Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2009

Jyvälän Setlementti ry:nsosiaalinen tilinpäätös

2009

2

Tämä sosiaalinen tilinpäätös on tuotettu osana NÄKY-hanketta (Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke, 2008–2011). NÄKY-hanke on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kehittämishanke, jota Jyvälän Setlementti ry Jyväskylästä hallinnoi. Hankkeen tavoitteena on tuoda setlementeissä tehtävän työn näkymättömät tulokset näkyviksi. Vuonna 2008 hankkeeseen liittyi Jyvälän lisäksi neljä Setlementtiä: Puijola, Ukonhattu, Lievestuorela ja Koskela.

Toimitus: Anne Siekkinen. Graafinen suunnittelu ja taitto: Kalle Parkkonen.Jyväskylän ammattiopiston paino 2010.

Setlementtien sosiaalisentilinpidon verkostohanke

Lievestuoreen Setlementti

3

Toiminnanjohtajan tervehdys

Jyvälässä on panostettu setlementtityön sosi-aalisten tulosten toimivaan ja jatkuvaan mit-taamiseen ja näin luotu valmiuksia kehittyä sosiaalisia tuloksia tavoittelevana toimijana. Menetelmänä on käytetty sosiaalista tilinpi-toa. Jyvälän hallinnoima ja Raha-automaattiyh-distyksen rahoittama NÄKY – Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohanke tuotti Jy-välälle ja neljälle muulle yhteistyösetlementille sosiaalisen tilinpäätöksen vuodelta 2009.

NÄKY-hankkeen lähtökohtana on, että setle-menttien työmuodot, kuten lapsi- ja nuoriso-työ, opistotyö, sosiaalinen toiminta, palvelutuo-tanto sekä vapaaehtois- ja kansalaistoiminta, ovat toimintoja, joiden tulokset tulisi saada mitatuksi paitsi määrällisinä myös laadullisi-na, sosiaalisina ja yhteiskunnallisina tuloksi-na. Tavoitteena on kehittää eri työmuodoille oma mallinsa toteuttaa sosiaalista tilinpitoa, ja Jyvälän Setlementin kaikki toiminnot ovat hankkeessa mukana. Myös Jyvälän Nuoret ry on hyödyntänyt menetelmää omissa toi-minnoissaan.

Sosiaalista tilinpitoa toteutetaan taloudellisen tilinpidon tapaan: laaditaan budjetti, kirjataan tapahtumat, kootaan tilinpäätös ja pidetään tilintarkastus. Kun Jyvälä NÄKY-hankkeen myötä lähti vuonna 2007 kehittämään sosi-aalisen tilinpidon menetelmää, hankkeeseen kohdistui suuria odotuksia. Haluttiin yksinker-tainen ja helppo menetelmä, jota voi käyttää ilman ulkopuolista apua. Nyt, Jyvälän kahden sosiaalisen tilikauden jälkeen näen, että tuo-hon tavoitteeseen on mahdollista edetä. En-simmäinen vuosi oli työläs ja resursseja vievä mutta antoisa, kun päästiin luomaan uutta. Tuolloin painopiste oli budjetin laadinnassa. Toinen vuosi meni jo huomattavasti jouhe-vammin. Kirjanpidon ylläpitämisessä oli jo merkkejä rutiinista. Myös tilinpäätöksen ko-koaminen sujui ensimmäistä vuotta helpom-min. Kokemuksen karttuessa tavoitteena on siirtää painopistettä tulosten hyödyntämiseen. Suuntaan, johon sosiaalinen tilintarkastajam-me Tytti Siltanen tilintarkastuslausunnossaan ohjeistaa: ”Tulosten suhteellistamiseen ja ver-tailtavuuden lisäämiseen on hyvä kiinnittää jatkossa huomiota”.

Helena Huovila Jyvälän Setlementti ry

toiminnanjohtaja-rehtori

4

Jyvälän Setlementti ry esittäytyy

Jyvälän Setlementti ry on osa suomalaista setlementtiliiket-tä, joka muodostuu 36 paikal-lisesta setlementistä ja jonka kattojärjestönä toimii Suomen Setlementtiliitto ry. Setlement-tiliike toimii kristillisellä pohjalla, yhteisöllisyyden hengessä, eikä ota kantaa kirkkokuntiin ja poli-tiikkaan. Setlementtitoiminnassa pidetään tärkeänä elämänkulun kaikista vaiheista huolehtimista. Jyvälässä toteutettiin edellisten vuosien tapaan kansalaisaktii-visuutta tukevaa harrastus- ja yhteiskunnallista toimintaa, jo-ka täydensi julkista palveluntuo-tantoa monella tapaa. Vuonna 2009 Jyvälän Setlementti ry yllä-piti kansalaisopistoa, päiväkotia, koululaisten iltapäivätoimintaa ja hanketoimintaa. Jyvälän Nuoret ry toteutti muun muassa kerho- ja leiritoimintaa sekä Avartti- ja maahanmuuttajille suunnattua hanketoimintaa.

SijaintiJyvälä on toiminut perustami-sestaan, vuodesta 1940 lähti-en, Jyväskylän Mäki-Matin kau-punginosassa, joka nykyään on maakuntakaavan tukema kult-tuuriympäristö. Itse rakennus, entinen Nisulan talo, on kult-tuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas Museoviraston erityi-sen suojelun kohde. Jyvälän eri toimintoja on myös jalkautettu toiminta- ja asiakaslähtöisesti eri puolille Jyväskylää.

Hallitus, johto, henkilöstö ja jäsenistöJyvälän toimintaa johti yhdeksän-jäseninen hallitus, jonka puheen-johtajana toimi Osmo Kääriäi-nen. Toiminnanjohtaja-rehtorina

toimi Helena Huovila. Vastuutii-min muodostivat eri toiminnoista vastaavat yhdeksän työntekijää.

Kansalaisopistossa toimi 36 tuntiopettajaa, minkä lisäksi ope-tuspalveluja ostettiin kahdelta toimijalta. Päiväkodissa toimi kah-deksan, koululaisten iltapäivä-toiminnassa 10 ja projekteissa seitsemän työntekijää. Palkkatu-etussa työsuhteessa oli yhteensä 38 henkilöä Jyvälän eri toimipis-teissä. Yhteensä palkkaa makset-tiin 110 henkilölle. Henkilötyö-vuosia kertyi 46,5. Lisäksi Jyvälä tarjosi työssäoppimispaikkoja eri oppilaitosten opiskelijoille. Työelämävalmennusta, kuntout-tavaa työtoimintaa ja siviilipalve-lua toteutettiin edellisten vuo-sien tapaan.

Yhdistyksen jäsenmäärä oli 42, josta ainaisjäseniä on 24. Yh-distys piti kaksi sääntömääräistä kokousta. Hallitus kokoontui 13 kertaa, ja se toimi myös kansa-laisopiston johtokuntana.

SidosryhmätMonipuolisena toimijana Jyväläl-lä oli laaja sidosryhmäverkosto, johon kuului mm. asiakkaita, pal-velujen käyttäjiä, viranhaltijoita, Jyväskylän kaupunki, eri rahoitta-jia, muita järjestöjä, oppilaitoksia ja Jyväskylän seurakunta.

Visio, missio ja arvotJyvälän Setlementti ry:n toimin-taperiaatteet nojautuvat suo-malaisen setlementtiliikkeen toiminta-ajatukseen toimia po-liittisesti sitoutumattomana, eku-meenisen kristillisen perustansa tunnustavana kansalaisliikkeenä, joka tukee ihmisenä ja lähimmäi-senä kasvamista sekä elämän eheytymistä.

Toiminnot

Jyvälän kansalaisopisto

Jyvälän kansalaisopisto tarjo-si yleissivistävää koulutusta kai-kenikäisille. Toteutuneita valti-onosuustunteja oli lähes 3700, valtionosuuskursseja noin 250 ja opiskelijoita noin 2500. Moni-puolinen kurssitoiminta tarjosi musiikkia, kädentaitoja, elämäntai-toja, fyysisen kunnon ylläpitoa ja hyvää oloa. Toiminnan tavoitteena oli mahdollistaa elämän kestävää oppimista ja vahvistaa hyvinvoin-tia. Tähän pyrittiin tarjoamalla laa-dukkaita, asiakkaiden ja ajan tar-peisiin vastaavia koulutuspalveluja, jotka tukivat osallistujien jaksa-mista arjessa ja työssä. Kurssitoi-minnan lisäksi järjestettiin työelä-mävalmiuksia tukevaa Aktiivisena arkeen -pienryhmätoimintaa Jy-väskylän työvoiman palvelukes-kuksen asiakkaille. Vuonna 2009 opistolla oli edelleen mahdolli-suus myöntää Opetusministeriön opintoseteliavustuksella alennuk-sia kurssimaksuista työttömille, senioreille ja maahanmuuttajille. Avustuksen turvin toteutettiin myös kaksi liikuntaryhmää työt-tömille romaninaisille, kolme ta-rinapiiriä senioreille, kirjoittaja- ja löytöretki kuvataiteiluun -ryhmät seniori-ikäisille sekä kaksi uima-koulua maahanmuuttajille.

Jyvälän päiväkoti

Jyvälän perinteikäs Lastentarha tarjosi noin 35 lapselle päiväko-ti- ja esikoulupaikan. Lastentar-ha toimi vanhempien kasvatus-kumppanina ja teki laadukasta varhaiskasvatustyötä Jyvälän kar-tanon idyllisissä tiloissa. Turval-lisuus, välittäminen ja yhteisölli-syys olivat toiminnan kivijalkana. Lapsityötä ohjasi rinnalla kulke-misen ajatus, mikä korosti lapsen

5

yksilöllisyyden kunnioittamista. Tärkeitä arvoja olivat myös re-hellisyys, oikeudenmukaisuus ja lähimmäisenrakkaus. Toiminnassa oli keskeistä luottamuksellinen yhteistyö perheiden kanssa sekä erilaiset yhteistoimintamuodot muiden toimijoiden kanssa.

Koululaisten iltapäivä-toimintaKoululaisten iltapäivätoiminta eli jyvässeutulaisittain jälkkä-ritoiminta tarjosi noin 230:lle 1.–2.-luokkalaiselle ohjattua, tur-vallista ja mukavaa iltapäivän ”jäl-kiruokaa” koulupäivän jälkeen. Toiminnalla tuettiin lapsen ko-konaisvaltaista hyvinvointia ja terveyttä sekä luotiin pohjaa hyvälle kasvulle ja koulumyön-teisyydelle. Päivään sisältyi muun muassa kavereita ja läksyjen te-kemistä itsenäisesti tai ohjatusti sekä välipalaa, liikuntaa ja lepoa. Kasvatustyötä tuettiin toimi-malla kodin ja koulun kasvatus-kumppanina sekä lapsen rinnalla kulkijana tämän elämänpolulla. Seutukunnallista yhteistyötä to-teutettiin muiden jälkkäreiden sekä eri oppilaitosten kanssa.

