Johdanto - Web viewBuddhan syntymän, valaistumisen ja kuoleman muistopäivää...
Transcript of Johdanto - Web viewBuddhan syntymän, valaistumisen ja kuoleman muistopäivää...
HAAGA-HELIA Ammattikorkeakoulu
Thaimaalainen kulttuuri
Marjut Heinonen
5.5.2023
[Type here]
Sisällysluettelo1 Johdanto.......................................................................................................................1
2 Yleistä...........................................................................................................................1
3 Historia..........................................................................................................................2
3.1 Thai-valtion synty...................................................................................................2
3.2 Perustuslaillisen monarkian aikakauden alku........................................................2
4 Kulttuurin osa-alueet.....................................................................................................3
4.1 Uskonto..................................................................................................................4
4.2 Tanssi ja musiikki...................................................................................................4
5 Tapakulttuuri.................................................................................................................5
5.1 Yleiset normit.........................................................................................................6
5.2 Ruokakulttuuri........................................................................................................6
5.3 Pukeutuminen........................................................................................................7
5.4 Juhlapyhät..............................................................................................................7
6 Matkailutilastoa.............................................................................................................8
7 Lähdeluettelo.................................................................................................................9
7.1 Kuvalähteet..........................................................................................................10
[Type here]
1 Johdanto
Osana Matkailu globaalissa toimintaympäristössä-kurssia on tehtävänä tarkastella jonkun
maan kulttuuria ja esitellä lyhyesti maan tai kulttuurin historiaa, kulttuurin eri osa-alueita
sekä maan tapakulttuuria. Tavoitteena on johdattaa lukija kyseisen kulttuurituntemus-
tehtävän avulla syvemmälle Thaimaan kulttuurin eri osa-alueisiin, ihmisiin sekä tapoihin.
Tarkoituksena myös tarkastella Thaimaahan liittyviä matkailutilastoja, etenkin
suomalaisen matkailun osalta.
2 Yleistä
Thaimaa, vanhalta nimeltään Siam, sijaitsee Kaakkois-Aasiassa ja sen rajanaapureita
ovat Myanmar (Burma), Kambodzha, Malesia ja Laos. Pinta-alaltaan 514 000 km2
suuruisen maan väkiluku on 61,7 miljoonaa (2012) ja pääkaupunkina toimii Bangkok
maan keskiosassa, jossa asuu noin 8-15 miljoonaa ihmistä. Maassa vallitsee pääasiassa
buddhalainen uskonto mikä näkyy vahvasti niin maan lukuisissa temppeleissä kuin
thaimaalaisten tapakulttuurissakin. Yli 90 prosenttia väestöstä puhuu Thai-kieltä tai
alueellisia murteita. Turistien vaikutus Thaimaassa näkyy kuitenkin englanninkielen
levinneisyytenä lähes koko maahan, mikä helpottaa kommunikointia paikallisten kanssa.
(Ulkoasiainministeriö 2014). Ilmastoltaan Thaimaa on lämmin ympärivuoden ja siellä
vallitsee kaksi sääkautta mutta kolme vuodenaikaa. Sääkausia ovat kuumakausi, jolloin
ilma on kuivempi, sekä sadekausi. Kylmin kausi Thaimaassa on marraskuusta
tammikuuhun, mikä on myös suosituinta sesonkiaikaa turistien keskuudessa – lämpötila
tuolloin on noin +20–30 astetta. Lämpötilavaihteluita esiintyy kuitenkin maan sisälläkin.
esimerkiksi pohjoisessa on kylmempää ja lämpötilaerot suurempia kuin etelässä. (Tietoa
Thaimaasta 2014).
Taulukko 1.
