Diplomityö / oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto / työn valvoja: prof. helka-liisa hentilä

Jukolan liikuntaraittivuorovaikutteinen suunnittelu asuinalueen arkiliikuntaolosuhteiden kehittämisessä

Oulussa 23.5.2012 / Jenny Miettinen /

2

TIIVISTELMÄArkiliikunnan määrä suomalaisten keskuudessa on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmeninä, vaikka liikunnan terveydelliset hyödyt tunnetaan hyvin. Kaupungistuminen ja omavaraistaloudesta luopuminen sekä fyysisen aktiviteetin väheneminen tekniikan kehityksen myötä on osaltaan vaikuttanut arkiliikunnan vähenemiseen. Väljä yhdyskuntarakenne on johtanut pitkiin etäisyyksiin, jotka ovat arjessa liian pitkiä lihasvoimin kuljettavaksi. Täydennysrakentamisessa on puolestaan vaarana, että omaehtoisen liikunnan mahdollistaneet rakentamattomat alueet, lähimetsät ja vastaavat vapaat alueet häviävät.

Vuorovaikutteisuutta on edellytetty kaavoituksessa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla jo vuodesta 2000. Käytännön työssä sovellettavien vuorovaikutteisten menetelmien kirjo on edelleen melko suppea. Vuonna 2010 Hämeenlinnan toteutettiin Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö -hanke, joka oli opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön sekä Hämeenlinnan kaupungin rahoittama. Toteutuksesta vastasi Oulun yliopiston arkkitehtuurin osasto ja hankkeen johtaja oli prof. Helka-Liisa Hentilä. Hankkeessa sovellettiin kolmea erilaista vuorovaikutusmenetelmää kehittäessä Hämeenlinnassa olevan Jukolan alueen arkiliikuntaolosuhteita.

Hankkeessa kerättiin käytännön kokemusta gåtur-mentelmän, työpajatyöskentelyn ja seminaarin toteuttamisesta ja niiden toimivuudesta arkiliikuntaolosuhteita kehitettäessä. Diplomityö on jatkoa hankkeelle, jossa kerättyä aineistoa hyödyntäen on suunniteltu alueen julkista ulkotilaa on suunniteltu arkiliikuntaan kannustavaksi.

Suunnitelmassa Jukolan läpi kulkevaa kävely- ja pyörätietä on kehitetty kaikkia käyttäjäryhmä houkuttelevaksi yhtenäiseksi lähiliikunta-alueeksi, Jukolan liikuntaraitiksi. Yhteyttä lähialueiden virkistys- ja ulkoilupalveluihin sekä julkisen liikenteen yhteyttä alueen palveluihin on vahvistettu. Alueen sosiaalisiin ongelmiin on pyritty vaikuttamaan tukemalla alueen myönteisiä ominaispiirteitä ja vahvistamalla alueen identiteettiä taiteen ja laadukkaan julkisen tilasuunnittelun kautta. Tavoitteena on, että alueen asukkaiden arkiliikkuminen ja keskenäinen vuorovaikutus sekä yhteishenki lisääntyisivät huomattavasti liikuntaraitin myötä.

Oulu yliopisto

Teknillinen tiedekunta

Osasto: Arkkitehtuurin osasto

Laboratorio: Yhdyskuntasuunnittelun laboratorio

Tekijä: Jenny Miettinen

Työn valvoja: Professori Helka-Liisa Hentilä

Työn nimi: Jukolan liikuntaraitti - Vuorovaikutteinen suunnittelu asuinalueen arkiliikuntaolosuhteiden kehittämisessä.

Oppiaine: Arkkitehtuuri

Työn laji: Diplomityö

Aika: Toukokuu 2012

Sivumäärä: 79 + liitteet 9 kpl

3

ABSTRACT OF MASTER’S THESISDespite the fact that people are increasingly aware of the numerous health and other benefits of an active lifestyle the amount of daily physical activity has decreased significantly in comparison to past decades. Urbanization and the dwindling self-sufficient economy has led to an overall decrease in physical labour. The Largely Global economy and in particular its use of technology in modes of production and living have had a noticeable impact on the amount of physical exercise in our Daily lives. Urban sprawl has in many places resulted in long distance commutes between home and work which are impossible to carry out by foot or bike. Additionally, Supplementary housing might leave little land for previously empty fields (fallow land) which have previously served as places for spontaneous sport and recreation.

Participation in Urban planning has been required by law since the year 2000. Yet, the amount of different participation methods being employed is still quite small. In 2010 a research project on promoting daily physical activity in the environment (Arkiliikunaa edistävä elinympäristö) was carried out in the suburb of Jukola in Hämeenlinna, Finland. The study was financed by the Ministry of Education and Culture, Finland’s Environmental Administration and the City of Hämeenlinna. This Research was carried out under the supervision of Professor Helka-Liisa Hentilä from Department for Architecture at the University of Oulu.

The aim of the research was to collate experiences of different methods of participation in planning and increase co-operation between the different target groups, i.e., residents of the area and the City’s planning departments. Three methods for participation were tested and reported; Evaluative Walking tour, Workshops and a Seminar. The theme of the events was the development of better environments for daily physical activity.

This Master Thesis is an extension of the same project where the feedback from the collaboration has been further developed in activating more Urban spaces and Supplementary housing in the suburb of Jukola. The proposed Plan develops the existing network of walking and biking routes through the area into a long Sport and Recreation area. It reinforces the connections from both ends to nearby recreation areas thereby bringing them all together. Connections between public transportation and Public and Commercial services are given more strength. The Social problems of the area have been addressed by emphasizing the positive characteristics with the help of Art and quality Public space design.

The implementation of these changes to Suburb of Jukola will lead to inviting public spaces and encourage more interaction between its Residents, thereby, facilitating more daily physical activity and add to the general well-being and common spirit of the area.

University of Oulu

Faculty of Technology

Department: Department of Architecture

Laboratory: Laboratory of Planning and Urban Design

Author: Jenny Miettinen

Supervisor: Professori Helka-Liisa Hentilä

Title of Thesis: Jukolan activity road - Developement of better environments for daily physical activity with help of participation.

Subject: Arkkitehtuuri

Type of work: Master’s thesis

Date: May 2012

Pages: 79 + 9 appendixes

4

SISÄLLYSLUETTELOTIIVISTELMÄ 2

ABSTRACT OF MASTER’S THESIS 3

SISÄLLYSLUETTELO 4

ESIPUHE 6

JOHDANTO 7

Liikunnan nykytila 8

Liikunnan käsitteitä 10

KOKEILUHANKKEEN ETENEMINEN 13

Tavoitteet 14

Prosessi 14

Diplomityö-osuus 14

VUOROVAIKUTTEISUUS SUUNNITTELUSSA 15

Miksi osallistua ja osallistaa? 16

Vuorovaikutteiset suunnitte lumentelmät 19

Gåtur 20

Työpajatyöskentely 20

Seminaari 21

ANALYYSIT 23

Miksi Jukola? 24

Alueen kehitysvaiheita 24

Jukolan lähiympäristön analyysi 26

Yhteydet ja etäisyydet palveluihin 28

Maisemalliset ominaispiirteet 30

Asuinalueen palveluiden sijainti ja saavutettavuus 32

Asuinalueen sisäinen liikenne 34

5

Lähiliikuntapaikat ja –virkistysalueet 36

KÄYTÄNNÖN TYÖ JA TULOKSET 39

Kävelykierros 41

Kävelykierroksen tulokset 43

Työpajat 50

Liikkuvan työpajan tulokset 51

Koulutyöpajan tulokset 52

Seminaari 53

Seminaarin työpajan tulokset 54

Arvio kokeiluhankkeen toteutuksesta ja tuloksista 56

SUUNNITELMA 59

Jukolan liikuntaraitti 60

Täydennysrakentaminen 60

Yleissuunnitelma 61

Suunnittelualueen teemat ja käyttäjäryhmät 62

Yhdyskuntarakenteelliset muutokset 63

Sosiaaliset muutokset 63

Ympäristön yksityiskohtien muutokset 63

Aukio 64

Kirjaston aukio 68

Jukolanraitin puisto 70

Jukolan koulun piha 72

Koulun piha oppimisympäristönä 74

Liikuntahalli 75

Kävelytiet 75

Viertolan parkour ja boulerointipuisto 76

LÄHDELUETTELO JA LIITTEET 78

6

ESIPUHEOulun yliopiston arkkitehtuurin osastolla tehtävän liikuntaan ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyvän tutkimus- ja kehitystyön taustalla on Valtioneuvoston 18.4.2002 tekemä periaatepäätös terveyttä edistävän liikunnan, eli terveysliikunnan kehittämislinjoista. Vuonna 2003 arkkitehtuurin osastolla käynnistettiin esiselvitys liikunnan olosuhteista yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoitusprosessissa. Esiselvityksestä kävi ilmi, että liikuntaulottuvuuden liittämisessä maankäytön suunnitteluun on paljon kehitettävää. Tärkeänä kehittämistarpeena nähtiin liikunnan olosuhteiden ja maankäytön suunnittelun välisen yhteyden ohjaaminen kouluttamisen ja opastamisen kautta. Lisäksi painotettiin muun muassa suunnittelun vuorovaikutusprosessin käytäntöjä.1 Näiden teemojen parissa on toteutettu esiselvitystä seuranneet tutkimushankkeet, joista ”Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö” on yksi.

”Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö” -hanke toteutettiin vuosina 2009-2010 ja se koostui useasta erillisestä työstä, joita tutkimusryhmä teki professori Helka-Liisa Hentilä johdolla. Tulin tutkimuksen toisessa vaiheessa mukaan hankkeeseen. Tehtäväni oli vuorovaikutteiseen suunnitteluun perustuvan arkiliikunnan olosuhteiden kehittämiseen tähtäävän prosessin toteutus kohdekunnassa, joka oli Hämeenlinna. Silloinen arkkitehtiopiskelija Jussi Eskelinen aloitti vastaavassa työssä kohdekaupunkinaan Turku. Hankkeen tarkemman sisällön ja toteutuksen esitän tässä diplomityössä.

1 Hentilä & Joki-Korpela, Liikunnan olosuhteet yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoitusprosessissa, esiselvitys, Oulun yliopisto AO B 25,2004,

Oma osuuteni hankkeessa alkoi 17.5.2010 ja valmis raportti julkaistiin saman vuoden lopussa. Hankkeessa keskityttiin eri vuorovaikutteisten menetelmien kokeiluun ja koulutustilaisuuksien järjestämiseen ja niistä raportoimiseen. Olin työskennellyt hankkeessa täysipäiväisesti kolmen kuukauden ajan tutustuen alueeseen ja sen ihmisiin. Koin olevani valmis jatkamaan hanketta diplomityöksi laatimalla alueelle liikuntaolosuhteiden kehittämisehdotuksen. Toisaalta koin, että lyhyessä ajassa tuotetussa hankkeen raportissa vuorovaikutteisten suunnittelumenetelmien kokeilujen käsittely jäi liian vähälle. Toivon diplomityössäni voivani syventyä paremmin sekä vuorovaikutteisen suunnittelumenetelmien että arkiliikuntaa edistävään elinympäristön tutkimiseen.

Isä ja tytär pyöräilemässä Jukolassa.

7

JOHDANTO

8

Liikunnan nykytila

”Parannetaan arkiliikunnan mahdollisuuksia yhdyskuntarakennetta kehittämällä ja laajoja käyttäjäryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen esteettömyyttä lisäämällä.” Hallitusohjelma 22.6.2011

Liikunnan edistäminen on noussut yhä enemmän esille poliittisena tavoitteena. Liikunnan myönteiset vaikutukset hyvinvointiin on tunnettu pitkään, mutta liikunnan ympäristöolosuhteiden huomioiminen kokonaisvaltaisesti maankäytön suunnittelussa vaatii edelleen kehittämistä. Arkiliikunnalla tarkoitetaan kaikkea arjessa tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta, työssä ja vapaa-ajalla tapahtuvaa liikkumista sekä lihasvoimin suoritettuja työ- ja asiointimatkoja. Liikunnan harrastaminen on muuttunut yhä enemmän vapaa-ajalla tapahtuvaksi harrastamiseksi samalla kuin arjessa tapahtuva liikunta on ollut laskussa. Lapsista vain puolet liikkuu terveytensä kannalta riittävästi ja murrosiässä liikunnan harrastaminen vähenee. Työikäiset istuvat keskimäärin yli seitsemän tuntia päivässä, mikä on myös todettu terveydelle haitalliseksi.

Liikunnan käsite on monipuolinen ja sisältää kilpaurheilun ja kuntoilun lisäksi hyvin laajan kirjon sekä järjestäytynyttä, että omaehtoista fyysistä aktiivisuutta. Perinteiset lajit kuten jalkapallo, pyöräily ja uinti pitävät pintansa lasten ja nuorten keskuudessa, mutta myös uudet lajit, kuten skeittaus, parkour ja BMX-

pyöräily lisäävät suosioitaan.2 Toisaalta moni nuorten suosiossa oleva laji on luonteeltaan järjestäytymätöntä omaehtoista liikuntaa, eikä niistä siksi ole tarkkoja tilastoja harrastajamääristä. Aikuisten keskuudessa kävely, pyöräily ja kuntosaliharjoittelu ovat yleisimpiä liikunnan muotoja ja juoksulenkkeilyn suosio on nousussa. Suomalaisilla miehillä ja naisilla vapaa-ajan liikunta on lisääntynyt, mutta työmatkaliikunta ja työhön sisältyvä fyysinen aktiivisuus ovat vähentyneet. 3 Aikuiselle suositeltu riittävä viikoittainen liikuntamäärä sisältää vähintään kaksi ja puoli tuntia reipasta, tai tunti ja vartti rasittavaa kestävyyskuntoa kehittävää liikuntaa sekä ainakin kaksi kertaa viikossa lihaskunnon tai liikehallinnan kehittämistä. Kaksi ja puoli tuntia reipasta liikuntaa jaettuna jokaiselle arkipäivälle tekee puoli tuntia liikuntaa päivässä. Toisin sanoen työmatkan ollessa pyörällä tai kävellen vähintään 15 minuuttia suuntaansa, kestävyyskunnon viikoittaiset vähimmäismäärät täyttyvät. Pienikin säännöllinen liikuntamäärä auttaa ylläpitämään terveyttä ja säästää myös sosiaali- ja terveyskuluja.

Arkiliikunnan kytkeytyessä vahvasti arjen toimintaan ovat myös arkiliikunnan ympäristöt pääasiassa asuinpaikkojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevia alueita, reittejä työ- ja opiskelupaikoille sekä palveluihin. Arkiliikunnan ympäristöjä ovat käytännössä kaikki liikkumiseen soveltuvat paikat, joita ympäristössä

2 Sirpa Luoma, Arkiliikunta murroksessa – Nousevat lajit Oulussa, Oulun yliopisto AO C127, Oulu 2009, s.11.3 Pauliina Husu, Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15, s.20.

on. Näitä ovat esimerkiksi rakennetut pistemäiset liikuntapaikat, mutta myös rakentamattomat alueet ja verkostot kuten pienet metsiköt ja ulkoilualueet. Kevyen liikenteen väylät ja verkostot ovat arkiliikunnan näkökulmasta avainasemassa.

Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet liikunnan vähenemiseen. Autoistuminen ja muut elämää helpottavat liikkumiskäytännöt selittävät osittain arkiliikunnan määrän romahtamista. Nykyiset elinympäristömme ja niiden kehityssuunnat ovat arkiliikuntaa heikentäviä. Hajaantuva yhdyskuntarakenne, jossa erilaiset toiminnot kuten asuminen, palvelut ja työpaikka-alueet on sijoitettu erilleen, johtaa pitkiin etäisyyksiin, joita ei jaksa kulkea kävellen tai pyöräillen. Asuinpaikan lähipalvelut vaikuttavat voimakkaasti arkiliikuntaan. Palveluiden keskittäminen johtaa päivittäisten asiointimatkojen pitenemiseen ja asukkaan näkökulmasta elinympäristön pakotettuun hajautumiseen. Asiointitapojen ja kaupan rakenteen muutosta kuvaa se, että keskimääräisen kauppamatkan pituus on nykyisin noin 7 km. Päivittäistavaran ostoskäynneistä yli puolet tehdään arkisin autolla ja viikonloppuisin jopa 70%. Ostos- ja asiointimatkoista tehdään kävellen enää neljännes. Koulujen keskittäminen vähentää lasten luontaista arkiliikuntaa merkittävästi. Koulumatkojen pidentyessä lasten on kuljettava varsinkin syrjäseuduilla ja kaupunkien reuna-alueilla kouluun joko taksilla tai vanhempien kyydissä.

Istumatyön yleistyminen, kaupungistuminen, elintason nousu ja ruokakulttuurin muutokset ovat johtaneet

9

ihmisten painon nousuun. Voidaan väittää, että kaupungistuminen ja 1900-luvun yhdyskuntasuunnittelu on tietyssä määrin suosinut lihavuuden yleistymistä ja kaikista kaupungeista löytyy sisäänrakennettuja liikunnan esteitä. Näitä voivat olla koetun turvallisuuden puute sekä ympäristön toiminnallisuuden heikkoudet, kuten puutteita virkistys- ja liikuntamahdollisuuksissa, palveluissa, saavutettavuudessa ja esteettömyydessä.4

Liikuntaa suosiva arkiympäristö merkitsee yhdyskuntien autoriippuvaisuuden vähenemistä ja sitä kautta ympäristöä kuormittavien päästöjen vähenemistä. Kävelyyn ja pyöräilyyn innostavalla ympäristöllä on merkittävä vaikutus: kävelypainotteiset ympäristöt hyvine palveluineen lisäävät julkisten tilojen houkuttelevuutta ja viihtyisyyttä. Autoriippuvuuden vähentämiseksi ja arkiliikunnan lisäämiseksi esitetään yhtenä vaihtoehtona yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Täydennysrakentamisessa on vaarana menettää vapaa- ja urheilualueita mikä vuorostaan heikentäisi omaehtoisen liikunnan olosuhteita. Liikunnan olosuhteisiin tulisi kiinnittää entistä tarkempaa huomiota ja käyttää täydennysrakentamisen luomia mahdollisuuksia luotaessa uusia liikuntapalveluita ja -reittejä.

