1

2Ratkes - lehti 2/1995

Päätoimittaja Merja Iso-Aho, Toimitusneuvosto: Lauri Heikkilä, BenFurman, Anneli Litovaaratoimituksen osoite: Lyhytterapiainstituutti oy/ Korppaanmäentie 2800300 Helsinki/ puh. 90- 4362556 fax 90-4362604ilmestyy kahtena numerona v. 1995Julkaisija: RATKES - ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmi-en edistämisyhdistys

Sisällysluettelo

Hyvä lukijaMerja Iso-Aho 3

Ratkesin kuulumisiaLauri Heikkilä 3

ulkoistaminen ja nlpLauri Heikkilä 4

mörrin seikkailut työyhteisössä-ulkoistaminen laukaisee kireän ilmapiirinmarja-liisa ojansuu 9

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyydestätyöterveyshoitajan työssäanneli litovaara 13

oma-apuryhmissä tiedetään, mitä on vertaistukimarja vuorinen 16

PUUTARHAKADUN PELASTAJAT JA SUOJELIJATEila vuorinen 18

Paras kaveri - tarina Hilma Hiltusestapäivi brückner 21

Benin palsta - Vinkkejä ja vihjeitä!Ben Furman 22

3

Hyvä lukijaRatkes-lehti on päässyt toiseen numeroonsa. Kiitos kaikille, jotkaosallistuitte ensimmäisen lehden tekoon! Tässä lehdessä on lisää juttujameiltä, jotka kukin omalla sarallamme viljelemme ratkaisukeskeisiä aja-tuksia ja työtapoja. Näin marraskuiseen synkkyyteen varmasti juttujen myötätulee rohkeutta uusiin kokeiluihin, huumoriin ja positiiviseen hullutteluunkin.

Annetaan kaikkien kukkien kukkia jatkossakin. Ehkä juuri Sinun ideoistasija kokemuksistasi olisi hyötyä muillekin. Mikäli sormesi syyhyvät kirjoitta-maan , anna palaa!Voit postittaa juttusi lehden osoitteella tai soittaa ideoistasi.

Merja Iso-Aho

Ratkesin kuulumisia

Ratkesin toiminta on lähtenyt todella hyvin käyntiin ja kiinnostus marras-kuun koulutustakohtaan on ollut ilahduttavan runsasta. Lisää mielenkiintoisia tapahtumiaon luvassa. Jyväskylän kesäyliopisto järjestää NLP–yhdistyksen jaRatkesin kanssa ensi kesänä suuren kansainvälisen kongressin, aika on9 –12.6 1996. Mukaan on lupautunut jo nyt useita kuuluisia ulkomaisiaratkaisukeskeisiä ja NLP–kouluttajia.

Samoin monet kotimaiset huiput tulevat olemaan läsnä tässä kongressis-sa. Toivon tietysti Ratkesin puheenjohtajana mahdollisimman runsastaosanottoa, jotta yhteistyömme voi jatkua ja kotimainen osaaminen para-nee entisestäänkin. Ratkes on myös saamassa oman toimiston. Siitä tar-kemmin ensi numerossa. Hyvää talven alkua toivottaen

Helsingissä 1.11. 1995Lauri HeikkiläRatkesin puheenjohtaja

4ulkoistaminen ja nlpLauri Heikkilä

Tämä artikkeli on kommentti Bill O’Hanlonin viime numerossa ilmesty-neeseen kirjoitukseen.

O’Hanlon kirjoittaa ansiokkaasti ja tyylilleen uskollisena erittäin selkeästija luettavasti ns. narratiivista terapiasta. Olen itse käyttänyt paljonulkoistamista tehdessäni terapiaa. Kuitenkin ulkoistaessaan ongelmanO’Hanlon, kuten Epstein ja Whitekin, näkevät sen pahana, jonain mikäpitää hävittää tai tuhota. NLP:ssä tämä dualistinen näkemys on hylätty.Aivot eivät toimi loogisesti, vaikka kielemme rakenne saa meidät virheel-lisesti näin olettamaan. Kieli on loogista, todellisuus ei. Ihmismieli toimiitarkoitushakuisesti, se tavoittelee aina jotakin. Selvittämällä käyttäytymi-semme positiiviset tavoitteet voimme saada aikaan nopeita ja tehokkaitamuutoksia.

MIELEN EKOLOGIA

Epstein ja White näkevät ongelman aiheuttajan pahana olentona, joka pi-tää voittaa ja kukistaa. Usein ongelmamme ovat sitkeitä ja tuskallisia juurisen tähden, että yritämme väkisin päästä niistä eroon. Ja aivan kutenlihaksemme, myös nekin kasvavat vahvemmiksi, kun niitä vastustaa.NLP:ssä ongelman aiheuttaja sen sijaan koetaan ystävänä, ja kun ym-märrämme sen positiivisen tavoitteen, voimme luoda sille vaihtoehtoja.NLP:ssä työskennellään myöntämisen eikä kieltämisen kautta.Kutsukaamme tätä näkemystä vaikkapa neljänneksi aalloksi.

Esimerkiksi, työskennellessämme anoreksian kanssa, voimme ulkoistaaongelman pyytämällä asiakasta antamaan sille jonkin hahmon. Hahmovoi olla satuolento tai joku eläin. Sen jälkeen voimme keskustella sen kans-sa, ja, kuten tiedämme, oman “alitajuntamme” kanssa keskustellessa onhyvä olla mahdollisimman kohtelias ja hellävarainen. Ensimmäiseksi mei-dän kannattaa selvittää mitä hyvää se haluaa asiakkaalle tehdä. Haluaa-ko se pitää asiakkaan kauniina? Haluaako se suojella häntä? Haluaakose opettaa? Mielellä on oma ekologiansa, ja jos me rikomme sitä, asiatsaattavat vain paheta. Jo tästä syystä on tärkeätä, että emme yritä väki-valloin ratkaista ongelmiamme, vaan muistamme, että niillä voi olla jokintärkeä tehtävä meille.

Olen myös viime aikoina ajatellut, että jako tietoiseen ja tiedostamatto-

5maan, tietoiseen ja alitajuiseen on vanhanaikaista. Täsmällisempää jahuomattavasti helpompaa mielestäni olisi puhua, että mielessämme onkaksi tasoa, joista toinen käyttää vain digitaalista, käsitteellistä kieltä jatoinen käyttää analogista, konkreettista kieltä.

KUUDEN ASKELEEN MALLI

Kuuden askeleen uudelleenmäärittely on tehokas ja erittäin ekologinenNLP–ohjelma. En selitä sen historiaa tässä artikkelissa. Joka tapaukses-sa, vaikkakin se oli tehokas, se oli myös hyvin hankala ohjelma käyttää.Ulkoistamisen idean avulla sain siitä rakennettua erittäin hauskan ja käyt-tökelpoisen työkalun. Seuraavassa esimerkki siitä, miten se toimii asiakas-työssä.