1
3 Historia
Thaimaan uskotaan olleen yksi maailman ensimmäisistä pronssikauden sivilisaatioista
5000 vuotta vanhojen arkeologisten löydösten mukaan, jotka löydettiin Ban Chiangin
kylästä, Koillis-Thaimaasta. Myöhempiä vaiheita ei kuitenkaan tunneta, mutta tiedetään
että nykypäivän thaimaalaiset polveutuvat monista etnisistä ryhmistä. Thaimaan
valtakunta on saanut intialaisesta kulttuurista paljon vaikutteita ja on nykyisen
Kambodzhan edeltäjä. Nimensä Thaimaa on saanut tai-kansalta, todennäköisesti 900-
luvulta alkaen Kiinan Yunnanin alueelta muuttaneiden heimojen myötä. (Davies 2011. 14-
15). Värikkääseen historiaan liittyy monia käänteitä, tärkeimmiksi käänteiksi on tarkemmin
selitetty thai-valtion synty sekä perustuslaillisen monarkian aikakauden alku.
3.1 Thai-valtion synty
Jo 20 000 vuoden ajan Thaimaan alueella on ollut jatkuvaa asutusta ja noin vuonna 1238
ensimmäinen tunnettu thai-valtio syntyi Chao Phraya – joen keskijuoksun alueelle, jolloin
thait kukistivat khmerit taistelussa alueen hallinasta. Chakrin-hallitsijasuvun astuessa
valtaan vuonna 1782 valittiin maan pääkaupungiksi nykyinen Bangkok.
Ensimmäiset kosketukset Eurooppalaisiin tapahtuivat vasta vuonna 1511 portugalilaisten
kanssa, jonka jälkeen thait onnistuivat säilyttämään itsenäisyytensä ainoana
kansakuntana Kaakkois-Aasiassa Eurooppalaisten siirtomaavaltojen kilpaillessa alueista
ja vaikutusvallasta. Thaimaan onkin taitavan diplomatiansa avulla onnistunut lisäämään
yhteistyötä länsimaiden kanssa, mikä on johtanut maan yhteiskunnan
modernisoitumiseen. Kaupan esteiden poistuminen nähtiin esimerkiksi Euroopan maiden
kanssa käydyn kaupan voimakkaaseen kasvuun, joka muutti myös kokonaan Thaimaan
taloudellisen tilanteen. Muutos näkyi niin maan valuutta –ja kauppajärjestelmän sekä
hallinto-, oikeus- ja koulujärjestelmän uudistamisena lähinnä eurooppalaista mallia
seuraten. (Ulkoasiainministeriö 2014)
3.2 Perustuslaillisen monarkian aikakauden alku
Monisatavuotinen absoluuttisen monarkian aikakausi päättyi Thaimaassa vuonna 1933
upseerien ja virkamiesten vallankaappauksen seurauksena, joka johti perustuslaillisen
monarkian syntyyn. Hallitsevan kuningas Prajadhipok (Rama VII) kuitenkin säilytti
asemansa valtionpäämiehenä sekä yhtenäisyyden symbolina vallan siirtyessä
yksikamariselle parlamentille – käytännössä poliittinen valta on kuitenkin maan
pääministerillä.
Toisen maailmansodan jälkeen Thaimaa solmi läheiset suhteet Yhdysvaltoihin, josta
Thaimaa on vastaanottanut paljon sotilaallista sekä taloudellista apua. Thaimaahan oli 2
sijoitettu noin 45 000 amerikkalaista sotilasta Vietnamin sodan aikana ja lopullisesti
yhdysvaltalaiset joukot vedettiin pois Thaimaasta vasta vuonna 1976. Mitä tulee toisen
maailmansodan jälkeiselle sisäpoliittiselle kehitykselle, luonteenomaista ovat olleet
sotilashallitukset ja pitkäaikaiset poikkeustilat aina vuodesta 1973 saakka. Thaimaan
historiassa koettiin lyhyt demokraattinen ajanjakso kun vuonna 1973 opiskelijoiden
protestiliike johti sotilashallituksen eroon ja siviilihallituksen nimittämiseen sekä
demokraattisiin vaaleihin. Vuonna 1976 demokraattinen kokeilu loppui kuitenkin
sotilasvallankaappaukseen ja poliittiset puolueet kiellettiin vuoden 1976 lokakuussa.