4 Oddy, Derek J., The Rise of Obesity in Europe, 2009, s.2

Jukolan aukion pyöräpysäköintiä talvella.

10

Liikunnan käsitteitä

Liikunta on osa fyysistä aktiivisuutta, mikä tarkoittaa kaikkea energiankulutusta lisäävää tahdonalaista toimintaa.

ArkiliikuntaArkiliikunnalla tarkoitetaan arkielämän toimien sisältämää liikuntaa. Siihen sisältyy liikunta päivähoidossa ja koulun välitunneilla, opiskelussa ja työssä sekä omin voimin tapahtuvaa liikkumista paikasta toiseen, kuten pyöräillen tai kävellen tehtäviä työ- ja asiointimatkoja. Arkiliikunta on lisäksi kaikki muu vapaa-ajalla tapahtuva omatoiminen fyysinen aktiivisuus.

LähiliikuntaLähiliikunta on omaehtoista liikuntaa, mikä useimmiten tapahtuu oman asuinalueen lähettyvillä sijaitsevalla ulkoliikuntapaikalla.

Yllämainituista käsitteistä käy ilmi, että liikunta voi olla hyvin monipuolista. Diplomityössäni käsittelen liikuntaa etenkin arkiliikunnan ja mahdollisimman laajalle käyttäjäryhmälle soveltuvan liikunnan näkökulmasta. Kilpaurheilun ja kuntoliikunnan ympäristöolosuhteet jäävät taustalle.

HyötyliikuntaHyötyliikunta on arkiliikuntaa, josta on näkyvää tai mitattavissa olevaa hyötyä, kuten esimerkiksi marjastus, sienestys, pihan ja puutarhan hoito, lumityöt, mattojen pesu ja tomutus. Arkiliikunnan ja hyötyliikunnan käsite on häilyvä, esimerkiksi työmatkapyöräily voi olla molempia.

TerveysliikuntaTerveysliikunta on liikuntaa, joka tuottaa sen syistä ja toteuttamistavoista riippumatta terveydelle (fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle) edullisia vaikutuksia tai seuraamuksia hyvin vähäisillä vaaroilla. Terveysliikuntaan sisältyy arkiliikunta, hyötyliikunta, lähiliikunta ja kuntoliikunta.

Jukolan S-Marketin edustan pyörätelineet. Hyvälaatuiset telineet mahdollistavat runkolukituksen, mutta niiden oikeaoppinen käyttö on silti vähäistä. Telineille voi pysäköidä myös rullapotkukelkan.

11

Ahveniston ulkoilupolku.

12 12

13

KOKEILUHANKKEEN ETENEMINEN

14

Tavoitteet

Jukolassa toteutetun osahankkeen tavoitteina oli vahvistaa paikallisia yhteistoimintaverkostoja arkiliikunnan olosuhteiden edistämiseksi ja tuottaa ratkaisumalleja ja ehdotuksia kunnan oman suunnittelutyön pohjaksi sekä kokeilla vuorovaikutteista koulutusmenettelyä.

Hankkeen aikaisemmassa vaiheessa painopiste on ollut maankäytön suunnittelun ohjaamisessa kunnissa. Tässä vaiheessa mukaan haluttiin myös liikuntaväki eli laajasti ottaen liikuntalautakuntien jäsenet, liikuntapuolen virkamiehet sekä liikuntaa omatoimisesti tai seuratoiminnan kautta harrastavat ihmiset.

Tutkimuksessa haluttiin myös tietoa siitä, kuinka paljon liikuntaseurat ovat valmiita laajentamaan toimintaansa arkiliikunnan edistämiseksi. Olennainen kysymys on se, ovatko liikuntaseurat aidosti kiinnostuneita arkiliikunnasta ja valmiita tukemaan arkiliikkumisen edellytyksiä siinä määrin kuin urheiluseurojen omissa tavoitteissa edellytetään, vai jättävätkö urheiluseurat arkiliikunnan edistämisen kuntien vastuulle.

Kuva 6. 10-vuotiaan poika ehdotti kauppaa Jukolan kaakkoispäätyyn liikkuvassa työpajassa. Kuva 7. Kävelyllä Jukolassa. Kuva 8. Kävelykierros Jukolassa 14.6.2010

Prosessi

”Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö”-hanke Hämeenlinnan Jukolassa käynnistyi toukokuun 17. päivänä 2010. Tutkimus alkoi Jukolan lähiympäristön analyysilla, jota varten hankittiin kartta-aineistoa Hämeenlinnan kaupungilta sekä voimassa olevat asemakaavat ja olennaisia tilastotietoja alueen asukkaista. Analyysivaiheeseen kuului myös maastoinventointikäynnit  Jukolassa 21. ja 24. toukokuuta, sekä kävelykierroksen reitin suunnittelu 7. kesäkuuta. Hankkeen Hämeenlinnan yhteyshenkilönä toimineen Hämeenlinnan liikuntapalveluiden tilaajapäällikkö Päivi Joenmäen kanssa oli tapaaminen 21. toukokuuta. Kävelykierroksen päivämääräksi sovittiin 14.6. ja asiantuntijaseminaarin 26.8.2010. Seminaarin ohjelma ja puhujat varmistuivat kesäkuun viimeisellä viikolla ja tiedottaminen aloitettiin viikolla 25. Heinäkuu oli lomaa. Elokuussa suunniteltiin ja valmisteltiin alueen asukkaille suunnattuja työpajoja, jotka järjestettiin Jukolan aukiolla 12.8. ja Jukolan ala-asteen kolmasluokkalaisille 13.8.2010. Työpajojen tarkoituksena oli kokeilla hankkeessa ideoitua vuorovaikutteista työpajaa käytännössä ennen varsinaista seminaaria. Kokeiluhanke päättyi 17.9. loppuraportin valmistumiseen.

Diplomityöosuus

Ajatus jatkaa työtä diplomityöksi syntyi tutkimushankkeen loppuvaiheessa. Aloite tuli tekijältä, eikä työ ole Hämeenlinnan kaupungin tilaama. Pyrin työssäni esittämään ehdotuksen siitä millainen Jukolan lähiön lähiympäristö voisi olla, kun suunnittelun näkökulmaksi valitaan arkiliikunta. Hankkeen jatkaminen diplomityöksi käynnistyi tammikuussa 2012 osa-aikaisten töiden ohella. Diplomityövaiheessa maastossa käytiin kahdesti. Työtä ohjautettiin Hämeenlinnan kaupungin liikuntapalveluiden tilauspäällikkö Päivi Joenmäellä. Hämeenlinnan kaavoituspuolen väen kanssa olin yhteydessä sähköpostitse ja puhelimitse. Lisäksi Jukolan ala-koulun henkilökunnalta kysyttiin mielipiteitä koulun pihan suunnitteluun liittyen. Diplomityötä valvoi Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston yhdyskuntasuunnittelun laboratorion professori Helka-Liisa Hentilä.

15

VUOROVAIKUTTEISUUS SUUNNITTELUSSA

16

Miksi osallistua ja osallistaa?

Kaavoitukseen osallistumalla yksityishenkilö tai mikä tahansa yhteisö, jota kaavoitus koskee, voi vaikuttaa elinympäristön suunnitteluun. Osallistuja voi antaa suunnittelijoille tietoa elinympäristön tarpeista ja tuoda erilaisia näkökulmia suunnitteluun. Tahto vaikuttaa omaan elinympäristöön lähtee omista tarpeista, sillä viime kädessä jokainen on itse vastuussa omasta hyvinvoinnistaan. Jokainen voi valita oman elämäntyylinsä, mitä syö, juo, kuinka liikkuu paikasta toiseen ja miten käyttää vapaa-aikansa. Arkiliikunta kytkeytyy vahvasti arjen toimintoihin ja arkiliikunnan ympäristöt ovat pääasiassa asuinpaikkojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevia alueita kuten pistemäisiä liikuntapaikkoja, pieniä metsikköjä ja ulkoilualueita sekä reittejä esimerkiksi työpaikoille tai palveluihin. Valtio, kunnat tai järjestöt ja yhdistykset eivät voi pakottaa ketään omaksumaan liikunnallista elämäntapaa. Kuitenkin, jos elinympäristö mahdollistaa ja innostaa liikkumaan, on helpompi lähteä liikkeelle omin voimin.

Kaavoitusprosessi korostaa osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia suunnittelun alkuvaiheessa. Jos mielipiteet esitettään vasta lopussa, niitä on vaikea huomioida suunnittelussa. Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa päätöksenteon avoimuutta ja monipuolista osallistumista. Nykyajan ihmisten oletetaan olevan aiempaa koulutetumpia ja siten myös pätevöityneempiä ja motivoituneempia osallistumaan elinympäristönsä suunnitteluun.

Yksityishenkilöiden lisäksi myös yhdistysten ja järjestöjen vaikutusmahdollisuudet on huomioitu. Kuntien laatimissa kaavoissa (yleiskaava ja asemakaava) valtion valvonta on vähäistä ja vastuu valvonnasta on kuntalaisilla vuorovaikutus- ja vaikuttamismahdollisuuksien  muodossa.

Osallistumisessa ja osallistamisessa on edelleen vaikeutensa. Ihmiset eivät välttämättä tiedosta oikeuksiaan tai tunne kaavoitusprosessia tarpeeksi hyvin, jolloin osallistuminen jää vähemmälle. Kunnat kokevat että osallisten saaminen mukaan suunnitteluun on haasteellista.

Luonnonsuojeluliitot ja kansalaisjärjestöt osallistuvat kaavoitukseen liikuntapuolen toimijoita useammin. Liikunta- ja urheiluseurat eivät ole aktiivisesti mukana vaikuttamassa ympäristön suunnitteluun. Tämä tuli todetuksi hankkeen aikana, jolloin pyrittiin erityisesti houkuttelemaan paikallisia urheiluseuroja osallistumaan alueen arkiliikuntaolosuhteiden kartoittamiseen ja parannusehdotusten ideoimiseen. Hankkeessa saadun kokemuksen perusteella urheiluseurojen intressit ovat pääsääntöisesti rajautuneet oman lajin edistämiseen ja kyseisen lajin yksittäisiin suorituspaikkoihin. Tässä piilee tietty ristiriita, sillä tiedetään myös, ettei esimerkiksi lasten ja nuorten liikkumisen tulisi rajoittua pelkästään seuroissa tapahtuvaan lajikohtaiseen harjoitteluun. Lasten ja nuorten tulisi myös harrastaa runsaasti monipuolista omalle iälle sopivaa liikkumista, mikä edesauttaa lapsen motorista ja sosiaalista kehittymistä. Seurojen tavoitteena on luoda uusia huipputason urheilijoita, joten myös niiden tulisi panostaa lasten ja

nuorten päivittäiseen liikkumiseen, jotta sitä kertyisi ajallisesti yli kaksi tuntia.5

Yksityishenkilöiden osallistumista saattaa hillitä tietty pessimistisyys ja olettamus siitä, ettei esitettyjä mielipiteitä huomioida. Ihmisiä saattaa turhauttaa nähdä asian eteen vaivaa, jos omalla mielipiteellä ei ole mitään vaikutusta suunnitelmaan. Kaavoitus on pitkä ja aikaa vievä prosessi, jonka tulosten konkretisoitumisessa voi kestää vuosia. Tämä saattaa lannistaa kiinnostusta osallistumiseen. Lisäksi kaavoitusprosessiin osallistuminen mielletään edelleen jossakin määrin valmiista suunnitelmasta valittamiseksi. Suunnitelmien ollessa alkuvaiheessa voi toisaalta tuntua hankalalta ilmaista mielipiteitä, koska suunnitelmaa ei hahmoteta kokonaisuudessaan keskeneräisyytensä vuoksi.

5 http://www.nuorisuomi.fi/lasten_urheilu, luettu 2.2.2012

Jukolaan ehdotettiin uutta kauppaa liikkuvassa työpajassa.

17

Osallistuminen kaavoitusprosessissa Suunni elu Päätöksen teko Osallistuminen

- Aloite kaavan laa miseksi.- OAS:n laadinta.- Vireilletulosta ilmoi aminen.- OAS nähtäville.

- Vaikutusten arvioin laa malla tarpeellisia selvityksiä.- Kaavaluonnoksen ja valmistelu-vaiheen aineiston ase aminen nähtäville.

- Luonnoksesta saadun palau een pohjalta luodaan kaavaehdotus.

- Kaavaehdotuksesta pyydetään lain vaa mat ja muut tarpeelliset lausunnot.

- Kunta pää ää kaavan laa misesta tai muu amisesta.

- Kaikki, joita kaava koskee voivat esi ää mielipiteensä suunnitelmasta kirjallises tai suullises .

- Kaavaluonnoksesta voi esi ää mielipiteensä suullises tai kirjallis-es suunni elijalle.- Osallistuminen yleisö laisuuteen, seminaariin, työpajoihin tai kävelyki-errokselle.

- Kaavaehdotuksesta voi tehdä kirjallisen muistutuksen.- Vastaus muistutuksen tehneille lähetetään sitä pyytäneille.

- Yleiskaavan ja asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.- Merkitykseltään vähäiset kaavat hyväksyy tekninen lautakunta.

Aloitusvaihe

Valmisteluvaihe

Ehdotusvaihe

- Yksityishenkilö tai yhteisö voi tehdä aloi een kaavan laa miseksi.

Hyväksymisvaihe- Kaavan valmistelija laa i vastaukset lausuntoihin ja muistutuksiin.- Ehdotusta muutetaan tarpeen mukaan.

- Kaavaehdotus uudestaan nähtäville, mikäli kaavaan on tullut huoma avia muutoksia.

- Hyväksytystä kaavasta voi vali aa hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

- Kaavaehdotus esitellään kapunkisuunni elu- tai tekniselle lautakunnalle.- Lautakunnan puoltama ehdotus asetetaan nähtäville.

- Kaava astuu voimaan valitusajan pääty yä kuulutuksella.- Mikäli kaavasta on valite u, kaava astuu voimaan oikeuskäsi elyn jälkeen, mikäli valitus hylätään.

Voimaan tulo

18

Suunnittelijan näkökulmasta vuorovaikutteisen suunnittelun hyödyt voivat parhaimmassa tapauksessa rikastuttaa suunnitelmaa, vastata paremmin käyttäjien tarpeisiin sekä huomioida alueeseen liittyvän ”hiljaisen tiedon”. Näitä ovat sellaiset asiat, joita ei lue kartoissa tai selvityksissä ja jotka ainoastaan alueella pitkään asuneet tuntevat ja tietävät kokemuksesta. Suunnittelijoiden haasteena eri ryhmien osallistamisessa on mm. aikataulujen yhteensovittaminen. Liian kiireinen aikataulu ei mahdollista uusien menetelmien kokeilua. Jos halutaan saada työikäisiä asukkaita mukaan, niin tilaisuudet kannattaa järjestää virka-ajan ulkopuolella. Tämä puolestaan saattaa verottaa kunnan toimijoiden osallistumisintoa, sillä heille osallistuminen on työtä. Useimmiten pyritään

saamaan mahdollisimman monenlaisia, erilaisissa elämänvaiheissa olevia osallistujia, jotta erilaiset näkökulmat saataisiin mukaan suunnitteluun. Myös maahanmuuttajat tulisi huomioida, eli tiedottamisessa olisi hyvä käyttää kotimaisten kielten lisäksi esimerkiksi englantia, etenkin alueilla joilla tiedetään asuvan paljon maahanmuuttajia. Tyypillinen näky kaavoituksen yleisötilaisuuksissa ovat keski-iän ylittäneet miehet tai naiset. Koska nuoria tuntuu olevan vaikea houkutella saapumaan johonkin tiettyyn aikaan tai paikkaan, voisi asetelmaa muuttaa siten, että osallistumistilaisuuksia järjestettäisiin siellä missä ihmiset liikkuvat muutenkin. Tiedottamisessa on myös huomioitava eri-ikäisten ihmisten käyttämät median kanavat. Nuoremmille verkon kautta tiedottaminen ja sosiaaliset mediat ovat luontevia, mutta vanhemmalla ikäpolvella niiden käyttö on vähäisempää. Uusista vuorovaikutteisista menetelmistä osa on työläitä valmistella eivätkä täten sovi käytettäväksi. Osallistumisen tavoitteena on, aidon vuorovaikutuksen saavuttamista ja paremman ympäristön luominen. Työmenetelmien tulee siksi olla selkeitä ja yksinkertaisia. Täytyy ottaa huomioon, etteivät kaikki ihmiset lue kuvallista materiaalia, kuten karttoja ja kaavoja yhtä hyvin kuin ihmiset, joilla se kuuluu työn kuvaan. Suunnitelmien ymmärrettävyyteen sekä osallisten kykyyn lukea niitä tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Suunnitelmien konkretisoimiseen voi käyttää useita tapoja virallisten asiakirjojen rinnalla, kuten havainnekuvia tai pienoismalleja.

Kaavojen laatimisen yhteydessä vuorovaikutus on lakisääteinen asia, mutta alueiden detaljisuunnittelussa sitä ei vaadita. Puistoaluemerkintä asemakaavassa

mahdollistaa, mutta ei takaa laadukkaan, liikunnallisen ympäristön toteutumista. Mikäli alueelle toivotaan skeittiparkkia tai tenniskenttää nämä tarpeet tulisi ilmaista jo asemakaavaa laadittaessa tai muuttaessa.

Suunnittelun  koskettaessa suurta aluetta ja ihmismassoja on viisasta käyttää vuorovaikuttamisen menetelmänä yleisötilaisuuksia, kyselyitä ja sosiaaliseen mediaan tukeutuvia malleja. Kun jotain olemassa olevaa, rajatumpaa aluetta lähdetään kehittämään, voi työpajatyöskentely tai jo pelkästään eri toimijoiden ja intressiryhmien yhteiset kokoukset tuoda suunnittelun lisäarvoa.

