1

Joensuun Demareiden

KUNTAVAALIOHJELMA 2013 - 2016 _________________________________________________________________________ Inhimillinen ja oikeudenmukainen Joensuu on elinvoimainen työn, hyvinvoinnin, sivistyksen ja puhtaan ympäristön kaupunki. Me joensuulaiset demarit haluamme toteuttaa seuraavalla vaalikaudella näitä asioita – haluathan Sinäkin? 1 HYVINVOINTIA JA TERVEYTTÄ Paremmin palveleva terveyskeskus – ilman terveyskeskusmaksua Terveysasemat on saatava paremmin toimiviksi, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö tiiviimmäksi ja raja-aita matalammaksi. Siilaisen terveysaseman peruskorjaus ja laajennus on tehtävä viivyttelemättä. Ylipitkät jonotusajat on saatava pois, puhelinpalvelua kehitettävä edelleen, viihtyvyyttä on parannettava ja kokeiltava innovatiivisia ratkaisuja, mm. liikkuvia klinikoita lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi. Valtakunnallisesti lääkäreille on säädettävä velvoite työskennellä tietty aika valmistumisen jälkeen terveyskeskuksessa. Potilaan valinnan vapautta mm. hoitopaikan ja hoitohenkilöstön suhteen on parannettava. Tietoa omasta terveydestä, sen edistämisestä ja omahoidosta tulee lisätä. Sähköisten palveluiden käyttöä terveys- ja sosiaalipalveluissa on edistettävä, potilastietojärjestelmiä sovitettava yhteen ja taattava toimivat tietojärjestelmät. Vaikka suomalaisten terveys ja toimintakyky ovat viime vuosikymmeninä kohentuneet ja elinikä pidentynyt, eri väestöryhmien väliset huomattavan suuret terveyserot ovat säilyneet ja kuolleisuuserot ovat kasvaneet. Pienituloiset ja muut huono-osaiset elävät jopa kymmenen vuotta lyhyemmän elämän kuin hyvin toimeen tulevat. Pitkäaikaissairastavuus on näissä ryhmissä puolta suurempi. Terveyserojen kaventamisen yksi lähtökohta on helppo pääsy lääkärinhoitoon. Raha ei saa olla este. Sen vuoksi terveyskeskusmaksu on poistettava. Joensuulainen hoitotakuu – vanhuksille oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen elämään Vanhuspalvelulain avulla on turvattava ikääntyvien ihmisten oikeudet heidän hyvinvointiaan tukeviin palveluihin ja osaavaan ja riittävään henkilökuntaan. Riittävä henkilöstö on vaadittava myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Tarpeiden mukainen hoiva ja hoito on tuotava sinne, missä vanhus asuu. Hyvinvointia edistävien kotikäyntien yhteydessä on arvioitava asumisolosuhteet ja asunnon korjaustarpeet. Senioripiha on saatava kokonaan valmiiksi vaalikauden aikana ja muita palveluasuntoja rakennettava tarpeen mukaan, myös kyläkeskuksiin. Asumismuodosta riippumatta kaikille ikäihmisille on taattava mahdollisuus virkistykseen ja ulkoiluun toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Sosiaalipalveluihin puhtia Sosiaalityön päätösprosessit on tarkasteltava niin, että asiakas saa päätökset kohtuullisessa ajassa ja yhdeltä luukulta. Ennaltaehkäisevä työ on sosiaalityössäkin tehokkain ja taloudellisin tapa kuntalaiselle ja kunnalle. Päihdehuollon resurssit pitää saada ajan tasalle. Lastensuojelun painottaminen ennalta ehkäisevään toimintaan vähentää kalliita sijoituksia tuoden inhimillisen näkökulman lastensuojelutyöhön. Aikuissosiaalityö toimii syrjäytymisen ehkäisijänä, tätä ovat mm. kuntouttava työtoiminta, eri sektorien raja-aitojen hälventäminen ja yhteistyön lisääminen mm. päihdepalveluiden ja nuorisotoimen kanssa.

2

Vammaiset ja vaikeavammaiset henkilöt ovat ensisijaisesti kuntalaisia. Osallisuus ja osallistaminen ovat perusajatus kaikilla hallinnonaloilla: varhaiskasvatus, koulutus, ammatilliset opinnot, työelämä, asuminen jne. Vammaisuus ei saa olla este tasavertaiselle yhteiskunnan jäsenyydelle. Vammaispalveluissa tärkeintä on tuottaa palvelut ja tukitoimet asiakaslähtöisesti. Palveluiden ja tukitoimien avulla vammaiset henkilöt voivat asua omissa kodeissa. Kukaan ei ole liian vaikeavammainen asuakseen omassa kodissa. Laitosasumista vähennetään suunnitelmallisesti kehittämällä avohuollon palveluja ja omaa toimintaa ostopalveluiden sijaan. Vammaispalvelut osana sosiaalityötä tarvitsevat oman toiminnan vahvistamista. Siten kalliita ostopalveluita voidaan vähentää. Kuljetuspalveluiden sujuvuuden turvaamiseen kiinnitetään huomiota. Harkinnanvaraisten vammaispalveluiden (mm. tulkkipalvelut ja asuntojen muutostyöt) määrärahaa arvioitaessa otettava huomioon tarvetta vastaava määrä, ettei määrärahat lopu maaliskuussa. Omaishoidon tukeen on varattava määrärahat koko vuodeksi. Työterveyshuolto on työssäkäyvien ihmisten perusterveydenhuoltoa. Se tulee saada toimivaksi ja asiakkaita palvelevaksi. Me demarit haluamme: + toimivan puhelinpalvelun terveyskeskukseen, + toimivan reseptien uusinnan, + poistaa terveyskeskusmaksun, + ikäihmisille inhimillisen elämän + toimivan työterveyshuollon 2 OIKEUDENMUKAISUUTTA JA YHDENVERTAISIA PALVELUITA LAPSILLE JA NUORILLE

