Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuri-, viher- ja osallisuuspolitiikka kaupunkiympäristön rakentamisessa

1. Mitä on AVOin kaupunkiympäristö? 42. Mihin uudenlaista politiikkaa tarvitaan? 53. Aaltojen lailla 64. Viihtyisäksi koko kylän voimin 85. Oppien, tehden, unelmoiden 106. Kokeilut, ideat ja kehittyneet käytännöt 12

6.1. Rohkeita kilpailuja 14 Asuntoreformi 2018 -kilpailu 14 Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon nivelosan yleinen suunnittelukilpailu 15 Kankaanpuiston maisema-arkkitehtuurikilpailu ja ekosysteemipalvelut 16 Arkkitehtuuri- ja maisema-arkkitehtuurikilpailut Jyväskylässä 1908–2017 18 6.2. Yhteistyöavaukset 20 Rakennusalan yhteistyöfoorumi 20 Kaupunkisuunnittelun asukasraati 21 6.3. Yhdessä laadukasta ja liikuttavaa kaupunkiympäristöä 22 Lähipolut kuntoon -kampanja 22 AVOin kaupunkiympäristö -tunnustus 23 Lapset mukana leikkipuiston suunnittelussa 24 6.4. Arkkitehtuuri ja viherympäristöt tutuksi 24 Opastetut kaupunkikierrokset ja Vaarunvuoren retki 24 Tapahtumia ja suunnittelua Kehä Vihreällä 25 Kaupunkisuunnittelu jalkautuu 27 Luentoja ja keskustelutilaisuuksia 27 6.5. Digitaalista osallistumista ja viestintää 28 Kerro kartalla 28 Virtuaalitodellisuus ja kaupunkimalli havainnollistamisen välineenä 28 Kaupunkisuunnittelu sosiaalisessa mediassa 30 6.6. Uudella suunnittelulla parempaan tulokseen 31 Laatukäsikirja – mitä se laatu oikein on? 31 Neuvottelemalla uutta metsäohjelmaa 32 Luontopohjaisia ratkaisuja Tourujoen valuma-alueella 34 Jyväskylän Sydän – kulttuurikortteleiden suunnittelu 36 Kestävän liikkumisen suunnittelua Kukkulalla 36

7. Tulevat toimenpiteet 38

Sisällys

3

Jyväskylän AVOin kaupunkiympäristö -politiikka yhdistää arkkitehtuuri-, viher- ja osallisuuspolitiikan uutta luovaksi kokonaisuudeksi. Taustalla on ajatus, että kaupunki ei synny vain rakennetusta ympäristöstä vaan myös ihmisistä ja luonnosta. Hyvä suunnittelu on avain kaikkien osatekijöiden yhteensovittavaan ratkaisuun. Ympäristön ja ihmisten tarpeet huomioiva, vuorovaikutteinen Jyväskylä on sopusointuinen, vetovoimainen ja eettinen.

Tämä politiikka on syntynyt vuonna 2002 laaditun Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuripolitiikan (APOLI) sekä vuonna 2012 laaditun Jyväskylän kaupungin viherpolitiikan päivityksistä. Taustalla on myös vuonna 2015 laadittu Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma, jonka linjaukset konkretisoituvat tässä politiikassa kaupunkiympäristön suunnittelun ja rakentamisen osalta. Nimi AVOin juontaa juurensa politiikan teemoista: A = arkkitehtuuri V = viherympäristö O = osallisuus kaupunkiympäristössä. AVOin-politiikka on Jyväskylän näköinen.

AVOin kaupunkiympäristö -politiikka tiivistyy kolmeksi ydinviestiksi ja yhdeksäksi periaatteeksi. Periaatteiden alla on niitä toteuttavia eriasteisia toimenpiteitä, joista osa on jo käynnistetty tai käynnistymässä ja osa on vielä idea-asteella. Uusia toimia ja ideoita nousee esiin myös jatkossa.

AVOin kaupunkiympäristö -politiikassa esitetyt periaatteet toimivat ohjenuorana viihtyisän kaupunkiympäristön suunnittelussa ja rakentamisessa niin kaupungin omalle toiminnalle kuin asukkaille, rakennusliikkeille ja yksityisille kiinteistöomistajille.

1. Mitä on AVOin kaupunkiympäristö?

Viihtyisäksi kokokylän voimin

pääsemme luontopohjaisin ratkaisuin, ihmisiä liikuttavilla ja hyvinvointia luovilla ympäristöillä sekä avaamalla

kaupunkisuunnittelua asukkaille.

Oppien, tehden,unelmoiden

luomme tulevaisuutta rohkeilla kilpailuilla ja kunnianhimoisilla kokeiluilla, ideoimalla yhdessä ja

kannustamalla toisiamme parempaan.

Aaltojen laillarakennamme kaupunkiympäristöä

ihmisläheiseksi, otamme huomioon maiseman ja historian arvot uudisrakentamisessa sekä

teemme laadusta ymmärrettävää.

4

Kun arkkitehtuuripolitiikan ja viherpolitiikan päivitykset olivat ajankohtaisia, koimme Jyväskylässä aiheelliseksi yhdistää näkökulmia. Lähtökohdaksi muodostui, että kaupunkiympäristön hyväksi tehtävän työn tavoitteita ja sisältöjä tulisi pohtia mieluummin aihealueita yhdistäen kuin erotellen. Nähtiin, että uusiin haasteisiin voidaan vastata vain pitkäjänteisillä ja eri näkökulmat huomioon ottavilla ratkaisuilla sekä kyvyllä reagoida nopeisiin muutoksiin. Kapea-alaisen täsmällisyyden sijaan oli pohdittava kokonaisvaltaisesti ja luovasti, miten haasteet käännetään onnistumisiksi.

Arkkitehtuuri mielletään jo enemmän elämänlaadun edistäjäksi kuin pelkäksi ammatiksi tai kaupunkikuvaksi. Nopeuden ja joustavuuden vaatimusten sekä maankäytön konfliktien maailmassa on tarvetta resurssiviisaalle ja kestävälle rakentamiselle sekä vetovoimaisuuden uudelleen määrittämiselle. Lopputuloksen lisäksi tulee kiinnittää huomiota suunnittelun tapoihin.

Tiivistyvässä kaupungissa kasvaa ihmisten tarve viherympäristöille. Rakennetuilla alueilla tarvitaan kasvillisuuspeitteisten alueiden luomaa huokoisuutta ja ekologista kestävyyttä. Kaupunkiympäristön vetovoimaan vaaditaan kaunista resilienssiä eli sopeutumiskykyä uusissa ja yllättävissäkin tilanteissa. Se muodostuu viherympäristön monitoiminnallisista, kustannustehokkaista ja ilmastoviisaista ratkaisuista.

Ihmisen eli osallistujan rooli suunnittelussa on muuttunut tekemisen kohteesta itse tekijäksi ja edelleen aktivistiksi. Toimintakulttuurin avoimuuden vaatimukset, vuorovaikutuksen muuttuminen henkilökohtaiseksi ja virtuaaliteknologiat uudistavat tekemisen tapoja. Osallisuus on mukana olemista, aktiivista kansalaisuutta sekä eri toimijoiden mahdollisuuksia vaikuttaa Jyväskylän kehittymiseen.

Näiden haasteiden myötä eteemme nousi työtä aloitettaessa useita ratkottavia kysymyksiä: Millaista yhteistyötä teemme vetovoimaisen kaupungin rakentamiseksi? Millä tavalla kaupunkivihreää ja luonnonmukaisia viheralueita kytketään entistä tiiviimmäksi osaksi kaupunkiympäristöä? Miten kaupunkiympäristön kehittämiseen voi osallistua? Näihin kysymyksiin vastaamme AVOin kaupunkiympäristö -politiikalla ja sen puitteissa tehdyillä kokeiluilla.

2. Mihin uudenlaista politiikkaa tarvitaan?

Uusiin haasteisiin vastataan pitkäjänteisillä ja eri näkökulmat huomioon ottavilla ratkaisuilla.

”

5

Tervetuloa Alvar Aallon pääkaupunkiin! Jyväskylässä tämä tarkoittaa arkkitehtuurikohteiden ohella Aallon ajatusten ja suunnitteluperiaatteiden ymmärtämistä, niistä inspiroitumista ja niiden soveltamista nykyhetkeen. Yksittäisten näkökulmien sijaan hyvässä suunnittelussa pyritään kaikille kuuluvan kaupunkiympäristön kysymysten kokonaisvaltaiseen ratkaisuun. Aaltojen lailla voimme arvostaa toisiamme ja sitä, mitä olemme tekemässä, sekä saada asioita yhdessä aikaan. Jyväskylän arkkitehtuurissa keskiöön nousevat ihmisläheisyys, maisema ja historia sekä ymmärrettävä ympäristön laatu.

Ihmistä lähellä Rakennamme uutta Jyväskylää, kunnioitamme maisemaa ja huolehdimme viihtyisästä ympäristöstä. Sovitamme rakentamisen mittakaavan ympäristöön ja maisemaan. Kiinnostavat rakennukset ja oleskeluun houkutteleva ympäristö luovat ihmisläheistä mittakaavaa, jota tavoittelemme erityisesti katutasolla.

Alvar Aallon suunnittelema Säynätsalon kunnantalo.

3. Aaltojen lailla

Kuva: Maija Holma

6

Maisema ja historiaSuunnittelemme uutta luonnon ja rakennetun ympäristön arvoja kunnioittaen. Täydennysrakentaminen ja uusi arkkitehtuuri tukevat paikan identiteettiä. Jyväskylän tiiviissä kaupunkirakenteessa luomme uutta kaupungin hengen mukaista arkkitehtuuria. Pienilläkin ratkaisuilla on suuri merkitys kaupunkiympäristössä. Näistä hyviä esimerkkejä ovat puurivit, valaistus ja taskupuistot.