Jyvälä piti jälkkäriä kahdek-sassa toimipisteessä: Halssilan, Huhtasuon, Keltinmäen, Kypä-rämäen ja Lohikosken koululla sekä Steinerkoululla. Keltinmä-essä toimintaa oli kahdessa eri ryhmässä: Keltinmäen asukasta-lolla sekä seurakunnan kanssa yhteistyössä Keltinmäen kirkolla. Huhtasuon koululla toimi myös kaksi erillistä ryhmää.

Jyvälän hanke- ja projektitoiminta

Pääosin julkisin varoin toteute-tuilla kehittämishankkeilla pyrittiin vastaamaan alueellisiin ja ajankoh-taisiin haasteisiin. Niissä edistet-tiin työllistymistä, työllistettiin, tuettiin elämänhallintaa, ehkäis-tiin syrjäytymistä ja kehitettiin uudenlaisia toimintamalleja.

Tahto Tehdä Työtä -työl-lisyysprojekti, TTT

Kolmevuotinen Tahto Tehdä Työtä -työllisyysprojekti päät-tyi syyskauden aikana. Projektin päätavoitteena oli edesauttaa pit-käaikaistyöttömiä työllistymään Jyvälän eri toimipisteisiin ja avoi-mille työmarkkinoille. Projektissa tuettiin osallistujia myös hakeu-tumaan ammatilliseen koulutuk-seen. Kolmelle vuodelle asetettu määrällinen tavoite, 40 henkilön työllistäminen, ylitettiin. Kuukau-sitasolla projekti työllisti keski-määrin 23 henkeä Jyvälän eri toimipisteisiin. TTT-projektin pää-rahoittajana toimi Keski-Suomen TE-keskus. Työllistämistoimintaa rahoittivat Jyväskylän työ- ja elin-keinotoimisto, Jyväskylän kau-punki ja Laukaan kunta.

Fiilis-hanke

Raha-automaattiyhdistyksen ra-hoittaman kolmevuotisen Fiilis-hankkeen viimeinen toimintakausi (lukuvuosi) käynnistyi syyskauden alussa. Fiilis tarjosi pienryhmä-toimintaa pitkäaikaistyöttömil-le ja mielenterveyskuntoutujille kahdesti viikossa. Työmuotoina käytettiin paljon toiminnallisia ja yksilöllisiä harjoituksia. Myös vie-railut ja asiantuntijakohtaamiset kuuluivat tärkeänä osana Fiiliksen ohjelmaan. Yhteistyötä tehtiin eri kuntoutustahojen kanssa, ja hanke löysikin hyvin paikkansa pitkäai-kaistyöttömille ja mielenterveys-kuntoutujille tarjottavien kuntou-tuspalvelujen kentässä.

Taitajasta Ohjaajaksi – Työvalmentajien ohjaus-koulutushanke, TOT

Taitajasta Ohjaajaksi – Työval-mentajien ohjauskoulutushanke aloitti toimintansa vuoden 2009 alussa. Hanke on osa Välityömark-kinoiden kehittäminen Keski-Suomessa 2007–2011 -kehittä-misohjelmaa, ja sitä rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR)

sekä Keski-Suomen kunnat. TOT-hanke on tarkoitettu kolmannen sektorin organisaatioille, jotka ha-luavat kehittää valmennus-, kun-toutus- ja ohjaushenkilöidensä ohjausosaamista. Tavoitteena on kehittää seudullinen ohjauskoulu-tusmalli ja yhteinen käytänne sen toteuttamiseen sekä vakiinnuttaa ohjauskoulutus. Vuonna 2009 jär-jestettiin kaksi samansisältöistä, 6 op:n laajuista työvalmentajien ohjauskoulutusta, jotka kestivät aina lukukauden kerrallaan. Näi-hin osallistui yhteensä 31 henkilöä jyvässeudun kolmannen sektorin organisaatioista ja Keski-Suomen kunnista. Hanke jatkuu vuoden 2010 loppuun.

NÄKY – Setlementtien sosiaalisen tilinpidon verkostohankeJyvälän hallinnoiman ja Raha-au-tomaattiyhdistyksen rahoittaman kolmevuotisen NÄKY – Setle-menttien sosiaalisen tilinpidon verkostohankkeen päätavoitteena on tehdä näkyväksi setlementtien työn vaikutuksia. Kohdesetlemen-teille pyritään muodostamaan toimiva ja jatkuva keino mitata ja osoittaa sosiaaliset tuloksensa sekä pohja toiminnan kehittämi-seen sosiaalisia tuloksia tavoitte-levana organisaationa.

Vuonna 2009 hankkeessa jat-koivat kaikki edellisen toiminta-vuoden kohdesetlementit: Jyvälä, Koskela, Lievestuorela, Puijola ja Ukonhattu. Lisäksi hankkeeseen liittyi kolme uutta setlementtiyh-distystä: Kalliolan Nuoret ry Hel-singistä, Naistari (osa Setlement-tiyhdistys Naapuria) Tampereelta sekä Louhela Järvenpäästä. Uute-na hankekumppanina aloitti myös Suomen Setlementtiliitto ry.

Vuonna 2009 NÄKY-hankkees-sa tuotettiin Jyvälän Setlementti ry:n ensimmäinen sosiaalinen ti-linpäätös, Tulokset 2008 -raport-ti, sekä Toiminta 2008 -julkaisu. Vuodelta 2009 valmistuivat viiden setlementtiyhdistyksen sosiaaliset tilinpäätökset sekä NÄKY-hank-keen sosiaalinen tilinpäätös.

6

Sosiaalinen tilinpito SoT® työkaluna tulosten ja vaikutusten arvioinnissa

seksi, joka tarkastetaan ulkoisen tilintarkastuksen avulla.

Sosiaalinen budjetti sisäl-tää sosiaaliset tavoitteet (101 00, 102 00 jne.) ja niiden tunnusmerkit eli indikaatto-rit (101 01, 101 02 jne.). Tavoit-teet on ryhmitelty tililuokkiin (100 00, 200 00 jne.) Kirjanpi-to muodostuu tilikauden aikana säännöllisesti ja suunnitelmalli-sesti toteutettavista mittauk-sista ja muusta tiedonkeruusta. Jokaiselle indikaattorille löy-tyy kirjanpidosta tosite eli to-diste indikaattorin toteumasta. Tilinpäätös on tilikauden ai-kana saavutettujen tulosten ra-portti, joka viestitetään sidos-ryhmille. Tilintarkastus on riippumaton tarkastus kirjan-pidosta ja tilinpäätöksestä, jossa tilintarkastaja tutkii ja tarkistaa ilmoitetut tulokset ja varmistaa esitetyn tiedon.

Sosiaalinen tilinpito SoT® muo-dostaa menetelmällisen koko-naisuuden, joka suunnittelee (sosiaaliset tavoitteet ja niiden tunnusmerkit), osallistaa (orga-nisaation toimijat ja sidosryhmät), dokumentoi (mittausmenetel-mät ja tietolähteiden tositteet), raportoi (tilinpäätös), varmis-taa (tilintarkastus) ja antaa hyvän pohjan kehittää toimintaa saa-tujen tulosten perusteella.

Vertaan mielelläni sosiaalista budjettia ja tilinpäätöstä yhdis-tyksissä tuttuihin dokumenttei-hin – toimintasuunnitelman rin-nalle SoT®-prosessissa laaditaan syksyisin tulossuunnitelma (sosiaalinen budjetti) ja toiminta-kertomuksen rinnalle tulosker-tomus (sosiaalinen tilinpäätös). Yhdistys näyttäytyy kokonaisuu-tena, kun toiminnan suunnittelun ja raportoinnin rinnalla ollaan

yhtä aikaa kiinnostuneita myös toiminnan tuloksista.

Tavoitteellista yhdessä tekemistäSosiaalinen tilinpito edellyttää organisaation toimijoiden ja sen sidosryhmien kiinnostusta, mu-kana olemista ja sitoutumista: va-paaehtoista kiinnostusta panna itsensä likoon ilman ulkoista pa-kotetta tai houkutinta. Rahoittaja on kiinnostunut oman panoksen-sa merkityksestä ja vaikutuk-sesta. Organisaation henkilöstö haluaa tietää omat tuloksensa ja johtajan tulee koordinoida kokonaisuus niin, että organi-saatio pääsee tuloksiinsa ja voi kehittää toimintaansa. Sosiaali-sia ja yhteiskunnallisia tuloksia tavoittelevalla organisaatiolla on oltava yhdessä sovitut selkeät tavoitteet ja niiden tunnusmerkit, koska vasta silloin tavoitteilla on selkeää ohjausvaikutusta työta-poihin ja johtamiseen ja vasta sil-loin voidaan seurata sosiaalisten tulosten saavuttamista.

Sosiaalinen tilinpito antaa mahdollisuuden kokea tavoit-teellista yhdessä tekemisen iloa ja saattaa”näkymättömiksi” jää-vät tulokset näkyvämmiksi. Se tarjoaa erään työkalun omien tavoitteiden konkretisointiin, arvokeskusteluihin ja osuvien mittauskohteiden määrittelyyn yhteistyössä avainsidosryhmien kanssa. Sosiaalinen tilinpito on osallistavaa arviointia: kokemus-ten ja näkemysten vaihtoa ruok-kiva kehittävä tulosten seuran-nan ja arvioinnin työkalu.

Tytti Siltanen, Develooppi OyHåkan Björk, CB Support Nordic

Suomessa kolmannen sektorin vahvistuminen, yhdistysten teh-täväkentän laajentuminen sekä myös yritysten ja julkisten or-ganisaatioiden kiinnostus ottaa vastuuta sosiaalisista tuloksista tuo haasteita esitellä tuloksia entistä laajemmin. Taloudellis-ten kriteerien rinnalle kaiva-taan jatkuvasti myös sosiaalisia mittareita.

Sosiaalinen tilinpito SoT® tar-koittaa tietylle ajanjaksolle määri-teltyjen tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja tulosten ulkoisesti tarkastettua raportointia. Se on työkalu niille organisaatioille tai yhteisöille, jotka haluavat mitata ja esittää toimintansa sosiaaliset hyödyt, tulokset ja vaikutukset säännöllisesti. SoT®-mallin juuret ovat Skotlannissa ja sen kehittäjät ovat Håkan Björk ja Tytti Silta-nen, jotka ovat myös käytännössä soveltaneet sitä organisaatioiden tulosten mittaamiseen Suomessa vuodesta 2004 alkaen.

Sosiaalisen tilinpidon me-netelmä on vielä melko vähän käytetty Suomessa, toistaiseksi sitä on soveltanut noin 30 eri organisaatiota. Sosiaalinen tilin-pito keskittyy tarkastelemaan vaikuttavuutta asioissa, joita ei ole totuttu aiemmin paljoakaan mittaamaan. Se on siksi tärkeä ja kehittyvä sosiaalisen vastuun seurannan väline.