Perhekeskus tukemaan arjessa jaksamista

Hyvinvoiva lapsi on tulevaisuuden terve ja toimelias aikuinen. Eteen tulevissa ongelmissa auttamisen onnistumiseksi tulisi valistus, palvelu ja apu suunnata koko perheelle. Perheitä koskevat palvelut on tarpeen koota perhekeskukseksi, jossa palvelut löytyvät saman katon alta ja kynnys avun kysymiseen muodostuu matalaksi. Perhekeskus edistää perheiden hyvinvointia ja terveyttä, sekä yhdistää paikalliset toimijat ja voimavarat: kunnan lisäksi järjestöt ja seurakunnat. Perhekeskuksessa perhe voi käydä neuvolassa, hakea päivähoitopaikkaa, saada tukea lapsen kasvatukseen tai vanhemmat voivat saada apua parisuhdekriisissä perheen koossapitämisen tueksi. Joensuukin on tänä päivänä tiukkenevan taloutensa vuoksi vaikeuksissa kasvavien lastensuojelumenojen kanssa. Ongelma tiedostetaan, mutta samaan aikaan perheille ei kuitenkaan tarjota apua riittävän varhaisessa vaiheessa vaikka näin säästettäisiin tulevaisuudessa, kun tulevat aikuiset eivät syrjäydy jo lapsuus- ja nuoruusaikana. Joensuun on palauttava palveluvalikkoonsa lapsiperheiden kotipalvelu uudistettuna versiona. Tällainen ehkäisevä perhetyö on kaikille lapsiperheille suunnattua sosiaalityötä, joka tukee perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa. Ehkäisevän perhetyön tehtävänä on perheiden elämänhallinnan ja omien voimavarojen käyttöönoton tukeminen sekä arjessa selviytymisen vahvistaminen. Lapsilla ja nuorilla pitää olla tasavertainen mahdollisuus harrastamiseen asuinpaikasta riippumatta. Erityisesti mahdollisuuksiin liitosalueilla pitää panostaa. Päivähoitoa uudistettava Päivähoidon saatavuus on Suomessa taattu lainsäädännöllä. Lapsilla on myös oikeus esiopetukseen ja lisäksi kunnat organisoivat koululaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa. Niillä tuetaan lapsen kasvua ja perheiden turvallista arkea. Subjektiivinen päivähoito-oikeus tulee säilyttää, mutta samalla järjestelmää tulee kehittää. Joensuussakin pitää ottaa käyttöön ”päivähoitotakuu”, jossa vanhemmille taataan lapsen pääsy samaan päivähoito- paikkaan heidän luopuessa siitä väliaikaisesti. Näin päivähoidon käyttö tehostuu ja syntyy säästöjä.

