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin
8. Toiminnan järjestämistapa
9. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet
Nykytilanne: maakuntaliitossa toimistohuoneet x henkilölle ja ELY-keskuksessa y henkilölle sekä molempien toimistojen neuvotteluhuoneet. Toimitiloja tarvitaan työhuoneet x-y henkilölle sekä neuvotteluhuoneita/ ryhmätyötiloja. Suunnittelutehtävät ovat sen kaltaisia, että työtilojen rauhallisuus korostuu. Aluekehitykseen liittyvät työtehtävät ja sidosryhmäyhteistyö edellyttävät lisäksi liikkumista työntekijöiltä. Kustannustehokkuutta edistetään tarjoamalla riittävät nykyaikaiset etätyö- ja kommunikaatiotyökalut sekä esim. yhteiskäyttöinen toimipiste maakunnan toisessa keskuskaupungissa, olettaen, että maakuntavirasto sijaitsee toisessa keskuskaupungissa.
10. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat Maakunnan liiton aluekehitystehtäviin liittyvä toiminta on rahoitettu kuntien rahoituksella. ELY-keskuksen osalta toiminta rahoitetaan valtion budjettirahoituksella.
11. Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähteet
1
Maakuntapalvelut vuonna 2020
Loppuraportti 15.6.2018
1. Palvelukokonaisuuden nimi:
Kasvupalvelut: yrityspalvelut
2. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit
Lakiluonnos alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta antaa suuntaviivoja siten, ettäsen mukaan maakunnan tulee varata rahaa
· palkkatukeen
Maakunta voi halutessaan järjestää seuraavia yrityspalveluja:
· Tuki yrityksen toiminnan käynnistämiseen (starttiraha)
· Tuki yrityksen kehittämistarpeiden arvioimiseksi tarpeellisiin analyysipalveluihin sekä toiminnankehittämiseksi tarpeellisiin asiantuntijapalveluihin ja koulutuspalveluihin (kehittämispalvelut)
· Tuki uuden liiketoiminnan kehittämiseen, kasvuun, kansainvälistymiseen liittyviin kehittämis- jainvestointihankkeisiin (kehittämis- ja investointiavustus)
· Tuki yrityksen kuljetuskustannuksiin
· Yritysten osaamis- ja työvoimatarpeisiin voidaan vastata esimerkiksi kasvupalvelukoulutuksellaja muilla yrityslähtöisillä koulutuksilla) (rekry/täsmä/muutoskoulutus)
Lisäksi maakunta voi myöntää (rakennerahastovaroista) tukea voittoa tavoittelemattomalleoikeushenkilölle alueen kehittämiseksi. alueiden kasvua ja elinkeinorakenteen monipuolistamista,innovaatioiden kehittämisen edellytysten luomista tai yritysten toimintaedellytysten kehittämistäkoskeviin kehittämishankkeisiin (alueellinen kehittämistuki)
· kuntien toteuttamiin perusrakennetta koskeviin investointihankkeisiin (perusrakenteeninvestointituki)
· ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviin kehittämishankkeisiin
· liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin
· opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin kehittämis- ja investointihankkeisiin
· työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen liittyviin kehittämishankkeisiiin
· tekniseen tukeen
· pääomasijoitustoimintaan
Rakennerahastovarojen käytön suunnittelu, hanketoiminnan ohjaus ja tuloksellisuuden seurantaedellyttävät maakunnalta riittävästi resurssia. Kymenlaakso on ilmoittanut 5.4.2018 tiedon mukaanhuolehtivansa rakennerahastotoiminnasta itse 1.1.2020 alkaen.
Stara - rahoitustiimi LIITE 1
Nykyiset rahoitusinstrumentit
Rahoittavavirmaomainen
Minis-teriö
Rahoituksenkäyttötarkoitus
Vuosittainen volyymi(v.2016) Vastuutehtävä Nimike Nykyinen resurssi HUOM!
Rahoituspäätöksen esittelijä Aluekehityssuunnittelija 5-10 %
Kv. Asioiden päällikköRahoituspäätöksen ratkaisija Maakuntajohtaja
Maksatuspäätöksen esittelijä Aluekehityssihteeri 10-15 %
Maksatuspäätöksen ratkaisija
Hallintopäällikkö
Rahoituspäätöksen esittelijä Aluekehityssuunnittellija 50 % Valmistelee hakemukset
Kv. asioiden päällikkö 20 % Valmistelee hakemuksetRakennerahasto-asiantuntija
UML
Rahoituspäätöksen ratkaisija Aluekehitysjohtaja UML
Maakuntajohtaja UML
Maksatuspäätöksen esittelijä Maksatustiimi UML
Maksatuspäätöksen ratkaisija
Hallintojohtaja UML
Takaisinperintä Lakimies UML
Tekninen tuki
Paikanpäällä tehtävä varmennus UML UML maksajat (tekninen tuki)
Takaisinperintä ja muut jatkotoimet UML UML lakimies
Hallintoviranomaiselle hallinnollista vahvistuslausumaa varten ja todentamisviranomaiselle tilinpäätöstä varten vahvistettavat tiedot
UML UML
Rahoittavavirmaomainen
Minis-teriö
Rahoituksenkäyttötarkoitus
Vuosittainen volyymi(v.2016) Vastuutehtävä Nimike Nykyinen resurssi HUOM!
EAKR/Yrityksen kehittämisavustus
TEM PK-Yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, yrityskohtaiset kehittämistoimenpiteet ja investoinnit (Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020)
Noin 1 miljoona euroa/21 päätöstä
EAKR TEM Myöntövaltuus 2014-2017 10,3 milj. 2016 käynnissä 25 hanketta. Maksettu päätöksillä n. 2,8, milj.
Rahoitusasiantuntijat esittelevät kaikki Kymenlaakson ja Etelä-Karjanlan maakuntien yritysten kehittämisavustuspäätökset, lisäksi myös Uudenmaan yritysten kehittämispäätöksiä.
Asiantuntijat hoitavat lisäksi kahden maakunnan toimintaympäristön kehittämishankkeet ja tekevät kaikki Kaakkois-Suomen yritysten kehittämispal el ihin liitt ät kons ltointipäätökset
Rahoitusasiantuntijat 2 hlö, 1,6 htv Kouvola. Kehittämisavustuksen, yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusten ja pk-yritysten
Kymenlaakson liitton. 236 00€/ v. 4-5 rah.päätöstä vuosittainInnovatiiviset kokeilutTEMAiko
Työllisyyden parantaminen, alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden lisääminen Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelma
Hämeen ELY-keskus
Tuki keskitetty UML
1
EAKR/Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus
TEM Pk-yritysten toimintaympäristöä tai yritystoiminnan kehittymisedellytyksiä kehittävät hankkeet (Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020)
Keskimäärin 550 000 euroa/4 päätöstä
Yritysten kehittämispalvelut
TEM Pk-yritysten konsultointi- ja koulutuspalvelut
Koko Kaakkois-Suomessa vuonna 2016 141 120 euroa/45 konsultointipäätöstä ja koulutuksiin 98 000 euroa/24 yritystä/2 koulutusohjelmaa
Rahoituspäätöksen esittelijä Rahoitusasiantuntija 60 % Kymenlaakson ESR-hankkeiden hoitaminen vaatinee yhdenrahoitusasiantuntijan työpanoksen. Hakemusten käsittelyn ja päätösten esittelijätehtävien lisäksi rahoitusasiantuntija hoitaa rahoitukseen kuuluvia raportointi-, viestintä- ja koulutustehtäviä
Rahoitusasiantuntija 100 %
Rahoitusasiantuntija 33 %
Muut Hämeen ELYn asiantuntijat yhden henkilön työpanokseksi laskettuna
10 %
Rahoituspäätöksen ratkaisija Rahoituspäällikkö Lahti
Maksatuspäätösten esittelijä Maksatusasiantuntija n. 30 % Kymenlaakson hankkeiden maksatuskäsittely vienee noin 2/3 kokoaikaisen maksatusasiantuntijan työpanoksesta
Maksatusasiantuntija n.30 %
+ kolme muuta, joilla vähemmän hankkeita. Yhden henkilön työpanokseski laskettuna
10 %
Maksatuspäätöksen ratkaisija
Maksatuspäällikkö Lahti
Rahoittavavirmaomainen
Minis-teriö
Rahoituksenkäyttötarkoitus
Vuosittainen volyymi(v.2016) Vastuutehtävä Nimike Nykyinen resurssi HUOM!
Rahoituspäätöksen esittelijä Asiantuntijat rahoitus 8 henkilöä, yht. 5,7 htv (sis. myös rakennusasiantuntija)
1- 60 %, 2- 50%, 1- 30%, 2- 90%
Kouvola, Lappeenrannassa 2 henkilöä
Asiantuntijat viljeliätuet 6 henkilöä, yht. 2,2 htv (sis. hydrologi, biologi)
4-50%, 2- 10%
Rahoituspäätöksen ratkaisija Yksikön päällikkö/ asiantuntija
1 + 1 hlö, yht. 0,6 htv Kouvola
Maksatuspäätösten esittelijä Maksatusasiantuntija 4 hlö, yht. 3,8 htv Kouvola
kehittämispalveluihin liittyvät konsultointipäätökset
Rahoituspäätösten ja maksatuspäätösten ratkaisu ja jatkotoimenpiteet sekä muut lakipalvelut Lahdessa. Kehittämispalveluihin kuuluvat koulutuspäätökset Uudellamaalla. Kehittämispalvelujen maksatus Kehassa.
yritysten konsultointipalvelujen päätösten esittely
Maksatusasiantuntija 1 hlö, 1 htv Kouvola. Kehittämisavustuksen ja yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusten maksupäätösten esittely
MMM ja Maaseutuvirasto
Maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja parantaminen. Kehittämishankkeet, yritystuet, maatalouden investointituki ja tilanpidon aloitustuki sekä viljelijätuet (ympäristösopimukset, luomusitoumukset) sekä Neuvo2020 -toimenpide. Sisältää myönnön, maksatuksen ja jatkotoimien sekä osin valvonnan (viljelijätuet) tehtävät. Lisäksi Leader –ryhmien hanke- ja yritystukien päätöksenteko ja maksatus.
Koko Kaakkois-Suomi. Kehittämishankkeet 6,8 M€ (26 kpl), yritystuet 3,1 M€ (39 kpl), maatalouden investointituki ja tilanpidon aloitustuki avustus 3,7 M€ ja korkotuki 6,6 M€ lainapääomalle (80 kpl), luomukorvaus n. 2,7 M€, ympäristösopimukset n. 0,5 M€, Leader -hankkeita 67 kpl, Neuvo -toimenpidettä käyttänyt n. 800 tilaa.
Noin 2 miljoonaa euroa/vuosiKeskimäärin 9 hanketta/vuosi , hankkeiden keskimääräinen myönnetty tuki 250 000 euroa 42 hanketta menossa 24.8.2017
Työllisyyden parantaminen, alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden lisääminen,Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman ESR-rahoitus
TEMESR-hankerahoitus
Kaakkois-Suomen ELY-keskusEuroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto
2
Maksatuspäätöksen ratkaisija
Yksikön päällikkö,asiantuntija, maksatusasiantuntija
1 + 4 + 1 henkilöä, yht. 0,5 htv
Kouvola
Tekninen tuki Rahoituspäätöksen ratkaisija Maaseutuvirasto
Maksatuspäätösten esittelijä Yksikön päällikkö Maksatusasiantuntija
1 hlö, alle 0,1 htv Kouvola
Maksatuspäätöksen ratkaisija
Maaseutuvirasto Kouvola
Paikanpäällä tehtävä varmennus Maksatusasiantuntija 4 hlö, yht. 3,8 htv (sisältyy maksatukseen)
Kouvola
Takaisinperintä ja muut jatkotoimet Esittelijä Lakiasiantuntija 1 henkilöä, yht. 0,7 htv
Ratkaisija Yksikön päällikkö, vastuualueen johtaja
1 hlö
Hallintoviranomaiselle hallinnollista vahvistuslausumaa varten ja todentamisviranomaiselle tilinpäätöstä varten vahvistettavat tiedot
Maksajavirastovakuutus, maaseutuohjelman vuosiraportti Yksikön päällikkö
Ohjelmaperusteisen viljeliätukien valvonta- luonnonhaittakorvaus-ympäristökorvausluomukorvaus
Valvontapäällikkötarkastajat
n. 20 (Vuosit. n. 10 määräaikaista 5-6 kk), yht. n. 14 HTV
KouvolaLappeenranta
Rahoittavavirmaomainen
Minis-teriö
Rahoituksenkäyttötarkoitus
Vuosittainen volyymi(v.2016) Vastuutehtävä Nimike Nykyinen resurssi HUOM!
Rahoituspäätöksen esittelijä Suunnittelija
Suunnittelija
Rahoituspäätöksen ratkaisija Kehittämispäällikkö
Yksikön päällikkö
Asiantuntijat KoulutusasiantuntijaAsiantuntijaMaahanmuuttoasiantuntija
Maksatuspäätösten esittelijä KEHA-keskus
Maksatuspäätöksen ratkaisija
KEHA-keskus
Asiantuntijat OKM
OKM
TEMTyövoimakoulutus kotoutumiskoulutus työvoimapalvelut mom. 32.30.51
Työllisyys ja kotoutuminen Työvoimakoulutus määräraha 9,8 milj.€ /ostettu 134963 otp, kotoutuminen määräraha 5,4 milj.€/ostettu 105274 otp, työvoimapalvelut määräraha 2.3 milj€/ostettu 62521 tp
Tuki on tarkoitettu tuote- ja palvelukehityshankkeille, joissa luovien alojen osaamista siirtyy
ill t i i l ill j id l j
CreMA - Luovien alojen CreMA-rahoitus monialaisiin t t k hit h kk i ii
OKM
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
CreMA on opetus- ja kulttuuriministeriön AVEKille osoittamasta määrärahasta jaettavaa tukea luovan alan yritysten monialaiseen tuotekehitysyhteistyöhön. CreMA on osa opetus- ja k ltt i i i t iö AVEKill ö tä ää C D ää ä h
Syksyn 2016 haku: Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK myönsi CreMA-tukea 18 hankkeelle yhteensä 247 470 lt k lli ti A t
3
Maksatuspäätösten esittelijä OKM
Maksatuspäätöksen ratkaisija
OKM
Rahoittavavirmaomainen
Minis-teriö
Rahoituksenkäyttötarkoitus
Vuosittainen volyymi(v.2016) Vastuutehtävä Nimike Nykyinen resurssi HUOM!
Rahoituspäätöksen esittelijä Asiantuntija 100 %
Asiantuntija 100 %Asiantuntija 50 %
Rahoituspäätöksen ratkaisija Rahoitustiimi 3 henkilöä
Maksatuspäätösten esittelijä KEHA-keskus
Maksatuspäätöksen ratkaisija
KEHA-keskus
Asiantuntija 100 %Noin 1 miljoonaa euroa/ päätöksiä noin 200.
Työllisyys (yrittäjän toimeentulon turvaaminen yritystoiminnan
Huomioitava työllisyyspoliittiseen avustukseen kohdistuva lakimuutos!Nykytilan kuvaus: Kaakkois-Suomen TE-toimisto laittaa työllisyyspoliittiset avustukset hakuun syksyisin ja haun perusteella valitaan avustettavat hankkeet. Työllisyyspoliittisella avustuksella tuetaan esimerkiksi palkanmaksua yhdistyksen työntekijöille, jotka auttavat ja tukevat hankkeen avulla joko yhdistykseen tai yhdistyksen kautta työllistyviä ns. muuten vaikeasti työllistyviä asiakkaita. Näitä TE-toimiston asiakkaita tuetaan lisäksi palkkatuen avulla. Avustus myönnetään vuodeksi kerrallaan ja työllistämiseen liittyen hankkeisiin ollaan yhteydessä useasti vuoden aikana(ml. hankkeen ohjausryhmät).
Palkkatuki
Työllisyyspoliittinen avustus (maakunnassa ei enää lakisääteinen, sisällytettäneen maakunnan myöntämiin tukiin?)
TEM Työllisyys (hankemuodossa toteutettava palvelukokonaisuus työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseksi)
Noin 1,8 miljoonaa euroa/14 hanketta(vuonna 2017: 1,2 miljoonaa euroa/12 hanketta).
Kaakkois-Suomen TE-toimistoTEM Työllisyys (työttömän työnhakijan
työllistymisen edistäminen)Noin 15 miljoonaa euroa/ päätöksiä noin 1800
Taulukkoon on kuvattu tarve pelkästään päätösten tekoon. Muu palkkatukiprosessi toteutettaneen mahdollisesti maakunnan liikelaitoksessa(koko prosessi kuulunee julkisen tahon hoidettavaksi -> vaatinee tarkempaa keskustelua järjestäjä/toteuttaja rajapinnasta)?
Nykytilan kuvaus: Palkkatukea myönnetään TE-toimiston asiakkaille heidän työllistymisensä edistämiseksi. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki ja sen myöntämisen perustana on asiakkaan osaamisen vaje ko. tehtävään. Kaakkois-Suomen TE-toimistossa on 3 palvelulinjaa, joista jokaisen linjan virkailijat käsittelevät palkkatukeen liittyviä asioita. Prosessi: virkailijan todetessa palkkatuen tarpeen asiakkaalle, hän tekee siitä työllistymissuunnitelman yhdessä asiakkaan kanssa, jossa määritellään mihin palkkatukitarve perustuu. Jos asiakas työllistyy ja palkkatukea käytetään työllistymisen tueksi, niin palkkatukipäätöksen tekeminen siirtyy TE-toimistossa toimivan rahoitustiimin tehtäväksi. Itse päätöksenteon lisäksi rahoitustiimi pitää yhteyttä palkkatukea hakeviin tahoihin(mm. yritykset, yhdistykset, kunnat) päätöksentekoon liittyvissä asioissa. Maksatuksen palkkatukiasioissa hoitaa KEHA. Vuonna 2016 palkkatuen rahoitus hoidettiin pelkästään TEM51-momentilta. Vuoden 2017 alusta osa rahoituksesta on tullut STM-momenteilta asiakkaan tilanteen mukaan.
muille toimialoille ja muiden alojen osaamista siirtyy luoville aloille.
tuotekehityshankkeisiin
TEMStarttiraha (maakunnassa tuki yritystoiminnan
Taulukkoon on kuvattu käytännössä htv-tarve koko starttirahaprosessille. Toteutettaneen maakunnassa yritystukena. Jos
50 %Asiantuntija (välityömarkkinat)
kulttuuriministeriön AVEKille myöntämää CreaDemo-määrärahaa. CreMA on ELY-keskusten ja AVEKin yhteistyötä. Rahoitushaku toteutetaan yhteistyössä alueellisten ELY-keskusten kanssa. TAVOITTEENA CREMA-TUEN JÄLKEEN ELY-KESKUSTEN NORMAALIEN TUKI- JA RAHOITUS-INSTRUMENTTIEN PIIRIIN SIIRTYMINEN
470 euroa valtakunnallisesti. Avustus on tarkoitettu pilottihankkeiden käynnistämiseen luovien alojen sekä teollisuus-, palvelu- ja muiden alojen kanssa. Kaakkois-Suomessa tukea saivat Kuusankosken Toimintavoima Oy:n Kymijoki-antologia eli kulttuurimatka Kouvolan kyliin ja menneisiin tarinoihin (14 000 € / Kuusankoski) sekä Maritta Vuorinen rakennus- ja vihersuunnitteluun liittyvälle Viher-Tähti®-palvelumallilleen (9 000 € / Koria).
4
Asiantuntija 50 %
Asiantuntija 100 %
Asiantuntija 50 %
Asiantuntija (starttiraha)
(Kotka,Kla, Hamina)
50 %
käynnistymisen ajalta)
käynnistämiseen ja kehittämiseen?)
pelkkä päätöksenteko eriytetään järjestämispuolelle, niin htv-tarve pienenee. Nykytilan kuvaus: Kaakkois-Suomen TE-toimisto myöntää starttirahaa alkaville yrityksille. Prosessi toimii pelkistetysti siten, että yritystoiminnan aloittava asiakas on yhteydessä starttiraha-asiantuntijaan ja lain vaatimien edellytysten täyttyessä asiakkaalle myönnetään starttiraha yrityksen perustamista varten. Starttirahalle on myös mahdollista saada jatkopäätös, jos asiantuntija katsoo, että yritystoimintaa on järkevää tukea vielä seuraavat 6 kuukautta. Vuonna 2016 starttirahan rahoitus hoidettiin pelkästään TEM51-momentilta. Vuoden 2017 alusta suurin osa rahoituksesta on tullut STM-momenteilta aloittavan yrittäjän tilanteen mukaan. Starttirahan maksatuksen hoitaa KEHA.
5
MAAKUNTAPALVELUT 2020
Uudet palvelukokonaisuudetRaportit 30.9.2017
MAKU PALVELUT
STARA
LIIPAMALVEMELY PETURVA- maatalous ja
elint. tuotanto- lomitus- ympäristöterv.-
huolto- elintarvikevalvon
ta
- maankäyttö jakaavoitus
- liikennejärjestel-mäsuunnittelu
- luonnonsuojelu- vesien ja
merenh.- vesi- ja kala-
talous
- pelastus- turvallisuus- varautuminen
- liikennepalvelut
KAMAKasvupalvelut:- työllisyys- yrityspalvelut- maahanmuutto-palvelut
Aluekehitys – ja strategiatoiminto• Aluekehitys• Maakuntastrategia• Edunvalvonta
- kansallinen / kansainvälinen• Rahoitus (välitettävä)• Viestintä• Varautuminen
Strategiapalvelut
STARA - StrategiaRaportti 30.9.2017
PALVELUKOKONAISUUDEN PROSESSIT(Ks. Matriisi 31.3.2017 väliraportti)
- Strategiapalvelut eivät ole suoraan verrattavissa muihin alaryhmiin, koska on läpileikkaava toiminto muissa alaryhmissä.
- Prosessit maakunnassa: Maakuntaohjelma, Topsu, ELYn strateginen tulossuunnitelma, Aluekehityksen ennakointi, Koulutustarpeiden ennakointi, RR-ohjelmien laadinta, EAY-ohjelmien laadinta, ENI-CBC laadinta, Maaseudun kehittämisstrategian ja suunnitelman laadinta, Liikennejärjestelmäsuunnittelu, KS liikennestrategia, Luovien alojen yrittäjyyden ja kulttuurin saavutettavuuden edistäminen, Ilmasto- ja energiastrategia, Terveysliikuntastrategia, RIS-strategia, ERM
- Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä (?): IGM (Kymenlaakson Liitto), Netra (ELY-keskus)
STARA - Strategia
TODETUT MUUTOSTARPEET
- Prosessien yhdistäminen ja nopeuttaminen, yhteistyö ja sen aktivointi elinkeinoelämän ja asukkaiden kanssa, ohjausvaikutuksen lisääminen, yksinkertaistaminen, tiedottaminen ja tietoisuuden lisääminen, kehittämishanketoiminnan ja sen vaikuttavuuden kriittinen tarkastelu
- Ks. matriisi 31.3.2017
STARA - Strategia
MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN
- Maakuntauudistus on suuri mahdollisuus yksinkertaistaa hallintoa ja ottaa aktiivisempi ote tiedottamiseen ja viestintään, jolloin yhteistyö ja ymmärrys eri sidosryhmien, niin sisäisten kuin ulkoisten, välillä lisääntyy
KUSTANNUSTEHOKKUUS JA VAIKUTTAVUUS- Vaikuttavuuteen pyrittävä yhdenmukaistamalla
prosesseja, jolloin syntyy myös kustannustehokkuutta, kun ei tehdä samoja, päällekkäisiä asioita moneen kertaan
STARA - Strategia
PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU
Henkilöstön määrä ja HTVAluekehityksen henkilöstöresurssit Kymenlaakson Liitossa: - Strategiapalvelut: 3,1- Rahoituspalvelut: 2,2- Edunvalvontapalvelut: 0,9 - Viestintä- ja tietopalvelut: 0,95 - Yhteensä: 7,15
ELY-keskuksessa (Kaakkois-Suomi) + TE-toimisto (Kymenlaakso)- Strategiapalvelut: 0,5 htv + 1 htv- Rahoituspalvelut: 11 htv + 7 htv- Edunvalvontapalvelut: - + 0,5 htv- Viestintä- ja tietopalvelut: 0,4 htv + 1 htv
ELY-keskus tarkistamatta
STARA - Strategia
MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN- Esim. alueiden käytön palvelut, kasvupalvelut, vesi- ja
kalatalouden palvelut, kotouttamisen palvelut, liikennestrategia, ympäristövaikutusten arviointi, alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma, EU-strategiat, edunvalvonta (vaihtelee hieman eri prosesseissa)
- Yhteistyö- ja muutostarpeet ks. matriisi
TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA- Maakunnan strategiapalvelut tulee olla maakuntahallinnon
keskiössä, perustetaan Stara-yksikkö- Aluekehitys omanaan strategia-yksikössä, muutoin
hyödynnetään muiden alayksiköiden resursseja matriisissa
STARA - Strategia
TOIMITILAT- Tarvitaan työhuoneet x henkilölle sekä
neuvotteluhuoneita / ryhmätyötiloja. Rauhallisia tiloja, nykyaikaiset etätyö- ja kommunikaatiotyökalut sekä esim. yhteiskäyttöinen toimipiste maakunnan toisessa keskuskaupungissa olettaen, että maakuntavirasto sijaitsee toisessa keskuskaupungissa
RAHOITUSMaakuntaohjelma Valtion budjettimomentit + EU-rahoitus / 4 vuotta
Toimeenpanosuunnitelma Valtion budjettimomentit + EU-rahoitus / kalenterivuosi
Rakennerahasto-ohjelmat EAKR + ESR + kansallinen/ohjelmakausi (n. 25 M € 2014-2020)
EAY-ohjelma Central Baltic, Itämeri, Interreg Europe (7 M € / 2014-2020)
Ulkorajayhteistyöohjelma Kaakkois-Suomi-Venäjä CBC-ohjelma (11,5 M € / 2014-2020)
Maaseutuohjelma, Kaakkois-Suomi 32, 5 M € (2014-2020 n+2-3 v), lisäksi alueellisesti ”kiintiöimättömät” määrärahat (mm. maatilarahoitus, ohjelman viljelijätuet ym.)
STARA - Strategia
MUUT MERKITTÄVÄT HUOMIOT
Strategia-ryhmän keskusteluissa löydettiin seuraavanlaisia kokonaisuuksia, jotka on nostettava strategiatyössä vahvasti esille ja ratkaistava tulevassa uudessa maakunnassa:• Miten sote- ja kasvupalveluja tarjoavat yritykset saadaan
mukaan palvelutarjoajiksi?• Maakunnan hankintojen nostaminen strategiseen keskiöön!• Kuinka katkaisemme kierteen periytyvän
kouluttamattomuuden ja työttömyyden osalta? • Miten saamme opiskelijat jäämään alueelle?• Mitä teemme Kymenlaakson väestökadolle?• Kymenlaaksoon on löydettävä kivijalka-aloja ja uusia
liiketoimintamahdollisuuksia!• Miten voimme edistää Kymenlaaksoa osana
pääkaupunkiseutua?
STARA - Strategia
Rahoituspalvelut
STARA – RahoitusRaportti 30.9.2017
PALVELUKOKONAISUUDEN PROSESSIT
- Olemassa olevat rahoitusprosessit resursseineen on esitelty väliraporteissa sekä liitteissä 1 ja 2
STARA - Rahoitus
MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN
Rahoitustoiminnan järjestämiseen vaikuttavat monet tällä hetkellä vielä avoimet kysymykset, mm.- Miten kasvupalvelujen järjestäminen jakautuu
maakuntaviraston ja mahdollisen liikelaitoksen kesken
- Miten nykyisen ELY-keskuksen resurssit jakautuvat maakuntiin
- Kustannustehokkuus säilyy esitetyllä mallilla, kun osaamista ei hajauteta. Esim. RR tehtävien(esr+eakr) koonti yhteen tuo synergiaetuja
STARA - Rahoitus
PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU
- Nykyiset rahoitusinstrumentit, henkilöresurssit ja suoritteet on esitetty väliraporteissa, sekä- Rahoitusinstrumentit taulukossa (liite 1) - Välittävän toimielimen resurssierittelytaulukossa
rakennerahastotoimintojen osalta (liite2)
STARA - Rahoitus
MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN
- Toimivaksi havaittuja käytäntöjä ei tulisi lähteä purkamaan- Yhteistyön tiivistämisen mahdollisuudet on tunnistettu,
samoin resurssien mahdollinen uudelleenkohdentaminen esim. tehtäväkuvien kautta
- Kaikkia tehtäviä ei ole tarpeen hoitaa pelkästään yhden maakunnan alueella. Esim. rakennerahastojen osalta tarvittaneen Etelä-Suomen alueen kattava ohjelmajohtaja koordinoimaan ohjelman etenemistä, vastaamaan raportoinnin kokonaiskuvasta jne.
- Myös esim. jatkotoimenpiteitä voidaan ja tulee hoitaa useamman maakunnan yhteistyöllä
STARA - Rahoitus
TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA 1/4
- rahoituspalvelut tulisi järjestää maakunnan palvelukokonaisuuksien mukaisesti, jotta substanssiasiantuntijuus ja rahoituspalvelu toimivat saumattomasti yhteen- Palvelukokonaisuuksilla voi olla yhteisiä asiantuntijoita
- Maakunnan rahoituspalveluja koordinoimaan perustetaan hankeryhmä, joka käsittelee kehittämishankkeet ja yritystukihankkeet, sekä varmistaa rahastojen välisen koordinaation ja yhteistyön
- Hankeryhmä koostuisi sekä STARA:n, että muiden palvelukokonaisuuksien rahoitusasiantuntijoista ja kokoontuisi tarvittaessa tiiviilläkin aikataululla, jotta hakuajat pysyisivät kohtuullisen lyhyinä
STARA - Rahoitus
TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA 2/4
− Rahoituksen ja maksatuksen tulee toimia tiiviissä yhteistyössä
− Mikäli maakuntaan perustetaan oma maksatusyksikkö, se voisi hoitaa kaikkien rahoitusmuotojen maksatukset
− Avoin kysymys on, siirtyykö nykyinen KEHA-keskus, johon ko. palvelut on ELY:jen osalta keskitetty, tuottamaan maksatuspalveluita keskitetysti myös maakunnille
− Maaseutupalveluiden maksuliikenteen hoitaa MAVI, maksatuspäätökset valmistellaan maakunnissa
STARA - Rahoitus
TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA 3/4 PALVELUKOKONAISUUKSITTAIN
STARA- Kansallisten kehittämisinstrumenttien kuten AIKO, CreMa tms. ja EU:n
rakennerahastojen (EAKR+ESR) rahoitustehtävät.- Interreg- ja ENI-CBC-tyyppisten rahoitusinstrumenttien hallinnointiin ja
käytön edistämiseen liittyvät tehtävät Kymenlaakson osalta.
KAMA- Kasvupalveluihin liittyvä rahoitus, kuten yritysten kehittämisavustukset,
starttiraha, palkkatuki, työvoimakoulutus, kotoutuminen, työvoimapalvelut.
STARA - Rahoitus
TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA 4/4 PALVELUKOKONAISUUKSITTAINMELY- Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tuet; maaseudun
kehittämishankkeet, yritystuet, maatalouden investointituki, tilanpidon aloitustuki, viljelijätuet (ympäristösopimukset, luomusitoumukset), Neuvo2020-toimenpide, Leader-ryhmien hanke- ja yritystuet.
- Mahdollisia yhteisiä virkoja muiden maakuntien, kuten Etelä-Karjalan kanssa
MALVE- Kalatalousrahaston tuet
LIIPA- Liikenteen perusväylänpito, joukkoliikenteen tuki, yksityisteiden
valtionavustukset, väylähankkeiden maanlunastusrahoitus, saaristoliikenteen valtionavustus
STARA - Rahoitus
Kasvupalvelut
KAMARaportti 30.9.2017
Tilanne 30.9.2017
• Lainsäädännön valmistelu kesken valtakunnan tasolla
• Uudet luonnokset ja kuulemistilaisuudet loka-marraskuussa?
• Palvelumuotoilua, markkinoiden avaamisen liittyvää valmistelua, tietojohtamista ja digiasioita sekä kokeilumalleja valmistellaan TEMissä
KAMA
Maaseutu, elintarvikkeet ja ympäristöterveys
MELYRaportti 30.9.2017
Aluehallintovirasto(AVI)
Kunnat (Ympäristöterveys)
Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys
- Elintarvikevalvonta- Eläinlääkintähuolto
Ruokavirasto1.1.2019
Maksajavirastosopimukset
*) maatalouden tuotantotarvikkeiden ja kasvisten laadun ja turvallisuuden, luonnonmukaisen tuotannon, eläinten merkinnän ja rekisteröinnin, kasvintuotantotilojen elintarvikehygienian ja kasvinterveyden valvonta
MAASEUTU, ELINTARVIKKEET JA YMPÄRISTÖTERVEYSPROSESSIT JA PROSESSIN OMISTAJAT MAAKUNNASSA
MELY
Sosiaali- ja terveysministeriö
(STM)
Maatalousyrittäjien eläkelaitos
(MELA)
Lomituspalvelu-paikallisyksikkö
Maatalouslomitus
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontavirasto(Valvira)
Kunnat (Ympäristöterveys)Terveydensuojelu
Tupakka- ja nikotiini-tuotteiden valvonta
Aluehallintovirasto(AVI)
Alkoholivalvonta
Toimeksiantosopimus
Valtion lupa- ja valvontavirasto
Luova2020?
MELY
TIETOJÄRJESTELMÄT, YLLÄPITÄJÄT JA KÄYTTÄJIEN MÄÄRÄ
• Tukisovellus (44)• Tukioikeusrekisteri (42)• Hyrrä (10)• Lomitusnetti (7)• Elmo (3)• Eläinten pitäjärekisteri (15)• Pitopaikkarekisteri (8)• ID –valvontasovellus• Digia Tarkastaja-ohjelma (25)• Dynasty• Halli• Jemma• KliniQ (7)• Provet (4)
• Naseva (13)• Sikava (8)• Traces (13)• Eläintenpitokieltorekisteri (5)• Alkutuotantosovellus• Eviranet (21)• Elvi (2)• Elite (2)• Kartturi (2)• Rokotusrekisteri (2)• Vesiviljelyrekisteri (2)• Nautarekisteri (2)• USPA -asianhallintajärjestelmä (2)• ALLU -alkoholielinkeinorekisteri (2)
Viljelijätukien ohjelmissa ylläpitäjänä on Maaseutuvirasto, eläinrekisterien ja -valvonnan ohjelmissa Evira ja ETT. Terveysvalvonnan ohjelma sekä eläinlääkärien potilasohjelmat ovateri ohjelmistotoimittajien ylläpitämiä, samoin kuin eri asianhallintajärjestelmät.Myös Valvira ylläpitää rekistereitä. MELA ylläpitää Lomitusnettiä.
MELY
TODETUT MUUTOSTARPEETMuutostarpeita asiakkaan edun ja synergiaedun saavuttamiseksi sekä ympäristönäkökulman huomioimiseksi:
• Palvelujen järjestäminen samaan palvelukokonaisuuteen/yksikköön• Palvelukokonaisuuden eri valvontojen koordinoiminen• Asiakas- ja yrittäjämyönteisen asiakaspalvelun järjestäminen ”yhdeltä luukulta”• Resurssien ml. henkilöstön sopeuttaminen ja joustava käyttö eri tehtävissä palvelutarpeen
mukaan, mm. toiminta-alueiden/toimipisteiden keskinäinen yhteistyö• Toimintatapojen kehittäminen ja yhtenäistäminen, mm. palvelujen luonne neuvonnallisemmaksi,
valvonta- ja tarkastusmenetelmien kehittäminen, digitalisaation hyödyntäminen• Henkilöstön ammatillisen ja erityisosaamisen parantaminen ja lisäkoulutus, erikoistuminen ja
asiantuntijuuden turvaaminen• Maakuntien välinen yhteistyö (ELY-keskuksen tehtävät, maatalouslomitus, eläinlääkintähuolto,
alkoholivalvonta)• Palvelujen saatavuus myös ruotsin kielellä• Yhtenäiset tietojärjestelmät ja sähköisten työvälineiden laajempi käyttöönotto (tulossa uusia
järjestelmiä)• Sähköisen asioinnin ja arkistoinnin edellytysten parantaminen• Eläinsuojeluvalvonnan järjestäminen uudelleen ja valvontaresurssien parantaminen,
yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen (palvelukokonaisuuden sisäinen, maakuntien välinen)
• Yhteistyö yli organisaatiorajojen (esim. pelastuspalvelujen, kuntien rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja poliisin kanssa)
• Toimintavarmuuden kehittäminen ja varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin
MELY
MUUTOSTEN TOTEUTTAMINENMuutosten toteuttamiselle luo mahdollisuudet:• Uudistusten asianmukainen valmistelu• Henkilöstön osaaminen, asiantuntijuus, erikoistuminen, tehtävien keskittäminen• Joustava organisaatio, uudenlaiset yhteistyökuviot ja työnjako• Eri prosessien yhteiset asiakkaat• Yhteistyö maakuntaorganisaatiossa ja maakuntien ja muiden sidosryhmien välillä• Henkilöstön pitkät työurat ja kokemus• Asiakaspalvelun uudistaminen• Henkilöresurssien saaminen maakuntaan kaikista tehtäviään siirtävistä
organisaatioista• Tietojärjestelmien ja tukipalvelujen yhtenäistyminen ja laadukkuus
Esteet / haasteet muutosten toteuttamiselle:
• Tällä hetkellä useamman maakunnan alueella hoidettavien tehtävien järjestäminen• Toimialueen pieneminen nykyisestä (maatalouslomitus, ELY-keskuksen tehtävät,
alkoholivalvonta)• Riittävän ja osaavan henkilöresurssin varmistaminen• Työntekijöiden ikärakenne, yksipuolinen osaaminen ja motivaatio muutoksessa
(muutosvastarinta)MELY
Esteet / haasteet muutosten toteuttamiselle (jatkoa):
• Henkilöstön muuttuva työympäristö ja laajeneva toiminta-alue
• Asiakkaiden muutosvastarinta• Taloudelliset resurssit• Palvelujen yhtiöittämisen velvoite (mahdollisesti lomituspalvelut, eläinlääkintähuolto)• Etäisyyksien kasvaminen (esim. lomitus, päivystyspiirit)• Erilaisten toimintatapojen yhtenäistäminen
Tarvittavat toimenpiteet muutosten toteuttamiselle:
• Kolmesta nykyisestä organisaatiosta siirtyvien tehtävien uudelleen organisoiminen, tavoitteena hyvin suunniteltu, uudella tavalla toimiva organisaatio
• Henkilöstön kouluttaminen, tehtävien jakaminen uudella tavalla, lisäosaamisen tarpeen selvittäminen
• Yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen ja selvittäminen• Neuvottelu työnjaosta maakuntien kesken sekä Eviran ja Maaseutuviraston kanssa• Palvelukokonaisuuden sisäisten toimintojen valmistelu ja järjestäminen yhteistyössä ja
riittävän ajoissa, riittävien tukipalvelujen varmistaminen ja joidenkin tehtävien keskittäminen
• Prosessien, toimintatapojen ja sähköisten palvelujen yhtenäinen suunnittelu
MELY
KUSTANNUSTEHOKKUUS JA VAIKUTTAVUUS
Kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavat:• uusi, toimiva organisaatiorakenne• maakunnan sisäinen yhteistyö• resurssien joustava käyttö• sähköiset prosessit ja järjestelmät• toimintojen kokoaminen yhteen ja yhdyspintojen hyödyntäminen• Maaseutuohjelman toimeenpano kokonaisuutena• tehokas henkilöstömäärän mitoitus• maakuntien välinen yhteistyö• valvontojen yhdistäminen• neuvontaan ja ohjaukseen panostaminen• maksullisuus/kustannusvastaavuus
MELY
PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU
• Maatilat, 1 626 kpl (sisältää lomitettavat ja eläinlääkäripalveluja käyttävät karjatilat 215/262 kpl)
• Hevostilat, 1200 kpl• Maaomistajat, 3 490 kpl (viljelijät
ja muut maanomistajat)• Neuvojat, 50 kpl• Puutarhayrittäjät
• Viranomaistoiminnan tavoitteena on• tuottaa palvelut oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti, täysimääräisesti
kysyntää vastaavasti, laadukkaasti ja viipymättä• suunnitelmanmukaisten tasojen saavuttaminen valvonnan ja ehkäisevän
työn avulla• Prosesseilla on valtakunnallisesti tarkemmin määritellyt tulostavoitteet
Palvelukokonaisuuden palveluja tarvitsevia asiakkaita ovat:
• Maatalouskaupat• Elintarvikehuoneistojen haltijat,
1650 kpl• Lemmikkieläimet, 22 500 kpl• Terveydensuojelulain alaiset
toimijat• Tupakkalain alaiset toimijat• Alkoholin vähittäismyynti- ja
anniskelupaikat, 500 kpl
MELY
PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU (jatkoa)
• Suoritteita ovat hakemusten, ilmoitusten ja sopimusten käsittely ja päätösten antaminen sekä rekisterien ylläpito ja tukioikeuksien myönnöt ja leikkaukset. Asioita on käsittelyssä n. 13 200 kpl (ELY:n osalta arvioitu maakunnan osuus)
• Valvonta- ja tarkastustapahtumia ja näytteenottoja on n. 5 800 kpl (ELY:n osalta arvioitu maakunnan osuus)
• Maatalouslomituksen suoritteena maakunnan alueella on n. 13 800 lomituspäivää
• Eläinlääkäripalvelujen suoritteena on n. 16 000 potilaskäyntiä.
• Palvelukokonaisuuden tehtävissä on tällä hetkellä 217 henkilöä ja noin 150lyhytaikaisessa työsuhteessa olevaa henkilöä, yhteensä 185 htv. (luvuissa on mukana lomituksen ja ELY-keskuksen maakuntaa suuremman alueen koko henkilöstö)
• Palvelukokonaisuuden kustannukset v. 2016 olivat noin 10,32 milj. € (luvussa on mukana lomituksen ja ELY-keskuksen maakuntaa suuremman alueen kustannukset)
MELY
MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN• Viljelijätukihallinnolla, maatilojen rahoituksella, maatalouslomituksella, Eviran
ohjaamilla ELY:n ja YTA:n tehtävillä, elintarvikevalvonnalla ja eläinlääkintähuollolla on yhdyspintoja keskenään (pääosa asiakaskunnasta on alkutuottajia: viljelijöitä ja kotieläinten pitäjiä)
• Valvonnan ja tarkastusten osalta on mahdollisuus löytää synergiaetuja koordinoimalla eri tahojen valvontatehtäviä samassa palvelukokonaisuudessa
• Elintarvikevalvonnalla, terveydensuojelulla ja tupakka- ja alkoholivalvonnalla on yhdyspintoja keskenään, koska valvonnat kohdentuvat osin samoihin toimijoihin
• Palvelukokonaisuuden prosesseilla on myös muihin maakunnan tuleviin tehtäviin yhdyspintoja– Maatalouslomituksella on yhdyspintoja työvoima-asioihin, työsuojeluun ja
työterveyshuoltoon– Elintarvikevalvonnalla, eläinlääkintähuollolla, terveydensuojelulla ja tupakka-
ja alkoholivalvonnalla on yhdyspintoja terveydenhuoltoon ja pelastus- ja varautumistehtäviin
• Viljelijätukihallinnon ja maatilojen rahoituksen prosesseilla on maakunnan sisällä yhdyspintoja kaikkiin maaseutuohjelman toimenpiteisiin
• Yhteistyötä on tehtävä yhden tai useamman maakunnan kanssa
MELY
MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN(jatkoa)
• Maa- ja metsätalousministeriö
• Ruokavirasto (Mavi+Evira)
• Luova• ProAgria• MTK• pankit• työterveyshuolto• Keva• Kela• kuntoutuskeskukset• luonnonvara-alan
oppilaitokset• vakuutusyhtiöt
• kunnat• Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos THL• poliisi• verohallinto• tulli• laboratoriot• lääkeyhtiöt• yksityiset
eläinlääkäriasemat• syyttäjänvirasto• Eläinten Terveys ETT ry• eläinsuojeluyhdistykset• säteilyturvakeskus• Valvira• työsuojelu
Yhteistyötarpeet eri organisaatioiden kanssa
MELY
TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA• Viljelijätukihallinnon ja maatilojen rahoituksen osalta maksajavirastosopimus edellyttää
toiminnan järjestämistä maakuntavirastossa. Myöskään valvonnan (ml. täydentävien ehtojen valvonta) tehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Maakuntien on kuitenkin mahdollista sopia, että yksi maakunta hoitaa hallintoa useamman maakunnan alueella.
• Maatalouslomituksen hallinnon palvelut on mahdollista tuottaa maakunnan liikelaitoksessa. Lomituspalveluja on mahdollisuus hankkia sekä maakuntakonsernin yhtiöltä että ulkopuolisilta yrityksiltä. Maakuntien on mahdollista sopia keskenään, että yksi maakunta hoitaa lomituspalvelut useamman maakunnan alueella.
• Eviran ohjaamat tehtävät, terveydensuojelu, tupakka- ja nikotiinituotteiden valvonta ja alkoholivalvonta voidaan tuottaa maakuntavirastossa tai maakunnan liikelaitoksessa. Tehtävissä tarvitaan mahdollisesti maakuntien välistä yhteistyötä.
• Terveydensuojelun (elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja lääkelaki) mukaisessa valvonnassa, alkoholivalvonnassa, viljelijätukihallinnossa, täydentävien ehtojen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa on paljon yhteisiä valvontakohteita. Tämä tulisi huomioida palvelukokonaisuuksia muodostettaessa.
• Kaikkien prosessien hallintoa hoitavien henkilöiden tulee olla virkasuhteessa.• Palvelukokonaisuuden hallinto- ja tukipalvelut voidaan sijoittaa yhteisesti maakunnan
muiden yksiköiden kanssa esimerkiksi liikelaitokseen.MELY
NYKYISET JA TULEVAT TOIMITILATARPEET• Toimipisteet (2 kpl) esitetään sijoitettavaksi Kouvolaan ja maakunnan
eteläosaan, mahdollisesti Haminaan, jolloin kummassakin olisi asiakaspalvelupisteet. Asiantuntijat voivat liikkua joustavasti eri toimipisteissä ja toimipisteissä tulee olla videoneuvotteluyhteydet. Toimipisteiden yhteydessä tulee olla riittävät pysäköintitilat sekä henkilöstön että asiakkaiden pysäköintiin.
• Toimitiloja tarvitaan nykytilanteessa noin 80 henkilölle. Maatalouslomittajat eivät tarvitse erillistä toimitilaa. Toiminnan luonteesta johtuen tarvitaan varastotilaa suojavaatteille. Toimistohuoneiden lisäksi tarvitaan asiakaspalvelu- ja neuvottelutiloja sekä henkilöstön sosiaalitilat.
• Eläinlääkintähuollon nykyiset vastaanottotilat Kouvolassa ovat käytettävissä ja maakunnan eteläosassa vastaanottojen yhdistäminen voi tulla kysymykseen. Valvontaa tekevät eläinlääkärit voidaan sijoittaa palvelukokonaisuuden toimipisteisiin tai vastaanottotilojen toimipisteisiin.
• Henkilöstölle tulee myös järjestää etätyömahdollisuus.
MELY
RAHOITUS• Valtion talousarviossa palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat
– Palvelukokonaisuuden hallintomenoihin on kohdennettava valtion talousarviosta noin 10,32 milj. Euroa (luvussa on mukana lomituksen ja ELY-keskuksen maakuntaa suuremman alueen kustannukset).
– Erillismomenteilta maakuntaan maksettavia eriä ovat viljelijöille maksettavat tuet, noin 47,4 milj. euroa sekä aloittamis- ja investointiavustukset ja neuvonnan tuki, yhteensä noin 3,9 milj. euroa(koko Kaakkois-Suomi). Tuet sisältävät sekä EU:n että kansallista määrärahaa. Avustusten lisäksi myönnetään osalle hankkeita korkotukea noin 6,6 milj. euron lainapääomalle (koko Kaakkois-Suomi).
MELY
MUUT MERKITTÄVÄT HUOMIOT• MMM teetti alkuvuodesta 2017 selvityksen maataloustuotannon valvonnan kehittämisestä
(Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 2017:2). Selvityksen tarkoituksena oli kehittää mahdollisia vaihtoehtoja valvontaprosesseille maakuntauudistukseen liittyen. Selvityksessä ehdotetaan lukuisia erilaisia keinoja valvonnan kehittämiseksi. Yhtenä keskeisimpänä ehdotuksena on maakuntien organisoituminen niin, että kaikki maatalous- ja elintarviketuotantoon, eläinlääkintähuoltoon sekä maaseudun kehittämiseen liittyvät tehtävät keskitetään samaan toimintokokonaisuuteen.
• MALO/EVYT -valmistelutyöryhmä pitää erittäin tärkeänä kaikkien em. toimintojen yhdistämistä maakuntaorganisaatiossa. Mikäli toiminnot hajautetaan, valvontatoimintojen yhteistyön lisääminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen voi osoittautua hyvin vaikeaksi.
• Valmistelutyöryhmän näkemyksen mukaan palvelukokonaisuuden tehtävien hoitamisessa erityinen synergiaetu saadaan myös, jos maksajavirastotoiminta ja koko maaseutuohjelmakokonaisuus (viljelijätukien, rakennetukien, maaseutuohjelman hanke- ja yritystukien sekä muiden toimenpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä.
• Maksajavirastotoiminnan ja maaseutuohjelman (Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020) kautta tuleva rahoitus maaseudulle on mittakaavaltaan merkittävä tekijä maakunnan taloudessa ja maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitäjänä sekä ympäristöasioiden edistäjänä.
• Maatalouslomituksella on yhdyspintoja edellä mainittuihin tehtäviin. Se on myös maaseudun elinvoimaisuuden yksi tukipilari tukemalla maatalousyrittäjien jaksamista heidän ympärivuotisessa työssään sekä elintarviketuotantoketjun osana. Maatalouslomituksen työllistävä vaikutus maaseudulla on merkittävä.
MELY
Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut
MALVERaportti 30.9.2017
PALVELUKOKONAISUUDEN PROSESSIT
- Alueidenkäyttö, luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen, vesien ja merenhoito, vesitalous, kalatalous
- Tehtävät perustuvat maakuntalain mukaisiin maakunnan tehtäviin. Tehtäviä ohjataan lisäksi erillislainsäädännöllä: maankäyttö- ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki, vesilaki, maa-aineslaki, vesien- ja merenhoitolaki, laki tulvariskien hallinnasta, ympäristönsuojelulaki, kalastuslaki jne. sekä EU:n asiankokonaisuuteen liittyvät direktiivit ja sopimukset.
- Tehtävät suurimmalta osin viranomaisluonteisia.
MALVE
- Palvelukokonaisuudella suora vaikutus maakunnan elinvoimaisuuteen ja ympäristön laatuun.
- Muutoksella lisätään synergiaetuja -> nyt jo tiivis yhteistyö Liiton ja ELY:n toimijoiden kesken
- Vesi- ja kalataloustehtävien hoitamista keskitetty voimakkaasti -> jatkossakin tarve maakuntien yhteistyöhön osaamisen ja resurssien käytön tehokkuuden varmistamiseksi (Esimerkkinä Päijänteen ja Kymijoen vesistön säännöstely ja rajavesistötehtävät sekä kalakantojen hoito)
- Vesihuollon ja vedenhankinnan edistämisessä luotava sisäinen toimintamalli maakunnan palveluja hyödyntäen pohjavesien suojelun, alueidenkäytön suunnittelun ja ympäristöterveyden kesken
MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN
MALVE
- Luomalla maakuntatasolle uusi laaja-alaisen osaamisen toimija voidaan kehittää palveluiden kustannustehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta.
- Palvelukokonaisuudella ratkaiseva rooli maakunnan kestävän kehityksen edistämisessä.
- Luodaan maankäytölliset edellytykset kokonaisvaltaiselle kehittämistyölle.
- Vesi- ja kala-asioissa kustannustehokkuutta ja vesistöaluekohtaista vaikuttavuutta haettava kahden ja useamman maakunnan kesken tehtävällä yhteistyöllä hyödyntäen maakuntalain mahdollistamia yhteistyökeinoja.
KUSTANNUSTEHOKKUUS JA VAIKUTTAVUUS
MALVE
- Alueidenkäytön tehtävät maakunta järjestää itse. - Luonnon monimuotoisuuden suojelutehtävät järjestetään itse, toteutus
yhteistyössä muiden maakuntien kanssa. Edellyttää lisäresursseja tai ylimaakunnallista yhteistyötä.
- Vesi- ja kalataloustehtävät järjestettävä yhtä maakuntaa isommalla alueella, yhteistyön laajuus voi vaihdella tehtävittäin.
- Vesienhoidon suunnittelutehtävät ja maakunnan vesien tilan osaaminen järjestetään itse, laajempi koordinaatio ja seurannan hankinta järjestettävä suuralueittain. Pohjavesiasiantuntemuksen osalta tarvitaan yhteistyötä muiden maakuntien kanssa.
- Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnointi ja EU:n kalastuksenvalvonta keskitetysti yhdestä maakunnasta.
- Palvelukokonaisuus n. 23 htv ja 1,5 M€ (ilman yhteistyötä muiden maakuntien kanssa n. 30 htv ja 1,8 M€).
PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU 1/2
MALVE
• Alueidenkäytön, vesien- ja merenhoidon sekä vesi- ja kalatalouden palvelut perusteltua organisoida yhtenä kokonaisuutena
• Voidaan jakaa edelleen alueidenkäytön ja vesi- ja kalatalouden ryhmiin– Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämisen- ja vesihuollon
asioiden sijoittuminen tulisi tällöin pohtia erikseen tehtäväkokonaisuuksien ja resurssien pohjalta.
• Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut on luontevaa sijoittaa tulevan maakuntaviraston konsernihallinnon alaiseksi omaksi järjestämisyksiköksi, joka on mahdollista sijoittaa myös liikennepalveluiden kanssa yhteiseksi yksiköksi.
PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU 2/2
MALVE
- Aluekehitys ja edunvalvonta- Liikenne- Pelastustoimi- Ympäristöterveys- Maa- ja elintarviketalous
TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA- Järjestämisvastuulla
MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN
MALVE
- Toimitilat n. 25 henkilölle. Neuvottelu/ ryhmätyötiloja- Tehtävät vaativat normaaleja toimistotyöpistettä suurempia
laitteita -> tilantarve- Osin palvelukokonaisuuden asiantuntijatehtäviä voidaan
toteuttaa fyysisestä sijainnista riippumatta- Palvelukokonaisuuden liittyvät työtehtävät, vuorovaikutus ja
osallisuusprosessit ja muu sidosryhmäyhteistyö edellyttävät liikkumista työntekijöiltä -> nykyaikaiset etätyö- ja kommunikaatiotyökalut
välttämättömiä- Vesistötehtäviin liittyen tarvitaan veneiden ja työvälineiden
säilyttämiseen tilaa noin 200 m2.
TOIMITILAT
MALVE
- Rahoituksen tarve ei merkittävästi muutu nykytilanteesta.- Keskeisessä roolissa on ylimaakunnallisen yhteistyön vaikutus rahoitustarpeeseen,
erityisesti luonnonsuojeluun, vesi- ja kalatalouteen sekä liikenteeseen liittyvät tehtävät.
- Valtion talousarviossa ko. palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat - Alueidenkäytön ja aluesuunnittelun ostopalvelut 70 000 €- Luonnonsuojelun ostopalvelut 50 000 €- Vesien ja merenhoidon ostopalvelut 250 000 €- Vesitalouden ostopalvelut 350 000 €- Kalataloudellisen kunnostuksen ostopalvelut 50 000 €
- Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähteet:- Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen säännöstelyistä aiheutuvia kuluja
laskutetaan voimayhtiöiltä noin 70 000 €- Kalatalousmaksuvarat 350 000 €, käytettävä kalataloushaittojen
kompensointiin
RAHOITUS
MALVE
- Palvelukokonaisuuden tehtävät ovat lakisääteisiä viranomaistehtäviä.
- Palvelukokonaisuuden tehtävät erityisasiantuntijuutta ja aluetuntemusta vaativia.
MUUT MERKITTÄVÄT HUOMIOT
MALVE
Liikennepalvelut
LIIPARaportti 30.9.2017
Työryhmä: Jyrki Karhula, Kari Halme ja Jussi Kailasto, KAS ELYFrank Hering, Kymenlaakson liitto (+ keväällä 2017 Riitta Kallström)Hannele Tolonen, KotkaMatti Ruoti, HaminaHanna Piispa-Malinen ja Antti Tamminen, KouvolaPasi Halttunen, JUKOHannu Moilanen, Pardia
PALVELUKOKONAISUUDEN PROSESSIT ja niiden tietojärjestelmät
- Liikennejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen• Tiestötietorekisterit, paikkatietojärjestelmät, maakäyttökaavat
- Alueellinen tienpito• Tiestötietojärjestelmät, SAMPO (Livi), Cloudia (hankintaportaali)
- Yksityisteiden parantamisen avustaminen• YA-rekisteri
- Joukkoliikenteen järjestäminen• Vallu
- Saariston yhteysalusliikenteen järjestäminen• Avustusrekisteri (VAR ELY)
- Liikkumisen ohjaus• Ei erillistä tietojärjestelmää
LIIPA
TODETUT MUUTOSTARPEET asiakas, yritys- ja ympäristönäkökulmasta
Asiakaslähtöisyyden tulee korostua voimakkaasti toiminnassa ja toimintaa ohjaavissa visioissa ja tavoitteissa. Toiminnan tulee perustua asiakkaiden tarpeisiin ja yhteiskunnan odotuksiin ja asiakkaille tulee tarjota toimivia ja turvallisia tie- ja liikennepalveluita sekä kansalaisten liikkumisen että elinkeinoelämän kuljetusten tarpeisiin.Palvelut tulee saada riittävän lähelle asiakasta. Seuraavien asioiden tulee toimia:– Palvelun sisältö on selkokielellä asiakkaan helposti saatavilla ja
informaatio muutoksista on reaaliaikaista, esim. verkossa tarjottu kunnossapidon ”tilannehuone” tai henkilöliikenteen aikataulutiedot
– Palautteiden käsittely on nopeaa ja avointa– Digitaalisuutta hyödynnetään koko palveluprosessissa
LIIPA
TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA
Liikennepalvelut on luontevaa sijoittaa tulevan maakuntaviraston konsernihallinnon alaiseksi järjestämisyksiköksi, joko erillisenä yksikkönä tai esimerkiksi alueiden käytön järjestämistehtävien kanssa yhteiseksi toiminnoksi.
LIIPA
PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELUja henkilöresurssitarpeet
Tienpito: Maakuntien yhteistyönä, kuitenkin jokainen maakunta omana kokonaisuutenaan. Henkilömäärä riippuu yhteistyöalueen laajuudesta ja yhteistyömallista. Vastuumaakunnan minimitarve 32 htv. Liikennejärjestelmätyö: Maakunnan omana työnä yhteistyöalueeseen tukeutuen, noin 2 htv.Yksityisteiden parantamisavustukset: Maakunnan oman työnä, 0,1-0,5 htvJoukkoliikenne: Kouvola ja Kotka-Hamina ja maakunta toimivaltaisia viranomaisia. Maakunta järjestää sote-kuljetukset sekä huolehtii joukkoliikenteen integroinnista liikennejärjestelmätyöhön. Kokonaisresurssitarve 9 htv (Kotka-Hamina 4, Kouvola 4, maakunta 1) + sotekuljetustarpeet, joita ei vielä tässä yhteydessä pystytty arvioimaan.Saariston yhteysalusliikenne: Palvelu hankitaan ainakin vuoden 2023 loppuun asti Varsinais-Suomen maakunnalta, jos palvelun hinnoittelu on kohtuullisella tasolla.
LIIPA
MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN
Varsinaista estettä liikennetehtävien uudelle järjestämistavalle ei ole, mutta toiminnan kannalta huonona voidaan pitää tilannetta, että maakunnat eivät pääsisi keskenään sopimukseen yhteistyöalueesta, johon Kymenlaakso kuuluu, vaan ratkaisu jäisi valtionhallinnon päätettäväksi.
LIIPA
KUSTANNUSTEHOKKUUS JA VAIKUTTAVUUS
• Tienpidon ja liikenteen palveluiden kustannustehokkuuden ei uskota paranevan maakuntauudistuksen yhteydessä, koska toimintaan joudutaan sitomaan hieman enemmän henkilöresursseja kuin ennen uudistusta. Lisäresurssien tarve selviää tarkemmin maakuntien yhteistyömallin ja -rakenteiden selvittyä.
• Toiminnan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta parantaa se, jos maakuntien yhteistyöalue on riittävän laaja ja maakuntien yhteistyö toimii hyvin. Tällöin voidaan saada liikkumavaraa tuotekohtaiseen rahoituksen allokointiin maakunnittain.
• Toiminnan kansalaisvaikuttavuus voi parantua nykyisestä, kun tienpidon ja liikennepalveluiden strategiset ratkaisut tulevat kansanvaltaisen päätöksenteon piiriin.
LIIPA
RAHOITUS
Tienpito ja liikennejärjestelmätyö: LVM:n erillisrahoitus, vuonna 2018 ilman Iitin kuntaan kohdistuvia ja liikennetelematiikan määrärahoja on 10,7 M€, mistä päivittäiseen kunnossapitoon 5,5, Me, ylläpitoon 5,0 M€ ja investointi-luonteisiin parantamishankkeisiin sisältäen suunnittelun 0,2 M€
Yksityisteiden parantamisavustukset: vuosina 2017-2019 suuruusluokka 0,2 – 0,6 M€, vuodesta 2020 alkaen maakunnassa yleiskatteellista
Joukkoliikenne: Kouvolan ja Kotka-Haminan rahoitus LVM:n erillisrahoituksena, Maakunnan rahoitus 2020 alkaen yleiskatteellisena. Arvio vuositasolla: Kuntien avoin joukkoliikenne 4,66 M€, maakunnan avoin joukkoliikenne 0,23 M€, kuntien koulukuljetukset 8,62 M€, SOTE-kuljetukset 4,43 M€, KELA 2. asteen koulumatkat 0,93 M€ ja KELA SVL-korvaukset 4,43 M€
Saariston yhteysalusliikenne: vuonna 2016 yhteensä 2,05 M€.
LIIPA
MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN
- Alueidenkäyttö: Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa. Tavoitellaan kokonaisuus huomioiden tehoa, laatua, edullisuutta ja hyvää ympäristöä.
- Henkilökuljetusten järjestäminen: Kuvattu järjestämistapa luo yhteistyötarvetta maakunnan ja kaupunkien välille, vaikka joukkoliikenteen järjestämisen volyymi keskittyykin Kymenlaaksossa kaupungeille. Sote-kuljetustenorganisointia ja hankintatapaa tulee tarkastella yhteistyössä maakunnan soten, kaupunkien toimivaltaisten viranomaisten ja heidän nykyisten hankintaorganisaatioiden tai matkojen yhdistelyn palveluiden kanssa.
- Kaupunkien ja kuntien liikenneverkot, kadunpito ja tienpito: Maakunnan alueella olevan maantieverkon ja katujen hoidon ja ylläpidon rajapintaa tulisi tarkastella. Muodostamalla riittävän suuria hankintakokonaisuuksia voidaan saavuttaa kustannus- ja resurssisäästöjä.
LIIPA
TOIMITILAT
Liikennetehtäviä hoidetaan nyt pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiloista Kouvolassa, missä työskentelee noin 35 henkilöä. Pasilassa työskentelee eteläisen hankinta-alueen tehtävissä noin 20 henkilöä. Lisäksi Imatralta käsin työskentelee yksi aluevastaava.Maakunnan liitossa työskentelee liikennepalvelujen piiriin kuuluvissa tehtävissä 2-3 henkilöä, mutta ei ainuttakaan päätoimisesti.Joukkoliikennetehtävissä työskentelee Kotkan kaupungin tiloissa noin 4 henkilöä ja Kouvolan kaupungin tiloissa noin 4 henkilöä. Nämä henkilöt jatkavat todennäköisesti Kymenlaaksossa toteutettavan toimintamallin mukaisesti kaupunkien palveluksessa nykyisissä toimitiloissaan.
Lähtien siitä oletuksesta, että työskentelypaikkakuntien pakkosiirtoja ei maakuntauudistuksen yhteydessä tapahdu, Kouvolassa tarvitaan jatkossakin työskentelytilat noin 35 henkilölle.
LIIPA
Pelastus, turvallisuus ja varautuminen
PETURVARaportti 30.9.2017
PETURVA PROSESSIT 1/3• RISKIENHALLINTA
– Riskianalyysi, turvallisuusviestintä, ja valvontatehtävät • PELASTUSTOIMINTA
– Varautuminen päivittäisiin ja suuronnettomuuksiin sekä häiriötilanteisiin tai poikkeusoloihin
– Päivystysjärjestelyt, hälytys- ja johtamisjärjestelmät– Maakunnan kokonaisturvallisuuden tilannekuvan ylläpito– Pelastustoiminta ja öljyntorjunta– Paloasemat ja kalusto– Kansainvälinen toiminta ja raja-alueyhteistyö
• ENSIHOITO– Ensihoidon palvelujen tuottaminen yhteistyössä terveystoimen kanssa– Ensivastetoiminta
PETURVA
PETURVA PROSESSIT 2/3VARAUTUMINEN1. Maakuntakonsernin
varautumisen suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin
2. Maakunnan häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen sekä yhteistoiminta
3. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen (kuvassa) ja maakunnan riskiarvio
4. yhteistyö kuntiin varautumisessa ja valmiussuunnittelun tukemisessa
Varautumisverkosto - alueen toimijat
"Valmiusfoorumi"
Kuntien
edustajatPoliisi
Maakunnan varautumisen
sihteeristöPV
Maakunnan muut
tahot
Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen
Poikkihallinnollinen alueellinen sihteeristö
Toimiala- tai tilannetyyppikohtainen suunnittelu ja koordinaatio, esim. väestönsuojelun ja pelastustoiminnan suunnittelu yhteistoiminnassa pelastuslaitoksen johdolla
Työryhmä, esim. harjoituksen
suunnittelu ja toteutus
Työryhmä, esim. alueellinen
riskien arviointi
Työryhmä esim. ennakoivat
toimintaympäristön seuranta ja arviointi
Maakuntajohtaja foorumin
puheenjohtajana
Toimiala- tai tilannetyyppikohtainen suunnittelu ja koordinaatio, esim. epidemiavarautuminen terveystoimen johdolla
RVLJärjestö- ja
elinkeinoelämäedustusM
aaku
ntie
n vä
linen
yht
eist
yö(h
uom
ioid
en y
htei
styö
alue
et)
PETURVA
MAAKUNTAKONSERNIN MUUT TURVALLISUUSPALVELUT
Riskienhallinta (konsernihallinto esim. rahoitus, vakuuttaminen jne.) Turvallisuusjohtamisen järjestelmä (konsernihallinto osana normaalia
johtamista) Tietoturvallisuus (kaikki toimialat) Työturvallisuus (työterveyshuolto ja työsuojelu) Henkilöturvallisuus (kaikki toimialat) Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus (maakuntien tilakeskuksen kanssa
yhteistyössä) Rikosturvallisuus (poliisin kanssa yhteistyössä) Ympäristöturvallisuus (kaikki toimialat) Väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta (konsernihallinnon ohjeistus)
PETURVA PROSESSIT 3/3
PETURVA
TODETUT MUUTOSTARPEET JA MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN 1/3
Pelastustoimella Kymenlaaksossa on toimiva liikelaitosmalli, joka on osoittanut tehokkaaksi niin palvelutuotannoltaan kuin kustannusten hallinnassa. HE:n pelastustoimen järjestämiseksi tavoitteena on pelastustoimen ohjausjärjestelmän kehittäminen siten, että se mahdollistaa valtakunnalliset ja yhdenmukaiset toimintamallit, yhteiset tietojärjestelmät ja yhdenmukaiset palvelut koko maassa.
RISKIENHALLINTA JA PELASTUSTOIMINTA• Pelastustoimen riskienhallintaan ja varsinaiseen pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät on selkeästi
määritelty eri laeissa ja asetuksissa• Suorite- ja asiakasmääriin ei merkittävästi voida vaikuttaa, koska ”muuttujia” on runsaasti.• Sisäministeriö ohjeistaa pelastustoimen toimintavalmiuden riskialuepohjaisesti, käyttämällä
tukenaan valtakunnallista aineistoa. Tätä kautta määräytyy tarvittava htv-määrä kokonaisuudessa.
ENSIHOITO• Ensihoito on voimakkaassa murroksessa maakuntauudistuksessa• Pelastustoimi tekee ensihoidossa yhteistyötä sopimuspohjaisesti maakunnan terveysviranomaisten
kanssa• Pelastuslaitos on valmis tuottamaan ensihoitoa silloin kun tuotannossa voidaan tukeutua
paloasemaverkostoon ja se tuottaa synergiaetua valmiuden ja varautumisen osalta
PETURVA
TODETUT MUUTOSTARPEET JA MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN 2/3
VARAUTUMISEN MUUTOSTARPEET JA TOTEUTTAMINENMaakuntalaissa säädettävien alueellisen yhteisen varautumisen tehtävien hoitaminen (Maakuntalaki 142 §) • Hyödynnetään maakunnassa olevaa Valmius- ja
turvallisuusfoorumia, muuttamalla kokoonpanoa ja toimintaa vastaamaan maakunnan varautumisen yhteensovittamistehtävää
• Maakunnan riskiarvio Kymenlaakson osalta on laadittu viranomaisyhteistyönä ja päivitetty 2017 (kuvassa)
– Täyttää uuden velvoitteen riskiarvion kokoamiseen, maakunta jatkossa vastaa kokoamisesta
• Kymenlaakson valmiuskortteja muuttamalla sovitaan toimintamallit eri häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
• Maakunnan tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyö kuntiin varautumisessa ja valmiussuunnittelun tukemisessa
Kun varautuminen hoidetaan toimialavastuullisesti maakunnassa, vaadittava resursointi yhteensovittamiseen ja maakuntalain mukaisiin uusiin tehtäviin on n. 2 htv(pelastuslaitos).
Sisäministeriön tehtävä on yhteen sovittaa maakuntien toimintaa ja tukea maakuntia niiden alueellisen yhteisen varautumisen tehtävissä.
PETURVA
TODETUT MUUTOSTARPEET JA MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN 3/3
TURVALLISUUSPAVELUJEN MUUTOSTARPEET JA TOTEUTTAMINEN• Maakunnalle tulee laatia malli, jolla turvallisuustoiminnan kokonaisuuteen liittyvät asiat pystytään
hahmottamaan mahdollisimman kattavasti. – Osa maakunnan turvallisuustehtävistä on toimialoille kuuluvia velvoitteita ja viranomaistehtäviä.
• Maakuntakonsernin turvallisuustehtävät suunnitellaan konsernin johdolla ja toimialojen yhteistyönä.
Riskienhallintaryhmän perustaminen maakuntakonserniin, jonka tehtävänä:• Maakunnan toimintaan liittyvien riskien kartoittaminen, arviointi ja hallinta sekä
riskienhallintamenetelmien kehittäminen ja seuranta • Maakunnan yhteisen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden ohjaaminen sekä turvallisuustarpeiden
yhteensovittaminen• Turvallisuudenhallintaa koskevien linjausten valmistelu, mukaan lukien henkilö-, toimitila-, rikos- ja
sidosryhmäturvallisuus, suojeluasiat sekä osaltaan poikkeusoloihin varautumista koskevat asiat• Turvallisuusselvitysten koordinointi• Turvallisuusasioita koskeva koulutus ja neuvonta• Sisäinen valvonta ja tarkastus• HUOM! Toimialat vastaavat riskienhallinnasta kiinteänä osana johtamisprosesseja - yhteisten asioiden
osalta riskienhallintaryhmä tukee toimialoja
PETURVA
Kymenlaakson pelastuslaitos 2016
Kuntia 7Asukkaita 177 659Vakanssit 207 Nettomenot / asukas € 78,99 Vakinaisia paloasemia 5Sopimuspalokuntia 34Sotilaspalokuntia 2Valvontasuunnitelman mukaisia valvontatehtäviä(sisältää omavalvonnan)
6 700
Turvallisuusviestintä % väestöstä(henkilöt yht.)
18(38 299)
Pelastustoimentehtäviä 3 542 Ensihoidon tehtäviä 13 106
Pelastuslaitoksen tulostavoitteet on määritelty palvelutasopäätöksessä• mitoitettu valtakunnallisen
riskianalyysin perusteella• voimassaoloa jatkettu
vuoden 2020 loppuun• valtakunnallista kehittämistä
tehdään pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta
• pelastustoimen uudistuksen yhteydessä kehitetään uusia indikaattoreita valtakunnallisesti
PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU
PETURVA
TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA- Pelastuslaitos on sisäisen turvallisuuden viranomainen, jonka toiminnan järjestämistä
ohjaa palvelutasopäätös- Järjestämisvastuusta voisi huolehtia maakuntavaltuusto sekä maakuntajohtaja, joiden
alaisena toimisi pelastuslaitos-liikelaitos- Pelastuslaitoksella on yhteistoimintasopimukset olemassa naapurimaakuntien
pelastuslaitosten kanssa.- Asumisen turvallisuuden kehittämisessä tärkeintä on yhteistoiminnan kehittäminen
sosiaaliviranomaisten kanssa- vanhukset, syrjäytyneet, toimintakyvyltään rajoittuneet
- Pelastustoimi ja ensihoito kehittävät yhteistyössä monitoimiyksiköitä- monitoimiyksiköt palvelevat etenkin harva-alueella sekä pelastuksen että ensihoidon
asiakkaitaTOIMITILAT- Pelastustoimella on tuotannon vaatima paloasemaverkosto ja sen kehittämissuunnitelmaRAHOITUS- Pelastuslaitos laatii suunnitelman toimintansa sopeuttamiseksi laskennalliseen
rahoitukseen vuoteen 2025 saakka.
MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN
PETURVA
VARAUTUMISEN MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN
Kuva: Konsernin sisäinen varautumisen yhteensovittaminen (Sote- ja maakuntauudistuksen muistio ”Maakuntien varautumis-tehtävät ja organisoituminen, esimerkit” 10.5.2017).
PETURVA
KUNNAT
MAAKUNNAN PELASTUSLAITOS JOHTAA
VARAUTUMISTA PELASTUSTOIMINNAN
TEHTÄVIIN JA YHTEENSOVITTAA
MUUTA VARAUTUMISTA(pelastuslaki 379/2011, 47§)
MUUTORG.
VARAUT.
PV:NVARAUT.
RAJANVARAUT.
PELASTUSTOIMINTAAN VARAUTUMINEN
MAAKUNTA VALTIO
PELASTUSLAITOKSEN VARAUTUMINEN
SOTENVARAUTUMINEN
MAKUN MUIDEN ORGANISAATIOIDEN
VARAUTUMINEN
POLIISINVARAUT.
ALUEELLINEN JA KANSALLINEN VALMIUS SUURONNETTOMUUKSIIN, HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN (ML. SOTATILA)
KUNTIEN VARAUTUMINEN
Esimerkki toimialakohtaisesta varautumisesta
PETURVA
2
Prosessit ja prosessin omistajat maakunnassa
Yrityspalvelujen prosessi muodostuu yritysten aktivoinnista, rahoituksesta, maksatuksesta jamahdollisista jälkitoimista, kuten raportoinneista ja mahdollisista takaisinperinnöistä. Asiakkaanjälkikontaktointi ja jatkopolulle ohjaus on myös osa prosessia jota voisi vahvistaa entisestään. Tämäon myös osa palvelun laadunvalvontaa, joka on järjestäjän keskeinen tehtävä. Aktivointia pyritääntekemään yhteistyössä seudullisten yrityspalvelujen ja valtion Team Finland –toimijoiden kanssa.Yhteistyöllä mahdollistetaan asiakkaalle saumaton palvelupolku ja pyritään tuottamaanratkaisukeskeistä palvelua kustannustehokkaasti ja asiakkaan kannalta vaivattomasti.Yhteistyöprosessista vastaa maakunta, pohjautuen Seudullisten yrityspalvelujen sopimukseen jostaELY-keskus on aiemmin vastannut. Nykyinen sopimus on voimassa toistaiseksi, mutta sitäuudistetaan ennen maakunnan aloittamista
Prosesseja uudistetaan ja prosessikuvauksia tuotetaan lisää myöhemmässä vaiheessa yritystenelinkaaren tai muun yhdessä sovitun asiakkuussegmentoinnin mukaisesti (esimerkiksiyritystoiminnan aloittaminen, osaamisen kehittäminen, rekrytointi, omistajanvaihdokset,yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen, muutokset yrityksen toiminnassa).
Osaavan työvoiman saatavuus ja työvoiman hankinta
Osaamisen kehittämisen kokonaisuus rakentuu elinkeinoelämän kasvuun ja kilpailukykyyn liittyvienhaasteiden tunnistamiseen ja työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointiin, johon Kymenlaaksossaollaan luomassa yhdessä ELYn, TE-toimiston, maakunnan liiton, elinkeinoelämän, oppilaitosten jamuiden sidosryhmien kanssa ennakointimallia. Yritysten tarpeet edellyttävät nopeitaasiakaslähtöisiä ratkaisuja, joihin yrityslähtöisellä koulutuksella (kasvupalvelukoulutus) voidaanvastata nopeasti. Prosessia on kuvattu alla esimerkinomaisena yhteishankintakoulutuksen nykyisenäprosessina. Kasvupalvelukoulutuksella ei voida tuottaa osatutkintoon tai tutkintoon johtaviakoulutuksia. Valtakunnalliset ja Kymenlaakson alueen järjestämisluvan saaneet kouluttajat voivattuottaa OKM:n rahoituksella VOS-työvoimakoulutusta, jonka sisällöstä ja laajuudesta neneuvottelevat ELY-keskuksen (jatkossa maakunnan) kanssa ja jonka oppilasvalinnoista päättää TE-toimisto (jatkossa maakunta). Ammatillisiin osa- tai kokonaistutkintoihin tähtäävän koulutuksenjärjestävät järjestämisluvan saaneet oppilaitokset. XAMK järjestää ammattikorkeakoulutasoistaalempaan korkeakoulututkintoon tähtäävää koulutus ja lisä-, täydennys- ja muuntokoulutusta.Maakunnan tehtävä on ennakoinnin ja verkostoyhteistyön avulla valvoa että työvoimansaatavuuden ja osaamisen kehittämisen resurssit, oppilaspaikat ja oppilasvuodet ovat riittävätmaakunnan elinkeinoelämän tarpeisiin.
Rekrytointipalveluprosessikuvaukset tulevat myöhemmin.
RAHOITUSPROSESSIT HENKILÖ- JA YRITYSASIAKKAALLE
Henkilö- ja yritysrahoitusprosessien määrärahan käytön suunnittelu perustuu maakunnankasvupalveluiden tavoitteisiin, haluttuihin vaikuttavuustavoitteisiin, ennakointitietoonelinkeinoelämän ja työvoiman laadusta ja sisällöstä, asiakkaiden tarpeisiin ja tiedolla johtamiseen.Määrärahan seurantatiedot, kuten sidonta-asteet, kohdentuminen sovittuihin tavoitteisiin,tuloksellisuus ja vaikuttavuustiedot ovat rahoitusprosessien oleellinen osa, kuten sisäinen tarkastusja riskien valvonta sekä maksatusprosessit. Osan prosesseista (kuten palkkatuki tai starttiraha) voitulkita sisältävän tukielementtiä niin henkilö- kuin yritysasiakkaalle. Tästä syystä Kasvupalveluita onosin hankalakin eriyttää henkilö- ja yritysasiakkaiden palveluiksi.
3
Yritysasiakkaan rahoitusprosessi on viranomaistoimintaa ja muodostuupääpiirteissään allaolevan mukaisesti. Eri palvelujen ja prosessien välillä onvariaatiota.
· ennakkokeskustelu asiakkaan kanssa / tarpeen arviointi· rahoitushakemus asiakkaalta· hakemuksen käsittely ja neuvottelut· rahoitusesitys ja päätös· maksatushakemus asiakkaalta· maksatusesittely ja päätös· mahdolliset jälkitoimet (raportoinnit, takaisinperinnät ym.)
Yritysten kehittämispalveluissa prosessi on hieman erilainen ja kevennetty:
· asiakastarpeen arviointi· kilpailutetun konsultin valinta yhdessä asiakkaan kanssa· tilauksen tekeminen asiakkaan puolesta konsultille· laadun valvonta maksatuksen yhteydessä
Kehittämispalveluissa konsultteja kouluttajia kilpailutetaan kerralla suuri määrä asiakkaanvalittavaksi. Koulutuspalveluihin liittyen tehdään lisäksi minikilpailutuksia. Muihinrahoituspalveluihin liittyvät konsulttipalvelut tarkastellaan ja tarvittaessa kilpailutetaantapauskohtaisesti. Yritysasiakkaan rahoitus- ja kehittämispalveluja on myönnetty ELY-keskuksissa.
STARTTIRAHA
Starttirahaprosessi:
1. Asiakkaan tapaaminen
· yritysidean- ja yrittäjänä toimimisen arviointi· ohjeistetaan tekemään sähköinen hakemus· ohjaus yrittäjyyskoulutukseen, jos yritysosaaminen on puutteellista· ohjaus alueen uusyrityskeskukseen, jos kannattavuuslaskelmat tai liiketoimintasuunnitelma
vaatii hiomista
2. Hakemuksen käsittely
· virkailija ottaa hakemuksen käsittelyyn Ura järjestelmästä· pyytää tarvittaessa ulkopuolisen lausunnon yritysideasta
· kontaktoi tarpeen mukaan asiakasta, jos hakemus tarvitsee lisäselvityksiä· käsittelyaika n. 2 viikkoa = asiakas saa päätöksen
4
Yrittäjyydestä kiinnostuneille järjestetään Kaakkois-Suomessa (Kotka, Kouvola,Imatra ja Lappeenranta) tilaisuuksia 5-6/ vuosi/ paikkakunta joissa käydään läpimm:· Starttirahan saamisen edellytykset· mitä valmiuksia yrittäjältä vaaditaan· yrittäjän vakuutukset· kirjanpito· verottajan info
PALKKATUKI
Palkkatukea voidaan myöntää tiettyjen kriteerien perusteella työnantajalle. Palkkatuenmyöntämisen ehdoilla voidaan suunnata määrärahan käyttöä haluttujen elinkeino- taityövoimapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Palkkatuen kestoa, €-määriä ja kohdentamistatiettyihin asiakasryhmiin tai palveluihin tulee suunnitella kasvupalveluohjelman (strategian)suuntaisesti.
Palkkatuki-prosessi (Kaakkois-Suomen TE-toimisto/Rahoitustiimi)
1) Työnantaja ilmoittaa sijoituspaikan avoimeksi ja rahoitustiimi kirjaa sen Uraan.2) Asiantuntijat etsivät omista hakijoistaan ehdokkaita, jotka täyttävät työnantajan tukitoiveet.3) Rahoitustiimi seuraa paikan tarjouksia ja täyttymistä.4) Työnantaja ilmoittaa valinnasta ja tarkistetaan hakijan käytettävissä oleva tukiaika-ja tuki% sekähakijan työllistymissuunnitelma.5) Työnantaja toimittaa hakemuksen mieluiten sähköisenä (TEM320) Uraan, mutta edelleen tuleemyös paperihakemuksia skannattuna rahoitustiimin sähköpostiin sekä postitse.6)Rahoitustiimi tarkistaa työnantajan verovelat, kaupparekisteri-/yhdistysrekisterinallekirjoitustiedot, hakemuksen oikeellisuuden. Tarvittaessa pyydetään lisätietoja työnantajalta.Kirjataan tiedot Uraan. Käsittelyaika 2 viikkoa.7) Rahoitustiimi tekee päätöksen ja hakee allekirjoituksen. Päätös postitetaan oikaisuvaatimuksenkanssa.8) Yhteydenottoihin merkitään tehty päätös Uraan ja tehdään työvoimapoliittinen lausunto.Tiedotetaan vastuuvirkailijaa päätöksestä.9) Jos päätöksen voimassaoloaikana tulee muutoksia tai ongelmia, niin rahoitustiimi selvittää.10)Tehdään maksatuksen lisärahapyynnöt; määrärahalisäys Uraan ja kirje työnantajalle.
Velvoitetyö:Rahoitustiimin virkailijat käyvät läpi velvoitelistaa Uran kertymä-kortilta ja tutkitaan merkintöjenoikeellisuus. Laitetaan muistilistavienti vastuuvirkailijalle suunnitelman päivitystä varten. Mikäliasiakas haluaa käyttää oikeuden, laitetaan työllistämisilmoitus hakijan kotikuntaan. (TEM 330)Prosessi hakemuksen osalta sama kuin edellä.
Hankkeet:Yhdistykset, joille myönnetty typo-rahoitus työllistämiseen, seurataan ministeriön jakamaa kiintiötähenkilötyövuosista. Muutoin prosessi sama.
5
KOULUTUSTEN YHTEISHANKINTA
TYÖVOIMAKOULUTUKSEN YHTEISHANKINTA (RekryKoulutus, TäsmäKoulutus, MuutosKoulutus)
Hankintaprosessi:
1) Työnantajan yhteydenotto (ELY tai TE) tai työnantajan kanssa yhdessä todettu koulutustarve2) Työnantajaa pyydetään tekemään esitys yhteishankintakoulutuksesta- Työnantaja täyttää esityslomakkeen (TEM6.07) ja toimittaa sen ELYyn tai TE-toimistoon (jossuorahankinta mahdollinen, esim. arvioitu TE-hallinnon maksuosuus alle 150.000euroa) tai ELY-keskukselle (kilpailuttamistilanne, jos TE-hallinnon arvioitu maksuosuusyli 150.000 euroa).3) Esityksen kollegiaalinen keskustelu ELYn ja TE-toimiston kanssa.4) Päätös työnantajan esitykseen (lomake TEM6.15)- Esitys joko hyväksytään tai ei hyväksytä (perustelut lomakkeelle molemmissa tapauksissa)5) Jos esitys hyväksytään ja TE-toimisto hankintayksikkönä, TE-toimisto tekee päätöksensuorahankinnasta. ELY kilpailuttaa suorahankintarajan ylittävät koulutukset.6) ELYn tai TE-toimiston tarjouspyyntö työnantajan kanssa sovitulle koulutuspalvelun tuottajalle.7) Koulutuspalvelun tuottaja tekee tarjouksen (lomake TEM6.05).8) Tarjouksen käsittely/arviointi, johon myös työnantaja osallistuu.9) Hankintasopimuksen laatiminen, jonka allekirjoittajina koulutuksen ostajat, työnantaja ELY tai/jaTE-toimisto ja myyjänä koulutuksenjärjestäjä. Hankintasopimuksessa määritellään mm. ostajienmaksuosuudet ja muut työvoimakoulutuksen yleiset hankintaehdot.10) Oppilashankinta (koulutus yleishaussa), tai työnantajien nimeämät koulutukseen osallistuvat.11) Koulutuksen toteutus12) Palaute koulutuksen toteutumisesta opiskelijoilta ja työnantajan edustajalta (yleensä OPAL-palautejärjestelmää käyttäen).
Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä
Kaikkien ELY-keskusten, TE-toimistojen ja muiden TEM-konsernilaisten yritysasiantuntijoidenkäytössä on asiakkuudenhallintajärjestelmä YCRM, jonka omistaja ja ylläpitäjä on TEM/KEHA.Käyttäjiä Kaakkois-Suomessa on 22, joista Kymenlaakson maakuntaan on siirtymässä noin 15.
Rahoitusprosessien tietojärjestelmänä on investointi- ja kehittämisavustuksissa jakehittämispalveluissa Tuki2014, jossa Kymenlaaksoon mahdollisesti siirtyviä käyttäjiä alle 5.
Palkkatuen, starttirahan ja koulutuksen yhteishankinnan tietojärjestelmänä on tällä hetkellä URA,jolle ollaan tekemässä seuraajaksi uutta modernimpaa tietojärjestelmää, joka on tarkoitus saadakäyttöön viimeistään maakunnan aloittaessa. Samaa järjestelmää käytetään myöstyöllisyyspalveluiden ja kotouttamisprosessin puolella ja prosessi. Käyttäjiä ovat kaikki TE-toimistolaiset ja noin 5 ELYn henkilöstöön kuuluvaa henkilöä.
6
3. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmastakunkin prosessin osalta
Yritysasiakkuusprosessin osalta on todettu tarpeelliseksi käydä lisää roolikeskustelua kuntien,valtion ja seudullisten yrityspalvelutoimijoiden kanssa. Tähän tarkoitukseen on käynnistetty ELY-keskuksessa TEMin kanssa yhteistyössä pilottihanke, joka jatkaa 2017 pidettyjen RatkaisukeskeinenYrityspalvelu-työpajojen teemaa. Koska yrityspalvelujen järjestäminen on maakunnallevapaaehtoista käytettävissä olevan yleiskatteellisen rahoituksen puitteissa, on tarve keskustellapriorisoinneista ja erityisesti päällekkäisyyksien poistamisesta julkisten yrityspalvelujen osalta. Tämäsaattaa myös luoda kunnille paineita lisäpanostuksiin elinvoimapalveluissa.
4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle
Pilotti yhteistyömallien kehittämiseksi on käynnissä ja herättää hyvin kiinnostusta eri toimijoissa.Yksityisten palveluntuottajien, oppilaitosten ja kolmannen sektorinkin innostus asian tiimoilta onmerkittävää. Elinvoimapalvelut ovat maakunnalle merkittäviä ja toivottavaa on, että panostustaollaan yritysten kasvuun ja työllisyyden lisäämiseen laittamassa. Yrityksille tehdyssä kyselyssä 2018tärkeimmiksi kohdiksi kasvun edistämisessä nousivat huoli osaavan työvoiman saatavuudesta sekärahoituksen ja resurssien riittäminen.
5. Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuuttakunkin prosessin osalta
Myöntämistä, maksamista ja laadun valvontaa, vaikuttavuuden ja kustannusten seurantaa vartentarvitaan tietojärjestelmä. Olisi hyvä, jos mahdollisimman paljon voitaisiin hyödyntää olemassaolevia järjestelmiä, joihinkin TEMin järjestelmiin saattaa olla tulossa myös käyttövelvoite (digilakivasta luonnoksena) Liikkuvat rahasummat ovat suhteellisen pieniä ja on järkevää, että niitä vartenon valtakunnallisia tietojärjestelmiä. Toimivalla ja luotettavalla tietojärjestelmällä on kuitenkin suurimerkitys esim. siihen, että yritykset ylipäätään uskaltavat luovuttaa tietoja tarpeen arviointia vartenja että lähtötiedot ja tulokset saadaan luotettavasti arkistoitua esim. prosessiin kuuluvaajälkikontaktointia ja vaikuttavuuden arviointia varten. Järjestäjälle tiedolla johtaminen on aivankeskeistä ja sitä ei voida tehdä ilman toimivia järjestelmiä.
Onko Kymenlaakso markkinana houkutteleva yksityisille palvelun tuottajille? Kymenlaaksossa toimiitällä hetkellä kolme hyväksyttyä kehittämispalvelukonsulttia ja Etelä-Karjalassa kuusi. Joskilpailutettava bisnes on kovin pieni, yksityiset palveluntuottajat eivät sitoudu kehittämäänpalveluitaan eivätkä välttämättä ole kiinnostuneita edes tarjoamaan. Jos maakunnassa päädytäänjärjestämään kehittämispalvelutyyppisiä palveluita, voisi olla järkevää kilpailuttaa niitäyhteistoiminnassa useamman maakunnan kanssa. Tavoitteen pitää jatkossakin olla se, ettäyrityksille pyritään hankkimaan parasta mahdollista osaamista. Koulutusten järjestäjät markkinoivatkoulutuksia itse ja toimisto toisensa jälkeen kommentoi, että Kaakkois-Suomi on haastava aluesaada koulutuksia kasaan. Seudullisten yrityspalvelujen ja valtion toimijoiden keskinäisessäyhteistyössä ja rooleissa on vielä keskusteltavaa ja parannettavaa. Asiakasohjaus on oltavaratkaisukeskeistä ja kaikkiin suuntiin toimivaa. On myös huolehdittava siitä, ettei tuoteta julkisinvaroin toistensa kanssa kilpailevia palveluita vaan pyritään toisiaan täydentäviinpalvelukokonaisuuksiin.
Maakunta tulee tarvitsemaan yrityspalvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen riittävät resurssit,siten että se voi varmistaa yhdessä kuntien ja kaupunkien sekä palveluntuottajien kanssa toimivatpalvelupolut ja monikanavaiset palvelut.
7
6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden jasuoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit jatalousresurssit)Suoritteet ja asiakasmäärätHenkilöstön määrä ja HTV
Palvelutuotantoa voidaan tarkemmin suunnitella vasta kun käytettävissä oleva rahoitus on tiedossa.Kehittämispalveluita on nyt kilpailutettu siten että ne ovat käytettävissä 31.12.2020 saakka.Sopimukset ovat siirrettävissä maakunnille. EAKR-rahoitus on välitettävä ohjelman mukaisesti.
Kuva 1. Uudet avoimet työpaikat keskimäärin kuukauden aikana Kymenlaaksossa vuosina 2008-2018 (neljännesvuositietotammi-huhtikuu) sekä vuosimuutos.
Avoimien työpaikkojen määrä ja sisältö kuvataan myöhemmin. Rekrytointiprosessi ja osaamisenkehittämiseen liittyvät prosessit kuvataan myöhemmin.
Muiden palveluiden osalta täytyy tehdä valintoja. Kehittämis- ja investointiavustushakemuksia ontullut keskimäärin 19 kpl vuodessa ja rahoitettuja yrityksiä on ollut noin 17 kpl vuodessa. Yrityksenkehittämisavustushankkeet on rahoitettu pääosin EAKR-rahoituksella, mutta vuosina 2014-2016käytettiin yhteensä noin miljoona euroa kansallista rahoitusta. Yrityksen kehittämisavustuksiin onohjelmakauden 2014-2020 aikana käytetty vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa. Kaakkois-Suomessaanalyysi- ja konsultointipalveluita on myönnetty vuosittain noin 40 päätöksellä 123 000 euroa.Palveluita hyödyntäneitä yrityksiä on kuitenkin vähemmän, koska samalle yritykselle on voituvuoden aikana myöntää palveluita useaan kertaan.
Palveluiden käyttöä maakunnittain on pystytty seuraamaan 11.5.2017 alkaen. 11.5.2017-8.4.2017palveluiden käyttö maakunnittain on jakautunut niin, että Kymenlaaksoon on kohdistunut 57 %analyysi- ja konsultointipalveluihin käytetyistä varoista. Koulutusohjelmia on järjestetty Kaakkois-Suomen alueella vuosittain 2-3 ja niihin on osallistunut n. 12 yritystä/koulutusohjelma. VuosittainKaakkois-Suomessa on käytetty koulutukseen keskimäärin noin 129 000 euroa. Koulutuksiin onosallistunut yrityksiä molemmista maakunnista, eikä maakuntakohtaista tietoa vuosilta 2015-2017ole saatavissa.
Palvelu on käytännössä ollut viranomaistyönä myönnettävää rahoitusta, jolla hankitaan yritykseenyksityisen palveluntuottajan tuottamaa konsultointia tai tehdään investointeja. Tulevaisuudenkasvupalveluja pyritään hankkimaan siten että hankitaan vaikuttavuutta, ei esimerkiksi koulutus- taikonsultointipäiviä. Tämä vaatii merkittävän määrän markkinavuoropuhelua ja keskustelua
8
palveluntuottajien insentiiveistä sekä vaikuttavuusmittareista.
Henkilöstöä tarvitaan aktivointiin, rahoitus- ja maksatusprosessiin sekäjälkitoimiin, palvelutarpeiden ennakointiin, palvelujen hankintaan ym.Summittainen arvio on alle 10 htv. Synergioita voi syntyä muiden rahoitus- ja hankintaprosessienkanssa.
7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihinProsessien rajapinnat. Yhteistyötarpeet
Merkittävä rajapinta yrityspalveluissa on MMM:n yritysrahoitus ja toisaalta EAKR-kehittämistuet.TEMin kannalta keskeistä on työvoima- ja elinkeinopolitiikan yhdistäminen Kasvupolitiikaksi, jokaperustuu siihen, että kun yritykset kasvavat, ne tarvitsevat myös osaamisen kehittymistä ja uuttatyövoimaa. Yritysten ja työntekijöiden osaamisen kehittämisessä merkittävä rooli on alueidenoppilaitoksilla. Koordinaatiosta oppilaitosten osaamisen kehittämis- ja yrityspalvelujen kanssa tuleehuolehtia ja pyrkiä lisäämään oppilaitosten palvelujen tunnettuutta yrityskentässä. Yhteistyökoulutuksen järjestäjien kanssa on keskeistä myös osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi.
On tarkoituksenmukaista pyrkiä yhteistyösopimukseen seudullisten yrityspalvelujen ja toisaaltamyös Team Finland-toimijoiden kanssa. Sopimuksen sisältöä voisivat olla yhteiset tavoitteet,roolijako, yhteiset toimintatavat sekä mittaristo ja seurantamallit liittyen eriyritysasiakassegmentteihin. Mahdollisia Team Finland-yhteistyöalueita voisivat olla invest-in,matkailu, sote-ala, teknologiayritykset (aloittavat ja kasvavat), yhteiset tilaisuudet, tiedonvaihto,innovaatio-asiat ym. Asiaa työstetään TEM/ELY/TE-yrityspalvelupilotissa ja ehdotelmia pyritäänsaamaan aikaan vuoden 2019 loppuun mennessä.
8. Toiminnan järjestämistapa
Kasvupalvelujen yrityspalvelut ovat pääsääntöisesti rahoituspäätöksiä, joko yritysten investointeihintai kehittämiseen. Kehittämistä tehdään yrityksen omana työnä tai sitä varten hankitaan yksityisiäkonsulttipalveluja. Rahoituspäätösten tekeminen on Aluekehitys- ja kasvupalvelulaintämänhetkisessä luonnoksessa määritelty viranomaistehtäväksi, joka maakunnan tulee hoitaa itse.
Suurin osa yritysrahoituksesta tullee jatkossa EAKR-ohjelman kautta ja rakennerahastotehtävätkokonaisuudessaan ovat viranomaistehtäviä, maksatus mukaan lukien. Tulkitsemme että tämäviranomaistehtävä olisi silloin hoidettava maakunnan järjestäjäorganisaatiossa. Asiaan liittyväkysymys on se, miten rakennerahastotehtävät järjestetään, TEM on toivonut, että maakunnattekisivät niiden suhteen yhteistyötä, jolloin hallinto kokonaisuudessaan muodostuisi kevyemmäksi jakustannustehokkaammaksi. Kymenlaakso on 5.4. 2018 tiedon mukaan päätymässä siihen, ettähoitaa rakennerahastotehtävät itse 1.1.2020 alkaen. Synergioita voidaan saavuttaa sillä, ettäerilaiset EU-rahastotehtävät mukaan lukien Maaseuturahasto voitaisiin tehdä maakunnassa yhdessäpaikassa. Maaseutuhallinnon asioissa on vastaavasti synergiaa saatavissa maakuntien välillä taikunnallisten maaseututoimintojen ja aluehallinnon välillä. Palveluiden järjestämisessä ylipäätään onsaavutettavissa synergiaa, kun kootaan vahva järjestäjäorganisaatio, jossa tehdään maakunnankaikki suunnittelu, seuranta, valvonnat, hankinnat ym. Hankintojen suunnittelu tietysti on jokaisensubstanssin erityisosaamista.
9
Ns. rahoituslaissa, joka liittyy Aluekehitys- ja kasvupalvelulakiin, on määriteltyne tavat, joilla yritysavustuksia voidaan myöntää. Suuria muutoksia nykyiseensiellä ei ole, lukuun ottamatta ehkä palvelusetelimallia, joten alla avattu hieman tarkemminkäytäntöä muutamien rahoituspalveluiden osalta.
Nykyiset Kehittämispalvelut ovat hyvä esimerkki Kasvupalvelun tyyppisestä yrityspalvelusta. Yrityson yhteydessä ELY-keskukseen, jossa sen palvelutarve arvioidaan ja harkinnan mukaan tehdäänrahoituspäätös konsultti- tai koulutuspalvelusta. ELY-keskus on kilpailuttanut valmiiksi erilaisiakehittämis- ja koulutuspalveluja tarjoavia yksityisiä yrityksiä, joista yritys sitten voi valita itselleenparhaiten sopivan. ELY-keskuksen yritysasiantuntija voi tarvittaessa auttaa valinnassa. Yksityisiäpalveluntuottajia on ympäri Suomea, joten valinnanvaraa on hyvin. Hinta asiakkaalle ei vaihtelevaan kilpailutuksessa on pyydetty ottamaan huomioon mahdolliset matkakustannukset. Asiakas saakäytännössä palvelusetelin ja häneltä pyydetään palautetta palvelun laadusta. Palveluntuottajamyös raportoi ELY-keskukselle päin siitä mitä toimenpiteitä yrityksessä on tehty, jolloin palvelunlaatua pystytään valvomaan.
Muita keskeisiä yrityspalveluja ovat esimerkiksi starttirahat ja palkkatuki. Starttirahan suhteen onollut käytössä menettelytapa, jossa starttirahahakemuksen käsittelyä varten on voitu hankkiamuulta yrityspalvelutoimijalta lausunto alkavan yrityksen liiketoimintasuunnitelmankannattavuusedellytysten täyttymisestä. Osittain harkintaa on tehty myös suoraan itse TE-toimistossa. Lausunnon antajat on kilpailutettu ja mahdollisia lausunnon antajia ovat olleetmuutamat yksityiset konsulttiyritykset mutta toisaalta myös alueen kehitysyhtiöt. Prosessi on keveäja sillä ollaan pyritty ns yhden luukun palveluotteeseen. Kun alkava yritys käy perusneuvonnassakehitysyhtiössä, hän voi samalla saada starttirahalausunnon, jota voidaan käyttää myös Finnveranaloittavan yrityksen rahoituspäätöksen käsittelyn apuna. Päätös starttirahasta on kuitenkinrahoituspäätös eli viranomaispäätös, joka on maakunnan oma tehtävä.
