Kaarinan kaupunginvarhaiskasvatus-

suunnitelma Hyväksyttysivistyslautakunnassa27.2.2013§1

1

Sisällys1ESIPUHE.....................................................................................................................................2

1.1MITÄVARHAISKASVATUSON?.................................................................................................21.2KAARINANVARHAISKASVATUSSUUNITELMAPROSESSINKÄYNNISTYMINENJAETENEMINEN.........................................................................................................................................3

2KAARINANVARHAISKASVATUKSENTOIMINTA-AJATUS.............................................43KASVATUSKUMPPANUUS......................................................................................................5

3.1PÄIVÄHOIDONALOITTAMINEN...............................................................................................63.1.1PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE...................................................................................................................63.1.2TUTUSTUMISVAIHE.............................................................................................................................73.1.3ALOITUSVAIHEENARVIOINTI.......................................................................................................7

3.2LAPSENVARHAISKASVATUSSUUNNITELMA......................................................................83.3LAPSENKASVUNKANSIO............................................................................................................8

4HYVÄAMMATILLINENVUOROVAIKUTUS........................................................................94.1KASVATUSHENKILÖSTÖ.............................................................................................................94.2VARHAISERITYISKASVATUS......................................................................................................94.3LAPSENKOLMIPORTAINENTUKIKAARINALAISESSAVARHAISKASVATUKSESSA...................................................................................................................................................................104.4MONIAMMATILLINENYHTEISTYÖ.......................................................................................114.5MUUYHTEISTYÖ..........................................................................................................................114.6JOHTAJUUS.....................................................................................................................................11

4.6.1PEDAGOGINENJOHTAMINEN.....................................................................................................125LAPSILÄHTÖISESTISUUNNITELTUPÄIVÄ....................................................................12

5.1ARVOT..............................................................................................................................................125.2TOIMINTA-JAOPPIMISYMPÄRISTÖ......................................................................................145.3LAPSENLUONTAISETTAVATTOIMIA..................................................................................15

5.3.1KIELI.........................................................................................................................................................165.3.2LEIKKIMINEN.......................................................................................................................................175.3.3LIIKKUMINEN......................................................................................................................................175.3.4TAITEELLINENKOKEMINENJAILMAISEMINEN.............................................................185.3.5TUTKIMINEN........................................................................................................................................19

5.4SISÄLLÖLLISETORIENTAATIOT............................................................................................206ARVIOINTI..............................................................................................................................227TYÖJATKUU...........................................................................................................................23LIITTEET....................................................................................................................................24VIITTAUKSET............................................................................................................................24

2

1 ESIPUHE

1.1 MITÄ VARHAISKASVATUS ON?”Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuk-sellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoistakasvua, kehitystä ja oppimista. Varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuk-sen ja opetuksen kokonaisuudesta. Se on suunnitelmallista ja tavoitteellistavuorovaikutusta ja yhteistoimintaa, jossa lapsen omaehtoisella leikillä onkeskeinen merkitys.” (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005,11.)

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on valtakunnallinen varhaiskasva-tuksen ohjauksen väline. Kuntien tehtävänä on arvioida ko. perusteiden poh-jalta omien varhaiskasvatuspalveluidensa toteutumista ja konkretisoidaomassa suunnitelmassaan varhaiskasvatuksen sisällöt ja toimintatavat eritoimintamuodoissa. (emt. 2005,8.) Kaarinassa varhaiskasvatusta toteutetaanohjattuna leikkipuistotoimintana, osa- ja kokopäivähoitona perhepäivähoi-dossa, ryhmäperhepäiväkodeissa, päiväkodeissa ja vuorohoidossa sekävarhaiskasvatukseen sisältyvänä esiopetuksena. Toimintaympäristöt, lasteniät ja henkilöstön koulutukset muodostavat moninaisen lankavyyhdin, jokakutoutuu verkoksi yhteisten arvojen, laatukäsitysten, toimintaperiaatteiden jatavoitteiden avulla.

”Esiopetus on vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista tarjottavaa suunni-telmallista opetusta ja kasvatusta. Varhaiskasvatus, esiopetus osana var-haiskasvatusta ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta joh-donmukaisesti etenevän jatkumon.” (emt. 2005, 11 - 12.). Kaarinassa var-haiskasvatussuunnitelman laadintaprosessin kanssa osittain päällekkäinkulkenut esiopetussuunnitelman laadintaprosessi saatiin päätökseen helmi-kuussa 2012, kun Kaarinan kaupungin esiopetussuunnitelma vahvistettiinkäyttöön.

3

1.2 KAARINAN VARHAISKASVATUSSUUNITELMAPROSESSIN KÄYN-NISTYMINEN JA ETENEMINEN

Jo prosessin alkuvaiheessa lähdettiin hakemaan kaarinalaiselle varhaiskas-vatukselle laadun kulmakiviä. Tähän työhön osallistuivat henkilöstön lisäksimyös lasten vanhemmat eri yksiköissä ja muutaman yksikön esiopetusikäisetlapset.

Helmikuussa 2012 vahvistettuun esiopetussuunnitelmaan kirjattiin perusope-tuslain edellyttämä lapsen kasvun ja oppimisen tuki esiopetuksessa. Var-haiskasvatukselle ei vastaavia valtakunnallisia linjauksia ole olemassa, muttaKaarinassa haluttiin lapsen yksilöllisen tuen jatkumon ja käsitteiden yhtenäis-tämisen vuoksi ottaa käyttöön vastaavanlainen ajattelu- ja toimintatapa joennen esiopetusta.

Ruotsinkielisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen omallaäidinkielellään. Kaarinassa halutaan korostaa ruotsinkielisen varhaiskasva-tuksen omaleimaisuutta, sen kieli- ja kulttuuriperintöä, laatimalla varhaiskas-vatussuunnitelma myös ruotsin kielellä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksentavoin ruotsinkielinen varhaiskasvatus perustuu valtakunnallisiin varhaiskas-vatussuunnitelman perusteisiin. Ruotsinkielinen varhaiskasvatussuunnitelma,Planen för S:t Karins stads småbarnsfostran, ohjaa Kaarinan kaupunginruotsinkielistä varhaiskasvatusta. Se on pääosin käännös Kaarinan kaupun-gin varhaiskasvatussuunnitelmasta.

Maija-Liisa Rantanen

4

2 KAARINAN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUSToiminta-ajatus kertoo sen, miksi Kaarinan kaupungin varhaiskasvatustatarvitaan ja mikä tarkoitus sillä on palvelujärjestelmässä.Toiminta-ajatus: Varhaiskasvatus Kaarinassa tukee lapsen kasvua, kehitystä jaoppimista sekä vanhempia kasvattajina hyväksyvässä ja kuuntelevassa ilmapii-rissä ja vahvistaa lapsen vertaissuhteita.