Ymmärrettävä ympäristön laatu Laatu on vaikea ja monimerkityksinen asia. Laadusta puhuttaessa avaamme sen merkitystä ja tavoitteita. Elämyksellisyys lisää ympäristön laatua. Käsittelemme laatua olemassa olevan ympäristön lähtökohdista eri vaihtoehtoja tutkien. Jyväskylän periaatteena on luoda kestävää, kaunista ja käytännöllistä ympäristöä kaikille.

7

Jyväskylä – Suomen viihtyisin kaupunki! Tunnistamme sen omaleimaiset vetovoimatekijät – luonnon, arkkitehtuurin ja järvet – ja vaalimme niitä jatkossakin. Kaupunki rakentuu ja kehittyy maiseman sekä rakennetun ympäristön arvoja säilyttäen. Tiivistyvässä kaupungissa vetovoimaisuus tarkoittaa panostusta laadukkaaseen viherympäristöön. Viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö kannustaa kaikenikäisiä liikkumaan Jyväskylän liikuntapääkaupungin hengessä, myös esteettömästi.

Ratkaisuja luonnosta Käytämme Jyväskylässä enenevässä määrin luontopohjaisia ratkaisuja. Ne viittaavat tapoihin vastata tiivistyvän kaupungin haasteisiin teknisen infrastruktuurin sijaan luontoa jäljittelevillä, kasvillisuuteen perustuvilla ratkaisuilla. Lisäämme niiden avulla kaupunkiluonnon monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä sekä varaudumme ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.

4. Viihtyisäksi koko kylän voimin

8

Ihmisiä viihtymässä Mäki-Matin perhepuistossa.

Liikuttavan kaunisTeemme Jyväskylän kaupunkiympäristöstä liikuttavan kaunista. Hyvinvointia luova kaupunkiympäristö edistää turvallista ja jokapäiväistä liikkumista. Liikuntapääkaupunkina panostamme liikuntapaikkojen elämyksellisyyteen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen. Esteettömän arkiliikkumisen lisäksi huolehdimme lähiluontoalueiden saavutettavuudesta. Jokaisella jyväskyläläisellä tulisi olla enintään 300 metrin matka lähimmälle virkistysalueelle. 

Tieto kuuluu kaikilleKaupunkisuunnitteluun liittyvä tieto kuuluu kaikille. Avaamme jyväskyläläistä kaupunkisuunnittelua asiantuntijoiden ilmiöstä kaikkien ulottuvilla olevaksi, helposti lähestyttäväksi ja kiinnostavaksi toiminnaksi. Tieto ja ymmärrys tarjoavat mahdollisuuden osallistua kaupunkiympäristön luomiseen. Olemme mukana muodostamassa jaettua ymmärrystä vuorovaikutuksen ja vastavuoroisen oppimisen kautta.

Kuva: Tero Takalo-Eskola

Millainen on Jyväskylän kaupunkiympäristö puolen vuosisadan päästä? Elinvoimaisen ja kestävän kaupungin rakentaminen on kauaskantoista työtä, joka näkyy tuleville sukupolville. Tulevaisuuden luominen vaatii rohkeutta visioida ja unelmoida sekä uskallusta kokeilla ja etsiä luovia resurssiviisaita ratkaisuja. Uuden oppimista ja yhdessä tekemistä unohtamatta. Kaupungin tulee tulevaisuudessa täyttää yhä moninaisempia oppimisen ja elämisen tarpeita. Toivomme kaikki mukaan tulevaisuuden kaupungin ideointiin.

5. Oppien, tehden, unelmoiden

Kuva: Tero Takalo-Eskola

10

Uskallusta ja oppeja Kokeilemme uteliaasti uusia ideoita. Rohkeilla kilpailuilla selkeytämme tavoitteita, tutkimme vaihtoehtoja ja saavutamme parempia lopputuloksia. Järjestämme kilpailuja ja kokeiluja myös kaupunkiympäristöä toteuttavien kumppaniemme kanssa uusia innovaatioita tavoitellen. Jaamme Jyväskylässä saadut opit – onnistumiset ja epäonnistumiset – avoimesti.

Jaettu ideointiTeemme tiivistä yhteistyötä niin yrityselämän, asukkaiden kuin muiden vaikuttajien kanssa. Yhteistyön osalta olemme avoimia uusille tavoille ja tekniikoille. Jyväskylän kaupunkisuunnittelusta kertoessamme jalkaudumme mahdollisimman lähelle asukkaita ja muita toimijoita. Käytämme uudenlaisia osallistumista ja vaikuttamista lisääviä tapoja.

Parempaan kannustaminen Kannustamme suunnitteluun ja rakentamiseen osallistuvia tahoja paremman kaupungin luomiseen. Huolehdimme riittävistä resursseista ja moniammatillisuudesta, jotka ovat hyvän suunnittelun kulmakiviä. Kilpailujen avulla nostamme esille monipuolisesti erilaisia kaupunkikehittämisen haasteita sekä niihin liittyviä uusia ratkaisuja. Rakennamme parasta mahdollista Jyväskylää, nyt ja tulevaisuudessa.

11

AVOin kaupunkiympäristö -politiikka käynnistyi vuonna 2016, ja sen laatiminen on ollut erilaista muihin politiikkaohjelmiin verrattuna. Sitä on tehty – ei kirjoittamalla ja työryhmäistunnoin – vaan kokeilujen ja tekemisen kautta. Kokosimme yhteen Jyväskylässä käytettyjä toimintatapoja sekä ideoimme kokeiluja vastataksemme uusiin haasteisiin. Vasta kokeilujen jälkeen muodostimme periaatteet, jotka linjaavat tulevaa tekemistä. Määränpää on siintänyt koko ajan edessä, mutta askeleet on luotu matkan varrella.

Politiikkaohjelman työstämisen lisäksi halusimme tehdä aihepiiriä tutuksi jyväskyläläisille asukkaille, yrityksille ja yhteisöille. Vuoden 2017 kokeilut jaettiin vuodenaikoihin – osallisuuden kevät, arkkitehtuurin kesä ja puistojen syksy – joihin liittyi teemojen mukaisia tapahtumia ja tempauksia. Näiden avulla osallistujat pystyivät tutustumaan kaupunkiympäristöön sekä osallistumaan sen suunnitteluun ja rakentamiseen.

Koska kokeilut, ideat ja uudet toimintatavat ovat Jyväskylässä olleet kiinteä osa kaupunkiympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen liittyvää arkistakin tekemistä, on niitä kertynyt runsas joukko. Seuraavaksi esitellään AVOimen puitteissa tehtyjä kokeiluja ja muita uusia toimintatapoja sekä niistä kehittyneitä käytäntöjä ja vielä toistaiseksi raakileiksi jääneitä ideoita. Esittelyn tarkoituksena on tarjota muille oppeja ja inspiraatiota Jyväskylästä saaduista kokemuksista. Politiikan valmistelun aikana on kokeiltu ja tehty paljon muitakin politiikan periaatteita heijastavia toimia, mutta tähän on poimittu esiteltäväksi vain osa. Politiikan sisältö elää ja kehittyy kokeilevassa kulttuurissa, ja uusien toimenpiteiden kokeilua jatketaan rohkeasti myös tulevaisuudessa.

6. Kokeilut, ideat ja kehittyneet käytännöt

Raakileeksi jäänyt idea – prosentti viihtyisyyteen Prosenttiviihtyisyys tarkoittaa prosenttitaidetta vastaavaa periaatetta ympäristön viihtyisyyttä parantavien toimien toteuttamiseksi erityisesti viherympäristöä koskien. Periaatteen mukaisesti osa rakentamiskustannuksista suunnattaisiin viihtyisyyttä parantaviin toimiin. Tosin prosentti rakentamiskustannuksia on pieni määrä kaikkiin viihtyisyyttä lisääviin ratkaisuihin.

12 KOAS Tower Kankaalla.

Kuva: Hanna-Kaisa HämäläinenKuva: LINJA ARKKITEHDIT OY/Kuvio Oy

KOAS Tower Kankaalla.

Asuntoreformi 2018 -kilpailuJyväskylän kaupunki osallistui Tampereen ja Vantaan kanssa Asuntoreformi 2018 -kilpailuun, jota järjestämässä olivat myös Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, Tampereen teknillinen yliopisto ja Alvar Aalto -säätiö. Kyseessä oli avoin arkkitehtuurikilpailu asumisen ajankohtaisten haasteiden innovatiiviseen ratkaisemiseen. Teemoina olivat muun muassa kestävä kaupunkikehitys, asuminen ja asuntorakentaminen, kohtuuhintaisuus, asukaslähtöiset toteuttamismallit ja uudet asumisen palvelut. Jyväskylässä uusia asumisen ratkaisuja haettiin Kuokkalan keskustassa sijaitsevaan kortteliin.

6.1. Rohkeita kilpailuja

Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon nivelosan yleinen suunnittelukilpailu

Jyväskylän Alvar Aalto -museo ja Keski-Suomen museo ovat Alvar Aallon suunnittelemia merkkiteoksia. Suunnittelu-kilpailun tavoitteena oli ideoida museot toisiinsa liittävää nivelosaa paikan edellyt-tämällä korkealla arkkitehtonisella tasolla. Nivelosan haluttiin asettuvan tasapainoisella tavalla arvokkaaseen ympäristöönsä ja löytävän luonteva yhteys Aallon arkkitehtuurin kanssa. Museot yhdistävä lisärakennus palvelee jatkossa yhdyskäytävänä museoiden välillä ja yhteisenä museokauppana sekä mahdollistaa tilojen yhteiskäytön lisääntymisen museoiden välillä.