Kaikkien edun mukaista vuorovaikutteisessa suunnittelussa on valitusten määrän väheneminen ja siten välttyminen valmiiksi melko aikaa vievän prosessin hidastumisesta. Kun osallisille annetaan mahdollisuus vaikuttaa suunnittelun alkuvaiheessa ja siihen jopa kannustetaan, niin suunnitelmien hyväksymisen jälkeen tulee monesti huomattavasti vähemmän valituksia.

Nuoret osllistuivat suunnittleuun, kun osallistumistilaisuus järjestettiin siellä missä he muutenkin liikkuvat. Turun Halisissa elokuussa 2010.

19

Vuorovaikutteiset menetelmät

Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö -kokeiluhankkeiden painopisteenä on arkiliikuntaolosuhteiden kehittäminen kaupungin keskustan ulkopuolella sijaitsevissa lähiöissä. Kohteiksi valikoitui Turun Halinen ja Hämeenlinnan Jukola. Molemmat on asemakaavoitettu ja suurimmalta osaltaan rakennettu 1980 luvulla. Arkiliikuntaolosuhteiden selvittämiseksi ja kehitysideoiden ja -toiveiden kartuttamiseksi kokeiltiin erilaisia vuorovaikutteisen suunnittelun menetelmiä, joita olivat gåtur, työpajatyöskentely sekä avoin seminaari. Seuraavalla sivulla on lyhyet esittelyt kyseisistä menetelmistä. Toteutuksesta kerrotaan tarkemmin kohdassa Käytännön toimenpiteet. Vuorovaikutteisia menetelmiä on näiden lisäksi useita muita. Eri menetelmiä voi myös muokata ja yhdistellä. Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö -hankkeen ensimmäisessä osassa käytettiin esimerkiksi yhteistyötä asiantuntijaryhmien kanssa. Asiantuntijaryhmiä olivat skeittipuistoa, parkourvälineitä ja BMX-pyöräilypaikkoja kehitettävässä tutkimuksessa näiden paikkojen käyttäjät. Lisäksi lähetettiin kyselyjä nuorten suosimille keskustelupalstoille. Sosiaalisen median hyödyntämiseen vuorovaikutteisessa suunnittelussa ja kaavoituksessa on mielestäni paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Esimerkiksi sivusto, joka esittelee jonkin hankkeen ja jossa sen kulkua voi seurata ja lisäksi on mahdollisuus kommentoida sitä sekä lukea muiden keskusteluja aiheesta, lisäisi omasta mielestäni suunnittelun avoimuutta huomattavasti.

(1) Kävelykierros Jukolassa.

20

Gåtur-menetelmä

Gåtur-menetelmää, eli kävelykierrosta on nimestäkin päätellen kehitetty pohjoismaissa. Tanskalainen Ivor Ambrose on tutkinut menetelmää 90-luvulla, kuten myös useat ruotsalaiset arkkitehdit. Suomessa menetelmää on hyödynnetty ensimmäisiä kertoja laajemmin Aija Staffanin ja Marketta Kytän toimesta Helsingin Pihjaliston kehittämisessä vuonna 1994.67 Gåtur on ohjattu kävelykierros, jonka aikana kierretään ryhmässä jokin ennalta suunniteltu reitti ja kartoitetaan aluetta. Kierroksen aikana huomiot kirjataan muistiin. Gåtur on menetelmänä  monipuolinen ja hyvin sovellettavissa tiettyyn teemaan, kuten arkiliikuntaan tai esteettömyyteen. Kierros voidaan toteuttaa polkupyörillä, jos kyseessä on laaja alue, tai virtuaalisesti sisätiloissa näyttäen kuvia kierroksen varrelta, esimerkiksi sateen sattuessa. Menetelmän avulla pyritään saamaan aikaan arkkitehtuurivuoropuhelua myös maallikkojen välillä. Olennaista on paikan päällä syntyvä kokemus ja sen pohjalta tehtyjen muistiinpanojen kirjaaminen. Kävelykierroksen jälkeen on hyvä kokoontua ryhmän kanssa ja keskustella havainnoista.

6 Jouni Kiimamaa, Gåtur - ohjattu kävelykierros kyläympäristön arviointivälineenä, Nordia Tiedonantoja 2/2003, 7 Suzanne de Laval, Gåtur - Metod för utvärdering, Publiserad i tidskriften Nordisk Arkitekturforsknin nr 4 1998

Työpajatyöskentely

Työpajatyöskentelyssä toteutetaan ryhmässä ennalta suunniteltuja tehtäviä. Työpajojen tehtävät ja niiden toteutus voi olla tavoitteista riippuen erilaisia. Menetelmä perustuu vertais- ja tekemällä oppimiseen. Arkiliikuntaa edistävä elinympäristö -hankkeessa käytettiin koko alueesta ja alueen osista tehtyjä pienoismalleja. Pienoismallien tarkoitus oli havainnollistaa suunnittelualuetta kokonaisuutena. Työpajoja järjestettiin kolmessa eri tilanteessa. Ensimmäisellä kerralla työpaja pystytettiin kohdealueella ja siellä sillä hetkellä liikkuvia ihmisiä pyydettiin osallistumaan. Toisella kerralla työpaja järjestettiin kohdealueen koulussa oppilaille ja kolmannella kerralla asiantuntijaseminaarin päätteeksi. Kaikissa tapauksessa kynnys osallistumiseen pyrittiin tekemään mahdollisimman matalaksi. Kokeilussa sovellettiin tarrakarttamenetelmänä tunnettua vuorovaikutteista suunnittelumetodia, eli yksinkertaisimmillaan palautteen tai ehdotuksen saattoi kirjata tarralapulle ja kiinnittää pienoismalliin kohtaan, jota palaute koskee. Työpajoissa oli mahdollisuus myös mallin rakentamiseen ja muokkaamiseen esimerkiksi muovailuvahaa ja muita tavanomaisia askartelumateriaaleja käyttäen.

Seminaarin jälkeinen työpajatyöskentely.

21

Seminaari

Lisäksi hankkeen puitteissa järjestettiin asiantuntijaseminaari. Seminaarin ensimmäisessä osassa kuultiin puheenvuorot, joiden yhteyteen oli varattu aikaa keskustelulle. Seminaarin toisessa osassa oli edellä kuvailtua, ryhmissä tapahtuvaa työpajatyöskentelyä.

(2) Hämeenlinnassa järjestetty arkiliikunnan olosuhteita koskeva seminaari elokuussa 2010.

22

Jukolanraitti.

23

ANALYYSIT

24

Miksi Jukola?

Hämeenlinnan kaupungilta kysyttäessä kohdealueeksi ehdotettiin Jukolaa. Jukolassa käynnistyi syksyllä 2010 myös Sitran hanke ”Kylä kaupungissa”, joten kaupungin toiveena on hyödyntää arkiliikunnan kehittämistä koskevia tuloksia tässäkin hankkeessa. Jukola on alueena haasteellinen ja alueella on myös jonkin verran sosiaalisia ongelmia ja se on vaarassa leimaantua huonomaineiseksi. Toisaalta alue on verrattain lähellä kaupungin keskustaa, joten arkiliikunnan olosuhteiden kehittäminen sekä alueen sisällä että keskustayhteyksien välillä on realistista.

Alueen kehitysvaiheita

Jukolan yleiskaava on laadittu vuonna 1984. Ensimmäiset asemakaavat ovat vuosilta 1984 sekä 1989 ja ne käsittävät alueen laajemmin kokonaisuutena. Myöhemmin asemakaavaa on täydennetty tai siihen on tehty useita pieniä muutoksia, joista viimeisimmät liittyvät liikerakennuksen laajenemiseen sekä pysäköintipaikkojen uudelleen järjestämiseen. Alueen rakentaminen on lähtenyt luoteesta ja täydentyy kaakkoispäähän. Kohdealueesta noin 1/6 on vielä toteuttamatta. Suurin osa rakentamattomista tonteista kuuluu yhdelle maanomistajalle. Nämä alueet ovat pääosin viljelykäytössä. (Hämeenlinnan kaupunki.)

Hämeenlinna on 66 500 asukkaan kasvava kaupunki. Myös Jukolaan tullaan lähiaikoina toteuttamaan

80-luvulla kaavoitettuja kerros- ja rivitaloja. Jukolan kaupallisilla palveluilla menee hyvin. Tästä kertoo se, että alueella on kaksi keskisuurta päivittäistavaramyymälää, joista toinen on laajentanut tilojaan vuonna 2011. Lisäksi alueelle on avattu jälleen apteekki. Jukola on ihanteellinen asuinympäristö, koska se ei sijaitse liian kaukana keskustasta. Alueen lähipalvelut ovat säilyneet ja niihin sekä muille virkistysalueille on hyvät yhteydet.

Ahveniston liikunta- ja virkistysalueelle suunnitellaan lähitulevaisuudessa laajaa parannushanketta. Jukolasta on Ahveniston lähimpiin palveluihin noin kilometri, kauempana sijaitseviin palveluihin useampi kilometri. (Kehittämiskeskus Häme Oy. Ahveniston vision presentaatio.) Ahveniston olemassa olevat ja tulevat liikunta- virkistyspalvelut ovat hyvin monipuoliset sisältäen uimarantaa ja maauimalaa, hiihtolatuja, suunnistusta, ampumaurheilua, frisbeegolfia sekä yleisurheilua muutamia mainitakseni. Ahveniston kattavan virkistäytymiskeitaan palvelut eivät mielestäni vähennä Jukolan arkiliikuntaolosuhteiden kehittämistarvetta. Kerrostalovaltaisella alueella, jossa suurimmalla osalla alueen asukkaista ei ole omaa pihaa, julkisten ulkotilojen viihtyvyydellä ja laadulla on erityisen merkittävä rooli. Etenkin lasten näkökulmasta katsottuna turvallinen ja virikkeellinen lähiympäristö on korvaamattoman tärkeä.

Vasemmalla. Jukolan asukasyhdistys on lopettanut toimintansa. Yhdistyksen toiminnasta on muistona vanha ilmotustaulu.

Oikealla. Jukolan sijoittuminen Hämeenlinnan kaupunkirakenteeseen.

25

TAMPERE

HELSINKI

MOOTTORITIE

26

Jukolan lähiympäristön analyysi

Jukola ei ole kaupunginosa vaan pienalue, joka jakautuu Voutilan ja Luojalan kaupunginosiin. Kaupunginosien raja kulkee Taula-Matin tietä pitkin. Jukolaan kuuluu tutkimukseen valitun alueen lisäksi omakotialuetta Taula-Matin tien itäpuolella Rengontielle asti. Jukolan asukasluku vuonna 2008 oli 1990. Alueella asuu kaikenikäistä väestöä, eniten nk. suurta ikäluokkaa ja lapsiperheitä. (Hämeenlinnan kaupunki)

alle 14-vuotiaat 357 18% 15-24-vuotiaat 266 13% 25-44-vuotiaat 534 27% 45-64-vuotiaat 568 29% 65-74-vuotiaat 153 8% yli 75-vuotiaat 112 6%

Kokeiluhankkeen alueeksi valittiin Jukolan lähiön keskusta, mikä rajautuu Ahvenistontien, Aleksis Kiven Kadun, Taula-Matin tien ja Liivuorentien väliselle alueelle. Jatkossa Jukolalla tarkoitetaan tätä aluetta.

Kuva vas. Ilmakuva kohdealueesta.Kuva oik. Ajantasakaava kohdealueesta. Mittakaava 1:4000

27

Jukola

tiivistelmä arvio

vuorovaikutteinen

suunnittelu

Jukola tiivistelmä arvio vuorovaikutteinen suunnittelu JUKOLA TIIVISTELMÄ

28

Yhteydet ja etäisyydet ulkopuolella sijaitseviin palveluihin

Jukola sijaitsee kaupungin länsipuolella, 3-4 km Hämeenlinnan keskustasta, Ahveniston ja Nummen välimaastossa, Kanta-Hämeen keskussairaalasta etelään. Alueelta on kävely- ja pyörätieyhteydet Hämeenlinnan keskustaan. Bussilinjat 1, 3, 4, 14, ja 20 pysähtyvät Ahvenistontiellä ja linjat 1 sekä 4 myös Aleksis Kiven kadulla. Vuorotiheys Ahveniston tiellä arkisin klo 7-17 välillä on noin viisi linjaa tunnissa. Muina aikoina ja viikonloppuisin vuoroja ajetaan harvemmin. Linjalla 13 pääsee keskustasta Jukolaan, mutta linja kiertää eri reittä takaisin keskustaan. Linja-autopysäkit sijaitsevat Aleksis Kiven kadun ja Ahvenistotien varrella noin 400 metrin etäisyydellä toisistaan. Kaikkialta Jukolasta on enimmillään 400 metriä linja-autopysäkille. Ahvenistontien pysäkki on sijoitettu lähelle kaupallista keskustaa ja Aleksis Kiven kadun pohjoisempi pysäkki on noin 60 m terveyskeskukselta. Aleksis Kiven kadun eteläisemmältä pysäkiltä on noin 400 m Jukolan koululle, jossa on myös liikuntahalli. Pysäkit ovat sijoitettu perustellusti palveluiden läheisyyteen. Linja-autopysäkkien yhteyttä palveluihin voisi vahvistaa, etenkin koulun ja liikuntahallin osalta. Virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet ovat hyvät. Jukolasta lähtee pururata sekä Ahveniston virkistysalueelle, että Hattelmalan harjulle. Ahvenistolla on opastettu luontopolku ja urheilumahdollisuuksia kuten uimaranta, rantalentopalloa ja laavu. Talvella siellä on hiihtolatuja. Hattelmalan harjulla Jukolan alakoulun oppilaille suunnattu opastettu metsäpolku rasteineen.

Linjat 1 ja 4 pysähtyvät Aleksis Kiven kadulla ja Ahvenistontiella näiden lisäksi linjat 3 ja 20.

Ahveniston ulkoilureiteillä on selkeät opasteet.

Ahveniston virkistysalueella rantalentopallokenttiä, uimaranta ja laavu. Ympäristö on erittäin kaunista.

29

Linja-autoyhteys keskustaan

Kävely- ja pyörätieyhteys kesk.

Ulkoilureitit

Aluerajaus

Linja-autopysäkit sekä ympyrät

200 ja 400 metrin säteellä.

30

Maisemalliset ominaispiirteet

Jukola on tavanomainen kerros- ja rivitalovaltainen lähiöalue. Ympäristö on väljästi rakennettua ja pysäköintikentät ovat näkyvä osa aluetta. Jukolanraitti, alueen halkaiseva kävely- ja pyörätie, on ympäristöltään osittain kaunista ja  viihtyisää puistoaluetta. Jukolan alueen rakentaminen on eniten kesken Jukolanraitin puiston kaakkoispäädyssä. Se on tällä hetkellä pääsääntöisesti peltoaluetta. Topograafisesti rakentaminen on alueen luoteisosassa, jossa sijaitsee myös palvelukeskus, korkeampaa ja kerrostalovaltaisempaa. Luoteisosa on selkeästi matalampaa rivitalovaltaista kaakkoisosaa urbaanimpaa. Keskellä aluetta sijaitsevat pellot jakavat Jukolan kahteen erilliseen osaan ja saavat alueiden välisen etäisyyden tuntumaan pidemmältä mitä se todellisuudessa on. Uusien asuinrakennusten myötä aukko yhdyskuntarakenteessa on umpeutumassa. Alue on tasaista laaksoa. Alueen luoteisosassa palvelukeskuksen aukiolta kaakkoon johtavan reitin korkeusero on reilu puolitoista metriä. Muuten maasto on hyvin tasaista. Jukolan koulun pihassa maan pinta laskee noin metrin urheilukentältä koripallokentälle. Jukolan alueen koillispuolelle jää Ahvenisto-Hattelmalan harju, joka on pääsääntöisesti rakentamatonta virkistysaluetta. Lähellä sijaitseva Ahveniston järvi ja liikunta/virkistysalue, Appara, on kaunista aluetta.

1.

3.

4.

5.

31

Ubaani aluekeskus

Maamerkki, korkea rakennus

Epämääräinen tilarajaus

Viljeltyä peltoa

Täydennysrakentaminen käynnissä

Rakentamaton tontti, metsittynyt tai niittyä

Merkittäviä yksittäispuita

AHVENISTONTIE

LI IVUORENTIE

TA

UL

A-M

AT

IN T

IE

ALEKSIS KIVEN KATU

VIII

III

III

IIIIII

III

III

III

III

III

III

III

III

III

III

III

III

III

III

III

III

III

III

III

VI

II

II

IIII

IIII

II

II

II

II

II

II

II

II

II

IIII

II

II II

II

II

IIII

II

II

II

II

II

II

IIII

II

II

II

II

II

IV

IV

IV

IV

III

I

II

II

III

IIII

II

II

Mittakaava 1:5000

1.

2.

3.

4.

5.

32

Asuinalueen palveluiden sijainti ja saavutettavuus

Jukolassa on kirjasto, päiväkoti, ala-aste, kaksi päivittäistavarakauppaa, kioski, terveyskeskus, seurakuntatiloja, pizzeria, kukkakauppa, kampaamo ja kaksi olutravintolaa. Lisäksi alueella toimii yksityinen montessori-päiväkoti. Vuonna 2011 alueelle avattiin jälleen apteekki. Yhteiskunnassa vallitseva trendi, palveluiden keskittäminen, näkyy myös Jukolassa. Ennen alueella on ollut posti ja pankki, mutta ne ovat poistuneet. Alueen palvelukeskuksessa on tyhjiä liiketiloja. Asemakaavassa on vielä yksi korttelialue varattu liiketilalle, mitä ei ole rakennettu. Kaupalliset palvelut sijaitsevat alueen luoteisosassa Ahvenistontien tuntumassa. Palveluiden saavutettavuus alueen sisällä on arkiliikunnan näkökulmasta hyvä. Jukolanraittia pitkin palveluihin pääsee kävellen tai pyöräillen ja matka on pisimmillään noin kilometri. Palvelut sijaitsevat lisäksi liikenteellisesti edullisella paikalla ja Jukolan kaupallisia palveluita käyttävät myös naapurikaupunginosien asukkaat. Voi olettaa, että kaupalliset palvelut eivät ole vaarassa poistua alueelta. Julkiset palvelut, eli kirjasto ja päiväkoti sekä seurakuntatilat ala-asteen koulua lukuun ottamatta, sijaitsevat alueen keskellä, Jukolanraitin varrella. Ala-aste sijaitsee alueen kaakkoispäädyssä. Kaikki palvelut sijaitsevat Jukolanraitin varrella.