Kuva1Varhaiskasvatuksentoiminta-ajatus

Hyvän ammatillisen vuorovaikutuksen avulla yhdistetään vanhempienoman lapsensa asiantuntijuus kaarinalaisen varhaiskasvatushenkilöstönmoniammatilliseen osaamiseen.

Kasvatuskumppanuus luo pohjan koko varhaiskasvatustoiminnalle. Kasva-tuskumppanuuden tavoitteena on tukea vanhempia kasvatustehtävässään jaluoda vanhempien kanssa suunnitelma lapsen kasvun, kehityksen ja oppimi-sen tukemiseksi.

Tämän yhteistyön antaman tiedon ja osaamisen avulla saamme aikaan jo-kaisesta päivästä lapsilähtöisesti suunnitellun päivän, joka perustuu yh-teisille arvoille ja rakentuu lasten tarpeita vastaavalle toiminta- ja oppimisym-päristölle ja lasten luontaisille tavoille toimia.

Lapset

Hyvin suunniteltulapsilähtöinen päivä

Toiminta

Leikki

Vuorovaikutus

Kasvatuskumppanuus

Vanhemmat

Kasvatushenkilöstö

Yhteistyötahot

JohtajuusHyvä ammatillinen

vuorovaikutus

5

3 KASVATUSKUMPPANUUSKasvatuskumppanuus on vanhempien ja varhaiskasvattajien tietoista sitou-tumista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Kasvatus-kumppanuudessa yhdistyvät vanhempien ja kasvattajien tiedot ja kokemuk-set lapsen hyväksi. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja -vastuusekä oman lapsensa tuntemus. Kasvattajilla on koulutuksen ja kokemuksentuoma ammatillinen tieto ja osaaminen lapsesta yksilönä ja ryhmän jäsene-nä.

Kasvatuskumppanuuden tavoitteena on tukea vanhempia heidän kasvatus-tehtävässään ja luoda yhteistyössä vanhempien kanssa lapselle varhaiskas-vatussuunnitelma. Lisäksi kasvatuskumppanuuden tavoitteena on edistäävanhempien keskinäisen yhteistyön muotoja ja tapoja sekä vanhempien ver-kostoitumista.

Kaarinan varhaiskasvatuksen piiriin kuuluu lapsia monista eri kulttuureista.Monikulttuurisen työtavan toteuttaminen edellyttää läheistä yhteistyötä huol-tajien kanssa. Keskusteltaessa vanhempien kanssa heille annetaan tietoasuomalaisesta varhaiskasvatuksesta ja kasvatustavoista sekä sovitetaanyhteen lapsen arkeen vaikuttavia eri kulttuurien välisiä eroja. Yhteistyössähyödynnetään tarvittaessa tulkkipalvelua.

Kasvattajan tehtävänä kasvatuskumppanuudessa on:

toimia avoimesti ja aloitteellisesti huolehtia siitä, että vanhemmat tulevat kuulluiksi huolehtia siitä, että lapsi kohdataan arjessa toimia niin, että vanhemmille selkeytyy kumppanuuden tavoite:

lapsen hyvä päivä päivähoidossa arvioida kumppanuuden sujumista

6

3.1 PÄIVÄHOIDON ALOITTAMINENKasvatuskumppanuus alkaa jo ennen kuin lapsi on aloittanut päivähoidon.Päivähoidon aloittaminen on merkittävä vaihe sekä lapsen että vanhempienelämässä. Siihen panostamalla luomme sen luottamuksellisen perustan,jonka pohjalle koko lapsen varhaiskasvatus perustuu. Olemme jakaneet päi-vähoidon aloittamisen kolmeen merkitykselliseen vaiheeseen: päätöksente-ko-, tutustumis- ja arviointivaiheeseen.

3.1.1 PÄÄTÖKSENTEKOVAIHE

Päätöksentekovaiheen päivähoitopäätöstä on edeltänyt päivähoitohakemus-ten käsittely yksiköissä, alueellisesti ja yli aluerajojen eri vaiheissaan.

PÄIVÄHOITOPÄÄTÖS

Tervetuloa päivä-hoitoon -kirjeliitetään mukaan(liite 1)

Yksikkö voi liittäämukaan omaaesittelypostiaan

VANHEMMAT OTTAVATYHTEYTTÄ PÄÄTÖKSEN

ALLEKIRJOITTAJAAN

Päivähoitopaikanvastaanottaminen

Aloituspäivämääräntarkentaminen sähköi-seen järjestelmäänsekä lapsiryhmäänettä hoitajalle

VANHEMPIAPYYDETÄÄN

Odottamaan yhteyden-ottoa päiväkotiryhmästäalkukeskustelusta sopi-miseksi

Ottamaan yhteyttäperhepäivähoitajaanalkukeskustelustasopimiseksi

7

3.1.2 TUTUSTUMISVAIHETutustumisvaiheen keskeisinä osatekijöinä ovat aloituskeskustelu sekä var-sinainen päivähoitopaikkaan tutustuminen.

3.1.3 ALOITUSVAIHEEN ARVIOINTIKun lapsi on jo ehtinyt aloittaa päivähoidon, vanhemmat arvioivat päätöksen-tekovaiheen ja tutustumisvaiheen onnistumista palautekyselyllä. Palaute-koonti esitellään päivähoidon foorumissa ja yksikkökohtaiset palautteet käsi-tellään yksiköissä. Lopuksi vedetään johtopäätökset ja sovitaan jatkotoimen-piteet.

ALOITUSKESKUS-TELUSTA SOPIMINENVANHEMPIEN KANSSA

Ajankohta

Paikka: lapsen koti taipäivähoitopaikka

Aloituskeskusteluloma-ke lähetetään perheelle(liite 2)

Vanhempia pyydetäänkirjaamaan etukäteenajatuksiaan lomakkee-seen

ALOITUSKESKUSTELU

Keskustelulle varataanaikaa 1 h

Keskustelu kirjataanlomakkeeseen

Sovitaan tutustumis-käytännöistä

TUTUSTUMINENPÄIVÄHOITOON

Päiväkodeissa laaditaanpäivähoitosopimus (liite3) tutustumisjaksolla,perhepäivähoidossapäivähoitosopimus (liite4) laaditaan 2 kk:nkuluessa hoidon aloitta-misesta

Maksuton tutustumis-jakso on maksimissaan2 viikkoa

Tutustumisjaksolla lapsion aluksi päivähoitopai-kassa huoltajan kanssa

Tutustumiskäynnit voi-vat sijoittua eri aikoihinpäivää, esim. leikki-,ulkoilu-, ruokailu- tailepo-hetkiin

Tutustumisen edetes-sä lapsi voi olla päivä-hoitopaikassa ennaltasovittuja lyhyitä hetkiäilman huoltajaa

8

3.2 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAVarhaiskasvatussuunnitelma tehdään lapsen kasvun, kehityksen ja oppimi-sen tukemiseksi yhdessä lapsen, hänen vanhempiensa ja päivähoidon am-mattilaisten kanssa1.

