Alueuutiset (Heka-Malmin ja -Maunulan alueellinen liite), maaliskuu 2014
JOUHINEVAN Cu-Co-AG-Au-MALMIN ALUSTAVA …tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/090_2431_04_vh_83.pdfCoAsS...
Transcript of JOUHINEVAN Cu-Co-AG-Au-MALMIN ALUSTAVA …tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/090_2431_04_vh_83.pdfCoAsS...
r
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
VH/MP, HSi
OY
20.12.1983;
Sivuluku: 17Liitteet: 17Hakusanat:JouhinevaRikastuskokeet
8
JAKELU OKLA:OKMT:
JOUHINEVAN Cu-Co-AG-Au-MALMINALUSTAVA RIKASTUSTUTKIMUS
OKMT-17/83
MATTI SAARI. .
VÄINÖ HINTIKKA
M Mäkeläx , M Isohannix
J Juuselax , M Saarix , S Heimalax , V HintikkaX , MLL
x = täydellinen raportti, muille jaettu suppea =otsikkosivu + yhteenveto. Täydellisiä raporttejasaa lainata OKMT informaatiopalvelusta/M-L Lehtonen
MINII••
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
YHTEENVETO
OY
1
8
Jouhinevan Cu-Co-Au-Ag-malmin alustava tutkimusosoitti seuraavaa:
malmista voidaan valnistaa Cu-Co-yhteisvaahdotusperiaatteella yhteisrikaste, johonCu ja Co sa2daan hyvällä saannilla (90-95 %)
~~~s jalornetallien saannit tähän tuotteeseenovat hyvät (80-90 %)
mainitun rikasteen pitoisuudet ovat ~20 % Cu,~2 % Co, ~160 g/t Ag, ~8,5 q/t Au, ~26 % Sja 4-6 % As
emo saannit ja nitoisuudet on saatu suhteellisen hienolla jauhatuksella ~90 % -74 wro,jauhatuksen energiakulutus on täl10in ~20 kPh/t
Cu-Co-erotus emo yhteisrikasteesta onnistuukohtalaisesti. Tällöin Cu-saanti Cu-rikasteeseen 72-93 % ja Co-saanti Cu-rikasteeseen25-50 %; vastaavat saannit Co-rikasteeseen2-20 % (Cu) ja 35-65 % (Co). KuparirikasteenCu-pitoisuus ei erotuksen ansiosta oleellisesti muutu, mutta Co-rikasteen Co-pitoisuusnousee 2-6 kertaiseksi. Jalometallit menevätCu-Co-erotuksessa kuparirikasteeseen.
cu-eo-erotus selektiivivaahdotusperiaatteellavoisi antaa viel~ nareffi~an tuloksen, koskakoboltin saanti (= menetvs) kunaririkasteeseen on jo esivaahdotusvaiheessa huomattavasti nienemni kuin vhteisvaahaotusneriaatteella on lopnurikasteeseen (5 14 taulukko 3).
liitteessä 16 on prosessikaavioehdotus jaliitteessä 17 laskelma käyttökustannuksistaehdotetulla prosessilla.
- ----------------------------------'
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
YLEISTÄ
OY
2
8
Kalajoen Jouhinevan jalometallipitoisen Co-Cumalmin alustava rikastusmahdollisuuksien kartoitus tehtiin OKMT:ssä syksyllä 1982. Näyte tutkittiin normaali rutiinilla rajoittuen lähinnä peruskysymyksiin.
Näyte
Tutkittava 18,5 kg:n näyte, joka oli saatu OKME:nKokkolan aluetoimistosta, murskattiin -16 mesh:n(1,16 mm) hienouteen ja kahtioitiin 1 kg:n näyteeriin kokeita varten.
Yleisanalyysi näytteestä oli seuraava
SPEKTRIANALYYS.IT
= = = = = = = = =Al % Fe % Na % Ca % Hg % Cu % Ti % As % Co %7-10 5-7 3-4 3-4 2-3 1,5-2 0,6-0,8 0,4-0,6 0,2
= = = = = = = = =Cr % V % Ni % Sb % Mn % Zn % Bi % Ga % Pb %0,04 0,02- 0,02 <0,02 0,02 0,01 <0,003 0,003 0,005
= =MO % Ag %0,003 0,0008
Kemialliset analyysit (keskiarvot koetulosten taseista)
S % CU % Co % As % Ag g/t Au g/t2,1 1,59 0,143 0,403 14,2 0,74
Malmin geologiasta ja mineralogiasta on geologinlaatima lyhyt kuvaus liitteessä 1. Koetuotteitamikroskooppisesti tutkittaessa muovautui näytteenmineralogiasta seuraavanlainen " p ikakuva" nimittäineri arvokomponenttien pääasiallisimmat kantajamineraalit, jotka ovat seuraavassa luettelossa.
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
Cu-mineraalit
OY3
Kuparikiisu
borniitti
kalkosiitti
digeniitti
tennantiitti
kovelliitti
Co-mineraalit
kobolttihohde
arseenikiisu
CUFeS 2CUFeS2"2Cu2S
CU2S
cU l ,8S
CUlO(Zn, Fe, CU)2As4Sl3
CuS
CoAsS
(Fe, Co)AsS
pyriitti (sisältää melko vähän kobolttia) FeS2
markasiitti (sisältää erittäin vähän kobolttia) FeS2
B
Ag-minera,alit
hessiitti
elektrum
Au...mineraalit
elektrum
Bi ...Te-mineraali
hedleyiitti
Ag 2Te
AUAg-lejeerinki (AU O,8 Ag 0,2)
AUAg-lejeerinki (AUO,8 Ag O,2)
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
KOKEET
OY
4
Tehdyt kokeet voidaan ryhmitellä seuraavasti
8
1
2
Malmin jauhautuvuustesti
Cu-Co-yhteisvaahdotusperiaatteella tehdyt kokeet
Ksantaattisarjat happamassa miljöössätällöin kokoojan (KAX) annostus seuraava
Rl R2 R3 R4 R5
50 g/t 100 g/t 200 g/t 400 g/t 800 g/t (E 1550 g/t)
pH .3,5 4 5 6
Koe 103 104 100 105
Kuparisulfaatin ja lyijyasetaatin vertailu aktivaattorina
aktivaattori CuS04 PbAc -. .200 g/t 20.0 g/t -
. ,
pH 5 5 5
Koe 101 102 100
Kokooja~annostus ja rikas teiden fraktiointikuten edellä
Kertauskokeet Cu-Co-yhteisrikasteelle
Cu-Co-erotuskokeet emo tavalla vaahdotetustayhteisrikasteesta. Kokeet 200, 200 A ja 200 Bsekä kokeet 211-215 (kokeen 210 yhteisrikasteellatehtyjä erotuskokeita) .
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
OY
5
8
3
4
TULOKSET
1
Cu-Co-selektiivivaahdotusperiaatteella tehdyt kokeet
Koe 220 Aerophine Cu-kokoojana ja KAX Co-kokoojana
Magneettierotuskokeet rikasteelle
Heikkomagneettinen + vahvamagneettinen erotus
Kokeiden 210 ja 214 yhdistetyllä rikasteilla
Kokeiden tulokset ja eri kokeissa käytetyt olosuhteet ovat taulukoituna liitteessä 3. Koetuloksia on lisäksi esitetty graafisesti liitteissä2-15. Oleellisimpia vaahdotuskokeen lopputulokseenvaikuttavia muuttujia ovat yleisesti ottaen mm.
