Jyväskylän yliopiston metsäkurssi 2.9.2016 Ari Nikkola

Yliopiston metsäkurssi Metsien hoito, suojelu ja

virkistyskäyttö

Ari NikkolaRahoitus- ja tarkastuspäällikköSuomen metsäkeskus, läntinen palvelualue

Perjantai 2.9.2016• Metsävarat ja niiden kehitys• Metsien omistus ja sen muutossuunnat• Metsäteollisuus• Metsätalouden organisaatiot• Metsäohjelmat

Luettavaa: Metsäteollisuus ry (www.metsateollisuus.fi) tilastosivut Kansallinen metsästrategia 2025, METSO-ohjelman(www.mmm.fi)

1.9.2016 Suomen metsäkeskus 3

http://www.metry.fi/

1. Metsävarat

Lähde: LUKE Suomen metsäkeskus 4

Metsätalousmaata 26 milj. ha, josta metsämaata 20 milj. haMetsätalouden termit:• Metsämaa = kasvu yli 1 m³/ha/v• Kitumaa = kasvu 0,1 – 1 m³/ha/v• Joutomaa alle 0,1 m³/ha/v (= aukea ja puuton)

LUKE Suomen metsäkeskus 5

0

500

1 000

1 500

2 000

2 500

1921-24 36-38 1944 51-53 60-63 64-70 71-76 77-84 86-94 96-2003 2009-16

Milj. m3

Mänty Kuusi Lehtipuu

• Puuston kokonaismäärä 2300 milj. m3 ja kasvu 104 milj. m3 vuodessa suojelualueet mukaan lukien. Kysymys: Paljonko suojelualueita on? • Metsät mäntyvaltaistuvat läpi koko Suomen, myös lehtipuun määrä kasvaa• Valtakunnan metsien inventointi (VMI) tehty ensimmäisen kerran 1921-24. Inventoinnista vastaa luonnonvarakeskus (LUKE), ennen metsäntutkimuslaitos (Metla)• Suomella maailman pisin tarkka seuranta metsävarojen kehityksestä


• Kokonaispuusto 2,3 miljardia kuutiometriä• Puulajeja vähän verrattuna vastaaviin ilmastoalueisiin P-Amerikassa. Miksi? • Etelä-Suomessa pääpuulaji kuusi, koko Suomessa mänty• Koivuista hieskoivu rauduskoivua yleisempi, viljelymetsissä rauduskoivu


• Teollisuuden raakapuu = sellun, paperin ja sahatavaran valmistukseen hakattu puu• Termi ”kestävät hakkuumahdollisuudet”• Kysymys: Mikä kiihdyttää kasvua?

0

20

40

60

80

100

120

1990 92 94 96 98 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024

milj. m3

Metsien kasvu

Kestävät hakkuumahdollisuudet

Tuontipuu

Metsävarat mahdollistavat puun käytön lisäyksen

Suomen metsäkeskus 8

Metsää yltäkylläisesti.

Poltto- ja pienpuuta huomattavan runsaasti, puutetta tukkipuista.

Pienpuuta runsaasti, tukkipuita niukasti.

Poltto- ja pienpuuta riittävästi kotitarpeiksi, puutetta tukkipuista.

Poltto- ja pienpuuta niukasti, puutetta tukkipuista.

Metsän puute yleinen.

Suomen metsät 1850. G.W.Gylden.

Puusta oli 1800-luvulla huutava pula

2. Metsien omistus


• Maailman metsät ovat pääosin (80-90%) julkisessa omistuksessa› Venäjä 100% (valtio)› Kanada 93 % (osavaltiot)

• Euroopassa yksityisellä omistuksella pitkät perinteet› Ranska 74%› Ruotsi 76%› Saksa 44 %› Puola 17%› Viro 43% (palautettu itsenäistymisen jälkeen) › Suomi 60% (metsämaasta)


Yksityiset henkilöt omistavat valtaosan Suomen metsistä

• Etelässä metsät pääosin yksityisomistuksessa, valtion metsät Pohjois-Suomessa

• Suomessa on 345 000 yksityistä metsälöä, keskikoko 30 ha. Metsälö = yhden omistajan metsäkiinteistö(t)