Kaarinassa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa käytettävät lapsen var-haiskasvatussuunnitelmalomakkeet on jaoteltu kahteen eri ikäluokkaan:

1-2-vuotiaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (liite 5) 3-5-vuotiaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (liite 6)

Lisäksi esiopetusyksiköissä (ja esiopetukseen liittyvässä päivähoidossa) onkäytössä Lapsen esiopetus (ja varhaiskasvatus-) suunnitelma - lomake (liite7). Leikkipuistoissa käytetään vastaavasti lomaketta: Lapseni leikkipuistossa(liite 8).

Vasukeskustelujen yhteydessä sovitaan vanhempien kanssa tulevien kes-kustelujen aikatauluista ja asioiden kirjaamisesta jatkossa lapsen vasuun.

Lapsiryhmässä toiminnan tavoitteet muodostuvat varhaiskasvatuksen yleisis-tä tavoitteista sekä yksittäisten lasten varhaiskasvatussuunnitelmista nouse-vista tavoitteista. Näistä muodostuu ryhmän varhaiskasvatussuunnitelma,jota arvioidaan yhdessä lasten ja heidän vanhempiensa kanssa.

3.3 LAPSEN KASVUNKANSIOKasvun kansio on tarina lapsen päivähoitoajasta ja lapselle hyvin tärkeä. Sekertoo konkreettisesti lapsen kasvusta ja eletystä elämästä. Kasvun kansi-oon voidaan tallettaa esim. lapsen piirustuksia ja askarteluja, haastatteluja jakertomuksia, valokuvia, loruja, lauluja, reseptejä, jumppaohjeita ja erilaisiakuvauksia lapsesta.

1Kaskela,Kronqvist.2007.Niinainutlaatuinen.Näkökulmialapsenyksilölliseenvar-haiskasvatussuunnitelmaan.Stakes.Helsinki

Lapsiryhmänvarhaiskasvatus-

suunnitelma

Yleiset varhaiskasva-tuksen tavoitteet

Lapsen vasuntavoitteet

9

4 HYVÄ AMMATILLINEN VUOROVAIKUTUS

4.1 KASVATUSHENKILÖSTÖKaarinalainen varhaiskasvatushenkilöstö muodostaa kasvattajayhteisön,jonka toiminta perustuu yhteisesti hyväksyttyihin arvoihin ja toiminnan peri-aatteisiin. Säännöllisellä koko henkilöstöön kohdistuvalla koulutuksella vah-vistetaan yhteistä ymmärrystä varhaiskasvatuksen sisällöistä, menetelmistäja linjauksista.

Kaarinalaisessa varhaiskasvatuksessa painotetaan lapsen ja kasvattajanvälistä vuorovaikutusta. Hyvän vuorovaikutuksen syntyminen edellyttää kas-vattajalta herkkyyttä, aitoa läsnäoloa, lapsen kunnioittamista ja kuuntelua.Itseä arvioivan työotteen avulla kasvattajat arvioivat tietoisesti omaa tapaan-sa olla vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Varhaiskasvatuksessa kaikki ta-voitteet asetetaan kasvattajan toiminnalle. Kuuntelemalla ja havainnoimallalapsia kasvattaja muokkaa sellaisen oppimis- ja toimintaympäristön, joka onlapsille turvallinen, hyväksyvä ja kannustava.

Lasten vasuista muodostuu Ryhmävasu (liite 9), jota käytetään tiimien työs-kentelyn jatkuvana tukena sekä ohjaavana ja arvioivana asiakirjana. Ryhmä-vasuun kirjattua tietoa hyödynnetään myös vanhempien kanssa tehtävässäyhteistyössä vanhempainilloissa sekä yksittäisten lasten vasukeskusteluissa.

4.2 VARHAISERITYISKASVATUSValtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden2 mukaisestiKaarinassa lapsen tarvitsema tuki järjestetään mahdollisimman pitkälle yleis-ten varhaiskasvatuspalveluiden yhteydessä. Varhaiskasvatuksen hoito- jakasvatushenkilöstön tukena työskentelee varhaiskasvatuksen erityisopettajiaja päivähoitoavustajia. Päivähoitoavustajat työskentelevät päiväkotien lapsi-ryhmissä yhden tai samanaikaisesti useamman lapsen tukena. Varhaiskas-vatuksen erityisopettajan rooli vaihtelee lasten tuen tarpeiden mukaisestikonsultoivasta työskentelystä lapsiryhmän työskentelyyn osallistuvaksi kas-vattajaksi. Varhaiskasvatuksen erityisopettajien ja päivähoitoavustajien sijoit-tumisesta eri yksiköihin ja päivähoitoalueille päätetään vuosittain resurssitar-vekartoituksen perusteella. Lasten yksilöllinen tuki voidaan toteuttaa myösintegroiduissa erityisryhmissä, jotka sijaitsevat päiväkodeissa kunnan erialueilla. Jokaisessa integroidussa erityisryhmässä työskentelee varhaiskas-vatuksen erityisopettaja.

2Varhaiskasvatussuunnitelmanperusteet.2005.Oppaita:56.Helsinki:Stakes.

10

4.3 LAPSEN KOLMIPORTAINEN TUKI KAARINALAISESSA VARHAIS-KASVATUKSESSAKiinteä yhteistyö vanhempien kanssa luo perustan lapsen yksilöllisten tarpei-den huomioimiselle. Tuen tarpeiden havaitsemiseksi lapsen kehitystä, lapsi-ryhmän vuorovaikutusta ja toimintaa varhaiskasvatuksessa havainnoidaan jaarvioidaan jatkuvasti. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan neasiat, joihin halutaan kiinnittää huomiota lapsen kasvun, kehityksen ja oppi-misen tukemiseksi. Lapsen yksilöllinen tuen tarve voidaan kartoittaa myösesim. lääkärin, psykologin, puheterapeutin, fysioterapeutin, perheneuvolantai erikoissairaanhoidon tutkimuksilla.

Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan3 lapsen tuki esiope-tuksessa järjestetään siten, että lapsella on mahdollisuus saada riittävä tukiheti tuen tarpeen ilmetessä omassa kasvuympäristössään. Esiopetusta edel-tävän vuoden helmikuussa päivähoidossa olevien 5-vuotiaiden lasten kasvunja oppimisen tilanteesta laaditaan Pedagoginen arvio ja lapsen esiopetuksenoppimissuunnitelma (liite 14), mikäli epäillään, että lapsi saattaisi tarvita esi-opetuksessa tehostettua tai erityistä tukea. Lapselle annettava tuki toteute-taan kolmiportaisesti: yleisenä, tehostettuna tai erityisenä tukena.