Maan sisäpoliittista tilannetta vaikeutti entisestään Thaimaan kommunistinen kapinaliike
sekä kommunistien valtaantulo naapurimaissa Vietnamissa, Kambodzhassa sekä
Laosissa, aiheuttaen myös pakolaisongelman alueella. 1980-luvulla kenraali Premin
hallitus turvautui suuressa määrin siviiliasiantuntijoihin, ja vuonna 1988 pääministeriksi
nimettiin kenraali Chatichai Choonhavani, joka kiinnitti paljon huomiota maan
talouspoliittiseen tilanteeseen. Siviilihallitusta kuitenkin syytettiin korruptoituneisuudesta ja
sotilasmahdin syrjimisestä, mikä johti vuonna 1991 sotilasjohdon verettömän
vallankaappauksen Chatichain siviilihallitukselta. On laskettu, että vuoden 1932 jälkeen
Thaimaassa on ollut yhteensä 18 sotilaiden vallankaappausta tai niiden yritystä.
(Ulkoasiainministeriö 2014)
4 Kulttuurin osa-alueet
Kaakkois-Aasiassa 1800-luvulla erityisesti Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen taloudelliset
ja poliittiset vaikutukset näkyivät vahvasti myös kulttuurin eri osa-alueissa. Thaimaata
lukuun ottamatta kaikki muut valtiot Kaakkois-Aasiassa olivat siirtomaavallan alaisia 1900-
luvun puoleenväliin saakka, ja alueella näkyy edelleen vahvasti länsimainen vaikutus.
Myöhemmin Japani ryhtyi haastamaan länsimaalaisten valtaa ja nousi alueella suureksi
taloudelliseksi vaikuttajaksi. Kaakkois-Aasian valtioiden välillä on paljon eroja niin
vauraudessa kuin taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä, joka vaikuttaa
automaattisesti väestöön sekä alueella esiintyvään turismiin. Turismi on Thaimaan suurin
tulojen lähde, mutta samalla se on kasvattanut kuilua etenkin maan pääkaupungin
Bangkokin ja maan pohjoisten ja itäisten maaseutualueiden välillä. Mainitut ongelmat ovat
myötävaikuttaneet myös Thaimaan yhä kasvavaan seksiturismiin – vaikuttaen kohteen
imagoon. (Boniface & Cooper 2009, 477-489)
Länsimaalaisten vaikutusten lisäksi Thaimaa on edelleen täynnä ainutlaatuista
kulttuurillista taustaa, joka nähdään alueen monimuotoisissa perinteissä, uskonnollisissa
rituaaleissa ja lukuisissa temppeleissä ja pyhätöissä. Kaakkois-Aasian alueella esiintyy
edelleen eri heimoyhteiskuntia, mukaan lukien Thaimaan ja Myanmarin rajalla esiintyvät
vuoriheimot, joiden kulttuuri kiehtoo suuresti turisteja. Monet vierailevat Thaimaassa myös 3
sen ainutlaatuisten käsitöiden sekä tunnetuksi nousseen Thaimaalaisen silkin takia.
(Boniface & Cooper 2009, 477-489)
4.1 Uskonto
Thaimaan väestöstä noin 95 prosenttia tunnustaa uskontonaan buddhalaisuutta, joka
vuonna 1360 julistettiin valtionuskonnoksi. Buddhalaisuus on edelleen kansaa yhdistävä
ja elämää säännöstelevä tekijä, jolla on keskeinen asema Thaimaan yhteiskunnallisessa
järjestelmässä. Maan buddhalaisten ylin uskonnollinen johtaja on Thaimaan kuningas
Bhumibol Adulyadej, jonka lisäksi buddhalainen luostarijärjestelmä ja munkkikunnat ovat
yhteydessä maan hallinnolliseen hierarkiaan. Yleisenä tapana on, että thaimaalaiset
miehet viettävät ainakin osan elämästään munkkeina noudattaen tiukkoja säädyn
asettamia elämäntapoja. Maan väestö kunnioittaa suuresti munkkeja, joka näkyy
esimerkiksi erilaisissa tavoissa – on kiellettyä koskea munkkeja sekä naispuolinen henkilö
ei saa julkisissa kulkuvälineissä istua munkin viereen. Ajanlaskun thaimaalaiset ovat
aloittaneet hetkestä, jolloin Buddha kuoli, tällöin länsimaalaisten vuosi 2014 on
thaimaalaisille vuosi 2557. Buddhalaisuuden lisäksi maan väestöstä noin 4 prosenttia on
muslimeja kun taas kristinuskoa esiintyy lähinnä vain maan pohjoisalueen
vuoristoheimojen ja kiinalaisten keskuudessa. (Ulkoasiainministeriö 2014.)