3

Toisaalta vanhempien pikainenkin työhön paluu mahdollistuu, koska hoitopaikan saa tarvittaessa heti lapselle jo ennestään tutussa ympäristössä. Hoiva- ja hoitopaikkaratkaisuilla tulee tukea lapsen varhaiskasvua, mutta myös vanhempien työllistymistä. Kotihoidontukea saavien henkilöiden paluuta työelämään pitää tukea kehittämällä osa-aikaista hoitoa ja työtä. Maksun tulee määräytyä huoltajan kanssa sovitun hoitoajan perusteella. Vuorotyön määrä yhteiskunnassa lisääntyy jatkuvasti. Siksi lapsiperheet tarvitsevat mahdollisuutta lasten vuorohoitoon. Vuorohoitopaikkoja tulee lisätä. Jokaisen koulun on oltava hyvä koulu Peruskoululainen voi aloittaa koulutiensä pääsääntöisesti asuinalueensa koulussa, saada terveellisen kouluruoan ja laadukasta opetusta. Erityisen tuen tarpeessa oleva voi myös yhä useammin saada tuen omaan ryhmään. Kaikille yhteinen lähikoulu- periaate vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja ennaltaehkäisyä. Opetusryhmien säilyttäminen riittävän pieninä, tuntijaon ja opetussuunnitelmien kauaskatseisuus, pätevien opettajien saatavuus sekä erityisen tuen riittävyys ovat tärkeitä. Tehostetun ja erityisen tuen on oltava oppijan saatavilla jokaisessa peruskoulussa. Jokainen koulu haluaa antaa jokaiselle oppilaalle riittävän tuen. Mitä enemmän lapset tukea tarvitsevat, sitä paremmin pitää koulun olla resursoitu. Koulussa tarvitaan riittävästi niin erityisopetusta, sosiaali- ja terveyspalveluita kuin kouluavustajia. Silloin vanhemmat voivat luottaa jokaiseen kouluun ja jokainen koulu on lapselle paras koulu. Koululaisten iltapäivätoimintaa on laajennettava kysyntää vastaavalle tasolle Joensuussa iltapäiväkerho mahdollisuus tulee taata kaikille 1.- 2. luokkalaisilla ja erityisoppilaille. Koululaisten iltapäivätoiminnalla vahvistetaan lasten sosiaalista pääomaa ja tuetaan oppimista, vältetään lasten yksinäiset iltapäivät ja järjestetään lapselle mielekästä tekemistä valvotussa ja turvallisessa ympäristössä. Kaupungin tulee edelleenkin kohdentaa taloudellista tukea iltapäivätoiminnasta vastaaville järjestöille ja yhdistyksille niin, että toiminta on mahdollista ilman taloudellisia tappioita. Jokaisella on oikeus peruskoulun jälkeiseen opiskeluun Toisen asteen koulutuksen takaaminen kaikille nuorille on välttämätöntä. Nuoren itsenäistymisen kynnyksellä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opetustarjonta on sijaintia yhä tärkeämpi kysymys. Tulevaisuuden työmarkkinoilla tutkinto on lähes välttämätön. Joka ikinen nuori pitää saada peruskoulun jälkeen jatkamaan koulutuksessa. Sen takia kaikille pitää löytää paikka oppilaitoksesta. Niille, joille olo oppilaitoksessa ei maistu, täytyy löytää oma polku oppisopimuksessa työpaikalla, työpajassa tai kuntoutuksessa. Mahdollisuus yhdistää eri opintoja helpottaa myös koulutukseen pääsyä. Siksi kaikkien saaminen koulutukseen ja oppilaitosten yhteistyö kulkevat käsi kädessä. Oppilas- ja opiskeluhuoltopalveluja on vahvistettava Joensuun on vähintäänkin noudatettava kouluterveydenhuollon laatusuosituksia ja henkilöstömitoituksia. Oppilashuolto tarvitsee toimiakseen riittävän määrän koulupsykologeja, -terveydenhoitajia ja -lääkäreitä. Myös ammatillisen koulutuksen terveydenhuoltopalvelut on saatettava lain edellyttämälle tasolle. Joensuulainen nuorisotakuu Vuoden 2013 alusta voimaan tulee nuorten yhteiskuntatakuu. Yhteiskuntatakuun koulutusosassa jokaiselle suomalaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle taataan koulutuspaikka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksissa, työpajassa tai muulla tavoin. Yhteiskuntatakuun työllisyystakuuna jokaiselle alle 25 -vuotiaalle ja alle 30 -vuotiaalle vastavalmistuneelle taataan työ-, oppisopimus, työpaja-, kuntoutus- tai harjoittelupaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Joensuussa on useita satoja alle 25 -vuotiasta nuorta ilman työ tai opiskelupaikkaa.

4

Joensuun demareiden valtuustoryhmä on esittänyt Joensuuhun perustettavaksi nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävää monialaista työryhmää. Siihen tulee nimetä kaikki asiaan vaikuttavat tahot, kuten nuoret, koulut, työnantajan edustajat, työvoimaviranomaiset, työmarkkinajärjestöt, mielenterveyspalvelut sekä kolmannen sektorin edustajat. SDP:n valtuustoryhmä esitti lisäksi, että nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen sisällytetään kärkihankkeena hyvinvointipalveluiden uuteen palveluorganisaatioon. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen tähtäävät toimenpiteet ja resurssit tulee esittää vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta tulee seurata neljännesvuosittain. Kaupungin tavoite tulee olla nollatoleranssi nuorten syrjäytymiselle. Yhtenä toteutustapana voisi olla eri toimijoiden yhteistyön lisäämiseksi palkattava koordinaattori, jonka tehtävä olisi sovittaa kaupungin, oppilaitosten, työvoimakoulutuksen ja työnantajien toimia samaan päämäärään tähtääväksi. Me demarit haluamme: + perhekeskuksen Joensuuhun, + ehkäisevän perhetyön vahvistamista eli päivitetyn version lapsiperheiden kotipalvelusta, + rakentaa päivähoitopaikkoja omana tuotantona tarvetta vastaavaksi, + niveltää päivähoidon, esi- ja alkuopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan entistä paremmin toisiinsa sekä kytkeä ne lapsiperheiden tarvitsemiin muihin palveluihin, + lisää vuorohoitopaikkoja, + jokaisen oppilaan pääsevän tarvitessaan mukaan ohjattuun iltapäivätoimintaan, + osa-aikatyötä tukevia kotihoidontuki- ja päivähoitoratkaisuja, + jokaisen oppilaan saavan koulussa riittävän tuen, + jokaisen koulun saavan tarpeiden mukaiset resurssit kouluavustajat mukaan lukien, + Joensuun noudattavan oppilashuollossa vähintään lain velvoitteita ja valtakunnallisia suosituksia + jokaisen pääsevän koulutukseen peruskoulun jälkeen, + lisätä toisen asteen koulutuksessa nuorten valinnanmahdollisuuksia ja helpottaa eri opintojen yhdistämistä, + antaa jokaiselle lapselle mahdollisuuden oppia laskemaan, lukemaan ja kirjoittamaan hyvin, + toteuttaa Joensuussa nuorisotakuun yhdessä kaupungin ja kaikkien asiaan vaikuttavien tahojen tiiviissä yhteistyössä. 3 ASUMINEN JA RAKENTAMINEN

