Kajaanin yliopistokeskusVUOSIKERTOMUS 2015

Johtokunnan puheenjohtajan katsaus 3Johtajan katsaus 4Yliopistokeskuksen toiminta 6 Mittaustekniikan yksikkö, CEMIS-Oulu 6 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut 10 Viestintä- ja informaatiopalvelut 12 Itä-Suomen yliopisto 13 Jyväskylän yliopisto 13 Lapin yliopisto 15Resurssit 16 Tilat 16 Henkilöstö 16 Talous 17Johtokunta 18Yhteys- ja toimitustiedot 19

SISÄLTÖ

3

VUOSIKERTOMUS 2015

JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN KATSAUSVuodesta 2015 mieleeni jää ilo aloit-taa osaltani työ Kajaanin yliopistokes-kuksen kehittämisessä. Ei ainoastaan siksi, että juuri täällä viimeistelin kym-menkunta vuotta sitten väitöskirjaani, vaan erityisesti siksi, että näen kuinka yhteistyö ja siitä kummunneet tulok-set ovat syntyneet vuosien työn tu-loksena.

Yliopistokeskuksien tehtävänä on palvella alueiden tarpeita, täydentää korkeakoulujen osaamista sekä tar-jota aikuiskoulutuksen ja tutkimus-toiminnan yhteistyötä emoyliopis-tojen toimintaan. Tätä toimintaa on kehitetty Kainuun korkeakoulustra-tegian kautta. Sen johtavana ajatuk-sena suunnata ja toteuttaa Kainuus-sa toteutettavaa korkeakoulujen- ja tutkimuslaitosten yhteistyötä sekä tutkimus- ja kehitys toiminnan ja kou-lutuksen osalta.

Yleinen taloustilanne haastaa mei-dät terävöittämään toimintaamme sekä valitsemaan tärkeimmät tavoit-teemme entistä selvemmin. Juuri täs-sä on tulevaisuutemme suurin mah-dollisuus – yhdessä yhteistyöyliopis-tojemme (Itä-Suomi, Jyväskylä, Lappi) sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun ja muiden toimijoiden kanssa voimme löytää ne painopisteet, joihin keskit-tyminen kehittää aluetta ja luo hy-vinvointia. Verkottumisen merkitystä yhteistyössä ei pidä vähätellä, vaan an-taa oma osaamisensa verkoston hyö-dynnettäväksi. Vastavuoroisesti tulee poimia verkoston tarjoama lisäarvo omasta älykkäästä erikoistumisesta.

Taloudelliset reunaehdot näkyvät jo vuoden 2015 rahoituksessa. Ilokse-ni voin todeta, etteivät ne kuitenkaan näy merkittävästi tuloksellisuudessa, vaan yhteistyöverkosto on laajentu-nut samalla tehden yliopistokeskuk-sen toiminnasta entistä merkittäväm-pää. Tässä haluan nostaa erityisesti pitkäjänteisen, perustutkimuksesta ponnistavan työn keskeiseksi. Se on tuottanut erinomaisia tuloksia, joita

on viety aina tuoteaihioiksi saakka, mutta nostanut myös yliopistokes-kuksen profiilia kansainvälisenä toi-mijana. Tämä näkyy yliopistokeskuk-selle myönnettyinä EU:n rahoittamina hankkeina.

Kajaanin yliopistokeskukselle on selvää tarvetta jatkossa. Alueella ke-hittyy erinomaisen mielenkiintoinen biojalostusliiketoiminta, ainutkertais-ta asiantuntemusta kaivannaisteolli-suuden vesimittauksiin, tietotaitoa ja

tuloksia liikunnan mittaamisesta sekä osaamista aikuis- ja täydennyskoulu-tuksen tuloksena – vain joitain mai-nitakseni. Juuri näillä luomme menes-tystä sekä uskoa tulevaan.

Puolestani onnittelen ja kiitän me-nestyksekkäästä vuodesta Kajaanin yliopistokeskuksen johtoa ja henkilö-kuntaa!

YhteistyösuhteidenrehtoriMatti Sarén

JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN KATSAUS

4

VUOSIKERTOMUS 2015

Eurooppa 2020 -strategia on EU:n kasvustrategia tulevalle vuosikym-menelle. Muuttuvassa maailmassa EU:n halutaan olevan älykäs, kestävä ja osallistava talous. Konkreettisesti unioni on asettanut viisi kunnianhi-moista tavoitetta – työllisyydestä, innovaatiosta, koulutuksesta, sosiaa-lisesta osallisuudesta ja ilmastosta/energiasta – jotka on saavutettava vuoteen 2020 mennessä. Älykkäässä erikoistumisessa keskitytään siihen, mikä antaa alueelle parhaan kilpailu-potentiaalin, ja pystytään näin sijoitta-maan alue tietyille maailmanlaajuisille markkinoille tai markkinarakoihin ja kansainvälisiin arvoketjuihin.

Kajaanin yliopistokeskuksen vuotta 2015 kuvaa ehkä

parhaiten eu-rooppalainen käsite älykäs er ikoistumi-nen. Älykäs erikoistuminen

on alueelli-s e n

innovaatiopolitiikan konsepti, jonka mukaan maiden ja alueiden tulisi tun-nistaa ja valita omat vahvuusalueensa, joihin tulevaisuuden panostukset ja investoinnit kohdennetaan. Kajaanin yliopistokeskuksella oli merkittävä rooli Kainuun alueen älykkään eri-kostumisen strategian laadinnassa. Yli-opistokeskuksessa tehtyä tutkimusta valituilla painoaloilla vahvistettiin, uudistettiin ja myös kansainvälistet-tiin – älykkään erikoistumisen idean mukaisesti. Yliopistokeskuksen kaltai-

selle monirahoitteiselle toiminnalle on myös tärkeää pystyä olemaan pitkäjänteinen valittujen osaamis-alueiden vahvistamisessa.

Vuoden 2015 tulos oli odotuksien mukainen. Mittaustekniikan yksikkö, CEMIS-Oulu, on pärjännyt edelleen

hyvin TEKESin uusissa rahoitusmal-leissa, erityisesti Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa (TUTLI) -rahoituksessa. Lisäksi kansainvälistä rahoitusta on onnistuttu lisäämään.

Jyväskylän yliopiston Vuokatissa ta-pahtuva maisteri- ja tohtorikoulutus jatkui Jyväskylän yliopiston ja Sotka-mon kunnan yhteistyösopimuksen turvin. Tämän hetkinen yhteistyöso-pimus on voimassa vuoden 2018 lop-puun.

Lisäksi alueen tarpeisiin kohdistettu AIKOPAn koordinoimana varhaiskas-vatuksen kandi-hanke jatkui menes-tyksellisesti lähes kaikkien valmistu-

essa ja seuraavan koulutuskierroksen uudet opiskelijat otettiin sisään lop-puvuonna. Jäsenyliopistojen toteut-tamat muuntokoulutukset ja maiste-riohjelmat sekä näiden mahdolliset vakinaistamiset ovat jatkossakin to-dennäköisin toimintamalli. Näiden lisäksi koulutusta tapahtuu aikuiskou-lutuksen ja täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopisto-toiminnan kautta.

AIKOPA on osoittanut vuonna 2015 edelleen toimivuutensa yliopis-ton ja ammattikorkeakoulun yhtei-senä yksikkönä toiminnan volyymin jäädessä jonkin verran edellisen vuo-den tasosta, mutta ottaen huomioon valtakunnallinen aikuis- ja täydennys-koulutuksen tilanne voitaneen todeta AIKOPAn selvinneen kohtuullisen hy-vin suhdannevaihteluista.

Mittaus- ja tietojärjestelmien tut-kimus- ja koulutuskeskus, CEMIS jatkoi toimintaansa vuonna 2015 ja yliopistokeskuksen toimijoista Oulun yliopisto ja Jyväskylän yliopisto ovat mukana tässä keskuksessa. Vuoden 2015 toiminta vahvisti edelleen sitä käsitystä, että CEMIS-toiminta on luonut puitteet, joiden osittaisella vai-kutuksella toimijoiden yhteistyö on vahvistunut.