Kuva 1.
4.2 Tanssi ja musiikki
Ramakien-eepokseen perustuvat niin sanotut khon-näytelmät esitettiin aikoinaan
ainoastaan etuoikeutetuille kuninkaan palatseissa. Esityksissä khon-näyttelijät käyttivät
naamioita kaikissa muissa rooleissa paitsi kolmessa pääosassa, joissa esiintyjän
persoonallisuus häivytettiin paksun meikin ja koristeellisten pukujen taustalle. Nykyisin
tanssiesityksissä nähdään moderneja mukaelmia nimeltään lakhon, joissa ei käytetä
naamioita ja liikkeet ovat vapaampia. Temppelijuhlissa ja alttaripaikoilla esitetään usein
4
Lakhon chakri, joka on myös teatraalisen tanssin muoto. Likay-niminen kansanteatteri on
paljon karkeampaa viihdettä ja sisältää paljolti slapstick-komediaa, missä ideana ovat
yliampuvat sattumukset ja koheltaminen. Transvestiittiviihteessä käytetään mukana useita
likay-tyylisiä sketsejä. (Davies 2011. 91–92)
Kuva 2.
Länsimaiseen korvaan thaimusiikki saattaa kuulostaa riitasointujen sekamelskalta, mutta
thaimusiikkiin perehtyneet hahmottavat musiikista omaleimaisen rytmin ja rakenteen.
Thaimusiikissa heijastuu paljolti sen maatieteellinen sijainti – lähialueiden, kuten Kiinan ja
Intian vaikutukset näkyvät musiikissa selkeästi. Vaikka Thaimaa ei ollut koskaan
länsimaalaisen vallan alaisuudessa on sen musiikki saanut vaikutteita modernin Aasian
lisäksi myös Euroopasta ja Yhdysvalloista, joka näkyy erityisesti maan popmusiikissa.
Suosituimpia perinteisen thaimusiikin muotoja ovat nimeltään luk thung ja mor lam,
jälkimmäisellä on paljon yhtäläisyyksiä Laosilaisen musiikin kanssa. Perinteisiä
instrumentteja käytetään klassisessa thaimusiikissa paljon. Instrumentit vaihtelevat tuuli-,
jousi- ja lyöntisoittimista, joita soitetaan myös vähemmistökansojen parissa. Instrumentit
on jaoteltu neljään kategoriaan soittotapansa mukaan; nyppiminen, jousisoittimien
soittaminen, lyömäsoittimien iskeminen ja tuulisoittimien puhaltaminen. (Music of Asia
2008)
5 Tapakulttuuri
Tapakulttuuri vaihtelee suuresti eri maiden ja kulttuurien välillä, jonka lisäksi myös
uskontojen välillä on erilaisia tapakulttuurin vaihteluita. Tapakulttuuri koostuu alueen
ihmisten arvoista, normeista sekä perinteisistä tavoista, kuten; pukeutuminen,
vuorovaikutus ja ruoka- ja juomakulttuuri. Thaimaalaista tapakulttuuria ohjaa suuresti
buddhalaisuus, joka esiintyy niin yleisissä normeissa kuin pukeutumisessa ja juhlapyhien
aikana.