Kaupallinen keskus. Terveyskeskus.

Kaupallinen keskus aukiolta kuvattuna.

Jukolan päiväkodin pihaa. Kirjaston ja seurakuntailojen sisäänkäynti.

Jukolan alakoulun liikuntasalit ovat iltaisin urheiluseurojen käytössä..

33

AHVENISTONTIE

LI IVUORENTIE

TA

UL

A-M

AT

IN T

IE

ALEKSIS KIVEN KATU

kir jasto

asemaTerveys-

srk.talo

päiväkoti

koulu

liiketilaa

liiketilaa

Mittakaava 1:5000

Punainen väri osoittaa palvelurakennusten sijainnit.

34

Asuinalueen sisäinen liikenne

Alueella on ulkosyötteinen liikenneverkko, eli autotiet kiertävät aluetta ja asunnoille johtaa pistomaisia teitä. Poikittaissuuntaista läpiajoliikennettä ei ole. Alueen sisäinen tieverkosto koostuu paljolti kävelylle osoitetuista kaduista, joissa polkupyöräily ja huoltoajo tai tontilleajo on sallittua. Asemakaavassa määritellyt kävelypainotteisten katujen varaan perustuva ratkaisu ei käytännössä toimi. Kadut mielletään enemmän auto- kuin kävelypainotteisiksi kaduiksi, eikä niissä ole erillisiä jalkakäytäviä. Lähes joka risteyksessä on moottoriajoneuvoja kieltävät liikennemerkit. Silti liikennemerkkejä ei noudateta tai tontille- ja huoltoajoa on huomattavan paljon. Alueen parasta antia on Jukolanraitti, koko alueen läpi kulkeva kävely- ja pyörätie, jossa ei ole autoliikennettä. Se yhdistää kaikki alueen palvelut ja on ympäröiviä autoteitä nopeampi, suorempi ja miellyttävämpi reitti liikkua alueella. Jukolanraitti on visuaaliselta ilmeeltään epäyhtenäinen ja katkeileva, etenkin kaupallisen keskuksen päässä.

Sompionkujalla on kävely, polkupyöräily ja huoltoajo sallittu.

Sompionkuja talvella.

Juhaninkuja. Tontilleajo sallittu.

Ahvenistontiellä on vilkas liikenne.

Impivaaranpolulla kävely, pyöräily ja tontilleajo on sallittua. Jukolanraitti talvella.

35

AHVENISTONTIE

LI IVUORENTIE

TA

UL

A-M

AT

IN T

IE

ALEKSIS KIVEN KATU

AHVENISTONTIE

LI IVUORENTIE

TA

UL

A-M

AT

IN T

IE

ALEKSIS KIVEN KATU

AHVENISTONTIE

LI IVUORENTIE

TA

UL

A-M

AT

IN T

IE

ALEKSIS KIVEN KATU

AHVENISTONTIE

LI IVUORENTIE

TA

UL

A-M

AT

IN T

IE

ALEKSIS KIVEN KATU

Mittakaava 1:5000

Yleiset tiet.

Kävely- ja pyörätiet, joissa lisäksi sallitaan tontilleajo ja/tai huoltoajo.

Kävely- ja pyörätiet.

36

Lähiliikuntapaikat ja virkistysalueet

Jukolan koulun piha toimii alueella lähiliikuntapaikkana, mutta pihan varustus on puutteellinen. Pihalla on suurikokoinen  hiekkapäällysteinen  pelikenttä  ja asfaltoitu koripallokenttä. Hiekkakentän maalit poistettiin, koska ne todettiin vaarallisiksi. Koripallokentän korit ovat epäkunnossa, eikä asfalttiin ole maalattu kentän rajoja. Pihan muihin varusteisiin kuuluu erilaiset kiipeilytelineet, keinuja, rekkitangot, hyppyruutuja, pienten lasten kiipeilyseinä, tasapainopuomit ja kiikkulaudan tapainen keinu. Leikkivälineiden kunto on välttävä. Koulun pihan kalusteisiin on kohdistunut ilkivaltaa, esimerkiksi jätekatos on poltettu, jalkapallomaalien verkkoja on poltettu ja luistinten vaihtopaikka rikottu.

Jukolanraitin puisto on kaunis ja keskeisen paikkansa ansioista suosittu ulkoilupaikka asukkaille ja naapurialueiden lenkkeilijöille. Puiston suuret Terijoen salavat ovat vaikuttavan näköisiä. Puistossa on pieni leikkikenttä lapsille, mutta sen varustus on hyvin vähäistä. Tällä hetkellä puistossa on keinut, pieni liukumäki ja hiekkalaatikko. Puistossa on tolpat lentopallokenttää varten, mutta ei verkkoa. Kenttä on kasvanut umpeen nurmikkoa ja kentän halki kulkee oikopolku.

Toukolanpuisto sijoittuu kaupallisen keskustan lähettyville. Puiston reunaa pitkin kulkee kävely- ja pyörätie, mutta käyttäjät eivät kulje sitä pitkin, vaan oikaisevat. Puistoon onkin muodostunut leveä polku. Toukolan puistossa ei ole pysähtymiseen houkuttelevia paikkoja kuten penkkejä, leikki- tai liikuntavälineitä.

Puiston reunalla on asfalttikenttä, joka on aikoinaan palvellut voimalan piipun rakentamisessa nosturin alustana.

Kuokkalan puisto on pieni ja kapea kävely- ja pyörätietä reunustava puisto. Siellä on hoidettua nurmikkoa ja puurivi. Puistossa ei ole penkkejä, leikki- tai liikuntavälineitä, eikä puisto muutenkaan houkuttele oleskeluun. Kyltti, jossa koirien päästäminen nurmikolle kielletään, ei toimi kutsuvana viestinä muuhunkaan oleskeluun.

Asemakaavaan merkittyjä Viertolanpuistoa ja Viertolan leikkipuistoa ei ole toteutettu, kuten ei myöskään alueen kaakkoispäätyyn kaavoitettua VU korttelialuetta.

Jukolanraitin leikkipuisto (2)

Toukolanpuisto (3)

Puisto (4)Koulun piha (1.)

37

AHVENISTONTIE

LI IVUORENTIE

TA

UL

A-M

AT

IN T

IE

ALEKSIS KIVEN KATU

Mittakaava 1:5000

Hoidettua puistoa

Rakentamaton puisto

Leikkipaikka / koulun piha

Rakentamaton leikkipaikka

2.

1.

3.4.

38

Jukolanraitin puisto vasemmalla ja Eeronkuja oikealla. Edessä olevalle tyhjälle tontille on kaavassa merkitty 6-kerroksinen asuinkerrostalo.

39

KÄYTÄNNÖN TYÖ JA TULOKSET

40

41

Tässä luvussa raportoidaan yksityiskohtaisesti Hämeenlinnan Jukolaan toteutetun osatutkimuksen eri vaiheiden toimenpiteet, eteneminen ja tulokset. Hämeenlinnan Jukolan kokeiluhankkeen toteutuksesta on vastannut pääsääntöisesti arkkit. yo Jenny Miettinen. Yleisötilaisuuksissa avustajana on toiminut Jussi Eskelinen, joka on ollut vastaavan Turussa toteutetun hankkeen vastuuhenkilö.

Kävelykierros

Kävelykierroksen reitti suunniteltiin kestämään enintään tunnin, jotta esimerkiksi iäkkäillä ihmisillä tai liikuntarajoitteisilla olisi matalampi kynnys osallistua. Reitti suunniteltiin niin, että alueesta saataisiin mahdollisimman monipuolinen katsaus. Olettamuksena oli, että reitillä nähtyjä paikkoja kommentoidaan eniten. Kierros valmisteltiin tekemällä alueesta yksinkertaistettu kartta, johon oli merkitty kierroksen kulku ja kuusi pysähtymispaikkaa. Karttaa yksinkertaistettiin, jotta osallistujien muistiinpanoille jäisi enemmän tilaa, mutta näin jälkikäteen viisastuneena voi todeta, että tavallisen opaskartan käyttö olisi ollut osallistujien kannalta selkeämpää. Lisäksi osallistujille jaettiin pahviset kirjoitusalustat, paperia sekä muistiinpanovälineet. Kierroksen loppukeskustelua varten varattiin alueen seurakuntatilat käyttöön ja järjestettiin kahvitarjoilut.

Kävelykierroksesta laadittiin ilmoitus pdf-tiedostona, jota lähetettiin eri sidosryhmäjäsenten sähköpostiin ja kiinnitettiin alueen kauppojen ilmoitustauluille.

Hämeenlinnan kaupungin liikunnan tilaajapäälikkö Päivi Joenmäki hoiti tiedottamisesta kaupungin virkamiehille ja -naisille sekä eri lautakunnille. Lisäksi kutsua lähetettiin Hämeenlinnassa toimiville urheiluseuroille ja liikuntayhdistyksille. Määräaikaan mennessä ilmoittautuneita ei saapunut kuin kolme, joista kaikki olivat Hämeenlinnan kaupungin puistopuolen työntekijöitä. Alueen asukkaita saatika liikunnan parissa työskenteleviä ei ollut ilmoittautunut. Kävelykierros pyrittiin järjestämään mahdollisimman alkuvaiheessa hanketta, jotta saaduista tuloksista olisi seuraavissa vaiheissa eniten hyötyä, mutta myös käytännön syistä, sillä keskikesällä suurin osa työssäkäyvistä ihmisistä on lomalla. Kutsut lähetettiin toiseen otteeseen ja lisäksi tiedotetta pyydettiin levittämään Hämeenlinnan läntisen lähiökeskuksen kautta. Henkilökohtaiset sähköpostit lähetettiin erikseen alueella toimivien varhaiskasvatuslaitoksen johtajalle ja ala-asteen rehtorille sekä ala-koulun vanhempainpiirin edustajalle. Näihin kutsuihin useampi vastasi olevansa estynyt osallistumaan. Jukolan ala-asteen rehtorin kanssa käytiin koulun pihan tilannetta läpi puhelimitse. Hämeenlinnan jalkapalloseura ry ilmoitti puhelimitse, ettei seuralla ole kiinnostusta Jukolan aluetta kohtaan. Syyksi ilmoitettiin nurmipäällysteisen jalkapallokentän puuttuminen. Tiedottamista päätettiin tehostaa niin, että tutkimuksesta vastaava jakoi kävelykierrosta edeltävänä päivänä painettua ilmoitusta asukkaiden postiluukkuihin. Mainoksia painettiin yhteensä 300 kappaletta, joista kaikki jaettiin. Lisäksi mainosten jakamisen yhteydessä kutsuttiin kasvotusten myös ulkona liikkumassa olleita asukkaita osallistumaan.

42

43

Kävelykierroksen tulokset

Jukolassa järjestetylle kävelykierrokselle maanantaina 14.6.2010 saapui 11 osallistujaa paikalle, kolme etukäteen ilmoittautunutta mukaan lukien. Keskustelutilaisuuteen saapui kaksi henkilöä lisää. Osallistujista kolme oli miespuolisia ja loput naisia. Ryhmässä oli mukana yksi rollaattorin käyttäjä ja yksi sähköpyörätuolinkäyttäjä. Päivän sää oli hiukan epävakainen. Kierroksen alussa oli puolipilvistä, mutta loppua kohden alkoi sataa vettä. Kierroksen kuudesta pysähdyspaikasta ehdimme tunnin sisään kiertää viisi, sillä tahti määräytyi apuvälineitä liikkumiseen käyttävien osallistujien mukaan. Kävelykierroksen tulokset on selostettu pysähdyspaikoittain.

(3) Kävelykierroksen pysähdyspaikka Jukolan aukiolla.

44

1. Kirjaston ja päiväkodin välissäLähdön yhteydessä keskusteltiin yleisesti Jukolan alueen runsaasta puustosta ja miellyttävistä viheralueista. Lintukodon pihaan toivotaan enemmän kukkaistutuksia. Alueen keskuspuistoa pidetään hyvänä ratkaisuna, koska se on kokonaan liikenteeltä suljettu ja tarjoaa hyvät kävely-yhteydet alueen läpi. Mahdollisuutta käyttää päiväkodin pihan leikkitelineitä iltaisin kiiteltiin. Kirjaston sisäänkäynnin ympäristöstä on tullut paikka, jossa nuoret viettää aikaansa, eikä siitä pidetä. Alueella tapahtuu paljon ilkivaltaa ja kirjaston ja seurakunnan tilojen yhteyteen ehdotettiin valvontakameroita. Lisäksi harmiteltiin alueella tapahtuvaa skoottereilla ajoa kävely- ja pyöräteillä. Keskusaukiota kohti siirryttäessä ohitetaan rakentamatta jäänyt metsittynyt tontti. Tontin läpi on muodostunut kaksi polkua, jotka muuttuvat sateella hyvin mutaisiksi. Polkuja ehdotettiin päällystettävän soralla tai hakkeella ja tontilla kasvavaa pusikkoa siistittävän. Puita ei haluttu kaadettavan.

Jukolanraitti päiväkodin kohdalla.

Rakentamattoman tontin läpi kulkeva polku. Aluskasvillisuutta toivottiin harvennettavan, mutta puita ei saisi kaata.

45

2. KeskusaukioKeskusaukio on vähällä käytöllä. Aukiolle on kesäksi tuotu penkit ja valaisimiin ripustetaan amppelit. Lapset pelasivat aukiolla jalkapalloa käyttäen penkkejä maaleina. Kävelykierroksen osallistujat harmittelivat paikallisen pizzeriayrittäjän autoilua aukiolla sekä kävely- ja pyöräteillä, mikä aiheuttaa vaaratilanteita. Aukiolle ehdotettiin lisää aktiviteettia lapsille, kuten maahan maalattuja hyppyruutuja. Aukiolle ja palveluiden yhteyteen kaivattiin myös enemmän pyörätelineitä. Palveluiden suhteen oltiin tyytyväisiä siihen, että postipalvelut olivat säilyneet alueella, mutta apteekkia kaivattiin ehdottomasti takaisin. Lisäksi kaivattiin leipomokahvilaa, jollainen alueella aikoinaan on ollut, nykyisten baarien sijaan. Aukion päädyssä on puoliympyrän muotoon tehty istuskelualue, jonka keskellä on taideteos. Rakennelman molemmin puolin kaartavat luiskat, joita pitkin saavutaan noin puolitoista metriä korkeammalla olevalle aukiolle. Aukion puolipyöreää päätyä luiskineen pidettiin vaarallisena, koska luiskien seinämät ovat niin korkeat, että ne estävät näkyvyyden.

Jukolan kaupallisen keskuksen aukio.Aukio kohtaamispaikkana.

Tilataideteoksen kaartavat seinät estävät etenkin pienten pyöräilijöiden näkyvyyttä ja näkymistä.

46

3. Linja-autopysäkkiSeuraavat huomiot on kerätty kolmannen ja neljännen pysähtymispaikan väliltä. Jäteastioita ja penkkejä on tien varrella liian vähän. Hyvää yhteyttä Ahveniston lenkkeilyreiteille korostettiin. Pyörätien ja kauppojen pysäköintialueen sisääntulon risteys koettiin vaarallisena ja siihen toivottiin suojatietä.

Ahveniston tien kävely- ja pyöräilytielle toivottiin lisää jäteastioita ja levähdyspaikkoja.

Markettien parkkipaikoilla käy vilkas liikenne. Sisääntulon ja kevyenliikenteenväylän risteykseen tarvittaisiin suojatie.

Julkisen liikenteen palveluihin ei kävelykierroksella otettu juurikaan kantaa.

47

4. AlikulkutunneliAleksis Kiven kadulla pyöräily- ja kävelytie päättyy yllättäen alikulkutunnelin kohdalla. Kävelijät ja pyöräilijät joutuvat kiertämään pitkän lenkin jatkaakseen Aleksis Kiven katua. Tämän seurauksena alikulkutunnelin suuaukon päälle on muodostunut polku. Se on hyvin kapea ja ilman minkäänlaista kaidetta, vaikka pudotus on korkeimmillaan yli kaksi metriä. Itse alikulkutunneli on erittäin kapea. Sieltä puuttuu valaistus eikä vedenpoisto toimi niin kuin pitäisi. Tunnelin pohjalle muodostuu suuria lätäköitä ja etenkin talvella jäinen tunneli aiheuttaa hyvinkin paljon vaaratilanteita. Aleksis Kiven kadulta Toukolanraitille johtavat kävely- ja pyörätiet ovat huonossa kunnossa. Toinen niistä viettää sivusuunnassa, mikä vaikeuttaa etenkin pyörätuolikäyttäjien liikkumista. Toukolanraitin vieressä on puistoalue, jossa on mäntyjen keskellä asvalttikenttä. Kenttää on tarvittu aikanaan nosturin alustaksi Ahveniston lämpökeskuksen rakentamisen yhteydessä. Asvalttikentälle ehdotettiin rullalautailu- ja temppuilualuetta nuorille. K-Marketin yhteydessä sijaitseva kierrätyspiste on usein epäsiistissä kunnossa. Osallistujat toivoivat ympäristön siistimistä tai suurempien keräysastioiden hankkimista. Kierroksella myös ihmeteltiin yleisesti, miksi jalkakäytävien reunat jätetään liian korkeiksi.

Vaarallinen alikulkutunneli Aleksis Kiven kadulla.

Omaperäisesti pysäköity polkupyörä Toukolanpuistossa.