Jokaiselle oikeus kohtuuhintaiseen kotiin Asuntotuotannon tukeminen on suureksi osaksi valtion toimenpiteiden varassa. Joensuun kaupungin pitää huolehtia siitä, että sen omistamalla Joensuun Kodit Oy:llä ja muilla rakennuttajilla on jatkuvasti käytettävissä sopivia tontteja. Sosiaalinen asuntotuotanto pitää vuokratason kohtuullisena ja mahdollistaa vähävaraisempienkin kuntalaisten mahdollisuuden kohtuulliseen asumiseen. Siksi sitä on lisättävä. Asuntojen lisäystarve koskee myös opiskelijoita. Joensuussa on 10 000 opiskelijaa, Ellillä 3 500 asuntoa, joten lisätarve on selvä. Tulee selvittää mahdollisuus siihen, että esim. Ellistä voidaan suoraan antaa Kelalle tieto vuokrasopimuksen solmimisesta. Kaavoituksella ja rakennuslupapäätöksillä on huolehdittava asukkaiden asumistarpeista. 1-2 hengen talouksille ja erityisryhmille tarkoitettujen asuntojen määrää on lisättävä, tarvitaan esim. esteettömiä asuntoja. Omakotitonttien tarjonnan riittävyydestä tulee huolehtia sekä yhdyskuntarakenteen eheydestä ja monipuolisesta asuntojakaumasta kaupungin eri osissa. Nuorten on asunnonhakijoina päästävä tasa-arvoisiksi muiden ikäryhmien kanssa.

Homeista eroon Vuosikymmenten aikana yhteisessä omistuksessa olevia rakennuksia on jätetty korjaamatta tai korjattu virheellisesti. Seurauksena on laajamittainen sisäilmaongelma, joka vaarantaa niin lasten kuin aikuistenkin terveyden ja tulevaisuuden. SDP haluaa antaa lapsille ja vanhuksille terveellisen (hoito-)ympäristön ja

5

koululaisille ja työntekijöille terveellisen työpaikan. Kiinteistöjen kunnostamiseen on varauduttava ajoissa ja panostettava nykyistä enemmän. Varat siihen on osoitettava vaikka muita toimintoja supistamalla tai rahastot avaamalla. Vastuulliset on saatava vastaamaan toimistaan. Kunnan rajat ylittävä yhteistyö käytännöksi Kuntien yhteistyö Joensuun seudulla alkoi 1990-luvun alussa nimenomaan asuntoyhteistyönä. Käytännössä se tarkoittaa valtion asuntomäärärahojen ja korjausavustusten hakemista ja jakamista seudullisesti. Perustan asuntorakentamiselle luo v. 2008 hyväksytty Joensuun seudun yhteinen yleiskaava. Onnistunein sovellus kuntien yhteistyöstä on Joensuun seutukirjasto. Tätä yhteistyötä on edelleen kehitettävä osana kuntarakenneuudistusta tai siitä riippumatta niin, että kuntien rajat voidaan joustavasti ylittää myös päivähoito- ja koulupalveluissa kuljetusmatkojen lyhentämiseksi. Kunnan omien kiinteistöjen käyttöä tulee kehittää monikäyttöiseksi. Samoja tiloja pitää voida käyttää eri tarkoituksiin, esim. Uimaharjun terveysasemalle mahtuu myös vanhusten päivätoimintaa. Me demarit haluamme: + lisää kohtuuhintaisia asuntoja, myös erityisryhmille, + pitää kunnan kiinteistöt kunnossa, vaikka rahastoja avaamalla, + kunnan rajat ylittävän yhteistyön käytännöksi, + Yrityskiinteistöt rakentamaan jälleen kaupungille (lunastuslausekkeella), + kunnan omat tilat esteettömiksi.

4 VAHVA KUNTARAKENNE SDP kannattaa sellaista vahvoihin peruskuntiin pohjautuvaa kuntarakennetta, joka edistää talouden kasvua ja työllisyyttä Vahva peruskunta ei tarpeettomasti kilpaile veronmaksajista ja yrityksistä varmistaen samalla yhdyskuntarakenteen eheyden ja lähipalveluiden turvaamisen. Vahva peruskunta varmistaa myös toimivan ja kansalaisläheisen demokraattisen vaikuttamisen ja päätöksenteon. Joensuussa on jo kokemusta kahdesta verraten hyvin onnistuneesta kuntaliitoksesta. Ei kahta kolmannetta: On koko Pohjois-Karjalan etu, jos Joensuun seutu yhdistyy Kuopion kokoiseksi maakuntakeskukseksi, joka kykenee houkuttelemaan uusia työpaikkoja ja huolehtimaan myös ikääntyvän väestön tarvitsemista terveys- ja hoivapalveluista. Muutoin on vaarana paluu 1950-luvulle, näivettyminen köyhäksi takamaaksi. Pohjois-Karjalan tulevaisuus on pitkälti Kontiolahden ja Liperin päätöksentekijöiden varassa. Joensuu on valmis koko kaupunkiseudun käsittäviin liitosneuvotteluihin. Koko Itä-Suomen käsittävää yhteistyötä on jatkettava epäonnistuneesta vaalipiiriratkaisusta huolimatta. 5 KAAVOITUS JA YMPÄRISTÖ Kaupunkipuisto Kansallinen kaupunkipuisto Utrasta Aavarantaan ja Karsikosta Kuhasaloon. Pielisjoen rantavyöhyke Utrasta Hasanniemeen ja Pyhäselän rannat Kuhasalosta Aavarantaan on pääosaksi kaavoitettu kaikkien kaupunkilaisten virkistysalueiksi polkupyörä- ja kävelyreitteineen. Vyöhyke katkeaa Ranta-Mutalassa ja Siilaisella. Postitalon ja Piimälinnan tonteille suunnitellut uudisrakennukset osoittavat, että kaavoituksella ei välttämättä turvata edes valtakunnallisesti tärkeitä kulttuuriympäristöjä. Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen vahvistaisi näiden virkistysalueiden asemaa ja myös Joensuun kaupungin