Kaarinassa on päädytty lapsen yksilöllisen tuen jatkumon ja käsitteiden yhte-näistämisen vuoksi ottamaan käyttöön tuen kolmiportaisuus myös varhais-kasvatuksessa alla olevan kuvion mukaisesti.

Yleinen tuki on kaikille lapsille annettavaa tukea.

Mikäli yleinen tuki varhaiskasvatuksessa ei ole lapselle riittävää, liitetäänlapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan pedagoginen arvio / selvitys (liite 10).Arvio laaditaan kasvattajien, lapsen huoltajien ja mahdollisten yhteistyötaho-jen kanssa. Arvioon kirjataan lapsen tarvitsema tuen taso toimenpiteiksi eri-teltynä sekä sovitut jatkotoimenpiteet. Lapsen varhaiskasvatuksen tehoste-tun tuen järjestämisen tavoitteet, menetelmät ja arviointi kirjataan lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmaan.

Erityiseen tukeen varhaiskasvatuksessa siirrytään silloin kun tehdään päätöslapsen osallistumisesta pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin. Lapsen erityi-

3Esiopetuksenopetussuunnitelmanperusteet.Opetushallitus:Määräyksetjaohjeet2010:27.

YLEINENVARHAISKASVATUS-SUUNNITELMA

TEHOSTETTUVARHAISKASVATUS-SUUNNITELMA

ERITYINENHOJKS

11

sen tuen järjestämisen tavoitteet, menetelmät ja arviointi kirjataan lapsenhenkilökohtaiseen opetuksen järjestämissuunnitelmaan (HOJKS) (liite 11).

4.4 MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖLasten yksilöllisten tarpeiden huomiointi edellyttää moniammatillista yhteis-työtä lasten ja perheiden kanssa työskentelevien muiden tahojen kanssa.Yhteistyön tavoitteena on yhteistyötahosta riippuen ongelmien ennaltaeh-käisyn lisäksi mahdollisimman varhainen puuttuminen riskitilanteisiin sekäyksittäisten lasten ja perheiden tarpeisiin vastaaminen joustavasti ja asiakas-lähtöisesti.

Kaarinassa toimii erilaisia moniammatillisia työryhmiä, joissa on varhaiskas-vatuksen lisäksi edustus esim. neuvolasta, perheneuvolasta ja lastensuoje-lusta (liite 12). Ryhmien tarkoituksena on tukea päivähoidon työntekijöitätyössään ja turvata lapsen ja perheen mahdollisuus saada apua mahdolli-simman varhaisessa vaiheessa.

Yksittäisen päivähoitolapsen kasvun ja kehityksen seurannassa päivähoidonja neuvolan yhteistyövälineenä käytetään lomaketta: Varhaiskasvatuksenhavaintoja lapsesta neuvolaan (liite 13) ja vastaavaa neuvolan palauteloma-ketta. Lapsen vanhemmat vievät päivähoidossa täytetyn lomakkeen muka-naan neuvolaan lapsen tarkastusten yhteydessä.

4.5 MUU YHTEISTYÖKaarinan varhaiskasvatuksen henkilöstö tekee yhteistyötä alan oppilaitostenkanssa lähinnä ohjaamalla opiskelijoiden harjoitteluja ja ottamalla vastaanopintosuorituksiin liittyviä näyttöjä. Samat oppilaitokset tarjoavat vastaavastivarhaiskasvatuksen henkilöstölle täydennyskoulutusta muiden koulutustatarjoavien tahojen ohella.

Yksityiset palvelujen tuottajat toimivat kunnallisen päivähoidon rinnalla osanapalvelujärjestelmäämme. Kunnallisten ja yksityisten päivähoitoyksiköidenesimiehet kokoontuvat säännöllisesti suunnittelemaan lasten hoitopaikkasi-joittelua lähialueperiaatteen mukaisesti.

4.6 JOHTAJUUSJohtaminen varhaiskasvatuksessa on sen perustehtävän johtamista toimin-taa linjaavien säännösten, sopimusten ja tavoitteiden mukaisesti.

Johtajuus toimintana on:

yhteistyötä eri tahojen kanssa päivähoitopäätösten ja hoitopaikkasijoitteluiden tekemistä vastata lapsiryhmien muodostamisesta ja henkilöstön sijoittelusta eri

lapsiryhmiin luoda henkilöstön kanssa edellytykset ja puitteet, joissa lasten var-

haiskasvatus käytännössä toteutetaan huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista

12

kehittää ja tukea henkilöstön osaamista henkilöstön työvuorosuunnitelmien tekemistä vastata hankinnoista ja rekrytoinneista kaupungin yhteisten suunnitelmien käytäntöön vieminen

4.6.1 PEDAGOGINEN JOHTAMINEN

Lapsen hyvä päivä päivähoidossa ja sen prosessin tuloksena hyvinvoivalapsi ovat varhaiskasvatuksen pedagogisen johtamisen lähtökohta ja pe-rustehtävä. Toiminnan rakenteiden luominen ja kehittäminen yhdessä henki-löstön kanssa luovat ne edellytykset ja puitteet, joissa lasten varhaiskasva-tusta käytännössä toteutetaan.

Esimies yhdessä työntekijöiden kanssa luo työyhteisöön keskustelukulttuu-rin, jossa jokaisen työntekijän mielipiteet tulevat kuulluksi. Luovuudelle jauusille ideoille annetaan mahdollisuus, myös virheet ja epäonnistumiset salli-taan. Esimies vastaa siitä, että työntekijöillä on perustehtävä kirkkaana mie-lessä ja että koko työyhteisö työskentelee yhteisten tavoitteiden saavuttami-seksi. Pedagoginen johtaminen on kokonaisvaltaista toiminnan suunnittelua,johtamista ja toteuttamista, jossa aina otetaan huomioon toimenpiteiden vai-kutus lapsiin.

Lähitulevaisuudessa yksikköjen esimiesten tehtävänä on varhaiskasvatus-suunnitelman jalkauttaminen käytännön työhön lapsiryhmissä.

5 LAPSILÄHTÖISESTI SUUNNITELTU PÄIVÄ

5.1 ARVOTKaarinan varhaiskasvatuksen arvoiksi, toimintaamme ja ratkaisujamme kai-ken aikaa ohjaaviksi asioiksi, on keskustelujen myötä valittu:

Lapsilähtöisyys perustuu lapsuuden kunnioittamiseen ja tarkoittaa sitä, ettälasta kuullaan ja hänen tarpeisiinsa vastataan.

Lapsilähtöisessä toiminnassa huomioimme että:

lapsi saa kasvaa ja kehittyä rauhassa lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastataan ympäristöä muokataan lapsen toiminnan, tarpeiden ja kiinnostuksen

kohteiden mukaisesti hyödynnämme pienryhmätoimintaa

TURVALLISUUS

LAPSILÄHTÖISYYS

YHTEISÖLLISYYS

13

Turvallisuus koostuu psyykkisestä ja fyysisestä koskemattomuudesta.