Pääsääntöisesti aluekehitys- ja kasvupalvelulaissa todetaan, että maakunta voi tuottaayrityspalveluja, kun taas rekrytointi- ja osaamispalveluja sekä kotoutumisen edistämisen palvelujaon tuotettava. Palkkatuki on ainoa yrityksille suunnattu tukimuoto, josta todetaan, että maakunnantulee varata rahaa palkkatuen myöntämistä varten. Palkkatukipäätöksen edellytykset liittyväterityisesti työnhakija-asiakkaaseen, mutta myös yrityksen edellytykset tarkistetaanviranomaistoimenpiteenä.
Maakunnan järjestämisorganisaatiolle kuuluvia tehtäviä ovat järjestäjän käsikirjan (alueuudistus.fi)mukaan:
1. suunnittelu ja seuranta2. ohjaus ja valvonta3. palvelujen hankinta ja hallinta4. kehittäminen5. yhteistyö
Mitä nämä ovat yrityspalvelujen näkökulmasta?
1. Suunnittelu ja seurantaMaakunta tekee strategian, jossa otetaan kantaa (muiden muassa) alueen elinkeinoelämän jatyöllisyyden tilanteeseen sekä tahtotilaan jolla niitä aiotaan kehittää. Strategian ja toiminnanperustaksi tarvitaan kiinteää keskusteluyhteyttä alueen toimijoiden ja erityisesti asiakkaiden kanssa.
10
Elinkeinoelämän osaamistarpeiden ennakointi ja yhteistyö oppilaitosten sekäesim Ohjaamo-toimijoiden kanssa on hyvin keskeistä. Kasvupalvelun sisällä onjo kiinteä linkki yritys- ja työllisyyspalveluiden kesken. Lähtökohta ajattelulle on että kun yrityksetkasvavat, ne myös työllistävät. Kasvaakseen yritykset yleensä tarvitsevat erityisesti osaamisenlisäämistä, jota voi tapahtua henkilöstöä kouluttamalla, uusia osaajia rekrytoimalla taikehittämisohjelmilla ja konsultoinneilla. Palvelut on suunniteltava asiakaslähtöisesti ja huolehdittavapalvelujen integraatiosta kunnan, valtion ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Tämä on kirjattumaakunnan tehtäväksi ja siihen liittyvät mm allianssimallit.
Maakunnan tulee seurata palvelujen vaikuttavuutta, kustannustehokkuutta ja laatua sekä myösraportoida näistä asioista. Tiedolla johtamisen alustojen on oltava kunnossa. Suunnittelulla jaseurannalla on päättymätön ja oppiva sykli.
2. Ohjaus ja valvontaPalvelutuotannon ohjaus ja valvonta tulee huolehtia erittäin hyvin, sillä maakunnalla on vastuurahojen riittävyydestä ja asiakkaan saaman palvelun laadusta. Palveluntuottajien toimintaa onseurattava ja huolehdittava esimerkiksi siitä, että se tarjoaa kilpailutuksessa edellytetyn mukaistapalvelua. Edellytyksenä voi olla esimerkiksi kouluttajan/konsultin tietynlainen koulutus- jaosaamistaso.
3. Palvelujen hankinta ja hallintaMaakunta hankkii asiakkaiden tarvitsemat palvelut ja hallitsee palveluntuottajaverkostoa. Maakuntaei tuota itse yrityspalveluita vaan tekee palveluntarvearvioinnit ja rahoituspäätökset ja ohjaaasiakkaan yksityisille kilpailutetuille palveluntuottajille, joista asiakas valitsee. Näin siis niissätapauksissa joissa rahoituspäätös sisältää tällaisia palveluita (esim. investointiavustukset eivätsisällä). Palveluiden hankinnassa voidaan ja tulee soveltaa innovatiivisia hankintamenetelmiä, jolloinvoidaan hankkia vaikuttavuutta. Koska tämä on uusi tapa, se vaatii henkilöstöltä kouluttautumista jatoisaalta myös markkinavuoropuhelua yksityisten palveluntuottajien kanssa. Asiakkaanvalinnanvapausmahdollisuudesta on kilpailutuksen keinoin huolehdittava. Hankintasopimuksienavulla pystytään ohjaamaan ja seuraamaan palveluntuottajia. Työ vaatii hyvää sopimusosaamista.
4. KehittäminenJärjestäjän käsikirjassa tämä kohta on kuvattu niin että maakunnan järjestäjätehtävänä onkoordinoida alueen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Taustatekstit viittaavat lähinnäsote-alan kehittämiseen ja odotuksiin siitä, että sotedigiyrityksistä kasvaisi uusia kansainvälisiäyrityksiä. Vähintäänkin maakunnan tulee pyrkiä tukemaan tällaisten yritysten kasvuedellytyksiäpalveluidensa keinoin ja toisaalta tekemään tiivistä yhteistyötä myös Business Finlandin kaltaistentoimijoiden kanssa, jotta asiakkaille olisivat nämä palvelut mahdollisimman helpon palvelupolunpäässä. Tätä toimintaa tukemaan on jokaiseen maakuntaan tulossa Team Finland kasvu- jakansainvälistymiskoordinaattori, joka sparraa yrityksiä kasvuun ja etsii heille palveluratkaisuja.
5. YhteistyöTähän järjestäjän tehtävään kuuluvat erilaisten yhteistyömuotojen luominen ja toisaalta myösedunvalvonta ja verkostojohtaminen. Yrityspalvelujen näkökulmasta on järkevää luoda sopimusmallikuntien, maakunnan ja valtion (BF) toimijoiden välillä. Sopimuksessa tulee voida sopia rooleista eriasiakassegmenteissä, yhteisistä tilaisuuksista sekä asiakkuussuunnittelusta. Päällekkäisyyksienpurkaminen on tässä toiminnassa tavoitteena ja toisaalta myös mahdollisimman saumattomienpalvelupolkujen luominen asiakkaalle, riippumatta siitä tuleeko palvelu kunnalta, maakunnalta,
11
yksityiseltä palveluntuottajalta vai valtion toimijoilta. Joidenkinkokonaisuuksien osalta kannattaa kokeilla myös allianssimallin soveltamista.ELY-keskuksen ja TE-toimiston pilottihanke pyrkii luomaan niin sopimuksen kuin allianssikokeilun joennen maakunnan aloittamista. Yrityspalveluihin liittyy myös muita verkostokokonaisuuksia, jotkasiirtyvät ELY-keskukselta maakunnalle. Muutamia mainitakseni ainakin Luovien alojen verkosto,Työelämä 2020-verkosto, ennakointiverkostot, ELO-verkosto, Seudulliset yrityspalvelut-verkosto,Team Finland-alueverkosto jne. Näistä on ollut hyviä kokemuksia ja niitä kannattaa myösmaakunnassa jatkaa.
9. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet
Yritysrahoituskokonaisuus tulee olemaan henkilömäärältään pienehkö ja se voi toimiamaakuntavirastossa. Sivutoimipisteille ei ole tarvetta, asiantuntijat matkustavat asiakkaan luo.
10. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat
Kymenlaaksoon kohdistettu EAKR-rahoitus tällä ohjelmakaudella xx euroa. Tulevasta kaudesta eivielä tiedetä. TEM ohjaa yleiskatteelliseen rahoitukseen valtakunnassa noin 700 miljoonaa euroa jalisäksi tulee noin 300 miljoonan euron rakennerahastovarat.
11. Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde
1
Maakuntapalvelut vuonna 2020
Raportti 6.6.2018
1. Palvelukokonaisuuden nimi
Maahanmuutto
2. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit
Kotoutuminen ja kotouttaminen voidaan käsittää hyvin laajasti. Kotouttamiseen laajassa käsityksessä liittyy koko yhteiskunta ja sen eri toiminnot, kuten julkinen sektori, 3. sektori, vapaaehtoistyö, yritykset, oppilaitokset jne. Tässä raportissa on keskitytty niihin prosesseihin, joita kuntien maahanmuuttopalveluissa sekä ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa hoidetaan liittyen nimenomaan kotouttamiseen. Kouvolan ja Kotkan kaupungeissa kotouttamispalveluissa hoidetaan pääosin pakolaisina maahanmuuttaneiden palveluita. TE-toimiston puolella kotoutumispalveluissa hoidetaan pääasiassa kotoutumislain piiriin kuuluvien palvelut. Kotouttamisen palveluilla on vahvat yhdyspinnat mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kasvupalveluiden kanssa. Prosesseista on jätetty pois myös laittomasti maassa oleviin liittyvät prosessit, koska laittomasti maassa olevat eivät kuulu kotoutumispalveluiden piiriin. Tarkastelusta on jätetty pois lisäksi Iitti, koska Iitti vaihtaa maakuntaa ennen maakuntauudistusta.
Kotoutumiseen liittyviä prosesseja määrittelevät lait kotoutumisen edistämisestä, laki julkisista työvoima- ja yrityspalveluista sekä ulkomaalaislaki. Mm. kotoutumislaki ja JTYPL ovat muuttumassa.
2.1 Kuntiin ohjaamisen prosessi
Pakolaisten kuntiin ohjaamisen prosessista vastaa tällä hetkellä ELY-keskus. ELY-keskus saa TEM:stä vuosittaiset kuntiin ohjaamistulostavoitteet. ELY-keskus neuvottelee alueen kuntien kanssa pakolaisten (kiintiö- sekä turvapaikanhakijoiden ja yksintulleiden alaikäisten) vastaanotosta ja tekee kuntien sopimukset pakolaisten vastaanotosta.
Maahanmuuttovirastosta tulee ELY-keskukseen tieto valituista kiintiöpakolaisista, jotka ELY-keskus toimittaa kiintiöpakolaisia vastaanottaviin kuntiin. Kunnista ilmoitetaan ELY-keskukselle, jos kunta ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ko. listalta. ELY-keskus toimittaa tämän tiedon Maahanmuuttovirastoon, josta toimitetaan tarkemmat tiedot pakolaisista ELY-keskukseen, joka toimittaa ne kuntiin.
Tämän lisäksi ELY-keskus kysyy kunnista kuntapaikkoja turvapaikkahaun kautta tulleille luvansaaneille. Vastaanottokeskukset laittavat kuntapaikkahakemuksen UMAREKissa ELY-keskuksen työjonoon, minkä jälkeen ELY-keskus tiedustelee kuntapaikkaa alueen kunnista tai muilta ELY-alueilta. Pääsääntö on, että kuntapaikka pyritään hankkimaan luvansaaneen omalta ELY-
2
keskusalueelta. Jos kuntapaikka ELY-keskuksen alueelta löytyy, tekee ELY-keskus UMAREKissä kuntaanosoitusilmoituksen, joka toimitetaan luvan-saaneelle, kunnalle sekä vastaanottokeskukselle.
Kaikista ELY-keskuksen kautta kuntaanohjatuista pidetään yllä ELY-keskuksessa kuntaan-osoitusrekisteriä kotoutumislain mukaan.
Kuntiin ohjaamisen prosessia johtaa ELY-keskus.
Kymenlaaksossa kiintiöpakolaisia ovat vastaanottaneet Kotka ja Kouvola. Turvapaikkahaun kautta luvansaaneita on ohjautunut lähinnä Kotkaan ja Kouvolaan sekä vähän Haminaan. Yksintulleita alaikäisiä on Kotkassa ja Kouvolassa.
2.2 Ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten sijoittamisprosessi
ELY-keskus neuvottelee kuntien kanssa ilman huoltajaa tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta ja tekee sopimukset kuntien kanssa alaikäisille tarkoitettujen palveluiden perustamisesta. Kunta voi järjestää palvelut omana tuotantona tai ostaa palvelut kilpailuttamalla. Yksikkö voi olla mm. perheryhmäkoti, tukiasumisyksikkö tai tuettua asumista. Perheryhmäkoti on asumismuodoista raskain, sillä sitä suhteutetaan usein lastensuojelulaitoksen mitoituksiin mm. henkilöstön osalta. Lisäksi yksintulleet alaikäiset ovat oikeutettuja 21 vuoteen saakka jälkihuollon palveluihin, jos heillä on niihin tarvetta.
Kymenlaaksossa on Kotkassa perheryhmäkoti, joka on kaupungin ylläpitämä. Lisäksi Kouvolassa on tuettua asumista, jota järjestää Valkealan kristillinen opisto.
Yksintulleiden alaikäisten majoittamisprosessia johtaa ELY-keskus. Kunnat ovat äärimmäisen tärkeitä yhteistyökumppaneita prosessissa.
2.3 Kotouttamisen prosessi
Kotouttamista tehdään sekä kunnissa että TE-toimistossa. Kunnissa kotoutumisen prosessi kohdistuu lähinnä pakolaisiin. TE-toimistossa asiakaskunta ko. prosessin kannalta on laajempi. TE-toimiston kotouttamisprosessia määrittelee pitkälti TEM:stä tullut ohjeistus. Kuntien kotouttamisen prosessin tukena ovat kunnissa laadittavat kotouttamisohjelmat, joissa on kuvattu kuntien kotouttamiseen liittyviä suunnitelmia.
Kunnan maahanmuuttopalveluissa tapahtuvan kotouttamisen prosessin osalta liitteenä on Kouvolan kaupungissa laadittu organisaatiokaavio (Liite 1). Kotkan kotouttamisen prosessi on pitkälti samansuuntainen Kouvolan kanssa. Kunnan prosessi sisältää sekä alkukartoituksen että kotoutumissuunnitelman laatimisen.
TE-toimiston osalta prosessissa asiakas ilmoittautuu työnhakijaksi, minkä jälkeen hänen prosessinsa TE-toimistossa alkaa. Työnhakijaksi kirjaudutaan joko sähköisesti tai lomakkeella. EU:n ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat eivät voi ilmoittautua työnhakijoiksi sähköisesti. Asiakkuusprosessia hoidetaan TE-toimistossa URA-järjestelmässä. Aluksi asiakkaalle tehdään alkukartoitus, joka sisältää mm. kielellisen alkukartoituksen, ja asiakkaan työttömyysturvaoikeus selvitetään. Kielellistä alkukartoitusta varten asiakas kirjataan Koulutusportti-järjestelmään, jonka kautta asiakkaiden ohjaus myös kotoutumiskoulutuksiin tapahtuu. Alkukartoituksen jälkeen asiakkaalle tehdään kotoutumissuunnitelma, johon kirjataan asiakkaan palvelutarpeen mukaiset palvelut. Asiakas on TE-toimiston kotoutumispalvelujen asiakas pääsääntöisesti 3 tai 5 vuotta eli ajan, jolloin hän on oikeutettu kotoutumissuunnitelmaan.
3
Kotouttamisen prosessista vastaavat kunnat ja TE-toimisto.
2.4 Neuvonnan prosessi
Kunnissa lähinnä pakolaiset osallistuvat kotouttamisen prosessiin maahanmuuttopalveluissa. Kunnissa on tarjolla muille kuin pakolaistaustaisille neuvontaa ja ohjausta. Etelä-Kymenlaaksossa seudullista alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta muille kuin pakolaistaustaisille maahanmuuttajille antaa Virkaneuvo, joka sijaitsee Karhulassa. Lisäksi Virkaneuvo on kerran viikossa Haminassa. Kouvolassa ohjausta, vastaanottoa ja informointia hoitaa OVI-tiimi, joka hoitaa kaikkia Kouvolan kaupungin asiakkaita.
Alkuvaiheen neuvonnan prosessista vastaa kunnat.
2.5 Vapaaehtoisten prosessi
Merkittävänä osana kotouttamista on vapaaehtoistyön organisointi kunnissa. Vapaaehtoistyön kautta mukana kotouttamisessa on mm. järjestöjä, urheiluseuroja, seurakuntia sekä yksityisiä henkilöitä.
Vapaaehtoisten prosessin koordinoinnista vastaa kunnat.
2.6 Hyvien väestösuhteiden prosessi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus sekä Kouvolan ja Kotkan kaupungit kuuluvat Etelä-Suomen alueelliseen ETNO-verkostoon, jonka tehtävänä on hyvien etnisten suhteiden ylläpito alueilla. Hyvien etnisten suhteiden avulla lisätään turvallisuutta alueella ja vähennetään rasismia eri ryhmien välillä huomioiden myös maahanmuuttajien sisäinen rasismi. Hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi alueella voidaan pitää tilaisuuksia, kuten Rasismin vastainen viikko. Julkishallinnon ohella myös muut toimijat ovat tärkeitä myös etnisten suhteiden edistämisessä.
2.7 Elinkeinonharjoittajien ja työntekijöiden oleskelulupien prosessi
Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekee elinkeinonharjoittajien oleskelulupien käsittelyssä arvion yritystoimien edellytyksistä Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskusten alueilla. Kun oleskelulupaa on haettu elinkeinonharjoittajaksi, tulee siitä UMAREKin kautta tieto Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle, joka tekee arvion yritystoimien edellytyksistä alueelleen hakevista yrittäjistä. Tämän jälkeen arvio postitetaan Uudenmaan ELY-keskukseen, joka tekee osapäätöksen asiaan, minkä jälkeen Maahanmuuttovirasto tekee lopullisen päätöksen oleskeluluvasta. Prosessi on muuttunut aiemmasta raportista. Uudenmaan ELY-keskus on käsitellyt elinkeinonharjoittajien oleskeluluvat koko valtakunnan alueella 1.4.2018 alkaen.
Kaakkois-Suomen TE-toimiston Lappeenrannan toimipaikka käsittelee työntekijöiden oleskelulupia myös Kymenlaakson osalta.
Oleskeluprosesseista vastaa Maahanmuuttovirasto.
Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä UMA, ylläpitäjä Maahanmuuttovirasto
ELY-keskus: 3 hlö
Kotka: 3 hlö (maahanmuuttopalvelut) + vastaanottokeskuksen henkilöstö
Kouvola: 5 hlö
4
URA, ylläpitäjä KEHA-keskus
ELY-keskus: 3 hlö
TE-toimisto: 7 hlö Koulutusportti, ylläpitäjä KEHA-keskus:
TE-toimisto: 7 hlö Effica, ylläpitäjä Tieto:
Kotka: 7 (maahanmuuttopalvelut) + 2 (käytönasiantuntijat) + 6 (vastaanottokeskus) + perheryhmäkoti (13)
Kouvola: 8 + 2 (käytönasiantuntijat) Kelmu, ylläpitäjä Kela:
Kotka: 6
Kouvola: 6 VRK, ylläpitäjä Väestörekisterikeskus:
Kotka: 3
Kouvola: 3
3. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta 3.1 Asiakasnäkökulma
Prosessien kehittämistarpeita nousi eniten esille asiakasnäkökulmasta. On kuitenkin tärkeää, että jo toimivia ja hyviä malleja ei unohdeta muutoksessa. Luodut verkostot, kuten Moniklubi- ja MYTTY-verkostot sekä ELY-keskuksen maahanmuuttojaosto ja alueellinen yhteistyöryhmä ja kunnalliset Etelä-Kymenlaakson seudullinen maahanmuuttotoimikunta ja Kotkan maahanmuuttajafoorumi sekä Kouvolan maahanmuuttoneuvosto ja maahanmuuttoasioiden seuranta- ja kehittämisryhmä on hyvä säilyttää joko kunnallisina tai maakunnallisina. Maahanmuuttajapalveluiden tulee olla asiakaslähtöisiä. Maahanmuuttajat pitää saada aktiivisiksi toimijoiksi ja heidän äänensä saada kuuluviin. Maakunnissa tulee huolehtia 3. sektorin roolista maakuntauudistuksessa ja maakunnissa. Kotouttamistyötä tehdään verkostoissa. Monet 3. sektorin toimijat, kuten seurakunnat, maahanmuuttajien yhdistykset (somalit, venäläiset, sudanilaiset) sekä järjestöt (esimerkiksi SPR ja MLL) ja monikulttuurisuuskeskukset Saaga ja Mylly ovat merkittäviä toimijoita kotoutumisen kentällä. Ko. toimijat toimivat yhdessä työvoimapoliittisten hankkeiden kanssa julkisen sektorin ohjauksen ja neuvonnan tukiresursseina. Olisi tärkeää saada kaikki maahanmuuttajat osaksi kotoutumispalveluita. Tällä hetkellä varsinkin kuntien kotouttamispalveluiden ulkopuolelle jäävät muut kuin pakolaistaustaiset maahanmuuttajat. TE-toimiston asiakkuudessa ovat myös mm. suomalaisten ulkomaiset puolisot sekä Suomeen töihin tulleiden perheenjäsenet. Muidenkin maahanmuuttajien kuin pakolaistaustaisten palvelut on turvattava. On tosin mietittävä, miten heidät saadaan kotoutumispalvelujen piiriin. Kotouttamisen prosessin alkukartoituksessa ja alkuhaastattelussa tehdään päällekkäistä työtä eri viranomaisten kerätessä osittain samoja tietoja. Alkukartoitukseen liittyvää yhteistyötä on lisättävä.
5
Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä opetustoimen ja varhaiskasvatuksen kanssa on luotava toimivat toimintamallit. Maakuntien on järjestettävä myös yksintulleiden alaikäisten turvapaikkahaun kautta tulleiden palvelut. Kymenlaakson kokoisessa maakunnassa on järkevää suunnitella maakunnan laajuisesti toteutettavat jälkihuollon palvelut, joihin nuori voi olla oikeutettu 21-vuotiaaksi saakka. Tällä hetkellä ko. jälkihuollon palvelut ovat erilaiset eri kunnissa ja osittain heikosti järjestetty. Tietyt haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, kuten kotivanhemmat (yleensä äidit), vammaiset ja vakavasti sairaat, jäävät helposti myös kotoutumispalveluiden piiristä pois. Tämä heikentää heidän kielitaidon kehittymistä sekä kotoutumista yhteiskuntaan. Esimerkiksi kotiäitien palvelut, kuten kielikoulutus, tulisi järjestää yhteistyössä maakunnan ja kunnan kanssa. Kuntien palveluja tarvitaan mm. päivähoidon osalta. Maakunnan tulisi myös vaikuttaa kuntiin myös aikuisten perusopetuksen järjestämiseksi koko maakunnan alueella ja riittävällä volyymilla. Pakolaistaustaisten maahanmuuttajien lisääntyessä tarvitaan enemmän aikuisten perusopetusta, joka sisältää myös alkuvaiheen opetuksen luku- ja kirjoitustaidottomille. Kaikkien Kymenlaakson kuntien asukkaiden pääsy aikuisten perusopetukseen on turvattava. Koulutusten on myös alettava vuosittain sekä Kotkassa että Kouvolassa. Pakolaistaustaisilla maahanmuuttajilla saattaa olla traumoja. Trauman hoitoon liittyvät ohjausmallit tulee tehdä selkeäksi maakunnassa, jotta traumanhoitoon liittyviä palveluja olisi tarjolla Kymenlaaksossa. Kotoutumistyössä tulisi myös kehittävää psykososiaalista työtä. Osa maahanmuuttaja-asiakkaista on "väliinputoajia" verrattuna suomalaistaustaisiin. TE-toimistossa on maahanmuuttaja-asiakkaita, jotka eivät koskaan esimerkiksi koskaan opi suomen kieltä. Lisäksi on asiakkaita, joilla on erinäköisiä terveydellisiä ongelmia. Alueelle tulisi perustaa yhteistyöryhmä, jossa eri alojen asiantuntijat kävisivät yhdessä asiakkaan tilannetta läpi ja ohjaisivat asiakkaan hänelle oikeisiin palveluihin, kuten erityispalveluihin. Yhteistyöryhmään pitäisi kuulua ainakin sosiaali- ja terveyspalveluiden, vammaispalveluiden sekä TE-hallinnon edustajat. Alueella voitaisiin myös pohtia maahanmuuttajien palvelujen toteuttamista moniammatillisesti entisten TYP-palveluiden tyyliin. 3.2 Yritysnäkökulma Maahanmuuttajat ovat merkittävä maakunnan elinvoimaisuuteen liittyvä tekijä. Maahanmuutto tuo alueelle työikäistä väestöä ja luo alueesta positiivista kuvaa. Maahanmuuttajat ovat merkittävä työvoimapotentiaali työnantajille. Koska iso osa maahanmuuttajista tulee Suomeen työpaikan tai koulutuksen perässä, on tärkeää, että Kymenlaaksossa on toimivat menettelytavat työlupien ja elinkeinonharjoittajien oleskelulupien käsittelyssä. Työluvalla tulevien perheenjäsenille pitää luoda toimivat palvelumallit, joiden avulla myös huippuosaajia saadaan houkuteltua maakuntaan. Työlupien käsittelyssä kannattaa tehdä yhteistyötä läheisten maakuntien kanssa. Maahanmuuttajat tulisi nähdä myös enemmän linkkeinä omiin lähtömaihinsa, minkä avulla yritykset voivat saada luotua yhteistyökanavia ja kasvatettua vientiä. Kotouttamisen tueksi hankitaan myös paljon erilaisia ostopalveluja. Varsinkin kunnan hankinnat, kuten pajatoiminta ja koulutukset, hyödyttävät paikallisia toimijoita. TE-hallinnon hankinnat ovat myös merkittäviä yrityksiä hyödyttäviä tekijöitä.
6
3.3 Ympäristönäkökulma Ympäristönäkökulmassa korostuvat turvallisuus ja yhteisöllisyys. Maakunnan väestön ja virkamiesten mielipiteisiin ja asenteisiin tulee vaikuttaa. Tässä voidaan käyttää apuna Etnisten suhteiden neuvottelukunnan ETNOn toimintaa ja verkostoja. Lisäksi maahanmuuttajien sekä ulkomailla että Suomessa hankkima osaaminen pitää saada paremmin käyttöön. Kun maahanmuuttajat saadaan tuntemaan osaksi yhteisöä, voidaan estää maahanmuuttajien syrjäytymistä ja ehkäistä samalla radikalisoitumista. Alueen toimijoiden ja väestön kulttuurien tuntemusta on myös hyvä lisätä. Myös työntekijöiden turvallisuus on sekä toimipaikoissa että kotikäynneillä on turvattava.
4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle Mahdollisuudet
Työntekijöiden erikoistuminen, esim. pedagogiikka tai psykososiaalisen avun palvelut
Koordinaatiotehtävien jako maakunta-kuntatasolla suhteessa kuntiin jääviin tehtäviin, kuten liikuntapalvelut
Kuntien erikoistuminen tiettyihin maahanmuuttajaryhmiin, esimerkiksi alaikäisiin yksintulleisiin?
Yhteistyö eri hallintokuntien välillä
Yhteistyö maakuntien välillä
Olemassa olevien verkostojen hyödyntäminen
Nopeampi, kattavampi ja asiantuntevampi palvelu
Palvelujen kehittäminen
Resurssien joustavampi hyödyntäminen laajemmalla alueella
Verkkopalvelujen hyödyntäminen Esteet
Kunnat/asiakkaat eivät halua erikoistua tiettyihin asiakasryhmiin
Rahoitus -> mitä rahoilla maakunnassa hankitaan
Palveluja ei turvata
Itsehallinto -> Ministeriöiden ohjaus menee kauemmas -> asiakastyön ja ohjauksen tuki suhteessa valtion hallintoon katoaa ja palvelut pirstoutuvat erilaisiksi eri puolilla maata
Suunnitelmallisuus puuttuu -> tarvittavia resursseja ei anneta/huomioida
Kotouttaminen ajatellaan vain sote-palveluna
Yhteistyö kunnille jääviin toimintoihin puuttuu -> esim. asumispalvelut kiintiöpakolaisille
Palvelutarpeen arviointi otetaan pois viranomaistehtävistä Toimenpiteet muutosten toteuttamiselle
Henkilöstöresurssien turvaaminen kotouttamispalveluissa, mm. sosiaalityöntekijä- ja psykologiresurssien tarve on lisääntynyt kuntien maahanmuuttopalveluissa -> asiakkaat ovat huonokuntoisempia kuin aiemmin
Henkilöstöryhmien kanssa yhteisten keskustelujen aloittaminen ajoissa -> koskien sekä maakuntaan siirtyviä virkamiehiä että muita
Henkilöstön koulutus
Sähköisten palvelujen koulutus sekä henkilöstölle että asiakkaille
Eri verkostojen (kuten sote, vammaispalvelut, koulutus…) toiminnan kehittäminen
7
5. Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta kunkin prosessin osalta Kotoutumiseen liittyvien prosessien kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta on erittäin hankala selvittää annetussa aikataulussa. Jotta vaikuttavuutta voitaisiin yrittää selvittää, tulisi ensin määritellä, mitä vaikuttavuudella kotoutumisen osalta tarkoitetaan. Kotoutujat ja maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Toiselle kotoutumista on työpaikan saanti ja toiselle arjessa pärjääminen.
6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit) Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja TE-toimiston maahanmuuttoon liittyvät tulostavoitteet
Virta yli 3 kuukauden työttömyyteen maahanmuuttajilla 50 %
3 kuukautta kotoutumiskoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus 34 %
Toteutuneet pakolaisten kuntasijoituspaikat 200 Kuntien tavoitteena on maahanmuuttajien kokonaisvaltainen kotouttaminen ja kotoutuminen. Henkilöstön määrä ja HTV ELY-keskus 2 htv (Liite 2. Maahanmuuttoasiantuntijan tehtävänkuva) TE-toimisto 4 htv (kotoutumisasiantuntijat) ja 1 htv (koulutussuunnittelun asiantuntija) (Liite 3. Asiantuntija, kotouttaminen tehtävänkuva) Kotka (Liite 4. Maahanmuuttajatyön palvelualueen organisaatio Kotka)
Maahanmuuttotoimisto 8,5 htv (Liite 5. Sosiaalityöntekijän tehtävänkuva) (Liite 6. Sairaanhoitajan tehtävänkuva), (Liite 7. Toimistosihteerin tehtävänkuva)
Virkaneuvo 3 htv -> jäävät näillä näkymin kuntaan
Tulkkikeskus 4 htv -> jäävät näillä näkymin kuntaan
Vastaanottokeskus (aikuispuoli ja alaikäisyksikkö) 29 htv -> jäävät näillä näkymin kuntaan
Perheryhmäkoti Muntalo 22,5 htv -> jäävät näillä näkymin kuntaan Kouvola 6,5 htv Hamina, Miehikkälä ja Virolahti arvioilta 0,5 htv Pyhtää arviolta 0,5 htv Palkkauskulut? Suoritteet ja asiakasmäärät Asiakasmäärät TE-toimisto 2016
Eri ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita yhteensä vuonna 2016 2053
Kotka-Haminan seutukunta (uudet maahanmuuttaja-asiakkaat) 381
Kouvolan seutukunta (uudet maahanmuuttaja-asiakkaat) 218 Kotka
Kotkan maahanmuuttotoimisto 356 asiakasta (kesäkuu 2018) Kouvola
Kouvolan maahanmuuttotoimisto (toukokuu 2018): 289 asiakasta, joista 98 lapsia Alkukartoitukset ja -haastattelut
8
Kotoutumissuunnitelmat 2016
TE-toimisto (koko Kaakkois-Suomi) 649 ensimmäistä kotoutumissuunnitelmaa
TE-toimisto (Kymenlaakso) 1250 tehtyä kotoutumissuunnitelmaa
Kotka n. 5 vuodessa
Kouvola n. 5 vuodessa Kontaktit/asiakastapaamiset
TE-toimisto
Kotka 302 toimenpidettä 3.-9.4.2017
Kouvola n. 300 toimenpidettä 3.-9.4.2017 Ostopalvelut TE-hallinto, vuonna 2017 5,44 M€, josta Kymenlaakson osuus 63 % eli 3,4272 M€:
Maahanmuuttajien alkukartoitus
Kielellinen alkukartoitus
Luku- ja kirjoitustaidon koulutus
Kotoutumiskoulutus
Suomen kieltä edistyneille Kotka:
nuorten työpaja sisältäen kieliopetuksen Rannikkopajoilla
Kymenlaakson opiston koulutukset
Kotiäideille suunnatut koulutukset
Alkuvaiheen suomen kielen opettaja Kouvola, vuonna 2016 0,718 M€:
S2-opetus kotiäideille
Valkealan opiston tuettu asuminen ilman huoltajaa tulleille alaikäisille TE-palvelut (Ulkomaalaisten tiedot Kymenlaaksosta)
Työllistäminen (Palkkatuki): 221 ulkomaalaista 2016, 157 alkanutta työllistämistä ja 158 päättynyttä työllistämistä
Työvoimakoulutus: 710 eri ulkomaalaista 2016, koulutuksissa aloittanut 918 ja koulutuksissa päättänyt 912; joista kotoutumiskoulutuksessa 533, koulutuksissa aloittanut 781 ja päättänyt 725
Arvioinnit ja kokeilut: 1256 ulkomaalaista 2016, joista 664 työkokeilussa
Kuntouttavassa työtoiminta: 210
Omaehtoinen opiskelu: 931
Työkyvyn tutkimus ja arviointi: 19
Matka-avustus: 3
Liikkuvuusavustus: 20
Työvoimapoliittiset lausunnot: 13259
Työvoimapoliittiset hankkeet
Kaikki työvoimapoliittiset hankkeet (kokonaisuudessaan 1 207 103 €) sisältävät maahanmuuttajien ohjausta
Työvoimapoliittisista hankkeista lähinnä Rodnik Ry:n (Hamina) hanke (80 800 €) on suunnattu pääasiassa maahanmuuttaja-asiakkaille
9
ESR
Briefcase
Masto
Tukea työllisyyspolkuun
7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin Prosessien yhdyspinnat (Liite 8. Kaavio Kotkan maahanmuuttotoiminnasta)
Kasvupalvelujen prosessi
Osaamisen kehittämisen prosessi (sekä OKM:n että TEM:n alaiset koulutukset)
Työperäisen maahanmuuton prosessi sisältäen mukana tulevan perheen kotouttamisen)
Yrityspalvelujen prosessit (Business Finland, Talent boost, start up-oleskeluluvat, alueellinen työlupalinjaus)
Sosiaali- ja terveyspalvelujen prosessi
Terveyspalvelujen prosessi (Liite 9. Kouvolan kaupungin maahanmuuttajien terveyspolku)
Vammaispalvelujen prosessi
Varhaiskasvatuksen prosessi
Koulutuksen prosessit
Nuorisopalvelun prosessi
Ikääntyvien palveluprosessi
Asumisen prosessit (esim. kuntien omistavat asunto-osakeyhtiöt)
Vapaa-ajan palveluiden prosessit (liikunta, kirjastot, museo jne.)
Palvelujen hankintaprosessi (sähköinen kilpailutusjärjestelmä)
Hankeprosessit (kuten ESR, EAKR, Stea…)
Kotkan vastaanottokeskuksen toiminta (kunnallinen vastaanottokeskus)
Kotkan tulkkikeskuksen toiminta Yhteistyötarpeet
Kelan prosessit
Yhteistyöprosessit alueellisten toimijoiden kanssa, kuten järjestöt, seurakunnat jne.
Yhteistyöprosessit muiden maakuntien ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa
8. Toiminnan järjestämistapa Toiminnan järjestämistapaa on lähestytty Maahanmuutto-ryhmässä kotoutumislain luonnoksen (12.3.2018) pohjalta niin, että jokainen luonnoksen pykälä on käsitelty. Ryhmässä on lähdetty siitä, että suurin osa tehtävistä tulisi säilyttää maakunnan omana toimintana. Maakunnan järjestämis- ja tuottamistehtävät on merkitty punaisella. Turkoosilla on merkitty mahdolliset ulkoisen palveluntuottajan tuottavat tehtävät, kuten kotoutumiskoulutus, ja vihreällä maakunnan laatimat sopimukset, perustamat ryhmät jne.
Järjestämisen viisi kokonaisuutta: o Suunnittelu ja seuranta (strategia, ennakointi, palveluintegraatio- ja polut,
asiakasraadit, maahanmuuttoneuvosto) o Ohjaus ja valvonta o Palvelujen hankinta o Kehittäminen o Yhteistyö (verkostojohtaminen, edunvalvonta, verkostojen luominen)
10
1 luku Yleiset säännökset (ei tarpeen käsitellä)
2 luku Kotoutumista edistävät palvelut
8 § Kotoutumista edistävien palveluiden suunnittelu, järjestäminen ja tuottaminen
o kotolain tavoitteet kuuluvat järjestäjälle
9 § Neuvonta ja ohjaus
o Maakunnan on huolehdittava kotoutumisen alkuvaiheen neuvonnasta ja maahanmuuttajan
ohjauksesta tarvittaviin kotoutumista edistäviin palveluihin
o Maakunta vastaa, että on toimipisteitä ja palveluita, joissa saa henkilökohtaista alkuvaiheen
neuvontaa ja ohjausta
o Maakunta järjestäjä
o Tuottaja -> yksityinen? Kilpailutus?
11 § Alkukartoituksen järjestäminen
o Maakunta järjestää alkukartoituksen aina työttömälle maahanmuuttajalle ja
pakolaistaustaisille
o Maakunta vastaa, että palvelutarve tulee kokonaisvaltaisesti arvioiduksi
o 2 viikon kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai kartoitusta koskevasta pyynnöstä
o Maakunta järjestää ja tuottaa (Tuottaja julkinen taho)
12 § Kotoutumissuunnitelma
o Maakunnan huolehdittava, että palveluja on käytettävissä -> maakunta järjestää
13 § Kotoutumissuunnitelman järjestäminen
o Maakunta järjestää kotoutumissuunnitelman työttömälle maahanmuuttajalle ja
pakolaistaustaisille
o Maakunta vastaa, että palvelut muodostavat palvelukokonaisuuden
o Maakunnan on huolehdittava, että suunnitelman laatimisessa on käytettävissä riittävästi
asiantuntemusta ja osaamista
o Maakunta järjestää ja tuottaa (Tuottaja julkinen taho)
14 § Perheen kotoutumissuunnitelma
o Maakunta järjestää yhteistyössä kunnan kanssa pehreen kotoutumissuunnitelman
tarvittaessa
o Maakunta järjestää ja tuottaa
15 § Alaikäisen alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma
o Maakunta järjestää yhteistyössä kunnan kanssa aina ilman huoltajaa saapuneelle alaikäiselle
-> muille tarvittaessa
o Maakunta järjestää ja tuottaa
16 § Kotoutumissuunnitelman laatiminen, kesto ja tarkistaminen
o Laaditaan kuukauden kuluessa alkukatoituksesta
o Viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskelukortin
myöntämisestä taikka oleskeluoikeuden rekisteröimisestä
o Ohjaus palveluun viimeistään kuukauden kuluttua kotoutumissuunnitelman laatimisesta
o VALINNANVAPAUS palveluntuottajan valinnassa
11
o Maakunnan on seurattava kotoutumissuunnitelman toteutumista
(maakunta järjestäjä ja tuottaja) (Huom! Julkinen rekrytointi- ja
osaamispalvelulaki 11 § palvelutarpeen tarkistuksen osalta)
Viranomaistehtävä
19 § Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen
o Kotoutumiskoulutusta järjestetään pääsääntöisesti kasvupalvelukoulutuksena (julkinen
rekrytointi- ja osaamispalvelulaki 20 §)
o Maakunta vastaa, että maakunnassa on tarjolla kasvupalvelukoulutuksena järjestettävää
kotoutumiskoulutusta
o Viranomaistehtävä -> rekrytointi- ja osaamispalvelulaki 3 luku 21-24 § (opiskelijavalinta jne)
o Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu lisäksi kotoutumiskoulutuksen
yhteensovittaminen julkisista rekrytointi- ja osaamispalvelun 18 § osaamisen
kehittämispalveluiden sekä työkokeilun ja muiden kasvupalveluiden kuin
koulutusjärjestelmän kanssa
o Kotoutumiskoulutusta voidaan toteuttaa myös omaehtoisena opiskeluna -> hyväksyminen
viranomaistehtävä
o Maakunta järjestää (kilpailutus) -> tuottaja yksityinen
20 § Omaehtoisen opiskelun tukeminen
o Säädetään työttömyysturvalain 9 luvussa Viranomaistehtävä
22 § Kotoutumista edistävien palvelujen yhteensovittaminen
o Maakunnan muiden kanssa yhteistyössä huolehdittava palvelujen yhteensovittamisesta ->
palveluita tarvitsevat maahanmuuttajat ja maahanmuuttajaryhmät tunnistetaan,
palvelukokonaisuudet määritetään ja tieto maahanmuuttajista hyödynnetään
o Maakunnan ja palveluntuottajan on huolehdittava, että
maahanmuuttaja saa palvelut tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena
maahanmuuttaja ohjataan tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin
o Maakunta huolehtii, että palveluntuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että
maahanmuuttajien käytössä on yhteen sovitettuja palveluja
o Maakunta valvoo
o Yhteistyöryhmän perustaminen verkostotyö
3 luku Kotoutumisen edistäminen maakunnassa
23 § Kotoutumisen edistämisen suunnittelu ja kehittäminen maakunnassa viranomaistehtävä
o Maakunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen
suunnittelusta, kehittämisestä ja seurannasta maakunnassa
o Maakunnan on asetettava tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet ja
vastuutahot
o Huomioitava maakunnan maahanmuuttajien tarpeet ja valtakunnalliset tavoitteet
o Arvioitava päätösten vaikutukset eri maahanmuuttajaryhmiin
o Kotoutumisen suunnittelu ja kehittäminen yhteen sovitetaan maakunnan aluekehitystä,
elinvoimaa yms. suunnittelun ja kehittämisen kanssa (alueiden kehittämisestä ja
kasvupalveluista annettu laki 2 luku)
o Kotoutumisen edistäminen on huomioitava myös maakunnan alueellista
hyvinvointikertomusta laadittaessa (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 8 §)
12
o Maakunta laatii maakuntastrategiaa, alueiden kehittämisen
maakuntaohjelmaa ja alueellista hyvinvointikertomusta täydentävän
maakunnallisen maahanmuuton ja kotouttamisen ohjelman (ellei
perustellusta syystä tarpeetonta)
o Maakunnan on huolehdittava oman henkilöstönsä osaamisen kehittämisestä
kotouttamisessa
24 § Maakunnan kotoutumista edistävien palveluiden järjestäminen
o Maakunnan on huolehdittava siitä, että kotoutumista edistäviä palveluita järjestetään ja
tuotetaan osana maakunnan järjestämisvastuulla olevia kasvupalveluita ja sosiaali- ja
terveyspalveluita määrärahojen puitteissa ja palvelutarpeen mukaan
o Maakunnan on huolehdittava, että palvelut soveltuvat maahanmuuttajille
o Kotoutumista edistäviä palveluita voidaan järjestää myös maakuntien välisenä yhteistyönä
o Maakunnalla on järjestämisvastuu
25 § Muut maakunnan kotoutumista edistävät tehtävät viranomaistehtävä verkostotyötä
o Maakunnan vastuulla on kuntien tukeminen ja neuvonta viranomaistehtävä
o Järjestämisvastuullaan olevien kasvu- ja sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden
kotoutumista edistävien palveluiden neuvonta ja tukeminen maahanmuuttajien
kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi viranomaistehtävä
26 § Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden yhteistyöryhmä
o Maakunta tai useampi maakunta yhdessä asettaa maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden
yhteistyöryhmän järjestämisvastuu viranomaistehtävä
27 § Maakunnan omavalvonta
o Maakunnan on laadittava järjestämisvastuulleen kuuluvista kotoutumista edistävistä
tehtävistä ja palveluista kotoutumisen seurannan toteuttamiseksi omavalvontaohjelma
viranomaistehtävä
4 luku Kotoutumisen edistäminen kunnassa (ei tarpeen käsitellä)
5 luku Valtion kotoutumista edistävät toimet (ei tarpeen käsitellä)
6 luku Kuntaan ohjaaminen
37 § Kuntaan ohjaamisen suunnittelu ja kehittäminen maakunnassa
o Maakunta vastaa alueellaan kuntaan ohjaamisen strategisesta suunnittelusta
valtakunnalliseen aluekehittämispäätöksen tavoitteisiin ja painopisteisiin perustuen (osa
kotolain 23 §) viranomaistehtävä
o Maakunta laatii alueensa kuntien kanssa sopimuksen kiintiöpakolaisten kuntiin ohjaamisesta
viranomaistehtävä
o Myös muiden kansainvälistä suojaa saaneiden henkilöiden kuntiin ohjaamisesta, jos
tarpeellista
38 § Kuntaan ohjaaminen
o Maakunta vastaa alueellaan turvapaikkahaun kautta luvan saaneiden kuntiin ohjaamisesta,
myös vok:n avustama tai itsenäinen muutto mahdollista -> Maakunnalla järjestämisvastuu
UMAn osalta viranomaistehtävä? -> tuottaja yksityinen? välivuokraus?
o Maakunta vastaa kiintiöpakolaisten kuntiin ohjaamisesta yhteistyössä
Maahanmuuttoviraston kanssa -> viranomaistehtävä
13
39 § Kuntaan ohjaamista koskeva tieto
o Kuntaanosoitusrekisteri UMA-järjestelmään viranomaistehtävä
7 luku Kustannusten korvaaminen
41 § Valtion korvaukset
o Valtio korvaa maakunnalle kotolaissa tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä aiheutuvat
kustannukset sen mukaan kuin kotolaissa säädetään
44 § Korvaus vastaanottoon varautumisesta
o Kunnalle maksettavien korvausten edellytyksenä on lisäksi, että siitä on erikseen sovittu
maakunnan ja kunnan kesken viranomaistehtävä
45 § Ihmiskaupan uhrille annetuista palveluista ja tukitoimista aiheutuvien kustannusten
korvaaminen
o Kunnalle maksettavien korvausten edellytyksenä on lisäksi, että siitä on erikseen sovittu
maakunnan ja kunnan kesken viranomaistehtävä
46 § Korvaus alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen järjestämisestä
o Maakunnalle korvataan 9 §:n 2 momentissa tarkoitetuista alkuvaiheen neuvonnan ja
ohjauksen toimipisteistä ja palveluista aiheutuneet kustannukset valtion talousarviossa
toimintaan erikseen osoittaman määrärahan puitteissa tukien haku
47 § Korvaus alaikäisenä ilman huoltajaa saapuneen hoivan järjestämisestä
o Maakunnalle korvataan 51-53 §:ssä tarkoitetuista palveluista maakunnalle aiheutuneet
kustannukset. Kustannukset korvataan enintään kymmeneltä vuodelta.
o Maakunnalle maksettavien korvausten edellytyksenä on lisäksi, että siitä on erikseen sovittu
maakunnan ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken. viranomaistehtävä
8 luku Ilman huoltajaa maassa asuvaa lasta ja nuorta koskevat säännökset
51 § Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten tuki
o Hoiva, huolenpito ja kasvatus järjestetään perheryhmäkodissa, perhehoidossa, tuettuna
asumisena taikka muuten tarkoituksenmukaisella tavalla
o Nuori voi olla tukitoimenpiteiden tai lastensuojelun jälkihuoltoon rinnastettavien palveluiden
piirissä kunnes täyttää 21 vuotta
53 § Ilman huoltajaa maassa asuvien lasten ja nuorten asumisen ja tuen järjestäminen
o Maakunta vastaa hoivan, huolenpidon ja kasvatuksen järjestämisestä, mikäli palvelutarve
maakunnassa on (Kymenlaaksossa on Maahanmuuttoviraston alaikäisyksikkö, joka näillä
näkymin säilyy, joten tarve on.)
o Maakunta vastaa perheryhmäkodin tai tuetun asumisen ohjaamisesta ja omavalvonnasta
sekä tarvittaessa yhteistyöstä muun maakunnan kanssa lasten ja nuorten sijoittamisesta
asumiseen
o Maakunta järjestää tukipalveluita tai lastensuojelun jälkihuoltoon rinnasteisia palveluita
palvelutarpeen edellyttäessä
o Maakunta järjestää ja vastaa perheryhmäkodin perustamisesta -> tuottaja? kilpailutus?
o Jälkihuolto viranomaistehtävä
14
9 luku Erinäiset säännökset
58 § Oikaisuvaatimus ja valitus
o Kuka käsittelee maakunnassa? Viranomaistehtävä
60 § Vakuutusturva
o Kotoutumista edistäviin palveluihin osallistuvalle järjestettävä vakuutus tai
ryhmävastuuvakuutus
61 § Paluumuuton tukeminen
o Maakunta voi hakemuksesta korvata 2 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetulle henkilölle, joka
palaa vapaaehtoisesti koti- tai lähtömaahansa muuten kuin tilapäisessä tarkoituksessa,
kohtuulliset matka- ja muuttokustannukset. Lisäksi maakunta voi maksaa yhdelle henkilölle
enintään kahden kuukauden ja perheelle enintään neljän kuukauden toimeentulotuen
perusosan määrää vastaavan paluumuuttoavustuksen. viranomaistehtävä
o Korvauksen myöntää se maakunta, jonka alueella henkilö asuu.
63 § Alueellinen etnisten suhteiden neuvottelukunta
o Maakunta tai useampi maakunta yhdessä asettaa alueellisen etnisten suhteiden
neuvottelukunnan. Vähintään puolet jäsenistä tulee olla maahanmuuttajia tai eri etnistä
alkuperää olevia henkilöitä edustavien järjestöjen edustajia. Neuvottelukunnan tehtävänä
on edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä maahanmuuttajien, etnisten ryhmien ja
viranomaisten välillä kotoutumiseen ja hyviin väestösuhteisiin liittyvissä asioissa.
järjestämisvastuu viranomaistehtävä (Neuvottelukunnan toteuttaminen muiden
maakuntien kanssa? Etelä-Karjala, Päijät-Häme?)
67 § Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia sitovien sopimusten ja vastuiden siirtäminen
maakunnalle
o ELY-keskus siirtää maakunnalle tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen liittyvät
sopimukset 1.1.2020 lukien. Jos sopimusta ei ole mahdollista siirtää tai jakaa, valtion ja
maakunnan on sovittava sopimukseen liittyvän vastuun jakautumisesta siirtämisestä. (TEM
selvittelee sopimusten siirtoa, esim. mitä sopimuksia voidaan siirtää, minne saakka
sopimukset ovat voimassa, kuka maksaa sopimukset 2020, onko siirtymäaikaa…)
10 luku Voimaantulo (ei tarpeen käsitellä)
9. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet
Nykyiset toimitilat: ELY-keskus:
Kouvola (Salpakeskus, Salpausselänkatu 22)
3 huonetta
ei henkilöasiakaspalvelua TE-toimisto:
Kotka (Valtion virastotalo, Laivurinkatu 3 B) ja Kouvola (Senaatti), Hallituskatu 7), 5 pv/vko, Hamina (Senaatti, Maariankatu 4) 1 pv/vko
Kotoutumisasiantuntijat, Kotka huonetta 2 ja Kouvola 2 + Hamina 1
Koulutusasiantuntijat, Kotka huonetta 2 ja Kouvola 2
Henkilöasiakaspalvelua
15
Kotka:
Kuntala, Karhulantie 46
6 toimistohuonetta + särkymättömällä lasilla erotettu vastaanottotiski, toimistohuoneissa, missä asiakastyötä on kaikissa varapoistumistie
Henkilöasiakaspalvelua Kouvola:
Kouvolan kaupungintalo, Torikatu 10 G
Henkilöasiakaspalvelua Tulevat toimitilatarpeet: Tulevaisuudessa on huomioitava kotouttamispalveluiden järjestäminen viitenä päivänä viikossa sekä Kotkassa että Kouvolassa. Lisäksi Haminan palvelujen turvaaminen on taattava. Toimitiloissa on huomioitava turvallisuusasiat. Tiloihin kulku pitää tapahtua lukittujen ovien kautta, jotteivat asiakkaat pääse liikkumaan tiloissa ilman lupaa. Lisäksi huoneissa pitää olla varapoistumistiet. Huoneiden kalustus pitää suunnitella niin, että poistuminen huoneesta on mahdollinen. Myös vartija-/vahtimestaripalvelut on turvattava. Olisi hyvä myös miettiä TE-palveluiden sekä kunnan palveluiden saamista samasta paikasta. ELY-keskuksen palvelut voidaan toteuttaa joko Kotkassa tai Kouvolassa. Maahanmuuton koko ajan lisääntyessä pitää varautua henkilöstön lisääntyessä tilojen kasvattamiseen. Kuntapuolelta on huomioitava myös kotikäyntien turvallisuusasiat.
10. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat Kunnille maksetut korvaukset pakolaisten vastaanotosta sekä paluumuuttajista (inkeriläiset) (momentti 32.70.30)
vuosi 2016: 4 399 494,92 €
summa on nousussa, koska pakolaisten määrä alueella on kasvanut ja alueelle aloitettiin vuoden 2016 lopussa useassa paikassa yksintulleiden alaikäisten vastaanotto
Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut, siirtomääräraha 2v (momentti 32.30.51)
vuosi 2017: kotoutumiskoulutus 3 427 200 €
muut ostot
työvoimapoliittiset hankkeet: 1 207 103 €
ESR-hankkeet
11. Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde
12. Jatkotyöskentely Mitä tulee säilyttää? Alkuvaiheen vastaanotto ja palvelujen tulee olla yhdessä paikassa (yhden luukun periaate) Matalan kynnyksen palvelut tulee säilyttää kunnissa (Virkaneuvo) -> huolehdittava siitä, että tieto saavuttaa kaikki maahanmuuttajat Kotkan perheryhmäkoti Asiakkaan palvelutarpeen kartoitus tulee tehdä viranomaistyönä maakunnan omana toimintana (ei kilpailutusta) Yhteistyö 3. sektorin toimijoiden kanssa -> resurssista huolehtiminen Mihin tulee kiinnittää huomiota? Toimintoja ei tulee rakentaa hankkeiden varaan Maakuntien ja kuntien roolit ja tehtävät tulee yhteensovittaa Kotouttamisen tavoitteet Kymenlaaksossa pitää määrittää
16
Maahanmuutto tulee nähdä kokonaisuutena (työperäinen muutto, opiskelijat, pakolaiset…) Kotkan tulkkikeskuksen, vastaanottokeskuksen, perheryhmäkodin sekä Virkaneuvon tilanne -> osaksi kaupungin palveluita? Sopimukset palveluntuottajien kanssa Pakolaisten kuntiin ohjaus Henkilöstön asema Mitä voidaan tehdä maakuntien kesken? Joitakin henkilöstöresursseja voidaan hyödyntää maakuntien kesken Palvelujen hankintaa voidaan tehdä yhteistyössä toisten maakuntien kanssa Maahanmuuttoviraston kanssa tehtävää yhteistyötä kannattaa tehdä useamman maakunnan alueella Luontainen yhteistyökumppani on Etelä-Karjala sekä muut läheiset maakunnat Uusimaa ei ole luontainen yhteistyökumppani, koska Uusimaa on alueena niin suuri suhteessa Kymenlaaksoon -> Toisaalta mm. yliopistosairaalan sekä joidenkin erityisoppilaitosten suhteen pitää yhteistyötä tehdä myös Uudenmaan kanssa Kymenlaakson maakunnan kasvupalvelut 2020 1. Mitä? Maahanmuuton kenttä on hyvin laaja sisältäen paljon muitakin kuin kasvupalveluun liittyviä tehtäviä. Jotta maakunnan palvelut voidaan luoda, tulee käydä keskustelu kuntien kanssa siitä, minkälaiset maahanmuuttopalvelut jäävät kuntiin ja mitkä palvelut siirtyvät maakuntiin. ELY-keskuksen ja TE-toimiston tehtävät ovat siirtymässä kokonaisuudessaan kasvupalveluihin ja maakuntiin. Huomioitavaa maakunnan maahanmuuttotehtävissä on myös se, että monet maakunnan tulevat tehtävät eivät ole suoraan kasvupalveluita, eivätkä koske suoraan maahanmuuttaja-asiakasta. Maakunnissa tulee laatia erinäisiä raportteja ja suunnitelmia koskien maahanmuuttoa ja alueen elinvoimaisuutta sekä huolehtia maakunnan etnisen tasa-arvon toteutumisesta. Lisäksi maakunnan tulee koordinoida pakolaisten sijoittamista alueelleen kuntien kanssa. Maakunnan tulee myös yhteensovittaa tehtävänsä alueen kuntien kanssa. Seuraavissa kohdissa on jätetty huomioimatta edellä mainittuja maakunnan tulevia tehtäviä ja on keskitytty asiakaspalveluluontoisiin tehtäviin. a. Minimipalvelut perusteluineen
Kaikkien kasvupalveluiden (sekä henkilö että yritys) tulee olla maahanmuuttajien käytössä
Pakolaisten vastaanotto ja kuntiin ohjaus
Alkuvaiheen palvelut mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalvelut (viranomaistyönä)
Palvelutarpeen arviointi ja ohjaus (viranomaistyönä)
Kotoutumiskoulutus
Tulkkipalvelut
Yhteistyö kunnan palveluihin b. Harkinnanvaraiset palvelut perusteluineen
Terapiapalvelut, joiden tarve on kasvanut (voi olla ostopalveluja)
Kunnan palvelut (kasvatus, varhaiskasvatus, liikunta, kulttuuri…)
Valmistava opetus, luku- ja kirjoitustaidon koulutus
17
2. Miten? (Tässä on annettu malli vain asiakaspalvelutyöhön) a. Toimintamallit/organisoituminen
Palvelut ovat tarjolla yhden luukun-periaatteella -> mallia voi ottaa Ohjaamosta
Kuntien ja maakuntien (sote ja TE) työntekijät työskentelevät yhteisissä tiloissa
Terveyden-/sairaanhoitajan palvelut samassa tilassa
Kunnille jäävät neuvonta- ja ohjauspalveluhenkilöstö (Virkaneuvo) työskentelee myös samoissa tiloissa
Samoissa tiloissa voi työskennellä myös 3. sektorin toimijoita ja muita yhteistyökumppaneita, esim. niitä, joilta ostetaan palveluita
Ko. toimipisteet on oltava ainakin sekä Kotkassa että Kouvolassa hyvien kulkuyhteyksien päässä
Haminan tilanne on ratkaistava
Pienemmissä kunnissa (Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) työntekijät voivat vierailla sovittuina päivinä sote-keskuksissa pitämässä tarvittaessa vastaanottoa
Myös etäyhteyspisteiden sekä tietoverkkojen kautta luotavia yhteyksiä mahdollistettava b. Palvelupolut
Asiakkaalle tehdään alku- ja palvelutarpeen kartoitus ja kotoutumissuunnitelma, jonka jälkeen asiakas ohjataan palveluihin
Alku- ja palvelutarpeen kartoitus sekä kotoutumissuunnitelma sekä niihin liittyvä ohjaus ja neuvonta tehdään viranomaistyönä
Palvelut voivat olla ostopalveluita
Palvelupolun tavoitteena on kotouttaa maahanmuuttaja Suomeen c. Yhdyspinnat toisiin palveluihin Yhdyspinnat on lueteltu luvussa 7. 3. Minkä pitää ainakin toimia 1.1.2020?
Raportin luvussa 2 on lueteltu maahanmuuttoon liittyviä prosesseja, joiden on oltava toiminnassa 2020
Palvelujen on jatkuttava niin, että asiakas ei huomaa organisaatiomuutosta omissa palveluissaan
Kotoutumiskoulutuksen hankinta
Alkuvaiheen vastaanotto ja palvelut
Ammattitaitoisesta henkilöstöstä ja riittävistä resursseista on huolehdittava
Riittävien erityispalveluiden tulee olla saatavilla maahanmuuttajille Uudenlaiset rakenteet ja tehtävänkuvat?
o Vielä enemmän moniammatillista työskentelyä o Työparityöskentely o Tehtävänkuvat on vahvistettava uuden toimintamallin mukaisiksi
Yhteistyö maakuntien välillä? Maksatukseen ja hallinnointiin liittyy tehtäviä, joita on mahdollista tehdä useamman maakunnan yhteistyössä. Myös palvelujen hankintaan ja pakolaisten kuntiin ohjaamiseen liittyviä tehtäviä voidaan tehdä yhteistyössä toisten maakuntien kanssa. Luontainen yhteistyökumppani olisi Etelä-Karjala ja muut läheiset maakunnat.
18
Miten syksyllä 2018 on edettävä/tehtävä?
On tutustuttava mahdollisiin uusiin kotolain esityksiin
On selvitettävä maakunnalle tulevien tulojen osuus maahanmuuton osalta o Kuntakorvausten muutokset
On päätettävä maakunnan tarjoamat palvelut o Selvitettävä mm. hankintasopimusten siirtoihin liittyvät säännöt, esim.
kotoutumiskoulutus
On käytävä läpi henkilöstöresurssi- ja toimitilatarpeet o Henkilöstö:
ELY-keskus 1,5 htv TE-toimisto 5 htv (kotoutumisen asiantuntijat) + 1 htv
(koulutussuunnittelija) Kotkan kaupunki 8,5 htv Kouvolan kaupunki 6,5 htv
o Toimitilat: Toimipaikat Kouvolassa ja Kotkassa Hamina, Miehikkälä ja Virolahti mahdollinen virkailijoiden liikkuminen Mahdolliset neuvottelut kuntien kanssa yhteisistä tiloista Ohjaamo-tyyliin
POKE-hankkeen (Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hallinnoima AMIF-hanke) asema maakuntauudistuksessa selvitettävä
o Määräaikainen hanke aj. 1.4.2018-31.12.2020 o Henkilöstöä 17 ympäri Suomea o Ajatus, että siirtyy Kymenlaakson maakunnan hallinnoimaksi
On aloitettava neuvottelut kuntien kanssa mahdollisesta yhteistyöstä (allianssi ehkä turhan raskas)
On aloitettava yhteistyö yhdyspintojen (loppuraportin kohta 7) kanssa o Keskusteluissa on oltava mukana kaikkien alueen kuntien sekä ELY-keskusten ja TE-
toimiston edustajat
On neuvoteltava yhteistyöstä maakuntien välillä
Myöhemmin palvelujen suunnittelu esim. palvelumuotoilua apuna käyttäen maahanmuuttajien kanssa
1
Maakuntapalvelut vuonna 2020
Väliraportti 30.3.2017 / loppuraportti 15.9.2017 / Päivitetty 11.6.2018
1. Palvelukokonaisuuden nimi
HENKILÖASIAKAS JA TYÖLLISTYMINEN
Työryhmässä käsittelimme suoraan työmarkkinoille, osaamisen kehittämisen kautta tai tuetustityömarkkinoille suuntaavien henkilöasiakkaiden palveluja. Henkilöasiakkaat asioivat tai ovatrekisteröityneinä työnhakija-asiakkaina nykyisissä TE-palveluissa.
Määrittelimme henkilöasiakkaan niin, että henkilöasiakas on työllistymismahdollisuuksia hakevahenkilö, jonka tavoitteena on työllistyä palkkatyöhön, yrittäjänä taikka muutoin työllistää itsensäomassa työssään.
Työllistymismahdollisuuksia hakeva henkilö voi toimia joko rekisteröitymällä kasvupalvelujenasiakkaaksi tai myös rekisteröitymättä käyttäen itsenäisesti työllistymistä edistäviä palveluja.
Henkilöasiakkaat ovat suuri ja palvelutarvekirjon vuoksi erittäin merkittävä asiakasryhmä.Huhtikuun lopussa 2018 Kymenlaaksossa oli työnhakijoina TE-palveluissa runsaat 21.000 henkilöä,joista työttömänä työnhakijana noin 10.000 henkilöä.
Asiakkaan tavoitteena voi olla mm. työpaikka, yrittäjyys, ammatillinen perus-, täydennys- tai jatko-taikka uudelleenkoulutus, opiskelu tai työskentely ulkomailla. Asiakkaan tavoitteen pohjaltatehdään palvelutarvearvio siitä, mitä palveluja tarvitaan ja millä palveluilla edeten kyseisettavoitteet saavutetaan. Asiakas voi myös tarvita vahvaa monialaista tai yksilöllistä tukeatyöllistymiseensä.
2. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit
Palvelukokonaisuuden tavoitteena on varmistaa osaavan työvoiman saatavuus. Työvoimaa onsaatavilla oikeaan aikaan, oikeassa paikassa ja oikealla osaamisella. Osaavan työvoiman liikkuvuussekä liikkuvuuteen kannustaminen ja tukeminen niin maakunnassa kuin valtakunnallisestikin ontärkeää. Myös kansainvälinen liikkuvuus huomioiden (EURES/Euroopan sisäinen ja muu liikkuvuus,työlupa-asiat).
Palvelukokonaisuuden tavoitteen toteutumisen edellytyksenä on, että asiakkaan palvelutarpeettunnistetaan välittömästi asiakkuuden alkaessa. Henkilökohtaiseen face to face -asiakaspalveluuntulee olla riittävät henkilöresurssit.
Palvelukokonaisuuden kaikissa prosesseissa verkostoyhteistyö on tärkeää prosessin tehokkaanetenemisen ja vaikuttavuuden kannalta.
2
Rekrytointipalvelun prosessi. Sisältää mm. työnhaun käynnistämiseen,omatoimisen työnhaun tukeen, työnhakutaitojen ja valmiuksienkehittämiseen sekä rekrytointipalveluun liittyviä muita osioita, mm. ehdokasesittelyt työnantajalle,työtarjoukset, rekrytointitapahtumat. Rekrytointipalvelun prosessiin sisältyy myös palvelutarpeenarviointi, erityisesti työnhakujakson/työttömyyden pitkittyessä tai pitkittymisuhan ollessatodennäköistä.
Osaamisen kehittämisen prosessi. Sisältää mm. palvelutarpeen arvioinnin, palvelutarpeenmukaisten palvelujen tarjoamisen esim. valmennukset, koulutukset. Sisältää myös tasapuolisen jalaadukkaan elinikäisen oppimisen ja ohjauksen verkostoyhteistyönä.
Yrittäjyyden aloittamisen tukemisen prosessi. Sisältää mm. palvelutarpeen arvioinnin,yrittäjyysvalmiuksien kehittämiseen liittyvät valmennukset ja koulutukset, mahdollisen starttirahansekä yrittäjyyden alkutaipaleen tuen.
Tuetun työllistymisen prosessi vaikeammin työllistyville. Sisältää mm. palvelutarpeen arvioinnintarvittaessa monialaisessa yhteistyössä, työllistymistä edistäviin aktivointitoimiin ohjaamisen,kuntouttavat toimet, palvelun etenemisen koordinoinnin ja seurannan. Tuetun työllistymisenprosessissa korostuu yhdyspintatyöskentely sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.
Prosessit ja prosessin omistajat maakunnassa
Maakuntauudistuksessa myös henkilöasiakkaan työnhakuun liittyvät palvelut uudistuvat. TE-palveluista tulee osa kasvupalveluja. Palvelujen järjestämisvastuu on maakunnilla ja niitä tuottavatmaakunta, yksityissektori ja kolmassektori.
Maakunta omistaa palvelukokonaisuuden prosessit. Maakunta voi halutessaan antaa asiakkaanpalveluprosessiin liittyviä toimia palveluntuottajan hoidettavaksi. Lakiluonnos 9.3.2018 (lakijulkisista rekrytointi ja osaamisen kehittämispalveluista) mahdollistaa palvelun tuottajantoteuttamana rekrytointipalvelut, osaamisen kehittämispalvelut, asiakkaan palveluprosessiinliittyvät toimet, työkokeiluun ohjaamisen ja työkokeiluun liittyvän sopimuksen tekemisen.
Palveluprosessien kokonaisvastuu on viranomaisella. Maakunta määrittää oman tuotannon jaostopalvelujen osalta selkeät tavoitteet sekä vastuut tekemisessä.
Palveluntuottaja vastaa palvelun sisällön toteutumisesta tavoitteellisesti ja sovitulla tavalla.
Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä
Digitaalinen valtakunnallisesti ylläpidetty asiakastietojärjestelmä turvaa tasapuolisuuden asiakkaannäkökulmasta ja työmarkkinoiden toimivuutta työvoiman saatavuuden ja liikkuvuudennäkökulmasta. Valtakunnallinen asiakastietojärjestelmä on kustannustehokas (ylläpito jakehittäminen) ja tukee tiedonsaantia ja tilastointia niin maakuntatasolla kuin valtakunnallisesti(seuranta, kehittäminen, määrärahojen käyttö, päätöksenteko).
Osaavan työvoiman saatavuutta, asiakkaan palveluprosessia ja omatoimista nopeaa työllistymistätukee valtakunnallinen yhteinen verkkopalvelu, digitaalinen palvelualusta työn ja tekijänkohtaamiseen. Erilaisia digitaalisia palveluja on jo käytössä ja kehitteillä eri toimijatahoilla. TEMkehittää (hallituksen kärkihankkeeseen työnvälityksen kehittämiseen liittyen) Työmarkkinatoria,www.tyomarkkinatori.fi:
3
· Työpaikkojen ja työntekijöiden hakupalvelu
· Palvelualusta palvelutuottajille palvelujen markkinointiin
Asiakastietojärjestelmän käyttäjien määrä on nykyisin noin 100 henkilöä (TE-palvelujen henkilöstöja muutama ELY-keskuksen henkilö). Käytössä on nyt URA-asiakastietojärjestelmä TE-palvelujenpuolella. Monialaisessa yhteispalvelussa käytössä on myös TYPPI-asiakastietojärjestelmä, jotakäyttää koko monialaisen yhteispalvelun henkilöstö, noin 40 henkilöä. Heistä osa (TE-asiantuntijat)käyttää myös URA-asiakastietojärjestelmää.
Tulevassa maakunnassa samaan asiakastietojärjestelmään tulee olla käytettävyys samaaasiakasryhmää palvelevilla maakunnan viranhaltijoilla/työntekijöillä. Palveluntuottajilla voi ollarajatut oikeudet asiakkaan perustietoihin palveluprosessin aikana, tietosuoja-asiat huomioitavahyvin.
Asiakaspalvelun toimivuuden ja asiakkaan palveluprosessin sujuvan etenemisen varmistamiseksitulevien käyttäjien määrä on vähintään samaa tasoa kuin nyt (noin 100 henkilöä).
Nykyiset järjestelmät
URA-asiakastietojärjestelmä TE-palveluissa ja TYPPI-asiakastietojärjestelmä TYP-palveluissa.
TE-palvelujen verkkopalvelut on koottu http://www.te-palvelut.fi/ sivustolle. Sivusto toimii myösTE-palvelujen asiointipalvelujen portaalina.
TE-palvelujen asiointipalveluja tarjotaan sekä henkilöasiakkaiden että työnantaja- jayritysasiakkaiden käyttöön:
· Oma asiointi, henkilöasiakkaat (mol.fi)· Yrityksen ja työnantajan oma asiointi (mol.fi)
3. Tiimin toteamat muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta
Ratkaisuhakuinen, luottamuksellinen verkostoyhteistyö. Toimijoiden roolit ovat selkeät jaaktiiviset, on pohja tulokselliselle ja vaikuttavalle toiminnalle (suunnittelu, toiminta, seuranta,kehittäminen). Palveluprosessien kestoja lyhennetään tiiviimmällä verkostoyhteistyöllä.
Tarvelähtöisten palvelujen kehittäminen, tuotteistaminen ja selkeät palvelukuvaukset. Palvelujenmarkkinointi ja markkinointiviestintä sekä systemaattinen kehittämisote vahvistavat alueenilmapiiriä ja vetovoimaa. Tarvelähtöisten palvelujen kehittäminen ja tuotteistaminen sekä selkeätpalvelukuvaukset vahvistavat asiakasymmärrystä ja mahdollistavat paremmin asiakkaanvalinnanvapauden toteutumisen. Asiakkaita osallistetaan palvelujen kehittämiseen.
4
Työvoiman liikkuvuus. Työvoiman liikkuvuus tulee huomioida maakunnassa,Suomessa ja kansainvälisesti. Eurooppalaisen EURES-verkoston entistä parempi hyödyntäminen.ON LINE -rekrytointitapahtumat Suomessa tai Euroopan sisällä. Kansainväliset verkostot,kansainväliset opiskelijat (mm. opiskelijavaihto) ja liikkuvuus vahvistavat yritysten kasvua jakansainvälistymistä. Työntekijän oleskelulupiin ("työlupa") liittyvään työvoimansaatavuusharkintaan tulee määrittää ja pitää ajan tasalla alueelliset linjaukset, jolloin harkintaa eisaatavuuden osalta tarvitse kategorisesti käyttää.
Ennakointi. Lyhyen ja pitkän aikavälin ennakointitiedon hyödyntäminen ja koordinointi, tiedolleyhteinen nettialusta, "yhden luukun periaate", tiedon reflektointi lisää tiedon hyödynnettävyyttä japäätöksentekoa.
Osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen. Lisätään kohdennettuja palveluja eriasiakasryhmille esim. ryhmäpalveluja tai alustuksia eri toimialojen näkymistä, työvoima- jaosaamistarpeista. Kokemusta on infotilaisuuksien tai seminaarien järjestämisestä mm. yrittäjyyttäsuunnitteleville, korkeasti koulutetuille, sekä yrityksille suunnattuja ennakointitilaisuuksia. Lisätääntiedolla johtamista ja yhteistyöverkostojen toimintaa.
Hanketoiminta. Hankkeiden tarvelähtöinen suunnittelu, toteutus, seuranta ja kehittäminen, jollointoiminta on tehokkaammin koordinoitua ja paremmin hyödynnettävissä tuloksellisessaasiakaspalvelussa. Muun muassa nivelvaiheet / siirtymät koulutuksesta koulutukseen jakoulutuksesta työelämään ja uraohjaus sekä elinikäisen ohjauksen avaintaidot entistä vahvemminkeskiössä kehittämisessä ja toimenpiteinä.
Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen verkostot sekä Ohjaamot / monialainen japoikkihallinnollinen verkostoyhteistyö.Kaakkois-Suomen ELY-keskus/TE-palvelut/Kaakkois-Suomen ELO-verkostot osallistuvatvaltakunnalliseen ELO-yhteistyöryhmän toimintaan ja erityisesti vapaaehtoiseen työryhmäänvalmistelemaan monialaisen yhteistyön jatkuvuutta maakuntauudistukseen liittyen. Nuortenohjaamotoiminta, ohjaamokonsepti/toimintamalli tulossa käyttöön. Alueellisten ELO-yhteistyöryhmien ja verkostojen tarpeet kysytään ja reflektoidaan maakuntauudistukseen liittyen jakootaan valtakunnallisesti. Kootaan mm. tärkeät yhteistyömuodot, osaamisen kehittämishaasteet,poikkihallinnollisen yhteistyön vaikuttavuus ja hyöty.
Jatkuvaa oppimista tukevat digitaaliset palvelut sekä kansainvälistyminen. Osaava Suomi,elinikäiseen oppimiseen yhä vahvempi tuki, digitaalisuutta kehitetään, koska tarvitaan uusiapalveluja. OKM, TEM, OPH ja KEHA kehittävät uusia palveluja jatkuvan osaamisen kehittämiseen.Valtakunnallisesti kehitetään ja alueilla otetaan käyttöön uudistuksia. Esimerkiksi Compleap-hanke,jossa kehitetään digitaalisia palveluja kansainvälistymisen kontekstissa; palvelujen kehittäminenprototyyppien kehittämisellä puutteellisiin kohtiin. Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja TE-palvelutaktivoivat osallistumista ko. hankkeen toimenpiteisiin ja muihin jatkuvaa oppimista tukeviintoimenpiteisiin. Kehittämistyötä tehdään osaamisen ja tehtävien ympärille – ei niinkään /yksistäänammattien varaan. Koordinointia tarvitaan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyönvahvistamiseksi.
Nuorten Ohjaamojen kansainvälistymispalvelut ja -toimenpiteet.Nuorten Ohjaamoilla on yhä vahvemmin kansainvälistymistoimenpiteitä ja OPH järjestäästriimauksia aiheeseen liittyen valtakunnallisesti. Kouvolan Ohjaamo osallistuu OPH:nEuroguidancen kansallisen asiantuntijaryhmän toimintaan vuosina 2018 - 2020.
5
Aikuisten "ohjaamotoiminta". Monialainen nuorten ohjaamotoiminta ja senedelleen kehittäminen ja toiminnan vakiinnuttaminen parantaa ja nopeuttaa nuortentyöllistymistä, kouluttautumista ja hyvinvointia. Näin alueen pitovoima ja elinvoima vahvistuvat.Aikuisten palvelujen kehittämisessä tulee hyödyntää monialaisen nuorten ohjaamotoiminnan hyviäkäytäntöjä "yhden luukun" periaatteella.
AsiakasnäkökulmaProsesseissa varmistettava mahdollisuus face to face -asiointiin varhaisen puuttumisenmahdollistamiseksi ja vaikuttavuuden vuoksi. Monipuoliset asiointikanavat mahdollistavat nopeantiedon saannin ja tiedon kulun (mm. Some, chat, liikkuvat palvelut esim. pop up-tyyppisesti)
YritysnäkökulmaProsesseissa varmistettava osaavan työvoiman saatavuus verkostoyhteistyönä, esimerkiksioppilaitokset ja elinvoimaa ja yrittäjyyttä tukevat tahot. Monialaiset tiimit tukemaan yritystentoimintaa ja kasvua. Työnantajakontaktien lisääminen verkostoyhteistyönä esimerkiksi tiettyihintoimialoihin suunnattuna, ja niihin liittyvien yrityskartoitusten tekeminen tuo työnantajien jayritysten tarpeet paremmin esiin tukemaan mm. palvelujen suunnittelua. Yrittäjyyskasvatuksentoimenpiteitä kehitetään ja tehdään koko Kaakkois-Suomen laajuisella verkostoyhteistyöllä, jotatukee Up-Action-hanke - Cursor Oy vetovastuussa. Vahvasti suositellaan vuosi NY-yrittäjänä (NuoriYritys) toimintaa sisällytettäväksi jokaisen ammattiopiston opiskelijan opintoihin sekä lukionyrittäjyyslinjaan liittyen.
YmpäristönäkökulmaYlialueellisen ja valtakunnallisen sekä kansainvälisen yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen.Etätyön tekemisen tukeminen.
4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle
Henkilöasiakkaiden palveluprosessiin ja moninaisiin palvelutarpeisiin liittyy kiinteästi yritysten jatyönantajien tarpeet, koulutus- ja valmennuspalvelujen tuottaminen, ennakointityö, laajaverkostotoiminta. Verkostoyhteistyö on sekä mahdollisuus että haaste. Verkostotoimijoilla tuleeolla riittävät resurssit, strategiat ja toimintasuunnitelmat. Haasteita toiminnalle:
· Nopeasti muuttuvat työmarkkinat, ammattien sisällöt, ammatit, globalisaatio
o Asiakas tarvitsee tietoa ja ohjausta eri vaihtoehtojen löytämiseksi japunnitsemiseksi työllistyäkseen mahdollisimman pian taikka hankkiakseenkoulutuksen taikka lisäosaamista työmarkkinoille sijoittumisensa tueksi. Tärkeää onkoulutustarjonnan kehittäminen ja lisääminen vastaamaan entistä paremmintyönantajien ja työmarkkinoiden tarpeita.
6
· Väestörakenne, työikäisen väestön väheneminen alueelta muuton javäestön ikääntymisen vuoksi
o Kokeneen ikääntyvän työvoiman osaamisen hyödyntäminen mm. työolosuhteitajärjestämällä.
· Etätyön ja erilaisten työntekomuotojen lisääntyminen ja kehittyminen
o On hyvä tarjota ja muokata palveluja mahdollistamaan työn tekemistä jamaakuntaan asettumista (mm. yhteiset tilat)
· Korkea työttömyysaste (nuoret, ikääntyneet, korkeasti koulutetut)
o kohdennetut palvelut (ohjaamotoiminta, TYP/monialainen yhteispalvelu, tietyillekoulutus/ammattiryhmille suunnatut palveluosiot)
· Alueen houkuttelevuus palvelutuottajille, toimijoiden riittävyys
o Varmistettava toimitilojen saatavuus
o Palvelusetelien käyttömahdollisuus
· Palvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus, tasalaatuisuus
o Verkkopalvelun lisäksi oltava myös käyntiasioinnin toimipaikkoja ja mahdollisetliikkuvat/pop up –tyyppiset palvelut
o Valtakunnallinen verkkopalvelualusta ”Työmarkkinatori”, rekrytoinnin tueksi jamyös palveluntuottajien käyttöön
o Kuvallinen etäpalvelu, chat, webinaarit, verkkokoulutukset, info- ja rekrytointi-tilaisuudet
o Kansalaisten verkkopalvelujen käytön osaaminen, julkisten tilojen ja laitteidenkäyttömahdollisuus
o Nuorten ohjaamotoiminnan vakinaistaminen (eri palveluja samalta luukulta)
o Aikuisten palveluihin ohjaamotoimintaa vastaava konsepti
· Hankintaosaaminen korostuu markkinaehtoistuvassa toimintaympäristössä. Hankinnatliittyvät lähes kaikkiin asiakkaan palveluprosessin vaiheisiin.
5. Esitä ja analysoi kunkin prosessin kustannustehokkuutta ja vaikuttavuuttakunkin prosessin osalta
Vaikuttavuutta saadaan palveluprosesseja lyhentämällä ja varmistamalla riittävät resurssitasiakaspalveluun. Tehokas verkostoyhteistyö. Nettipalvelujen käytön tehostaminen ja käytönopastus. Tiedolla johtamisen hyödyntäminen, ennakointi.
Kustannustehokkuusmittarit tulee määritellä. (Kuuluu työryhmän jatkotoimiin.)
7
6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden jasuoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit jatalousresurssit)Suoritteet ja asiakasmäärätHenkilöstön määrä ja HTV
Tulostavoitteiden tulee olla selkeitä ja ohjata toimintaa oikeaan suuntaan.
Tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät. (Kuuluu työryhmän jatkotoimiin.)
TE-palveluissa Kymenlaaksossa oli työnvälitystilaston mukaan työnhakijana reilut 21.000 asiakasta,joista vajaa 10.000 oli kokonaan vailla työtä.
Kymenlaakson TYP-verkostossa oli toukokuussa 2018 asiakkaita: Kouvola 596, Kotka 386 ja Hamina510 (poiminta TYPPI-järjestelmästä).
TYÖNVÄLITYSTILASTO: KYMENLAAKSO, KAIKKI TYÖNHAKIJAT, tilanne 30.4.2018 vs. 30.4.2017201804 201704
2018 HUHTIKUU 2017 HUHTIKUU MUUTOS2018 HUHTIKUU/2017 HUHTIKUULKM. %
I TILANNE KUUKAUDEN LOPUSSAA. TYÖNHAKIJA-ASIAKKAAT0. Kaikki työnhakijat yhteensä 21560 23632 -2072 -8,81. Työttömät työnhakijat 9829 11699 -1870 -162. Työssä olevat 6968 6738 230 3,43. Työvoiman ulkopuolella 4763 5195 -432 -8,3B. TYÖNHAKIJARAKENNE1. Ikärakenne1.1 Alle 25 -vuotiaat 2773 3265 -492 -15,11.2 25-29 -vuotiaat 2350 2626 -276 -10,51.3 30-54 -vuotiaat 11301 12275 -974 -7,91.4 55-59 -vuotiaat 2743 2891 -148 -5,11.5 Yli 59 -vuotiaat 2393 2575 -182 -7,1
Kymenlaakson TE-palvelujen henkilöasiakasmäärä ja toimintaa, tilastoyhteenveto 30.4.2018liitteenä (Liite 1)Kymenlaakson TYP-verkoston henkilöasiakasmäärä ja toimintaa, tilastoyhteenveto 31.5.2018liitteenä (Liite 2)
8
TE-palvelut Kymenlaakso, henkilöstönmäärä 05/2018
Kouvola Kotka Hamina YhteensäJohto ja esimiehet 5 3 8Aikuisten palvelut 13 9 3 25-kotopalvelut 1 0,75 0,25 2Määräaikaishaastattelut, lisärahoitus* 11 11Aulapalvelut, verkkoneuvonta 2 2 0 4Nuorten palvelut 6 5 1 12-kotopalvelut 1 1 2Työttömyysturva 4 2 6OC-henkilöasiakkaiden puhelinpalvelu 2 2Monialainen palvelu 8 5 4 17Yksilöllinen tuettu palvelu 4 4 1 9Määräaikaishaastattelut, lisärahoitus 1 1 1 3PsykologitKoulutussuunnitteluRahoitustiimi 3Yhteensä 61 32,75 10,25 101Esimiesten vastuut: 1/aikuisten palvelut, 1/nuorten palvelut, 1/monialainen jayksilöllinen tuettu palvelu, 1/työttömyysturva ja tukipalvelut
*Määräaikaishaastatteluja tekevät asiantuntijat haastattelevat koko alueentyönhakijoitaAulapalvelut Haminan yhteispalvelupisteessä hoitaa Kela.
TYP-verkosto Kymenlaakso, henkilöstönmäärä 05/2018
Kouvola Kotka Hamina YhteensäJohtaja 1 1Työllisyyspäällikkö 0,8 0,2 1Sosiaalityöntekijä 3 1 4Sosiaaliohjaaja 4 2 6Terveydenhoitaja 2 1 3Fysioterapeutti 1 1Palveluohjaaja 3 3Asiakasneuvoja 1 1 2Kaupunki yhteensä 10 6,8 4,2 21TE-palvelujen asiantuntija 7 4 4 15TE-palvelujen psykologi 1 0,8 0,2 2TE ja kaupunki yhteensä 18 11,6 8,4 38
9
7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät yhdyspinnat muihin prosesseihin
Prosessien yhdyspinnat
Henkilöasiakkaan palveluprosesseilla (rekrytointipalvelu, osaamisen kehittäminen, yrittäjyydenaloittamisen tukeminen, tuettu työllistyminen) on yhdyspintoja useisiin muihin palveluihin: mm.koulutus- ja valmennuspalvelut ja työnantaja- ja yrityspalvelut, joita tuottavat sekä julkinen ettäyksityinen sektori. Yhdyspinnat liittyvät mm. osaavan työvoiman saantiin, rekrytointiin, henkilöstönuudelleen sijoittumiseen, yritysten muutostilanteisiin (myös muutosturva), sijoittumispalveluihin/alueelle sijoittuvat uudet yritykset, yritysten henkilöstön osaamisen kehittämiseen.(Kuuluu työryhmän jatkotoimiin.)
Yhteistyötarpeet
Yhteistyö kaikkien samojen asiakasryhmien kanssa työskentelevien toimijoiden kesken.on perusedellytys tavoitteelliselle ja tuloksekkaalle toiminnalle. Esimerkiksi:
· Nuorten ohjaamotoiminnan monialaista toimintamallia tulee hyödyntää laaja-alaisemmineri asiakasryhmien palveluissa (aikuiset, maahanmuuttajat yms.)
· Olemassa olevia verkostoja tulee vahvistaa ja hyödyntää entistä tehokkaammin.hyödyntäminen esim. TE-palvelujen muutosturva- ja EURES/eurooppalainen työnvälitys -verkostot, ennakointi- ja ELO/elinikäisen oppimisen ja ohjaamisen verkosto, Yritys-Suomi.
8. Toiminnan järjestämistapa
Toiminnan järjestämistapaa on tarkasteltu lakiehdotuksen 9.3.2018 (laki julkisista rekrytointi- jaosaamispalveluista) pohjalta.
Työnhakijan työnhaun käynnistämisen jälkeen tapahtuva ensimmäinen palvelutarpeen arviointi onmaakunnan tehtävä. Samoin maakunnan tehtävä on palvelutarpeen arviointiin liittyvä asiakkaantyöllistymistä edistävien (työ, yrittäjyys, koulutus, valmennus, tms.) palveluvaihtoehtojentarjoaminen. Asiakkaalla on vapaus valita palveluntuottaja, jos niitä on useita.
Palvelujen nivelvaiheessa (esim. jos työnhakija ei työllisty palveluntuottajan palvelussa)palvelutarpeen arvioinnin/päivityksen tekee maakunta yhdessä asiakkaan kanssa.
Palveluntuottaja arvioi työnhakijan kanssa palvelutarpeen tämän ollessa palveluntuottajanpalvelussa.
Työnhakijan palvelutarpeen arvioiminen ja palvelujen tarjoaminen liittyvät vahvasti yhteen.Palvelujen tarjoamiseen liittyy asiakasta velvoittavia toimia. Palveluja tarjotaan palvelutarpeenpohjalta. Palvelutarpeen arviointiin kuuluu mm. asiakkaan toiveiden kuuleminen, realististen,työllistymistä edistävien vaihtoehtojen esittely ja asiakkaan motivointi.
Asiakkaan jättäessä toteuttamatta sovittuja toimenpiteitä, siitä voi olla hänelle työttömyysetuudensaamiseen liittyviä seuraamuksia (työnhaun katkeaminen, määräaikainen ”karenssi” tai etuudenmaksatuksen keskeytys toistaiseksi).
10
Palvelutarpeen arviointi voi sisältää myös työkyvyn tutkimuksia ja arviointejasekä muita asiantuntija-arviointeja.
Työnhakijan työnhaun käynnistämisen jälkeen tehtävä työllistymissuunnitelma, myös monialaisessayhteispalvelussa tehtävä suunnitelma, laaditaan maakunnassa.
Työllistymissuunnitelma perustuu työnhakijan palvelutarvearvioon. Siihen kuuluu palvelujentarjoaminen, johon puolestaan liittyvät edelläkin mainitut asiakasta velvoittavat toimenpiteet.
Työnhakija tarkistaa työllistymissuunnitelman palveluntuottajan kanssa/ohjauksessapalveluntuottajan palvelussa ollessaan.
Työnhakijalla mahdollisuus tehdä suunnitelmaesitys työnhakijan verkkopalvelun kautta – maakuntahyväksyy suunnitelman.
Maakunta päivittää työnhakijan kanssa työllistymissuunnitelman palvelujen nivelvaiheessa.
Maakunta tuottaa rekrytoinnin peruspalvelun, joka liittyy tiiviisti henkilöasiakkaan palveluun.
Monikanavaiset palvelupolut: Työmarkkinatori, puhelinpalvelu, henkilökohtainen asiointi;valtakunnallisten ja maakunnassa sekä kunnissa tuotettavien työllisyyttä tukevien toimienintegrointi on käynnistetty ja kehitteillä oleva valtakunnallinen Työmarkkinatori- digitaalinenpalvelu (TEM) työtä hakevien ja työtä tarjoavien kohtaamispaikkana mahdollistaa ja vahvistaahenkilöasiakkaan omatoimisuutta sekä parantaa työn ja tekijän kohtaantoa. Työmarkkinatori toimiimyös palveluntuottajille palvelujen markkinointialustana ja tukee näin asiakkaan valinnanvapautta.
Maakunta hankkii/kilpailuttaa täydentäviä palveluja, esimerkiksi:
· Työnhakua, työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevaa valmennusta· Tietyille rekrytointipalvelua, esimerkkinä Kasvua Kaakkoon -hanke (Kaakkois-Suomen
kasvuyritykset ja korkeasti koulutetut työnhakijat, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä)
Maakunta tuottaa ja hankkii osaamisen kehittämiseen liittyviä palveluja. Maakunta hankkiiesimerkiksi:
· Kasvupalvelukoulutuksia· Työnhakua, työllistymistä ja yrittäjyyttä tukevia valmennuksia· Ryhmämuotoisia uravalmennuksia
Maakunta tuottaa ammatinvalinta ja –uraohjauksen palvelut. Ne ovat olennainen osahenkilöasiakkaan peruspalveluja ja tukevat asiakkaan ammatillista kehittymistä ja työllistymistä.Ammatinvalinnan ja –uraohjauksen palvelut sisältävät mm. psykologisen arvioinnin(soveltuvuus, työkyvyn testaus) ja ohjaamisen sekä verkostoyhteistyön muiden osaamisenkehittämispalvelujen ja ulkopuolisten tahojen (oppilaitokset, terveydenhuolto, työnantaja)kanssa.
Maakunta ohjaa asiakkaan työkokeiluun työllistymissuunnitelmassa todetun palvelutarpeenmukaan.
11
Palveluntuottaja voi ohjata työnhakijan työkokeiluun työnhakijan ollessa palveluntuottajanpalvelussa.
Sopimuksen työkokeilusta tekevät henkilöasiakas, työkokeilun järjestäjä ja asiakkaantyökokeiluun ohjannut taho, maakunta taikka palveluntuottaja.
9. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeetNykyiset toimitilat:ELY-keskus
· Kouvola, Salpausselänkatu, ei asiakaspalvelua, työllisyyskatsaukset, ennakointi, tukiinliittyvät tilitykset/maksatukset, koulutushankintaa, palveluhankintaa
TE-toimisto· Kouvola, Hallituskatu 7, asiakaspalvelu- ja taustatyötilaa· Kotka, Laivurinkatu 3 B, asiakaspalvelu- ja taustatyötilaa· Hamina, Maariankatu, yhteispalvelupiste Kelan kanssa (Kelan tilat)· Hamina, Maariankatu 4
§ Uutta tilaa etsitään
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu· Kouvola, Hallituskatu 7, asiakaspalvelu- ja taustatyötilaa· Kotka, Vuorikatu 5, asiakaspalvelu- ja taustatyötilaa· Hamina, Pikkuympyräkatu 3, asiakaspalvelu- ja taustatyötilaa
Nuorten Ohjaamot· Kouvola, Kouvolankatu 15· Kotka, Kirkkokatu 22 ja Karhula, Eteläinen Karjalantie 7· Hamina, Fredrikinkatu 7
Tulevat toimitilatarpeet:Lakiesityksen mukaan maakunnan tulee järjestää alueelleen riittävä määrä palvelupisteitä, joissahenkilöasiakkaat voivat aloittaa työnhaun sekä saada työllistymiseen liittyvää neuvontaa jaohjausta henkilökohtaisesti. Työryhmän näkemyksen mukaan maakunnan tulee järjestääasiakaspalvelua (henkilökohtaista asiointia) ja muuta asiakastyötä (taustatilat) varten toimitilatainakin Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa. Tilajärjestelyissä tulee huomioida ergonomia- jaturvallisuusasiat. Toimitilat voivat olla yhteiskäytössä eri toimijoiden kesken, kuten nyt NuortenOhjaamot taikka TE-toimiston ja Kelan yhteispalvelupiste Haminassa. Osalla asiakasryhmästä onmyös sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeita.
12
10. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat(Kuuluu ryhmän jatkotoimiin.)
- TE-palvelujen toimintamenot- Ohjaamotoiminta- TEM Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (jatkossa kasvupalvelut), mom. 321.51. ja STMtyömarkkinatuki- Palkkatuet, starttiraha, valmennukset, työvoimakoulutus (jatkossa kasvupalvelukoulutus)kotouttamiskoulutus- Vos-työvoimakoulutusrahoitus (OKM oppilaitoksille)- Työvoimapoliittiset hankkeet 1207103 (koto-osuus?)- ESR-hankkeet (hanketalot)
11. Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde
(Kuuluu työryhmän jatkotoimiin.)
MELY LOPPURAPORTTI 15.6.2018
2 (60)
Maakuntapalvelut vuonna 2020 Väliraportti 30.3.2017 / väliraportti II 30.9.2017 / loppuraportti 15.6.2018
JOHDANTO 6
1. PALVELUKOKONAISUUDEN NIMI 8
2. PALVELUKOKONAISUUTEEN KUULUVAT PROSESSIT 10
2.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 10
2.2. MAASEUTUOHJELMAN MAATILARAHOITUS 11
2.3. MAATALOUSLOMITUS 12
2.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 13
2.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 13
2.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 14
2.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 15
2.4.4. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ETELÄ‐SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOSSA 16
2.5. TERVEYDENSUOJELU 17
2.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 18
2.7. ALKOHOLIVALVONTA 19
2.8. YHTEENVETO 19
3. MUUTOSTARPEET ASIAKAS‐, YRITYS JA YMPÄRISTÖNÄKÖKULMASTA 21
3.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 21
3.2. MAASEUTUOHJELMAN MAATILARAHOITUS 21
3.3. MAATALOUSLOMITUS 21
3.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 22
3.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 22
3.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 22
3.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 23
3.5. TERVEYDENSUOJELU 24
3.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 24
3.7. ALKOHOLIVALVONTA 24
3.8. YHTEENVETO 25
4. MAHDOLLISUUDET, ESTEET JA TOIMENPITEET MUUTOSTEN TOTEUTTAMISELLE 26
4.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 26
4.2. MAASEUTUOHJELMAN MAATILARAHOITUS 26
4.3. MAATALOUSLOMITUS 26
4.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 27
4.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 27
4.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 27
4.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 28
4.5. TERVEYDENSUOJELU 28
4.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 29
4.7. ALKOHOLIVALVONTA 29
4.8. YHTEENVETO 29
3 (60)
5. PROSESSIN KUSTANNUSTEHOKKUUS JA VAIKUTTAVUUS 31
5.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 31
5.2. MAASEUTUOHJELMAN MAATILARAHOITUS 31
5.3. MAATALOUSLOMITUS 31
5.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 32
5.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 32
5.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 32
5.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 33
5.5. TERVEYDENSUOJELU 33
5.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 33
5.7. ALKOHOLIVALVONTA 33
5.8. YHTEENVETO 33
6. ALUSTAVA PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU; TULOSTAVOITTEET, PALVELUIDEN JA SUORITTEIDEN MÄÄRÄT SEKÄ RESURSSIT (NYKYISET HENKILÖSTÖRESURSSIT JA TALOUSRESURSSIT)
35
6.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 35
6.2. MAASEUTUOHJELMAN MAATILARAHOITUS 36
6.3. MAATALOUSLOMITUS 36
6.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 37
6.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 37
6.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 38
6.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 39
6.5. TERVEYDENSUOJELU 40
6.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 40
6.7. ALKOHOLIVALVONTA 41
6.8. YHTEENVETO 41
7. MAHDOLLISET MUUTOSTARPEET JA MERKITTÄVÄT YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN 43
7.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 43
7.2. MAASEUTUOHJELMAN MAATILARAHOITUS 43
7.3. MAATALOUSLOMITUS 44
7.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 45
7.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 45
7.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 45
7.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 45
7.5. TERVEYDENSUOJELU 46
7.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 46
7.7. ALKOHOLIVALVONTA 46
7.8. YHTEENVETO 47
8. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA 48
8.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 48
8.2. MAASEUTUOHJELMAN MAATILARAHOITUS 48
8.3. MAATALOUSLOMITUS 49
8.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 49
8.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 49
8.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 50
4 (60)
8.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 50
8.5. TERVEYDENSUOJELU 50
8.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 50
8.7. ALKOHOLIVALVONTA 51
8.8. YHTEENVETO 51
9. NYKYISET JA TULEVAT TOIMITILATARPEET 52
9.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 52
9.2. MAASEUTUOHJELMAN MAATILARAHOITUS 52
9.3. MAATALOUSLOMITUS 52
9.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 52
9.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 52
9.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 52
9.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 53
9.5. TERVEYDENSUOJELU 53
9.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 53
9.7. ALKOHOLIVALVONTA 53
9.8. YHTEENVETO 53
10. VALTION TALOUSARVIOSSA KYSEISEEN PALVELUKOKONAISUUTEEN KOHDENNETTAVAT VARAT 55
10.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 55
10.2. MAASEUTUOHJELMAN MAATILARAHOITUS 55
10.3. MAATALOUSLOMITUS 55
10.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 55
10.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 55
10.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 55
10.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 56
10.5. TERVEYDENSUOJELU 56
10.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 56
10.7. ALKOHOLIVALVONTA 56
10.8. YHTEENVETO 56
11. PROSESSIN TULOKSENA MAAKUNTAAN MAKSETTAVAT ERÄT JA NIIDEN RAHOITUSLÄHDE 57
11.1. VILJELIJÄTUKIHALLINTO 57
11.2. MAASEUTUOHJELMAN MAATILARAHOITUS 57
11.3. MAATALOUSLOMITUS 57
11.4. ELINTARVIKETURVALLISUUS JA KASVINTERVEYS 57
11.4.1. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT ELY‐KESKUKSESSA JA YHTEISTOIMINTA‐ALUEILLA 57
11.4.2. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELINTARVIKEVALVONTA) 57
11.4.3. EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT KUNNISSA (ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO) 57
11.5. TERVEYDENSUOJELU 57
11.6. TUPAKKA‐ JA NIKOTIINITUOTTEIDEN VALVONTA 57
11.7. ALKOHOLIVALVONTA 58
11.8. YHTEENVETO 58
12. MUUT MERKITTÄVÄT HUOMIOT 59
LYHENNELUETTELO 60
5 (60)
6 (60)
Johdanto Kymenlaakson maakuntaliiton MAKU‐projektiryhmän toimeksiannosta (7.12.2016) osana maakuntauudistuksen esivalmistelua työryhmät selvittävät maakuntaan siirtyvien tehtävien osalta nykytilatietoja ja suunnittelevat alusta‐vasti palvelutuotantoa.
Maakuntapalvelujen esivalmisteluun nimettiin aluksi 11 tiimiä ja niiden puheenjohtajat. Tiimit laativat työnsä tulok‐sista väliraportit 30.3.2017 mennessä. Sen jälkeen tiimejä yhdistettiin työryhmiksi, jotka tekevät esivalmistelua laa‐jempien palvelukokonaisuuksien puitteissa. Maatilojen palvelut ‐tiimi ja ympäristöterveydenhuollon tiimi yhdistettiin MALO/EVYT ‐valmistelutyöryhmäksi, jonka nimi vaihtui myöhemmin MELY‐palvelukokonaisuuden työryhmäksi.