6

imagoa ympäristöstään huolta pitävänä kasvukeskuksena. Polkupyöräily sujuvaksi omille reiteilleen myös keskustassa Joensuu on mainio pyöräilykaupunki ja palkittukin siitä. Kaupunginosasta toiseen kulkee hyväkuntoisia pyöräreittejä pitkin jokivartta ja läpi virkistysalueiden. Keskusta on kuitenkin pyöräilijälle ongelma: merkittyjä pyöräilykaistoja on vähän, siksi pyöräilijät ja jalankulkijat käyttävät yhtä aikaa kapeita jalkakäytäviä tai joutuvat turvattomina autojen sekaan. Monet liikennevaloristeykset ja katujen terävät reunakivet ovat vaarallisia ja hankalia. Pyöräparkkeja on edelleen riittämättömästi, rautatieasema on erityisen vaikea. Meneillään olevassa keskustan osayleiskaavatyössä on mahdollisuus polkupyöräilyyn turvattava riittävillä pyöräilijälle varatuilla kaistoilla, pyöräparkeilla ja turvallisilla kadunylityksillä. Suunnitelluista kiertoliittymistä Rantakadulla ei saa tulla surmanloukkuja. Wanha Jokela ja Botania säilytettävä Maan yritysystävällisimmäksi pyrkivällä kaupungilla ei yksinkertaisesti ole varaa menettää kulttuurisesti tunnetuinta paikkaansa, Wanha Jokelan kiinteistöä, eikä tärkeintä matkailukohdetta, kasvitieteellistä puutarhaa. Botaniasta luopuminen olisi häpeätahra Itä-Suomen yliopiston lyhyessä historiassa. Ei uraanikaivoksille – Joensuu seuraa Kontiolahden esimerkkiä Uuden kaivoslain mukaan lupa uraanin louhimiseen edellyttää sijaintikunnan suostumusta. Kontiolahden kunta on valtuuston päätöksellä kieltäytynyt kunniasta. Tutkitut esiintymät ulottuvat Enossa Joensuun alueelle. Joensuun kaupungin on tehtävä samanlainen päätös. Se on myös yhtiöiden etu – säästyvät turhilta kustannuksilta. Vastakkain ovat lyhytkestoiset työpaikat ja luonnon peruuttamaton tuhoutuminen kaivosyhtiön kotimaasta riippumatta. Lyhytaikaisen voitontavoittelun nimissä tällä sukupolvella ei ole oikeutta tuhota luontoa ja ympäristöä tulevilta sukupolvilta. Ajoväylät ja joukkoliikenne Osa kaduista ja maanteistä on huonossa kunnossa. Niiden korjaamiseen on etsittävä rahaa vaikka muista toiminnoista. Joukkoliikenteen kattavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota esim. tarjouskilpailuilla. Joukkoliikenteen on toimittava myös viikonloppuisin. Joensuun seudun ilmasto-ohjelma on pantava täytäntöön. Kunnilla on merkittävä vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Kunnat voivat merkittävästi vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin energiantuotannossa ja -säästämisessä, yhdyskuntarakenteen ja liikennetarpeiden suunnittelussa, jätteiden käsittelyssä sekä julkisissa hankinnoissa. Joensuun seudun kuntien yhteinen ilmasto-ohjelma on pantava määrätietoisesti täytäntöön. Me demarit haluamme: + kaupunkipuiston Utrasta Aavarannalle ja Karsikosta Kuhasaloon, + polkupyöräilyn sujuvaksi ja omille reiteilleen myös keskustassa, + säilyttää Wanhan Jokelan ja Botanian, + sanoa Ei uraanikaivoksille – Joensuu seuraa Kontiolahden esimerkkiä, + korjata kunnan tiestön kuntoon, + toteuttaa ilmasto-ohjelman määrätietoisesti, + kaupungin hyödyntävän tehokkaasti omat ja valtiolta vapautuvat toimitilat ja luopuvan yksityisiltä vuokratuista, veronmaksajille kalliista tiloista.