5
5.1 Yleiset normit
Wai-tervehdystä pidetään thaimaalaisessa tapakulttuurissa yhtenä tunnetuimmista
tavoista ja muistuttaa intialaista namaste-elettä. ”Wai osoittaa tervehdystä, jäähyväisiä, tai
tunnustusta, ja yleisesti ottaen pitää sisällään rukouksen omaisen eleen käsillä sekä pään
kumarruksen.” (Matkailu-opas 2014). Ystävien kesken on hyväksyttävää osoittaa julkisia
tunteiden osoituksia, mutta ei rakastavaisten kesken länsimaalaistuneiden alueiden
ulkopuolella. Tärkeä sosiaalinen normi on, että toisen pään koskemista pidetään
epäkohteliaana, kuten myös jalkojen ei tule osoittaa muita kohti. Tämä johtuu siitä, että
päätä pidetään arvostetuimpana ruumiinosana ja jalkoja taas ruumiin likaisimpana osana.
Etenkin kolikon päälle astumista tulee välttää, sillä kolikossa on kuvattuna kuninkaan pää
ja päälle astuminen on erittäin epäkohteliasta. Kenkien riisuminen on myös soveliasta
astuttaessa temppeleihin tai toisen kotiin.
Munkkeja arvostetaan suuresti ja fyysistä kosketusta tulee etenkin naispuolisten
henkilöiden välttää, lisäksi on suotavaa että maalliset istuvat tai seisovat niin että heidän
päänsä on alempana kuin vieressä olevan munkin pää – temppeleissä munkit istuvat
usein jalustalla jolloin tapaa on helpompi noudattaa. Juhlapyhät eroavat myös
länsimaalaisesta kulttuurista Thaimaassa, esimerkiksi hautajaisten yhteydessä itkemistä
ei pidetä tapoihin kuuluvana, sillä se voisi huolestuttaa henget ja hautajaiset itsessään
kestävät viikon verran. Thaimaan kulttuurissa ovat yleisiä myös lyhyet lempinimet, joita
ystävät ja sukulaiset antavat lapsille. Tämän tradition uskotaan karkottaa pahoja henkiä,
sillä henkien huomio ei kiinnity vähäpätöisen liikanimen saaneeseen lapseen. (Matkailu-
opas 2014)
5.2 Ruokakulttuuri
Thai ruoka on kansainvälisesti tunnettua ja tärkeintä siinä on makujen harmoninen yhteys,
oli kyse sitten tulisista kuin miedoistakin ruoista. Thaimaalainen ruokakulttuuri on saanut
vaikutteita itämaisesta ja länsimaalaisesta kulttuurista, ja on vuosisatojen saatossa
jalostunut omaksi ainutlaatuiseksi ruokakulttuurikseen. Thaimaalaisessa ruoassa näkyy
vahvasti vedenläheinen elämäntapa – merenelävät, kasvit ja yrtit ovat tärkeitä raaka-
aineita. Suuria annoksia lihaa vältetään, joka juurtaa juurensa buddhalaisesta uskonnosta.
Suuret liha-annokset useimmiten paloiteltiin ja kuorrutettiin yrteillä ja mausteilla.
Thaimaalaisessa keittiössä ruoka useimmiten joko haudutetaan, paistetaan tai grillataan,
mutta ruokakulttuuri on saanut vaikutteita myös Kiinasta, missä yleistä on käristäminen,
wokkaaminen, sekä uppopaistaminen. Thai curryt ovat sinänsä omaleimaisia, sillä niiden
tunnetaan polttavan syvästi mutta vain ohimennen kun taas muut curryt polttavat syvästi
ja pitkään. Ruokakulttuuriin kuuluu myös, että ruokia ei tuoda pöytään ruokalaji kerrallaan
vaan kaikki lajit toimitetaan pöytään yhtä aikaa, jonka ideana on että jokainen ruokalaji
6
täydentää toisiaan. Yleinen thai ateria sisältää keiton, mausteisen curryn sekä dipin mitä
seuraa kala ja vihannekset. Tärkeää on että maut ja koostumus ovat harmoniassa
keskenään. (Tourism Authority of Thailand 2014)
Kuva 3.
5.3 Pukeutuminen
Buddhalaisuus on suurin uskonto Thaimaassa ja sen johdosta maassa esiintyy paljon
temppeleitä. Temppeleissä on tärkeää, että pukeutuu asiallisesti ja turistienkin tulee
pukeutua temppelivierailullaan mielellään pitkähihaiseen paitaan ja housuihin.