Yliopistokeskuksen Kainuun ilmas-tohanke on kaksivuotinen hanke, joka edistää Kainuun yritysten ja kuntien ilmastomyönteisten toimien toteut-tamista. Hankkeen päätavoitteina on

JOHTAJAN KATSAUS

JOHTAJAN KATSAUS

5

VUOSIKERTOMUS 2015

JOHTAJAN KATSAUS

vähähiilisen yritystoiminnan kehittä-minen ja maakunnan kasvihuonekaa-supäästöjen väheneminen. Oleellinen osa ilmastopäästöjen vähentämistä on siirtyminen fossiilisista uusiutuviin energiamuotoihin, sekä energiatehok-kuus. Hanke on mm. järjestänyt kou-lutuksia ja laatinut kuntien kanssa yh-teistyössä toimenpidelistoja lähivuo-sina toteutettaviksi. Hanketta rahoit-tavat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (EAKR), Kainuun liitto, Ekokymppi, Loiste-konserni, Vapo Oy, Kuhmon Lämpö Oy ja Oulun yliopisto.

Yliopistokeskus osallistuu myös kansalliseen Opetus- ja kulttuurimi-nisteriön rahoittamaan ESR-hankkee-seen ”Mun juttu – meidän tulevaisuus”, jonka tavoitteena on vahvistaa nuor-ten parissa toimivan palveluverkoston yhteistyötä, tiedonvaihtoa ja resurssi-en yhteiskäyttöä, kehittää uudenlai-sia toimintatapoja sekä arvioidaan pilottitoiminnan vaikutuksia nuorten hyvinvointiin ja elämänhallintaan, työ- ja opiskelumotivaatioon sekä ura- ja ammatinvalintasuunnitelmiin. Hank-keen toimijoista mainittakoon muun muassa Helsingin yliopiston yksiköt (mm. Lahden yliopistokampus), Lap-peenrannan teknillinen yliopisto, Tai-deyliopisto, Suomen Urheiluopisto ja

Kajaanin yliopistokeskus, jonka osion toteuttaa AIKOPA.

Yliopistokeskuksen toiminnan ko-konaisvolyymi oli vuonna 2015 noin 5,1 miljoonaa euroa ja yhteensä toi-minnassa oli mukana noin 110 henki-löä, mikä on hieman vähemmän talou-

den osalta kuin edellisenä vuotena. Asetelmat jatkoon ovat kohtuulli-

sen hyvät, mutta kysymysmerkkejäkin löytyy. Ensimmäinen kysymysmerkki on vieläkin kiristyvä taloudellinen ti-lanne, joka pistää jokaisen yliopiston arvioimaan omaa toimintaansa ja joi-takin ratkaisuja on jo tehty myös mei-dän emoyliopistoissa.

Toinen merkittävä kysymys oli pää-asiassa vuonna 2015 vauhtiin päässeet uudet EU:n rakenne- ja puiteohjel-makaudet, joiden merkitys on varsin iso meidän toimintaamme jatkossa. Kainuun alueellisen rahan supistu-minen aiheuttaa melkoisia haasteita toimijoille kompensoivan rahoituk-sen kartoituksessa ja kasaamisessa muualta. Globaali maailmantilanne ja taloustilanne vaativat toimijoilta herkkää reaktiovalmiutta pysyäkseen ajan hermolla ja turvatakseen alueen hyvinvointia. Yliopistokeskuksen toi-minnan runko, valitut osaamisalueet, yhteiskunnallista relevanssia korosta-va tutkimus ja aikuiskoulutus, osoit-tautuivat vahvoiksi tukijaloiksi, vaikka yleinen taloudellinen tilanne Suomes-sa ja Euroopassa ei ollut hyvä.

6

VUOSIKERTOMUS 2015

YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTA

MITTAUSTEKNIIKAN YKSIKKÖ, CEMIS-OULUYksikkö jatkoi vuonna 2015 toimin-taansa kahden tutkimusryhmän mal-lilla; ryhmät ovat cleantech ja hyvin-vointi/terveys. Toimintaa oli Kajaanis-sa ja hanketoiminnan puitteissa myös Vuokatissa.

Tutkimuksen pääsovellusalueet oli-vat vuonna 2015 biotalous (uusiutuva metsäteollisuus, bioenergia, metsä-biomassan hyödyntäminen), cleantech (prosessi- ja ympäristösovellukset; erityisesti kaivannaisala) ja terveys/hyvinvointisovellukset (biosensori-kehitys, ravitsemus, Vuokatin alueen kehittäminen).

Kuvantavien mittausten määrä-aikainen professuuri jatkui vuonna 2015 ja on rahoitettu yhteisesti Ou-lun optoelektroniikan laboratorion hanketoiminnan ja Kajaanin hankera-han turvin. Jatkotutkintojen tekijöitä on molemmissa tutkimusryhmissä.

Yritysyhteistyötä oli sekä Kainuun alueella että valtakunnallisesti.

Yksikkö oli mukana viidessä kan-sainvälisessä hankkeessa. Euroop-palaisessa metrologian tutkimusoh-jelman, EMRP, hankkeessa tutkitaan uusiin teknologoihin (NMR-mikroaal-to- ja röntgenteknologia) perustuvia laboratoriokosteusmittalaitteita ja

verrataan laitteiden suorituskykyä perinteiseen standardina pidettyyn uunikuivausmenetelmään. Yksikkö on mukana myös EU FP7 ohjelmaan kuu-luvassa PEOPLE osion ITN-verkosto-hankkeessa EUROMBR, jossa on 12 partneria 8 maasta. Hankkeessa kehi-tetään mikrobioreaktoreihin liittyvää osaamista. hankkeen turvin yksikössä oli ulkomainen väitöskirjatyöntekijä. Yksikkö osallistuu EU:n yrittäjyys ja innovaatio-ohjelman (Entrepreneur-ship and Innovation Programme, EIP) Eco-Innovation-osion Envimon- hankkeeseen, jossa tutkitaan teolli-suudesta peräisin olevien metallipääs-töjen monitorointia ympäristövesissä.

CEMIS-Oulu on mukana mit-taustekniikan kehittäjänä EU:n EUREKA-klusterin ITEA2-ohjelmassa valmistellun kansainvälisen WATER-M -hankkeen kehittämistyössä, jossa tähdätään muutoksiin vesihuollon käyttöjärjestelmissä ja palveluissa. Mukana hankkeessa on useita yri-tyksiä ja tutkimuslaitoksia Suomesta, Ranskasta ja Turkista. Tavoitteena on varmistaa turvallinen talousvesi kai-kissa tilanteissa. Yhteistyöprojektin Suomen osiota rahoittaa TEKES vuo-sina 2014–2016.

Euroopan komission Terveys- ja kuluttaja-asiain pääosasto järjesti elokuussa 2014 tutkimushaun Healt-hy diet: early years and aging popu-lation. CEMIS-Oulun hanke-ehdotus Nutritional research on the non in-vasive screening and diagnosis of mal-nutrition in elderly persons (NUR-SE) valittiin yhdeksi rahoitettavaksi hankkeeksi. Hanke käynnistyi vuoden 2015 alussa ja jatkuu kesäkuun 2016 loppuun saakka. Hanke on yhteistyö Luonnonvarakeskuksen Jokioisten yksikön kanssa.

Kajaani Lab -hankeen avulla luo-daan laboratorioon osaamisympä-ristö, jossa henkilökunnan osaamista syvennetään, lisätään erityisosaajien määrää ja tutkimustarjonnan laajuutta sekä parannetaan ja monipuolistetaan infrastruktuurin tehokasta käyttöä henkilöstön lisäkoulutuksen avulla. Osaamista lisätään terveysteknologi-assa, biosensoripintojen valmistami-sessa eri tulostusmenetelmillä sekä sensoripintojen materiaalien ja luku-laitteiden osalta. Lisäksi tavoitteena on hallita uusien mallinnusohjelmien laaja-alainen käyttö. Koulutuksen avulla henkilöstö saa uudet biotekni-set työkalut käyttöönsä, sekä parem-mat valmiudet hallita ja optimoida pi-lotointeja ja proof of concept vaiheita. Toisaalta CEMIS-Oulu voi paremmin hankkeen aikana ja sen jälkeen tukea mikro- ja pk -yritysten omia kehitys-projekteja ja kilpailukykyä. Projektil-la tuetaan Kainuussa biojalostamo-, bioenergia- ja kaivannaisteollisuuden syntymistä ja kehittymistä.