Sosiaalisen tilinpidon prosessiKuten taloudellinenkin kirjan-pito, sosiaalinen tilinpito alkaa budjetin laadinnalla. Myös sosi-aalisessa tilinpidossa tositteet kirjataan säännöllisesti kirjan-pitoon. Tositemateriaali analy-soidaan ja kootaan tilinpäätök-

7

Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpito

muodostuu kaikkien yhteisesti jakamista tavoitteista, joita ovat työn arvopohja, yhdistyksen toi-minnan yleishyödyllinen luonne, vastuullisena työnantajana toi-miminen, yhdistyksen toiminnan arvostus sidosryhmien taholta sekä toiminnan tuottama hyö-ty julkiselle sektorille. Lisäksi eri toimintamuotoja, päiväko-tia, Jälkkäriä, kansalaisopistoa ja hanketoimintaa, on tarkasteltu omina tililuokkinaan. Kokonaan uuden tililuokan käyttöönotto setlementtityön perusarvojen pohjalta on vaatinut oman pro-sessinsa, johon ovat osallistuneet myös neljä muuta setlementti-yhdistystä. Uutta tililuokkaa on Jyvälässä käyttöönotettu sisäisil-le sidosryhmille suunnatulla ky-selyllä. Lisäksi eri työmuotojen sisällä on pyritty kehittämään budjettia yhä paremmin työn sisältöä kuvaavaksi.

Toiminnan tuloksia on kerät-ty kirjanpitosuunnitelman mu-kaisesti vuoden 2009 kuluessa. Sosiaalinen tilinpito on systema-tisoinut palautejärjestelmäämme ja ohjannut toiminnan kehittämi-seen käytettävän arviointimme sisältöä yhä paremmin tavoittei-tamme vastaavaksi. Tietolähteinä on käytetty tilastotietoa, kyselyjä, palautteita sekä toiminnan kuva-uksia. Palautetta on kerätty sisäi-siltä ja ulkoisilta sidosryhmiltä. Ensimmäistä kertaa toteutettiin myös Työterveyslaitoksen työ-

yhteisöindeksi, jolla selvitettiin työyhteisön toimivuutta.

Päävastuu ja suurkiitos Jyvä-län Setlementti ry:n sosiaalisen tilinpäätöksen valmistumisesta kuuluu talon omalle SoT-tiimille, joka koostuu eri toiminnoista vastaavista työntekijöistä. Muka-na tiimissä olivat toiminnanjoh-taja Helena Huovila, päiväkodin johtaja Marja Pajunen, kansalais-opiston koulutussuunnittelija Asta Niemi, jälkkärikoordinaat-tori Päivi Virtakallio, Kristiina Rothstén TTT-hankkeesta, Pirjo Hänninen TOT-hankkeesta, Lee-na Nukari Fiilis-hankkeesta, toi-mistonhoitaja Anne Leisalo sekä allekirjoittanut NÄKY-hankkeen osalta. Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalisen tilinpäätöksen tilin-tarkastajana on toiminut Tytti Siltanen, jolle kuuluu erityiskii-tos rakentavista kommenteista ja ohjauksesta prosessin aikana.

Anne Siekkinen Jyvälän Setlementti ry:n

SoT-koordinaattori NÄKY-hankkeen projekti-

koordinaattori

Jyvälän Setlementti ry:n toinen sosiaalinen tilinpäätös (ajalta 1.1.–31.12.2009) valmistui osa-na yhdistyksen hallinnoimaa ja RAY:n rahoittamaa NÄKY- hanketta. Jyvälä on toiminnan-johtajansa johdolla etsinyt inno-vatiivisia keinoja setlementeissä tehtävän työn tulosten esille tuomiseen ja toiminut edelläkä-vijänä setlementtikentällä toteut-tamalla setlementtiyhdistyksen ensimmäisen sosiaalisen tilinpää-töksen vuodelta 2008. Toimin-nan vaikutusten osoittaminen rahoittajille sekä muille yhteis-työtahoille on yhä ajankohtai-sempaa sosiaalityössä ja koko kolmannella sektorilla.

NÄKY-hankkeessa ovat toimi-neet sosiaalisen tilinpidon me-netelmän asiantuntijoina Håkan Björk CB Support Nordicista Uumajasta sekä Tytti Siltanen Develooppi Oy:stä Porista. He ovat vastanneet vuonna 2009 kaikkien kahdeksan hankkeessa mukana olevan setlementtiyhdis-tyksen sekä Suomen Setlement-tiliitto ry:n henkilöstön koulu-tuksesta, budjettityöstä sekä yhdistysten lähi- ja etätuesta.

Vuoden 2009 sosiaalisen bud-jetin suunnittelu käynnistyi vuo-den 2008 tilinpäätöksen pohjal-ta jo kevätkaudella 2008. Jyvälän tavoitteet on koottu yhdeksän tililuokan alle, joissa tarkastel-laan yhdistyksen toimintaa ko-konaisuudessaan. Osa tililuokista

8

Jyvälän Setlementti ry:n tililuokat ja tavoitteet

100 00 JYVÄLÄ ON TOTEUTTANUT SETLEMENTTILIIKKEEN YHTEISIÄ ARVOJA .................................. 10101 00 Jyvälän Setlementti ry on toteuttanut

arjen keskellä toteutuvaa lähimmäisenrakkautta ....................................... 10102 00 Jyvälän Setlementti ry on toteuttanut yhteisöllisyyttä ............................. 11103 00 Jyvälän Setlementti ry on toteuttanut

erilaisten ihmisten välistä yhteistyötä .......................................................... 13

200 00 JYVÄLÄ ON YLEISHYÖDYLLINEN YHDISTYS ................................ 15201 00 Jyvälä on rekisteröity yhdistys. ...................................................................... 15202 00 Jyvälä toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi ....................... 16203 00 Jyvälä ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua

voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä. .................................................................................... 17

300 00 JYVÄLÄ ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA ................................. 18301 00 Jyvälä on toimiva työorganisaatio ................................................................. 18302 00 Sairauspoissaolojen määrä ei poikkea valtakunnan keskiarvosta .......... 19303 00 Jyvälä on panostanut henkilöstön kehittämiseen eli ammattitaitoa

kehitetään säännöllisillä koulutuksilla........................................................... 19

400 00 JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU ................................................................. 21401 00 Jyvälää pidetään luotettavana ......................................................................... 21402 00 Palvelutoiminta on laadukasta ....................................................................... 21403 00 Jyvälä on tärkeä yhteistyökumppani ............................................................. 22404 00 Jyvälä toteuttaa ydinsidosryhmien toiminnalle asettamat odotukset ... 22

500 00 JYVÄLÄ ON TARJONNUT HYVÄÄ VARHAISKASVATUSTA – PÄIVÄKOTI, JYVÄLÄN LASTENTARHA ........................................... 23501 00 Lastentarhan toiminta on valvottua ja turvallista päivähoitoa .............. 23502 00 Vanhemmat ovat tyytyväisiä päivähoitopalvelun toteuttamiseen

Jyvälän Lastentarhassa. .................................................................................... 24503 00 Vanhemmat ovat tyytyväisiä

varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen ............................................ 24504 00 Yhteistyö kodin ja päivähoidon välillä on toiminut hyvin ........................ 25505 00 Päivähoidon asiakaspalvelu on laadukasta. .................................................. 25

9

600 00 JYVÄLÄ ON TARJONNUT HYVÄÄ KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄ-TOIMINTAA – JYVÄLÄN JÄLKKÄRI .................................................. 26601 00 Jyvälän jälkkäritoiminta on ohjattua ja valvottua iltapäivätoimintaa ...... 26602 00 Jyvälä tarjoaa turvallista iltapäivätoimintaa ................................................. 26603 00 Lapset ovat tyytyväisiä Jälkkärin toimintaan ............................................... 28

700 00 JYVÄLÄ ON EDISTÄNYT ELÄMÄNLAAJUISTA OPPIMISTA – JYVÄLÄN KANSALAISOPISTO .......................................................... 30701 00 Jyvälän kansalaisopistolla on monipuolista toimintaa ............................... 30702 00 Kansalaisopisto tarjoaa toimintaa elämänkulun

eri vaiheissa oleville vauvaikäisistä senioreihin .......................................... 30703 00 Tietoja ja taitoja on vahvistettu kurssitoiminnan avulla .......................... 31704 00 Hyvinvointia on edistetty kurssien, luentojen ja muun toiminnan avulla ..32705 00 Opiskelijat ovat tyytyväisiä kansalaisopiston kursseihin .......................... 33706 00 Kansalaisopisto vastaa ajankohtaisiin haasteisiin ....................................... 33

800 00 JYVÄLÄ ON VASTANNUT ALUEELLISIIN JA AJANKOHTAISIIN HAASTEISIIN – JYVÄLÄN HANKETOIMINTA ................................ 35801 00 Työllistäviä ja työllistymistä edistäviä projekteja on toteutettu ............. 35802 00 Jyvälä vastaa välityömarkkinoille asetettuun haasteeseen ....................... 36803 00 On kehitetty ja toteutettu laadukasta työvalmennusta ........................... 36804 00 On kehitetty toimintamalli, jossa ammatillinen koulutus

liitetään osaksi tukityösuhdetta .................................................................... 37805 00 On toteutettu elämänhallintaa tukevia ja

syrjäytymistä ehkäiseviä projekteja .............................................................. 37806 00 Asiakastyytyväisyys: hankkeisiin osallistuvat

kokevat saavansa sen mitä ovat odottaneet ............................................... 39

900 00 JYVÄLÄ ON TUOTTANUT HYÖTYÄ JULKISELLE SEKTORILLE .. 40901 00 Jyvälä on merkittävä työllistäjä ...................................................................... 40902 00 Työttömyyttä ennaltaehkäisevää toimintaa on toteutettu Jyvälässä ..... 40903 00 Jyvälä tuottaa lapsille suunnattuja palveluja ................................................ 41904 00 Setlementtiyhdistyksen ylläpitämä kansalaisopisto monipuolistaa

kaupungin opintotarjontaa. ............................................................................ 41905 00 Jyvälä on kansallisen tai EU-rahoituksen tukemana kehittänyt

toimialueensa palveluita ja osaamista .......................................................... 42

10

100 00

JYVÄLÄ ON TOTEUTTANUT SETLEMENTTILIIKKEEN YHTEISIÄ ARVOJA

101 00

Jyvälän Setlementti ry on toteuttanut arjen keskellä toteutuvaa lähimmäisenrakkautta

69 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on sitä mieltä että Jyvälässä hyväksymme toinen toisemme sellaisenaan (7-6).(n=48/94)

101 01 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä 80 % on vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä väittämän ” Jyvälässä hyväksymme toinen toisemme sellaisenaan” kanssa.

69%0 100

80

Kukaan sidosryhmäkyselyyn vastanneista ei ole eri mieltä siitä että Jyvälässä hyväksymme toinen toisemme sellaisenaan (2-1).(n=48/94 )

101 02 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä korkeintaan 10 % on eri mieltä tai vahvasti eri mieltä väittämän ” Jyvälässä hyväksymme toinen toisemme sellaisenaan” kanssa

0%0 100

10

55 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on sitä mieltä että Jyvälässä pystytään tukemaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia (7-6).(n=47/94)

101 03 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä 80 % on vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä väittämän ”Jyvälässä pystytään tukemaan vaikeassa elämän-tilanteessa olevia” kanssa

55%0 100

80

Tässä tililuokassa Jyvälän Setlementti ry:n sisäisillä sidosryhmillä tarkoitetaan hallitusta ja henkilöstöä.