Kokeessa käytetty jauhatushienous (%-74 pm)lietteen pH-olosuhteet vaahdotuskokeen aikanaKokoojana käytetyn kemikaalin laatu sekäannostusLisäkemikaaleina käytettyjen kemikaalienlaatu (aktivaattorit, painajat yms.)
Tällä näytteellä suoritetuissa kokeissa on rajoitettu lähinnä toisena, kolmantena ja neljäntenä mainittujen muuttujien testaamiseen. Eri tekijöidenvaikutusta tarkastellaan seuraavassa.
Hrennonnus (murskaus + jauhatus)
Malmi on, Keretin malmiin verrattuna, helpomminmurskautuvaa ja murskauksessa syntyy enemmän hienoja raeluokkia. Jauhautuvuudeltaan Keretin jaJouhinevan näytteet ovat käytännöllisesti katsoensamanlaiset (liite 2). Jauhatuksen tehonkulutustavoidaan näin ollen arvioida melko hyvällä tarkkuudella Keretin tietojen perusteella, kun huomioidaan,että Jouhinevan malmi hienontuu jo murskauksessapitemmälle (-16*:n murske sisältää 26,4 % -74 pm:ntuotetta Keretin malmin tapauksessa vain 12,5 %vastaavaa raekokoa.
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
OY
6
8
Kokeissa käytettiin vain kahta eri jauhatushienoutta. Tarkoitus oli minimoida kokeiden lukumääräkäyttämällä riittävän hienoa jauhatusta. Pääosassa kokeista oli jauhatushienous 91,5 % -74 pm,mikä vastaa 20 minuutin jauhatusta käytetyssä laboratoriomyllyssä ja likimain tehonkulutusta 20 kWh/t.Yhdessä kokeessa (koe 220) on ollut hieman karkeampi jauhatus 87,3 % -74 pm. Jauhatushienouden merkitystä on vaikea arvioida tämän perusteella, koskajälkimmäisessä kokeessa ovat melkein kaikki muuttujat (kokooja, pH ja jauhatus) muuttuneet samanaikaisesti. Mikroskooppihavaintojen perusteellavoidaan kuitenkin sanoa, että osa kuparinkantajista(kuparikiisu mm.) ja osa koboltin kantajista (kobolttihohde ja arseenikiisu) esiintyy niin hienojakoisena pirotteena silikaateissa, että hyvänsaannin varmistaminen molemmille pääarvokomponenteille (Co ja Cu) edellyttää hienoa jauhatusta(~70 - 80 % -74 pm). Liite 13. Cu-Co-erotus onnistuakseen edes jotenkuten edellyttäisi ehkä vieläkinhienompaa jauhatusta (80-90 % %-74 pm) ja onnistuakseen hyvin 90-95 % -74 pm. Liitteet 14 ja 15.
2 Cu-Co YHTEISVAAHDOTUSPERlAATTEELLA TEHDYT KOKEET
2.1 pH-olosuhteet + aktivaattorien vaikutus
Malminäytteen sisältämät Cu-mineraalit ovat paaosin (tennantiittia lukuunottamatta) sulfidejaja voisivat näinollen vaahdottua malmin luontaisessapH-arovssa (cv 8,5) hyvällä saannilla. Arseenipitoisten mineraalien vaahdotus edellyttää puolestaan, onnistuakseen hyvin hapanta miljöötä.Jalometallien kantajat (elektrum ja hessiitti)vaahdottuvat myöskin hyvin happamissa olosuhteissa.Tästä syystä on kokeet, yhtä lukuunottamatta (koe 220),tehty pH 3,5 - 6 alueella. Liitteissä 4 ja 5 onpH-vertailukokeiden tulokset graafisesti. esitettyinä.Em. tuloksista voidaan selvästi havaita, että matalin testatuista pH-arvoista (= 3,5) antoi parhaan
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
OY
7
Co-kokonaispitoisuuden Cu-kokonaispitoisuudenol~es5a samanaikaisesti myös parhaalla-alueella(koe 103). Jalometallipitoisuudet liikkuvat tällöin pitoisuusalueensa parhaalla reunalla ja Aukokonaissaanti on tässä kokeessa sarjan paras.Jossakin määrin on havaittavissa yleistä saantipitoisuus riippuvuutta ts. kun saanti on parempi,on vastaavasti pitoisuus huonompi ja päinvastoin.Tällöin on yleensä, ellei riippuvuus ole kohtuuttoman jyrkkä, paremman pitoisuuden omaava vaihtoehto parempi, koska jatkossa on pyrkimyksenä päästäsiirtymään paremman pitoisuuden suuntaan (=kertausvaahdotukset). Seuraavassa taulukossa (taulukko 1)on pH-sarjan kokeiden (= 103, 104 ja 105) ja aktivointikokeiden (101 ja 102) sekä molempiin edellisiin O~kokeiksi sopivan kokeen (koe 105) tulokset,(kokonaissaannit ja pitoisuudet). Kokeiden vertailtavuus on kärsinyt siitä, että niitä on olluttekemässä kaksi laboranttia. Tästä syystä niitäon tarkasteltava kahtena erillisenä sarjana.( = tekijän A kokeet ja tekijän B kokeet) .
Mahd.aktivaattori
KAX50 g/t
KAX100 g/t
KAX KAX KAX200 g/t 400 g/t 800 g/t
Syöte Jäte
8
Kuva 1. Esivaahdotuskokeiden periaate
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
OY
8
Taulukko 1 pH-sarja sekä aktivointi kokeet (1550 g/t KAX)
Koe nro 1.0.3 . 104 100 105 101 102
pH .3.,5 4 5 6 5 5
CuS04 - - - - 200 g/t -
Pb-asetaa,tti _. - - - - 200 g/t
~ik.paino,% T,2,4 15,8 25,2 15,3 34,0 25,3
H2S04 kg/t 1.5 7,5 5,2 2 5,4 5,2
Cu-pit % 12,2 9,6 6,3 10,0 4,7 6,2Cu-,saanti % .9.5., .6. 9.3, 7 98,6 95,3 98,8 98,8
CQ""'pit % 1,12 0,87 0,55 0,90 0,42 0,49Co.,....saa,nti % 9.4,1 94,2 96,4 94,2 97,8 94,3
Au-pit. g/t 5,3 4,5 2,6 4,2 2,1 2,4Au-saanti % 92,6 89,5 87,8 87,3 90,6 88,2
Ag""'pit. g/t 89,9 90,2 48,5 80,9 40,4 49,0Ag-saanti % 84,2 84,9 92,6 87,9 94,6 93,2
S-pit. % 15,6 12,1 7,8 12,4 6,1 8,0S-saanti % . 91,7 90,4 98,1 93,3 96,3 96,4
As-pit. % 3,2 1,9 1,4 2,1 1,2 1,5As-saanti % 9.0,1 87,9 90,2 88,1 92,3 90,9
Kokeen tekijä A A B A B B
pH-sarjan tuloksista (kokeet 103, 104 ja 105, tekijäA) havaitaan, että matalin pH-arvo (=3,5) on antanut parhaan pitoisuuden kaikille komponenteille.Saantikin on paras melkein kaikille komponenteille(poikkeuksena Ag ja S) .