Maatilojen palvelut ‐kokonaisuuteen kuuluvat maataloushallinnon yhteistoiminta‐alueilla ja ELY‐keskuksessa hoidet‐tavat viljelijätukien ja maatilarahoituksen maksajavirastotehtävät sekä Eviran ohjaamat elintarviketurvallisuuden ja kasvinterveyden tehtävät ja maatalouslomitus. Kymenlaaksossa maataloushallintoa hoitavat Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta‐alueet sekä Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus. Lomitushallintoa hoitaa Kouvolan lomituspalvelupaikallis‐yksikkö, jonka alue ulottuu myös Päijät‐Hämeeseen.
Maatilojen palvelut – tiimin työskentelyyn ovat osallistuneet: Minna Anttila (pj.), maaseutupalvelujen päällikkö, Kouvolan kaupunki, Tuula Ahonen, maaseutupäällikkö, Haminan kaupunki, Jyrki Pitkänen, maaseutupalvelut yksikön päällikkö, Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus, Osmo Minkkinen, val‐vontaryhmän päällikkö, Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus, Taru Pyötsiä, ympäristöterveyspäällikkö, Kouvolan kaupunki, Tarja Vuorentausta‐Helin, lomituspalvelujohtaja, Kouvolan kaupunki ja Mervi Taimisto, lomituspalvelukoordinaatto‐ri, Kouvolan kaupunki sekä 12.4.2017 alkaen sidosryhmien edustajana Tuula Dahlman, toiminnanjohtaja, MTK‐Kaakkois‐Suomi (varalla Eeva Saarikorpi, kenttäpäällikkö, MTK‐Kaakkois‐Suomi).
Tiimi on kokoontunut kuusi kertaa: 20.1., 23.2., 17.3., 12.4., 12.5. ja 15.6. Tiimiä on avustanut toimistosihteeri Mervi Suomalainen, Kouvolan kaupunki. Tiimissä on koottu taulukoihin (liite 1) tässä raportissa esitettyjä tietoja.
Toisena kokonaisuutena on ympäristöterveydenhuolto. Sen tavoitteena on varmistaa elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus. Ympäristöterveydenhuolto voidaan jakaa terveysvalvontaan ja eläinlääkintähuoltoon. Terveysvalvon‐taan kuuluvat elintarvike‐, terveydensuojelu‐, tupakka‐ ja lääkelain mukaiset valvontatehtävät. Eläinlääkintähuoltoon kuuluvat eläinlääkäripraktiikka virka‐aikana ja päivystysaikana sekä valvontatehtävät.
Kymenlaaksossa on kolme ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta‐aluetta. Kouvolan yksikköön kuuluu Kouvolan lisäksi Iitin kunta, Kotkan yksikköön Pyhtään kunta ja Haminan yksikköön Virolahden ja Miehikkälän kunnat.
Aluehallintoviraston tehtävistä maakuntiin siirtyy ympäristöterveydenhuollon alaan kuuluvia eläinlääkintähuollon
tehtäviä sekä alkoholihallinnon tehtäviä.
Ympäristöterveydenhuollon tiimin työskentelyyn ovat osallistuneet: Taru Pyötsiä (pj.), ympäristöterveyspäällikkö, Kouvolan kaupunki, Jenny Holm (siht., henkilöstön edustaja), ympäristöterveys‐suunnittelija, Kotkan kaupunki, Saija Lassila, vastaava terveystarkastaja Kouvolan kaupunki, Hanna‐Mari Luukkonen, vastaava eläinlääkäri Kouvolan kaupunki, Tanja Häkkinen vs. kaupungineläinlääkäri, Kotkan kaupunki, Minna Anttila, maaseutupalvelujen päällikkö, Kouvolan kaupunki, Maria Komi, terveysinsinööri, Haminan kaupunki, Nelli Gartman, kaupungineläinlääkäri, Kotkan kaupunki sekä Eila Kaliste, ympäristöterveydenhuoltoyksikön päällikkö, Etelä‐Suomen aluehallintovirasto. Sidosryhmien edustajana tiimissä on ollut huhtikuusta 2017 alkaen Eeva Saarikorpi, kenttäpääl‐likkö, MTK Kaakkois‐Suomi.
Ympäristöterveydenhuollon tiimi on kokoontunut kuusi kertaa: 27.1., 20.2., 24.3., 24.4., 15.5. ja 15.6. Tiimiä on avus‐tanut terveydensuojelusuunnittelija Tuomas Hiltunen. Tiimi on koonnut taulukoihin (liite 2) tässä raportissa esitetty‐
7 (60)
jä tietoja. Taulukoissa on esitetty ympäristöterveydenhuollon lisäksi aluehallintoviraston tekemä alkoholilain mukai‐nen valvonta.
Tiimien työtä jatkaneeseen MALO/EVYT ‐valmistelutyöryhmään ovat kuuluneet edellä mainittujen tiimien henkilöt sekä lisäksi henkilöstön varaedustajana Johanna Kauppinen, maksatusasiantuntija, Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus. Tanja Häkkisen tilalle valmistelutyöryhmän jäseneksi on tullut Elina Välimäki, kaupungineläinlääkäri, Kotkan kaupun‐ki. Puheenjohtajana on toiminut Minna Anttila ja sihteerinä Mervi Suomalainen. MALO/EVYT ‐valmistelutyöryhmä on kokoontunut 15.8., 29.8. ja 25.9. ja laatinut väliraportin II 30.9.2017 mennessä.
MAKU‐projektiryhmän 24.1.2018 antaman toimeksiannon mukaan valmistelutyöryhmä on jatkanut esivalmistelutyö‐tä MELY‐palvelukokonaisuus nimellä. Työryhmän kokoonpano on säilynyt kahta henkilövaihdosta lukuun ottamatta entisellään. Kotkan kaupungineläinlääkäri Nelli Gartman on palannut hoitamaan virkaansa ja tullut Elina Välimäen tilalle ja terveysinsinööri Maria Komin tilalle on tullut Katja Lehtonen, terveystarkastaja, Haminan kaupunki. Työryh‐mä on kokoontunut 8.3., 4.4. ja 14.5. Kevään aikana työryhmä on valmistellut 15.4.2018 mennessä palvelukokonai‐suuden osalta esityksen järjestäjän ja tuottajan tehtävistä (liite 3) sekä täydentänyt ja päivittänyt väliraportin tietoja 15.6.2018 mennessä väliaikaishallinnolle luovutettavaksi loppuraportiksi.
8 (60)
1. Palvelukokonaisuuden nimi
Maaseutu, elintarvikkeet ja ympäristöterveys –palvelukokonaisuus
Ruokavirasto 1.1.2019
Kuva 1
Maksajavirastosopimukset
9 (60)
Kuva 2
Valtion lupa‐ ja valvontavirasto
(Luova) 2020?
Toimeksiantosopimus
10 (60)
2. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit
2.1. Viljelijätukihallinto
Viljelijätukihallinnon tehtävät kuuluvat Maa‐ ja metsätalousministeriön hallinnonalaan.
Viljelijätukihallintoa hoidetaan Kymenlaaksossa Kouvolan yhteistoiminta‐alueella (Kouvola) ja Haminan yhteistoimin‐ta‐alueella (Hamina, Kotka, Pyhtää, Miehikkälä, Virolahti) sekä Kaakkois‐Suomen ELY‐keskuksessa. Maaseutuhallin‐non yhteistoiminta‐alueet ovat isäntäkunnan alaisena toimivia paikallisia yksikköjä. Yhteistoiminta‐alueilla ja ELY‐keskuksessa viljelijätukihallintoa hoidetaan kansallisen EU:n maksajaviraston, Maaseutuviraston (Mavi) kanssa solmi‐tun maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Maksajavirastosopimuksella on siirretty maksajaviraston tehtäviä yhteis‐toiminta‐alueilla ja ELY‐keskuksessa toteutettavaksi. Maksajavirastotehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Maaseutuvirastolle annetaan vuosittain vakuutus tehtävien hoitamisesta sopimuksen mukaisesti. Yhteistoiminta‐alueiden toiminta on kuntien rahoittamaa lukuun ottamatta yleisessä valtionosuudessa tulevaa korvausosuutta. ELY‐keskuksen rahoitus tulee valtiolta.
Evira ja Maaseutuvirasto (Mavi) yhdistyvät 1.1.2019 Ruokavirastoksi, minkä seurauksena kaikki loppuraportin viit‐taukset Maaseutuvirastoon on 1.1. 2019 jälkeen sovellettavissa Ruokavirastoon.
Tehtävät perustuvat lakiin: ‐ maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa 210/2010 1§ (maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävät) ‐ maatalouden tukien toimeenpanosta (192/2013) ‐ Euroopan Unionin suorista tuista maataloudelle 193/2013 ‐ maa‐ ja puutarhatalouden kansallisista tuista 1559/2001 ‐ eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista 1360/2014 ‐ ELY‐keskuksista 897/2009
Viljelijätukihallinnon prosessit ja prosessien omistajat
Viljelijätukihallinnon prosesseja ovat:
1) Sitoumusten ja sopimusten käsittely ja päätöksenteko
2) Viljelijöiden tukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus
3) Tukioikeuksien siirtohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, varantoon viennit sekä varanto‐hakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko sekä tukioikeusrekisterin ylläpito
4) Viljelijätukien valvonta
5) Viljelijätukien jatkotoimet (mm. takaisinperintä, oikaisuvaatimusten käsittely)
6) Viljelijöiden koulutus ja neuvonta, tiedottaminen
7) Vahingonkorvaushakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus (hirvi‐ ja petoeläinvahingot)
8) Viljan interventio
Em. prosesseja tehdään sekä Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta‐alueilla, että Kaakkois‐Suomen ELY‐keskuksen maaseutupalvelut yksikössä.
Yhteistoiminta‐alueilla ja ELY‐keskuksessa käsitellään tukihakemuksiin liittyviä sitoumus‐, sopimus‐ ja maksatusha‐kemuksia.
11 (60)
Perustukeen liittyvien tukioikeuksien osalta työnjako on nykytilanteessa seuraava: siirrot käsitellään yhteistoiminta‐alueilla ja tukioikeuksien mitätöinti ja tukioikeuksien varantoon liittyvät päätökset ELY‐keskuksessa.
Viljelijätukien valvonnasta vastaa ELY‐keskus.
Aiheettomasti tai väärin perustein maksettujen tukien takaisinperinnästä vastaa tuen myöntänyt taho (YTA tai ELY). Yhteistoiminta‐alueen tekemien päätösten ensimmäisen vaiheen muutoksenhakuelin on ELY‐keskus. ELY‐keskuksen päätösten osalta oikaisuvaatimusten käsittely kuuluu hallinto‐oikeudelle.
Viljelijöiden koulutus, neuvonta ja tiedottaminen sekä vahingonkorvaushakemusten käsittely kuuluvat yhteistoimin‐ta‐alueille ja ELY‐keskukselle. ELY‐keskukselle kuuluvat myös varautumisen tehtävät ja maataloustuotannon ohjaa‐minen poikkeusoloissa.
Viljan interventio on EU:n markkinatoimi, jolla voidaan puuttua markkinahäiriötilanteessa viljamarkkinoihin ostamal‐la markkinoilta ohraa tai vehnää interventiovarastoon. Edellinen laajamittainen interventio tapahtui v. 2010–2011, minkä jälkeen interventio‐ostoja ei ole ollut. Valmius intervention toteuttamiseen on kuitenkin pidettävä yllä. ELY‐keskuksen rooli interventiossa on valvoa ostettavien ja myytävien viljaerien vastaanottoa ja luovuttamista.
Prosessien omistajat ovat Kouvolan yhteistoiminta‐alue, maaseutupalvelujen päällikkö, Haminan yhteistoiminta‐alue, maaseutupäällikkö ja Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus, maaseutupalvelut yksikön päällikkö.
Viljelijätukihallinnon tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä
Viljelijätukihallinnossa käytetään koko Suomessa yhtenäisiä tietojärjestelmiä (Tukisovellus, Tukioikeusrekisteri), joita ylläpitää Maaseutuvirasto. Tukisovellusta on kehitetty viime vuosina ja se on tällä hetkellä ainoa kattava tietojärjes‐telmä viljelijätukien käsittelyssä, kuten myös Tukioikeusrekisteri tukioikeuksien käsittelyssä. Siirrettyjä maksajaviras‐totehtäviä hoitavien tahojen edellytetään käyttävän Maaseutuviraston tietojärjestelmiä. Viljelijät pääsevät käyttä‐mään Tukisovelluksen Vipu‐palvelu osiota hakiessaan tukia sähköisesti.
Tukisovelluksen ja Tukioikeusrekisterin käyttäjiä Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta‐alueilla on 12 henkilöä ja ELY‐keskuksessa 30 henkilöä, joista 12 ‐ 14 on määräaikaisia. ELY‐keskuksen henkilöstöstä osa hoitaa viljelijätukiproses‐sin lisäksi myös muita maaseutuohjelman tehtäviä, kuten maatilojen rahoitus ‐tehtäviä sekä kehittämis‐ ja yritystu‐kiprosessien tehtäviä (myöntö/maksatus).
2.2. Maaseutuohjelman maatilarahoitus
Maatilojen rahoitus ‐tehtävä kuuluu Maa‐ ja metsätalousministeriön hallinnonalaan. Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus hoitaa tehtävää kahden maakunnan (Etelä‐Karjala ja Kymenlaakso) alueella. Tehtävää hoidetaan kansallisen EU:n maksajaviraston, Maaseutuviraston (Mavi) kanssa solmitun maksajavirastosopimuksen mukaisesti. Maksajavirasto‐tehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Maaseutuvirastolle annetaan vuosittain vakuutus tehtävien hoitami‐sesta sopimuksen mukaisesti. ELY‐keskuksen rahoitus tulee valtiolta. Maatilarahoituksen tukimuodot ovat nuoren viljelijän aloitustuki sekä maa‐ ja puutarhatilojen investointituet. Tässä kappaleessa on käsitelty myös Neuvo2020 ‐toimenpiteen hallinnointi ELY‐keskuksessa.
Maatilojen rahoituksen prosessit ja prosessien omistajat
Maatilarahoituksen prosesseja ovat:
1) Hakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus
2) Jatkotoimet (mm. takaisinperintä)
3) Viljelijöiden sekä sidosryhmien koulutus ja neuvonta, tiedottaminen
12 (60)
Neuvontakorvauksen (Neuvo2020) hakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus –prosessia hallinnoidaan myös ELY‐keskuksessa.
Prosessien omistaja on Kaakkois‐Suomen ELY‐keskus, maaseutupalvelut yksikön päällikkö.
Maatilojen rahoituksen tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä
Maatilarahoituksessa käytetään koko Suomessa yhtenäistä Hyrrä ‐tietojärjestelmää, jota ylläpitää Maaseutuvirasto. Viljelijät pääsevät käyttämään Hyrrää hakiessaan avustuksia sähköisesti. Hyrrän käyttäjiä on ELY‐keskuksessa maati‐larahoituksen osalta n. 10 (myöntö, maksatus, jatkotoimet). Henkilöt hoitavat maatilojen rahoitustehtävien lisäksi myös esim. viljelijätukiasioita sekä kehittämis‐ ja yritystukiprosessien tehtäviä (myöntö/maksatus).
2.3. Maatalouslomitus
Maatalousyrittäjille järjestetään lomituspalveluja maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996) mukaan. Myös turkistuottajat voivat saada lomituspalveluja turkistuottajien lomituspalvelulain (1264/2009) mukaan.
Tehtävän johdosta, ohjauksesta sekä valvonnasta vastaa Sosiaali‐ ja terveysministeriö (STM). Lomituspalveluiden toimeenpanosta vastaa Maatalousyrittäjien Eläkelaitos (Mela), joka on solminut Kouvolan kaupungin kanssa toimek‐siantosopimuksen paikallishallinnon järjestämisestä Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikössä. Tällä hetkellä toimitaan kolmen maakunnan alueella. Kouvolan paikallisyksikön lomitusalueeseen kuuluvat Kouvola, Miehikkälä, Virolahti, Hamina, Kotka, Pyhtää, entisen Ruotsinpyhtään alue, Iitti, Orimattila ja Lahti. Toiminta on valtion rahoitta‐maa lukuun ottamatta asiakasmaksuja.
Tehtävän tarkoitus on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan toteutumista, työssä jaksamista ja työurien pidenty‐mistä. Maatalousyrittäjälle järjestetään lomituspalveluja hänen valintansa mukaan joko osoittamalla hänelle maata‐louslomittaja tai korvaamalla maatalousyrittäjän itse hankkimista lomituspalveluista aiheutuneita kustannuksia pal‐velun tuottajalle.
Maatalousyrittäjän lomituspalveluja ovat vuosilomalomitus, sijaisapu ja maksullinen lomittaja‐apu.
Paikallishallinnossa hallintotehtäviä hoitaa 7 henkilöä/6,5 htv ja maatalouslomitusta 105 vakinaista henkilöä ja lisäksi on määräaikaisia, lyhytkestoisessa työsuhteessa olevia sekä ostopalvelulomittajia, yhteensä lomitustyövoimaa on 104 htv. Valtio korvaa lomitustoiminnasta aiheutuvat menot kokonaisuudessaan sekä myöntää hallintorahan lomi‐tushallintoon.
Maatalouslomituksen prosessit ja prosessien omistajat
Maatalouslomituksen prosesseja ovat:
1) Vuosilomalomitushakemusten ja tuetun maksullisen lomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko
2) Sijaisapulomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko
3) Itse järjestetyn lomituksen korvaushakemusten käsittely ja päätöksenteko
4) Asiakaspalvelu
5) Maatalouslomituksen järjestäminen
6) Maatalouslomitustyö
7) Henkilöstöasioiden hoitaminen
8) Palkkojen valmistelu
9) Laskutus
13 (60)
10) Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän työskentely
Prosessien omistaja on Kouvolan lomituspalvelujen paikallisyksikkö, lomituspalvelujohtaja.
Maatalouslomituksen tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä
Lomituspalvelupaikallisyksiköllä on valtakunnallinen selainpohjainen Lomitusnetti‐tietojärjestelmä, jonka ylläpidosta vastaa Mela. Käyttäjinä ovat 7 hallintohenkilöä. Lisäksi maatalouslomittajat ja maatalousyrittäjät pääsevät käyttä‐mään Lomitusnetin omia osioita. Lomitusnetti ei ole todennäköisesti käyttökelpoinen enää lähivuosina ja se on Me‐la:n ohjelmien osa, jota ei voi siirtää maakunnan käyttöön sellaisenaan.
Lomituspalveluissa käytetään myös henkilöstöhallinnon, asianhallintajärjestelmän ja taloushallinnon ohjelmia
2.4. Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys
Rehu‐ ja elintarvikelainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan lainsäädännön valvonnan strategiset tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty valvonta‐asetuksen (EY) N:o 882/2004 mukai‐sessa Elintarvikeketjun monivuotisessa kansallisessa valvontasuunnitelmassa (VASU‐suunnitelma). Strategiset tavoit‐teet perustuvat hallinnonalan, MMM:n ja Eviran strategioihin, toimialakohtaisiin kansallisiin strategioihin sekä halli‐tusohjelman linjauksiin. VASU‐suunnitelman perusteella laaditaan valvontaohjelmat ja vuosittaiset toimintasuunni‐telmat. Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma (VASU) 2015 ‐ 2019 löytyy Eviran internet‐sivulta https://www.evira.fi/tietoa‐evirasta/esittely/toiminta/valvonta/suunnitelmat‐ja‐ohjelmat/elintarvikeketjun‐monivuotinen‐kansallinen‐valvontasuunnitelma/.
Elintarviketurvallisuuden ja kasvinterveyden tehtäviä hoidetaan nykytilanteessa ELY‐keskuksessa ja kuntien yhteis‐toiminta‐alueilla sekä elintarvikevalvontaa ja eläinlääkintähuoltoa kunnissa ja Etelä‐Suomen aluehallintovirastossa.
Evira ja Mavi yhdistyvät 1.1.2019 Ruokavirastoksi, minkä seurauksena kaikki loppuraportin viittaukset Eviraan on 1.1. 2019 jälkeen sovellettavissa Ruokavirastoon.
2.4.1. Eviran ohjaamat tehtävät ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐alueilla
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ohjaa ELY‐keskuksia elintarviketurvallisuuden varmistamisen kannalta keskeisissä tehtävissä (laki ELY‐keskuksista 897/2009, 3 § kohta 6), joilla varmistetaan maatalouden tuo‐tantopanosten (siemenet, lannoitteet, rehut) vaatimustenmukainen laatu ja turvallisuus, kasvisten kau‐panpitovaatimusten toteutuminen, luonnonmukaisen tuotannon sekä eläinten merkintä‐ ja rekisteröinti‐vaatimusten toteutuminen, hyvä elintarvikehygienia kasvintuotantotiloilla sekä kasvinterveyden hyvän ti‐lanteen säilyminen. Eläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisterien ylläpito ja hukkakauravalvonnan tehtävät kuu‐luvat ELY‐keskuksen lisäksi kuntien yhteistoiminta‐alueille. Eviran ohjaamat tehtävät kuuluvat Maa‐ ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalaan.
Eviran ohjaamien tehtävien (ELY ja YTA) prosessit ja prosessien omistajat
Eviran ohjaamien tehtävien prosesseja ovat:
1) Eläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisterien ylläpito
2) Kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta
3) Siemenkaupan markkinavalvonta
4) Hukkakauravalvonta
5) Rehuvalvonta
14 (60)
6) Lannoitevalvonta
7) Kasvinsuojeluaineiden valvonta
8) Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta
9) Luonnonmukaisen tuotannon valvonta
10) Elintarvikehygieniavalvonta kasvintuotantotiloilla
Prosessien omistajana on Evira. Kymenlaaksossa kohtien 1 ja 4 osalta toimeenpanon päävastuu on nykyti‐lanteessa yhteistoiminta‐alueilla ja kohdan 2 osalta Eviralla, muissa ELY‐keskuksella.
Eviran ohjaamien tehtävien (ELY ja YTA) tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä
Elmo: Käyttäjiä ELY‐keskuksessa on 3. Tietojärjestelmän ylläpidosta vastaa Evira. Eläintenpitäjä‐ ja eläinrekisterit: Käyttäjiä ELY‐keskuksessa on 4 ja YTA‐alueilla 4. Tietojärjestelmien ylläpi‐dosta vastaa Evira/Mtech Digital Solutions Oy (Maatalouden laskentakeskus). Pitopaikkarekisteri: Käyttäjiä ELY‐keskuksessa on 4 ja YTA‐alueilla 4. Tietojärjestelmän ylläpidosta vastaa Evira.
2.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Elintarvikevalvonta)
Elintarvikevalvonta kuuluu Maa‐ ja metsätalousministeriön (MMM) hallinnonalaan ja kuntien elintarvike‐valvontaa ohjaavat Evira ja Etelä‐Suomen aluehallintovirasto.
Elintarvikevalvonta on elintarvikemääräyksiin liittyvää yleistä ohjausta ja neuvontaa sekä valvontatoimen‐piteitä, joilla asianomainen viranomainen toteaa, että elintarvike, siitä annettavat tiedot, sen käsittelyme‐netelmät ja ‐olosuhteet sekä elintarvikealan toimijan toiminta vastaavat elintarvikemääräyksiä.
Elintarvikevalvonnan prosessit ja prosessien omistajat
Elintarvikevalvonta sisältää elintarvikelain (23/2006) mukaiset viranomaistehtävät.
1) Valvontaprosessit:
‐ Elintarvikehuoneistot ja ‐laitokset
Liha‐, kala‐ ja maito‐ ja kananmuna‐alan laitokset
Vilja‐alan toimijat (myllyt, leipomot)
Kasvisalan toimijat (kasvisten pilkkominen)
Elintarvikkeiden myynti‐, tarjoilu‐ ja valmistuspaikat
Maahantuonti‐ ja maastavientiyritykset
Varastointi‐ ja kuljetustoiminta
Virtuaalitoimijat
‐ Alkutuotanto (maito‐, lihakarja‐, vilja‐, puutarhaviljely, kasvihuone‐ ja kanamunatilat, vesiviljely‐laitokset ja hunajatuottajat). Alkutuotannon valvonta on nykyisellään ollut melko vähäistä. Val‐vonta on lisääntynyt Eviran uuden ohjeistuksen mukaan 1.1.2018 alkaen.
‐ Elintarvikekontaktimateriaalitoimijat (valmistajat, maahantuojat ja tukut) ‐ Eläinperäisten elintarvikkeiden maahantuonnin valvonta. Kunnilla sopimukset valvonnan järjes‐
tämisestä Eviran kanssa. Valvontaa tehdään Eviran laatiman suunnitelman mukaan. Maakuntaan siirryttäessä ensisaapumisvalvontaa tullaan keventämään ja sen järjestämisvastuu siirtyy Eviralta maakunnalle.
15 (60)
2) Muut prosessit:
‐ Hakemusten ja ilmoitusten käsittely ‐ Näytteenotto ‐ Ohjaus ja neuvonta ‐ Lausuntojen antaminen ‐ Ilmeistä terveyshaittaa aiheuttavasta toiminnasta johtuvien määräysten ja kieltojen asettaminen ‐ Elintarvikevälitteisten epidemioiden selvittäminen ‐ Toiminta yhteiskuntaan vaikuttavissa häiriötilanteissa ‐ Laskutus
Elintarvikevalvonnan prosessien omistaja on Kouvolan yksiköissä ympäristöterveyspäällikkö, Kotkassa kaupungineläinlääkäri ja Haminassa terveysinsinööri, lukuun ottamatta ensisaapumisvalvontaa, jonka pro‐sessin omistaa Evira.
Elintarvikevalvonnan tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä
Kaikissa kolmessa yksikössä (Kouvola, Kotka ja Hamina) on käytössä Digia Tarkastaja ‐ohjelma, jota ylläpi‐tää Digia Oyj:n lisäksi paikallisesti Kouvolassa KS‐Tieto sekä Haminassa ja Kotkassa ICT Kymi. Kyseiseen oh‐jelmaan kirjataan tarkastukset, näytteenotot ja yhteydenotot. Käyttäjiä on kaikkiaan 25 henkilöä. 1.1.2019 otetaan käyttöön selainpohjainen, valtakunnalliseen käyttöön tuleva valvontatietokantaohjelma (VATI), joka korvaa Digian Tarkastaja ‐ohjelman. Lisäksi terveysvalvonnassa on käytössä useampia internetpohjai‐sia sovelluksia, kuten Tarkkari, Pikantti, alkutuotantosovellus.
Viranhaltijapäätökset tehdään Kouvolassa Dynasty asianhallintajärjestelmällä, ylläpitäjänä Innofactor, Kotkassa hallinto‐ ja arkistointiohjelma Hallilla ja Haminassa Jemma‐ohjelmistolla, jota ylläpitää Triplan Oy.
2.4.3. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Eläinlääkintähuolto)
Eläinlääkintähuolto kuuluu Maa‐ ja metsätalousministeriön hallinnonalaan ja kuntien eläinlääkintähuoltoa ohjaavat Evira ja Etelä‐Suomen aluehallintovirasto.
Eläinlääkintähuoltolain (765/2009) mukaan kunta järjestää alueellaan peruseläinlääkäripalvelut arkena virka‐aikaan ja eläinlääkäripäivystyksen kaikkina vuorokaudenaikoina. Kunta järjestää myös eläinsuojelu‐, eläintauti‐ ja sivutuotevalvonnan sekä eläinten ja eläinperäisten tuotteiden tuonnin ja viennin valvonnan.
Kymenlaakson alueella on kolme ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta‐aluetta. Alueelliset yksiköt si‐jaitsevat Kouvolassa, Kotkassa ja Haminassa. Kunnaneläinlääkäreiden toimipisteitä on Kouvolassa, Iitissä, Pyhtäällä, Haminassa, Miehikkälässä ja Virolahdella. Päivystysalueita on kaksi: Kouvola‐Iitti ja Kotka‐Pyhtää‐Hamina‐Virolahti‐Miehikkälä. Valvontatehtäviä hoitaa Kouvolassa pääasiassa valvontaeläinlääkäri, muissa yksiköissä praktisoivat eläinlääkärit ja Kotkan kaupungineläinlääkäri.
Aluehallintovirasto valvoo eläinlääkintähuoltoon kuuluvien lakien täytäntöönpanoa ja noudattamista alu‐eellaan ja tekee myös valvontaa, mukaan lukien viljelijätukiin liittyvien täydentävien ehtojen ja eläinsuoje‐lun otantatarkastukset. (kts. kohta 2.4.4.)
Eläinlääkintähuollon prosessit ja prosessien omistajat
1) Eläinlääkäripalvelut‐ Peruseläinlääkäripalvelut virka‐aikana ‐ Kiireellinen eläinlääkäriapu ympäri vuorokauden (päivystys)
16 (60)
2) Valvontapalvelut ‐ Eläinten hyvinvoinnin valvonta
epäilyyn perustuva valvonta ilmoituksenvaraisen toiminnan valvonta
‐ Eläinten terveyden valvonta tarkastukset ja näytteenotot
‐ Muu valvonta tuonti‐ ja vientivalvonta sivutuotevalvonta muu valvonta
Eläinlääkäripalveluissa prosessin omistaja on Kouvolan yksikössä ympäristöterveyspäällikkö, Kotkassa kaupungineläinlääkäri ja Haminassa ympäristöpäällikkö. Valvontatehtävissä prosessin omistaja on valvon‐taeläinlääkäri tai kaupungin/kunnaneläinlääkäri.
Eläinlääkintähuollon tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä
Eläinlääkäripraktiikan potilasohjelmat: – KliniQ, ylläpitäjänä Terakuu Oy, käyttäjiä 8, ohjelma käytössä Kouvolassa ja Haminassa.– Provet – ohjelmisto, ylläpitäjänä Finnish Net Solutions Oy, käyttäjiä 2, ohjelma käytössä Kotkassa.– Haminan praktikoilla on eri ohjelmia käytössä (Zbravet, ym.).– Elo‐ eläinlääkäriohjelmisto, ylläpitäjänä Ohjelmistosuunnittelu A. Klemetti, käyttäjiä 1, ohjelma käytössäIitissä.– Terveydenhuoltotyössä käytössä internet pohjainen Naseva ja Sikava, ylläpitäjänä Eläinten terveys ETTry, käyttäjiä Nasevassa 11 ja Sikavassa 6.
Eläintauti‐ ja eläinsuojeluvalvonnassa on käytössä internetissä toimivia valtakunnallisia tietojärjestelmiä, joita ovat mm. Traces (käyttäjiä 11), eläintenpitokielto‐ (5) ja eläintenpitäjärekisterit, alkutuotantosovellus ja Eviranet (7).
2.4.4. Eviran ohjaamat tehtävät Etelä‐Suomen aluehallintovirastossa
Aluehallintovirastolla on elintarvikevalvonnan arviointi‐ ja ohjaustehtäviä, jotka eivät siirry maakuntaan vaan Eviraan.
Aluehallintoviraston valvontapalvelut eläinlääkintähuollossa (maakuntiin siirtyvät)
1) Eläinten hyvinvoinnin valvonta‐ otantatarkastukset tiloilla: täydentävät ehdot ja eläinsuojelu ‐ eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin johtopäätökset ‐ epäilyyn perustuva valvonta ‐ eläinsuojelulain mukaiset ilmoitukset ja luvat ‐ eläinkuljetusluvat ja eläinkuljetusten valvonta ‐ rekisterit
2) Eläinten terveyden valvonta‐ tarkastusten ja näytteenottojen ohjaus ja valvonta ‐ terveysluokka‐ ym. päätökset ‐ eläintautivalmiustehtävät ‐ eläintautipäivystys
3) Muu valvonta‐ tuonti‐ ja vientivalvonta ‐ sivutuotevalvonta
17 (60)
‐ muu valvonta
Prosessin omistaja on läänineläinlääkäri.
Aluehallintovirastossa käytettäviin tietojärjestelmiin kuuluvat Eviran ylläpitämät Elvi, Elite, Kartturi, roko‐tusrekisteri, eläintietojärjestelmä, nautarekisteri, vesiviljelyrekisteri ja Eviranet. Lisäksi käytössä ovat Maa‐seutuviraston ylläpitämä Tukisovellus sekä Traces, Sikava ja Naseva. Etelä‐Suomen aluehallintovirastossa on käytössä USPA asianhallintajärjestelmä. Aluehallintoviraston tietojärjestelmiä käyttää useampi lää‐nineläinlääkäri työtehtävien mukaan. Läänineläinlääkärien tehtävistä osa on keskitetty ja osa hoidetaan alueittain. Kouvolan toimipaikassa järjestelmiä käyttää 1 läänineläinlääkäri ja 1 sihteeri.
Myöhemmin tekstissä aluehallintoviraston eläinlääkintähuollon tehtävät käsitellään yhdessä kunnan teh‐tävien kanssa.
2.5. Terveydensuojelu
Terveydensuojelu kuuluu kuntien ympäristöterveydenhuollon palveluihin. Terveydensuojelun valvonta perustuu terveydensuojelulakiin (763/1994) ja toiminnan tarkoituksena on ylläpitää ihmisten terveyttä sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa terveyshaittoja aiheuttavia tekijöitä elinympäristöstä. Terveydensuojeluvalvonta kuuluu Sosiaali‐ ja terveysministeriön hallinnonalaan ja ohjaavana virastona toimivat Valvira sekä Etelä‐Suomen aluehallintovirasto.
Terveydensuojelun prosessit ja prosessien omistajat
Terveydensuojelu sisältää terveydensuojelulain mukaiset viranomaistehtävät. Prosessit voidaan jakaa valvontaan ja muihin prosesseihin. Osa valvonnasta on luonteeltaan suunnitelmallista.
1) Valvontaprosessit ‐ suunnitelmallinen valvonta
‐ talousvettä toimittava laitos tai tukkulaitos
‐ lasten ja nuorten käyttöön tarkoitetut kokoontumishuoneistot
‐ koulut ja oppilaitokset
‐ majoitustoiminta
‐ ihon käsittelyyn tarkoitetut hoitohuoneistot
‐ päiväkodit
‐ vanhustenyksiköt
‐ muut sosiaalialan yksiköt
‐ uimarannat
‐ yleiset uima‐altaat ja saunat
‐ liikuntatilat
‐ laivatarkastukset
2) Valvontaprosessit ‐ ei‐suunnitelmallinen valvonta
‐ asunnot
3) Muut prosessit
‐ hakemusten ja ilmoitusten käsittely
‐ näytteenotto ja mittaukset
‐ ohjaus ja neuvonta
‐ lausuntojen antaminen
18 (60)
‐ sisäilmaryhmiin osallistuminen
‐ kieltojen ja määräysten antaminen
‐ talous‐ tai uimavesivälitteisten epidemioiden selvittäminen
‐ varautuminen
‐ häiriötilanteissa toimiminen
‐ laskutus
Terveydensuojeluprosessin omistaja on Kouvolan yksiköissä ympäristöterveyspäällikkö, Kotkassa kaupungineläinlää‐käri ja Haminassa terveysinsinööri.
Terveydensuojelun tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä
Terveydensuojelupalveluiden tietojärjestelmät, järjestelmien ylläpitäjät ja käyttäjämäärät ovat samat kuin kunnan elintarvikevalvontapalveluissa.
2.6. Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta
Tupakkalain (549/2016) valvonnan avulla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista ja edistetään niiden käytön lopettamista. Tupakkalain pitkän aikavälin tavoitteena onkin tupakkatuotteiden käytön loppuminen.
Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta käsittää pääasiassa myynnin valvontaa, minkä lisäksi valvotaan savutto‐muutta. Tupakkavalvonnassa noudatetaan tupakkalakia ja nikotiinituotteiden myynnin valvonnassa noudatetaan lääkelakia (395/1987). Valvonta kuuluu Sosiaali‐ ja terveysministeriön hallinnonalaan ja ohjaavana virastona toimii Valvira sekä Etelä‐Suomen aluehallintovirasto.
Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonnan prosessit ja prosessien omistajat
Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta on pääsääntöisesti suunnitelmallista. Tupakkatuotteiden myynnin valvon‐taan sisältyy myynnin, mainonnan ja esilläpidon valvonta. Ei‐suunnitelmallinen valvonta tehdään muun ympäristö‐terveydenhuollon tarkastusten yhteydessä tai valitusten perusteella.
1) Valvontaprosessit ‐ suunnitelmallinen valvonta
‐ tupakkatuotteiden vähittäismyynnin valvonta
‐ tupakkatuotteiden tukkumyynnin valvonta
‐ ravintoloiden tupakointitilojen valvonta
‐ ulkotapahtumien savuttomuuden valvonta
2) Valvontaprosessit ‐ ei‐suunnitelmallinen valvonta
‐ savuttomuusvalvonta
3) Muut prosessit
‐ hakemusten ja ilmoitusten käsittely
‐ lupien myöntäminen ja tarvittaessa myös peruuttaminen
‐ ohjaus ja neuvonta
‐ kieltojen antaminen ja määrääminen
‐ näytteenotto
‐ maksujen periminen
Tupakkavalvonnan prosessin omistaja on Kouvolan yksiköissä ympäristöterveyspäällikkö, Kotkassa kaupungineläin‐lääkäri ja Haminassa terveysinsinööri.
19 (60)
Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonnan tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä
Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvontapalveluiden tietojärjestelmät, järjestelmien ylläpitäjät ja käyttäjämäärät ovat samat kuin kunnan elintarvikevalvontapalveluissa. Edellä mainittujen lisäksi on Valviran ylläpitämä, valtakunnallinen sähköinen palvelu ilmoituksia/hakemuksia ja niiden käsittelemistä varten.
2.7. Alkoholivalvonta
Aluehallintoviraston toteuttama alkoholilain (1143/1994) mukainen valvonta kuuluu Sosiaali‐ ja terveysministeriön hallinnonalaan ja ohjaavana virastona toimii Valvira.
Alkoholivalvonnan prosessit ja prosessien omistajat
Alkoholivalvonnan maakuntaan siirtyvät tehtävät on lueteltu alla. Prosessin omistajina ovat alkoholitarkastajat ja heidän esimiehensä.
Lupahallinto
1) Anniskeluluvat
‐ Anniskelun jatkoaikaluvat ‐ Alkoholijuomien vähittäismyyntiluvat ‐ Alkon myymälöiden hyväksymiset ‐ Raideliikenteen anniskeluluvat koko maassa ‐ Lisäksi käsitellään luvanhaltijoita ja myyntipaikkoja koskevia ilmoituksia ‐ Lupapäätöksistä aluehallintovirasto perii valtiovarainministeriön maksuasetuksessa säädetyt suorite‐
maksut
2) Valvonta
‐ Alkoholijuomien anniskelun valvonta (ravintolat) ‐ Vähittäismyynnin valvonta (kaupat) ‐ Kuittilain noudattamisen valvonta ‐ Alkoholijuomien mainonnan ja muun myynnin myynninedistämisen valvonta ‐ Valvontaan kuuluu myös ilta‐ ja yöaikaan tehtävä ”kenttävalvonta” ‐ Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta alkoholielinkeinossa
Alkoholivalvonnan tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien määrä
Alkoholihallinnossa on käytössä ALLU‐rekisteri, johon laitetaan luvat, valvonta‐asiat ja lausunnot
2.8. Yhteenveto
Maaseutu, elintarvikkeet ja ympäristöterveys ‐palvelukokonaisuus jakautuu 7 ydinprosessiin: viljelijätukihallinto, maatilojen rahoitus, maatalouslomitus, elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys (sis. nykyisin ELY‐keskuksessa ja YTA:ssa hoidettavat tehtävät, kuntien elintarvikevalvonnan sekä kunnissa ja aluehallintovirastossa hoidettavan eläin‐lääkintähuollon), terveydensuojelu, tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta sekä alkoholivalvonta.
Viljelijätukihallinnossa, maatilojen rahoituksessa ja ELY‐keskuksen Eviran ohjaamissa tehtävissä on käytössä kansalli‐set Maaseutuviraston tai Eviran ylläpitämät tietojärjestelmät. Toimijoilla on velvoite käyttää näitä järjestelmiä ja
20 (60)
niihin liittyy myös asiakkaiden sähköinen asiointi. Maatalouslomituksessa tarvitaan uudet tietojärjestelmät nykyisen Mela:n ylläpitämän järjestelmän tilalle. Nykyistä Lomitusnettiä käyttävät myös lomittajat ja asiakkaat. Uutta maa‐kunnassa käytettävää ICT‐järjestelmää valmistellaan STM:n toimesta viranomaistoimintaa varten, kaikki muu teh‐dään maakunnan omilla tietojärjestelmillä. Elintarvikevalvonnassa, terveydensuojelussa ja tupakkavalvonnassa käy‐tetään nykytilanteessa yhtä järjestelmää, jonka valtakunnallinen tietojärjestelmä tulee korvaamaan. Eläinlääkintä‐huollossa on käytössä toimijasta riippuen useita erilaisia klinikkaohjelmia ja Eviran selainpohjaisia ohjelmia. Lisäksi käytetään erilaisia asianhallintajärjestelmiä. Alkoholivalvonnassa on käytössä Valviran rekisteri.
21 (60)
3. Muutostarpeet asiakas‐ yritys‐ ja ympäristönäkökulmasta
3.1. Viljelijätukihallinto
Maatilojen eri palvelujen järjestäminen samaan yksikköön parantaa asiakkaiden näkökulmasta palvelujen saatavuut‐ta ja joustavuutta. Tehtävien hoitamisen kannalta erityinen synergiaetu saadaan, jos myös koko maaseutuohjelma‐kokonaisuus sekä maksajavirastotoiminta (viljelijätukien, rakennetukien, maaseutuohjelman hanke‐ ja yritystukien sekä muiden toimenpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä. Asiakkaiden hallinnollista kuormaa tulee vähentää siten, että viljelijätukihallinnon ja Eviran ohjaamien tehtävien sekä täydentävien ehtojen valvonta hoidetaan samasta palvelukokonaisuudesta koordinoidusti mahdollisimman vähillä valvontakäynneillä.
Palvelujen tulee sopeutua toimintatavoiltaan ja resursseiltaan toimintaympäristössä tapahtuvaan muutokseen, maa‐tilojen vähenemiseen, erikoistumiseen ja tilakokojen kasvuun. Palvelusuoritteet eivät välttämättä vähene, koska niiden luonne muuttuu neuvonnallisempaan suuntaan.
Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan asiakasnäkökulma on tärkeä uudistuksen toteuttamisessa: maaseutuasioita tulisi voida hoitaa ns. yhdeltä luukulta. Asiakas‐ ja yrittäjämyönteisyyttä on korostettava. Tilavalvontaa ja tarkastuk‐sia kehittämällä ja yhteen sovittamalla voidaan saavuttaa kustannussäästöjä, nopeuttaa ja helpottaa valvojien työtä ja tehostaa ajankäyttöä (MMM/Selvitys maataloustuotannon valvonnan kehittämisestä 2017). Tarkastuskäyntien määrää voitaisiin vähentää, jos valvonnassa tehdyt havainnot olisivat viranomaisten käytettävissä kaikissa valvon‐noissa.
3.2. Maaseutuohjelman maatilarahoitus
Maatilojen eri palvelujen järjestäminen samaan yksikköön parantaa asiakkaiden näkökulmasta palvelujen saatavuut‐ta ja joustavuutta. Tehtävien hoitamisen kannalta erityinen synergiaetu saadaan, jos myös koko maaseutuohjelma‐kokonaisuus sekä maksajavirastotoiminta (viljelijätukien, rakennetukien, maaseutuohjelman hanke‐ ja yritystukien sekä muiden toimenpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä.
Palvelujen tulee sopeutua toimintatavoiltaan ja resursseiltaan toimintaympäristössä tapahtuvaan muutokseen, maa‐tilojen vähenemiseen, erikoistumiseen ja tilakokojen kasvuun. Palvelusuoritteet eivät välttämättä vähene, koska niiden luonne muuttuu neuvonnallisempaan suuntaan.
Erityisesti asiantuntijoiden syvällistä rahoituksen‐ ja rakentamisen osaamista tarvitaan jatkossa entistä enemmän. Tähän haasteeseen voidaan vastata osin koulutusta lisäämällä, mutta varsinaisesti vain siten, että asiantuntijoilla on riittävästi hankkeita käsiteltävänä jokaisessa valintajaksossa. Pienessä maakunnassa tämä ehto ei toteudu nykyisillä investointi‐ tai aloitustukimäärillä. Rakennusasiantuntijan tehtävää Kaakkois‐Suomessa hoitaa tällä hetkellä Uuden‐maan ELY‐keskuksen asiantuntija.
3.3. Maatalouslomitus
Tilakokojen kasvaessa ja automaation lisääntyessä karjatiloilla haasteena on työntekijöiden ammattitaidon ylläpitä‐minen. Maatilojen luopuessa karjasta ja tilojen lukumäärän vähetessä, tilat sijaitsevat lomitusalueella harvemmassa.
Rakennemuutoksen seurauksena viimeisen viiden vuoden aikana on karjatilojen määrä vähentynyt lomitusalueella 33 %:a, vuosilomaan oikeutettujen maatalousyrittäjien määrä 34 %:a ja lomituspäivien määrä on vähentynyt peräti 37 %:a.
22 (60)
Asiakaslähtöinen palvelutuotanto edellyttää vahvan ja monipuolisen ammattitaidon omaavia työntekijöitä, jotta lomitus sujuu laadukkaasti ja asiakkaan tuotantoeläinten hoidossa ei tapahdu notkahduksia.
Yhteistyötä maakuntien välillä selvitetään Päijät‐Hämeen, Etelä‐Karjalan, Etelä‐Savon ja Uudenmaan (Loviisan suo‐menkieliset karjatilat) kanssa. Kymenlaakso tarjoaa maatalousyrittäjien lomituspalveluista yhteistyösopimusta.
Nykyisistä asiakkaista kolmasosa on Päijät‐Hämeen maakunnan alueella. Siellä työskentelevät työntekijät siirtyvät liikkeenluovutuksena Kouvolan lomituspaikallisyksiköstä Kymenlaakson maakuntaan tai maakuntien kesken sopimal‐la omaan maakuntaansa.
Maakuntauudistuksessa on noussut esille liikelaitosmuotoinen palvelutuotanto, josta on tarpeen saada lisää tietoa jatkovalmistelua ajatellen.
Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan maatalousyrittäjän lomituspalveluja tulee uudistuksen jälkeenkin tarjota tasapuolisesti ja laadukkaasti. Lomituspalvelujen tulee turvata yrittäjän työssä jaksamista, eläinten hyvinvointia ja tuotannon jatkumista. Lomituspalveluilla on yhteiskunnallisesti merkittävä tehtävä osana ruokaturvaa ja maamme huoltovarmuutta.
3.4. Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys
3.4.1. Eviran ohjaamat tehtävät ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐alueilla
Eviran ohjaamien tehtävien osalta on tarvetta tuottaa asiakkaiden ja yritysten palvelut jatkossa ensisijai‐sesti siten, että kaikkia elintarvikeketjun viranomaistehtäviä hoidetaan maakunnassa keskitetysti johdet‐tuna samassa palvelukokonaisuudessa. Nykyisin eri organisaatioissa olevia Eviran ohjaamia tehtäviä tulee sovittaa yhteen ja hyödyntää näin eri organisaatioiden osaaminen ja yhteinen asiakaspinta. Niiden Eviran ohjaamien ELY ‐keskuksen tehtävien osalta, joilla nykyinen ELY‐keskusaluekaan ei mahdollista riittävää toiminnallista volyymia tehtävien toimeenpanemiseksi, tulee selvittää, millä toiminta‐alueella saavutetaan riittävä ammatillinen osaaminen ja toimivat sijaisuusjärjestelyt siten, että palvelut on mahdollista tuottaa asiantuntevasti ja kustannustehokkaasti.
Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan tiloilla tehtäviä valvontoja ja tarkastuksia tulee kehittää, kuten MMM:n selvitys esittää. Valvonnat tulee keskittää maakunnassa samaan toimintokokonaisuuteen. Tämä nopeuttaa valvojien työtä ja tehostaa ajankäyttöä ja siitä hyötyy myös asiakas.
3.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Elintarvikevalvonta)
Elintarvikevalvontapalveluiden substanssityö jatkuu entisellään valvontasuunnitelmien mukaisena työnä eikä asiakas‐ ja yritysnäkökulmasta tapahdu merkittäviä muita muutoksia kuin kohdemäärien kasvu kol‐men valvontayksikön yhdistyessä. Vastaavasti Iitti siirtyy Päijät‐Hämeeseen. Tarkastussuoritteet pysynevät ennallaan ja rinnalle luodaan nykyistä neuvonnallisempaa tarkastuskulttuuria.
Kolmen eri valvontayksikön
1. Toimintatapojen yhtenäistäminen on välttämätöntä, jotta asiakkaita kohdellaan tasavertaisesti ko‐ko maakunnan alueella. Toiminnassa on huomioitava maakunnan kaksikielisyys (Pyhtää).
2. Lakisääteisten (elintarvikelaki) laatujärjestelmän‐, valmius‐ ja valvontasuunnitelmien päivittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi tulee aloittaa hyvissä ajoin ennen maakuntaan siirtymistä.
23 (60)
3. Delegointien tulee olla valmiina maakunnan aloitettua toimintansa niin, että päätöksentekoon ei tule siirtymäaikana viivettä.
4. Terveystarkastaja ‐virkanimikkeen nykyaikaistaminen. Nykyinen nimike antaa vääristyneen mieli‐kuvan viranhoidosta. Valtakunnallisesti useissa valvontayksiköissä on jo aiemmin luovuttu terveys‐tarkastaja ‐nimikkeestä.
Sähköinen asiointi tulee tehdä jatkossa helpommaksi asiakkaille. Paperilomakkeista tulisi maaseutuhal‐linnon tapaan päästä kokonaan eroon.
Maakuntaan siirryttäessä tulee siirtyä sähköiseen arkistointiin. Se vähentäisi turhaa tulostusta ja tiedos‐tot olisivat saatavilla kaikkialla. Tarkastajien etätyömahdollisuus helpottuisi ja työtä voisi tehdä myös muissa maakunnan hallinnoimissa työpisteissä. Myös tarkastuskäynneillä olisi verkon kautta mahdollisuus päästä kaikkiin tiedostoihin sähköisen arkistoinnin kautta käsiksi.
Maakuntaan siirtyminen osuu ajanjaksoon jolloin valtakunnallinen nettiselainpohjainen ohjelmisto (VATI) on otettu/otetaan käyttöön. Digitalisaation toivotaan tulevaisuudessa parantavan ja nopeuttavan ter‐veysvalvonnan tarkastustoimintaa (esim. kannettavien sovellusten käyttäminen tarkastuksilla). Erilaiset sovellukset ja laitteet vaativat sopeutumista ja toimintatapojen muutosta.
3.4.3. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Eläinlääkintähuolto)
Eläinlääkäripalvelujen osalta muutostarpeita aiheuttavat yhteiskunnalliset muutokset. Tuotantoeläintilo‐jen määrä tullee edelleen vähenemään ja tilakoko kasvamaan, mikä edellyttää hoitavilta eläinlääkäreiltä edelleen kehittyvää osaamista karjakohtaisen terveystilanteen hallinnassa. Hevos‐ ja pieneläinpotilaiden määrä jatkanee edelleen kasvuaan. Alueen yksityiset eläinlääkärit hoitavat jatkossakin valtaosan hevos‐ ja pieneläinpotilaista, kunnan‐ ja maakunnan eläinlääkärit keskittyvät peruseläinlääkintään ja päivystysta‐pausten hoitoon. Päivystys on tarpeen hoitaa jatkossakin kahdessa erillisessä piirissä, jotta työmäärä ja etäisyydet pysyvät kohtuullisina.
Löytöeläintoiminta on maakunnan lakimuutoksissa ehdotettu hoidettavaksi ympäristöterveydenhuollon yhteydessä, mutta ympäristöterveydenhuolto ei voi olla löytöeläintoiminnan järjestävä taho, koska se myös valvoo kyseistä toimintaa.
Valvontatehtävien hoitoon kohdistuu muutospaineita sekä asiakas‐ että yritysnäkökulmasta. Eläinsuojelu‐valvontatehtävien määrä on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Tällä hetkellä Kymenlaakson alueella on resurssipula, joka tulee ottaa huomioon suunniteltaessa tehtävien hoitoa maakunnassa. Lausuntokier‐roksella ollut uusi eläinsuojelulaki asettaa myös muutospaineita valvontaan. Lakiluonnoksessa eläinsuoje‐luvalvonta annetaan maakunnan tehtäväksi ilman, että on nimetty erityistä viranhaltijaa tähän tehtävään. Nykyinen valvontaeläinlääkärijärjestelmä on todettu toimivaksi ja sen toivotaan voivan jatkaa. Yhteistyö‐mahdollisuuksia ELY‐ keskuksen tekemän maatilojen valvonnan kanssa tulee selvittää tarkemmin. Eläin‐tauteihin varautuminen siirtyy myös maakunnille. Tämä aiheuttaa Kymenlaaksossa erityisiä haasteita, koska maakunnalla on raja Venäjän kanssa.
Aluehallintovirastosta valvontaan siirtyvistä resursseista sekä siirtyvien tehtävien järjestämisestä (maa‐kunnittain vai maakuntien välisellä yhteistyöllä) ei ole vielä tarkkaa tietoa, joten tässä vaiheessa ei voida sanoa, onko aluehallintovirastosta siirtyvistä resursseista apua valvonnan resurssipulaan. Osa tehtävistä olisi järkevää järjestää yhteistyössä muiden maakuntien kanssa, esimerkiksi täydentäviin ehtoihin liittyvät tehtävät (vrt. ELY‐tehtävien järjestämisen tarpeet, kohta 3.4.1 ja toisaalta viljelijätukihallinnon tarpeet, kohta 3.1). Aluehallintovirastosta siirtyy myös sihteeritehtäviä (asianhallinta, laskutus, rekistereiden ylläpi‐to) maakunnan hoidettavaksi.
24 (60)
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan on valmisteilla valtakunnallinen tietojärjestelmä (ELVI), jo‐hon kaikki tarkastukset ja näytteenotot jatkossa kirjattaisiin. Tällä hetkellä yhteistä tietojärjestelmää ei ole, eikä valvoja voi tietää, mitä tarkastuksia esim. maatilalla on aiemmin tehty.
Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan eläinlääkintähuollon toimijoilta ja viranomaisilta edellytetään en‐tistä vaativampaa asiantuntemusta ja osaamista sekä kokonaisuuksien hallintaa, kun tilakoot ja kotieläin‐määrät kasvavat, yritykset kehittyvät ja tilojen palvelutarpeet muuttuvat.
3.5. Terveydensuojelu
Terveydensuojelulain mukaisesti valvottavan toiminnan ilmoittaminen tulisi olla mahdollista tehdä sähköisesti. Il‐moituslomakkeet tulee laatia niin että ne ovat mahdollisimman informatiivisia ja siten helppo täyttää. Valvonta‐alue on osittain kaksikielinen, joten asiakasnäkökulmasta on tärkeää, että palvelua on mahdollista saada myös ruotsiksi.
Asiakkaan etu on, että terveydensuojeluviranomainen tekee yhteistyötä esimerkiksi rakennusvalvonnan ja pelastus‐viranomaisen kanssa, jolloin palvelu on sujuvampaa. Samoin tarkastajien erikoistuminen tiettyihin terveydensuoje‐lun toimintatyyppeihin sujuvoittaa neuvonta‐, ohjaus‐ ja tarkastustyötä. Terveydensuojelussa esimerkiksi lausunto‐jen antaminen tai melumittausten tekeminen vaatii erityisosaamista, jota on mahdollista kehittää suuremmassa työyhteisössä paremman asiakaspalvelun saavuttamiseksi.
Varautumisella on erittäin tärkeä merkitys ympäristöterveydenhuollon tehtäväkentässä ‐ pyrkimyksenä on suojella väestön terveyttä ja hyvinvointia kaikissa tilanteissa. Toimintavarmuuden kehittämiseksi häiriötilanteissa, tulee maakunnassa varata riittävästi henkilöstöresursseja sekä näytteenottovälineistöä erityistilanteiden varalle. Eri val‐vontayksiköiden varautumissuunnitelmat tulee yhdistää yhdeksi maakunnalliseksi suunnitelmaksi, jonka tulisi olla käytössä maakuntaan siirryttäessä. Suunnitelman toimivuus tulisi myös testata ennen maakuntaan siirtymistä. Sa‐malla myös Virve‐yhteystiedot tulee päivittää ja mittalaitteiden toimivuus testata. Myös laboratoriopalveluiden saatavuus 24/7 tulee varmistaa maakunnassa. Koska ympäristöterveydenhuollolla on johtovastuu elintarvike‐, ta‐lous‐ ja uimavesivälitteisten epidemioiden selvittämisessä ja eläintautiepidemioissa, tulee myös tiedottamista harjoi‐tella ja luoda ennalta vakiintuneet väylät ajankohtaisasioista tiedottamiseen kuntalaisille/asiakkaille.
3.6. Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta
Tupakanmyynnin aloittamisesta voi jo ilmoittaa sähköisesti Valviran ylläpitämän palvelun kautta. Sen sijaan nikotii‐nituotteiden myynnin aloittamiseen ei vastaavaa palvelua ole. Sähköisen palvelun kehittäminen nikotiinituotteiden osalta sekä asumisyhteisön tupakointikiellon hakemiseen olisi tärkeää. Tarkastajien ammattitaidon ylläpitäminen koulutuksilla on oleellista hyvän palvelun takaamiseksi.
Ympäristönäkökulmastakin sähköinen asiointi, arkistointi ja laskutus olisivat parannus nykyiseen nähden.
3.7. Alkoholivalvonta
Aluehallintoviraston alueellisesti hoitamat alkoholihallinnon tehtävät jakautuvat maakunnissa hoidettavaksi, elleivät maakunnat sovi yhteistoiminnasta. Maakunnissa toteutettuna tehtävien hoito on lähempänä asiakkaita. Tehtävien hoitoa jatkossakin keskitetysti puoltaisi tehokkuus‐ ja erikoistumisedut. Tupakanmyynti‐ ja alkoholivalvonnan koh‐teet ovat usein samat. Vastaavasti alkoholivalvonnalla ja elintarvikevalvonnalla on samoja kohteita. Maakunnassa tehtäväjakoa voisi muuttaa siten, että valvontaa voisi tehdä yksi ja sama henkilö. Tällöin eri tarkastajien määrä koh‐teissa vähenisi.
25 (60)
3.8. Yhteenveto
Muutostarpeita asiakkaan edun ja synergiaedun saavuttamiseksi sekä ympäristönäkökulman huomioimiseksi: Palvelujen järjestäminen samaan palvelukokonaisuuteen/yksikköön Palvelukokonaisuuden eri valvontojen koordinoiminen Asiakas‐ ja yrittäjämyönteisen asiakaspalvelun järjestäminen ”yhdeltä luukulta” Resurssien ml. henkilöstön sopeuttaminen ja joustava käyttö eri tehtävissä palvelutarpeen mukaan, mm.
toiminta‐alueiden/toimipisteiden keskinäinen yhteistyö Toimintatapojen kehittäminen ja yhtenäistäminen, mm. palvelujen luonne neuvonnallisemmaksi, valvonta‐
ja tarkastusmenetelmien kehittäminen, digitalisaation hyödyntäminen Henkilöstön ammatillisen ja erityisosaamisen parantaminen ja lisäkoulutus, erikoistuminen ja asiantunti‐
juuden turvaaminen Vanhentuneiden virkanimikkeiden nykyaikaistaminen Maakuntien välinen yhteistyö (ELY‐keskuksen tehtävät, maatalouslomitus, eläinlääkintähuolto, alkoholival‐
vonta) Palvelujen saatavuus myös ruotsin kielellä Yhtenäiset tietojärjestelmät ja sähköisten työvälineiden laajempi käyttöönotto (tulossa uusia järjestelmiä) Sähköisen asioinnin ja arkistoinnin edellytysten parantaminen Eläinsuojeluvalvonnan järjestäminen uudelleen ja valvontaresurssien parantaminen, yhteistyömahdolli‐
suuksien hyödyntäminen (palvelukokonaisuuden sisäinen, maakuntien välinen)
Yhteistyö yli organisaatiorajojen (esim. pelastuspalvelujen, kuntien rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja poliisin kanssa)
Toimintavarmuuden kehittäminen ja varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin
26 (60)
4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle
4.1. Viljelijätukihallinto
Palvelukokonaisuuden uudelleen organisoiminen luo mahdollisuuden muutosten toteuttamiselle maakuntauudis‐tuksessa. Uudelleen organisointi selkeyttää palvelukokonaisuutta asiakkaalle. Maksajaviraston tietoturvavaatimus‐ten toteuttaminen on myös helpompaa isossa yksikössä.
Henkilöstön kouluttaminen ja tehtäviin erikoistuminen luovat mahdollisuuksia organisaation joustavuudelle. Myös tehostuneiden ja nykyistä suurempien maatalousyritysten muuttuvat palvelun tarpeet edellyttävät henkilöstön osaamisen kehittämistä. Yhteensovittaminen muiden maaseutuohjelman prosessien kanssa lisää osaamista ja erityi‐sesti henkilöstön osaamista. Osaamista voidaan varmistaa myös tekemällä yhteistyötä muiden maakuntien välillä.
Haasteena on niiden tehtävien, joita ELY‐keskus hoitaa kahden maakunnan alueella, järjestäminen, kun nykyinen toimialue jakaantuu kahdeksi uudeksi maakunnaksi. Erityisenä haasteena on riittävän ja osaavan henkilöresurssin varmistaminen muutoksessa. Organisaatiorakennetta tulisi suunnitella riittävän varhaisessa vaiheessa palvelukoko‐naisuuksina. Samalla tulisi selvittää, minkälaista lisäosaamista tarvitaan sekä yhteistyömahdollisuudet maakuntien välillä. Useissa prosessin osissa yhteistyö varmistaisi prosessin sujuvuuden myös pidemmällä aikavälillä.
4.2. Maaseutuohjelman maatilarahoitus
Palvelukokonaisuuden uudelleen organisoiminen luo mahdollisuuden muutosten toteuttamiselle maakuntauudis‐tuksessa. Uudelleen organisointi selkeyttää palvelukokonaisuutta asiakkaalle. Maksajaviraston tietoturvavaatimus‐ten toteuttaminen on myös helpompaa isossa yksikössä.
Henkilöstön kouluttaminen ja tehtäviin erikoistuminen luovat mahdollisuuksia organisaation joustavuudelle. Myös tehostuneiden ja nykyistä suurempien maatalousyritysten muuttuvat palvelun tarpeet edellyttävät henkilöstön osaamisen kehittämistä. Yhteensovittaminen muiden maaseutuohjelman prosessien kanssa lisää osaamista ja erityi‐sesti henkilöstön osaamista. Osaamista voidaan varmistaa myös tekemällä yhteistyötä muiden maakuntien välillä. Rakennetuissa tämä korostuu. Mm. rahoitus‐ ja rakentamisen osaamista on vaikea järjestää yhdessä maakunnassa siten, että osaamisen taso vastaisi asiakkaiden kasvaviin tarpeisiin.
Haasteena on niiden tehtävien, joita ELY‐keskus hoitaa kahden maakunnan alueella, järjestäminen, kun nykyinen toimialue jakaantuu kahdeksi uudeksi maakunnaksi. Erityisenä haasteena on riittävän ja osaavan henkilöresurssin varmistaminen muutoksessa. Organisaatiorakennetta tulisi suunnitella riittävän varhaisessa vaiheessa. Samalla tulisi selvittää, minkälaista lisäosaamista tarvitaan sekä yhteistyömahdollisuudet maakuntien välillä. Useissa prosessin osissa yhteistyö varmistaisi prosessin sujuvuuden myös pidemmällä aikavälillä.
4.3. Maatalouslomitus
Lomitustoiminnan etuna ja mahdollisuutena nähdään se, että koko lomituspalveluhenkilöstöllä on pitkät työsuhteet ja nykyisten työtehtävien hyvä tuntemus sekä halua ja tahtoa lomituspalvelun kehittämiselle. Tavoitteena on myös palveluiden markkinointi muille maakunnille.
Mahdollisuutena nähdään myös joustavuus palvelujen järjestämisessä maakuntauudistuksessa uusien toimintataho‐jen kanssa sekä uudet yhteistyökuviot tulevassa organisaatiossa olevien tahojen kanssa mm. toimitilaratkaisut ja yhteiset asiakkaat.
27 (60)
Haasteena on työntekijöiden ikärakenne ja osalla motivaatiopula uusien asioiden oppimiselle. Nykyisessä järjestel‐mässä maatalouslomittajan pääasiallinen työtehtävä on ollut lypsytyö ja siihen liittyvät tehtävät. Osalle työntekijöis‐tä täydennyskoulutus ei auta ammattitaidon täydentämiseksi tai työllistymisen varmistamiseksi ja työllistyminen konevaltaisille tiloille on heikentynyt.
Merkittävä heikennys on mahdollinen lomitusalueen pieneneminen ylimaakunnallisesta alueesta maakunnan ko‐koiseksi alueeksi. Lisäksi, mikäli palvelua kehitetään yritysvetoisemmaksi, tulee huomioida, ettei kaikista maatalous‐lomittajista ole lomituspalveluyrittäjiksi. Haasteena on myös maatalouslomittajien työmatkojen pidentyminen. Kah‐den päivittäisen edestakaisen matkan ajaminen vie aikaa, jota ei lueta työajaksi.
Yhteistyönä tapahtuva tulevan palvelurakenteen suunnitteleminen edesauttaa muutoksen toteuttamista.
4.4. Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys
Eviran ohjaamien tehtävien siirtäminen kunnista, kuntien yhteistoiminta‐alueilta, ELY‐keskuksesta ja aluehallintovi‐rastosta mahdollistaa toimivan palvelukokonaisuuden luomisen elintarviketurvallisuuden ja kasvinterveyden varmis‐tamiseksi alueella. Tehtävien keskittäminen kolmesta organisaatiosta yhteen alueelliseen organisaatioon mahdollis‐taa toiminnallisen palvelukokonaisuuden luomisen maakuntaan edellyttäen, että toimintaa ei hajauteta maakunnan sisällä hallinnollisesti.
4.4.1. Eviran ohjaamat tehtävät ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐alueilla
Eviran ohjaamien tehtävien siirtäminen yhteistoiminta‐alueilta ja ELY‐keskuksesta muun elintarvikeval‐vonnan sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan yhteyteen mahdollistaa resurssien ja osaami‐sen tehokkaamman käytön. Synergiahyötyjä ovat mm. osaamisen ja valvontatoiminnan yhdistäminen sekä tiedonhallinnan parantuminen (organisaatiorajat poistuvat). Synergiahyötyjen saaminen edellyttää, että toimintaa ei hajauteta maakunnan sisällä hallinnollisesti.
Maakuntaan siirtyvien tehtävien lista pitää sisällään myös useita tehtäväkokonaisuuksia, joiden osalta sy‐nergiaedut eivät korvaa toimialueen olennaista pienentymistä maakuntauudistuksessa. Muutosten toi‐meenpaneminen edellyttää maakuntien ja Eviran välisiä neuvotteluja tehtävien tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. Evira/Mavi ovat jatkossakin osassa näistä tehtävistä toimijana alueella, jolloin työnjaosta maa‐kunnan kanssa on joka tapauksessa sovittava. Tehtäviä, joiden työnjaosta on sovittava, ovat kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta, rehuvalvonta, lannoitevalvonta sekä siemenkaupan markkinavalvonta.
4.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Elintarvikevalvonta)
Maakuntaan siirtyminen antaa elintarvikevalvonnalle mahdollisuuden: ‐ Kehittää työnjakoa ‐ Parantaa asiakaspalvelua sähköisillä järjestelmillä ja toimintatapojen yhtenäistämisellä ‐ Erikoistua työtehtäviin ‐> yhdenmukaisempaa ja tasapuolisempaa palvelua asiakkaille ‐> tehostaa
valvontaa ‐> parantaa valvojien asiantuntemusta ‐ Lisätä yhteistyötä alkoholivalvonnan, maaseutupalveluiden ja ELY‐keskuksen kanssa ‐ Ylimaakunnalliseen valvontaan erityisosaamista vaativissa kohteissa, esim:
ravintolisien maahantuonnin valvonta internetmyynnin ja virtuaalihuoneistojen valvonta kontaktimateriaalitoimijoiden valvonta
Esteet muutosten toteuttamiselle: ‐ Muutosvastarinta (henkilöstö, asiakkaat)
28 (60)
‐ Maakunnan mahdollisesti huono taloudellinen tilanne
Toimenpiteet muutosten toteuttamiselle: ‐ Ennakkosuunnittelu ja asioiden valmistelu muiden valvontayksiköiden kanssa ennen maakuntaan
siirtymistä. ‐ Hyvin suunniteltu organisaatio. Vanhat organisaatiot eivät saa kummitella taustalla vaan pitää löytää
toimiva ratkaisu, joka on uuteen tilanteeseen sopiva. ‐ Ylimaakunnalliset valvonnat tulee neuvotella maakuntien kesken.
‐ Henkilöstön atk‐taitojen päivitys ennen maakuntaan siirtymistä.
4.4.3. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Eläinlääkintähuolto)
Eläinlääkäripalveluiden osalta isompi yksikkö tuo mukanaan paremman mahdollisuuden erikoistumiseen. Mahdolliseksi esteeksi voi muodostua lakiuudistuksiin liittyvässä keskustelussa esillä ollut eläinlääkäripal‐velujen yhtiöittäminen, joka toteutuessaan aiheuttaisi koko eläinlääkintähuollon uudelleenorganisoinnin ja nostaisi todennäköisesti asiakaskustannuksia merkittävästi. Päivystyspiirien välistä yhteistyötä tulee li‐sätä.
Osa aluehallintovirastosta siirtyvien tehtävien hoidosta tulisi järjestää maakuntien välisenä yhteistyönä, jotta varmistetaan riittävä osaaminen ja tehtävien tehokas hoitaminen mm. eläintautipäivystyksen osalta, jota ei ole aiemmin hoidettu kunnissa. Läänineläinlääkärien resurssien ja tehtävien siirtyminen maakun‐taan antaa myös mahdollisuuksia hoitaa eläinsuojelu‐ ja eläintautivalvonta entistä tehokkaammin.
Yhteisen valvontajärjestelmän (ELVI) käyttöönottoon maakunta ei voi vaikuttaa, mikäli järjestelmä ei ole vielä valmiina maakunnan aloittaessa. Tukipalvelu kuten toimisto‐ ja juristipalvelut tulee turvata. Lakipal‐veluja tarvitaan erityisesti eläinsuojeluvalvonnassa.
Eläinsuojeluvalvonnan suurin uhka maakuntaan siirryttäessä on valvonnan resurssipula. Jotta valvonta su‐juisi tehokkaasti ja turvallisesti, tarvittaisiin maakunnan alueelle kolme kokoaikaista valvontaeläinlääkäriä. Myös praktikkoeläinlääkäreillä tulisi jatkossa säilyttää valvontaoikeus, jotta varmistetaan riittävän tehokas eläintautivalmius sekä kattava eläinten hyvinvoinnin valvonta. Valvontatehtävien keskittäminen erillisille valvontaeläinlääkäreille on silti tarpeen, jotta vältetään jääviysongelmat. Toiminnan siirtyminen samaan organisaatioon ELY‐keskukselta ja aluehallintovirastolta siirtyvien tehtävien kanssa antaa mahdollisuuksia etsiä synergiaa valvontatehtävistä.
Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan riittävien resurssien saaminen on edellytyksenä sille, että eläin‐lääkäripalvelujen ml. päivystys taso ei heikkene. Palvelujen uudelleen järjestämisen riskinä on etäisyyksien kasvaminen.
4.5. Terveydensuojelu
Maakuntaan siirryttäessä on tärkeää pitää huolta siitä, että yhteistyö muiden viranomaisten (rakennusvalvonta, pelastusviranomaiset, ympäristönsuojelu ja poliisi) kanssa toimii. Maakunta toimii usean kunnan alueella ja valvon‐tayksiköillä on erilaisia käytäntöjä, joten toimintatapojen yhtenäistäminen niin omassa työyhteisössä kuin sidosryh‐mien välillä tullee olemaan haaste. Toisaalta esimerkiksi yksiköiden suunnittelun ja raportoinnin keskittäminen sekä työjaon kehittäminen tuovat synergiaetua.
Tukipalveluita, kuten toimistohenkilöitä, IT‐tukea ja lakimiestä tarvitaan laadukkaan asiakaspalvelun tueksi. Tervey‐densuojelun kannalta on myös tärkeää, että alueella on toimivat laboratoriopalvelut. Tehtävien hoitamista varten täytyy valvontayksiköllä olla käytössään tarvittavaa mittauskalustoa.
29 (60)
Jotta laadukkaita terveydensuojelupalveluja on tarjolla keskeytymättä ja yksikkö on kykenevä toimimaan myös eri‐tyyppisissä häiriötilanteissa, tulee maakuntaan siirtymisen valmistelu ja prosessien yhtenäistäminen aloittaa riittä‐vän varhain. Varautumisen osalta toimiva yhteistyö esimerkiksi kuntien, pelastuslaitoksen ja asiakkaiden kanssa on tärkeää.
4.6. Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta
Keskusvirastotasolla tulisi löytyä halua perustaa sähköinen asiointi myös nikotiinituotteita myyvien kohteiden ilmoit‐tamiseen ja rekisteröintiin. Tupakkatuotteiden osalta maksutaksat on jo yhtenäistetty maakunnassa mutta laskutus‐käytäntöjen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen mahdollisimman suoraviivaiseksi vaatii työtä.
4.7. Alkoholivalvonta
Alkoholihallinnon tehtävien siirtyminen maakuntiin voi antaa valvontaan synergiaetuja esimerkiksi tupakkalain ja elintarvikelain valvonnassa. Nykyisin alueellisesti keskitettynä hoidettujen tehtävien jakautuminen yksittäisiin maa‐kuntiin saattaa haitata toiminnan tehokkuutta ja osaamisen hallintaa. Yhteistyömahdollisuudet maakuntien kesken on syytä selvittää. Toiminta kattaa itsensä. Tehtävät tulee järjestää siten, että osaaminen säilyy ja kehittyy ja tehtä‐vien hoito tapahtuu tehokkaasti. Toimintaan kuuluu virka‐ajan ulkopuolella tapahtuva valvonta ravintoloiden osalta. ALLU‐rekisterin pito tulee maakunnille ja myös tehtäviin perehtyneen juristin palveluita tarvitaan.
4.8. Yhteenveto
Muutosten toteuttamiselle luo mahdollisuudet:
Uudistusten asianmukainen valmistelu
Henkilöstön osaaminen, asiantuntijuus, erikoistuminen, tehtävien keskittäminen
Joustava organisaatio, uudenlaiset yhteistyökuviot ja työnjako
Eri prosessien yhteiset asiakkaat
Yhteistyö maakuntaorganisaatiossa ja maakuntien ja muiden sidosryhmien välillä
Henkilöstön pitkät työurat ja kokemus
Asiakaspalvelun uudistaminen
Henkilöresurssien saaminen maakuntaan kaikista tehtäviään siirtävistä organisaatioista
Tietojärjestelmien ja tukipalvelujen yhtenäistyminen ja laadukkuus
Esteet/haasteet muutosten toteuttamiselle:
Tällä hetkellä useamman maakunnan alueella hoidettavien tehtävien järjestäminen jatkossa
Toimialueen pieneneminen nykyisestä (maatalouslomitus, ELY‐keskuksen tehtävät, alkoholivalvonta), johon liittyen tehtävien volyymin supistuminen ja osaamisen ja tehokkuuden heikkeneminen
Riittävän ja osaavan henkilöresurssin varmistaminen
Työntekijöiden ikärakenne, yksipuolinen osaaminen ja motivaatio muutoksessa (muutosvastarinta)
Henkilöstön muuttuva työympäristö ja laajeneva toiminta‐alue
Asiakkaiden muutosvastarinta
Taloudelliset resurssit
Palvelujen yhtiöittämisen velvoite (mahdollisesti lomituspalvelut, eläinlääkintähuolto)
Etäisyyksien kasvaminen (esim. lomitus, päivystyspiirit)
Erilaisten toimintatapojen yhtenäistäminen
30 (60)
Tarvittavat toimenpiteet muutosten toteuttamiselle:
Kolmesta nykyisestä organisaatiosta siirtyvien tehtävien uudelleen organisoiminen, tavoitteena hyvin suun‐niteltu, uudella tavalla toimiva organisaatio
Henkilöstön kouluttaminen, tehtävien jakaminen uudella tavalla, lisäosaamisen tarpeen selvittäminen
Yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen ja selvittäminen
Neuvottelu työnjaosta maakuntien kesken sekä Eviran ja Maaseutuviraston kanssa
Palvelukokonaisuuden sisäisten toimintojen valmistelu ja järjestäminen yhteistyössä ja riittävän ajoissa, riit‐tävien tukipalvelujen varmistaminen ja joidenkin tehtävien keskittäminen
Prosessien, toimintatapojen ja sähköisten palvelujen yhtenäinen suunnittelu
31 (60)
5. Prosessin kustannustehokkuus ja vaikuttavuus
5.1. Viljelijätukihallinto
Hyvin suunniteltu ja toimiva organisaatiorakenne sekä sisäinen ja ulkoinen (maakuntien välinen) yhteistyö mahdol‐listavat resurssien joustavan käytön ja kustannustehokkuuden. Toimiva sähköisen hallinnon prosessi parantaa kus‐tannustehokkuutta. Samoin kokonaisvaltaisesta maaseutuohjelman toteutuksesta syntyvä synergia lisää tehokkuut‐ta. Maksajavirastotoiminnan (viljelijätukihallinto ja maatilojen rahoitus) kokoaminen yhteen kokonaisuuteen tehos‐taa myös prosesseja.
Prosessit ovat nykyisellään pääosin toimivia ja niiden sujuvuus on vuosien kehityksen myötä muotoutunut hyväksi. Tästä johtuen prosessien muuttaminen maakuntamallia luotaessa ei ole tarpeen kuin siltä osin kuin tehtävien sijoit‐taminen uuteen organisaatioon sitä edellyttää. Eri tehtävien yhdyspinnat ja niiden luoma kehittämispotentiaali tulee kuitenkin tutkia ja hyödyntää mahdollisimman tarkasti maakuntaan siirrettävien tehtävien yhteensovittamisessa. Tällaisia yhdyspintoja on mm. viljelijätukien käsittelyssä ja valvonnassa sekä viljelijätukien ja elintarviketurvallisuu‐den valvonnassa. Yhdyspinnat on kuvattu liitteenä olevassa prosessitaulukossa.
Maaseutuohjelman toimeenpano kokonaisuutena antaa erinomaiset mahdollisuudet parantaa prosessien tehok‐kuutta ja erityisesti niiden vaikuttavuutta.
5.2. Maaseutuohjelman maatilarahoitus
Hyvin suunniteltu ja toimiva organisaatiorakenne sekä sisäinen ja ulkoinen (maakuntien välinen) yhteistyö mahdol‐listavat resurssien joustavan käytön ja kustannustehokkuuden. Toimiva sähköisen hallinnon prosessi parantaa kus‐tannustehokkuutta. Samoin kokonaisvaltaisesta maaseutuohjelman toteutuksesta syntyvä synergia lisää tehokkuut‐ta. Maksajavirastotoiminnan (viljelijätukihallinto ja maatilojen rahoitus) kokoaminen yhteen kokonaisuuteen tehos‐taa myös prosesseja.
Prosessit ovat nykyisellään pääosin toimivia ja niiden sujuvuus on vuosien kehityksen myötä muotoutunut hyväksi. Tästä johtuen prosessien muuttaminen maakuntamallia luotaessa ei ole tarpeen kuin siltä osin kuin tehtävien sijoit‐taminen uuteen organisaatioon sitä edellyttää. Haasteena on niiden tehtävien, joita ELY‐keskus hoitaa kahden maa‐kunnan alueella, järjestäminen, kun nykyinen toimialue jakaantuu kahdeksi uudeksi maakunnaksi. Erityisenä haas‐teena on riittävän ja osaavan henkilöresurssin varmistaminen muutoksessa. Eri tehtävien yhdyspinnat ja niiden luo‐ma kehittämispotentiaali tulee kuitenkin tutkia ja hyödyntää mahdollisimman tarkasti maakuntaan siirrettävien tehtävien yhteensovittamisessa. Tällaisia yhdyspintoja on mm. viljelijätukien käsittelyssä ja valvonnassa sekä viljelijä‐tukien ja elintarviketurvallisuuden valvonnassa. Yhdyspinnat on kuvattu liitteenä olevassa prosessitaulukossa.
Maaseutuohjelman toimeenpano kokonaisuutena antaa erinomaiset mahdollisuudet parantaa prosessien tehok‐kuutta ja erityisesti niiden vaikuttavuutta.
5.3. Maatalouslomitus
Toimivan valtakunnallisen sähköisen järjestelmän saaminen on edellytys kustannustehokkaalle toiminnalle. Asiakas‐päätösten tekeminen ja palvelun tuottaminen ilman tietojärjestelmästä saatavia pohjatietoja vaatii lisää henkilöstö‐resursseja, mikäli operoidaan usealla eri järjestelmällä. Päätöksenteon tulee olla jatkossakin lähellä, joustavaa ja nopeaa.
32 (60)
Kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta tavoitellaan tehokkaalla henkilöstömäärän mitoituksella. Henkilöstömäärä on suhteutettava alueellisesti palvelujen käyttäjien määrään ja palvelutarpeisiin. Henkilöstön tasaisempaa työllisty‐mistä kalenterivuoden aikana tavoitellaan koko henkilöstön määrän ja ammattitaidon osalta.
Maakunnalla on vastuu rahojen riittävyydestä ja asiakkaan saaman palvelun laadusta.
5.4. Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys
5.4.1. Eviran ohjaamat tehtävät ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐alueilla
Kohdassa 3.4 esitetyistä syistä prosessit eivät ole kaikilta osin riittävän kustannustehokkaita vaikuttavuu‐tensa nähden. Eviran ohjaamien tehtävien osalta vain luonnonmukainen tuotanto kasvualana on volyymil‐taan merkittävä. Mikäli tehtävät jaetaan kaavamaisesti nykymuotoisena kahteen maakuntaan, muodostuu siitä sijaisjärjestelyineen nykyistä kustannustehottomampi, ellei vastaavaa tuottavuushyötyä saavuteta eri tehtäviä yhdistelemällä. Yhdistelmätehtävillä vastaavan vaikuttavuushyödyn saaminen on vaikeaa, koska kukin tehtävä edellyttää korkean osaamisen ylläpitoa.
Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta ja tukivalvontojen yhteydessä tehtävät täydentävien ehto‐jen valvonnat (rehut ja elintarvikkeet) muodostavat vähäisestä volyymista huolimatta poikkeuksen, koska ne ovat kiinteä osa tukivalvontaa ja tehdään usein samanaikaisesti tukivalvonnan kanssa.
Hukkakauravalvonnan osalta ELY‐keskusten ja YTA‐alueiden tehtävien yhdistäminen parantaa prosessien kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta.
Prosesseja voidaan nykytilanteessa pitää kohtuullisen hyvin vaikuttavina koska kasvinterveys ja elintarvi‐keturvallisuustilanne Suomessa on hyvä.
5.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Elintarvikevalvonta)
Elintarvikelain mukaisen valvonnan tuotot tulevat välillisesti ja välittömästi. Elintarvikevalvonta on enna‐koivaa terveydensuojelua, jonka päätavoitteena on terveet kansalaiset. Mitä vähemmän ruokamyrky‐tysepidemioita, sen paremmin valvonta ja valvontakohteet ovat työssään onnistuneet. Välillistä valvonnan tuottoa onkin rahassa mahdoton arvioida. Eviran strategian mukaan toimijoille annetaan jatkossa entistä enemmän maksutonta neuvontaa ja ohjausta.
Välittömiä tuloja saadaan valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista ja uusien valvontakohteiden perustamisista. Elintarvikelain mukaan kunta saa periä maksun ilmoitusten käsittelystä, tietyistä hyväksy‐misistä ja valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista. Suunnittelemattomista tarkastuksista ei nyky‐lainsäädännön mukaan voi laskuttaa, eikä toimijan vaihdoksista, vaikka niihin kuluva aika vastaa uuden toimijan ilmoituksen käsittelyyn kuluvaa aikaa. Tiedossa ei ole tuleeko elintarvikelain päivityksessä tähän muutosta.
Toimintaan tarvittava rahoitus tulee tällä hetkellä kunnalta. Vain osa kuluista voidaan kattaa maksu‐tuotoilla (n. 20 %). Suunnitteilla on valtakunnallinen vuosimaksu, jolloin tulot vakiintuvat eivätkä ole riip‐puvaisia tarkastusmääristä, kuten nyt. Valtakunnallisella vuosimaksulla katettaisiin nykyistä suurempi osuus kuluista.
33 (60)
5.4.3. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Eläinlääkintähuolto)
Nykyinen kunnaneläinlääkärijärjestelmä on yhteiskunnalle erittäin kustannustehokas, koska samat viran‐haltijat hoitavat päivä‐ ja päivystysaikaisen praktiikan sekä osallistuvat valvontaan. Nykyisen järjestelmän avulla on myös ylläpidetty hyvää eläintautivalmiutta ja zoonoosien torjuntaa. Toisaalta praktikkoeläinlää‐käreiden valvontatyötä rajaa osittain jääviysongelmat, koska eläinlääkäri ei voi valvoa omia asiakkaitaan.
Eläinten hyvinvoinnin valvonta on eläimen omistajille maksutonta. Eläinten terveyden valvonta on osittain maksullista. Aluehallintoviraston läänineläinlääkärin tehtävät kuten kunnan valvontatehtävät hoidetaan budjettirahoituksella ja maksullisia tuloja on hyvin vähän. Aluehallintoviraston osalta näitä ovat mm. eläinsuojelulain mukaiset luvat ja eläintautilain mukaiset toimijalle maksulliset suoritteet.
5.5. Terveydensuojelu
Terveydensuojelulain mukaisten ilmoitusten ja hakemusten käsittely, suunnitelmallinen valvonta, laivatarkastukset, näytteenotto ja mittauksien tekeminen ovat maksullista toimintaa. Työtunnin hinnan tulee perustua todellisiin val‐vontayksikölle aiheutuviin kuluihin. Valvontayksikkö antaa maksutonta ohjausta ja neuvontaa ja ensimmäinen asun‐nontarkastus on aina asiakkaalle ilmainen. Myöskään lausunnoista ei peritä korvausta. Työhön sisältyy myös suunnit‐telua, toteumien raportointia, valmiusharjoittelua jne. joista ei voida periä maksua.
5.6. Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta
Tupakkalain ja lääkelain mukaisista uusista myyntiluvista peritään maksu. Kaikilta kohteilta peritään vuosittainen valvontamaksu, joka perustuu myyntipaikassa olevien myyntipisteiden määrään. Mikäli myyntipisteestä myydään sekä tupakkaa että nikotiininesteitä, peritään kaksinkertainen maksu. Valvontamaksulle on valtakunnallisesti asetet‐tu enimmäismäärä. Nykyisin Kouvola, Kotka ja Hamina eivät peri maksimimäärää mutta valvontamaksuilla katetaan siitä aiheutuneet kulut.
Myyntipisteet on ohjeistettu tarkastettavaksi joka toinen vuosi ja ne tarkastetaan elintarvikevalvonnan käyntien yhteydessä, joten prosessi on kustannustehokas. Toisaalta suunnitelman ulkopuolisista, esimerkiksi epäilyyn perus‐tuvia tarkastuksia ei laskuteta.
Tupakkalain mukaisesta savuttomuuden valvonnasta ei peritä maksua, joskin savuttomuusvalvontaa tehdään nyt aiempaa vähemmän. Savuttomuuden määräämisestä asuntoyhteisöön laskutetaan käytetyn työajan perusteella.
5.7. Alkoholivalvonta
Alkoholihallinnon tulot luvanhaltijoilta Etelä‐Suomen aluehallintoviraston alueella olivat vuonna 2016 noin 1 550 000 euroa. Kymenlaakson osuutta tästä ei voi laskea. Alkoholihallinnon menot alueellisesti toteutettuna ovat olleet sa‐maa luokkaa. Toiminta on ollut kustannusvastaavaa.
5.8. Yhteenveto
Kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta parantavat:
uusi, toimiva organisaatiorakenne
maakunnan sisäinen yhteistyö
resurssien joustava käyttö
sähköiset prosessit ja järjestelmät
34 (60)
toimintojen kokoaminen yhteen ja yhdyspintojen hyödyntäminen
Maaseutuohjelman toimeenpano kokonaisuutena
tehokas henkilöstömäärän mitoitus
maakuntien välinen yhteistyö
valvontojen yhdistäminen
neuvontaan ja ohjaukseen panostaminen
maksullisuus/kustannusvastaavuus
35 (60)
6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suorit‐teiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit)
6.1. Viljelijätukihallinto
Palvelu on saatavissa Kymenlaaksossa kahdessa toimipisteessä, Kouvolassa ja Haminassa. Mikäli palvelut tuotettai‐siin yhteistyössä toisen maakunnan, esim. Etelä‐Karjalan maakunnan kanssa, olisi tässä maakunnassa omat toimipis‐teensä.
Tulostavoitteet
Maksajavirastosopimuksessa on asetettu palvelutavoitteet, joiden saavuttamiseksi tehtäviä suorittavan tahon tulee varmistaa maksajavirastotehtävien hoitamiseen riittävät henkilöresurssit sekä täyttää muut tehtävien hoidon sisäi‐selle organisoinnille asetettavat vaatimukset.
Palvelutavoitteiden mukaan tukihaun tallennukset tehdään Maaseutuviraston asettamassa määräajassa, tukimaksa‐tus suoritetaan yhden kuukauden kuluessa siitä, kun maksatuksen este poistuu, tukipäätökset toimitetaan viljelijöille kahden kuukauden sisällä maksatuksesta ja takaisinperintäpäätös tehdään kuuden kuukauden sisällä perusteen muodostumisesta.
Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan viljelijätukihallinnon tavoitteena tulee olla maatalouden tukijärjestelmän oikeudenmukainen toteuttaminen sekä maatalouden kannattavuusedellytyksien parantaminen. Tukitoimista ja ‐muutoksista tulee viestiä monipuolisesti.
Suoritteet ja asiakasmäärät
Viljelijätukia hakevia maatiloja on 1 626. Tukioikeuksien käsittelyssä asiakkaina on noin 3 314 maanomistajaa.
Viljelijätukien erilaisia hakemuksia, ilmoituksia tai sopimuksia käsiteltiin vuonna 2016 noin 9 926 kpl. Valvontatapah‐tumia oli noin 850 kpl. Lisäksi käsiteltiin tukioikeuksien leikkauksia ja myöntöjä varannosta yhteensä 3 915 kpl sekä takaisinperintöjä ja oikaisuvaatimuksia noin 280 kpl. ELY‐keskusten osalta luvut ovat tässä ilman maakuntajakoa.
Henkilöstömäärä ja HTV
Yhteistoiminta‐alueilla tehtävien hoitoon tarvittiin vuonna 2016 12 henkilöä, yhteensä 10,56 henkilötyövuotta (muut tehtävät mukaan lukien 12,24 htv).
ELY‐keskuksessa viljelijätukihallinnon tehtäviä suoritti 19 vakinaista ja 12 ‐ 14 määräaikaista henkilöä, yhteensä 20,34 henkilötyövuotta, josta Kymenlaakson maakuntaan siirtyy tulevaa jako‐osuutta vastaava määrä, ellei työnjaosta muuta sovita.
Viljelijätukihallinnossa on huomioitava erityinen resurssien tarve asiakkaiden neuvontaan, tiedottamiseen ja viljeli‐jöiden kouluttamiseen sekä tietoturvallisuuden hallintaan. Em. tehtävistä on määrätty maksajavirastosopimuksessa.
Talousresurssit
Yhteistoiminta‐alueilla kustannukset koko maaseutuhallintoon olivat noin 731 966 €. ELY‐keskuksessa viljelijätukihal‐linnossa toiminnan kustannukset olivat noin 1 084 639 €, josta Kymenlaakson maakuntaan siirtyy tulevaa jako‐osuutta vastaava määrä, ellei työnjaosta muuta sovita.
36 (60)
6.2. Maaseutuohjelman maatilarahoitus
Palvelu olisi saatavissa Kymenlaaksossa kahdessa toimipisteessä, Kouvolassa ja Haminassa. Palvelu olisi järkevää järjestää yhteistyössä Etelä‐Karjalan kanssa. Tehtävää hoitavat asiantuntijat toimisivat sopimuksen mukaan molem‐pien maakuntien toimipisteistä käsin.
Tulostavoitteet
Maatilojen rahoitus –tehtävälle on asetettu tulostavoitteita maksajavirastosopimuksessa.
Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan tavoitteena on kehittää maaseutua yhteistyössä maakunnan ja asiakkaiden sekä sidosryhmien kanssa ja toimia niin, että asiakkaat saavat mahdollisimman nopeasti tukivarat käyttöönsä.
Suoritteet ja asiakasmäärät
Asiakkaina ovat aloitus‐ ja investointitukia hakevat maatalousyrittäjät, jotka ovat myös viljelijätukihallinnon asiakkai‐ta, sekä Neuvo2020 –neuvojat, joita on Kaakkois‐Suomen alueella noin 50.
Suoritteet vuonna 2016 olivat Kaakkois‐Suomen ELY‐keskuksen toimialueella seuraavat: noin 140 tukipäätöstä sekä noin 130 maksatusta. Neuvo2020 ‐toimenpiteen maksatushakemuksia oli noin 820 kpl.
Henkilöstön määrä ja HTV
Henkilöstömäärä ja htv vuonna 2016 olivat (Kaakkois‐Suomi, ml. Neuvo2020 ‐toimenpide): noin 8 henkilöä ja noin 3,5 htv.
Talousresurssit
ELY‐keskuksen kustannukset maatilojen rahoitus –tehtävälle ovat koko Kaakkois‐Suomen osalta noin 200 000 €, josta Kymenlaakson maakuntaan siirtyy tulevaa jako‐osuutta vastaava määrä, ellei työnjaosta muuta sovita.
6.3. Maatalouslomitus
Palvelut tuotetaan Kouvolan toimipisteessä. Lisäksi tulee olla etätyömahdollisuus. Mahdollinen liikelaitoskuvio jää valmisteltavaksi, mikäli lomituspalvelulaki ja palvelun tuottaminen maakunnassa sitä edellyttävät.
Tulostavoitteet
Tavoitteena on tuottaa kaikille asiakkaille lomituspalvelut tasapuolisesti, yhdenvertaisesti, täysimääräisenä ja laa‐dukkaina siinä mittakaavassa, missä asiakkailla on niihin maatalousyrittäjien lomituspalvelulain mukaan oikeus sekä turvata yritystoiminnan jatkuvuus kotieläintenhoidon osalta.
Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan tavoitteena on tuottaa laadukkaat, lain edellyttämät lomituspalvelut, sillä ne ovat osa yrittäjän sosiaaliturvaa ja tukevat kotieläintuottajan jaksamista. Lomituspalvelut mahdollistavat yrityk‐sen toiminnan jatkumisen myös poikkeusoloissa. Lomituksen yhteistoimintaryhmän tulee seurata ja kehittää lomi‐tuspalveluja.
Suoritteet ja asiakasmäärät
Lomituspalvelupaikallisyksikön alueella on lomitettavia maatalousyrittäjiä 525, lomitettavia tiloja 343 ja yhteensä 21 716 lomituspäivää vuoden 2016 tietojen perusteella.
37 (60)
215 tilaa (325 maatalousyrittäjää) on Kymenlaakson puolella, Päijät‐Hämeen puolella on 123 tilaa (193 maatalous‐yrittäjää) ja Uudellamaalla 5 tilaa (7 maatalousyrittäjää).
Lomituspäivien lukumäärä Kymenlaaksossa on ollut 13 774 päivää vuonna 2016.
Henkilöstön määrä ja HTV
Kouvolan lomituspalvelupaikallisyksikössä toimii lomitustehtävissä tällä hetkellä yhteensä 115 kuukausipalkkaista maatalouslomittajaa, joista 10 lomittajaa on määräaikaisessa työsopimussuhteessa. Kuukausipalkkaisten maatalous‐lomittajien lisäksi lomitustyötä suorittaa n. 150 henkilöä lyhytaikaisissa työsuhteissa. Lyhytaikaisten työsuhteiden määrä vähenee lomitettavien tilojen vähentyessä. Maatalouslomituksen henkilötyövuosia on yhteensä 104 htv. Henkilöstön jakautuminen Kymenlaakson ja Päijät‐Hämeen maakuntien välillä tulee selvittää.
Lisäksi Kouvolan lomituspalvelut on hankkinut ostopalvelulomitusta 10 yrittäjältä sopimuksella, joka päättyy 31.12.2018. Lyhytaikaisia ostopalvelusopimuksia on tehty 5 yrittäjän kanssa.
Lomahallinnossa työskentelee kaikkiaan 7 hallintohenkilöä, yhteensä 6,5 htv.
Talousresurssit
Kustannukset olivat vuonna 2016 lomituspalveluissa 5 446 264 € ja lomituspalvelujen hallinnossa 404 098 €.
6.4. Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys
6.4.1. Eviran ohjaamat tehtävät ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐alueilla
Tulostavoitteet
Tulostavoitteen mittarina on mm. säädösten vaatimukset täyttävien elintarvikeketjun toimijoiden osuus prosentteina, % (2017‐2018: 92 %) valvotuista toimijoista. Tavoitteena on myös Eviran valvontasuunni‐telman toteuttaminen täysimääräisesti.
Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan tavoitteena on huolehtia kasvintuotannon turvallisuudesta, vah‐vistaa luomutuotteiden tuotannon ja jalostuksen edellytyksiä ja järkeistää valvontoja ja tarkastuskäyntejä.
Suoritteet ja asiakasmäärät
Asiakkaina ovat alueen maatalous‐ (1626 kpl) ja puutarhayrittäjät sekä elintarviketuotannon tuotantopa‐noksia myyvät kauppaliikkeet. Suoritemäärältään suurimpana on luonnonmukainen tuotanto, noin 400 tarkastusta/päätöstä, eläinrekisteri‐ ja pitopaikkailmoitukset 100 kpl, hukkakauravalvonta vuosittain noin 100 tarkastusta. Suoritteet on kuvattu tarkemmin liitetaulukossa. Taulukkoa luettaessa on huomioitava kuitenkin, että ELY‐keskuksen tehtävät on kuvattu tämänhetkisen kokonaismäärän mukaan ilman maa‐kuntajakoa.
Henkilöstön määrä ja HTV
YTA: 12 henkilöä (sisältyy viljelijätukihallintoon)
ELY: 6 henkilöä (täydentävät ehdot 23), josta Kymenlaakson maakuntaan siirtyy tulevaa jako‐osuutta vas‐taava määrä, ellei työnjaosta muuta sovita
YTA: 1,68 htv
38 (60)
ELY: 1,5‐2 htv, josta Kymenlaakson maakuntaan siirtyy tulevaa jako‐osuutta vastaava määrä, ellei työnja‐osta muuta sovita. Htv jakautuu vuosittain vaihtelevasti eri tehtäville, suurimpana luomu.
Nykyiset henkilöstöresurssit (henkilömäärä ja htv) on kuvattu tarkemmin liitetaulukossa. Taulukkoa luet‐taessa on huomioitava kuitenkin, että ELY‐keskuksen tehtävät on kuvattu tämän hetkisen kokonaismäärän mukaan ilman maakuntajakoa.
Talousresurssit
YTA: kustannukset sisältyvät viljelijätukihallintoon. ELY: noin 119 436 €
Kustannusten tarkempi jakautuminen tehtäville on kuvattu liitetaulukossa.
6.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Elintarvikevalvonta)
Tulostavoitteet
Tavoitteena puhdasta ruokaa tuottava ja ruokamyrkytyksetön maakunta, jossa kansalaiset voivat ruokailla ja ostaa elintarvikkeensa paikasta kuin paikasta.
Valvontatyötä tehdään Eviran asettamien tavoitteiden mukaisesti.
Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan tavoitteena on parantaa lähiruuan tuottajien toimintaedellytyk‐siä ja kehittää lähiruokaketjuja.
Suoritteet ja asiakasmäärät
Valvonnan piirissä on noin 1650 elintarvikehuoneistoa ja noin 1700 alkutuotannon kohdetta.
Ilmoituksia on käsiteltävänä noin 200 kpl/vuosi.
Suunnitelman mukaisia tarkastuksia on noin 1200 kpl/vuosi.
Ensisaapumisvalvontatarkastuksia on noin 10 kpl/vuosi. Muita tarkastuksia on noin 100 kpl/vuosi.
Pakkokeinoprosesseja on noin 10 kpl/vuosi.
Viranomaisnäytteitä on noin 180 kpl/vuosi
Ulkopaikkakuntalaisia liikkuvia elintarvikehuoneistoja (ns. markkina‐/torimyyjät) tarkastetaan vuosittain
noin 10 kpl.
MMM:n suunnitelmissa on lieventää kotirauhan piiriä, jotta kotona tapahtuvaa elintarvikkeiden valmis‐
tusta pystyttäisiin tulevaisuudessa tarkastamaan. Lakimuutoksen vaikutusta tarkastusmääriin on vaikea
arvioida, lisäys voi arviolta olla noin 100 kohdetta.
Henkilöstön määrä ja HTV
Elintarvikevalvontaan tulee varata noin 11 henkilötyövuotta. Kouvolassa elintarvikevalvontaa te‐kee 5,5 henkilöä, Kotkassa 3,5 henkilöä ja Haminassa 2 henkilöä.
Talousresurssit
Vuoden 2016 osalta yhteistoiminta‐alueiden kustannukset olivat 1 300 000 €.
39 (60)
6.4.3. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Eläinlääkintähuolto)
Tulostavoitteet
Eviran laatimassa Eläinlääkintähuollon valtakunnallisessa ohjelmassa (EHO) on asetettu tavoitteet eläin‐lääkäripalveluille sekä valvontatehtäville.