Yksikkö oli mukana Vuokatin ke-hittämisessä Testikatti-hankkeella, jossa kehitetään analytiikan avulla tehostettuja hyvinvointi-, testaus- ja liikuntapalveluja. Hanke vahvisti Vuo-katin alueen kilpailukykyä liikunta- ja hyvinvointimatkailussa ja loi uusia yh-teistyöverkostoja yritysten, tutkimus-laitosten ja muiden organisaatioiden välille. Hankkeessa oli kumppaneina mm. Suomen Olympiakomitea, Jyväs-kylän yliopisto, KIHU ja Vuokatin Ur-heiluakatemia.

Vuokatti-Ruka urheiluakatemian val-mennuksen kehittäminen -hankkeen

7

VUOSIKERTOMUS 2015

YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTA

tavoitteena on rakentaa yksinkertai-nen ja toimiva seurantajärjestelmä fyysisen kuormituksen, kehittymisen ja tekniikan seurantaan. Lisäksi ra-kennetaan tarvittavat testipaketit ja palautteet ko. asioiden arvioimiseen kestävyyslajien urheilijoille Vuokattiin ja alppilajien urheilijoille Rukalle sekä heidän valmentajilleen työkalut käy-tännön toiminnan avuksi. Hanke on yhteistyö Jyväskylän yliopiston ja Vuo-katti-Ruka urheiluakatemian kanssa.

Vuonna 2015 jatkui mittaus- ja tie-tojärjestelmien tutkimus- ja koulutus-keskuksen, CEMIS (Centre for Me-asurement and Information Systems), toiminta. Uudet CEMIS-kehittämis-ohjelma -hankkeet alkoivat vuonna 2015. MiKedeKa-hankkeen tavoit-teena on hyödyntää aikaisemmin kehitettyjä teknologioita ja rakentaa niiden pohjalta mittausjärjestelmiä sekä tuottaa tutkimustuloksia ja pal-veluja, jotka ovat hyödynnettävissä lyhyellä aikavälillä alueen nykyisissä ja uusissa yrityksissä. Erityisteemana ovat ympäristöasiat kuten vähähiili-syys, tuotantolaitosten emissiot sekä vesien monitorointi. Tähän kehitetään ja sovelletaan mm. sähkökemiaan ja optiikkaan perustuvaa reaaliaikaista mittaustekniikkaa. Työhön sisältyvät laajat teknologioiden ja menetelmien testaukset asiakkaiden applikaatioissa. Hankkeen resursseja kohdennetaan myös Jyväskylän yliopiston koordi-noimaan TUJU-hankkeeseen kehitet-täessä mittausmenetelmiä terveyden ja hyvinvoinnin sovellutuksiin palve-lemaan erityisesti Vuokatin liikunta- ja matkailuympäristön kehittämistä. CEMIS-Oulun ja VTT-MIKESin uutena avauksena on prosessien ja ilmiöiden simuloinnin integrointi mittauksiin.

Muita CEMIS-toimijoita ovat Jyväs-kylän yliopisto, Kajaanin VTT (ja enti-nen MIKES) ja Kajaanin ammattikor-keakoulu. CEMIS-kehittämisohjelma on yhdistänyt alueen osaamista sekä Jyväskylän ja Oulun yliopiston (CE-MIS-Oulu) yhteistyötä entuudestaan, samoin Oulun yliopiston ja VTT:n välistä yhteistyötä. Lisäksi tutkimus-yhteistyö Jyväskylän yliopiston ja VTT:n kanssa on vahvistunut TEKES-

hankkeiden kautta. Johtaja Vesa Virta-nen on osallistunut CEMISen strate-giaryhmän ja johtoryhmän työsken-telyyn. Oulun yliopiston yksikkö on CEMIS-kehittämisohjelman selkeästi suurin toimija.

Yksiköllä on ollut useampia hank-keita TEKESin Green Mining -ohjel-massa: vuonna 2015 jatkui TUTLI-ra-hoituksen turvin Elohopeavapaa auto-maattinen online-metallianalysaattori, MEAN-hanke, joka myös oli linkitetty Green Mining -ohjelmaan. Hankkeen tavoitteena oli luoda perustaa ja edel-lytyksiä online-metallimittauslaitteen ympärille kehitettävän liiketoiminnan syntymiselle. Hankkeen jälkeen tutki-muksen pohjalle syntyi spin-off -yritys.

TEKESin TUTLI-rahoituksen turvin jatkui myös 2015 BIO-IN -hanke jos-sa kehitetään biosensori syljen insu-liinimääritykseen sekä tutkitaan bio-sensorin kaupallistamisen valmistelua. CEMIS-Oulu on myös mukana opto-elektroniikan laboratorion vetämässä TEKESin TUTLI-rahoituksella tehtä-

vässä prosessinesteen metallipitoi-suuden älykästä reaaliaikaista hallintaa kehittävässä Premium-hankkeessa.

Uutena TUTLI-hankkeena alkoi syksyllä ”Bioethanol production op-timization; versatile process analyzer (MPA)” -projekti, jossa kartoitetaan ja ideoidaan kaupallisia toiminta-edellytyksiä uudentyyppiselle ja reaaliaikaiselle prosessianalysaattoril-le bioetanolin valmistukseen. Hank-keen aikana analysaattoria demon-stroidaan eri tuotantolaitoksilla sekä laaditaan suunnitelma käynnistää uut-ta, tähän liittyvää yritystoimintaa.

TEKES-rahotteisella SME-MET IM-CEE -projektilla tuetaan uudenlaisen metallurgiaan keskittyvän arvoverkon muodostumista, missä paikalliset PK-yritykset (12 kpl, mittaus- ja ympäris-tötekniikka sekä teollisuuspalvelut), metallurgian alan suuryritykset (5 kpl), kunnalliset toimijat ja tutkimus-laitokset toimivat yhdessä. Tämän projektin päätavoitteena on näiden tahojen yhteen saattaminen entistä

8

VUOSIKERTOMUS 2015

YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTA

voimakkaammin ja yhteistyöverkos-tojen laajentaminen erityisesti ulko-maille ja näiden kautta saada yhteisiä kehitysprojekteja asiakkaiden kanssa. Hanketta koordinoi Oulun yliopis-to (Oulu Innovation Alliance sekä Centre for Environment and Energy) ja CEMIS-Oulu toimii työpakettien osatoteuttajana kehittäen kuvantavia mittaustekniikoita.

Yksikkö on mukana Oulun yliopis-ton luonnontieteellisen tiedekunnan sovelletun matematiikan ryhmän ve-tämässä TEKESin rahoittamassa pie-nessä strategisessa avauksessa LST – uusi lähestymistapa kompleksisen datan analyysiin ja visualisointiin (LST-Vision). Tasojoukkopuumenetelmät (LST) on uusi avaus monidimensio-naalisen datan kuvaukseen. Ne tarjo-avat uuden informaatiota jalostavan lähestymistavan kompleksisen datan analyysiin ja visualisointiin. LST-vision -hankkeessa tutkitaan menetelmä-perheen potentiaalisia sovellusmah-dollisuuksia – eräänä sovellusalueena myös mittaustekniikka.

Yksikkö on ollut mukana energia

ja ympäristö alan, CLEEN Oy, stra-tegisen huippuosaamisen keskitty-män (SHOK) Measurement, Monito-ring and Environmental Assesment (MMEA) -tutkimusohjelmassa tut-kimassa On-line -mittalaitteiden li-kaantumisen hallinnan kehittäminen ja biosensoreiden soveltuvuuden arviointi biotalousalan strategisen huippuosaamisen keskittymän (FIBIC SHOK) yhteisessä BEST -hankkeessa.