Lapsen psyykkisestä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtivat kasvat-tajat:

tarjoavat lapselle läheisyyttä ja syliä arvostavat lasta omana itsenään tukevat lapsen itsetunnon kehittymistä kannustavat ja kehuvat lasta tarjoavat lapselle päivittäin onnistumisen ja oppimisen ilon kokemuk-

sia asettavat rajoja kuuntelevat lasta aidossa vuorovaikutuksessa

Fyysinen turvallisuus rakentuu:

riittävästä ja lapsen tarpeisiin sopivasta levosta, ravinnosta, siistey-destä ja ulkoilusta

lasten toimintaan suunnitelluista tai sopivista turvallisista tiloista, pi-hoista ja välineistämahdollisimman pysyvistä hoitoryhmistä

mahdollisimman pysyvistä ja tutuista sijaishoitojärjestelyistä

Päivähoidon yksiköihin on laadittu Päivähoidon turvallisuussuunnittelu – op-paan4 ja varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelman5 mukaiset turvalli-suussuunnitelmat.

Lapsen hyvinvoinnin edellytys on psyykkinen ja fyysinen koskematto-muus. Mahdollisiin kiusaamistapauksiin puututaan välittömästi kiusaamisenehkäisyn ja puuttumissuunnitelman6 mukaisesti. Kriisien käsittely päivähoi-dossa – suunnitelma7 antaa henkilöstölle konkreettisia ohjeita lapsen ja per-heen tukemiseksi erilaisissa onnettomuus- ja kriisitilanteissa.

Yhteisöllisyys on yhdessä toimimista, toisista huolehtimista, onnistumistenja pettymysten jakamista ja toisen kunnioittamista.

Yhteisöllisessä ilmapiirissä kasvattajat huolehtivat että:

kaikilla on kavereita ja ketään ei jätetä yksin pienryhmätoiminta takaa lapselle tyydyttävää leikkiä ja toimintaa lapsi saa kannustusta ja positiivista palautetta lapsi saa harjoitella sosiaalisen elämän taitoja ja hyviä tapoja lapsi saa harjoitella tunteiden hallintaa lapsi saa tutustua ympäristöönsä ja muihin kulttuureihin kasvattaja on esimerkkinä lapselle kasvattaja asettaa lapselle rajoja ja tukee hänen toimintaansa ohjaa-

van kasvatuksen periaattein

4Saarsalmi,O.2008.Päivähoidonturvallisuussuunnittelu.Stakes.Oppaita:71.5Varhaiskasvatuksenturvallisuussuunnitelma.Kaarinankaupunki.2010.6Kaarinankaupunginkiusaamisenehkäisynjapuuttumisensuunnitelma.2012.7Kriisienkäsittelypäivähoidossa.2010.

14

5.2 TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Kaarinassa varhaiskasvatusta toteutetaan erilaisissa toimintamuodoissa:ohjatussa leikkipuistotoiminnassa, perhepäivähoidossa, ryhmäperhepäivä-hoidossa, päiväkodeissa ja vuorokodissa. Lasten ikä vaihtelee alle 1-vuotiaista koulunsa aloittaviin lapsiin. Toiminta- ja oppimisympäristöt vaihte-levat hoitomuodoittain ja lasten tarpeiden mukaisesti. Kasvattajat ottavathuomioon hoitoryhmänsä lasten ikärakenteen ja kehitystason ja muuntelevatympäristöä tarpeiden mukaisesti.

Tullessaan varhaiskasvatuksen piiriin lapsi tuo mukanaan oman kotiympäris-tönsä vaikutukset. Siksi on tärkeää, että luomme kasvatuskumppanuudenavulla luottavaisen ja kuuntelevan ilmapiirin lapsen kasvun ja kehityksen tu-kemiseksi. Toiminta- ja oppimisympäristö muuntuu ja elää jatkuvasti. Lapsi-ryhmän muutokset vaikuttavat lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen ete-nemiseen ja toiminnan edellytyksiin.

Varhaiskasvatuksessa toiminta- ja oppimisympäristö on kokonaisuus, jokakoostuu fyysisestä psyykkisestä, sosiaalisesta ja tiedollisesta ympäristöstä.

Fyysinen ympäristö sisältää toimintayksikön sisä- ja ulkotilat ja tilajärjestelytsekä toiminta- ja leikkivälineet. Fyysinen oppimisympäristö laajenee omanyksikön ulkopuolelle lähialueen erilaisiin kohteisiin sekä koko Kaarinan alu-eella monipuoliseen luonto- ja kulttuuriympäristöön. Kaarinalaisessa varhais-kasvatuksessa ympäröivää luontoa hyödynnetään ahkerasti lasten leikki- jatutkimuspaikkana. Tutustuminen luonnonmukaiseen ja rakennettuun ympä-ristöön kuuluu kaikkien perhepäivähoidossa ja päiväkodeissa olevien lastenarkeen.

FYYSINEN

SOSIAALINEN

TIEDOLLINEN PSYYKKINEN

15

Psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö liittyvät tiiviisti toisiinsa. PainotammeKaarinassa erityisesti kasvattajan ja lasten välistä hyvää vuorovaikutustasekä hyväksyvää ja kannustavaa ilmapiiriä. Pienryhmätoimintaa toteutetaaneri muodoissaan koko varhaiskasvatuksessa. Ryhmävasuissa määritellään,minkälaista pienryhmätoiminta on.

Tiedollinen ympäristö kannustaa lasta leikkimään, tutkimaan, liikkumaan,toimimaan ja ilmaisemaan itseään monin eri tavoin. Se tarjoaa eri ikä- ja ke-hitystasolla oleville lapsille sopivasti haasteita ja mielenkiinnon kohteita. Ym-päristö muuntuu ja kehittyy lapsiryhmän toiminnan ja tarpeiden mukaan; semitä halutaan tutkia ja oppia näkyy toiminta- ja oppimisympäristössä. Lapsetotetaan mukaan toiminta- ja oppimisympäristön rakentamiseen heidän edel-lytystensä mukaisesti.

Erityisesti kiinnitämme huomiota siihen, että toiminta- ja oppimisympäristökutsuu lasta leikkiin. Erilaiset leikkinurkkaukset yksin- ja kaksinleikkiin sekäisojen tilojen hyödyntäminen vauhdikkaaseen ja ison ryhmän leikkiin ylläpitä-vät omalta osaltaan kiinnostusta leikkiin ja tarjoavat parhaat mahdollisuudetoppimiseen.

5.3 LAPSEN LUONTAISET TAVAT TOIMIAVarhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on edistää lapsen kokonaisval-taista hyvinvointia. Kun lapsi voi hyvin, hänellä on mahdollisimman hyvätkasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Varhaiskasvatus toteutuukokonaisuutena, jossa hoito, kasvatus ja opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämäulottuvuudet painottuvat eri tavoin eri-ikäisillä lapsilla. Mitä pienemmästälapsesta on kysymys, sitä tärkeämpää on kasvattajan ja lapsen vuorovaiku-tus perushoitotilanteissa.