Terapeutti: Voisitko kuvitella, että mielessäsi on osa, joka on vastuussaongelmastasi?–Asiakas: Voin.Jos tämä osa olisi jokin eläin, niin minkälainen eläin se olisi?–Se on varaani.Voisitko laittaa sen jonnekin tässä huoneessa!–Se istuu tuolilla vasemmalla kahden metrin päässä.Minkä kokoinen ja värinen se on?–Se on melkein musta ja noin metrin pituinen.Voisitko pienentää sitä ja laittaa vaikkapa oranssin värisen takin sen päälle.(Tässä vaiheessa voidaan opettaa asiakasta muuttamaanongelmaeläimensä ominaisuuksia ja kontrolloimaan ongelmaansa. Oleel-lista on että muutoskokeilujen jälkeen eläin palautetaan alkuperäiseenmuotoonsa)–Voin helposti.Ja nyt palauta varaani sellaiseksi kuin se alunperin oli ja kysy siltä, mikäsen myönteinen tarkoitus on. Jos et saa selvää vastausta, kerro sille, ettätiedät sen pohjimmiltaan tarkoittavan hyvää ja haluavan auttaa sinua. Kiitäsitä ja kysy haluaako se keskustella kanssasi.–Se haluaa keskustella kanssani ja sen positiivinen tavoite on suojellaminua.Kiitä nyt sitä ja tee sitten samalla tavalla luovasta osastasi eläin ja laita sejonnekintässä huoneessa.–Se on hullu apina ja istuu takanasi sohvan päädyssä.Kysy siltä, haluaako se keskustella kanssasi. Ja kun se haluaa, pyydä sitäluomaan seitsemän uutta käyttäytymismallia, jotka täyttävät varaanin ta-

6voitteen yhtä hyvin tai ehkä paremminkin. Pyydä sitä myös ottamaan huo-mioon vaimosi ja lastesi näkökannat, kun se luo nämä uudet vaihtoehdot.

Muista, että sinun itsesi ei tarvitse tietoisesti tietää, mitkä nämä uudetmallit ovat. Kun se on luonut nämä mallit, pyydä sitä antamaan merkkisiitä.–Nyt se on luonut uudet vaihtoehdot.Pyydä sitä kertomaan ne varaanille ja pyydä varaania valitsemaan niistäkolme, joita se jatkossa suostuu kokeilemaan ennen kuin se käyttää van-haa ongelmatoimintatapaansa. Pyydä varaania antamaan merkki, kun seon tehnyt valintansa.–Nyt se on valinnut.Kiitä sitten sekä varaania että hullua apinaa yhteistyöstä. Kysy sittenitseltäsi, onko mielessäsi mitään osaa, joka vastustaa näitä varaanin va-litsemia uusia vaihtoehtoja.–On siellä osa, joka sanoo, ettei tämä näin helppoa voi olla.Tee siitä sitten eläin ja laita se istumaan varaanin viereen.–Se on virtahepo ja istuu nyt lattialla varaanin vasemmalla puolella.Pyydä nyt hullua apinaa muotoilemaan kolme uutta vaihtoehtoaan niin, ettävirtahepokin voi ne hyväksyä. Kun se on sen tehnyt, pyydä sitä kertomaanne varaanille ja virtahevolle.–Nyt se on tapahtunut.Kysy nyt itseltäsi, onko mielessäsi vielä joku osa, joka vastustaa näitäuusia vaihtoehtoja.–Ei ole.Kiitä sitten vielä kerran eläimiäsi yhteistyöstä, pienennä ne kämmenellesiistumaan ja paina ne takaisin itseesi. Viimeksi mainittu on erittäin tärkeävaihe.

Eräs asiakas jätti maamönkijänsä pöydälleni ja kärsi sydämentykytyksistäja huimauksesta viikon, ennen kuin seuraavassa tapaamisessa tajusin,että osat ovat todella hyvin tärkeitä ihmisen sisäisen ekologian kannalta,ja siksi kannattaa pitää tarkkaa huolta, että ne palaavat takaisin täyttä-mään tehtäviään.)Olen käyttänyt tätä kuuden askeleen mallia paljon ja se on osoittautunuthyvin käyttökelpoiseksi. Asiakkaista se on hauska ja he näyttävät keskus-televan mielellään eläintensä tai mielikuvitushahmojensa kanssa. Erästämieshenkilöä ihmetytti se, että joka kerta, kun hän kiitti eläimiään, nekinkiittivät häntä.

Tarkistettaessa ekologiaa vastustavia osia, niitä voi löytyä melkoinen jouk-

7ko. Silloin tämä prosessi voi viedä tunteja ja voi käydä niin, että alkaaväsyttää ja hutiloida. Siksi voi heti alkuun pyytää kaikkia vastustavia osiaottamaan haluamansa eläimen muodon ja tulemaan joukolla esiin. Kunluova osa on sitten muotoillut vaihtoehtonsa niin, että kaikki nämä osatvoivat sen hyväksyä, voi vielä kysyä löytyykö mitään osaa, joka saattaisivastustaa näitä muutoksia.

Tässä tämä ohjelma vielä uudelleen tiivistettynä.

KUUSI ASKELTA UUDELLEEN

1. Pyydä asiakasta mielikuvituksessaan tekemään eläin siitä mielensäosasta, joka on vastuussa muutettavasta käyttäytymisestä ja pyydä häntälaittamaan se jonnekin itsensä ulkopuolelle. Sitten kehota häntä kysymääneläimeltä, suostuuko se keskustelemaan hänen kanssaan.

2. Myönteisen vastauksen jälkeen kehota asiakasta kysymään mikä ontämän eläimen positiivinen tavoite. Jos hän ei saa vastausta, etene tie-dostamattoman uudelleenmäärittelyn kautta - Asiakas kertoo eläimelle,että hän tietää sillä olevan hyvän tarkoituksen ja hän kiittää eläintä siitä jakertoo kuinka paljon hän arvostaa sitä.

3. Pyydä häntä nyt tekemään luovasta osastaan eläin ja toimimaan kutenkohdassa yksi.

4. Myönteisen vastauksen saatuaan kehota häntä pyytämään luovaa eläintätekemään lukuisia uusia vaihtoehtoja, jotka täyttävät ongelmaelimen ta-voitteen yhtä hyvin tai ehkä paremminkin. Kun luova eläin on luonut vaihto-ehdot, pyydä sitä antamaan merkki siitä. Lopuksi asiakas kiittää eläintään.

5. Nyt kehota luovaa eläintä kertomaan vaihtoehdot ongelmaeläimelle, jotapyydät valitsemaan kolme vaihtoehtoa, joita se suostuu jatkossa kokeile-maan ennen kuin se ottaa vanhan mallin käyttöönsä. Kun se on valinnutpyydä sitä antamaan merkki siitä.

6. Tarkista ekologia: Kehota asiakasta nyt kysymään onko hänen mieles-sään mitään osia, jotka vastustavat uusia vaihtoehtoja. Jos on, pyydä niitäkaikkia ottamaan jonkun eläimen tai olennon muodon ja tulemaan esiin.Sen jälkeen pyydä luovaa eläintä muotoilemaan vaihtoehdot uudelleen,niin että vastustava osa tai vastustavat osat voivat myös hyväksyä ne.Lopuksi asiakas kiittää kaikkia mielensä osia yhteistyöstä.

87. Varmista vielä, että vastustavia osia ei enää löydy.

Voimme työskennellä tätäkin yksinkertaisemmin. Erään asiakkaani dep-ressio oli karhu. Pyysin asiakasta kysymään karhulta suostuisiko tämälähtemään lomalle. Karhu suostui. Sitten pyysin häntä pyytämään karhuavalitsemaan jonkin toisen eläimen tekemään hommiaan puolestaan lo-man ajaksi. Karhu lähetti kotkan, jonka asiakkaani pienesi pöydältä käm-menelleen ja painoi rintaansa. Karhu laitettiin vaahtokylpyyn aurinko-lamppujen alle.