Elintarvikealan innovatiiviset high value -tuotteet biomassaraaka-aineis-ta hanke, BIOHIVA, jatkui ja oli ver-kottunut Oulujärvi Leaderin ja yritys-ten kanssa. Palvelututkimuskonseptin luominen bakteerien identifiointiin ja profilointiin tuottamaan uutta tie-toa teollisuusprosessien säätöön tuotannon tehostamiseksi oli esillä BAKOTUS-hankkeessa, jossa yhteis-työkumppaneina yrityksiä kaivos-, energia-, uudistuva metsäteollisuus- ja elintarvikealoilta. Hankkeessa oli tavoitteena kehittää profilointimene-telmiä esim. metsä- ja paperiteollisuu-den, kaivosteollisuuden, elintarvikete-ollisuuden sekä bioenergiateollisuu-

den bakteerien tunnistamiseen.Perunajäte arvotuotteiksi, POTIS,

-hankkeen tavoite on mahdollistaa perunasivuvirtojen kestävä hyödyn-täminen Pohjois-Pohjanmaalla kehit-tämällä ja arvioimalla taloudellisesti potentiaaliset tuotepolut niiden sisäl-tämille pääjakeille. Hanke on yhteis-työ Luonnonvarakeskuksen Oulun yksikön kanssa ja Oulun yliopiston kemiallisen prosessitekniikan yksikön kanssa. Hankkeessa on mukana lisäksi useita arvoketjuihin liittyviä yrityksiä.

Yksiköllä on ollut tutkimusyhteis-työtä alueella Luonnonvarakeskuk-sen Sotkamon yksikön kanssa liittyen bioreaktorin toiminta- ja tuotealoilla. Lisäksi KAVERI-hankkeessa toimenpi-teillä pyritään vähentämään maatalou-den aiheuttamaan ravinne- ja kiintoai-nekuormitus vesistössä.

Kaivosvesiä vastaanottavien ve-sistöjen hallinta ja kunnostaminen (KaiHali) -hankkeen tavoitteena on edistää osaamista ja liiketoimintaa kaivosvesien turvallisesta johtamises-ta järviin ja jokiin kehittäen moder-neja vesistön mallinnus-, mittaus- ja

9

VUOSIKERTOMUS 2015

YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTA

vaikutusarviotyökaluja. Hankkeen toisena päätavoitteena on kehittää kaivosvaikutteisten järvien hoitoa ja kunnostamista pienimittakaavaisilla pilottikokeilla. Hankkeen toteuttajat ovat Suomen ympäristökeskus (koor-dinaattori), Geologian tutkimuskes-kus, Kajaanin AMK ja CEMIS-Oulu.

Yksiköllä oli liikkuvat liikealustat, LILA-hanke, jossa toteutettiin ja de-monstroitiin ilmasta ja vedestä ta-pahtuviin mittauksiin soveltuvia jat-kuvatoimisia ja autonomisia liikkuvia anturoituja laitealustoja. Lisäksi hank-keessa ideoitiin erilaisia toiminta- ja yhteistyömalleja liikkuvien laitealus-tojen hyödyntämiseksi ympäristöso-velluksissa.

Öljy- ja metallipäästöjen jatkuva-toiminen mittaaminen kaivoksissa ja satamissa sekä niiden leviämisen CFD-pohjainen mallintaminen (Ja-Mit) -tutkimushankkeessa kehitetään jatkuvatoimista mittausmenetelmää öljyn, nikkelin ja elohopean samanai-kaiseen mittaamiseen. Yhteistyö Ou-lun yliopiston Ympäristö- ja kemian-tekniikan tutkimusyksikön (ECE) ja Kemi-Tornion ammattiopisto Lappian kanssa.

CEMIS-Oulun henkilöstö toteuttaa osaltaan myös Kainuun ilmastohanket-ta. Hanke on kaksivuotinen hanke, joka edistää Kainuun yritysten ja kuntien ilmastomyönteisten toimien toteut-tamista. Hankkeen päätavoitteina on vähähiilisen yritystoiminnan kehittä-minen ja maakunnan kasvihuonekaa-supäästöjen väheneminen. Oleellinen osa ilmastopäästöjen vähentämistä on siirtyminen fossiilisista uusiutuviin energiamuotoihin, sekä energiatehok-kuus. Hanke on mm. järjestänyt kou-lutuksia ja laatinut kuntien kanssa yh-teistyössä toimenpidelistoja lähivuo-sina toteutettaviksi. Hanketta rahoit-tavat Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (EAKR), Kainuun liitto, Ekokymppi, Loiste-konserni, Vapo Oy, Kuhmon Lämpö Oy ja Oulun yliopisto.

CEMIS-Oulu osallistui myös AIKO-PAn koordinoimaan Vesien hallinta kaivoksessa -koulutushankkeeseen viranomaisille ja yrityksille.

Yksikkö on vahvistanut verkos-toaan Oulun Innovaatio Allianssin kanssa ja siellä erityisesti Centre of

Health and Technologyn sekä Centre for Environment and Energyn kanssa. Yksikkö on mukana kansallisessa fo-toniikan tutkimusverkostossa Photo-nics Finland.

Kansainvälinen tutkijanvaihto oli noin 42 henkilötyökuukautta. Kan-sainvälistä yhteistyötä tehtiin aktiivi-sesti yli 10 tutkimuslaitoksen kans-sa mm. Italiassa, Tanskassa, Venäjällä, USA:ssa ja Isossa-Britanniassa. Tie-teellisten artikkeleiden määrä oli suh-teellisen hyvä; 7 referoitua kansainvä-

listä tiedeartikkelia, yksi patentti ja 10 konferenssijulkaisua. Yksikön henkilöt osallistuivat kansainvälisiin ja kansal-lisiin arviointitehtäviin (tiedelehdet, väitöksen esitarkastaja, kansainvälis-ten hankehakemusten arviointi). Kek-sintöilmoituksia tehtiin 1 kappale.

Yksikön budjetti oli noin 3,2 mil-joonaa euroa. Henkilöstöä oli vuo-den mittaan 54, joista kertyi noin 42 henkilötyövuotta. Tohtoreita oli työ-suhteessa vuoden aikana 12 henkilöä ja 26 % htv:stä.

CEMIS-Oulu 2013 2014 2015

Rahoitus yhteensä M€ 3,7 3,6 3,2Perusrahoitus M€ 0,45 0,45 0,45Täydentävä rahoitus ja sis.tulot M€ 3,3 3,2 2,7

Henkilöstömäärä 56 62 54htv 45,4 48,1 42,1

Julkaisujen määrä 42 37 24

Hankkeiden määrä 42 45 31

AIKOPA 2015 OY KAMK AIKOPA yht.Täydennyskoulutuskoulutustilaisuuksien määrä 72 43 115osallistujien määrä 3129 1100 4229

Avoin korkeakouluopetuskoulutustilaisuuksien määrä 213 213opiskelijämäärä 283 283opintopisteet 2101 2101

Asiakaspalaute (1-5) 4,23 4,23 4,23

Rahoitus M€ 0,66 0,62 1,28Perusrahoitus sis. Avoimen yo:n 0,1 0,38 0,48Täydentävä rahoitus ja sis.tulot 0,56 0,24 0,80

Henkilöstömäärä 11 8 19htv 8,65 8 16,65

Julkaisut 1 4 5

Opiskelijamäärä kaikki 4512Koulutuksia 328

10

VUOSIKERTOMUS 2015

YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTA

AIKUIS- JA TÄYDENNYSKOULUTUSPALVELUT AIKOPA

Vuonna 2015 Aikuis- ja täydennys-koulutuspalvelut AIKOPAn toiminta tavoitti yli 4500 asiakasta ja asiakkai-den palaute oli jälleen erinomaista (ka 4,2, asteikolla 1 huono – 5 erinomai-nen). Koulutus- ja hankeyhteistyötä tiivistettiin Kainuun koulutusliikelai-toksen ja Oulun yliopiston TOPIKin kanssa. Samoin kehitettiin yhteistyötä henkilöstön osaamisen kehittämises-sä Kainuun sote-kuntayhtymän ja Ka-jaanin kaupungin kanssa.

ESR-rahoituksella toteutettu VAKA-hanke päättyi kesällä 2015. Hankkeen tuloksena valmistui 19 uutta lasten-tarhanopettajaa, jotka työllistyivät kaikki heti valmistumisen jälkeen. Uusi lastentarhanopettajien pätevöittä-miskoulutus OKM:n lisärahoituksella käynnistyi joulukuussa 2015. Koulu-tukseen valittiin 17 opiskelijaa.