Nivelosan kilpailu oli ensimmäinen täysin digitaalisesti toteutettu kilpailu, jossa kilpailuehdotukset tuli palauttaa sähköisen järjestelmän kautta. Ehdotuksia saapui todella runsaasti, lähes 700 kappaletta.

Jyväskylän suunnittelukohteen voittanut Collaboratorio Oy:n ehdotus ”Kalon” käsitteli yhteisöllisyyttä, asumisen eettisyyttä ja arkkitehtuuria syvällisesti suunnitelmaan tuotujen ratkaisujen kautta. Kalonissa asumista uudistavia ratkaisuja olivat muun muassa kahden asunnon jakamat yhteiset eteiset sekä kerrosten yhteiskäyttöiset keittiö- ja ruokailutilat, jotka tuovat joustoa asumiseen. Voittajatyön toteuttamiseksi Jyväskylän kaupunki järjesti kumppanuushaun keväällä 2019. Kumppaneiksi haettiin toimijoita, jotka halusivat kehittää laadukasta asumista kaupunkiympäristössä ja jotka olivat kiinnostuneita toteuttamaan Kalonin uudenlaisten periaatteiden pohjalta. Kohtuuhintaisuutta on tavoitteena edistää tekemällä rakentamisen kustannukset mahdollisimman läpinäkyviksi.

www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/asuntoreformi www.kalon.fi

Kuva: Collaboratorio Oy

Kuokkalan Kalon.

Kankaanpuiston maisema-arkkitehtuurikilpailu ja ekosysteemipalvelut

Jyväskylän kaupunki järjesti Jyväskylän Kankaanpuiston sekä Kankaanrannan sillan suunnittelukilpailun Kankaalla, joka on 2040-luvulle asti rakentuva uusi asuin- ja työpaikkakeskittymä. Kankaan teemoja noudatellen kilpailuohjelmassa painotettiin tavanomaista enemmän kestävyyden teemaa. Kilpailuohjelmaan kirjattiin erityiseksi arvosteluperusteeksi ekosysteemipalveluihin ja resurssiviisauteen liittyvät ansiot. Tällaista arvosteluperustetta ei ole aiemmin Suomessa ollut mukana maisema-arkkitehtuurikilpailuissa.

Kuva: Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo

Kilpailun voittajaehdotus Kankaanrannan sillasta.

Ekosysteemipalveluita ja resurssiviisautta korostamalla tavoiteltiin uusia ratkaisuja. Niissä maksimoidaan monimuotoisen kaupunkiluonnon säilymisen ja lisäämisen mahdollisuudet, hyödynnetään ylijäämämassoja mahdollisimman paljon sekä otetaan huomioon liito-oravan elinolot vaaditulla tavalla.

Kilpailun voitti maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo Oy työllään ”Where the Wild Things Grow”. Voittajaehdotuksessa oli hyviä ideoita kierrätysmateriaalin hyödyntämisestä. Lisäksi luontoarvot otettiin huomioon erityisesti yhtenäisessä metsäalueessa sekä esitetyssä puuston täydennysistutuksessa. Ehdotus oli maisema-arkkitehtonisesti hyvin korkeatasoinen. Sen kautta saatiin Kankaanpuiston suunnittelun pohjaksi identiteetiltään vahva, toiminnoiltaan idearikas ja taiteellisesti ansiokas kokonaisnäkemys.

Toteutettu maisema-arkkitehtikilpailu osoitti, että kilpailuilla on mahdollista löytää uusia näkemyksiä vaiheittain toteutettavaan puistokokonaisuuteen. Kilpailut tuovat hienoja avauksia kaupunki- ja maisemasuunnittelun teemojen kehittämisen pohjaksi. Tosin tämä vaatii huolellista paneutumista kilpailuohjelmassa esitettäviin tavoitteisiin sekä arviointiperusteisiin.

Kuva: Maisema-arkkitehtitoimisto Maanlumo

Jatkokehittämistä kaipaava – kaavoituksen puutaseJyväskylän kaupunkisuunnittelussa on esitetty ajatus erityisen puutaseen kehittämisestä kaavoituksen työkaluksi. Sen tarkoituksena olisi turvata sekä olemassa olevien puiden säilyminen että uusien puiden istuttaminen nykyistä paremmin. Viherkertoimen tapaan se konkretisoisi viherympäristöjä parantavien tai heikentävien ratkaisujen vaikutuksia sekä ohjaisi suunnittelua ja toteutusta aiempaa parempaan.

17

Kilpailun voittajaehdotus Kankaanpuistosta.

Kartta ja koonti: Mauri Hähkiöniemi

223

1

18

5

8

9

1035

44

22

24

5350

36

37

31

6

54

439 20

351 56 57

49

55

4238

45 58

15

21 12

59

14

17

2732

28

34

46

26

47

29

4143

11

25

3352

16

19

48

13

39

30

7

Arkkitehtuuri- ja maisema-arkkitehtuurikilpailutJyväskylässä 1908–2017

18

2000-luku22. 2000 / Normaalikoulun ala-aste / Lahdelma-Mahlamäki23. 2001 / Kirkkopuiston kunnostus / Vuorinen-Kangas24. 2001 / Ylioppilastalon laajennus / Lahdelma25. 2001 / Seppälän Prisma / Arkkitehtitoimisto Risto Oikarinen26. 2002 / Europan 6 Äijälänranta / Cristina Diaz-Moreno & Efrén Garcia-Grinda, Espanja27. 2002 / Europan 6 Ainolanrinne / Sopanen-Sarlin-Vuorio-Hakala-Kettunen28. 2002 / Samulinrannan alue / Huttunen-Hirvonen29. 2002 / Haapaniemen puutaloalue30. 2003 / Mannisenmäen asuntoalue / Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy31. 2005 / Valimonmäki /Sivén-Takala32. 2005 / Kuokkalan kirkko / Lassila-Hirvilammi-Jansson33. 2006 / Kivelänranta / Bart van der Velde, Hollanti34. 2006 / Jokivarren alue / Arkkitehtitoimisto LPV, Arkkitehtuuritoimisto AT & Luonti Arkkitehdit35. 2007 / Cygnaeuspuiston asuinkortteli / Lahdelma-Mahlamäki36. 2007 / Lahdenrinne Technopolis / Sarc37. 2007 / Huhtalahdenrannan asuinkortteli / Arkkitehtitoimisto Brunow-Maunula38. 2008 / Päivärinteen päiväkoti / Sari Nieminen39. 2008 / Eteläportin liikekeskus / Arkkitehtitoimisto Innovarch Oy40. 2008 / Palokan päiväkoti 41. 2008 / Vaajavirranranta / Arkkitehdit LSV Oy42. 2009 / Kivääritehdas Business Park / JKMM

2010-luku43. 2010 / Vaajakosken keskusta / Petri Laaksonen44. 2010 / Hämeenkatu / Verstas Arkkitehdit45. 2010 / Kristillinen koulu / Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy46. 2011 / Äijälänsalmen ranta / Lassila-Hirvilammi47. 2011 / Äijälänrannan tornitalot / JKMM48. 2011 / Pölkintien kerrostalojen julkisivut / Arkkitehtuuritoimisto AT49. 2012 / Kankaan alue / Petri Rouhiainen50. 2013 / Mattilanniemi / JKMM51. 2014 / Kankaan Piippuranta / UKI Arkkitehdit Oy ja Lunden Architecture Oy52. 2014 / Kivelänrannan Pisarakortteli / Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy53. 2015 / Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon nivelosa / Rahikainen-Cederström-Norros-Paloheimo-Kleimola54. 2015 / Europan 13 Kortepohjan keskusta / Jarrik Ouburg, Maciej Abramczyk & Freyke Hartemink55. 2016 / Kankaanpuisto ja Kankaanrannan silta / Maanlumo Oy56. 2016 / KOAS TOWER / Linja Arkkitehdit Oy57. 2017 / Kankaan sydänkorttelit / Schauman & Nordgren Architects Oy58. 2017 / Vanha tori ja Lyseon kortteli / Elina Lindholm59. 2017 / Suuruspää / OOPEAA

1900-luku1. 1908 / Jyväskylän asemakaavakilpailu / Ivar Thomé & Harald Andersin

1920-luku2. 1926 / Suojelukuntatalo / G. Henriksson (Alvar Aalto)3. 1927 / Taulumäen kirkko / Elsi Borg

1940-luku4. 1949 / Säynätsalon kunnantalo / Alvar Aalto

1950-luku5. 1951 / Yliopiston kampus / Alvar Aalto

1960-luku6. 1964 / Kortepohja / Bengt Lundsten ja Esko Kahri7. 1965 / Hallintokortteli / Timo & Tuomo Suomalainen (Alvar Aalto)

1970-luku8. 1970 / Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampusalueet / Arto Sipinen9. 1978 / Kuokkalan asemakaava / Juhani Boman

1980-luku10. 1980 / Kaupunginkirjasto / Hyvämäki-Karhunen-Parkkinen11. 1980 / Huhtasuon koulukeskus / Arne von Boehm12. 1989 / Lutakon asemakaava / Harris-Kjisik13. 1989 / Maalaiskunnan kunnantalo / Järvinen-Nieminen