Eläinlääkäripalvelujen osalta edellytetään mm. että palvelut ovat eläinlääketieteellisesti asianmukaisia ja riittävän nopeasti saatavissa. Tuotantoeläinten terveydenhuoltopalveluja on tarjottava kysyntää vastaa‐vasti.
Eläinsuojeluvalvonnan tavoitteena on, että valvonta toimii luotettavasti ja yhdenmukaisesti. Eläintautival‐vonnan keskeisimpänä tavoitteena on varmistaa Suomen hyvä eläintautitilanne.
Etujärjestön (MTK) näkemyksen mukaan eläinlääkintähuollon tulee taata tuotantoeläinten terveyden‐ ja sairaudenhoito ja ‐huolto sekä kiireellinen eläinlääkäriapu riippumatta sijainnista. Tavoitteena on turvalli‐nen, puhdas ruoka ja eläintautien hallinta koko maakunnassa. Hyvin järjestetty eläinlääkintähuolto mah‐dollistaa maakunnassa laadukkaan elintarvikeketjun ja eläinten hyvinvoinnin.
Suoritteet ja asiakasmäärät
Asiakasmäärät vuonna 2016: nautatilat 247, sikatilat 15 ja hevostilat arviolta 1200 kpl. Arvio lemmik‐kieläinten määrästä on 22 500 kpl.
Eläinlääkäripalveluissa suoritemäärät lasketaan potilaskäynneittäin. Vuoden 2016 aikana tehtiin potilas‐käyntejä kaikkiaan 16 079 kpl, jotka jakautuivat seuraavasti:
Suureläin (nauta, sika, hevonen) käyntejä virka‐aikana 3204 kpl ja päivystysaikana 601 käyntiä
Pieneläinkäyntejä virka‐aikana 10 383 kpl ja päivystysaikana 1755 kpl.
Tuotantoeläinten terveydenhuoltokäyntejä 136 kpl
Eläinten terveyden ja hyvinvoinninvalvonnan suoritemäärät vuonna 2016:
Eläinsuojelutarkastukset 441 kpl, näistä suurin osa on pieneläimiin liittyviä tarkastuksia. Suureläimiin liittyvät tarkastukset ovat kuitenkin työläitä ja vievät valvonnan työajasta lähes puolet.
Eläintautivalvontaan liittyvät tarkastukset ja näytteenotot 42 kpl
Vienti‐ ja sivutuotevalvontaan ja muuhun valvontaan liittyvät tarkastukset 58 kpl
Aluehallintoviraston tekemät tarkastukset noin 40 kpl, tarkastukset liittyvät eläinsuojeluun, täyden‐täviin ehtoihin, eläinten merkintään ja rekisteröintiin, eläinkuljetuslupiin ja tarkastuksiin sekä lää‐kitsemisen valvontaan. Aluehallintoviraston luku on arvio, koska tarkastuksia ei aluehallintoviras‐tossa rekisteröidä maakunnittain vaan koko aluehallintoviraston alueelta.
Henkilöstön määrä ja HTV
Eläinlääkintähuollossa työskentelee 15 henkilöä (12 praktikkoeläinlääkäriä, 1 valvontaeläinlääkäri, 1 kau‐pungineläinlääkäri, 1 avustaja). Koska Iitti vaihtaa maakuntaa, on maakuntahallintoon siirryttäessä eläin‐lääkintähuollon henkilöstöä 14. Osa henkilöstöstä tekee sekä valvontaa että praktiikkaa. Eläinlääkäripalve‐luja tuottavan henkilöstön osuus on laskettu olevan tällä hetkellä 12,8 htv ja valvontaan käytetty resurssi on 2,2 htv. Maakunnan aloitettua eläinlääkäripalvelujen osuus laskee 11,8 htv:een Iitin maakunnan vaih‐don vuoksi.
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaan on laskettu nykyisellään yhteistoiminta‐alueilla 2,2 htv ja aluehallintovirastossa 0,5‐1,5 htv, joka on Etelä‐Karjalan ja Kymenlaakson yhteinen. Lisäksi aluehallintovi‐raston läänineläinlääkärin tehtäviä hoidetaan muista aluehallintoviraston toimipaikoista.
40 (60)
Talousresurssit
Vuoden 2016 osalta yhteistoiminta‐alueiden kustannukset olivat 1 133 000 € ja aluehallintoviraston osalta 100 000‐150 000 €.
6.5. Terveydensuojelu
Tulostavoitteet
Terveydensuojeluvalvonnan tavoitteena on ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä sekä ennalta ehkäistä,
vähentää ja poistaa elinympäristöstä terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Tavoitteena on, että valvonta täyttää val‐
takunnallisesti määritetyt tulostavoitteet. Valvonnan tulee olla laadukasta, riskiperusteista ja vaikuttavaa.
Suoritteet ja asiakasmäärät
Valvontayksikköön toimitetaan vuosittain noin 70 ilmoitusta terveydensuojelulain mukaisen valvonnan piirissä ole‐van toiminnan aloittamisesta, olennaisesta muuttamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta. Terveydensuoje‐lulain mukaisia vesilaitoksen hyväksymispäätöksiä tultaneen tekemään jatkossa vain muutamia vuositasolla.
Terveydensuojelun suunnitelmallisia tarkastuksia tehdään vuosittain 350 kappaletta noin tuhanteen suunnitelmalli‐sen valvonnan piirissä olevaan valvontakohteeseen. Ennalta suunnittelemattomien tarkastusten määrä tulee ole‐maan lähes 1000 tarkastusta vuodessa, sisältäen esimerkiksi asunnontarkastukset ja laivatarkastukset.
Terveydensuojelulain puitteissa otetaan näytteitä noin 1000 kertaa vuodessa, yleensä useita näytteitä kerralla. Tie‐tyiltä osin näytteenotto voidaan antaa toimijan huolehdittavaksi, mutta tällöinkin tuloksia valvotaan. Terveystarkas‐taja voi suorittaa myös mittauksia.
Terveydensuojeluviranomainen antaa vuosittain kymmeniä lausuntoja eri tahoille, kuten rakennusvalvonnan, ympä‐ristönsuojeluviranomaisen jne. pyynnöstä.
Henkilöstön määrä ja HTV
Terveydensuojelutehtäviin tulee varata noin 11 henkilötyövuotta. Kouvolassa terveydensuojelua tekee 6,5 henkilöä, Kotkassa 2,5 henkilöä ja Haminassa 2 henkilöä.
Talousresurssit
Kts. kohta Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa. Talousresurssit sisältyvät ko. kohtaan 6.4.2.
6.6. Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta
Tulostavoitteet
Tupakkalain valvonnan avulla ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista ja edistetään niiden käytön lopet‐
tamista. Tupakkalain pitkän aikavälin tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Valvonnan tulee olla
tehokasta ja suunnitelmallista.
Suoritteet ja asiakasmäärät
Tupakkalain mukaisesti toimija hakee lupaa myydä tupakkatuotteita ja/tai nikotiininesteitä. Lupia haetaan vuosittain noin nelisenkymmentä. Nikotiinikorvaustuotteiden myynti on myös luvanvaraista, perustuen lääkelakiin. Lääkelain mukaisia lupia myönnetään vuosittain noin 20 kappaletta. Myyntipaikkoja valvotaan suunnitelmallisilla tarkastuksil‐
41 (60)
la, joita tehdään vuosittain yhteensä noin 180 kappaletta. Suunnitelman ulkopuolisia tarkastuksia tehdään vuosittain noin 30 kappaletta.
Savuttomuutta ei valvota suunnitelmallisesti ravintoloiden tupakointitiloja lukuun ottamatta. Asunto‐osakeyhtiö voi hakea tupakointikiellon määräämistä taloyhtiön parvekkeille tai sisätiloihin.
Henkilöstön määrä ja HTV
Tupakkalain mukaiseen valvontaan varataan 1 henkilötyövuosi (Kouvola 0,3 htv, Kotka 0,5 htv ja Hamina 0,2 htv).
Talousresurssit
Toiminnan kustannukset katetaan laskutuksella.
6.7. Alkoholivalvonta
Tulostavoitteet
Tehokkaasti toimiva lupaprosessi on elinkeinotoiminnan toiminnan perusedellytyksiä ja takaa yhdessä tarkastustoi‐minnan kanssa lainmukaiset ja tasapuoliset toimintaedellytykset sekä ehkäisee alkoholihaittoja.
Suoritteet ja asiakasmäärät
Alkoholivalvonnan kohteita on noin 500 (vähittäismyynti‐ ja anniskelupaikat). Tehtäviä hoito tapahtuu nykyisin arvi‐olta 2 htv:n voimin. Alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus voi lisätä tehtävien määrää. Aluehallintovirastossa keskitetty toiminta useamman maakunnan alueita hoitaen on lisännyt tehokkuutta.
Henkilöstömäärä ja HTV
Alkoholivalvonnan tehtäviin siirtyy aluehallintovirastosta arviolta alle 2 htv.
Talousresurssit
Toiminnan kustannukset katetaan laskutuksella.
6.8. Yhteenveto
Viranomaistoiminnan tavoitteena on tuottaa palvelut lain edellyttäminä oikeudenmukaisesti, tasapuolisesti, täysi‐määräisesti kysyntää vastaavasti, laadukkaasti ja viipymättä. Palvelukokonaisuuden prosesseilla on valtakunnallisesti tarkemmin määritellyt palvelu‐ ja tulostavoitteet. Esimerkiksi maksajavirastotehtäville on asetettu palvelutavoitteita, joissa määritellään eri tehtäville määräajat, joiden puitteissa tehtävät on suoritettava. Palvelukokonaisuuden joiden‐kin prosessien tulostavoitteina on valvontasuunnitelmien toteuttaminen täysimääräisesti sekä suunnitelmanmukais‐ten tasojen saavuttaminen valvonnan ja ehkäisevän työn avulla. Myös neuvonnalle ja palveluista viestimiselle on omat tavoitteensa.
Palvelukokonaisuuden palveluja tarvitsevia asiakkaita ovat:
Maatilat, 1 626 kpl (sisältää lomitettavat ja eläinlääkäripalveluja käyttävät karjatilat 215/262 kpl)
Hevostilat, 1200 kpl
Maaomistajat, 3 490 kpl (viljelijät ja muut maanomistajat)
Neuvojat, 50 kpl
Puutarhayrittäjät
Maatalouskaupat
Elintarvikehuoneistojen haltijat, 1650 kpl
42 (60)
Lemmikkieläimet, 22 500 kpl
Terveydensuojelulain alaiset toimijat
Tupakkalain alaiset toimijat
Alkoholin vähittäismyynti‐ ja anniskelupaikat, 500 kpl
Palvelukokonaisuuden suoritteita ovat asiakkaiden hakemusten, ilmoitusten ja sopimusten käsittely ja päätösten antaminen sekä rekisterien ylläpito ja tukioikeuksien myönnöt ja leikkaukset. Em. asioita on käsittelyssä vuosittain noin 13 200 kpl (ELY:n osalta on arvioitu Kymenlaakson osuus). Merkittävä osuus suoritteista koostuu valvonta‐ ja tarkastustapahtumista ja näytteenotoista, joita on vuosittain noin 5 800 kpl (ELY:n osalta on arvioitu Kymenlaakson osuus).
Maatalouslomituksen suoritteena maakunnan alueella on noin 13 800 lomituspäivää. Eläinlääkäripalvelujen suorit‐teena on noin 16 000 potilaskäyntiä.
Palvelukokonaisuuden tehtävissä on tällä hetkellä 217 henkilöä ja noin 150 lyhytaikaisessa työsuhteessa olevaa hen‐kilöä, yhteensä 185 htv. Luvuissa on mukana lomituksen ja ELY‐keskuksen Kymenlaaksoa suuremman alueen koko henkilöstö.
Palvelukokonaisuuden kustannukset vuoden 2016 tietojen mukaan olivat noin 10,32 milj. €. Luvussa on mukana lomituksen ja ELY‐keskuksen Kymenlaaksoa suuremman alueen kustannukset.
43 (60)
7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät yhdyspinnat muihin prosesseihin
7.1. Viljelijätukihallinto
Nykyisin kuntien yhteistoiminta‐alueilla ja ELY‐keskuksessa hoidettavat viljelijätukihallinnon tehtävät hoidetaan uudessa maakunnassa samassa yksikössä tai palvelukokonaisuudessa. Tämä tuo merkittäviä synergiaetuja mm. asia‐kaspalvelussa, henkilöstön ja muiden resurssien joustavassa käytössä, johtamisessa ja tiedonkulussa. Erityinen sy‐nergiaetu saadaan, jos myös koko maaseutuohjelmakokonaisuus sekä maksajavirastotoiminta (viljelijätukien, raken‐netukien, ohjelman hanke‐ ja yritystukien sekä muiden toimenpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä.
Prosessien yhdyspinnat
Viljelijätukihallinnolla on merkittäviä yhdyspintoja kaikkiin maaseutuohjelman toimenpiteisiin sekä palvelukokonai‐suuden sisällä lisäksi maatilojen rahoituksen, maatalouslomituksen, Eviran ohjaamien tehtävien ja eläinlääkintähuol‐lon prosesseihin. Pääosa prosessien asiakkaista kuuluu samaan asiakasryhmään: maatalousyrittäjät, viljelijät. Myös prosesseihin sisältyvän valvonnan ja tarkastusten osalta löytyy yhdyspintoja, joiden hyödyntäminen tuo synergiaetu‐ja.
Yhteistyötarpeet
Viljelijätukihallinnon sijoittamista samaan yksikköön em. prosessien tai joidenkin niistä kanssa tulee selvittää tar‐kemmin. Lisäksi tulee selvittää maakuntien välistä yhteistyötä maaseutuohjelmakokonaisuuden (ml. viljelijätuet) sekä maatalouslomituksen, Eviran ohjaamien tehtävien ja eläinlääkintähuollon valvontatehtävien osalta.
Yhteistyö nykyisten kumppanien kanssa säilyy entisellään. Tärkeimmät kumppanit (viranomaiset) ovat Maa‐ ja met‐sätalousministeriö, Maaseutuvirasto + Evira (tuleva Ruokavirasto), Aluehallintovirasto (tuleva Luova) ja Tukes. Lisäksi sidosryhmiä ovat mm. ProAgria ja MTK‐Kaakkois‐Suomi.
7.2. Maaseutuohjelman maatilarahoitus
Maatilojen eri palvelujen järjestäminen samaan yksikköön tai palvelukokonaisuuteen parantaa asiakkaiden näkö‐kulmasta palvelujen saatavuutta ja joustavuutta (mm. asiakaspalvelu, henkilöstön ja muiden resurssien joustava käyttö, johtaminen sekä erityisesti tiedonkulku). Erityinen synergiaetu saadaan, jos koko maaseutuohjelmakokonai‐suus sekä maksajavirastotoiminta (viljelijätukien, rakennetukien, ohjelman hanke‐ ja yritystukien sekä muiden toi‐menpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä.
Prosessien yhdyspinnat
Maatilarahoituksella on yhdyspintoja kaikkiin maaseutuohjelman toimenpiteisiin sekä palvelukokonaisuuden sisällä lisäksi viljelijätukihallinnon, maatalouslomituksen, Eviran ohjaamien tehtävien ja eläinlääkintähuollon prosesseihin. Pääosa prosessien asiakkaista kuuluu samaan asiakasryhmään: maatalousyrittäjät, viljelijät.
Yhteistyötarpeet
Maatilarahoituksen osalta tulee erityisesti selvittää maakuntien välisen yhteistyön mahdollisuudet. Rahoitus‐ ja maksatusasiantuntijoilla tulee olla riittävästi hankkeita käsiteltävänä jokaisessa valintajaksossa. Pienessä maakun‐nassa tämä ehto ei toteudu nykyisillä investointi‐ tai aloitustukimäärillä. Rakennusasiantuntijan tehtävää Kaakkois‐Suomessa hoitaa tällä hetkellä Uudenmaan ELY‐keskuksen asiantuntija.
44 (60)
Yhteistyökumppanit säilyvät nykyisellään. Tärkeimmät kumppanit (viranomaiset) ovat Maa‐ ja metsätalousministe‐riö, Maaseutuvirasto ja Aluehallintovirasto. Lisäksi sidosryhmiä ovat mm. pankit sekä ProAgria ja MTK‐Kaakkois‐Suomi.
7.3. Maatalouslomitus
Prosessien yhdyspinnat
Maatalouslomitus on riskialtista työtä. Aluehallintoviraston työsuojeluvalvonta ulottuu lomituspalveluyksikön toi‐mintaan tarkastuksien ja ohjauksen muodossa. Nuorten työntekijöiden käytöstä maatalouslomitustyöhön tehdään ilmoitukset aluehallintovirastolle. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus on aina vakavan tapaturman sattuessa. Työsuojelu on maatalouslomittajien työtä ajatellen ensiarvoisen tärkeää, eikä sitä tule jatkossakaan unohtaa.
Eläinlääkäreiden kanssa yhteistyötä on eläintautien vastustaminen sekä tiedon ja neuvonnan tarve, jotta tarttuvat taudit eivät leviäisi tilalta toiselle. Eläinsuojelun saralla on keskusteltu havaituista puutteista karjatiloilla. Maatalous‐lomittajilla on työnsä puolesta ilmoitusvelvollisuus kotieläinten hyvinvoinnin puutteista sekä yhteydet eläinlääkärei‐hin kotieläinten sairastuessa.
Viljelijätukihallinnon kanssa on yhteistyötä yhteinen tiedottaminen asiakkaiden suuntaan, osin yhteiset asiakkaat sekä tarpeen mukaan saadaan työtehtäviin liittyvää apua.
ELY‐keskuksen TE‐toimiston kautta tapahtuu tilapäisen työvoiman rekrytointi, lähinnä sijaisia ja tilapäisiä työntekijöi‐tä lomituspalveluille etsittäessä.
Yhteistyötarpeet
Yhteistyötarpeita on henkilöstöpalveluiden kanssa työsuhdeasioissa ja KVTES:in tulkinnassa, henkilöstön muistami‐seen liittyvissä asioissa ja työhyvinvointiasioissa. Tähän liittyy myös yhteistyö työterveyshuoltopalveluiden tuottajien kanssa: Kymijoen Työterveys (toimipisteet Kouvola, Hamina, Kotka, Karhula) ja Työterveys Wellamo (toimipisteet Iitti, Nastola, Orimattila), joiden kanssa pyritään mm. lomittajien työurien pidentämiseen, uudelleen kouluttamiseen ja uudelleen sijoittamiseen. Yhteistyötä on lisäksi työergonomiaan ja hoitoonohjaussopimuksiin liittyvissä asioissa. Yhteisenä tavoitteena on maatalouslomittajien sairauslomien ja työperäisten vaivojen vähentäminen.
Lisäksi henkilöstöasioissa on yhteistyötä Kevan ja Kelan kanssa mm. työntekijöiden monenlaisiin eläkeasioihin, kun‐toutukseen, kuntoutustukeen ja työkokeiluihin liittyen sekä kuntoutuslaitoksien kanssa. Esim. kuntoutuskeskus Hert‐tua tarjoaa apuaan maatalouslomittajien työkykyä ylläpitävään ja kannustavaan kuntoutustoimintaan, kuten Kiila‐kuntoutuksia ja TYK‐kursseja. Ennakoiva kuntoutus on ensiarvoisen tärkeää maatalouslomittajan raskaassa työssä.
Täydennyskoulutusasioissa yhteistyökumppaneita ovat KSAO luonnonvara, Ahlman, Salpaus ja KEUDA, joiden kanssa hoidetaan maatalouslomittajien täydennyskoulutuksia ja karjatalouden ammattitutkintoja. Lomitushallinnon koulu‐tusta on organisoinut Mela.
Sidosryhmäyhteistyökumppaneita ovat MTK‐liitot ja tuottajayhdistykset omien asiakassidosryhmien edustajina, joista on edustus lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmässä. Lomituspalveluiden sisältöä ja käytäntöjä pohditaan yhteisesti.
Vakuutusasioissa yhteistyötaho on Vahinkovakuutusyhtiö IF, jossa on toiminnan vastuuvakuutus ja työntekijöiden työtapaturmavakuutus. Omavastuun ylittävät työntekijöiden aiheuttamat vahingot työskentelytilalla korvataan asi‐akkaalle ko. vakuutuksesta. Tapaturmista tehdään ilmoitukset Ifille ja tapaturmiin liittyvät korvausasiat hoidetaan yhdessä Ifin ja Kunnan Taitoa Oy:n kanssa.
Yhteistyö muiden maakuntien lomituspalvelujen tuottajien kanssa koetaan myös tärkeäksi esim. mahdollinen Etelä‐Suomen alueen maakuntien lomituksen työnohjausrengas tai vastaava yhteistyöfoorumi.
45 (60)
7.4. Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys
7.4.1. Eviran ohjaamat tehtävät ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐alueilla
Prosessien yhdyspinnat
Prosessin ilmeiset yhdyspinnat maakunnan sisällä muodostuvat ympäristöterveydenhuoltoon, elintarvike‐valvontaan ja eläinlääkintähuoltoon, etenkin sen valvontatoimintaan. Muita prosessin yhdyspintoja on maatalouden tukivalvonta etenkin täydentävien ehtojen valvonnan osalta. Useiden valvontasektoreiden osalta toiminta ei ole maakuntarajoihin sidottua, josta johtuen maakuntarajat ylittävän valvonnan menet‐telytavoista tulee sopia samoin kuin muusta työnjaosta Eviran kanssa.
Prosessilla on asiakasrajapinta myös viljelijätukihallintoon, maatilarahoitukseen ja maatalouslomitukseen. Pääosa prosessien asiakkaista kuuluu samaan asiakasryhmään: maatalousyrittäjät, viljelijät.
Yhteistyötarpeet
Tehtävien kustannustehokkaan hoitamisen ja osaamisen varmistamiseksi on tarvetta tehdä yhteistyötä ja sopia työnjaosta Eviran sekä muiden maakuntien kanssa.
7.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Elintarvikevalvonta)
Prosessien yhdyspinnat
Yhdyspintoja maakunnassa on terveydensuojelun, terveydenhuollon (epidemiat ja zoonoosit), alkoholi‐ ja tupakkavalvonnan, viljelijätukihallinnon, Eviran ohjaamien ELY‐keskuksessa hoidettavien tehtävien, eläin‐lääkintähuollon, eläinsuojelun ja pelastuslaitoksen kanssa.
Maakunta antaa mahdollisuuden lähentää yhteistyötä maaseutupalveluiden kanssa alkutuotannon val‐vonnassa, selkeyttää yhtymäpintoja ELY‐keskuksen kanssa valvontatehtävissä ja pelastuslaitoksen kanssa varautumiseen liittyvissä tehtävissä tai koulutuksessa.
Yhteistyötarpeet
Peruskuntiin jääviin yhteistyökumppaneihin tulee maakunnassa luoda toimivat suhteet. Yhteistyön mm. vesilaitosten, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan kanssa täytyy sujua myös maakunnassa työs‐kenneltäessä. Yhteistyötä Eviran, Maa‐ ja metsätalousministeriön sekä THL:n kanssa tehdään jatkossakin. Poliisin, verohallinnon ja tullin kanssa yhteistyötä tulee syventää nykyisestä. Tärkeä yhteistyökumppani tu‐lee olemaan analyysipalveluja tarjoava laboratorio.
Yhteistyötä naapurimaakuntien elintarvikevalvonnan kanssa ei myöskään tule unohtaa.
7.4.3. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Eläinlääkintähuolto)
Prosessien yhdyspinnat
Eläinlääkäripalvelujen prosessin yhdyspinnat liittyvät lähinnä lomituspalveluihin, maatiloilla suoritettavaan valvontaan ja zoonooseissa terveydenhuoltoon. Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonnan osalta yh‐dyspintoja on ELY‐keskuksen tekemään valvontaan, maatalouslomitukseen ja pelastuslaitokseen.
46 (60)
Prosessilla on asiakasrajapinta myös viljelijätukihallintoon, maatilarahoitukseen ja Eviran ohjaamiin ELY‐keskuksessa hoidettavien tehtäviin. Pääosa prosessien asiakkaista kuuluu samaan asiakasryhmään: maata‐lousyrittäjät, viljelijät.
Yhteistyötarpeet
Maakuntien välistä yhteistyötä tulee selvittää tarkemmin eläinten hyvinvoinnin ja terveyden valvonnassa varsinkin ELY‐keskuksen täydentävien ehtojen ja eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonnan kanssa.
Yhteistyökumppanit säilyvät entisellään. Tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat eläinlääkäripalvelujen osalta MMM, Evira, laboratoriot, lääkeyhtiöt ja yksityiset eläinlääkäriasemat Kymenlaaksossa ja muualla Etelä‐Suomessa. Valvonnan osalta yhteistyökumppaneita ovat MMM, Evira, poliisi, syyttäjänvirasto, kun‐tien ympäristönsuojelu, sosiaalipalvelut ja rakennusvalvonta sekä aluehallintoviraston osalta poliisi, tulli ja ELY‐keskus. Sidosryhmistä voidaan mainita eläintautien osalta Eläinten terveys ETT ry ja eläinsuojelun osalta paikalliset eläinsuojeluyhdistykset.
7.5. Terveydensuojelu
Prosessien yhdyspinnat
Terveydensuojelulla on maakunnassa yhdyspintoja elintarvikevalvonnan, tupakkavalvonnan ja alkoholivalvonnan kanssa. Maakunnan organisaatiossa yhteistyökumppaneita tulevat olemaan sosiaalitoimi, terveydenhuolto ja pelas‐tuslaitos.
Yhteistyötarpeet
Terveydensuojelun yhteistyökumppaneita tulevat olemaan kunnissa varhaiskasvatus, opetustoimi, tekniset palvelut, puhtauspalvelut, työsuojelu ja ympäristönsuojelu. Valtiolla yhteistyökumppani on poliisi. Tärkeä yhteistyökumppani tulee olemaan myös analyysipalveluja tarjoava laboratorio. Yhteistyötä tullaan tekemään myös Säteilyturvakeskuk‐sen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
7.6. Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta
Prosessien yhdyspinnat
Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden myynnin, ravintoloiden tupakointitilojen valvonnan sekä asumisyhteisöjen määrää‐misen savuttomaksi suhteen yhdyspintoja on elintarvikevalvonnan, terveydensuojeluvalvonnan ja alkoholivalvonnan kanssa. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös palo‐ ja pelastusviranomaisten kanssa.
Yhteistyötarpeet
Yhteistyötä tehdään tarvittaessa esimerkiksi Valviran, poliisin ja kuntien rakennusvalvonnan kanssa.
7.7. Alkoholivalvonta
Prosessien yhdyspinnat
Alkoholivalvonnan yhdyspintoja voivat olla elintarvike‐ ja tupakkalain mukainen valvonta sekä ehkäisevä päihdetyö. Kumppaneina voivat maakunnassa olla palo‐ ja pelastusviranomaiset.
Yhteistyötarpeet
Alkoholivalvonnan kumppaneita ovat Valvira, poliisi, tulli, verohallinto, harmaan talouden ehkäisy, työsuojelu.
47 (60)
7.8. Yhteenveto
Palvelukokonaisuuden prosesseista viljelijätukihallinnolla, maatilojen rahoituksella, maatalouslomituksella, Eviran ohjaamilla ELY:n ja YTA:n tehtävillä, elintarvikevalvonnalla ja eläinlääkintähuollolla on yhdyspintoja keskenään, sillä pääosa prosessien asiakaskunnasta on alkutuottajia (viljelijöitä ja kotieläinten pitäjiä). Lisäksi em. prosesseihin sisäl‐tyvän valvonnan ja tarkastusten osalta on mahdollisuus löytää synergiaetuja koordinoimalla eri tahojen valvontateh‐täviä samassa palvelukokonaisuudessa. Elintarvikevalvonnalla, terveydensuojelulla ja tupakka‐ ja alkoholivalvonnalla on yhdyspintoja keskenään, koska val‐vonnat kohdentuvat osin samoihin toimijoihin.
Palvelukokonaisuuden prosesseilla on myös muihin maakunnan tuleviin tehtäviin yhdyspintoja. Esimerkiksi maata‐louslomituksella on yhdyspintoja työvoima‐asioihin, työsuojeluun ja työterveyshuoltoon. Elintarvikevalvonnalla, eläinlääkintähuollolla, terveydensuojelulla ja tupakka‐ ja alkoholivalvonnalla on yhdyspintoja terveydenhuoltoon ja pelastus‐ ja varautumistehtäviin.
Viljelijätukihallinnon ja maatilojen rahoituksen prosesseilla on maakunnan sisällä yhdyspintoja kaikkiin maaseutuoh‐jelman toimenpiteisiin.
Yhteistyötä on tehtävä myös yhden tai useamman maakunnan kanssa.
Yhteistyön nähdään jatkuvan eri organisaatioiden kanssa, kuten
Maa‐ ja metsätalousministeriö
Ruokavirasto (Mavi+Evira)
Luova
ProAgria
MTK
pankit
työterveyshuolto
Keva
Kela
kuntoutuskeskukset
luonnonvara‐alan oppilaitokset
vakuutusyhtiöt
kunnat
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
poliisi
verohallinto
tulli
laboratoriot
lääkeyhtiöt
yksityiset eläinlääkäriasemat
syyttäjänvirasto
Eläinten Terveys ETT ry
eläinsuojeluyhdistykset
säteilyturvakeskus
Valvira
työsuojelu
48 (60)
8. Toiminnan järjestämistapa
8.1. Viljelijätukihallinto
Viljelijätukihallinnossa hoidetaan EU:n maksajaviraston (Maaseutuvirasto) delegoimia tehtäviä. Niiden hoitaminen tulee perustumaan Maaseutuviraston ja maakunnan väliseen maksajavirastosopimukseen, joka asettaa vaatimukset tehtävien hoidon sisäiselle organisoinnille. (HE 14/2018 sisältää esityksen Laki maksajavirastotehtävien hoitamises‐ta maakunnissa.) Maksajavirastosopimuksessa edellytetään riittäviä resursseja ja soveltuvia menettelytapoja mm. tehtävien eriyttäminen huomioon ottaen. Maksajavirastotehtäviä ei saa siirtää kolmannen osapuolen tai maakunnan liikelaitoksen hoidettavaksi.
Liitteenä olevassa esityksessä, Järjestäjän ja tuottajan tehtävät (liite 3) on kuvissa tuotu esiin maksajavirastotoimin‐nan reunaehtoja sekä määritelty, mitkä tehtävät kuuluvat järjestäjälle ja mitkä ovat viljelijätukihallinnon viranomais‐tehtäviä.
Henkilöiden, jotka suorittavat EU:n maataloustukirahaston (MTR) ja maaseuturahaston (MSR) maksujen hyväksymis‐tä, tarkastusta, maksamista ja jatkotoimenpiteitä, tulee olla virkasuhteessa. Myös muiden maaseutuelinkeinoviran‐omaiselle määrättyjen tehtävien (hukkakauravalvonta, vahinkoasiat) hoitaminen edellyttää virkasuhdetta, koska tehtäviin sisältyy julkisen vallan käyttöä.
Viljelijätukihallinto tulee hoidettavaksi viranomaistehtävänä maakuntavirastossa, koska maksajavirastosopimusta ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Maakuntien on kuitenkin mahdollista sopia keskenään, että yksi maakunta hoi‐taa viljelijätukihallintoa useamman maakunnan alueella. Maakuntien oman tarpeen mukaan voidaan muidenkin maksajavirastotehtävien osalta tehdä yhteistyötä maakuntien välisellä sopimuksella.
Palvelut asiakkaille tuotetaan suurelta osin sähköisesti (sähköinen asiointi), mutta asiakasneuvonnan tarve on vielä melko suurta. Neuvonta voidaan hoitaa keskitetysti yhteistyössä muiden yksiköiden kanssa.
Viljelijätukihallinnon kanssa samassa yksikössä voidaan hoitaa maatilojen rahoituksen ja muita maaseuturahastoon liittyviä tehtäviä, koska kaikkien ko. tehtävien hoitaminen perustuu maksajavirastosopimukseen. Viljelijätukihallin‐toon kuuluu myös myönnettävien tukien valvonta (hallinnollinen ja paikan päällä tehtävä). Mahdollisuus viljelijätu‐kien valvonnan ja muihin prosesseihin sisältyvän valvonnan organisoimiseksi samaan yksikköön tulee selvittää. Myöskään viljelijätukien valvonnan tehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle.
Varautumisen tehtävät ja maataloustuotannon ohjaaminen poikkeusoloissa tulee ottaa huomioon ja sisällyttää yksi‐kön tehtäviin.
Viljelijätukihallinnon hallinto‐ ja tukipalvelut voidaan järjestää yhteisesti maakunnan muiden yksiköiden kanssa esi‐merkiksi liikelaitokseen.
8.2. Maaseutuohjelman maatilarahoitus
Maatilojen rahoitusta hoidetaan maksajavirastosopimukseen perustuen kuten viljelijätukihallintoakin. Kts. kohta 8.1. Maatilojen rahoitus voidaan hoitaa maakuntavirastossa samassa yksikössä viljelijätukihallinnon kanssa.
Nykytilanteessa KEHA hoitaa ELY‐keskusten hallinto‐ ja tukipalvelut. Maakunnassa ne voidaan järjestää yhteisesti
muiden yksiköiden kanssa esimerkiksi liikelaitokseen.
49 (60)
8.3. Maatalouslomitus
Lomituspalvelutoiminta perustuu Maatalousyrittäjien lomituspalvelulakiin 1231/1996 ja Maatalousyrittäjien lomi‐tuspalveluasetukseen 1333/1996. Uudet lait ovat tulossa eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2018.
Lomitushallinnon tehtäviin sisältyy julkisen vallan käyttöä, jolloin päätöksiä tekevien henkilöiden tulee olla virkasuh‐teessa.
Maatalouslomituspalvelut on mahdollista järjestää maakunnan liikelaitoksessa (MAKU‐liikelaitos). Lomituspalveluja on mahdollisuus tuottaa maakunnan omana toimintana tai liikelaitoksessa sekä hankkia ulkopuolisilta yrityksiltä.
Maakunnan lomituspalvelualue pienenee verrattuna nykyiseen paikallisyksikköön. Maakuntien on kuitenkin mahdol‐lista sopia keskenään, että yksi maakunta hoitaa lomituspalvelut useamman maakunnan alueella. Kymenlaakson tavoitteena on nykyisen lomituspalvelutuotantoalueen säilyttäminen ja mahdollinen laajentaminen. Neuvottelut on käynnistetty vapaaehtoisen yhteistyöalueen muodostamisesta.
Maatalouslomituksen tehtävät on esitetty Maatilojen palvelut – taulukossa (liite 1). Henkilöstötarpeesta on arvio Järjestäjän ja tuottajan tehtävät –taulukossa (liite 3). Lomituspalveluiden viranomaistehtävät ja palvelutuotanto sijoittuvat maakuntaorganisaatiossa tuottajan tehtäviin.
Hallinto‐ ja tukipalveluita tarvitaan palkanmaksun, laskutuksen, kirjanpidon ja HR‐asioiden hoitamisessa. Valtakun‐nallinen ICT‐järjestelmä ja maakunnan omat tietojärjestelmät tulee saada synkronoitua toimivaksi kokonaisuudeksi.
Lomituspalvelut on oikeus, josta maakunnalla on vahingonkorvausvastuu.
8.4. Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys
Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys tulee sijoittaa maakuntaorganisaatiossa viranomaistehtävänä maakuntaviras‐toon. Maakunnan pienen koon vuoksi ja parhaan synergiaedun saavuttamiseksi on tarkoituksenmukaista järjestää tehtäväkokonaisuuteen sisältyvät valvontatehtävät samassa organisaatiossa, eikä jakaa tehtäviä liikelaitoksen ja maakuntaviraston välillä.
Hallinto ja tukipalvelut ovat nykyisellään riittämättömät. Niitä tulee lisätä.
Nykyiset lakimiespalvelut eivät ole siirtymässä maakuntaan. Lakimiespalveluiden saatavuus tulee turvata maakun‐taan siirryttäessä, koska lainopillisia neuvoja tarvitaan säännöllisesti päätöksiä valmisteltaessa turvaamaan sekä kansalaisen että viranhaltijan oikeudet. Valvonnassa käytetään huomattavaa julkista valtaa ja esim. eläinsuojeluval‐vonnassa puututaan perustuslaillisin oikeuksiin mm. kotirauhan ja omaisuudensuojan osalta.
8.4.1. Eviran ohjaamat tehtävät ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐alueilla
Tehtävien hoitaminen, siltä osin, kun se liittyy täydentävien ehtojen muodossa tukivalvontaan, tulee to‐teuttaa maksajavirastosopimukseen kuuluvana tehtävänä viljelijätukihallinnon kanssa samoin reunaeh‐doin. Muilta osin toiminta voidaan järjestää kuten muutkin Eviran ohjaamat tehtävät. Toiminnan järjestä‐minen palvelukokonaisuutena tulee kuitenkin olla ensisijainen tavoite.
Tehtävät koostuvat laajalta tehtäväalueelta, josta johtuen lainvalmistelussa on useita säädösmuutoksia vi‐reillä. Osa muutoksista on maakuntauudistuksesta riippumattomia.
50 (60)
8.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Elintarvikevalvonta)
Elintarvikevalvonta perustuu elintarvikelakiin (23/2006). Lakimuutos on tulossa lausuntokierrokselle kesäl‐lä 2018.
Henkilöiden, jotka suorittavat elintarvikelain alaista elintarvikevalvontaa tulee olla virkasuhteessa ja heillä tulee olla soveltuva korkeakoulututkinto.
Terveydensuojelun (elintarvike‐, terveydensuojelu‐, tupakka‐ ja lääkelaki) mukaisessa valvonnassa, alko‐holivalvonnassa, viljelijätukihallinnossa, täydentävien ehtojen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin val‐vonnassa on paljon yhteisiä valvontakohteita. Tämä tulisi huomioida palvelukokonaisuuksia muodostetta‐essa. Ympäristöterveydenhuollon johtovastuu laaja‐alaisissa elintarvike‐ ja vesivälitteisissä epidemioissa tulee myös huomioida organisaatioita muodostettaessa.
Nykyisten tehtäväkokonaisuuksien hoitoon on riittävät henkilöresurssit. Mikäli tehtäväkokonaisuuksia muutetaan tai lainsäädännöstä tulee uusia tehtäviä eivät nykyiset resurssit riitä.
8.4.3. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Eläinlääkintähuolto)
Eläinlääkintähuollon tehtävät maakunnassa tulevat perustumaan mm. Eläintautilakiin sekä valmisteilla oleviin Lakiin eläinlääkäripalveluista ja Eläinten hyvinvointilakiin.
Eläinlääkäreiden työtehtäviin kuuluu mm. eläintauti‐ ja eläinsuojeluvalvontaa, jota voidaan hoitaa vain virkasuhteessa. Maakunnan eläinlääkäreiltä edellytetään laillistetun eläinlääkärin pätevyyttä.
Aluehallintoviraston läänineläinlääkäreiden tämän hetkisiin tehtäviin kuuluu täydentävien ehtojen valvon‐taan liittyviä tarkastuksia ja johtopäätösten tekemistä. Nämä tehtävät liittyvät siten viljelijätukihallintoon ja maatilojen rahoitukseen (vrt. 8.4.1). Tehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle, joten ainakin näi‐den työtehtävien tulee olla maakuntavirastossa viljelijätukihallinnon ja maatilojen rahoituksen yhteydes‐sä.
Aluehallintovirastosta siirtyvien työtehtävien järjestämisessä tarvitaan maakuntien välistä yhteistyötä. Ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuden toivotaan säilyvän yhtenäisenä, koska näin saadaan synergia‐etua. Samalla tarkastuksella voidaan tarvittaessa tehdä useamman lain mukaista valvontaa esim. elintar‐vike‐ ja tupakkavalvonta. Ensisijaisena tavoitteena on kaikkien Eviran ohjaamien tehtävien yhdistäminen yhdeksi palvelukokonaisuudeksi.
Eläinlääkintähuollon valvontatehtävien osalta on huomioitava tämänhetkinen resurssipula jäävittömien viranhaltijoiden osalta.
8.5. Terveydensuojelu
Kts. kunnan elintarvikevalvonta kohta 8.4.2.
8.6. Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta
Kts. kunnan elintarvikevalvonta kohta 8.4.2.
51 (60)
8.7. Alkoholivalvonta
Henkilöiden tulee olla virkasuhteessa. Koulutustaustaksi käy useammanlainen koulutus. Palvelut olisi luontevaa järjestää samassa organisaatiossa kuin elintarvike‐, terveydensuojelu‐ ja tupakka‐ ja nikotiinituotteiden palvelut.
8.8. Yhteenveto
Viljelijätukihallinnon ja maatilojen rahoituksen osalta maksajavirastosopimus edellyttää toiminnan organisoimista maakuntavirastoon. Myöskään valvonnan (ml. täydentävien ehtojen valvonta) tehtäviä ei voi siirtää kolmannelle osapuolelle. Maakuntien on kuitenkin mahdollista sopia keskenään, että yksi maakunta hoitaa hallintoa useamman maakunnan alueella.
Maatalouslomituspalvelut tuotetaan maakunnan liikelaitoksessa. Lomituspalveluja on mahdollisuus hankkia myös ulkopuolisilta yrityksiltä. Maakuntien on mahdollista sopia keskenään vapaaehtoisesta lomituspalvelualueesta.
Eviran ohjaamat tehtävät, terveydensuojelu, tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta ja alkoholivalvonta voidaan tuottaa maakuntavirastossa tai maakunnan liikelaitoksessa. Työryhmän tavoitteena on kaikkien Eviran ohjaamien tehtävien sijoittuminen samaan yksikköön, mikä takaisi tehokkaimman resurssien hyödyntämisen ja selkeyttäisi hallintoa. Tehtävissä tarvitaan mahdollisesti maakuntien välistä yhteistyötä.
Terveydensuojelun (elintarvike‐, terveydensuojelu‐, tupakka‐ ja lääkelaki) mukaisessa valvonnassa, alkoholivalvon‐nassa, viljelijätukihallinnossa, täydentävien ehtojen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnassa on paljon yhteisiä valvontakohteita. Valvonnan koordinoinnilla on mahdollisuus saavuttaa synergiaetuja. Tämä tulisi huomioi‐da palvelukokonaisuuksia muodostettaessa. Kaikkien prosessien hallintoa hoitavien henkilöiden tulee olla virkasuh‐teessa.
Palvelukokonaisuuden hallinto‐ ja tukipalvelut voidaan sijoittaa yhteisesti maakunnan muiden yksiköiden kanssa esimerkiksi liikelaitokseen. Maakunnassa tulee varmistaa riittävät lakiasiantuntijapalvelut.
52 (60)
9. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet
9.1. Viljelijätukihallinto
Nykyiset yhteistoiminta‐alueiden toimitilat sijaitsevat Kouvolassa, Vartiotie 4 (kaupungin kiinteistö Kasarminmäellä) ja Haminassa, Puistokatu 2 (kaupungintalo). ELY‐keskuksen toimitilat sijaitsevat Kouvolassa, Salpausselänkatu 22 ja Lappeenrannassa, Villimiehenkatu 2 B (Virastotalo).
Tulevat toimitilat tulisi sijoittaa Kouvolaan ja Haminaan, jolloin ko. tiloissa olisivat asiakaspalvelupisteet. Työskente‐lytiloja (toimistotilaa) tarvitaan noin 30‐35 toimihenkilölle sekä lisäksi asiakaspalvelu‐, neuvottelu‐ ja sosiaalitilat. Lisäksi tulee olla etätyömahdollisuus.
9.2. Maaseutuohjelman maatilarahoitus
ELY‐keskuksen toimitilat sijaitsevat nykyisin Kouvolassa ja Lappeenrannassa.
Maatilarakentamisen palvelut tulee järjestää siten, että ne ovat muun maaseutuohjelman toimeenpanon yhteydes‐sä. Asiantuntijat liikkuvat joustavasti eri toimipisteissä.
9.3. Maatalouslomitus
Nykyiset toimitilat sijaitsevat Elimäellä virastotalossa osoitteessa Vanhamaantie 17. Huoneita on 6 kappaletta yh‐teensä 108,4 neliötä, lähes jokaisella työntekijällä on oma huone. Yhdessä isommassa huoneessa on työtila kahdelle. Lisäksi käytössä on varastotila maatalouslomittajien suojavaatteille, talon yhteinen arkistotila ja kokoustila.
Etätyötä varten on vuokrattu toimistohuone Miehikkälästä osoitteesta Keskustie 6. Etätyöntekijä on työskennellyt siellä 2 – 3 päivää viikossa.
Maakunnasta toivotaan nykyisen tyyppisiä toimitiloja, jossa on varastotilaa maatalouslomittajien suojavaatteille, arkistotilaa, kokoustiloja sekä asiakas‐ ja henkilöstöpaikoitustilaa.
9.4. Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys
9.4.1. Eviran ohjaamat tehtävät ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐alueilla
Nykyiset toimitilat ovat yhteistoiminta‐alueen ja ELY‐keskuksen maaseutupalveluiden yhteydessä (kts. kohta 9.1). Tuleva toimitilaratkaisu määräytyy sen mukaan, minkä toiminnon yhteyteen tehtävät sijoite‐taan.
9.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Elintarvikevalvonta)
Elintarvikevalvonnan nykyiset toimitilat sijaitsevat Kouvolassa, Valtakatu 33 (kaupungin kiinteistö), Kot‐kassa Kotkantie 6 (tilat vuokrattu Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy:ltä) ja Haminassa Puistokatu 2 (kaupungin kiinteistö). Tulevat toimitilat tulee sijoittaa Kouvolaan ja toinen toimitila etelään. Tilojen toivotaan sijait‐sevan samassa paikassa alkoholi‐, tupakka‐ ja nikotiinivalvonnan, terveydensuojelun, maatilojen palvelu‐jen ja nykyisten Eviran ohjaamien ELY‐keskuksen tehtävien kanssa.
53 (60)
Työhuoneiden ja sosiaalitilojen lisäksi tarvitaan neuvotteluhuoneita. Videoneuvotteluyhteydet tulee olla saatavilla kaikissa toimipisteissä. Toimitiloista tulee olla hyvät kulkuyhteydet ja riittävästi parkkitilaa. Li‐säksi tulee olla etätyömahdollisuus.
Nykyään tarkastajien käytössä on kaupungin omistamia autoja. Riittävä määrä autoja työtehtävien hoi‐toon tulee varata myös uusiin yksiköihin.
9.4.3. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Eläinlääkintähuolto)
Kouvolasta maakuntaan siirtyvät eläinlääkärit sekä avustaja ovat toimineet yhdellä vastaanotolla jo muu‐taman vuoden ajan, osoitteessa Siltapuistonkatu 1, Kuusankoski. Vastaanotto on hyvin toimiva, eikä sen osalta ole tarpeen tehdä muutoksia. Iitin vastaanottotilat Kausalassa siirtyvät sopimuksen mukaan takaisin Iitin kunnalle ja Päijät‐Hämeen maakunnalle.
Eteläisessä Kymenlaaksossa on tällä hetkellä neljä vastaanottoa. Vastaanottojen määrää voitaisiin vähen‐tää ja tehdä enemmän yhteisvastaanottoja, riippuen siitä, miten paljon maakunnassa halutaan säilyttää lähipalveluja. Vastaanottojen varustelu on hyvin vaihteleva ja osittain erittäin alkeellinen. Vastaanottojen asialliseen varusteluun ja kehittämiseen tulee varata resursseja.
Valvontaa tekevät eläinlääkärit voivat toimia joko terveysvalvonnan tai eläinlääkinnän henkilöstön yhtey‐dessä riippuen kyseisten toimitilojen sijainnista. Valvontaa tekevien eläinlääkäreiden käyttöön tulee vara‐ta riittävä määrä autoja työtehtävien hoitamista varten.
9.5. Terveydensuojelu
Kts. kohta 9.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa.
9.6. Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta
Kts. kohta 9.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa
9.7. Alkoholivalvonta
Kts. kohta 9.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa
9.8. Yhteenveto
Toimipisteet (2 kpl) esitetään sijoitettavaksi maakunnan pohjois‐ ja eteläosaan, Kouvolaan ja Haminaan tai Kotkaan, jolloin sekä pohjois‐ että eteläosassa maakuntaa olisi myös asiakaspalvelupisteet. Asiantuntijat voivat liikkua jousta‐vasti eri toimipisteissä ja toimipisteissä tulee olla videoneuvotteluyhteydet. Toimipisteiden yhteydessä tulee olla riittävät pysäköintitilat sekä henkilöstön että asiakkaiden pysäköintiin.
Toimitiloja tarvitaan nykytilanteessa noin 80 henkilölle. Maatalouslomittajat eivät tarvitse erillistä toimitilaa. Toi‐minnan luonteesta johtuen tarvitaan varastotilaa suojavaatteille. Toimistohuoneiden lisäksi tarvitaan asiakaspalvelu‐ ja neuvottelutiloja sekä henkilöstön sosiaalitilat.
54 (60)
Eläinlääkintähuollon nykyiset vastaanottotilat Kouvolassa ovat käytettävissä ja maakunnan eteläosassa vastaanotto‐jen yhdistäminen voi tulla kysymykseen. Valvontaa tekevät eläinlääkärit voidaan sijoittaa palvelukokonaisuuden toimipisteisiin tai vastaanottotilojen toimipisteisiin.
Henkilöstölle tulee myös järjestää etätyömahdollisuus.
55 (60)
10. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavatvarat
10.1. Viljelijätukihallinto
Viljelijätukihallinnon henkilöstö‐ ja muut kulut katetaan maakunnassa valtion yleiskatteellisesta rahoituksesta. Vuo‐den 2016 tasossa kustannukset ovat yhteistoiminta‐alueilla 731 966 € ja ELY‐keskuksessa 1 084 639 € (jakautuminen Kymenlaakson ja Etelä‐Karjalan maakunnan kesken ei ole vielä selvillä). Myönnettäviin EU:n ja kansallisiin tukiin (n. 47,4 milj.€) ohjataan varat erillismomenteilta ja maksetaan suoraan valtion kassasta.
10.2. Maaseutuohjelman maatilarahoitus
Henkilöstö‐ ja muut kulut (n. 200 000 €) katetaan valtion yleiskatteellisesta rahoituksesta. Jakoa Kymenlaakson ja Etelä‐Karjalan maakunnan kesken ei ole vielä rationaalista selvittää. Myönnettäviin EU:n ja kansallisiin tukiin (n. 3,9 milj. € + korkotukea n. 6,6 milj. euron lainapääomalle) ohjataan varat erillismomenteilta ja maksetaan suoraan valti‐on kassasta.
10.3. Maatalouslomitus
Vuonna 2016 valtion varoja on käytetty 5,4 milj. € lomitustoimintaan ja 400 000 € lomituksen hallintoon, yhteensä 5,8 milj. €. Varat tulevat Sosiaali‐ ja terveysministeriön budjetista.
Nykyjärjestelmässä lomitustoiminnasta aiheutuvat kustannukset katetaan 100 %:sti valtionkorvauksella. Lomituksen hallinnon määräraha, nk. hallintoraha vahvistetaan vuosittain valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Hallintora‐ha määräytyy laskennallisesti edellisen vahvistetun tilinpäätöksen lomituspäivien mukaan, lomituspäivät kerrottuna vahvistetulla hallintopäivän hinnalla. Mahdollisen ylityksen lomitushallinnon kustannuksista on kattanut Kouvolan kaupunki yksin.
10.4. Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys
10.4.1. Eviran ohjaamat tehtävät ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐alueilla
Rahoitus sisältyy nykyisin ELY‐keskuksen toimintamenoihin, jotka katetaan valtion varoista. Vuonna 2016 Eviran ohjaamien tehtävien menot ELY‐keskuksessa olivat arviolta n. 119 436 € (koko Kaakkois‐Suomi). Yh‐teistoiminta‐alueen osalta menot sisältyvät viljelijätukihallinnon kustannuksiin (kts. kohta 10.1). Ei erillis‐määrärahoja. Toiminnan kautta ei kohdenneta muita varoja maakuntaan edellä mainittuja toimintame‐noja lukuun ottamatta.
10.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Elintarvikevalvonta)
Vuoden 2016 kustannukset olivat yhteistoiminta‐alueiden osalta 1 300 000 € (tulot 270 000 €, menot 1 600 000 €). Maksutuottoja saadaan ilmoitusten käsittelymaksuista ja tarkastusmaksuista, joilla katetaan vajaat 20 % toiminnan kuluista. Valtakunnallinen valvonnan vuosimaksu on suunnitteilla, joka toteutues‐saan kattanee nykyistä suuremman osan valvonnasta.
56 (60)
Maakuntaan siirryttäessä on tarvetta harmonisoida palkat sekä valvontayksiköiden välillä että nostaa ne
valtakunnalliselle tasolle, koska KTK:n vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan tulevan Kymenlaakson
maakunnan ympäristöterveydenhuollon palkat ovat jääneet valtakunnallisesta tasosta merkittävästi.
10.4.3. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Eläinlääkintähuolto)
Vuoden 2016 kustannukset olivat yhteistoiminta‐alueiden osalta 1 133 000 € ja aluehallintoviraston osalta 100 000 ‐ 150 000 €. Yhteistoiminta‐alueiden toiminnan rahoitus tulee nykyisin kunnalta, valvontatehtä‐vien rahoitus valtiolta. Eläinlääkäripalvelujen osalta eläinten omistajat maksavat eläinten hoitokulut suo‐raan eläinlääkärille.
Maakuntaan siirryttäessä on huomioitava tarve palkkojen harmonisointiin ja niiden nostaminen työtehtä‐viä vastaavalle tasolle.
10.5. Terveydensuojelu
Kts. kohta 10.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa, terveydensuojelupalvelujen kulut sisältyvät ko. kohtaan.
10.6. Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta
Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta katetaan laskutustuloilla.
10.7. Alkoholivalvonta
Alkoholivalvonta katetaan laskutustuloilla.
10.8. Yhteenveto
Palvelukokonaisuuden hallintomenoihin on kohdennettava valtion talousarviosta noin 10,32 milj.€ (luvussa on mu‐kana lomituksen ja ELY‐keskuksen maakuntaa suuremman alueen kustannukset).
Erillismomenteilta tulee EU:n ja kansallisiin tukiin noin 47,4 milj. euroa. Lisäksi aloittamis‐ ja investointiavustuksiin ja neuvonnan tukeen tulee noin 3,9 milj. euroa ja korkotukea noin 6,6 milj. euron lainapääomalle (koko Kaakkois‐Suomi).
57 (60)
11. Prosessin tuloksena maakuntaan maksettavat erät ja niiden rahoituslähde
11.1. Viljelijätukihallinto
Kouvolan ja Haminan yhteistoiminta‐alueiden viljelijätukihallinnon kautta välitettiin vuonna 2016 yhteensä 44,2 milj. euroa EU:n ja valtion tukirahaa alueen maatiloille. ELY‐keskuksen kautta maksettiin vuonna 2016 viljelijätukia yh‐teensä 3,2 milj. euroa (luomukorvaus ja ympäristösopimukset, Kaakkois‐Suomi).
11.2. Maaseutuohjelman maatilarahoitus
Yhteensä aloitus‐ ja investointitukia myönnettiin avustuksina noin 3,7 milj. euroa (koko Kaakkois‐Suomi). Tuet sisäl‐tävät sekä EU:n että kansallista määrärahaa. Avustuksen lisäksi ELY‐keskus myönsi osalle hankkeita korkotukea yh‐teensä noin 6,6 milj. euron lainapääomalle. Lisäksi Neuvo2020 ‐toimenpiteen mukaista tukea myönnettiin n. 0,2 milj. euroa.
11.3. Maatalouslomitus
Maakuntaan maksettavia eriä ei ole.
11.4. Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys
11.4.1. Eviran ohjaamat tehtävät ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐alueilla
Maakuntaan maksettavia eriä ei ole.
11.4.2. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Elintarvikevalvonta)
Maakuntaan maksettavia eriä ei ole.
11.4.3. Eviran ohjaamat tehtävät kunnissa (Eläinlääkintähuolto)
Maakuntaan maksettavia eriä ei ole.
11.5. Terveydensuojelu
Maakuntaan maksettavia eriä ei ole.
11.6. Tupakka‐ ja nikotiinituotteiden valvonta
Maakuntaan maksettavia eriä ei ole.
58 (60)
11.7. Alkoholivalvonta
Maakuntaan maksettavia eriä ei ole.
11.8. Yhteenveto
Maakuntaan maksettavia eriä ovat viljelijöille maksettavat tuet, noin 47,4 milj. euroa sekä aloittamis‐ ja investoin‐tiavustukset ja neuvonnan tuki, yhteensä noin 3,9 milj. euroa (koko Kaakkois‐Suomi). Tuet sisältävät sekä EU:n että kansallista määrärahaa. Avustusten lisäksi myönnetään osalle hankkeita korkotukea noin 6,6 milj. euron lainapää‐omalle (koko Kaakkois‐Suomi).
59 (60)
12. Muut merkittävät huomiot
MMM teetti alkuvuodesta 2017 selvityksen maataloustuotannon valvonnan kehittämisestä (Maa‐ ja metsätalousmi‐nisteriön työryhmämuistio 2017:2). Selvityksen tarkoituksena oli kehittää mahdollisia vaihtoehtoja valvontaproses‐seille maakuntauudistukseen liittyen. Selvityksessä ehdotetaan lukuisia erilaisia keinoja valvonnan kehittämiseksi. Yhtenä keskeisimpänä ehdotuksena on maakuntien organisoituminen niin, että kaikki maatalous‐ ja elintarviketuo‐tantoon, eläinlääkintähuoltoon sekä maaseudun kehittämiseen liittyvät tehtävät keskitetään samaan toimintokoko‐naisuuteen.
MELY ‐valmistelutyöryhmä pitää erittäin tärkeänä kaikkien em. toimintojen yhdistämistä maakuntaorganisaatiossa. Mikäli toiminnot hajautetaan, valvontatoimintojen yhteistyön lisääminen ja henkilöresurssien käytön tehostaminen voi osoittautua hyvin vaikeaksi.
Valmistelutyöryhmän näkemyksen mukaan palvelukokonaisuuden tehtävien hoitamisessa erityinen synergiaetu saadaan myös, jos maksajavirastotoiminta ja koko maaseutuohjelmakokonaisuus (viljelijätukien, rakennetukien, maaseutuohjelman hanke‐ ja yritystukien sekä muiden toimenpiteiden myöntö ja maksatus) voidaan hoitaa samassa yksikössä.
Maksajavirastotoiminnan ja maaseutuohjelman (Manner‐Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014‐2020) kautta tuleva rahoitus maaseudulle on mittakaavaltaan merkittävä tekijä maakunnan taloudessa ja maaseudun elinvoimai‐suuden ylläpitäjänä sekä ympäristöasioiden edistäjänä.
Maatalouslomituksella on yhdyspintoja edellä mainittuihin tehtäviin. Se on myös maaseudun elinvoimaisuuden yksi tukipilari tukemalla maatalousyrittäjien jaksamista heidän ympärivuotisessa työssään sekä elintarviketuotantoketjun osana. Maatalouslomituksen työllistävä vaikutus maaseudulla on merkittävä.
Liitteet: 1. Maatilojen palvelujen prosessit2. Ympäristöterveydenhuollon prosessit3. Järjestäjän ja tuottajan tehtävät
60 (60)
Lyhenneluettelo:
AVI Aluehallintovirasto
EHO Eläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma
Elvi Eläinlääkintähuollon tietojärjestelmä
ELY‐keskus Elinkeino‐, liikenne‐ ja ympäristökeskus
EU Euroopan Unioni
ETT Eläinten Terveys ETT ry
Evira Elintarviketurvallisuusvirasto
htv henkilötyövuosi
KEHA ELY‐keskusten sekä TE‐toimistojen kehittämis‐ ja hallintokeskus
KELA Kansaneläkelaitos
KEUDA Keski‐Uudenmaan ammattiopisto
KEVA ent. Kuntien eläkevakuutus
KSAO Kouvolan seudun ammattiopisto
KVTES Kunnallinen yleinen virka‐ ja työehtosopimus
LUOVA suunnitteilla oleva valtion lupa‐ ja valvontavirasto
MAKU Maakuntapalvelut maakuntauudistuksessa; muut kuin sosiaali‐ja terveydenhuollon palvelukokonaisuudet
MALO/EVYT Maatalous‐ ja elintarviketuotanto, lomitus, ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta
Mavi Maaseutuvirasto
Mela Maatalousyrittäjien eläkelaitos
MELY Maaseutu, elintarvikkeet ja ympäristöterveyspalvelut ‐palvelukokonaisuus
MMM Maa‐ ja metsätalousministeriö
MSR EU:n maaseuturahasto
MTK Maataloustuottajain keskusliitto
MTR EU:n maataloustukirahasto
Neuvo2020 Maatilojen neuvontajärjestelmä
ProAgria Maatalousalan neuvonta‐ ja kehittämisorganisaatio
STM Sosiaali‐ ja terveysministeriö
THL Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Tukes Turvallisuus‐ ja kemikaalivirasto
Valvira Sosiaali‐ ja terveysalan lupa‐ ja valvontavirasto
VASU Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma
VATI Ympäristöterveydenhuollon keskitetty toiminnanohjaus‐ ja tiedonhallintajärjestelmä
YTA Kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta‐alue
Maatilojen palvelut 21.6.2018
Prosessi Prosessin omistaja Ministeriö/toimintaa
ohjaava organisaatio
Prosessin
tuloksena
maakuntaan
maksettavat erät
Rahoitus‐
lähde
Asiakasmäärät Suoritteet Prosessin
kehittämistarpeet
asiakas‐, yritys‐ ja
ympäristö‐
näkökulmasta
Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet,
kumppanit, sidosryhmät
VILJELIJÄTUKIHALLINTO Kouvolan YTA:
maaseutupalvelujen
päällikkö
Haminan YTA:
maaseutupäällikkö
KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Mavi 47,4 milj. € EU ja valtio Maatalousyrittäjät
1626 kpl
Maanomistajat 3314
kpl
Hakemukset/ilmoitukset/sopimuks
et 9 926 kpl, tukioikeuksien
mitätöinnit 3915 kpl,
valvontatapahtumat 847 kpl,
valvojien koulutus 100 pv,
takaisinperinnät 230 kpl,
oikaisuvaatimuspäätökset 50 kpl,
viljelijä‐ ja uutiskirjeet 33 kpl,
koulutuspäivät 4 kpl
Kts. loppuraportti kohta
3.1.
Hukkakauravalvonta,
eläinrekisterien ylläpito,
eläinten terveyden ja
hyvinvoinnin valvonta,
ympäristönsuojelu, muut
valvonnat (Eviran ohjaamat
tehtävät)
Maaseutuvirasto, Evira, MMM,
valvontaeläinlääkärit
Sidosryhmät: MTK, ProAgria, Avi,
Tukes, riistanhoitoyhdistys
MMM/Mavi katso viljelijätuet Kouvola: hakemukset/ilmoitukset
985 kpl
Viljelijätukien käsittely Maaseutuvirasto, MMM
Hamina: hakemukset/ilmoitukset
714 kpl
ELY: sitoumukset ja sopimukset 500
kpl
MMM/Mavi Kouvola: 28,7 milj. € Kouvola: maatalous‐
yrittäjiä 994 kpl
Kouvola: tukihakemukset 3 739 kpl Maaseutuvirasto, Evira, MMM,
valvontaeläinlääkärit
Sidosryhmät: MTK, ProAgria, Avi,
Tukes
Hamina: 15,5 milj. € Hamina: maatalous‐
yrittäjiä 632 kpl
Hamina: tukihakemukset 3 452 kpl
ELY: 3,2 milj. €
(Luomukorvaus ja
ympäristösopimukset,
Kaakkois‐Suomi)
ELY: sitoumuksen tai
sopimuksen tehneitä
maatalousyrittäjiä
408 kpl (sisältyy
kokonaisasiakas‐
määrään)
ELY: sitoumukset ja sopimukset 408
kpl (Kaakkois‐Suomi; sisältyy
sitoumusten ja sopimusten
käsittelyyn)
MMM/Mavi Kouvola:
maanomistajia 1 953
kpl
Kouvola: tukioikeushakemukset 299
kpl
Maaseutuvirasto, MMM
Hamina:
maanomistajia 1 361
kpl
Hamina: tukioikeushakemukset 218
kpl
ELY: tukioikeuksien mitätöinti 2 408
tuenhakijaa ja 1 507
maanomistajaa (ei tuenhakijana),
varantohakemukset 15 kpl
Viljelijöiden tukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus (viljelijätuet)
Tukioikeuksien siirtohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, varantoon viennit sekä varantohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, tukioikeusrekisterin ylläpito
Sitoumusten ja sopimusten käsittely ja päätöksenteko
Kouvolan YTA:
maaseutupalvelujen
päällikkö
Haminan YTA:
maaseutupäällikkö
KASELY: yksikön
päällikkö
Kouvolan YTA:
maaseutupalvelujen
päällikkö
Haminan YTA:
maaseutupäällikkö
KASELY: yksikön
päällikkö
Kouvolan YTA:
maaseutupalvelujen
päällikkö
Haminan YTA:
maaseutupäällikkö
KASELY: yksikön
päällikkö
EU ja valtio Viljelijätukien valvonta,
hukkakauravalvonta,
eläinrekisterien ylläpito,
eläinten terveyden ja
hyvinvoinnin valvonta,
Viljelijätukien käsittely,
viljelijätukien valvonta
1 (14)
Liite 1
Maatilojen palvelut 21.6.2018
Prosessi Prosessin omistaja Ministeriö/toimintaa
ohjaava organisaatio
Prosessin
tuloksena
maakuntaan
maksettavat erät
Rahoitus‐
lähde
Asiakasmäärät Suoritteet Prosessin
kehittämistarpeet
asiakas‐, yritys‐ ja
ympäristö‐
näkökulmasta
Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet,
kumppanit, sidosryhmät
Viljelijätukien valvonta KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Mavi katso viljelijätuet katso viljelijätuet 2015 valvontatapahtumia 770 kpl
(Kouvola 355, Hamina 415), 2016 pinta‐alavalvontatapahtumia 749 : kokotilavalvonta 166 tilaa,
täydentävät ehdot peltovalvonta 43
tilaa, täydentävät ehdot
kasvinsuojelu ja rehut 101 tilaa,
ympäristösopimukset 11 tilaa,
peltolohkorekisterivalvonta 77
tilaa, talviaikainen
asiakirjavalvonta 203 tilaa,
kasvipeitteisyysvalvonta 147 tilaa,
hampun THC‐valvonta 1 tila,
valvojien koulutus 100 pv, eläinvalvontatapahtumia 98 : tilavalvonta 35 tilaa, ID‐valvonta 26
tilaa, eläinristiintarkastukset 37
tilaa, täydentävät ehdot koordinointi 170 tilaa
Viljelijätukien käsittely,
takaisinperintä,
hukkakauravalvonta,
eläinrekisterien ylläpito,
eläinten terveyden ja
hyvinvoinnin valvonta,
ympäristönsuojelu, muut
valvonnat (Eviran ohjaamat
tehtävät)
Maaseutuvirasto, MMM
MMM/Mavi katso viljelijätuet katso suoritteet Kouvola: takaisinperinnät 80 kpl Maaseutuvirasto, MMM
Hamina: takaisinperinnät 100 kpl
ELY: takaisinperinnät 50 kpl,
oikaisuvaatimuspäätökset 50 kpl
Kouvola:
koulutuspäivillä
osallistujina 255
maatalousyrittäjää,
uutiskirjeiden tilaajia
682
maatalousyrittäjää
Kouvola:
koulutuspäivät 2 kpl
uutiskirjeitä 29 kpl
Viljelijätiedote 2016
‐vihkonen 1 kpl
Hamina:
koulutuspäivillä
osallistujina 270
maatalousyrittäjää
Hamina:
koulutuspäivät 2 kpl
viljelijäkirjeitä 3 kpl
Kouvola: 1 721 € Kouvola: katso
suoritteet
Kouvola: korvaushakemukset 1 kpl
Hamina 6 211 € Hamina: katso
suoritteet
Hamina: korvaushakemukset 3 kpl
Viljan interventio ei tapahtumia
Viljelijätukien jatkotoimet (mm. takaisinperintä, oikaisuvaatimusten käsittely)
Kouvolan YTA:
maaseutupalvelujen
päällikkö
Haminan YTA:
maaseutupäällikkö
KASELY: yksikön
päällikkö
Viljelijöiden koulutus ja neuvonta, tiedottaminen
Kouvolan YTA:
maaseutupalvelujen
päällikkö
Haminan YTA:
maaseutupäällikkö
KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Mavi Maaseutuvirasto
Sidosryhmät: Evira, MTK, ProAgria,
Tukes
‐ Maaseutuvirasto, MMM
Sidosryhmät: riistanhoitoyhdistys
Viljelijätukien käsittely,
viljelijätukien valvonta,
sitoumuskäsittely,
tukioikeuskäsittely
‐
Vahingonkorvaushakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus (hirvi‐ ja petoeläinvahingot)
Kouvolan YTA:
maaseutupalvelujen
päällikkö
Haminan YTA:
maaseutupäällikkö
MMM/Mavi Valtio
2 (14)
Maatilojen palvelut 21.6.2018
Prosessi Prosessin omistaja Ministeriö/toimintaa
ohjaava organisaatio
Prosessin
tuloksena
maakuntaan
maksettavat erät
Rahoitus‐
lähde
Asiakasmäärät Suoritteet Prosessin
kehittämistarpeet
asiakas‐, yritys‐ ja
ympäristö‐
näkökulmasta
Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet,
kumppanit, sidosryhmät
MAATILOJEN RAHOITUS KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Mavi 3,7 milj. € + korkotuki
6,6 milj. €:n
lainapääomalle,
0,2 milj. € Neuvo2020
EU ja valtio Maatalousyrittäjät
(katso suoritteet),
Neuvo 2020‐neuvojat
50 kpl
Hakemukset 140 kpl,
maksatushakemukset n. 130 kpl
(Kaakkois‐Suomi), Neuvo2020 ‐
maksatushakemukset n. 820 kpl
Kts. loppuraportti kohta
3.2.
Viljelijätuet, yritystuet Maaseutuvirasto, MMM
Sidosryhmät: MTK, ProAgria,
rahoituslaitokset, yksityiset
neuvojat
Aloitus‐ ja investointitukien päätöksenteko ja maksatus sekä jatkotoimet
KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Mavi 3,7 milj. € + korkotuki
6,6 milj. €:n
lainapääomalle
EU ja valtio katso suoritteet Hakemukset 140 kpl
(tukihakemukset),
maksatushakemukset n. 130 kpl
(Kaakkois‐Suomi)
Viljelijätuet, yritystuet Maaseutuvirasto, MMM
Sidosryhmät: MTK, ProAgria,
rahoituslaitokset
Neuvontakorvauksen hakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus
KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Mavi 0,2 milj. € EU ja valtio Neuvo 2020‐neuvojia
50 kpl, joiden
asiakkaina 800
maatalousyrittäjää
Neuvo2020 ‐korvauksen
maksatukset n. 820 kpl
‐ Maaseutuvirasto, MMM
Sidosryhmät: ProAgria, yksityiset
neuvojat
MAATALOUSLOMITUS Kouvolan
lomituspalvelujen
paikallisyksikkö:
lomituspalvelujohtaja
STM/Mela Valtio/Mela,
asiakkaat
Maatalousyrittäjät
525 kpl (Kymenlaakso
325, Päijät‐Häme 193,
Uusimaa 7)
Lomituspäivät 21 716 kpl
(Kymenlaakso 13 774 pv, Päijät‐
Häme 7 670 pv, Uusimaa 272 pv),
päätökset asiakkaille 1 403 kpl,
työsopimukset 874 kpl,
palvelussuhdetapahtumat/päätöks
et 2 130 kpl, työsuunnitelmat 3 109
kpl, palkanmaksutapahtumat 2 052
kpl, laskutukset 1 062 kpl,
kokoukset 62 kpl, tilakäynnit 35 kpl
Kts. loppuraportti kohta
3.3.
AVI:n työsuojeluvalvonta,
eläinlääkäripalvelut, eläinten
terveyden ja hyvinvoinnin
valvonta
STM, Mela,
Sidosryhmät: Henkilöstöpalvelut,
työterveyshuolto, KVTES/KT, Jyty,
Maatalouslomittajat ry, If, Keva,
Kela, Kunnan Taitoa Oy,
kuntoutuslaitokset, oppilaitokset,
MTK, Valio, AVI, eläinlääkärit,
seminologit, MELA‐asiamies
Vuosilomalomitushakemusten ja tuetun maksullisen lomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko
Kouvolan
lomituspalvelujen
paikallisyksikkö:
lomituspalvelujohtaja
STM/Mela maatalousyrittäjiä
525 kpl
päätökset 549 kpl, siirtopäätökset
104 kpl
STM, Mela
Sijaisapulomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko
Kouvolan
lomituspalvelujen
paikallisyksikkö:
lomituspalvelujohtaja
STM/Mela maatalousyrittäjiä
145 kpl (sisältyy
kokonaisasiakas‐
määrään)
päätökset 672 kpl STM, Mela
Itse järjestetyn lomituksen korvaushakemusten käsittely ja päätöksenteko
Kouvolan
lomituspalvelujen
paikallisyksikkö:
lomituspalvelujohtaja
STM/Mela maatalousyrittäjiä 24
kpl (sisältyy
kokonaisasiakas‐
määrään)
päätökset , ilmoitukset,
maksumääräykset 78 kpl
STM, Mela
Sidosryhmät: Kunnan Taitoa Oy
Asiakaspalvelu Kouvolan
lomituspalvelujen
paikallisyksikkö:
lomituspalvelujohtaja
STM/Mela maatalousyrittäjiä
525 kpl
kts. kaikki suoritteet STM, Mela
Sidosryhmät: MTK, Valio, AVI,
eläinlääkärit
Maatalouslomituksen järjestäminen Kouvolan
lomituspalvelujen
paikallisyksikkö:
lomituspalvelujohtaja
STM/Mela katso suoritteet työvuorotaulukot 1 309 kpl,
yrittäjän lomitusvahvistus 2 040 kpl,
poikkeamat 1 800 kpl, lyhyet
työsopimukset 742 kpl, tiimi‐ ja
rengaskokoukset 60 kpl, tilakäynnit
35 kpl
AVIn työsuojeluvalvonta STM, Mela
Sidosryhmät: MTK, Valio,
eläinlääkärit, seminologit,
KVTES/KT, AVI
Maatalouslomitustyö Kouvolan
lomituspalvelujen
paikallisyksikkö:
lomituspalvelujohtaja
STM/Mela maatalousyrittäjiä
525 kpl
vuosiloma 12 979 pv, sijaisapu 6
858 pv, tuettu maksullinen 1 867
pv, täysin maksullinen 12 pv
Eläinlääkäripalvelut, eläinten
terveyden ja hyvinvoinnin
valvonta
STM, Mela
Sidosryhmät: MTK, Valio,
eläinlääkärit, seminologit, AVI,
työterveyshuolto
Henkilöstöasioiden hoitaminen Kouvolan
lomituspalvelujen
paikallisyksikkö:
lomituspalvelujohtaja
STM/Mela työsopimukset 874 kpl,
työlomapäätökset 1 850 kpl, tyhy‐
keskustelut 183 kpl, työterveysasiat
70 kpl, työturva‐asiat 27 kpl
STM, Mela
Sidosryhmät: Henkilöstöpalvelut,
työterveyshuolto, KVTES/KT, Jyty,
Maatalouslomittajat ry, If, Keva,
Kela, Kunnan Taitoa Oy,
kuntoutuslaitokset, oppilaitokset
3 (14)
Maatilojen palvelut 21.6.2018
Prosessi Prosessin omistaja Ministeriö/toimintaa
ohjaava organisaatio
Prosessin
tuloksena
maakuntaan
maksettavat erät
Rahoitus‐
lähde
Asiakasmäärät Suoritteet Prosessin
kehittämistarpeet
asiakas‐, yritys‐ ja
ympäristö‐
näkökulmasta
Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet,
kumppanit, sidosryhmät
Palkkojen valmistelu Kouvolan
lomituspalvelujen
paikallisyksikkö:
lomituspalvelujohtaja
STM/Mela valmistelu 1 309 kpl, maksuun 2
052 kpl, työsopimus Sympaan 742
kpl
STM, Mela
Sidosryhmät: Kunnan Taitoa Oy
Laskutus Kouvolan
lomituspalvelujen
paikallisyksikkö:
lomituspalvelujohtaja
STM/Mela katso suoritteet lomituslaskut 1 032 kpl,
maksulykkäys 20 kpl, muu laskutus
10 kpl
STM, Mela
Sidosryhmät: Kunnan Taitoa Oy
Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän toiminta
Kouvolan
lomituspalvelujen
paikallisyksikkö:
lomituspalvelujohtaja
STM/Mela yhteistoimintaryhmä
n jäseniä 17 kpl
kokoukset 2 kpl STM, Mela
Sidosryhmät: MTK, Mela‐asiamies
EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT
ELY‐keskuksessa ja yhteistoiminta‐
alueilla
Kouvolan YTA:
maaseutupalvelujen
päällikkö
Haminan YTA:
maaseutupäällikkö
KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Evira, Tukes Valtio eläintenpitäjät 937
kpl, hukkakauratilat
979 kpl, muut
tarkastettavat tilat ja
asiakkaat n. 500 kpl
eläinrekisteri‐ ja
pitopaikkailmoitukset 100 kpl,
valvonnat ja päätökset 832 kpl
Kts. loppuraportti kohta
3.4.1.
Viljelijätukien käsittely,
viljelijätukien valvonta,
kemikaalivalvonta,
vesiensuojelu, eläinten
terveyden ja hyvinvoinnin
valvonta, elintarvikevalvonta
MMM, Evira, Tukes
Kouvola: 561
kotieläintilaa ja
muita eläintenpitäjiä
Kouvola: ilmoitukset 70 kpl
Hamina: 376
kotieläintilaa ja
muita eläintenpitäjiä
Hamina: ilmoitukset 30 kpl
Kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Evira katso suoritteet (2015: 25 tarkastusta), 2016: 13
tarkastusta + rekisteröintipäätökset
7 kpl
Viljelijätukien valvonta MMM, Evira
Siementen markkinavalvonta KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Evira katso suoritteet (2015: 52 tarkastusta) 2016: 10
tarkastusta
MMM, Evira
Kouvola: maatiloja
hukkakaurarekisteris
sä 599 kpl
Kouvola: 72 tilakäyntiä (sis. 19
vapautumiskatselmusta)
Hamina: maatiloja
hukkakaurarekisteris
sä 380 kpl
Hamina: 25 tilakäyntiä
ELY (2015: 90 valvontaa) 2016: 20
suunnitelmavalvontaa ja noin 60
hukkakauravalvontaa
tukivalvontojen yhteydessä
Rehuvalvonta KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Evira katso suoritteet (2015: tilavalvonta 41 tarkastusta)
2016: tilavalvonta 34 tilaa ja 7
näytettä, markkinavalvonta 57
käyntiä ja 82 näytettä
Viljelijätukien valvonta MMM, Evira
Lannoitevalvonta KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Evira katso suoritteet 2015 ja 2016: 0 kpl MMM, Evira
Kasvinsuojeluaineiden valvonta KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Tukes katso suoritteet (2015: markkinavalvontana 5 kpl,
käytön valvontana 18 kpl,
täydentävien ehtojen valvontana
40 kpl) 2016: käytön valvontana 10
kpl, täydentävien ehtojen
valvontana 43 kpl
Viljelijätukien valvonta,
kemikaalivalvonta,
vesiensuojelu
MMM, Tukes
Eläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisterien ylläpito
Kouvolan YTA:
maaseutupalvelujen
päällikkö
Haminan YTA:
maaseutupäällikkö
KASELY: yksikön
MMM/Evira
Hukkakauravalvonta Kouvolan YTA:
maaseutupalvelujen
päällikkö
Haminan YTA:
maaseutupäällikkö
KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Evira Viljelijätukien käsittely,
viljelijätukien valvonta
MMM, Evira
Viljelijätukien käsittely,
viljelijätukien valvonta,
eläinten terveyden ja
hyvinvoinnin valvonta
MMM, Evira
4 (14)
Maatilojen palvelut 21.6.2018
Prosessi Prosessin omistaja Ministeriö/toimintaa
ohjaava organisaatio
Prosessin
tuloksena
maakuntaan
maksettavat erät
Rahoitus‐
lähde
Asiakasmäärät Suoritteet Prosessin
kehittämistarpeet
asiakas‐, yritys‐ ja
ympäristö‐
näkökulmasta
Prosessien rajapinnat Yhteistyötarpeet,
kumppanit, sidosryhmät
Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta
KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Evira katso suoritteet (2015: 52 tarkastusta) 2016: 45
tarkastusta
Viljelijätukien valvonta,
eläinten terveyden ja
hyvinvoinnin valvonta
MMM, Evira
Luomuvalvonta KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Evira katso suoritteet (2015: 310 tarkastusta) 2016: 324
tuotantotarkastuspäätöstä ja 86
lupapäätöstä
Viljelijätukien valvonta MMM,Evira
Elintarvikehygieniavalvonta kasvintuotantotiloilla
KASELY: yksikön
päällikkö
MMM/Evira katso suoritteet (2015: täyd.ehdot 26 tarkastusta)
2016: täydentävien ehtojen
valvontana 26 tarkastusta
Viljelijätukien valvonta,
elintarvikevalvonta
MMM, Evira
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Kouvola ja Kotka:
ympäristöterveys‐
päällikkö
Hamina:
ympäristöpäällikkö;
Valvontaeläinlääkäri/
kaupungin‐ tai
kunnaneläinlääkäri
Läänineläinlääkäri
MMM/Evira,
aluehallintovirasto
Kunta, valtio,
asiakkaat
Karjatiloja 262 kpl,
hevostiloja n. 1.200
kpl,
pieneläinasiakkaita
22.580 kpl, muita
toimijoita n. 24 kpl
Praktiikkakäynnit 16 079 kpl,
valvontakäynnit 580 kpl
Kts. loppuraportti kohta
3.4.3.
Viljelijätukien valvonta,
eläinrekisterien ylläpito,
eläinten merkinnän ja
rekisteröinnin valvonta
Eläinsuojelussa:
Aluehallintovirasto, ELY keskus,
poliisi, syyttäjä, sosiaalipalvelut,
ympäristönsuojelu,
rakennusvalvonta ja pelastuslaitos
Eläinlääkäripalvelut Kouvola ja Kotka:
ympäristöterveys‐
päällikkö
Hamina:
ympäristöpäällikkö
MMM/Evira,
aluehallintovirasto
Kunta, asiakkaat Nautatilat 170
(Kouvola) 67
(Hamina) 10 (Kotka),
sikatilat 11 + 3 + 1,
hevostilat arvio 1200,
arvio
lemmikkieläinten
määrästä 11 700 +
3380 + 7500
Sairaskäynnit virka‐aikana 2211
(Kouvola) + 937 (Hamina) + 56
(Kotka) ja päivystysaikana 313 +
273 + 15, pieneläinkäynnit virka‐
aikana 6606 + 1776 + 2001 ja
päivystysaikana 723 + 552 + 480,
terveydenhuoltokäynnit 85 + 37 +
14
Tuotantoeläinpraktiikka
vähenee tulevaisuudessa
(varsinkin maitotilat),
pieneläin‐ ja
hevospraktiikka kasvaa.
‐ MMM, Evira, Aluehallintovirasto
Sidosryhmät: Yksityiset
eläinlääkärit, laboratoriot,
lääkefirmat
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta ‐ kunnan tehtävät
Valvontaeläinlääkäri/
kaupungin‐ tai
kunnaneläinlääkäri
MMM/Evira,
aluehallintovirasto
0 €
Valtio maksaa tällä
hetkellä kunnille
valvontatehtävistä
koituvat kustannukset,
kulut
Kouvolassa 85 000 €,
Haminassa 15 000 €,
Kotkassa 25 000 €
Valtio, osittain
asiakkaat
Vesiviljelylaitoksia
Hamina 8, Kotka 1,
muuten kts. ylläoleva
sarake
Eläinsuojelutarkastukset n. 300 (Kouvola), näistä 200 pieneläimiä ja
100 isoeläimiä (tuotantoeläimet 50
ja hevoset 50), työajasta 50 % kuluu
tuotantoeläimiin ja hevosiin + 61 (Hamina 29 pieneläin, 32 isoeläin) +
80 (Kotka 70 pieneläin, 10 isoeläin), eläintautivalvontaan
liittyvät suunnitelmalliset
tarkastukset ja näytteenotot 30 +
10 + 2, tuonti‐ ja vientitarkastukset
30 + 9 + 0 , sivutuotevalvonta 10 + 7
+ 2
Eläinsuojeluvalvonnassa
asiakasmäärät kasvavat
tulevaisuudessa, jolloin
valvonnan vaativat
resurssit kasvavat. Muu
valvonta todennäköisesti
pysyy ennallaan.
Eläinsuojelussa viljelijätukien
valvonta, eläintaudeissa
eläinrekisterien ylläpito,
eläinten merkinnän ja
rekisteröinnin valvonta
MMM, Evira, Aluehallintovirasto
Eläinsuojelussa: Poliisi, syyttäjä,
sosiaalipalvelut,
ympäristönsuojelu,
rakennusvalvonta, pelastuslaitos ja
ELY‐keskus
Sidosryhmät: Eläintaudeissa
Eläinten terveys ETT ry,
eläinsuojelussa paikallinen
eläinsuojeluyhdistys
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta ‐ Avin tehtävät
Läänineläinlääkäri MMM/Evira 0 €
Eläinten merkintä ja
rekisteröinti,
otantatarkastukset ja
täydentävien ehtojen
valvonta: ELY:lle
ehdotukset
tukisanktioista
Valtio Katso yllä oleva rivi Eläinsuojelutarkastukset 5‐10,
eläinsuojelu ja täydentävien
ehtojen tarkastukset 6, eläinten
merkinnän ja rekisteröinnin
valvonta 20, eläinsuojelulain
mukaiset luvat ja ilmoitukset 3,
eläinkuljetusluvat 1‐2,
eläinkuljetustarkastukset 1,
eläinten lääkitsemisen valvonta 3.
Luvut noin arvioita/vuosi.
Eläinsuojeluvalvonnassa
asiakasmäärät kasvavat
tulevaisuudessa, jolloin
valvonnan vaativat
resurssit kasvavat. Muu
valvonta todennäköisesti
pysyy ennallaan.
Eläinsuojelussa viljelijätukien
valvonta, eläintaudeissa
eläinrekisterien ylläpito,
eläinten merkinnän ja
rekisteröinnin valvonta
MMM, Evira, Aluehallintovirasto
Eläinsuojelussa: Poliisi, syyttäjä,
sosiaalipalvelut,
ympäristönsuojelu,
rakennusvalvonta, pelastuslaitos ja
ELY‐keskus
Sidosryhmät: Eläintaudeissa
Eläinten terveys ETT ry,
eläinsuojelussa paikallinen
eläinsuojeluyhdistys
5 (14)
Maatilojen palvelut 21.6.2018
RESURSSITProsessi Tietojärjestelmät Henkilöstön
määrä
Henkilötyövuosia Vuosikustannukset
(tilinpäätös 2016)
Rahoituslähde Nykyiset toimitilat
Nimi Ylläpitäjä Käyttäjien
määrä12 (YTA) + 19
vakituista ja 12‐14
määräaikaista
(ELY)
10,56* (YTA)+ 20,34
(ELY)
731 966 € (YTA)+ 1 084 639 €
(ELY)
YTA: huoneita 11, 162 m2 + 102 m2 ELY: huoneita xx, xxx m2
Kouvola: 7 Kouvola:
5,41*/6,49**/7,68***
*viljelijätukikäsittely,
**maaseutuhallinto,
***koko henkilöresurssi
(sis. maaseudun
kehittämisen)
Kouvola: TP 411 966 €
maaseutuhallinto Kouvolan maaseutupalvelut, Vartiotie 4, Kouvola, huoneita 6, yht. 102 m 2 +
kokoushuone/arkisto ja kopiohuone 62 m 2
Hamina: 5 Hamina: 5,15*/5.75** Hamina: 320 000 €
maaseutuhallinto (TP 380 000 €
sis. Sepran kuntaraha)
Haminan kaupungintalo, Puistokatu 2, Hamina, huoneita 5, yht. 60 m2 +
keittiö, kopiohuone ja aula 40 m2 (+ 45 m2 Virolahti 2017 syksyyn)
ELY: 19 vakituista +
12‐14
määräaikaista
ELY: 20,34 htv ELY: 1 084 639 € ELY‐keskus, Salpausselänkatu 22, Kouvola, huoneita xx, yht. xx m2
Virastotalo, Villimiehenkatu 2 B, Lappeenranta, huoneita xx, yht. xx m2
Sitoumusten ja sopimusten käsittely ja päätöksenteko
Tukisovellus Maaseutuvirasto YTA: 12
ELY: 6
YTA: 12
ELY: 6
YTA: sisältyy
viljelijätukihallinnon
kokonaismäärään
ELY: 3,07 htv
YTA: sisältyy
viljelijätukihallinnon
kokonaiskustannuksiin
ELY: 157 627 €
YTA: kunta
ELY: valtio
Viljelijöiden tukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus (viljelijätuet)
Tukisovellus Maaseutuvirasto YTA: 12
ELY: 4
YTA: 12
ELY: 4
YTA: sisältyy
viljelijätukihallinnon
kokonaismäärään
ELY: 1,57 htv
YTA: sisältyy
viljelijätukihallinnon
kokonaiskustannuksiin
ELY: 78 773 €
YTA: kunta
ELY: valtio
Tukioikeuksien siirtohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, varantoon viennit sekä varantohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, tukioikeusrekisterin ylläpito
Tukioikeusrekisteri Maaseutuvirasto YTA: 12
ELY: 2
YTA: 12
ELY: 2
YTA: sisältyy
viljelijätukihallinnon
kokonaismäärään
ELY: sisältyy
sitoumusten ja
sopimusten käsittelyyn
YTA: sisältyy
viljelijätukihallinnon
kokonaiskustannuksiin
ELY: sisältyy sitoumusten ja
sopimusten käsittelyyn
YTA: kunta
ELY: valtio
Viljelijätukien valvonta Tukisovellus Maaseutuvirasto ELY: 23 ELY: 9 vakituista +
12‐14
määräaikaista
koko ELY: tukien
valvonta ja tarkastus
(työajan seurannan Vyp)
14,44 htv, joista
määräaikaisten osuus n.
5 htv
ELY‐KESKUSTEN
SUORITEKOHTAISET
KUSTANNUKSET AJANJAKSO 1.1.‐
31.12.2016 Tehtävät
vyörytettynä peltovalvonta
kustannukset 2016
3838€/tarkastus tuottavuus 14
tarkastusta/htv pitäen sisällään
kesän peltovalvonnan,
kasvipeitteisyysvalvonnan ja
talviaikaisen asiakirjavalvonnan
KULUT YHTEENSÄRAINDANCE 775 458 €
Valtio Salpakeskus Kouvola ja virastotalo Lappeenranta
Valtio, kunta12 (YTA) + 30
(joista 12‐14
määräaikaisia)
(ELY)
VILJELIJÄTUKIHALLINTO Tukisovellus
Tukiokeusrekisteri
Henkilöstö‐ ja taloushallinnon
ohjelmat
Maaseutuvirasto,
henkilöstö‐ ja
taloushallinnon ohjelmien
ylläpitäjät
6 (14)
Maatilojen palvelut 21.6.2018
RESURSSITProsessi Tietojärjestelmät Henkilöstön
määrä
Henkilötyövuosia Vuosikustannukset
(tilinpäätös 2016)
Rahoituslähde Nykyiset toimitilat
Nimi Ylläpitäjä Käyttäjien
määräViljelijätukien jatkotoimet (mm. takaisinperintä, oikaisuvaatimusten käsittely)
Tukisovellus Maaseutuvirasto YTA: 4
ELY: 2
YTA: 4
ELY: 2
YTA: sisältyy
viljelijätukihallinnon
kokonaismäärään
ELY: 1,15 htv
YTA: sisältyy
viljelijätukihallinnon
kokonaiskustannuksiin
ELY: 63 725 €
YTA: kunta
ELY: valtio
Viljelijöiden koulutus ja neuvonta, tiedottaminen
Postiviidakko
Adobe CC 2015 (sis. Indesign)
Koodiviidakko Oy Adobe
YTA (Kouvola): 1 YTA (Kouvola): 1
YTA: 12
ELY: 6
YTA: sisältyy
viljelijätukihallinnon
kokonaismäärään
ELY: 0,11 htv
YTA: sisältyy
viljelijätukihallinnon
kokonaiskustannuksiin
ELY: 9 056 €
YTA: kunta
ELY: valtio
Vahingonkorvaushakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus (hirvi‐ ja petoeläinvahingot)
Tukisovellus Maaseutuvirasto YTA: 2 YTA: 2 YTA: sisältyy
viljelijätukihallinnon
kokonaismäärään
YTA: sisältyy
viljelijätukihallinnon
kokonaiskustannuksiin
Kunta
Viljan interventio 4 ei tapahtumia
MAATILOJEN RAHOITUS Hyrrä Maaseutuvirasto ELY: 8 ELY: 8 ELY: 3,5 htv ELY: n. 200 000 € Valtio Toimitilat, katso viljelijätukihallinto
Aloitus‐ ja investointitukien päätöksenteko ja maksatus sekä jatkotoimet
Hyrrä Maaseutuvirasto ELY: 8 ELY: 8 ELY: 3,0 htv ELY: n. 200 000 € Valtio Henkilöresurssi ei sisälly viljelijätukihallinnon summaan (ELY)!
Neuvontakorvauksen hakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus
Hyrrä Maaseutuvirasto ELY: 4 (sisältyy
maatilojen
rahoituksen
henkilöstön
kokonaismäärää
n)
ELY: 4 (sisältyy
maatilojen
rahoituksen
henkilöstön
kokonaismäärään)
ELY: 0,5 htv ELY: sisältyy maatilojen
rahoituksen
kokonaiskustannuksiin
Valtio Henkilöresurssi ei sisälly viljelijätukihallinnon summaan (ELY)!
MAATALOUSLOMITUS Lomitusnetti
Henkilöstö‐ ja taloushallinnon
ohjelmat (katso rivit alla)
MELA (maatalousyrittäjien
eläkelaitos),
henkilöstö‐ ja
taloushallinnon ohjelmien
ylläpitäjät (katso rivit alla)
7 (hallinto) + 105
(lomittajat) +
asiakkaat
hallintohenkilöstö
7 +
maatalouslomittaja
t 105 +
määräaikaiset
lomittajat n. 10 +
lyhytaikaiset
lomittajat n. 150
hallintohenkilöstö 6,5 +
maatalouslomittajat
89,7 htv + määräaikaiset
ja tilapäiset lomittajat
11 htv +
ostopalvelulomittajat
3,3 htv
404 098 € (hallinto) + 5 446 264
€ (lomituspalvelut)
Valtio/Mela +
asiakasmaksut
Kouvolan lomituspalvelut, Vanhamaantie 17, Elimäen virastotalo, huoneita 6
yht. 108,4 m2 + suojavaatevarasto ja ala‐arkistotila, vuokrattu etätyöpiste
Miehikkälässä, Keskustie 7, n. 20 m2
Vuosilomalomitushakemusten ja tuetun maksullisen lomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko
Lomitusnetti MELA 3
+ asiakkaat
sisältyy hallinto‐
henkilöstön
kokonaismäärään
sisältyy
hallintohenkilöstön
kokonaismäärään
hallintoraha Valtio/Mela
Sijaisapulomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko
Lomitusnetti MELA 3
+ asiakkaat
sisältyy hallinto‐
henkilöstön
kokonaismäärään
sisältyy
hallintohenkilöstön
kokonaismäärään
hallintoraha Valtio/Mela
Itse järjestetyn lomituksen korvaushakemusten käsittely ja päätöksenteko
Excel‐taulukko, Rondo Kunnan Taitoa Oy 3 sisältyy hallinto‐
henkilöstön
kokonaismäärään
sisältyy
hallintohenkilöstön
kokonaismäärään
hallintoraha Valtio/Mela
7 (14)
Maatilojen palvelut 21.6.2018
RESURSSITProsessi Tietojärjestelmät Henkilöstön
määrä
Henkilötyövuosia Vuosikustannukset
(tilinpäätös 2016)
Rahoituslähde Nykyiset toimitilat
Nimi Ylläpitäjä Käyttäjien
määräAsiakaspalvelu Lomitusnetti, Tentrio,
sähköposti
MELA, Tentrio Oy 7 sisältyy hallinto‐
henkilöstön
kokonaismäärään
sisältyy
hallintohenkilöstön
kokonaismäärään
hallintoraha Valtio/Mela
Maatalouslomituksen järjestäminen
Lomitusnetti, ESS MELA 3
+ asiakkaat
sisältyy hallinto‐
henkilöstön
kokonaismäärään
sisältyy
hallintohenkilöstön
kokonaismäärään
hallintoraha Valtio/Mela
Maatalouslomitustyö Lomitusnetti MELA 105 maatalouslomittaj
at 105 +
määräaikaiset
lomittajat n. 10 +
lyhytaikaiset
lomittajat n. 150
maatalouslomittajat
89,7 htv + määräaikaiset
lomittajat 7,8 htv +
lyhytaikaiset lomittajat
3,2 htv +
ostopalvelulomittajat
3,3 htv
lomituspalvelujen valtionkorvaus
+ asiakasmaksut
Valtio/Mela +
asiakasmaksut
Henkilöstöasioiden hoitaminen Dynasty, Sympa, ESS,
Aino,Trip & Expence, IF:n
tapaturmailmoitusohjelma,
Kontti, Tentrio, Asta
Innofactor, Sympa Oy,
Aino Health Ab, Aditro, IF,
Abako Media Oy, Tentrio
Oy, Kunnan Taitoa Oy
7 sisältyy hallinto‐
henkilöstön
kokonaismäärään
sisältyy
hallintohenkilöstön
kokonaismäärään
hallintoraha Valtio/Mela
Palkkojen valmistelu Lomitusnetti, ESS, Sympa,
Asta
MELA, Sympa Oy, Kunnan
Taitoa Oy
5 sisältyy hallinto‐
henkilöstön
kokonaismäärään
sisältyy
hallintohenkilöstön
kokonaismäärään
hallintoraha Valtio/Mela
Laskutus Lomitusnetti, Asta, Rondo MELA, Kunnan Taitoa Oy 2 sisältyy hallinto‐
henkilöstön
kokonaismäärään
sisältyy
hallintohenkilöstön
kokonaismäärään
hallintoraha Valtio/Mela
Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän toiminta
sisältyy
hallintohenkilöstön
kokonaismäärään
sisältyy
hallintohenkilöstön
kokonaismäärään
hallintoraha Valtio/Mela
EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄT
ELY‐keskuksessa ja
yhteistoiminta‐alueilla
Eläintenpitäjärekisteri,
pitopaikkarekisteri,
Elmo/KataElmo, ID sovellus,
tukisovellus
Evira
Maaseutuvirasto
Eläintenpitäjä‐ ja
pitopaikkarekist
eri 4,
Elmo/KataElmo
3,
ID sovellus 2,
tukisovellus 8
YTA: 12 (sisältyy
viljelijätukihallinto
on)
ELY: 6 (täydentävät
ehdot 23)
YTA: 1,68 htv
ELY: 1,5‐2 htv, jakautuu
vuosittain vaihtelevasti
alla oleville tehtäville
suurimpana luomu
YTA: kustannukset sisältyvät
viljelijätukihallintoon
ELY: n. 119 436 €
Valtio, kunta Katso viljelijätukihallinto
Eläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisterin ylläpito
Eläintenpitäjärekisteri
Pitopaikkarekisteri
Maatalouden
laskentakeskus/Evira
YTA: 4
ELY: 4
YTA: 4 (sisältyy
viljelijätuki‐
hallintoon)
ELY: 4
YTA: 0,10 htv kustannukset sisältyvät
viljelijätukihallintoon
Kunta
Kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta
KataElmo Evira 1 1 0,09 htv 5 039 € Valtio
Siementen markkinavalvonta 1 0,02 htv 1 308 € Valtio
YTA: 8 (sisältyy
viljelijätuki‐
hallintoon)
YTA: 1,58 htv YTA: kustannukset sisältyvät
viljelijätukihallintoon
Valtio, kuntaYTA: 8Hukkakauravalvonta Tukisovellus Maaseutuvirasto
8 (14)
Maatilojen palvelut 21.6.2018
RESURSSITProsessi Tietojärjestelmät Henkilöstön
määrä
Henkilötyövuosia Vuosikustannukset
(tilinpäätös 2016)
Rahoituslähde Nykyiset toimitilat
Nimi Ylläpitäjä Käyttäjien
määräELY: 2 hlöä
substanssi‐
valvontaan ja 9+14
täydentävien
ehtojen valvontaan
ELY: 0,13 htv ELY: 6 478 €
Rehuvalvonta 1 hlö markkina‐
valvontaan ja 9+14
täydentävien
ehtojen valvontaan
0,26 htv 15 562 € Valtio
Lannoitevalvonta 1 Valtio
Kasvinsuojeluaineiden valvonta 1 hlö käyttö‐ ja
markkinavalvontaa
n + 9+14
täydentävien
ehtojen valvontaan
0,03 htv 1 602 € Valtio
Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta
ID sovellus Evira 4 2 0,3 htv AJANJAKSO 1.1.‐31.12.2016
KULUT YHTEENSÄ RAINDANCE
15 854 €
Valtio
Luomuvalvonta Elmo Evira 2 2 ELY + valtuutetut
tarkastajat 6
1,2 htv AJANJAKSO 1.1.‐31.12.2016
KULUT YHTEENSÄ RAINDANCE
64 400 € + maksuttomat
tehtävät 7 778 €
Valtio
Elintarvikehygieniavalvonta kasvintuotantotiloilla
9+14 täydentävien
ehtojen valvontaan
0,02 htv 1 415 € Valtio
ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Katso rivit alla Katso rivit alla Katso rivit alla 13,5 12,35 htv 1 138 000 € + Avin kustannukset
n. 150 000 €
Kunta, valtio,
asiakkaat
Huoneita 36 kpl, kaikki tilat yhteensä 1 109 m2
KliniQ (Kouvola ja Hamina) Terakuu Oy 7 Kunta, asiakkaat Kouvolan yhteisvastaanotto , Siltapuistonkatu 1, Kuusankoski, huoneita 12 kpl+ sos.tilat, varastot, aulatilat yht. 312 m ²
Elo‐eläinlääkäriohjelmisto
(Iitti)
Ohjelmistosuunnittelu
A.Klemetti
1 Iitin vastaanotto, Rautatienkatu 27, Kausala, huoneita 4, yht. 144 m²
Provet (Kotka ja Hamina) Finnish Net Solutions Oy 4 Haminan vastaanotto, Teollisuuskatu 16 B, Hamina, huoneita 6 + sos.tilat,
yht. 140 m²
Naseva Eläinten terveys ETT ry. 11 Virolahden vastaanotto, Mäkitie 1 B, huoneita 6, yht. 203 m²
Sikava Eläinten terveys ETT ry. 6 Miehikkälän vastaanotto, Hauhiantie 1, Miehikkälä, huoneita 3, yht. 110 m²
Eviranet Evira 7 Kotkan/Pyhtään vastaanotto, Alatie 108 B, Heinlahti, huoneita 5, yht. 200 m²
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta ‐ kunnan tehtävät
TRACES,
eläintenpitokieltorekisteri,
eläintenpitäjärekisteri,
alkutuotantosovellus,
Eviranet
TRACES ‐ EU Komissio,
eläintenpitokielto‐rekisteri
‐ Oikeusrekisterikeskus
sekä
eläintenpitäjärekisteri,
alkutuotantosovellus ja
Eviranet ‐ Evira
TRACES 11,
eläintenpitokielt
orekisteri 5,
Eviranet 7
Kouvola+Iitti 1
kokoaikainen ja
muut 6
(kaupungineläin‐
lääkärit) avustavat,
Hamina 4, Kotka
0,4
Kouvola+ Iitti 1,25 htv,
Hamina 0,4 htv, Kotka
0,4 htv
Kouvola+Iitti 5000 €
(valvontaeläinlääkärin kulut,
joita valtio ei maksa)
Valtio, osittain
asiakkaat
Kouvola+Iitti, 1 huone, Valtakatu 33, Kuusankoski, yht. 11 m ²
valvontaeläinlääkärillä sekä eläinlääkäreiden vastaanottotilat kts.
eläinlääkäreiden vastaanottotilojen tiedot
Eläinlääkäripalvelut Kouvola+Iitti 580 000 €, Kotka
210 000 €, Hamina 343 000 €
Kouvola 6,
Iitti 1,
Hamina 4,
Kotka 2,5 hlö
Kouvola+ Iitti 6,75 htv,
Hamina 3,6 htv, Kotka 2
htv
9 (14)
Maatilojen palvelut 21.6.2018
RESURSSITProsessi Tietojärjestelmät Henkilöstön
määrä
Henkilötyövuosia Vuosikustannukset
(tilinpäätös 2016)
Rahoituslähde Nykyiset toimitilat
Nimi Ylläpitäjä Käyttäjien
määräEläinten terveyden jahyvinvoinnin valvonta ja muuvalvonta ‐ Avin tehtävät
Elvi, Kartturi, rokotusrekisteri,
eläintietojärjestelmä,
nautarekisteri,
eläintenpitäjärekisteri,
vesiviljelyrekisteri.