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
OY
9
8
pH-arvoja 4 ja 6 vastaavien kokeiden tulokset ovatyllättävän lähellä toisiaan.Aktivointikokeiden tulokset puolestaan näyttävät,että rikastemäärä on noussut 1,4-kertaiseksi lisäämällä kuparisulfaattia 200 g/t. (koe 101).Co-Ag-Au- ja As-saannit ovat parantuneet hieman.Arseenikiisun ja kobolttikohteen aktivoiminen olijuuri aktivaattorin käytön tarkoituksena. Rikasteenpitoisuudet ovat toisaalta pudonneet selvästi, jotenhyöty on kyseenalainen. Lyijyasetaatti kokeessa(koe 102) numeeriset tuloksetkin ovat käytännöllisesti katsoen samat kuin nolla kokeessa (koe 100).
2.2. Kokooja-annostus
Arvokomponenttien saannin herkkyyttä kokooja-annostukseen voidaan tarkastella yksityiskohtaisemminksantaattisarjakokeista. Kuten alussa jo todettiin,ja kuvasta 1 ilmenee, lisätään tämän tyyppisissäkokeissa kokoojana käytetty kemikaali pieninäannoksina ja rikaste fraktioidaan annoksia vastaaviksi osiksi. Näin menetellen voidaan saanti-ja pitoisuusvaihteluja seurata yksityiskohtaisemmin.Liitteistä 4 ja 5 on nähtävissä, että Co- jajalometallisaannit reagoivat herkemmin kokoojamäärään kuin esim. Cu-saanti."Tyydyttyminen"-tapahtuu toisaalta jo melko kohtuullisella kokoojamäärällä (300-500 g/t). Taloudellistaoptimiannostusta etsittäessä on huomioitava, ettäkokooja-annos kasvaa jyrkästi ja saanti paraneehidastuen, kun liitteiden kuvaajilla siirrytäänhavaintopisteissä kasvavan järjestysluvun suuntaan.Lisäksi tietyllä kokoojamäärällä on voimakkaampivaikutus lisättynä kerta-annoksena, kuin esim. kahtena tai kolmena osana.Aktivointi (= kuparisulfaatti) piristää myös hiemansaantia jalometallien ja koboltin osalta kautta linjan (liitteet 6 ja 7). Koboltin liikkeiden muutokset näkyvät luonnollisestikin samansuuntaisinamyös As-kuvaajissa. (Liite 7)Liitteissä 8 ja 9 on esitetty jalometallien saantipitoisuus riippuvuus kokooja-annostuksesta, akti-voituna ja ilman aktivointia. (= Sama kuin liit-teessä 6, jossa on lisäksi kuparin vastaava kuvaaja) .Liitteissä 8 ja 9 on puolestaan lisänä koboltin vastaava kuvaaja edellisessä, ja arseenin vastaava
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
OY10
kuvaaja jälkimmäisessä. Tarkastelemalla kuvaajia,havaitaan, että jalometallien "liikkuvuus" korrelloimelko runsaasti arseenin liikkuvuuden kanssa(= Analogisia muotoja kuvaajissa), mutta kuparinkanssa ei juuri ollenkaan, ja koboltin kanssa melkovähän. Niin myös jalometallien "liikkuvuudet"korreloivat keskenään. Tämä on helppo ymmärtää,kun muistetaan, että kulta ja hopea esiintyvätpaljolti yhdessä (= elektrum). Niin on myöskinuseita mikroskooppihavaintoja, joissa elektrum:ta ontavattu sulkeumana kobolttihohteessa. Kaikki hopeaei ole kuitenkaan "naimisissa" arseeniyhdisteidenkanssa. Tämä voidaan nähdä liitteestä 9, koskaAg-saantitaso on selvästi korkeampi kuin As-saantitaso. Havainto selittyy sillä, että suuri osa hopeasta, mahdollisesti pääosa, sisältyy hessiittiin.Tämän on todettu liikkuvan, ainakin tietyssä määrinkuparikiisunsulkeumina, ja sen kylkiäisenä on tavattu hedleyiitti (= Bi 5Te3 ) (Kuva 1, liite 13).Toinen havainto tästä harvlnaisuudesta oli kobolttihohteen sulkeumana (koe 200 AsR) .
2.3 Cu-Co-yhteisrikasteen kertauskokeet
Kertauskokeita Cu-Co-yhteisrikasteella on tehty vainneljä ja periaatteelta ne ovat hyvin samankaltaisia.Tämä johtuu siitä, että perustarkoituksena oliprosessikaavio liitteessä 16 tehdä yhteisrikastettaCu-Co-erotusta varten, ja jotta erotuskokeetolisivat vertailukelpoisia keskenään, piti yhteisrikaste valmistaa samalla tavalla.- Esivaahdotus ja kertaukset pH:ssa 5. KAX:a 300 g/tesivaahdotuksessa ja 25 g/t jokaisessa kertausvaahdotuksessa (kokeet 200 ja 200 B) sekä 50 g/t jokaisessa kertausvaahdotuksessa (kokeet 200 A ja 210),kokeessa 210 on kuitenkin ollut hieman hienompi jauhatus 95 % -74 ~m, muissa kokeissa 91 % -74 pm.Liitteessä 10 on esitetty kertauskokeiden tuloksetgraafisesti sekä koeolosuhteet. Tuloksissa on yllättävän paljon hajontaa, vaikka "resepti" onkin lähessama. Kokeen 210 tuloksen paremmuus (sekä saantiettä pitoisuus) kuparin, koboltin ja hopean suhteen
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
OY
11
selittyy mainitun hienomman jauhatuksen perusteella,mutta kullan saanti on puolestaan aivan liian huonosopiakseen kuvioihin. Toisaalta on myös kokeiden200 ja 200 A tuloksissa kohtuuttoman suuret erotkullan saanneissa, ja vieläpä vastakkaiseen suuntaan kuin erot muiden komponenttien saanneissa(esim. Cu, Ag). Virhettä on ilmeisesti jalometallianalyyseissä, koska muut tulokset sopivat paremmin yhteen. (Jalometallianalyysien epätarkkuus johtunee lähinnä pienistä näytemääristä) . Muuten tulosten yhteen sopivuus on kohtalaisen hyvä.Keskimääräisesti voidaan tuotettua rikastetta luonnehtia seuraavilla analyyseillä sekä saanneilla(Taulukko 2).