48

5. PuistoPuistossa toivottiin parannusta lasten leikkipuistojen välineisiin. Jukolan puistoa ehdotettiin kehitettävän Helsingin Pirkkolassa sijaitsevan liikuntapuiston kaltaiseksi. Lisäksi valaistukseen toivottiin parannusta. Kirjaston ja puiston vieressä olevaa rakentamatonta tonttia nimitettiin sekä rumaksi nurmipöheiköksi että kehuttiin kauniiksi luonnonkukkineen. Tontille ehdotettiin siistiä viheraluetta tai leikkipuistoa. Erityisesti toivottiin lapsille vaijerirataa pienen mäen päälle, josta vaijeriin kiinnitetyn autonrenkaan varassa istuen liutaan alaspäin. Jäteastioita koirien jätöksiä varten toivottiin lisää ja koira-aitausta.

Talviliikuntamahdollisuuksista todettiin, että ne ovat hyvät. Hämeenlinnan puistopuolen työntekijät olivat tulostaneet mukaan latukarttoja ja niistä todettiin, että noin kilometrin mittaisen yhdysladun lisääminen Taula-Matintietä pitkin etelään liittäisi alueen lähes kaikkiin läntisen Hämeenlinnan hiihtolatuihin. Lapsille toivottiin myös pulkkamäkeä puistoon ja koulun pihan luistelukentän valojen sammumista haluttiin siirtää myöhäisemmäksi.

Jukolanraitin puisto.

Toteutumattoman kerrostalon tilalla kasvava niitty.

Jukolanraitin leikkipuisto.

49

KeskustelutilaisuusKeskustelutilaisuuteen liittyi vielä kaksi osallistujaa. Kertasimme kävelylenkin aikana käydyt pisteet, mutta koska ne oli käyty läpi melko yksityiskohtaisesti kävelyn aikana, näihin teemoihin ei enää juurikaan tullut lisäyksiä. Keskustelu painottui asukkaita selkeästi eniten huolettavaan aiheeseen, eli alueen nuoriin. Koettiin, että kaikki parannukset, mitä Jukolan ympäristöön tehdään, rikotaan tai sotketaan. Lisäksi puhuttiin nuorten huonosta käyttäytymisestä ja piittaamattomasta asenteesta. Pohdittiin myös vaikuttaisiko liikuntapaikkojen lisääminen ilkivallan vähenemiseen, jos alueelle tulisi nuorille tarkoitettuja paikkoja, kuten esim. rullalautapuisto.

Kävelykierroksesta kävi ilmi, että alueen yhdyskuntarakenteeseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Etenkin autottomasta ja vehreästä keskuspuistosta, Jukolanraitista, pidettiin kovasti. Sitä käyttävät myös alueen ulkopuolella asuvat ulkoilupaikkana. Rakentamisen lisääntymiseen suhtauduttiin varauksellisesti. Toivottiin alueen säilyttävänsä

väljyytensä. Palvelurakenteen sijainti ja olemassaolo koettiin hyväksi. Eniten kävelykierroksella puututtiin ympäristön pieniin ja suuriin yksityiskohtiin, kuten kukkaistutuksiin, katukivetyksiin, luiskiin ja jäteastioiden määrään. Sosiaalisia ongelmia alueella tunnistettiin ja ehdotettiin, että projektin puitteissa voitaisiin vaikuttaa nuorten aktiviteettien lisäämiseen alueella. Kävelykierroksen osallistujat olivat myös huolissaan siitä, että mahdolliset uudet parannukset alueella joutunevat ilkivallan kohteeksi. Kävelykierros tapahtui vuoden valoisimpaan aikaan, joten valaistusta ei voinut täysin arvioida. Sen parantamista kuitenkin toivottiin Jukolanraitin puistoon. Levottomuus alueella ei myöskään lisännyt asukkaiden turvallisuuden tunnetta. Alueella ei ole asukasyhdistystä, joten yhteisöllisyyttä alueella synnyttävät lähinnä kirjasto ja olutravintolat. Olutravintolat ovat myös osasyy alueella koettuun levottomuuteen. Palvelurakenteen monipuolisuuteen toivottiin lisäystä. Kierroksen jälkeen eräs osallistuja esitti sähköpostitse toiveen parkour -välineistä Jukolanraitin puistoon.

50

Työpajat

Hankkeen tutkimussuunnitelmaan oli kirjattu seminaarin yhteyteen järjestettäväksi workshop-osuus. Tätä työpajaa lähdettiin kesäkuun loppupuolella ideoimaan ja päätettiin kehittää peli, jonka pelilautana on alueen pienoismalli. Neuvoja ja vinkkejä pelin toteuttamiseen kysyttiin arkkitehti Peter Tattersallilta, jonka diplomityö käsitteli vuorovaikutteisen suunnittelun menetelmien kehittelyä.8 Pelialustana käytettiin 1 x 1,5 metrin kokoista kevytlevyä, jolloin alue mahtui kokonaisuudessa pelilaudalle mittakaavassa 1:1000. Alueen rakennukset leikattiin sähkövastusleikkuria avuksi käyttäen uretaanilevyistä. Pienoismallin pohjakuvan työstöön kului aikaa yhden työpäivän verran ja alueen rakennusten askarteluun kaksi päivää. Sähkövastusleikkuri oli kätevä ja helppo tapa työstää uretaania, eikä muita työkaluja tarvittu, joten mallin rakentaminen oli melko yksinkertaista.

Suunnittelupelin työstöä varten valittiin erilaisia askartelumateriaaleja, esimerkiksi erivärisiä pahvikartonkeja, muovailuvahaa, sinitarraa, nuppineuloja, All Sorts -karkkeja rakennuspalikoiksi, piippurasseja ja tarralappuja. Ajatuksena oli käyttää materiaaleja pelinappuloina symbolisoimaan eri asioita ympäristössä, esimerkiksi lähiliikuntapaikka- nappula karkista tai puistomerkki vihreästä kartongista. Yksinkertaisten pelinappuloiden suunnittelu, joiden

8 Peter Tattersall, Wikiplanning: Co-creation in urban planning and design, Diploma thesis, 2010

avulla voi samalla kuvata aluetta tarpeeksi monipuolisesti, osoittautui vaikeaksi. Koimme myös, että kyseinen keino rajoittaa ehdotusten kirjoa ja jättää ehdotukset liian yleispiirteiselle tasolle. Halusimme nimenomaan uusia ja erilaisia ideoita, joiden toteuttaminen valmiilla mallilla ei ollut mahdollista. Pelinappuloiden suhteen päädyimme siten vapaamuotoisempaan toteutustapaan, jossa tarjottiin erilaisia vaihtoehtoja tilanteen ja käyttäjien mukaan.

Halusimme kokeilla menetelmää käytännössä ennen varsinaisia seminaareja. Päätimme järjestää ns. ”liikkuvat työpajat”. Työpajat järjestettiin kohdealueella, keskeisellä paikalla ulkona, jotta tavoitettaisiin mahdollisimman

monta ohikulkijaa. Oletuksena oli, etteivät ihmiset halua pysähtyä pitkäksi aikaa askartelemaan, joten päätimme käyttää tarrakarttamenetelmän sovellusta9, sillä se oli mallin työstämisessä nopein ja yksinkertaisin tapa. Ulkona pidetty työpaja oli altis sääolosuhteiden muutokselle. Tuulen yltyessä tarralaput piti varmistaa nuppineuloilla alustaansa. Sovimme myös alueen alakoulun kanssa työpajan järjestämisestä oppilaille. Luokkahuoneessa järjestetty työpaja toteutettiin oppilaiden kanssa jakaantumalla pieniin ryhmiin. Toteutustapa oli vapaa ja käytössä oli sekä hankkeen materiaaleja että koulun omia tarvikkeita.

9 Tarrakarttamenetelmässä merkitään ehdotuksia ja mielipiteitä tarralapuilla kartalle.

Liikkuvassa työpajassa tehty ehdotus.

51

Liikkuva työpaja Jukolan aukiolla.

Suurin osa lasten tekemistä ehdotuksista koski koulun ympäristöä.

Liikkuvan työpajan tulokset

Liikkuva työpaja elokuun 12. päivänä Jukolan keskusaukiolla houkutteli lähinnä lapsia ja nuoria osallistujia. Ainoastaan kolme aikuista kävi kirjoittamassa omat ehdotuksensa pienoismalliin. Kolmesta ehdotuksesta kaksi koski lasten leikkikenttiä. Kerrostalojen pihojen huonokuntoisia leikkivälineitä tulisi huoltaa ja uudistaa. Puistoissa pitäisi olla pienten lasten leikkipaikan ympärillä aita, jotta valvominen olisi helpompaa monilapsisissa perheissä. Kirjoittajalla oli viisi 2-10-vuotiasta lasta. Kolmannessa ehdotuksessa liittyen alueen sosiaalisiin olosuhteisiin toivottiin ohjattua toimintaa, kuten petankkia tai bocciaa. Ehdotuksen kirjoittaja oli vanhempi liikuntaesteinen mieshenkilö.

Lasten ehdotukset sijoittuivat useimmiten koulun pihaan tai sen läheisyyteen tai oman kerrostalon pihapiiriin. Eniten toivottiin pihapiirin leikkipuistojen kunnostamista sekä erilaisia uusia välineitä, kuten liukumäkiä, kiipeilytelineitä, keinuja, trampoliineja, uima-altaita ja salaisia puumajoja. Erikoisimpana paikkana toivottiin alueelle rantaa. Vettä tai uintimahdollisuutta ei tarkoitettu, vaan ehdottaja pyysi pelkkää hiekkarantaa, jonne voisi mennä kesällä viettämään aikaa ja pelaamaan pelejä. Tämän voisi tulkita siten, että toivottaisiin paikkaa, jolla ei ole varsinaista määrättyä toimintaa. Paikan pitäisi kuitenkin olla erityisen kaunis ja viihtyisä, jotta se houkuttelisi ihmisiä. Koulun pihalle toivottiin kunnon jalkapallomaaleja ja nurmikenttää sekä suurempia kiipeilytelineitä ja lisää keinuja. Koulun välittömään läheisyyteen ehdotettiin pesäpallokenttää viivoineen. Alueen kaakkoispäätyyn, josta on pisin matka palvelukeskukseen, toivottiin lähikauppaa.

52

Työpajaan saapui myös paikalle Hämeen Sanomien toimittaja ja kuvaaja. Hämeen Sanomat julkaisi tapahtumasta jutun 13.8.2010.

Koulutyöpajan tulokset

Työpaja järjestettiin Jukolan ala-asteella 13.8. yhden oppitunnin ajan. Oppilaina olivat noin 20 kolmasluokkalaista. Oppilaat jaettiin neljään ryhmään. Jokaisessa ryhmässä oli 4-5 oppilasta. Työpajassa avusti myös luokan opettaja ja koulunkäyntiavustaja. Työpajan aluksi keskusteltiin arkiliikunnasta ja siitä mitä se on. Kysymykseen, kuinka moni pyöräilee kouluun, yli puolet oppilaista viittasi. Ryhmillä oli noin 25 minuuttia aikaa ideoida ja toteuttaa yksi tai useampi uusi liikuntapaikka pienoismalliin. Kaikkien ryhmien ehdotukset sijoittuivat joko koulun pihaan tai sen välittömään lähiympäristöön, mikä korostaa koulun ympäristön merkitystä lasten elämässä. Ehdotuksissa koulun jalkapallokenttä oli uudistettu ja siinä oli kunnolliset maalit. Samoin pihan huonokuntoinen koripallokenttä oli saanut uuden ilmeen. Koulun pihaan ehdotettiin myös uima-allasta ja trampoliinia. Koulun viereen pellolle ehdotettiin rakennettavan hiihtolatuja. Yhdessä ehdotuksessa oli suunniteltu liikuntapuisto, jossa olisi paljon kuntoilulaitteita. Liikuntapuiston yhteydessä sijaitsi vesikioski, josta saisi ilmaista vettä. Ryhmätyöskentelyn päätteeksi oppilaat esittelivät ehdotuksensa luokalle.

(4) Koulutyöpajassa oppilaat suunnittelivat ehdotuksensa ryhmissä.

(5) Tunnin lopuksi ryhmät esittelivät työnsä.

(6) Monet oppilaat toivoivat jalkapallokentälle kunnon maaleja.

53

Seminaari

Arkiliikunta-aiheisen seminaarin teemoiksi valittiin arkiliikunnan toimintaympäristön muutos sekä lasten ja nuorten aktivoinnin näkökulma. Seminaarin puhujia pyydettiin Demos Helsingistä, joka on poliittisesti sitoutumaton ajatushautomo, think tank. Lisäksi pyydettiin puhuja Nuori Suomi ry:stä. Simo Vassinen otti kutsun vastaan Demos Helsingistä ja Reijo Ruokonen tuli puhumaan Nuori Suomi ry:stä.

Seminaarin ohjelma ja kutsu valmisteltiin ja lähetettiin kesäkuun lopussa, jotta vastaanottajat ehtisivät reagoida asiaan. Kutsua ja ohjelmaa levitettiin jälleen sähköpostitse samoille tahoille kun kävelykierroskutsuakin. Lisäksi kutsu lähetettiin kävelykierrokselle osallistuneille. Heinäkuun jälkeen tiedottaminen jatkui. Kävi ilmi, että osalle Hämeenlinnan kaupungin lautakuntien jäsenille kutsu ei ollut saapunut perille, joten se lähetettiin toistamiseen. Liikkuvien työpajojen yhteydessä seminaarin kutsua jaettiin Jukolan alueen asukkaille 12.8. klo 16.30-18.00 Jukolan aukiolla. Lisäksi kutsusta painetut julisteet (4 kpl) kiinnitettiin molempien alueen päivittäistavarakauppojen ilmoitustauluille, Jukolan kirjaston ilmoitustaululle ja Jukolan alakoulun oveen. Jukolan kirjastoon jätettiin myös nippu kutsuja esille.

Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuille lisättiin myös seminaarimainos. Paikallisiin sanomalehtiin kuten Aamulehteen ja Hämeen Sanomiin lähetettiin asiasta tiedote. Aamulehti ei reagoinut tiedotteeseen, mutta Hämeen Sanomat julkaisi jutun 12.8. järjestetystä liikkuvasta työpajasta. Ilmoitus seminaarista lähetettiin myös Hämeen Sanomien ”menokatu” osioon.

Työpajan ehdotuksissa painottuivat erilaiset liikuntapalvelut.

Kolmea eri mittakaavaan valmistettua pienoismallia käytettiin havainnollistamaan aluetta.

54

Seminaarin työpajaosuuden tulokset

Markkinoinnista huolimatta Hämeenlinnassa järjestettyyn seminaariin osallistui vain 13 henkilöä. Se järjestettiin Hämeenlinnan raatihuoneen valtuustosalissa. Seminaarin alusti professori Helka-Liisa Hentilä kertomalla yleisesti hankkeesta ja luennoimalla aiheesta ”Arkiliikunta - miten ja miksi osaksi elinympäristöä?”. Luento käsitteli arkiliikunnan käsitteitä ja ympäristöjä sekä vallitsevien kaupunkisuunnittelun ihanteiden arkiliikkumista vähentäviä vaikutuksia. Ratkaisevassa asemassa on yhdyskuntarakenteen tiivistämisen ja sen myötä autoriippuvuuden väheneminen sekä ulkotilan käytön lisääminen eli julkisten alueiden viihtyisyyden sekä saavutettavuuden lisääminen.

Simo Vassinen Demos Helsingistä puolestaan puhui tulevaisuuden megatrendeistä, joista yksi liittyy lähes suoraan julkiseen tilaan suhtautumiseen ja sen käyttöön. Yhteiskunta on rakennettu massoille, mutta nyt kaupungeissa asuu yksilöitä. Nykyajan yhteisölliset yksilöt haluavat asua kaupungeissa, joissa näkyy oma ja toisten kaupunkilaisten kädenjälki. Kaupunkiympäristöä halutaan muokata siinä missä omaa valmistaloa tai polkupyörää. Simo näytti Helsingistä ja ulkomailta useita kiinnostavia esimerkkejä tavasta muokata omaa elinympäristöä mieleisekseen, mikä inspiroi selkeästi ryhmätyöskentelyä. Puheenvuorossa korostui ekologisesti kestävän elämäntavan merkitys.

Reijo Ruokonen kertoi, mikä lapsia ja nuoria liikuttaa.

Hän on omassa työssään Nuori Suomi ry:ssä havainnut, että kaksi tekijää ylitse muiden edistää lasten ja nuorten kasvamista aktiivisiksi liikkujiksi: liikuntaan mahdollistava ja innostava elinympäristö sekä sallivat ja parhaimmillaan liikkumaan kannustavat vanhemmat. Esityksessä käytiin läpi arkiliikunnan olosuhteita lasten ja nuorten näkökulmasta.

Seminaarin jälkeisessä työpajassa osallistujat jaettiin ryhmiin. Lähes kaikki seminaarissa olleet osallistuivat myös työpajaan. Jokainen ryhmä työsti yhtä kolmesta erilaisesta pienoismallista. Työpajassa käytettiin yhtä suurempaa pienoismallia koko alueesta mittakaavassa 1:1000 ja kahta pienempää mallia mittakaavassa 1:250. Pienemmissä malleissa keskityttiin Jukolan kaupallisen keskuksen ulkotilan kehittämiseen ja Jukolanraitin puiston kehittämiseen. Jokaisella ryhmällä oli noin 15 minuuttia aikaa tuottaa ehdotuksiaan malliin, jonka jälkeen siirryttiin seuraavan mallin luokse jatkamaan siitä, mihin edellinen ryhmä oli jäänyt. Malleihin oli kiinnitetty erilaisia väitteitä ja kysymyksiä liittyen paikkoihin, joiden tarkoituksena oli helpottaa työskentelyn käynnistymistä. Poikkeuksellisesta työskentelytavasta huolimatta alkukankeutta oli vain vähän. Asioista ryhdyttiin heti keskustelemaan, mutta ehdotusten itsenäistä kirjaamista ja liittämistä pienoismalliin vierastettiin aluksi.

• Liikuntavälineiden lainauspiste kirjaston yhteyteen.