Tukisovellus ja TRACES,
Naseva, Sikava, Eviranet.
Etelä‐Suomen
aluehallintovirasto: USPA
asianhallintajärjestelmä
Evira: Elvi, Kartturi,
rokotusrekisteri,
eläintietojärjestelmä,
nautarekisteri,
eläintenpitäjärekisteri,
vesiviljelyrekisteri,
Eviranet.
Maaseutuvirasto:
Tukisovellus EU‐
komissio: TRACES Eläinten
Terveys ETT ry: Sikava ja
Naseva Etelä‐
Suomen
aluehallintovirasto: USPA
Useat
läänineläinlääkä
rit tehtäviensä
mukaan,
Kouvolan
toimipaikassa 1
läänineläinlääkä
ri, 1 sihteeri
Etelä‐Suomen
aluehallintovirasto
n Kouvolan
toimipaikassa 1
läänineläinlääkäri
ja 1 sihteeri hoitaa
Kymenlaakson ja
Etelä‐Karjalan
aluetta, osa
tehtävistä
hoidetaan muista
toimipaikoista
Kymenlaakson osalta
0,5‐1,5htv
läänineläinlääkärin ja
sihteerin osuus.
Yksittäiseen
maakuntaan sijoittuva
htv ei ole tiedossa. Avi:n
HAKE‐yksikkö antaa
virallisia htv‐tietoja
tehtäviin käytetystä
työajasta.
Arvio 100 000‐150 000 € Valtio Kouvolan Etelä‐Suomen aluehallintoviraston toimipaikka, Kauppamiehenkatu
4, Kouvola, huoneita 2 kpl, yht. 25 m²
10 (14)
ProsessikuvauksetVILJELIJÄTUKIHALLINTO Sitoumusten ja sopimusten käsittely ja päätöksenteko: Paperihakemus/ilmoitus: vastaanottaminen,
tallentaminen, skannaus arkistoon, tallennuksen tarkastaminen. Paperi‐ ja sähköinen hakemus:
tarkastusluetteloiden mukainen tarkastus, hyväksyminen, ratkaiseminen, päätöksen lähettäminen.
Viljelijöiden tukihakemusten vastaanotto, käsittely, päätöksenteko ja maksatus (viljelijätuet): Paperihakemus: vastaanotto, tallentaminen, skannaus arkistoon, tallennuksen tarkastaminen. Paperi‐ ja
sähköinen hakemus: peltolohkojen käsittely, tarkastusluetteloiden mukainen tarkastus, hyväksyminen,
ratkaiseminen, päätöksen lähettäminen.
Tukioikeuksien siirtohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, varantoon viennit sekä varantohakemusten vastaanotto, käsittely ja päätöksenteko, tukioikeusrekisterin ylläpito: vastaanotto, tallennus, skannaus arkistoon, tallennuksen tarkastaminen, hyväksyminen, päätöksen lähettäminen.
Viljelijätukien valvonta: hakemustietojen tarkastus, maastotarkastus, valvontatietojen tallennus,
tallennuksen tarkastus, valvontatietojen varmennus, valvontatuloksen lähettäminen.
Viljelijätukien jatkotoimet (mm. takaisinperintä, oikaisuvaatimusten käsittely): kuuleminen,
takaisinperinnän tallentaminen, päätöksen lähettäminen.
Viljelijöiden koulutus ja neuvonta, tiedottaminen: uutiskirjeet, esitteetVahingonkorvaushakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatus (hirvi‐ ja petoeläinvahingot)Viljan interventioMAATILOJEN RAHOITUSAloitus‐ ja investointitukien päätöksenteko ja maksatus sekä jatkotoimet Viljelijöiden ja sidosryhmien koulutus ja neuvonta, tiedottaminenNeuvontakorvauksen hakemusten käsittely, päätöksenteko ja maksatusMAATALOUSLOMITUSVuosilomalomitushakemusten ja tuetun maksullisen lomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko :
vuosilomahakemuksen, liitteen ja lähetekirjeen postitus, kirjallisen hakemuksen vastaanotto, tallennus
Lomitusnettiin, päätöksen tekeminen, tulostus ja postitus. Sähköinen hakemus: hakemuksen tietojen
tarkistaminen, päätöksen tekeminen, tulostus ja postitus. Samassa tehdään päätös maksullisen lomittaja‐
avun käytöstä. Vuosiloman siirrosta tehdään erillinen päätös.
Sijaisapulomituksen hakemusten käsittely ja päätöksenteko : sijaisapupyynnön vastaanottaminen
kirjallisesti, pyynnön tallentaminen Lomitusnettiin, kirjaus Excel‐seurantataulukkoon, päätöksen tekeminen,
tulostus ja postitus. Sähköinen hakemus: hakemuksen käsittely, kirjaus Excel‐seurantataulukkoon, päätöksen
tekeminen, tulostus ja postitus. Jos tarvittava liite puuttuu, tiedotus asiakkaalle tai ehdollinen päätös.
Itse järjestetyn lomituksen korvaushakemusten käsittely ja päätöksenteko : korvaushakemuksen
vastaanottaminen, loma‐ajan kirjaus Excel‐taulukkoon, korvauspäätös lomansaajalle, ilmoitus lomittajalle
korvauksen maksamisesta, maksumääräyksen tekeminen, postitus asianosaisille. Korvauskäsittely tapahtuu
Asiakaspalvelu : lomituspalveluihin liittyviin asiakastiedusteluihin vastaaminen ja palveluiden hakemiseen
liittyvä neuvonta, vahingonkorvaushakemusten selvittely, lomituspyyntöjen vastaanotto, lomitusten selvittely,
työntekijöiden työhön ja työsuhdeasioihin liittyvät kyselyt, neuvonta ja selvittely.
11 (14)
Maatalouslomituksen järjestäminen: Lomituspyynnön vastaanotto: (suullinen, kirjallinen, sähköinen)
Vuosiloma: pyyntö hyvissä ajoin, tarkista: oikeus/pyhäpäivät/yhtäaikaa pitovelvollisuus/saldo. Sijaisapu:
hyvissä ajoin tiedetyt tai äkilliset, tarkista: kirjallinen pyyntö/oikeus/tarve/valtakirja/liitteet. Tuettu
maksullinen: tarkista: oikeus/tuntimäärä/lomittajatilanne. Lomituspyynnön kirjaaminen: lomitusnetti,
käsilistat, sijaisavuissa lisäksi Excel taulukko, puhelinpalvelulistaan. Lomituksen suunnittelu: lomittajan
kiinnitys lomituspyyntöön, työvuoroluettelon (4:n viikon jakso) oikeellisuuden tarkistus: lepoajat,
vapaapäivät, lomat, työtuntien täsmääminen lomittajan työaikoihin, työvuoroluettelon vahvistus, tulostus,
arkistointi, postitus. Yrittäjän lomitusvahvistuksen tulostus ja postitus. Lyhytaikaisten lomittajien sopimusten
teko ja allekirjoituksen haku, sopimusten ja työselosteen postitus tarvittavine liitteineen. Poikkeamat:
lomittaja sairastuu, sijaisen etsiminen, yrittäjän äkillinen sijaisavun tarve, yrittäjän/lomittajan äkillinen
vuosiloman tarve. Tilakäynnit/olosuhdekartoitukset sovitaan asiakkaan kanssa, kirjallinen vahvistus,
tilakäynnillä täytettävät lomakkeet, tietojen kirjaus lomitusnettiin: tietojen päivitys, uusi asiakas pohjatiedot,
tarkastuskäynti korjattavista kohteista; tilakäyntikertomus tulostus ja postitus asiakkaalle, työajan laskenta
tilakohtaisten eläin‐ ja työmenetelmätietojen pohjalta. Päivystys: lomittajille yksintyöskentely‐ ja
12 (14)
Maatalouslomitustyö: vuosiloma‐ ja sijaisapulomitus päivittäin välttämättömiin karjataloustöihin lypsykarja‐
,lihakarja‐, hevos‐, lammas‐,sika‐ ja siipikarjatiloille sekä hieho‐ ja vasikkakasvattamoihin, tuettu maksullinen
ja täysin maksullinen lomittaja‐apu yrittäjän tehtäväosuuteen kuuluviin karjataloustöihin.
Ostopalvelulomitusta hankitaan tarpeen mukaan. Maatalouslomittajien suojavaatteita ja turvajalkineita
Henkilöstöasioiden hoitaminen: työsopimukset , viranhaltijapäätökset työlomista, muistiot, todistukset,
työterveyshuolto, työtapaturmailmoitus , työtapaturman tutkinta ja kirjaaminen, läheltä piti ‐ilmoituksen
kirjaaminen ja käsittely, henkilöstön muistaminen.
Palkkojen valmistelu: työaikojen hyväksyminen, mobiilikuittaukset sekä kirjalliset työselosteet,
kilometrikuittausten tarkistus, vuosi‐ ja sairaslomien oikeellisuuden tarkistus, työaikavertailun tulostaminen,
tarkistus mahdolliset: erilliskorvausvapaat, kutsuraha, pidennetty tasoittumisjakso, pesu‐ ja puhelinraha
2xvuosi, mobiilitoteutumien tulostus 2xvuosi, lomittajan vuosiloma‐, koulutus‐, kuntoutus‐, sairaslomakirjaus,
tarkistus, hyväksyntä, tulostus. Lyhytaikaisten lomittajien osalta, tuntilistojen tarkistus, tuntien ja kilometrien
tallennus. Työsopimusten tarkistus: tilinumero, osoitetiedot, muutosten tallennus lomitusnettiin, verokortit
Taitoaan, tulostetaan palkkaerittelyt. Lyhytaikaisia maksetaan kuukauden 15. ja viimeinen päivä
kuukausipalkkaiset lomittajat, vertailulistojen ja työvuorotaulukoiden perusteella selvitetään jaksolta
maksettavat lisä‐ ja ylityöt ottaen huomioon "työtä"‐päivien ja poissaolojen merkitys. Tulostetaan
lomitusnetistä näytölle palkkaerittelyt henkilöittäin. Tarkistetaan yli‐ ja lisätyöt, huomioidaan vuosittainen
5.000 km raja matkoissa. Vähennetään erilliskorvausvapaat. Lisätään kutsurahat ja viikkolepokorvausten
maksu. Ilmoitetaan mahdolliset vähennykset palkasta. Tulostetaan palkkaerittely paperille ja liitetään
kyseisen lomittajan jakson muihin tulosteisiin. Vakituiset kk‐palkkaiset maksetaan 15. pv ja määräaikaiset kk‐
palkkaiset kuun lopussa. Sympa‐käsittely: henkilöstöhallinnolle tehdään pyyntö organisaation lisäämisestä
uusille lyhytaikaisille lomittajille. Palvelussuhteiden, organisaation ja tilitietojen lisääminen, niiden
hyväksyttäminen ja hyväksyminen. Uusien kk‐palkkaisten lisääminen Sympaan. Nykyisten palvelussuhteiden
muutosten tallentaminen Sympaan. Käsittely ESSissä: ilmoitetaan lomittajien sairaslomat, vuosilomat,
koulutukset ym. poissaolot (jatkossa Sympa ‐ohjelman kautta). Dokumentteja toimitetaan
henkilöstöhallinnolle, työterveyshuollolle, Taitoaan. Palkkojen siirto: Kerätään lomitusnetissä kyseiseen
maksupäivään otettavat lomitukset. Tulostetaan lomitusnetistä tarkistuslista paperille ja liitetiedostoksi.
Siirtotiedoston muodostaminen ja tiedoston siirto määritellylle polulle. Ilmoitus Taitoaan Tikettinä tehdystä
siirrosta. Ilmoituksen liitteenä sähköinen tarkistuslista. Taitoa vastaanottaa aineiston ja tarvittaessa pyytää
Laskutus: Lomitusnetistä kerätään laskuttamattomat lomittajien palkkajakson jälkeen. Sisältää sijaisavun,
tuetun maksullisen ja täysin maksullisen lomituksen. Tarkistus, että kaikki sijaisapuihin tarvittavat liitteet ovat
tulleet ja päätökset postitettu. Laskujen erittely henkilöittäin ja laskutustietojen muodostaminen. Tehdään
mahdolliset aikaisemmista laskuista johtuvat oikaisut. Muodostetaan laskutusaineisto ja tulostetaan
tarkistuslista paperille sekä sähköiseksi liitetiedostoksi. Siirtotiedoston muodostus ja siirto määritellylle polulle.
Ilmoitus Taitoaan Tikettinä tehdystä siirrosta. Taitoa tekee laskut ja postittaa asiakkaille. Maksulykkäyspyyntö
ja maksusuunnitelma asiakkaan pyynnöstä. Pyyntö menee maaseutupalvelujen päällikön hyväksyttäväksi.
Tieto päätöksestä toimitetaan Taitoaan ja asiakkaalle. Kuntaperintä huolehtii maksujen perinnästä. Laskutus
Lomitusnetin ulkopuolella: Kouvolan lomittajien tekemät lomitukset muiden paikallisyksiköiden alueella,
lomittajien varallaolot ja valvontakäynnit laskutetaan Rondo ‐laskutusohjelmalla. Laskut tiliöidään,
Lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmän toiminta : toimii lomituksen hallintohenkilöstön tukena
lomituspalvelujen järjestämiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä, seuraa palvelujen toimeenpanoa, edistää
yhteistoimintaa lomituksen osapuolten välillä, edistää palvelujen oikeudenmukaista, taloudellista ja tehokasta
toimeenpanoa, tiedon välittäjä eri sidosryhmien välillä toimeenpanoon liittyvistä asioista, seuraa
EVIRAN OHJAAMAT TEHTÄVÄTEläintenpitäjä‐ ja pitopaikkarekisterien ylläpito: Pitopaikkailmoitusten ja eläintenpitoilmoitusten sekä
käyttöoikeushakemusten vastaanotto, tallennus ja tositteiden lähettäminen asiakkaalle.
Kasvinterveys ja taimiaineistovalvonta : Eri tuotantomuotojen tuhooja tautitilanteen seuraaminen ja
valvonta sekä kontrollikäynnit. Tarvittaessa torjuntapäätösten tekeminen ja niiden noudattamisen seuranta
Siementen markkinavalvonta : Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten tekeminen ja näytteiden otto
tiloilla, kauppaliikkeissä ja pakkaamoilla. Markkinoinnin seuranta.
13 (14)
Hukkakauravalvonta : Hukkakaurarekisterissä olevien tilojen hukkakauratilanteen seuraaminen
painopisteenä pahat saastunnat (torjuntasuunnitelmat/torjuntaohjeet), maastotarkastukset, tarkastusten
Rehuvalvonta : Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten tekeminen ja näytteiden otto tiloilla,
kauppaliikkeissä. Markkinoinnin seuranta.
Lannoitevalvonta : Valvontasuunnitelman mukaisten tarkastusten tekeminen ja näytteiden otto tiloilla,
kauppaliikkeissä. Markkinoinnin seuranta.
Kasvinsuojeluaineiden valvonta : Painopisteen mukaisten kohteiden valinta, tarkastus, pöytäkirjat, tiedot
Eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta : Otanta, Tarkastuksen valmistelu, tilakäynti, tulosten
tallentaminen, läänineläinlääkärin ratkaisu, tallennus, koordinointi, lopullinen tulos viljelijälle.
Luomuvalvonta : Rekisteröitymishakemus, tietojärjestelmiin kirjaus, alkutarkatustoimeksianto, alkutarkastus,
minkä jälkeen vuosittaiset tarkastukset (valtuutettu tarkastaja), tarkastustulosten kirjaaminen, luomutodistus.
Elintarvikehygieniavalvonta kasvintuotantotiloilla: Osana tukivalvontaprosessia.ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTOEläinlääkäripalvelut Eläinlääkäripalvelujen tuottaminen, joka sisältää eläinten terveyden ja sairaanhoidon,
terveydenhuollon tuotantoeläimille sekä ympärivuorokautisen eläinlääkäripäivystyksen.
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta ‐ kunnan tehtävät: Eläinsuojelulain mukainen
valvonta epäilyilmoitusten perusteella ja ilmoituksenvaraisen toiminnan tarkastaminen, eläintautien torjunta
ja siihen kuuluva näytteenotto, eläinten ja eläinperäisten tuotteiden tuonnin ja viennin valvonta sekä
Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta ja muu valvonta ‐ Avin tehtävät: Yleinen kunnan viranomaisten ohjaus ja neuvonta. EU‐tilatukiin liittyvät otantatarkastukset tuotantotiloilla ja täydentävien ehtojen valvonta eläinten hyvinvoinnin osalta, johtopäätösten teko eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonnassa, hankalat eläinsuojelutapaukset. ESL mukaiset ilmoitukset ja luvat, eläinkuljetuksiin liittyvät luvat ja valvonta. Eläintautivalmiuden ylläpito ja johto, terveysluokkapäätökset, näytteiden oton koordinointi.
14 (14)
Ympäristöterveydenhuollon
prosessit nykyhetkelläLyhyt tehtävänkuvaus
Ministeriö (toimintaa
ohjaava)Minkä lain alaista
Prosessin omistajat
nykyhetkellä
Tietojärjestelmät, ylläpitäjät, käyttäjien
määrät nykyhetkellä, arkistointiTulostavoitteet ja suoritteet
Asiakkaat (tyypit ja määrät),
arvio tulevasta
Resurssit
henkilöstön määrä ja htv
(myös avustava tuki)
Toimitilat
Prosessien rajapinnat
nykyhetkellä (valtio, kunnat,
sote, tuottajaverkosto, muut)
YhteistyökumppanitAsiakkaille aiheutuvat
kustannuksetKokonaiskustannukset
Kouvola: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää
Digia Oyj/KS-Tieto, käyttäjiä 10, Eviranet
käyttäjiä 8, Oiva-sovellus käyttäjiä 7, Kiikari
käyttäjiä 7, Alkutuotantosovellus käyttäjiä 8,
asianhallintajärjestelmä Dynastia, ylläpitää
Innofactor, käyttäjiä 8
Kouvola 2016:
Suunnitelmalliset tarkastukset
619 kpl, muut tarkastukset 7
kpl, näytteitä 45, lausunnot n.
5, pakkokeinoprosesseja
keskimäärin 5 vuodessa
Kouvola: 870
elintarvikehuoneistoa, n. 100
alkutuotantokohdetta
Kouvola: 5,5 htv
Kouvola: Tekniikka- ja
ympäristötalo, Valtakatu 33,
Kuusankoski, huoneita 14 kpl,
yht 203 m2
Kouvola: Ilmoituksen käsittely
100 €, tarkastusmaksu 98 €-
294 €, elintarvikelaitoksissa
maksu käytetyn työajan
mukaan, tuntitaksa 49 €
Kouvola: Tulot koko
terveysvalvonta 178 000 €,
Kulut 923 000 €, Netto 744 000
€
Kotka: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää ICT
Kymi/valvontayksikkö, käyttäjiä yht. 7;
Eviranet, Oiva-sovellus ja Kiikari, käyttäjiä 6
kpl; hallinto- ja arkistointiohjelma Halli ylläpitää
Triplan/ICT Kymi, käyttäjiä 8 kpl
Kotka: 2016 Suunnitelmalliset
tarkastukset 412 kpl ja muut
tarkastukset 65 kpl , yht. 477
kpl, näytteitä 55 kpl ei
pakkokeinoja
Kotka: 550 kohdetta (liha, kala,
vilja, kasvis, myynti, tarjoilu,
valmistus, kuljetus, varastointi,
kontaktimateriaalit), lisäksi
alkutuotantoa 180 kohdetta
Kotka: 3,5 htv
Kotka: Ympäristötalo,
Kotkantie 6, 48200 Kotka, 7
työhuonetta, lisäksi
neuvottelutilaa, sosiaalitilat jne.
Kotka: Ilmoituksen käsittely 90
euroa, valvonta 45 euroa/h
Kotka:
Ympäristöterveydenhuollon
kokonaiskustannukset
(toimintakulut): 431 000 €,
maksutuotot 43 300
elintarvikevalvonnasta
Hamina: Digia-tarkastaja ylläpitää Digia
Oy/ICT kymi/valovntayksikkö käyttäjiä 5 kpl,
eviranet, oiva-sovellus, kiikari,
alkutuotantosovellus käyttäjiä 5 kpl, JEMMA
ylläpitäjä Triplan Oy käyttäjiä 5 kpl
Hamina 2016:
suunnitelmalliset tarkastukset
193 kpl ja näytteet 67 kpl, muut
tarkastukset 28 kpl,
uusintanäytteet 7 kpl, ei
pakkokeinoja
Hamina: elintarvikehuoneistot
215 kpl, alkutuotanto n. 550
kpl
Hamina: n. 2 htv
Hamina: Haminan
kaupungintalo, Puistokatu 2,
Hamina, huoneita 5 kpl +
sosiaalitilat ym.
Hamina: suunnitelman
mukaisista tarkastuksista ja
ilmoituksen/hakemuksen
käsittelystä laskutus käytetyn
ajan mukaan, tuntitaksa 43 €.
Näytteenottotaksa 21,5 €
Hamina:
kokonaiskustannukset:
254.199,20 € (brutto),
maksutuotot: 17 672 €
elintarvikevalvonnasta
Ilmoituksen käsittely
Ilmoituksia Kouvola 50
(todistukset),
toimijanvaihdoksia 18, Kotka
107, Hamina 29 (todistukset)
Valvonta
Kouvola: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää
Digia Oyj/KS-Tieto, käyttäjiä 13; Eviranet,
käyttäjiä 5; Kiikari-sovellus, käyttäjiä
5; asianhallintajärjestelmä Dynastia, ylläpitää
Innofactor, käyttäjiä 13
Kouvola: 227 suunnitelmallista
tarkastusta, toteuma 206, muut
tarkastukset 352, lausunnot
30, näytteenotot 550
Kouvola: 516 kohdettaKouvola: 6,5 htv (sis.
asumisterveys)Kouvola: Kts. yllä
Kouvola: Ilmoituksen käsittely
200 - 400 €, osa tuntitaksalla
49 €/h, tarkastusmaksut 74 -
294 €
Kouvola: ?
Kotka: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää ICT
Kymi/valvontayksikkö, käyttäjiä yht. 7;
Eviranet, Oiva-sovellus ja Kiikari, käyttäjiä 6
kpl; hallinto- ja arkistointiohjelma Halli,
käyttäjiä 8 kpl
Kotka: 2016 Suunnitelmalliset
tarkastukset 91 kpl ja muut
tarkastukset 245 kpl , yht. 336
kpl (laivatarkastuksia 62 kpl),
näytteenotot 323 kpl
Kotka: 344 kohdetta
(kokoontumis- ja majoitustiloja,
uimarannat, uima-altaat,
saunat, koulut, hoivat,
liikuntatilat, ihon läpäisevät
hoidot, talousvesi), lisäksi
asunnot ja laivat
Kotka: noin 2,6 htv
Kotka: Ympäristötalo,
Kotkantie 6, 48200 Kotka, 7
työhuonetta, lisäksi
neuvottelutilaa, sosiaalitilat jne.
Kotka: Ilmoituksen käsittely 90
euroa, valvonta 45 euroa/h,
laivatarkastus 180 euroa
Kotka: maksutuotot 18 800 €
Hamina: Digia-tarkastaja ylläpitää Digia oy/ICT
kymi /valvontayksikkö käyttäjiä 5
kpl,terveydensuojelun extranet käyttäjiä 5 kpl,
JEMMA ylläpitäjä Triplan Oy käyttäjiä 5 kpl
Hamina 2016:
suunnitelmalliset tarkastukset
81 kpl, toteuma tarkastukset
48 kpl, muut tarkastukset 180
kpl, (laivatarkastuksia 34 kpl),
lausunnot 24 kpl,
näytteenotot 173 kpl
Hamina: 171 kpl
suunnitelmallista kohdetta Hamina: n. 2 htv
Hamina: Haminan
kaupungintalo, Puistokatu 2,
Hamina, huoneita 5 kpl +
sosiaalitilat ym.
Hamina: suunnitelman
mukaisista tarkastuksista ja
ilmoituksen/hakemuksen
käsittelystä laskutetaan
käytetyn ajan mukaan,
tuntitaksa 43 €. Laivatarkastus
86 €. Näytteenottotaksa 21,5 €.
Hamina: maksutuotot: 7 331, 5
€
Ilmoituksen käsittely
Ilmoituksia Kouvola 43 (TsL-
hyväksymispäätökset), Kotka
24, Hamina 5
Valvonta
Kouvola: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää
Digia Oyj/KS-Tieto, käyttäjiä 8;
tupakkaluparekisteri, käyttäjiä 3
Kouvola: 2016 toteuma 94 +
22 muuta tarkastusta, 30
nikotiinivalmisteiden
tarkastusta
Kouvola: 2016: 180
valvontakohdetta tupakkalain
mukaan ja 75 kohdetta
lääkelain mukaan
(nikotiinivalmisteiden myynti)
Kouvola: 0,32 htv Kouvola: Kts. yllä
Kouvola: Hakemukset 75-200
€, valvonta 50-175 € (2017:
150 €/hakemus, valvonta 350
€/myyntipiste, nikotiini 100
€/myyntipaikka)
Kouvola 2016: Tulot
tupakkalupapäätökset n. 2100
€, nikotiinivalmisteet 1200 €,
tupakkavuosimaksut 9400 €,
nikotiinivalmisteet 4750 €:
maksutuotot yhteensä 17450 €
Kotka: Digia Tarkastaja-ohjelma, ylläpitää ICT
Kymi/valvontayksikkö, käyttäjiä yht. 7
Kotka: 2016 Suunnitelmalliset
tarkastukset 72 kpl ja muut
tarkastukset 3 kpl , yht. 75 kpl,
lääkelain mukaisia
suunnitelmallisia tarkastuksia
31 kpl
Kotka: tupakkalain mukaisia
kohteita 114 kpl
(vähittäismyynti, tukkumyynti,
tupakointitilat), lääkelain
mukaisia kohteita 45 kpl
Kotka: 0,5
Kotka: Ympäristötalo,
Kotkantie 6, 48200 Kotka, 7
työhuonetta, lisäksi
neuvottelutilaa, sosiaalitilat jne.
Kotka: Hakemukset 135-405
euroa, ilmoitukset 90 euroa,
myynnin valvonta 350
euroa/myyntiartikkeli/myyntipist
e, tupakointikiellon
määrääminen 45 euroa/h
Kotka: maksutuotot 8 300 €
Hamina: Digia tarkastaja ylläpitäjä Digia Oy /
ICT kymi / valvontayksikkö käyttäjiä 5 kpl,
tupakkaluparekisteri käyttäjiä 3 kpl
Hamina 2016: suunnitelman
mukaiset tarkastukset 17 kpl,
toteuma 25 kpl, muut
tarkastukset 4 kpl,
nikotiinivalmisteiden
tarkastusia 13 kpl
Hamina: 52 tupakkalain
valvontakohdetta ja 22
lääkelain mukaista kohdetta
Hamina: n. 0,2 htv
Hamina: Haminan
kaupungintalo, Puistokatu 2,
Hamina, huoneita 5 kpl +
sosiaalitilat ym.
Hamina: Tupakkalupa
hakemukset 129 €, vuotuinen
valvontamaksu 350 €
/myyntiartikkeli/myyntipiste.
Lääkelain mukainen
lupamaksu 86 € hakemukselta.
Jos hakemuksella haetaan
myyntilupaa useampaan kuin
yhteen myyntipisteeseen,
korotetaan maksua 43 € /
myyntipiste. Lääkelain
vuotuinen valvontamaksu
yhden myyntipisteen
myyntipaikalta 43 €. Korotus
11 € jokaisen tämän määrän
ylittävää myyntipaikan
myyntipistettä kohden.
Hamina 2016: Tulot
tupakkalupa päätökset 546 €,
nikotiinivalmisteet 291 €,
tupakkavuosimaksut 2375 €,
nikotiinivalmisteet 1033 €,
yhtensä 4245 €
Hakemuksen käsittely
Hakemuksia: tupakkalain
mukaiset Kouvola 21, Kotka
12, Hamina 6 ja lääkelain
mukaiset Kouvola 16, Kotka 4,
Hamina 3
Valvonta
STM
STM
Terveydensuojelulaki
Elintarvikevalvontapalvelut MMM Elintarvikelaki
Terveydensuojelupalvelut
Tupakka- ja nikotiinituotteiden
valvontapalvelut
Elintarvikelain mukaiset
viranomaistehtävät:
Suunnitelmallinen huoneistojen
ja elintarvikelaitosten valvonta
ml. alkutuotanto-,
kontaktimateriaali- ja
ensisaapumisvalvonta,
näytteenotto, ohjaus ja
neuvonta, epidemiaselvitykset
Terveydensuojelulain
mukainen
viranomaistoiminta: Tsl:n
mukaisten huoneistojen
valvonta (koulut, päiväkodit,
majoitushuoneistot,
kauneudenhoitoa ja ihon
käsittelyä suorittavat
huoneistot, vanhainkodit,
uimarannat, uimahallit, yleiset
saunat ja yleiset liikuntatilat),
talousveden- ja uimaveden
valvonta,
asumisterveysvalvonta,
laivatarkastukset
Tupakan ja
nikotiinikorvaustuotteiden
myyntilupien käsittely ja lupien
myöntäminen, myynnin ja
mainonnan valvonta,
tupakointikieltojen
määrääminen asuntoyhtiöihin
Tupakkalaki, lääkelaki
Kouvola:
Ympäristöterveyspäällikkö,
Kotka: Kotkan
kaupungineläinlääkäri,
Hamina: Terveysinsinööri
Kouvola:
Ympäristöterveyspäällikkö,
Kotka: Kotkan
kaupungineläinlääkäri,
Hamina: Terveysinsinööri
Kouvola:
Ympäristöterveyspäällikkö,
Kotka: Kotkan
kaupungineläinlääkäri,
Hamina: Terveysinsinööri
Evira, AVI
Terveysviranomainen,
pelastusviranomainen,
rakennusvalvonta, poliisi
Valvira, AVI,
Terveysviranomainen,
pelastusviranomainen, poliisi,
rakennusvalvonta, kaavoitus,
ympäristönsuojelu,
sosiaalitoimi, varhaiskasvatus,
vesilaitokset, tilapalvelut
Valvira, AVI Poliisi, alkoholivalvonta
Liite 2
Alkoholivalvontapalvelut
Anniskelun 1/4-vuosi-
ilmoitukset, vähittäismyynnin
vuosi-ilmoitukset,
kehotuskirjeet puuttuvista
ilmoituksista, lupa- ja
valvontalaskutus, arkistointi
(käsiarkisto)
STM Alkoholilaki
ESAVI, Alkoholihallinto Hml,
ilmoitukset ja
valvontalaskustus keskitetty
(vain lupalaskutus ja arkistointi
Kouvolassa)
Allu (valtakunnallinen
alkoholielinkeinorekisteri) ja Alpo
(alkoholihallinnon verkkopalvelu ja
sähk.päätösarkisto, ei sis. asiakirjoja),
sähköinen 1/4-vuosi-ilmoitus, sähk.
jatkoaikahakemus, sähk. poliisin
lausuntojärjestelmä: ylläpitäjä Valvira. HTSY
Velvoitteidenhoitoselvitys: yp. Harmaan
talouden selvitysyksikkö. Kuittivalvonta ja
suoritusmaksuvalitukset, USPA (AVI:n
sähk.asianhallintajärj). Laskutusasiat, Kieku.
Lisäksi käyttöoikeuksia rekistereihin
(PRH,VTJ,KTJ). Lupa- ja valvonta-asioiden
arkistointi: käsiarkisto Kouvolassa -->
lopettaneet arkistoon
(Valvontalaskutus 30.4.
mennessä, perustuu
maksupäätösasetukseen,
toteutettava huhtikuussa)
Toimipaikat: vähittäismyynti
177, anniskelu 300 = yht. 477.
Kouvola: 84+133=217,
Kotka 47+99=146, Hamina
20+39=59, Iitti 10+9=19,
Pyhtää 7+10=17, Virolahti
7+8=15, Miehikkälä 2+2=4
AVI, Kouvola: 3 hlö
(Kymenlaakson alueella 2), htv-
määrät 2 Ilmoituksia ja
valvontalaskutusta hoitaa
keskitetysti 1-2 hlöä (Hml), n.
0.2 htv
alk.neuvontapalveluihin.
AVI: Kouvola yht.
alkoh.tehtäviin 1-2 huonetta. Valvira, verohallinto, poliisi
Poliisi, verohallinto (&
Harmaan talouden
selvitysyksikkö), Valvira, tulli,
työsuojelu-, palo- ja pelastus-
sekä elintarvikevalvonta- ja
terveydensuojeluviranomainet,
Tukes, Palkeet, kuntien
ehkäisevä päihdetyö/ EPT
tarjontatyöryhmät (Pakka-malli)
AVI: sisältyy valvontamaksuunAVI: henkilöstökustannukset
0.2 htv enintään 10 000 euroa.
Hakemuksen käsittely
Lupaprosessi: kirjaaminen
Alluun, selvitykset virkateitse,
lausunnot (mm. poliisi,
ympäristö),
lisäselvitykset/vastinepyynnöt,
lupaharkinta,
sähk.päätösarkisto, postitus ja
arkistointi. Tarvittaessa
katselmus tai viranomais- ja
yhteistyöpalaverit.
STM AlkoholilakiESAVI, Alkoholihallinto,
Kouvolakäsittelyaika 30 pv
AVI, Kouvola: 3 hlö
(Kymenlaakson alueella 2), htv-
määrät 2 yhteensä
alkoh.tehtäviin. Hakemusten
käsittelyä hoitaa n. 0.3 htv.
AVI: Kouvola
Harmaan talouden ehkäisy
(verottaja, HTSY),
ympäristöhaitat mm. melu
(terv.suojeluviranom.),
ehkäisevä päihdetyö (AVIn
EPT-työryhmä, kunnat, Pakka-
mallin tarjontatyöryhmät),
vakausvalvonta (Tukes),
työsuojelu
Katso ylempi laatikkoLupa- ja ilmoitusmaksut (90-
620€)
AVI: Henkilöstökustannukset
1.3 htv enintään 100 000
euroa. Toiminnan
kustannukset katetaan lupa- ja
valvontamaksutuloista.
Valvonta
Anniskelu- ja väh.myyntilupien
valvonta ja sanktiointi:
luvanhaltijan
luotettavuusvalvonta
(verovelat, konkurssit ym.),
toiminnan valvonta
ravintoloissa yöaikaan osin
yhteistyössä poliisin ym.
viranomaisten kanssa.
Alkoholimainonnan valvonta.
STMAlkoholilaki, Kuittilaki
(30.8.2013/658)Katso ylempi laatikkoa
Valvonta-asioiden käsittelyaika
60 pv, tarkastuksia 20 %
kohteista/vuosi
(riskiperusteinen arviointi,
valvonta-ohjelman tavoitteet)
AVI, Kouvola: 3 hlö
(Kymenlaakson alueella 2), htv-
määrät 2 yhteensä.
Valvontatehtäviä hoitaa n. 0.5
htv.
Katso ylempi laatikko Katso ylempi laatikko
Vuosittainen valvontamaksu:
vähittäismyynti 215 €/myymälä,
anniskelu 110-805 €
(anniskellun alkoholin määrän
perustella), laiminlyöntimaksut
kuittilain perusteella
Henkilöstökustannukset 0.5
htv enintään 50 000 euroa.
Toiminnan kustannukset
katetaan lupa- ja
valvontamaksuista.
Kouvola: Praktiikkaohjelmistoina
Kouvolan yhteisvastaanotolla KliniQ-
ohjelmisto, ylläpitää Terakuu Oy, käyttäjiä 6 ;
Iitin vastaanotolla Elo- eläinlääkäriohjelmisto,
jota ylläpitää Ohjelmistosuunnittelu A.
Klemetti, käyttäjiä 1. Terveydenhuollossa
käytössä Naseva ja Sikava, ylläpitäjänä
Eläinten terveys ETT ry, käyttäjiä 6 sekä
Eviranet, ylläpitäjä Evira, käyttäjiä 4.
Kouvola: Sairaskäynnit virka-
aikana 2211 kpl ja
päivystysaikana 313 kpl,
pieneläinkäynnit virka-aikana
6606 kpl ja päivystysaikana
723 kpl,
terveydenhuoltokäynnit 85 kpl
Kouvola: Nautatilat 170 kpl,
sikatilat 11 kpl, hevostilat arvio
koko Kymenlaakso 1200 kpl,
arvio lemmikkieläinten
määrästä 11 700 kpl;
terveydenhuoltosopimukset
nauta 114 tilaa, siat 10 tilaa
Kouvola: 5 eläinlääkäriä ja 1
avustaja, Iitti: 1 eläinlääkäri;
praktiikan osuus n. 6,7 htv
Kouvola: Yhteisvastaanottotilat
Kouvolassa, Siltapuistonkatu
1, Kuusankoski, huoneita 12
kpl+sosiaalitilat, varastoja ja
odotustilat yht. 312 m2. Iitin
vastaanotto, Rautatienkatu 27,
Kausala, huoneita 4, yht. 144
m2
-
MMM, Evira,
Aluehallintovirasto, laboratoriot
(mm. Movet, Vetlab),
lääkeyhtiöt, yksityiset
eläinlääkäriasemat
Kymenlaaksossa ja muualla
Etelä-Suomessa
Kouvola: klinikkamaksu (5/15
€), toimenpiteet
kunnaneläinlääkäritaksan
mukaisesti
Kouvola + Iitti: Maksutulot 163
800 €, Menot: 750 000, Netto:
580 000 €
Kotka: Praktiikkaohjelmistona Provet,
ylläpitäjänä Finnish Net Solutions Oy, käyttäjiä
2, terveydenhuollossa käytössä
Naseva/Sikava, ylläpitäjänä Eläinten terveys
ry, käyttäjiä 2 sekä Eviranet, ylläpitäjänä
Evira, käyttäjiä 3
Kotka: Sairaskäynnit virka-
aikana 56 ja päivystysaikana
15 kpl, pieneläinkäynnit virka-
ainana 2001 kpl ja
päivystysaikana 480 kpl,
terveydenhuoltokäynnit 14kpl
Kotka: Nautatilat 10, sikatilat 1,
arvio lemmikkieläinten
määrästä 7500,
terveydenhuoltosopimukset
nauta 6 tilaa,
vesiviljelylaitoksia 1
Kotka: 2 praktikkoa, lisäksi 1
kapungineläinlääkäri, jolla
valvontatehtäviä, praktiikan
osuus n. 2,5 htv
Kotka: Pyhtään vastaanotto,
Alatie 108 E, Heinlahti,
huoneita 5, yht. 200 m2
- Kts. yllä
Kotka: Ei klinikkamaksua,
toimenpiteet
kunnaneläinlääkäritaksan
mukaan
Kotka: 210 000 €
Hamina: Prakttiikkaohjelmistona Provet,
ylläpitää Finnish Net Solutions Oy, käyttäjiä 2
kpl sekä KliniQ- ohjelmisto, ylläpitää Terakuu
Oy, käyttäjiä 1, terveydenhuollossa käytössä
Naseva ja Sikava, ylläpitäjä Eläinten terveys
ETT ry, käyttäjiä 3
Hamina: Sairaskäynnit virka-
aikana 937 kpl ja
päivystysaikana 273 kpl,
pieneläinkäynnit virka-aikana
1776 kpl ja päivystysaikana
552 kpl,
terveydenhuoltokäynnit 37 kpl
Hamina: Nautatilat 67, sikatilat
3, arvio lemmikkieläinten
määrästä 3380,
terveydenhuoltosopimukset
nauta 22, vesiviljelylaitoksia 8
kpl
Hamina: 4 eläinlääkäriä, kaikki
tekevät sekä prkatiikkaa että
valvontaa, praktiikan osuus n.
3,6 htv
Hamina: Haminan vastaanotto,
Teollisuuskatu 16 B, Hamina,
huoneita 6 + sos.tilat, yht. 140
m² ; Virolahden vastaanotto,
Mäkitie 1 B, Virolahti, huoneita
6, yht. 203 m² ; Miehikkälän
vastaanotto, Hauhiantie 1,
Miehikkälä, huoneita 3, yht.
110 m²
- Kts. yllä Hamina: Kts. Kotkan tiedot Hamina: 343 000 €
Kouvola: TRACES, ylläpitäjä EU komissio,
käyttäjiä 6 ; Eläintenpitokieltorekisteriä
ylläpitää oikeusrekisterikeskus, käyttäjiä 3 ;
Eviranet, ylläpitäjä Evira, käyttäjiä 4
Kouvola:
Eläinsuojelutarkastukset n. 300
kpl, näistä 200 pieneläimiä ja
100 isoeläimiä (tuotantoeläimet
50 ja hevoset 50), työajasta 50
% kuluu tuotantoeläimiin ja
hevosiin. Eläintautivalvontaan
liittyvät suunnitelmalliset
tarkastukset ja näytteenotot n.
30 kpl, tuonti- ja
vientitarkastukset 30 kpl,
sivutuotevalvonta n. 10
Kouvola+Iitti: 1
valvontaeläinlääkäri ja
praktikkoeläinlääkärit
tarvittaessa avustavat, yht. 1,4
htv
Kouvola+Iitti:
Valvontaeläinlääkärillä
työhuone Valtakatu 33,
Kuusankoski, 1 huone, 11
m2 + eläinlääkäreiden toimitilat
Kouvola+Iitti: 5000 €
(valvontaeläinlääkärikulut, joita
valtio ei ole maksanut). Valtio
maksaa kunnille tällä hetkellä
valvontatehtävistä koituvat
kustannukset,
kokonaiskustannukset
Kouvolassa 85 000 €
Kotka: TRACES, ylläpitää EU komissio,
käyttäjiä 2 (?) ; Eläintenpitokieltorekisteriä
ylläpitää oikeusrekisterikeskus, käyttäjiä 1 ;
Eviranet, ylläpitää Evira, käyttäjiä 1
Kotka: Eläinsuojelutarkastukse
t 80, joista 70 pieneläin ja 10
isoeläin, eläintautivalvontaan
liittyvät suunnitelmalliset
tarkastukset ja näytteenotot 2,
sivutuotevalvonta 2
Kotka: 0,4 htvKotka: Kts. eläinlääkäreiden
toimitilat
Kotka: Kokonaiskustannus,
joka laskutettu valtiolta 25 000
€
Hamina: TRACES ylläpitäjiänä EU Komissio,
käyttäjiä 2 ; Eläintenpitokieltorekisteri ylläpitäjä
oikeusrekisterikeskus, käyttäjiä 1, Eviranet
ylläpitäjänä Evira, käyttäjiä 1
Hamina:
Eläinsuojalutarkastukset 61,
joista 29 pieneläin ja 32
isoeläin, eläintautivalvontaan
liittyvät suunnitelmalliset
tarkastukset ja näytteenotot 10,
tuonti- ja vientitarkastukset 9,
sivutuotevalvonta 7
Hamina: 4 eläinlääkäriä, kaikki
tekevät sekä prkatiikkaa että
valvontaa, valvonnan osuus n.
0,4 htv
Hamina: Kts. eläinlääkäreiden
toimitilat
Hamina: Kokonaiskustannus,
joka laskutettu valtiolta 15 000
€
Eläinlääkäripalvelut Eläinlääkintähuoltolaki
Eläinlääkintähuolto
Eläinlääkäripalvelujen
tuottaminen, sisältäen eläinten
terveyden- ja sairaanhoidon,
terveydenhuollon
tuotantoeläimille sekä
ympärivuorokautisen
eläinlääkäripäivystyksen
MMM
Kouvola:
Ympäristöterveyspäällikkö,
Kotka: kaupungineläinlääkäri,
Hamina: Ympäristöpäällikkö
Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden
valvonta ja muu valvonta- kunnan
tehtävät
Eläinsuojelulain mukainen
valvonta sekä epäilyilmoitusten
perusteella että
ilmoituksenvaraisen toiminnan
tarkastaminen, eläintautien
torjunta ja siihen kuuluva
näytteenotto, eläinten ja
eläinperäisten elintarvikkeiden
tuonnin ja viennin valvonta
sekä sivutuotevalvonta
MMMEläinsuojelulaki,
eläintautilaki, sivutuotelaki
Valvontaeläinlääkäri tai
kaupungin/kunnaneläinlääkäri
Ilmoituksenvaraisen toiminnan
arvio Kouvolassa n. 180 kpl ja
Hamina+Kotka n. 100 kpl,
eläintauti suunnitellut
tarkastukset 30-40 kpl,
sivutuotetoimijat 10-15 kpl.
Eläinsuojeluvalvonnan
asiakkaat ovat eläinten
omistajia, tarkastusten määrät
kasvavat tulevaisuudessa,
jolloin valvonnan
resurssivaatimus myös
kasvaa. Muu valvonta pysyy
todennäköisesti ennallaan.
Aluehallimtovirasto ja ELY-
keskus eläinsuojeluvalvonnan
osalta, eläintautien osalta
eläinrekisterit
MMM, Evira, AVI,
Eläinsuojelussa: Poliisi,
syyttäjä, sosiaalipalvelut,
ympäristönsuojelu,
rakennusvalvonta,
pelastuslaitos ja ELY- keskus.
Sidosryhmät: Eläintaudeissa
Eläinten terveys ETT ry,
eläinsuojelussa paikallinen
eläinsuojeluyhdistys
Eläinsuojelutarkastukset
maksuttomia, eläintauti- ja
sivutuotevalvonta laskutus
avin kautta
Eläinten hyvinvoinnin ja terveyden
valvonta - AVIn tehtävät
Yleinen kunnan viranomaisten
ohjaus ja neuvonta. EU-
tilatukiin liittyvät
otantatarkastukset
tuotantotiloilla ja täydentävien
ehtojen valvonta eläinten
hyvinvoinnin osalta,
johtopäätösten teko eläinten
merkitsemisen ja rekisteröinnin
valvonnassa. EläinsuojL
otantatarkastukset, hankalat
eläinsuojelutapaukset,
pakkokeinot, Eläins.L
ilmoitukset ja luvat,
teurastajien
pätevyystodistukset,
eläinkuljetuksiin liittyvät luvat
ja valvonta.
Sivutuotevalvonnan ohjaus ja
laskutus. Eläintautivalmiuden
ylläpito ja johto,
terveysluokkapäätökset,
näytteidenoton koordinointi.
Tilojen lääkekirjanpidon
valvonta.
MMM
Eläinsuojelulaki,
eläintautilaki, laki eläinten
lääkitsemisestä,
sivutuotelaki, eläinten
kuljetusasetus, laki
eläintunnistusjärjestelmästä
eläinlääkintähuoltolaki jne.
Läänineläinlääkärit
Elvi, Kartturi, rokotusrekisteri,
eläintietojärjestelmä, nautarekisteri,
eläintenpitäjärekisteri, vesiviljelyrekisteri ja
eviranet ylläpitäjänä Evira. Tukisovellus
ylläpitäjänä Maaseutuvirasto, TRACES
ylläpitäjänä EU- Komissio, Sikava ja Naseva
ylläpitäjänä Eläinten terveys ETT ry ja USPA
asianhallintajärjestelmä, jota ylläpitää Etelä-
Suomen aluehallintovirasto. Useampi
läänineläinlääkäriä käyttää järjestelmiä
työtehtävien mukaan, Kouvolan toimipaikassa
1 läänineläinlääkäri, 1 sihteeri
Eläinsuojelutarkastukset 5-10,
eläinsuojelu ja täydentävien
ehtojen tarkastukset 6, eläinten
merkinnän ja rekisteröinnin
valvonta 20, eläinsuojelulain
mukaiset luvat ja ilmoitukset 3,
eläinkuljetusluvat 1-2,
eläinkuljetustarkastukset 1,
eläinten lääkitsemisen
valvonta 3. Luvut noin
arvioita/vuosi.
Eäinten omistajat.
Eläinsuojeluvalvonnan määrä
kasvaa tulevaisuudessa.
Etelä-Suomen
aluehallintoviraston Kouvolan
toimipaikassa 1
läänineläinlääkäri ja 1 sihteeri
hoitaa Kymenlaakson ja Etelä-
Karjalan aluetta, osa tehtävistä
hoidetaan muista
toimipaikoista. Kymenlaakson
osalta 0,5-1,5 htv
läänineläinlääkärin ja sihteerin
osuus. Yksittäiseen
maakuntaan sijoittuva htv ei
ole tiedossa. Avi:n HAKE-
yksikkö antaa virallista htv-
tietoa tehtäviin käytetystä
työajasta.
Kouvolan Etelä-Suomen
aluehallintoviraston
toimipaikka,
Kauppamiehenkatu 4,
Kouvola, huoneita 2 kpl, yht.
25 m2
Evira,
ympäristöterveydenhuollon
valvontayksiköt, ELY-
keskukset,
terveysviranomainen,
ympäristölupaviranomainen,
tuottajien neuvonta
tapaamisissa ja tiloilla
Poliisi, tulli, ELY- keskus
Eläinkuljettajalupa 350-650 €,
muutos 270 €,
maatiekulj.välineen
hyväksyminen 110-195 €,
maantiekulj.väl.kuljettajan
pätevyys 75 €.
Eläinnäyttelylupa 500 €,
vapautus jalouttelusta 205 €,
lopetuskelpoisuus 60 €,
eläintenpitopaikan
terveysluokka 86 h/tunti.
Viranhaltijoiden palkka- ym
kustannukset, arvio 100 000 -
150 000.
Ympäristöterveydenhuolto
Ympäristöterveydenhuollon
prosessit maakunnassaLyhyt tehtävänkuvaus Ministeriö (toimintaa ohjaava) Minkä lain alaista
Prosessin omistajat
maakunnassa
Tietojärjestelmät, ylläpitäjät,
käyttäjien määrät
nykyhetkellä, arkistointi
maakunnassa
Tulostavoitteet ja suoritteetAsiakkaat (tyypit ja määrät),
arvio tulevasta
Resurssit: henkilöstön määrä
ja htv (myös avustava tuki)Toimitilat
Prosessien rajapinnat
maakunnassa (valtio, kunnat,
sote, tuottajaverkosto, muut)
YhteistyökumppanitAsiakkaille aiheutuvat
kustannuksetKokonaiskustannukset
Maakunnan yhteinen
sopiminen
Kehittämistarpeet
asiakasnäkökulmasta
Muutostarpeet asiakas‐, yritys‐ ja
ympäristönäkökulmasta
Mahdollisuudet toteuttaa
muutokset ja muutoksen
vaatimat toimenpiteet
Elintarvikepalvelut
Elintarvikelain mukaiset
viranomaistehtävät:
Suunnitelmallinen huoneistojen ja
elintarvikelaitosten valvonta ml.
alkutuotanto-, kontaktimateriaali-
ja ensisaapumisvalvonta,
näytteenotto, ohjaus ja neuvonta,
epidemiaselvitykset
Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikelaki Maakunta
VATI (Valtio), alkuun myös
Tarkastaja (Digia oyj/KS-tieto,ICT
Kymi ), asianhallintajärjestelmä
(?). Käyttäjiä 15-20. Lisäksi
verkkopohjaisia sovelluksia mm.
PTY, eviranet ym. Sähköinen
arkistointi, aluksi rinnalla
paperiarkisto
n. 1600 elintarvikehuoneistoa
(laitokset, vilja, kasvis, myynti,
tarjoilu, valmistus, kuljetus,
varastointi, kontaktimateriaalit), n
1700 alkutuotannonkohdetta
11,0 htv Toimipisteet: Pohjoinen ja Etelä
Kunnat: rakennusvalvonta,
kaavoitus...Valtio: tulli, Evira,
MMM... SOTE: terveyden
suojelu, pelastuslaitos,
maaseutupalvelut,
ruokamyrkytystyöryhmä,
alkoholitarkastus, muut:
laboatorio
Kunnat: ruokapalvelut,
varhaiskasvatus, tilaliikelaitos,
ympäristönsuojelu. Valtio: poliisi,
syyttäjä, verohallinto, työsuojelu
Yksi neuvontanumero, ns.
päivystäjä?
Sähköinen arkisto. Selkeiden
www-sivujen laatiminen.
Vaatii toimintatapojen muutosta ja
yhteistä tahtotilaa.
Ilmoituksen käsittely Ilmoituksia n. 200 kpl/vuosiMaakunnan taksan mukainen
vuosimaksu
Uudet kohteet luo keskitetysti
1+1 henkilöä, vastaavat myös
ensisijaisesti uusien kohteiden
neuvonnasta ja opastuksesta?
Sähköiset lomakkeet ja ohjeet.
Sähköinen palautus.Nettisivuille
Valvonta
Suunnitelmallisia tarkastuksia n.
1200 kpl. Muita tarkastuksia n.
100 kpl. Näytteitä n. 170.
Pakkokeinoja n. 10 kpl
Maakunnan taksan mukainen
vuosimaksu
Ravintolisä-, lisäaine-,
virtuaalihuoneisto-,
kontaktimateriaalivalvonta
Neuvonnan lisääminen.
Tarkastusmaksujen
yhtenäistäminen maakunnan
sisällä. Valvonnan
yhtenäistäminen eri tarkastajien
välillä.
Nykyistä pidemmälle viety
erikoistuminen tehostaa
valvontaa ja
osaamista. Sähköisten
apuvälineiden laajamittainen
käyttöönotto neuvonnassa ja
tarkastuksilla. Selkeiden www-
sivujen laatiminen. Sähköiseen
laskutukseen siirtyminen.
Etätyömahdollisuus. Tarkastajien
käyttöön 2 autoa per toimipiste.
Vaatii toimintatapojen muutosta ja
yhteistä tahtotilaa.
Terveydensuojelupalvelut
Terveydensuojelulain mukainen
viranomaistoiminta: Tsl:n
mukaisten huoneistojen valvonta
(koulut, päiväkodit,
majoitushuoneistot,
kauneudenhoitoa ja ihon
käsittelyä suorittavat huoneistot,
vanhainkodit, uimarannat,
uimahallit, yleiset saunat ja
yleiset liikuntatilat), talousveden-
ja uimaveden valvonta,
asumisterveysvalvonta,
laivatarkastukset
Sosiaali- ja terveysministeriö Terveydensuojelulaki MaakuntaVATI, alkuun myös Tarkastaja,
asianhallintajärjestelmä
1030 suunnitelmallisen
valvonnan kohdetta (kokoontumis
ja majoitustilat, uimarannat, uima-
altaat, saunat, koulut, hoivat,
liikuntatilat, ihon läpäisevät
hoidot, talousvesi), lisäksi
asunnot ja laivat
11,1 htv Toimipisteet: Pohjoinen ja Etelä
Kunnat: rakennusvalvonta,
kaavoitus, sosiaalitoimi...Valtio:
.Valvira, STM.. SOTE:
elintarvikevalvonta,
pelastuslaitos, alkoholivalvonta,
muut: laboratorio
Kunnat: varhaiskasvatus,
opetustoimi, tekniset palvelut,
ympäristönsuojelu. Valtio: poliisi
Sähköinen arkisto. Selkeiden
www-sivujen laatiminen.
Vaatii toimintatapojen muutosta ja
yhteistä tahtotilaa.
Ilmoituksen käsittelyIlmoituksia n. 70 kpl/vuosi, lisäksi
joitakin hakemuksia
Ilmoituksille ja hakemuksille
keskimääräisen käsittelyyn kuluvan
ajan mukainen maksu
Maksujen yhtenäistäminen
maakunnan sisällä.
Sähköiset lomakkeet ja ohjeet.
Sähköinen palautus.Nettisivuille
Valvonta
Suunnitelmallisia tarkastuksia n.
350 kpl. Muita tarkastuksia n.
870 kpl. Näytteenottoja n.
1000. Lausuntoja kymmeniä.
Tarkastusmaksut pääsääntöisesti
yhteisen tuntitaksan mukaan
(tuntitaksa määritettävä),
laivatarkastuksille kiinteä hinta 180
euroa, , näytteenotto käytetyn ajan
mukaan
Neuvonnan lisääminen.
Tarkastusmaksujen
yhtenäistäminen maakunnan
sisällä. Valvonnan
yhtenäistäminen eri tarkastajien
välillä.
Näytteenoton ulkoistamisen
purkaminen (vesinäytteet),
mittausten lisääminen?,
resurssien keskittäminen oman
riskinarvion mukaan
Vaatii toimintatapojen muutosta ja
yhteistä tahtotilaa.
Tupakka- ja
nikotiinituotteiden
valvontapalvelut
Tupakan ja
nikotiinikorvaustuotteiden
myyntilupien käsittely ja lupien
myöntäminen, myynnin ja
mainonnan valvonta,
tupakointikieltojen määrääminen
asuntoyhtiöihin
Sosiaali- ja terveysministeriö Tupakkalaki ja lääkelaki Maakunta
VATI, alkuun myös Tarkastaja,
asianhallintajärjestelmä,
selainpohjainen Itellan
lupajärjestelmä
Tupakkalain mukaisia kohteita
335 kpl ja lääkelain mukaisia
kohteita 135
1,02 htv Toimipisteet: Pohjoinen ja EteläVaatii toimintatapojen muutosta ja
yhteistä tahtotilaa.
Hakemuksen käsittelyTupakkalain mukaisia
hakemuksia n. 40 kpl, lääkelain
mukaisia hakemuksia n. 20 kpl
Lupamaksu riippuen toiminnasta
(vähittäis- vai tukkumyynti,
myyntiartikkelit, tupakkalaki vai
lääkelaki, sähköinen vai
paperihakemus)
Lupamaksujen yhtenäistäminen
maakunnan sisällä.Nettisivuille
Valvonta
Suunnitelmallisia tarkastuksia
tupakkalain mukaisiin kohteisiin
noin 190 kpl, muita tarkastuksia
noin 30 suunnitelmallisia
tarkastuksia lääkelain mukaisiin
kohteisiin noin 70
TUPAKKALAKI: Vuosittainen
valvontamaksu 350 euroa / myyntipiste
/ myyntiartikkeli (myyntiartikkelit
tupakkatuottet ja nikotiininesteet)
LÄÄKELAKI: kiinteä taksa riippuen
kkeskimääräisestä tarkastukseen
kuluvasta ajasta
Neuvonnan lisääminen.
Valvonnan yhtenäistäminen eri
tarkastajien välillä.
Vaatii toimintatapojen muutosta ja
yhteistä tahtotilaa.
Alkoholihallinto: kuvattu nyt
nykytila, joka ei muutu
MAKU:n vuoksi. Alkoholilain
uudistus tulee luultavasti
vaikuttamaan toimintaan, tätä
ei vielä voi ennakoida.
Alkoholivalvontapalvelut
Anniskelun 1/4 vuosi-ilmoitukset
vähittäismyynnin vuosi-
ilmoitukset, kehotuskirjeett
puuttuvista ilmoituksista, lupa- ja
valvontalaskutus, arkistointi
STM Alkoholilaki Alkoholihallinnon ylitarkastajat
ALLU ja ALPO, Valviran
sähköiset järjesetlmät
ilmoituksille ym., Harmaan
talouden slvitysyksikkö,
kuittivalvonta ja
suoritusmaksuvalitukset,
käyttöoikeudet rekistereihin
(PRH, VTJ, KTJ), ESAVIN
asianhallintarjärjestelmät (USPA,
Kieku)
Valvontalaskutus 30.4.
Toimipaikat: vähittäismyynti
177, anniskelu 300 = yht. 477.
Kouvola: 84+133=217, Kotka
47+99=146, Hamina 20+39=59,
Iitti 10+9=19, Pyhtää 7+10=17,
Virolahti 7+8=15, Miehikkälä
2+2=4
AVI, Kouvola: 3 hlö
(Kymenlaakson alueella 2), htv-
määrät 2 Ilmoituksia ja
valvontalaskutusta hoitaa
keskitetysti 1-2 hlöä (Hml), n. 0.2
htv alk.neuvontapalveluihin.
ESAVI - Kouvola:yht.
alkoholitehtäviin 1-2 huonetta. LUVA, verohallinto, poliisi
Poliisi, verohallinto (& Harmaan
talouden selvitysyksikkö), Valvira
tulli, työsuojelu-, palo- ja
pelastus- sekä elintarvikevalvonta
ja terveydensuojeluviranomainet,
Tukes, Palkeet, kuntien
ehkäisevä päihdetyö/ EPT
tarjontatyöryhmät (Pakka-malli)
AVIssa sisältyy valvontamaksuunAvi henkilöstökustannukset 0.2
htv enintään 10 000 euroa.Olisi suotavaa
Tehokas toiminta myös
muutoksessa
Alkoholilainsäädännön
kokonaisuudistus vaikuttaa
tulevaan toimintaan tavalla, joka
ei vielä tiedossa
Uudet toimintatavat organisoitava
Hakemuksen käsittely
Kirjaaminen ALLU-rekisteriin,
selvitykset ja lausunnot,
lupaharkinta, sähk. päätösarkisto
postitus, arkistointi. Tarv.
katselmus ja viranomais- ja
yhteistyöpalaverit.
STM Alkoholilaki Alkoholihallinnon ylitarkastajat Käsittelyaika 30 pv
AVI, Kouvola: 3 hlö
(Kymenlaakson alueella 2), htv-
määrät 2 Hakemusten käsittelyä
hoitaa n.1.3 htv
ESAVI - Kouvola:yht.
alkoholitehtäviin 1-2 huonetta.
Harmaan talouden ehkäisy
(verottaja, HTSY),
ympäristöhaitat mm. melu
(terv.suojeluviranom.), ehkäisevä
päihdetyö (AVIn EPT-työryhmä,
kunnat, Pakka-mallin
tarjontatyöryhmät),
vakausvalvonta (Tukes),
työsuojelu
Ks. yllä Lupa-ja ilmoitusmaksut (90-620 euroa)
Avi henkilöstökustannukset 1.3
htv enintään 100 000 euroa.
Toiminnan kustannukset
katetaan lupa- ja
valvontamaksuilla..
Olisi suotavaa
Synergiaetujen hyödyntäminen
tupakka- ja elintarvikevalvonnan
kanssa
Alkoholilainsäädännön
kokonaisuudistus vaikuttaa
tulevaan toimintaan tavalla, joka
ei vielä tiedossa
Uudet toimintatavat organisoitava
Valvonta
Anniskelu ja myyntiluvat:
luvanhaltijan luotettavuus,
toiminta (ravintolat yht.työssä
poliisin tms kanssa),
alkoholimainonnan valvonta
STM Alkoholilaki, kuittilaki Alkoholihallinnon ylitarkastajat
Valvonta-asioiden käsittelyaika 6
pv, tarkastuksia 20 %
kohteista/vuosi
AVI, Kouvola: 3 hlö
(Kymenlaakson alueella 2), htv-
määrät 2 Valvontatehtäviä hoitaa
n 0,5 htv..
ESAVI-Kouvola Ks. yllä Ks. yllä
Vuosittainen valvontamaksu
vähitt.myynti 215 e/myymälä,
annniskelu 110-805 e (anniskelun
alkoh.määrän perusteella),
laiminlyöntimaksut kuittilain
perusteella.
Henkilöstökustannukset 0.5 htv
enintään 50 000 euroa.
Toiminnan kustannukset
katetaan lupa- ja
valvontamaksuilla.
Olisi suotavaa
Synergiaetujen hyödyntäminen
tupakka- ja elintarvikevalvonnan
kanssa
Kaupoissa ja pubeissa tehdään
alkoholi-, tupakka- ja
elintarvikevalvontaa. Mietitävä
voisiko valvontaa yhtenäistää,
jotta kohteissa selvittäisiin
vähemmillä käynneillä
Vaatii toimintatapojen muutosta ja
yhteistä tahtotilaa.
Eläinlääkintähuolto
Eläinlääkäripalvelut Maa- ja metsätalousministeriö Eläinlääkintähuoltolaki Entiset praktiikkaohjelmistot
Suureläinkäynnit: 3204+601
(päivystys) Pieneläinkäynnit: 10
383 + 1755 (päivystys)
Terveydenhuolto: 136; yhteensä
käyntejä 16 079 kpl
Tuotantoeläintilojen määrä
vähenee ja tilakoko kasvaa,
eläinmäärä säilynee ennallaan,
pieneläin -ja hevospraktiikka
lisääntyy
Nykyresurssit riittävät myös
päivystyksen hoitamiseen,
pienemmillä resursseilla
päivystystä ei voi hoitaa,
avustajan tarve?
Pohjoisella alueella nykytilanne
ok (yhteisvastaanotto), eteläisellä
aluella 1-2 vastaanottoa
Suora ohjaus ministeriöstä ja
Evirasta, avin ohjaus jää pois
Klinikkamaksu pakollinen jatkossa (?),
toimenpiteet laskutetaan edelleen
kunnalliseläinlääkäritaksan mukaan
Maakunnan sisällä
päivystysyhteistyön eri yksiköiden
välillä?
Erikoistuminen?
Pohjoisella alueella ei tarvetta
muutoksille, yhteisvastaanotto
toimiva kokonaisuus. Eteläinen
alue?
Eläinten hyvinvoinnin ja
terveyden valvontaMMM
Eläinsuojelulaki, eläintautilaki,
sivutuotelaki, laki eläinten
lääkitsemisestä, eläinten
kuljetusasetus, laki
eläintunnistusjärjestelmästä
ELVI- järjestelmä
(Eläinlääkintähuollon
tietojärjestelmä) tulossa käyttöön
Eläinsuojelu 450 , eläintauti 40-
50, muu valvonta n. 100
Eläinsuojeluvalvonnan osuus
kokonaisvalvonnasta kasvaa,
muu valvonta todennäköisesti
pysyy ennallaan.
Resussit liian vähäiset, 3
valvontaa tekevää henkilöä olisi
optimi myös työturvallisuuden
kannalta
Valvontaa tekevien henkilöiden
sijoittuminen?
Avin valvontaosuus, ELY-keskus
ja pelastuslaitos tulevat samaan
organisaatioon, yhteistyö kuntiin
jääviin yhteistyökumppaneihin
tulee säilyttää
Valtio maksaa maakunnille
suoraan valvonnasta aiheutuneet
kustannukset
Tiettyjen valvontatehtävien
(lähinnä avin nykyiset tehtävät
esim. eläintautipäivystys,
otantatarkastukset ja täydentävät
ehdot, eläinkuljetusluvat)
hoitaminen yhteistyössä muiden
maakuntien kanssa
Yhtenäiset valvontakäytännöt,
erikoistuminen
valvontatehtävissäkin
Valvontatehtäviin käytetty
resurssitarve tulee täyttää niin,
että valvontaa voidaan tehdä
täysimääräisesti ja työntekijöiden
jaksaminen huomioon ottaen
Uusi valvontaeläinlääkärin virka
olisi tarpeellinen jo ennen
maakuntaa, rahoitus?
Ympäristöterveydenhuolto
Järjestäjän ja tuottajan tehtävätMELY-palvelukokonaisuus
13.4.2018
Liite 3
Maksajavirastokokonaisuus
Maksajavirastotoiminta
Maksajavirastot ovat jäsenvaltioiden viranomaisia tai elimiä, jotka vastaavat maataloustukirahaston (MTR) ja maaseuturahaston (MSR) menojen hallinnoinnista ja valvonnasta.
Kyseisten tehtävien täytäntöönpano voidaan tukien maksua lukuun ottamatta siirtää toiselle. 1
1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 7 artikla 1 kohta2) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 907/2014 liite 1
Siirretyt tehtävät:Maksujen hyväksyntä ja tarkastus (ml.
paikalla tehtävät tarkastukset)
Maksajavirasto-sopimus
Riittävä ja asiantunteva henkilöstö ja sitoutuminen henkilöstön koulutukseen
ISO27001 tietoturvastandardin
noudattaminen
Tehtävien eriyttäminen (tukien myöntö, maksu, paikalla tehtävä
valvonta, takaisinperintä)
Maksajaviraston ohjeiden noudattaminen maksujen hyväksymisessä ja paikalla
tehtävissä valvonnoissa
Vuosittainen vakuutus
maksajavirastolle
Aukoton kirjausketju (audit trail)
tukihakemusten käsittelyssä
Ei voida siirtää edelleen kolmannelle osapuolelle
Maksajaviraston osoittamien
tietojärjestelmien käyttäminen
Maksajavirastovaatimukset2
(ei tyhjentävä lista)
ai elimiännista ja v
voida uki
)pp
Mak
saja
vira
sto
Maksujen suorittaminen
Kirjanpito
ViljelijätukihallintoValmistelussa oleva lainsäädäntö
• laki maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnissa• yli 50:een viljelijätukia koskevaan lakiin muutoksia
Järjestäjän tehtävät maakunnassa * 2-3 htv• maksajavirastosopimus ja muut sopimukset (mm. yhteistyö)• toiminnan organisointi, palveluverkko sekä palvelujen yhteensovittaminen ja yhteistyö• resurssien jakaminen (talousarvio, toimitila-, välineistö- ja henkilöstötarpeiden määrittäminen
maksajavirastovaatimusten edellyttämälle tasolle)• viljelijätukien valvontasuunnitelma• maksuista ja taksoista päättäminen• seuranta ja raportointi
• maksajavirastovaatimusten noudattaminen• tietoturvavaatimusten noudattaminen• sisäinen valvonta, petosten torjunta
• tiedottaminen, asiakaspalautteen kerääminen• toiminnan kehittäminen, sidosryhmäyhteistyö• varautuminen
Viranomaistehtävät 31 htv (ELY-keskuksen osalta toiminta kahden maakunnan alueella)• tukihakemusten, sitoumusten ja sopimusten käsittely, myöntö- ja maksupäätökset• tukioikeuksien siirto- ja varantohakemusten käsittely ja päätökset, tukioikeusrekisterin ylläpito• tukien valvonta (ml. paikalla tehtävät tarkastukset)• tukien takaisinperintäpäätökset, oikaisuvaatimusten käsittely• tiedottaminen, neuvonta, viljelijäkoulutus• vahingonkorvaushakemusten käsittely ja päätökset• viljan interventio• maataloustuotannon ohjaaminen poikkeusoloissa
*Ruokavirasto (EU:n maksajavirasto)toimii maksajavirastotehtävienjärjestäjänä ja siirtää ko. tehtäviämaakunnille hoidettaviksi sekä ohjaa javalvoo tehtävien hoitamista
Maksajavirastotehtäviä ei voida siirtää liikelaitokseenEuroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, Komission delegoitu asetus(EU) N:o 907/2014 sekä Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuma
Maaseutuohjelman maatilarahoitus, yritys- ja hankerahoitusValmistelussa oleva lainsäädäntö
• laki maksajavirastotehtävien hoitamisesta maakunnissa sekä lukuisat muut maaseutuohjelman toimeenpanoa koskevat säädökset MAKU II -paketissa
Järjestäjän tehtävät maakunnassa * (htv, kts. viljelijätukihallinto)• maksajavirastosopimus• toiminnan organisointi, mm. riittävän ja osaavan resurssin varmistaminen (talousarvio, toimitila-, välineistö- ja
henkilöstötarpeiden määrittäminen)• maksajavirastovaatimusten noudattaminen• sisäinen valvonta, petosten torjunta• tietoturvavaatimusten noudattaminen• alueellisen maaseudun kehittämissuunnitelman laadinta ja toteutumisen seuranta• myöntökiintiöt sekä toimenpidekohtaisten tavoitteiden toteutuminen• raportointi, tiedottaminen• toiminnan kehittäminen• varautuminen
Viranomaistehtävät 9 htv (sis. yritys- ja hankerahoitus 6 htv; ELY-keskuksen osalta toiminta kahden maakunnan alueella)• tukihakemusten käsittely, myöntö- ja maksupäätökset (ml. Leader-ryhmien hankkeet)• jatkotoimet• tiedottaminen, neuvonta, koulutukset, maaseutuverkostotyö• häiriö- ja poikkeusolojen toimenpiteet
*Ruokavirasto (EU:n maksajavirasto) toimii maksajavirastotehtävien järjestäjänä ja siirtää ko. tehtäviä maakunnille hoidettaviksi sekä ohjaa ja valvoo tehtävien hoitamista
Maksajavirastotehtäviä ei voida siirtää liikelaitokseenEuroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, Komission delegoitu asetus(EU) N:o 907/2014 sekä Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan lausuma
Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveysEviran (Ruokaviraston) ohjaamat tehtävät ELY- keskuksessa ja YT- alueilla
Valmistelussa oleva lainsäädäntö• Laaja tehtäväkirjo, jossa useita säädösmuutoksia vireillä. Osa muutoksista maakuntauudistuksesta
riippumattomia. Järjestämisvastuun osalta ELY:n ja YTA:n tehtävät siirtyvät pääsääntöisesti maakunnalle
Järjestäjän tehtävät maakunnassa (htv, kts. elintarvikevalvonta)• toiminnan suunnittelu ja organisointi (maakunnan omana työnä/valtuutetut tarkastajat)• työnjaosta ja yhteistyöstä sopiminen muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa (mm. Ruokavirasto )• resurssien jakaminen (talousarvio, toimitila-, välineistö- ja henkilöstötarpeiden määrittäminen)• seuranta ja raportointi (tulevaan Ruokavirastoon), auditointi, sisäinen valvonta• tiedottaminen• toiminnan kehittäminen
Viranomaistehtävät 3,5 htv (ELY-keskuksen osalta toiminta kahden maakunnan alueella)• kasvinterveyden, taimiaineiston, siementen, rehujen, lannoitteiden, kasvinsuojeluaineiden, luomutuotannon ja
kasvintuotantotilojen elintarvikehygienian valvonta• hukkakauratarkastukset ja rekisterin ylläpito• eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta ja eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin ylläpito• tarkastusten ja näytteenoton perusteella tehtävät hallinnolliset päätökset
Tehtäviä, joissa ulkopuolinen tuottaja on mahdollinen• tarkastusten suorittaminen ja tarkastusraporttien laatiminen joko omana työnä ja/tai ostopalveluna
(valtuutetut tarkastajat)• näytteenotto ja näytteenottopöytäkirjojen laatiminen joko omana työnä ja/tai ostopalveluna
(valtuutetut tarkastajat)• ulkopuolisia palveluntuottajia käytettäessä tulee heidän olla pääsääntöisesti tulevan Ruokaviraston
valtuuttamia. Maakunta ei itse pysty tämän hetken lainsäädännön perusteella antamaan valtuutusta
Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveysEviran (Ruokaviraston) ohjaamat tehtävät kunnissa (elintarvikevalvonta)
Valmistelussa oleva lainsäädäntö• Elintarvikelaki
Järjestäjän tehtävät maakunnassa 1,5 htv (koko elintarviketurvallisuus ja kasvinterveys)• toiminnan organisointi• resurssien suunnittelu ja jakaminen sekä valvontasuunnitelmien hyväksyminen• taloussuunnittelu, hankinta ja kilpailutus• seuranta ja raportointi, auditointi (mm. tietoturvavaatimusten noudattaminen), sisäinen valvonta,
hallinnolliset pakkokeinot• tiedottaminen• toiminnan kehittäminen ja varautuminen
Viranomaistehtävät 11 htv• valvontasuunnitelmien laatiminen, hakemusten ja ilmoitusten käsittely• elintarvikehuoneistojen ja alkutuotannon valvonta• ensisaapumisvalvonta• kohderekisterin ylläpito• näytteenotto (viranomaisen suorittama)• ohjaus ja neuvonta• epidemiaselvitykset sekä häiriötilanteissa toimiminen
Tehtäviä, joissa ulkopuolinen tuottaja on mahdollinen• osa näytteenotosta on mahdollista hoitaa ostopalveluna
Valmistelussa oleva lainsäädäntö• Laki eläinlääkintähuoltolain muuttamisesta > laki eläinlääkäripalveluista• Eläinsuojelulaki > laki eläinten hyvinvoinnista• lisäksi 10 muuta lakia
Järjestäjän tehtävät maakunnassa (htv, kts. elintarvikevalvonta)• toiminnan organisointi, resurssien suunnittelu ja jakaminen sekä valvontasuunnitelmien hyväksyminen• taloussuunnittelu, viranomaistehtävien maksuista ja taksoista päättäminen• seuranta ja raportointi, auditointi (mm. tietoturvavaatimusten noudattaminen), sisäinen valvonta, hallinnolliset
pakkokeinot viranomaisvalvonnassa• tiedottaminen• toiminnan kehittäminen• hankinta ja kilpailutus• valitusten käsittely, vahingonkorvauksista päättäminen• maakuntien välisen yhteistyön sopimukset
Viranomaistehtävät 14 htv• valvontasuunnitelmien laatiminen, eläintauti-, eläinsuojelu- ja sivutuotelain mukainen valvonta, tuonti- ja
vientivalvonta, muu valvonta, eläintautivalmiustehtävät, useiden valvontatehtävien kohdalla on suora yhteysihmisten terveyteen
• eläinten kuljetusasetuksen ja –lain valvonta, laki eläintunnistusjärjestelmästä,• täydentävien ehtojen valvonta ja otantatarkastukset (maksajavirastotehtäviä)
Tehtäviä, joissa ulkopuolinen tuottaja on mahdollinen• Eläinlääkintäpalvelut, joka ei kuitenkaan voi olla erillinen viranomaisvalvonnasta, koska samat henkilöt
tekevät molempia tehtäviä. Eläinsuojelu- ja eläintautipäivystys vaatii riittävän henkilöresurssin.• Valmisteilla oleva eläinten hyvinvointilaki antaa todennäköisesti jatkossa mahdollisuuden hankkia
ostopalveluna avustavien- ja asiantuntijatehtävien palvelua. Löytöeläinten hoito jatkossakintodennäköisesti ostopalveluna.
Elintarviketurvallisuus ja kasvinterveysEviran (Ruokaviraston) ohjaamat tehtävät kunnissa ja Avissa (eläinlääkintähuolto)
MaatalouslomitusValmistelussa oleva lainsäädäntö
• maatalousyrittäjän lomituspalvelulaki ja asetus (vahvistunee elokuussa 2018)
Järjestäjän tehtävät (0,5 – 1 htv)• määrittää tuotantotavan: liikelaitos, maakunnan organisaatio• määrittää resurssit: henkilöstömäärän, määrärahat, toimitilat, välineet• asettaa tavoitteet• sopii maakuntien välisestä yhteistyöstä• hankinta- ja kilpailutus, tekee ko. sopimukset• toiminnan seuranta ja valvonta ym. "Melan tehtävät"• tiedottaminen• toiminnan kehittäminen, ohjaus ja valvonta• asiakaspalautteen kerääminen• sidosryhmäyhteistyö• tietoturvamääräysten ohjeistaminen• omavalvontaohjelman laatiminen
Tuottajan tehtävät (83,7 htv, koko paikallisyksikön alueella)• laki määrittelee• viranomaistehtävät: hallintopäätökset oikeudesta palveluun (vuosiloma, tuettu
maksullinen lomitus, sijaisapu, itse järjestetty lomitus)• tietoturvamääräysten noudattaminen ja soveltaminen• vahingonkorvausten käsittely• henkilöstöasioiden hoitaminen, palkkojen valmistelu, laskutus, yhteistoimintaryhmän työskentely• lomituspalvelujen tuottaminen omana ja/tai ostopalveluna tai yhteistyössä muiden
maakuntien kanssa
TerveydensuojeluValmistelussa oleva lainsäädäntö
• Terveydensuojelulaki
Järjestäjän tehtävät 0,5 htv (koko terveydensuojelu, tupakka- ja nikotiinituott. valvonta sekä alkoholivalvonta)• toiminnan organisointi• resurssien suunnittelu ja jakaminen sekä valvontasuunnitelmien hyväksyminen• taloussuunnittelu, hankinta ja kilpailutus• seuranta ja raportointi, auditointi (mm. tietoturvavaatimusten noudattaminen), sisäinen valvonta,
hallinnolliset pakkokeinot• tiedottaminen• toiminnan kehittäminen ja varautuminen
Viranomaistehtävät 11 htv• valvontasuunnitelmien laatiminen, hakemusten ja ilmoitusten käsittely• suunnitelmallinen ja suunnittelematon valvonta• kohderekisterin ylläpito• näytteenotto ja mittaukset• ohjaus ja neuvonta• epidemiaselvitykset sekä häiriötilanteissa toimiminen
Tehtäviä, joissa ulkopuolinen tuottaja on mahdollinen• osa näytteenotosta ja mittauksista voidaan tehdä ostopalveluina
Tupakka- ja nikotiinituotteiden valvontaValmistelussa oleva lainsäädäntö
• Tupakkalaki• Lääkelaki
Järjestäjän tehtävät (htv, kts. terveydensuojelu)• toiminnan organisointi• resurssien suunnittelu ja jakaminen sekä valvontasuunnitelmien hyväksyminen• taloussuunnittelu• seuranta ja raportointi, auditointi (mm. tietoturvavaatimusten noudattaminen), sisäinen valvonta,
hallinnolliset pakkokeinot• tiedottaminen• toiminnan kehittäminen
Viranomaistehtävät 1 htv• valvontasuunnitelmien laatiminen, hakemusten ja ilmoitusten käsittely• lupien myöntäminen• suunnitelmallinen ja suunnittelematon valvonta• kohderekisterin ylläpito• näytteenotto• ohjaus ja neuvonta
Tehtäviä, joissa ulkopuolinen tuottaja on mahdollinen• mittaukset ostopalveluna
AlkoholivalvontaVoimassa oleva lainsäädäntö
• Alkoholilaki voimaan keväällä 2018, toimintaan muutoksia joiden vaikutus resurssitarpeeseen on vielä hieman epäselvä
• Kuittilaki
Järjestäjän tehtävät (htv, kts. terveydensuojelu)• toiminnan organisointi• resurssien suunnittelu ja jakaminen sekä valvontasuunnitelmien hyväksyminen• taloussuunnittelu• seuranta ja raportointi, auditointi (mm. tietoturvavaatimusten noudattaminen), sisäinen valvonta,
hallinnolliset pakkokeinot• tiedottaminen• toiminnan kehittäminen
Viranomaistehtävät 2 htv• valvontasuunnitelmien laatiminen, hakemusten ja ilmoitusten käsittely• lupien myöntäminen• suunnitelmallinen ja suunnittelematon valvonta• harmaantalouden valvonta• kohderekisterin ylläpito• ohjaus ja neuvonta
Järjestäjän ja tuottajan tehtävät - MELY- palvelukokonaisuus
Viljelijätukihallinto ja maaseu-tuohjelman maatilarahoitus, yri-tys- ja hankerahoitus
Elintarviketurvallisuus ja kasvin-terveys
Maatalouslomitus Terveydensuojelu, tupakka- ja ni-kotiinituotteiden valvonta, alko-holivalvonta
Järjestäjän tehtävät maksajavirastosopimus ja muut so-pimukset (mm. yhteistyö)
toiminnan organisointi, palvelu-verkko sekä palvelujen yhteensovit-taminen ja yhteistyö
resurssien varmistaminen ja jakami-nen (talousarvio, toimitila-, väli-neistö- ja henkilöstötarpeiden mää-rittäminen maksajavirastosopimuk-sen edellyttämälle tasolle)
viljelijätukien valvontasuunnitelma
maksuista ja taksoista päättäminen
seuranta ja raportointi o maksajavirastovaatimusten
noudattamineno alueellisen maaseudun kehit-
tämissuunnitelman laadinta ja toteutumisen seuranta
o myöntökiintiöt sekä toimenpi-dekohtaisten tavoitteiden to-teutuminen
o tietoturvavaatimusten nou-dattaminen
o sisäinen valvonta, petostentorjunta
tiedottaminen, asiakaspalautteen kerääminen
toiminnan kehittäminen, sidosryh-mäyhteistyö
varautuminen
toiminnan suunnittelu ja organi-sointi (maakunnan omana työnä/val-tuutetut tarkastajat)
työnjaosta ja yhteistyöstä sopiminen muiden toimivaltaisten viranomais-ten kanssa (mm. Ruokavirasto )
taloussuunnittelu
hankinta ja kilpailutus
resurssien suunnittelu sekä valvonta-suunnitelmien hyväksyminen
resurssien jakaminen (talousarvio, toimitila-, välineistö- ja henkilöstötar-peiden määrittäminen)
seuranta ja raportointi (mm. tulevaan Ruokavirastoon), auditointi (mm. tie-toturvavaatimusten noudattaminen), sisäinen valvonta, hallinnolliset pak-kokeinot viranomaisvalvonnassa
tiedottaminen
toiminnan kehittäminen ja varautu-minen
maksuista ja taksoista päättäminen
valitusten käsittely, vahingonkor-vauksista päättäminen
maakuntien välisen yhteistyön sopi-mukset
määrittää tuotantotavan: liikelai-tos, maakunnan organisaatio
määrittää resurssit: henkilöstömää-rän, määrärahat, toimitilat, välineet
asettaa tavoitteet
sopii maakuntien välisestä yhteistyöstä
hankinta- ja kilpailutus, tekee ko. sopi-mukset
toiminnan seuranta ja valvonta ym. "Melan tehtävät"
tiedottaminen
toiminnan kehittäminen, ohjaus ja val-vonta
asiakaspalautteen kerääminen
sidosryhmäyhteistyö
tietoturvamääräysten ohjeistaminen
omavalvontaohjelman laatiminen
toiminnan organisointi
resurssien suunnittelu ja jakaminen sekä valvontasuunnitelmien hyväksy-minen
taloussuunnittelu, hankinta ja kilpailu-tus
seuranta ja raportointi, auditointi (mm. tietoturvavaatimusten noudatta-minen), sisäinen valvonta, hallinnolli-set pakkokeinot
tiedottaminen
toiminnan kehittäminen ja varautumi-nen
Henkilötyövuodet 3 htv 1,5 htv 0,5 – 1,0 htv 0,5 htv
Järjestäjän ja tuottajan tehtävät - MELY- palvelukokonaisuus
Viranomaistehtävät tukihakemusten, sitoumusten ja sopi-musten käsittely, myöntö- ja maksu-päätökset (ml. Leader –ryhmien hank-keet)
tukioikeuksien siirto- ja varantohake-musten käsittely ja päätökset, tukioi-keusrekisterin ylläpito
tukien valvonta (ml. paikalla tehtävät tarkastukset)
jatkotoimet, kuten tukien takaisinpe-rintäpäätökset, oikaisuvaatimusten käsittely
tiedottaminen, neuvonta, koulutukset
vahingonkorvaushakemusten käsittely ja päätökset
viljan interventio
maaseutuverkostotyö
maataloustuotannon ohjaaminen poikkeusoloissa
häiriö- ja poikkeusolojen toimenpiteet
kasvinterveyden, taimiaineiston, sie-menten, rehujen, lannoitteiden, kas-vinsuojeluaineiden, luomutuotannon ja kasvintuotantotilojen elintarvikehygie-nian valvonta
hukkakauratarkastukset ja rekisterin yl-läpito
eläinten merkinnän ja rekisteröinnin valvonta ja eläintenpitäjä- ja pitopaik-karekisterin ylläpito
tarkastusten ja näytteenoton perus-teella tehtävät hallinnolliset päätökset
valvontasuunnitelmien laatiminen, ha-kemusten ja ilmoitusten käsittely
elintarvikehuoneistojen ja alkutuotan-non valvonta
ensisaapumisvalvonta
kohderekisterin ylläpito
näytteenotto (viranomaisen suorit-tama)
ohjaus ja neuvonta
epidemiaselvitykset sekä häiriötilan-teissa toimiminen
valvontasuunnitelmien laatiminen, eläintauti-, eläinsuojelu- ja sivutuote-lain mukainen valvonta, tuonti- ja vien-tivalvonta, muu valvonta, eläintautival-miustehtävät (useiden valvontatehtä-vien kohdalla on suora yhteys ihmisten terveyteen)
eläinten kuljetusasetuksen ja –lain val-vonta, laki eläintunnistusjärjestel-mästä
täydentävien ehtojen valvonta ja otan-tatarkastukset (maksajavirastotehtä-viä)
valvontasuunnitelmien laatiminen, hake-musten ja ilmoitusten käsittely
suunnitelmallinen ja suunnittelematon valvonta
kohderekisterin ylläpito
näytteenotto ja mittaukset
ohjaus ja neuvonta
epidemiaselvitykset sekä häiriötilanteissa toimiminen
lupien myöntäminen
harmaantalouden valvonta
Henkilötyövuodet 40 htv (viljelijätukihallinto + maatila-rahoitus 11+20+3; yritys- ja hankera-hoitus 6; ELY-keskuksen osalta toi-minta kahden maakunnan alueella)
28,5 htv (elintarv.valvonta ja eläinlää-kintähuolto 25 + ELY ja yta 3,5; ELY-keskuksen osalta toiminta kahden maakunnan alueella)
14 htv
Järjestäjän ja tuottajan tehtävät - MELY- palvelukokonaisuus
Tuottajan tehtävät tarkastusten suorittaminen ja tarkas-tusraporttien laatiminen joko omana työnä ja/tai ostopalveluna (valtuute-tut tarkastajat)
näytteenotto ja näytteenottopöytä-kirjojen laatiminen joko omana työnä ja/tai ostopalveluna (valtuute-tut tarkastajat)
mahdollisuus ostopalveluihin eläin-lääkintäpalveluissa, joka ei kuiten-kaan voi olla erillinen viranomaisval-vonnasta, koska samat henkilöt teke-vät molempia tehtäviä
valmisteilla oleva eläinten hyvinvoin-tilaki antaa todennäköisesti jatkossa mahdollisuuden hankkia ostopalve-luna avustavien- ja asiantuntijatehtä-vien palvelua. Löytöeläinten hoito järjestetään jatkossakin todennäköi-sesti ostopalveluna.
laki määrittelee
Viranomaistehtävät: hallintopäätök-set oikeudesta palveluun (vuosi-loma, tuettu maksullinen lomitus, si-jaisapu, itse järjestetty lomitus)
tietoturvamääräysten noudattaminen ja soveltaminen
vahingonkorvausten käsittely
työsuojeluvalvonta, lomituskiellot
henkilöstöasioiden hoitaminen, palk-kojen valmistelu, laskutus, yhteistoi-mintaryhmän työskentely
lomituspalvelujen tuottami-nen omana ja/tai ostopalveluna tai yh-teistyössä muiden maakuntien kanssa
osa näytteenotosta ja mittauksista voi-daan tehdä ostopalveluina
Henkilötyövuodet 0 htv 0 htv 83,7 htv 0 htv
HUOMIOITAVAA • Maksajavirastotehtäviä ei voida siirtää liikelai-tokseen
• Euroopan parlamentinja neuvoston asetus(EU) N:o 1306/2013, Komission delegoitu asetus (EU) N:o907/2014 sekä Edus-kunnan maa- ja metsä-talousvaliokunnan lau-suma
Maakuntien välinen yhteistyö
Ulkopuolisia palveluntuottajia käy-tettäessä tulee heidän olla pääsään-töisesti tulevan Ruokaviraston val-tuuttamia. Maakunta ei itse pysty tä-män hetken lainsäädännön perus-teella antamaan valtuutusta.
Eläinsuojelu- ja eläintautipäivystys vaatii riittävän henkilöresurssin
Lomituspalvelupaikallisyksikön nykyi-sessä laajuudessa (Kouvola, Hamina, Kotka, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä, Iitti, Orimattila, Lahti ja entisen Ruot-sinpyhtään alue) henkilötyövuosia on yhteensä 83,7 htv, joka muodostuu seuraavasti: Lomitushallinto 6,5 htv
Lomituspalvelut Kymenlaakso 53,61 htv
Päijät-Häme 21,67 htv Uusimaa 1,92 htv
Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut Loppuraportti
Työryhmän kokoonpano: Frank Hering (koollekutsuja), Pertti Perttola, Visa Niittyniemi, Jukka Höytämö, Vesa Vanninen, Antti Pyysaari, Jouni Törrönen, Taina Ihaksi, Matti Konttinen, Hanna Lampinen, Lotta Vuorinen, Kauko Poikola
1 Tehtäväkokonaisuus
Kymenlaakson maakunnan tehtäviä on tarkasteltu alkuvaiheessa maakuntalain mukaisissa palvelukokonaisuuksissa. Erilliset raportit on laadittu alueidenkäytön, vesien- ja merenhoidon sekä vesi- ja kalatalouden palveluista. Valmistelun aikana maakunnan tehtäviin on lisätty myös luonnon monimuotoisuuden vaalimisen tehtävät. Em. palveluista on laadittu erilliset väliraportit (liitteenä). Jatkotyössä tarkastellaan kokonaisuutta, joka muodostuu edellä mainituista tehtävistä. Kyseisillä palveluilla on runsaasti yhdyspintoja ja siten on luontevaa, että ne järjestetään maakunnassa yhtenä kokonaisuutena. Kyseisten tehtävien järjestämisellä yhtenä kokonaisuutena saavutetaan merkittäviä synergiahyötyjä ja samalla voidaan välttää päällekkäisyyksiä organisaation eri osissa.
Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuden maakuntalain mukaiset tehtävät ovat kalatalous ja vesitalous, maakunnan suunnittelu ja maankuntakaavoitus, kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen, luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito, vesihuollon edistäminen ja suunnittelu, vesivarojen käytön ja hoidon sekä tulvariskien hallinnan tehtävät, alueelliset luonnonvaratehtävät ja huolehtiminen ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta, vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen sekä merialuesuunnittelu, ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu. Näihin tehtäviin liittyen hoidetaan kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä ja edunvalvontatehtäviä sekä muita maakunnan palvelukokonaisuudelle osoittamia tehtäviä.
Tämän asiakirjan lopussa on esitetty tehtäväkokonaisuuden osalta koontitaulukko palvelukokonaisuuksittain tehtävän merkityksen, yhteistyötarpeiden, lainsäädännöllisen pohjan sekä osaamisen tarpeen osalta.
2 Palvelujen keskeiset vaikutukset
Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuudella on ratkaiseva rooli maakunnan kestävän kehityksen edistämisessä. Tavoitteena on luoda vetovoimainen ja turvallinen asuinympäristö maakunnan asukkaille sekä kilpailukykyinen toimintaympäristö elinkeinoelämälle. Hyvällä ympäristöllä tarkoitetaan tässä samanaikaisesti luontoarvojen huomiointia, asumisviihtyvyyttä, liikennejärjestelmän toimivuutta ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Alueiden käytössä luodaan maankäytölliset edellytykset maakunnan kokonaisvaltaiselle kehittämistyölle. Palvelukokonaisuus on avainasemassa kestävän yhdyskuntarakenteen edistämisessä ja sillä on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä, ympäristöhaittojen ehkäisemisessä sekä ilmastonmuutoksen torjunta- ja sopeutumistyössä. Maakunnilla tulee olemaan keskeinen rooli kansainvälisten sopimusten ja tavoitteiden välittämisessä ja jalkauttamisessa.
Maankäytön palvelukokonaisuuden keskeisimmät lakisääteiset tehtävät ovat maakuntakaavan laadinta sekä alueidenkäyttöön ja -suunnitteluun liittyvät edistämis- ja valvontatehtävät. Alueidenkäytön suunnittelukenttä edellyttää yhteistyötä mm. aluekehitys-, liikenne- ja ympäristöviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1 § mukaan tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa.
Noin 25% Kymenlaakson pinta-alasta on merialuetta. Merialueiden käyttöä ohjataan tulevaisuudessa MRL:n mukaisesti merialuesuunnitelmien kautta. Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuden muodostaminen luo vahvan osaamispohjan merialuesuunnitelmien laadukkaalle ja tehokkaalle laadintatyölle. Lisäarvoa syntyy, kun sekä maa-alueet että vesialueet suunnitellaan ja niiden käyttöä ohjataan keskitetysti.
Vesistöillä on merkittävä positiivinen vaikutus Kymenlaakson vetovoimaisuuteen. Itäinen Suomenlahti, Kymijoki, Pohjois-Kymenlaakson järvet sekä lukuisat pienet vesistöt ovat tärkeitä alueen virkistyskäytön, matkailun sekä houkuttelevan asuinympäristön kannalta. Vedet ovat myös tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä. Vesistöjen tila on parantunut viime vuosikymmeninä, mutta edelleen useat vesistöt kärsivät muun muassa rehevöitymisestä. Vesistöihin kohdistuu myös uusia paineita ja ilmastonmuutos edellyttää uusien vesiensuojelutoimenpiteiden käyttöönottoa. Maakunnan lakisääteisenä tehtävänä on huolehtia vesien- ja merenhoitolaissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
Kymenlaaksossa on hyvät ja runsaat pohjavesivarat Salpausselillä, jonne myös ihmistoiminta on keskittynyt. Monin paikoin pohjavedessä on havaittavissa ihmistoiminnan vaikutuksia. Asukkaiden ja yritysten vedenhankinnan kannalta puhtaat pohjavedet ja toimiva vesihuolto on elintärkeää. Tulevaisuudessa haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsy maaperään ja vesiin tulee ehkäistä.
Vesitalouden palvelukokonaisuus pitää sisällään mm. vesistöjen säännöstelyt, tulvariskien hallinnan, hydrologisen seurannan, rajavesistötehtävät ja peruskuivatukseen liittyvät tehtävät. Kymijoen ja rannikon tulvariskien hallinnassa tärkeimmät painopisteet ovat tulvariskien jatkuvan tietoisuuden ylläpitäminen sekä valmiuden parantaminen, jossa valmiusharjoitusten merkitys on suuri ja yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa on ratkaisevan tärkeää. Ilmastonmuutos tulee lisäämään tarvetta varautua tulva- ja kuivuustilanteisiin. Tulvariskien hallintasuunnittelu ja hallintatyö yleensäkin mukaan lukien Kymijoen hyydetulvien torjuntatyöt (räjäytykset) ovat osa tätä kokonaisuutta.
Kalataloustehtäviin sisältyvät kokonaisuuksina EU-kalastuksenvalvonta, kalatalouden elinkeinojen rahoittaminen ja edistäminen, vapaa-ajankalastuksen kehittäminen ja kalavarojen hoito sekä kalavesien hoidon palvelut. Tehtäviin sisältyy merkittävä määrä lainsäädännön toimeenpanoon ja valvontaan liittyviä tehtäviä. EU-kalastuksenvalvonnan tehtävänä on huolehtia EU:n kalastuslainsäädäntöön kuuluvista valvontatehtävistä, mm. Itämeren kalastuskiintiöiden käyttöön liittyvästä valvonnasta. Kalatalouden elinkeinojen rahoittamisen ja edistämisen päätyökaluna toimii Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kautta jaettavat investointi- ja kehittämistuet. Vapaa-ajankalastuksen kehittämisen ja kalavarojen hoidon sektorilla kalastuslain toimeenpano on keskeisessä asemassa. Kalavesien hoidon palvelut kattavat mm. yleisen kalatalousedun valvonnan ja kalataloudelliset kunnostukset.