1990-luku14. 1991 / Ainolanrannan asuintalot / Jukka Tikkanen15. 1995 / Matkakeskus / Harris-Kjisik-Rouhiainen16. 1995 / Ritoniityn alue / Arkkitehtuuritoimisto AT17. 1996 / Ainolan alue / Ark-house arkkitehdit18. 1998 / Musiikki- ja taidekeskus / Zita Cotti & Martina Hauser, Sveitsi19. 1998 / Palokan kirkon laajennus / Arkkitehtuuritoimisto Jorma Teppo20. 1999 / Aallon veneen suojarakennus / Schulz-Krolmark21. 1999 / Jyväskylän Paviljonki / Kontio-Kilpiä-Valjento Oy sekä Else ja Eero Kettunen

yleinen kilpailukutsukilpailumaisema-arkkitehtuurikilpailu

19

Rakennusalan yhteistyöfoorumi

Jyväskylän kaupunki järjesti ensimmäisen kiinteistökehittäjille ja rakennusalan toimijoille suunnatun yhteistyöfoorumin vuonna 2017 teemalla Vetovoimaista rakentamista Jyväskylään. Foorumin tarkoituksena on lisätä kaupungin sekä Jyväskylän suunnitteluun ja rakentamiseen vaikuttavien tahojen vuoropuhelua kaupunkiympäristön kehittämisessä. Tavoitteena on päästää ääneen kaupungin, kiinteistökehittäjien, rakennusliikkeiden ja suunnittelijoiden näkemyksiä niin arkkitehtuurin kuin ympäristörakentamisen saralta. Sittemmin foorumi on vakiintunut vuosittain järjestettäväksi tapahtumaksi.

Yhteistyöfoorumin teema vaihtelee kulloinkin ajankohtaisten aiheiden mukaan. Foorumissa on mahdollisuus tiedottaa kaupungin ajankohtaisista asioista, keskustella yhteisistä haasteista tai hakea uusia kaupunkisuunnittelun tuulia maailmalta. Seuraavien foorumeiden yhteyteen on ideoitu esimerkiksi suunnittelu- tai tontinluovutuskilpailuiden julkistamista.

Foorumin ohjelmiin on sisällytetty eri tahojen puheenvuoroja, debatteja ja esittelyitä. Niissä on haluttu jättää tilaa myös vapaalle keskustelulle esimerkiksi kahvittelun lomassa tai cocktail-tilaisuudessa. Osallistujia on vuosittain ollut noin 50–70 henkeä. Foorumi on ollut loistava tilaisuus kerätä yhteen erilaisia rakennusalan toimijoita kaupunkiympäristön suunnittelun ja rakentamisen eri vaiheista.

www.jyvaskyla.fi/avoinkaupunkiymparisto/foorumi

6.2. Yhteistyöavaukset

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

20

Yhteistyöfoorumi vuonna 2018.

Kaupunkisuunnittelun asukasraatiJyväskylän kaupunkisuunnittelu toteutti asukasraatikokeilun viestinnän ja osallisuuden kehittämiseksi sekä kaupunkisuunnittelun tuomiseksi lähemmäs asukkaiden arkea. Raadin jäsenet antoivat uusia ideoita asukkaiden osallistumismahdollisuuksiin ja ottivat kantaa asukkaan näkökulmasta erilaisiin kaupunkisuunnittelun hankkeisiin. Teemoitettujen tapaamisten aiheina olivat keskustan kehittäminen ja pysäköinti, täydennysrakentaminen, asuinalueiden sosiaalinen kestävyys, osallistuminen ja viestintä kaavoituksessa sekä asuinalueiden sosiaalinen hyvinvointi. Tapaamisissa oli vakituisten raadin vetäjien lisäksi yksi tai useampi asiantuntija alustamassa keskustelua sekä vastailemassa raatilaisten kysymyksiin.

Raatiin haettiin vapaaehtoisia osallistujia muun muassa lehti-ilmoituksilla ja Facebookissa julkaistulla videolla. Valinta tehtiin nimettömänä siten, että mukaan valikoitui 15 henkeä eri puolilla Jyväskylää asuvia, eri-ikäisiä, erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisia näkökulmia edustaen.

Raadilta saatiin konkreettisia ideoita viestinnän ja osallisuuden kehittämiseksi, kuten asukkaille suunnattujen kyselyjen mainostamisesta paikallisbusseissa. Raatilaiset korostivat, että tieto kaupunkisuunnittelusta ja ympäristössä tapahtuvista muutoksista tulee olla helposti saatavilla. Alun perin raadin suunniteltiin muodostavan lopussa yhteinen kannanotto käsittelyssä olleista teemoista. Tällaiseen kannanottoon ei kuitenkaan päädytty. Osittain tämä johtui siitä, että kaikista aiheista ei yhteistä näkemystä löydetty. Toisaalta yhteisen näkemyksen muodostamiseen olisi tarvittu useampia käsittelykertoja.

Kuva: Vesa Rajaniemi

Raatilaisia lasikontilla.

Erityisen onnistunutta raadissa oli, että siihen saatiin erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä erilaisine näkökulmineen. Raatilaiset keskustelivat avoimesti omista näkemyksistään ja ideoivat uutta. He olivat itse sitoutuneita toimintaan, ja heistä kolme neljästä olisi ollut kiinnostunut jatkamaan raadissa myös kokeilun jälkeen.

Asukasraatitoimintaa alkuperäisessä muodossaan ei kuitenkaan päätetty muuttaa pysyväksi kokeilun jälkeen. Raati kokeiluna auttoi erityisesti toiminnan kehittämiseen asiakaskokemusten kautta ja antoi uusia ideoita asukasosallistumisen kehittämiseen. Pidempään toimiessaan raati sopii myös asukasnäkökulman tuomiseksi osaksi ajankohtaisia suunnitteluhankkeita. Kokemusten perusteella päätettiin, että raatitoimintaa voidaan hyödyntää jatkossa juuri tästä jälkimmäisestä näkökulmasta. Silloin ajankohtaisen suunnitteluhankkeen ympärille koottaisiin raati, joka käsittelee yhtä teemaa useilla eri kerroilla.

6.3. Yhdessä laadukasta ja liikuttavaa kaupunkiympäristöäLähipolut kuntoon -kampanjaJyväskylän kaupunki toteutti Lähipolut kuntoon -kampanjan vuonna 2017. Kampanjan tavoitteena oli aktivoida kiinnostuneita asukasryhmiä osallistumaan lähialueensa polkureitistöjen kehittämiseen. Metsissä ja viheralueilla kulkevat reitistöt ja polustot ovat tärkeitä jokapäiväisen liikkumisen paikkoja. Ajatuksena oli, että pienillä, asukkaiden suunnasta nousevilla toimenpidetarpeilla voitaisiin yhdessä saada helposti ja resurssiviisaasti parannuksia reittien olosuhteisiin.

Kampanjassa etsittiin porukoita tai yhdistyksiä, jotka olisivat kiinnostuneita toteuttamaan polkukunnostuksia talkoilla. Kaupunki tarjosi kunnostukseen materiaaleja sekä kuljetusapua.

Virallista reittiä pitkin saatiin aloite ainoastaan yhdeltä taholta, mutta tämä aloite ei ole edennyt toteutukseen johtuen muun muassa maanomistusoloista. Myöhemmin tuli toinen aloite Go Korpilahti Go -hankkeelta, jonka kanssa yhteistyössä toteutettiin opastettu, noin 10 kilometrin pituinen Haukankierroksen reitti Korpilahdella.

22

AVOin kaupunkiympäristö -tunnustusAVOin kaupunkiympäristö -tunnustuksella nostetaan esille Jyväskylässä vetovoimaista ja kestävää rakentamista sekä viihtyisää ympäristöä suunnittelun ja toteutuksen tasolla. Se luovutetaan vuosittain joko teolle, taholle, hankkeelle tai henkilölle. Jyväskylän kaupunki myönsi AVOin kaupunkiympäristö -tunnustuksen ensimmäistä kertaa vuonna 2017.

Ensimmäinen tunnustus myönnettiin Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiölle (KOAS) muun muassa laadukkaiden asumisympäristöjen luomisesta nuorille sukupolville sekä suunnitteluun panostamisesta. Tuolloin KOAS oli järjestänyt arkkitehtuurin kutsukilpailun Kankaan 16-kerroksisesta opiskelija-asumiskohteesta ja oli käynnistämässä Jyväskylän ensimmäisten puukerrostalojen toteuttamista opiskelijoille. Toinen tunnustus myönnettiin taiteilija Kirsi Pitkäselle kaupunkiympäristön taiteen puolesta puhumisesta ja prosenttikulttuurin edistämisestä. Pitkänen on lisännyt kaupunkiympäristön elämyksellisyyttä taiteen keinoin monella Jyväskylän keskeisellä kehittämisalueella, kuten Kankaalla ja Kehä Vihreällä.

www.jyvaskyla.fi/avoinkaupunkiymparisto/tunnustus

Toimintamallia pidetään hyvänä, vaikka siihen ei saatu alkuvaiheessa enempää kiinnostuneita. Lähipolut kuntoon -kampanja voidaan uusia, ja ainakin toimintatapa on tarkoitus pitää esillä, kun toiveita ja palautteita polkujen kehittämisestä tulee eri tahoilta. Talkoot yhdistettynä kaupungin materiaali- ja suunnitteluapuun on toimintamallina joustava, resurssiviisas ja helppo tapa edistää arkiliikkumisen olosuhteita.

Kuva: Riikka Kaakkurivaara

23

Tunnustuksen saaja taiteilija Kirsi Pitkänen.