Kykenemme ilmeisesti keskustelemaan, minkä tahansa mielemme osankanssa, kun kohtelemme sitä hyvin ja käytämme analogista kieltä. Ja niinvoimme muuttaa mieltämme nopeasti, tehokkaasti, luovasti, ja kaiken li-säksi se on hauskaa. Painotan, että tämä tietenkin vaatii hyvää yhteistyö-suhdetta asiakkaan kanssa. Yhteistyön luominen on työskentelyn tärkeinja vaativin vaihe.

9

mörrin seikkailut työyhteisössä-ulkoistaminen laukaisee kireän ilmapiirin

marja-liisa ojansuu

Ratkes–lehden viime numerossa käsiteltiin ulkoistamista – ongelmanerottamista ihmisen identiteetistä. Marja–Liisa Ojansuu, sosiaali-psykologi, ja työyhteisökonsultti jatkaa sarjaa kertomalla ajatuksiaan jakokemuksiaan työhteisöissä.

Työelämässä vallitsee nykyisin melkoinen kiire ja huiske. Ihmiset saatta-vat toimia sietokykynsä äärirajoilla ja hermot kiristyvät. Turhauttavissa ti-lanteissa henkiset puolustuskeinot, kuten vihastuminen, mökötys, syyttely,selittely, pakeneminen ja syntipukkien etsiminen, astuvat esiin. Kireänmielialan vallitessa paljon energiaa kuluu hukkaan. Rakentavien ratkaisu-jen ja muutosten aikaansaaminen voi olla suoralta kädeltä vaikeaa. Kireätilanne on saatava aluksi laukeamaan, jotta päästään korjaamaan taus-talla olevia asioita. Eräs toimiva keino tähän on ulkoistaminen.

Ulkoistettu puolustus

Kuvitellaan, ett puolustusmekanismi – mikä tahansa sellainen – on ulko-puolinen olio, ihan niin kuin lapsilla Känkkäränkkä. Jokainen voi keksiäoliolle mieleisensä nimen. Itse olen ristinyt sen Mörriksi. Perusolettamuksenion seuraava: Jokainen meistä (ilman Mörrin vaikutusta) on kyvykäs ja hyvä,mutta Mörri houkuttelee meidät kimpaantumaan, murjottamaan,äksyilemään, syyttelemään, vinoilemaan jne. Mörrin visiitti työpaikalla käyn-nistyy tavallisesti jostakin pikkuasiasta ja pian kärpäsestä saattaa tullahärkänen. Yhden ihmisen Mörri kutsuu mukaan toisen ihmisen Mörrin. Mörriharvoin viihtyy yksin. Se tarvitsee kavereita.

mörrin kujeet

Eräänä päivänä Mörri piipahti vieraisille työpaikalle X. ÄkkiarvaamattaSe hyppäsi A:n niskaan ja käski tätä rähisemään puhelimessa. Äänekkäänpuhelun kuuli työtoveri B, jonka Mörri oitis havaitsi kutsun. Se houkutti B:nsanomaan napakasti A:lle: ”Et saa huutaa asiakkaalle tuolla tavoin, vaik-ka sulla onkin elämä päin p:tä” Tästäkös A:n Mörri sai vettä myllyyn. Sevaati A:ta raivostumaan: ”Minun yksityisasiani eivät kuulu tippaakaan si-nulle, pidä huoli omista asioistasi, senkin juoruakka!” B:n Mörri hieroi pie-

10niä karvaisia käsiään ja ujutti B:n lausahtamaan merkitsevästi: ”Sä taidatolla hoidon tarpeessa”.

Sitten se houkutteli B:n kertomaan tapahtumasta muille. Mörrit alkoivathallita koko työyhteisöä. Ne uunottivat ihmisiä tekemään kaksi kuppikuntaa– toinen sääli A:ta ja toinen puolusti B:tä. Kärpäsestä oli tullut härkänen.Mörrit pitivät huolen siitä, että kaikki tarkkailivat A:ta. Mitä enemmän Atunsi, että muut seuraavat hänen joka askeltaan, sitä enemmän Mörri hän-tä riivasi. Se houkutteli A:ta lukitsemaan huoneensa oven, sairastumaanvähän väliä ja äksyilemään kaikille.

Niin alkoi Mörrien kunnioitus. Mörrit iloisivat, sillä ne huomasivat ihmistenarvostavan heidän toimintaansa – kulkevan varpaisillaan ja välttävän kes-kinäisiä kontakteja. Kun Mörrit saavat työpaikalla arvostusta ja palkanvaivoistaan, ne viihtyvät pitkään. Jos Känkkäränkkä iskee karkkitiskin luo-na kaupassa, se houkuttelee lapsen heittäytymään lattialle, potkimaan jahuutamaan suoraa kurkkua. Mikäli äiti ostaa karkit, on Känkkäränkkääärettömän hyvillään siitä, että sitä on palkittu. Samoin työpaikoilla Mörrikokee tulevansa palkituksi saadessaan hallita ihmisiä mielin määrin.

Mistä Mörri ei pidä?

Mörri kaikkoaa jäädessään ilman leikkikavereita, kunnioitusta ja palkkio-ta. Työpaikoilla Mörri useimmiten saadaan kuriin hyväksymällä se jokai-sen elämässä piipahtavaksi tilapäiseksi vieraaksi ja nauramalla sille –niin hullulta kuin tämä kuulostaakin. Asia vaatii kuitenkin yhteisen sopi-muksen ja Mörri–idean hyväksymisen. Jos jollakin sattuu olemaanMörripäivä, hän voi osoittaa sen muille kantamalla pientä Mörri–viiriä,laittamalla paitaan Mörri–napin, istumalla Mörri–tuolissa jne. Silloin muuttietävät, että Mörri on visiitillä eikä sitä tarvitse kunnioittaa saati sittenpalkita. Mörri–merkkiä kantavalta työkaverilta voi kysäistä, kuinka kauanMörri viipyy ja miten voisi avustaa sen karkotuksessa.

Työpaikalle voi hankkia Anti– Mörri -pastilleja, jotka lievittävät Mörrioloaja antavat suojan Mörrin viekoittelua vastaan. Kiperäänkin kommenttiin,kuten: ”Sinä olet tosi tyhmä”, voi Mörripastilli suussa vastata rauhallisesti:”Aha”. Joillakin työpaikoilla on innostuttu ideoimaan vieläkin mittavampiaohjelmia. Työpaikalla voidaan pitää oikein Mörri–päivä. Miksei pidettäisi,onhan niitäPekkaspäiviäkin. Mörri–päivänä Mörri saa tulla ihan luvan pe-rään, kutsuvieraana. Jokaisella on päässä Mörri–hattu tai Mörri– nenä,jonka väri kertoo Mörrin vahvuudesta. Mörri–sääkartat seinillä kertovat

11

Mörrien esiintymisestä eri osastoilla ja Mörri–tilastot viestivät mörri-frekvensseistä. Yhteisessä aamupalaverissa jokaisen Mörri saa esiintyäja panna parastaan.

Miksei Mörri sitten tulekaan? Se ei kertakaikkiaan pidä siitä, että sillenauretaan. Menisitkö itse kemuihin, missä sinulle naurettaisiin? Itse asi-assa näitä päiviä ei edes tarvitse järjestää. Pelkkä ideointi antaa Mörrillekyytiä.