Kaikki tililuokan kyselyt on toteutettu asteikolla:7=vahvasti samaa mieltä 6=samaa mieltä 5=osittain samaa mieltä 4=ei samaa eikä eri mieltä 3=osittain eri mieltä 2=eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä 0= en osaa vastata

11

Kukaan sidosryhmäkyselyyn vastanneista ei ole eri mieltä siitä että Jyvälässä pystytään tukemaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia (2-1).(n=47/94)

101 04 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä korkeintaan 10 % on eri mieltä tai vahvasti eri mieltä väittämän ”Jyvälässä pystytään tukemaan vaikeassa elämäntilanteessa olevia” kanssa

0%0 100

10

102 00

Jyvälän Setlementti ry on toteuttanut yhteisöllisyyttä

60 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on sitä mieltä että Jyvälässä jaetaan vastuuta (7-6). (n=47/94)

102 01 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä 80 % on vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä väittämän ”Jyvälässä jaetaan vastuuta” kanssa

60%0 100

80

Kukaan sidosryhmäkyselyyn vastanneista ei ole eri mieltä siitä että Jyvälässä jaetaan vastuuta (2-1).(n=47/94)

102 02 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä korkeintaan 10 % on eri mieltä tai vahvasti eri mieltä väittämän ”Jyvälässä jaetaan vastuuta” kanssa

0%0 100

10

54 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on sitä mieltä että Jyvälässä halutaan toimia työntekijän parhaaksi (7-6).(n=48/94)

102 03 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä 80 % on vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä väittämän ”Jyvälässä halutaan toimia työntekijän parhaaksi” kanssa

54%0 100

80

12

47 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on sitä mieltä että yhteisö kantaa vastuuta jäsenistään (7-6).(n=45/94)

102 05 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä 80 % on vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä väittämän ”Yhteisö kantaa vastuuta jäsenistään” kanssa

47%0 100

80

4 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on eri mieltä siitä että yhteisö kantaa vastuuta jäsenistään (2-1).(n=45/94)

102 06 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä korkeintaan 10 % on eri mieltä tai vahvasti eri mieltä väittämän ” Yhteisö kantaa vastuuta jäsenistään” kanssa

4%0 100

10

54 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on sitä mieltä että Jyvälässä annamme tunnustusta ja rohkaisua arjen toimissa (7-6).(n=48/94)

102 07 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä 80 % on vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä väittämän ”Jyvälässä annamme toisillemme tunnustusta ja rohkaisua arjen toimissa” kanssa

54%0 100

80

2 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on eri mieltä siitä että Jyvälässä annamme tunnustusta ja rohkaisua arjen toimissa (2-1).(n=48/94)

102 08 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä korkeintaan 10 % on eri mieltä tai vahvasti eri mieltä väittämän ”Jyvälässä annamme toisillemme tunnustusta ja rohkaisua arjen toimissa” kanssa

2%0 100

10

4 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on eri mieltä siitä että Jyvälässä halutaan toimia työntekijän parhaaksi (2-1).(n=48/94)

102 04 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä korkeintaan 10 % on eri mieltä tai vahvasti eri mieltä väittämän ”Jyvälässä halutaan toimia työntekijän parhaaksi” kanssa

4%0 100

10

13

63 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on sitä mieltä että Jyvälässä osaamista arvostetaan työtehtävistä riippumatta (7-6).(n=46/94)

103 01 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä 80 % on vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä väittämän ”Jyvälässä osaamista arvostetaan työtehtävistä riippumatta” kanssa

63%0 100

80

103 00

Jyvälän Setlementti ry on toteuttanut erilaisten ihmisten välistä yhteistyötä

Kukaan sidosryhmäkyselyyn vastanneista ei ole eri mieltä siitä että Jyvälässä osaamista arvostetaan työtehtävistä riippumatta (2-1).(n=46/94)

103 02 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä korkeintaan 10 % on eri mieltä tai vahvasti eri mieltä väittämän ”Jyvälässä osaamista arvostetaan työtehtävistä riippumatta” kanssa

0%0 100

10

42 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on sitä mieltä että Jyvälän työntekijät kokevat toimivansa aidosti yhteistyössä (7-6).(n=45/94)

103 03 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä 80 % on vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä väittämän ”Jyvälän työntekijät kokevat toimivansa aidosti yhteistyössä” kanssa

42%0 100

80

14

52 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on sitä mieltä että Jyvälässä on avoin ja turvallinen ilmapiiri (7-6).(n=46/94)

103 05 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä 80 % on vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä väittämän ”Jyvälässä on avoin ja turvallinen ilmapiiri” kanssa

52%0 100

80

4 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on eri mieltä siitä että Jyvälässä on avoin ja turvallinen ilmapiiri (2-1).(n=46/94)

103 06 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä korkeintaan 10 % on eri mieltä tai vahvasti eri mieltä väittämän ”Jyvälässä on avoin ja turvallinen ilmapiiri” kanssa

4%0 100

10

69 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on sitä mieltä että Jyvälässä kunnioitetaan yksilöllisyyttä (7-6).(n=45/94)

103 07 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä 80 % on vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä väittämän ”Jyvälässä kunnioitetaan yksilöllisyyttä” kanssa

69%0 100

80

2 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on eri mieltä siitä että Jyvälässä kunnioitetaan yksilöllisyyttä (2-1).(n=45/94)

103 08 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä korkeintaan 10 % on eri mieltä tai vahvasti eri mieltä väittämän ”Jyvälässä kunnioitetaan yksilöllisyyttä” kanssa

2%0 100

10

Kukaan sidosryhmäkyselyyn vastanneista ei ole eri mieltä siitä että Jyvälän työntekijät kokevat toimivansa aidosti yhteistyössä (2-1). (n=45/94)

103 04 Jyvälän sisäisiä sidosryhmiä edustavista henkilöistä korkeintaan 10 % on eri mieltä tai vahvasti eri mieltä väittämän ”Jyvälän työntekijät kokevat toimivansa aidosti yhteistyössä” kanssa

0%0 100

10

15

200 00

JYVÄLÄ ON YLEISHYÖDYLLINEN YHDISTYS

201 01 Yhdistysrekisteriote

201 00

Jyvälä on rekisteröity yhdistys.

Jyvälän Setlementti ry on merkitty yhdistysrekisteriin 24.04.1941.

201 02 Jyvälän Setlementti ry:llä 30 jäsentä

Jyvälän Setlementti ry:llä on 42 jäsentä.

16

202 00

Jyvälä toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi

202 01 Jyvälän säännöissä toiminnan tarkoitus on määritelty yleishyödylliseksi

Yhdistys toimii Suomen Setlementtiliitto ry:n jäsenenä. Yhdistys toimii Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seutukunnan alueella, toiminta voi ulottua myös koko Keski-Suomen ja valtakunnan alueelle. Yhdistys toimii sitoutumattomana setlementtiperustansa tunnustavana kansalaisjärjes-tönä, joka tukee ihmisenä ja lähimmäisenä kasvamista, herättää kristil-listä vastuuntuntoa, tukee sosiaalista ja yhteiskunnallista toimintaa sekä edistää vuorovaikutusta, keskinäistä avunantoa ja luottamusta ihmisten kesken. Yhdistys korostaa ihmisyyttä ja yhteisöllisyyttä tarkoituksenaan edistää kansalaisten henkistä kasvua, elämän hallintaa sekä eettisyyttä.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voittoa tavoittelematta:1. ylläpitää Jyvälän kansalaisopistoa ja päiväkotia sekä järjestää esikou-

lua ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa,2. ylläpitää toimintakeskuksia, joissa toteutetaan sosiaalista toimintaa

eri kohderyhmille ja vastaa niiden toiminnasta,3. järjestää sosiaali- sivistys-, koulutus-, kasvatus- ja harrastustoimintaa,4. osallistuu nuorisotyöhön yhteistyössä Jyvälän Nuoret ry:n kanssa,5. osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun sekä tekee ehdotuksia ja

aloitteita päättäjille, 6. ryhtyy mahdollisuuksien mukaan muihin samantapaisiin toimenpi-

teisiin, kuin kohdissa 1-5 on mainittu.

202 02 Jyvälän toiminta vastaa sääntöjen mukaista tarkoitusta. Kuvaus toiminnasta: Jyvälän sosiaalinen tilinpäätös ja toiminta

Jyvälän toinen sosiaalinen tilinpäätös julkistetaan 22.4.2010. Jyvälästä on valmistunut Toiminta 2008 -julkaisu, jossa kerrotaan Jyvälässä tehtävästä työstä.

202 03 Jyvälän Setlementti ry:n sääntöjen mukaan jäsenyys on avointa kaikille

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja haluaa toimia sen toteuttamiseksi ja jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy.

Yhdistyksen kannatusjäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö tai oikeus-toimikelpoinen yhteisö tai säätiö, joka tukee yhdistyksen tarkoitusperiä ja jonka yhdistyksen hallitus hyväksyy.

17

203 00

Jyvälä ei tuota toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä

203 01 Voitto-osuuksia ei jaeta vaan ne sijoitetaan takaisin toimintaan

Ote pöytäkirjasta

Jyvälän Setlementti ry:n toimintakertomuksessa vuodelta 2008 hallitus esittää, että tilikauden 1.1. - 31.12.2008 ylijäämä kirjataan kokonaisuu-dessaan taseen oman pääoman lisäykseksi. Tulos lisää maksuvalmiutta, mahdollistaa aineellista ja henkistä kehittämistyötä sekä alkavien hank-keiden edellyttämien omavastuuosuuksien varaamista.

Jyvälän kartano, joka muodostaa Jyvälän toimintojen ytimen, vaatii eri-tyistä ja tulevaisuudessakin jatkuvaa kehittämis- ja kunnostuspanostusta. Mäki-Matin alue, jossa Jyvälä toimii, on maakuntakaavan tukema kulttuu-riympäristö. Paikallisidentiteettiä vahvistava Jyvälän kartano on Museo-viraston erityisen suojelun kohde, joten ylijäämää kohdennetaan myös kiinteistön tulevien vuosien (”korjausvelka”) kunnostamiseen.

203 02 Jyvälä maksaa työehtosopimusten mukaisia palkkoja

Jyvälän Setlementti ry on jäsenenä Elinkeino-elämän keskusliitossa (EK) ja noudattaa yksityisen so-siaalipalvelualan työehtosopimusta sekä yksityistä opetusalaa koskevaa työehtosopimusta.