6.4. Arkkitehtuuri ja viherympäristöt tutuksiOpastetut kaupunkikierrokset ja Vaarunvuoren retkiJyväskylän kaupunkisuunnittelu järjesti ilmaisia opastettuja bussikierroksia, joiden tarkoituksena oli tarjota mahdollisuus tutustua Jyväskylän asuinympäristöihin, arkkitehtuuriin ja erityispiirteisiin. Opastettuja bussikierroksia järjestettiin kahdella eri teemalla – Kukkula Kaupunki ja Järvi Kaupunki. Lisäksi Suomen luonnon päivänä järjestettiin bussiretki Vaarunvuoren luontokohteeseen, jossa oppaan johdattamana kierrettiin luontopolku. Opastetut kierrokset olivat suosittuja ja niihin jaetut ilmaisliput varattiin loppuun hyvissä ajoin ennen kierroksia.

Lisäksi Jyväskylän seudun matkailutoimija Visit Jyväskylä on kehittänyt systemaattisesti Alvar Aallon pääkaupunki -matkailubrändiä. Yhdessä Alvar Aalto -museon ja Jyväskylän matkailuoppaiden kanssa Visit Jyväskylä tuotteisti matkailun käyttöön opastettuja Alvar Aalto kävely- ja bussikierroksia. Ne yhdistävät sopivassa suhteessa sekä Alvar Aallon että muita merkittäviä kohteita Jyväskylässä niin vanhasta kuin uudemmasta modernista arkkitehtuurista. Kuusi erilaista opastusta pitää sisällään sekä kävely- ja bussikierroksia että risteilyn.

www.visitjyvaskyla.fi/alvaraalto/opastetut-kierrokset www.visitjyvaskyla.fi/alvaraalto

Lapset mukana leikkipuiston suunnittelussaKorpilahdella sijaitsevan Pappilanpellon leikkipuiston suunnittelussa oli mukana laaja-alaisesti asukkaita ja puiston käyttäjiä. Leikkipuiston suunnittelu oli osa laajempaa korpilahtelaisten asukkaiden ja yhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä. Alussa haettiin myös yhteistä kieltä, sillä kaupunkiorganisaatio tunsi leikkipuisto eri nimellä kuin paikalliset.

Suunnittelussa oli ensin avoin ideointi leikkipuistoon toivotuista toiminnoista. Kun suunnittelu rajautui leikkipuiston uusiin välineisiin, tehtiin yhteistyötä alueella sijaitsevien koulun ja päiväkodin kanssa. Lapset ideoivat erilaisilla menetelmillä unelmiensa leikkipuistoa. Ideoinnin pohjalta tehtiin kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa, joista koululuokat äänestivät toteutettavaksi parhaimman. Puiston valmistumisen jälkeen järjestettiin vielä paikallisten järjestöjen kanssa yhteistyössä puiston avajaiset, joka keräsi runsaan joukon osallistujia.

Toimintatavasta on saatu myönteistä palautetta ja kokemukset ovat olleet rohkaisevia. Menetelmää on käytetty muissakin suunnittelukohteissa, ja sitä käytetään jatkossakin leikkipuistoja kehitettäessä ja suunniteltaessa.

24

Tapahtumia ja suunnittelua Kehä Vihreällä

Ihmisiä Kehä Vihreän kierroksella.

Kehä Vihreää eli Jyväskylän keskustaa kiertävää keskuspuistoa tehtiin näkyvämmäksi erilaisten tapahtumien avulla erityisesti Suomi 100 -juhlavuoden aikana. Kehä Vihreä oli yksi Suomi 100 -vuoden hankkeista, joka sai rahoitusta Keski-Suomen liitolta. Juhlavuoden huipentumana toteutettiin Kehä Vihreästä kertova näyttely Keski-Suomen luontomuseossa. Näyttelyn kävijöiltä kerättiin palautetta niin kutsutulla avoin tarina -menetelmällä.

Osana osallisuuden kevät -vuodenaikaa toteutettiin työpajojen sarja, joissa etsittiin keinoja ja ideoita Kehä Vihreän toimenpideohjelmassa esitetyn vision toteuttamiseksi. Näiden tuloksena saatiin ideoita muun muassa Mataraisenpuiston toteuttamiseen. Lisäksi Kehä Vihreällä järjestettiin osana puistojen syksy -vuodenaikaa kaksi asukaskävelyä, ja erilaisia teemallisia kävelyitä on jatkettu tämänkin jälkeen.

Kehä Vihreällä on myös pidetty useita puistojen ja taideteosten julkistamistilaisuuksia, kuten Sepänkeitaan yhteisötaideteoksen ja Tourujoenpuiston avajaiset. Molempien suunnittelussa on ollut lähtökohtana yhteisöllisyys. Tourujoenpuistossa asukkaat ideoivat puiston tulevan ilmeen erityisessä yhteissuunnitteluprosessissa. Sepänkeitaan taideteosta puolestaan on ollut tekemässä yhteensä noin 200 alakoululaista.

Viime vuosina toteutetut toimet ovat vahvistaneet ajatusta, että Kehä Vihreää tulee suunnitella yhdessä asukkaiden kanssa. Osallistavaa suunnittelua on toteutettu myös opastuksen kehittämisessä. Opastuskonseptin suunnittelun aikana maastoon toteutettiin prototyyppiopasteita. Asukkailta pyydettiin palautetta proto-opasteista, mitä hyödynnettiin varsinaisten opasteiden suunnittelussa.

Kehä Vihreää halutaan myös jatkossa tehdä aktiivisesti tutuksi asukkaille erilaisten teemakävelyiden tai tapahtumien kautta. Esimerkkeinä teemoista ovat ruokateeman tai liikunnan ympärille suunnitellut tapahtumasarjat.

www.jyvaskyla.fi/kehavihrea

Kuva: Touho Häkkinen

25

Kuva: Touho Häkkinen

26

Kaupunkisuunnittelu keskustan lasikontilla.

Kaupunkisuunnittelu jalkautuu

Luentoja ja keskustelutilaisuuksia

Jyväskylän kaupunkisuunnittelu on kokeillut erilaisiin tapahtumiin jalkautumista sekä omien tapahtumien järjestämistä. Kaupungin keskeisimmällä paikalla, kävelykadun Kompassilla toteutettiin kaupunkisuunnittelun pop-up lasikontissa keväällä 2017. Tarkoituksena oli tarjota keskustassa kävijöille mahdollisuus neljän päivän ajan tutustua ajankohtaisiin hankkeisiin sekä keskustella niistä asiantuntijoiden ja muiden kävijöiden kanssa. Aiheina olivat muun muassa keskusta, kaupungin palautepalvelu, Kehä Vihreä sekä AVOin kaupunkiympäristö -politiikka. Päiväaikaan lasikontissa oli paikalla asiantuntijoita, ja siellä oli esillä suunnitelmia sekä paperisessa että sähköisessä muodossa. Ilta-aikaan lasikontin ollessa kiinni oli suunnitelmiin mahdollista tutustua lasikontin ulkopuolelta seiniin kiinnitettyjen esittelyjen kautta.

Tapahtuma oli osa kaupungin 180-vuotissyntymäpäivän kunniaksi järjestettyjä Jyväskylä-päiviä ja osallisuuden kevät -vuodenaikaa. Lasinen ja siirrettävä näyttely- ja tapahtumakontti oli kyseisen vuoden alussa hankittu Jyväskylän kaupungin keskustan kehittämishankkeelle. Muutamaa kuukautta aiemmin konttia oli käytetty myös Jyväskylän vanhan torin ja Lyseon korttelin ideakilpailun näyttelytilana, jossa ihmiset saattoivat tutustua palkittuihin kilpailuehdotuksiin ulkona ydinkeskustassa.

Kokeiluissa käytettyä tapaa jalkautua sinne, missä ihmiset liikkuvat, pidettiin hyvänä. Varsinaisten omien tapahtumien järjestämisen lisäksi Jyväskylän kaupunkisuunnittelussa on aiempia kokemuksia esimerkiksi osallistumisesta erilaisiin ja eri puolelle kaupunkia sijoittuviin, muiden tahojen järjestämiin tapahtumiin.

Teemavuodenaikoihin liittyi myös luentoja ja keskustelutilaisuuksia. Yhtenä esimerkkinä oli avoin keskustelutilaisuus Arkkitehtuuri kotiseutujemme mielenmaisemissa Jyväskylän valtakunnallisilla kotiseutu-päivillä. Tilaisuuteen kutsutut vieraat ja yleisö keskustelivat kotiseudun ja arkkitehtuurin yhtymäpinnoista sekä julkisten tilojen, rakennetun ympäristön ja rakennusperinnön merkityksestä kotiseudun muovautumisessa. Esimerkkien kautta käytiin läpi muun muassa kotiseututunteen ja ympäristön muutoksen kytköksiä sekä arkkitehtuuri- ja kotiseututyön yhteyksiä. Keskustelun kautta sekä kotiseutupäiville muualta tulleet vierailijat että paikalliset saivat uusia näkökulmia kaupunkiympäristöön sekä maistiaisia Keski-Suomen ja Jyväskylän arkkitehtuurista.

Kansalaisopistolla pidetyssä luennossa Kaupunki kehittyy; viheralueet kaupunkisuunnittelussa kerrottiin kaupunkisuunnittelun periaatteista täydennysrakentamisessa sekä siitä, miten samalla suunnittelussa otetaan huomioon viherympäristön suunnittelu ja kehittäminen. Kansalaisopiston luentoja pidetään lähes vuosittain kaupunkiympäristön kehittämiseen liittyvistä aiheista, ja tätä kanavaa pidetään hyvänä ja hedelmällisenä tapana keskustella kaupunkisuunnittelusta.