Elokuussa 2015 käynnistyi Mun jut-tu – meidän tulevaisuus -hanke (ESR), joka suunniteltiin yliopistokeskusver-kostossa. Hankkeessa on yhdeksän alueellista osatoteutusta, joita yhdis-tää tavoite kehittää moniammatillista

yhteistyötä nuorten koulutukseen ja työhön ohjaamisessa.

Opetus- ja kasvatusalan koulutuksis-sa oli yli 3 000 osallistujaa. Opetusalan osaamista kehitetään verkostomaisesti ja Kainuun kuntien henkilöstö osallis-

tetaan mukaan jo hankkeiden suunnit-teluvaiheessa. Opetushallituksen ra-hoittamina oli yksi varhaiskasvatuksen ja kolme yleissivistävän koulutuksen hanketta. Toiminnallista ruotsin kie-len opetusta alakoulussa -hankkeessa

CEMIS-Oulu 2013 2014 2015

Rahoitus yhteensä M€ 3,7 3,6 3,2Perusrahoitus M€ 0,45 0,45 0,45Täydentävä rahoitus ja sis.tulot M€ 3,3 3,2 2,7

Henkilöstömäärä 56 62 54htv 45,4 48,1 42,1

Julkaisujen määrä 42 37 24

Hankkeiden määrä 42 45 31

AIKOPA 2015 OY KAMK AIKOPA yht.Täydennyskoulutuskoulutustilaisuuksien määrä 72 43 115osallistujien määrä 3129 1100 4229

Avoin korkeakouluopetuskoulutustilaisuuksien määrä 213 213opiskelijämäärä 283 283opintopisteet 2101 2101

Asiakaspalaute (1-5) 4,23 4,23 4,23

Rahoitus M€ 0,66 0,79 1,45Perusrahoitus sis. Avoimen yo:n 0,10 0,38 0,48Täydentävä rahoitus ja sis.tulot 0,56 0,41 0,96

Henkilöstömäärä 8 8 16htv 8,65 8 16,65

Julkaisut 1 4 5

Opiskelijamäärä kaikki 4512Koulutuksia 328

11

VUOSIKERTOMUS 2015

YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTA

(OPH) koulutetaan 20 kainuulaista opettajaa vastaamaan siihen haastee-seen, että ruotsin kielen oppiminen al-kaa jo 6. luokalla syksystä 2016 lähtien. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto rahoitti kahta Osaava-hanketta. Nii-den avulla mm. tunnistetaan opettaji-en osaamista ja kehitetään osaamisen johtamista eri oppilaitostasoilla. Koko Kainuun varhaiskasvattajat kokoontui-vat Vakakatti-seminaaripäivään, joka järjestettiin yhteistyössä Kainuun kun-tien kanssa ja Pohjois-Suomen aluehal-lintoviraston rahoittamana.

Ammatillisia erikoistumisopintoja tarkasteluvuonna toteutettiin viidet, joissa osal-listujia oli yhteensä 68. Hyv invo in-tivalmentaja 40 op -kou-lutusohjelma jatkuu vielä vuonna 2016, ja se järjes-tetään yhteis-työssä Jyväs-kylän yliopiston Liikuntatieteiden tiedekunnan kans-sa. Avoimen am-mattikorkeakoulun

nin ammattikorkeakoulun auditointi 2015, 56).

Avoin yliopistoAikuis- ja täydennyskoulutuspalve-lut AIKOPA tiedottaa nettisivuillaan Oulun ja Lapin yliopistojen tiedekun-tien opetussuunnitelmien mukaisista avoimen yliopiston opinnoista. Lisäksi järjestetään tenttimahdollisuuksia eri korkeakoulujen opiskelijoille yhteis-työssä Kajaanin avoimen ammattikor-keakoulun kanssa.

Avoimen yliopiston ja avoimen am-mattikorkeakoulun opintoja suoritta-vat sekä työn ohella korkea-asteen tutkinto-opintoja tekevät ja lisäksi henkilöt, jotka haluavat parantaa am-matillisia valmiuksiaan tai pätevöityä työssään.

opintopisteitä suoritettiin 2 102 op. Oulun yliopiston avoimen yliopiston toiminta mahdollistui verkko-opiske-luna kainuulaisille opiskelijoille.

Toimintamme auditoitiin vuonna 2015. Toimimme verkostomaisesti, ja asiakkaat, henkilöstö, alueelliset vaikuttajat sekä ulkoiset sidosryh-mät ovat aktiivisesti mukana toimin-nan kehittämisessä. KARVI arvioi AIKOPAn hyväksi käytännöksi ja to-teaa, että laaja korkeakoulukonsor-tioyhteistyö on onnistunut malli alueen kehittämisessä (Kajaa-

12

VUOSIKERTOMUS 2015

YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTA

VIESTINTÄ- JA INFORMAATIOPALVELUTKirjastopalvelutKajaanin ammattikorkeakoulun kirjas-to palvelee Oulun yliopiston Kajaanin yksiköitä ja avoimen yliopiston opis-kelijoita. Yhteistyösopimus Oulun yli-opiston kirjaston supistettujen palve-lujen tarjoamisesta Kajaanin ammat-tikorkeakoulun kirjaston kautta on voimassa toistaiseksi. Osa kirjastopal-veluista tuotetaan Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksen kirjastoissa.

Kirjalainojen kuljetus Kajaanin ja Oulun välillä tapahtuu kolme kertaa viikossa. Jos aineistoa ei löydy Kajaa-nin ammattikorkeakoulun kirjastosta tai Oulun yliopiston kirjastosta, asiak-kaat ohjataan käyttämään yhteislaino-ja ja kaukopalvelua.

Kajaanin ammattikorkeakoulun kir-jastossa on asiakkaiden käytettävissä yliopiston verkossa oleva tietokone, jolta on pää-sy Oulun y l i op i s -ton eri a lo jen elekt-ro n i -s i i n a i -neis-t o i -hin.

ViestintäKajaanin yliopistokeskuksessa on vuoden 2015 aikana kehitetty voi-makkaasti verkkoviestintää. Vuonna 2014 alkanut tiedotuslehtikokeilu on vakiintunut kuukausittain – kesäkuu-kausia lukuunottamatta – säännöl-lisesti ilmestyväksi tiedotuslehdeksi joka postitetaan yhteistyötahojen sähköposteihin.

Tiedotuslehdessä on keskitetysti kerrottu edellisen kuukauden tapah-tumat sekä tulevaa. Lehden tiiviste-tyistä kertomuksista on linkit verkko-sivuilla oleviin täydentäviin juttuihin mistä itseä kiinnostavista tarinoista voi lukea lisää. Kaikki ilmestyneet tiedotuslehdet voi käydä selailemas-sa Kajaanin yliopistokes-kuksen verkkosivuilta osoitteesta http://

www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/tiedotuslehti.

Kajaanin yliopiostokeskuksessa on otettu käyttöön myös yhdeksi vies-tintä- ja tiedotuskanavaksi Facebook. Yliopistokeskuksen profiili löytyy osoitteesta https://www.facebook.com/Kajaaninyliopistokeskus. Face-bookissa viestintä on hieman ren-nomman tyylistä ja siellä voidaan ker-toa asioista jotka eivät välttämättä ole aivan virallisen uutistiedotteen arvoi-sia. Facebook on näppärä tapa rekry-toida vaikkapa koehenkilöitä erilaisiin testeihin pikaisella aikataululla. Face-book, tiedotuslehti ja verkkosivut tu-kevat ja täydentävät toisiaan viestin-tävälineenä.

13

VUOSIKERTOMUS 2015

YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTA

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTOPitkään kestänyttä tutkimusyhteis-työtä Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksikön kanssa jatkettiin yhteisjulkaisun merkeissä. CEMIS-Oulun kapillaarielektrofo-reesilla tehtävää sokeri- ja happo-analytiikan osaamista hyödynnettiin ja kehitettiin sopivaksi Itä-Suomen yliopiston kvinoa kasvia koskevan tutkimuksen näytteille. Vuoden ai-kana työn tuloksista aloitettiin yh-

teisartikkelin kirjoittaminen tieteelli-seen julkaisuun.