203 03 Yhdistyksen purkautuessa sen omaisuus menee edelleen yleishyödylliseen tarkoitukseen

Yhdistyksen purkauduttua tai jos se lakkautetaan on sen omaisuus ja varat, sitten kun sen velat on suoritettu, luovutettava Suomen Setle-menttiliitolle tai mainitun liiton tarkoitusta palvelevan toiminnan hyväksi yhdistyksen kokouksen päätöksen mukaisesti.

18

300 00

JYVÄLÄ ON VASTUULLINEN TYÖNANTAJA

301 00

Jyvälä on toimiva työorganisaatio

301 02 Yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat yhtä hyvää kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin yksilövoimavarat – alaindeksin keskiarvo on 33

Yksilöiden hyvinvointi, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat pa-rempaa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin yksilövoimavarat – alaindeksin keskiarvo on 39.

301 03 Työyhteisöindeksin kokonaiskeskiarvo on vastaava kuin organisaatioissa keskimäärin eli 65

Työyhteisöindeksin kokonaiskeskiarvo on parempi kuin organi-saatioissa keskimäärin, kokonaiskeskiarvo 79.

Työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatioviestintä ovat parem-paa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin työyh-teisön toimivuus – alaindeksin keskiarvo on 40.

301 01 Työilmapiiri, esimiestoiminta ja organisaatioviestintä on yhtä toimivaa kuin organisaatioissa keskimäärin: työyhteisöindeksin työyhteisön toimivuus – alaindeksin keskiarvo on 32

0

20

40

60

80

100

0

10

20

30

40

50

0

10

20

30

40

50

19

302 01 Sairauspoissaoloja korkeintaan kahdeksan päivää / henkilö vuoden aikana

Sairauspoissaoloja 11,5 päivää / henkilö vuoden aikana.

302 00

Sairauspoissaolojen määrä ei poikkea valtakunnan keskiarvosta

302 02 Sairauspoissaolojen keskipituus korkeintaan 13 työpäivää niillä, joilla on ollut sairauspoissaoloja

Ei mitattu.

303 00

Jyvälä on panostanut henkilöstön kehittämiseen eli ammattitaitoa kehitetään säännöllisillä koulutuksilla

303 01 Esimerkkikuvaus jokaiselta viideltä toimialalta (hallinto, Jyvälän Lastentarha, jälkkärit, opisto, hankkeet) siitä, miten henkilöstöä on kehitetty

Hallinto

Jyvälän Setlementti ry:n vastuutiimiläiset (9 henkilöä) osallistuvat Ope-tusalan koulutuskeskuksen järjestämään Kokonaisvaltaiseen hyvinvoin-tiin – kehittämishankkeen koulutukseen 3.12.2009- 31.12.2011. Lisäksi vastuutiimiläiset ovat osallistuneet sosiaalisen tilinpidon kirjanpitäjäkou-lutuksiin. Toimistonhoitaja ja yksi toimistotyöntekijä ovat osallistuneet Yleishyödyllisten yhteisöjen vero- ja talousaamupäivään.

Jyvälän Lastentarha

Lastentarhan johtaja osallistui Johtamisen Erikoisammattitutkinto -kou-lutukseen Jyväskylän Aikuisopistossa. Kaksi lastenhoitajaa osallistui Tai-tajasta Ohjaajaksi Työvalmentajien ohjauskoulutukseen.

20

Jyvälän Jälkkäri

Jälkkäristä valmistui kaksi työntekijää vuoden 2009 lopussa oppisopi-muksella aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajaksi.

Jyvälän kansalaisopisto

Koko setlementin henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua kansalais-opiston ryhmäopetuksena toteutetuille kursseille henkilökuntahintaan, joka on puolet kurssin normaalista hinnasta. Vuonna 2009 tätä mah-dollisuutta hyödynsi neljä henkilöä.

Jyvälän hanketoiminta

NÄKY-hankkeen graafinen suunnittelija on suorittanut valokuvaajan ammattitutkinnon Jyväskylän Aikuisopistossa ja projektikoordinaattori aikuiskouluttajan pedagogiset opinnot Jyväskylän yliopistossa.

TOT-hankkeen projektikoordinaattori on aloittanut vuoden 2009 aikana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opinto-ohjaajankoulutuksen.

Fiilis-hankkeen projektikoordinaattori on suorittanut kirjoittamisen pe-rusopinnot Jyväskylän avoimessa yliopistossa.

21

400 00

JYVÄLÄ ON ARVOSTETTU

401 00

Jyvälää pidetään luotettavana

92 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on sitä mieltä että Jyvälä on luotettava (7-6) eikä kukaan vastaajista ole tästä eri mieltä (2-1).(n=35/75)

401 01 Jyvälän ulkoisia sidosryhmiä edustavat henkilöt ovat 80 % vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että väittämä ”On luotettava” sopii Jyvälään hyvin sekä korkeintaan 10 % vastaajista on eri mieltä tai vahvasti eri mieltä

402 00

Palvelutoiminta on laadukasta

86 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on sitä mieltä että Jyvälä tuottaa hyvänlaatuista palvelua (7-6) eikä kukaan vastaajista ole tästä eri mieltä (2-1).(n=36/75)

402 01 Jyvälän ulkoisia sidosryhmiä edustavat henkilöt ovat 80 % vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että väittämä ” Tuottaa hyvälaatuista palvelua” sopii Jyvälään hyvin sekä korkeintaan 10 % vastaajista on eri mieltä tai vahvasti eri mieltä

Kaikki tililuokan kyselyt on toteutettu asteikolla:7=vahvasti samaa mieltä 6=samaa mieltä 5=osittain samaa mieltä 4=ei samaa eikä eri mieltä 3=osittain eri mieltä 2=eri mieltä 1=vahvasti eri mieltä

22

403 00

Jyvälä on tärkeä yhteistyökumppani

69 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on sitä mieltä että Jyvälä on tärkeä yhteisyökumppani heille (7-6) eikä kukaan vastaajista ole tästä eri mieltä (2-1).(n=36/75)

403 01 Jyvälän ulkoisia sidosryhmiä edustavat henkilöt ovat 80 % vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että väittämä ”On tärkeä yhteistyökumppanimme” sopii Jyvälään hyvin sekä korkeintaan 10 % vastaajista on eri mieltä tai vahvasti eri mieltä

404 00

Jyvälä toteuttaa ydinsidosryhmien toiminnalle asettamat odotukset

64 % sidosryhmäkyselyyn vastanneista on sitä mieltä että Jyvälä toteuttaa sille asetetut odotukset (7-6) ja 3 % on asiasta eri mieltä (2-1).(n=36/75)

404 01 Jyvälän ulkoisia sidosryhmiä edustavat henkilöt ovat 80 % vahvasti samaa mieltä tai samaa mieltä siitä, että väittämä ” Toteuttaa sille asettamamme odotukset” sopii Jyvälään hyvin sekä korkeintaan 10% vastaajista on eri mieltä tai vahvasti eri mieltä

23

500 00

JYVÄLÄ ON TARJONNUT HYVÄÄ VARHAISKASVATUSTA – PÄIVÄKOTI, JYVÄLÄN LASTENTARHA

501 00

Lastentarhan toiminta on valvottua ja turvallista päivähoitoa

501 01 Lastentarhassa on yksi koulutettu aikuinen 7 lasta kohti (3–6-vuotiaita)

Jyvälän Lastentarhassa on 6 aikuista 35 lasta kohti; siis yksi aikuinen 6 lasta kohti.

501 02 Lastentarhassa on yksi koulutettu aikuinen 4 lasta kohti (alle 3-vuotiaita)

Jyvälän Lastentarhassa on 1 aikuinen 3 lasta (alle 3- vuotiasta) kohti.

Asteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Osittain eri mieltä 3. En samaa enkä eri mieltä 4. Osittain samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä

501 03Vanhempien mielestä lapsiryhmässä on riittävästi henkilökuntaa. Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5

ka=4,5 (n=17/27)

501 04Vanhempien mielestä henkilöstö on asiantuntevaa lapsen hoito- ja kasvatusasioissa. Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5

ka=4,6 (n=17/27)

501 05Vanhempien mielestä ulkotilat ovat asianmukaiset ja turvalliset. Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5

ka=4,4 (n=17/27)

501 06Vanhempien mielestä sisätilat ovat asianmukaiset ja turvalliset. Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5

ka=4,3 (n=17/27)

24

502 00

Vanhemmat ovat tyytyväisiä päivähoitopalvelun toteuttamiseen Jyvälän Lastentarhassa

Asteikko: sopimus on tehty, sopimus ei ole tehty

Kaikki asiakaskyselyyn vastanneet vanhemmat ilmoittavat että hoidosta on tehty palvelusopimus. (n=17/27)

502 03 Vanhemmista kaikki vastaavat että hoidosta on tehty palvelusopimus


502 01Vanhemmat ovat saaneet tiedon päivähoitopaikasta hoitosuhteen alussa riittävän ajoissa. Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5

ka=4,3 (n=17/27)

502 02Vanhempien mielestä päivähoitopaikan sijainti on perheen tarpeisiin nähden hyvä. Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5

ka=4,6 (n=17/27)


502 04Vanhempien mielestä loma-aikojen päivystysjärjestelyt ovat toimivat. Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5

ka=4,8 (n=17/27)

502 05 Vanhempien mielestä päivähoitopaikan ilmapiiri on hyvä. Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5 ka=4,8

(n=17/27)

503 00

Vanhemmat ovat tyytyväisiä varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen


503 01Vanhempien mielestä perushoidon taso on hyvä (ruokailu, ulkoilu, lepo, siisteyskasvatus jne). Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5

ka=4,7 (n=17/27)

503 02 Vanhempien mielestä lapsi huomioidaan yksilöllisesti. Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5 ka=4,7

(n=17/27)

25

Asteikko: keskustelu on käyty, keskustelua ei ole käyty, en osaa sanoa, en tiedä

94 % asiakaskyselyyn vastanneista vanhemmista ilmoittaa että lapsen yksilölliseen varhaiskasvatus / esiopetussuunnitelmaan liittyvä keskustelu on käyty.(n=17/27)

503 03 Vanhemmista 100 % vastaa että lapsen yksilölliseen varhaiskasvatus / esiopetussuunnitelmaan liittyvä keskustelu on käyty

94%0 100 100

504 00

Yhteistyö kodin ja päivähoidon välillä on toiminut hyvin


504 01Vanhempien mielestä yhteistyö henkilöstön kanssa on ollut ammattitaitoista. Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5

ka=4,6 (n=17/27)

504 02Kaikki vanhemmat ovat täysin samaa mieltä siitä että yhteistyö henkilöstön kanssa on ollut yksilöllistä. Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5

ka=4,7 (n=17/27)

505 03Kaikki vanhemmat ovat täysin samaa mieltä siitä että he saavat tietoa mitä lapsen hoitopäivän aikana tapahtuu. Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5

ka=4,6 (n=17/27)

505 00

Päivähoidon asiakaspalvelu on laadukastaAsteikko: 1. Täysin eri mieltä 2. Osittain eri mieltä 3. En samaa enkä eri mieltä 4. Osittain samaa mieltä 5. Täysin samaa mieltä

505 01Vanhempien mielestä asiakaspalvelu on ollut ammattitaitoista. Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5

ka=4,7 (n=17/27)

505 02 Vanhempien mielestä asiakaspalvelu on ollut yksilöllistä. Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on vähintään 4,5 ka=4,8

(n=17/27)

26

600 00

JYVÄLÄ ON TARJONNUT HYVÄÄ KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTAA – JYVÄLÄN JÄLKKÄRI

601 00

Jyvälän jälkkäritoiminta on ohjattua ja valvottua iltapäivätoimintaa

601 01 Jyvälässä on yksi koulutettu aikuinen 12 lasta kohden ja siitä seuraavaa 15 lasta kohden yksi koulutettu aikuinen lisää

Jyvälässä on yksi koulutettu aikuinen 12 lasta kohden ja siitä seuraavaa 15 lasta kohden yksi koulutettu aikuinen lisää.