Vesihuoltoon liittyvät ohjaus- ja kehittämistehtävät kohdistuvat tulevaisuudessa yhä enemmän varautumiseen ja poikkeustilanteiden hallinnan parantamiseen sekä haitallisten aineiden muodostamien uhkien sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien haitallisten muutosten torjumiseen. Vesihuolto
tulee kytkeä selvemmin osaksi bio- ja kiertotaloutta. Kaavoituksessa ja suunnittelussa tulee vahvistaa valuma-aluepohjaista ajattelua. Myös veden taloudelliseen käyttöön ja siihen liittyvään yritystoiminnan ohjaukseen tulee löytää tehokkaita toimintatapoja esimerkiksi viennin vahvistamiseksi.
3 Asiakkaat ja yhteistyökumppanit
Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuden asiakaskäsite on laaja.
Maankäyttöpalveluita tarjotaan lähtökohtaisesti kaikille maakunnan asukkaille ja toimijoille. Maakuntakaavan laadinnan kannalta asiakkaaksi voidaan katsoa kaikki kaavaprosessin osalliset. Osallisia ovat ne, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Maankäytön ohjaus- ja edistämistehtävillä tavoitellaan myös maakunnan yleisiä etuja. Nimetyn asiakkaan määrittely on vaikeaa, kun toiminnalla edistetään luontoarvoja, ympäristön laatua, vesien puhtautta, toimivaa liikennejärjestelmää tai elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Toiminnan välittömät vaikutukset koskevat Kymenlaakson asukkaita, mutta vaikutuksia, asiakkaita ja yhteistyökumppaneita on myös erittäin runsaasti maakuntarajojen ulkopuolella.
Maakunnan tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Kymenlaakson kunnat. Kunnat tarvitsevat maakunnalta tukea ja asiantuntemusta tehtävissään ja toisaalta kunnissa on paras asiantuntemus paikallisista tarpeista ja tavoitteista. Kuntien rooli korostuu erityisesti alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa ja sitä kautta kunnilla on huomattavan suuri vaikutus siihen, millaiseksi maakuntien ympäristö kehittyy. Maakunnan ja alueen kuntien sujuvalla yhteistyöllä on ratkaiseva merkitys tavoiteltaessa hyvää ympäristöä.
Maankäyttöpalveluiden tehtäväalalla on merkittäviä kytkentöjä valtion viranomaisten toimialaan ja tehtäviin. Keskeisiä sidosryhmiä ovat muun muassa eri ministeriöt, perustettava valtion lupa- ja valvontavirasto LUOVA, Suomen ympäristökeskus, Liikennevirasto, Metsähallitus ja Museovirasto.
Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on tulevaisuuden maakuntien lakisääteinen tehtävä, joka tulee tehdä Maankäyttö- ja ympäristöpalveluiden ja Liikennepalveluiden yhteistyönä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on tärkeä toiminta-alue Maankäyttö- ja ympäristöpalveluiden palvelukokonaisuuden sisällä. Koska alueiden käytön suunnittelu ja aluekehitystyö ovat vahvassa vuorovaikutuksessa, tulee varmistua, että yhteistyö aluekehityspalveluiden kanssa on saumatonta ja tehokasta.
Vesi- ja kala-asioissa tärkeimpiä ulkoisia asiakkaita ovat alueen asukkaat ja toiminnanharjoittajat, kalatalousalueet ja osakaskunnat, alueelliset neuvontajärjestöt, kuntien ympäristönsuojelu, kaavoitus, rakennusvalvonta ja elinkeinoyhtiöt, vesihuoltolaitokset sekä useat yhdistykset ja kansalaisjärjestöt. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Kymijoen vesistöalueen ja Suomenlahden rannikon sekä Vuoksen vesistöalueen maakunnat. Valtakunnallisista toimijoista SYKE, LUKE, Kalatalouden Keskusliitto (KKL), Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK) ja Metsäkeskus ovat ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön lisäksi tärkeitä yhteistyökumppaneita.
Yhteistyötä on tarpeen tehdä maakunnan sisäisen yhteistyön ja rajapintojen lisäksi myös kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
4 Toiminnan järjestämistapa
4.1 Maakunnan itse järjestämät palvelut ja yhteistyössä muiden maakuntien kanssa toteutettavat palvelut
Maankäytön suunnittelun ja ohjauksen tehtävät maakunta järjestää itse, samoin kuin kuntien maankäytön suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen edistämistehtävät.
Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämistehtävät vaativat biologista ja alueellista osaamista ja se tulee järjestää maakuntaan. Luonnonsuojeluohjelmien toteutukseen liittyviä muita tehtäviä on järkevä tehdä yhteistyössä muiden maakuntien kanssa.
Vesi- ja kala-asioissa on tehtäviä, jotka luonnonmaantieteen vuoksi on hoidettava yhtä maakuntaa laajemmalla alueella ja tehtäviä, jotka kannattaa hoitaa yhdessä muiden kanssa osaamisen ja tehokkaan resurssien käytön vuoksi. On myös joitakin tehtäviä, jotka ovat hoidettavissa yhden maakunnan alueella. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta hoidetaan nykyisin keskitetysti Päijänteen ja Kymijoen sekä Vuoksen ja Saimaan säännöstelytehtäviä. Samoin rajavesistötehtäviä ja tulvariskien hallinnan koordinointitehtäviä on keskitetty ELY-keskukseen. Kyseiset tehtävät on jatkossakin järkevää hoitaa yhteistyössä ja yhteisillä resursseilla ko. alueiden maakuntien kesken.
Vesienhoidon suunnitteluun liittyy tehtäväkokonaisuuksia, joita on järkevää tehdä kaikissa maakunnissa. Esimerkiksi alueellisen vesienhoidon yhteistyön järjestäminen ja toimenpideohjelman laatiminen on perusteltua tehdä maakunnittain samoin kuin asiantuntemus vesien tilaan liittyen. Sen sijaan laajan lakisääteisien vesienhoitoalueen ja merenhoidon yhteistyö, koordinointi ja asiakirjojen valmistelu on järjestettävä suuralueittain.
Vesi- ja kala-asioiden yhteistyötä maakuntien välillä on perusteltua järjestää usealla tasolla. Tehokkaan resurssien ja osaamisen käytön kannalta yhteistyötä tulee tehdä osassa tehtävissä lähimaakuntien kanssa ja osassa tehtävissä vesistöaluekokonaisuuksina laajan maakuntajoukon kanssa. Kaakkois-Suomen vesistö- ja kalatalousasiantuntijoiden osaaminen liittyy erityisesti Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan vesien erityiskysymyksiin.
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnointi sekä EU-kalastuksenvalvonta säädetään näillä näkymin hoidettavaksi keskitetysti yhdestä maakunnasta ja tehtävät mahdollisesti katetaan valtion määrärahoista.
Hallinnon sujuvuuden, voimavarojen tehokkaan käytön ja hyvän asiakaspalvelun kannalta on ensi arvoisen tärkeää, että maakuntien ja valtion eri viranomaisten välisellä avoimella yhteistyöllä ja verkostoitumisella varmistetaan osaamisen jakaminen, yhteen sovitetut prosessit, tietovarantojen ja tietojärjestelmien yhteiskäyttö sekä tarvittavan tiedon esteetön siirto.
4.2 Organisaatio
Alueidenkäytön, vesien- ja merenhoidon sekä vesi- ja kalatalouden palvelut on perusteltua organisoida yhtenä kokonaisuutena. Mahdollista on, että tehtävät jaetaan alueidenkäytön ja vesi- ja kala-asioiden ryhmiin. Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämisen- ja vesihuollon asioiden sijoittuminen tulisi tällöin pohtia erikseen tehtäväkokonaisuuksien ja resurssien pohjalta.
Alueiden käytön suunnittelun keskeisenä tavoitteena on MRL:n mukaan edistää kokonaisvaltaisesti luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä sekä ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä. Näin olleen olisi perusteltua sisällyttää luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämistehtävät osaksi alueidenkäytön kokonaisuutta mikäli maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuus jaetaan kahteen ryhmään. Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut on luontevaa sijoittaa tulevan maakuntaviraston konsernihallinnon alaiseksi omaksi järjestämisyksiköksi, joka on mahdollista sijoittaa myös liikennepalveluiden kanssa yhteiseksi yksiköksi.
Tehtävät ovat suurimmalta osalta viranomaisluonteisia, mutta niissä on myös puhtaita edistämis- ja toteuttamistehtäviä. Tehtävien luonteen vuoksi ne tulisi organisoida järjestämisvastuulla.
Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuteen liittyvät työtehtävät, vuorovaikutus ja osallisuusprosessit ja muu sidosryhmäyhteistyö edellyttävät liikkumista työntekijöiltä. Palvelukokonaisuuden asiantuntijatehtäviä voidaan toteuttaa fyysisestä sijainnista riippumatta. Kustannustehokkuutta tulee edistää tarjoamalla nykyaikaiset etätyö- ja kommunikaatiotyökalut.
5 Talous- ja henkilöstöresurssit
Nykyiset maakunnan liiton ja ELY-keskusten Kymenlaakson alueelle kohdistamat työpanokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Useita tehtäviä on hoidettu Kymenlaakson ja Etelä-karjalan alueella ja kalataloustehtäviä sekä eräitä muita tehtäviä on hoidettu keskitetysti selvästi laajemmalla alueella. Taulukossa on esitetty myös henkilövoimavaratarve, jos kaikki keskittämiseen liittyvät synergiat purkautuvat ja Kymenlaakso joutuu järjestämään tehtävät yksin.
Tehtävät nykyinen htv
htv tarve, jos ei maakuntien yhteistyötä
Ostopalvelut € / vuosi
htv € htv €
Alueidenkäyttötehtävät
Maakuntakaavoitus ja merialuesuunnittelu (ml. kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja edunvalvonta)
6 375 000 maakunta järjestää itse 70 000
Alueiden käytön edistämistehtävät 3 187 500 maakunta järjestää itse
Liikennejärjestelmäsuunnittelu 1 62 500 maakunta järjestää itse
Alueidenkäyttötehtävät yhteensä 10 625 000 € 10 625 000 € 70 000 €
Luonnonsuojelutehtävät
Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämistehtävät
1,5 93 750 € 3 187 500 € 50 000 €
Vesien- ja merenhoidon tehtävät
Pintavesien tila-arviot ja seuranta 0,7 43 750 1 62 500 Seuranta: 150 000
Pohjavesien tila-arviot ja seuranta 0,7 43 750 0,7 43 750 Seuranta: 10 000, Rakenneselvitykset: 20.000
Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman laatiminen
0,4 25 000 0,7 43 750 -
Vesienhoidon koordinointi 0,5 31 250 0,7 43 750 -
Toimenpideohjelman toteutus ja seuranta (sis. lausunnot ja aktiivinen vaikuttaminen, ym.)
1,4 87 500 2,1 131 250 Vesistökunnostukset: 50 000, Pohjavesialueiden suojelusuunnittelu: 20 000
Osallistuminen Suomen merenhoitosuunnitelman laatimiseen ja toteutukseen
0,3 18 750 0,3 18 750 -
Vesien- ja merenhoito yhteensä 4 250 000 € 5,5 343 750 € 250 000 €
Vesitalouden tehtävät
Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta 1,8 112 500 2 125 000 110 000
Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät
2,2 137 500 3 187 500 80 000
Peruskuivatus ja ojitus 0,8 50 000 1 62 500 20 000
Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus 0,6 37 500 1 62 500 100 000
Vedenhankinnan ja vesihuoltolain tehtävät 0,6 37 500 1 62 500 20 000
Pohjavesiin liittyvät ohjaustehtävät 0,1 6 250 0,2 12 500 20 000
Vesitalous yhteensä 6,1 381 250 € 8,2 512 500 € 350 000 €
Kalatalouden tehtävät
Yleisen kalatalousedun valvonta 0,7 43 750 1 62 500 Kalatalousmaksut 350 000 (toiminnanharjoittajilta)
Kalastuslain toimeenpano 0,5 31 250 1 62 500
Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen
0,2 12 500 0,5 31 250 Kalataloudelliset kunnostusvarat 50 000
EMKR:n hallinnointi ja EU-kelastuksenvalvonta Yhteen maakuntaan keskitettävät tehtävät
Kalatalous yhteensä 1,4 87 500 € 2,5 156 250 €
Maankäyttö- ja ympäristöpalvelut yhteensä 23 1 437 500 € 29,2 1 825 000 € 770 000 €
6 Vaikutusten arviointi
Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuus vaikuttaa suoraan alueen elinvoimaisuuteen ja ympäristön laatuun. Suunnittelulla luodaan erillislainsäädännön mukaisesti edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.
Luomalla maakuntatasolle uusi laaja-alaisen osaamisen toimija voidaan kehittää palveluiden kustannustehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Tämä edellyttää, että maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuden henkilö- ja osaamisresurssit on mitoitettu tarkoituksenmukaisesti siten, että on mahdollista luoda tehokas ja joustava poikkitieteellinen osaamiskeskittymä, joka toimii yhteistyössä lähialueen muiden toimijoiden kanssa.
Maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuus muodostaa noin 23 henkilöntyövuoden kokonaisuuden. Vesi- ja kala-asioita on keskitetty voimakkaasti ELY-keskuksissa. Keskitettyjen tehtävien hoitaminen jokaisessa maakunnassa lisää tarvetta varmistaa erityisosaaminen lisäresursseilla. Maakuntien välisellä yhteistyöllä lisäresursoinnin tarvetta voidaan pienentää. Osaa tehtäviä on välttämätöntä hoitaa yhteistyössä, kuten esimerkiksi Päijänteen ja Kymijoen säännöstelyn hoito. Yhteistyöalueiden muodostaminen tiettyjen tehtäväkokonaisuuksien osalta on sekä osaamisen että resurssien kannalta järkevää.
Erityisosaamista vaativiin tehtäviin ei ole juurikaan henkilöitä vapailla markkinoilla. Kyky hoitaa erityistehtäviä edellyttää pitkää kokemusta ko. tehtävistä. Aluetuntemus on välttämätöntä maankäyttö- ja ympäristöpalvelukokonaisuuden asiantuntijatehtävissä. Näin ollen perusasiantuntemus tulee järjestää maakunnan itse ja tarvittaessa osaamista voidaan täydentää ostopalveluilla.
Palvelukokonaisuudet
Merkitys maakunnan kannalta
Kriittiset yhteistyötarpeet Tehtävän lainsäädännöllinen pohja
Osaamisen tarve
Alueidenkäytön palvelut Maakuntasuunnitelma • Aluerakenteeseen ja maankäyttöön
liittyvien pitkän aikavälin linjausten esittäminen
Maakunnan suunnittelun kokonaisuuteen kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava sekä maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet osoittava maakuntaohjelma. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan aluerakenteen tavoiteltu kehitys.
Aluekehityksen ja aluesuunnittelun vuoropuhelu
Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (jatkossa maakuntalaki)
Tehtävä edellyttää maakunnan alue- ja toimintaympäristötuntemusta sekä poikkitieteellistä asiantuntemusta.
Maakuntakaavoitus • Maakuntakaavan laatiminen • Selvitysten laatiminen • Maakuntakaavan pitäminen ajan tasalla • Maakuntakaavan kehittäminen • Maakuntakaavan seuranta • Maakuntakaavan toteutumisen
edistäminen
Alueidenkäytön suunnittelun ylin taso. Ohjaa kuntakaavoitusta ja ratkaisee alueellisesti valtakunnallisia ja maakunnallisia alueidenkäytön yhteensovittamisen tarpeita.
Sidosryhmäyhteistyö maakunnassa Ministeriötason valtakunnallisten asioiden yhteistyö
Maankäyttö- ja rakennuslaki Kaavan laatijalla tulee olla suunnittelutehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus (MRA 3 §) Tehtävä edellyttää maakunnan alue- ja toimintaympäristötuntemusta sekä poikkitieteellistä asiantuntemusta.
Vaikutusten arvioinnit, SOVA • Maakuntakaavoituksen vaikutusten
arviointi • Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi
Kestävän kehityksen edistäminen aluesuunnittelussa ja aluekehityksessä
Sidosryhmäyhteistyö maakunnassa
Maankäyttö- ja rakennuslaki Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien
Tehtävä edellyttää ympäristöalan ja siihen liittyvän lainsäädännön tuntemusta sekä maakunnan
• Maakuntastrategian vaikutusten arviointi (jatkossa)
• Muut mahdolliset vaikutusten arvioinnit
Kansalaisyhteiskunnan toteuttaminen
ympäristövaikutusten arvioinnista
alue- ja toimintaympäristötuntemust
a.
Merialuesuunnittelu • aluevesien ja talousvyöhykkeen
alueidenkäytön suunnittelu • yhteensovitetaan energia-alojen,
meriliikenteen, kalastuksen ja vesiviljelyn, matkailun, virkistyskäytön sekä ympäristön säilyttämisen, suojelun ja parantamisen tarpeita.
Turvaa yritysten toiminnan edellytyksiä ja asukkaiden tarpeet merialueiden monipuoliseen käyttöön.
Suomenlahden merialuesuunnitelma tehdään yhdessä Uudenmaan maakunnan kanssa. Kytkeytyy voimakkaasti meren tilaan ja merenhoidon suunnitteluun. Valtakunnallinen merialuesuunnittelun koordinaatioryhmä.
Maankäyttö- ja rakennuslaki Tehdään alueidenkäytön ja merenhoidon asiantuntijoiden ylimaakunnallisena yhteistyönä.
Liikennejärjestelmäsuunnittelun organisointi • käsitellään kokonaisuutena liikenteen,
maankäytön, palvelurakenteen ja elinkeinotoiminnan synnyttämää liikennetarvetta, eri ihmisryhmien liikkumistarpeita ja kulkutapoja sekä tavaroiden kuljetusmuotoja, liikenneverkkoa ja liikkumisen palveluita, liikenneturvallisuutta sekä vaikutuksia ja rahoitustarvetta
Toimiva, turvallinen ja kestävä liikkuminen ja liikennejärjestelmä
Maakunnan liikennepalvelut Valtakunnallisen ja maakunnallisen liikennejärjestelmätyön yhteensovittaminen ja jalkauttaminen
Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (jatkossa laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä)
Tehtävä edellyttää liikennesuunnittelun ja -politiikan tuntemusta sekä maakunnan alue- ja toimintaympäristötuntemust
a
Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyvien laaja-alaisten suunnitelmien laadinta
Kestävän kehityksen edistäminen aluesuunnittelussa ja aluekehityksessä
Sidosryhmäyhteistyö maakunnassa
Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista
Tehtävä edellyttää maakunnan alue- ja toimintaympäristötuntemusta sekä poikkitieteellistä asiantuntemusta.
Alueidenkäytön suunnittelun ja liikenteen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja edunvalvonta
Maakunnan edunvalvonta kansallisessa ja
Kansallisella tasolla ministeriöyhteistyö ja
Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista
Tehtävä edellyttää kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön ja
kansainvälisessä toimintaympäristössä
ylimaakunnallinen suunnitteluyhteistyö Kansainväliset yhteistyöverkostot (mm. Itämeri- ja lähialueyhteistyö, EU-yhteistyö, CPMR, VASAB, merialuesuunnittelun kv-yhteistyö)
Maankäyttö- ja rakennuslaki lainsäädännön tuntemusta sekä kielitaitoa. EU-politiikan ja yhteistyöverkostojen tuntemus korostuu.
Maankäytön suunnittelun edistäminen • kaavaohjaus, päätösten seuranta
Edistetään suunnitteluprosessien hallintaa Turvataan vuorovaikutus ja oikeudellisten näkökohtien huomiointi Ylläpidetään oikeusvaltion periaatteiden toteutumista, ennakoitavuutta ja kansalaisten edellytyksiä luottaa viranomaistoimintaan
Maankäyttö- ja rakennuslaki Hyvät valmiudet antaa tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus. Hyvä lainopillinen osaaminen, toimintaympäristön tuntemus, poikkitieteellistä asiantuntemusta.
Rakennustoimen järjestämisen edistäminen • tuki kunnalle rakentamisen
viranomaisohjauksen järjestämisessä, tuki rakennusvalvonnalle
Maankäyttö- ja rakennuslaki Hyvät valmiudet antaa tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus. Hyvä lainopillinen osaaminen, toimintaympäristön tuntemus, tietämys rakennusalasta.
Kuntien kehittämiskeskustelut
Maankäyttö- ja rakennuslaki Hyvät valmiudet antaa tehtävään soveltuva
korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus. Hyvä lainopillinen osaaminen, toimintaympäristön tuntemus, poikkitieteellistä asiantuntemusta.
Valvonta, että vaikutuksiltaan valtakunnalliset ja maakunnalliset asiat tulevat huomioiduiksi kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa maankäytössä
Maankäyttö- ja rakennuslaki Hyvät valmiudet antaa tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto ja tehtävän vaativuuden edellyttämä riittävä kokemus. Hyvä lainopillinen osaaminen, toimintaympäristön tuntemus, poikkitieteellistä asiantuntemusta (esim. liikenne, luonto, kulttuuriympäristö, talous).
Palvelukokonaisuudet
Merkitys maakunnan kannalta
Kriittiset yhteistyötarpeet Tehtävän lainsäädännöllinen pohja
Osaamisen tarve
Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistämisen palvelut Rauhoitettujen eläinten aiheuttamien vahinkojen korvaukset
Vahinkoja kärsineille järjestetään asiamukaiset ja säädetyt korvaukset
Paikallinen maataloussihteeri arvioi vahingot
Hyvät valmiudet tehtävään antaa esim. biologin koulutus
Natura-alueiden hoidon ja käytön suunnittelu: • Maakunta osallistuu luonnonsuojelulailla
toteutettavien Natura-alueiden hoidon ja käytön yhteistyöhön, muun muassa Natura-alueiden hoito- ja
Ympäristöministeriö, SYKE, Luonnontieteellinen keskusmuseo, muut kasvi- ja eläintieteelliset museot, Metsähallitus, LUOVA, LUKE, vapaaehtoisjärjestöt kuten
Luonnonsuojelulaki
käyttösuunnitelmien laatimiseen, Natura-alueiden yleissuunnitteluun ja tilan arviointiin (NATA). Osallistumalla suojelualueiden hoidon- ja käytön suunnitteluhankkeisiin, maakunta edistää maakuntakaavassa, -ohjelmassa ja -suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden toteuttamista
BirdLife Suomi, Suomen Perhostutkijain Seura, Maailman Luonnon Säätiön Suomen Rahasto (WWF), Suomen metsäkeskus, metsänhoitoyhdistykset, kunnat, seurakunnat, maanomistajat, metsäteollisuus
Hoidon ja käytön suunnittelu-, toimeenpano- ja järjestämistehtävät • Natura- alueet, joita ei toteuteta
luonnonsuojelulain nojalla perustettavilla luonnonsuojelualueilla,. Toteutuskeinot on määritelty aluekohtaisesti valtioneuvoston päätöksissä, joilla alueiden ehdottamisesta tai ilmoittamisesta EU:n komissiolle on päätetty.
Vesilaki (vesi- ja jokialueet, eräät ranta-alueet) Maa-aineslaki Maankäyttö- ja rakennuslaki (harjualueet) Maatalouden tukijärjestelmät (maatalousympäristöt ja perinnebiotoopit).
Luonnonsuojelun hoitotötyöt • Erilaisten yhteistyö- ja
kehittämishankkeiden ja sopimusjärjestelyjen kautta yhteistyössä alueen toimijoiden (kuntien, maanomistajien, yhdistysten, viljelijöiden ja muiden yrittäjien) kanssa. Vesialueilla olevien Natura-alueiden hoidon ja käytön suunnittelu liittyy muuhun maakunnalliseen suunnitteluun sekä vesipuitedirektiivin mukaiseen vesien- ja merenhoidon suunnitteluun, mikä myös on maakunnan tehtävänä.
Vesipuitedirektiivi Maankäyttö- ja rakennuslaki (Merenhoidon suunnittelu)
Uhanalaistietojen ja luontotyyppitiedon tietovarantojen tiedon tuottaminen ja tietovarantojen ylläpito. • -Natura-alueiden ja
luonnonsuojelualueiden hoidon ja käytön suunnittelun ja järjestämisen osalta SAKTI- ja SASS-järjestelmien sekä lajitietojärjestelmien käyttöä yhteistyössä muiden toimijoiden kuten Suomen ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen kanssa.
Palvelukokonaisuudet
Merkitys maakunnan kannalta
Kriittiset yhteistyötarpeet Tehtävän lainsäädännöllinen pohja
Osaamisen tarve
Vesien- ja merenhoidon palvelut A. Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta • Maakunnan toteuttama seuranta
valtakunnallisten linjausten mukaisesti • Seurannan hankinta • Vesienhoidon tarpeiden huomioon
ottaminen toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailussa
Tietoa pinta- ja pohjavesien laadusta ja muutoksista tarvitaan päätöksenteon tueksi mm. yritysten lupa-asioissa ja alueidenkäytössä, virkistyskäytössä sekä vedenhankinnassa tai vesistökunnostuksissa.
Tehtävän ohjaus YM:stä ja SYKEstä, soveltaminen yhteistyössä muiden maakuntien kesken. Hankinta yhdessä muiden maakuntien kanssa. Maakunnan oman seurannan ja ympäristölupien mukaisen vaikutustarkkailun (velvoitetarkkailu). yhteensovittaminen LUOVAn ja kuntien kanssa.
Vesien- ja merenhoitolaki ja asetus
Seurantaohjelman laatiminen edellyttää vesientilan ja pohjavesien alueellista asiantuntemusta. Seuranta on perusteltua hankkia maakuntaa suuremmilla alueilla. Hankinta yhden maakunnan alueella edellyttää enemmän resursseja.
B. Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi • Tilan arviointi seuranta- ja
tarkkailutulosten perusteella • Tilaan vaikuttavien riskien tunnistaminen
(padot, perkaukset, piste- ja hajakuormitus)
• Pintavedet ekologinen tila (erinomainen/hyvä/tyydyttävä/välttävä/h
Tietoa pinta- ja pohjavesien tilasta tarvitaan päätöksenteon tueksi mm. yritysten lupa-asioissa ja alueidenkäytössä, virkistyskäytössä sekä vedenhankinnassa tai
Tehtävän ohjaus YM:stä ja SYKEstä, SYKE tuottaa osan luokituksen lähtötiedoista. yhteensovittaminen maakuntien kesken. Tiedot kootaan vesienhoitoalueella
Vesien- ja merenhoitolaki ja asetus
Tehtävä edellyttää laaja-alaista vesistö- ja pohjavesialuekohtaista asiantuntemusta alueen pinta- ja pohjavesistä ja niihin kohdistuvista riskeistä.
uono) ja kemiallinen tila (hyvä/hyvää huonompi)
• Pohjavedet kemiallinen tila (hyvä/huono), määrällinen tila (hyvä/huono)
vesistökunnostuksissa. Tietoa tarvitaan myös toimenpidetarpeita (kunnostus, suojelu) varten.
laadittavaan vesienhoitosuunnitelmaan.
C. Toimenpideohjelman laatiminen • Toimenpiteiden suunnittelu vesien
tilatavoitteiden saavuttamiseksi eri sektoreille
• Toimenpiteiden vaikutusten ja kustannusten arviointi
Maakunnan asukkaat, toiminnanharjoittajat, vesialueiden omistajat, matkailuyritykset, vesilaitokset yms. tahot saavat tietoa pinta- ja pohjavesien kunnostus- ja suojelutarpeista.
Tehtävän ohjaus YM:stä ja SYKEstä, yhteensovittaminen maakuntien kesken. Yhteys oman alueen vesistöjen ja pohjavesien käyttäjiin ja toiminnanharjoittajiin ensiarvoisen tärkeä osa suunnittelua. Tiedot kootaan vesienhoitoalueella laadittavaan vesienhoitosuunnitelmaan.
Vesien- ja merenhoitolaki ja asetus
Tehtävä edellyttää alueellista pinta- ja pohjavesien suojelun ja kunnostuksen tarpeen asiantuntemusta sekä kuormitusta ja riskejä aiheuttavien lähteiden tuntemusta.
D. Toimenpideohjelman toteutus ja toteutumisen seuranta • Vesistöjen kunnostus • Vesiensuojeluhankkeiden edistäminen ja
rahoittaminen • Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat • Pohjavesitutkimukset/rakenneselvitykset • Lausunnot lupa-asioissa (VesiL, YSL, MRL) • YVA-prosessit • Toimenpiteiden toteutuksen seuranta
Puhdasta pohjavettä tarvitaan yhdyskuntien ja elintarvikeyritysten vedenhankinnan tarpeisiin. Puhtaat vedet lisäävät alueen vetovoimaa ja parantavat aluetta asuin- ja vapaa-ajanympäristönä sekä yritysten sijoittumispaikkana.
Toimenpiteiden rahoitus erilaisia rahoitusvälineitä hyödyntäen maakunnan sisällä. Muun rahoituksen hankkiminen vesistöjen käyttäjiltä, kunnilta, säätiöiltä, EU:sta yms. Vesistöjen omistajilla ja käyttäjillä sekä kuormittajilla keskeinen rooli toimenpiteiden toteutuksessa. Yhteistyö LUOVAn kanssa lupien käsittelyssä, valvonnassa ja YVA-prosesseissa. Yhteistyö alueidenkäytön suunnittelun
Vesien- ja merenhoitolaki ja asetus
Tehtävä edellyttää alueellista pinta- ja pohjavesien suojelun ja kunnostuksen tarpeen asiantuntemusta sekä kuormitusta ja riskejä aiheuttavien lähteiden sekä kunnostusmenetelmien tuntemusta. Osa kunnostustyöstä on erityisosaamista vaativaa ja yhteistyö usean maakunnan kesken on perusteltua. Osa tehtävistä edellyttää vahvaa alueellista vesistöjen ja
kanssa maakunnan sisällä ja kunnissa.
pohjavesialueiden tuntemusta.
E. Vesienhoidossa tarkasteltavien pinta- ja pohjavesialueiden tietojen ylläpitäminen • Luokiteltavien ja seurattavien järvi-, joki ja
merivesimuodostumien määrittely • Pohjavesialueiden rajaus ja määrittely
Perustieto pinta- ja pohjavesistä niiden tilan arviointia varten. Asukkaat ja toiminnanharjoittajat saavat ajantasaista tietoa mm. pohjavesialueiden rajauksista.
Tehtävän ohjaus YM:stä ja SYKEstä, soveltaminen yhteistyössä muiden maakuntien kesken
Vesien- ja merenhoitolaki ja asetus
Tehtävä edellyttää vesientilan ja pohjavesien alueellista asiantuntemusta.
F. Merenhoidon suunnittelu • Osallistuminen Suomen merialueita
koskevan merenhoitosuunnitelman laadintaan ja toimeenpanoon
Maakunnan rannikkovesien erityispiirteiden ja -tarpeiden huomioiminen Suomen merenhoitosuunnitelmassa.
Valmistelu ja toteutus YM-vetoisesti ja yhteistyössä eri ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja intressitahojen sekä rannikon maakuntien kanssa.
Vesien- ja merenhoitolaki ja asetus
Tehtävä edellyttää vesienhoidonsuunnittelu- ja rannikkovesi-asiantuntemusta.
Palvelukokonaisuudet
Merkitys maakunnan kannalta
Kriittiset yhteistyötarpeet Tehtävän lainsäädännöllinen pohja
Osaamisen tarve
Vesitalouden palvelut
Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta • Tulvariskien hallinnan suunnittelu • Operatiivinen tulvantorjunta • Kymijoen hyydöntorjunta
Varmistaa turvallisen asumisen ja liike-elämän toimintaedellytyksiä etenkin rannikolla ja Kymijoella
Sisäisäiset yhteistyötarpeet alueidenkäytön ja pelastustoimen kanssa. Muiden maakuntien kanssa tulee koordinoida Kymijoen vesistön tulvariskien hallintatyötä. Mm. Kunnat, vesilaitokset, sähkölaitokset, vesivoimatuottajat ja teollisuus tärkeitä yhteistyötahoja.
Laki ja asetus tulvariskien hallinnasta, Maankäytö- ja rakennuslaki, vesilaki sekä ympäristönsuojelulaki
Vesitalouden tehtävien kokemusta ja asiantuntemusta sekä monitahoisen vaikutuskentän hallinta.
Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät • Vesistöjen säännöstely/
Päijänne/Kymijoki/ Saimaa/Vuoksi ym. • Seuranta- ja kalatalousvelvoitteet • Lupien hallintaan liittyvät sopimukset
Operatiivisella säännöstelyllä huolehditaan vesimäärien toteutuksesta lupien määräämällä tavalla mahdollisimman hyvin erilaisia vesistön käyttömuotoja palvellen ja poikkeustilanteita halliten. Maakunnalla on velvollisuus huolehtia hallinnoimistaan vesiluvista velvoitteineen.
Vesistöjen laajuudesta johtuen yhteistyö on välttämätöntä vaikutusalueen maakuntien kanssa. Poikkeustilanteiden ja sijaisjärjestelyiden mahdollistamiseksi operatiivista säännöstelytoimintaa tulee tehdä yhteistyössä Kymijoen ja Päijänteen sekä Saimaan ja osalta Vuoksen osalta. Rajavesistötehtävät edellyttävät yhteistyötä koko itärajan maakuntien kanssa.
Valtiolta maakunnille siirtyvät vesioikeudelliset luvat velvoitteineen, Vesilaki, Suomen ja Venäjän väliset valtiosopimukset
Säännöstelytehtävien vesitaloudellinen hallinta, velvoitteisiin liittyvä luonnontaloudellinen asiantuntemus, lupien hallintaan liittyvä vesioikeudellinen osaaminen sekä rajavesiyhteistyöhön liittyvä kokemus kansainvälisestä vesiyhteistyöstä.
Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus • Kulkuesteiden poistaminen • Elinympäristökunnostukset • Säännöstelyjen
muuttaminen/tarkistaminen
Lisää kalojen ja muun vesiympäristön monimuotoisuutta ja elinvoimaa virtavesissä. Merkittävin kohde Kymijoki, mutta myös pienemmät joet ovat arvokkaita. Lisää alueen vetovoimaa ja luontomatkailun mahdollisuuksia. Säännöstelyjen tarkistamisella vastataan muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin ja vastataan muuttuviin asukkaiden ja yritysten tarpeisiin.
Tehtävä liittyy läheisesti vesienhoitotyöhön ja kalatalouteen. Säännöstelyjen kehittäminen edellyttää maakuntien kesken tehtävää yhteistyötä suurimmissa vesistöissä. Tehtävät vaativat erityisosaamista, mistä syystä yhteistyö muiden maakuntien kanssa on tarpeen. Jokainen maakunta ei yksin voi ylläpitää osaamista. Omaehtoista kunnostusta tekevät tahot ovat erittäin tärkeä yhteistyötaho. Asiantuntija-avun antaminen on tämän
Vesien- ja merenhoitolaki ja asetus, vesioikeudelliset luvat velvoitteineen, vesilaki
Virtavesikunnostukset ja säännöstelyjen tarkistamistyö edellyttävät vankkaa kokemusta ja molemmat tehtävät ovat erityisosaamista vaativia.
asian kehittymisen kannalta tärkeää.
Peruskuivatus ja ojitustoimitustehtävät • Neuvonta ja ohjaus ojitusasioissa • Ojitushankkeiden tukemiseen ja
rahoitukseen liittyvät asiantuntijatehtävät
Peruskuivatus on toimivan maatalouden edellytys Suomessa. Tekninen, vesiensuojelullinen ja lainsäädännöllinen ohjaustarve on merkittävää. Ojitustoimitukset ovat maakunnalle tulevia lakisääteisiä tehtäviä.
Tehtävä on järkevä resursoida yhtä maakuntaa laajemmalla alueella, koska se edellyttää oman erityisalansa syvällistä osaamista. Yhteistyö viljelijöiden, maanomistajien ja ojitusyhtiöiden kanssa on pysyvää. Vanhoja lainvoimaisia ojitushankkeita on tuhansia. Kytkeytyy maatalouden toimintaedellytysten tukemiseen.
Vesilaki, laki peruskuivatuksen tukemisesta
Peruskuivatus ja ojitustoimitusten pitäminen on oma erityisasiantuntemusta edellyttävä tehtäväkokonaisuus.
Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät • Vedenhankintaan liittyvät
neuvontatehtävät • Vesihuoltolain mukaiset tehtävät • Pohjavesialueiden suojeluun ja käyttöön
liittyvät ohjaustehtävät
On tärkeää, että vedenhankintaan liittyvät asiat kokonaisuutena hallitaan maakunnassa. Vedenhankinta ja veden laatu turvataan riittävillä suojelutoimenpiteillä ja tutkimuksilla. Maakunnan koordinoima vesilaitosten yhteistyö lisää kustannustehokkuutta ja toimintavarmuutta.
Yhteistyö vesilaitosten ja kuntien kanssa varmistaa vesihuollon ja vedenhankinnan laaja-alaisen kehittämisen osana alueidenkäytön muuta kehittämistä. Vesihuolto kytkeytyy poikkeustilanteiden hallintaan, jossa pelastustoimella ja ympäristöterveydellä on merkittävä rooli
Vesihuoltolaki, pelastuslaki. Edellyttää syvällistä vesihuollon, vedenhankinnan ja pohjavesien tuntemusta.
Palvelukokonaisuudet
Merkitys maakunnan kannalta
Kriittiset yhteistyötarpeet Tehtävän lainsäädännöllinen pohja
Osaamisen tarve
Kalatalouden palvelut
Yleisen kalatalousedun valvonta • Lausunnot ja valitukset lupaprosesseissa • Kalatalousvelvoitteiden valvonta ja
toimeenpano
Maakunnan kalavarat tulee olla hyvässä kunnossa ja niitä voidaan hyödyntää kestävästi. Kalatalouteen liittyvät elinkeinot ja vapaa-ajan toiminnot hyötyvät tehokkaasta kalatalousedun valvonnasta.
Resurssit ovat nykyisin erittäin rajalliset ja tehtävien nykyinen keskittäminen ylimaakunnallisesti on mahdollistanut tehtävien hoidon ja henkilöiden erikoistumisen. Tehokkaan resursoinnin kannalta laaja yhteistyö maakuntien kesken on tarpeen. Tehtävää hoidetaan yhteistyössä vesitalous- ja vesienhoitotehtävien kanssa. Vesialueiden omistajilla ja kalatalousalueilla on tärkeä rooli tehtävässä.
Kalastuslaki, vesilaki, ympäristönsuojelulaki, laki vesien- ja merenhoidosta, lupiin liittyvien kalataloudellisten velvoitteiden valvontavelvollisuudet.
Kalataloudellinen erityisosaaminen sekä eri lainsäädännön hyvä tuntemus.
Kalastuslain toimeenpano • Kalatalouden yhteistyöryhmien
vetäminen • Kalatalousalueiden toiminnan valvonta • Kalastuslain mukaisten lupien, rajoitusten
ja kieltojen toimeenpano • Kalastonhoitomaksuvarojen jakaminen
Maakunnan kalavarat tulee olla hyvässä kunnossa ja niitä voidaan hyödyntää kestävästi. Kalatalouteen liittyvät elinkeinot ja vapaa-ajan toiminnot hyötyvät
Resurssit ovat nykyisin erittäin rajalliset ja tehtävien nykyinen keskittäminen ylimaakunnallisesti on mahdollistanut tehtävien hoidon ja henkilöiden
Kalastuslaki Kalataloudellinen erityisosaaminen sekä eri lainsäädännön hyvä tuntemus.
tehokkaasta yhteistoiminnasta.
erikoistumisen. Tehokkaan resursoinnin kannalta laaja yhteistyö maakuntien kesken on tarpeen. Tehtävää hoidetaan yhteistyössä vesitalous- ja vesienhoitotehtävien kanssa. Vesialueiden omistajilla ja kalatalousalueilla on tärkeä rooli tehtävässä.
Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen • Vaellusesteiden poistaminen • Elinympäristökunnostukset • Kalastuksensäätely
Lisää kalojen ja muun vesiympäristön monimuotoisuutta ja elinvoimaa virtavesissä. Merkittävin kohde Kymijoki, mutta myös pienemmät joet ovat arvokkaita. Lisää alueen vetovoimaa ja luontomatkailun mahdollisuuksia.
Resurssit ovat nykyisin erittäin rajalliset ja tehtävien nykyinen keskittäminen ylimaakunnallisesti on mahdollistanut tehtävien hoidon ja henkilöiden erikoistumisen. Tehokkaan resursoinnin kannalta laaja yhteistyö maakuntien kesken on tarpeen. Tehtävää hoidetaan yhteistyössä vesitalous- ja vesienhoitotehtävien kanssa. Vesialueiden omistajilla ja kalatalousalueilla on tärkeä rooli tehtävässä.
Kalastuslaki, vesilaki, vesien- ja merenhoitolaki ja asetus
Kalataloudellinen erityisosaaminen sekä eri lainsäädännön hyvä tuntemus.
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) hallinnointi • Neuvonta, ohjaus ja linjaukset • Tukipäätökset
Lisää kalavarojen hyödynnettävyyttä maakunnan kehittämisessä.
Tehtävän tehokas hoitaminen edellyttää tehtävän hoitamista keskitetysti yhdessä maakunnassa.
Rahoitukseen liittyvä säädöspohja
Kalataloudellinen erityisosaaminen, eri lainsäädännön sekä rahoitustoiminnan hyvä tuntemus.
EU-kalastuksenvalvonta • Kalastuskiintiöiden jakaminen ja valvonta • Saalisrekisteri • Kaupallisten kalastajien rekisteri • Kalastusalusrekisteri
Lakisääteinen tehtävä, joka mahdollistaa merellä ammattikalastuksen.
Tehtävän tehokas hoitaminen edellyttää tehtävän hoitamista keskitetysti yhdessä maakunnassa.
EU:n yhteisen kalatalouspolitiikan valvontaan liittyvä lainsäädäntö.
Kalataloudellinen erityisosaaminen sekä ammattikalastukseen liittyvän lainsäädännön hyvä tuntemus.
Vesi- ja kalatalouspalveluttalouspalvelut: prosessien raportointi
1. Vesi- ja kalatalouspalvelut
Vesitalouspalveluihin sisältyy vesihuolto- ja vedenhankintatehtävät sekä vesistötehtävät, joihin kuuluu vesistöjen säännöstely, rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus, hydrologisten havaintotietojen tuottaminen, tulvariskien hallinta, peruskuivatus- ja ojitusasiat, patoturvallisuustehtävät, osa vesilain yleisen edun valvontaan liittyvistä valvontaviranomaisen tehtävistä, toimeenpanotehtävät rajavesistöasioissa sekä toiminta vesistörakenteiden ja niihin liittyvien lupien ja sopimusten haltijana.
Vesistötehtäviä hoidetaan nykyisin suuressa määrin keskitetysti. Esimerkiksi patoturvallisuustehtäviä hoitaa Suomessa vain yksi ELY-keskus (Kainuun ELY-keskus). Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa Päijänteen ja Kymijoen alueen vesistösäännöstelyjä sekä Vuoksen ja Saimaan juoksutustehtäviä. Keskitettyihin tehtäviin kuuluu myös suomalais-venäläisen rajavesikomission tehtävät. Kaakkois-Suomen ELY-keskus koordinoi tulvariskien hallinnan suunnittelua Vuoksen ja Kymijoen vesistöalueilla. Kymijoen ja rannikon merkittävillä tulvariskialueilla tulvariskien hallintatyötä tehdään yhteistyössä maakuntien liittojen kanssa.
Vesitaloustehtävät muodostavat kokonaisuuden, joka tulee pystyä hoitamaan asiantuntevasti ja uskottavasti. Kansalaisilla on paljon liittymäpintaa vesiasioihin ja vesiasioista ollaan luontaisesti hyvin kiinnostuneita. Tämä koskee niin säännöstelyasioita, vesihuoltoa, ojitusasioita kuin vesistöjen hoitoakin. Etenkin poikkeuksellisissa tilanteissa (tulvat, juomaveden laatuongelmat, vesistöjen laatuongelmat) asiantuntemusta kysytään ja ennalta tehdyn työn merkitys korostuu. Ilmastonmuutoksen eteneminen lisää poikkeuksellisten tilainteiden riskiä tulevaisuudessa. Jos asioita ei hoideta asianmukaisesti on aina olemassa mahdollisuus, että vastakkainasettelu kärjistyy ja luottamus kärsii.
Kalataloustehtäviin sisältyvät kokonaisuuksina EU-kalastuksenvalvonta, kalatalouden elinkeinojen rahoittaminen ja edistäminen, vapaa-ajankalastuksen kehittäminen ja kalavarojen hoito sekä kalavesien hoidon palvelut.
EU-kalastuksenvalvonnan tehtävänä on huolehtia EU:n kalastuslainsäädäntöön kuuluvista valvontatehtävistä, mm. Itämeren kalastuskiintiöiden käyttöön liittyvästä valvonnasta. Kalatalouden elinkeinojen rahoittamisen ja edistämisen päätyökaluna toimii Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kautta jaettavat investointi- ja kehittämistuet. Vapaa-ajankalastuksen kehittämisen ja kalavarojen hoidon sektorilla kalastuslain toimeenpano on keskeisessä asemassa. Kalavesien hoidon palvelut kattavat mm. yleisen kalatalousedun valvonnan ja kalataloudelliset kunnostukset.
Kalataloustehtäviä hoidetaan nykyisin keskitetysti kolmessa ELY-keskuksessa.
Varsinais-Suomen ELY-keskus hoitaa kalataloustehtävät Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Henkilöstöä on ELY-keskusten toimipisteissä Vaasassa, Turussa, Helsingissä ja Kouvolassa. Osa Kaakkois-Suomen alueen tehtävistä hoidetaan muista toimipisteistä käsin ja
vastaavasti osa Kouvolan toimipisteen henkilöstöstä hoitaa tehtäviä myös muiden kuin Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien osalta.
Kalataloustehtävät muodostavat selkeän kokonaisuuden, joka tulee pystyä hoitamaan asiantuntevasti ja uskottavasti. Kalastukseen liittyvistä asioista ollaan ymmärrettävästä syystä hyvin kiinnostuneita, yli kolmasosa Suomen kansalaisista ilmoittaa harrastuksekseen kalastuksen. Erityisesti saaliin jakoon liittyvissä kysymyksissä syntyy herkästi intohimoja, vastakkain asettelua ja konflikteja, joiden ratkaisussa asiantuntevalla viranomaisella on tärkeä rooli.
2. Vesi- ja kalatalouspalveluihin kuuluvat prosessit
Vesitalouspalvelujen prosesseja ovat:
A. Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta B. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät C. Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus D. Peruskuivatus- ja ojitustoimitustehtävät E. Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät
Kalatalouspalvelujen prosesseja ovat:
F. Yleisen kalatalousedun valvonta G. Kalastuslain toimeenpano H. Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen I. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston hallinnointi J. EU-kalastuksenvalvonta
Taulukko: Vesitalouspalveluiden prosessit ja päätehtävät; yhdyspinnat muihin maakunnan palveluihin; asiakkaat ja yhteistyökumppanit; tietojärjestelmät
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit
Yhdyspinnat maakunnan muihin palveluihin
Asiakkaat ja yhteistyökumppanit
Tietojärjestelmät
Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta • Tulvariskien hallinnan suunnittelu • Operatiivinen tulvantorjunta • Kymijoen hyydöntorjunta
Pelastus ja turvallisuus Alueiden käyttö Vesien- ja merenhoito Ympäristöterveys Merialuesuunnittelu
muut maakunnat kunnat: yhdyskuntatekniikka, kaavoitus yritykset asukkaat satama valtion virastot ja tutkimuslaitokset
Valtakunnalliset HERTTA-ympäristönsuojelun tieto-järjestelmä, vesistömalli-järjestelmä ja tulvatieto-järjestelmä
Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät • Vesistöjen säännöstely/
Päijänne/Kymijoki/ Saimaa/Vuoksi ym.
• Seuranta- ja kalatalousvelvoitteet • Lupien hallintaan liittyvät
sopimukset
Vesien- ja merenhoito Kalatalouspalvelut Pelastus ja turvallisuus
muut maakunnat asukkaat osakaskunnat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset rajavesikomissio
Valtakunnalliset HERTTA-ympäristötieto-järjestelmä ja vesistömalli-järjestelmä
Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus • Kulkuesteiden poistaminen • Elinympäristökunnostukset • Säännöstelyjen
muuttaminen/tarkistaminen
Kalatalouspalvelut Luonnonsuojelu Vesien- ja merenhoito Alueiden kehittäminen
osakaskunnat kalatalousalueet asukkaat yritykset vesivoimalaitokset yhdistykset
Valtakunnallisen HERTTA-ympäristötieto-järjestelmän VESTY –vesistötyötieto-järjestelmä
Peruskuivatus ja ojitustoimitustehtävät • Neuvonta ja ohjaus ojitusasioissa • Ojitushankkeiden tukemiseen ja
rahoitukseen liittyvät asiantuntijatehtävät
Maa- ja elintarvike-tuotanto Vesien- ja merenhoito
viljelijät ojitusyhtiöt asukaat kunnat
Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät • Vedenhankintaan liittyvät
neuvontatehtävät • Vesihuoltolain mukaiset tehtävät • Pohjavesialueiden suojeluun ja
käyttöön liittyvät ohjaustehtävät
Ympäristöterveys Vesien- ja merenhoito Alueidenkäyttö Alueiden kehittäminen
vesihuoltolaitokset vesiosuuskunnat kunnat asukkaat yritykset
VEETI –vesihuollon tieto-järjestelmä POVET- pohjavesi-tietojärjestelmä
Taulukko: Kalatalouspalveluiden prosessit ja päätehtävät; yhdyspinnat muihin maakunnan palveluihin; asiakkaat ja yhteistyökumppanit; tietojärjestelmät
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit
Yhdyspinnat maakunnan muihin palveluihin
Asiakkaat ja yhteistyökumppanit
Tietojärjestelmät
Yleisen kalatalousedun valvonta • Lausunnot ja valitukset
lupaprosesseissa • Kalatalousvelvoitteiden valvonta ja
toimeenpano
Vesitalouspalvelut Vesien- ja merenhoito Luonnonsuojelu
Muuta maakunnat Toiminnanharjoittajat Vesialueiden omistajat Kalatalousalueet Kaupalliset kalastajat Vapaa-ajankalastajat Järjestöt Konsultit Valtion virastot ja tutkimuslaitokset
Valtakunnallinen KAVERI-tietojärjestelmä
Kalastuslain toimeenpano • Kalatalouden yhteistyöryhmien
vetäminen • Kalatalousalueiden toiminnan
valvonta • Kalastuslain mukaisten lupien,
rajoitusten ja kieltojen toimeenpano
• Kalastonhoitomaksuvarojen jakaminen
Vesien- ja merenhoito
Muut maakunnat Vesialueiden omistajat Kalatalousalueet Kaupalliset kalastajat Vapaa-ajankalastajat Järjestöt Valtion virastot ja tutkimuslaitokset
Valtakunnallinen KAVERI-tietojärjestelmä
Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen • Vaellusesteiden poistaminen • Elinympäristökunnostukset • Kalastuksensäätely
Vesien- ja merenhoito
Muut maakunnat Vesialueiden omistajat Kalatalousalueet Kaupalliset kalastajat Vapaa-ajankalastajat Järjestöt Konsultit Toiminnanharjoittajat Kehittämisyhtiöt Valtion virastot ja tutkimuslaitokset
Valtakunnallinen KAVERI-tietojärjestelmä, Valtakunnallinen VESTY-tieto-järjestelmä
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) hallinnointi • Neuvonta, ohjaus ja linjaukset • Tukipäätökset
Maaseudun kehittäminen Alueiden kehittäminen Vesien ja merenhoito Alueiden käyttö Merialuesuunnittelu
Muut maakunnat Kaupalliset kalastajat Yritykset Kehittämisyhtiöt Kunnat Kalatalousryhmät Järjestöt Valtion virastot ja tutkimuslaitokset
Valtakunnallinen HYRRÄ-järjestelmä, Valtakunnallinen EMKR-järjestelmä
EU-kalastuksenvalvonta • Kalastuskiintiöiden jakaminen ja
valvonta • Saalisrekisteri • Kaupallisten kalastajien rekisteri • Kalastusalusrekisteri
Maa- ja elintarviketuotanto Ympäristöterveys
Muut maakunnat Kaupalliset kalastajat kalakauppa Valtion virastot ja tutkimuslaitokset EU:n muut jäsenvaltiot EFCA, SAKL
Valtakunnalliset eKAKE- ja KAKE-järjestelmät, EU-järjestelmät
Kuvaus prosesseista
Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta
Tulvariskien hallintatyön merkittävin osa on tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen merkittäville tulvariskialueille (Kymijoen vesistöalue, Haminan ja Kotkan rannikkoalue). Prosessi alkaa kuuden vuoden välein tulvariskien hallintaa koskevan lain (620/2010) mukaisesti tulvariskien alustavalla arvioinnilla. Arvioinnissa käydään läpi, onko olosuhteissa tapahtunut muutoksia, jotka voisivat vaikuttaa tulvariskeihin ja kohteiden nimeämiseen. Tämän jälkeen laaditaan tai tarkistetaan tulvavaarakartat ja sen jälkeen laaditaan viranomais- ja asianosaisyhteistyönä tulvariskien hallintasuunnitelmat. Maakuntaliitot ovat tulvariskien hallintaa koskevan lain mukaan työn käynnistäjänä ja viranomaistahoista muodostettavan tulvaryhmän merkittävänä osapuolena. ELY-keskukset ovat käytännössä pyörittäneet suunnitteluprosessia tulvaryhmän johdolla. Tulvariskien hallintatyön eri vaiheet tallennetaan SYKE:n ylläpitämän HERTTA-järjestelmän alla olevaan tulvatietojärjestelmään. Tulvakartat julkaistaan kaikille avoimessa tulvakarttapalvelussa (www.ymparisto.fi). SYKEn rooli paikkatietoaineistojen hallinnassa ja käsittelyssä on ratkaisevan suuri, mutta maakunnan tulee hallita paikkatiedon analysointi tulvariskien hallinnassa.
Tulvariskien hallintatyötä ja -suunnittelua tulee kohdistaa myös muille kuin merkittäville tulvariskialueille, missä merkittäviä tarpeita on. Saimaan tulvariskien arviointia ja tulvariskien hallinnan kehittämistyötä on tehty Kymijoen vesistöalueen tulvariskienhallintatyön rinnalla yhteistyössä Kymijoen ja Saimaan vesistöalueiden muiden ELY-keskusten kanssa. Operatiivista tulvantorjuntatyötä on mm. Kymijoen alaosan hyydöntorjunta.
Hydrologisella seurannalla tuotetaan tietoa Suomen vesivaroista julkisen ja yksityisen päätöksenteon tueksi sekä yleisen ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Tieto on ensiarvoisen tärkeää esimerkiksi tulvariskien hallinnassa, patoturvallisuudessa, vesistöjen säännöstelyssä, vesivoiman tuotannossa, vesihuollossa, vesitalouslupien valvonnassa sekä vesienhoidon suunnittelussa. Nykyisin hydrologisen havaintotiedon tuottamisen päävastuu ja koordinaatio on keskitetty Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle, joka järjestää hydrologisen havaintotiedon tuotannon yhteistyössä muiden ELY-keskusten sekä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Kaikilla ELY-keskuksilla on vastuu alueensa hydrologisista asiantuntijatehtävistä, ja ne osallistuvat hydrologisen havaintotiedon hankinnan suunnitteluun, valvontaan sekä soveltuvin osin tuotantoon. SYKE vastaa valtakunnallisista hydrologisista asiantuntijatehtävistä, palveluista ja niihin liittyvästä kehittämisestä. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät
Päijänne, Konnivesi-Ruotsalainen, Iitin Pyhäjärvi ja Kymijoen jokihaarojen säännöstelyt muodostavat yhden säännöstelykokonaisuuden, jota Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa merkittävimpänä operatiivisena vesistöjen käyttötehtävänä. Osana rajavesistötehtäviä Kaakkois-Suomen ELY-keskus hoitaa myös Saimaan ja Vuoksen juoksutustehtäviä. Säännöstelyihin ja niihin liittyviin lupiin liittyy myös erilaisia tarkkailu- ja kompensaatiovelvoitteita.
Vesistörakenneomaisuus siirtyy maakuntien tilakeskukseen ja maakunta maksaa vuokraa niiden ylläpidosta.
Rakennettujen vesistöjen hoito ja kunnostus
Merkittävin kohde Kymenlaaksossa on Kymijoki, jolla on kansallisesti erittäin suuri arvo lohikalojen nousujokena. Korkeakosken kalaporras on ensimmäinen osa tärkeää työtä. Seuraavana huomio tulee kohdistaa Kymijoen koskien elinympäristöjen parantamiseen ja länsihaaran kalankulkuun. Perkaukset, joita on 1800-luvulla ja 1900-luvulla tehty, ovat muuttaneet koskien tilaa paljon ja ympäristöä on mahdollista kohentaa kunnostuksilla, jotka ovat selvityksiltään, massamääriltään ja kustannuksiltaan merkittäviä. Myös pienemmissä jokivesistöissä tehtävä kunnostustyö on tarpeellista.
Säännöstelyhankkeita on tarkistettu ja selvitetty viime vuosikymmeninä (mm. Päijänne, Ylä-Kivijärvi, Niska- ja Suolajärvi). Tarkistukset vahvistetaan yleensä vesilain mukaisessa lupamenettelyssä. Säännöstelyhankkeiden kehittämistyö on sidoksissa läheisesti vesien hoidon suunnitteluun. Hankkeiden tulee olla kirjattu vesienhoitosuunnitelmiin tai niiden toimeenpano-ohjelmiin.
Kunnostuksiin ja vesien hoitoon liittyvät resurssit ovat pienet, jonka vuoksi yritysten, yhteisöjen ja muun omaehtoisen kunnostus- ja edistämistyön tukeminen on merkittävässä osassa. Tähän liittyvät myös rahoituksen ja avustusten kohdistaminen perusteiltaan parhaimmille kohteille.
Joki- ja järvimuodostumat ja niiden ominaispiirteet ja tiedot ovat HERTTA-rekisterissä vesien hoitoa koskevilla sivuilla. Vanhoja toimenpiteitä koskevat tiedot ovat ELY-keskuksen arkistossa tai maakunta-arkistossa. Lupia koskevat tiedot ovat samoin arkistossa. Lupia on myös merkittävässä määrin skannattu sähköiseen muotoon etenkin uudempien (1960-luvulta lähtien) lupien osalta.
Peruskuivatus ja ojitustoimitustehtävät
Ojitustoimitus määrätään vesilain mukaan tietyin ehdoin. Toimituksen pitämisestä tulee ELY-keskuksen vastata. Kustannuksista vastaa hankkeen vireille laittanut taho. Kaakkois-Suomen ELY-keskus tekee nykyisin toimituksia myös muiden ELYjen alueilla, koska useissa ELYissä ei ole enää asiaa osaavia henkilöitä eikä resursseja.
Ojitushankkeita on toteutettu Kymenlaaksossa tuhansia. Kaikki hankkeet ovat lain mukaan edelleen lainvoimaisia, vaikka useinkin ojituksia varten perustetut ojitusyhtiöt eivät enää toimi. Yhtiöillä ja sen osakkailla on kuitenkin ositettu vastuunsa mahdollisesti jatkossa aiheutuvista kustannuksista. ELY:ssä on hankkeiden arkistot, josta asiakkaat saavat ongelmatilanteissa hanketta koskevat tiedot. Ojitusyhtiöiden edustajat tai niihin kuuluvat maanomistajat tarvitsevat jatkuvasti ohjausta ja tietoa hankkeisiin ja ojituksiin liittyen. Tiedot hankkeista ovat ELY-keskuksen arkistossa.
Ojitushankkeita voidaan rahoittaa maaseuturahoituksesta. Rahoituspäätöksen valmisteluun liittyen ELY-keskuksen vesitalouspalvelut on antanut asiantuntija-apua ELY-keskuksen maaseuturahoituksesta päättäville.
Vesihuollon osalta toiminta on viime vuosina siirtynyt vesihuollon järjestämisestä varautumisen ja poikkeustilanteiden hallinnan edistämiseen sekä vesihuollon neuvontatehtäviin. Vesihuollon edistämisessä keskeistä on edelleen vedenhankinnan edistäminen ja pohjavesivarojen turvaaminen. Vesihuollon tietojärjestelmänä ovat SYKE:n VEETI (vesihuollon tietojärjestelmä) ja
POVET (pohjavesien tietojärjestelmä). Vesihuollon kehittämis- ja ohjaustehtävät liittyvät vahvasti myös alueiden käytön suunnitteluun ja ympäristöterveyteen.
Yleisen kalatalousedun valvonta
Yleisen kalatalousedun valvonnan hoitamisen lähtökohta on osallistuminen vesilain, ympäristösuojelulain ja YVA-lain mukaisiin prosesseihin. Lausuntojen, valitusten ja hakemusten avulla vaikutetaan lupa- ja valitusviranomaisissa annettaviin päätöksiin siten, että kalakantojen ja kalastuksen etuja turvataan vesistöjä pilaavissa tai muuttavissa hankkeissa.
Lupapäätöksissä määrättyjä kalatalousvelvoitteita valvotaan ja toimeenpannaan. Velvoitteet jakautuvat tarkkailu- ja toimenpidevelvoitteisiin sekä kalatalousmaksuihin. Tarkkailuvelvoitteiden avulla pyritään selvittämään toiminnan vaikutuksia kalakantoihin ja kalastukseen. Viranomainen hyväksyy tarkkailuohjelmat. Toimenpidevelvoitteita voivat olla esimerkiksi kalaportaan rakentaminen, kalataloudellinen kunnostus ja kalojen istuttaminen. Kalatalousmaksut ovat toiminnanharjoittajan viranomaiselle maksamia maksuja, joiden käyttöä viranomainen hallinnoi. Kalatalousmaksuja käytetään mm. kalavesien kunnostuksiin ja kalaistutuksiin. Kalatalousmaksut muodostavat merkittävän osan kalatalouden rahallisista resursseista.
Kalatalousvelvoitteiden toimeenpanon keskeisenä työkaluna on valtakunnallinen KAVERI-rekisteri.
Operatiivisena työnä tehdään mm. kalaistutusten valvontaa.
Kalastuslain toimeenpano
Uusi kalastuslaki astui voimaan vuoden 2016 alussa. ELY-keskuksella on keskeinen rooli lain toimeenpanossa.
Alueellisten kalatalouden yhteistyöryhmien vetäminen on määrätty ELY-keskukselle. Yhteistyöryhmien tavoitteena on avustaa alueen kalatalousasioiden hoitamisessa, näkemysten yhteensovittamisessa sekä tutkimustiedon hyödyntämisessä. Yhteistyöryhmä koostuu kalatalousalueiden, kalatalous- ja ympäristöjärjestöjen, tutkimuksen, hallinnon, maakuntien liittojen edustajista. Kymenlaakson alueella toimii Kaakkois-Suomen alueellinen kalatalouden yhteistyöryhmä, joka kattaa myös Etelä-Karjalan maakunnan.
Uuteen kalastuslakiin perustuvien kalatalousalueiden rajapäätökset tehdään vuonna 2017. ELY-keskus määrittää päätöksillään rajat yhteistyöryhmien esitysten pohjalta. Kalatalousalueiden toiminnan käynnistyttyä valvotaan toiminnan laillisuutta ja hyväksytään niiden laatimat käyttö- ja hoitosuunnitelmat, jotka toimivat keskeisinä ohjeina ja määräyksinä kalavesien hoidossa.
Toimeenpannaan käyttö- ja hoitosuunnitelmissa esitetyt säätely- ja rajoituspäätökset. Käsitellään kalastuslain mukaiset lupahakemukset. Tehdään ”itsenäistä” kalastuksensäätelyä tarpeen mukaan.
Jaetaan kalastonhoitomaksuvaroista korvauksia vesialueiden omistajille ja kalatalousaluetoimintaan.
Keskeisenä työkaluna on valtakunnallinen KAVERI-rekisteri, joka sisältää mm. osiot kalastukseen liittyvistä säätelypäätöksistä, kalaistutuksista, kalaveden hallinnasta ja kalastuksenvalvojista.
Kestävän kalastuksen ja kalavarojen hoidon edistäminen
Elinympäristökunnostuksia ja vaellusesteiden poistamista/ohittamista ohjaa mm. valtioneuvoston hyväksymä kalatiestrategia, sen alueellinen toimenpideohjelma ja vesienhoitosuunnitelmat. ELY-keskuksen kalatalousviranomainen hallinnoi kalataloudellisiin kunnostuksiin osoitetun määrärahan käyttöä ja priorisoi kunnostuskohteita. Kunnostuksia ja vaellusesteiden poistoa tehdään myös yleisen kalatalousedun prosessien kautta. ELY-keskuksen vesistöyksikkö on erittäin tärkeä yhteistyökumppani, käytännössä hankkeita viedään eteenpäin useimmiten yhdessä.
Toimivan kokonaisuuden hallinta edellyttää kalastuksensäätelyä ja nykyinen kalastuslaki antaa siihen hyvät edellytykset.
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) hallinnointi
Alueellinen kalataloushallinto toimeenpanee toimialueellaan Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelmaa 2014 - 2020, jossa päärahoituslähteenä EU:n meri-ja kalatalousrahasto (EMKR). Toimintaohjelma on valtakunnallinen, toimeenpanossa ei sovelleta kunta-tai maakuntarajoja. Rahoitusta ohjataan monipuolisesti paitsi koko toimialan investointeihin myös tutkimus- ja kehittämishankkeisiin sekä ns. innovatiivisiin sinisen biotalouden edistämishankkeisiin. Tekniset tuet ohjelman hallinnointiin, tietojärjestelmiin ja vastaavasti myös YKP:n valvontatoimenpiteisiin ja tietojärjestelmien kehittämiseen ovat myös mahdollisia ja hyväksytty erillisellä komission vahvistuksella. EMKR:stä on erotettu omaksi kokonaisuudekseen myös ns. meripolitiikan ohjelman kansalliseen toteutukseen määräraha. Kansallista määrärahaa on varattu myös kalastusvakuutusjärjestelmän mukaisiin korvauksiin kalastusvakuutusyhdistyksille
EU-kalastuksenvalvonta
EU:n yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) valvontaa koskevat säädökset ja erityisesti Itämerellä sovellettavat säädökset muodostavat merkittävän työkokonaisuuden. Kaupallista kalastusta ja ensikäden ostoja valvotaan ja seurataan ympärivuorokautisesti kiintiöityjen kalalajien osalta. Valvontaa tehdään myös fyysisesti purkusatamissa, joissa ilmoitetun ja puretun saaliin laji- ja kilomääräiset suhteet tarkistetaan. Saalisrekisteröinnin lisäksi valvontajärjestelmään liittyy kaupallisten kalastajien rekisterin ja kalastusalusrekisterin ajantasainen ylläpito valtakunnallisesti.
Valvonnan kautta havaittuihin virheisiin ja asiakkaiden mahdollisiin laiminlyönteihin sovelletaan seuraamusmenettelyä, jossa ELYn ilmoitusten perusteella Maaseutuvirasto tekee harkintavaltansa puitteissa lopullisen päätöksen hallinnollisesta seuraamuksesta.
Valvonnan yhteistyö tapahtuu laajalla pohjalla. Rajavartiolaitoksen (RVL) Turun toimipisteessä sijaitsee Kalastuksen Seurantakeskus, jossa troolialusten operatiivista toimintaa Itämerellä voidaan seurata satelliittiseurannan kautta. Avomeren fyysistä valvontaa tehdään yhteistyössä RVL:n kanssa ja vastaavasti Itämerellä on säännölliset kalastuksen valvojien vuorovaikutuksen lisäämiseen liittyviä valvontakampanjoita ja koulutusta eri rantavaltioissa. YKP:n toimeenpanoa koskevassa kansainvälisessä koulutuksessa ja riskinarvioinnissa EFCA toimii koordinaattorina ja vastuutahona.
3. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta
A. Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta
Tulvariskien hallintasuunnittelu on tehty maakuntaliiton muodostaman viranomaiskokoonpanon johdolla. Menettelytapa säilynee jatkossakin samanlaisena. Kymijoen ja rannikon tulvariskien hallinnassa tärkeimmät painopisteet ovat tulvariskien jatkuvan tietoisuuden ylläpitäminen sekä valmiuden parantaminen, jossa valmiusharjoitusten merkitys on suuri ja yhteistyö pelastuslaitoksen kanssa on ratkaisevan tärkeää. Ilmastonmuutos tulee lisäämään tarvetta varautua tulva- ja kuivuustilanteisiin. Tulvariskien hallintasuunnittelu ja hallintatyö yleensäkin mukaan lukien Kymijoen hyydetulvien torjuntatyöt (räjäytykset) ovat hyvin lähellä pelastuslaitoksen tehtäviä ja toimialaa ja -ajatusta. Työskentelyn lähentäminen tältä osin ELY-keskuksen toimintojen kanssa voisi olla tuloksellista.
Hydrologinen seuranta ulkoistetaan suuressa määrin ensi vuodesta lähtien, mutta näillä näkymin ainakin lähimmiksi tuleviksi vuosiksi osa hydrologisesta toiminnasta jää hoidettavaksi tulevassa maakunnassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa on hyvä osaaminen ja resurssimahdollisuuksia jäljelle jäävien hydrologisten seurantatehtävien hoitamiseksi myös laajemmalla alueella muiden maakuntien puolella.
B. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät
Vesistöjen käyttöön liittyen etenkin suurten vesistöjen osalta (Päijänne, Kymijoki, Saimaa, Vuoksi) tulee ottaa huomioon, että käyttötoimenpiteet vaikuttavat laajalla, useita maakuntia käsittävillä, alueilla alueella. Tämä edellyttää yhteistyötä maakuntien välillä.
Vesistöjen käyttötoimenpiteitä tulee hoitaa muodostuneen lainsäädännön ja sitä koskevien muodostuneiden käytäntöjen mukaan ympäristönäkökulma vahvasti huomioon ottaen. Ympäristö ja siihen kohdistuvat vaikutukset ovat vesien käytön yksi asiakas. Myös muu asiakasnäkökulma täytyy huomioida. Vesistöjen käyttöön liittyviä asiakkaita ovat erityisesti vapaa-ajan lomarakennusten omistajat sekä muut rantojen ja vesien virkistyskäyttäjät. Virkistyskäyttäjillä on kuitenkin yleisesti ottaen rajoittunut käsitys vesistöjen käyttäytymisestä luonnonolojen määräämänä, jonka vuoksi tehostettu tiedottaminen erilaisten sääolosuhteiden johdosta syntyneistä tilanteista on tarpeen. Myös ilmastonmuutos voi tuoda mukanaan muutostarpeita vesistöjen käyttötoimintaan, joka voi edelleen heijastua lupien hallintaan. Ilmastonmuutos voi edellyttää myöhemmässä vaiheessa myös lupien muuttamista edellyttäviä toimenpiteitä.
Vaatimuksia voi syntyä myös asiakkailta päin ja niihin täytyy pystyä vastaamaan. Tässäkin yhteistyö maakuntien välillä nousee avainasemaan. Jonkin maakunnan tulisi kehittää erikoisosaamista vesistöjen käytön ja lupien hallinnan tehtäväalueella, jota muut maakunnat voisivat hyödyntää.
Rajavesistötehtävät toteutetaan rajavesisopimuksen (rajavesien käyttökomissio) mukaisesti. Rajavesistötehtäviä hoitavien tai hoitavan maakunnan tulee osata vesistöjen laatuun, kalastukseen ja kalastoon sekä vesien käyttöön ja hoitoon liittyvät aihepiirit sekä erikoiskysymykset. Tehtävät keskittyvät tiettyihin ajankohtiin vuodessa, jonka vuoksi rajavesistötehtävien tulee olla liitettynä toisiin vesistöasioihin liittyviin tehtäviin. Nykyisin rajavesistötehtäviä hoitavat ja osaavat Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Lapin ELY-keskus.
C. Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito
Rakennettujen vesistöjen kunnostusta ja hoitoa on tehty Kymenlaaksossa yhteistyössä kalataloustehtäviä hoitavien henkilöiden kanssa (nykyisin VARELY). Hankkeiden valintaa ja priorisointia on tehty vesien hoitosuunnitteluun ja kalatiestrategiaan liittyen, joten kunnostuslinjauksiin ovat voineet vaikuttaa myös muut yhteistyötahot. Rakennettujen vesistöjen rakentamistoimenpiteet on aikoinaan tehty lähes kokonaisuudessaan valtion toimesta, jolloin rahoitusvaatimukset ja toimenpidevastuut kohdistuvat vahvemmin julkiselle sektorille, tulevaisuudessa valtion sijaan maakunnalle. Rakennettujen vesistöjen kunnostusselvityksiin, suunnitteluun ja toteutukseen tulee varata riittävä määrä määrärahoja. Nykyinen yhteistyötapa on ollut tehokasta, mutta esimerkiksi organisaatiomuutoksilla sitä voidaan edelleen kehittää. Yhtenä keinona olisi kalataloustehtävien ohjauksellinen lähentäminen vesien hoidon ja rakennettujen vesistöjen kunnostuksen kanssa.
Kunnostuksilla on merkitystä esimerkiksi matkailuelinkeinojen ja matkailuyritystoiminnan edistämiselle. Etenkin Kymijoen imagoa valtakunnan yhtenä merkittävimpänä lohikala-alueena on mahdollista kehittää ja se edellyttää myös konkreettisia joen ja koskien korkeussuhteisiin liittyviä muutoksia. Rakennettujen vesistöjen hoitotyön yhteyksiä alueiden suunnitteluun ja elinkeinojen kehittämistyöhön pitäisi pyrkiä parantamaan.
D. Peruskuivatus- ja ojitustoimitustehtävät
Peruskuivatus- ja ojitustehtävien hoitovelvollisuus tulee vesilain sisällöstä. Ojitustoimituksiin liittyy paljon viranomaistehtäviä, jotka eivät ole varsinaisia lupa-asioita, joita aluehallintovirastot hoitavat. Tilanne ELY-keskuksissa on jo tähän mennessä muodostunut resurssien puutteen vuoksi sellaiseksi, että tehtäviä hoidetaan vain määrätyissä ELY-keskuksissa. Maakuntien tulee todennäköisesti järjestää ojitusasioiden hoitaminen yhteistyössä. Nykyisistä lähtökohdista tarkastellen ei voida pitää järkevänä, jos jokainen maakunta yrittää hoitaa ojitusasiat omilla resursseillaan. Arkistojen sijainti ja nykyinen paperimuoto tulee asiakaspalveluun liittyen huomioida.
E. Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät
Vesihuoltoon liittyvät ohjaus- ja kehittämistehtävät kohdistuvat tulevaisuudessa yhä enemmän varautumiseen ja poikkeustilanteiden hallinnan parantamiseen sekä haitallisten aineiden muodostamien uhkien sekä ilmastonmuutoksen aiheuttamien haitallisten muutosten torjumiseen. Myös veden taloudelliseen käyttöön ja siihen liittyvään yritystoiminnan ohjaukseen tulee löytää tehokkaita toimintatapoja.
Vesihuollon huomioiminen tulee sisällyttää luonnollisena osana sekä maakunnan maankäytön suunnitteluun että kuntien maan käytön ohjaukseen. Nykyisen tasoista ohjausta ei tule heikentää.
Vesihuollon osalta tulee erityisesti huomioida työn pitkäjänteisyys ja ennakoivuus. Selvitysten, suunnittelun ja ohjauksen tulee perustua hyvään ja erikoistuneeseen asiantuntemukseen sekä tarpeita vastaaviin riittäviin resursseihin. Nykyisiä resursseja tulee lisätä.
Kalatalous
Edellyttää yhteistyötä vähintään maakuntarajojen ylittävien vesien osalta. Nykyisin tehtävät ovat voimakkaasti keskitettyjä, joten hajauttaminen edellyttää lisää resursseja. Jotkin tehtävät voitaisiin hoitaa nykyresursseillakin, mutta se edellyttää maakuntien tiivistä ja hyvin suunniteltua yhteistyötä. EU-valvonnassa ja EMKR-tehtävien hoidossa keskittäminen on välttämätöntä.
4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle
A. Tulvariskien hallinta ja hydrologinen seuranta
Suurilla vesistöalueilla (Kymijoki, Vuoksi, rannikko) tulvariskien hallinnan suunnittelua tehdään vesistökohtaisesti. Jos maakuntien kesken ei saada yhteistyötä aikaan, voi suunnittelun kokonaisuus jäädä vajaaksi.
Lähempi yhteys pelastuslaitoksen ja aluesuunnittelun sekä ympäristöterveydenhuollon tehtäviin on tulvariskien hallintatehtävien osalta hyödyllistä ja entistä tiiviimpi yhteistyö maakunnan sisällä on selvä hyöty.
Hydrologisen seurannan osalta tarvitaan paikallista tietämystä ja ohjausta. Yhteistyötä maakuntien välillä tulee edistää tämän tehtävän osalta, koska kaikilla maakunnilla ei enää ole edellytyksiä ja asiantuntemusta asian hoitamiseen.
B. Vesistöjen käyttö, lupien hallinta ja rajavesistötehtävät
Mahdollisuudeksi voidaan katsoa, että vesistöjen käyttötehtäviä ja lupien hallintaa keskitetään maakuntien välillä tai toteutetaan yhteistyötä sovittujen menettelytapojen mukaan siten, että tehtäväaluetta johdetaan yhdestä paikasta. Jos maakuntien kesken ei saada yhteistyötä aikaan, voi vesistökokonaisuuksittain toteutettu säännöstelyjen hoito hajota, jolloin kellään ei ole vesitilanne kokonaisuutena hallinnassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on hoitanut vesistöjen käyttötehtäviä ja rajavesistötehtäviä sekä Kymijoen vesistöalueen että Vuoksen vesistöalueen osalta yhteistyössä muiden ELY-keskusten kanssa. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen henkilöstöllä on näissä tehtävissä valmius jatkaa toimintaa siten, että tehtäviä hoidetaan laajemmalla alueella kuin Kymenlaakso.
C. Rakennettujen vesistöjen kunnostus ja hoito
Mahdollisuuksia parempaan tuloksellisuuteen uudessa maakuntakokonaisuudessa uudistettujen ohjausmallien johdosta on. Esteenä voi olla, jos nykyisiä resursseja joudutaan vähentämään. Myös tämän tehtävän osalta tulee huomioida maakunnallinen ja ylimaakunnallinen yhteistyö. Erityisesti vesitalouden ja kalatalouden kunnostusresurssien yhdistämien voi lisätä tehoa rakennettujen vesien hoidossa.
D. Peruskuivatus- ja ojitustoimitustehtävät
Vesilain mukainen laillisuusvalvonta siirtyy perustettavaan valtion viranomaiseen, ojitustoimitukset ja peruskuivatuksen edistämisen tehtävät siirtyvät maakuntaan. Tehtävien
onnistunut hoito edellyttää sitä, että valtion ja maakunnan yhteistyö on saumatonta ojitusasioissa. Yhteistoimintaa tarvitaan myös toimintamallien kehittämisessä sekä arkistotietojen sähköistämisessä. Arkistotietojen sähköistäminen on tulevina vuosina välttämätöntä ja se antaa mahdollisuuksia kehittää ojitus- ja peruskuivatustoiminnan sisältöä edelleen.
E Vesihuoltoon liittyvät kehittämis- ja ohjaustehtävät
Vesihuoltotehtävien hyvä hoito varmistaa yhden alueen perusedellytystekijän ongelmattomuuden tulevaisuudessa. Vesihuollon ja vedenhankinnan edistäminen on perusteltua toteuttaa tiiviissä yhteistyössä ympäristöterveyden palvelujen kanssa. Maakunnan sisällä yhteistyön tiivistämiselle ei pitäisi olla esteitä. Vesihuollon edistäminen ja tulvariskien hallinta linkittyvät tiiviisti myös maakunnan alueidenkäytön, merialuesuunnittelun sekä vesien- ja merenhoidon tehtäviin.
Kalatalous
Vaikeutena on resurssien riittämättömyys monipuolista osaamista edellyttävissä tehtävissä. Kalatalouden osalta kysymys on laajalti viranomaistehtävistä, jotka on kyettävä hoitamaan lain edellyttämällä tasolla. Vaarana on, että muutostilanteessa tehtävät jäävät osittain hoitamatta, jos resurssit hajautuvat ja yhteistyömalleista ei ole ajoissa sovittu. Lisäksi tehtävän järjestämiseen liittyvien tietojärjestelmien toimivuus muutostilanteessa on kriittistä. Esimerkiksi kalatalousalueuudistus vuoden 2019 alussa muodostaa kriittisen vaiheen, jonka ohjaamiseen ja toteuttamiseen hallinnolla tulee olla riittävät resurssit.
5. Prosessien kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden analysointi Vesitaloustehtäviä hoidetaan nykyisin tehkokkaasti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan lisäksi myös laajemmin keskitettyjen tehtävien osalta. Keskittämisen ansiosta Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen on muodostunut kriittinen määrä vesiasioita kattavasti hoitavaa henkilöstöä, jonka osaamista on hyödynnetty myös ELYn omaa aluetta laajemmin (esim. säännöstelyt, tulvariskien hallinta, virtavesien kunnostaminen ja ojitustoimitukset).
Kymenlaakson Liiton nykyinen osuus vesitaloustehtävistä koskee erityisesti aluesuunnittelun keinoin tehtävää tulvariskien hallintaa, vesihuollon ohjaustehtäviä sekä kalatiestrategian toimeenpanon edistämistä.
Kalatalousasioiden hoito on keskitetty nykyisellään kolmeen alueeseen. Kyseisillä alueella henkilöt ovat voineet erikoistua hoitamaan tiettyjä tehtäviä. Monen toimipaikan malli on kuitenkin mahdollistanut aluetuntemuksen ylläpidon. Keskittämisen purkaminen heikentää kustannustehokkuutta, minkä vuoksi yhtä maakuntaa laajemman alueen yhteistyö on välttämätöntä vaikuttavuuden kannalta. Lisäksi yhteistyötä muiden vesistötehtävien kanssa tulee entisestään tiivistää.
Tehtävien hoitaminen edellyttää useita erilaisia erityisosaamisia ja etenkin poikkeuksellisissa vesitilanteissa resurssien määrän on oltava riittävä mm. sijaisjärjestelyiden toteuttamiseksi. Alla olevassa taulukossa on kuvattu nykyiset Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesitalousresurssit jyvitettynä Kymenlaakson maakuntaan. Kyseisillä henkilöresursseilla tehtävien nykyistä laatutasoa ei pystytä ylläpitämään, jos maakuntien välillä ei ole yhteistyötä
Maakuntaan ELY-keskuksesta siirtyvät vesitaloustehtävät ovat kansalaisille, yrityksille ja muille tahoille tuotettavia peruspalveluita. Kymenlaaksossa vesistöt ja pohjavedet muodostavat merkittävän tekijän, joka
vaikuttaa alueen vetovoimaan, asuinympäristöön ja monelta osin myös yritysten toimintaedellytyksiin. Vesistöt ovat osa asukkaiden välitöntä elinpiiriä. Yhdyskuntien ja yritysten vedenhankinta tulee turvata myös poikkeustilanteissa. Peruskuivatus on tärkeä osaa maatalouden toimintaa. Kymenlaaksossa on merkittäviä tulvariskialueita, joten tulvariskien hallinta on tärkeä osa vesitaloustehtäviä.
Taulukko: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesitalousresurssit Kymenlaakson osalta (aluesuunnitteluun ja maakuntakaavoitukseen liittyen vesitalouspalveluilla on lukuisia rajapintoja, nämä resurssit on kuvattu alueidenkäytön työryhmän resurssilaskelmissa.)
Taulukko: Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousresurssit Kymenlaakson osalta
Vesien- ja merenhoidon palvelut: prosessien raportointi
1. Vesien- ja merenhoidon palvelut
Vesien- ja merenhoidon palveluilla turvataan ja parannetaan Kymenlaakson pinta- ja pohjavesien tilaa. Keskeisiä palvelun osia ovat virtavesien, järvien ja merialueen sekä pohjavesien seuranta, vesistöihin ja pohjavesiin kohdistuvien paineiden tunnistaminen, tila-arviointi sekä vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelu ja toteuttamisen edistäminen (ml. vesistökunnostukset ja pohjavesien suojelu). Tila-arviointi tehdään seurannan tulosten perusteella ja se pitää sisällään pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokittelun sekä pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan luokittelun. Vesien ja merenhoidon palvelukokonaisuuteen liittyy myös merialuesuunnittelu.
Vesienhoito ja merenhoito perustuvat EU:n vesipuite-, meristrategia- pohjavesi- ja laatunormidirektiiveihin. Vesien- ja merenhoidosta säädetään laissa vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) sekä useassa lakiin liittyvässä valtioneuvoston asetuksessa. Merialuesuunnittelu perustuu merialuesuunnitteludirektiiviin (2014/89/EU) ja sen kansallisesta toimeenpanosta on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä laissa Suomen talousvyöhykkeistä.
Kaikki ELY-keskusten vesienhoidon tehtävät ja merenhoidon alueelliset tehtävät siirtyvät nykyisiltä ELY-keskuksilta maakuntiin. Vesienhoidon suunnittelua ja toteutusta varten Manner-Suomi on jaettu viiteen kansalliseen vesienhoitoalueeseen (VHA), jotka kukin tuottavat oman vesienhoitosuunnitelmansa. Vesienhoitoalueet toimivat vesienhoidosta EU:lle raportoivina yksiköinä. Kymenlaakson maakunta sijaitsee pääosin Kymijoen - Suomenlahden vesienhoitoalueella (VHA2), mutta sivuaa kaakkoisimmilta osiltaan Vuoksen vesienhoitoaluetta (VHA1). Vesienhoitoalueiden rajaukset eivät noudata hallinnollisia vaan vesistöaluekokonaisuuksien rajoja, joten samalla vesienhoitoalueella tehdään yhteistyötä useiden ELY-keskusten kanssa.
Parhaillaan on käynnissä kaikkia pohjavesialueita koskeva tarkistus ja luokitusjärjestelmän uudistus. Pohjavesialueet luokitellaan niiden vedenhankintakelpoisuuden ja suojelutarpeen perusteella luokkiin 1 tai 2. Lisäksi yksilöidään E-merkinnällä ne pohjavesialueet, joista purkautuva pohjavesi ylläpitää maa- tai pintavesiekosysteemejä. Luokitustyö jatkuu vuoden 2019 loppuun.
Suomen merialueelle tehdään yksi merenhoitosuunnitelma. Sen laatii ympäristöministeriö yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön sekä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa. Rannikon ELY-keskukset osallistuvat työhön aktiivisesti ja ELY-keskusten työtä koordinoi nykyisin Varsinais-Suomen ELY-keskus.
Merialuesuunnittelu on alueidenkäytön suunnittelujärjestelmästä erillinen suunnittelumuoto. Merialuesuunnitelmat ovat yleispiirteisiä, aluevedet ja talousvyöhykkeen kokonaisuutena kattavia suunnitelmia, joissa tarkastellaan eri toimintojen tarpeita laaja-alaisesti ne yhteen sovittaen. Näitä ovat erityisesti energia-alat, meriliikenne, kalastus ja vesiviljely, matkailu, virkistyskäyttö sekä ympäristön säilyttäminen, suojelu ja parantaminen.
2. Vesien- ja merenhoidon palveluihin kuuluvat prosessit
Pohjavesien kemiallinen tila ja riskialueet
Kootaan koko maakuntaa koskeva
toimenpideohjelma, jolla turvataan ja parannetaan vesien tilaa
Pintavesien kemiallinen tila Pintavesien ekologinen tila
Vesien- ja merenhoitopalvelujen prosesseja ovat:
A. Tarkasteltavien pinta- ja pohjavesialueiden valinta ja ominaisuudet B. Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta C. Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi D. Toimenpideohjelman laatiminen E. Toimenpideohjelman toteutus ja toteutumisen seuranta F. Merialuesuunnittelu
Taulukko: Vesien ja merenhoidon palveluiden prosessit ja päätehtävät; yhdyspinnat muihin maakunnan palveluihin; asiakkaat ja yhteistyökumppanit; tietojärjestelmät
Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit
Yhdyspinnat maakunnan muihin palveluihin
Asiakkaat ja yhteistyökumppanit
Tietojärjestelmät
A. Tarkasteltavien pinta- ja pohjavesialueiden valinta ja ominaisuudet • Luokiteltavien ja seurattavien järvi-
, joki ja merivesimuodostumien määrittely
• Pohjavesimuodostumien rajaus/määrittely
Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys Merialuesuunnittelu
muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat vesihuoltolaitokset osakaskunnat toiminnanharjoittajat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset
Valtakunnalliset HERTTA1, Karpalo2
ja USPA3
tiedonhallintajärjest elmät.
B. Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta • Maakunnan toteuttama seuranta
valtakunnallisten linjausten mukaisesti
• Seurannan hankinta • Vesienhoidon tarpeiden huomioon
ottaminen toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailussa
Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys
muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat vesihuoltolaitokset osakaskunnat toiminnanharjoittajat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset
Valtakunnalliset HERTTA1, Karpalo2
ja USPA3
tiedonhallintajärjest elmät.
C. Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi • Tilan arviointi seuranta- ja
tarkkailutulosten perusteella • Tilaan vaikuttavien riskien
tunnistaminen (padot, perkaukset, piste- ja hajakuormitus)
• Pintavedet ekologinen tila (erinomainen/hyvä/tyydyttävä/vält tävä/huono) ja kemiallinen tila (hyvä/hyvää huonompi)
• Pohjavedet kemiallinen tila (hyvä/huono), määrällinen tila (hyvä/huono)
Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys
muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat vesihuoltolaitokset osakaskunnat toiminnanharjoittajat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset
Valtakunnalliset HERTTA1, Karpalo2
ja USPA3
tiedonhallintajärjest elmät.
D. Toimenpideohjelman laatiminen • Toimenpiteiden suunnittelu vesien
tilatavoitteiden saavuttamiseksi eri sektoreille
• Toimenpiteiden vaikutusten ja kustannusten arviointi
Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys Maa- ja elintarviketalouden palvelut
muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat vesihuoltolaitokset osakaskunnat toiminnanharjoittajat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset
Valtakunnalliset HERTTA1, Karpalo2
ja USPA3
tiedonhallintajärjest elmät.
E. Toimenpideohjelman toteutus ja toteutumisen seuranta • Vesistöjen kunnostus • Vesiensuojeluhankkeiden
edistäminen ja rahoittaminen • Pohjavesialueiden
suojelusuunnitelmat • Pohjavesitutkimukset/rakenneselvi
tykset • Lausunnot lupa-asioissa (VesiL, YSL,
MRL) • YVA-prosessit • Toimenpiteiden toteutuksen
seuranta
Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristöterveys Maa- ja elintarviketalouden palvelut
muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat vesihuoltolaitokset osakaskunnat toiminnanharjoittajat vesivoimalaitokset valtion virastot ja tutkimuslaitokset
Valtakunnalliset HERTTA1, Karpalo2, USPA3 ja VAHTI4
tiedonhallintajärjest elmät.
F. Merialuesuunnittelu • aluevesien ja talousvyöhykkeen
alueidenkäytön suunnittelu • yhteensovitetaan energia-alojen,
meriliikenteen, kalastuksen ja vesiviljelyn, matkailun, virkistyskäytön sekä ympäristön säilyttämisen, suojelun ja parantamisen tarpeita.
Alueiden käyttö Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Kasvupalvelut Maa- ja elintarviketalouden palvelut
muut maakunnat kunnat yritykset asukkaat osakaskunnat toiminnanharjoittajat satama valtion virastot ja tutkimuslaitokset
Valtakunnalliset ympäristönsuojelun- tietojärjestelmät Velmu- tietokannat SYKE:n merialuetietoportaali HELCOM – ja VASAB tietokannat Liikenneviraston paikkatietokannat Maakuntakaavojen paikkatietokannat LUKE:n tietokannat Uusista / keskitetyistä kansallisista tietokannoista neuvotellaan
1 HERTTA = Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä, joka sisältää mm. seuraavat osatietojärjestelmät: VEME, VESLA, VHS_Seuranta, POHJE, KPLANK, Leväkukinta, Koekalastus, VESTY, KERTY ja POVET 2 Karpalo = Ympäristökarttapalvelu, joka sisältää HERTTAn jne. tietokantojen tiedot karttapohjaisena 3 USPA =Asiakirjanhallintajärjestelmä 4 VAHTI = Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä, joka sisältää tiedot esim. luvanvaraisten toimijoiden päästöistä.
Kuvaus prosesseista
Seuraavassa on kuvattu Kymenlaakson maakunnan vesien ja merenhoidon prosessit tiivistetysti. Tarkempi kuvaus vesien- ja merenhoidon nykyjärjestelmästä ja prosessien työvaiheista löytyy ympäristöministeriön laatimasta Vesien- ja merenhoidon käsikirjasta (versio 17.2.2017), jota on koottu maakuntauudistuksen esivalmistelun yhteydessä.
Tarkasteltavien pinta- ja pohjavesialueiden valinta ja ominaisuudet
Vesienhoidon suunnittelua tehdään kuuden vuoden sykleissä. Vesien ominaispiirteiden tarkastelussa rajataan ensin suunnitteluyksiköt eli pintavesi- ja merialueet sekä pohjavesialueet, joiden varaan vesien- ja merenhoidon seuraavat työvaiheet rakentuvat. Mukana ovat kaikki yli 50 ha järvet, valuma-alueeltaan yli 50 km2 jokialueet, tärkeimmät vaelluskalapurot sekä 1, 2 ja E luokan pohjavesialueet. Näiden ulkopuolelle jää suuri joukko pieniä vesistöjä järviä ja jokivesistöjä. Merialuejako on sovittu Itämeren valtioiden välillä HELCOMissa.
Alueiden rajausten jälkeen joet, järvet ja rannikkovedet tyypitellään luonnontieteellisin perustein määriteltyihin tyyppeihin (esim. suuret kirkasvetiset järvet tai turvemaiden joet). Tyypittelyn avulla varmistetaan, että tila-arviointi (luokittelu) tehdään erilaisissa ja erikokoisissa vesistöissä vertailukelpoisesti. Rannikkovesien ulkopuolisia avomerialueita ei tyypitellä, koska avomeren arvioiden vertailukelpoisuudesta huolehditaan Itämeriyhteistyössä.
Pohjavesialueet luokitellaan niiden vedenhankintakelpoisuuden ja suojelutarpeen perusteella luokkiin 1 tai 2. Lisäksi yksilöidään E-merkinnällä ne pohjavesialueet, joista purkautuva pohjavesi ylläpitää maa- tai pintavesiekosysteemejä. Pohjavesialueen ominaisuuksia, kuten tietoa virtaussuunnista tarkennetaan luokittelun yhteydessä.
Pinta- ja pohjavesien tilan seuranta
Seurannan tarkoituksena on antaa yhtenäinen ja kattava kokonaiskuva pinta- ja pohjavesien sekä meren tilasta. Samalla seuranta tuottaa tietoa ihmisen toiminnasta aiheutuvista ympäristöpaineista ja paineiden vaikutuksista vesi- ja meriympäristön sekä pohjavesien tilaan. Seurantatieto on perustana toimenpiteiden suunnittelulle, kohdentamiselle ja toteutukselle sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnille. Vesienhoidossa pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan arviot sekä pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan arviot sekä laatutekijöiden nousevien pitoisuusmuutosten tunnistaminen, perustuvat vesienhoitoalueiden seurannasta saatuun tietoon.
Merenhoidossa seurannalla kerätään tietoa lajeista, luontotyypeistä, meriveden ja merenpohjan ominaisuuksista sekä meriympäristöön kohdistuvista paineista. Merenhoidon seurantaohjelmaa toteutetaan Suomen merialueella rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle. Merenhoidon seurantaohjelma muodostaa Suomen osuuden HELCOM:n koordinoimassa Itämeren laajuisessa seurantajärjestelmässä.
Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi
Vesistöjen tilan arviointi on monivaiheinen prosessi, jossa hyödynnetään seurantatietoa ja tietoa vesiin kohdistuvista paineista. Tila-arviointi pitää sisällään pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan
luokittelun sekä pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan luokittelun. Pintavesien tilanarvioinnissa pääpaino on biologisissa laatutekijöissä (kasviplankton, vesikasvillisuus, päällyslevät, pohjaeläimet ja kalasto). Fysikaalis-kemialliset ja hydrologis-morfologiset tekijät otetaan huomioon ja ne voivat alentaa tila luokkaa. Pintavesien kemiallinen tila arvioidaan vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuksien perusteella vedessä tai eliöstössä (esim. kalojen elohopeapitoisuus).
Pohjaveden määrällinen tila luokitellaan hyväksi, mikäli vedenotto ei ylitä pohjaveden muodostumisnopeutta tai pohjavedenpinnan korkeus laske pysyvästi ihmistoiminnan seurauksena. Kemiallisen tilan määrittämisessä käytetään pohjaveden ympäristölaatunormeja ja laatunormien ylityksestä mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia.
Merenhoidossa meriympäristön tila luokitellaan hyvän tilan laadullisten kuvaajien avulla (luonnon monimuotoisuus, vieraslajit, kaupalliset kalat, ravintoverkot, rehevöityminen, merenpohjan koskemattomuus, hydrografiset muutokset, epäpuhtauksien pitoisuudet ja vaikutukset, epäpuhtaudet ruokakalassa, roskaantuminen, energia ja vedenalainen melu).
Toimenpideohjelman laatiminen
Toimenpideohjelman laatimisen tarkoituksena on löytää kaikille vesistökuormitusta ja muita paineita tai pohjavesiriskiä aiheuttaville sektoreille kustannustehokkaat toimenpiteet vesien hyvän tilan säilyttämiseksi ja saavuttamiseksi. Toimenpiteitä suunnitellaan pintavesien osalta mm. haja- ja pistekuormituksen vähentämiseksi, koskien kunnostamiseksi, kalojen kulkemisen parantamiseksi sekä haitallisten ja vaarallisten aineiden päästöjen vähentäminen. Pohjavesialueille suunnitellut toimenpiteet ovat usein kohdekohtaisia ja liittyvät esimerkiksi pilaantuneiden alueiden tutkimiseen ja puhdistamiseen, tiealueiden pohjavesisuojauksiin, pohjavesiseurannan järjestämiseen ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatimiseen.
Merenhoidossa tavoitteita voidaan asettaa ravinnekuormituksen lisäksi esim. liettymiselle, vieraslajeille, samentumiselle, pohjien peittymiselle, pohjien eroosiolle, valikoivalle eläinten hyödyntämiselle ja sivusaaliille, haitallisten aineiden kuormitukselle, muutoksille valuma-alueella ja joissa, roskaantumiselle sekä vedenalaiselle energialle ja melulle. Merialueen paineiden vähentämistarpeet sovitetaan yhteen HELCOMin avomerta koskevien arvioiden kanssa sekä HELCOM ravinnekuormituksen vähentämistavoitteiden kanssa.
Toimenpideohjelman toteutus ja toteutumisen seuranta
Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää toimenpiteiden toteutusta. Vastuu varsinaisista käytännön toimenpiteistä on pääasiassa toiminnanharjoittajilla, erilaisilla yhteisöillä sekä kansalaisilla. Maakunta huolehtii pääasiassa toimeenpanon yleisestä edistämisestä ja julkisen tuen ohjauksesta toimeenpanoa koskeviin hankkeisiin. Keskeistä on toimeenpanon edistäminen tiedollisesti ja taloudellisesti erilaisin vesien- ja merenhoitoa palvelevin avustuksin. Toteutusyhteistyön edistäminen ja hankkeistamisen tuki ovat tärkeitä. Tärkeä osa toimenpideohjelman toteutusta ovat erilaiset vesistökunnostus- ja -suojeluhankkeet.
Maakunnan tehtävänä on toimeenpanon yleinen ohjaus ja tuki. Tämä sisältää mm. erilaisten vesienhoidon toimenpideohjelmien toteutumista edistävien lausuntojen laatimisen mm. ympäristölupiin, ojituksiin tai metsänhoitoon liittyen, YVA-prosesseihin osallistumisen ja kaavoitukseen osallistumisen. Lisäksi
rahoituksen ohjaus sekä muu alueen kehittämiseen liittyvä työ edistää vesienhoidon toimenpideohjelmien toteuttamista.
Toimenpiteiden toteutumista seurataan ja tietoa hyödynnetään uutta toimenpideohjelmaa valmisteltaessa ja arvioitaessa toteutettujen toimenpiteiden riittävyyttä.
Merialuesuunnittelu
Merialuesuunnittelun tavoitteena on varautua merialueen pitkän aikavälin käyttötarpeisiin tarkastelemalla eri toimintoja kokonaisvaltaisesti laajalla merialueella ja yleispiirteisellä tasolla siten, että pyritään sovittamaan yhteen eri toimintojen tarpeet ja ratkaisemaan mahdolliset ristiriidat. Suunnitelmien tavoitteena on löytää synergiaetuja eri alojen kesken, lisätä tietoa suunnitteluprosessin myötä ja edistää sinistä kasvua.
Tavoitteena on järjestää merialuesuunnitelmien laatiminen siten, että eri viranomaisten yhteistyöllä sekä sidosryhmien ja muiden asianosaisten osallistumisella suunnitelmien valmisteluun saadaan vaikuttavuutta ja eri tahot sitoutumaan suunnitelmiin ja niiden toteuttamiseen omassa toiminnassaan. Merialuesuunnitelmilla ei ole oikeusvaikutuksia eikä sitovaa vaikutusta muun lainsäädännön mukaisiin lupa- tai muihin menettelyihin.
Tavoitteena on myös, että suunnitelmat antavat Suomelle hyvän lähtökohdan tehdä yhteistyötä muiden maiden kanssa merialueen käyttöön liittyvissä kysymyksissä Itämeren alueella.
3. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta Pintavesillä ja pohjavesillä on suuri merkitys Kymenlaakson vetovoiman kannalta. Meri, Kymijoki, Pohjois- Kymenlaakson järvet sekä lukuisat pienet vesistöt ovat tärkeitä alueen virkistyskäytön, matkailun sekä houkuttelevan asuinympäristön kannalta. Vedet ovat myös tärkeitä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjiä. Vesistöjen tila on parantunut viime vuosikymmeninä, mutta edelleen useat vesistöt kärsivät muun muassa rehevöitymisestä. Vesistöihin kohdistuu myös uusia paineita ja ilmastonmuutos edellyttää uusien vesiensuojelutoimenpiteiden käyttöönottoa. Kymenlaaksossa on hyvät ja runsaat pohjavesivarat Salpausselillä, jonne myös ihmistoiminta on keskittynyt. Monin paikoin pohjavedessä on havaittavissa ihmistoiminnan vaikutuksia. Yhdyskuntien ja yritysten vedenhankinnan kannalta pohjavesien suojelu on ensiarvoisen tärkeää. Tulevaisuudessa haitallisten ja vaarallisten aineiden vaikutusta vesiin tulee ehkäistä.
Pinta- ja pohjavesien tilan seurantaa toteutetaan Kaakkois-Suomessa osana valtakunnallista seurantaohjelmaa. Vesienhoidon seurantaohjelma koostuu ELY-keskuksen hankkimasta seurannasta ja toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailusta. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa näytteenotto ja analytiikka hankitaan vuoden 2018 loppuun kestävillä sopimuksilla. Näytteenottopalvelua tuottavat maakunnalliset toimijat ja analytiikkapalvelua tuottaa pääkaupunkiseudulla toimiva yritys. Muiden ELY-keskusten näytteenotto ja analytiikka hankitaan yhteiskilpailutuksen perusteella. Valtakunnallisesti hankittujen palvelujen sopimuskausi päättyy vuoden 2018 lopussa, mutta maakunnilla on mahdollisuus vuoden mittaiseen optiovuoteen. Tulevaisuudessa maakunnan vesistöseurannan järjestämismahdollisuudet ovat joko osallistua valtakunnalliseen kilpailutukseen tai järjestää hankinta itsenäisesti. Valtakunnallisesta laajasta kilpailutuksesta on saatu merkittäviä kustannussäästöjä.
Valtion seurannan lisäksi tärkeä osa seurannasta muodostuu toiminnanharjoittajien ympäristö- ja muiden lupien mukaisista velvoitetarkkailusta. Yritysten kannalta tarkkailu on tärkeää niiden toiminnan vaikutusten seuraamiseksi ja yleisen hyväksyttävyyden saamiseksi toiminnalle. Velvoitetarkkailua toteuttavat pääasiassa maakunnalliset toimijat. Lisäksi kunnat toteuttavat täydentävää vesistöseurantaa.
Pinta- ja pohjavesien tilan arviointi tapahtuu valtakunnallisen, vesien- ja merenhoitolakiin perustuvan, ohjeistuksen mukaisesti ja työssä hyödynnetään valtakunnallisista tietojärjestelmistä saatua seurantatietoa. Tietojärjestelmiä tulisi uudistaa helppokäyttöisemmäksi, mutta yksittäisen maakunnan tai viranomaisen ei ole järkevää pitää yllä tai kehittää ko. Suomen ympäristökeskuksen hallinnoimia ja kehittämiä järjestelmiä. Vesienhoidossa on tärkeää, että maakunta saa käyttöönsä eri valvontaviranomaisten tietojärjestelmiin kerätyt seurantatiedot. Valtakunnallisten tietojärjestelmien kehittämiseen tulisi osoittaa varoja valtiolta tai yhteisesti kaikilta maakunnilta. Tietojärjestelmissä tulee olla avoimia rajapintoja asukkaille, yrityksille, kunnille ja ympäristöalan konsulteille ja sitä kautta raportoidaan tiedot vesienhoidosta myös EU:n suuntaan eli aineistojen tulee olla yhtenäiset
Vesienhoidon toimenpideohjelma on toimintaa ohjaava asiakirja, jossa tunnistetaan mahdollisimman kattavasti erilaiset toimenpiteet, joilla vesien hyvä tila voidaan ylläpitää tai saavuttaa. Toimenpideohjelman vaikuttavuutta voidaan parantaa lisäämällä paikallisten asukkaiden, yritysten ja yhdistysten osallistumista suunnitteluprosessiin ja sitouttamalla niitä toimenpiteisiin. Vesienhoidon toimenpiteillä on merkittävä vaikutus myös merenhoidon tavoitteiden toteutumiseen.
Maakunnan alueelle laadittava toimenpideohjelma on osa vesienhoitoalueelle laadittavaa yleispiirteisempää vesienhoitosuunnitelmaa. Vesienhoitosuunnitelma kootaan toimenpideohjelmien tietojen pohjalta ja vesienhoitosuunnitelmien laadinnasta on vastannut tähän saakka koordinoiva ELY- keskus (Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue/Uudenmaan ELY ja Vuoksen vesienhoitoalue/Etelä-Savon ELY, Merialue/Varsinais-Suomen ELY), johon koordinaatio on erikseen resursoitu. Vesien- ja merenhoidon suunnitteluprosessissa on edelleen tarvetta tiiviille yhteistyölle vesienhoitoalueilla. Yhteistyö on välttämätöntä resurssien tehokkaan käytön ja suunnittelun vesistöaluekokonaisuuden tarkastelun kannalta
ELY-keskuksessa nykyisin olevat ympäristönsuojelulain, vesilain ja maa-aineslain valvontaan ja YVA- menettelyihin liittyvät tehtävät siirtyvät valtion uuteen virastoon. Vesienhoidon kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että yhteistyö maakunnan vesienhoidon asiantuntijoiden ja valtion viraston välillä on saumatonta, jotta erilaisissa lupaprosesseissa vesienhoidon näkökulma tulee otettua huomioon ja toimenpideohjelmaan tarvittavat tiedot mm. laitosten kuormituksesta ja lupatilanteesta saadaan käyttöön. Asia on tärkeää myös toiminnanharjoittajille, jotka lupa- ja valvonta-asioissa joutuvat asioimaan sekä maakunnan että valtion lupa- ja valvontaviraston kanssa.
Vesienhoidon käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa maakunnan rooli on vahva. Vesistökunnostus- ja vesiensuojeluhankkeiden toteutusta tarvitaan nykyistä enemmän. Uutena vesistöjä uhkaavana tekijänä on ilmastonmuutos, joka lisää valuntoja kasvukauden ulkopuolella ja voimistaa säätilan ääri-ilmiöitä (mm. rankkasateiden oletetaan voimistuvan).
Pohjavesien suojelun ja erilaisten maakäytön muotojen yhteensovittaminen on tärkeää alueen kehittämisen kannalta. Tehtävää ja yhteistä tavoitetta voidaan edistää vesienhoidon ja maakuntatason alueidenkäytön suunnittelu- ja ohjaustyössä. Hyvälaatuinen, puhdas pohjavesi on toimivan vesihuollon edellytys, mutta runsailla, hyvälaatuisilla pohjavesivaroilla voi olla myös merkitystä elinkeinotoiminnalle (esim. elintarviketeollisuus tai puhdasta, tasalämpöistä raakavettä tarvitseva teknologiateollisuus).
Vesistökunnostuksilla ja hyvälaatuisten vesien säilyttämisellä voidaan lisätä maakunnan vetovoimaa esimerkiksi matkailuelinkeinoilleja loma-asukkaille sekä houkutella uusia pysyviä asukkaita esim. pääkaupunkiseudulta. Etenkin Kymijoen imagoa valtakunnan yhtenä merkittävimpänä lohikala-alueena on mahdollista kehittää ja se edellyttää myös konkreettisia joen ja koskien korkeussuhteisiin liittyviä muutoksia. Vesistöjen hoitotyön yhteyksiä alueiden suunnitteluun ja elinkeinojen kehittämistyöhön pitäisi pyrkiä parantamaan.
Suomenlahden tilan parantamisessa kansainvälisillä toimilla ja toimenpiteillä (HELCOM) ja valtakunnallisesti laadittavalla Suomen merenhoidon suunnitelmalla keskeinen rooli. Maakunnan aktiivinen osallistuminen merenhoidon suunnitteluun on siksi tärkeää. Kansainvälisten toimien vaikutus on jo havaittavissa Suomenlahden itäisimmällä osalla ja tätä voidaan hyödyntää esim. matkailun edistämisessä. Vesienhoidon alueellisilla ja paikallisilla toimilla on kuitenkin ratkaiseva merkitys rannikon läheisten vesien tilan kehityksessä.
Merialuesuunnittelu
4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle
Vesistöseurannan ja vesienhoidon tehtäväkokonaisuus muodostuu useista erilaista osaamista edellyttävistä osatehtävistä. Tehtävien hoitaminen edellyttää monipuolista vesistö- ja meriasiantuntemusta erityisesti biologiselta mutta myös tekniseltä puolelta. Pohjavesiin liittyvät kysymykset edellyttävät syvällistä ymmärtämystä pohjavesistä ja geologiasta. ELY-keskuksessa on pystytty pitämään yllä kriittistä osaamista kahden maakunnan alueella. Muutostilanteessa vaarana on, että osaaminen jakaantuu ja sitä häviää, elleivät maakunnat pysty sopimaan yhteistyöstä. Yhteistyön jatkuminen myös muiden (raja/lähi-) maakuntien välillä on tärkeää.
Vesien- ja merenhoidon entistä tiiviimpi yhteistyö aluesuunnittelun ja maakuntatasoisen edistämistehtävän kanssa voi tuoda uusia keinoja vesien- ja merenhoidon tavoitteiden edistämiseen. Työssä on varmistettava, että tiivis yhteistyö valtion virastoon siirtyvien ympäristönsuojelutehtävien kanssa jatkuu.
5. Prosessien kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden analysointi Vesien- ja merenhoidon tehtäviä hoidetaan nykyisin tehkokkaasti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueella. Vesistöseurannan sekä vesien- ja merenhoidon tehtävissä vesistöaluekohtaisella yhteistyöllä on saatu kustannustehokkuutta ja erityisosaamista on voitu keskittää.
Maakuntaan ELY-keskuksesta siirtyvät vesienhoidon tehtävät ovat kansalaisille, yrityksille ja muille tahoille tuotettavia peruspalveluita. Kymenlaaksossa vesistöt ja pohjavedet muodostavat merkittävän tekijän, joka vaikuttaa alueen vetovoimaan, asuinympäristöön ja monelta osin myös yritysten toimintaedellytyksiin. Vesistöt ovat osa asukkaiden välitöntä elinpiiriä. Yhdyskuntien ja yritysten vedenhankinta tulee turvata myös poikkeustilanteissa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu nykyiset Kaakkois-Suomen ELYn ja Kymenlaakson liiton vesien- ja merenhoidon tehtävät jyvitettynä Kymanlaakson maakuntaan. Kyseisillä henkilöresursseilla tehtävien nykyistä laatutasoa ei pystytä ylläpitämään, jos maakuntien välillä ei ole yhteistyötä
Taulukko: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen (Kymenlaakson osalta) ja Kymenlaakson liiton vesien- ja merenhoidon resurssit
ALUEIDENKÄYTÖN PALVELUT VÄLIRAPORTTI 31.3.2017
1. Alueidenkäyttö
Maakuntalakiesityksessä 2.3.2017 esitetään 6 § maakunnalle seuraavat alueidenkäyttöön liittyvät tehtävät:
11) maakunnan suunnittelu ja maakuntakaavoitus 12) kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen 21) …merialuesuunnittelu
Em. tehtävät ovat nykyiselläänkin maakuntaliiton ja ELY-keskuksen lakisääteisiä tehtäviä.
Näiden lisäksi hallituksen esityksessä on lukuisia tehtäviä, jotka liittyvät tiiviisti alueiden käyttöön ja aluesuunnitteluun, kuten liikennejärjestelmäsuunnittelu ja luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen, kulttuuriympäristön hoito sekä maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset ja Euroopan unionin asiat ja yhteydet. Lakiesityksessä todetaan myös, että kuntien yhteisellä päätöksellä voidaan maakunnan hoidettavaksi siirtää rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtäviä.
2. Alueidenkäytön palvelukokonaisuuteen liittyvät prosessit
2.1 Yleiskuvaus
Alueiden käytön suunnitteluun ja ohjaamiseen liittyviä tehtäviä ohjataan maankäyttö- ja rakennuslailla. Toimintatapaan liittyy lakiperusteisesti avoimuus, systemaattinen lähestymistapa ja kansalaisvaikuttaminen. Alueidenkäytön ohjauksessa olennaisia asioita ovat asiantuntijuus, jatkuvuus ja luottamuksen ylläpito. Alueidenkäytön suunnittelukenttä edellyttää yhteistyötä mm. aluekehitys-, liikenne- ja ympäristöviranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa.
2.2 Prosessit ja prosessien omistajat maakunnassa
Alueidenkäyttöön ja -suunnitteluun liittyvät lakisääteiset tehtävät:
Maakuntasuunnitelman laadinta (aluerakenne)
Maakuntakaavoitus ja siihen liittyvien taustaselvitysten laadinta
MRL mukaiset vaikutusten arvioinnit, suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi (SOVA)
Merialuesuunnittelu
Liikennejärjestelmäsuunnittelun organisointi
Luonnonvaroihin ja ympäristöön liittyen alueellisten ja laaja-alaisten suunnitelmien laadinta / organisointi
Alueidenkäytön suunnittelun kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja edunvalvonta
Maakunnan muu suunnittelu ja osallistuminen kansalliseen ja ylimaakunnalliseen alueidenkäytön suunnitteluun
Em. tehtävät ovat nykytilanteessa maakuntaliiton tehtäviä ja tehtävät esitetään siirrettäväksi suoraan maakunnalle.
Alueidenkäyttöön ja -suunnitteluun liittyvät lakisääteiset edistämis- ja valvontatehtävät:
Kuntien maankäytön suunnittelun edistäminen, ohjaaminen ja valvominen (kaavaohjaus, päätösten seuranta), maakuntakaavan tavoitteiden edistäminen kuntakaavoituksessa
Kuntien rakennustoimen järjestämisen edistäminen, ohjaaminen ja valvominen (tuki rakennusvalvonnalle)
Kuntien kehittämiskeskustelut
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistäminen
Em. tehtävät ovat nykytilanteessa ELY-keskuksen tehtäviä ja tehtävät esitetään siirrettäväksi suoraan maakunnalle. Mahdolliset maankäyttö- ja rakennuslain muutokset voivat muuttaa ohjaus- ja valvontatehtäviä.
Alueidenkäytön edistämistehtäviä toteutetaan myös eräiden ympäristöhallinnon rahoitusjärjestelmien kautta. Rahoitus liittyy kiinteästi alueidenkäytön edistämistehtävään. Työn merkitykseen liittyy rahoituksen yhteydessä toteutuva neuvonta.
Ympäristöhallinnon harkinnanvaraiset valtionavustukset
o Rakennusperinnön hoito
o Saariston ympäristönhoito
o Kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista ja muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviin valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittäviin projektiluonteisiin hankkeisiin
Em. tehtävät ovat nykytilanteessa ELY-keskuksen tehtäviä. Maakuntalakiesityksessä kulttuuria koskevien suunnitelmien ja kehittämistoimenpiteiden yhteensovittaminen osana maakuntastrategian ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen toteuttamista on osa maakunnan tehtäviä.
Muut alueiden käyttöön liittyvät tehtävät:
Rakennussuojeluasiat, rakennussuojelupäätökset
Muinaismuistolakiin liittyvät päätösasiat, muinaismuistojen kajoamisluvat
Joukkoliikennejärjestelmä
Näiden tehtävien järjestämisvastuuseen maakunnassa liittyy vielä epävarmuutta.
Maakuntalakiesityksessä todetaan myös, että kuntien yhteisellä päätöksellä voidaan maakunnan hoidettavaksi siirtää rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtäviä.
Luonnon monimuotoisuuden suojelun edistäminen ja kulttuuriympäristön hoito on esitetty lakiesityksessä maakunnan tehtäviksi. Em. tehtävä on ELY-keskuksen tehtäviä.
2.2 Tietojärjestelmä, ylläpitäjä, käyttäjien määrä
ArcGIS (Desktop, Online ja Server)
Maakuntasuunnittelun työväline paikkatietoaineistojen tuottamiseen, hallintaan, ylläpitoon ja analysointiin. Ohjelmistojen avulla tuotetaan ja ylläpidetään maakuntakaava-aineistoja sekä julkaistaan rajapinta- ja karttapalveluita. Ohjelmiston avulla tullaan toteuttamaan maakuntakaavaa koskevaa lakia paikkatietoinfrastruktuurista.
Aluesuunnitteluun liittyvät tietojärjestelmät (ei ylläpitovastuuta, tiedonhaku ja -jakaminen) esimerkiksi: YKR-aineisto, Hertta-järjestelmä, Edilex (lakikirjasto, sisältää mm. KHO:n ennakkotapaukset), kiinteistötietojärjestelmä (KTJ, paikkatietojärjestelmä, joka pitää sisällään kiinteistörekisterin ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin).
Lisäksi normaalit toimistotyökalut.
3. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta kunkin prosessin osalta
Alueidenkäytön suunnittelun osalta ei merkittäviä muutostarpeita ole eikä alueidenkäytön suunnittelutehtävien siirtäminen maakuntaan aiheuta suuria sopeutumistoimia. Uudistuksen myötä voidaan maakunnan alueidenkäytön suunnittelusta luoda entistä vahvempi ja uusia synergiaetuja hyödyntävä kokonaisuus. Asiakasnäkökulmasta alueidenkäytön suunnitteluun liittyvien palveluiden keskittäminen yhdelle toimijalle tuo mahdollisuuksia entistä laadukkaampien ja nopeampien palveluiden tuottamiseen, mikäli resurssit maakunnassa ovat riittävät.
Luonnonsuojelun edistämistehtävien osoittaminen uudelle maakunnalle mahdollistaa niiden käsittelyn tiiviissä yhteistyössä alueidenkäytön suunnittelun kanssa. Nykytilanteessa ELY-keskus hoitaa luonnonsuojelutehtäviä sekä Kymenlaakson että Etelä-Karjalan alueiden osalta. Maakuntaan siirron yhteydessä tulee varmistua riittävistä luonnonsuojelun resursseista. Lisäksi tulee varmistua saumattomasta yhteistyöstä tulevan LUOVA-viraston ja muiden maakuntien kanssa.
Maakuntalakiesityksessä todetaan myös, että kuntien yhteisellä päätöksellä voidaan maakunnan hoidettavaksi siirtää rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen järjestämisen tehtäviä. Mikäli kunnat päättävät siirtää näitä tehtäviä maakuntaan, aiheuttaa se merkittäviä muutoksia ja avaa entistä tiiviimmän yhteistyömahdollisuuden alueidenkäytön suunnittelun sekä rakennusvalvonnan ja ympäristötoimen välille. Toisaalta tehtävien siirto maakuntaan aiheuttaisi uusien toimintatapojen muodostamista niin maakunnassa kuin kunnissa. Asiakkaan näkökulmasta näiden tehtävien siirto maakunnalle olisi täysin uusi tilanne.
Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa. Liikennepalveluihin liittyvät tehtävät tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä alueidenkäytön suunnittelun ja liikennesuunnittelun välillä. Näiden asioiden käsittely samassa organisaatiossa luo merkittäviä synergiaetuja.
Vesien ja merenhoidon palvelujen entistä tiiviimpi yhteistyö alueidenkäytön suunnittelun ja merialuesuunnittelun kesken voi tuoda uusia keinoja vesien- ja merenhoidon tavoitteiden edistämiselle.
4. Mahdollisuudet, esteet ja toimenpiteet muutosten toteuttamiselle
Väliraportointivaiheeseen mennessä ei ole ilmennyt esteitä muutosten toteuttamiselle. Mahdollisuuksia ja muutoksia on kuvattu edellisessä kappaleessa.
5. Prosessin kustannustehokkuus ja vaikuttavuus
Alueidenkäytön tehtäväkokonaisuus vaikuttaa suoraan alueen elinvoimaisuuteen ja ympäristön laatuun. Suunnittelulla luodaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Alueidenkäytön suunnittelu luo kivijalan maakunnan elinvoiman kehittämiselle ja vetovoimalle.
Luomalla maakuntatasolle uusi laaja-alaisen osaamisen toimija voidaan kehittää palveluiden kustannustehokkuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Tämä edellyttää, että alueidenkäytön suunnittelun henkilö- ja osaamisresurssit on mitoitettu tarkoituksenmukaisesti siten, että on mahdollista luoda tehokas ja joustava poikkitieteellinen osaamiskeskittymä, joka toimii yhteistyössä lähialueen muiden toimijoiden kanssa.
6. Alustava palvelutuotannon suunnittelu; tulostavoitteet, palveluiden ja suoritteiden määrät sekä resurssit (nykyiset henkilöstöresurssit ja talousresurssit)
Maankäytön suunnittelun ja siihen liittyvän oikeusohjauksen avulla luodaan menestyvää ja ympäristöltään korkealuokkaista Kymenlaaksoa. Maankäyttö- ja rakennuslain 1 § mukaan tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Palvelutuotannon kokonaisuuden suunnittelun ja tulostavoitteiden tulee edistää em. lain asettamia vaatimuksia.
Alueuudistuksen tavoitteena tulee olla ylläpitää ja kehittää palveluiden laatua, kustannustehokkuutta sekä sujuvuutta. Asiakasnäkökulmasta korostuu, että alueidenkäytön palvelut koskevat tavalla tai toisella kaikkia maakunnan asukkaita ja toimijoita. Alueidenkäytön keskeinen tehtävä on kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttaminen maakunnassa alueidenkäytön suunnittelun ja ohjauksen keinoin.
Alueidenkäytön palveluiden asiakkaat:
Maakunnan kunnat, arkipäiväisessä asioinnissa kuntien maankäytön suunnittelusta ja järjestämisestä vastaavat henkilöt esim. tekniset johtajat, kaavoituspäälliköt jne.
Asukkaat, kansalaiset: Kaavan laadinnan osallisia, joiden kanssa on järjestettävä vuorovaikutus ja osallistuminen, kaava oltava saatavilla kansalaisille ja muille asiakkaille
Poliittisella tasolla kuntien maankäytöstä (kaavojen hyväksymiskäsittelystä) vastaavat lautakunnat ja kunnanhallitukset
Muut maakunnalliset organisaatiot ja etujärjestöt, esim. MTK, Kauppakamarit, Luonnonsuojelujärjestöt, kunnalliset vesi-ja jätehuoltoyhtiöt…
Ympäristö ja luonto
Taulukko 1. Nykyiset alueidenkäytön tehtävät, resurssit ja suoritteet
Nykytilanne Kymenlaakson liitto Kaakkois-Suomen ELY
Suoritteet maakuntakaavoitus ja siihen liittyvät osallistumisprosessit sekä tiedon tuottaminen MRL edellyttämällä tavalla ja muut kappaleessa 2 kuvatut tehtävät
osallistuminen maakunnan muuhun suunnitteluun
lausunnot: n. 70/a neuvottelut: n. 300/a
alueidenkäyttöön liittyvät edistämistehtävät ja muut kappaleessa 2 kuvatut tehtävät
lausunnot (n. 70/a/2 maakuntaa) viranomaisneuvottelut (30-40/a/2 mk) muut neuvottelut (n. 70/) oikaisut (0-3/a) valvonta (kuntien päätökset) koulutus (0 – 4/a)
Toimijalle aiheutuvat kustannukset
maakuntakaavoituksen ja aluesuunnittelun selvitykset, aineistot ja tilastot.
35 000 -70 000 € / v toimitilakuluja / työntekijä
emme ole toistaiseksi arvioineet
arvioidut ict kulut ovat 2 500 € / tietokone
paikkatieto-ohjelmaan liittyvät kulut 2016 < 20 000 €.
toimitilakuluja / työntekijä emme ole toistaiseksi arvioineet
tietokonejärjestelmät, ohjelmat? hankinnat tehdään valtakunnan tasolla
yhteisesti kilpailutettujen palvelutuottajien kautta (Hansel)
Henkilöstön määrä ja htv
Aluesuunnittelussa vuonna 2016 kuusi vakanssia: suunnittelujohtaja, maakuntakaavainsinööri, suunnitteluinsinööri, ympäristösuunnittelija, maakuntasuunnittelija, suunnitteluavustaja
henkilöstökulut 2016 noin 375 000 €. (kk-palkka 12,5 kk x sivukulut 30 %)
Alueidenkäytön ohjaus vuonna 2016 viisi vakanssia: alueidenkäyttöpäällikkö, arkkitehti, lakimies, alueidenkäytön insinööri, ylitarkastaja
Lisäksi mukana on ollut runsaasti ELY- keskuksen eri alojen asiantuntijoita. Vuonna 2015 työsuorite oli yhteensä n. 8 htv. Työ jakautuu 2 maakunnalle. -> Kymenlaakson osuus 4 htv.
Vuosikustannukset noin 450 000 €
Ei sisällä matkoja
noin 320 000 € (4 htv?,Täsmällistä lukemaa ei ole käytössä. Suuruusluokka perustuu arvioon.)
Ei sisällä matkoja
Muista kustannuksista ei tietoa
7. Mahdolliset muutostarpeet ja merkittävät rajapinnat muihin prosesseihin
7.1 Prosessien rajapinnat
Alueidenkäytön suunnittelulla ja edistämisellä on erittäin paljon rajapintoja muihin prosesseihin:
Aluesuunnittelu – Aluekehitys -rajapinta: Maakunnan suunnitteluun kuuluvat MRL mukaan maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma (maakuntaohjelma). Aluekehitysyhteistyö lähtökohtaisesti korostuu alueiden käytön suunnittelussa.
Alueidenkäyttö – Ympäristö – Luonnonsuojelu -rajapinta: Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on MRL 5 § mukaan edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä sekä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä.
Kaavoitus – Liikennejärjestelmä ja -palvelut -rajapinta: Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on MRL 5 § mukaan edistää liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa. Liikennejärjestelmäsuunnittelun koordinointi on maakuntaliittojen lakisääteinen tehtävä ja muut maakunnan liikennetehtävät ELY-keskuksen nykyisiä tehtäviä.
Kaavoitus ja merialuesuunnittelu – Merenhoito- ja vesienhoitosuunnittelu -rajapinta: MRL 19 § mukaan maakunnan liiton tehtävänä on merialuesuunnittelu, joka on maakuntakaavasta erillinen suunnittelumuoto, joka laaditaan ylimaakunnallisessa yhteistyössä. Maakuntakaavoitus ja merialuesuunnittelun työkenttä liittyvät kiinteästi toisiinsa. Maakuntalain mukaan maakunnan tehtävänä on vesien ja merensuojelu, vesien ja merenhoidon järjestäminen ja toteuttaminen, vesihuolto sekä merialuesuunnittelu. Kokonaisuuden tarkkailun kytkeminen alueiden käytön suunnitteluun on välttämätöntä.
Edunvalvonta, KV-asiat, EU-yhteistyö -rajapinnat: Maakuntalain mukaan maakunnan tehtävänä on maakunnallisen identiteetin edistäminen alueella yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Alueidenkäytön suunnittelulla tuetaan merkittävästi alueellista identiteettiä. Kansainvälinen aluesuunnitteluyhteistyö korostuu rajamaakunnassa ja EU:n ulkorajalla. Kymenlaakso on merkittävä osa EU:n TEN-T ydinverkkoa ja sen suunnitteluun ja edistämiseen osallistuminen on tärkeä maakunnan edunvalvontatehtävä. Merialuesuunnittelussa korostuu erityisesti Itämeren ja Suomenlahden alueiden kansainvälinen yhteistyö.
Alueidenkäytön suunnittelu – ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen -rajapinta: Maakuntalain mukaan maakunnan tehtävänä on ympäristötiedon tuottaminen ja ympäristötietouden parantaminen. Kymenlaaksossa on jo tehty vapaaehtoisesti tähän liittyviä tehtäviä esim. laatimalla ympäristökasvatusstrategia. Toimintaa voidaan jatkaa uudessa maakunnassa entistä tiiviimmässä yhteistyössä. Alueidenkäytön suunnittelun yhteydessä laaditaan lukuisia ympäristöä koskevia selvityksiä, joita voidaan käyttää hyväksi ympäristötietouden tuottamisessa.
7.2 Yhteistyötarpeet
Yhteistyötä on tarpeen tehdä maakunnan sisäisen yhteistyön ja rajapintojen lisäksi laajasti, mm. EU, lähivaltiot, ministeriöt, kunnat, muut viranomaiset. Maakunnan suunnitteluun sisältyy laaja sidosryhmäyhteistyö alueen toimijoiden kesken ml. asukkaat, kansalaisjärjestöt, muu kolmas sektori sekä yksityinen sektori.
Maakuntahallinnolla tulee olla tehtäviensä hoitamiseen riittävä resurssi. Pääosa edellä mainittujen tehtävien hoitamiseen tarvittavasta osaamisesta ja henkilöresursseista tulee maakuntauudistuksen yhteydessä uutta maakuntahallintoa edeltäneistä viranomaisista.
8. Nykyiset ja tulevat toimitilatarpeet
Nykytilanne: maakuntaliitossa toimistohuoneet 6 henkilölle ja ELY-keskuksessa 5 henkilölle sekä molempien toimistojen neuvotteluhuoneet.
Toimitiloja tarvitaan työhuoneet 8-10 henkilölle sekä neuvotteluhuoneita/ ryhmätyötiloja. Suunnittelutehtävät ovat sen kaltaisia, että työtilojen rauhallisuus korostuu. Kaavoitustyössä tarvitaan karttatulostimia ym. normaalia toimistotyöpistettä suurempia laitteita, joka tulee huomioida työtilojen koossa. Suunnittelu- ja ohjaustehtävät ovat myös sen luonteisia, että taustamateriaalia, selvityksiä, kirjoja ja esim. vanhoja päätöksiä joudutaan säilyttämään paperisessa muodossa, mikä vaatii ns. hyllytilaa.
Maakuntakaavoitukseen liittyvät työtehtävät, vuorovaikutus ja osallisuusprosessit ja muu sidosryhmäyhteistyö edellyttävät liikkumista työntekijöiltä. Kustannustehokkuutta edistetään tarjoamalla riittävät nykyaikaiset etätyö- ja kommunikaatiotyökalut.
9. Valtion talousarviossa kyseiseen palvelukokonaisuuteen kohdennettavat varat
Nykytilanteessa maakuntien liittojen toiminta on rahoitettu kuntien rahoituksella. ELY-keskuksen osalta toiminta rahoitetaan valtion budjettirahoituksella.
1
4.6.2018
MAAKUNTAUUDISTUS KYMENLAAKSOSSA
Liikennepalvelut-tiimi
Tiimin kokoonpano:
Jyrki Karhula, ELY-keskus, pj. Kari Halme, ELY-keskus Jussi Kailasto, ELY-keskus, siht. Frank Hering, Kymenlaakson liitto Riitta Kallström, Kymenlaakson liitto Hannele Tolonen, Kotka Matti Ruoti, Hamina Hanna Piispa-Malinen, Kouvola Antti Tamminen, Kouvola Pasi Halttunen, henkilöstön edustaja (JUKO) Hannu Moilanen, henkilöstön edustaja (Pardia)
Loppuraportin sisällysluettelo
1. Maakuntauudistuksen säädöspohja 2
2. Maakuntalakiin kirjattujen tehtävien nykytila 5
3. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit 6
4. Muutostarpeet asiakas- ja ympäristönäkökulmasta 18
5. Palvelutuotannon suunnittelu 21
6. Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus 25
7. Mahdolliset esteet muutosten toteuttamiselle 26
8. Yhdyspinnat muihin prosesseihin 26
9. Toimitilatarpeet 28
10. Palvelukokonaisuuden rahoitus 29
2 1. Maakuntauudistuksen säädöspohja
Maakuntalakiluonnoksessa maakunnan tehtävät tie- ja liikenneasioissa on kirjattu seuraavasti:
Maakunta hoitaa sille lailla säädettyjä tehtäviä mm. seuraavilla tehtäväaloilla:
• liikennejärjestelmän toimivuus,
• liikenneturvallisuus,
• tie‐ ja liikenneolot,
• alueellinen tienpito,
• maankäytön yhteistyö sekä
• toimintaympäristöä koskevien tietojen tuottaminen valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitteluun
Maakunta voi lisäksi hoitaa (edellyttää maakuntastrategian kirjausta):
• yksityisteitä ja liikkumisen ohjausta koskevia valtionavustustehtäviä;
• liikennepalveluiden maakunnallista kehittämistä ja järjestämistä sekä julkisen henkilöliikenteen suunnittelua ja järjestämistä samoin kuin sitä koskevia valtionavustustehtäviä, lukuun ottamatta toimintaa liikennekaaren IV osan 1 luvun 3 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen kunnallisten ja seudullisten viranomaisten toimialueella, näiden alueiden liikenteen suunnittelua ja järjestämistä, sekä raideliikennettä;
• saaristoliikenteen suunnittelua ja järjestämistä
Hallituksen esityksen 2.3.2017 perusteluteksteissä todetaan muun muassa seuraavaa:
”Säännöksessä säänneltäisiin sellaisista liikennealan tehtävistä, jotka tulisivat koskemaan kaikkia maakuntia. Maakunnan tehtävänä olisi vastata liikennejärjestelmän toimivuudesta. Liikennejärjestelmä muodostuu liikenneväylistä, henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä liikennettä ohjaavista järjestelmistä. Laajasti ottaen liikennejärjestelmään sisältyvät myös liikennetiedot ja liikennepalvelut. Liikennejärjestelmä kytkeytyy tiiviisti yhteiskunnan muihin toimintoihin, kuten alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Liikennepolitiikan ja liikennejärjestelmän yhtenä tavoitteena on liikkumisen ja kuljettamisen turvallisuus sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikennejärjestelmä. Liikennejärjestelmän toimivuuden ja suunnittelun tehostamiseksi olisi tärkeää huolehtia laaja-alaisesta yhteistyöstä valtion, maakuntien ja kuntien kesken. Erityisen tärkeää olisi yhteen sovittaa eri liikennemuotojen (tie, rata, vesi, lentoliikenne) ja tietoliikenteen toimivuus huomioimalla kansalaisten ja elinkeinoelämän tarpeet.
Liikennejärjestelmän toimivuus sisältää liikennejärjestelmäsuunnittelua, tarveselvityksiä ja esisuunnittelua sekä suunnittelun yhteensovittamista maakunnan muun suunnittelun sekä kuntien ja valtion suunnittelun kanssa. Toiminta koskee periaatteessa myös liikenteen ohjausta, nopeusrajoituksia ja tienpidon lupia, mutta koska väyläomaisuuden omistajuus on valtiolla, tulisi näistä tehtävistä sopia erikseen. Tähän kuuluvat myös liikenneturvallisuustehtävät, jotka liittyvät kaikkeen toimintaa. Maakunnat voisivat esimerkiksi tehdä oman alueensa liikenneturvallisuussuunnitelmia tai toteuttaa suunnitelman yhdessä muiden maakuntien kanssa.
Tie- ja liikenneolojen osalta tehtävään kuuluisivat toimintaympäristön seuranta sekä tiestö- ja liikennetietojen ylläpito ja seuranta. Alueellisella tienpidolla varmistetaan liikenteen päivittäinen toimivuus ja turvataan tierakenteiden ja siltojen säilyminen. Nämä tehtävät toteutettaisiin sopimuspohjaisesti (päämies-agentti–sopimukset), koska valtio toimisi edelleen koko tieverkoston omistajana. Sopimuksissa voitaisiin sopia tarkemmin yksittäisen maakunnan tai tiepidosta vastaavan vastuumaakunnan
3 kanssa alueellisen tieverkon kunnossa- ja ylläpidosta sekä mahdollisista alueurakoista (esimerkiksi kilpailutus ja töiden valvonta sekä maakunnan alueella olevan valtakunnan verkon osan kunnossapito) ja muista tienpitoa koskevista tehtävistä. Näistä asioista säädettäisiin tarkemmin maantielaissa (503/2005). Maakunnan tulisi joko yksin tai yhteistyössä muiden maakuntien kanssa tuottaa tietoja liikennemääristä, asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeista valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Nämä tiedot tukisivat maakuntastrategian ja julkisen talouden suunnitelman laatimista sekä tarvittavien investointien valmistelua ja palvelutason määrittelyä.”
Maakuntien rahoitusta koskevan lakiluonnoksen täydennysesitys julkaistiin 10.3.2017. Esityksen yleisperusteluissa todetaan muun muassa seuraavaa:
Uudistuksessa tehtäväsiirtojen yhteydessä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset lakkautetaan 1 päivänä tammikuuta 2019 lukien ja niiden tehtävät siirtyvät valtaosin maakunnille mutta eräiltä osin myös uudelle perustettavalle Valtion lupa- ja valvontavirastolle, Innovaatiorahoituskeskus Te-kesille, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafille, Liikennevirastolle, Maaseutuvirastolle ja Valtiokonttorille.
Yleiskatteiselle maakuntien valtionrahoitusmomentille kootaan esityksen mukaan rahoitusta yhteensä arviolta 1,12 miljardia euroa. LVM:n hallinnonalalta tähän sisältyy valtion vuoden 2017 talousarvion seuraavat momentit:
• 31.01.41 Valtionavustus eräiden lentopaikkojen rakentamiseen ja ylläpitoon (siirtomääräraha 3 v); 100 %:a momentin määrärahasta
• 31.10.50 Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantamiseen (siirtomääräraha 3 v); n. 23 %:a momentin määrärahasta (yksityistielossien avustus on erillisrahoitusta)
• 31.30.63 Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v); n. 41 %:a momentin määrärahasta
Esityksen mukaan seuraavia määrärahoja ei siirretä osaksi maakuntien valtionrahoituksen momentin määrärahoja, ovat LVM-hallinnonalan osalta seuraavat:
• 31.10.20 Perusväylänpito (siirtomääräraha 2 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on 1 271 950 000 euroa, josta tienpidon osuus on 508 000 000 euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltavia seikkoja ova tieverkoston säilyminen uudistuksessa valtion omaisuutena sekä väyläverkoston yhtenäisen kehittämisen ja korjausvelan vähentämisen tavoitteet.
• Momentti 31.30.64 Saariston yhteysliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on 12 990 000 euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltava seikka on määrärahan perusteena olevien tehtävien maantieteellisesti hyvin rajattu kohdentuminen.
• Momentti 31.30.66 Yhteysalusliikennepalvelujen ostosopimukset (siirtomääräraha 3
v). Momentin määräraha valtion vuoden 2017 talousarviossa on 5 303 000 euroa. Momentin säilyttämistä erillismomenttina puoltava seikka on määrärahan perusteena olevien tehtävien maantieteellisesti hyvin rajattu kohdentuminen.
Maakuntalaissa määritellään, mitkä LVM-hallinnonalan tehtävät siirtyvät maakuntiin, mutta tehtävien järjestämistapa määritellään uudessa laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä. Luonnos tästä laista julkaistiin 5.7.2017 ja siitä järjestettiin kaksi lausuntokierrosta. Seuraavassa on kuvattu keskeiset tienpidon järjestämiseen liittyvät kirjaukset lakiluonnoksessa.
4 • ELY-keskusten L-vastuualueilla hoidetut tehtävät siirtyvät pääsääntöisesti hoidettaviksi
maakunnissa. Poikkeuksena ovat: • valtakunnalliset tehtävät, jotka siirtyvät L-vastuualueelta Liikennevirastoon • liikenteen elinkeinoluvat (taksilupa, henkilöliikennelupa ja tavaraliikennelupa),
jotka siirtyvät liikennepalvelulain mukaisesti Trafiin.
• Tieverkon omistajuus ja tienpitäjän vastuu maantieverkosta säilyy valtiolla.
• Perusväylänpidon rahoitus tulee erillisrahoituksena LVM:n momentilta, samoin saaristoliikenteen rahoitus. Yleiskatteellisena tulevat valtionavustukset yksityisteille sekä ELY-keskusten nykyinen joukkoliikennepalveluiden osto ja kehittäminen. Toimivaltaisina joukkoliikenneviranomaisina toimivien kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukirahoitus tulee edelleen erillisrahoituksena.
• Liikennevirasto erittelee tienpidon rahoituksen maakunnittain (18) tieverkon ja liikenteen ominaisuuksiin ja muihin olosuhteisiin perustuen niin, että varmistetaan maantieverkon ja sen kunnon yhtenäisyys.
• Liikennevirasto varaa osan perusväylänpidon tienpidon talousarviomäärärahasta kohdistettavaksi tienpidon valtakunnallisiin tehtäviin, teemaohjelmiin ja äkillisiin tai ennakoimattomiin korjaustarpeisiin.
• Jokaisen 18 maakunnan tehtävät • Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun johtaminen ja kytkeminen
maakunnan muuhun suunnitteluun • Vastaaminen eri toimijatahojen yhteistyötä liikenneturvallisuustyössä • Toimivaltainen viranomaisena toimiminen maakunnan joukkoliikenteen
suunnittelussa ja järjestämisessä siltä osin, kuin mahdolliset toimivaltaiset kaupunkiseudut eivät sitä hoida
• Tienpidon yhteistyöalueesta sopiminen muiden maakuntien kanssa • Maakunnalle valmistellun tienpidon ja liikenteen suunnitelman sekä
Liikenneviraston kanssa tehtävän tienpidon sopimuksen hyväksyminen • Kukin maakunta sopii tiehankkeiden suunnittelutarpeista ja kohteista osana
tienpidon suunnitelmaa ja tienpidon sopimusta • Yksityisteiden valtionavustuksista päättäminen, liikkumisen ohjauksen
edistäminen ja saaristoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen • Tietojen tuottaminen liikennejärjestelmästä
• Tienpidon yhteistyöalueiden (enintään 9) tehtävät
• Tienpidon ja rahoituksen suunnittelu • Tienpidon ja liikenteen suunnitelman ja tienpidon sopimuksen valmistelu • Maanteiden hankesuunnittelu • Tienpidon toimien ohjelmointi • Maanteiden suunnittelun, kunnossapidon ja rakentamisen hankinnat • Tietojen tuottaminen maantieverkosta
• Liikennevirastoon siirtyvät tehtävät • tienpidon lupatehtävät • asiakaspalvelutoiminto • tienvarsitelematiikka • vahingonkorvaukset ja ajoneuvojen siirrot • maantielauttaliikenteen järjestäminen • hoidon alueurakoiden kilpailutuksen ohjaus ja tuki • tie- ja ratamaanhankinta ja kiinteistöjen hallinta • museo- ja perinnetoiminta
5 • Tienpidon yhteistyöalueista sopiminen
• Maakuntien tulee sopia tienpidon tehtävien hoitamisesta yhteistoiminnassa enintään yhdeksällä tienpidon yhteistyöalueella
• Jokin maakuntalain mukainen yhteistoiminnan muoto: yhteinen toimielin/ yhteinen virka/ sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta
• LVM:llä ja tienpitäjällä (Liikennevirasto) on oikeus puuttua suunniteltuihin yhteistyöalueisiin, jos eivät katso maakuntien suunnittelemia yhteistyöalueita tienpidon kannalta tarkoituksenmukaisiksi.
• Tienpidon ja liikenteen suunnitelma (TLS)
• Nelivuotinen vuosittain päivitettävä suunnitelma laaditaan jokaiselle maakunnalle. Suunnitelmaan sisällytetään teiden kunnossapito (hoito, siltojen ja päällysteiden korjaaminen) ja hankesuunnittelu, alueelliset investoinnit ja niiden rahoitus sekä muut maakunnan tienpitoon liittyvät kysymykset. Maakunnat voivat halutessaan sisällyttää suunnitelmaan myös muita maakunnan liikenneviranomaisen vastuulla olevia liikennetehtäviä koskevia asioita.
• Valmistelu yhteistyöalueella, hyväksyntä siinä maakunnassa, jota suunnitelma koskee
• Luonnos tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta valmistellaan touko-syyskuussa ennen tienpidon sopimusta koskevien neuvotteluiden käymistä. Suunnitelma on keskeinen asiakirja tienpidon sopimuksen valmistelussa
• TLS kytketään maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitteluun
• Tienpidon sopimus • Nelivuotisen sopimuksen valmistelevat tienpitäjä (Liikennevirasto) ja tienpidon
yhteistyöalue. Sopimukseen kirjataan tehtävien hoitamiseksi käytettävissä oleva rahoitus ja sen suuntaaminen, tienpitoa ja taloutta koskevat tavoitteet sekä raportointi. Sopimuksen, jossa on kutakin maakuntaa koskeva erittely, allekirjoittavat kaikkien sen piiriin sisältyvien maakuntien edustajat.
• Sopimus olisi vahvemmin sitova ensimmäisen sopimusvuoden (seuraavan talousarviovuoden) osalta ja aiesopimusluonteinen seuraavien vuosien osalta.
• Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma (LJS)
• Laaditaan lähtökohtaisesti jokaiselle maakunnalle, mutta maakunnat voivat sopia myös yhteisen suunnitelman laadinnasta. Suunnitelma koskee kaikkia liikennemuotoja
• Kukin maakunta vastaa suunnitteluprosessin käynnistämisestä, suunnitelman laatimisesta ja siihen liittyvästä yhteistyöstä sekä suunnitelman yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun sekä valtakunnallisen ja kunnallisen suunnittelun kanssa.
• Liikennevirasto osallistuu aktiivisesti maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun valmisteluun valtakunnallisen liikennejärjestelmän näkökulmasta.
• LJS on monivuotinen, valtuustokausien yli menevä asiakirja • LJS on keskeinen tausta-asiakirja tienpidon ja liikenteen suunnitelman
valmistelussa
2. Maakuntalakiluonnokseen kirjattujen tehtävien nykytila
Lakiluonnokseen ja hallituksen esityksen perusteluteksteihin kirjattuja tehtäviä hoitaa nykyisellään pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri-vastuualue. Tehtävien hoito on nykyisin järjestetty yhtenäisenä palveluna kahden tai viiden maakunnan alueella. Viiden maakunnan alueella toimitaan tiestön kunnossapidon ja investointihankkeiden toteutustehtävissä. Lisäksi tieliikennetelematiikkatehtäviä hoidetaan KAS ELYstä koko maan alueella keskitettynä tehtävänä.
6 Kymenlaakson liitolla on säädöspohjainen vastuu alueellisessa liikennejärjestelmätyössä.
Joukkoliikenteen järjestämisessä Kymenlaaksossa toimii kolme toimivaltaista viranomaista: KAS ELY, Kotkan-Haminan seutu sekä Kouvolan kaupunki.
Kymenlaaksossa on saariston yhteysalusliikennettä Kotkan kantasatamasta, Kuutsaloon, Kaunissaareen ja Haapasaareen. Nykyinen liikenteen järjestäjä on Varsinais-Suomen ELY. KAS ELY käyttää luvussa 3 kuvattujen tehtävien hoitamiseen vuonna 2017 kaikkiaan 57 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi tehtäviä hoidetaan osittain ostopalveluna, muun muassa laadunvalvontapalveluita ja hankinta-asiakirjojen valmistelua. Näiden palveluiden ostoon käytetään vuonna 2017 noin 0,6 M€. Työt kohdistuvat viiden maakunnan alueelle.
3. Palvelukokonaisuuteen kuuluvat prosessit
3.1 Liikennejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen
3.1.1 Maakunnan edunvalvonta ja aluekehitystyö
Keskeisimmät maakunnan edunvalvonta-asiakirjat ovat maakuntasuunnitelma maakuntaohjelma ja sen toimeenpanosuunnitelma. Liikennesektorin kehittämisasiat ovat oleellinen osa näitä asiakirjoja.
Liikennesektorin asioiden edistämisessä tärkeää on kansallinen ja kansainvälinen, Kymenlaaksossa erityisesti Venäjän lähialueelle ja Balttiaan suuntautuva sidosryhmäyhteistyö.
Keskeisiä prosessin tuotteita ovat myös hallitusohjelmaan ja valtion talousarvioon sekä EU:n aluekehitysohjelmiin kirjatut maakunnan liikenneasioita edistävät kirjaukset, suunnitelmat ja hankkeet.
Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,0 htv.
3.1.2 Liikennejärjestelmäsuunnittelu
Liikennejärjestelmä on kokonaisuus, joka muodostuu eri kulkutapoja palvelevasta liikenneinfrastruktuurista, liikennepalveluista ja niitä käyttävästä liikenteestä. Vastuu liikennejärjestelmän eri osien ylläpidosta ja kehittämisestä on jakaantunut usealle osapuolelle, mutta aluekehityslakiin perustuen nykyinen maakuntatason liikennejärjestelmäsuunnittelun vastuutaho on maakunnan liitto. Arkipäivän työssä tarvitaan eri tahojen yhteistä suunnittelua, vuorovaikutusta ja osallistumista.
Prosessin nykyisiä tuotteita ovat Kaakkois-Suomen liikennestrategia (vastuu KAS ELY), Kymenlaakson maakunnan liikennestrategia (vastuu KL liitto) ja seutukuntien liikennejärjestelmäsuunnitelmat.
Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,5 htv.
3.1.3 Tiestöön ja liikenteeseen liittyvät maankäyttöasiat Kaavayhteistyössä huolehditaan maantieverkon toiminnallisuudesta ja turvallisuudesta. Isona asiana on maantieverkon laajuus katu-maantie-rajapinnassa. Toiminnallisuuden lisäksi huolehditaan riittävistä aluevarauksista myös tulevaisuuden
7 tarpeisiin. Tärkeää on maantielain nojalla laadittavien tiesuunnitelmien kaavanmukaisuudesta huolehtiminen suunnittelun eri vaiheissa ja tarvittavien kaavamuutosten/poikkeamisten avustaminen. Prosessiin liittyen osallistutaan yleiskaavojen liikenneselvityksiin sekä tehdään tarvittavat yleis- ja tiesuunnitelmat kaavoituksen tueksi valta- ja kantateiden sekä merkittävimpien seututeiden osalta. Tietyissä tapauksissa asia voidaan hoitaa myös kuntavetoisesti suunnittelusopimuksilla. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,5 htv.
3.1.4 Asiakastarpeiden selvittäminen
Esiselvityksiä laaditaan tienpidon suunnittelua ja ohjelmointia varten. Selvitykset ovat hyvin erityyppisiä ja esiselvityksille yhteinen ominaisuus onkin ongelmakeskeisyys ja yleispiirteisyys. Ratkaisujen etsiminen, löytäminen ja arvioiminen ovat tärkeämpiä kuin vaihtoehtojen valinta tai suositus. Esiselvityksen prosessi on joustava ja sovitetaan suunnittelutilanteeseen ja suunnittelutehtävän laajuuteen. Selvitysten teossa voivat sidosryhmät olla tarvittaessa mukana, ja niiltä voidaan selvityksen valmistuttua pyytää myös kannanottoja tai virallisia lausuntoja.
Esiselvitysten sisältö ja laajuus määrittyvät niiden käyttötarkoitusten mukaan valtakunnallisista tai alueellisista selvityksistä hyvinkin rajattuihin hankekohtaisiin selvityksiin asti. Selvityksissä keskitytään ongelma-analyysiin sekä ongelmien periaatteellisiin ratkaisumalleihin ja niiden välisiin eroihin alustavien vaikutustarkastelujen pohjalta. Esiselvitys onkin usein välittävä vaihe liikennejärjestelmän suunnittelun ja toimenpiteiden tai hankkeiden suunnittelun välillä. Esimerkiksi tieverkon hoidon ja ylläpidon suunnittelua kehitetään vuorovaikutteiseksi ja esiselvityksiä voidaan käyttää vuorovaikutuksen välineinä.
Esiselvityksen pohjalta tehtävä päätös on luonteeltaan tieviranomaisen sisäinen päätös hankkeen edistämisestä, eikä sillä ole oikeusvaikutuksia. Johtopäätöksinä voidaan esittää esim. yhden tai useamman vaihtoehtoisen ratkaisumallin jatkokehittämistä sekä seuraavan suunnitteluvaiheen sisältöä ja ajoittamista. Tuloksena voi olla ratkaisu, jossa varsinaista uusinvestointia ei tarvita, vaan ongelmat voidaan ratkaista muilla toimenpiteillä. Esiselvitysvaiheessa neliporrasperiaatteen noudattaminen on erityisen tärkeää esiselvitysvaiheessa: ongelman ratkaisuvaihtoehtoja haetaan ennakkoluulottomasti ja vuorovaikutteisesti eri toimijoita ja sidosryhmiä jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa sitouttaen.
Erilaisia esiselvitystyyppejä ovat:
• Tarve-, kehittämis- ja toimenpideselvityksissä tarkastellaan rajattua tieverkon osaa, tiejaksoa tai vieläkin rajatumpaa kohdetta kuten esim. yksittäistä liittymää. Selvityksen päätavoitteina on tutkia millainen ongelmatilanne on kyseessä ja millaisia vaihtoehtoisia keinoja ongelman poistamiseksi tai lieventämiseksi voisi olla käytettävissä. Tarkoituksena on ollut selvittää toimenpidetarpeita ja kustannuksia ja ratkaista myös maantielain mukaisen hankesuunnittelun mahdollinen tarve.
• Yhteysväliselvitys käsittelee pitkähkön tiejakson parantamisen tarvetta sekä kehittämistoimenpiteitä alustavasti. Yhteysväliselvityksen tuloksena koko yhteysvälille hahmotellaan tiejaksoittain tavoitetilanteen (aikajänne yli 20 vuotta) edellyttämät alustavat kehittämistoimenpiteet.
• Teemakohtainen selvitys on useimmiten luonteeltaan tilanne- ja tarvetarkastelu jostakin erityisteemasta. Tarkastelualue voi teemasta riippuen olla ELY-keskuksen/ maakunnan/ maakuntien, kuntaryhmän, kunnan tai sen osan alue. Tyypillisimpiä erityisteemoja ovat liikenneturvallisuus, tievalaistus, kevytliikenne,
8 joukkoliikenne, meluntorjunta, pohjavesien suojaaminen, ohituskaistajärjestelyt ja tieverkon luokittelu.
Esiselvitys ei ole vielä hankkeen tai toimenpiteen varsinaista suunnittelua. Siinä hahmotellaan ratkaisuvaihtoehtoja ja päätetään sen jälkeen mahdollisesta suunnittelun aloittamisesta. Esiselvityksellä ei voi ratkaista sellaisia tiensuunnittelutilanteita, joissa tarvitaan maantielaissa määritelty suunnittelumenettely vuorovaikutuksen takaamiseksi ja oikeudellisesti selkeiden toimenpidepäätösten aikaansaamiseksi.
Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,2 htv.
3.1.5 Liikenteen hallinta
Liikenteen hallinnan tavoitteena on parantaa liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta, vähentää liikenteen päästöjä sekä hyödyntää tieverkkoa tehokkaammin. Liikenteen hallinnan keinoilla vaikutetaan kulkutavan, reitin tai matkan ja kuljetuksen ajankohdan valintaan. Liikenteen hallinta muodostuu seuraavista osa-alueista: liikenteen tiedotus, liikenteen ohjaus, häiriön hallinta, kysynnän hallinta, kuljettajan tuki ja valvonta sekä kaluston ja kuljetusten hallinta.
Liikenteen hallinnan edellytyksenä on luotettava ajantasainen tilannekuva liikennejärjestelmästä, joka mahdollistetaan tieto- ja viestintätekniikan avulla. Liikenteen tiedotuksella tarjotaan ajantasaista tietoa tienkäyttäjille sekä ennen matkaa että matkan aikana mm. kelistä, liikenteestä ja liikenteen häiriöistä. Liikennettä ohjataan kiinteillä liikennemerkeillä tai vaihtuvalla liikenteen ohjauksella liikennemerkein, opastein ja liikennevaloin. Häiriön hallinta on liikenteen häiriötilanteiden havaitsemista ja hoitamista eri viranomaisten välisenä yhteistyönä. Yksi keskeinen tienkäyttäjille suoraan näkyvä tehtäväkokonaisuus on nopeusrajoitusten hallinta ja siihen liittyvät päätökset. Poliisin kanssa tehdään yhteistyötä automaattisen nopeus-, liikennevalo- ja kaistankäyttövalvonnan kehittämisessä ja laajentamisessa.
Liikenneverkon ja liikenteen hallinnan palveluiden ajantasaisesta operoinnista vastaa 24/7-periaatteella Liikenneviraston tieliikennekeskus. Operoinnin tärkeänä edellytyksenä on liikennejärjestelmän ajantasainen tilannekuva. Ajantasainen, ennakoiva liikenneverkkojen operointi vaatii myös erityisten liikenteenhallintasuunnitelmien laatimista. Näissä suunnitelmissa annetaan yksityiskohtaiset toimintamallit toimille, joihin tieliikennekeskusten päivystäjien ja muiden toimijoiden tulee ryhtyä ennakoitavissa olevien ja yllätyksellisten häiriötilanteiden tai muiden ongelmien estämiseksi tai viimeistään niiden synnyttyä. Liikenteenhallintasuunnitelmat laaditaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa ja synkronoidaan paikallisen ja alueellisen tason häiriönhallintasuunnitelmien kanssa. Yhteistyöstä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa vastaa alueellinen tienpitäjä.
Häiriöiden hallinnassa keskeistä on viranomaisyhteistyön kehittäminen ja koordinointi. Tämän työn tuotteita ovat liikenteen häiriönhallintasuunnitelmat. Tähän sisältyy mm. toimintatapojen kehittämistä, varareittien suunnittelua sekä opastuksen ja viitoituksen kehittämistä.
Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistäminen parantaa näiden kulkutapojen houkuttelevuutta, hillitsee henkilöautoliikenteen kasvua, torjuu osaltaan ilmastonmuutosta ja parantaa mm. lasten ja ikääntyvien liikkumista. Keskeisinä
9 työkaluina ovat kysynnän hallinnan keinot mukaan lukien joukkoliikenteen liikennevaloetuudet, eri kulkutavat kattava matkansuunnittelupalvelu ja joukkoliikennetiedotus.
Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,6 htv.
3.1.6 Liikenneturvallisuustehtävät Liikenneturvallisuustehtävät ulottuvat lähes kaikkiin liikennepalveluiden prosesseihin (liikennejärjestelmätyö, asiakastarpeiden määrittäminen, liikenteen hallinta, tienpidon ohjelmointi, hankesuunnittelu ja kunnossapidon suunnittelu). Niiden hoitaminen edellyttää kiinteää yhteistyötä paikallisten sidosryhmien kanssa. Turvallisuuden rinnalla huomioidaan matkaketjuajattelu ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käytön edistäminen sekä liikkumisen ohjaus. Liikenneturvallisuustyön keskeisiä tuotteita ovat yhdessä kuntien tai seutukuntien kanssa poikkihallinnollisesti tehtävät liikenneturvallisuussuunnitelmat. Keskeisiä sidosryhmiä kuntien lisäksi ovat poliisi ja Liikenneturva. Osallistumalla liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntatyöhön liikenneteknisenä asiantuntijana tuotetaan tietoa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,6 htv.
3.1.7 Logistiikka-asiat ja elinkeinoelämän edellytysten edistäminen Yhteistoiminta kuljetuspalveluiden tuottajien ja suuria kuljetustarpeita omaavien yritysten ja järjestöjen kanssa on systemaattista ja säännöllistä. Tästä esimerkkinä on vuosina 2015 - 2016 valmisteltu tieverkon korjausvelkaohjelma. Kauppakamarien logistiikkavaliokuntatyöhön osallistumalla saadaan tietoa alan näkymistä ja tarpeista sekä annetaan toimijoille informaatiota tieviranomaisten suunnitelmista ja mahdollisuuksista. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.
3.1.8 Tieliikenteen ympäristöasiat Väylänpitäjän pitää olla selvillä alueensa tie- ja liikenneympäristön tilasta ja kehityksestä liittyen erityisesti liikennemeluun, tienpidon ja liikenteen vaikutuksiin pinta- ja pohjavesiin, vaikutuksiin luonnon monimuotoisuuteen sekä maisemaan. Haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi pidetään yllä ympäristöä parantavien hankkeiden priorisointilistoja. Priorisointi perustuu suureksi osaksi valtakunnallisiin, Liikenneviraston määrittelemiin strategisiin linjauksiin ja tavoitteisiin, joita peilataan alueellisiin erityispiirteisiin ja asiakastarpeisiin.
Ympäristön tilan tietoa käytetään hyväksi hankekohtaisessa suunnittelussa esisuunnitelmista tiesuunnitelmiin. Ympäristönäkökulma sisällytetään hankkeiden suunnitteluketjuun. Kunnossapidon ympäristövaikutuksiin vaikutetaan paitsi hankinnan kautta myös valvonnalla sekä vuorovaikutuksella palveluntuottajien kanssa.
10 Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.
3.1.9 Tie- ja liikenneolojen seuranta Tie - ja liikenneolojen seurannan tiedot ovat muiden prosessien tukena ja taustatiedon tuottajana. Tiestö- ja paikkatietoaineistoja ja niihin liittyviä tietojärjestelmiä pidetään yllä ja päivitetään jatkuvana toimintana.
Kokonaisuudesta on tunnistettavissa seuraavat, erilliset osa-alueet:
o Paikkatiedot o Tierekisteri (tiestö- ja liikennetiedot) o Tiestön ja sillaston kuntomittaukset ja inventoinnit sekä niihin liittyvät
tietokannat (YHA-rekisteri, siltarekisteri) o Onnettomuusrekisteri
Osa tiestöön ja liikenteeseen liittyvistä inventoinneista hankitaan valtakunnallisilla sopimuksilla, osa paikallisesti. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,5 htv.
3.1.10 Liikenteen kansainväliset asiat
Yhteistyö Venäjän fedetratiivisen tiehallinnon, Leningradin alueen tiekomitean ja liikennealan yhteistyöelin Direktsian kanssa on säännöllistä. Yhteistyöllä edistetään erityisesti EU-tasoisten ohjelmien toteuttamista molemmin puolin valtakunnan rajaa.
Kansainvälistä jopa maailmanlaajuista yhteistyötä tehdään tiesää- ja älyliikennepalveluissa, joiden ylläpito on vastuutettu Kaakkois-Suomen liikennetelematiikkayksikölle.
Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,2 htv.
3.2 Alueellinen tienpito
3.2.1 Tienpidon suunnittelu, ohjaus ja taloushallinta Nykyisen toimintamallin mukaisesti ELY-keskuksella on yksi kaikkia vastuualueita koskeva tulossopimus toimintaa ohjaavien ministeriöiden ja keskushallintojen kanssa. Se on yleisen tason sopimus, jota liikennevastuualueen osalta täydennetään Liikenneviraston kanssa tehtävällä toimintasuunnitelmalla. Tässä toimintasuunnitelmassa osoitetaan tienpidon tuotekohtaiset määrärahat ja asetetaan indikatiiviset tulostavoitteet. Määrärahojen kohdentaminen tapahtuu Liikenneviraston toiminnanohjausjärjestelmässä (SAMPO) hankkeittain, projekteittain ja toimenpiteittäin. Näiden hankkeiden vastuuhenkilöille määrärahan käyttöoikeus delegoidaan joko työjärjestyksessä tai määrärahakirjeellä projektivastaavalle. Määrärahojen käyttöä seurataan säännöllisesti ja talousohjaukseen liittyy myös tarvittavien ohjaustoimenpiteisiin liittyvien päätösten teko tai valmistelu. Hankkeiden
11 taloudenhallinta toiminnanohjausjärjestelmässä on jatkuvaa. Talousohjauksen tehtäviin kuuluu myös tietojen toimittaminen Liikenneviraston tilinpäätöstä varten. ELY-keskus pitää Internet-sivuillaan yllä tienpidon ja liikenteen suunnitelmaa (TLS). Suunnitelmassa sovitetaan strategiset linjaukset lähivuosina käytettävissä oleviin resursseihin ja esitetään konkreettiset toimenpiteet asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 3,0 htv.
3.2.2 Tiestön hoidon ja käytön suunnittelu ja ohjelmointi Hoidon suunnitteluun ja ohjelmointiin liittyy verkostollisten hoidon luokitusten laatiminen ja päivittäminen: mm. sorateiden hoitoluokitus, talvihoitoluokitus, viherhoitoluokitus ja kevyen liikenteen väylien hoito- ja ylläpitoluokitus. Lisäksi hoidon suunnitteluun liittyy täsmähoidon erityiskohteiden ja niiden yleisistä laatuvaatimuksista poikkeavien toimenpidevaatimusten määrittely. Hoidon suunnitteluun kuuluu myös urakka-alueiden inventointien suunnittelu ja joissain tapauksissa toteutuskin. Tapauskohtaisesti saattaa hoidon suunnitteluun kuulua myös muita tehtäviä esimerkiksi kuivatusten suunnittelu, sorastusten kohdentaminen ja määrä sekä muiden varusteiden ja laitteiden hoidon suunnittelu. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.
3.2.3 Tiestön ylläpidon suunnittelu ja ohjelmointi Ylläpidon suunnittelu ja ohjelmointi koskee päällystettyjen teiden, sorateiden, siltojen, lauttapaikkojen, tunneleiden sekä muiden varusteiden ja laitteiden ylläpitoa. Ohjelmoinnilla tarkoitetaan korjauskohteiden ja niiden toimenpiteiden määrittelyä ja ajoitusta käytettävissä olevan rahoituksen puitteissa. Päällysteiden ylläpidossa laaditaan kohdekohtaiset ohjelmat vuosittain päällystemittausten saadun palautteen ja asiantuntija-arvioiden perusteella. Ohjelmointi on jatkuva prosessi, jota tarkennetaan rahoituksessa, ohjelman toteutumisessa tapahtuvien muutosten ja päällysteiden tilassa havaittujen tai mitattujen muutosten perusteella. Lisäksi tehdään useamman vuoden alustavia ohjelmia. Tiemerkinnät hankitaan toimintavaatimusten perusteella palvelusopimuksella. Siltojen ylläpidon ohjelmointi ja suunnitteluprosessi alkaa tarkastusten ohjelmoinnilla. Ensin ohjelmoidaan yleistarkastukset, joiden perusteella päätetään erikoistarkastettavat sillat. Erikoistarkastuksista edetään korjaussuunnitteluun tai sillan uusimiseen liittyvään yleissuunnitteluun ja sitä seuraavaan rakennussuunnitteluun. Tarkastusten tulosten, laadittujen selvitysten ja muiden havaintojen perusteella laaditaan ohjelma korjattavista tai uusittavista silloista. Siltojen ylläpitoon kuuluu myös siltojen isännöintiin liittyvät tehtävät eli esimerkiksi lausunnot siltoihin liittyvistä ulkopuolisista rakenteista, kuten putkista ja kaapeleista. Siltojen hallinnointiin liittyy myös siltarekisterin ylläpito.
12 Sorateiden ylläpidon ohjelmoinnissa nykyisin keskeisenä tehtävänä on kelirikkokorjausten ohjelmointi. Tämä tapahtuu kelirikkoinventointien sekä alueelta ja hoidon asiantuntijoilta saatujen palautteiden perusteella. Varusteiden ja laitteiden ohjelmoinnin ja suunnittelun tueksi laaditaan erillisiä selvityksiä ja inventointeja. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 1,5 htv.
3.2.4 Tieinvestointiohjelmat Perusväylänpidon rahoituksella voidaan toteuttaa myös tieverkon rakennushankkeita, kuten liittymien parantamisia ja kevyen liikenteen väyliä. Usein hankkeita toteutetaan kuitenkin monikanta- tai erillisrahoituksella. Hankkeiden toteutuskelpoisuus vaatii useimmiten pitkäjänteisiä neuvotteluja yhden tai useamman partnerin kanssa. Hankkeiden osalta pitää selvittää toteutuskelpoisuus, määritellä suunnitelmien taso ja tarve sekä varmistaa rahoitusosuudet. Perusväylänpidon ulkopuolisia rahoituslähteitä voivat olla esimerkiksi
• Erilliset EU-ohjelmat kuten ENI, Central Baltic
• Muiden hallinnonalojen kautta saatava EU-rahoitus, mm Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
• työllisyysperusteinen investointituki
• kuntien rahoitus
• muiden virastojen rahoitus
• yritysten rahoitus
Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,3 htv.
3.2.5 Investointihankkeiden esi-, yleis- ja hankesuunnittelu Kaikkien tiehankkeiden suunnitteluun sisältyy ennen tiesuunnitelman laatimista jonkin asteista yleissuunnittelua. Yleissuunnitteluvaiheeseen sisältyy mm. lähtötietojen hankkiminen ja ongelma-analyysi, vaihtoehtotarkastelu vaikutuksineen sekä lopulta konkreettinen ehdotus ratkaisumalliksi. Hankkeen laajuudesta ja vaikutuksista riippuen yleissuunnitteluvaiheen tuloksena on maantielain mukainen yleissuunnitelma, vaikutuksiltaan vähäisen hankkeen toimenpidesuunnitelma tai kaavoitusta palveleva aluevaraussuunnitelma. Yleissuunnittelu on tien periaateratkaisujen, yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja tiehankkeeseen vaikuttamisen kannalta tärkeä suunnitteluvaihe. Tällöin määräytyvät maantien toiminnallinen perusratkaisu, laatu ja vaikutukset. Suunnittelua tehdään yhteistyössä ja vuorovaikutteisesti asianosaisten sekä sidosryhmien kanssa huomioiden hankkeen luonne, laajuus ja vaikutukset. Maantielain mukainen yleissuunnitelma sisältää periaatteessa samat asiat kuin tiesuunnitelma, suunnitelma-asiakirjojen tarkkuustaso on kuitenkin tiesuunnitelmaa yleispiirteisempi. Yleissuunnitelman lähtökohtana on yleensä aiemmin laadittu esiselvitys. Tiehankkeen toteuttamista edeltää tiesuunnitteluvaihe. Vasta tiesuunnitelman hallinnollisen hyväksymispäätöksen jälkeen voidaan käynnistää investoinnin toteuttaminen. Tapauskohtaisesti tiesuunnitteluun voidaan kytkeä myös
13 rakennussuunnittelu. Lähtökohtaisesti rakennussuunnittelu on kuitenkin investoinnin toteutuksen ensimmäinen vaihe.
Vaikka tieverkon suurten kehittämishankkeiden toteutus on Liikenneviraston vastuulla, niiden suunnittelusta vastaavat paikalliset ELY-keskukset.
Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 3,0 htv.
3.2.6 Tiestön hoidon hankinta
Tiestön hoito hankitaan monivuotisina (5 - 7 vuotta) alueurakoina. Yksittäisten urakoiden laajuus on keskimäärin tuhat kilometriä. Urakat ovat pääosin palvelusopimusluonteisia. Ei siis makseta työsuoritteista vaan palvelun laadusta. Urakoihin sisältyy kuitenkin myös määrämitattavia osuuksia.
Tilaaja asettaa urakoille valvojat (aluevastaavat). Kullakin aluevastaavalla on keskimäärin kaksi urakkaa valvottavanaan.
Kymenlaakson alueella on kaksi urakka-aluetta, Kotka ja Kouvola.
Nykytilanteessa hoidon hankintaan käytetään viiden maakunnan alueella yhteensä 8,0 htv, mistä 1,2 htv kohdistuu Kymenlaakson maakuntaan.
3.2.7 Tiestön ja sillaston ylläpidon hankinta
Ylläpitotöiden hankinnassa on käytössä useita variaatioita. Yleensä kohteista muodostetaan laajoja kokonaisuuksia, jotka niputetaan yhdeksi hankinnaksi. Esimerkiksi yhteen päällystysurakkaan voi sisältyä kohteita viiden maakunnan alueelta. Kunkin maakunnan osuudet on kuitenkin hinnoiteltavissa erikseen.
Kaakkois-Suomessa on käytössä myös tiestön ylläpidon palvelusopimuksia. Näissä hankinnoissa palvelun tuottaja huolehtii kohteiden ohjelmoinnista niin, että asetetut palvelutasotavoitteet saavutetaan. Palvelusopimuksia on käytössä päällysteiden ja tiemerkintöjen ylläpidossa, tievalaistuksen ylläpidossa sekä siltojen ylläpidossa.
Nykytilanteessa tiestön ja sillaston ylläpidon hankintaan käytetään viiden maakunnan alueella yhteensä 6,0 htv, mistä 0,5 - 1,0 htv kohdistuu Kymenlaakson maakuntaan.
3.2.8 Tie-, silta ja ympäristöinvestointien hankinta
Rakennushankkeiden toteutuksessa on mahdollista käyttää useita eri hankintamalleja. Perusmalleina ovat ST-malli (suunnittele ja toteuta) ja kokonaishintaurakka. ST-mallissa palvelun tuottaja vastaa rakennussuunnittelusta, kun taas kokonaishintaurakoissa tilaaja vastaa rakennussuunnittelusta.
Suurehkot rakennushankkeet kilpailutetaan yleensä yksittäisinä hankintoina, mutta pienehköjä samantyyppisiä hankkeita voidaan myös yhdistää suuremmiksi hankintakokonaisuuksiksi.
Kuntien ja kolmansien osapuolien kanssa voidaan tehdä toteuttamissopimuksia, jolloin hankkeen toteutusvastuu on kunnalla ja/tai kolmannella osapuolella. Tällöin tienpitäjä asettaa hankkeelle valvojan.
14 Kaakkois-Suomessa ELY-keskuksen liikennevastuualueen investointiyksikkö vastaa myös ympäristövastuualueen investointihankkeiden toteutuksesta. Nykytilanteessa tie-, silta- ja ympäristöinvestointien hankintaan käytetään viiden maakunnan alueella yhteensä 10,0 htv, mistä 1,5 – 2,0 htv kohdistuu Kymenlaakson maakuntaan.
3.2.9 Tieliikennetelematiikka
KaakkoisSuomessa toimiva liikennetelematiikkayksikkö vastaa koko maan osalta olemassa olevan tieliikenteen telematiikkainfrastruktuurin ylläpidosta ja tienvarsilaitteisiin liittyvistä tietoliikennetehtävistä, tieinvestointihankkeisiin liittyvän liikenteen hallinnan suunnittelun ohjauksesta ja valtakunnallisesta yhdenmukaisuudesta.
Lisäksi yksikkö vastaa yleisen tieverkon tunneleiden turvallisuuden asiantuntijatehtävistä.
Nykytilanteessa tieliikennetelematiikkaan käytetään kahdeksantoista maakunnan alueella yhteensä 8,0 htv, mistä 1,0 htv kohdistuu tunneliturvallisuuteen. Kymenlaakson alueella on kaksi tietunnelia ja yksi rakenteilla.
3.2.10 Sähkötekniset hankinnat
Sähköteknisiin hankintoihin kuluu huolehtiminen muista kuin liikennetelematiikan edellyttämistä tehtävistä. Keskeisiä tehtäviä ovat tievalaistuksen ja pumppaamoiden ylläpidon palvelusopimuksista huolehtiminen.
Nykytilanteessa sähköteknisiin hankintoihin käytetään viiden eteläisen maakunnan alueella yhteensä 1,0 htv.
3.2.11 Tie- ja ratamaanhankinta
Tie- ja rataverkon investointihankkeisiin liittyy lähes poikkeuksetta tie- ja ratapohjien maanhankintaa. Tässä tehdään tiivistä yhteistyötä maanmittauslaitoksen kanssa. Kaakkois-Suomessa tähän tehtävään käytetään nykyisin 0,5 htv, minkä lisäksi maanhankinnan maksatuksiin käytetään valtakunnallisesti keskitettynä palveluna noin 0,5 htv. Näillä resursseilla hoidetaan myös Liikenneviraston toteuttaminen liikenneverkon kehittämishankkeiden maanhankintatehtävät.
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa on toteutettu valtakunnallisesti ainutlaatuinen järjestely, kun liikennevastuualueen maanhankintatehtävät hoidetaan ympäristövastuualueen toimesta.
3.2.12 Rajanylityspaikkojen kehittäminen Kaakkois-Suomessa tienpitoon liittyy erityispiirteenä osallistuminen tieliikenteen rajanylityspaikkojen kehittämiseen. Työ on yhteistoimintaa rajaviranomaisten, Liikenneviraston, LVM:n ja venäjän viranomaisten kanssa. Työhön sisältyy
15 elementtejä liikennejärjestelmäsuunnittelusta, tienpidon suunnittelusta ja ohjelmoinnista sekä väylien hoidon, ylläpidon ja investointien toteutuksesta. Toiminnan henkilöresurssitarve vaihtelee vuosittain, riippuen muun muassa EU:n rajayhteistyöohjelmien vaiheesta. Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.
3.2.13 Tienpidon lupa-asiat
Tienpitoon liittyy melkoinen määrä lupa-ja sopimusasioita, kuten
• Erikoiskuljetusluvat
• Palvelukohdeopasteluvat
• Johto- ja kaapelisopimukset
• Vesijohto- ja viemärisopimukset
• Kioski- ja myyntisopimukset
• Tienvarsimainoslausunnot
• Muuntamojen sijoittaminen suoja- tai näkemäalueella
• Tilapäiset liikennejärjestelyt
• Työluvat tiealueella työskentelyyn
• Liittymäluvat
• Rakentaminen suoja- tai näkemäalueelle
Nämä asiat on nykyisin valtakunnallisesti keskitetty pääosin Pirkanmaan ELY-keskukseen, missä niitä hoidetaan 37 htv resurssilla. Paikalliset ELY-keskukset tukevat tarvittaessa paikallistuntemusta edellyttävissä asioissa.
Kukin ELY-keskus huolehtii kuitenkin omalla toimialueellaan pääteiden ja vilkkaiden seututeiden liittymäluvista sekä näiden teiden varsilla lupien myöntämisestä rakentamiseen suoja- ja näkemäalueille.
3.3 Yksityisteitä koskevat valtionavustustehtävät
Valtionavustuskelpoisille yksityisteille voidaan myöntää harkinnanvaraisesti valtionavustusta. Avustusta voi hakea tien tiekunta. Avustusta myönnetään pääasiassa tien vaurioiden ja rakenteiden korjaamiseen. ELY-keskus arvioi hankkeen kiireellisyyden ja vaikuttavuuden. Avustuksesta päättää ELY-keskus, jonka alueella tie tai suurin osa siitä sijaitsee.
Avustus on yleensä 60 % hankkeen hyväksytyistä ja tukikelpoisista arvonlisäverollisista kustannuksista. Avustushakemus osoitetaan Pirkanmaan ELY-keskukselle, joka arvioi hankkeen tukikelpoisuuden. Avustuspäätöksen tekee käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa paikallinen ELY-keskus, Kymenlaaksossa siis Kaakkois-Suomen ELY-keskus Vuotuiseen valtionavustukseen oikeutettuja erityiskohteita ovat myös yksityisteiden lossit. Niiden ylläpitoa ja liikennöintiä tuetaan 80 prosentilla toteutuneista kustannuksista. Kymenlaaksossa ei tällä hetkellä ole yhtään yksityistielossia.
Nykytilanteessa tehtävään käytetään KAS ELYssä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntien alueilla yhteensä 0,5 htv.
16
3.4 Joukkoliikenteen järjestäminen
Toimivaltainen viranomainen: KAS ELY
Joukkoliikenteen kehittämisessä Kaakkois-Suomen ELY-keskus sitoutuu voimassa oleviin säädöksiin ja valtakunnallisiin liikennepoliittisiin tavoitteisiin eli esimerkiksi pyrkimykseen korvata osa nykyisin henkilöautolla tehdyistä matkoista joukkoliikenteellä. Tavoitteet liittyvät paitsi liikennejärjestelmän toimivuuden turvaamiseen, myös pitkällä tähtäimellä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Joukkoliikennettä priorisoidaan liikennejärjestelmän kehittämisessä etenkin kaupunkiseuduilla.
ELY-keskus tekee määräajoin päätöksen alueensa joukkoliikenteen palvelutasosta. Nyt voimassa oleva päätös koskee vuosia 2016 - 2018. Päätöstä edeltävä valmistelutyö tehtiin yhteistyössä kuntien, liikennöitsijöiden ja alueen muiden sidosryhmien kanssa. Palvelutaso on korkeampi keskeisillä ja kysynnältään vahvemmilla yhteysväleillä. Muilla yhteysväleillä määritellyt palvelutasot on suhteutettu todelliseen kysyntään ja kysyntäpotentiaaliin sekä käytössä oleviin resursseihin.
Palvelutasopäätöstä tehtäessä huomioitiin yhtenä määrittävänä tekijänä myös käytettävissä oleva rahoitus, jonka ei ole oletettu lisääntyvän tulevina vuosina. ELY-keskus suuntaa rahoitustaan tavoitteiden mukaisesti kaupunkiseuduilla joukkoliikenteen käytön tukemiseen ja lisäämiseen, ja muilla alueilla pääosin peruspalvelutason turvaamiseen. Yhteistyö liikenteen suunnittelussa ja rahoituksessa alueen kuntien kanssa lisääntyy.
Joukkoliikennepalveluiden toteutumisen taustalla maantieliikenteessä on nykylainsäädännön mukaan joko markkinaehtoinen lupaliikenne tai sopimusliikenne.
Toimivaltainen viranomainen: Kotkan-Haminan seutu
Kotkan, Haminan ja Pyhtään yhteinen henkilökuljetusyksikkö aloitti toimintansa vuoden 2014 alussa. Etelä-Kymenlaakson henkilökuljetusyksikkö vastaa:
• joukkoliikenteeseen liittyvistä suunnittelu-, kehittämis- ja seurantatehtävistä Hamina-Kotka-Pyhtää -alueella
• Haminan, Kotkan ja Pyhtään maksamien henkilökuljetusten suunnittelu-, kehittämis- ja seurantatehtävistä, liikenteen kilpailuttamisesta, laskujen asiallisuuden tarkastuksesta ja ajojärjestelytehtävistä
Henkilökuljetusyksikön operatiivinen toiminta on Kotkan kaupungin organisaatiossa teknisten palveluiden vastuualueella.
Henkilökuljetusyksikön toimintaa johtaa liikennepäällikkö Simo Virtanen. Hänen lisäkseen yksikössä työskentelee kolme kuljetustenhoitajaa.
Jo henkilökuljetusyksikön perustamisasiakirjassa asetettiin tavoitteeksi pyrkiminen seudulliseksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi 1.1.2016 alkaen. Eduskunta vahvisti joulukuun 2015 lopulla Joukkoliikennelain muutoksen, jolla Hamina-Kotka-Pyhtää-alueesta muodostui joukkoliikenteen seudullinen toimivaltainen viranomainen.
17 Hamina, Kotka ja Pyhtää muodostavat yhdessä Kotkan seudun joukkoliikenteen toimivalta-alueen, jossa ylintä päätösvaltaa käyttää Kotkan kaupungin teknisen lautakunnan alainen joukkoliikennejaosto, jonka ensimmäinen kokous pidettiin 19.4.2016.
Toimivaltainen viranomainen: Kouvolan seutu
Kouvolan kaupungin hallintosäännön 7 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää joukkoliikenteen palvelutason määrittämisestä. Hallintosäännön 12 §:n mukaan Lasten ja nuorten lautakunta järjestää joukkoliikennelain mukaiset tehtävät sikäli kun näistä ei ole erikseen määrätty. Joukkoliikenneasioita varten Kouvolassa on joukkoliikennelogistikon virka. Organisaatiossa joukkoliikennelogistikko sijoittuu Hyvinvointipalveluihin. Joukkoliikenneasiat käydään läpi joukkoliikennetyöryhmän kokouksissa.
Joukkoliikennelogistikko vastaa mm. joukkoliikenteeseen liittyvistä suunnittelu- kehittämis- ja seurantatehtävistä sekä liikenteen kilpailuttamisesta. Joukkoliikennelogistikon tehtävää tukevat 2 koulukuljetuskoordinaattoria sekä kuljetussihteeri.
3.5 Liikkumisen ohjaus
Liikkumisen ohjaus on osa uutta, liikenteen kysynnän hallintaa painottavaa ajattelutapaa. Useissa Euroopan maissa liikkumisen ohjausta (mobility management) on toteutettu jo pitkään hyvin tuloksin. Se on otettu mukaan liikennepolitiikkaan myös Suomessa. Liikkumisen ohjauksella kannustetaan kestäviin liikkumistottumuksiin erilaisin tiedollisen ohjauksen keinoin sekä koordinoimalla ja kehittämällä palveluja. Tyypillisiä keinoja ovat kestävän liikkumisen neuvontapalvelut, viestintäkampanjat ja työpaikoille räätälöidyt liikkumissuunnitelmat. Liikkumisen ohjausta tuetaan Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti joukkoliikenteen valtionavustuksilla. Liikkumisen ohjauksen tarkoituksena on ihmisten kulkutapavalintoihin vaikuttaminen. Keinoina tähän ovat tiedollinen ohjaus, markkinointi ja palvelujen kokeilu sekä kehittäminen. Liikkumisen ohjauksen tavoitteena on yksityisautoilun vähentäminen sekä joukko- ja kevyen liikenteen suosion kasvattaminen. Liikkumisen ohjauksella siis kannustetaan kestäviin liikkumistottumuksiin. Liikkumisen ohjauksen valtionavustuksia koordinoi Liikennevirasto. Avustuksia haetaan vuosittain. Vuodelle 2017 liikkumisen ohjauksen valtionavustushakemuksia tuli 42 ja 29 hankkeelle myönnettiin valtionavustusta. Avustusta voivat saada kunnat, kuntayhtymät tai muut yleishyödylliset yhteisöt. Tällaisia voivat olla esimerkiksi erilaiset liikkumisen ohjausta järjestävät verkostot, säätiöt ja yhdistykset. Avustuksen toivotaan edistävän pysyvien toiminta- ja yhteistyömuotojen syntymistä seuduilla ja kunnissa.
18 4. Muutostarpeet asiakas-, yritys- ja ympäristönäkökulmasta
Liikennepalveluiden asiakaskunta on hyvin laaja, käytännössä koko kansa ja elinkeinoelämä ovat asiakkaita. Koko laajaa asiakasryhmää on vaikea hallita, joten asiakkaat tulisi ryhmitellä tehokkaan asiakkuustoiminnan ja toiminnan vaikuttavuuden kannalta merkittäviin asiakasryhmiin. Asiakkuuksien pääryhmittely on jako kansalaisiin ja elinkeinoelämään. Tavoitteena on, että avainasiakasryhmien määrä olisi pieni, kuitenkin siten, että kaikkien asiakkaiden tarpeet tulevat riittävästi huomioitua. Keskeinen avainasiakkuuden kriteeri on eri asiakasryhmien huomioimisen kautta saavutettu yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Asiakasryhmät tulee määritellä siten että toteuttamalla niiden tarpeet toteutetaan laajasti myös muiden asiakkaiden tarpeita, eli samalla luodaan arvoa myös muille asiakasryhmille.
Asiakaslähtöisyyden tulee korostua voimakkaasti toiminnassa ja toimintaa ohjaavissa visioissa ja tavoitteissa. Toiminnan tulee perustua asiakkaiden tarpeisiin ja yhteiskunnan odotuksiin ja asiakkaille tulee tarjota toimivia ja turvallisia tie- ja liikennepalveluita sekä kansalaisten liikkumisen että elinkeinoelämän kuljetusten tarpeisiin.
Palvelut tulee saada riittävän lähelle asiakasta. Seuraavien asioiden tulee toimia:
• Palvelun sisältö on selkokielellä asiakkaan helposti saatavilla ja informaatio muutoksista on reaaliaikaista, esim. verkossa tarjottu kunnossapidon ”tilannehuone” tai henkilöliikenteen aikataulutiedot
• Palautteiden käsittely on nopeaa ja avointa
• Digitaalisuutta hyödynnetään koko palveluprosessissa
Asiakasryhmät
Peruskoululaiset (7-15 v)
Peruskoululaiset muodostavat kansantaloudellisen potentiaalin näkökulmasta merkittävän ryhmän. Heidän huomioimisella liikenneturvallisuuden ja sosiaalisen tasa-arvon näkökulmat korostuvat.
Lapset ja nuoret tekevät yli puolet matkoistaan kävellen tai pyörällä, joten tarpeet kohdistuvat kevyen liikenteen väylille. Omaehtoisen liikkumisen mahdollisuuksia parantavat kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen toimivuutta tukevat toimenpiteet. Mahdollisuus omaehtoiseen liikkumiseen vähentää merkittävästi tarvetta henkilöautolla tehtäviin matkoihin. Lasten kuolemaan johtavista onnettomuuksista
19 suuri osa syntyy kevyen liikenteen onnettomuuksissa. Peruskoululaiset muodostavat merkittävän ryhmän myös asenteisiin vaikuttamisen näkökulmasta. Vaikuttamalla ryhmän asenteisiin voidaan vaikuttaa pidemmällä aikavälillä yleisiin asenteisiin liikenneturvallisuuden, joukkoliikenteen- ja kevyen liikenteen käytön edistämiseksi.
Työmatkalaiset ja 2. asteen opiskelijat
Työmatkalaiset muodostavat kansantaloudellisesti merkittävän ryhmän. Liikenteen sujuvuuteen liittyvät tavoitteet korostuvat. Työmatkat ajoittuvat varsin kapeisiin ruuhkahuippuihin, joten niiden vaikutus liikenteen sujuvuuteen on huomattavan suuri. Työmatkaliikenteellä on myös merkittävä rooli ympäristövaikutusten hallinnassa. Työmatkalaisten ryhmässä on paljon potentiaalisia joukkoliikennepalvelujen käyttäjiä.
2. asteen opiskelijat ovat merkittävä liikkujaryhmä Kymenlaaksossa. Useat toisen asteen oppilaitokset ja Kotkaan kehittyvä XAMKn toiminta kokoavat opiskelijoita samaan pisteeseen. 2. asteen opiskelijoiden liikkumisen ominaispiirteenä ovat runsas joukkoliikenteen käyttö ja toisena ääripäänä oppilaitosten ympäristöön kertyvä runsas ajoneuvopysäköinti ja hetkelliset aamun ja iltapäivän ruuhkahuiput kevyen ja ajoneuvoliikenteen osalta.
Vapaa-ajan liikkujat
Noin 40 prosenttia suomalaisten tekemistä matkoista liittyy vapaa-ajan toimintoihin. Laajasti määriteltynä vapaa-aika sisältää vapaa-ajan toimintojen lisäksi myös ostosten tekemistä ja asiointia. Vapaa-ajan matkat voidaan jakaa arki-, erityis- ja lomavapaa-ajan matkoihin, jotka kuvastavat vapaa-ajan liikkumisen tarpeita toisaalta arjen ja toisaalta viikonloppujen ja lomien aikana. Vaikka arjen liikkumisen kannalta päivittäiset matkat ovat tärkeitä, pitkistä vapaa-ajan matkoista muodostuu suurin osa liikennesuoritteesta, joten myös pitkien vapaa-ajan matkojen vaikuttamisen näkökulma on tunnistettava.
Yksilölliset erot vapaa-ajan matkustuksessa ovat huomattavan suuria ja niihin vaikuttavat mm. liikkujan ikä, arjen, erityisvapaiden ja loma-ajan erilaisuus. Lisäksi on huomioitava, että ikää ja sukupuolta enemmän vapaa-ajan matkustusta määrittelevät yksilö- ja kotitalouskohtaiset ajankäyttö- ja elämäntapamuuttujat.
Vapaa-ajan matkoihin voidaan pitkällä aikavälillä vaikuttaa maankäytön suunnittelun, toimintojen sijoittamisen, liikennepalvelujen suunnittelun ja tarjonnan sekä liikkumisen ohjauksen keinoihin.
Vapaa-ajan matkustukseen vaikuttamisen suurimpia haasteita on keinovalikoiman laajuus ja useiden eri toimijoiden mukaan saaminen, sillä toimenpiteet eivät kohdennu yksinomaan yhden toimijan, esimerkiksi maankäytön suunnittelijan, liikennesuunnittelijan tai julkisten palvelujen suunnittelijan, toteutettavaksi. Vapaa-ajan liikkujien osalla korostuu kaupunkiseuduilla toimiva joukkoliikenne ja toimintojen sijoittuminen.
Kymenlaakson toimintaympäristössä rajan ylittävä henkilöliikenne muodostaa oman erityispiirteensä. Taloudellisen tilanteen muutokset pidemmällä aikavälillä ja erilaisten lomakausien merkitys korostuu rajaliikenteessä. Tieverkkojen kehittyessä rajaliikenteen odotetaan kasvavan entisestään.
Seniorit
Iäkkäiden määrä ja osuus väestöstä kasvaa ja väestön vanheneminen on huomioitava myös liikenteen suunnittelussa. Tavoitteena on oltava, että iäkkäät ihmiset pääsevät liikkumaan esteettömästi ja turvallisesti. Tällä hetkellä joka viides ja
20 vuonna 2030 joka neljäs Suomessa asuva on yli 65-vuotias. Väestön vanhetessa ajokorttien määrä 65 vuotiailla ja sitä vanhemmilla kasvaa myös siksi, että seniorit ovat entistä terveempiä ja haluavat jatkaa omalla autolla kulkemista.
Vanheneminen on yksilöllistä, ja usein se muuttaa ihmistä hitaasti ja vähitellen. Ikääntyminen vaikuttaa autoiluun mm. heikentämällä näköä, kuuloa ja lihasvoimia, ja hidastamalla havaitsemis-, arvointi- ja reagointikykyä. Mahdollisuus liikkua itsenäisesti kodin ulkopuolella on tärkeää kaikenikäisille. Siellä missä julkista liikennettä ei ole, on liikkuminen pitkillä matkoilla oman auton varassa.
Liikenneympäristöä ja ajoneuvoja parantamalla ja kehittämällä voidaan helpottaa iäkkäiden liikkumista.
Ulkomaankauppa
Ulkomaankaupan, erityisesti vientiteollisuuden kansantaloudellinen merkitys on kiistaton. Ulkomaankauppa kattaa keskeiset tuotannon alat ja niiden tarvitsemat logistiikkapalvelut. Vientiteollisuuden ohella tukku- ja vähittäiskauppa hyödyntää samaa väyläverkostoa. Tukku- ja vähittäiskaupan osalta tavaravirtojen suunta on kuitenkin vastakkainen vientiteollisuuteen nähden mikä synnyttää sekä taloudellisia että ympäristövaikutussynergioita.
Toimivat satamat ja rajanylityspaikat sekä terminaalien ja teollisuuskeskittymien hyvät yhteydet niihin ovat koko elinkeinoelämän toimivuuden sekä tavaratuotannon ja logistiikkapalvelujen kilpailukyvyn kannalta tärkeitä. Ulkomaankaupan tienpidolle asettamat vaatimukset liittyvät etenkin pääväylien liikenteen sujuvuuteen, toimiviin yhteyksiin satamiin sekä muihin rajanylityspaikkoihin.
Teollisuuden raaka-ainekuljetukset (puunhankinta)
Metsäteollisuuden kansantaloudellinen merkitys on suuri (osuus viennistä 24 %) samoin kuin vaikutukset alueiden elinvoimaisuuteen. Lisäksi metsäteollisuuden tiekuljetussuorite on erittäin suuri, lähes kolmannes Suomen vuotuisesta kokonaistiekuljetussuoritteesta. Hankintalogistiikka muodostaa valtaosan metsäteollisuuden tiekuljetuksista vaikuttaen olennaisesti toimialan kustannusrakenteeseen sekä kilpailukykyyn. Muista elinkeinoelämän tavaralajisegmenteistä poiketen metsäteollisuus ohjaa pitkälti itse hankintalogistiikkaansa. Metsäteollisuuden puunhankinnan tienpitoon asettamat tarpeet kohdistuvat pääosin alemmalle tieverkolle.
Henkilöliikennepalveluiden tuottajat
Henkilöliikennepalvelujen laatu ja määrä vaikuttaa merkittävästi kaupunkiseutujen liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen sekä ympäristövaikutusten hallintaan. Houkutteleva joukkoliikenne vähentää liikennettä korvaamalla henkilöautoilua. Henkilöliikennepalveluilla on merkittävä rooli työ- matkaliikenteessä, nuorten liikkumisessa, koululaisliikenteessä, alueiden elinvoimaisuuden säilyttämisessä sekä matkailutoimialalla. Toiminta on hyvin tietointensiivistä liittyen henkilökuljetusten suunnitteluun, ohjaukseen sekä seurantaan.
Tavarakuljetuspalveluiden tuottajat
Tavarakuljetuspalveluiden merkitys korostuu tulevaisuudessa yritysten ulkoistaessa logistiikkatoimintojaan ja tavaravirtojen edelleen keskittyessä. Tavarakuljetuspalveluiden tuottajat toimivat operaattorina useilla toimialoilla ja ovat siten keskeisessä roolissa liikennevirtojen rationalisoijina. Tavarakuljetuspalveluiden
21 tarpeet kohdistuvat kattavasti koko tiestölle. Tavarankuljetuspalveluiden kriittisenä tekijänä on matkojen toimivuus ja ennakoitavuus. Toiminta on hyvin tietointensiivistä liittyen kuljetusten suunnitteluun, ohjaukseen sekä seurantaan.
5. Palvelutuotannon suunnittelu
Valmisteilla olevassa maakuntalaissa on lueteltu maakuntiin siirtyvät
tehtäväkokonaisuudet. Valmisteilla olevassa maantielakiluonnoksessa on kuvattu
tienpidon tehtävien järjestäminen tulevissa maakunnissa. Lakiluonnoksia on avattu
tarkemmin luvussa 2, mutta pelkistettynä toimintamalli on seuraava:
• Tienpidon erilaiset valmistelu- ja päätösten jälkeiset toteutustehtävät hoidetaan maakuntien yhteistyönä enintään yhdeksällä yhteistyöalueella.
• Jokainen maakunta saa oman tienpidon rahoituskehyksen. Jokaiselle maakunnalle valmistellaan oma tienpidon ja liikenteen suunnitelma, jonka maakunnan poliittiset elimet hyväksyvät. Siinä mm. nimetään alueelliset rakennushankkeet, jos niihin on rahoitusta osoittaa. Jokainen maakunta allekirjoittaa Liikenneviraston kanssa yhteistyöalueen valmisteleman tienpidon sopimuksen, jossa rahat ja tavoitteet lyödään kiinni.
• Joukkoliikenneasiat ja yksityistieavustukset sekä Kymenlaakson tapauksessa myös saariston yhteysalusliikenne hoidetaan omassa maakunnassa, ellei maakunta siirrä sopimuspohjaisesti tehtävien hoitoa jollekin toiselle maakunnalle tai muulle viranomaiselle. Joukkoliikenteessä myös kaupunkiseudut ovat toimivaltaisia viranomaisia.
Toistaiseksi ei ole tietoa siitä, millainen yhteistyörakenne maakuntien kesken Kymenlaakson osalta syntyy tienpidossa. Asiaa on tarkasteltu seuraavassa alaluvussa Tienpito, mutta työryhmän valtuudet eivät riitä esityksen tekemiseen yhteistyöalueesta ja vastuumaakunnasta. Asia vaatii neuvotteluja maakuntien kesken, ja se lienee maakunnan poliittisen johdon tehtävä.
Tienpidon hankinnoissa korostuu eri tienpidon tuotteiden tarkoituksenmukainen
hankinta-alueen koko. Pienten suoritemäärien erilliset hankinnat voivat olla
edullisempia hankkia pienemmillä rajatuilla alueilla. Suurten hankintojen osalta
esimerkiksi päällysteurakoissa on toisaalta saavutettu kustannustason laskua
hankinnan aluetta ja kokoa suurentamalla.
Tienpito
Tärkeä maakuntien kesken sovittava asia on tienpidon yhteistyöalueiden muodostaminen. Valtiolle jää tässä ”perälauta”. Jos maakunnat eivät pysty sopimaan yhteistyöalueista tai maakuntien sopimus ei tyydytä liikenne- ja viestintäministeriötä (LVM), valtioneuvosto tekee LVM:n esittelystä päätöksen tienpidon tehtävien hoitamisesta maakuntien yhteistoiminnassa.
Kymenlaaksolla on eri vaihtoehtoja yhteistyöalueiden muodostamiseen. Taustalla on muun muassa seuraavia asioita:
22 • Kymenlaaksolla on yhteistä rajaa seuraavien maakuntien kanssa: Uusimaa,
Päijät-Häme, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo.
• Nykyinen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen toimialue kattaa Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan. Uudenmaan ELY-keskuksen liikennevastuualueen toiminta-alue kattaa myös Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen. Etelä-Savon liikenneasiat hoidetaan Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimesta Kuopiosta. ELY-keskuksilla ei ole liikennevastuualueen toimipistettä seuraavissa lähimaakuntien keskuskaupungeissa: Hämeenlinna, Lahti, Lappeenranta, Mikkeli ja Joensuu.
• Kymenlaaksolla oli takavuosina yhteistoimintasopimus Etelä-Karjalan kanssa, mutta se ei enää ole voimassa. Kymenlaakso on tavoitellut yhteistoimintaa erityisesti Päijät-Hämeen kanssa.
• Kaakossa vaalipiiri muodostuu kolmesta maakunnasta: Kymenlaakso, Etelä-Karjala ja Etelä-Savo. Tämä oli myös Kaakkois-Suomen tiepiirin toiminta-alue vuosina 1995 - 2010, ennen ELY-keskusten muodostamista.
• Tienpidon hankinnoissa (kunnossapito ja rakennushankkeet) Suomessa on neljä hankinta-aluetta. Eteläisen hankinta-alueen muodostavat UUD ELY L ja KAS ELY L eli maakuntina Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala. Vetovastuu on osoitettu Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle.
Nykytilanteessa on kolme ELY-keskusta, jotka hoitavat liikenneasioita hankinta-
aluetehtäviä lukuun ottamatta vain yhden maakunnan alueella. Nämä ovat
Pirkanmaa, Keski-Suomi ja Lappi. On epätodennäköistä, että Kymenlaaksosta voisi
maakuntauudistuksen yhteydessä muodostua yhden maakunnan ”yhteistyöalue”
liikenneasioissa.