27

6.5. Digitaalista osallistumista ja viestintää

Kerro kartallaAVOin kaupunkiympäristö -politiikan valmistelun aikana kehitettiin sähköisten osallistumistyökalujen käyttöä erilaisissa kaavoitus- ja suunnitteluhankkeissa. Erityisesti laajeni internetissä toimivan karttakyselytyökalun, Maptionnairen käyttö. Sitä on käytetty yli 20 erilaisessa suunnitteluhankkeessa, joista osassa on järjestetty useampia kyselyitä eri kohderyhmille.

Tämä sähköinen osallistuminen on kohdistunut sekä hankkeiden alkuvaiheeseen keräämällä asukkaiden ja käyttäjien kokemuksia ja kehittämisideoita että myöhempään suunnitteluvaiheeseen, jolloin vastaajat arvioivat tehtyjä suunnitelmia. Työkalua on käytetty esimerkiksi Harjun stadionin asemakaavamuutoksen luonnoksen nähtävilläolon kommentointiin sekä Suuruspään arkkitehtuurikilpailun suunnitelmien äänestykseen ja arviointiin.

Virtuaalitodellisuus ja kaupunkimalli havainnollistamisen välineenäUutena havainnollistamistyökaluna Jyväskylän kaupunki otti käyttöönsä virtuaalitodellisuuden. Ensimmäiset kokeilut asukasilloissa tehtiin lisätyn todellisuuden eli AR-sovellusten avulla, jolloin suunnitteilla oleva rakennus oli mahdollista heijastaa esimerkiksi pöydälle tablet-tietokoneen läpi. Tämän kokeilun jälkeen siirryttiin virtuaalitodellisuuden ja virtuaalilasien käyttöön, joista on myöhemmin tullut käytäntö niin suunnittelun kuin osallistamisen välineenä. Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen vaatii suunnitelmien istuttamista Jyväskylän kaupunkimalliin 3D-aineistona, jolloin ne näyttäytyvät oikeassa mittakaavassa. Suunnitelmaa voi tarkastella muun muassa eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina, jolloin myös suunnitelman luomat varjot näkyvät todenmukaisina.

Ensimmäinen virtuaalilasikokeilu toteutettiin Jyväskylän uuden torin yleissuunnitelman esittelyn yhteydessä. Jyväskylän keskustassa sijainneella pop-up-pisteellä oli mahdollista tutustua torin yleissuunnitelmaan virtuaalilasien avulla. Toinen virtuaalilasikokeilu liittyi Miltonin korttelissa järjestettyyn arkkitehtuurikutsukilpailuun. Kilpailuun saadut neljä suunnitelmaa istutettiin Jyväskylän 3D-kaupunkimalliin, jolloin sekä kilpailun raadin että asukkaiden oli helpompi hahmottaa, miltä suunnitellut rakennukset näyttäisivät ympäristössään.

Näiden kokeilujen jälkeen virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty aina tarpeen vaatiessa. Asukkailta saatu palaute on ollut pelkästään myönteistä. Lisäksi useista kaupunkimalliin istutetuista suunnitelmista on tehty videoita Jyväskylän kaupunkiympäristön Youtube-kanavalle. Videot kuvaavat samaa näkymää kuin virtuaalilasit, ja ne toimivat hyvänä havainnollistamisvälineenä virtuaalilasien rinnalla. Videoita on myös ollut

28

helppo hyödyntää kaupungin viestinnässä ja ne palvelevat myös niitä asukkaita, jotka eivät pääse tilaisuuksiin virtuaalilaseja kokeilemaan.

Lisäksi kokeiluun on otettu internetissä toimiva kaupunkimallisovellus, jonka avulla asukkaat voivat jopa laatia omia ehdotuksiaan kaupungin kehittämiseksi. Sovellusta on testattu muun muassa Jyväskylän LastenParlamentin suuristunnossa, Kuntatekniikan päivien yhteydessä pidetyssä osaajakilpailussa sekä muutamassa asemakaavahankkeessa.

Kuva: Kaisa Ristimella

Kuva: Kaisa Ristimella

Virtuaalilasit käytössä uuden torin suunnittelussa.

Kaupunkisuunnittelu sosiaalisessa mediassaJyväskylän kaupunkisuunnittelussa otettiin käyttöön sosiaalisen median kanavia vuorovaikutussuunnittelijan palkkaamisen myötä. Kaupunkisuunnittelun resurssit ja kohderyhmät huomioiden kanaviksi valittiin Facebook ja Twitter. Nykyisin nimellä Jyväskylän kaupunkiympäristö toimivat kanavat ovat laajentuneet käsittelemään kaikkea kaupunkiympäristöön liittyvää suunnittelua ja rakentamista yhdyskuntasuunnittelusta ja asemakaavoituksesta katujen ja viheralueiden toteuttamiseen.

Osallisuuden näkökulmasta sosiaalisen median kanavia on hyödynnetty muun muassa vireillä olevista suunnitelmista viestimiseen sekä havainnekuvien ja 3D-videoiden jakamiseen. Lisäksi erilaisten kyselyjen, kampanjoiden ja tilaisuuskutsujen levittäminen sosiaalisen median kanavissa on ollut helppoa ja tavoittanut pääkohderyhmät hyvin. Jyväskylässä on kokeiltu myös maksullista Facebook-mainontaa onnistunein tuloksin.

Sosiaalinen media tarjoaa vuorovaikutteisen alustan, jolloin asukkaiden on helppo kysyä, antaa palautetta tai kommentoida suunnitelmia. Lisäksi sosiaalisessa mediassa julkaistut ja jaetut videot voivat muodostua viraaleiksi ja herättää laajempaa kiinnostusta. Esimerkiksi kaupunkisuunnittelun asukasraatiin hakeneista lähes puolet nimesi juuri sosiaalisen median tärkeimmäksi kiinnostuksen herättäjäksi raatiin hakemiselle.

Seuraa kaupunkisuunnittelua somessaTwitter: @JKL_kaupsuFacebook: @jklkaupunkiymparisto

Hiomaton timantti? – alueille oma identiteettistrategia Mistä lähtökohdista ja reunaehdoista täydennysrakentamisaluetta suunnitellaan? Tähän kysymykseen vastaukseksi ideoitiin identiteettistrategiaa alueen arvojen ja identiteetin kartoittamiseksi. Identiteettistrategia laadittaisiin täydennysrakennettavalle alueelle. Sen avulla kartoitettaisiin olemassa olevasta ympäristöstä ja rakennuksista ne piirteen ja elementit, joita uusien ympäristöjen ja rakennusten toteutuksessa tulisi ottaa huomioon.

30

6.6. Uudella suunnittelulla parempaan tulokseenLaatukäsikirja – mitä se laatu oikein on?

Jyväskylän kaupunki laati ensimmäisen laatukäsikirjan Kankaan alueelle vuonna 2017. Laatuaapisen nimellä kulkeva ohje linjaa Kankaan suunnittelun ja toteutuksen laatuvaatimuksista. Se koskettaa niin arkkitehtuuria kuin ympäristön suunnittelua kokonaisuutena sisältäen ohjeistuksia niin katujen, viheralueiden, yhteispihojen kuin esimerkiksi valaistuksen periaatteista. Laatuaapisen toteutumista ohjaa ja valvoo Kankaan laaturyhmä. Myös ydinkeskustan alueen laatukäsikirjan laatiminen on käynnistynyt vuonna 2019.

Laatukäsikirjojen tarkoituksena on huolehtia yhdenmukaisista linjoista useissa eri osissa toteutuvan laajan alueen suunnittelussa ja rakentamisessa. Ne parantavat alueiden toteutuksen laatua avaamalla, mitä laatu tarkoittaa kyseisellä alueella. Ne toimivat tietopakettina, jonka avulla alueen kanssa tekemisessä olevat toimijat saavat ohjeita ja yksiselitteisiä työkaluja. Laatukäsikirja tarjoaa myös alueesta muuten kiinnostuneille katsauksen alueen arvoihin ja teemoihin. Mukana on niin suunnittelua ja toteutusta velvoittavia kuin ohjaavia linjauksia.

Kuva: Ari Heinonen

31

Kehittyvä Kangas.

Jyväskylän kaupungin metsäohjelma (2018) luotiin vuorovaikutteista neuvottelumenetelmää hyödyntäen. Ennen tätä toteutettiin erityinen alkukartoitus, jonka pohjalta todettiin, että metsäohjelma on tarpeen laatia.

Vuorovaikutteinen neuvottelumenettely perustuu menetelmään, jonka on tuonut Yhdysvalloista Suomeen Akordi Oy. Akordi Oy toimi metsäohjelman laadinnassa ulkopuolisena fasilitoijana. Osin jopa hieman kiristyneessä ilmapiirissä läpiviety prosessi tarvitsi tuekseen puolueettoman tahon, jonka soveltamilla erityisillä ryhmätyömenetelmillä saatiin prosessin eri vaiheet toteutettua yhteistyön hengessä.

Vuorovaikutteisen neuvottelumenetelmän toimintamalli koostui kuudesta eri vaiheesta. Alkukartoituksessa arvioitiin ensin lähtökohtia ja onnistumisen mahdollisuuksia. Metsäohjelman yhteistyössä laatinut yhteistyöryhmä aloitti työskentelynsä prosessin toisesta vaiheesta, jossa tehtiin muun muassa tavoitteet, pelisäännöt ja päätöksenteon periaatteet sisällään pitänyt työsuunnitelma.

Neuvottelemalla uutta metsäohjelmaa

Metsäohjelman yhteistyöryhmä maastossa.