Taulukko 2 Kolme kertaa kerratun Cu-Co-yhteisrikasteenanalyysi ja saannit (paino 7,24 % syötteestä)
,Alkuaine Pitoisuus Saanti
Cu 20 % 95 % Tarkempi arvojaCo 1,8 % 90 % (=kemiallisiaAg 160 g/t 85 % analyysejä)Au 8,5 g/t 75-90 %S 26 % 87 %As 4,..6 % 82 %Si 9 % -Se 124 g/t -Te 76 g/t -Sb < 100 g/t -Bi: 54 g/t -Hq 0,6 q/t -Al 1,5-3 % 'V 2 %Fe· 15-20 % 'V 20 %Na 1-2 % 'V 3 %Ca 1-2 % 'V 3 % LikiarvojaMg 0,4-0,6 % , 'V 1 % (= spektri
\'l'i: 0,08 % 'V 1 % analyysejä)Cr 0,06 % 'V 10 %V 0,01 % 'V 4 %Ni 0,08 % 'V 30 %Mn 0,1 % 'V 40 %Zn 0,14 % 'V 80 %Ga 0,001 % 'V 2 %Pg 0,02 % 'V 30 %Mo 0,02 % 'V 50 %
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
OY
12
Eo. taulukosta puuttuu muutamia saantilukuja(Si, Se, Te, Sb, Bi, Hg), koska lähtömateriaalistaei ole määritetty kOe alkuaineita. Tuotetun rikasteen kuparipitoisuus on matalampi kuin normaalissa kuparirikasteessa. Tämä johtuu luonnollisestikin siitä, että on kysymys kupari-kobolttiyhteisrikasteesta, jossa on arseenikiisua, kobolttihohdetta yms. ei-kuparimineraaleja laimentimina.Kuten edellä on jo todettu ja liitteestä 10 voidaan havaita, on tuotetun rikasteen pitoisuus (jamyös saanti) herkkä käytetylle jauhatushienoudelle.Taulukossa 2 esitetyt saantipitoisuusarvot on saatukäyttämällä erittäin hienoa jauhatusta (= 91-95 %-74 pm). Ko. jauhatushienouden ehdottomuutta onvaikea arvioida muuten, mutta vertaamalla liitteessä10 esitettyjen tulosten saanti-pitoisuus-koordinaattien muutosta, kun käytetty jauhatushienous muuttuu.Näin (= hienoin jauhatus) erottuu koe 21 D selvästi joukon parhaaksi. Huutoksen suuruus tuloksissa ei ole taloudellisesti kovinkaan merkittävä( = 1 %-yksikkö Cu-saannissa ja 1 %-yksikkö Cosaannissa, vertailukoe 200). Tällä arvopariyhdistelmällä voitanee tulosta aproksimoida myös käytettyä jauhatusta karkeammalle jauhatusalueelle.Jos siis jauhatus jätetään karkeammaksi (91 % - 81 %)- 74 mm) putoavat Cu-saanti ja Co-saanti 95 % - 85 %ja 91 % vastaavasti. Jalometalli-saanneista onvaikea sanoa vastaavaa ennustetta, aikaisemmin kerrotun analyysikirjavuuden takia. Hiehavaintojenperusteella voidaan kuitenkin olettaa, että riippuvuus on ainakin yhtä jyrkkä, mieluummin jyrkempikuin kuparin ja koboltin vastaavat. Tätä voidaanperusteella mm. silikaattirakeisiin liittyvilläsekaraehavainnoilla (kuva 1, liite 15). Jos jauhatus on huomattavasti karkeampi saattaa tämän tyylinen elektrumhippu jäädä täysin silikaattiin kapseloituneeksi ja joutuu jätteeseen, mikä luonnollisestikin merkitsee saannin menetystä erikoisestikullan osalta.
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
OY
13
8
2.4 Cu-Co-erotuskokeet yhteisrikasteesta
Edellä (kohdassa 2.3) kuvatulla tavalla valmistetussa Cu-Co~yhteisrikasteessaovat kupari ja koboltti pääosin eri mineraaleissa, joten kuparin jakoboltin erottaminen toisistaan omiksi rikasteiksioli luonnollinen ajatus em. metallien jatkojalostusta ajatellen. Erotuskokeita tehtiin kaikkiaan 8kpl. Tarkoituksena oli erottaa As-pitoiset mineraalit ei-As-rnineraaleista perustuen alkupuolellamainittuihin erilaisiin vaahdotusominaisuuksiin.Yhteisrikastetta hapetettiin eri tavoin korkeassapH-arvossa (=12) eri pituisia aikoja (= valmennusaika) .Näin menetellen pitäisi As-mineraalien jäädä vaahdotturnatta (= Co-rikaste) ja Cu-mineraalien vaahdottuaedelleenkin hyvin (= Cu-rikaste). Liitteessä 11on esitetty tulokset graafisesti. Kokeiden 200,200 A ja 200 B tulokset ovat parhaimmat ja ne onesitetty tarkemmin seuraavassa taulukossa sekäliitteessä 12.
(
------ -----
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
OY
14
Taulukko 3. Cu-Co-erotuskokeiden 200, 200 A ja 200 B tuloksetsekä kokeen 220 tulos
T.uote ~u-Co-yhteisrikaste Cu-rikaste Co-rikaste
Pqino % 7,6 7,0 0,6Cu.,..pitoisuus % 19,6 20,8 5,3Cu-.saanti % 95,0 93,0 2,0
Koe Co"..pitoisuus % 1,75 1,0 10,5200 Co-saanti % 91,1 47,9 43,1
As-pitoisuus g/t 164 166 134Ag-saanti % 85,8 80,5 5,3Au.... pitoisuus g/t 8,2 8,2 8,0Au.... saanti % 81,S 75,5 6,0
.Pqino % 8,3 6,9 1,4Cu-pitoisuus % 17,7 20,8 1,9
Koe Cu-saanti % 93,4 91,7 1,7200 A Co-pitoisuus % 1,36 1,0 3,2
Co.".saanti % 86,8 53,2 33,6As-pitoisuus % 4,2 4,0 5,5As",,:saanti % 84,5 66,5 18,0
Pqino % 6,7 4,8 1,9Cu-pitoisuus % 21,6 23,8 16,1
Koe Cu.... saanti % 91,3 72,3 19,0200 B Co-pitoisuus % 1,82 0,74 4,6
Co-saanti % 86,9 25,4 61,5As-pitoisuus % 5,4 4,4 7,9As-saanti % 84,8 49,9 34,9
Paino % -. 7,4 5,2Cu-pitoisuus % - 19,0 1,6Cu-saanti % - 89,5 5,3
Koe Co-pitoisuus % - 0,30 1,69220 Co-saanti % - 16,9 65,8
As-pitoisuus % - 1,4 6,4As-saanti % - 12,8 68,0
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
OY15
8
3
Tuloksista havaitaan, että selektiivisyys erotuksessaei ole ollut erityisen hyvä yhdessäkään kokeessakoboltin kannalta katsottuna. Kobolttia menetetäänsuhteellisen paljon Cu-rikasteeseen. Co-rikaste onpuolestaan melko puhdas kuparista kaikissa tapauksissa. Kokeen 200 tulosjakautumaan on otettu mukaanmyös jalometallit ja siitä nähdään, että ne menevätCu-rikasteeseen. Jalometallien käyttäytyminen on analoogista myös muissa kokeissa. Kokeiden 200 A, 200 Bja 220 tulosjakautumiin on otettu mukaan myös arseenija näistä tuloksista voidaan arvioida koboltin ja arseenin sidonnaisuutta. (Kokeen 200 As-tase ei ollutkunnossa = analyysivirhettä ja kokeiden 200 A, 200 Bja 220 jalometallien jakautumia ei voitu määrittääanalyysien puuttuessa.)