Tienpidon rahoitus allokoidaan nyt ja myös tulevassa tilanteessa Liikenneviraston
toimesta tienpidon tuotekohtasilla jakomalleilla. Kaikkiaan Kymenlaaksoon kohdistuu
noin 3 % tienpidon maakunnille kohdistettavasta rahoituksesta. Tämä jättää
tuotekohtaisen liikkumavaran varsin pieneksi. Siksi olisi tienpidon tehokkuuden ja
joustavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukaista tavoitella suhteellisen laajaa
yhteistyöaluetta. Kymenlaakson rajamaakuntien osuudet tienpidon alueellisesta
rahoituksesta ovat likimain seuraavat: Uusimaa 12 %, Päijät-Häme 4 %, Etelä-Karjala
3 % ja Etelä-Savo 4 %. Suomen maakuntien liikenteen volyymia ja tieverkon osuutta
koko maan tieverkosta on kuvattu seuraavassa karttakuvassa:
23
Maakuntalakiluonnokseen on kirjattu kolme vaihtoehtoista tapaa maakuntien yhteistyön järjestämiseksi:
1. Yhteinen toimielin: Tehtävää hoitaa jokin maakunta, jota kutsutaan vastuumaakunnaksi. Yhteinen toimielin on tienpitomaakunnan maakuntahallituksen alalinen lautakuntatyyppinen elin, joka valvoo tienpitoalueen toimintaa ja jonka kautta asiat menevät kunkin maakunnan päätöksentekoon.
2. Yhteiset virat: Viranhaltijat ovat virkasuhteessa kaikkiin kyseisiin maakuntiin. Järjestelyssä mukana olevien maakuntien on sovittava ainakin työnantajan velvoitteiden hoitamisesta vastaavasta maakunnasta.
3. Sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta: Tehtäviä voidaan sopimuksella antaa toisen maakunnan viranhaltijan hoidettavaksi.
Työryhmällä ei ole ehdotonta kantaa yhteistyön järjestämistavan suhteen, mutta ryhmän näkemyksen mukaan tehtävät olisi joustavimmin järjestettävissä kolmosvaihtoehdon pohjalta. Tämän vaihtoehdon mukaista järjestämistapaa on kuvattu seuraavassa kaaviokuvassa:
Maakunnallinen yhteistyö tulee tienpidon osalta toteuttaa riittävän laajan yhteistyöalueen näkökulmasta, kuitenkin ilman nykyisten työskentelypaikakuntien pakkosiirtoa. Työtehtäviä voidaan sopimuksella jakaa toisen, yhteistyöalueella olevan maakunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Myös etätyömahdollisuuksia tulee laajentaa.
Henkilöstöjärjestöjen näkökulma
Työnantajavelvoitteiden hoidon osalta tulee osoittaa selkeä, paikallinen ja helposti saavutettavissa oleva vastuutaho. Henkilöjärjestöt katsovat, että em. näkökohta tulee parhaiten huomioiduksi vastuumaakunnan ollessa Kymenlaakso.
Liikennejärjestelmätyö
Nykytilanteessa maakuntien liitoilla on lakisääteinen vastuu liikennejärjestelmätyön
johtamisesta toiminta-alueellaan. Tämä vastuu säilyy jokaisella maakunnalla myös
24 maakuntauudistuksen yhteydessä ja tähän maakuntien pitää varata tarvittavat
resurssit. Liikennejärjestelmätyön käytännön toiminnassa maakunta voi kuitenkin
tukeutua yhteistyöalueen resursseihin.
Liikennejärjestelmätyötä on mielekästä tehdä neljällä eri tasolla: valtakunnallisesti,
ylimaakunnallisesti, maakuntatasoisesti ja seudullisesti.
Yksityistieavustukset
Oletus on, että kunnat jatkavat yksityisteiden hoidon avustamista samalla tavoin kuin
tähänkin asti.
Kymenlaaksossa ei ole valtionavustuksen piiriin kuuluvia yksityistielosseja.
Valtio on talousarviorahoituksen puitteissa osoittanut rahoitusta yksityisteiden
valtionavustuksiin yksityisteiden parantamishankkeisiin. Maakuntauudistuksen
jälkeen tämä rahoitus on yleiskatteellista ja maakunta päättää, minkä summan se
lopulta ohjaa yksityisteiden avustamiseen. Tehtävän hoitamiseen tarvitaan
henkilöresurssivaraus 0,1 – 0,5 htv käytettävissä olevasta rahoituksesta ja
hankemassasta riippuen. Tienhoitokunnille myönnettyjen avustuksien
taloudenseuranta ja maksatus on järjestettävä mahdollisimman joustavaksi.
Yksityistiekunnilla ei ole mahdollisuutta lainanottoon ja tiekuntien osakkaat joutuvat
rahoittamaan parannustöitä niiden urakoinnin aikana. Nykykäytännössä avustus
maksetaan hankkeen valmistuttua tarkastuksien jälkeen.
Joukkoliikenteen järjestäminen
Joukkoliikenteen valtionavustusrahoitus maakunnille tulee sisältymään maakuntien
yleiskatteellisen rahoitukseen. Toimivaltaisina viranomaisina toimiville
kaupunkiseuduille joukkoliikenteen tukirahoitus tulee jatkossakin LVM:n osoittamana
erillisrahoituksena.
Joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehtoja maakuntauudistuksessa on selvitetty
valtakunnallistesti toimineessa Liikenneviraston kokoon kutsumassa työryhmässä.
Siinä on ollut myös Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edustus. Työryhmä päätyi
esittämään neljää vaihtoehtoista järjestämismallia:
1. Yksi kaupunkiseudun toimivaltainen viranomainen (TVV) hoitaa koko
maakunnan joukkoliikenteen
2. Useammat kaupunkiseutujen toimivaltaiset viranomaiset (TVV) hoitavat koko
maakunnan joukkoliikenteen
3. Maakunta on kaupunkiseutujen ulkopuolisen julkisen henkilöliikenteen
toimivaltainen viranomainen (TVV)
4. Yksi maakunta toimii usean maakunnan julkisen henkilöliikenteen toimivaltaisena viranomaisena (TVV:nä)
Kymenlaakson LiPa-ryhmä päätyi suosittelemaan Kymenlaaksoon mallia 2, jossa
Kotkan-Haminan seutu ja Kouvola ovat toimivaltaisia viranomaisia. Maakunta
rahoittaa tarpeelliseksi katsomansa joukkoliikennepalvelun muiden toimivaltaisten
viranomaisten kautta, järjestää sote-kuljetukset sekä huolehtii joukkoliikenteen
integroinnista liikennejärjestelmätyöhön. Maakunnalle jäisi toimivaltaisen
viranomaisen rooli, mutta volyymiltään vähäinen. Lähinnä maakunnan toimivaltaisen
roolina olisi hoitaa maakunnan rajan ylittävää liikennettä ja osallistua koko
25 maakunnan alueen henkilöliikenteen palvelutasotavoitteiden määrittelyyn
suunnitteluun ja rahoitukseen.
Mallia on yleisemmin kuvattu seuraavasti Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 46/2017:
Maakunnassa tarvitaan tämän vaihtoehdon toteutuessa yksi päätoiminen joukkoliikennesiantuntija sekä resurssit sote-kuljetusten järjestämiseen.
Saariston yhteysalusliikenteen järjestäminen
Kotkan ja Pyhtään sekä Hiittisten reittien yhteysalusliikennepalvelut ostetaan nyt kokonaispalveluna. Tässä mallissa palveluntuottajat vastaavat myös alusten hankinnasta ja ylläpidosta. Sopimus on pitkäkestoinen kattaen vuodet 2014 - 2023. Sopimusta hallinnoi tällä hetkellä Varsinais-Suomen ELY-keskus. Varsinais-Suomen maakuntauudistuksessa varaudutaan tuottamaan tämä palvelu palvelun piirissä oleville maakunnille jatkossakin ainakin nykyisten sopimusten voimassa olon ajan.
Kymenlaakson LiPa-ryhmä suosittelee palvelun hankkimista ainakin vuoden 2023 loppuun asti Varsinais-Suomen maakunnalta, jos palvelun hinnoittelu on kohtuullisella tasolla.
Saariston yhteysalusliikenteen rahoitus säilyy maakuntauudistuksen jälkeenkin LVM:n
talousarviomomentilta Liikenneviraston kautta kanavoitavana erillisrahoituksena.
6. Kustannustehokkuus ja vaikuttavuus
Tienpidon ja liikenteen palveluiden kustannustehokkuuden ei uskota paranevan maakuntauudistuksen yhteydessä, koska toimintaan joudutaan sitomaan hieman enemmän henkilöresursseja kuin ennen uudistusta. Lisäresurssien tarve selviää tarkemmin maakuntien yhteistyömallin ja -rakenteiden selvittyä.
Myös tienpidon hankinnoissa on riskinä kustannustason nousu, jos maakuntien kesken ei pystystä sopimaan maakuntarajat ylittävistä hankintakokonaisuuksista. Hankinnat eivät kuitenkaan saa olla alueellisesti liian laajoja jotta pienien toimenpiteiden kustannustaso ei nouse. Pienien hankintojen osalta tulisi mahdollistaa kuntien ja maakunnan pienten infrahankintojen yhdistäminen samoihin hankintakokonaisuuksiin.
Toiminnan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta parantaa se, jos maakuntien yhteistyöalue on riittävän laaja ja maakuntien yhteistyö toimii hyvin. Tällöin voidaan saada liikkumavaraa tuotekohtaiseen rahoituksen allokointiin maakunnittain.
26 Toiminnan kansalaisvaikuttavuus voi parantua nykyisestä, kun tienpidon ja liikennepalveluiden strategiset ratkaisut tulevat kansanvaltaisen päätöksenteon piiriin.
7. Mahdolliset esteet muutosten toteuttamiselle
Varsinaista estettä liikennetehtävien uudelle järjestämistavalle ei ole, mutta toiminnan kannalta huonona tilanteena voidaan pitää tilannetta, että maakunnat eivät pääsisi keskenään sopimukseen yhteistyöalueesta, johon Kymenlaakso kuuluu, vaan ratkaisu jäisi valtionhallinnon päätettäväksi.
8. Yhdyspinnat muihin prosesseihin
Alueidenkäyttö
Liikenne on keskeinen tekijä alueidenkäytön suunnittelussa.
Liikennejärjestelmäsuunnittelu on tulevaisuuden maakuntien lakisääteinen tehtävä, joka tulee tehdä MALPE- ja Liikennepalveluiden yhteistyönä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on tärkeä toiminta-alue MALPE -palvelukokonaisuuden sisällä. Koska alueiden käytön suunnittelu ja aluekehitystyö ovat vahvassa vuorovaikutuksessa, tulee varmistua, että yhteistyö aluekehityspalveluiden kanssa on saumatonta ja tehokasta.
Liikennejärjestelmätyöllä tarkoitetaan pitkäjänteistä yhteistyötä eri toimijoiden kesken tavoitteena liikennejärjestelmän kehittäminen. Liikennejärjestelmätyötä voidaan tehdä esimerkiksi kaupunkiseudulla, maakunnan alueella tai ylimaakunnallisesti. Nykyisin ELY-keskukset alueellisena maantieverkon liikenneviranomaisena osallistuvat aktiivisesti alueensa liikennejärjestelmän kehittämiseen yhdessä mm. maakuntien liittojen, kuntien, Liikenneviraston kanssa. Liikennejärjestelmä muodostuu eri kulkutapojen liikenneväylistä ja niihin liittyvistä rakenteista sekä henkilö- ja tavaraliikenteestä ja näihin liittyvistä palveluista. Jatkuva liikennejärjestelmätyö on kanava totuttaa liikennestrategioita ja liikennejärjestelmäsuunnitelmia. Liikennejärjestelmätyö kytkeytyy erittäin tiiviisti maankäytön suunnitteluun ja toteuttaa osaltaan maakuntastrategiaa ja ohjelmaa.
Lainsäädännöllisesti maakuntiin osoitetun liikennejärjestelmätyön yhteys alueiden käyttöön on hyvin selkeä. Liikenne ja henkilöiden ja tavaroiden liikkumistarpeet on rakennettu kiinteäksi osaksi maankäytön suunnittelua. Liikenteen ja maankäytön suunnittelu ovat aina sidoksissa toisiinsa.
Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa VAT (MRL 22 §) valtiohallinto velvoittaa alueidenkäytön suunnittelussa ottamaan liikenneasiat huomioon maankäytön suunnittelussa.
Uuden maakunnan keskeinen tehtävä on maakuntakaavan laatiminen. Maakuntakaavan päättää maakuntavaltuusto. Siinä VAT-tavoitteet velvoittavat huomioimaan kaavakartalla tärkein liikenteellinen verkko ja sen luokitukset ja samalla kartoille merkitään myös tarvittavat varaukset (tiet, radat, vesiväylät) Lisäksi maakuntakaavassa voidaan esittää tärkeimmät reitit (kelkat, hevoset, patikointi, melonta, ..). Liikkumisväylät, eri liikkumistavat ja kuljetusmuodot muodostavat muun maankäytön kanssa saumattoman kokonaisuuden. Aina tavoitellaan kokonaisuus huomioiden tehoa, laatua, edullisuutta ja hyvää ympäristöä.
27 Yleiskaavoista päättää kunnanvaltuusto. Liikenneratkaisut ovat keskeinen teema yleiskaavojen sisältövaatimuksissa. Maakuntakaava on oikeusvaikutteisena ohjeena yleiskaavaa laadittaessa. Yleiskaavoitusta ei voida laatia ilman liikenneasioita.
Asemakaava on tarkinta kaavasuunnittelua ja yleiskaavojen toteutusta. Asemakaavoissa katuverkostojen ratkaisut ja liittyminen maantieverkkoon ovat keskiössä.
Henkilökuljetusten järjestämisen keskeisiä rajapintoja, sote
Tässä raportissa aiemmin esitetyssä Kymenlaakson henkilöliikenteen järjestämismallissa
Kymenlaakson maakunnalle jää Sote-kuljetusten järjestämisvastuu.
Järjestämisvastuu luo yhteistyötarvetta maakunnan ja kaupunkien välille, vaikka joukkoliikenteen järjestämisen volyymi keskittyykin Kymenlaaksossa kaupungeille. Sote-kuljetustenorganisointia ja hankintatapaa tulee tarkastella yhteistyössä maakunnan soten, kaupunkien toimivaltaisten viranomaisten ja heidän nykyisten hankintaorganisaatioiden tai matkojen yhdistelyn palveluiden kanssa kustannustehokkuuden saavuttamiseksi.
Sote-kuljetuksissa on vahvat synergiapinnat mm. koulukuljetuksiin sekä pienen kysynnän joukkoliikenteeseen (mm. pienkalusto- ja palvelulinjat), mikä vahvistaa kuljetusten yhteissuunnittelutarvetta kuljetusten tehostamisen ja sitä kautta saavutettavien säästöjen mahdollistamiseksi.
Yhteinen organisoituminen parantaa kustannustehokkuutta
Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestämisen hallinnollisia rajoja pohdittaessa on
arvioitava sitä, miten suuressa määrin henkilökuljetuksia on mahdollista avata kaikille
liikkujille. Jos kyse on merkittävästä määrästä, on pohdittava joukko- ja henkilöliikenne
organisointia samaan yksikköön tai järjestää luonnollinen vuoropuhelutapa eri
organisaatioiden ja niiden osien välillä.
Henkilökuljetuskokonaisuuden kustannustehokkuuden lisääminen vaatii enenevässä
määrin yhteissuunnittelua erityisesti pienen kysynnän matkustajavirtojen kohdalla.
Tehokkuutta lisääviä keinoja ovat matkojen yhdistely ja jaettu kuljetuskapasiteetti
esimerkiksi koulukuljetusten, palvelulinjojen sekä sote-kuljetusten kesken.
Koulumatkatarpeet ja matkaketjut joukkoliikenteen kysynnän lisääjinä
Koululaiset ovat joukkoliikenteen merkittävä asiakasryhmä. Nykyisin koululaisliikenteessä
käytetään jo paljon avoimen joukkoliikenteen palvelua erillisten koulukyytien sijaan ja
tämä parantaa koko kuljetusjärjestelmän kustannustehokkuutta ja palvelutasoa.
Joukkoliikenteen ja koulukuljetusten yhteissuunnittelu on avain kustannustehokkuuteen.
Yhteissuunnittelu voidaan toteuttaa yhteisen organisoitumisen tai tiiviin
suunnitteluyhteistyön avulla.
Kymenlaaksossa raideliikenne on hyvä saada kytkettyä nykyistä vahvemmin
matkaketjujen osaksi kehittämällä liityntäyhteyksiä ja hyödyntämällä asemanseutuja
henkilöliikenteen solmupisteinä. Tulevaisuudessa lähiliikenteen kilpailun vapautuessa on
pohdittava millaista roolia maakunta haluaa ottaa raideliikenteen järjestäjänä.
Raideliikenteen viranomaisyhteistyössä on tavoiteltava tilannetta jossa maakunta voi olla
aidosti suunnittelemassa raideliikenteen kehittämistä Kotka-Kouvola välillä. Valtatien 15
ja Kotka-Kouvola radan muodostaman liikennekäytävän rooli korostuu maakunnan
sisäisenä henkilöliikenneyhteytenä vahvistaen maakunnan pohjois-eteläsuunnan sisäistä
liikkumista.
28
Yhteinen organisoituminen on vapaaehtoista
Esitetyn toimintamallin kantavana ajatuksena on, että nykyiset ELYn toimivallan
Virolahden ja Miehikkälän kunnat liittyvät Kotkan toimivaltaiseen viranomaiseen tai
saavat joukkoliikennepalvelun Kotkan toimivaltaiselta maakunnan läpiostamana, jolloin
maakunnan sisäisiä joukkoliikennepalveluja järjestäisivät vain toimivaltaiset
kaupunkiviranomaiset. Lopullinen vaihtoehto varmistuu toimintamallin jatkosuunnittelun
ja Miehikkälän ja Virolahden kuntien kannan mukaan.
Jos Miehikkälä ja Virolahti liittyvät Kotkan toimivaltaisen viranomaisen alueeseen on
neuvoteltava Liikenneviraston ja LVM:n kanssa Kotkan toimivaltaiselle viranomaiselle
liikenteen järjestämiseksi tarvittavasta vuosittaisesta määrärahasta. Lähtölukuna on Elyn
vuosittainen Virolahden ja Miehikkälän joukkoliikenteen järjestämiseen käyttämä
rahoitus.
Kun joukkoliikenteen järjestäminen maakunnassa on Kymenlaakson mallissa useamman
organisaation käsissä, on yhteistyön organisointia rakennettava alusta pitäen
sopimuspohjaisesti. Suunnittelu, hankinnat ja työnjakokysymykset vaativat vuoropuhelua.
Yhteinen etu on myös maakunnanlaajuisen kokonaisuuden optimointi
kustannustehokkuuden kannalta.
Yhteisen organisoitumisen päätöksentekojärjestelmää suunniteltaessa on tasapainoiltava
ketteryyden ja osapuolta vaikutusmahdollisuuksien välillä. Suositeltavaa on, että
poliittiset päätökset tehdään strategiasta, palvelutasosta ja rahoituksesta. Operatiiviset
tilanteet vaativat ketteryyttä, jolloin niiden tekeminen on paikallaan delegoida
virkamiehille.
Kaupunkien toimivaltaisten viranomaisten päätöksenteon pitäisi myös olla riittävästi
synkronoitu toistensa kanssa toimivaltarajan ylittävän liikenteen osalta.
Kaupunkien ja kuntien liikenneverkot, kadunpito ja tienpito
Maantieverkon hoidon alueurakoiden hankinnan ja toteutuksen yhteydessä on neuvoteltu
kuntien katujen ja maantieverkon rajapinnoista. Luontevista osista verkkoa on sovittu
hoitourakoiden työrajojen siiroista toisen verkonomistajan verkon osille. Pääasiassa
vaihtoja on tehty kevyen liikenteen verkon hoidossa.
Kaupunkien maankäytön laajentuessa on kaupunkien kaavoittamien alueiden tiestössä
lakisääteisesti tehtävä tarkistuksia teiden hallinnollisista luokista maanteistä kaduiksi.
Maakunnan alueella olisi mahdollista tehdä laajempiakin tarkasteluja hallinnollisten
luokitusten muutoksiin.
Maakunnan alueella olevan maantieverkon ja katujen hoidon ja ylläpidon rajapintaa tulisi
tarkastella. Muodostamalla riittävän suuria hankintakokonaisuuksia voidaan saavuttaa
kustannus- ja resurssisäästöjä.
9. Toimitilatarpeet Maakuntalakiluonnokseen kirjattuja liikennetehtäviä hoidetaan nyt pääosin Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tiloista Kouvolan Pohjola-talossa, missä työskentelee noin 35
29 henkilöä. Pasilassa työskentelee eteläisen hankinta-alueen tehtävissä noin 20 henkilöä. Lisäksi Imatralta käsin työskentelee yksi aluevastaava. Maakunnan liitossa työskentelee liikennepalvelujen piiriin kuuluvissa tehtävissä 2-3 henkilöä, mutta ei ainuttakaan päätoimisesti. Lähtien siitä oletuksesta, että työskentelypaikkakuntien pakkosiirtoja ei maakuntauudistuksen yhteydessä tapahdu, Kouvolassa tarvitaan jatkossakin työskentelytilat noin 35 henkilölle. Joukkoliikennetehtävissä työskentelee Kotkan kaupungin tiloissa noin 4 henkilöä ja Kouvolan kaupungin tiloissa noin 4 henkilöä. Nämä henkilöt jatkavat todennäköisesti Kymenlaaksossa toteutettavan toimintamallin mukaisesti kaupunkien palveluksessa nykyisissä toimitiloissaan. Liikennepalveluihin liittyvät työtehtävät, vuorovaikutus ja osallisuusprosessit ja muu
sidosryhmäyhteistyö edellyttävät runsasta liikkumista työntekijöiltä. Palvelukokonaisuuden
asiantuntijatehtäviä voidaan toteuttaa fyysisestä sijainnista riippumatta.
Kustannustehokkuutta ja työntekijöiden hyvinvointia tulee edistää tarjoamalla nykyaikaiset
etätyö- ja matkatyömahdollisuudet sekä kommunikaatiotyökalut sekä vaihtoehtoiset
työpisteet.
10. Palvelukokonaisuuden rahoitus
Tienpito KAS ELY L perustienpidon määrärahakehys vuodelle 2018 ilman Iitin kunnan ja liikennetelematiikan määrärahoja on 22,5 M€. Tämä jakautui seuraavasti:
• Päivittäinen kunnossapito 12,1 M€
• Ylläpito 10,0 M€
• Parantaminen (sis. suunnittelun) 0,4 M€
Kymenlaakson osuus edellä kuvatusta on 10,7 M€
• Päivittäinen kunnossapito 5,5 M€
• Ylläpito 5,0 M€
• Parantaminen (sis. suunnittelun) 0,2 M€
Tämän lisäksi tulevat erillisen kehittämisrahoituksen saaneet hankkeet. Lisäksi KAS ELY neuvottelee vuosittain erillisten parantamisen ja ylläpidon teemaohjelmien sekä keskitettyjen suunnitteluohjelmien rahoituksesta. Määrärahat vaihtelevat vuosittain hyvinkin paljon. Teemaohjelmia ovat olleet esimerkiksi
• Korjausvelkaohjelma 2016 - 2018
• Perusväylänpidon lisärahoitus 2017 - 2019
• Isojen siltojen korjausohjelma
• "Mitat ja massat" sillankorjausohjelma
• ENPI ja CBC- ohjelmat
• jne
30 Tienpidon rahoitus säilyy maakuntauudistuksen jälkeenkin LVM:n talousarviomomentilta
Liikenneviraston kautta kanavoitavana erillisrahoituksena.
Saariston yhteysalusliikenne
Kotka-Pyhtään reittiin käytettiin vuonna 2016 yhteensä 2,048 M€. Alueen saaristoliikenteen määrärahat ovat tällä hetkellä erillismomentilla 31.30.66, jossa on Kotkan ja Pyhtään sekä Hiittisten reittien yhteysalusliikennepalvelujen ostaminen kokonaispalveluna. Tässä mallissa palveluntuottajat ovat vastanneet ko. reiteillä myös alusten hankinnasta ja ylläpidosta. Sopimus on pitkäkestoinen kattaen vuodet 2014 - 2023. Määrärahan käyttö on indeksisidonnainen ja on ollut sen takia viime vuosina hieman aleneva.
Saariston yhteysalusliikenteen rahoitus säilyy maakuntauudistuksen jälkeenkin LVM:n
talousarviomomentilta Liikenneviraston kautta kanavoitavana erillisrahoituksena.
Yksityisteiden avustukset Valtion avustusta yksityisteille on määrärahan sallimissa rajoissa myönnetty yksityistielossien liikennöintiin ja ylläpitoon sekä yksityisteiden parantamiseen. Periaate on ollut, että ensin rahoitetaan lossit ja sen jälkeen tienparannuskohteita, jos on jäänyt jaettavaa. Yksityisteiden hoitoa ei ole valtion avustuksilla tuettu, vaan se on jäänyt kuntien vastuulle.
Valtion yksityistieavustuksen määräraha on myös vaihdellut vuosittain. Avustukset koko maassa ovat olleet vv. 2014 - 2016 koko maassa 6 - 12 M€ ja Kaakkois-Suomen ELYn alueella 0,5- 1,3 M€ jakautuen vuonna 2015 seuraavasti:
• Lossit (Etelä-Karjalassa) 0,35 M€
• Muut avustukset Kymenlaaksossa noin 0,27 M€
• Muut avustukset Etelä-Karjalassa noin 0,27 M€
Perusmääräraha on valtion talousarviossa 3 miljoonaa euroa. Eduskunta korotti vuonna 2016 määrärahaa erillisellä päätöksellä 5 M€:lla eli määräraha yhteensä oli 8 M€ koko maassa. Vastaavasti vuosina 2017 - 2019 saadaan tienpidon lisärahoitusohjelman kautta lisärahoitusta 10 M€/vuosi eli noina vuosina kokonaissumma nousee 13 M€:on/vuosi.
Rahoitus maakunnille ohjautuu vuodesta 2020 alkaen yleiskatteellisesti ja maakunta päättää, minkä summan se lopulta ohjaa yksityisteiden avustamiseen. Kunnat voivat jatkossakin avustaa yksityisteiden hoitoa kuten tähänkin asti.
Uusi yksityistielaki on LVM:ssä valmisteilla ja se tulee eduskunnan käsittelyyn ehkä vielä vuoden 2017 aikana. Lain tarkkaa hyväksymisen aikataulua ei ole meillä tiedossa. Laki muuttaa avustustoiminnan henkeä nykyistä avoimemmaksi. Nykyisin talousarvioteksteissä on aika tarkasti määritelty, millainen yksityistiekunnan pitää olla, jotta apua voi hakea. Lisäksi on priorisoitu, minkälaisia hankkeita/tekemistä rahoituksella ensisijaisesti edistämme. Avustuksen yhdenmukainen ja tarkka ohjaus on tähän asti ollut tärkeää. Tuleva laki lähtee aivan toisenlaisesta ajattelusta. Se mitä talousarvioteksteissä tulee uuden lain voimaan tulon myötä tarkkaan ottaen lukemaan, emme vielä tiedä. Todennäköisesti laki tulee voimaan vuoden 2018 aikana.
Joukkoliikenne, linja-autot
ELY-keskusten nykyisin käyttämä joukkoliikenteen valtion rahoitus (34 M€/v) siirtyy maakunnille yleiskatteisena valtion rahoituksena. Sen sijaan Liikenneviraston myöntävät
31 joukkoliikenteen valtionavut suurille ja keskisuurille kaupungeille (18,2 M€/v) sekä joukkoliikenteen kehittämisrahat eivät siirry maakuntiin.
KAS ELY Ln joukkoliikenteen rahoitus vuonna 2017 on 1,33 M€ jonka lisäksi
bruttoliikenteestä saatavia lipputuloja 0,75 M€ (vuosi 2016 vastaavat luvut 2,781 M€ joista
lipputuloja 1,48 M€)
ELYn rahoituksesta on kohdentunut vuonna 2016 Kymenlaakson alueelle 0,33 M€ kun
huomioidaan liikenteestä kertyneet lipputulot.
Kouvolan ja Kotkan toimivaltaisten joukkoliikenneviranomaisten saama Liikenneviraston
valtionapu vuodelle 2017 on 1,35 M€ joista Kouvolan osuus 0,55 M€ ja Kotkan osuus 0,8
M€
Kun huomioidaan kuntien koululaisliikenne, sosiaali- ja terveystoimen sekä Kelan
vammaispalvelulain ja Kelan 2. asteen opiskelijoiden kuljetukset ovat henkilöliikenteen
kokonaisuuden kustannukset Kymenlaaksossa 23.29 M€ joka jakautuu seuraavasti:
• Avoin joukkoliikenne, kunnat 4,66 M€
• Avoin joukkoliikenne, ELY 0,23 M€
• Kuntien opetustoimi 8,62 M€
• Sosiaali- ja terveystoimi 4,43 M€
• KELA 2. asteen koulumatkat 0,93 M€
• KELA SVL-korvaukset 4,43 M€
On huomioitavaa, että suorilla valtionavuilla ja ELYn ostamalla liikenteellä rahoitetaan vain
pieni osa Kymenlaakson alueen henkilöliikenteestä. Henkilöliikenteen rahoitusta lisää
lisäksi lipputuotteista saatavat tuotot.
Turvallisuus, varautuminen ja pelastustoiminta
Kymenlaakson maakunnassa
PETURVA-ryhmä Esivalmisteluvaiheen loppuraportti
13.6.2018
TIIVISTELMÄ Työryhmä on tehtäväksi annon mukaisesti valmistellut tulevan maakunnan pelastustoiminnan, turvallisuuden ja varautumisen tehtäviä. Työryhmä: Vesa Parkko puheenjohtaja (Kympe) Jyrki Pitkänen ELY Marja-Terttu Nuorivuori Kouvolan kaupunki Heli Sahala Kotkan kaupunki Petri Loikas Carea Lasse Koste Carea Markku Leinonen sopimuspalokuntien edustaja Veli-Matti Heininen Kympe Juhani Carlson Kympe Jukka Ruuskanen Kympe Ilpo Tolonen Kympe Tero Vanhamaa Kympe
KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TURVALLISUUS JA VARAUTUMINEN Maakunnan turvallisuustoiminnan tavoitteena on ydintoiminnan turvaaminen ja sitä kautta alueella olevien asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja ympäristön turvallisuus. Maakunnan ydintoiminnan turvaamiseen liittyy myös maakunnan maine ja sen suojaaminen. Kokonaisuus jakaantuu viiteen osa-alueeseen, joiden keskeiset tehtävät on tiivistetty alla olevaan kuvaan 1.
Kuva 1. Pelastustoimen, maakunnan varautumisen ja sille kuuluvan alueellisen varautumisen yhteensovittamisen, riskienhallinnan, sisäisen tarkastuksen tehtävät. Maakunnalla on kolme eri roolia häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa ja niiden yhteensovittamisessa.
1. Maakunnan toimialat vastaavat omasta varautumisestaan sekä toimialan mahdollisista varautumisen koordinointitehtävistä.
2. Maakuntakonserni sovittaa yhteen omien toimialojensa varautumisen konsernin sisällä.
3. Maakunnille tulee uutena tehtävänä lisäksi huolehtia maakuntalaissa säädettävistä alueellisen yhteisen varautumisen tehtävistä, joiden tarkoituksena on yhteen sovittaa eri toimijoiden varautumista alueella. Tähän liittyen Sisäministeriö huolehtii valtakunnallisella tasolla maakuntien toiminnan yhteensovittamisesta yhteisen varautumisen osalta ja maakuntien tukemisesta tässä tehtävässä.
Valmiusharjoitusten järjestämisen vastuu siirtyy myös maakunnalle. Pelastusopisto huolehtisi yksittäisiä maakuntia laajemmista harjoituksista yhdessä sisäministeriön ja maakuntien kanssa.
KYMENLAAKSON MAAKUNNAN PELASTUSTOIMI Kymenlaakson pelastuslaitoksen siirtyminen nykyisestä kuntien omistamasta liikelaitoksesta maakunnan omistukseen on pelastustoimelle ensisijaisesti hallinnollinen tapahtuma. Pelastustoimi on kehittynyt kuntien ja asiakkaiden tarpeita vastaavaksi oman historiansa aikana ja pelastustoimi koki ”maakunnallistamisen” jo vuonna 2004, jonka yhteydessä ja jälkeen pelastustoimen kustannus- ja operatiivinen tehokkuus on mainitun integraation myötä parantunut merkittävästi. Tukipalveluiden osalta pelastustoimi tukeutuu mahdollisimman kattavasti maakunnan järjestämiin tukipalveluihin. Pelastuslain, -asetuksen ja SM:n ohjeiden mukaan ovat pelastustoimen alueet tehneet pelastustoimen palvelutasopäätökset. Palvelutasopäätökset ovat aluehallintovirastojen hyväksymiä. Pelastustoimen alueen kunnat ovat lausuneet palvelutasopäätöksestä ja kunnat ovat maksaneet pelastustoimen palvelutasopäätöksestä aiheutuvat kustannukset. Pelastustoimi on sisäisen turvallisuuden toimiala, joka on säilytettävä taloudellisesti mahdollisimman riippumattomana muihin maakunnan toimijoihin nähden. Riippumattomuus muista maakunnan toimialoista turvaa myös pelastustoimelle joustavuuden, jolla se voi tehokkaasti vastata tulevaisuuden haasteisiin. Riippumattomuudella ennaltaehkäistään myös mahdollista eriarvoisuuden kokemista muiden toimialojen suuntaan, kun pelastustoimi hoitaa sille lainsäädännössä annettuja valvonta yms. tehtäviä. Pelastustoimea tultaneen ohjaamaan sisäministeriöstä voimakkaammin kuin sitä on tähän mennessä ohjattu. Tästä syystä on tärkeää, että maakunnan konserniohjauksen sekä pelastustoimen järjestämisen ja tuottamisen väli toimii matalan kynnyksen periaatteella. Pelastustoimen varsinainen palvelutuotanto toimii nykyiseen tapaan viideltä vakinaiselta paloasemalta ja yli 30 sopimuspalokunnan paloasemalta. Tähän palveluverkkoon ei ole mahdollista tehdä merkittäviä muutoksia ilman, ettei kansalaisten saama toisinaan henkeä pelastava apu viivästyisi kohtuuttomasti. Maakuntauudistuksessa on tarkoitus siirtyä kapitaatioperusteiseen rahoitukseen. Tämä ei huomioi ollenkaan nykyistä toimintaympäristöön ja alueen riskeihin perustuvaa pelastuslaitoksen rahoitusta. Maakunnan tehtävä on kuitenkin huolehtia, että riskien perusteella mitoitettu pelastustoimi säilyy maakunnassa. Maakunnan ja sen pelastustoimen on säilyttävä ketteränä sisäasiain- ja valtiovarainministeriön suuntaan rahoituksen turvaamiseksi maakunnan riskit ja erityistarpeet huomioiden. Pelastustoimen nettokustannukset ovat tällä hetkellä noin 16,5 miljoonaa euroa/vuosi ja tällä rahoituspohjalla pelastustoimi uskoo selviävänsä myös tulevaisuuden haasteista sekä sille laskennallisesti osoitetusta 320 000 € säästötavoitteesta. PELASTUSTOIMEN OSALLISTUMINEN ENSIHOITOON Pelastuslaitos on päivittänyt ensihoidon yhteistoimintasopimuksen terveystoimen kanssa (Carea) vuoden 2017 lopussa ja uusi sopimus astuu voimaan vuonna 2019. Sen mukaisesti pelastuslaitos osallistuu ensihoidon palvelutuotantoon viidellä (5) ensihoitoyksiköllä, joista yksi yksikkö on ns. monitoimiyksikkö. Pelastuslaitoksella on valmius lisätä omien ensihoidon yksiköiden määrää yhteistyössä terveystoimen kanssa vastaavalla yhteistoiminnalla kuin päivitettyyn yhteistoimintasopimukseen on kirjattu. Laajentamalla uutta, vuonna 2019 voimaan tulevaa yhteistoimintasopimusta voidaan varautua tehokkaammin poikkeuksellisiin tilanteisiin ja suuronnettomuuksiin.
Sisällys TIIVISTELMÄ ........................................................................................................................................... 2
1. JÄRJESTÄMISEN JA TUOTTAMISEN EROTTAMINEN ................................................................... 5
2. MAAKUNNAN TURVALLISUUS ....................................................................................................... 7
2.1 Maakuntakonsernin turvallisuuspalvelut ......................................................................................... 7
2.2 Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeista ............................................................................................ 7
3. MAAKUNNAN VARAUTUMINEN ...................................................................................................... 8
3.1 Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin .......................... 8
3.2 Maakunnan häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen sekä yhteistoiminta ............. 9
3.3. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja maakunnan riskiarvio ......................................... 9
3.4. Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeista ......................................................................................... 10
3.5 Maakunnan varautumiseen ja jatkuvuuden hallintaan vaikuttava keskeinen lainsäädäntö ............ 11
4. PELASTUSTOIMI KYMENLAAKSON MAAKUNNASSA ................................................................. 12
4.1 Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeet ............................................................................................ 12
4.2 Pelastuslaitoksen kustannustehokkuus pelastustoimen prosessien kannalta ............................... 12
4.3 Muutostarpeet ja rajapinnat muihin prosesseihin .......................................................................... 12
4.4 Pelastustoimen toimitilat ............................................................................................................... 13
4.5 Pelastustoiminnan kustannukset .................................................................................................. 13
4.6 Maakuntien pelastustoimen välinen yhteistyö ............................................................................... 13
4.7 Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspalvelutuotannon suunnittelu ....................................... 13
4.8 Pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyö ........................................................................................ 14
LIITTEET ............................................................................................................................................... 16
Liite 1. Turvallisuuspalvelujen prosessit taulukko ................................................................................ 16
Liite 2. Maakuntakonsernin valmiussuunnitelman yhteisen osan runko .............................................. 16
Liite 3. Kymenlaakson pelastustoiminnan prosessit ............................................................................ 16
1. JÄRJESTÄMISEN JA TUOTTAMISEN EROTTAMINEN Maakunnan tehtäviä koskevassa lainsäädännössä edellytetään joiltain osin palvelujen järjestäjän ja tuottajan erottamista. Maakunnan hallintosäännön valmistelussa tämä otetaan huomioon toimielinten ja viranhaltijoiden tehtäviä ja toimivallan jakoa koskevissa määräyksissä. Maakunnan ydintoiminnan turvaamiseen liittyy myös maakunnan maine ja sen suojaaminen. Maakunnan pelastus-, turvallisuus- ja varautumispalvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitokset sekä osaltaan konsernipalvelut. Pelastustoimen palvelujen tuottamisessa voidaan käyttää apuna vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa, sotilaspalokuntaa tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan. Maakuntavaltuusto päättää keskeisistä liikelaitoksen toiminnan ja talouden reunaehdoista.
• liikelaitokselle asetettavista toiminnan tavoitteista (esim. palvelutasopäätös), • palvelujärjestelmän yhteensovittamisesta, • palvelujen tuotannon edellytyksistä ja velvoitteista, • liikelaitoksen velvoitteista hankkia palveluja muilta tuottajilta sekä • hankittavia palveluja koskevista yleisistä edellytyksistä, • liikelaitokselle asetettavista talouden tavoitteista ja sitovista meno- ja tuloeristä, • liikelaitoksen johtokunnan jäsenten ja puheenjohtajan valitsemisesta, • erottamisesta ja eron myöntämisestä heille sekä liikelaitoksen investointisuunnitelmasta.
Valtuuston asettamat tavoitteet ovat sitovia, ja valtuuston määrittämät periaatteet ja reunaehdot ohjaisivat liikelaitoksen johtokunnan toimintaa ja laitoksen johtamista. Työryhmä on valmistellut kaksi esitystä A ja B järjestämisen ja tuottamisen erottamisesta.
Kuva 2. Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen vaihtoehto A. Mallissa järjestäjän puolella ei ole esimerkiksi pelastustoimen edustajaa. Järjestäjän htv määrää ei ole määritelty.
Kuva 3. Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen vaihtoehto B. Mallissa järjestäjän puolella on toimialoista vastaavat viranhaltijat ja vaatii vähintään 5 htv.
2. MAAKUNNAN TURVALLISUUS 2.1 Maakuntakonsernin turvallisuuspalvelut Maakunnan turvallisuustoiminnan tavoitteena on organisaation ydintoiminnan turvaaminen ja sitä kautta alueella olevien asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja ympäristön turvallisuus. Turvallisuustoiminnan keinoilla suojataan ihmisiä, tietoja, kiinteistöjä, erilaista materiaalia, omaisuutta ja ympäristöä sekä mahdollistetaan niiden käytettävyys. Maakunnan ydintoiminnan turvaamiseen liittyy myös maakunnan maine ja sen suojaaminen. Turvallisuuspalvelut on hyvin laaja-alainen kysymys tulevan maakunnan kannalta. Turvallisuuden eri osa-alueet on huomioitava maakunnan organisaation valmistelussa ja kaikilla organisaatiotasoilla. Turvallisuus tulee rakentaa sisälle kaikkeen maakunnan toimintaan, josta koko henkilöstön ja kaikkien palveluntuottajien tulee kantaa vastuuta. Turvalliseksi koettu maakunnan toiminta lisää myös uskottavuutta ja myönteistä julkisuuskuvaa maakuntaa kohtaan. Maakunnan turvallisuustoiminnan toteuttamiseksi on ensin koottava käsitys asioista, jotka organisaatiossa tulee ottaa huomioon turvallisuuden osalta. Tämän jälkeen voidaan luoda maakunnan toimintaan sopiva turvallisuuden tuottamisen malli. Tärkeintä on, että turvallisuustoimintaa toteutetaan riskiarvioperusteisesti maakunnan tarpeiden mukaan sen erityispiirteet huomioiden. 2.2 Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeista Jotta turvallisuustoiminta pystytään toteuttamaan mahdollisimman kattavasti ja riskeihin pystytään varautumaan mahdollisimman hyvin, tulee maakunnalle laatia malli, jolla turvallisuustoiminnan kokonaisuuteen liittyvät asiat pystytään hahmottamaan mahdollisimman kattavasti. Huomioitavaa on myös, että osa maakunnan turvallisuustehtävistä on toimialoille kuuluvia velvoitteita ja viranomaistehtäviä. Maakuntakonsernin turvallisuustehtävät suunnitellaan erikseen konsernin johdolla ja toimialojen yhteistyönä. Riskienhallinnan koordinointi edellyttää järjestäjän puolelle vähintään 1 päätoimisen henkilön työpanoksen. Sisäinen valvonta on syytä järjestää erillään ja sitä kautta konserniyhteistyönä myös ulkoinen tarkastus. Osa-alueita, jotka maakunnan turvallisuusmallin suunnittelussa tulee huomioida ovat mm.
• Riskienhallinta (konsernihallinto esim. rahoitus, vakuuttaminen jne.)
• Turvallisuusjohtamisen järjestelmä (konsernihallinto osana normaalia johtamista)
• Tietoturvallisuus (kaikki toimialat)
• Työturvallisuus (työterveyshuolto ja työsuojelu)
• Henkilöturvallisuus (kaikki toimialat)
• Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus (maakuntien tilakeskuksen kanssa yhteistyössä)
• Rikosturvallisuus (yhteistyössä mm. poliisin kanssa)
• Ympäristöturvallisuus (kaikki toimialat)
• Väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta (konsernihallinnon ohjeistus)
• Varautuminen (käsitelty kappaleessa 2. tarkemmin) Maakuntakonserniin tulee perustaa esim. riskienhallintaryhmä, jonka tehtävänä:
• Maakunnan toimintaan liittyvien turvallisuusriskien kartoittaminen, arviointi ja hallinta sekä riskienhallintamenetelmien kehittäminen ja seuranta
• Maakunnan yleisen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden ohjaaminen sekä turvallisuustarpeiden yhteensovittaminen
• Turvallisuudenhallintaa koskevien linjausten valmistelu, mukaan lukien henkilö-, toimitila-, rikos- ja sidosryhmäturvallisuus, suojeluasiat, sekä osaltaan poikkeusoloihin varautumista koskevat asiat
• Turvallisuusselvitysten koordinointi
• Turvallisuusasioita koskeva koulutus ja neuvonta
• Sisäinen valvonta ja tarkastus
3. MAAKUNNAN VARAUTUMINEN
1. Maakunnan toimialat, kuten sosiaali- ja
terveystoimi, ympäristöterveydenhuolto,
pelastustoimi, elinkeino, maatalous ja liikenne
vastaavat omasta varautumisestaan sekä toimialan mahdollisista
yhteensovittamistehtävistä
2. Maakunta sovittaa yhteen
omien toimialojensa varautumisen konsernin
sisällä
3. Maakunta sovittaa yhteen alueella toimivien
viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen
varautumista huolehtimalla yhteiseen varautumiseen
liittyvistä tehtävistä (Kymenlaakson valmius- ja
turvallisuusfoorumi)
Maakunnan kolme roolia häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa ja yhteensovittamisessa
3.1 Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Maakunnan varautumisen tähtää toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Maakunnan omaan varautumiseen sisältyy sen järjestämis- ja tuottamisvastuulla olevien tehtävien ja toimintojen varautumisesta huolehtiminen. Tähän sisältyvät muun muassa valmiussuunnittelu, materiaalinen varautuminen, henkilöstön koulutus sekä muut toimintakyvyn turvaamiseksi tarvittavat etukäteisvalmistelut, sekä niiden sisäinen yhteensovittaminen monialaisessa maakuntakonsernissa siten, että myös varautuminen tulisi ohjatuksi yhtenä kokonaisuutena. Kymenlaakson valmiussuunnitelma tulee laatia pohjautuen Kymenlaakson riskiarvioon ja valmiuskorttiin. Liitteessä 2 on valtakunnallinen Maakuntakonsernin valmiussuunnitelman yhteisen osan runko, jonka pohjalta yhteinen osa tulee laatia ja joka ohjaa toimialakohtaista suunnittelua. Suunnitelmassa on huomioitava mm. henkilöstön tarvittavat turvallisuusselvitykset, tilojen suojaus (varavoima jne.) sekä suuronnettomuusvalmiuden ja varautumisen kehittäminen.
Kuva 4. Konsernin sisäinen yhteensovittaminen (Sote- ja maakuntauudistuksen muistio ”Maakuntien varautumistehtävät ja organisoituminen, esimerkit” 10.5.2017).
3.2 Maakunnan häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen sekä yhteistoiminta Maakunnan tulee seurata erilaisia muuttujia, joilla voidaan ennakoida häiriötilanteiden syntymistä ja nostaa tehokkaasti valmiutta. Valmiuden säätämistä varten tulee ennakolta suunnitella parametrit, joilla on syytä valmiustasoja muuttaa sekä sopia ennalta toimenpiteet joihin kussakin häiriötilanteessa ryhdytään. Valmiuteen vaikuttavien muuttujien seuraaminen, ennakoivan tilannekuvan ylläpitäminen ja valmiuden kohottamisen järjestelyt on tehokkainta toteuttaa maakunnassa ympärivuorokautisen päivystyksen yhteydessä eri toimialojen yhteistyönä. Oman toiminnan turvaamiseksi on toimialoittain tunnistettava ylläpidettävät toiminnot ja suunniteltava toimenpiteet, joilla ne turvataan. Häiriötilanteissa tarvittava avainhenkilöiden ja sidosryhmien viestintä sekä hälytysjärjestelyt on myös suunniteltava ennakolta. Johtamistoiminnan varmistamiseksi on myös oltava suojatut johtokeskustilat riittävine ICT ratkaisuineen (Virve, VHF, TUVE, ERICA, KEJO, maakunnan omat tietojärjestelmät), varavoima ym. järjestelyineen. Häiriötilanteita ja poikkeusoloja varten on myös oltava riittävä materiaalinen varautuminen sekä kriittisten palveluiden osalta sopimukset huoltovarmuuskriteereistä. 3.3. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen ja maakunnan riskiarvio
Maakunnan uudeksi tehtäväksi säädetään varautumisen yhteensovittaminen alueellaan. Yhteensovittamisella tarkoitettaisiin yhteistyötä, jonka käytännön toteutumisesta vastaa maakunta. Toimialakohtaiseen varautumisen alueelliseen yhteensovittamiseen sisältyisi asianomaisen toimialan eri toimijoiden varautumisen yhteensovittaminen sekä erityislainsäädännössä eri viranomaisille säädetyt tehtävät toimialakohtaisessa varautumisessa, esimerkiksi pelastustoimen viranomaiset johtavat eri toimijoiden pelastustoimintaan osallistumista koskevaa suunnittelua ja huolehtivat pelastustoimintaan liittyvän poikkeusolojen toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta. Tarvittavasta toimialakohtaisen varautumisen edellyttämän yhteistoiminnan järjestämisestä vastaisivat toimialan toimivaltaiset viranomaiset. Toimialakohtaisesta varautumisesta säädetään kunkin toimialan omassa lainsäädännössä.
Kuva 5. Esimerkki toimialakohtaisesta varautumisesta ja sen yhteensovittamisesta.
Konserniohjeessa tulisi olla määräykset maakuntakonsernin valmiussuunnittelusta, varautumisesta ja konsernin sisäisen varautumisen yhteensovittamisesta. Varautumisen yhteensovittaminen on Kymenlaaksossa ollut jo useamman vuoden Valmius- ja turvallisuusfoorumin koordinoimaa toimintaa. Foorumissa on jokaisella kunnalla edustaja ja Kymenlaaksossa toimivat viranomaistahot ovat myös kaikki edustettuja. Avilta ja Elyltä on myös edustajat foorumissa. Kuntajohtaja on toiminut foorumissa puheenjohtajana ja sihteerinä pelastuslaitoksen edustaja. Valmius- ja turvallisuusfoorumin toiminta on kehittynyt niin, että se on tehnyt varautumisen työnjaosta ja yhteystiedoista koostuvat Kymenlaakson valmiuskortit sekä Kymenlaakson alueen riskiarvion. Valmius- ja turvallisuusfoorumi on hyvä pohja jatkaa varautumisen maakuntalain edellyttämää yhteensovittamista Kymenlaaksossa. Foorumin kokoonpanoa tulee muuttaa maakuntalain mukaiseksi ja tällöin siitä tulee maakuntavetoinen. Foorumin toimintana on jo nykyisin tuotettu Kymenlaakson riskiarvio, joka on tulevaan maakuntalakiin esitetty velvoite järjestää alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityö.
Kuva 6. Maakunnan varautumistehtävien organisoinnin periaatteellinen kuva Maakuntaan liittyvien toimijoiden varautumiskulttuurin erilaisuus on huomioitava. Lisäksi kuntakonsernin varautuminen ja sen yhteensovittaminen maakuntauudistuksessa on erikseen huomioitava. 3.4. Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeista Maakuntakonsernin varautumisen yhteensovittamisesta vastaavat maakuntajohtaja, konsernijohto sekä mahdollisesti johtoryhmä osana muuta toiminnan yhteensovittamista. Näiden tuki varautumisen yhteensovittamisessa voitaisiin organisoida esimerkiksi siten, että käytännön valmistelevana toimielimenä siitä huolehtisi toimialojen edustajista koostuva valmiussihteeristö, valmiustyöryhmä tai muu vastaava. Tärkeää on huolehtia myös palveluntuottajien varautumisvelvoitteista kattavasti sekä suunnitella palveluntuottajien varautumisen valvonta.
Varautumisen palvelutuotannosta vastaa jokainen toimiala omalta osaltaan ja sen resursointi on n. 0,15 % kokonaishenkilömäärästä [htv]. Varautumistyö tehdään organisaatioiden eri tasoilla osana normaalia toimintaa, mutta vaatii myös päätoimista henkilöstöä. Kustannus ja toiminnallinen tehokkuus tulee siitä, että jokainen toimiala vastaa lain mukaisesti itse omasta varautumisesta. Varautumisen yhteensovittaminen ja koordinointi vaatii resursointia. Nyt tämän yhteensovittamisen kuntien kanssa on tehnyt Kymenlaakson pelastuslaitos. Ei liene tarkoituksenmukaista kasvattaa maakuntaan siirtyvien toimijoiden kustannuksia varautumisenkaan osalta. Kun varautuminen hoidetaan maakunnassa nykyisellä järjestelmällä, vaadittava resursointi yhteensovittamiseen on n. 2 htv. Varautumisella merkittävin rajapinta toimialoilla on pelastuspalveluihin. Pelastuslaitoksella on koulutettu henkilöstö häiriötilanteisiin ja valmius ennakoivan tilannekuvan tuottamiseen 24/7. Myös maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestämiseen pelastuslaitoksella on olemassa valmius ja toimivat yhteistyökäytännöt. 3.5 Maakunnan varautumiseen ja jatkuvuuden hallintaan vaikuttava keskeinen lainsäädäntö (HE 2.3.2017) 141 § Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Maakunnan on valmiussuunnitelmin ja normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä huolehdittava siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa.
142 § Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen Maakunnan on huolehdittava seuraavista alueella toimivien viranomaisten, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteiseen varautumiseen liittyvistä tehtävistä: 1) alueellisesti merkittävien riskien poikkihallinnollisen arviointityön järjestäminen; 2) turvallisuuteen vaikuttavien toimintaympäristön muutosten poikkihallinnollisen seuranta- ja arviointityön järjestäminen; 3) varautumisen suunnittelussa tarpeellisen yhteistoiminnan järjestäminen; 4) maakunnan alueen valmius- ja häiriötilanneharjoitusten järjestäminen. Maakunnan on ylläpidettävä yhteistyössä 1 momentissa mainittujen tahojen kanssa yhteensovittamisessa tarvittavia yhteistyörakenteita. Huoltovarmuuden turvaamisesta säädetään erikseen.
4. PELASTUSTOIMI KYMENLAAKSON MAAKUNNASSA 4.1 Kuvaus nykytilasta ja muutostarpeet
Kymenlaakson pelastuslaitos on Kotkan kaupungin organisaatioon kuuluva kunnallinen liikelaitos, jonka omistavat Kymenlaakson kunnat. Kymenlaakson pelastuslaitos käynnistyi vuonna 2004 ja historiansa aikana pelastuslaitoksen yhteistoimintasopimusta on tarkasteltu kerran ja hallinto- sekä toimintasääntöjä on tarkasteltu lähinnä lainsäädännöstä johtuvista syistä kahdesti. Tarkastelujen myötä pelastuslaitoksen organisaatiota on myös kehitetty paremmin palvelemaan maakunnan asukkaita.
Pelastuslaitos on toiminnallisesti selkeä kokonaisuus eikä sen toiminnalle ole nähtävillä muita merkittäviä muutoksia kuin osin maakuntauudistuksesta seuraava Iitin kunnan irrottautuminen niin Kymenlaakson maakunnasta kuin myös Kymenlaakson pelastuslaitoksesta. Pelastuslaitos on sisäisen turvallisuuden viranomainen ja tarkoituksenmukaisin organisoimisen malli on pelastustoimen järjestäminen itsenäisenä liikelaitoksena. Pelastustoimen järjestäminen ja tuottaminen on tarkoituksenmukaista tehdä kevyesti, jolloin se kykenee vastaamaan nopeasti tulevaisuuden haasteisiin. Järjestämisvastuusta voisi huolehtia maakuntavaltuusto sekä maakuntajohtaja ja liikelaitoksen johtokunta, joiden alaisena toimisi pelastuslaitos-liikelaitos. Omana liikelaitoksena pelastuslaitos saavuttaa viranomaistoimivallan näkökulmasta riittävän riippumattomuuden. Valvonnan riippumattomuus voi vaarantua osana muuta liikelaitosta jota pelastustoimi osaltaan valvoo. Myös yksityiset toiminnanharjoittajat voisivat kokea valvonnan eriarvoisena, mikäli pelastustoimi on osa Sote-liikelaitosta (esim. uhkasakot). Pelastuslaitos on toiminut 13 vuotta Kymenlaakson maakunnan alueella liikelaitoksena, liikelaitoksen organisaatio on ”kevyt” ja laitoksen kustannukset pysyneet ”kurissa”. Oma liikelaitos selkeyttää ohjausta niin maakunnan kuin valtion suunnasta:
• Maakunnalle liikelaitos on selkeä yksikkö ohjata pelastuslaitoksen toimintaa
• Pelastustoimen ohjaus tulee hallitusohjelman ja lainsäädäntömuutosten mukaisesti olemaan Sisäministeriöstä voimakkaampaa kuin nykyisin
• Pelastuslaitos on toiseksi suurin toimija maakunnassa, ja sillä on valmis liikelaitos, joten ehjää ei kannata hajottaa
Merkittävää pelastuslaitoksen liikelaitosmallissa on se, että se mahdollistaa selkeän demokraattisen ohjauksen ja hallinnon sekä kuntien osallistumisen liikelaitoksen toimintaan:
• Mahdollistaa myös paremmin varautumisen ja valmiussuunnittelun tukemisen ja yhteensovittamisen tehtävän kunta- ja maakunta tasolla
• Pelastuslaitoksella on yli 30 sopimuspalokuntaa, joiden sopimusneuvottelut on selkeä tehdä omana liikelaitoksena
• Varmistaa, ettei pelastustoimi marginalisoidu suuressa liikelaitoksessa 4.2 Pelastuslaitoksen kustannustehokkuus pelastustoimen prosessien kannalta Pelastuslaitoksen kustannukset ovat olleet hallinnassa jo vuosien ajan ja pelastuslaitoksen kustannusten kasvu on ollut maltillisempaa kuin keskimäärin kuntakentässä tapahtunut kustannuskasvu. Pelastuslaitos on onnistunut osaltaan tehostamaan toimintojaan esim. omavalvontajärjestelmiä kehittämällä ja toisaalta tehokasta ja kustannuksiltaan hyvin hallittavaa sopimuspalokuntakenttää tukemalla. Sopimuspalokuntien resurssit ja palvelutuotanto tulee turvata jatkossakin. 4.3 Muutostarpeet ja rajapinnat muihin prosesseihin Pelastuslaitos on monin osin spesiaali-ala, joka joutuu varautumaan yhteiskunnan erilaisiin häiriötilanteisiin. Tämä varautuminen edellyttää pelastustoimea huomioimaan suunnittelussaan järjestelmät ja tukipalvelut, jotka toimivat myös silloin kun muut toimialat ”yskähtelevät” (esim. ict, viestijärjestelmät ja energiahuolto).
Tukipalveluissa pelastustoimi tukeutuu merkittävin osin jo nyt ulkopuolisiin palveluntarjoajiin, mutta tukipalveluissa voi edelleen löytyä rajapintoja maakunnan muihin toimijoihin, kun maakunnan organisaatiot selkeytyvät. Tulevan maakunnan toimijoista pelastustoimi, ensihoito, terveystoimi ja sosiaalitoimi tarvinnevat tiettyjä päivystyspalveluja. Näiden toimijoiden tulee selvittää mahdollisuudet tuottaa päivystyspalveluja yhteistyössä tai ainakin samaa infraa hyödyntäen. Pelastustoimella on ollut kiinteä yhteys ensihoidon palveluihin jo yli sadan vuoden ajalta ja tätä yhteistyötä kannattaa kehittää edelleen. Sekä pelastustoimi että ensihoito ovat molemmat valmiutta ylläpitäviä, kuntalaisia äkillisissä, ennalta arvaamattomissa tilanteissa palvelevia toimialoja, joiden yhteensovittamisessa löytyy molempia toimialoja palvelevia synergiaetuja.
4.4 Pelastustoimen toimitilat
Pelastuslaitoksen tehokas toiminta edellyttää laajaa, asiakasta lähellä olevaa nopeaa palveluverkkoa. Palveluverkon rungon muodostavat paloasemat, joita maakunnan alueella on 37 kpl. Paloasemakiinteistöt ovat joko kuntien tai yksittäisten vapaapalokuntayhdistysten omistamia. Pelastustoimi maksaa näistä kiinteistöistä vuokraa omistajilleen. Paloasemaverkon ylläpito on keskeisessä roolissa kansalaisille annettavan palvelun nopeudessa.
Pelastustoimella on akuutti tarve saada toimitilat E18-tien läheisyydestä Keltakallio-Rantahaka alueelta. Toimitiloihin sijoitettava erikoiskalusto ja henkilöstö palvelevat Kotkan ja Haminan riskikohteita samalla tukien operatiivisia palveluja Karhulan taajamassa ympäristöineen sekä pelastuksen että ensihoidon tehtävien hoitamisessa.
4.5 Pelastustoiminnan kustannukset Kymenlaakson pelastustoimen toimintakulut vuoden 2017 tilinpäätöksen mukaan olivat yhteensä 19 547 t€, josta varsinaisen pelastustoimen osuus oli 16 437 t€ ja ensihoidon osuus 3 110 t€. Pelastustoimen nettomenot olivat vuonna 2017 asukasta kohden 80,37€. Pelastuslaitoksella on ensihoito mukaan lukien tällä hetkellä 213 htv:tä.
Valtio ei osoita pelastustoimelle valtionosuuksia.
4.6 Maakuntien pelastustoimen välinen yhteistyö Pelastuslaki (379/2011) määrittelee alueen pelastustoimen yhteistoiminnasta ja Kymenlaakson pelastuslaitoksella on yhteistoimintasopimukset Päijät-Hämeen, Itä-Uusimaan, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan pelastustoimien kanssa.
4.7 Kymenlaakson pelastuslaitoksen pelastuspalvelutuotannon suunnittelu Kymenlaakson pelastuslaitoksen palvelutuotanto jakautuu karkeasti jaotellen kolmeen osaan, kuten liitteenä olevasta taulukosta ilmenee (liite 2): Riskienhallinta ja pelastustoiminta ovat pelastuslaitoksen lakisääteisiä tehtäviä ja ensihoitopalvelut ovat yhteistoimintasopimukseen perustuvaa toimintaa, jonka rahoitus tulee terveystoimelta (Carea). Pelastuslaitoksen organisaatiota tarkastellaan vuoden 2018 aikana, kun ensihoidon osuus on selvinnyt pelastuslaitoksen kokonaispalveluntuotannosta. Yhteistyö ensihoidon kanssa on kuitenkin keskeinen osa pelastuslaitoksen nykyisiä toimintoja ja yhteistyön muodostamat synergiaedut palvelevat maakunnan asukkaita kustannustehokkaasti ja laajaa valmiutta luoden suuronnettomuuksia ja poikkeuksellisia oloja varten.
Pelastustoimen koulutusjärjestelmä tuottaa perustason hoitovelvoitteen omaavia pelastajia ensihoitoyksiköihin ja pelastajan sekä ensihoitajan muodostama työpari muodostaa hoitotason ensihoidon yksikön (H+P =hoitotason ensihoitaja +perustason hoitovelvoitteet omaava pelastaja), joka on vallitsevan käytännön mukainen miehitys kuntalaisia palvelevien ns. kansalaistehtävien hoidossa 24/7. Kun pelastuslaitoksella on omaa ensihoidon tuotantoa, niin se tukee osaltaan myös ensivastetoimintaa, jolla on merkittävä rooli etenkin harva-asutusalueilla kiireellisen avun saamisessa henkeä pelastavissa ensihoidon tehtävissä. Pelastustoimen taaja paloasemaverkko ja niillä toimivat ensivasteyksiköt, varmistavat usein ratkaisevalla tavalla kiireellisen avun saamisen hätätilapotilaalle. 4.8 Pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyö Nykyisin pelastuslaitos tuottaa voimassa olevan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ensihoidolle ns. kansalaistehtäviä (24/7) varten yhteensä kuuden (6) ensihoitoyksikön määrän ja lisäksi valmiudessa pidetään neljä (4) vara-autoa. Carean kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti mainitusta kuudesta ensihoitoyksiköstä pelastuslaitos miehittää sekä pohjoisella että eteläisellä päivystysalueella, molemmilla 2½-yksikköä ja Carean kenttäjohtajat miehittävät molemmilla alueilla ½ yksikköä. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitos laskuttaa Carealta vuosittain 50 htv:tä. Pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköihin varaamista henkilöistä noin 2/3 on hoitotason ensihoitajia (terveydenhuoltoalan tutkinto) ja 1/3 pelastajia (pelastajatutkinto, johon liittyy perustason ensihoidon koulutus). Järjestelmä kuitenkin takaa suuren reservin ensihoidolle, koska pelastuslaitoksen pelastajista noin 80 palomiehellä on voimassa oleva koulutus ensihoidon tehtäviin (perustason hoitovelvoite) ja heidän toiminta ensihoidon yksiköissä tukee suuronnettomuuksissa tarvittavia ensihoidon valmiuksia. Lausunnolla olevan asetuksen ensihoidosta mukaisesti pelastajat voivat miehittää ensihoitoyksikön kiire- ruuhkatilanteissa. Pelastuslaitoksella on siis huomattava reservi ammattitaitoisia perustason hoitovelvoitteet omaavia henkilöitä ja erittäin tehokkaat järjestelmät henkilöstön hälyttämiseksi ja johtamiseksi. Pelastuslaitos huolehtii sopimuksen mukaisesti kalustoinvestoinneista ja kaluston ylläpidosta. Pelastuslaitoksella on käytössä vesistössä ja maastossa tarvittavaa erikoiskalustoa. Pelastuslaitos tuottaa omilla neljällä vakinaisten paloasemien pelastusyksiköillä sekä 16:lla sopimuspalokuntien yksiköllä ensivastepalveluja. Ensivastetoiminnan tukeminen ja kehittäminen sopimuspalokunnissa on koko sopimuspalokuntatoiminnassa merkittävää. Vuoden 2019 alusta voimaan astuvan ensihoidon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti pelastuslaitoksen 30 ensihoitajaa siirtyy perustettavan kuntayhtymän työntekijöiksi (ent. Carea) ja pelastuslaitos jatkaa ensihoidon yhteistyötä kuntayhtymän kanssa seuraavasti:
- Pelastuslaitos ylläpitää viittä (5) ensihoitoyksikköä maakunnan alueella siten, että yksikön toisena jäsenenä on perustason hoitovelvoitteen omaava palomies ja toisena jäsenenä on kuntayhtymän asettama hoitotason ensihoitaja.
- Pelastuslaitoksen ylläpitämät ensihoitoyksiköt sijoittuvat paloasemille (Kotka, Hamina, Kouvola, Kuusankoski ja Miehikkälä). Miehikkälän ensihoitoyksiköstä kehitetään ensihoidon ja pelastuksen monitoimiyksikkö, joka kykenee palvelemaan asiakkaita myös pelastustoimen tehtävissä.
- Lisäksi pelastuslaitos ylläpitää neljää vara-autoa, jotka korvaavat varsinaisia sopimusyksiköitä ajoneuvohuoltojen ja korjausten aikana. Mainitut varayksiköt voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön perustason ensihoidon yksikköinä esim. suuronnettomuustilanteissa.
Pelastustoimi on ollut tuottamassa ensihoitopalveluja Suomessa jo yli sadan vuoden ajan. Pelastustoimi ja ensihoito ovat molemmat valmiutta ylläpitäviä, kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden pelastamiseksi ja suojaamiseksi edellyttäviä tehtäviä. Koska tällaisen valmiuden ylläpitäminen on yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävää, se on annettu viranomaisten vastuulle. Tällaisille palveluille on kuitenkin vaikea laatia yksiselitteisiä tehokkuusmittareita. Pelastustoimen ja ensihoidon resurssien yhdistäminen on yhteiskunnalle edullista valmiuden ylläpitämistä nimenomaan suuronnettomuuksia ja poikkeuksellisia tapahtumia silmälläpitäen.
Pelastustoimen olemassa olevat johtamis- ja hälytysjärjestelyt sekä kaluston hankinta- ja huoltologistiikka tukevat yhteistyössä ensihoitoa. Pelastustoimi on lainsäädännön perusteella yleisjohtajana suurimmassa osassa onnettomuustilanteita ja tämä status tukee osaltaan myös yhteistyötä ensihoidon kanssa. Samoin pelastustoimen ylläpitämä paloasemaverkosto, joka on syntynyt ja kehittynyt luonnollisesta tarpeesta erikokoisiin asutustaajamiin ympäri maakunnan. Pelastustoimen ja ensihoidon synergian myötä pelastustoimi on viime vuosikymmenien aikana kehittänyt ensivastetoiminnan palvelemaan harva-asutusalueita ja toisaalta myös täyttämään ensihoitoyksiköiden ”tyhjiöitä”, joka syntyy ensihoitoyksiköiden ollessa varattuina toisilla tehtävillä tai niiden asemapaikan ollessa kaukana avuntarvitsijasta. Ensivastetoiminta on yhteiskunnalle edullista ja sen ylläpitäminen osana pelastustoimen tuottamaa ensihoitopalvelua on tehokasta yhteisten resurssien hyödyntämistä.
LIITTEET Liite 1. Turvallisuuspalvelujen prosessit taulukko
Kymenlaakson_turvallisuuspalvelujen_proses
Liite 2. Maakuntakonsernin valmiussuunnitelman yhteisen osan runko
Maakuntakonsernin_valmiussuunnitelman_yh
Liite 3. Kymenlaakson pelastustoiminnan prosessit
Kymenlaakson_ pelastuspalvelujen_pro
MAAKUNTAPALVELUT 2020
PETURVA palvelukokonaisuudet Raportti 13.6.2018
Pelastus, turvallisuus ja varautuminen
Pelastus ja kokonaisturvallisuus
PELASTUSTOIMI - Riskianalyysi, turvallisuusviestintä, ja valvontatehtävät - Varautuminen suuronnettomuuksiin sekä häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin - Päivystys-, hälytys- ja johtamisjärjestelmät - Maakunnan koko-naisturvallisuuden tilannekuvan ylläpito - Pelastustoiminta ja öljyntorjunta - Paloasemat ja kalusto - Kansainvälinen toiminta ja raja-alueyhteistyö - Ensihoidon palve-lujen tuottaminen yhteistyössä terveystoimen kanssa - Ensivastetoiminta
MAAKUNNAN VARAUTUMINEN - Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelu toimialoittain - Häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen - Ennakoiva tilannekuva - Viesti- ja hälytysjärjestelyt - Johtokeskustilat (ICT, Virve, VHF, TUVE, ERICA, KEJO) - Valmiusharjoitukset ja koulutukset - Kriittisten palveluiden sopimukset Maakunnan varautumisen sihteeristö
ALUEELLISEN VARAUTUMISEN YHTEENSOVITTAMINEN - Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen - Valmius- ja turvallisuusfoorumi - Viranomaisten riskiarvio - Maakunnan valmiuskortit - Yhteistyö kuntiin varautumisessa ja valmiussuunnittelun tukemisessa Maakuntajohtaja johtaa, pelastuslaitos fasilitoi ja valmistelee
RISKIENHALLINTA Turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan kokonaisuus - Suunnitelmat, politiikat, periaatteet, ohjeet - Yhteistyö: konserni, verkostot, työryhmät - Koulutus, kehittäminen, linjaukset, toimenpiteiden yhteensovittaminen - Riskien: strategiset, taloudelliset, operatiiviset ja vahinkoriskit - arviointi, raportointi, seuranta Konserni/ Riskienhallintapäällikkö koordinoi
SISÄINEN VALVONTA - Strategian mukaiset tehokkaat prosessit - Vuosisuunnitelmaan perustuva raportointi johdolle, suositukset, kehittäminen - Lakien ja ohjeiden noudattaminen - Väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta - Arviointi, koulutus, konsultointi, laadun varmistaminen - Konserniyhteistyö sis. ulkoisen tarkastuksen Konserni / Tarkastuspäällikkö koordinoi
Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen Maakunnan tehtäviä koskevassa lainsäädännössä edellytetään joiltain osin palvelujen järjestäjän ja tuottajan erottamista. Maakunnan hallintosäännön valmistelussa tämä otetaan huomioon toimielinten ja viranhaltijoiden tehtäviä ja toimivallan jakoa koskevissa määräyksissä. Maakunnan järjestämisvastuusta ja tuottamisesta on yleissäännökset maakuntalaissa Pelastustoimen järjestämislakiesityksen 4 §:n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava toisistaan pelastustoimen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Maakunnan omasta palvelujen tuotannosta vastaa maakunnan liikelaitos. Pelastustoimen palvelujen tuottamisessa voidaan käyttää apuna vapaaehtoista palokuntaa, laitospalokuntaa, teollisuuspalokuntaa, sotilaspalokuntaa tai muuta pelastusalalla toimivaa yhteisöä sen mukaan kuin niiden kanssa sovitaan.
Lähde: Maakunnan hallintosääntömalli, keskeneräinen luonnos 15.3.2018
Maakunnan ja liikelaitoksen suhde Maakuntavaltuusto päättää keskeisistä liikelaitoksen toiminnan ja talouden reunaehdoista. • liikelaitokselle asetettavista toiminnan tavoitteista, • palvelujärjestelmän yhteensovittamisesta, • palvelujen tuotannon edellytyksistä ja velvoitteista, • liikelaitoksen velvoitteista hankkia palveluja muilta tuottajilta sekä • hankittavia palveluja koskevista yleisistä edellytyksistä, • liikelaitokselle asetettavista talouden tavoitteista ja sitovista meno- ja tuloeristä, • liikelaitoksen johtokunnan jäsenten ja puheenjohtajan valitsemisesta, • erottamisesta ja eron myöntämisestä heille sekä liikelaitoksen investointisuunnitelmasta. Valtuuston asettamat tavoitteet ovat sitovia, ja valtuuston määrittämät periaatteet ja reunaehdot ohjaisivat liikelaitoksen johtokunnan toimintaa ja laitoksen johtamista.
Lähde: Maakunnan hallintosääntömalli, keskeneräinen luonnos 15.3.2018
Liikelaitoksen johtokunnan tehtävät Johtokunta ohjaa ja valvoo laitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa laitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan, ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. Lisäksi johtokunta huolehtii siitä, että laitos toimii maakunnan asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden mukaisesti. Johtokunnan tehtävänä on: 1) päättää laitoksen toiminnan kehittämisestä maakuntavaltuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden rajoissa sekä seurata tavoitteiden saavuttamista ja raportoida niiden saavuttamisesta maakuntavaltuustolle; 2) hyväksyä laitoksen talousarvio ja -suunnitelma vuoden loppuun mennessä maakuntavaltuuston asettamien sitovien tavoitteiden ja meno- ja tuloerien mukaisesti; 3) laatia laitoksen tilinpäätös; 4) valita ja irtisanoa laitoksen johtaja sekä päättää johtajasopimuksesta; 5) päättää laitoksen investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista maakunnan investointisuunnitelman mukaisesti; 6) päättää laitoksen nimen kirjoittamiseen oikeutetuista; 7) valvoa laitoksen etua ja, jollei hallintosäännössä toisin määrätä, edustaa maakuntaa ja käyttää sen puhevaltaa liikelaitoksen tehtäväalueella.
Lähde: Maakunnan hallintosääntömalli, keskeneräinen luonnos 15.3.2018
Liikelaitoksen johtokunnan valitseminen ja kokoonpano Liikelaitosta johtaa ammattilaisista koostuva johtokunta ja johtaja. Maakuntalaissa korostetaan johtokunnan riippumattomuutta maakunnan muista toimielimistä. Liikelaitoksen johtokunnan ja sen puheenjohtajiston valitsee maakuntavaltuusto. • Johtokunnan jäsenten määrästä ja toimikaudesta määrätään hallintosäännössä. • Johtokunnan, sen jäsenen ja puheenjohtajan erottamiseen sovelletaan, mitä 33 §:ssä
säädetään luottamushenkilöiden erottamisesta kesken toimikauden. • Johtokunnan sekä sen jäsenen ja puheenjohtajan erottamisen valmistelee maakuntahallitus. • Johtokunnan jäsenellä tulee olla riittävä talouden ja liiketoiminnan tai laitoksen toimialan
johtamisen asiantuntemus, eikä hän saa olla maakunnan muun toimielimen jäsen. • Liikelaitoksen johtaja ei saa olla johtokunnan jäsen. • Johtokunnan jäsen ja johtaja eivät saa olla maakunnan tytäryhteisön hallituksen jäseniä. • Johtokunnan jäsenenä ei saa olla se, joka ei ole vaalikelpoinen maakuntahallitukseen.
Lähde: Maakunnan hallintosääntömalli, keskeneräinen luonnos 15.3.2018
11 §Pelastustoimen palvelutaso Pelastustoimen palvelutason tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta valmiuslain (1552/2011) 3 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa. Pelastustoimen palvelut on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. 12 §Pelastustoimen palvelutasopäätös Maakunnan valtuusto päättää pelastustoimen palvelutasosta. Palvelutasopäätöstä tehtäessä on otettava huomioon kansallisesti merkittävät riskit, selvitettävä alueella esiintyvät uhat ja arvioitava niistä aiheutuvat riskit sekä määriteltävä toiminnan tavoitteet, käytettävät voimavarat, palvelut ja niiden taso. Päätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Päätös on laadittava olemaan voimassa määräajan. Maakunnan on tehtävä uusi palvelutasopäätös myös, jos uhkat tai riskit muuttuvat oleellisesti. Palvelutasopäätös on toimitettava arvioitavaksi sisäministeriölle. Jos päätös sisäministeriön arvion perusteella on puutteellinen, sisäministeriö voi palauttaa sen maakunnalle täydennettäväksi. Puutteiden korjaamiselle on asetettava määräaika. Sisäministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin palvelutasopäätösten sisällöstä, rakenteesta, seurannasta ja arvioinnista.
Lähde: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi pelastustoimen järjestämisestä (HE16/2017 vp)
Pelastus ja kokonaisturvallisuus A Pelastustoimi Maakunnan varautuminen Alueellisen varautumisen
yhteensovittaminen Riskienhallinta Sisäinen valvonta
(osana konsernipalveluja)
Järjestäjä • Palvelutasopäätös • Pelastusliikelaitoksen
ohjaus ja valvonta
Järjestäjä • Maakuntakonsernin
varautumisen johtaminen • Maakuntakonsernin
varautumisen suunnittelu toimialoittain
• Ennakoiva tilannekuva • Varatumiskoulutukset • Kriittisten palveluiden
sopimukset
Järjestäjä • Valmius- ja
turvallisuusfoorumi • Viranomaisten riskiarvio • Valmiusharjoitukset
Järjestäjä • Turvallisuusjohtamisen
ja riskienhallinnan kokonaisuus
• Yhteistyö: konserni, verkostot, työryhmät
• Koulutus, kehittäminen, linjaukset, toimenpiteiden yhteensovittaminen
• Riskien: strategiset, taloudelliset, operatiiviset ja vahinkoriskit
• Turvallisuusselvitykset
Järjestäjä • Strategian mukaiset
tehokkaat prosessit • Vuosisuunnitelmaan
perustuva raportointi johdolle, suositukset, kehittäminen
• Lakien ja ohjeiden noudattaminen
• Väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta
• Arviointi, koulutus, konsultointi, laadun varmistaminen
• Konserniyhteistyö sis. ulkoisen tarkastuksen
Tuottaja Nykyinen Kymenlaakson pelastusliikelaitos 191 htv (2018 213 htv) • Palvelutasopäätöksen
toteuttaminen • Pelastust. riskianalyysi • Palokuntasopimukset • Valvontasuunnitelma • ÖT-suunnitelma
Tuottaja Maakunnan toimialat Kymenlaakson pelastusliikelaitos • Häiriö- ja
poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen
• Viesti ja hälytysjärjestelyt • Suojatut johtokeskustilat
Tuottaja Maakunnan toimialat Kymenlaakson pelastusliikelaitos • Varautumisen alueellisen
yhteensovittamisen fasilitointi • Maakunnan valmiuskorttien
valmistelu • Yhteistyö kuntiin
varautumisessa
Tuottaja Maakunnan toimialat
Tuottaja Maakunnan toimialat
Onko eroteltu riittävästi järjestäjän ja tuottajan tehtävä?
Pelastus ja kokonaisturvallisuus B Pelastus- ja kokonaisturvallisuuden toimialajohtaja
1 htv
Pelastustoimi Maakunnan varautuminen Alueellisen varautumisen yhteensovittaminen
Riskienhallinta Sisäinen valvonta (osana konsernipalveluja)
Järjestäjä • Pelastusliikelaitoksen
ohjaus ja valvonta • Pelastustoimen
riskianalyysi • Palvelutasopäätös • Valvontasuunnitelma • Palokuntasopimukset • Kaavalausunnot Min 1 htv
Järjestäjä Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelun ohjaus ja koordinointi mm. seuraavissa asioissa • Häiriö- ja
poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen
• Ennakoiva tilannekuva • Viesti ja hälytysjärjestelyt • Suojatut johtokeskustilat • Valmiusharjoitukset ja
koulutukset • Kriittisten palveluiden
sopimukset Min 1 htv
Järjestäjä • Valmius- ja
turvallisuusfoorumi • Viranomaisten yhteinen
riskiarvio • Maakunnan valmiuskortit • Yhteistyö kuntiin
varautumisessa Min 1 htv
Järjestäjä • Turvallisuusjohtamisen
ja riskienhallinnan kokonaisuus
• Yhteistyö: konserni, verkostot, työryhmät
• Koulutus, kehittäminen, linjaukset, toimenpiteiden yhteensovittaminen
• Riskien: strategiset, taloudelliset, operatiiviset ja vahinkoriskit
• Turvallisuusselvitykset Min 1 htv
Järjestäjä • Strategian mukaiset
tehokkaat prosessit • Vuosisuunnitelmaan
perustuva raportointi johdolle, suositukset, kehittäminen
• Lakien ja ohjeiden noudattaminen
• Väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta
• Arviointi, koulutus, konsultointi, laadun varmistaminen
• Konserniyhteistyö sis. ulkoisen tarkastuksen
Tuottaja Kymenlaakson pelastusliikelaitos 187 htv (2018 213 htv)
Tuottaja Maakunnan toimialat Kymenlaakson pelastusliikelaitos
Tuottaja Maakunnan toimialat Kymenlaakson pelastusliikelaitos
Tuottaja Maakunnan toimialat
Tuottaja Maakunnan toimialat
PETURVA PROSESSIT 1/3 PELASTUSTOIMI • RISKIENHALLINTA
– Riskianalyysi, turvallisuusviestintä, ja valvontatehtävät • PELASTUSTOIMINTA
– Varautuminen päivittäisiin ja suuronnettomuuksiin sekä häiriötilanteisiin tai poikkeusoloihin
– Päivystysjärjestelyt, hälytys- ja johtamisjärjestelmät – Maakunnan kokonaisturvallisuuden tilannekuvan ylläpito – Pelastustoiminta ja öljyntorjunta – Paloasemat ja kalusto – Kansainvälinen toiminta ja raja-alueyhteistyö
• ENSIHOITO – Ensihoidon palvelujen tuottaminen yhteistyössä terveystoimen kanssa – Ensivastetoiminta
PETURVA PROSESSIT 2/3 VARAUTUMINEN
1. Maakuntakonsernin varautumisen suunnittelu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin
2. Maakunnan häiriö- ja poikkeusolovalmius ja valmiuden kohottaminen sekä yhteistoiminta
3. Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen (kuvassa) ja maakunnan riskiarvio
4. yhteistyö kuntiin varautumisessa ja valmiussuunnittelun tukemisessa
Varautumisverkosto - alueen toimijat
"Valmiusfoorumi"
Kuntien
edustajat Poliisi
Maakunnan varautumisen
sihteeristö PV
Maakunnan muut
tahot
Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen
Poikkihallinnollinen alueellinen sihteeristö
Toimiala- tai tilannetyyppikohtainen suunnittelu ja koordinaatio, esim. väestönsuojelun ja pelastustoiminnan suunnittelu yhteistoiminnassa pelastuslaitoksen johdolla
Työryhmä, esim. harjoituksen
suunnittelu ja toteutus
Työryhmä, esim. alueellinen
riskien arviointi
Työryhmä esim. ennakoivat
toimintaympäristön seuranta ja arviointi
Maakuntajohtaja foorumin
puheenjohtajana
Toimiala- tai tilannetyyppikohtainen suunnittelu ja koordinaatio, esim. epidemiavarautuminen terveystoimen johdolla
RVL Järjestö- ja
elinkeinoelämäedustus
Maa
kun
tien
väl
inen
yh
teis
työ
(h
uo
mio
iden
yh
teis
työ
alu
eet)
Varautumisverkosto - alueen toimijat
Kymenlaakson valmius- ja turvallisuusfoorumi 2020-
Kouvola Kaakkois-Suomen poliisi Pelastustoimi
Varautumisen alueellinen yhteensovittaminen
Poikkihallinnollinen alueellinen sihteeristö
Toimiala- tai tilannetyyppikohtainen suunnittelu ja koordinaatio, esim. väestönsuojelun ja pelastustoiminnan suunnittelu yhteistoiminnassa pelastuslaitoksen johdolla
Työryhmä, esim. harjoituksen suunnittelu ja toteutus
Työryhmä, esim. alueellinen riskien
arviointi
Työryhmä esim. ennakoivat toimintaympäristön seuranta ja
arviointi
Maakuntajohtaja foorumin puheenjohtajana
Toimiala- tai tilannetyyppikohtainen suunnittelu ja koordinaatio, esim. epidemiavarautuminen terveystoimen johdolla
Kaakkois-Suomen raja
Elinkeinoelämäed.
Maa
kun
tien
väl
inen
yh
teis
työ
(h
uo
mio
iden
yh
teis
työ
alu
eet)
Sosiaali- ja terveystoimi
Ympäristöterveyden huolto
Elinkeino, maatalous, liikenne Kotka
Hamina
Pyhtää
Miehikkälä
Virolahti Järjestöedustus
Karjalan prikaati
Suomenlahden merivart.
Valtio Kunnat Maakuntakonserni
MAAKUNTAKONSERNIN MUUT TURVALLISUUSPALVELUT Riskienhallinta (konsernihallinto esim. rahoitus, vakuuttaminen jne.) Turvallisuusjohtamisen järjestelmä (konsernihallinto osana normaalia
johtamista) Tietoturvallisuus (kaikki toimialat) Työturvallisuus (työterveyshuolto ja työsuojelu) Henkilöturvallisuus (kaikki toimialat) Kiinteistö- ja toimitilaturvallisuus (maakuntien tilakeskuksen kanssa
yhteistyössä) Rikosturvallisuus (poliisin kanssa yhteistyössä) Ympäristöturvallisuus (kaikki toimialat) Väärinkäytösten ja poikkeamien hallinta (konsernihallinnon ohjeistus) Sisäinen valvonta (konsernihallinto)
PETURVA PROSESSIT 3/3
TODETUT MUUTOSTARPEET JA MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN 1/3 PELASTUSTOIMI
Pelastustoimella Kymenlaaksossa on toimiva liikelaitosmalli, joka on osoittanut tehokkaaksi niin palvelutuotannoltaan kuin kustannusten hallinnassa. HE:n pelastustoimen järjestämiseksi tavoitteena on pelastustoimen ohjausjärjestelmän kehittäminen siten, että se mahdollistaa valtakunnalliset ja yhdenmukaiset toimintamallit, yhteiset tietojärjestelmät ja yhdenmukaiset palvelut koko maassa.
RISKIENHALLINTA JA PELASTUSTOIMINTA
• Pelastustoimen riskienhallintaan ja varsinaiseen pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät on selkeästi määritelty eri laeissa ja asetuksissa
• Suorite- ja asiakasmääriin ei merkittävästi voida vaikuttaa, koska ”muuttujia” on runsaasti.
• Sisäministeriö ohjeistaa pelastustoimen toimintavalmiuden riskialuepohjaisesti, käyttämällä tukenaan valtakunnallista aineistoa. Tätä kautta määräytyy tarvittava htv-määrä kokonaisuudessa.
ENSIHOITO
• Ensihoito on voimakkaassa murroksessa maakuntauudistuksessa
• Pelastustoimi tekee ensihoidossa yhteistyötä sopimuspohjaisesti maakunnan terveysviranomaisten kanssa
• Pelastuslaitos on valmis tuottamaan ensihoitoa silloin kun tuotannossa voidaan tukeutua paloasemaverkostoon ja se tuottaa synergiaetua valmiuden ja varautumisen osalta
TODETUT MUUTOSTARPEET JA MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN 2/3
VARAUTUMISEN MUUTOSTARPEET JA TOTEUTTAMINEN
Maakuntalaissa säädettävien alueellisen yhteisen varautumisen tehtävien hoitaminen (Maakuntalaki 142 §)
• Hyödynnetään maakunnassa olevaa Valmius- ja turvallisuusfoorumia, muuttamalla kokoonpanoa ja toimintaa vastaamaan maakunnan varautumisen yhteensovittamistehtävää
• Maakunnan riskiarvio Kymenlaakson osalta on laadittu viranomaisyhteistyönä ja päivitetty 2017 (kuvassa)
– Täyttää uuden velvoitteen riskiarvion kokoamiseen, maakunta jatkossa vastaa kokoamisesta
• Kymenlaakson valmiuskortteja muuttamalla sovitaan toimintamallit eri häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
• Maakunnan tulee suunnitella ja toteuttaa yhteistyö kuntiin varautumisessa ja valmiussuunnittelun tukemisessa
Kun varautuminen hoidetaan toimialavastuullisesti maakunnassa, vaadittava resursointi yhteensovittamiseen ja maakuntalain mukaisiin uusiin tehtäviin on n. 2 htv (pelastuslaitos).
Sisäministeriön tehtävä on yhteen sovittaa maakuntien toimintaa ja tukea maakuntia niiden alueellisen yhteisen varautumisen tehtävissä.
TODETUT MUUTOSTARPEET JA MUUTOSTEN TOTEUTTAMINEN 3/3 TURVALLISUUSPAVELUJEN MUUTOSTARPEET JA TOTEUTTAMINEN
• Maakunnalle tulee laatia malli, jolla turvallisuustoiminnan kokonaisuuteen liittyvät asiat pystytään hahmottamaan mahdollisimman kattavasti.
– Osa maakunnan turvallisuustehtävistä on toimialoille kuuluvia velvoitteita ja viranomaistehtäviä.
• Maakuntakonsernin turvallisuustehtävät suunnitellaan konsernin johdolla ja toimialojen yhteistyönä.
Riskienhallintaryhmän perustaminen maakuntakonserniin, jonka tehtävänä:
• Maakunnan toimintaan liittyvien riskien kartoittaminen, arviointi ja hallinta sekä riskienhallintamenetelmien kehittäminen ja seuranta
• Maakunnan yhteisen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden ohjaaminen sekä turvallisuustarpeiden yhteensovittaminen
• Turvallisuudenhallintaa koskevien linjausten valmistelu, mukaan lukien henkilö-, toimitila-, rikos- ja sidosryhmäturvallisuus, suojeluasiat sekä osaltaan poikkeusoloihin varautumista koskevat asiat
• Turvallisuusselvitysten koordinointi
• Turvallisuusasioita koskeva koulutus ja neuvonta
• Sisäinen valvonta ja tarkastus osallistuu maakunnan riskienhallintaan
• HUOM! Toimialat vastaavat riskienhallinnasta kiinteänä osana johtamisprosesseja - yhteisten asioiden osalta riskienhallintaryhmä tukee toimialoja
Pelastustoimen tulostavoitteet on määritelty palvelutasopäätöksessä • mitoitettu valtakunnallisen
riskianalyysin perusteella • voimassaoloa jatkettu vuoden
2020 loppuun • valtakunnallista kehittämistä
tehdään pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kautta
• pelastustoimen uudistuksen yhteydessä kehitetään uusia indikaattoreita valtakunnallisesti
PELASTUSTOIMEN PALVELUTUOTANNON SUUNNITTELU
Kymenlaakson pelastuslaitos 2017
Kuntia 7
Asukkaita (31.12.2016) 177 659
Vakanssit 213
Nettomenot / asukas € 80,37
Vakinaisia paloasemia 5
Sopimuspalokuntia 34 (900 henk.)
Sotilaspalokuntia 2
Valvontasuunnitelman mukaisia valvontatehtäviä (sisältää omavalvonnan)
6 978
Turvallisuusviestintä % väestöstä (henkilöt yht.)
27 (47 752)
Pelastustoimentehtäviä 3 609
Ensihoidon tehtäviä 12 264
TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTAPA
- Pelastustoimi on sisäisen turvallisuuden viranomainen, järjestämistä ohjaa palvelutasopäätös
- Järjestämisvastuusta voisi huolehtia maakuntavaltuusto sekä maakuntajohtaja, joiden alaisena toimisi pelastuslaitosliikelaitos (A, edellyttää liikelaitosta)
- Järjestämisestä voisi huolehtia Pelastus- ja kokonaisturvallisuuden toimiala (B), jolloin järjestäjän puolelle tulee sijoittaa vahvaa pelastustoimen substanssiosaamista (voi toimia liikelaitoksena tai itsenäisenä taseyksikkönä)
- Pelastuslaitoksella on yhteistoimintasopimukset naapurimaakuntien pelastuslaitosten kanssa.
- Asumisen turvallisuuden kehittämisessä keskeistä on yhteistoiminta sosiaaliviranomaisten kanssa
- vanhukset, syrjäytyneet, toimintakyvyltään rajoittuneet
- Pelastustoimi ja ensihoito kehittävät yhteistyössä monitoimiyksiköitä
- monitoimiyksiköt palvelevat etenkin harva-alueella sekä pelastuksen että ensihoidon asiakkaita
TOIMITILAT
- Pelastustoimella on tuotannon vaatima paloasemaverkosto ja sen kehittämissuunnitelma
RAHOITUS
- Pelastuslaitos laatii suunnitelman toimintansa sopeuttamiseksi laskennalliseen rahoitukseen vuoteen 2025 saakka.
PELASTUSTOIMEN MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN
VARAUTUMISEN MUUTOSTARPEET JA YHDYSPINNAT MUIHIN PROSESSEIHIN
Kuva: Konsernin sisäinen varautumisen yhteensovittaminen (Sote- ja maakuntauudistuksen muistio ”Maakuntien varautumis-tehtävät ja organisoituminen, esimerkit” 10.5.2017).
KUNNAT
MAAKUNNAN PELASTUSLAITOS JOHTAA
VARAUTUMISTA PELASTUSTOIMINNAN
TEHTÄVIIN JA YHTEENSOVITTAA
MUUTA VARAUTUMISTA (pelastuslaki 379/2011, 47§)
MUUT ORG.
VARAUT.
PV:N VARAUT.
RAJAN VARAUT.
PELASTUSTOIMINTAAN VARAUTUMINEN
MAAKUNTA VALTIO
PELASTUSLAITOKSEN VARAUTUMINEN
SOTEN VARAUTUMINEN
MAKUN MUIDEN ORGANISAATIOIDEN
VARAUTUMINEN
POLIISIN VARAUT.
ALUEELLINEN JA KANSALLINEN VALMIUS SUURONNETTOMUUKSIIN, HÄIRIÖTILANTEISIIN JA POIKKEUSOLOIHIN (ML. SOTATILA)
KUNTIEN VARAUTUMINEN
Esimerkki toimialakohtaisesta varautumisesta
PETURVA-ryhmä Esivalmisteluvaiheen loppuraportin tiivistelmä
13.6.2018
Työryhmä on tehtäväksi annon mukaisesti valmistellut tulevan maakunnan pelastustoiminnan, turvallisuuden ja varautumisen tehtäviä. Työryhmä: Vesa Parkko puheenjohtaja (Kympe) Jyrki Pitkänen ELY Marja-Terttu Nuorivuori Kouvolan kaupunki Heli Sahala Kotkan kaupunki Petri Loikas Carea Lasse Koste Carea Markku Leinonen sopimuspalokuntien edustaja Veli-Matti Heininen Kympe Juhani Carlson Kympe Jukka Ruuskanen Kympe Ilpo Tolonen Kympe Tero Vanhamaa Kympe
KYMENLAAKSON MAAKUNNAN TURVALLISUUS JA VARAUTUMINEN Maakunnan turvallisuustoiminnan tavoitteena on ydintoiminnan turvaaminen ja sitä kautta alueella olevien asukkaiden, yritysten, yhteisöjen ja ympäristön turvallisuus. Maakunnan ydintoiminnan turvaamiseen liittyy myös maakunnan maine ja sen suojaaminen. Kokonaisuus jakaantuu viiteen osa-alueeseen, joiden keskeiset tehtävät on tiivistetty alla olevaan kuvaan 1.
Kuva 1. Pelastustoimen, maakunnan varautumisen ja sille kuuluvan alueellisen varautumisen yhteensovittamisen, riskienhallinnan, sisäisen tarkastuksen tehtävät. Maakunnalla on kolme eri roolia häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa ja niiden yhteensovittamisessa.
1. Maakunnan toimialat vastaavat omasta varautumisestaan sekä toimialan mahdollisista varautumisen koordinointitehtävistä.
2. Maakuntakonserni sovittaa yhteen omien toimialojensa varautumisen konsernin sisällä. 3. Maakunnille tulee uutena tehtävänä lisäksi huolehtia maakuntalaissa säädettävistä alueellisen
yhteisen varautumisen tehtävistä, joiden tarkoituksena on yhteen sovittaa eri toimijoiden varautumista alueella. Tähän liittyen Sisäministeriö huolehtii valtakunnallisella tasolla maakuntien toiminnan yhteensovittamisesta yhteisen varautumisen osalta ja maakuntien tukemisesta tässä tehtävässä.
Valmiusharjoitusten järjestämisen vastuu siirtyy myös maakunnalle. Pelastusopisto huolehtisi yksittäisiä maakuntia laajemmista harjoituksista yhdessä sisäministeriön ja maakuntien kanssa.
KYMENLAAKSON MAAKUNNAN PELASTUSTOIMI Kymenlaakson pelastuslaitoksen siirtyminen nykyisestä kuntien omistamasta liikelaitoksesta maakunnan omistukseen on pelastustoimelle ensisijaisesti hallinnollinen tapahtuma. Pelastustoimi on kehittynyt kuntien ja asiakkaiden tarpeita vastaavaksi oman historiansa aikana ja pelastustoimi koki ”maakunnallistamisen” jo vuonna 2004, jonka yhteydessä ja jälkeen pelastustoimen kustannus- ja operatiivinen tehokkuus on mainitun integraation myötä parantunut merkittävästi. Tukipalveluiden osalta pelastustoimi tukeutuu mahdollisimman kattavasti maakunnan järjestämiin tukipalveluihin. Pelastuslain, -asetuksen ja SM:n ohjeiden mukaan ovat pelastustoimen alueet tehneet pelastustoimen palvelutasopäätökset. Palvelutasopäätökset ovat aluehallintovirastojen hyväksymiä. Pelastustoimen alueen kunnat ovat lausuneet palvelutasopäätöksestä ja kunnat ovat maksaneet pelastustoimen palvelutasopäätöksestä aiheutuvat kustannukset. Pelastustoimi on sisäisen turvallisuuden toimiala, joka on säilytettävä taloudellisesti mahdollisimman riippumattomana muihin maakunnan toimijoihin nähden. Riippumattomuus muista maakunnan toimialoista turvaa myös pelastustoimelle joustavuuden, jolla se voi tehokkaasti vastata tulevaisuuden haasteisiin. Riippumattomuudella ennaltaehkäistään myös mahdollista eriarvoisuuden kokemista muiden toimialojen suuntaan, kun pelastustoimi hoitaa sille lainsäädännössä annettuja valvonta yms. tehtäviä. Pelastustoimea tultaneen ohjaamaan sisäministeriöstä voimakkaammin kuin sitä on tähän mennessä ohjattu. Tästä syystä on tärkeää, että maakunnan konserniohjauksen sekä pelastustoimen järjestämisen ja tuottamisen väli toimii matalan kynnyksen periaatteella. Pelastustoimen varsinainen palvelutuotanto toimii nykyiseen tapaan viideltä vakinaiselta paloasemalta ja yli 30 sopimuspalokunnan paloasemalta. Tähän palveluverkkoon ei ole mahdollista tehdä merkittäviä muutoksia ilman, ettei kansalaisten saama toisinaan henkeä pelastava apu viivästyisi kohtuuttomasti. Maakuntauudistuksessa on tarkoitus siirtyä kapitaatioperusteiseen rahoitukseen. Tämä ei huomioi ollenkaan nykyistä toimintaympäristöön ja alueen riskeihin perustuvaa pelastuslaitoksen rahoitusta. Maakunnan tehtävä on kuitenkin huolehtia, että riskien perusteella mitoitettu pelastustoimi säilyy maakunnassa. Maakunnan ja sen pelastustoimen on säilyttävä ketteränä sisäasiain- ja valtiovarainministeriön suuntaan rahoituksen turvaamiseksi maakunnan riskit ja erityistarpeet huomioiden. Pelastustoimen nettokustannukset ovat tällä hetkellä noin 16,5 miljoonaa euroa/vuosi ja tällä rahoituspohjalla pelastustoimi uskoo selviävänsä myös tulevaisuuden haasteista sekä sille laskennallisesti osoitetusta 320 000 € säästötavoitteesta. PELASTUSTOIMEN OSALLISTUMINEN ENSIHOITOON Pelastuslaitos on päivittänyt ensihoidon yhteistoimintasopimuksen terveystoimen kanssa (Carea) vuoden 2017 lopussa ja uusi sopimus astuu voimaan vuonna 2019. Sen mukaisesti pelastuslaitos osallistuu ensihoidon palvelutuotantoon viidellä (5) ensihoitoyksiköllä, joista yksi yksikkö on ns. monitoimiyksikkö. Pelastuslaitoksella on valmius lisätä omien ensihoidon yksiköiden määrää yhteistyössä terveystoimen kanssa vastaavalla yhteistoiminnalla kuin päivitettyyn yhteistoimintasopimukseen on kirjattu. Laajentamalla uutta, vuonna 2019 voimaan tulevaa yhteistoimintasopimusta voidaan varautua tehokkaammin poikkeuksellisiin tilanteisiin ja suuronnettomuuksiin.