Mervi Vallinkoski

32

Kolmas ja varsin pitkä vaihe oli tietopohjavaihe, jossa läpikäytiin metsien hoitoon ja käyttöön liittyvä faktoja ja ratkaistavia asioita. Tässä vaiheessa järjestettiin useita tapaamisia, joissa käytiin asioita läpi, sekä toteutettiin tietopohjaseminaari ja asukaskysely. Neljännessä vaiheessa prosessia etsittiin yhteisiä etuja ja viidennessä muotoiltiin ratkaisuja. Neljäs ja viides vaihe eivät selkeästi eronneet toisistaan, vaan ne muodostivat yhden pitkän ”raportin kirjoitusvaiheen”, jossa yhdessä muotoiltiin lopullisen metsäohjelman sisältöä periaatteineen ja toimenpidesuunnitelmineen. Kuudentena vaiheena menetelmässä on toteutus ja oppiminen, joka pitää sisällään metsäohjelman valmistumisen jälkeisen ajan muun muassa seurantoineen ja arviointeineen.

Metsäohjelman laadinta kesti kaikkinensa arvokartoituksen käynnistymisestä laskien noin kaksi vuotta. Yhteistyöryhmään kuului 15 henkilöä, joista osa vaihtui prosessin kuluessa. Yhteistyöryhmä tapasi prosessin aikana 18 kertaa ja toteutti myös pari maastokäyntiä. Metsäohjelma hyväksyttiin kaupunkirakennelautakunnassa kesäkuussa 2018.

Metsäohjelman laatiminen tällaisella menettelyllä oli raskas prosessi. Se kuitenkin takasi lopputuloksen, johon kaikki yhteistyöryhmän jäsenet voivat sitoutua. Menettelyssä näkemysten yhteensovittamista tehtiin konsensuksen hengessä. Ratkaisuja muotoiltiin yhdessä niin kauan, kunnes kaikki osapuolet saattoivat olla niihin ainakin pääosin tyytyväisiä.

Vuorovaikutteinen neuvottelumenettely sopii hyvin tilanteisiin, jossa on läpivietävänä monisyinen ohjelmatyyppinen prosessi ja jossa itse aihepiiriin liittyy ristiriitaisia näkemyksiä ja jopa konfliktitilanteiden uhka. Menetelmän soveltaminen tällaisena prosessina ei tule kestonsa vuoksi kysymykseen kovin usein. Mielenkiintoista on jatkossa pohtia, voitaisiinko menetelmää soveltaa esimerkiksi maankäytön suunnitteluprosessissa typistettynä versiona.

www.jyvaskyla.fi/ymparisto/metsaohjelma

33

Luontopohjaisia ratkaisuja Tourujoen valuma-alueella

Jyväskylän kaupunki oli mukana Ympäristöministeriön rahoittamassa hallituksen kärkihankkeessa, jossa tavoitteena oli Tourujoen valuma-alueen vesien tilan parantaminen. Hankeaika oli vuosina 2017–2018.

Tavoitteena oli suunnitella, rakentaa ja seurata luontopohjaisiin ratkaisuihin perustuvia hankkeita, joilla saavutetaan monitoiminnallisia hyötyjä ja vastataan ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin. Mukana oli useita osaprojekteja, joiden yhteisenä tavoitteena oli veden hallintaan ja laatuun liittyvien haasteiden ratkaiseminen sinivihreän infrastruktuurin keinoin.

Kuva: Ramboll Oy

Havainnekuva Puutarhakadun Green Street -ratkaisusta.

34

Hankkeet olivat: Tourujoen kunnostuksen suunnittelu, Autiojoen ennallistamisen esiselvitys, Savulahden hulevesirakenteiden suunnittelu ja rakentaminen, Puutarhakadun Green Street -ratkaisun suunnittelu ja rakentaminen, Kankaan hulevesikanavan suunnittelu ja rakentaminen sekä Eerolanpuron kaupunkikosteikon seuranta.

Hankkeessa kokeiltiin uudentyyppisiä viherrakentamisen keinoihin perustuvia ratkaisuja erityisesti hulevesien hallinnassa. Saadut kokemukset ja myös konkreettiset seurantatulokset vahvistavat näkemystä, että luontopohjaiset ratkaisut ovat monia hyötyjä tuottava tapa vastata kaupunkiympäristön suunnittelukysymyksiin kestävällä tavalla.

Kuva: Ramboll Oy

35

Jyväskylän Sydän – kulttuurikortteleiden suunnittelu

Kestävän liikkumisen suunnittelua KukkulallaKukkulan alue on yksi Jyväskylän neljästä kaupunkikehitysalustasta. Se rakentuu sairaalanmäen alueelle, jossa uuden sairaalan valmistumisen myötä vuonna 2020 vapautuu laajoja alueita terveyteen ja hyvinvointiin keskittyvän kokonaisuuden kehittämiselle. Suunnittelun taustalle on laadittu Jyväskylässä ensimmäinen alueellinen kestävän liikkumisen suunnitelma.

Kukkulan alueelle halutaan luoda hyvät edellytykset kestäville kulkutavoille, joihin alueen sijainti lähellä keskustaa sekä hyvä joukkoliikenteen palvelutaso luovat erinomaiset mahdollisuudet.

Kestävän liikkumisen suunnitelmassa analysoitiin alueelle laadittua alustavaa maankäytön suunnitelmaa sekä tuotiin esille jatkosuunnittelussa huomioon otettavia tavoitteita. Niitä olivat muun muassa jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien sujuvuus, joukkoliikenteen toimintaedellytysten kehittäminen, pyöräpysäköinnin riittävyys ja korkeatasoisuus, liikenneturvallisuuskysymykset, joustava pysäköintinormi ja keskitetty pysäköinti sekä uusien liikkumispalveluiden käyttöönotto.

Jyväskylän Sydän -projektissa on kunnianhimoisesti yhdistetty kulttuuri-investointien ja kaupunkikeskustan kehittämistä kaupunkisuunnitteluun. Vuonna 2018 käynnistynyt projekti tuottaa suunnitelman, kuinka taide ja kulttuuri uudistavat kaupunkikeskustaa 2020-luvulla. Siinä on laajasti mukana kaupungin omien kulttuuritoimijoiden lisäksi monitoimijaista yhteistyötä esimerkiksi ammattitaiteilijoiden, yritysten ja pelialan toimijoiden kanssa.

Projektissa on haettu uutta innovatiivista tapaa ratkoa kulttuurilaitosten tilatarpeita. Ajatuksena on, että osa kulttuurilaitoksista siirtyisi saman katon alle. Yhdistämällä tähän vielä vapaiden taiteilijoiden sekä järjestöjen tiloja, saadaan Suomessa ennen näkemättömiä ratkaisuja. Loppujen lopuksi tarkoituksena on ohjata kaupungin tulevat kulttuuritilainvestoinnit parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun.

www.jyvaskyla.fi/jyvaskylansydan

36

Tuleva rohkea kokeilu? - keskustan ilmiöosallisuusIlmiöosallisuuskokeilun ideana on, että esimerkiksi asukasraatityyppisellä tavalla asukkaat osallistuisivat pitkäjänteisesti keskustan kehittämisen kysymyksiin. Ajatuksena olisi suunnitteluvaiheen osallistumisen lisäksi pohtia eri tahojen kanssa myös toteutumisvaiheen ja sen jälkeisen käyttövaiheen ratkaisuja. Ongelmana kokeilussa on kaupunkisuunnittelun aikajänne, joilloin voi olla haastavaa saada osallistujia sitoutumaan pitkiin prosesseihin.

37

7. Tulevat toimenpiteetAVOin kaupunkiympäristö -politiikan periaatteiden vaalimiseksi olemme luoneet konkreettisia toimintatapoja ja toimenpiteitä. Niitä päivitetään vuosittain. Toimenpiteet on luotu ja niihin on sitouduttu yhteistyössä yli kaupunkiorganisaation yksikkörajojen. Niitä on kolmenlaisia:

1. Toimintatavat – olemme kokeilleet ja pidämme kiinni2. Toimenpiteet – toteutamme lähivuosina3. Uudet ideat – jätämme ajatuksen hautumaan

Aaltojen lailla rakennamme kaupunkiympäristöä ihmisläheiseen mittakaavaan, otamme huomioon maiseman ja historian arvot uudisrakentamisessa sekä teemme laadusta ymmärrettävää.Toimintatavat, joita olemme kokeilleet ja joista pidämme kiinni• Kehitämme liikuntapaikoista kaupungin toimialojen yhteistyönä kaupunkilaisille viihtyisiä kohtauspaikkoja muun muassa Kortepohjassa, Lohikoskella, Halssilassa sekä Länsi-Palokassa.• Hyödynnämme virtuaalisia kaupunkimalleja suunnitteluratkaisujen arvioinnissa ja esittämisessä kaikissa merkittävissä hankkeissa.• Laajennamme prosenttikulttuuriperiaatetta myös Kankaan ulkopuolelle.• Olemme jatkossakin avoimia edistämään puurakentamisen uusia hankkeita Puukuokan ja Kuokkalan Kalonin jalanjäljissä.• Kehitämme Kehä Vihreää ihmisiä lähellä olevana, tiivistyvän kaupungin lähivirkistysalueena esimerkiksi opastuksen, taiteen ja orientoivien elementtien avulla. Jatkamme Kehä Vihreän teemallisia kävelyitä ja tapahtumia.

Kuokkalan palkittu Puukuokka.