KoulutusyhteistyöItä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehittämispalvelut Aducate ja AIKO-PA suunnittelivat yhteistyössä kasva-tusalan täydennyskoulutuksia. Koulu-tuksiin haettiin rahoitusta verkostona, jossa mukana olivat myös Oulun yli-opisto ja Lapin yliopisto.

Itä-Suomen yliopiston, Lapin yli-opiston ja AIKOPAn yhteistyönä tehtiin suunnittelutyötä Sosiaalityön maisteriohjelmasta. Tavoitteena oli koulutusohjelma, jossa yhteen sovi-tetaan kahden yliopiston yhteistyöllä koulutuksen sisällöt ja käynnistetään koulutus vuonna 2015. Toteutuksen suunnittelu jatkuu vielä vuonna 2016.

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOLiikuntateknologian yksik-kö, VuokattiJyväskylän yliopiston Vuokatissa si-jaitseva liikuntateknologian yksikkö perustettiin vuonna 2004, ja on kes-kittynyt toiminnassaan maisteri- ja tohtorikoulutukseen sekä kehitys- ja tutkimustoimintaan.

Maistereita liikuntateknologian yksiköstä on vuoden 2015 loppuun mennessä valmistunut 56, valmis-tumisprosentin ollen yli 50. Vuonna 2015 maistereita valmistui neljä. Seu-raava maistereiden sisäänotto (15 kpl) on keväällä 2016. Väitöskirjoja oli tekeillä vuonna 2015 yhteensä neljä, joista kahden arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 aikana. Kolmessa näis-tä neljästä väitöskirjasta on toinen pääohjaaja ulkomaisesta yhteistyöy-liopistosta (University of Salzburg ja Politecnico di Torino) ja kahdesta tu-lee kaksoistutkinto. Liikuntateknolo-gian opiskelijat ovat maisteriohjelman edesauttamina työllistyneet lähes 70 työpaikkaan, joista noin puolet sijait-see Kainuun alueella. Vuonna 2015 työllistymisiä oli yhteensä 5. Opiskeli-jat ovat perustaneet 12 yritystä, joista 2 on perustettu 2015.

Alueellinen yhteistyö Mittaustek-niikan ja tietojärjestelmien tutki-

mus- ja koulutuskeskus CEMIS:ssä jatkui myös vuonna 2015, jolloin käynnistyi järjestyksessään kolmas yhteinen CEMIS-kehittämisohjelma. Vuokatin liikuntateknologian yksikkö koordinoi konsortiossa liikunta- ja hyvinvointiteknologisten mittausten kehitystyötä. Osana vuosien varrella tapahtunutta CEMIS-yhteistoimintaa, Vuokatissa on tutkittu muun muassa hiihdon mittausjärjestelmiä, biosen-soreita sekä lumen ominaisuuksia mittaavia sensoreita. Jyväskylän yli-

opiston helmikuussa käynnistyneessä CEMIS-hankkeessa ”Liikunta- ja hy-vinvointiteknologioiden palveluliike-toiminnan kehittäminen” keskeisin tavoite on ollut keskittyä menetel-miin, joilla nähdään tulevaisuudessa potentiaalia olla hyödynnettävissä kaupallisesti. Keskeisimmät toimen-piteet ovat liittyneet maastohiihdon välinetestausmenetelmien kehittä-miseen sekä virtuaaliharjoitteluym-päristön käyttöönottamiseen osana urheilijatestausta. Välinetestauksen

14

VUOSIKERTOMUS 2015

YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTA

kehittäminen on tarkoittanut kylmä-testauslaboratorion ja sen suksites-terin kehitystyön loppuunsaattamis-ta sekä suksitestauksen aloittamista. Edellä mainitussa ovat vahvasti olleet mukana Suomen Hiihto- ja Ampuma-hiihtoliitot sekä Suomen Olympiako-mitea sekä CEMIS-toimijoista VTT-MIKES. Virtuaaliharjoitteluympäristön käyttöönottoa on viety eteenpäin yh-teistyössä Kajaanin ammattikorkea-koulun sekä Vuokatin urheiluopiston kanssa. Yhteistyö Oulun yliopiston CEMIS-Oulun kanssa on pitänyt sisäl-lään kortisolin, testosteronin ja my-coplasman sylkimittaus- sekä laktaa-tin hikimittausmenetelmän kehitystä.

Vuonna 2015 isoimpia käynnissä olevia hankkeita olivat ”Active life and work – ALIWO” (Kainuun ELY, ESR), ”Liikuntaosaaminen vientituotteeksi” (Kainuun ELY, EAKR), ”Vuokatti-Ru-ka Urheiluakatemian valmennuksen kehittäminen” (Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan liitot, EAKR), CEMIS (Kai-nuun ELY, EAKR) sekä ”Vammaisurhei-lijoiden kelkkahiihdon luokittelujärjes-telmän kehittäminen” (OKM). Yksikkö haki rahoitusta lisäksi kolmeen kansal-liseen Tekes-hankkeeseen, mutta pää-tökset olivat kielteisiä. Vuonna 2015 yksikön kokonaisbudjetti oli yhteensä noin 970.000 €, josta Jyväskylän yli-

opiston osuus oli noin 20 %.Vuosi 2015 jatkui aktiivisena kelk-

kahiihtäjien (vammaishiihto) kilpailu-luokituksen kehittämiseen tähtäävän kansainvälisen tutkimuksen osalta. Tutkimusta toteutettiin yhteistyössä Freiburgin-, Salzburgin-, Torinon- ja Leuvenin yliopistojen sekä Kansainvä-lisen Paralympiakomitean kanssa. Tut-kimuksen perimmäisenä tavoitteena on kehittää testausmenetelmä kelk-kahiihtäjien (sit-skier) keskivartalo-vamman määrittämiseksi dynaamisen tasapainotestin avulla. Tutkimukseen on sisällytettynä laaja valikoima eri muuttujia aina tasapaino- ja lihasak-tiivisuusmittauksista liikeanalyysiin. Osana tutkimusta ja yhteistyötä tut-kijavierailuja Vuokattiin tapahtui usei-den viikkojen ajan. Aiheesta on val-mistumassa yksi väitöskirja Vuokattiin.

Liikuntaosaaminen vientituotteeksi -hankkeen tavoitteena vuosina 2014–2015 oli rakentaa mahdollisuuksia kansainväliselle yhteistyölle, jonka myötä talvilajien urheilijoita saataisiin harjoittelemaan ja valmentautumaan Vuokattiin. Ensimmäisenä yhteistyö-ehdokkaana oli Etelä-Korea. Hank-keessa solmittujen kontaktien myötä Korean Hiihtoliiton varapresidentti vieraili Vuokatissa huhtikuussa. Tämän tuloksena maan ampumahiihtoliiton,

maastohiihdon sekä vammaishiih-don joukkueet vierailivat Vuokatis-sa syys-lokakuussa noin kuukauden kestäneellä testileirityksellä. Korean Suurlähettiläs vieraili Vuokatissa loka-kuussa, tutustuen samalla Kajaanissa CEMIS-toimintaan.

Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian valmennuksen kehittäminen -hank-keessa on aloitettu IB-lukion markki-nointi Aasiaan – Japaniin, Koreaan ja Kiinaan. Hankkeessa tehdään myös kartoitusta mittausmenetelmistä, jotka voivat hyödyntää urheiluakate-mialaisten päivittäistä valmennusta. Tavoitteena on tutustuttaa valmenta-jien ja urheilijoiden käyttöön oleelli-simmat menetelmät, joilla päästään jo varhaisessa vaiheessa kiinni mah-dolliseen nuoren urheilija liialliseen kuormittumiseen. Mittausmenetel-mien pilotointi hankkeessa tapahtuu akatemia-urheilijoilla.