602 00

Jyvälä tarjoaa turvallista iltapäivätoimintaa

Asteikko: Kyllä, Ei

49 % tyytyväisyyskyselyyn vastanneista lapsista ilmoittaa että Jälkkärissä ei ole kiusaamista.(n=67/138)

602 01 85 % lapsista vastaa Ei kysymykseen: ”Onko Jälkkärissä kiusaamista?”

49%0 100

85


46 % tyytyväisyyskyselyyn vastanneista lapsista ilmoittaa että häntä Ei kiusata Jälkkärissä.(n=40/87)

602 02 90 % lapsista vastaa Ei kysymykseen: ”Kiusataanko sinua Jälkkärissä?”

46%0 100

90

27


96 % tyytyväisyyskyselyyn vastanneista lapsista kertoo kiusaamisesta ohjaajille.(n=139/207)

602 03 Kysymykseen ”Onko Jälkkärissä kiusaamista?” Kyllä vastanneista lapsista 85 % vastaa Kyllä kysymykseen:” Kerrotko kiusaamisesta ohjaajille?”

96%0 100

85


99 % tyytyväisyyskyselyyn vastanneista lapsista ilmoittaa ohjaajien puuttuvan kiusaamiseen.(n=68/69)

602 04 Kysymykseen: ”Puuttuvatko ohjaajat kiusaamiseen?” 100 % lapsista vastaa kyllä

99%0 100 100

Asteikko: Hymynaama ylös, neutraali, alas

84 % tyytyväisyyskyselyyn vastanneista lapsista ilmoittaa saavansa Jälkkärissä rauhan läksyjen tekoon (hymynaama).(n=175/220)

602 05 ”Teetkö Jälkkärissä läksyt” -kysymykseen Kyllä vastanneista 90 % vastaa hymynaamalla kysymykseen: ”Saatko Jälkkärissä rauhan läksyjen tekoon?”

84%0 100

90


79 % tyytyväisyyskyselyyn vastanneista lapsista kokee leikkipaikkansa ulkona turvalliseksi (hymynaama).(n=109/138)

602 06 85 % lapsista vastaa hymynaamalla kysymykseen: ”Onko leikkipaikkasi ulkona turvallinen?”

79%0 100

85


Koko henkilöstö ilmoittaa että heidän ryhmällään on voimassa oleva turvallisuussuunnitelma.(n=21/21)

602 07 100 % henkilöstöstä (vastanneista) vastaa Kyllä kysymykseen: ”Ryhmällämme on voimassa oleva turvallisuussuunnitelma”

100%0 100 100

28


Koko henkilöstö ilmoittaa että he ovat tietoisia ryhmänsä turvallisuussuunnitelman sisällöstä.(n=21/21)

602 08 Kysymykseen ”Ryhmällämme on voimassa oleva turvallisuussuunnitelma” Kyllä vastanneista 100 % vastaa Kyllä kysymykseen: ”Olen tietoinen ryhmämme turvallisuussuunnitelman sisällöstä”

100%0 100 100

603 00

Lapset ovat tyytyväisiä Jälkkärin toimintaan


93 % tyytyväisyyskyselyyn vastanneista lapsista ilmoittaa viihtyvänsä Jälkkärissä (hymynaama).(n=128/138)

603 01 90 % lapsista vastaa hymynaamalla kysymykseen: ”Miten viihdyt Jälkkärissä?”

93%0 100

90


87 % tyytyväisyyskyselyyn vastanneista lapsista pitää Jälkkärin leluista ja välineistä (hymynaama).(n=120/138)

603 02 75 % lapsista vastaa hymynaamalla kysymykseen: ”Mitä mieltä olet Jälkkärin leluista ja välineistä?”

87%0 100

75


93 % tyytyväisyyskyselyyn vastanneista lapsista kokee että Jälkkärissä ulkoillaan tarpeeksi (hymynaama).(n=126/136)

603 03 80 % lapsista kokee että Jälkkärissä ulkoillaan tarpeeksi vastaamalla hymynaamalla kysymykseen: ”Ulkoillaanko Jälkkärissä tarpeeksi?”

93%0 100

80


Kaikki lapset kokevat että ohjaajat ovat heidän kanssaan ulkona (hymynaama).(n=138/138)

603 04 100 % lapsista vastaa Kyllä kysymykseen: ”Ovatko ohjaajat ulkona kanssanne?” hymynaamalla

100%0 100 100

29


90 % tyytyväisyyskyselyyn vastanneista lapsista kokee että ohjaajat pelaavat ja leikkivät heidän kanssaan ulkona (hymynaama).(n=124/138)

603 05 90 % lapsista kokee että ohjaajat pelaavat ja leikkivätkö heidän kanssaan ulkona. Vastaamalla hymynaamalla kysymykseen: ” Pelaavatko ja leikkivätkö ohjaajat ulkona kanssanne?”

90%0 100

90


97 % tyytyväisyyskyselyyn vastanneista lapsista on tyytyväisiä Jälkkärin ohjaajiin (hymynaama).(m=134/138)

603 06 95 % lapsista vastaa hymynaamalla kysymykseen: ”Mitä mieltä olet Jälkkärin ohjaajista?”

97%0 100

95


Kaikki lapset kokevat että ohjaaja kuuntelee ja juttelee heidän kanssaan.(n=138/138)

603 07 100 % lapsista vastaa Kyllä kysymykseen: ”Kuunteleeko ja jutteleeko ohjaaja kanssasi?”

100%0 100 100

30

700 00

JYVÄLÄ ON EDISTÄNYT ELÄMÄNLAAJUISTA OPPIMISTA – JYVÄLÄN KANSALAISOPISTO

701 00

Jyvälän kansalaisopistolla on monipuolista toimintaa

701 01 Liikuntaa 450 tuntia 588 tuntia

701 02 Musiikkia 1200 tuntia 1469 tuntia

701 03 Kehon ja mielen alueen kurssit 300 tuntia 325 tuntia

701 04 Kädentaidot 100 tuntia 122 tuntia

701 05 Elämäntaito 50 tuntia 64 tuntia

701 06 Työelämälähtöistä tai työelämävalmiuksia tukevaa maksupalvelukoulutusta 100 tuntia 117 tuntia

702 00

Kansalaisopisto tarjoaa toimintaa elämänkulun eri vaiheissa oleville vauvaikäisistä senioreihin

702 01 Opiskelijoina on lapsia (0–2-v.) 350 henkilöä 448 henkilöä

702 02 Opiskelijoina on 13–59-vuotiaita 1600 henkilöä 1721 henkilöä

702 03 Opiskelijoina on senioreja (yli 60-v.) 150 henkilöä 318 henkilöä

702 04 Opiskelijoina on työttömiä 70 henkilöä 95 henkilöä

31

703 00

Tietoja ja taitoja on vahvistettu kurssitoiminnan avulla

703 01 Kaksi valittua esimerkkiä (kurssien ja osanottajien lukumäärä jne.) toiminnoista, joilla on edistetty tietoja ja taitoja

Esimerkki 1.Sukkapari pyöröpuikoilla

Sukkapari pyöröpuikoilla –kurssilla opetellaan tekniikka, jolla tehdään sukkapari yhdellä kertaa, samalla puikolla. Osallistujat oppivat tekemään myös tiimalasikantapään. Opettajana kurssilla on Kati Nuijanmaa.Kevään 2009 kurssille osallistui 8 henkilöä.

Kurssipalautteiden mukaan kurssi lisäsi osallistujien tietoja ja taitoja:”sopivasti uutta kahdelle illalle””hyvä kurssi, kiitos, sain uutta tietoa neulomisesta””sain erittäin hyvin tiedon, jota lähdin hakemaankin”

Esimerkki 2.Koo Kuuskyt -ryhmä

Seniori-ikäisten Koo Kuuskyt –ryhmässä tehdään yhdessä musiikkia soit-taen ja laulaen. Aikaisempaa kokemusta yhteissoitosta ei tarvita – riittää, että osallistujat ovat innokkaita laittamaan itsensä likoon ja kokeilemaan jotakin uutta. Ryhmän kapellimestarina toimii Jaana Eloranta.Kevään 2009 kurssille osallistui 9 henkilöä ja syksyn kurssille 11.

Kurssipalautteiden mukaan kurssi lisäsi osallistujien tietoja ja taitoja:”yhteissoittoon lisää rohkeutta””hidas oppimaan, mutta opin paljon”

Asteikko: 1=eri mieltä ja 5=samaa mieltä

Kurssipalautteeseen vastanneet opiskelijat ovat samaa mieltä siitä että kurssi on lisännyt heidän tietojaan ja taitojaan, vastausten keskiarvo on 4,5.(n= 932, vastausprosentti 70)

703 02 Opiskelijat ovat samaa mieltä väittämän ”Kurssi lisäsi tietojani ja taitojani” kanssa. Asteikolla 1–5 vastausten keskiarvo on 4

32

704 00

Hyvinvointia on edistetty kurssien, luentojen ja muun toiminnan avulla

704 01 Kaksi valittua esimerkkiä (kurssien ja osanottajien lukumäärä jne.) toiminnoista, jotka ovat edistäneet hyvinvointia

Esimerkki 1.Syvävenyttely

Syvävenyttelykursseilla etsitään keholle uutta tasapainoa vapauttamalla lihaskireyttä. Venyttely ulottuu syvempiin lihaskerroksiin asti ja pidentää lihaksia vapauttaen jännitystä ja parantaen ryhtiä. Eri opettajia.Vuonna 2009 järjestettiin yhteensä 15 syvävenyttelykurssia ja niille osal-listui 198 venyttelijää.

Kurssipalautteiden mukaan osallistujien hyvinvointi parani:”ei ole ollut selkä kipeä””takareidet vähän vähemmän kipeät””tunnilla unohti muut arjen asiat ja paineet”

Esimerkki 2.Puuhapajat 3–9-vuotiaille lapsille ja aikuisille

Kädentaitoaiheiset puuhapajat tarjoavat mukavaa tekemistä lapsille yh-dessä isän tai äidin, mummin tai papan, kummin tai muun läheisen kans-sa. Ohjaajana Piio Kivilehto.Vuonna 2009 järjestettiin yhteensä 9 eriaiheista puuhapajaa, joihin osal-listui 91 lasta ja aikuista.