Kokeiden epäselektiivisyys kobolttia runsaasti( noin 1/2 kobolttimäärästä) kuparirikasteessaei selity täysin, pääosin kylläkin, sekarakeisuudella,sillä hiekuvissa (= kuparirikaste) on runsaasti puhtaita kobolttimineraaleja (liitteet 14 ja 15), vaan sentäytyy perustua pintaominaisuuksiin. Selitys voisiolla esim. karkeassa raekoossa, jollaisia vaahdottuneet kobolttimineraalit pääosin ovat. Kobolttirikasteessa (= ei vaahdottunut tuote) vastaavasti paljonhienojakoisia, jolloin pinta-alaa on suhteellisestienemmän (= ominaispinta-ala suurempi).
Töydellistä erotusta ei tällä periaatteella luonnollisestikaan voida saada, koska esim. tennantiitti sisältää molempia komponentteja (eu ja As), jotka pitäisierottaa toisistaan. Viimeksi mainitussa mineraalissaon ilmeisesti kupari määräävämpi tekijä kuin arseeni,koska tennantiitti näyttäisi erotuksessa menevänkuparirikasteeseen. Tämän puolestaan näyttävät kuparin ja arseenin saantijakautumat ja se selittyy ainakin osittain näytteen mikrorakenteesta (liite 13,kuva 1).
Cu-Co-EROTUS SELEKTIIVIVAAHDOTUS-PERlAATTEELLA
Tällä periaatteella tehdyssä kokeessa (koe 220) säädettiin lietteen pH-arvo (= 11,5) sekä muut tekijät sellaisiksi jo esivaahdotusvaiheessa, että pelkästäänCu-mineraalit vaahdottuvat (= kupariesirikaste) jatämän jälkeen kuparivaahdotuksen jätteen pH-arvo laskettiin happamalle alueelle (pH = 5), ja vaahdotettiin Co-mineraalit (= kobolttiesirikaste). Selektiivisyyden parantamiseksi käytettiin lisäksi vielä kummas-sakin vaahdotusvaiheessa erilaista kokoojaa Aero-phine 3418 A 5 + 10 g/t kuparivaahdotuksessa ja KAX100 + 200 g/t kobolttivaahdotuksessa. Saatu tulos,joka on esitetty taulukossa 3, ei saantien puolesta
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
OY16
6
4
eroa kovinkaan paljoa toisen tyyppisten erotuskokeidentulokista. Molempien rikasteiden, erikoisesti kobolttirikasteen, pitoisuudetovat tuntuvasti heikommat.Tämä on toisaalta luonnollista, koska tässä tapauksessa on kysymys kertaamattomista esirikasteista ja vertailukokeissa kolme kertaa kerratuista rikasteista.Kokonaisuutena on koe 220 jonkin verran huonompikuin vertailukokeet. Toisaalta se on ensimmäinenja ainoa lajissaan eikä voikaan olla vielä loppuunhiottu. Jalometallianalyysejä ei ole tehty tästä kokeesta muuta kuin jätteestä (Ag = 2,7 g/t; Au = 0,06g/t). Tämän perusteella esivaahdotuksen saannit näyttäisivät liikkuvan samassa suuruus luokassa (Ag-saantihieman heikompi: Au noin 93 %; Ag noin 83 %) kuinmuissakin kokeissa.
MAGNEETTIEROTUSKOKEET RIKASTEELLA
Koemateriaalina oli kokeen 210 KR3 :n ja kokeen 214Cu-rikasteen yhdistelmä (analyyttlsesti hyvin samanlaisia). Kokeilla oli tarkoitus testata, olisiko mahdollisesti joku (tai jotkin) yhdisteet erotettavissamagneettisesti. Rikaste ajettiin ensin heikkomagneettisen erottimen lävitse (= kouruerotin). Ei-magneettinen tuote tästä erotuksesta ajettiin puolestaan vahvamagneettisen erottimen (= Carpco-erotin) lävitse.Vahvamagneettinen rikaste jaettiin viiteen osaan kenttävoimakkuuden mukaan. (Kuva)
Kouruerotuksella ei ollut mitään käytännön merkitystä,koska magneettista rikastetta syntyi hyvin vähän =0,4 % syötteen määrästä (taulukko 4). Analysoidutpitoisuudet (Cu, Co, As) olivat hyvin pieniä ja saannittähän tuotteeseen merkityksettömän pieniä. Vahvamagneettisessa erotuksessa rikastui kupari jonkin verran voimakkaammilla magneettikentillä (M 2-MS). Pääosa kuparista jäi kuitenkin ei-magneettiseen tuotteeseen (83 %-sesti) kuten myös koboltti ja arseeni vieläkin selvemmin (Co 96 %:sesti ja As 9S:sesti) lievästi rikastuen. Co-pitoisuus-% muuttui 2,4 % -> 2,7 %ja As-pitoisuus-% 7,0 % -> 7,8 %. Seuraavassa taulukossa tulos tarkemmin eriteltynä. Magneettierotuksesta ei ole käytännössä hyötyä tämän materiaalin(= rikasteen) käsittelyssä.
OUTOKUMPUMETAllURGINEN TUTKIMUSLAITOS
Taulukko 4
OY
Magneettierotus rikasteella
17
,,-
Syöte Kouru M Carpco ~_~ Carpco EM(KRi21 0+
CuR/214)
Paino-% 100,0 0,4 14,4 85,2
Cu-pitoisuus % 24,0 6,8 28,6 24,0eu-saanti % 100,0 0,1 16,7 83,2
Co-pitoisuus % 2,4 0,55 0,65 2,7Co-saanti % 100,0 0, 1 3,9 96,0
As-pitoisuus % 7,0 1,6 2,2 7,8As-saanti % 100,0 0,1 4,6 95,3
Kouru-erotinSyöte
~
Carpco-erotin
EM
.'--
8
Kuva Magneettierotuskokeen periaate
OUTOKUMPUMALMIN ETSINTÄ
OY Lllte 1
Markku Isohanni/PHM 21.6.1982
KALAJOEN JOUHINEVAN RIKASTUSKOENÄYTE
Näytteen paino on 18.500 groNäyte edustaa vuosina -80 ja -81 kairauksin rajatunyhtenäisemmän noin 120 000 tn mineralisaation pituuksiensuhteessa painotettua keskiarvonäytettä. Kultapitoisuuksien osalta analyysitulosten hajonta on niin suuri, ettäannettua arvoa voidaan pitää vain kerta luokan ilmoittavana.
)
)
Malmin isäntäkivenä on intermediäärinen - emäksinen vulkaniitti, joka on tulkittu synnyltään puolipinnalliseksi .magmakiveksi ja kuvattu A Isokosken työssä meta-andesiitti~
na. Joidenkin varianttien osalta kyseessä saattaa ollapinnallisempi laava tai mahdollisesti jopa tuhkasyntyinenkivilaji. Raekoko vaihtelee alle 0,1 mm:stä yli 3 mm:iin.Päämineraaleina ovat oligoklaasinen-labradoriittinenplagioklaasi, sarvivälke,biotiitti ja usein kvartsi.Epidootin ja kloriitin osuus on joskus huomattava. Karbonaatin esiintyminen paikoin saattaa olla rikastuk~en kannalta huomioitava piirre. Joissakin ruhjeisissa osuej~_§p.
on myös talkkimaisia lustia. Rikkaimmat malmiosueet ovathyvin kvartsirikkaita ja kvartsi on usein juonimaisinaosueina, joita malmimineraalit breksioivat.