Mörrin viesti ja topi toivo

Niin hankala ja ilkeä kuin Mörri joskus onkin, sillä on kainalossaan ainatärkeä viestilappu. Mörri viestittää muutostarpeista. Jotakin pitää muuttuatyöpaikalla, työssä tai yksityiselämässä. Pohjimmiltaan Mörri siis tarkoit-taa hyvää. Miten saada esiin Mörrin tuomat viestit? Mitä Mörri mahtaatarkoittaa, kun se houkuttelee äksyilemään työkavereille ja asiakkaille?Apuna voi käyttää tulkkia, jolle myös voi antaa nimen – positiivisen nimen.Se voi olla Usko Uljas, Topi Toivo, Raakel Rakkaus tai vaikka Ihmemies.Tulkin tehtävä on muuttaa Mörrin murinat eteenpäin vieviksi kysymyksiksija ehdotuksiksi, kääntää esiin lantin toinen puoli.

Topi Toivo käyttää ratkaisukeskeisiä kysymyksiä, kehottaa nostamaanesiin ihmisten hyvät puolet, miettimään onnistumisen kokemuksia, hake-maan miellyttävää mielikuvaa omasta työyhteisöstä ja parempaa tulevai-suutta: Missä asioissa itse kukin on hyvä ja kyvykäs? Missä olemme on-nistuneet? Mikä työyhteisössämme on toimivaa ja hyvää? Millaisen työ-yhteisön haluamme? Mikä pitäisi olla toisin? Mitä muutoksia työyhteisös-sä pitää tapahtua?Mitä muutoksia omassa työssä/tilanteessa pitää ta-pahtua? Mitä pitää tapahtua, että (työ)tilanne saadaan riittävän hyväksi?Miten olemme aikaisemmin selvinneet ongelmatilanteista?Mikä on en-simmäinen konkreettinen askel muutoksen tiellä? Vastaukset näihin ky-symyksiin ovat Mörrin torjuntaohjelman ytimiä.

Olennaista on saada esiin a) ihmisten vahvuudet ja hyvät puolet, b) myön-teinen visio työyhteisöstä, jonka nämä kyvykkäät ihmiset muodostavat c)pienet konkreettiset askeleet muutoksen toteuttamiseksi.

Summa summarum:

Meillä jokaisella on oma Mörri, niin Työmörri kuin Kotimörrikin.Mörri tulee visiitille tavallisesti silloin, kun se havaitsee muutostarvetta.

12Viestin tuojana Mörri on hyvä, mutta asioiden ratkaisijaksi siitä ei ole. ”Älätule liian usein Känkkäränkkä, tule vain kerran viikossa!”Emme voi pannaMörriä kokonaan pois viralta, koska se käy meillä kaikilla joka tapauk-sessa, mutta voimme välttyä sen houkutuksilta, oppia tulkitsemaan senviestejä ja käyttää enemmän Topi Toivon luovaa viisautta. Työpaikkojenkonsultoinnissa olen havainnut Mörri–menettelyn toimivaksi keinoksi sil-loin, kun ongelmat ovat ”henkilöityneet” ja ilmapiiri kireä. UlkoistaminenMörrin avulla vapauttaa syyllisyydestä ja syyttelystä. Jokainen voi vapaas-ti kertoa mitä kaikkea Mörri on hänelle ehdotellut, miten se on itse kutakinpallotellut. Nämä keskustelut ovat hyvin humoristisia. ”Jäät sulavat” ja TopiToivo pääsee esiin.

Myös kielenkäytöllä on olennainen merkitys. Mörri sinänsä ei aiheuta on-gelmia, vaan se houkuttelee ihmisiä taipumaan tahtoonsa. Mörri on siishallittavissa. Vastuu omasta käyttäytymisestä jää jokaiselle itselleen. Mis-sä määrin suostuu Mörrin ehdotuksiin vai valitseeko avuksi Topi Toivon,joka on - aah! – niin ihana ja todella vastustamaton. Ihmisillä on valtavastimielikuvitusta, luovaa kapasiteettia, huumorintajua ja maalaisjärkeä. Mik-si emme hyödyntäisi näitä voimavaroja myös työyhteisöissä.

Työpaikalle X on nyt hankittu hauskat Mörri–merkit. Mörri on hyväksyttyinhimillisenä oliona, mutta valtaa pitää Topi Toivo. Sen huomaa vapau-tuneesta, humoristisesta ilmapiiristä ja ennen kaikkea siitä, että asioitakunnostetaan yhteisvoimin. Myönteinen visio alkaa toteutua.

13

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyydestätyöterveyshoitajan työssä

anneli litovaara

Kokemuksistaan ratkaisukeskeisen ajattelumallin käytöstä työterveys-hoitajan työssä kertoo Anneli Litovaara. Hän toimii työterveyshoitajanaEläkevakuutus OY Ilmarisella. Anneli on myös kouluttaja ja työyhteisö-konsultti.

Työterveyshoitajan työ on monipuolista asiantuntija- ja auttamistyötä. Paitsiperinteiseen terveyden- ja sairaanhoitoon, työ kohdistuu yhä laaja-alaisemmin työyhteisöjen ja yksilöiden hyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitoon.Ei ihme, että työterveyshoitajana kokee joskus olevansa kuin “säiliö”, jo-hon asiakkaat eri puolelta organisaatiota käyvät kaatamassa“ongelmajätteitään”. Pelkkä kuunteleminen ja suorien neuvojen antami-nen ei tuntunut useinkaan toimivan, ja niin itselläni alkoi vähitellen kasvaahalu tehdä tätä työtä niin, että voisin sekä auttaa tehokkaammin että vält-tyä “säiliön” täyttymiseltä. Seuraavassa esittelen joitakin malleja ,joistaitselleni on ollut hyötyä.

Kevyellä energialla

Nyt olen usean vuoden ajan soveltanut työssäni ratkaisu ja voimavara-keskeistä työtapaa. Kokemukseni tästä lähestymistavasta ovat erittäinmyönteisiä. Työni on muuttunut innostavammaksi ja henkisesti kevyem-mäksi. Kevyellä energialla saa yhtä paljon aikaan kuin raskaalla energial-la. Muutosta on tapahtunut myös itsessäni.Asenteiden muuttuminen myön-teisemmäksi on helpottanut vuorovaikutusta. Huumoria ja iloisuutta on tul-lut lisää.

Eräs kurssilaiseni kysyi minulta kerran, millä tavalla tämä työtapa näkyy jatuntuu työssäni. Silloin mietin, millaiset mallit ovat eniten auttaneet minua.Ensimmäisenä mieleeni tulivat Insoo Kim Bergin sanat: “Our job is not tosolve our client’s problem”. Tämä lause oli pitkään näkyvillä työ-huoneessani muistuttamassa, kenen tehtävä ratkaisujen löytäminen lopultaon. Tuo lause auttoi minut monta kertaa siitä suosta, johon olinvaipumaisillani yhdessä asiakkaiden kanssa kuunnellessani intensiivistäongelmien kuvausta. Ongelmien imuun on helppo joutua, mutta suossa

14rämpiminen on raskasta. Kun muistan Insoon sanat, tunnen jonkinlaistahelpotusta ja alan nopeasti etsiä uutta väylää ratkaisuhenkisillä kysymyk-sillä ohjatakseni asiakkaan tai ryhmän ideoimaan tulevaisuuta sekä löytä-mään voimavaroja.