• Ratsastuskokeilua lapsille ja nuorille Alaspään

talleilla (n. 1 km Jukolasta kaakkoon)

• Uimavuoroja ala-asteen oppilaille Voutilan

vanhainkodissa

• Talokohtainen vertaisohjaaja tai liikuntavastaavaa,

joka voisi järjestää ohjattua liikuntaa lähialueella

ja lähiliikuntalenkin kehittämistä sekä ohjattua

toimintaa liikuntarajoitteisille

• Toivottiin, että alueen asukkaat ottaisivat

rohkeammin alueita haltuun ja muokkaisivat

esimerkiksi tyhjillään olevasta tontista pelikentän.

Viljelypalstoista ja omaehtoisen toiminnan

alueiden konsepteista keskusteltiin.

• Alueen kahdesta olutravintolasta todettiin, että

yksikin olisi tarpeeksi.

• Jukolan keskusaukiolle ehdotettiin toritoimintaa.

Ehdotuksia ja ideoita tuli todella runsaasti. Suurin osa kirjoitettiin tarralapuille, osa muovailtiin ja valaistuksen esittämiseen käytettiin nuppineuloja. Aikaisemmin järjestettyihin tilaisuuksiin verrattuna ympäristön sosiaalisia tekijöitä ja erilaisia liikuntapalveluja pohdittiin enemmän. Seuraavanlaisia ehdotuksia kirjattiin malliin:

55

Muut ehdotukset liittyivät lähinnä ympäristön yksityiskohtien parantamiseen ja ne on listattu aluekohtaisesti:

Jukolan keskusaukiolle ideoitiin katukivetyksillä muokattua shakkiruutua, ulkopingispöytiä ja valaistuksen parantamista. Aukiolle ehdotettiin pienen monitoimiareenan sijoittamista. Myös erilaisia ulkokuntoilulaitteita ehdotettiin. Aukiolle johtavien kävely- ja pyöräreittien varrelle ehdotettiin hidasteportteja estämään läpiajoa aukiolla.

Toukolanpuistoon ehdotettiin kävelyreittien kunnostusta ja esteettömyyden tarkistamista. Keskusteltiin myös erilaisten pintamateriaalien käytöstä, joka helpottaisi huononäköisten liikkumista. Levähdyspenkkejä kaivattiin kaikkien reittien varrelle ja Aleksis Kiven kadun ylitykseen ehdotettiin kaarisiltaa. Puistossa olevaa asfalttialuetta voisi käyttää koripallokenttänä.

Jukolanraitin puistoon ehdotettiin lisää penkkejä ja nojailukaiteita. Raitin käsitteleminen kokonaisena pitkänä liikunta-alueena yhdistyen koulun pihaan ja jatkuen Jukolan keskusaukiolle herätti keskustelua. Raitin varrella voisi olla jaettuna erilaiset kuntolaitteet ja liikuntapaikat. Valaistuksen parantamista toivottiin koko alueelle. Tyhjiä tontteja ehdotettiin siistittäviksi. Toiminnoiksi ideoitiin frisbeegolfia, minigolfia tai koirapuistoa.

Jukolan alakoulun henkilökunnasta tai vanhempainringistä kukaan ei päässyt tulemaan seminaariin, mutta mielipiteet koskien koulun pihaa

välitettiin sähköpostitse. Painotettiin yleisurheilun suorituspaikkojen puutetta, kuten juoksuratoja, korkeushyppy- tai pituushyppypaikkaa. Seminaarin työpajaosuudessa ideoitiin kesäajalle zumbatunteja, jalkapallokentän päällystämistä ja uusia maaleja sekä koulun pihan kehittämistä liikuntapuistoksi. Talvella luistelukentällä voisi järjestää rusettiluistelua. Yhtenä ideana ehdotettiin matalista pensaista rakennettua labyrinttia. Välituntien valvomista vaikeuttavia korkeita pensaita pitäisi harventaa.

56

Arvio kokeiluhankkeen toteutumisesta ja tuloksista

Osatutkimuksen yhtenä tavoitteena oli lisätä eri sidosryhmien välistä vuorovaikutusta ja etenkin osallistaa liikuntajärjestöjä. Vuorovaikutteisuutta lisääviä käytäntöjä suunnittelussa kehitettiin ja kokeiltiinkin erilaisissa tilanteissa. Tavoitteet saavutettiin osittain, mutta liikuntaväen houkutteleminen mukaan toimintaan osoittautui haastavaksi. Joitain liikunta- ja urheiluseuroja saatiin mukaan, mutta varsinaiset lajiseurat eivät kiinnostuneet hankkeesta. Syynä tähän saattoi olla, etteivät seurat kokeneet valittuja menetelmiä sellaisiksi, jotka palvelisivat heidän omia intressejään, eli lajikohtaisten suoritus- ja harjoituspaikkojen kehittämistä. Liikuntaa omatoimisesti harrastavia ihmisiä oli vaikea tavoittaa.

Alueen asukkaiden osallistaminen oman elinympäristönsä kehittämiseen onnistui paremmin. Tapahtumien markkinointi ja tiedottaminen oli huomattavan paljon aikaa vievää ja siitä huolimatta tiedottamisen olisi pitänyt olla näkyvämpää. Kaikkiin tapahtumiin saatiin tarpeeksi osallistujia, jotta ne saatiin järjestettyä. Ainoastaan seminaarissa olisi runsaampi osallistujamäärä ollut toivottavaa.

Erilaisia menetelmiä käyttäen tavoitettiin kaikenikäisiä asukkaita, lapsista eläkeläisiin, joten ehdotuksissa on kaikkien ikäluokkien näkemyksiä edustettuina. Maahanmuuttajien mielipiteet jäivät liikkuvan työpajan

ja koululla pidettyyn työpajaan osallistuneiden lasten varaan. Kävelykierrosta edeltävänä päivänä kohtasin maahanmuuttajapariskunnan Jukolan keskustassa, joka vaikutti hankkeesta kiinnostuneelta. He suunnittelivat tulevansa kävelykierrokselle heikosta suomen ja englannin kielen taidostaan huolimatta, mutta jättivät tulematta.

Kävelykierros oli kuitenkin osallistujamäärältään sopiva eikä kierrettävä alue ollut liian pitkä. Seminaari oli onnistunut sisällöltään, mutta osallistujia oli valitettavan vähän. Seminaarin osallistujat olivat yhtä lukuun ottamatta kaupungin toimijoita. Seminaarin työpajatyöskentelyssä kaupungin omien sektoreiden välistä yhteistyötä saatiin tässä tilanteessa toteutumaan. Eniten jatkotyöstämisen kannalta merkittäviä ideoita ja ehdotuksia tuli seminaarin työpajaosuudessa sekä lasten työpajaosuudella Jukolan alakoululla. Kävelykierroksella merkittävimmät havainnot liittyivät puutteisiin, kuten vaarallisen alikulkutunnelin ympäristöön ja aukion liian jyrkkiin ramppeihin. Vuorovaikutteisten suunnittelumenetelmien käyttö ja niistä tiedottaminen lisäsi ihmisten tietoutta siitä, että alueella on jotain käynnissä. Muutama asukas, joka oli kuullut projektista, lähetti hyödyllisiä huomioita sähköpostitse vaikka eivät osallistuneet kävelykierrokselle, liikkuvaan työpajaan eikä seminaariin.

Mikäli saisin näillä kokemuksilla ja tiedoilla varustettuna tehtäväkseni työstää uutta vastaavanlaista hanketta voisin kokeilla päinvastaista lähestymistapaa. Valitsisin kohdealueeksi laajemman alueen tutkimuksen alkuvaiheessa, kuten esimerkiksi Voutilan, Luolajan

ja Loimalahden kaupunginosien muodostaman alueen. Täten olisi helpompi hahmottaa koko alueen kannalta oleellisia asioita sekä havaita mahdollisia yhdyskuntarakenteellisia ongelmia ja vaikuttaa niiden ratkaisemiseen merkittävämmin. Osallistujia vuorovaikutteisen suunnitelun työpajoihin saattaisi olla enemmän, mikäli kohdealue olisi laajempi ja mahdollisesti se lisäisi myös päättäjien kiinnostusta asiaa kohtaan. Mikäli kohdealueella toimisi liikuntaseuroja tai -yhdistyksiä, suuremman alueen liikuntaolosuhteiden kartoittaminen ja kehittäminen saattaisi kiinnostaa heitäkin enemmän. Seuroille pitäisi myös selvittää millä tavalla suotuisat arkiliikuntaolosuhteet hyödyntävät heidän toimintaansa, sillä se ei ole itsestään selvyys.

Vuorovaikutteisten menetelmien suhteen aloittaisin kaikille avoimella seminaarilla työpajoineen. Seminaarissa arkiliikunnan ja yhdyskuntasuunnittelun välistä yhteyttä avattaisiin osallistujille ja esitettäisiin innostavia esimerkkejä siitä miten muualla on toimittu. Liikkuvia työpajoja voisi järjestää eri kaupunginosien keskeisillä paikoilla. Perusteellisen analyysivaiheen jälkeen tutkimusta voisi tarkentaa koskettamaan pienemmän osa-alueen kehittämistä suunnittelun keinoin, kuten esimerkiksi Jukolaa. Pienemmällä alueella yksityiskohtaisempia kehitysideoita ja -tarpeita kerättäisiin kävelykierroksen avulla.

Olisi mielenkiintoista verrata millaisia eroja syntyy saadussa palautteessa ja olisiko osallistujamäärä suurempi.

57

Lopuksi voi todeta, että Jukolassa on erinomaiset mahdollisuudet kehittää arkiliikunnan olosuhteita. Alueen yhdyskuntarakenne on valmiiksi arkiliikuntaa suosiva ulkosyötteisen liikennejärjestelmän ansiosta. Panostamalla julkisen ulkotilan laatuun ja rakentamalla liikkumaan houkuttelevia toimintoja parannetaan samalla koko alueen ulkonäköä ja viihtyisyyttä. Lisäksi liikkumiseen innostavalla elinympäristöllä voidaan ehkäistä sosiaalisia ongelmia ja ennen kaikkea välttää asuinalueen leimautumista negatiivisessa mielessä. Kehittämistä ja korjaamista on etenkin ympäristön yksityiskohdissa. Monin paikoin ulkona olevat varusteet ovat päässeet rapistumaan tai niitä ei ole lähtökohtaisestikaan tarpeeksi. Jukolan keskeisimmän reitin eli Jukolanraitin kehittämisessä kokonaisvaltaiseksi liikuntaraitiksi, kaupallisen keskuksen aukiolta Jukolan alakoululle saakka, olisi paljon potentiaalia jopa läntisen kantakaupungin suosituimmaksi liikuntapuistoksi. Alueen suunnittelussa tulee huomioida asemakaavan toistaiseksi toteutumattomat puistoalueet, jotka myös sijoittuvat Jukolanraitin yhteyteen.

Vaikka kolmen kuukautta kestäneen osahankkeen aikana suoritetut vuorovaikutteiset menetelmät olivat odotettua työläämpiä, niin niiden eteen nähty vaiva oli sen arvoista. Tapahtumien valmistelu vaati aikaa ja lisäksi tiedottaminen oli hankalaa. Osallistujamääriä oli vaikea ennakoida, vaikka etukäteisilmoittautumista olikin pyydetty. Tiedottaminen vei myös huomattavasti enemmän aikaa, mitä osasi odottaa. Käytännön jalkatyö oli toki mukavaa vaihtelua näyttöpäätteen edessä istumiselle ja mainosten jakaminen ihmisten postiluukuista tehosti ainakin tekijän omaa päivittäistä

arkiliikuntaa.

Liikuntaolosuhteita suunniteltaessa käyttäjien, eli asukkaiden mielipiteiden huomioiminen on erityisen tärkeää, koska työtä tehdään nimenomaan heille. Sama koskee täydennysrakentamista. Asukkaat tuntevat ja voivat paljastaa alueen hiljaista tietoa, joka ei ilmene kartoista ja asiantuntijaselvityksistä. Kovasta yrityksistä huolimatta vain pieni osa kohderyhmästä onnistuttiin tavoittamaan. Osallistujat vaikuttivat tavallisilta arkiliikkujilta, jotka olivat kiinnostuneita alueen kehittämisestä. Osallistujista todennäköisesti kukaan ei kuulunut niihin ihmisiin, jotka eivät liiku ollenkaan. Kuinka hyvin kerätty palaute vastaa kokonaan liikkumattomien ihmisten tarpeita ja kuinka paljon suunnitelmalla on siten mahdollista vaikuttaa heidän arkiliikuntamääriensä lisääntymiseen, on vaikea arvioida.

Kunnissa ja kaupungeissa tulisi mielestäni käyttää erilaisia vuorovaikutteisia menetelmiä enemmän ja järjestelmällisemmin. Hyvin järjestetty vuorovaikutus eri tahojen välillä vaatii kuitenkin niin paljon resursseja, ettei sitä pitäisi antaa suunnittelijan vastuulle suoritettavaksi muun työn ohella. Suunnitteluhankkeilla tulisi olla oma ”vuorovaikutussuunnittelija”, tai ”vuorovaikutussuunnitteluryhmänsä” osallistumisen järjestämistä ja toteuttamista varten. Vuorovaikutussuunnittelija osallistuisi muun projektiryhmän yhteisiin palavereihin ja hänen vastuulleen tulisi käytettävien vuorovaikutusmenetelmien valitseminen, vuorovaikutuksen toteutus ja saadun palautteen koostaminen. Vuorovaikutussuunnittelija hoitaisi myös tiedottamista ja ylläpitäisi hankkeen

julkisia verkkosivuja ja sosiaalisen median sivustoja.

Ainoastaan tällä tavoin on mahdollista lisätä, monipuolistaa ja kehittää osallistavaan suunnitteluun liittyviä käytäntöjä työelämässä.

58

59

SUUNNITELMA

60

Jukolan liikuntaraitti

Keskityin suunnitelmassani Jukolan alueen keskusraitin kehittämiseen muokkaamalla sitä kaiken ikäisille sopivaksi esteettömäksi liikuntaraitiksi. Kehittämällä alueen läpi kulkevaa kävely- ja pyöräraittia vahvistetaan myös Ahvenistokeskuksen ja Hattelmalaharjun välisiä ulkoiluyhteyksiä. Erilaisten toimintojen sijoittaminen nimenomaan asuinalueen välittömään lähiympäristöön, houkuttelee ihmisiä liikkumaan enemmän omassa arkielämässään. Se tuo alueelle eloa ja lisää asukkaiden välistä vuorovaikutusta. Jo ennestään suositun kävely- ja pyöräreitin varrelle sijoitetut liikunnalliset toimintapisteet houkuttelevat läsnäolollaan ihmisiä pysähtymään ja viettämään aikaa ulkona. Monipuolinen toiminta lisää puiston käyttäjämäärää, parantaa turvallisuuden tunnetta ja lisää yhteisöllisyyttä. Hyvin suunniteltu valaistus, kestävät materiaalit ja useamman ihmisen läsnäolo julkisessa ulkotilassa lisää turvallisuutta ja sosiaalista valvontaa, mikä voi vaikuttaa ilkivallan vähenemiseen.

Suunnittelin Jukolanraitista visuaalisesti hahmotettavan, selkeän kokonaisuuden. Raitti alkaa näyttävästi alueen kaupallisen keskuksen aukiolta. Suuri boulderointilohkare ja taiteilijan toteuttama vihainen härkäveistos ei jää keneltäkään huomaamatta. Boulderointilohkare ja veistos tukee konkreettisesti Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -kirjasta lainattua alueen nimistön varaan rakennettua teemaa. Punainen kumipäällysteinen juoksu-, pyöräily- ja rullaluistelurata sitoo kaikki toiminnot yhteen kokonaisuudeksi ja toimii selkeänä

visuaalisena opasteena. Liikuntaraitin loppupäässä juoksurata yhdistyy koulun pihan juoksurataan. Reitin alku- ja loppupäässä sekä kaikilla pysähdyspaikoilla on selkeät opasteet, joissa neuvotaan mitä milläkin toimintapisteellä voi tehdä ja miten välineitä saa käyttöönsä. Aktiiviseen liikkumiseen houkuttavan punaisen reitin rinnalla kulkee rahallisemmille liikkujille sopiva, kivetty kävelytie. Molemmat reitit sekä kaikki pysähdyspisteet ovat esteettömiä.

Täydennysrakentaminen

Alueen täydennysrakentaminen etenee asemakaavan mukaisesti kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Kaupallisten palveluiden läheisyyteen sijoittuva liiketilalle kaavoitettu korttelialue muutetaan asuinrakentamiseksi ja maantasossa sijaitsevat asunnot toteutetaan palveluasuntoina. Koulun luoteisosassa sijaitseva yleisten rakennusten korttelialue rakennetaan osittain yleiseksi pysäköintialueeksi, joka palvelee etenkin liikuntahallin käyttäjiä ja osittain asuinrivitaloalueeksi. Pieni osa yleisten rakennusten korttelialueesta siirtyy parkour ja boulderointipuiston käyttöön.