ALIWO-hankkeessa kehitettiin ennaltaehkäisevän työhyvinvoinnin toimenpiteitä ja palveluita kysyntää vastaavasti sekä tulevaisuuden haas-teet huomioiden. Hankkeen loppu-seminaari ”Motivoidu muutokseen” järjestettiin Kajaanin Kaukametsässä huhtikuussa. Hankkeessa oli mukana tutkittavana yhteensä 39 kainuulaista johtajaa, joilla oli vähintään 5 alaista. Seminaarissa mm. esiteltiin tutkimuk-sen tuloksia. Merkittävin havainto oli, että hyvinvointiteknologian käytön lisäksi aktiivisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan henkilökohtaisia tapaamisia. Kaikille avoimeen tilaisuu-teen osallistui noin 100 henkeä.

Yhteistyössä KIHU:n, Suomen Am-pumahiihtoliiton ja Salzburgin yliopis-ton kanssa haettu tutkimusrahoitus Kansainväliseltä Ampumahiihtoliitolta (IBU) sai myönteisen päätöksen ke-väällä 2015. Tutkimuksen tarkoituk-sena on luoda ampumahiihtoon si-mulaatioympäristö Vuokatin testiase-malle, jossa tarkastelun kohteena on väsymisen vaikutus hiihdon biomeka-niikkaan ja ampumasuoritukseen. Tut-kimusasetelmaa pilotoitiin Vuokatissa kesällä, ja varsinaiset mittaukset to-teutetaan vuoden 2016 puolella.

Yhteistyössä Vuokatin urheiluopis-ton kanssa syksyllä 2015 käynnistet-tiin opiston kansainvälisen talviur-

15

VUOSIKERTOMUS 2015

YLIOPISTOKESKUKSEN TOIMINTA

Liikuntateknologia, JY 2013 2014 2015

Rahoitus yhteensä M€ 0,83 1,04 0,97Perusrahoitus M€ 0,08 0,20 0,19Täydentävä rahoitus M€ 0,75 0,84 0,77

Henkilöstömäärä 12 12 12

Julkaisujen määrä 23 13 20

Hankkeiden määrä 9 9 8

Opiskelijamäärä 30 37 36

Valmistui liikuntatieteidenmaistereiksi 7 8 4

Valmistui liikuntatieteidentohtoreiksi 0 1 0

heiluosaamisen liiketoiminnan kehit-tämiseen tähtäävä hankevalmistelu. Urheiluopiston kanssa läheisessä yh-teistyössä on myös viety eteenpäin valmennuksen palautejärjestelmää – Coachtechia – joka asennettiin sa-maisena vuonna myös Pajulahden ja Kuortaneen urheiluopistoille/valmen-nuskeskuksille. Vuokatti keskittyy Coa-chtechin hyödyntämiseen pohjoismai-sissa hiihtolajeissa, kun taas Pajulahti ja Kuortane yleisurheilussa (varsinkin pikajuoksu). Coachtechia on kehitetty Jyväskylän yliopiston hanketoiminnan sekä Vuokatin urheiluopiston OKM:lta saadun valmennuskeskusten kehittä-misavustuksen myötä.

Poikkitieteellisyys, yritysläheisyys ja kansainvälisyys ovat olleet profes-sori Vesa Linnamon johtaman yksi-kön arvoja alusta saakka. Linnamo on toiminut maisterinkoulutushankkeen käynnistäjänä ja valmistelijana alus-ta lähtien ja jatkaa edelleen yksikön johdossa. Professori Linnamo sai toukokuussa 2015 Suomen Kulttuu-rirahaston myöntämän Lönnrot mita-lin. Palkinto myönnettiin liikunnan ja hyvinvoinnin innovatiiviselle tutkijalle Vuokatissa 7.5.2015 Kainuun rahas-ton vuosijuhlassa.

Henkilöstöä Jyväskylän yliopiston

Vuokatin-yksikössä oli vuonna 2015 enimmillään 12, mutta vuoden lo-pussa yhdeksän. Kaksi henkilöä sai osan palkasta Jyväskylän yliopistolta ja osan Suomen Hiihtoliitolta / Suo-men Olympiakomitealta. Tieteellisiä alkuperäisartikkeleita Vuokatin tiimi on julkaissut (suluissa vuoden 2015 luvut) 60 (6), kirjoja tai kirjan kap-paleita 17 (3) ja kansainvälisiä kong-ressiabstrakteja 141 (11) sekä pitänyt

yhteensä 57 (6) kutsuttua esitelmää, joista kansainvälisiä 39 (4). Yksikkö on lisäksi ollut aktiivinen järjestämään kansainvälisiä tieteellisiä kongresse-ja. ”3rd International Congress on Science and Nordic Skiing” järjes-tettiin Vuokatissa kesäkuussa 2015 keräten noin 140 osallistujaa 18:sta eri maasta. Kongressin järjestämiseksi yksikkö sai tukea Tieteellisten seurain valtuuskunnalta (TSV).

LAPIN YLIOPISTOLapin yliopiston Koulutus- ja kehit-tämispalvelut ja Aikuis- ja täydennys-koulutuspalvelut AIKOPA käynnistivät 1.5.2015 Ympäristö- ja yhteiskunta-vastuun 30 opintopisteen laajuisen kaksivuotisen täydennyskoulutus-ohjelman, jonka rahoittaja toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY (Lappi). Koulutusohjelma rakennettiin Yhteis-kuntavastuu ja ympäristöjohtaminen -suunnitteluhankkeessa (Lumpsum-rahoitus), jossa kartoitettiin Lapin ja Kainuun alueiden toimijoiden osaa-mistarpeita yhteiskuntavastuun ja ym-

päristöjohtamisen osa-alueilta. Suun-nitteluhanke päättyi 31.3.2015.

Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun täydennyskoulutus ohjelma toteute-taan yhteisesti Lapissa ja Kainuussa ja siinä opiskelee 34 opiskelijaa Lapin ja Kainuun alueelta. Koulutusohjelma muodostaa kokonaisuuden, jossa yh-distyy ympäristöoikeudellinen, ympä-ristösosiologinen ja ympäristöjohta-misen osaaminen. Koulutusohjelmas-sa käsitellään muun muassa ympä-ristön käytön suunnitteluprosesseja, ympäristön- ja luonnonsuojelua, eri

luonnonkäyttömuotojen yhteenso-vittamista, tietoa, arvoja ja vaikutta-mista ympäristön käyttöön liittyvissä hankkeissa sekä ympäristöjohtamista. Kouluttajina toimivat muun muassa Lapin yliopiston oikeustieteiden ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijat.

Lapin yliopiston, Itä-Suomen yli-opiston ja Oulun yliopiston/Kajaanin yliopistokeskuksen/AIKOPAn kanssa käynnistettiin yhteistyökuviot Sosiaa-lityön maisterikoulutuksen käynnistä-miseksi Kainuun alueella.

16

VUOSIKERTOMUS 2015

RESURSSIT

Yliopistokeskusyhteisössä työsken-teli vuoden 2015 aikana eripituisia työaikoja yhteensä noin 110 henki-löä, joista lyhytaikaisia kouluttajia oli vuoden aikana yli 30. Oulun yliopis-toon työsuhteessa oli 68 henkilöä ja yhteistyöyliopistojen tehtävissä toimi 12 henkilöä Kainuussa. Oulun yliopis-tossa Kajaanin yksiköissä tehtiin noin 52 henkilötyövuotta.

CEMIS-Oulun yksikössä työskenteli seitsemän ulkomaalaista henkilöä, jois-ta kaksi senioritutkijaa oli koko vuo-den. Jyväskylän Vuokatin toiminnoissa oli ulkomaalaisia vieraita noin 4 htkk.

Projektirakenteesta ja -tilanteesta johtuen työsuhteet ovat pääasiassa määräaikaisia. Yliopistokeskuksen hen- kilöstöstä 72 % toimi määräaikaises-sa työsuhteessa Oulun yliopistoon.

Vuonna 2015 vakinaistettiin kaksi tehtävää. Jyväskylän yliopiston työ-suhteet Vuokatissa ovat professoria lukuun ottamatta määräaikaisia.

Koko yliopistokeskuksen henki-lömäärästä on ollut 23 % tohtorin tutkinnon suorittaneita ja vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon omaa- via oli 75 %. Tutkimuksen parissa työskenteli noin 79 % henkilöstöstä.