Kurssipalautteiden mukaan puuhapajat edistivät osallistujien hyvinvointia:”Sain viettää esikoisen kanssa kahdenkeskistä aikaa””Kiva olla yhdessä tekemässä lastenlapsen kanssa””Mukava, inspiroiva, rauhallinen aamupäivä lapsen kanssa”


Kurssipalautteeseen vastanneet opiskelijat ovat samaa mieltä siitä että kurssi on lisännyt heidän hyvinvointiaan, vastausten keskiarvo on 4,5.(n= 932, vastausprosentti 70)

704 02 Opiskelijat ovat samaa mieltä väittämän ”Kurssi lisäsi hyvinvointiani” kanssa. Asteikolla 1-5 vastausten keskiarvo on 4. (1= eri mieltä ja 5=samaa mieltä)

33

705 00

Opiskelijat ovat tyytyväisiä kansalaisopiston kursseihin


Kurssipalautteeseen vastanneet opiskelijat ovat tyytyväisiä opiston kursseihin, vastausten keskiarvo on 4,6.(n= 932, vastausprosentti 70)

705 01 Kurssipalautteiden kokonaisarvosanojen keskiarvo on 4. Asteikolla 1-5, jossa 1=heikoin ja 5=paras

706 01 Tarjotuista kursseista vähintään 10 % on uusia

Opiston tarjoamista kursseista 13 % on uusia.

706 00

Kansalaisopisto vastaa ajankohtaisiin haasteisiin

34

706 02 Perustoiminnan ohella toteutetaan kokeilevaa tai kehittävää toimintaa.Kaksi esimerkkiä kokeilevasta tai kehittävästä toiminnasta

Vuonna 2009 opistossa kehitettiin aikuisopiskelussa aliedustettujen ryhmien koulutusmahdollisuuksia. Kummankin esimerkkiryhmän to-teutuksessa hyödynnettiin Opetusministeriön myöntämää opintosete-lityyppistä avustusta.

Esimerkki 1.Romaninaisten liikuntaryhmät

Romanien osallistuminen aikuiskoulutukseen Suomessa on edelleen erit-täin vähäistä. Työttömille romaninaisille räätälöidyissä ryhmissä tarjotaan ohjattua liikuntaa romanikulttuurin perinteitä ja tapoja kunnioittaen (mm. omat ryhmät eri-ikäisille romaninaisille). Tämäntyyppinen ryhmätoiminta tarjoaa osallistujille myös hyvän syyn lähteä liikkeelle, ulos naisten usein erittäin paljon kotiin ja lapsiin keskittyvästä arjesta ja lisää sosiaalisia kon-takteja sekä siten pitkällä tähtäimellä myös ehkäisee syrjäytymistä.

Romaninaisten liikuntaryhmien suunnittelu ja osallistujien rekrytointi to-teutettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin romanityöntekijän kanssa.

Esimerkki 2.Maahanmuuttajien uimakoulut

Maahanmuuttajien uimakouluissa opitaan peruskansalaistaitoihin kuuluva uimataito. Opitaan tekemällä ja kielitaito karttuu samalla. Kaksi ryhmää eli oma ryhmä maaahanmuuttajanaisille sekä avoin ryhmä.

Maahanmuuttajien uimakoulun suunnittelu ja kohderyhmän rekrytoin-ti toteutettiin yhteistyössä Jyvälän Nuoret ry:n Avaimet onnistumiseen –hankkeen kanssa.

35

800 00

JYVÄLÄ ON VASTANNUT ALUEELLISIIN JA AJANKOHTAISIIN HAASTEISIIN – JYVÄLÄN HANKETOIMINTA

801 01 Kolme kuvausta käynnistyneistä projekteista, joilla on työllistäviä tai työllistymistä edistäviä tavoitteita

FIILIKSESSÄ tarjotaan tukea, tietoa ja taitoa jatkotyöllistymiseen ja/tai ammatilliseen koulutukseen hakeutumiseen. Tavoitteena on antaa osallistujille välineitä itsenäiseen ja omatoimiseen työn ja koulutuksen hakuun, kehittää osallistujien työn ja koulutuksen hakutaitoja ja herättää ajatuksia vaihtoehtoisista tavoista työllistyä. Erilaisten ennakkoluulojen ja pelkojen vähentäminen työnhakua ja omia tulevaisuuden vaihtoehto-ja kohtaan on keskeinen osa toimintaa. FIILIKSEN tavoitteena on myös osallistujan kokonaisvaltainen tukeminen hänen elämäntilanteessaan.

Tahto Tehdä Työtä -projektin (1.11.2006–31.10.2009) tavoitteena on työllistää kolmen vuoden aikana korkeimmalla korotetulla palkkatuella ja muilla tuetun työllistämisen keinoilla 40 henkilöä Jyvälän Setlementin eri toimipisteisiin ja muihin työpaikkoihin. Projektiin pyritään löytämään työhaluisia henkilöitä, joiden työelämän- ja työssäolon valmiuksia sekä verkostoitumista ja jatkopolkuja (joko työelämän tai koulutuksen) pro-jektin orientaatio- ja työllistämisjakson aikana vahvistetaan.

Taitajasta Ohjaajaksi -Työvalmentajien ohjauskoulutushanke kohdistuu työvalmentajien ohjaustaitojen kehittämiseen. Työvalmentau-tujat ovat erityisen haasteellisia, sillä suurin osa heistä on heikossa työ-markkina-asemassa olevia esim. pitkäaikaistyöttömiä, syrjäytymisuhan alla olevia, kuntoutettavia (esim. päihde- tai mielenterveyssyistä). Heillä voi olla myös luki-, kirjoitus- tai hahmottamishäiriöitä tai he voivat muuten olla elämänotteen kadottaneita. Monet työvalmentajat työskentelevät erityistä tukea tarvitsevien lasten- ja nuorten kanssa. Lisäksi eri kult-tuurien kohtaaminen arkipäiväistyy monissa työyhteisöissä.

801 00

Työllistäviä ja työllistymistä edistäviä projekteja on toteutettu

801 02 30 henkilöä osallistuu työllistäviin ja työllistymistä edistäviin projekteihin

14 henkilöä on osallistunut Fiilis-hankkeeseen ja165 henkilöä Tahto Tehdä Työtä -projektiin eli yhteensä 179 henkilöä on osallistunut työllistäviin ja työllistymistä edistäviin projekteihin.

36

802 00

Jyvälä vastaa välityömarkkinoille asetettuun haasteeseen

802 01 Työvoimapoliittisia toimenpiteitä hyödyntäen on työllistetty keskimäärin 15 henkilöä vuositasolla Tahto Tehdä Työtä -projektin kautta (1.1– 31.10.2009)

TTT- projektin kautta on työllistetty keskimäärin 20 henkilöä vuodessa.

803 00

On kehitetty ja toteutettu laadukasta työvalmennusta

Asteikko: 1=Heikko 2=Tyydyttävä 3=En osaa sanoa 4=Hyvä 5=Vahva

41 % TTT- projektin asiakaskyselyyn vastanneista ilmoitti saaneensa hyvää tai vahvaa tukea työvalmennuksesta omaan ammatilliseen kasvuunsa ja kehitykseensä (4-5).(n=23/83)

803 01 80 % Tahto Tehdä Työtä -projektin asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista arvioi oman kokemuksensa pohjalta saaneensa hyvää tai vahvaa tukea työvalmennuksesta omaan ammatilliseen kasvuunsa ja kehitykseensä

41%0 100

80

Asteikko: kyllä – ei.

83 % TTT-projektin asiakaskyselyyn vastanneista koki halunsa saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntyneen.(n=19/83 )

803 02 Tahto Tehdä Työtä -projektin asiakastyytyväisyyskyselyyn vastanneista 80 % koki halunsa saada töitä tai päästä koulutukseen lisääntyneen

83%0 100

80

Asteikko: 1=heikoin 5=paras

65 % TTT-projektin asiakaskyselyyn vastanneista koki olevansa tyytyväinen projektiin (4-5).(n=23/83)

803 03 Tahto Tehdä Työtä -projektin asiakastyytyväisyys-kyselyyn vastanneista 80 % kokee olevansa tyytyväinen TTT-projektiin vastaamalla 4 tai 5

65%0 100

80

37

Asteikko: 1=Ei lainkaan 2=Jonkin verran 3=En osaa sanoa 4=Paljon 5=Erittäin paljon

Työvalmentajien ohjauskoulutuksen palautekyselyyn vastanneista 36 % koki ohjaustaitojensa vahvistuneen paljon (4-5). (n=22/31)

803 04 Työvalmentajien ohjauskoulutukseen osallistuneista 60 % kokee ohjaustaitojensa vahvistuneen paljon tai erittäin paljon

36%0 100

60

804 00

On kehitetty toimintamalli, jossa ammatillinen koulutus liitetään osaksi tukityösuhdetta

804 01 Kuvaus mallista ja sen kehittämisestä

TTT-projektin tavoitteena oli myös koulutusmallin luominen osaksi työsuhdetta. Koulutusta saa-tiinkin osittain suunniteltua ja liitettyä työhön, mutta varsinaisen koulutusmallin kehittämis-työ jäi idea-asteelle.

805 01 Malliesimerkki tätä tavoitetta toteuttavasta hankkeesta

Fiilis-hankkeen (2007-2010) tavoitteena on ollut kehittää malli henkilö-kohtaisen elämänpolun suunnitteluun. Fiilis tarjoaa elämänhallintaa tuke-van toimintakokonaisuuden, jonka tavoitteena on vahvistaa osallistujien jaksamista ja uuden suunnan löytymistä omalle elämälle.

Osallistujat olivat alkujaan pitkäaikaistyöttömiä, mutta vuoden 2009 ai-kana suurin osa heistä on ollut mielenterveyskuntoutujia, joiden kohdalla elämänhallinnan tukeminen erityisesti korostuu. Pitkäaikaistyöttömät ja mielenterveyskuntoutujat ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevia ja usein myös vailla ammatillista tutkintoa. Mielenterveyskuntoutujille paluu omaan ammattiin ei ole usein tavoitteena ja siten heidän syrjäytymistään pyritään ehkäisemään tukemalla uuden koulutuspolun löytymistä.

805 00

On toteutettu elämänhallintaa tukevia ja syrjäytymistä ehkäiseviä projekteja

38

805 03 Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneet tekevät henkilökohtaisen elämänpolun suunnitelman

Ryhmätoiminnan läpikäyneet tekivät henkilökohtaisen lähitulevaisuuden suunnitelmakartan Furmanin ja Aholan kehittämän reteaming-mallin mu-kaisesti. Fiiliksen loppuessa kahdella heistä oli oma jatkopolku selvillä, ja he lähtivät valitsemalleen polulle.

805 02 Fiilis-ryhmätoiminnan aloittaneista (6) 3 henkilöä käy läpi koko prosessin

Fiilis-ryhmätoiminnan aloittaneista (6 henkilöä) koko prosessin kävi läpi 3 henkilöä.