7

6 PAIKALLISPOLITIIKALLA ON VÄLIÄ Avoimuus on lähidemokratian perusedellytys Kaupungin päätöksenteon ja päätösten valmistelun tulee olla kaikin tavoin avointa ja läpinäkyvää. Tiedon on oltava helposti saatavilla, ajoissa ja ymmärrettävässä muodossa. Kaupungin on tiedotettava aktiivisesti eri medioissa. Luottamushenkilöiden ja johtavien virkamiesten sidonnaisuudet selvitetään ja julkistetaan. Järjestöt ja kansalaisliikkeet aidoiksi vaikuttajiksi Järjestöjen asiantuntemus paremmin yhteiseksi hyödyksi! Uusi sukupolvi ei kumartele vanhoja rakenteita, vaan haluaa verkottua vapaasti ja usein asiaperusteisesti ja rakentaa uudenlaisia yhteisöjä Vapaalle kansalaistoiminnalle on annettava aito mahdollisuus uudistaa kaupungin toimintaa uusien ajatusten ja aloitteiden ja yhteistoiminnan pohjalta. Kaupungin velvollisuutena on tukea tätä toimintaa osoittamalla edullisia tiloja yhdistysten ja vapaiden ryhmien toimintaan, kehittämällä uusia kansalaisaloite- ja palautejärjestelmiä ja hyödyntämällä entistä paremmin sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoitteena on saada kaikenikäiset joensuulaiset osallistumaan ja vaikuttamaan elinympäristöään ja palveluita koskevaan päätöksentekoon ja suunnitteluun. Tätä edesauttaa maaseudun laajakaistaverkoston rakentaminen ja keskustan julkisiin tiloihin tarvittava ilmainen wlan-verkko. Järjestötalo kortteliin 48 – EU-rahoja myös kaupunkikeskustan elävöittämiseen Toimitilojen puute on monien yhdistysten ongelma. Korttelin 48 suunnittelussa niiden toimitilan tarve on otettava huomioon ja ratkaistava kaupungin ja järjestökentän yhteistyönä. Tavoitteen toteuttamiseksi on voitava käyttää myös EU-rahoitusta sen eri muodoissa. Myös alueellisia asukastupia tai vastaavia yhteisiä kokoontumispaikkoja tarvitaan. Järjestöjen avustukset kaksinkertaistettava vaalikauden aikana Järjestöavustuksia korotettiin jonkin verran vuoden 2012 talousarviossa. Useimpien järjestöjen tarpeisiin nähden korotus oli riittämätön. Kaupungin talousarviossa määräraha on marginaalinen, mutta järjestöjen toiminnan kannalta olennaisen tärkeä sekä resurssina että kaupungin tunnustuksena kansalaisvaikuttamiselle ja kolmannen sektorin toiminnalle, joka usein paikkaa kaupungin palvelutuotannossa olevia aukkoja ja parantaa asukkaiden elämänlaatua. Taloudellisesti kannattavia, voittoa tuottavia tapahtumia ei kuitenkaan ole tarpeen rahallisesti tukea. Paikallisdemokratiaa vahvistettava Kuntaliitosten myötä alueellisesti kasvaneen – ja ehkä edelleen kasvavan – kaupungin eri osien asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet eivät voi olla vain yhden kaupunginhallitus- ja lautakuntapaikan varassa. Erityisesti lähipalveluiden turvaamiseksi tarvitaan asukastoimikuntia tai yhteistyöryhmiä ottamaan kantaa aluetta koskevia hankkeita ja kaavoitusta koskeviin kysymyksiin. Myös lähipalvelulautakuntien perustamista on syytä harkita, jos kuntarakenneuudistus etenee. Me demarit haluamme: + päätösten valmistelun ja päätöksenteon olevan avointa ja läpinäkyvää, + selvittää ja julkistaa luottamushenkilöiden ja johtavien virkamiesten sidonnaisuudet, + wlan-verkon julkisiin paikkoihin, + kuntalaisten aloitteiden käsittelyyn ja vastauksen antamiseen enintään kolmen kuukauden määräajan.

8

7 TYÖTÄ JA TOIMEENTULOA

Joensuusta toinen vahva Itä-Suomen veturi Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä ja työpaikat luovat perustan, jolle kaupungin kehittämistä rakennetaan. Keskeiset tavoitteet ovat elinkeinorakenteen monipuolistaminen ja uusien työpaikkojen synnyttäminen. Parempien väestökasvutavoitteiden saavuttaminen edellyttää Joensuulta nykyistä voimakkaampaa työpaikkakasvua. Tämä tarkoittaa yritysten kasvun toimintaedellytysten, kuten tonttitarjonnan turvaamista ja yritysmyönteisen ilmapiirin kehittämistä, sillä pk-yritysten merkitys työpaikkakasvun vauhdittajana kasvaa. Tarvitsemme myös lisää yrityksiä, siksi muualla toimivien ja uusien yritysten asettuminen Joensuun seudulle on tehtävä houkuttelevaksi. Yritysten verkostoitumista on tuettava. On luotava Joensuuhun hyvät olosuhteet sekä tuotannolliselle, että palveluita tuottaville yrityksille ja erityisesti ammatin- ja liikkeenharjoittajille. Tärkeää on huomioida myös kasvavat matkailijavirrat etenkin kaupan palveluissa.