Myötääminen

Toinen tärkeä malli on myötääminen. Vanha sanonta, että asiakas on oi-keassa, pitää käytännössä paikkansa. Asiantuntijaksi koulutettuna oli aluk-si vaikeaa hyväksyä asiakkaan omaa asiantuntemusta. Asiantuntijuus luousein väärän uskomuksen, että asiakas odottaa innolla suoriaohjeita,neuvoja ja jonkinlaista kaikkitietävyyttä. Sen sijaan asiakas onuseinkin hyvinkin valmis miettimään uusia toimintatapoja, kunhan hänenei tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä mitä on tehnyt aiemmin.

Yhteistyö syntyy asiakkaan huomatessa, että häntä ymmärretään ja hy-väksytään hänen tapansa toimia. Tässä on syytä huomauttaa, että poik-keuksen muodostavat väkivaltatilanteet, joiden hoitaminen on oma työ-tapansa. Myötääminen luo maaperää uusille näkökulmille ja tekee työstäkevyempää ja mielenkiintoisempaa.

Asiakkaan tavoite

Asiakkaiden tavoitteiden kunnioittaminen on myös yksi tärkeimmistä työ-malleista. Kun työskentelyn tavoitteen määrittelee asiakas, ei asiantunti-ja, yhteistyö vahvistuu ja asiakas kokee saavansa juuri sitä apua, jota tulihakemaankin. Kun esimerkiksi sairasvastaanotolla asiakas tulee mitta-uttamaan verenpaineensa, teen sen miettimättä hänen mahdollisia piile-viä ongelmiaan. Luotan nyt enemmän siihen,että asiakas itse kertoo omas-sa tahdissaan niistä hänelle tärkeistä asioista ja ongelmista, joita hänhaluaa terveysasemalla käsitellä. Näin säästän sekä omia voimiani ettäasiakkaan. Toki voin yksinkertaisesti kysyä, jos saan sen vaikutelman ettäasiakkaalla olisi vielä muutakin päällimmäisen asian lisäksi.

Asiakkaan tavoitteiden hyväksyminen antaa työskentelyyn ryhtiä ja raa-meja. Asiakkaalla voi olla useita ongelmia, väsymystä, hankaluuksia työssäja kotona, rahahuolia, korkea verenpaine, paino-ongelmia jne. Silloin onyhteistyön löytymiseksi hyvä antaa asiakkaan itsensä päättää, minkä on-gelman käsittelemiseen ensiksi paneudutaan. Poikkeuksen tässäkin te-kevät väkivaltaan liittyvät ongelmat.

15

Erityisesti elintapojen muuttamiseen liittyvissä kysymyksissä sekämyötääminen että asiakkaalle itselleen sopivien tavoitteiden hyväksymi-nen luovat hyvän maaperän jatkotyöskentelylle.

Jokaisella ihmisellä on voimavaroja ratkaista ongelmiaan Ratkaisu- javoimavarakeskeinen ajattelu on muovannut käsitystäni ihmisen voimava-roista ja mahdollisuuksista myönteisemmäksi. Luottaessani asiakkaanomiin resursseihin jaksan hankalaltakin tuntuvissa tilanteissa toistuvastiesittää kysymyksiä ja tuoda esille asioita, jotka houkuttelevat ja kannus-tavat asiakasta työskentelemään tavoitteensa suuntaisesti, tarpomaansinnikkäästi suosta ylös kuivemmille ja valoisammille poluille. Juuri sillätavalla ja sellaisille poluille kuin asiakas itse päättää.

Miten?

Tämä yksinkertainen kysymys on ollut usein apuna kiperissä ja monimut-kaisissa tilanteissa. Sen sijaan, että joutuisi pohtimaan, miksi johonkin onjouduttu, tai mitä erilaisia vaikeuksia tilanteessa on , pieni kysymys - mi-ten eteenpäin?, miten ratkaista?, miten löytää...?, antaa pontta päästätodella eteenpäin. Tämä on hyvämuistaa erityisesti työyhteisöjenkehittämistilanteissa. Kysymyksessä MITEN? on energiaa. Se saa aja-tukset suuntautumaan tulevaisuuteen ja ratkaisunäkymiin.

MITEN ON, HYVÄ LUKIJA, MITEN SINÄ LÖYDÄT PÄIVITTÄINTYÖNILOA?

16oma-apuryhmissä tiedetään, mitä on vertaistuki

marja vuorinen

Marja Vuorinen on psykologi ja työskentelee kehittämispäällikkönä Mie-lenterveyden keskusliitossa Sairaaloiden tupakkahuoneista aikanaanversoneissa potilasyhdistyksissä hyödynnetään nyt vertaistuen mahdol-lisuuksia aivan uusilla keinoilla.

Mielenterveyden Keskusliiton oma-apuprojekti kouluttaa pitkäaikaisistamielenterveysongelmista kuntoutuvia oma-apuryhmien vetäjiksi eri puolil-le maata. Ratkaisukeskeisen ajattelun ja työmenetelmien opiskelu onosoittautunut toimivaksi ryhmänvetäjien koulutuksessa. Sitä paitsi se onhauskaa. Psykiatristen potilaiden vertaistuen siemenet löytyvät sairaaloi-den tupakkahuoneista. Tupakkahuoneet ovat olleet paikkoja, joista on läh-tenyt versomaan ensimmäinen potilaiden toinen toisilleen antama tuki,kannustus, ymmärtämys ja rohkaisu. Tupakkahuoneissa ovat kohdanneettodelliset potilasasiantuntijat - ne ihmiset, joilla on omaa kokemusta paitsimielen sairauksista, myös niistä toipumisesta . Kun laitoksia ja niidentupakkahuoneita on purettu ja mielenterveystyö on muuttunut yhäavohoitopainotteisemmaksi, ollaan tultu monella tapaa uuteen tilanteeseen.Perinteiset, pitkälle laitosten sisällä kehittyneet, hyvin yksilöpainotteisetpsykologiset ja psykiatriset hoitomallit eivät yksin ole kyenneet tarjoamaaneväitä siihen todellisuuteen, jonka laitoksista lähtevät potilaat kohtaavat.

Avohoidossa olevien ihmisten keskeisimpiä ongelmia ovat yksinäisyys,mielekkään tekemisen puute ja kielteinen sosiaalinen leimautuminen.Yksikään näistä ei ole varsinaisesti psykiatrinen ongelma. Ne ovat ihmi-sen tavallisia ongelmia, monestitosin mielen sairauden takia kärjistyneitä.Tavallisiin ongelmiin voidaan hyvin vastata myös tavallisen ihmisen kei-noin. Esimerkiksi yksinäisyyden tai toimettomuuden kanssa kamppailuunei välttämättä tarvita erikoissairaanhoidon osaamista. Sellainen ihminen,joka on itse omakohtaisesti kokenut samanlaisia vaikeuksia, voi useinolla paras matkakumppani.

oma-apuprojekti

Mielenterveyden Keskusliiton vuonna 1994 alkaneen oma-apuprojektintavoitteena on perustaa mielenterveyskuntoutujien itsensä vetämiä oma-apuryhmiä eri puolille maata. Ryhmänvetäjiksi koulutetaan itse mielenter-veysongelmia kohdanneita ja niistä kuntoutumassa olevia ihmisiä.

17

Ammattiauttajia ei ryhmissä ole. Syksyyn 1995 mennessä ryhmiä on syn-tynyt parikymmentä ja niiden piirissä on noin sata jäsentä. Suurin osa ryh-mistä tapaa kerran viikossa ja monet ovat keskustelun ja opiskelun lisäk-si liittäneet ohjelmaansa myös liikuntaa ja ulkoilua.