61

Yleissuunnitelma 1:4000

POHJOINEN

01

23

45

67

89

Ö A BC

DE

FGH

IJKLMNOPQRS

TU

V

X YZ Å Ä

III

III

IV

III

IV

III

III

III

VIII

II

II

I

II

III

II

IIIIII

IIIIII

III

III

kirjastoIII

II

I

III

IIIIII

III

II

II

asemaTerveys-

srk.talo

IV

II

III

IIIII

IIIIII

III

IIIII

III

II

II

VI

II

II

II

II

IV

III

II II

IIII

II

II

II

II

II

II

II

II

II

II

II

II

II

II

II

IIII

II

III

kauppa

kauppa ja liiketilaa

III

päiväkoti

½II

III

III

VI

III

III½II

III

III

½II

½II

II

II

II

II

II

II

II

II

II

IIII

II

VI

Yhteys HattelmalanulkoilureiteilleKoulu

Täydennysrakentamista

Uusi pysäköintialue

Parkour

Boulderointi

Nurmikenttä varaus

Puisto

Aukio

Linja-autopysäkki

Uusi kävely- japyörätie

Yhteys Ahvenistonulkoilureiteille

Kirjaston aukio

Uusi alkikulkutunneli

Linja-autopysäkki

Uusi kävely- japyöräyhteys

Linja-autopysäkki

Kaavan mukaistatäydennysrakentamista

Kaavan mukaistatäydennysrakentamista

Kaavan mukaistatäydennysrakentamista

Täydennysrakentamista

Kehitettävä kävely-ja pyörätieyhteys

Kehitettävä kävely-ja pyörätieyhteys

Kehitettävä kävely-ja pyörätieyhteys

Kehitettävä kävely-ja pyörätieyhteys

Uusi kävely- japyörätie

Bulevardi

Bulevardi

Kehitettävä kävely-ja pyörätieyhteys

Pyöräreitinjatkuvuus

RAPAMÄENPOLKU

LIIVUORENTIE

ARONIITUNKUJA

AHVENISTONTIE

SOMPIONPOLKU

ILVESJÄ

RVENKUJA ILVESJÄ

RVENKUJAHÄRKÄMÄENKUJA

JUKOLANRAITTI

TOUKOLANRAITTI

TOUKOLANPUISTO

SOMPIONPOLKU

KUOKKALANPUISTO

KUOKKALANKUJA

KYLÄTIE

LIIVUORENTIE

VIERTOLANPUISTO

TAMMISTONKUJA

SOMPIONKUJA

TAMMISTONPOLKU

JUKOLANRAITTI

EERONPOLKU

ALEKSIS KIVEN KATU

AAPONKUJA

HONGISTONKUJA

VIERTOLA

NKUJA

VIERTOLANPUISTO

IMPIVAARANPOLKUJU

HANINKUJA

JUHANIN

POLKU

JUHANINKUJAN PUISTO

EERONKUJA

JUKOLANRAITTI

SIMEONIN

KUJA

IMPIVAARANPOLKUIM

PIVAARANKUJA

IMPIVAARANPOLKU

LAURIN

KUJA

IMPIVAARANKUJA

RIIMUPUISTOALEKSIS KIVEN KATU

VOUTILANTIE

RIIMUPOLK

U

VOUTILANPUISTO

TAULA-MATIN PUISTO

TUOMAANKUJA

IMPIVAARANPOLKU

TIMONKUJA

TIMONPUISTO

TIMONKUJA

AURAPUISTO

KALVEAN IMMEN KUJA

LUKKARINKUJA

VOUTILANTIE

TAUL

A-M

ATIN

TIE

62

alueen toiminnot ja käyttäjäryhmät

Jukolan liikuntaraitin varrelle ryhmittyy seitsemän liikunnallista toimintapistettä. Pisteillä on eriikäisille soveltuvia toimintoja. Kaikissa pisteissä huomioidaan esteettömyys, sekä opastukset. Reitin alku- ja loppupisteellä opastus on muita pisteitä kattavampaa ja ohjaa myös Ahveniston ja Hattelmalan ulkoilureiteille.

1. AukioJukolan liikuntaraitti käynnistyy aukiolta. Aukiolla on Jukolan liikuntareittiä koskeva opastekyltti ja kartta, sekä opaste Ahvenistokeskukseen. Ohikulkijan huomio kiinnittyy boulderointilohkareeseen, jonka juurella vartioi vihainen härkäveistos.

2. Kirjasto Kirjaston edustalla on sorapäällysteinen petankki-kenttä, ulkokäyttöön sopiva pingispöytä ja suuri shakkiruudukko. Tarvittavat liikuntavälineet ja suurikokoiset shakkinappulat voi lainata kirjastosta kirjastokortilla. Toimintapisteeseen sijoitetaan opaste, jossa välineiden lainaaminen ohjeistetaan.

i

k

k

iabc

1.

2.

3. 4.

5.

6.

7.

3. LeikkipuistoLeikkipuistossa on lapsille sopivat eläinaiheiset leikkivälineet ja punainen kumipäällysteinen kumpu. Puiston värimaailma on luonnonläheinen ja hillitty. Materiaaleja ovat punaisen kumipäällystealustan lisäksi käsittelemätön puun ja luonnonkivet.

4. KuntopuistoKuntoiluvälineitä on sijoitettu raitin neljännelle pisteelle. Osa välineistä on erityisesti ikäihmisille sopivia.

5. Sulkapallo ja ohjattu ryhmäliikuntaSulkapallokentän verkon voi lainata kirjastokortilla kirjastosta. Alueella voi myös pitää ryhmäliikuntatunteja kesäisin.

6. Parkour ja boulderointiSuuri rakennettu parkourpuisto tarjoaa mahdollisuuden oppia parkourtaitoja turvallisessa ympäristössä. Eri vaikeustason reiteillä varustetut boulderointilohkareet kiertävät puistoa.

7. Jukolan kouluJukolan liikuntaraitti päättyy koulun portille. Opasteen avulla ulkoilijoita ohjataan Hattelmalan ulkoilureiteille ja ilta-aikoina koulun pihan välineet ovat asukkaiden käytettävissä. Jukolan alakoulun piha uudistetaan laadukkaaksi lähiliikuntapaikaksi. Koulun pihatoimintojen kohderyhmä on edelleen koululaiset, mikä huomioidaan esimerkiksi jalkapallokentän koossa ja koripallokorien korkeudessa. Koulun pihan päällysteisiin suunnitellaan lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen oppimista tukevia liikunnallisia pelejä.

(7) (8)

(10) Kuntopuisto, Tuira, Oulu.

Vas. Luonnonkiviä Jukolassa; (9) Porras La Casta, Madrid, Espanja; Oulun puusepänpuiston keinut.

63

Yhdyskuntarakenteelliset muutokset

• Olemassa olevat ulkoiluyhteydet vahvistuvat.

• Uudet kävely- ja pyörätieyhteydet: Aleksis Kiven kadun pyörätieyhteyden sujuva jatkuminen sekä linja-autopysäkkien yhteydet terveysasemalle, koululle, liikuntahallille ja kaupallisen keskuksen aukiolle.

• Kaavaan kävelykaduiksi merkittyjen katualueiden suunnittelu siten, että nyt vallitseva auto-painotteinen liikkumistapa estyy valituilla katuosuuksilla.

• Suositukset: uusi alikulkutunneli Aleksis Kiven kadulle sekä liikennejärjestelmän selkeyttämistä.

Sosiaaliset muutokset

• Paljon toimintaa ja erilaista, maksutonta tekemistä kaikille ikäryhmille.

• Alueen identiteetin ja imagon vahvistuminen.

• Yhteistyötä liikuntapalveluiden ja alueen kirjaston kanssa.

• Koulun pihan huomioiminen oppimisympäristönä.

• Suotuisat olosuhteet liikuntatapahtumien, leirien, ohjattujen liikuntatuntien ym. järjestämiselle.

• Suositukset: liikunta osaksi maahanmuuttajien kotouttamista.

Ympäristön yksityiskohtien muutokset

• Alueen kehittäminen kokonaisvaltaisesti, omaleimaisella ja edukseen erottuvalla tyylillä.

• Selkeämmin aistittavien tilojen muodostuminen. Vuorotellen erilaisia tiloja, aukioita ja bulevardimaisia katuja sekä puistoa.

• Luonnonläheinen, väri- ja materiaalikirjo. Selkeää, suurta ja rosoista pintaa.

• Suositukset: Toimintapisteiden toteuttamista kokonaisuudessaan, yksittäiset pienet muutokset siellä täällä saattavat houkuttaa ilkivaltaa ja tukea alueen negatiivista leimautumista.

64

Aukio

Jukolan kaupallisen keskuksen katseenvangitsijana toimii näyttävä hiidenkivi ja härkäveistos Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -kirjan inspiroimana. Hiidenkivessä on boulderoinnin mahdollistavat käsiotteet ja alla punainen turva-alusta putoamissuojana. Aukion reunalla on puinen rakennelma, jossa on istutuspensaita ja pyöräkatos. Rakennelman aurinkoisella puolella on tilaa istua ja seurata kiipeileviä ihmisiä sekä aukion elämää.

Aukio säilyy tilallisesti ja toiminnallisesti pitkälti ennallaan. Suurin muutos on puolipyöreän luiskan leventäminen ja loiventaminen. Luiskan rinnalle tulee myös portaat. Kivetyksen materiaali on pitkänmallinen suorakulmainen betonikivi tiililadonnalla. Aukion keskusta on päällystetty pitkillä vaalean harmailla graniittikivillä antaen aukiolle enemmän arvokkuutta. Osa kivistä ovat sävyltään tumman harmaita ja niissä on kaiverrettuina otteita Seitsemän veljestä -kirjasta. Luiskan reunoja kiertävät luonnonkivimuurit. Aukion valaistus toteutetaan enintään viiden metrin korkuisilla julkiseen tilaan tarkoitetuilla lyhtypylväillä.

Aukiolta voi lähteä lenkille tai rullaluistelemaan punaista juoksumattoa pitkin. Tummien graniittikivien luoma rytmi voi virittää lasten mielikuvituksessa monenlaisia leikkejä ja pelejä. Kivetysten pienet raot eivät estä rullaluistelua, skeittausta, skoottausta (potkulautailu) tai lonkkaamista (mäkirullalautailu) aukiolla. Istuskelurakennelman reunat vahvistetaan teräslistoilla,

jotta ne kestävät satunnaiset käytöt skeittaus-, skoottaus- ja BMX-pyöräilyreileinä.

Liikuntaraitista kertovaan opasteeseen liitetään myös säännöt alueella käyttäytymisestä. Aukiolla skeittaaminen sallitaan päivisin ja alkuillasta, jotta toiminnasta syntyvä melu ei häiritse kerrostalon asukkaiden yöunia.

(11) The Citydeck, Greeb Bay, USA.

65

+0.0

+1.6

Auringonottopenkkija pyöräkatos

Boulderointilohkareja liikuntaraitinopaste

A

A

B

B

Uudet portaat ja luiska

Turva-alusta,punainen

Kuntoiluvälineet

Pikkukeinut

Sulkapallo

KumpujaHiekkalaat.

Maja

Puueläimet

PetankkiPöytätennis

Shakki

Kirjasto

Seurakuntatalo

Luonnonkivimuurilla korotetut (40 cm) istutukset,päällä puinen kansi istumista varten

Aukion suunnitelma 1:500

66

Leikkaus A-A 1:400 Leikkaus B-B 1:400

Havainnekuva aukiosta.

67

68

Kirjaston aukio

Osallistumistilaisuuksissa tuli esiin ajatus, että kirjastosta voisi lainata kirjojen lisäksi myös liikuntavälineitä. Ajatusta on sovellettu niin, että kirjaston edessä olevien toimintojen vaatimia välineitä sekä puistossa sijaitsevan sulkapallopisteen välineitä voi lainata kirjastosta kirjastokortilla. Shakkiruutu, pöytätennispöytä ja pentankkikenttä sijaitsevat niin, että niiden valvominen onnistuu kirjaston ikkunoista. Talvella petankkikentälle voi pystyttää satuaiheisia jääveistoksia. Pöytätennispöydän ympärillä on punaista juoksumattoa, joka liittää kirjaston aukion osaksi Jukolan liikuntaraitin toimintapisteiden kokonaisuutta.

Kirjaston aukion kivetykset muodostavat kaupallisen keskuksen kanssa kokonaisuuden. Keskellä aukiota on rajattu alue, jossa arvokkaamman näköistä kiiltävää graniittia. Tummiin graniittilaattoihin voi kaivertaa sitaatteja Seitsemästä veljeksestä -kirjan kohdasta, jossa he päättävät lähteä opin tielle lukkarin luokse. Shakkilautaa varten käytetään vaaleita ja tummia neliön muotoisia graniittilaattoja. Puiset penkit ovat samaa henkeä aukion istuskelurakennelman kanssa.

Aukion suurin vetonaula on laadukas ulkokäyttöön sopiva betoninen pöytätennispöytä, jossa on ilkivallan kestävä teräksinen verkko.

+0.0

+1.6

Auringonottopenkkija pyöräkatos

Boulderointilohkareja liikuntaraitinopaste

A

A

B

B

Uudet portaat ja luiska

Turva-alusta,punainen

Kuntoiluvälineet

Pikkukeinut

Sulkapallo

KumpujaHiekkalaat.

Maja

Puueläimet

PetankkiPöytätennis

Shakki

Kirjasto

Seurakuntatalo

Luonnonkivimuurilla korotetut (40 cm) istutukset,päällä puinen kansi istumista varten

Kirjaston aukion suunnitelma 1:500

69

(12) Kestävä ja tyylikkään näköinen ulkokäyttöön soveltuva pöytätennispöytä.

Näkymä Jukolanraitilta kuljettaessa kauppa-aukiolta kirjastolle päin.

70

Jukolanraitin puisto

Jukolan lähiön keskuspuisto on kaunis ja hyvin hoidettu puisto. Suunnitelmassa puistoa muokataan harkiten. Puiston suuret Terijoen salavat säilytetään ja suunnitelman toimintapisteet on sovitettu puiston avoimille paikoille. Puistossa punainen juoksuratapolku pullistelee. Pullistuksissa on lasten leikkipuisto, kuntopuisto ja sulkapallokenttä. Leikkipuistossa kumimainen alusmateriaali muodostaa kaksi pientä kumpua, jossa lapset voivat kiipeillä ja joita voi käyttää pieninä pulkkamäkinä talvella.

Aikuisten kuntopuiston laitteet eivät sovellu lasten leikkeihin puristumisvaaran takia. Siitä syystä ne on selkeästi erotettu omalle alueelleen. Kuntoilupuiston sijainti on juoksuradan välittömässä yhteydessä. Lenkkeilijän on siten helppo pysähtyä tekemään voimaharjoituksia ja venyttelemään.

Entinen huonokuntoinen lentopallokenttä muutetaan sulkapallokentäksi. Ahvenistokeskuksella on hyvät beach volley kentät rannalla, joten lajikirjon laajentamiseksi Jukolan puistossa voi jatkossa pelata sulkapalloa. Kentän verkko, sekä mailat ja sulkapallot kuuluvat kirjaston lainaamiin liikuntavälineisiin, joten hyvän pelin onnistumiseksi välineitä ei tarvitse omistaa itse. Tasainen alusta, jossa on hyvä pito, tarjoaa miellyttävän paikan puistossa järjestettäviä ryhmäliikuntatunteja varten.

(13) Vasemmalla. The Citydeck, Green Bay, USA.

Puusepän puisto, Raksila, Oulu

Havainnekuva Jukolanraitin puistosta.

71

+0.0

+1.6

Auringonottopenkkija pyöräkatos

Boulderointilohkareja liikuntaraitinopaste

A

A

B

B

Uudet portaat ja luiska

Turva-alusta,punainen

Kuntoiluvälineet

Pikkukeinut

Sulkapallo

KumpujaHiekkalaat.

Maja

Puueläimet

PetankkiPöytätennis

Shakki

Kirjasto

Seurakuntatalo

Luonnonkivimuurilla korotetut (40 cm) istutukset,päällä puinen kansi istumista varten

Jukolanraitin puisto 1:500

72

Jukolan koulun piha

Jukolan koulussa on noin 200 oppilasta. Koulussa on luokat 1-6 sekä valmistava luokka ja nivelluokka. Valmistava luokka tarjoaa tuleville ekaluokkalasille esiopetusta ja nivelluokka on eritysluokka oppilaille, jotka eivät syystä tai toisesta sopeudu perinteiseen luokkaopetukseen. Koulu on varsin kansainvälinen, oman kielen opetusta voi saada viron, venäjän, tsetsenian, lingalan, thain, darin, ranskan ja arabian kielellä. Koulussa opetetaan myös monia eri uskontoja. Tämä kertoo alueen asukkaiden kulttuuritaustojen runsaudesta.

Oppilaiden turvallinen saapuminen kouluun kävellen, pyörällä, bussilla tai koulutaksilla on huomioitu. Turvalliset reitit koululle mahdollistavat lasten itsenäisen koulumatkan, jolloin lapset oppivat ottamaan vastuuta koulumatkastaan ja kehittyvät itsenäisemmiksi. Alueella asuvat oppilaat pääsevät Jukolanraittia pitkin kävellen kouluun joutumatta ylittämään autoteitä. Polkupyörällä tultaessa pyörät voi jättää koripallokentän taakse tai pihan luoteisosan pyöräkatokseen. Pyöräkatos suojaa sateelta ja toimii näköesteenä sen takana olevalle paikoitusalueelle. Linja-autolla saavuttaessa uusi kävely- ja pyörätie oikaisee ja lyhentää kävelymatkaa koulun pihalle. Saattoliikenne voidaan ohjata Liivuorentien kautta koulun pääovien eteen, josta on turvallinen kulku koulun pihalle. Taksikuljetuksella kulkevat oppilaat noudetaan huoltopihan kautta. Oppilaat voivat odottaa koulun pihan puolella, jolloin ei ole vaaraa liikenteestä ja opettajilla on mahdollisuus valvoa oppilaita ikkunoiden kautta.

Koulun pihaa on kehitetty kattavaksi lähiliikuntapaikaksi, jossa on erinomaiset mahdollisuudet monipuoliselle välituntiliikunnalle, liikuntatuntien pitämiselle ulkona ja koulupäivän jälkeen tapahtuvalle omaehtoiselle liikunnalle. Jukolan liikuntaraitti muuttuu viiden kaistan juoksuradaksi kääntyessään koulun pihalle. Suoran juoksurataosuuden pituus on 100 metriä.

Pihan vanha sorakenttä on päällystetty nurmikolla ja keskellä kenttää on 50x30 m kokoinen tekonurmipäällysteinen jalkapallokenttä. Kentän päädyissä on korkeat metalliset aidat ja metallista valmistetut maalit ilkivallan estämiseksi. Kenttää ympäröi kiemurteleva 300 m pitkä juoksurata. Juoksuradan sisäpuolella on myös pituushyppypaikka ja kuulantyöntörinki. Talvisin jalkapallokenttä jäädytetään luistelukaukaloksi ja juoksuradalle aurataan hiihtolatuja.