Verkostoituminen tuo voimaa Kaupungin yhteistyö yliopiston, ammattikorkeakoulun ja muiden koulutuspalveluiden kanssa on oltava saumatonta. Eri toimijoiden Joensuussa, Pohjois-Karjalassa ja Itä-Suomessa on verkostoiduttava. Nämä toimijat tuottavat yhdessä uusia innovaatioita ja työpaikkoja ympärilleen. Joensuun on tartuttava Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän aloitteisiin pontevasti. Laajan kaupunkimme ja seutukunnan puu ja mineraalivarojen luomat vahvuudet sekä luonnon antamat mahdollisuudet on hyödynnettävä tehokkaasti ja Joensuun on oltava mukana aktiivisesti luomassa tälle edellytyksiä. Myös itärajan mahdollisuuksien hyödyntämiseen on panostettava yhdessä yritysten kanssa hyödyntäen yliopisto ja ammattikorkeakoulun itäosaamista. Venäjän kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta parannetaan akuutteihin tarpeisiin aikuiskoulutuksen avulla ja tulevaisuuden tarpeisiin peruskoulussa ja toisella asteella. Joensuun tulee panostaa voimavaroja osaamiskeskittymien vahvistamiseksi alueen luontaisilla vahvuusaloilla, kuten biotalous, mineraalivarojen hyödyntäminen ja matkailu. Työssä panostetaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyöhön alueen vetovoimaisuuden edistämisessä. Opiskelijoille on luotava olosuhteet, jossa he ovat tyytyväisiä koulutuksen laatuun, asuinympäristöön sekä palveluihin ja kaupungin kulttuurielämään. Se houkuttelee jäämään kaupunkiin opiskelujen jälkeenkin. Yrittäjyys on työtä Tavoitteena pitää olla yrittäjyyteen kannustava hyvinvointiyhteiskunta, jota tukee monimuotoinen elinkeinoelämä. Yrittäjyys merkitsee toimeentuloa, osallisuutta, läheisten ja koko yhteiskunnan hyvinvointia. Tärkeässä osassa hyvinvointiyhteiskunnan talouskasvun tuottamisessa ovat yritykset, jotka tarjoavat, luovat ja kehittävät uusia työpaikkoja. Yritykset ovat yhteiskunnan keskeisiä voimavaroja paikallisella ja alueellisella tasolla koko yhteisön hyvinvoinnin kannalta. Yritykset myös tarjoavat monenlaisia tuotteita ja palveluja julkishallinnolle. Suomalainen yhteiskunta on käymässä läpi rakennemuutosta, jossa valtaosa uusista työpaikoista syntyy mikroyrityksiin, sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Joensuu on reilu työnantaja Kuntaorganisaatioiden uudistuessa ja suurentuessa on myös tarpeen heti määritellä uuden yksikön työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka. Suuremmat kuntayksiköt pystyvät tarjoamaan kehittyneempiä henkilöstöjohtamisen palveluja, panostamaan henkilöstön osaamiseen ja rekrytointiin sekä markkinoimaan työnantajakuvaa suunnitelmallisesti. Työmarkkinoiden osaajille merkitystä on työnantajan maineella, joka syntyy henkilöstöpolitiikasta ja johtamisesta. Siihen kuuluu hyvä yhteistoiminta ja oikeudenmukainen palkkojen harmonisointi. Kuntauudistukseen liittyvä henkilöstön viiden vuoden muutosturva on ollut toimiva henkilöstöpolitiikan ja johtamisen väline. Se sujuvoittaa toimintaa uusissa kunnissa ja tukee henkilöstön aikaansaannoskykyä. Kun ei tarvitse pelätä välitöntä työpaikkansa menettämistä, uskaltaa sitoutua työhönsä ja kohdata muutokset myönteisesti.