Oma-aputoiminnan perusajatuksena on, että jokaisella ryhmään tulijallaon kokemusta paitsi sairaudesta, myös selviytymisestä sekä siitä, mitenon tullut vaikeuksien kanssa toimeen. Toisen, samankaltaisia elämän-kohtaloita kokeneen ihmisen vertaistuki on monesti osoittautunut parhaaksitueksi. Tasa-arvoisuuteen perustuvassa ryhmässä, jossa kukaan ei hoidatoista, voi jokainen olla paitsi saamassa myös antamassa tukea toiselle.

Mielenterveyden Keskusliitolla on ryhmänvetäjille koulutusohjelma, jokakoostuu perus- ja jatkokursseista sekä paikallisista neuvottelupäivistä.Koulutuksen pohjaksi on otettu ratkaisukeskeisen ajattelun opettelu ja hyö-dyntäminen pienryhmässä. Rohkaisu, myönteisen palautteen antaminen,toivon ylläpito ja ongelmanratkaisun opettelu ovat koulutuksen avain-sisältöjä. Tavoitteena ei ole kouluttaa pikkuterapeutteja, jotka tietäisivät,mistä ihmisten ongelmat johtuvat tai mitä niiden ratkaisemiseksi pitäisivarsinaisesti tehdä. Koulutuksen painopiste on arkielämänselviytymistaitojen opettelussa.

Vuonna 1996 ryhmiä perustetaan erityisesti ihmisille, joiden ensisijaise-na hankaluutena on äänien kuuleminen. Äänten kuulijoiden oma-apu-ryhmistä on varsin hyviä kokemuksia ja tutkimustuloksia monissa Euroo-pan maissa. Ryhmät ovat tähän mennessä saaneet innostuneen vastaan-oton. Ryhmäläiset kuvaavat ryhmiä paikoiksi, joissa vallitsee luottamuk-sellinen ja lämmin tunnelma Meillä on sellainen tupailtatunnelma ja rohkai-seva ilmapiiri. “Ryhmä on vähän kuin kengurupussi, siellä on turvallistaolla.”

Yksi oma-apuryhmien salaisuus on niiden vastavuoroisissa ihmissuhteis-sa. Mielenterveyskuntoutujilta puuttuvat usein ihmiset, joista itse pitää jajoiden kanssa voi tehdä jotakin itseä kiinnostavaa. Tuetun asumisen, tuki-henkilön, ja monien muiden tukitoimien keskiössä olevalla ei usein oleihmisiä, jotka tarvitsisivat häntä ja joille hän olisi tarpeellinen. Selviytymisenja kriisien yli jaksamisen ratkaisee usein se, onko ihmisellä sellaisia vas-tavuoroisia ihmissuhteita, joihin itsekin täytyy panostaa.

Yksi paikka tällaisten ihmissuhteiden syntyyn näyttää olevan ryhmä, jossaparhaimmillaan yhteisistä muistoista kumpuaa myös pitkäaikaisia ystävyys-

18suhteita. Vertaisryhmä on paikka, joka tarjoaa tavallisen ihmisen tukeatavallisiin elämän kysymyksiin. Monien psykologisten silmälasienläpivalaisemalle psykiatrisen potilaan leiman saaneelle ihmiselle se tar-joaa tilaisuuden olla iloineen ja suruineen myös tavallinen ihminen. Ryh-män tuen, toveruuden ja kumppanuuden saaminen tavanomaisiin elämässäesiin tuleviin asioihin on elämän suurempien kriisien ennaltaehkäisyä

PUUTARHAKADUN PELASTAJAT JA SUOJELIJAT

Eila vuorinen

Eila Vuorinen työskentelee lehtorina Tampereen sosiaalialan oppilai-toksessa.Tämä on hänen kertomuksensa siitä, mitä tapahtui, kunsosiaalikasvattajakoulutuksen toimintaideaksi tuli kolme vuotta sittenRatkaisukeskeinen orientaatio toiminnallisessa yhteisössä.

Sosiaalikasvattajajaosto toimii osoitteessa Puutarhakatu 35, Tampere.Puutarhakadun osastoa on useiden vuosien aikana pyritty kehittämääntoiminnallisen yhteisön periaatteiden mukaan. Pienet tilat tarjoavat mah-dollisuuden yhteisön jäsenten tiiviiseen vuorovaikutukseen. Yhdessä te-kemisen ja arkisen työn arvostus on toiminnan lähtökohta. Ratkaisu-keskeisyys tarkoittaa asennetta, joka arvostaayhteisön jäsenten luovuut-ta, tavoitteellisia ongelmaratkaisuja ja elämäniloa.

Orientaation muutos on vaikuttanut ennen kaikkea käytännön opetuksenkehittymiseen ja ennen kaikkea opettajien, opiskelijoiden ja asiakkaidenvälisiin suhteisiin. Asiakkaamme ovat lapsia, nuoria tai aikuisia, joidenkanssa olemme tekemisissä käytännön opetuksen yhteydessä. Perintei-

19

sesti opettaja opettaa oppilasta ja oppilas taas kohtaa asiakkaan tietty-jen periaatteiden mukaan. Nimenomaan tässä asetelmassa on tapahtu-nut muutoksia.

Kerron lyhyesti siitä, mitä olemme saaneet aikaan kolmen vuoden aika-na. On kuitenkin huomattava, että vaikka käytännön opetus kolmivuoti-sessa koulutuksessa kestää lähes vuoden, niin siitä kaksi kolmasosaaon ns. laitosharjoittelua, joten suuria tuntimääriä seuraaviin projekteihin eiole siis koulutunteina mitaten satsattu.

Pelastusta ja suojelua

Ensiksikin opiskelijat ovat saanet säilytetyksi Puutarhakadun osastonkoulutilat itsellään maksamalla kahden vuoden ajan vuokran tekemällä työtäkaupungilla (ns. oravannahkakauppana). Tällä hetkellä sosiaalialan oppi-laitos maksaa vuokran ja on myös hankkeittemme takana. Porukkammeoli pelastamassa Tarton Lastenkaitseliitin ylläpitämää turvakotia, jota ol-tiin lakkauttamassa. Joukko aktiivisia opiskelijoita ja kaksi opettajaa, Ulla-Maija Takkunen ja Tapio Salomäki, vierailivat säännöllisesti Turvakodussaja toimittivat sinne avustuksena keräämiämme tavaroita.

Lisäksi veimme Suomesta saunatarpeet ja rakensimme paikallisten avus-tuksella saunan. Saunassa on jo kylvetty. Lopulta paikalliset viranomaisetkinhuomasivat, että turvakodin toiminta on tärkeää ja äskettäin Turvakodusai seitsemän miljoonan remontin Eestin valtiolta. Pelastimme myösKaukajärven nuorisoklubin. Opiskelijat toimivat 2-3 kertaa viikossa oh-jaajina klubilla, joka olisi muuten lakkautettu. Hennerin avoin päiväkoti olilakkautusuhassa kaksi vuotta sitten. Siitä lähtien opiskelijamme ja kaksiopettajaa (Sinikka Lehtinen ja Meri Hurske) ovat pitäneet sitä keskiviik-koisin harjoittelupaikkanaan, mikä mahdollisti toiminnan jatkumisen.