Silikaattifaasin koostumus on sivukiven osalta lähinnämeta-andesiittien koostumusta vastaava (ks. Isokoskengradu). Malmia lähest ttäessä kvartsin osuus useinsääntyy Ja SiVU lVi on parhaillaan lähes uhdasta kvarts'a.ei len , , 1, 12, 13, 14 ja 15 osalta on analysoitu
XRF:llä Si02 , Ti07 , A1 201
, FeO (tot), MnO, MgO, CaO,Na 0, K20 ja P-pifoisuudet. OX.S. sarakkeesta saa käsity~sen sulfidien määrästä. Analyysitulokset ovat liitteinäe
)
D
Mineraaliparageneesi vaihtelee reiästä toiseen. PääCu-malmimineraali on kuparikiisu~ Lisäksi tavataan joskus runsaasti borniittia, digeniittiä ja kuparihohdetta.Rikkikiisuatavataan joskus päämineraaliksi saakka. Senkobolttipitoisuus vaihtelee lohkaremateriaalista saatujentietojen perusteella O:n ja n. 1 % välillä. Rikkikiisuanäyttää olevan ainakin kaksi eri ge·n~aatiota. Arseniidienkoostumus vaihtelee puhtaasta arseeniklIsusta kobolttihohteeseen. Lisäksi on tavattu paikoin merkittäviämääriä tennantiittia. Kultaa on tavattu mikroskooppisessatutkimuksessa joitakin pieniä hippuja.
s Oksidimineraaleina on tavattu rutiilia, ilmeniittiä, hematiittia ja götiittiä. Näytteen keskipitoisuudeksi saadaananalyysi tulosten pituudella painotettua keskiarvona laskierCu 1, 70 %, Co 0, 15 %, Ag 15,0 ppm, Au 0,8 ppm, S 1,98 % jaAs 0,63 %. Näytteen pitoisuus poikkeaa lahlnnä kuparinsuhteen malminarvioksi saadusta pitoisuudesta (Cu 1,2 %,Co -0,13 %, .~CJ 13,0 pprn ja i\u 0,8 ppm) johtuen kairaus-tiheyder. epätasa. iS:Judcsta.
Telex 76·113 okla slSähkeosoite Kumpu Kokkola... __._.- ..... -
.. - - -.... - '---;;P;;-L';:;;2'.)0"'.;:-;67::';10::-,~KO~K:;-'K;rO;-;-LA7':';10;----
Puh. 968,19011
aJSOO OUrOKVMf'iJ
Puh. 973·561Ohivalinla 973·56. .Telex 4<;., 13 o<u slSähkaosoi~.'3~~;:>.v Outo"umpu
PUh. 991·14162
Telex 37-250 okrov 51
r=.:-c-i.;. Q2:?cl~-~>0020-O~0jro: Ai;:"l::::n:untie 7--9?ul'. 9<H21;Ohiv.l:lotit ?(}-J:!: .Tolex 12·lG5J okly ,1Sähl(eo~oi{~Ol.ta Helsinki
'---!--,----]---I---_..._---
.. !. - _.
1--5)
+---+-----_._-.
-1---'
II
I ' I.,. . L ...1
: .1 • I.-1_. _. ·1 __
I -+-----. .1
.0
.~.
,.1
i
I. i
I
i" -j. ,..I
o.~.
.1.
. . ,. L __ :-._:-.-t-- -+---'- --!--
,
Jouhineva/vaahdotuskokeet 1982
Koe Jauhatus p% HSO KAX ca(OH) 2 Dowfroth pH Cu Co Pito <]/t Saanti %nro %-74 um k~/t4 g/t g/t g/t Pit.% Saanti % Pit.% Sa,a,nti % ALl A AtJ. Ag9
100 (ER) 91 25,2 5,2 1550 100 5,0 6,3 98,6 0,55 96,4 2,6 48,5 87,8 92,6101 (ER) 34,0 5,4 II 200(CuSO ) 125 5,0 4,7 98,8 0,42 97,8 2,1 40,4
200 (PbAc190,6 94,6
102 (ER) 25,3 5,2 II 160 5,0 6,2 98,6 0,49 94,3 2,4 49,0 88,2 93,2.103 (ER) 124 II 140 3,5 12,2 95,6 1,1 94,1 5,3 89,9 92,6 84,2104 (ER) 15,8 7,5 II 170 4,0 9,6 93,7 0,87 94,2 4,6 90,2 89,5 84,9105 (ER) 15,3 2,0 II 120 6,0 10,0 95,3 0,90 94,2 4,2 80,9 87i,6 87,9200 (ER) 16,3 3,2 300 60 5,0 9,3 96,8 0,85 94,3 4,0 79,1 I
8~, 7 89,S" (KR3) 7,6 0,2 75 5,0 19,6 95,0 1,75 91,1 8,2 163,6 81,5 85,8" (CuR) 7,0 25 560 250 (KMr() )' 12,0 20,8 93,0 1,0 47,9 8,2 166,0 75!,5 80,5-- 4" (CoR) 0,6 12,0 5,3 2,0 10,5 43,1 8,0 134,0 61,0 5,3
200A(ER) II 15,9 3,2 300 50 5,0 9,5 96,2 0,76 87~8" (KR3) 8,3 0,3 150 5,0 17,7 93,4 1,36 81~6" (CuR) 6,9 50 9500 250 (101Ii) - ) 12,7 20,8 91,8 1,0 50,0 9.,1 162-- - 4" (coR) 1,4 1,9 1,7 3,2 31,6 2,8 54 r E
200 (B(ER) " 12,4 3,0 300 5,0 12,1 94,5 1,0 90,7" (KR3) 6,7 0,2 75 5,0 21,6 91,3 1,76 87,4" (CuR) 4,8 5 510 250 (KMr()4) 12,0 23,8 72,3 0,74 25~4" (CoR) 1,9 16,1 19,1 4,6 61~5 7,3 172
210 (KR3) 95 6,9 7,7 450 15 (CM:) 34 5,0 23~3 96,0 2~0 92,5 8,9 180. 73,2 82,1(Cu-Co-erotuskokeet 211-215 tehryedel1isestä' tuotteesta, Saanti %=kokonäilrsa;anti %),
211 (CuR) 97 0,8 370 500 (KMr()4) 12 19,6 9,8 1,5 8,3 7,Q 187 6,9 10,3" (CoR) II 6,1 23,8 86,2 2,1 84,2 9,2 179 10 t 3 78,8
212 (CuR) II 1,0 210 1000 (KMr()4) 12 17,6 11,5 1,3 9,2 6,8 161 8,6 11,4" (CoR) " 5,9 23,0 84,0 2,1 82,7 8,9 176 62,7 69,3
213 (CuR) " 6,3 234 ilmava1.Iren- 12 25,2 92,8 2,3 91,1 9,6 192 70,4 78,2II (CoR) " 0,6 nus 10 min II 12,5 3,0 0,-5 1,4 4,0 125 1,9 3,4
214 (CuR) II 6,5 220 II 60 min 12 25,0 92,5 2,3 90,4" (CoR) 0,4 II 11,6 2,8 0,4 1,1
215 (CuR) " 6,4 160 Serla SoI ca 15 g/t 12 24,6 90,3 2~3 87,0 t-<" (CoR) 0, 5 (Aerophine ) + NaCN 3 g/t II 17~0 5,2 1,6 5,1 • ~.