9

Me demarit haluamme: + kehittää Joensuun elinkeinorakennetta, + luoda Joensuuhun Suomen parhaat olosuhteet yrityksille asettua tänne, + tiivistää yhteistyötä paikallisten ja itäsuomalaisten koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden kanssa + tarttua Itä- ja Pohjois-Suomi – työryhmän aloitteisiin + panostaa alueen vahvuuksiin, kuten bio- ja mineraalivarojen hyödyntämiseen + edistää opiskelijoiden asettumista opintojen jälkeen Joensuuhun, + vähentää byrokratiaa tarjouskilpailujen yhteydessä, + parantaa pienten, paikallisten yritysten mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin, + suosia rehellisiä yrittäjiä hankinnoissa kiinnittämällä erityistä huomiota harmaan talouden torjuntaan, + kehittää pitkäjänteistä ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa, + lisätä strategista henkilöstöjohtamisen osaamista, + taata muutosturvan henkilöstölle kuntauudistuksen yhteydessä, + panostaa matkailuun. 8 LIIKUNTAMAHDOLLISUUKSIA JA KULTTUURIA Liikkumismahdollisuuksia ja kulttuuripalveluiden käyttöä edistetään Liikunta ja kulttuuri laajasti ajateltuna edistää kuntalaisten hyvinvointia, viihtyvyyttä ja jaksamista. Jossain määrin niillä on vaikutusta jopa yritysten sijoittumiseen. Liikunnasta ja kulttuurista nauttiminen voi henkilötasolla vähentää tarvetta terveyspalveluiden käyttöön. Liikuntapaikat ja –mahdollisuudet on pidettävä jokaisen kuntalaisen ulottuvilla. Työttömät ovat vaarassa syrjäytyä yhteiskunnastamme. Liikunta on yksi keino pitää ihmisen vireyttä yllä Kaupungin on selvitettävä mahdollisuus tarjota työttömille maksuttomia liikuntapalveluja, kuten kuntosali- ja uimahallilippuja. Joensuun kulttuurikalenteria on vahvistettava – Ilosaarirock ei yksin riitä Laulujuhlien lopun jälkeen Joensuussa ei ole Ilosaarirokin lisäksi kansallisesti merkittäviä kulttuuritapahtumia. Musiikkitalvi, Gospel-festivaali ja kirjallisuustapahtuma ovat hyviä, mutta eivät nouse valtakunnalliseen luokkaan. Monilta kulttuurin sektoreilta puuttuu kokonaan tällainen kärkitapahtuma. Teatterin, orkesterin ja muiden taidelaitosten tulee yhdistää voimansa Joensuun kulttuurikalenterin vahvistamiseksi. Kaikkiin merkittäviin rakennushankkeisiin taideteos Penttilänrannan mallissa taiteella on näkyvä asema. Malli tulee laajentaa käsittämään kaikkea kaupungin päätösvallassa olevaa rakentamista. Tontinluovutusehtojen mukaan jokaiseen uudisrakennukseen tulee ainakin yksi taideteos, minkä lisäksi alueelle sijoitetaan useita julkisia teoksia elävöittämään kaupunkikuvaa ja voimaannuttamaan asukkaita. Kirjastot ja kirjastoautot ovat lähipalvelu Kuluttajatutkimusten mukaan asukkaat pitävät tärkeimpinä lähipalveluina päivittäistavara-kauppaa, kirjastoa ja terveyskeskusta. Kirjasto on kuntalaiselle lähipalvelu, kun se sijaitsee omassa kunnassa tai kirjastoauto vierailee omassa kylässä, vaikka hallinto on järjestetty seudullisena yhteistyönä. Tämän mukaisesti olemassa olevista kirjastopalveluista on pidettävä kiinni ja huolehdittava niiden jatkuvasta kehittämisestä. Me demarit haluamme: + tarjota liikunta- ja kulttuuriseteleitä vähävaraisille kuntalaisille, + kohentaa liikuntapaikkojen kuntoa, + organisoida nuorten vapaa-ajantoimintaa nykyistä paremmin yhdessä nuorten kanssa, + selvittää ennakolta mahdollisuudet Itä-Suomen Liikuntaopiston siirtämiseksi uusiin, esim. Kontiorannan varuskunnalta vapautuviin tiloihin (liikuntapaikat valmiina ja lähellä),

10

+ peruskorjata Rantakylän uimahallin, + vakiinnuttaa seniorikortin, (kokeilu erittäin onnistunut, ikä kortille 65v.) + pitää ulkoliikuntapaikat maksuttomina, + lisätä vapaaehtoisten kouluttamista mm. vanhusten ulkoiluttamiseen, + tukea urheiluseuratoimintaa siten, että myös harrastuspohjaista liikuntaa olisi tarjolla nykyistä enemmän, + tukea syrjäytyneiden nuorten liikuntaharrastusta esim. nuoriso- ja sote-yhteistyönä. + jäähallin lämpöremontin kuntasuunnitelmaan, + rakentaa urheilupuiston Reijolaan. 9 TALOUS Vastuullisella taloudenpidolla varmistetaan kunnallisveron säilyminen kohtuullisena. Ideologinen, kalliimpia palveluja aiheuttava yksityistäminen on lopetettava. Verovaroja kerätään palveluiden tuottamiseksi kuntalaisille, eikä (useimmiten ulkomaisten) sijoittajien tuotoiksi. Tämän vuoksi terveyspalvelut on hoidettava omana toimintana omissa tiloissa. Kunnan on tuotettava itse myös muiden alojen palvelujen pääosa, jolloin yksityiset tuottajat eivät pääse sanelemaan hintatasoa. Kalliista vuokratiloista pitää luopua ja kaupungin omaisuutta voidaan harkitusti myydä käyvällä hinnalla. Myös Tiedepuiston kiinteistöstä luopumista kannattaa harkita. Yksi mahdollisuus menojen lisärahoitukseen nykyisenä lähes nollakoron aikana on kaupungin lainakaton tilapäinen nostaminen, jota voitaisiin käyttää oman rakennustuotannon lisäämiseen. Maankäyttöratkaisuilla voidaan saada lisätuloja. Verot muodostavat kaikkien tasa-arvoisimman tuloerän. Kaupungin strategioiden ja talouden suunnittelussa on muistettava, että ennaltaehkäisevä toiminta säästää vuosien saatossa merkittävästi. Siihen on rohkeasti panostettava, tarvittaessa myös tulevaisuusrahaston varoja käyttäen. Kuntien veropohjan laajentaminen ja oikeudenmukaisen valtionosuus- ja verontasausjärjestelmän säilyttäminen ovat SDP:n keskeisiä valtakunnallisia kuntataloustavoitteita. Lopuksi Inhimillinen ja oikeudenmukainen Joensuu tuottaa pääosin itse tarpeelliset palvelunsa kaupungin kaikissa osissa ja omistaa tarpeelliset toimitilat. Me demarit torjumme palveluiden ideologisen yksityistämisen.