Kuva: Touho Häkkinen

38

Toimenpiteet, jotka toteutamme lähivuosina• Laadimme keskustaan korkean rakentamisen vision. • Tuemme esitystä saada Alvar Aallon rakennusperintöä Unescon maailmanperintölistalle.• Laadimme keskustaan laatukäsikirjan, joka linjaa keskustan kaupunkiympäristön kehittämistä. Se ohjaa niin katujen, viheralueiden kuin pihojen suunnittelua ja määrittää, mitä niiden laatu on keskustan osalta.• Haemme keskusta-alueelle uusia suunnitteluratkaisuja, joissa yhdistetään uutta vanhaan aiempaa rohkeammin.• Teetämme maisemasuunnittelun opinnäytetyön siitä, miten rakennusjärjestystä voisi kehittää pihojen laadun ja toiminnallisuuden sekä erityisesti luontopohjaisten ratkaisujen käytön osalta.

Uudet ideat, jotka jätämme hautumaan• Tarkistamme kaupungin tontinluovutusehtoja laatuvaatimusten osalta.• Laadimme lasten arkkitehtuurikartan, joka on suunnattu lapsille sekä lapsiperheille ja joka esittelee Jyväskylän arkkitehtuuria mobiilisti tai paperisena.• Palkkaamme maisema-arkkitehdin rakennusvalvontaan huolehtimaan riittävästä osaamisesta piha- ja rakennushankkeiden suunnittelussa. • Laadimme suojelustrategian rakennetun kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja yhteensovittamiseksi seuraavan koko kaupunkia koskevan yleiskaavan yhteydessä.

39

Viihtyisäksi koko kylän voimin pääsemme luontopohjaisin ratkaisuin, ihmisiä liikuttavilla ja hyvinvointia luovilla ympäristöillä sekä avaamalla kaupunkisuunnittelua asukkaille.

Toimintatavat, joita olemme kokeilleet ja joista pidämme kiinni• Hyödymme monipuolisesti digitaalisia osallistumistyökaluja suunnitteluhankkeissa ja tilaisuuksissa.• Järjestämme kaikille kolmasluokkalaisille vierailun Alvar Aalto -museolla.• Kerromme aktiivisesti kaupunkiympäristöstä, arkkitehtuurista ja vihreistä ratkaisuista eri alustoilla, esimerkiksi alan julkaisuissa, tapahtumissa ja blogeissa.• Kehitämme koulujen ja päiväkotien lähistöjä oppimisympäristöinä myös luontopohjaisia ratkaisuja hyödyntämällä. • Kehitämme ulkoilureittien elämyksellisyyttä, esimerkkinä Ladunmajan reitin erikoisvalaistuksen toteutus.• Hoidamme lähimetsiä vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa luonnon monimuotoisuus, maisema- ja suojavaikutukset sekä turvallisuus huomioiden.• Hoidamme ulkoilu- ja virkistysmetsiä siten, että ne tarjoavat jatkossakin hyvät mahdollisuudet monipuoliselle virkistyskäytölle.

Kuva: Tero Takalo-Eskola

40

Toimenpiteet, jotka toteutamme lähivuosina • Laadimme virkistysreittien toimenpideohjelman.• Sovellamme Green Street -periaatetta muun muassa Puistokadulla, Puistotorin puistossa ja muualla keskusta-alueella. Selvitämme myös mahdollisuuksia houkutella yksityisiä kiinteistöjä luontopohjaisten ratkaisujen käyttöön. • Teemme yhteistyötä Alvar Aalto -kouluverkoston ja Jyväskylän Alvar Aalto -kouluksi nimetyn Säynätsalon yhtenäiskoulun kanssa.• Teetämme maisemasuunnittelun opinnäytetyön leikkipuistojen kehittämisestä eri ikäisiä käyttäjiä palvelevina alueina. • Suunnittelemme ja toteutamme pyöräbaanoja kiinnostavina kaupunkiympäristöinä.• Kehitämme Laajavuorta elämyksellisenä liikunta- ja virkistyspaikkana.• Tiivistämme yhteistyötä kaupunkisuunnittelun, kulttuuripalveluiden ja Alvar Aalto -museon kesken kulttuuriperintöpäivien, Alvar Aallon viikon ja Alvar Aallon syntymäpäivän tapahtumien ja viestinnän järjestämiseksi.• Toteutamme vihertehokkuus-pilottien toisen vaiheen Savulahdessa. Asemakaavan yhteydessä laadimme mallipihoja, joiden kautta voidaan arvioida alueelle sopivaa vihertehokkuutta. Perehdymme myös muiden kaupunkien vihertehokkuus-työkaluihin, minkä pohjalta linjaamme, millaista työkalua kehitämme käyttöömme.• Laadimme viherpalveluiden kunnossapito-ohjelman, joka huomio kestävän kehityksen, osallistumisen mahdollisuudet, luonnon monimuotoisuuden ja resurssiviisauden.

Uudet ideat, jotka jätämme hautumaan• Toteutamme Tuomiojärven yhtenäisen rantaraitin osana Kehä Sinisten reittejä aloittaen Haukanniemen reittien kehittämisestä. • Laadimme rakentajille suunnattuja infokortteja hulevesien käsittelystä tonteilla ja pihoilla.• Laadimme viheralueverkoston strategisen suunnitelman, jossa tarkoituksena monitoiminnallisen vihreän infrastruktuurin huomioon ottaminen koko maankäytön läpäisevänä periaatteena. Suunnitelman pohjalle laadimme koko kaupungin tasoisen ekosysteemipalvelutarkastelun.• Selvitämme mahdollisuudet perustaa Jyväskylään kansallinen kaupunkipuisto.

41

Oppien, tehden, unelmoiden luomme tulevaisuutta rohkeilla kilpailuilla ja kunnianhimoisilla kokeiluilla, ideoimalla yhdessä ja kannustamalla toisiamme parempaan.Toimintatavat, joita olemme kokeilleet ja joista pidämme kiinni• Luovutamme vuosittain AVOin kaupunkiympäristö -tunnustuksen, jolla nostamme esiin onnistuneita esimerkkejä viihtyisästä kaupunkiympäristöstä.• Järjestämme vuosittain Jyväskylän rakennusalan yhteistyöfoorumin kaupungin suunnittelua ja rakentamisesta toteuttaville tahoille.• Jatkamme kaupungin omistamien yksityisten päiväkotitonttien luovuttamista pääosin kilpailumenettelyllä.• Jatkamme Lähipolut kuntoon -toimintamallia, jolla kannustamme asukkaita ja yhdistyksiä kunnostamaan tärkeitä lähipolkuja.• Järjestämme tontinluovutuskilpailuja kohteissa, joissa haluamme kiinnittää rakentamisen, asumisen tai viherympäristöjen laatuun erityistä huomiota.• Järjestämme vähintään yhden arkkitehtuuri- tai suunnittelukilpailun vuosittain. Ne voivat olla myös maisema-arkkitehtuurikilpailuja.

42

Toimenpiteet, jotka toteutamme lähivuosina• Kehitämme edelleen 3D-kaupunkitietomallia suunnittelua varten.• Kehitämme kaupunkisuunnittelun kilpailukäytäntöjä seuraavissa suunnittelukilpailuissa siten, että yhteiskehittely, kokeilukulttuuri ja jaettu ideointi ovat entistä vahvemmin läsnä.• Kokeilemme kevyillä kaavamääräyksillä kaavoitettuja asuinkorttelialueita erilaisissa kohteissa.• Jatkamme monikumppanuuskaavoituksen toimintamallin kehittämistä Kuokkalan Kalonin suunnitteluhankkeessa.• Käytämme moniammatillisuutta yhtenä hankintojen ja kilpailujen arviointiperusteena tai vaatimuksena.• Arvioimme viime vuosien koulusuunnitteluhankkeiden toteutusta erityisesti nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseksi ja jaamme oppeja muiden kaupunkien kanssa.

Uudet ideat, jotka jätämme hautumaan• Valitsemme tulevan kaavoituskohteen Ilmastoviisas kaupunginosa -pilotiksi, jossa pohdimme erityisesti keinoja ilmastoviisauden edistämiseksi. • Laadimme yksityisen maanomistajan asemakaavamuutoshankkeisiin oppaan, jossa kerromme, millaisin periaattein teemme kiinteistökehitystä yhdessä yksityisten tahojen kanssa.• Laadimme käsikirjan asukkaiden ja yhdistysten omalle aktiivisuudelle kaupunkiympäristön viihtyisyyden edistämisessä. Käsikirja pitää sisällään ohjeistusta lupa-asioihin ja linjauksia kaupungin tuesta.• Arvioimme suunnittelukilpailujen tavoitteita suhteessa toteutumaan esimerkiksi opinnäytetyönä.

Kuva: Ilona Leikas

43

Jyväskylän kaupunki on paikallisen arkkitehtuuripolitiikan ja viherpolitiikan edelläkävijä. Politiikka (policy) on ajattelua,

vuorovaikutusta, johtopäätöksiä, suunnan näyttämistä, linjakasta toimintaa ja oppimista.

Kokeilujen kautta muotoiltu AVOin kaupunkiympäristö -politiikka vahvistaa ja uudistaa edelläkävijänä linjauksia ja

toimintatapoja. Tulevina vuosina toteutamme uusia kokeiluja ja toimenpiteitä.

44

Yhdessä luomme tulevaisuuden Jyväskylää – arvoja,

ympäristöä ja ihmistä kunnioittaen.

45

46

AVOin kaupunkiympäristö -politiikan teemat ja periaatteet hyväksyttiin Jyväskylän kaupunginvaltuustossa 30.9.2019.

Lisätietoja löydät osoitteessa www.jyvaskyla.fi/avoinkaupunkiymparisto

AALTOJEN LAILLA

VIIHTYISÄKSI KOKO KYLÄN VOIMIN

OPPIEN, TEHDEN, UNELMOIDEN