Lapsen kasvaessa ja kehittyessä maailma vähitellen laajenee: lapsi kiinnos-tuu uusista asioista ja halu oppia uutta lisääntyy. Lapselle ominaiset tavattoimia huomioidaan toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa, ja ne oh-jaavat kasvattajayhteisön tapaa toimia lasten kanssa. Ammattitaitoinen kas-vattaja huomioi lapsen kiinnostuksen kohteet ja suunnittelee lapsen toimin-taympäristön siten, että se kannustaa lasta leikkimään, liikkumaan ja tutki-maan. Kasvattaja tarjoaa lapselle myös kokemuksia ja mahdollisuuksia il-maista itseään kulttuurin eri alueilla.

16

5.3.1 KIELIKieli luo pohjan elämän hallinnalle, se on avain kaiken muun oppimiselle. Seon ajattelun, ilmaisun ja vuorovaikutuksen väline. Kielen avulla lapsi oppiisekä tulkitsemaan itseään että jäsentämään maailmaansa. Kielen avulla lap-si voi osallistua vuorovaikutustilanteisiin kuuntelijana, puhujana, ilmaisijana.

Lasten kielelliset taidot kehittyvät ja sanavarasto karttuu vuorovaikutuksessamuiden lasten ja aikuisten kanssa päivittäisissä toiminnoissa, musiikissa,leikeissä, liikunnassa, tutkimisessa ja taiteellisissa toiminnoissa. Riimittelyt,loruttelut, sadut, tarinat ja muu kirjallisuus innostavat lasta kielen oppimiseen.Saduttamisen avulla dokumentoidaan lapsen ajattelua ja kielellistä ilmaisua.Samalla lapsi saa kokemuksen siitä, miten puhe muuttuu kirjoitukseksi.

Lapsi tarvitsee kielen kehitystä tukevan toiminnallisen ja virikkeellisen kasvu-ympäristön, jossa hän voi havainnoida sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä.Kasvattajan tehtävänä on tarjota lapselle malleja kielen ja käsitteiden oppi-miseen ja puhetta, jota lapsi ymmärtää. Toimiminen pienryhmissä edesaut-taa lapsen kielen kehitystä, koska se mahdollistaa aktiivisen kielellisen vuo-rovaikutuksen sekä toisten lasten että kasvattajan kanssa.

Lapset, joiden kotikieli on muu kuin suomi, huomioidaan varhaiskasvatuk-sessa. Kielikasvatuksen päämääränä on, että lapselle muodostuisi mahdolli-simman vahva kaksikielinen ja – kulttuurinen identiteetti. Suomi toisena kie-lenä – opetus (S2 - opetus) perustuu Kassu Kyyhkyyn8, Kaarinan kaupunginsuomi toisena kielenä suunnitelmaan varhaiskasvatuksessa. S2 - lapsenvarhaiskasvatussuunnitelmaan liitetään lapsen suomi toisena kielenä esitie-dot ja suunnitelma (Kassu Kyyhkyn liite 3).

8KassuKyyhky.Kaarinankaupunginsuomitoisenakielenä–suunnitelma.2011.

KIELI

LEIKKIMINEN

LIIKKUMINEN

TAITEELLINENKOKEMINEN JAILMAISEMINEN

TUTKIMINEN

17

Havainnointi antaa kasvattajalle tietoa lapsen kielen kehittymisestä. Mahdol-listen pulmien ilmetessä kasvattaja voi auttaa lasta kiinnittämällä lisähuomio-ta omaan kielenkäyttöönsä, menetelmiinsä, vuorovaikutukseen lapsen kans-sa sekä tarjolla olevaan kieliympäristöön. Lapsen vasulomakkeen kieli- javuorovaikutusosioon on kirjattu kielen ja vuorovaikutuksen kehittymiseenliittyviä havainnoitavia osa-alueita.

5.3.2 LEIKKIMINENKeskeisin toimintamuoto kaarinalaisessa varhaiskasvatuksessa on leikki.Leikissä lapsi oppii luonnostaan. Leikkitoimintojen kautta lapsi tutkii, kokeileesekä jäsentää omaa maailmankuvaansa. Leikki kehittää mielikuvitusta, kiel-tä, ajattelua ja luovuutta. Lapsen tietoisuus maailmasta, itsenäisyys ja oma-toimisuus lisääntyvät leikissä. Leikissä lapsi voi harjoitella ja kehittää kaikkianiitä valmiuksia, joita hän myöhemmin elämässään tarvitsee. Leikki on oppi-misen perusta.

Leikki alkaa jo ennen kuin lapsi on itsenäinen toimija. Pikkulasten sylittely- jahypyttelyleikeissä kasvattaja houkuttelee lasta vuorovaikutukseen. Jäljittelyon leikin tärkein muoto pienimmillä lapsilla. Pieni lapsi tutkii eri aistien avullaympäristöään. Tämä väsymätön tutkiminen on harjoittelua, jolla luodaan mie-likuvituksen edellytyksiä ja pohjaa tuleville kuvitteluleikeille. Mielikuvitus va-pauttaa lapsen ajan ja paikan rajoituksista ja ohjaa leikkijän suunnittelemaanomaa toimintaansa. Kuvitteellinen leikki toimii siltana lapsen kokemusten janiiden ymmärtämisen välillä.

Kasvattajan pitää tuntea leikin eri kehitysvaiheet. Kehitysaskeleelta toisellesiirryttäessä lapsi tarvitsee kasvattajan tukea. Kasvattajan tehtävänä onhuomata leikin alkaminen, lapsen tuen tarve leikin aiheiden löytämisessä,roolin ottamisessa ja neuvottelutaitojen kehittämisessä.

Kasvattajan rooli lapsen leikissä on aktiivinen havainnoitsija ja toimija. Lei-kissä tapahtuva vuorovaikutus auttaa lasta toimimaan siten, mikä hänelleyksin olisi vielä mahdotonta. Havainnoimalla lapsen leikkiä kasvattaja saatietoa lapsen leikistä, kehityksestä ja tuen tarpeista.

Kasvattaja suunnittelee ja järjestää leikkiä päivittäisenä toimintana niin, ettäsille löytyy riittävästi tilaa, aikaa ja sopivia välineitä. Leikin virittämiseksi jamielenkiinnon ylläpitämiseksi lapsella tulee olla mahdollisuus leikkiä erilaisis-sa leikkiryhmissä, rauhallisissa ja vauhdikkaissa leikeissä sekä mahdollisuusleikkiä keskeytymättä riittävän kauan. Leikkiaiheet muuttuvat lasten kiinnos-tuksen ja kehityksen mukaan. Leikkivälineiden ja – materiaalien vaihteluillapidetään yllä lasten kiinnostusta leikkiin sekä suunnataan tarvittaessa lastenmielenkiinto haluttuun suuntaan.