~.
220 (CuR) 87 7,4 15 2400 11,5 19,0 89,5 0,3 16,9 rt
l' (CoR) 5,1 5,0 300 29 5,0 1,6 5,3 1,7 6.5,8 (1)
w
Liite 4
/31, ~ Y.. -:l~ ,Mr'1
bS/:J .~, - 3:t frlP'l
II
SO ·.7
ISO "
3S0 1/
7S'v 1/
/SYC, II
I =:;< f
J=/tR:;
3 ",J-·t/?3
II :3-1K V
S='!tPS
~ = fV)a/rn :'
/0.3 3,s'
/0 '1. Lj
/DO 5
JOS" b
/</1)(
\
\
~f/Ol/
)
\
b! /03
100 lOS
1JO
(1
",:.>/ ././,.'" ...... " ..
Liite 5
3/! /'" -?t;#06t; ~ % -.11",... f),
1
ID'I
1
/0,/
;:::0 f? pIIIOD"
JO 3 3,(; '1
/Ol/ L(
/00 5
10 /O.r; b
3IKl1 X
1 ~ R. f 50 alf'~ I "
:i.= 1-t,{}.::z. ISD " /0:;3~:2.-/R3. 3SD II
'1 7 .3 +R 'i 7So II
S =- Y -/ Rs 15)6 1/
b = fv1c.lmj
7§ /00 '1',- ~j ;
Liite 6
.-
30
1. 666/00
r
IDI
,3IJ;-;: - rY.MA6~f.,X --37prYI
1::? R 1 .:){..Jg/-I1'"/
. 100 ~:: ! .. R:2 Ib() __ II _
3 = ;;._ t R 3 3S() __
LI:: 3 -+J( 7" ?s-o 1/_
S;:: l' +Rs- /sSo _// __6.:: MOt-/1?1 '"
;pII ~ S-
&'/00 __ KJ1K/S~-OfJiJII /0 / 4t.sv~ ~()j/.l _ ,'_
' /0:2. f6o.: .)p()Y./_ j
10 tk 9/"I~.s-H~ !J/ ,/%Ccr--------------------------------
Liitte 7
SOjU /(./1'/
)..5'0 - /1_
3/,s Y" -11'1~m
~{, /':. - J 1 ,,4rr,
~ -==-I?;
. -( :;. ==. !"fRJ100
2 ."':2. ..,. R.. 31
LI ::- 2. 7t<>'f
/00
KO
70
1
/00
Liite 8
10:2i
JO/:·
.3),~){. - 741~J71
6S',b Y., -37Pt,.,.,
O--Q Co'~
4----il JJ 'ä''\f--S7 flM- ..
fJl -'S
Kt,~I ()o.~: i' )<i7X/.ST(J.~/OT·4;,$Vtt .i.P'7Jli _ 1.' __
101. ?l)k :t.oe;iJ.I ~. /;_._.
IOb
/()()
1 :::oR1 . S"O.J// ..-jX;1 = 1 -; )(2. ISO -, 1; .....
3D
3 ::: ~ -r-Rj 3.,r-v ~. ;; .•..
\,
t.; :::' 3 -rRIf r.!:J() -)/ ...
S :::- 1../ -t- Rs- JS-S"O -11 ..-6 ""- /110' /rr. ;
r
70{
1./D1-/0/
JOO~'f 6 8 10 &g//
'!lS s{) 1S"100
l!is ~ fjl/
o,'S~s
0;7S1,0
h'-S .;~ La
. --- --- "-
1. • '1/ Liite 9JOUYI {(7 e tlO/ E.siYtIClhdof/.-1J.
1001
-'/_.-----
-)1--
50.J )jlkt;x
/S'O - II --
3S-0 -))
7S' 0 - 1-:.
15~O - .. '
_.._.j-:.......-
1= J< 1
~:? 7'" ~.3~:z.."'P..3
t/~J-+RII
S'= Y~<PSt,"" Mojm;
;(r;t)OO
10 J CA.A.St?y 3.0()j)4
1)'- P6 1«. ~O()y'1-
~ ~I b ~ 10 11-... c, Ii<-'
;;S 5D 7S- /DO /:t,s- fl-·'.l.....' '......1 J- 3 LI -5 '- I
JOo
30
100
90
Jo u hi ne rj ui f I J fke j- uus Wo IA e e
3
Liite 10
Tu u te
=1< kS=1< F'-
6Å~ooR
30
tO
E V .kV,. I:.V~ I<V~ Jt-IUJ-'!.I J.,
" - ~~
koe ".y,o pH KJ7X pH kflX pII Kfl X 'pH KFI'K ~ -l i /p.,
~/t ~/) <a I r ~ /1:~oo S" 300 S .H·~9., .. "S- '--S" S' ,
J-oo fl -/1 --1/- -11- -II - S-D -LJ- S0 3 -)1- jO
.2.!;~1j,l-DoB -11- -II - -1/- ).~ -/1- :t~ --Ii ,.'
-11-\r ,-.ra ., ,
~I 0 - 1/- -Ii - -/1- 5() -It- f;O ~..
V~JO
0,5 1 /,r- ~D J.,!' y. LoS /0 /s 2.0 :t.S-l.~
.-.
10 al.! /t:-9- lf {p .&9,0 }I 7S 10D /9.;3 Iso])f' 1/
/PeMv i ,l(/l1f} 0 '1jlf
,U)o :L~ 0
Joui1 i ()F!/ZI
Cf.-/ - ~-9101'-f>
..5 erl4~ SlJ l CD Na.{jJ) Icdtt?enJ'1-'<S,1Ij/..I j/./ .
Liite 11
VW(rltif~ kl1,K. ';/;f-C{ikA/;;;;~. (1M -te. '-tro ~.\)
JO il. 5". .1-__ ..
:LOOff- ll - /') KL'... So
~ LI SDO /:1. I.r' ...3-..) 9. ) 0 0 0 /9..)S-
j.13;)rY1o. vo.lrn~fJfl(.{S /). /0
J-..Il/ II /9. /::>0
'1./5 /;2 3 I~ )0
:2..0D8 ":;-0 J~ JO S
".0 :.;; ~vra v",,,A:JcJll1s,u,R: filfUt>f'hill~ 1G""'3/J- ?/h/I,si' CoR',K/iX 300.j)1 ,;I;,S"
Ui -SCL4-1;r
r /(... 3.0D
J).O °01DOfl0
r
&0:t.fJo B
0'--'
oGv..R (- V~h.doflLl,Yiut tLICA·:'
o .0::, /( t~+:·- I! -" ---- ; .'
r 10
2.0 J./i°0'2/2
JJj
IfOc c
J.9otf 9.00&0 &0 /00
Liite 12'-. ./ -'"l
'~
~J
-!