805 04 8 henkilöä osallistuu syyskuussa 2009 alkavaan Fiilis-ryhmään

10 henkilöä osallistui syyskuussa alkaneeseen Fiilis-ryhmään.

805 05 Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneistä kaikilla näkyy positiivisia muutoksia vähintään kahdella hyvinvoinnin osa-alueella

Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneistä (3 osallistujaa) näkyi positiivisia muutoksia neljällä, viidellä ja seitsemällä osa-alueella.

39

Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneistä kaikki (3/3) kokivat voimaantuneensa.

805 06 Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneistä kaikki kokevat voimautuneensa. ”Oletko huomannut itsessäsi voimautumista Fiiliksen aikana?”

Asteikko: En, Ehkä, Kyllä

Asteikko: En, Ehkä, Kyllä

Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneistä (3) yksi koki varmasti ja kaksi ehkä saaneensa välineitä tu-levaisuuden suunnitteluun.

805 07 Fiilis-ryhmätoiminnan läpikäyneistä kaikki kokevat saaneensa välineitä tulevaisuuden suunnitteluun

806 00

Asiakastyytyväisyys: hankkeisiin osallistuvat kokevat saavansa sen mitä ovat odottaneet

Asteikko: 1=Ei lainkaan 2=Jonkin verran 3=En osaa sanoa 4=Paljon 5=Erittäin paljon

TOT-hankkeen työvalmentajien ohjauskoulutuksiin osallistuneista 10 / 22 koki kehittyneensä oh-jaajana vähintään 4:llä eri osa-alueella (osa-alueita yhteensä 7) paljon tai erittäin paljon.

806 01 TOT-hankkeen työvalmentajien ohjauskoulutuksiin osallistuneista 15 /30 kokee kehittyneensä ohjaajana vähintään 4:lla eri osa-alueella (osa-alueita yhteensä 7) paljon tai erittäin paljon

40

900 00

JYVÄLÄ ON TUOTTANUT HYÖTYÄ JULKISELLE SEKTORILLE

901 00

Jyvälä on merkittävä työllistäjä

901 01 Henkilötyövuodet yhteensä 40

Palkansaajat keskimäärin 46,5.

901 02 Jyvälän Setlementti ry:ssä on maksettu palkkoja 850 000€, josta summasta ennakonpidätysten osuus on 150 000 €

Maksetut bruttopalkat 961 393,21 € josta summasta ennakonpidätysten osuus 153 288,86 €.

902 00

Työttömyyttä ennaltaehkäisevää toimintaa on toteutettu Jyvälässä

902 01 Jyvälä toteuttaa työllistämisprojektia

Tahto Tehdä Työtä -projekti toteutettiin pääosin TE-keskuksen rahoittamana ja Jyvälän Setlementti ry:n hallinnoimana, kolmivuotisena työllistämisprojektina ajalla 1.11.2006–31.10.2009

902 02 On laadittu uusi työllistämisprojekti-suunnitelma jatkumoksi TTT-projektille vastaamaan kolmannelle sektorille asetettuihin työvoimapoliittisiin haasteisiin

OSAAN, siksi TYÖLLISTYN -hanke (OT- hanke) on suunniteltu alkavaksi 1.3.2010 ja päättyväksi 31.12.2014. OT-hankkeessa kehitetään työllistämis-tä eri keinoin, ennakkoluulottomiakaan ratkaisuja kaihtamatta. Hankkees-sa kehitetään toimintamalleja avoimille työmarkkinoille työllistymiseen, ja erityisesti painotetaan nuorten työttömien huomioimista, oppisopimuksen mahdollisuuksia sekä pitäviä jatkopolkusuunnitelmia palkkatuetun työsuh-teen jälkeen. Hankkeen tehtävä on työllistää työmarkkinatoimenpitein ja poluttaa osallistujat työmarkkinoille.

41

903 00

Jyvälä tuottaa lapsille suunnattuja palveluja

903 01 Jyvälän Lastentarha tarjoaa päivähoito- ja esiopetuspalveluja max. 35 lapselle (3–6-vuotiaille)

Päivähoito- ja esiopetuspalveluja on tarjottu 33 lapselle (3–6-vuotiaille).

903 02 Jyvälän Jälkkäri tarjoaa iltapäivätoimintaa toimipisteissään kaikille halukkaille 1–2.-luokkalaisille sekä erityisopetukseen siirretyille 3–5. vuosiluokan oppilaille

Kaikki 1–2.-luokkalaiset sekä erityisopetukseen siirretyt 3–5. vuosiluokan oppilaat ovat päässeet halutessaan iltapäivätoimintaan.

904 00

Setlementtiyhdistyksen ylläpitämä kansalaisopisto monipuolistaa kaupungin opintotarjontaa

904 01 Yhteensä 3100 toteutettua opintotuntia

Kansalaisopistossa on toteutettu 3808 opintotuntia.

904 02 Kansalaisopisto tarjoaa kursseja vähintään yhdeksällä aihealueella, max. 12 (liikuntakursseilla max. 20) hengen ryhmissä

Vuonna 2009 kansalaisopiston kurssien aihealueet olivat:- elämäntaito - keho ja mieli- kielet- kädentaidot- lasten kurssit- liikunta- musiikki- senioriryhmät- tietoa ja taitoa

Ryhmäopetuksena toteutettavien kurssien suunniteltu ryhmäkoko oli pääsääntöisesti 8–10 tai 8–12 opiskelijaa, isoissa liikuntasalitiloissa 15–20 opiskelijaa. Keskimäärin opetusryhmissä oli 10,1 opiskelijaa, joista muissa kuin liikuntaryhmissä 9,5 ja liikuntaryhmissä 13,3 opiskelijaa.

42

905 00

Jyvälä on kansallisen tai EU-rahoituksen tukemana kehittänyt toimialueensa palveluita ja osaamista

905 01 Jyvälän kehittämistoimintaa on rahoitettu alueen ulkopuolisella rahoituksella toimintavuonna 371 180 eurolla. NÄKY 176 000 € TOT 70 000 € TTT-hanke 77 375€ Fiilis 50 000 €

Jyvälän kehittämistoimintaa on rahoitettu alueen ulkopuolisella rahoituksella toimintavuonna 367 375 eurolla.

NÄKY 170 000 €TOT 70 000 €TTT 77 375 €Fiilis 50 000 €

905 02 Kaksi kuvausta siitä, miten ulkopuolinen rahoitus on hyödyttänyt Jyväskylän kaupunkia tai seutua

Taitajasta Ohjaajaksi - Työvalmentajien ohjauskoulutushank-keen, TOT, rahoituksen määrä vuoden 2009 aikana.

Taitajasta Ohjaajaksi –Työvalmentajien ohjauskoulutushankkeen, TOT toiminta-aika on 1.1.2009 – 31.5.2010. Tälle ajalle hankkeelle on varattu ESR-välittäjärahaa 100 000 sopimuksen mukaisesti. Vuoden 2009 osuus rahasta on 70 000 €, joka on saatu jakamalla kokonaisrahan määrä toi-minta-ajan kuukausille.

Fiilis-hanke on saanut 50 000 euroa RAY-avustusta. Rahoitus on hyö-dyttänyt Jyväskylän kaupunkia ja seutua mahdollistamalla jyväskyläläisille ja ympäristökunnista tuleville mielenterveyskuntoutujille matalan kyn-nyksen paikan, jossa heidän kuntoutumisensa voi jatkua. Fiilikseen on ohjattu sairaalasta ja avoterveydenhuollon yksiköistä asiakkaita, joiden kuntoutumisen käynnistyminen ja jatkuminen merkitsee huomattavia taloudellisia säästöjä kunnalle ja sairaanhoitopiirille. Asiakkaan pääsemi-nen irti sairaalakierteestä aiheuttaa merkittäviä kustannussäästöjä kallii-den erikoishoitojen osalta. Fiiliksen osallistujat tarvitsevat aikaisempaa vähemmän myös avoterveydenhuollon tukipalveluja, esimerkiksi kun-toutusohjausta ja erilaisia kotihoidon palveluja.

43

Develooppi Oy

www.develooppi.fi

Museokatu 34 Toejoenrantakatu 61 00100 Helsinki 28200 Pori

TILINTARKASTUSLAUSUNTO SOSIAALISESTA TILINPÄÄTÖKSESTÄ Jyvälän Setlementti ry Olen tarkastanut Jyvälän Setlementin sosiaalisen kirjanpidon ja tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2009. Suorittamani tarkastuksen perusteella annan lausunnon sosiaalisesta tilinpäätöksestä. Tilintarkastus on suoritettu hyvän sosiaalisen tilintarkastuksen tilintarkastustavan (SoT®) mukaisesti. Olen tarkastanut sosiaalisen tilinpidon prosessia, budjettia, kirjanpitoa sekä tilin-päätöksen sisältöä riittävässä laajuudessa sen varmistamiseksi, ettei sosiaalinen tilinpäätös sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Tarkistaessani Jyvälän Setlementin sosiaalisen tilinpidon olen todennut, että se noudattaa hyvin sosiaalisen tilinpidon SoT®-menetelmää. Sosiaalista tilinpitoa on toteutettu Jyvälässä järjestelmällisesti budjetista kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Jyvälän keskeiset sosiaaliset tavoitteet ovat mukana sosiaalisessa tilinpäätöksessä. Jatkossa budjetointiin kannattaa ottaa vahvasti mukaan tärkeimmät sidosryhmät, jotta voidaan varmistua, että tarkastelussa on myös heidän tärkeimmäksi kokemansa Jyvälän sosiaaliset tavoitteet ja niille sopivimmat tunnusmerkit (indikaattorit). Tulosten suhteellistamiseen ja vertailtavuuden lisäämiseen on hyvä kiinnittää jatkossa huomiota. Tulokset ovat pääsääntöisesti luotettavia ja tarkkoja. Yhden indikaattorin tulosta ei ole kerätty tilikaudella. Jokaiselle ilmoitetulle indikaattorin tulokselle löytyy tosite. Osa mittauksista on tehty vuoden 2010 puolella. Tositteet ovat järjestyksessä ja tulokset löytyvät niistä selkeästi. Sosiaalisesta tilinpäätöksestä tarkastetut tulokset vastasivat yhdenmukaisesti tositemateriaalia. Sosiaalinen tilintarkastus antaa riittävän perustan sanoa, että tehty sosiaalinen tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot Jyvälän Setlementin sosiaalisesta tuloksesta. Sosiaalinen tilinpäätös voidaan vahvistaa tilikaudelta 2009. Porissa 3. päivänä huhtikuuta 2010

Tytti Siltanen sosiaalinen tilintarkastaja sosiaalisen tilinpidon kehittäjä, kouluttaja ja konsultti Develooppi Oy

Jyvälän Setlementti ryKortesuonkatu 52–5440700 Jyväskylä

puh. 014 217 202fax 014 211 646

[email protected]

Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2009

Documents

Transcript of Jyvälän Setlementti ry:n sosiaalinen tilinpäätös 2009