RESURSSITTilat

Kajaanin yliopistokeskuksen alueel-liset yksiköt ovat toimineet useassa eri paikassa. AIKOPAn toiminnot ovat Vimpelinlaaksossa Kajaanin ammatti-korkeakoulun toimitilojen yhteydessä. Mittaustekniikan yksikön, CEMIS-Ou-lun, tilat ovat Petäisenniskassa.

Yliopistokeskuksella on hallinnon ja CEMIS-Oulun käytössä 2192 m2 sekä varasto- ja arkistotiloja 49 m2 Kehrää-möntie 7:ssä.

AIKOPA toimii Kajaanin Ammatti-korkeakoululla 376 m2 tiloissa ja kou-lutustoiminnassa AIKOPA käyttää am-mattikorkeakoulun luentosaleja. Yli-opiston toimintojen osuus tiloista on noin 175 m2. Kirjasto on liitetty osaksi ammattikorkeakoulun kirjastoa.

Jyväskylän yliopiston Liikuntatek- nologian yksikkö toimii Snowpolik- sessa 375 m2:n tiloissa Vuokatissa.

Henkilöstö

17

VUOSIKERTOMUS 2015

23 %

5 %

47 %

11 %

14 %

Henkilöstön koulutus

Tohtori

Lisensiaatti

Ylempi korkeakoulututkinto

Alempi korkeakoulututkinto

Muu koulutus

yhteensä 80

RESURSSIT

AIKOPAn suunnittelijat luetaan hal-lintohenkilöstöön vaikka he toimivat myös opetustehtävissä. Yksi Oulun yliopiston talouspalvelujen taloussih-teeri on sijoitettuna Kajaaniin.

Yksiköt ovat pitäneet säännölli-siä henkilöstökokouksia. Yliopiston henkilöstökoulutukseen ja tiedotus-tilaisuuksiin on osallistuttu lähinnä etäyhteyden välityksellä. Henkilökun-nan kanssa on käyty vuotuiset henki-lökohtaiset kehityskeskustelut. Lisäksi yksiköt ovat järjestäneet henkilös-tölleen kehittämispäiviä ja yhteisesti kaksi virkistysiltapäivää.

TalousKajaanin yliopistokeskuksen koko-naisrahoitus oli noin 5,1 miljoonaa euroa mukaan luettuna yhteistyöyli-opistojen toiminnot. Oulun yliopiston yksiköiden osuus rahoituksesta oli noin 4,1 miljoonaa euroa, josta perus-rahoituksen osuus oli 902 000 euroa. Oulun yliopiston Kajaanin yliopisto-keskuksen erillislaitoksen rahoitus laski hieman edellisvuodesta. Sen yk-siköiden liikevaihto on ollut: CEMIS-Oululla noin 3,3 miljoonaa euroa ja AIKOPAlla noin 0,65 miljoonaa euroa. Jyväskylän yliopiston liikuntateknolo-gian yksikön osuus oli noin miljoona euroa.

Vuonna 2015 täydentävän rahoi-tuksen osuus oli lähes 80 % yliopis-tokeskuksen kokonaisrahoituksesta, perusrahoituksen osuuden ollessa hieman yli 20 %. CEMIS-Oulu -tutki-musryhmän rahoituksesta on jopa 85 % täydentävää rahoitusta.

Yliopistokeskuksen rahoitusra-kenne on aiemmin nojannut hyvin vahvasti rakennerahastorahoituk-seen (vuonna 2014 noin 48 %), mut-ta vuonna 2015 rakennerahoituksen osuus kokonaisrahoituksesta oli pie-nentynyt luokkaan noin 34 %. Osa

vanhan rahoituskauden hankkeista jatkui jopa kesään 2015 saakka. Teke-sin rahoituksen osuus oli lähes 12 %, noin 0,6 miljoonaa euroa. Yliopisto-keskuksen CEMIS-Oulu -yksikkö on pärjännyt suhteellisen hyvin kilpaillun tutkimusrahoituksen hankinnassa. Ul-komaisella rahoituksella on menossa yksi EMRP-apuraha-hanke EU:sta ja kolme Euroopan komission rahoit-tamaa hanketta. Kajaanin kaupunki ja

Sotkamon kunta ovat tukeneet tun-tuvasti CEMIS-toimintaa ja Sotkamon kunta on tukenut erityisesti Jyväsky-län yliopiston Liikuntateknologian koulutusta Vuokatissa. Liiketoiminnan tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta. Yleisen heikon taloudellisen tilanteen myötä palvelujen kysyntä oli edelleen vaisua.

22 %

12 %

34 %

2 %

10 %

3 %

8 %

9 %

Yliopistokeskuksen tulorakenne 2015

Perusrahoitus

Tekes

Rakennerahasto

Euroopan unioni

Julkinen rahoitus

Yritys

Liiketoiminta

Muut tulot

18

VUOSIKERTOMUS 2015

JOHTOKUNTA

JOHTOKUNTAKajaanin yliopistokeskuksen johtokunta 2013–2016

Yliopistokeskuksen hallinto- ja yh-teistyöelimenä on johtokunta, jonka tehtävät on mainittu Oulun yliopis-ton johtosäännössä. Oulun yliopiston

rehtori Lauri Lajunen on asettunut Kajaanin ylipistokeskuksen johtokun-nan 21.1.2013 yhteistyösopimuksen mukaan ajalle 1.1.2013–31.12.2016.

Rehtori Jouko Niinimäki on päivit-tänyt johtokunnan koostumukseen 29.9.2015.

Organisaatio Varsinainen jäsen VarajäsenOulun yliopisto Yhteistyösuhteiden rehtori

Matti Saren

ProfessoriKauko Leiviskä

Johtaja

Esa Niemi

Yliopistokeskuksen johtajaVesa Virtanen

TutkimusrehtoriTaina Pihlajaniemi

Professori

Harri Haapasalo

ProjektipalvelupäällikköHanna Honkamäkilä

Itä-Suomen yliopisto DekaaniHilkka Soininen

ProfessoriAtte von Wright

Jyväskylän yliopisto ErikoissuunnittelijaToivo Takala

SuunnittelupäällikköJarkko Pirkkalainen

Lapin yliopisto VararehtoriJukka Mäkelä

SuunnittelupäällikköJorma Puuronen

Kajaanin ammattikorkeakoulu RehtoriTuro Kilpeläinen

Hallinto- ja talousjohtajaMerja Mäkinen

Johtokunnan puheenjohtajana toimii yhteistyösuhteiden rehtori Matti Saren ja esittelijänä johtaja Vesa Virtanen. Johto-kunta kokoontui vuonna 2015 kaksi kertaa.

19

VUOSIKERTOMUS 2015

Kajaanin teknologiapuistossa sijaitseva toiminta:

Kajaanin yliopistokeskusYliopistokeskuksen koordinointi ja hallintopalvelut

ja

Mittaustekniikan yksikkö CEMIS-Oulu postiosoite: Teknologiapuisto PL 127, 87400 Kajaanikäyntiosoite: Kehräämöntie 7, 87400 Kajaanisähköposti: etunimi.sukunimi@oulu.fiwww.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi

Vimpelinlaaksossa sijaitseva toiminta:

AIKOPA, Aikuiskoulutus- ja täydennyskoulutuspalvelutposti- ja käyntiosoite: Tieto 3, Ketunpolku 3, 87100 Kajaaniwww.aikopa.fi

Snowpoliksessa Vuokatissa sijaitseva toiminta:

Jyväskylän yliopisto, Liikuntateknologiaposti- ja käyntiosoite: Kidekuja 2, 88610 Vuokattiwww.jyu.fi/vuotech

YHTEYS- JA TOIMITUSTIEDOT

ToimituskuntaAnni HakkarainenTuula HonkanenVesa LinnamoIrene SalomäkiVesa Virtanen

Graafinen suunnitteluLauri Sonny

KuvatKajaanin yliopistokeskuksen kuva-arkistotTuula HonkanenMarika MakkonenVeli-Matti NurkkalaSini SarénLauri Sonny

KirjapainoKajaanin Offsetpaino OyKajaani 2016ISSN 1797-4814

YHTEYS- JA TOIMITUSTIEDOT

OULUN YLIOPISTO JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO LAPIN YLIOPISTO

Kajaanin yliopistokeskusVUOSIKERTOMUS 2015