Ennaltaehkäisevän lastensuojelun nimissä opiskelijat ovat tuottaneetpienimuotoisesti yksinhuoltajille erilaisia palveluja. He ovat pitäneet ns.yökylää Yksinhuoltajien avopalveluyksikössä. Tässä kuussa alkaa kou-lumme tiloissa parkkipaikka yksinhuoltajien lapsille lauantaisin. Korjaa-van lastensuojelun piiriin kuuluu avotyön projekti. Teemme oppilaiden kans-sa asiakastyötä tavoitteena saada käytännön kokemusta ratkaisu-keskeisestä terapiasta. Yhteistyökumppaneita, joilta saamme asiakkai-ta, ovat sosiaalitoimi ja järjestöt. Jos autettavana on sosiaalitoimen asia-kas, otamme huomioon kyseisen organisaation tavoitteet ja lähtökohdat.Avotyön projektimme on muuttanut monia luutuneita käsityksiämme

20sosiaalityöstä. Meitä on hämmästyttänyt mm. se ystävällisyys, avuliaisuusja energisyys, jota asiakkaat ovat osoittaneet koulutustamme kohtaan

Autettavat auttajina

Tavoitteenamme, että autettavat auttavat taas puolestaan toisiaan. Huoli-matta monista vaikeuksistaan asiakkaamme ovat auttaneet meitäkin mm.näin:– Äiti, jonka lapset pakkohuostaanotettiin, toi meille suuren kasan lasten-vaatteita Tarton lapsille vietäväksi. Hän on myös kirjoittanut kirjan pakko-huostaanotosta äidin näkökulmasta

– Eräs masentunut äiti, jonka 15-vuotias tytär oli huumepysäkillä,laittoi tarttolaisille vieraillemme viikonlopun ateriat

– Äiti, jonka lapset huostaanotettiin päihdeongelman takia, saa tukeakolmen pienen lapsen äidiltä, jolla on ollut sama pulma ja on jo päässytpahimman yli.

– Annamme molemmille äideille konkreettista apua kodin-jalastenhoidossa ja he ovat mm. luvanneet pitää luennon siitä, mitenpäihdeongelmaisia yksinhuoltajaäitejä pitäisi auttaa.

Laiva

Uusin projektimme on vanhan höyrylaivan pelastus. Laiva on v. 1916 raken-nettu Längelmäki, sittemmin Metsä, nyk. Krinuola, tuleva Metsä. Laivanomistaa Nuorisolaivayhdistys ry. Projektin aloitusajankohtana, tämän vuo-den elokuussa, yhdistyksen tilillä oli rahaa 990 mk. Oikeat laivamiehetarvioivat kunnostuksen maksavan puolisen miljoonaa. Tällä hetkellä laiva-puut on hakattu, sahattu ja ne ovat kuivumassa.

Projektin tarkoitus on tarjota opiskelijoille ja heidän nuorille asiakkailleenmielekästä työtä sekä korjausvaiheessa että laivan liikennöidessä myö-hemmin Näsijärvellä tilausmatkoilla. Toivomme laivatöihin ennen kaikkeakoulusta tai työelämästä syrjäytyneitä nuoria.

Yhteenvetona toteaisin, että ilman ratkaisukeskeistä otetta emme olisikoskaan tarttuneet näihin haasteisiin. Laivaprojektimme tuntuu kyllä niinmahdottomalta jutulta, että on vaikea uskoa että edes ratkaisukeskeinenote pitää sen pinnalla. Aika näyttää!

21

Paras kaveri - tarina Hilma Hiltusesta

päivi brückner

Tämä on mukava tarina, jonka Päivi Bruckner teki NLP-kurssilla harjoi-tuksena ns nested loop (kätketyt kehät) -metaforasta. Siinä varsinainenviesti kätketään kehittäin kulkevien kertomusten sisälle. Tämä tarinaon kirjoitettu miehelle, joka oli vuosia käyttänyt reippaasti alkoholia jajoka ei tuntunut pääsevän siitä millään eroon, huolimatta siita, että seoli sotkenut koko hänen elämänsä.

Eräänä varhaisena aamuna aikaisin keväällä, kun ilma oli viileän raikas,ja villatakki lämmitti mukavasti, Hilma Hiltunen astui seiskan raitiovaunuunja käveli vanhuksille tarkoitetuille istuimille. Ratikka kolisi eteenpäin ja vastalehteen puhkeamassa oleva koivu ja oksalla visertävä lintu veivät Hilmanmuistoihinsa, lapsuusaikaan, jolloin Hilman vanha Vilma-mamma istuisaunan seinustalla olevalla penkillä naapurin Alma-mummon kanssa opet-tamassa Hilmalle saunavastan tekoa. Aivan Hilman posket punehtuivat javatsaa kipristi, kun hän muisti hetken juhlavuuden. Vastoja sitoessaanmummot musitelivat kouluaikojaan, jolloin he olivat toisiinsa lonkeroituneita,kuten paita ja peppu. Eivätkä oikein tienneet mihin Alma loppui ja mistäVilma alkoi.

Koulun jälkeen molemmat valittiin karjakkokouluun toiselle paikkakunnal-le. Siellä tytöt tapasivat viehättävän kartanon isännän. Alma ja Vilmarakastuivat molemmat, eikä nuori isäntä tiennyt kumman neidoista hänhalusi. Vilma otti kohtalon omiin käsiinsä riuhtaisi itsensä irti Almasta läh-tien isännän kanssa kohti itsenäistä elämää. Vuodet kuluivat jaleskeydyttyään Vilma palasi kotikonnuilleen, jonne Alma oli palannut joaiemmin.

Eräänä aamuna he tapasivat toisensa vanhalla maitolaiturilla postinhaku-matkalla. Heidän välilleen rakentui uudenlainen ystävyys, jossa kumpai-nenkin pystyi vuosien tuoman etäisyyden kautta sekä antamaan että vas-taanottamaan. He nauroivat makeasti muistellessaan nuoruutensa aikaa,jolloin he olivat kuin yhdestä puusta veistetyt. Näin mummojen jutustellessasaunavihdat valmistuivat kuin itsestään nuoren Hilman ihmettelevien sil-mien edessä. Ratikka kaarsi Hakaniemen torille ja Hilma havahtui ajatuk-sistaan.

22Kaikkea sitä ihmisen mieleen tuleekin, Hilma naurahti mielessään, ja ohi-kulkijat hymyilivät hänelle takasin.

Benin palsta - Vinkkejä ja vihjeitä!

Ben Furman

Uusia kirjoja:

Tunnetun perheterapeutin Gillian Walkerin uusi kirja on nimeltään ”In theMidst of Winter”. Se kertoo AIDS:ia sairastavien potilaiden ja heidänperheittensä tukemisesta. Sitä on kehuttu kovasti. Julkaisija, Norton, NewYork 1995.

Margaret Singer on tunnettu amerikkalainen hypnoosiasiantuntija, selkeäja järkevä. Hän on tehnyt vuosia töitä uskonnollisten kulttien uhrien autta-miseksi ja on alan todellinen asiantuntija. Hän on luennoinut ja kirjoittanutaiheesta monta artikkelia, mutta nyt hän on vihdoinkin kirjoittanut aiheestakirjan, josta uskallan povata alan perusteosta. Kirjan nimi on “Cults in OurMidst, the Hidden Menace in Our Everyday Lives.” Julkaisija on JosseyBass, San Francisco 1995.