• Metsää omistaa yksin tai yhdessä n. 735 000 henkilöä• Hyvin suuria tiloja vähän, viidesosa metsänomistajista

omistaa kuitenkin puolet yksityismetsistä• Metsänomistajien keski-ikä 60-vuotta, omistajista ¾

miehiä ja ¼ naisia• Valtaosa asuu (vielä) tilallaan tai sen läheisyydessä


Yksityiset omistavat puustoisempia ja paremmin kasvavia metsiä kuin valtio


Maatalousyrittäjien osuus omistajista pienenee koko ajan


Metsänomistuksen muutos

• Metsät siirtyvät useimmiten perinnön tai sukulaiskaupan kautta, uusi omistaja useimmiten koulutettu kaupunkilainen

• Pieniä tiloja (alle 15 ha) lisää – perinnönjako• Isoja tiloja (yli 100 ha) lisää – ostot• Metsänomistajien tavoitteet monimuotoistuvat.

Valtaosa ns. monitavoitteellisia eli halutaan tuloja, virkistystä ja vaalitaan myös luontoarvoja

• Metsänomistajille metsätyöt ovat keskeinen virkistyskäytön muoto

• Metsän omistamisesta ei haluta luopua, vaikka osaamista ja aikaa metsäasioille vähän

• Etäisyys kasvaa, oman työn mahdollisuus vähenee• Metsäpoliittisena tavoitteena on suurentaa metsätilojen

kokoa – yrittäjämäinen toiminta


Metsien käytön ohjaus

• Metsät pääosin yksityistä omaisuutta, metsänomistajien omat tavoitteet› Omaisuuden suoja Suomessa vahva› Kysymys: Missä määrin valtiolla on oikeus puuttua yksityisen

omaisuuden käyttöön?• Julkinen ohjaus – suunta pois tiukasta lakiohjauksesta

› Lainsäädäntö (metsälaki, maankäyttö ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki yms.)

› Tuet ja kannustimet› Informaatio-ohjaus

› Suositukset, ohjeet, koulutus, viestintä…• Puumarkkinat – puun kysyntä ja hinta• Metsäsertifiointi • Politiikkaohjelmat (esim. energia, ilmasto, ympäristö)• Kansainväliset tavoitteet ja sitoumukset


• Metsäomaisuuden arvo metsänomistajalle, esimerkkimaakunta Keski-Suomi

› Keskimääräinen omistuskoko 35 hehtaaria› Metsätilan markkina-arvo keskimääräisellä puustolla 120 000 –

140 000 euroa. › Keskimääräinen bruttotulo n. 5000 €/v› Pääomaveroprosentti 30 - 32%, kulujen vähennyksen jälkeen. › Menojen osuus keskimäärin 15 % bruttotuloista› Sijoitetun pääoman tuotto noin 3 - 4%

3. Metsäteollisuus Suomessa


• Viennin arvo yhteensä 52,4 mrd euroa• Metsäteollisuuden osuus 20% pysynyt samana lähes 10 vuotta, pari viime vuonna hieman kasvanut.


• Suomessa (v. 2012) 23 paperitehdasta, 13 kartonkitehdasta, 15 sellutehdasta, 18 mekaanisen massan tai puolisellun valmistajaa ja 170 teollista sahaa, 11 puulevytehdasta, 65 puusepänteollisuuden teollisuuslaitosta. (v. 2014)› Viime vuosina useita puun käyttöä lisääviä investointeja, täysin uusia

tehtaita MetsäGroup Äänekosken biotuotetehdas.• Teollisuus ostaa puuta yksityisiltä metsänomistajilta vuodessa 1500

– 2000 miljoonalla eurolla› Verotuotto valtiolle 300 – 400 miljoonaa euroa (arvio)

• Metsäteollisuus työllistää suoraan yli 50 000 henkilöä. › Määrä puolittunut 20 vuodessa › Metsäteollisuuden työllistävät kerrannaisvaikutukset erittäin suuret, vrt.

Äänekosken uusi biotuotetehdasinvestointi• Paperiteollisuuden tuotannosta viedään 90% (= 5% koko maailman

paperintuotannosta) ja sahateollisuuden 60%• Metsätalous (hallinto, puunhankinta) työllistää suoraan noin 23 000

henkilöä. › Puunkorjuun koneellistamisaste lähes 100 % - työvoiman määrä vakaa

Suomen tärkeimmät viestituotteet

Tulli Suomen metsäkeskus 18

Paperi ja kartonki 7,0 mrd. EUR

1.Selluloosa 1,8 mrd. EUR4.

2. Dieselpolttoaineet3,4 mrd. EUR

Sahatavara 1,6 mrd. EUR6.