Thaimaalaiset arvostavat tyylikkyyttä ja epäsiisteyttä paheksutaan – toki on myös
aluekohtaisia eroja, etenkin turistien suosimissa lomakohteissa missä on omaksuttu
länsimaalaisia tapoja. Turistien tulee muistaa, että vaikka lomavaatteissa saattaa päästä
tasokkaampiin ravintoloihin, hyvää palvelua se ei luultavasti takaa. Rennoissa vaatteissa
voi esiintyä kunhan ne ovat ehjät ja puhtaat, mutta miesten kannattaa pitää paita päällä
muualla kuin rannalla liikkuessaan. (Rantapallo 2014)
5.4 Juhlapyhät
Monet juhlapyhät ajoittuvat Thaimaassa kuukalenterin mukaan, jolloin päivämäärät näille
juhlapyhille vaihtelevat vuosittain. Juhlapyhinä pankit ovat kiinni mutta yleisesti
jokapäiväinen elämä ei häiriinny juhlapyhistä. Poikkeuksena kuitenkin kiinalainen
uusivuosi, jolloin suurin osa liikkeistä on kiinni.
Liikkuvia juhlapäiviä ovat mm. edellä mainittu kiinalainen uusivuosi, jota juhlitaan yleensä
tammi-helmikuussa, kuukalenterin mukaan. Tämän lisäksi helmikuussa muistellaan
täydenkuun aikaan kokousta, jossa Buddha saarnasi buddhalaisuuden opeista –
juhlapäivää kutsutaan Maka Pujaksi. Buddhan syntymän, valaistumisen ja kuoleman
muistopäivää kutsutaan nimellä Visakha Puja, jota juhlitaan täydenkuun aikaan
toukokuussa. Visakha Pujaa on juhlapäivistä pyhin. Tämän lisäksi on vielä Asanha Puja,
jota juhlitaan jälleen täydenkuun aikana heinäkuussa ja tarkoituksena juhlia Buddhan
ensimmäistä saarnaa. Kuten huomataan, buddhalaisuus näkyy täten vahvasti myös
juhlapyhinä.
7
Muita tärkeitä päiviä ovat kuninkaallisille osoitetut pyhät, kuten Chakrin päivä 6.4. Rama
I:n kunniaksi, toukokuun 5.päivä järjestettävä kruunajaispäivä, kuningattaren
syntymäpäivä 12.8., Chulalongkornin päivä 23.10. Rama V:n kunniaksi sekä kuninkaan
syntymäpäivä ja kansallispäivä 5.12. Uudenvuodenaattoa juhlitaan muun maailman
tapaan 31.12. ja uudenvuodenpäivää tammikuun 1.päivänä. Turistien suosiossa on 13.-
15.4. järjestettävä vesifestivaali nimeltään Songkran, jossa koko maa juhlii Thaimaalaista
uuttavuotta roiskimalla ohikulkijoiden päälle vettä – tapahtuma on kuin siis jättimäinen
vesisota. (Davies 2011. 121-122)
Kuva 4.
6 Matkailutilastoa
Suomen liikenneyhteyksien määrä Aasiaan on ollut viime vuosina kovassa nousussa.