5.3.3 LIIKKUMINENLiikkuminen tukee lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä. Liikkuessaan lapsioppii hallitsemaan omaa kehoaan ja tutustuu ympäristöönsä. Liikkumisestanauttiminen, tietoisuus omasta kehosta ja taidoista vahvistaa lapsen itsetun-toa ja kannustaa lasta kartuttamaan taitojaan. Yhteiset pelit, leikit ja liikkumi-nen kaverien kanssa tarjoavat mahdollisuuden sosiaalisten taitojen harjoitte-

18

luun. Säännöllinen liikunta edistää lapsen terveyttä ja tukee liikunnallisenelämäntavan kehittymistä.

Varhaiskasvatuksen liikunnassa harjoitetaan lapsen fyysistä ja motoristakuntoa, liikehallintaa sekä motorisia perustaitoja. Varhaiskasvatuksen liikun-nan suositusten9 mukaan varhaiskasvatusikäisten lasten liikunnan koko-naismäärästä suurin osa muodostuu omaehtoisesta liikunnasta. Lapsen liik-kumisen minimimäärä on kaksi tuntia päivässä reipasta ja hengästyttävääliikuntaa. Kasvattajan tulee huolehtia yhdessä vanhempien kanssa, että lap-sella on joka päivä useita mahdollisuuksia liikkua monipuolisesti vaihtelevas-sa ympäristössä sekä sisällä että ulkona. Toimintaympäristö on liikuntaaninnostava, erilaisia liikuntavälineitä on tarjolla, ja että lapsi voi käyttää niitäpäivittäisissä leikeissään. Kasvattaja kannustaa ja ohjaa lasta innostumaanliikunnasta ottaen huomioon vuodenaikojen tarjoamat mahdollisuudet.

Varhaiskasvatusyksiköiden tilojen lisäksi voimme hyödyntää liikunnan toteut-tamisessa lähikoulujen tiloja sekä kaupungin sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja.Lähimetsät tarjoavat varhaiskasvatuksessa oivan mahdollisuuden liikkumi-seen. Käytettävissämme on Kaarinan kaupungin liikuntapalveluiden asian-tuntijuus sekä yhteistyö eri liikunta- ja urheilujärjestöjen kanssa. Varhaiskas-vatuksen liikunnan suunnittelun ja toteutuksen tueksi on laadittu Kaarinanvarhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma10.

5.3.4 TAITEELLINEN KOKEMINEN JA ILMAISEMINENTaidetta tekevän ja kokevan lapsen maailmasta löytyy innostusta, oppimiseniloa, draamaa, muotoja, ääniä, värejä, tuoksuja, tuntemuksia ja eri aistikoke-musten yhdistelmiä. Taiteelliset peruskokemukset syntyvät musiikkia, kuval-lista ilmaisua, tanssia, draamaa, käden taitoja ja lasten kirjallisuutta vaalivas-sa kasvuympäristössä. Kasvattaja antaa lapsen maalata, piirtää, soittaa,laulaa, rakentaa, näytellä, tanssia, nikkaroida, askarrella, ommella sekäkuunnella tai keksiä satuja ja runoja.

Lapsen omalle mielikuvitukselle ja luovuudelle annetaan tilaa ja lasta ohja-taan teknisessä toteuttamisessa lapsen omien tavoitteiden mukaisesti. Kas-vattaja suhtautuu kunnioittavasti lasten taiteellisia tuotoksia kohtaan ja do-kumentoi toimintaa sekä järjestää tilaisuuksia lasten taiteellisten tuotostenesittämiseksi.

Varhaiskasvatuksessa lapset tutustutetaan erilaisiin taidemuotoihin sekäniihin liittyviin välineisiin, materiaaleihin, tekniikoihin ja ilmaisutapoihin. Tutus-tuminen tapahtuu sekä itse toimien että mahdollisuuksien mukaan erilaisiinesityksiin ja näyttelyihin osallistuen. Kaarinalaisen osaamisen lisäksi hyö-dynnetään lähiseudun taide- ja kulttuuritarjontaa. Minirunokaarina – tapah-tuma innostaa vuosi toisensa jälkeen lapset runojen tekemiseen.

9Varhaiskasvatuksenliikunnansuositukset.2005.STM:noppaita2005:17.Helsinki.10Kaarinanvarhaiskasvatuksenliikunnanvuosisuunnitelma.

19

5.3.5 TUTKIMINENTekeminen, tutkiminen ja kokeileminen ovat lapselle luontaisia tapoja toimia.Tutkiminen tyydyttää lapsen uteliaisuutta ja johdattaa lapsen ongelmien rat-kaisun pariin. Tutkittavat asiat ja kiinnostuksen kohteet nousevat lapsen ko-kemusmaailmasta ja elinympäristön ilmiöistä. Tutkimiseen innostava var-haiskasvatusympäristö on monipuolinen, se tarjoaa lapsen käyttöön runsaas-ti erilaisia materiaaleja ja välineitä. Lähiympäristö ja luonto ovat keskeinenosa tutkimisen ympäristöä.

Kasvattajat luovat tutkimiselle innostavan ja avoimen ilmapiirin omilla asen-teillaan ja toiminnallaan. Kasvattajan tehtävänä on tuoda lapsen arkeen lap-sen mielenkiintoa ylläpitäviä kokemuksia ja antaa aikaa ja tilaa tutkimiselle jaihmettelylle eri aistikanavia hyödyntäen. Kasvattajat ohjaavat lasta arjen eritilanteissa kokeilemaan ja etsimään selityksiä maailman ilmiöihin. Itsekinkysymällä ja ihmettelemällä kasvattajat mahdollistavat ja kannustavat lapsenomaa ajattelua, ongelmanratkaisua ja mielikuvitusta.

20

5.4 SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOTKasvattajan tehtävänä on turvata lapselle maailmasta syntyvän kuvan moni-puolisuus. Kysymys on siitä, että kasvattaja tarjoaa lapselle käyttöön eriväri-siä silmälaseja, joiden läpi hän voi tutkia ja havaita käsillä olevia ilmiöitä erinäkökulmista ja oivaltaa niiden yhteyksiä.

Lapsi tutkii metsässä muurahaisten jatkuvaa aherrusta ja keon rakentamis-ta…

Ilmiötä voidaan ihmetellä ja tutkia lapsen kanssa eri näkökulmista esimerkiksiseuraavasti:

Matemaattinen orientaatio

Kuinka monta muurahaista näet polulla?Ovatko kaikki samankokoisia ja -värisiä? Onko tummia enemmänkuin vaaleita? Onko isoja vähemmän kuin pieniä?Löytyykö muurahaisia myös kiven takaa?Kumpi on suurempi muurahainen vai sen raahaama neulanen?