Hyvin mielenkiintoinen tämän alan kirja on myös Steven Hassanin“Combating Cult Mind Control”, Park Street Press, Rochester, 1980. Ste-ven tietää mistä puhuu, sillä hän oli todella pahasti haksahtanut moo-nilaisuuteen, kunnes jalka katkesi auto-onnettomuudessa, ja perhe saihänet pelastettua. Tutustuminen uskonnollisiin kultteihin ja niiden menetel-miin auttaa muuten ymmärtämään paremmin psykologisia ja terapeutti-sia suuntauksia, joissa niissäkin on, mielenkiintoista kyllä, usein kulttimaisiaelementtejä.

23

Förlags ai-ai ja Lyhytterapia-instituutti ovat lyöneet hynttyyt yhteen ja pe-rustaneet uuden kirjasarjan nimeltään Mielikirjat. Sarjan nimi on lainattuai-ai:n julkaisemasta samannimisestä, suositusta NLP-kirjasta.

Mielikirjat -sarjassa tullaan julkaisemaan lyhytterapian, NLP:n ja ratkai-sukeskeisyyden lävistämiä kirjoja. Sarjan ensimmäinen kirja on jo ilmes-tynyt. Se on Ron Taffelin kirja, alkuperäiseltä nimeltään “Parenting by Heart”ja suomenkieliseltä nimeltään “Kouluikä - viisautta ja vinkkejä kouluikäistenlasten kasvattajille”. Tilaa Mielikirjojen esite joko Lyhytterapiainstituutistatai ai-ai:lta! Ratkesin jäsenet saavat varmasti mainoksia muutenkin.

Postista tuli pöydälleni kirja nimeltä “The Mosaic of the Mind”. Kirjoittajaon asianajaja Regina Goulding ja takapiruna perheterapeutti RichardSchwartz. Siinä on kirja, jota minun on vaikea lukea. Uskotko sinä tähänsivupersoonavillitykseen, johon niin moni jenkki näyttää seonneen? Kyseon opista, jonka mukan seksuaalisen tai muun hyväksikäytön kohteeksijoutuneet ihmiset kehittävät itselleen puolustusmekanismiksi sivu-persoonahäiriön. Luit oikein! “ Multiple personality disorder” englanniksi.Siis, että ihmisellä on monta alapersoonaa, joilla kaikilla on omat nimet jaluonteenpiirteet. Tämän kirjan päähenkilöllä, joka on ollut Schwartzin poti-laana, on parikymmentä tällaista sivupersoonaa tai “osapersoonaa” (parts)ja ne keskustelevat sujuvasti keskenään. Anna mun kaikki kestää! “Ke-nen kanssa minulla on ilo tänään keskustella?”

Tiedätkö, mitä on EMDR? Nolo juttu, jos et tiedä, sillä se on uusin ja jännit-tävin innovaatio terapia-alalla sitten animaalisen magnetismin. Menetel-män kehitti terapeutti nimeltä Francine Shapiro. Sen koko nimi on EyeMovement Desensitization and Reprocessing. Suomeksi sitä on kutsuttulempinimellä “silmänliikutusterapia”.Alunperin menetelmä kehitettiin trau-maattisten kokemusten uhrien auttamiseksi, mutta nykyisin sitä on alettukäyttää muihinkin ahdistusongelmiin. Siinä todellakin pyydetään asiakas-ta seuraamaan katsellaan terapeutin sormia. En mene yksityiskohtiin, muttavaikka ensi alkuun juttu kuulostaakin huuhaalta, monet alan ihmiset väittä-vät, että se toimii yllättävän usein ja yllättävän tehokkaasti. Suomessakinon jo koulutettuja EMDR-terapeutteja ( koulutus kestää vain muutamanpäivän). No, nyt EMDR:stä on vihdoin satavissa kirja. Sen nimi on tieten-kin “Eye Movement Desensitization and Reprocessing”. Kirjoittaja on itseFrancine ja kustantaja Guilford, New York. Tartu tilaisuuteen ja tilaa nume-rosta 990-1-800-3657006!

Mitä lehtiä luet?

24Jos haluat seurata jotain innostavaa ulkolaista perheterapia- tai lyhyt-terapialehteä, suosittelen “The Family Therapy Networker’iä” (kannattaatilata työpaikalle) ja “Journal of Systems Therapy’ä”. Networker onmagazine-tyyppinen, siis kuvia, haastatteluja, toimittajien kirjoittamia pit-kiä ja paneutumista vaativia juttuja, tapausselostuksia ja niihin pyydettyjäkommentteja, hyviä teemoja, ja tietenkin - paljon mainoksia.

Viimeisessä numerossa puhutaan siitä, miten psykoterapia USA:ssamuuttuu rajusti nyt, kun vakuutusyhtiöt eivät enää korvaa muita kuinManaged care -järjestelmän puitteissa annettuja terapioita. Terapeutinpitää kuulua tiettyyn palvelujen tarjoaja -järjestelmään, ja vakuutusyhtiötmääräävät miten pitkä hoito tulee kyseeseen. Psykoterapia menee uu-siksi pian myös meillä ja tässä numerossa on suomalaisellekin mielen-kiintoisia juttuja. Networker ei petä, vaikka painottuukin pikemminkin perhe-terapiaan kuin lyhytterapiaan. Tilaa! Maksaa vain 30 dollaria Eurooppaanja ilmestyy 6 kertaa vuodessa. Osoite 8528 Bradford Road, Silver Spring,MD 20901. Muuten, lehdeltä tuli juuri erikoistarjous! Jos saamme vähin-tään 5 uutta tilaajaa kasaan, saat 25% alennuksen lehden hinnasta. Eli,voit lähettää tilauksen myös Ratkesiin yhteystietoinesi ja pyrimme järjes-tämään asian. “Journal of Systems Therapy” on lyhytterapioihin keskitty-vä kanadalainen vaatimattoman näköinen lehti, josta löytää aina jotain ki-vaa luettavaa. Kirjoita osoitteella BOX 2484, Station A, London, Ontario,Canada N6A 4G7. Vastikään on perustettu lehti nimeltä “Journal ofCollaborative Therapies”. Kerron siitä heti, kun saan näytenumeron. Sevaikuttaa todella mukavalta, sillä se keskittyy yksinomaan niihinterapeuttisiin lähestymistapioihin, jotka lienevät Ratkesilaistenkin sydän-tä lähellä.

Lyhytterapia alkaa saada hyväksyntää: KELA:n sanomat -lehdessä nro8/ -95 haastatellaan KELA:n kuntoutusylilääkäri Paavo Rissasta. Hänpohtii: “ Onko lähettävälle lääkärille muodostunut tietty rutiini, jossa hänautomaattisesti kirjoittaa lausunnon monivuotiseen terapiaan?Terapeuttikin lähtee ajatuksesta, että edessä on vähintään kaksi tai kol-me terapiavuotta Varmasti on olemassa lyhyempiä terapioita, jotka jois-sakin tilanteissa ovat yhtä hyviä ja parempiakin kuin pitkät terapiat. Lyhyeteivät sido ihmistä terapiaan ja sairaudentunteeseen pitkiksi ajoiksi. Vainmurto-osa terapioista on nyt lyhytterapioita.” No, sitä Rissanen ei näytähuomaavan, että lääkärit kirjoittavat lähetteitä juuri sellaiseen terapiaan,jota vakuutusyhtiö tai KELA korvaa. Jos korvattaisiin vain lyhytterapiaaihmeteltäisiin ehkä sitä, miksi lääkärit eivät kirjoita lähetteitä pitkiinterapioihin.Voi, kunpa maksavat tahot ymmärtäisivät, kuinka suuri vastuuheillä on, kun he päättävät, että jokin hoitomuoto kuuluu korvauksen piiriinja joku toinen ei.