3. Ruostumattomatteräslevyt2,5 mrd. EUR

5. Moottoriajoneuvot henkilökuljetuksiin 1,7 mrd. EUR

Metsäteollisuuden viennin arvo 1970 - 2014

Tulli Suomen metsäkeskus 19

2

4

6

8

10

12

14 Mrd. EUR

Nousu v. 1970 – 2000 perustui panostukseen pitkälle jalostettujen paperituotteiden tuotantoon ja tehokkaisiin teollisuusintegraatteihin. Paperiin uskottiin liian pitkään.

Massa ja paperiteollisuuden vesistökuormitus


0

2

4

6

8

10

12

14

16

0

100

200

300

400

500

600

1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010

Kiintoainepäästö Biologinen hapenkulutus (BOD7)Paperi ja kartongin tuotanto Sellun tuotanto

Päästö 1000 t/v Tuotanto milj. t/v

LÄHDE: Metsäteollisuus ry

Puun kulku metsästä tehtaalle Suomessa 2011 (milj.m3)

4.6.2012

Puuston kasvu104

Kokonais-poistuma

71

Hakkuu-Kertymä

58

Markkina-Puu53

Hakkuutähde jaLuonnonpoistuma

13

Polttopuu5

Tuonti-puu ja hake

9

Massa- jaPaperiteollisuus

38+8

Puustopääoman kasvu 20 milj. m3

71 53

8

9

TeollisuudenRaakapuu

62

Puutuoteteollisuus24

Hake ja puru8

LÄHDE: Metsäteollisuus, Metla


› Maa- ja metsätalousministeriö, MMM› Metsävarojen käytön ohjaus, lainsäädännön valmistelu,

budjettivarat› Suomen metsäkeskuksen tulosohjaus

› Suomen metsäkeskus, SMK› Valtionapulaitos, rahoitus pääosin valtion budjetista, ei

liiketoimintaa› Metsäalan elinkeinojen ja metsävarojen kestävän käytön

edistäminen› Lain valvonta ja rahoituspäätökset (kestävän metsätalouden

rahoituslaki eli KEMERA).› Metsävaratietojen keruu, metsävaratietokannan ylläpito ja

metsävaratiedon hyödyntämisen kehittäminen, mm Metsään.fi –asiointipalvelu.

4. Metsätalouden organisaatiot


› Metsänhoitoyhdistykset› Metsänomistajien muodostamia yhdistyksiä› Kattavat koko maan, tällä hetkellä 76 yhdistystä› Metsänomistajien edunvalvonta ja jäsenten metsien käytön

edistäminen› Neuvonta ja työapu metsien hoidossa ja puukaupassa› Puunkorjuupalvelut ja työpalvelut

› Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto, MTK› Metsänomistajien edunvalvonta› Edunvalvonta Brysselissä

› Puuta ostavat metsäteollisuusyritykset › UPM, StoraEnso ja MetsäGroup ovat kolme suurinta› Puun oston lisäksi kattavasti metsien hoitoon liittyvät palvelut

› Paljon pieniä metsäalan palveluyrityksiä› Toimivat yleensä isompien puunostajien tai yhdistysten

kumppaneina

5. Metsäpolitiikka ja ohjelmat


• Metsälaki 1996, uudistettu 2014: metsien kestävä hoito ja käyttö1. Taloudellinen kestävyys2. Ekologinen kestävyys3. Sosiaalinen kestävyys

• Kansallinen metsästrategia 20251. Kasvua, uutta liiketoimintaa – hakkuiden lisäystavoite 15 milj. m³/v2. Metsäalan kilpailukyky3. Metsien aktiivinen ja monipuolinen hyödyntäminen

› Sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät, puun markkinoille tulo, metsätilojen sukupolvenvaihdokset, metsien luonnonhoito

• Metsäkeskusalueilla (maakunnissa) alueellinen metsäohjelma› Laaditaan metsäkeskuksen johdolla yhteistyössä eri

metsänkäyttäjäryhmien ja sidosryhmien kanssa• METSO – Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma

› Metsien vapaaehtoinen suojelu• Vesien hoidon toimenpideohjelmat (EU:n vesipuitedirektiivi)• Yms.

Jyväskylän yliopiston metsäkurssi 2.9.2016 Ari Nikkola

Education

Transcript of Jyväskylän yliopiston metsäkurssi 2.9.2016 Ari Nikkola