~ l!.) 3
~<0 '"l
~Q ~~ i3"i a..
C\ "'!- I
'" '-~
~1';;1· ,0 ei
_L;~I~_~""1' ,.' ,<;;)C; 0
Cl:: 6'\'<:><:}
'IX.I
. r-~
~\jO"\
..... E:CJ ~ 0-+-.; ......
~. <:l' X9 ~ <:;) C ~1 De>
.:J~:
""~
~a:,v 'f'l- .::t- ""j- 'i1 6 i I
:~F ~I
9-.-~ -J--::;\,
'-,,~
~~ 3V"l .':2~-.- -------.... ~~
:\.J~~.
'-~ "-
I
'-l -l 1 ,~I "t-
-j .:;.... C/j
::.l.-.: - ;
" ':I'-J~
....""" .....'" "--:q
<:; \, ......'" ~ <J<::u '1
~~ '_..J 'u-~ -c \) '---'::s .::] .~
<:J --.5? vi ........::.-.'''v
-"'If .....
~~-.
~I > -
~L..
I1
J lS ~e:.JCJ QG
~ 0 [] 0-1..-...., -1'"~~
"'t-.
~-q-~
~ °0-" "'<~
-2'0
C>::l 0(c
'"0 .--:-")
G 0I-<j~<1 0
"":!;t:<1 Q, <0
~ 'WcC"'\ <:<'\
~ 0 Q8~
o-...j 00 0 C)<: 0 C)
0 IJ'(.;] "G ~ G'{~ ~:;- 1 I I
0I <:1 Q C>~
0
0 EX 6'0 0) U'l
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
OYLiite 13
Kuva 1 -1 6.:tr-murske. 330 x.
1 -CuFes- 22 = tennantiitti
esim.
(Cu,Fe,Zn) 12As4S13
3 = Ag2Te
4 = Bi telluridi
Kuva 2 #-16 -murske. 33 x.
1 = CuFes22 = Fes23 = CoAsS
4 = FeAsS
5 = Fe1
_xS
OUTOKUMPUMETALLUAGINEN TUTKIMUSLAITOS
OYLiite 14
Kuva 1 Koe 200 CuR. 135 x.
1 = CuFes22 = tennantiitti
r3 rorniitti=4 = digeniitti
5 = Fes26 = CoAsS
7 = FeAsS
8 = sivukivi
Kuva 2 Koe 200 AsR. 135 x.
1 = CoAsS
2 = CuFes2r 3 = Cu5Fes4
4 = Fes2
OUTOKUMPUMETALL!JRGINEN TUTKIMUSLAITOS
OYLiite 15
e
Kuva 1 Koe 200 B CuR. 330 x.
1 = CuFe522 = CoAsS
3 = FeAsS
4 = Au
5 = sivukivi
6 = rorniitti
-'(j\
t-<f-'.f-'rt(l)
pH = 12; Ca(OH)2 600 g/t
KMn0 4 250 g/t
Pitoisuus SaantiCu 'U20 -24 % 'U70-90 %
~+--c-6'""\7-0-;T-=-1-;0-%--'8D::.50 r-As 'U 2,5- 4,5 % 'U45-65 %S 'U22 -28 % 'U70-90 %Au 'U 8,5 g/t'U75-80 %Ag'U160 g/t'U75-80 %
~ I~
,-
CuR
(6-7,4 yks)'---.--.------------
115
K 3 (8 yks.
~~Saanti
% "'40-60 %% 'U 2-20 %% 'U20-40 %% 'U 5-25 %g/t'U 5-10 %
- --gft'Vs-=11J-r! --- --""
Jäte20 min
~20 min (92 'ks.)...
/ ---pH = 3,5
ER (13 yks.)I
RR (3 yks.) Pitoisuus Saantir-.. \ Cu 0,08"-0,16 % 5-15 %
""' Co 0,01-0,02 % 10-20 %KJ 1 (3 yks.)
1 J As 0,06-0, 10 % 15-25 %20 min S 0,1 -0,3 % 10-20 %- Au 0,08-0,16 g/t 10-20 %
KR,(10~ Ag 1,5 -3 g/t 10-20 %KJ 2 (2 yks.)
I <~-
20 min KJ 3
"1
.itoisuus Saanti KR2 (9 yl<s.) (1 yks) I
18 - 21 % 85-95 %P
CuCo 1,5- 1,8% 80-90 %As 3,5- 4,5% 75-85 %S 21 - 24 % 80-90 %Au 7,4- 8,4g/t 80-90 %Ag 140 -160 g/t 80-90 %
PitoisuusCo "v 5 -10Cu 'U 2 -1°As 'U 8 -12S 'U 5 -25Au 'U 7,5
----Ag"='T3o- .
Prosessikaavioehdotus ja tulosennuste Jouhinevan ma1mi11etuotantomittakaavassa
1-\ ~2S04 KAX
~ ~,\5 kg/t 300 g/t
?llJ-~
CoR
(0,7-2yks)
KM
TM
Cu 1,6 %Co 0,14 %As 0,40 %S 2,1 %Au 0,74 %Ag 14 g/t
(100 yks.)
OUTOKUMPUMETALLURGINEN TUTKIMUSLAITOS
KÄYTTÖKUSTANNUKSIA
Energia
OY
Liite 17
Murskaus~ 2 kwh/t . 17,5 p/kwh =
Jauhatus~ 20 kwh/t . 17,5 p/kwh =
0,35 mk/t
3,5 mk/t
VaahdotusEsim. 75 t/h-? lietettä 2,5 m3/1t(30 % k.a.)190 m3 lietettä,vaahdotusaika 0,5 + 0,5 h (EV+RV) ~
190 m3 kennoja (EV+RV)+0,2x190 m3(kertaus1~0 m3 + 38 m3 = 228 m3 ~ 230 m31,,09 kw/m3 . 230 m3 = 251 kw251 kw/75 t/h = 3,35 kwh/t3,35 kwh/t . 17,5 p/kwh 0,60 mk/t
Pumppaus~ 3 kwh/t . 17,5 p/Rwh
Sakeutus, suodatus, kuivausL ~4 kwh/t . 17,5 p/kwh
L energia
0,53 mk/t
0,7 mk/t
5,68 mk/t
KemikaalitKokooja esim. KAX 500 g/t . 4,5 mk/kgvaahdote esim. Dowfroth 250 50 g/t·5 mk/kgH2 S0 4 (OKLA pesuhaPPJ) 15 kg/t·O,l mk/kg (rahti)Ca(OH}2 0,6 kg/t . 50 p/kgKMn04 250 g/t . 9,2 mk/kg
l: kemikaalit
2,250,251,50,302,30
6,60
mk/tmk/tmk/tmk/tmk/t
mk/t
.~
Käyttöpalkat3 käyttömiestä/vuoro a 0,5 Mmk/a1,5 Mmk/a/600000 t/a
L palkat
l: Energia + kemikaalit + käyttöpalkat
2,5 mk/t
2,5 mk/t
14,78 mk/t
--- --