Luonnontieteellinen orientaatio

Huomaatko, minkälaiseen paikkaan muurahaiset ovat rakentaneetkeon? Tiedätkö miksi?Mistä tarvikkeista muurahaiset ovat rakentaneet keon?Nyt kun on lämmin, näet paljon muurahaisia liikkeellä. Arvaatko, mis-sä ne ovat talvella?Kuuletko, pitävätkö muurahaiset jotain ääntä?

Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio

Muurahaisilla on täällä metsässä rauhallinen paikka asustaa. Entä,jos tähän rakennettaisiin tie. Miten muurahaisten kävisi?Jos meillä olisi taikalasit ja voisimme nähdä keon sisälle, mitä näkisit?Tutkitaan päivähoitopaikassa kirjoista ja tietokoneelta, pitivätkö ar-vauksemme paikkansa. (muurahaisten kaupunki)Kerro mummollesi, mitä näit tänään metsässä ja kysy, onko hänkinlapsena tutkinut muurahaisia!

21

Esteettinen orientaatio

Ovatko muurahaiset mielestäsi taitavia rakentajia? Mistä niin voisipäätellä?Kuvitellaan, että olemme muurahaisia. Mitä kaikkea näet täällä met-sässä? Mitä kuulet? Mitä haistat?Kun palataan takaisin hoitopaikkaan, otetaan esille piirustusvälineetja tehdään tauluja niistä asioista, jotka mielestäsi näyttivät kauniilta.Voit jo miettiä valmiiksi, mitä haluaisit piirtää.Nyt voitaisiinkin laulaa yhdessä: ”Muurahaiset aina rakentaa ja raken-taa…”

Eettinen orientaatio

Huomaatko, että tuossa kaksi muurahaista raahaa kortta yhdessä.Ovatko ne kavereita keskenään?Kun kuljet metsässä, saatko potkaista muurahaisten keon lyttyyn?Sinä olet monta kertaa suurempi kuin muurahainen. Saatko siksi litis-tää sen maahan?

Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio

Huomaatko, että tuo muurahainen kantaa selässään toista. Mitä silleon mahtanut tapahtua? Onko se kuollut?Mitä luulet, miksi muurahaisia on olemassa? Mihin niitä tarvitaan?

22

6 ARVIOINTI

Varhaiskasvatuksen arviointi ja kehittäminen perustuu Kaarinan kaupunginstrategiasta11 johdetun Kaarinan varhaiskasvatuksen strategian neljään erinäkökulmaan: vaikuttavuus, prosessien laatu, taloudellisuus sekä uudistumi-nen ja työkyky.

Lähtökohtana on jokaisen näkökulman tasapuolinen kehittäminen. Kaarinanvarhaiskasvatuksen arviointisuunnitelma kokonaisuudessaan on tämän asia-kirjan liitteenä (liite 15).

11Kaarinankaupunginstrategia2010-2016.

TALOUDELLISUUSKustannustietoinenpalvelutuotanto

PROSESSIEN LAATUMonipuolinen ja toimivapalvelujärjestelmä

UUDISTUMINEN JA TYÖKYKYHyvinvoivat työyhteisöt, joissa on motivoitunut, kasvatustie-toinen ja osaava henkilöstö. Hyvät käytännöt varhaiskasva-tuksen sisällä leviävät työyksiköstä toiseen.

VAIKUTTAVUUSLapsen hyvä päivä päivähoidossa

23

7 TYÖ JATKUU

Varhaiskasvatussuunnitelma on elävä asiakirja, jonka toteuttamista pohdi-taan, suunnitellaan ja arvioidaan jatkuvasti varhaiskasvatuksen yksiköissä.Lapset ja vanhemmat ovat tässä työssä avainasemassa. Yksittäisten lastenvarhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen, lapsiryhmien ryhmävasujen muo-toutuminen ja arjen kasvuympäristöjen kehittyminen ovat riippuvaisia siitävuorovaikutuksesta, yhteistyöstä ja kasvatuskumppanuudesta, joka meillätoimii sekä siitä palautteesta, jota saamme.

Merkittävin varhaiskasvatuksen resurssi on osaava ja ammattitaitoinen hen-kilöstö, joka muistaa kaikissa päivittäisissä tilanteissa perustehtävänsä. Näinyksittäisen lapsen etu tulee näkyväksi.

Suunnitelmallisen pedagogisen johtamisen avulla kiinnitetään huomio ja sy-vennytään työyksiköittäin niihin teemoihin, jotka kulloinkin ovat huomion tar-peessa. Yhteistä arviointia koko kaupungin tasolla toteutetaan jatkuvasti.Varhaiskasvatussuunnitelmaprosessi on työ, joka ei lopu koskaan.

24

LIITTEET

Liite 1 Tervetuloa päivähoitoon - kirjeLiite 2 AloituskeskusteluLiite 3 Lapsen päivähoitosopimus / päiväkoditLiite 4 Lapsen päivähoitosopimus / perhepäivähoitoLiite 5 1-2 -vuotiaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaLiite 6 3-5 -vuotiaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaLiite 7 Lapsen esiopetus- (ja varhaiskasvatus) suunnitelmaLiite 8 Lapseni leikkipuistossaLiite 9 RyhmävasuLiite 10 Liite lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan: Pedagoginen arvio

/ selvitys lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen etenemisestävarhaiskasvatuksessa

Liite 11 Lapsen henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma(HOJKS) erityistä tukea varten esiopetuksessa

Liite 12 Päivähoidon moniammatillinen yhteistyöryhmä, ”käyttöohje”työntekijälle

Liite 13 Varhaiskasvatuksen havaintoja lapsesta neuvolaanLiite 14 Pedagoginen arvio ja lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaLiite 15 Varhaiskasvatuksen strategiapohjainen arviointisuunnitelma

VIITTAUKSETEsiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitus: Määräykset jaohjeet 2010: 27.Kaarinan kaupungin esiopetussuunnitelma. 2012.Kaarinan kaupungin strategia 2010-2016.http://www.kaarina.sinne.fi/strategiaesite/index.htmlKaarinan varhaiskasvatuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunni-telma. 2012.Kaarinan varhaiskasvatuksen liikunnan vuosisuunnitelma.Kaskela, Kronqvist. 2007. Niin ainutlaatuinen. Näkökulmia lapsen yksilölli-seen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Stakes. Helsinki.Kassu Kyyhky. Kaarinan kaupungin varhaiskasvatuksen suomi toisena kiele-nä suunnitelma. 2011.Kriisien käsittely päivähoidossa. 2010.Saarsalmi, O. 2008. Päivähoidon turvallisuussuunnittelu. Stakes. Oppaita:71.Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset.2005. STM:n oppaita 2005:17.Helsinki.Varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnitelma. Kaarinan kaupunki. 2010.Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. 2005. Oppaita: 56. Helsinki: Sta-kes.