Vanha asfalttinen koripallokenttä kunnostetaan. Kenttä saa sinisen värin ja koripallon rajaviivojen lisäksi kenttään maalataan sählykentän rajat valkoisella. Kenttää kiertää kaukalomainen aita, joka on päädyistään korkeampi. Päädyissä on aitaan rakennetut sählymaalit ja koripallokorit. Korit sijoitetaan koulun oppilaille sopivalle korkeudelle. Aidan raoista ei pääse sählypallo karkuun ja korkeat päädyt estävät korin ohi heittämisen yhteydessä pallon päätymisen pihan ulkopuolelle.

Vanhat leikkitelineet ja keinut uudistetaan. Koulun pihalla ollut henkilökunnan pysäköintialue on siirretty osaksi uutta pysäköintialuetta. Koulun pihalla ei siten ole autoliikennettä, vaan tila käytetään lasten leikkivälineitä varten. Leikkivälineiden alustana toimii kirkkaansininen

turva-alusta.

Koulun pihan toisessa päädyssä on suuri, metrin korkuinen pensaslabyrintti jonka keskellä on kiipeilyteline. Lapset oppivat varmasti labyrintin melko nopeasti ulkoa, mutta siinä voi siitä huolimatta leikkiä littaa tai rosvoa ja poliisia. Kiipeilyteline voi toimia myös leikin turvapaikkana tai vankilana.

Nivelluokan omaa aidattua pihaa laajennetaan, mutta se säilyy vanhassa paikassaan. Siten luokasta on suora kulku pihaan ja oppilaat voivat tarpeen vaatiessa käydä myös kesken oppitunnin pihalla leikkimässä.

Koulun piha ja koulun huolto erotetaan aidalla. Koulun pihalla on käytetty samaa betonikivetystä kun muuallakin alueella, mutta huoltopihan pinta on sileä asfaltti. Tilojen selkeämpi erottaminen vähentää vaaratilanteiden syntymistä. Huoltoliikenne ajetaan koululle Taula-Matin tietä pitkin.

A = Henkilöstön sisäänkäynti.

B = Valmistavan opetuksen ja 1.-2. luokan oppilaiden sisäänkäynti.

C = 3.-6. luokan oppilaiden sisäänkäynnit.

D = Keittiön henkilöstön sisäänkäynti ja lastauslaituri.

E = Liikuntahallikäyttäjien ja iltapäiväkerholaisten sisäänkäynti.

73

01

23

45

67

89

Ö A BC

DE

FGH

IJKLMNOPQRS

TU

V

X YZ Å Ä

11

22

3 43

54

65

76

87

98

109

10

III

III

½II

II

II

II

II

II

II

II

II

Monitoimiareenaasfalttipäällyste(koripallo, sähly)

Jalkapallokenttä,tekonurmipäällyste, jäädytetääntalvella luistelukentäksi.

Pituushyppy

Kuulantyöntö

Polkupyörät 60

L-A jättö 3

Vuoropysäköintiä koulunhenkilökunnan kanssa

Leikkitelineitä

Pensaslabyrintti,kork. 1 m

HuoltoliikenneJuoksurata 100 m

Polkupyörät 30

Saattoliikenne

Liikuntahallin uusipaikoitusalue80 AP

L-A

Liikuntahallinolemassa olevapaikoitus

Vapaata nurmikenttää

L-A

Lasitettukasvihuone

Polkup

yöräk

atos 6

0

Jäte

Nivelluokan piha

Hoidettu nurmialue, soveltuuesimerkiksi ultimaten (37 x 100 m)tai pesäpallon (42 x 100 m)pelaamiseen.

Katsomo

Kiipeilyverkko

Olemassa olevanmobilus-keinunuusi paikka.

Boulderointilohkareet

Parkourpuisto

Asuinrivitaloja1905,6 k-m²

AakkospiiriKertolaskuruudukko

Juoksurata 300 m

Hiekkaa

Hiekkaa

Turva-alusta, sininen

Kivetys, betonikivi

Asfaltti

Turva-alusta, sininen

Turva-alusta, sininen

Liikuntaraitinopaste

A

B

B

C

C

E

D

Koulun pihan suunnitelma 1:2000(14) Metalliset jalkapallomaalit ovat ilkivallan kestäviä. Orestad Syd, Kööpenhamina, Tanska.

Jäte

Tomutus

74

Koulun piha oppimisympäristönä

Koulu on oppimisympäristö, jossa lapset viettävät suuren osan päivästään. Myös koulun pihan kuuluu tukea lasten kasvua ja oppimista. Lasten päivittäisestä liikunnasta suuri osa tapahtuu myös koulun pihalla, joten on erittäin tärkeää tarjota lapsen kehityksen kannalta tarpeeksi virikkeellinen ympäristö.

Liikunnan lisäksi koulun pihalla on mahdollista leikin ja pelien kautta kehittää lukemis- ja laskutaitoja. Aakkospeli ja kertolaskuruudukko ovat yksinkertaisia, asfalttiin maalattuja pelejä, jotka leikein ohella opettavat tunnistamaan kirjaimia ja numeroita, tavaamaan ja laskemaan.

Aakkospiirissä voi pelata monenlaisia välituntipelejä. Nopeuskirjoitus: Kirjoitetaan oma nimi tai annettu sana juoksemalla mahdollisimman nopeasti kirjaimelta toiselle.

Sana-arvaus: Oppilaat keksivät joukkueessa sanan, jossa on yhtä monta kirjainta kuin joukkueessa on oppilaita. He jakaantuvat sanassa esiintyvien kirjainten pää seisomaan. Toisen joukkueen oppilaat seisovat piirin keskellä ja yrittävät arvata mikä sana on kyseessä.

Nimi-litta: Leikitään piirin sisällä littaa. Jos litta saa kiinni, mennään oman nimen alkukirjaimen päälle seisomaan. Kaveri voi tulla pelastamaan keksimällä kolme sanaa, jotka alkavat samalla kirjaimella.

Kertolaskuruudukossa voi opetella kertolaskua menemällä seisomaan laskutehtävässä annettujen numeroiden kohtaamaan ruutuun ja laskea kuinka monesta ruudusta syntynyt suorakulmio muodostuu. Sitten kun kertotaulukko osataan paremmin voidaan ryhmässä kisata siitä, kuka arvaa nopeimmiten kertolaskuja heittämällä ruudukon reunalta kivi ja laskemalla kiven ruudun tulo. Nopeimmiten arvannut pääsee seuraavalla kierroksella kivenheittäjäksi.

Koulun pihan nouseva katsomo mahdollistaa perinteisestä luokkahuoneesta poikkeavan oppimis-ympäristön sekä erilaisten esitysten ja juhlien järjestämiseen.

Ö A B CD EFGH

IJKLMNOPQRSTU

VX

YZ

Å Ä1

12

2

3 4

3

5

4

6

5

7

6

8

7

9

8

10

910

(14) Nouseva katsomo tarjoaa perinteisestä luokkahuoneesta poikkeavan oppimisympäristön.

Aakkospiiri ja kertolaskuruudukko.

75

Jukolan liikuntahalli

Jukolan liikuntahalli on säännöllisessä iltakäytössä. Salia käytetään pääsääntöisesti salibandyn pelaamiseen. Muu käyttö on lentopallovuoroja ja ryhmäliikuntatunteja. Liikuntahallissa järjestetään usein myös viikonloppuisin turnauksia tai muita tapahtumia. Tapahtumien aikaan hallin edustan pysäköintialue on osoittautunut riittämättömäksi. Ongelman ratkaisemiseksi lisäpaikoitus ja linja-autojen pysäköimispaikkoja tuli lisätä. Hallin saavutettavuutta lihasvoimin on parannettu lisäämällä koko hallin edustalle polkupyöräpaikkoja. Koulun pihan pyöräkatos on myös iltaisin ja viikonloppuisin liikuntahallin käyttäjien käytettävissä. Aleksis Kiven kadun linja-autopysäkkiä on siirretty lähemmäksi uutta pyörätieosuutta, jolloin linja-autolla saavuttaessa on suora kävely- ja pyörätieyhteys hallille. Pysäköintialueen käyttöä on aktivoitu osoittamalla se myös koulun henkilökunnan käyttöön arkipäivisin.

Kävelykadut

Analyyseista kävi ilmi, että Jukolassa on monia jalankululle varattuja katuja, joissa sallitaan polkupyöräilyä, huoltoajoa ja/tai tontilleajoa. Käytännössä nämä kadut ovat luonteeltaan enemmän autoilla ajettavien katujen kaltaisia, joista puuttuvat jalkakäytävät.

Yleissuunnitelmassa sinisillä nuolilla merkittyjä reittejä kehitetään kävelyä ja pyöräilyä suosivammiksi. Reittien

Ote kävelytiestä 1:200

Kaavamerkinnät

54

1.

2.

3.

4.

5.

139 Ulkoilureitti.

140 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie.

141 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla huoltoajo on sallittu.

142 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla tontille/rakennus-

paikalle ajo on sallittu.

143 Yleiseen tiehen kuuluva jalankulku- ja polkupyörätie.

144 Joukkoliikenteelle varattu katu/tie.

145 Pihakatu.

146 Hidaskatu.

147 Ajoyhteys.

148 Alueen sisäiselle huoltoliikenteelle varattu alueen osa.

149 Alueen sisäiselle jalankululle varattu alueen osa.

150 Yleiselle jalankululle varattu alueen osa.

��

����

����

�����

��

��

���

�

��

Kuopiossa on monta onnistunutta esimerkkiä toteutetuista kävely- ja pihakaduista.

päällysteet uusitaan niin, että reunoilla on puolitoista metriä kivetystä ja keskellä kahden metrin asfalttikaista. Kaistoja erottaa punainen reunakivi. Kaikki kaistat ovat samassa tasossa, jolloinka autolla ajaminen ei ole fyysisesti estetty ja kunnossapito on helppoa talvellakin.

Katujen uudella jaotuksella viestitetään autoilijoille, että kadut ovat jalankulkijoita varten. Autokaistojen puuttuminen lisää autoilijan valppautta ja varovaisuutta sekä hidastaa autojen nopeuksia. Kävelypainotteisen kadun alkupäähän pystytetään graniittipollarit portiksi viestittämään kadun luonteen muuttumisesta autoilijoille. Katujen valaistuksen mittakaavaa pienennetään ja katujen reunoille lisätään istutuksia ja levähdyspaikkoja.

Vastaavanlaista käsittelyä ei tule tehdä kaikilla kävelypainotteisilla kaduilla, sillä ne saattaisivat siten menettää tehoaan ja nykyinen liikennesääntöjen vastainen ajaminen jatkuisi.

Muille kaavassa merkityille kävelypainotteisille kaduille lisätään jalkakäytävät parantamaan jalankulkijoiden turvallisuutta ja rakennetaan hidasteet kadun alkupäähän sekä kavennetaan katua paikoittain.

Jukolassa tulisi tehdä perusteellinen selvitys liittyen sisäiseen liikenteeseen vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa. Kehitystyössä erotettaisiin selkeämmin kadunpätkät, joissa autoilu sallittaan ja ne joissa ei.

76

Viertolan Parkour- ja boulderointipuisto

Parkour on voimakkaasti kaupunkirakenteeseen integroituva laji, jossa ympäristössä tavattuja esteitä ylitetään liikunnallisesti. Monille harrastajille laji on myös elämäntyyli. Parkouraaminen on melko uutta Suomessa. Laji kaipaa enemmän sosiaalista hyväksyntää, sillä harrastajat törmäävät monesti negatiivisiin asenteisiin ja saavat moitteita ulkopuolisilta lajia tuntemattomilta. Hämeenlinnassa on melko vähän parkourille otollisia harrastuspaikkoja, eikä ainuttakaan siihen tarkoitukseen rakennettua puistoa. Jukolan parkourpuisto tarjoaa tasokkaan ja laadukkaan ympäristön harjoitella ketteryyttä voimaa ja akrobatiaa. Parkourpuiston tarkoitus on toimia turvallisena paikkana harjoitella lajin taitoja, joita voi sitten soveltaa myös muualla kaupunkiympäristössä. Erityisesti murrosikäiset nuoret, jotka ovat liian vanhoja leikkimään lasten leikkipuistoissa voivat innostua liikkumaan parkourpuistossa. Nuoret aikuiset ovat lajin suurin harrastajaryhmä. Parkour-harjoittelua varten rakennettava puisto lisää yleisellä tasolla lajin sosiaalista hyväksyntää.

Boulderointi tarkoittaa kiipeilyä kalliolohkareilla tai matalilla kivilohkareilla ilman turvaköysiä. Turvavälineinä käytetään patjoja tai pehmustettua alustaa ja harrastajat turvaavat myös toisiaan. Lajissa on kyse kiipeilytekniikan kehittämisestä. Lohkareilla on merkittyjä eri vaikeustason reittejä ja lajin harrastaja saattaa harjoitella monta viikkoja jotain aivan tiettyä siirtymistä. Jukolan boulderointilohkareet

voivat olla alueelle tuotuja luonnonkivilohkareita tai ruiskubetonitekniikalla rakennettuja lohkareita. Lohkareet ja otereitit suunnitellaan vuorovaikutuksessa lajin harrastajien kanssa.

77

78

Kiitokset

Työn valvoja Helka-Liisa Hentilä innostavasta ja hyvästä ohjauksesta.

Hämeenlinnan kaupungin liikuntatoimen tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki.

Kannustavat ja hyviä neuvoja antaneet ystävät, Tiina, Olli, Jarkko, Riitta, Leena sekä Eelis.

Viitteet:

1. Hentilä & Joki-Korpela, Liikunnan olosuhteet yhdyskuntasuunnittelussa ja kaavoitusprosessissa, esiselvitys, Oulun yliopisto AO B 25,2004

2. Sirpa Luoma, Arkiliikunta murroksessa – Nousevat lajit Oulussa, Oulun yliopisto AO C127, Oulu 2009, s.11.

3. Pauliina Husu, Suomalaisten fyysinen aktiivisuus ja kunto 2010, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:15, s.20.

4. Oddy, Derek J., The Rise of Obesity in Europe, 2009, s.2

5. http://www.nuorisuomi.fi/lasten_urheilu, luettu 2.2.2012

6. Jouni Kiimamaa, Gåtur - ohjattu kävelykierros kyläympäristön arviointivälineenä, Nordia Tiedonantoja 2/2003

7. Suzanne de Laval, Gåtur - Metod för utvärdering, Publiserad i tidskriften Nordisk Arkitekturforsknin nr 4 1998

8. Peter Tattersall, Wikiplanning: Co-creation in urban planning and design, Diploma thesis, 2010

Kirjallisuus:

Andersen, Rasmus B., Activating architecture and urban planning, 2009

Hendricks, Barbara E., Designing for Play, 2011

Vaismaa, Kalle, Parhaat Eurooppalaiset käytännöt pyöräily ja kävelyn edistämisessä, Verne liikenteen tutkimuskeskus, Tampereen teknillinen ylioipsto, 2011

Internet lähteet:

Hämeenlinnnan kaupungin verkkosivut www.hameenlinna.fi (17.5.-17.9.2010) http://www.hameenlinna.fi/Kaavat-ja-rakentaminen/Asemakaavat/ (17.5.2010)

Metodipaketti, Teknillinen korkeakoulu, yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus, 2005 http://www.tkk.fi/Yksikot/YTK/koulutus/metodikortti/Gatur.html (3.6.2010) http://www.tkk.fi/Yksikot/YTK/koulutus/metodikortti/Tarrakart.html (18.6.2010)

Demos Helsinki, ajatushautomo http://www.demos.fi/demos_hki (18.6.2010)

Liikunta ja elinympäristö, Oulun yliopisto, 2009 http://www.oulu.fi/liikunnanolosuhteet/kuvat/Liikunta ja elinymparisto.pdf (1.9.2010)

79

UKK-instituutti http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/aloittajan_liikuntaopas

Seminaarit:

Korpelainen Raija, Mikä liikuttaa lapsia ja nuoria?, luento terveysliikuntapäivillä, Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Kuusamo, 2.9.2010

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi, Oulu, 1.4.2011.

Näköaloja liikuntapaikoille -seminaari, Vierumäki, 15.-16.11.2011.

Valtakunnallinen ulkoiluseminaari,Tiedekeskus Heureka, Vantaa, Tikkurila, 1.12.2011.

WHO European Healthy Cities Network, Healthy Urban Environment Sub network, Kuopio, 9.-10.5.2012.

Julkaisemattomat lähteet:

Tattersall, Peter, Wikiplanning: Co-creation in Urban Planning and Design , diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, Helsinki, 2010

Osallistavan kaupunkisuunnitteluprojektin loppuraportti, 2009 http://www.slideshare.net/ptatters/wikivermo (23.6.2010)

SUULLISET LÄHTEET:

Keskustelut asukkaiden kanssa Jukolassa järjestettyjen työpajojen yhteydessä 12. ja 13.8.2010 ja maastoinventointien yhteydessä 21. ja 24.5.2010 sekä kävelykierroksen markkinoinnin ohella 13.6.2010

Jukolan koulun rehtori Taina Lind. Sähköpostikeskustelu 2.4.2012. Puhelinkeskustelu 1.5.2012.

Oili Kääntä, Hämeenlinnan kaupunki, karttatietokäsittelijä

Kuvaluettelo:

Numeroimattomien kuvien tekijänoikeus on Jenny Miettisellä.

(1) Jussi Eskelinen

(2) Jussi Eskelinen

(2) Jussi Eskelinen

(2) Jussi Eskelinen

(2) Jussi Eskelinen

(2) Jussi Eskelinen

(7) http://www.hengetables.com/parks-and-schools/

(8) Clive Reedman

(9) Julkaisusta a+t landscape urbanism strategies, julkaisu nr 37, 2011

(10) Eelis Rankka

(11) Julkaisusta Topos Landscape Urbanism, 71/2010

(12) http://www.hengetables.com/parks-and-schools/

(13) Julkaisusta Topos Landscape Urbanism, 71/2010

(14) Julkaisusta a+t landscape urbanism strategies, julkaisu nr 35-36, 2010

(15) Julkaisusta a+t landscape urbanism strategies, julkaisu nr 35-36, 2010