Etenkin Finnair on pyrkinyt lisäämään yhteyksiä Aasian maihin ja Helsinki-Vantaa
lentoaseman imagoa on pyritty nostattamaan ns. suosituksi gateaway-yhteydeksi
Euroopasta Aasiaan. Finnairin strategisina tavoitteina onkin kaksinkertaistaa Aasian
liikenteen tuotot 2020 vuoteen mennessä 2010 vuoden tasolta katsottuna. Aasian ja
Euroopan välisen lentoliikenteen kysynnän kasvaessa Suomessa etenkin Finnair haluaa
ottaa tilanteesta kaiken hyödyn irti. Finnairin strategia perustuukin kasvaviin markkinoihin
Aasiassa, nopeimpiin yhteyksiin Aasian ja Euroopan välillä sekä korkeatasoiseen
palveluun. (Finnair 2014)
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy 2014 vuoden huhtikuussa julkaistu tilasto, jossa käy ilmi
ulkomaanmatkat kohteen ja syyn mukaan Suomessa sekä vuosimuutos 2012–2013
välisenä aikana. Päätin tarkastella taulukon avulla ainoastaan Thaimaaseen kohdistuvaa
muutosta, kokonaisuudessaan taulukon löytää tilastokeskuksen sivuilta. Taulukko on
jaoteltu yläotsakkeisiin, jotka ovat vapaa-ajanmatkailu ja työmatkat. Tämän lisäksi vapaa-
ajanmatkailun syyt on jaettu kolmeen eri kategoriaan; sukulaisten ja ystävien tapaamienn,
8
loma tai muu henkilökohtainen syy. Tarkasteltaessa taulukkoa huomataan, että
Thaimaaseen on tehty puhtaasti vapaa-ajanmatkoja vuonna 2012–2013 ilman, että
taulukkoon olisi kirjattu työmatkoja ollenkaan. Vapaa-ajanmatkoja oli yhteensä tehty
130 000, joista 124 000 oli luokiteltu lomamatkoiksi, vuosimuutos edellisvuoteen 2012
verrattuna oli -10,6 prosenttia. (Tilastokeskus 2014)
Taulukko 2.
7 Lähdeluettelo
Tietoa Thaimaasta 2011. Thaimaan ilmasto. Luettavissa:
http://tietoathaimaasta.com/ilmasto.php. Luettu: 1.11.2014
Davies, B. 2011. Thaimaa matkaopas. Tammi. Helsinki.
Ulkoasiainministeriö 2013. Historia. Luettavissa: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?
nodeid=43712&contentlan=1&culture=fi-FI.
Luettu: 5.11.2014
Boniface, B. & Cooper, C. 2009. Worldwide destinations: The geography of travel and
tourism. Butterworth-Heinemann. Oxford.
Ulkoasiainministeriö 2013. Yhteiskunta, kulttuuri ja media. Luettavissa:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=31082&contentlan=1&culture=fi-FI.
Luettu: 31.10.2014
Matkailu-opas 2014. Thaimaan kulttuuri. Luettavissa:
http://www.matkailu-opas.com/thaimaan-kulttuuri.html. Luettu: 10.11.2014
Music of Asia 2008. The traditional music of Thailand. Luettavissa:
http://www.istov.de/htmls/thailand/thailand_start.html. Luettu: 9.11.2014
9
Tourism Authority of Thailand 2014. Thai Food and Culture. Luettavissa:
http://www.tourismthailand.org/Travel-and-Transport/FAQs/Thai-Food-Culture. Luettu:
31.10.2014
Rantapallo 2013. Thaimaan tapakulttuuri. Luettavissa: http://www.rantapallo.fi/kulttuuri-
nahtavyydet/thaimaan-tapakulttuurin-abc-hymyileva-parjaa-thaimaassa/. Luettu:
31.10.2014
Finnair 2014. Strategia. Luettavissa:
http://www.finnairgroup.com/konserni/konserni_2.html. Luettu: 13.11.2014
Tilastokeskus 2014. Suomalaisten matkailu. Luettavissa:
http://www.stat.fi/til/smat/2013/smat_2013_2014-04-10_tau_007_fi.html. Luettu:
13.11.2014
7.1 Kuvalähteet
Kuva 1. Nähtävissä:
http://oppiminen.yle.fi/sites/oppiminen.yle.fi/files/images/munkkeja_central_stock.jpg
Kuva 2. Nähtävissä:
http://www.thaiwaysmagazine.com/bangkok/culture_shows/images/thai_dinner_460.jpg
Kuva 3. Nähtävissä:
http://www.tentree.com/blog/wp-content/uploads/2014/07/Tom-Yum-Goong.jpg
Kuva 4. Nähtävissä:
http://www.thai-food-online.co.uk/images/songkran/songkran.jpg
Taulukko 1. Nähtävissä:
http://www.finnmatkat.fi/lomakohde/thaimaa/saa/g-000004_9/
Taulukko 2. Nähtävissä:
http://www.stat.fi/til/smat/2013/smat_2013_2014-04-10_tau_007_fi.html
10